ke sä ku ut a Ramppi Olavi Uusivirta haluaa yhteiseen henkiseen tilaan yleisönsä kanssa. Yhdessä olemme enemmän. Tradeka on 190 000 jäsenen omistajaosuuskunta. Tradeka.fi/liity Yhdessä teemme hyvää. alas PAL.VKO 2025-31 00 74 43 -2 51 2 6 414880 074923 2 5 1 2 de_18062025_001.indd 1 de_18062025_001.indd 1 6.6.2025 12.21 6.6.2025 12.21. Olemme luoneet työtä Suomeen jo vuodesta 1917. 0NNI TEEMA Kell onni on, se onnen kätkeköön KUUBA Trumpin peukalon alla GAZA Syyt tunnustaa Palestiina PALKKATASA-ARVO Taistelua, ei niiailua 18.6.2025 / 6,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 25 / 18 . Tutustu ja liity jäseneksi
www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki rakennusliitto.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi Demokraatti 205 x 275_juhannus_2025.indd 1 Demokraatti 205 x 275_juhannus_2025.indd 1 3.6.2025 14.25.20 3.6.2025 14.25.20 de_18062025_002.indd 1 de_18062025_002.indd 1 3.6.2025 17.06 3.6.2025 17.06
KASVO TEEMA ILMIÖ de_18062025_03.indd 3 de_18062025_03.indd 3 10.6.2025 9.30 10.6.2025 9.30. KESÄKUUTA 2025 / SEURAAVA LEHTI ILMESTYY POIKKEUKSELLISESTI 31.7. MERELLE ONNELLISUUS HERRA MTK Työväki viihtyy purjehtimassa. Onnellisin kansa, vaiko vain yleistyytyväisin. Maaseudun puolustaja. 3 Demokraatti 12 /2 5 36 14 54 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 18
11 34 KUHNURISURRI Ötököiden villi nimimaailma MILLARIIKKA RYTKÖNEN Tehyn puheenjohtaja + TEEMA Onnellisuus 54 5 6 8 11 12 14 21 22 24 28 29 34 36 42 43 44 48 50 52 53 61 62 64 65 de_18062025_04.indd 4 de_18062025_04.indd 4 10.6.2025 9.19 10.6.2025 9.19. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 www.demokraatti.f i Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 12 /2 5 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Erimielinen kuin aikuiset Viikon kuva: Gazan nälkä Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Millariikka Rytkönen D-analyysi: Työsuhde polttelee D-ilmiö: Aatteet aalloilla D-kolumni: Meri Valkama Tekoäly: Työpaikat vaarassa Kuuba: Amerikan nyrkissä Supo: Eläkeläiset agentteina Mepitshow: Maria Guzenina Kielenpäällä: Nimi kuin kirosana Uusivirta: Energia kiertää Kirja: Käy Kouvostoliittoon Kirja: Kiehtova metamorfoosi Kirjavisa: Neuvostoihmisen loppu Kolumni: Rolf Bamberg Liikkeen etuvartiossa: Mikkel Näkkäläjärvi Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Juha Marttila Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Hanna Laine Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n On häpeällistä, miten sote on alibudjetoitu. Seuraava numero ilmestyy 31.7. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Susanna Luikku Ulkoasu: AD Arja Jokiaho Taittaja Jaana Vainikka Valokuvaaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6
Miksi muu Eurooppa ei ymmärrä meidän pelkojamme. Sen tajuaminen, että tuhansien jäsenten puolueissa voi ja saa olla eri näkemyksiä politiikasta, eikä erimielisyys tarkoita puoluehajaannusta. Toisenlaiseen poliittiseen kulttuuriin tutustuminen tekee hyvää: moni suomalainen päivänpolitiikan kiista asettuu sen jälkeen erilaiseen perspektiiviin. Portugalin demaripuolue pärjäsi toukokuun vaaleissa äärioikeistoa vastaan odotettua kehnommin, ja puolueessa käydään kovia väittelyitä tulevaisuuden linjasta. SUOMALAISENA ON helppo päivitellä sitä, miten naiivisti eteläisessä Euroopassa suhtaudutaan Venäjän aggressiiviseen imperialismiin. Samoin kuin Suomessa, portugalilaisillekin yksi suurimpia ärsytyksenaiheita tuntuu olevan kummastus muiden EU-maiden tilannetajun ja -ymmärryksen puutteesta. Ja heille taas meidän välinpitämättömyytemme esimerkiksi ilmastokriisistä tuntuu varmasti yhtä käsittämättömältä. Onko kaukainen ja eksoottinen Venäjä muka uhka, pitääkö Ukrainaa tukevaan liittoumaan osallistua aidosti, onko pakko korottaa puolustusmäärärahoja vaikka EU:n läntisimmän kolkan arkea ei vaaranna muu kuin mahdolliset ilmastopakolaisten virrat Afrikasta. V ietin kesän alussa hetken oppimisreissulla Portugalissa. Portugalilaistovereiden yleiset huolenaiheet kuulostavat osin samoilta, osin erilaisilta kuin meillä. Ilmastonmuutoksen tuomat tappajahelteet läkähdyttävät ihmisiä kuumuuteen, maastopalot ja tulvat tekevät elämästä paikoin helvettiä. PAIKALLISISSA DEMARIEN yleisöilloissa argumentoidaan nyt tappion jälkeen sellaisella volyymillä, jota meillä pidettäisiin huutamisena. de_18062025_05.indd 5 de_18062025_05.indd 5 9.6.2025 11.42 9.6.2025 11.42. Mutta se, missä me voisimme ottaa Portugalista oppia, on vaikeiden politiikan keskusteluaiheiden ja erimielisyyksien sietäminen. Nämä ovat alueen asukkaille konkreettisia riesoja, samoin kuin meille kaapelien katkomiset ja idästä tulevat vitsaukset. MEILLÄKIN RAJALAKIA tai Ottawan sopimuksesta irtautumista pystyi vastustamaan tai kannattamaan yhtä perustellusti järjellä kuin tunteellakin. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Eri mieltä, mutta aikuisina Pääkirjoitus TUHANSIEN JÄSENTEN PUOLUEISSA VOI JA SAA OLLA ERI NÄKEMYKSIÄ POLITIIKASTA. Huutakaa jos haluatte, mutta kunnioituksella: ottakaa erimielisyydet joko eteläeurooppalaisella rentoudella tai pohjoismaisella tyyneydellä. Ainoa, mitä pitää vaatia niin hävinneiltä kuin voittaneiltakin osapuolilta, on aikuismainen käytös puoluetovereita kohtaan. Keväällä laajat sähkökatkot pimensivät lähes koko maan, ja viat toistuvat siirtoverkon rakenteellisten pulmien takia väistämättä kohta uudelleen
Israel pahentaa gaza laisten nälänhätää estämällä avustuskulje tuksien pääsyn alueelle. V iik on ku va A FP / Ey ad Ba ba de_18062025_06.indd 6 de_18062025_06.indd 6 6.6.2025 15.47 6.6.2025 15.47. 6 Demokraatti NÄLKÄ. UNICEFin ja Maailman ruokaohjelma WFP:n viime kuussa julkaistun raportin mukaan yli 71 000 lasta ja 17 000 äitiä Gazassa uhkaa akuutti aliravitsemus
Se on tärkeintä. Nykyään vaalirahan antajan nimi pitää julkaista, kun tuki on eduskuntavaaleissa vähintään 1 500 euroa ja kuntavaaleissa 800 euroa. Toukokuun lopulla perustuslakivaliokunta esittikin vaalirahoituksen avoimuutta vähentävää lisäystä lakiesitykseen. Jatkossa rajat olisivat 2 000 euroa ja 1 000 euroa. Yksi esimerkki on hallituksen puoliväliriihessä päättämät veronalennukset ja niiden dynaamiset vaikutukset. Hallituksen päätös heikentää hoitotakuuta ja hyvinvointialueiden rahoituksen pienentäminen näkyy jo hoitoonpääsyssä. Se piti rajan sitomista elinkustannusten nousuun epäloogisena lain tavoitteeseen nähden. Tämän vuoden huhtikuussa määrä oli pudonnut yli 40 prosenttiin. de_18062025_08.indd 8 de_18062025_08.indd 8 10.6.2025 10.18 10.6.2025 10.18. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Hei hei terveyskeskus Selän taakse piiloon Hallitus hivuttaa terveyskeskuksia ja niiden vastaanottotoimintaa hengiltä. Hän vetosi HS:n jutussa vaalirahoitusta selvittäneeseen ministeri Lauri Tarastiin, jonka Vestman sanoi esittäneen inflaatiokorotusta. Helsingin Sanomien mukaan kokoomus oli kuitenkin vaatinut vaalirahoituksen ilmoitusrajojen tuntuvaa nostamista jo vuosi sitten oikeusministeriölle antamassaan lausunnossa. Toinen esimerkki on vaalirahoitus, jonka avoimuuden lisäämisestä piti olla vahva yksimielisyys eduskunnassa. ERKKA RAILO X:SSÄ Mutta maahanmuuttajat rangaistettiin, julkiset palvelut leikattiin ja verot alennettiin. 2023 VM ennusti, että julkinen velka nousee vuoteen 2027 mennessä 82,4 %/bkt, jos mitään ei tehdä. Elvytys ei ehkä elvytäkään. Myös valvova viranomainen Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) uskoo, että muutos tulee lisäämään salatun rahan määrää. Hallitus tekee toimiaan. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) perusteli muutosta asiantuntijakuulemisilla. Oikeusministeriö ei omassa lausunnossaan kannattanut rajojen nostamista. Samaan aikaan hallitus työntää rahaa yksityiselle sektorille nostamalla sen lääkärien Kela-korvauksia. Pääministeri Orpo väitti Helsingin Sanomissa julkaistussa kirjoituksessaan, että valtiovarainministeriö arvioi hallituksen saavuttavan keskeisen taloustavoitteensa. Tarasti kieltää tällaista ehdottaneen, ainoastaan maininneen selvityksessään, että jossain vaiheessa vaalirahoitusta koskevien lakien rahasummia on inflaation vuoksi tarkasteltava. Valtiovarainministeriö diplomaattisesti muotoillen oikoi Orpon näkemystä ja totesi, että VM:n mukaan velkasuhteen ennakoidaan kasvavan jatkuvasti. LOUIS CLERC X:SSÄ Tulonjakopolitiikka suosii lähinnä suurituloisia ja rankaisee pienituloisia. ORPON HALLITUS vetoaa monissa päätöksissään virkamiesten esityksiin, vaikka tällaisia esityksiä ei olisi edes tehty. Nyt VM ennustaa velkasuhteen nousevan 86,7 %/bkt. Pienimmät eläkkeet ovat Etelä-Pohjanmaalla, keskimäärin euroa. Vielä viime vuoden kesällä 60 prosenttia hyvinvointialueiden asiakkaista pääsi lääkärille kiireettömään hoitoon alle viikossa (THL). PATRIZIO LAINÀ X:SSÄ POLITIIK KA El äk et ur va ke sk us , 20 24 V IIK O N LU KU 1836 Kauniaisissa on keskimääräinen kuukausieläke 3 789 euroa. Toteutuessaan tämä merkitsee, että poliitikoille voisi tulevissa vaaleissa antaa enemmän rahaa ilman, että tukijan nimi tulisi julkiseksi
9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari VETOKETJU VIINAPULLO Älä avaa vesillä Älä avaa vesillä TYÖELÄMÄ TYÖELÄMÄ Suomi, työntekijöiden oikeuksien varoittava esimerkki TYÖNTEKIJÖIDEN OIKEUDET ovat maailmanlaajuisesti vakavassa kriisissä, kuvaa ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC tuoreessa raportissaan. Järjestö nostaa Suomen esimerkiksi Euroopan oikeistohallitusten toimista, jotka liittyvät lakko-oikeuden rajoittamiseen, laittomiksi katsottujen lakkojen sakkojen merkittävään kiristämiseen ja kolmikantaisen yhteistyön heikkenemiseen. Pahin alue työntekijöiden oikeuksien kannalta on Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka. Vähän noloa, että tässäkin asiassa yritätte mennä virkamiesten selän taa, vaikka hekin ovat kanssanne eri mieltä, ihmettelee Demokraatin väki. Kylä-Laason mukaan taustalla on vientisektorin kustannuskilpailua korostava palkanmuodostusmalli, joka määrittää palkankorotuskaton muilla sektoreilla. Samalla keskitetty sopiminen on myös ollut merkittävässä roolissa sukupuolten välisen palkkaeron ylläpitämisessä. Hyvä velkahallitus, joko hirvittää. Kilpailukykymantra jyrää naiset TUOREEN VÄITÖSTUTKIMUKSEN mukaan Suomen palkanmuodostus nojaa miesenemmistöisen vientisektorin tarpeisiin. Vuoteen 2023 asti Suomi sai arvosanan 1, mikä tarkoittaa, että työntekijöihin ja ammattiliittoihin kohdistuu korkeintaan satunnaisia rikkomuksia. Naisvaltaisten alojen palkkavaatimukset on esitetty jopa uhaksi hyvinvointivaltiolle ja ”yhteiselle hyvälle”. Suomen saama arvosana on heikentynyt. Miikaeli Kylä-Laason väitöskirja pitää Suomen työmarkkinamallia sukupuolten tasa-arvoa tukevana. Viime vaaleissa kokoomus lupasi puheenjohtajansa Petteri Orpon suulla lopettaa Suomen velkaantumisen. ITUCin raportti kattaa 151 maata. Tämä on ajanut sukupuolten välisiä palkkaeroja koskevat kysymykset marginaaliin. Nyt arvosana on 2, mikä tarkoittaa toistuvia työntekijöihin ja ammattiliittoihin kohdistuvia rikkomuksia. Hyvä hallitus, pääministerinne perusteli velkaantumista eduskunnan välikysymyskeskustelussa ”kasvun edellytysten luomisella”. Ammattiliitoilla ei ole enää vaikutusvaltaa työelämää koskeviin uudistuksiin. Hyvä hallitus, velanoton lisäksi osaatte myös vähävaraisten, kipeimmin yhteiskunnan apua tarvitsevien kurmoottamisen. Kasvua on odoteltu ja lupailtu jo pitkään, mutta aina se on vaan jättänyt saapumatta Suomeen – kuten myös hallituksen lupaus 100 000 uudesta työpaikasta, mikä on jo kääntynyt Euroopan ennätystyöttömyydeksi. Hän väittää, että kilpailukyky määrittää poliittista päätöksentekoa ja palkanmuodostusta. Harmillista, että vain harva taloudesta jotain tietävä jakaa näkemyksenne. de_18062025_08.indd 9 de_18062025_08.indd 9 10.6.2025 10.18 10.6.2025 10.18. Kolmikanta eli työntekijöiden, työnantajien ja hallituksen edustajien yhteistyö on raportin mukaan muuttunut Orpon hallituksen aikana lähinnä muodollisuudeksi. Kasvua näillä toimilla toki tulee, mutta lähinnä suomalaisten eriarvoisuuteen. Vain kaksi vuotta tämän jälkeen on jo varmistunut, että Orpon hallitus velkaantuu edeltäjäänsä enemmän. Sanotte näiden toimien vauhdittavan niin työllisyyden kuin myös talouden kasvua. Pelkät suhdanteet eivät tilannetta selitä – vaikka tähänkin olette vedonneet – kun vaisu talous vaivaa koko Eurooppaa
Montako matkaa ulkomaiset matkailijat tekivät Suomeen viime vuonna. 3. – Tämän keskustelun perusteella ei ole syytä epäillä perussuomalaisten si toutumista, Adlercreutz totesi. 2. Mikä on Suomen syvin järvi. 10. Opetusministeri Anders Adler creutzin (rkp.) mukaan hallituksen koulutus näytti sen, että koko hallitus on sitoutunut rasismin vastaiseen työ hön – myös perussuomalaiset. Mikä on helteen raja Suomessa. Purra oli yksi kou lutukseen johtaneiden säh köpostien kirjoittajista. Oik eat vas tau kse t: 1) Joh ann es, juh lap yhä n nim i, viit taa Joh ann es Kas taj aan 2) yli 1 50 3) rau dus koi vu, hie sko ivu ja vai vai sko ivu 4) yli 25 astet ta 5) 71 päi vän ä, pitk än aja n kes kia rvo noi n 36 hel lep äiv ää 6) mou kar inhei ttä jä Silj a Kos one n 7) Päi jän ne, syv in koh ta 95, 3 met riä 8) pah oje n hen kie n kar koi tus 9) 4,9 milj oon aa 10 ) sää nju mal a Ukk oa 6. Silloiseen kohuun nähden ”kou lutus” on suureellinen ilmaus. 8. Mistä juhannus-nimitys on peräisin. Kyse oli välttämättö myyden hyveestä, symbo lisesta eleestä ja poliitti sesta teatterista. 5. 4. Mitä koivulajeja kasvaa Suomessa luonnonvaraisena. VIIKON MEEMI Ja kuinka VÄÄRÄSSÄ VOI OLLA. Perussuomalaisista myös eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä oli jo aiemmin kuvannut hal lituksen rasismin vastaista kampanjaa ”poseerauskampanjaksi”. 10 Demokraatti PÄTKÄT MAAILMAN TILA • Hallituksen rasisminvastainen koulutus Hallituksen mamu-henkinen teatteri V iime viikolla valettiin uutta betonia hallituksen yhte näisyyden kivijalkaan. Montako punkkilajia Suomesta on tavattu. 7. Koulutus oli koko naisuudessaan noin tunnin kestänyt tilaisuus, jota muun muassa valtiova rainministeri Riikka Purra (ps.) ti laisuuden jälkeen kuvaili ”tuokioksi, ei koulu tukseksi”. Mitä muinaissuomalaiset juhlivat juhannuksena. A FP / Br en da n Sm ialo w sk i de_18062025_10.indd 10 de_18062025_10.indd 10 9.6.2025 13.19 9.6.2025 13.19. Tällä kertaa kyse oli hallituksen rasisminvastaisesta koulutuksesta, mistä päätettiin jo vuonna 2023, kun julkisuuteen nousivat hallitusta kei kuttaneet perussuomalaisten ministe reiden vanhat maahanmuuttajavastai set kirjoitukset. Mikä oli juhannuskokon alkuperäinen tarkoitus. Rauta liikkuu, mutta kenen kädestä. 9. Montako hellepäivää oli Suomessa 2024. 10 VIS V 1
Mikä on voimaeläimesi ja miksi. Millä keinoin Suomeen saadaan palkkatasa-arvo. Jonot ovat päinvastoin kasvaneet eli hoitajapula on totta. Onko hoitajapulaa vielä olemassa. Viime sotien jälkeen Suomen kansa ja eduskuntapuolueetkin ovat aina olleet hyvin yksimielisiä siitä, että puolustusmenoihin kuuluu käyttää rahaa, koska me kaikki todellakin tiedämme miksi. Tällä hallituskaudella on tehty paljon sote-leikkauksia. Ei ole vielä tullut vastaan tahoa tai instanssia, joka sanoisi että, hei, te naiset siellä palkkamontussa, haluatteko, että autamme teidät sieltä montusta päivänvaloon. Koska VM säästää hyvinvointialueita kuoliaaksi, ei niillä ole rahaa palkata riittävästi hoitajia. Sote on osa huoltovarmuutta Suomen puolustuskyky ei toimi, jos kansa ei ole terve. Kyllä näkyvät. Hoitajat ihan itse taistelivat itselleen sen mitä he saivat. En olisi uskonut, että meillä Suomessa tapahtuu tällaista. Ei se nätististi niiamalla synny. Kahdeksanvuotias parsonrussellinterrierimme Pyry. Se, että kollegani ovat löytäneet joukkovoiman ja oman äänensä, jota he myös käyttävät. Ei ole riittävästi henkilökuntaa purkamaan jonoja. Olet toiminut Tehyn puheenjohtajana vuodesta 2017. Eli tarkoituksellisesti säästää soten kuoliaaksi. On häpeällistä, miten meidän sotemme on alibudjetoitu. 11 Demokraatti de_18062025_11.indd 11 de_18062025_11.indd 11 10.6.2025 10.51 10.6.2025 10.51. SOTE SÄÄSTETÄÄN TARKOITUKSELLA KUOLIAAKSI. Olen siitä valtavan ylpeä. Vaarantaako alibudjetoitu sote Suomen huoltovarmuutta. Se on häpeällistä. Samaan aikaan kun leikimme olevamme hyvinvointiyhteiskunta, niin valtiovarainministeriö alibudjetoi soten. Meillä kummallakin on terrierin luonne. Hyvä boogie. Hyvin lyhyessä ajassa tuhotaan kaikki se hyvinvointi, mitä edelliset sukupolvet ovat rakentaneet. Onko mikään muuttunut näiden vuosien aikana. Vuosi 2022 jäi työmarkkinahistoriaan siitä, että hoitajat uskalsivat pitää oikeuksistaan kiinni ja yhtäkkiä miesvaltaiset alat eivät enää olleetkaan niitä, jotka määrittelivät palkankorotustason. Taistelemalla. Sen näkee helposti katsommalla ovatko hoitojonot lyhentyneet. 11 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Mikä meno, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Tämän hetkisellä hallituksella ei tunnu olevan tajua, että sote-sektori on kriittinen osa sitä samaa kokonaisturvallisuutta ja maan huoltovarmuutta, eli siihen pitäisi ihan samalla lailla panostaa. Näkyvätkö niiden vaikutukset jo. Ei Suomen puolustuskyky toimi, jos meillä ei ole terve kansa. Vähän kiirus, kiitos hallituksen. No eivät ole. Hoitajat ovat tyypillisesti ihmisiä, jotka eivät ole ensimmäisinä nostamassa itseään jalustalle tai hyppäämässä barrikadeille oikeuksiensa puolesta
Harva haluaa tällaisia epätyypillisiä työsuhteita tehdä, mutta moni työnantaja ei muuta tarjoa. Hallitus haluaa helpottaa määräaikaisen työsopimuksen tekoa. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Yrittäjät kritisoivat muutosta. Tämä vaikuttaa etenkin naisvaltaisilla julkisen alan työpaikoilla, joilla määräaikaisia työsuhteita on paljon. Työntekijäjärjestöt vastustavat muutosta. Helsingin Sanomien haastatteleman Laboren työmarkkinatutkijan Merja Kauhasen mukaan ei ole tutkimusnäyttöä, että määräaikaisuuksien käytön helpottamisella kokonaistyöllisyys kasvaisi. Epätyypillistä elämää MÄÄRÄAIKAISEN TYÖSUHTEEN MUUTTAMISEN TYÖLLISYYSVAIKUTUS ON HALLITUKSEN TOIVEAJATTELUA. TYÖNANTAJAIMPERIUMIN VASTAISKU tuli myös alustalouden ruokaläheteille, kun korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi, että Woltin ruokalähetin työ muistuttaa enemmän työsuhdetta kuin yrittäjyyttä. Kauhanen myös ihmettelee tarvetta lisätä määräaikaisia työsuhteita, kun Suomessa on jo nyt EU-maista viidenneksi eniten määräaikaisia työntekijöitä. Suomessa on yli 10 000 ruokalähettiä. Edellytys on, että kyseessä on ensimmäinen työsopimus työnantajan ja työntekijän välillä. Hänen mukaansa määräaikaisten työsuhteiden käyttö voi lisääntyä, mutta pysyvien työsuhteiden kustannuksella. Vääntö lähettien työsuhteesta on Woltia ja Foodoraa isompi asia, sillä KHO:n linjaus lähettien työsuhteisuudesta voi laajentua koskemaan muitakin alustatalouden aloja. Käytännössä tämä merkitsi, että ruokalähetit toimisivat jatkossakin yrittäjinä. Työntekijän kannalta tilanne taas huononee, vaikka ammattiyhdistysliikkeen maail manjärjestö ITUC on jo tiputtanut Suomen sijoitusta pykälän verran Orpon hallituksen aikana. Wolt ja Foodora eivät tyytyneet KHO:n päätökseen, vaan ilmoittavat, että heidän ruokaläheteillään pitää jatkossa olla yksityisen elinkeinonharjoittajan Y-tunnus. Niiden mukaan se ei vastaa näiden järjestöjen, eikä hallitusohjelman, tavoitteita. Tässä kyse on hallituksen toiveajattelusta. Wolt ja Foodora ovat pitäneet ruokalähettejä yrittäjinä. Demokraatin jututtamien lähettien mukaan yhden tilauk sen välittämisestä maksetaan noin 3,50 euroa. M itä yhteistä on määräaikaisilla työsuhteilla, osa-aikatyöllä tai vaikkapa yrittäjän vastuilla toimivalla pienituloisella ruokalähetillä. analyysi de_18062025_12.indd 12 de_18062025_12.indd 12 10.6.2025 10.57 10.6.2025 10.57. Epätyypillisissä työsuhteissa on palkka usein normaalia työsuhdetta pienempi. Alustataloudessa kuohuu, mutta epätyypilliset työsuhteet pitävät pintansa. Ne haluavat maksaa läheteille palkkioita toteutuneiden keikkojen eikä kokonaistyöajan perusteella. Merkittävä tekijä on myös raha. HALLITUS PERUSTELEE määräaikaisen työsuhteen muuttamista työllisyyden paranemisella. Työsuhteessa lähetit olisivat oikeutettuja myös muun muassa vuosilomiin ja ansioperusteiseen sosiaaliturvaan. Wolt ilmoitti siirtävänsä y-tunnuksen käyttöönottoa ja Foodoran y-tunnuspakon pitäisi alkaa heinäkuun alusta. Työnantajat ovat perustelleet epätyypillisiä työsuhteita työllistämisen helpottumisella. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Se esittää lakimuutosta, jonka perusteella jatkossa määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä vuodeksi ilman erityistä perustetta
Kuluttajien arviot oman talouden ja koko Suomen talouden kehittymisestä ovat pitkään menneet ristiin. Toukokuussa 2025 talousluottamus oli vahvinta pääkaupunkiseudulla ja heikointa Itä-Suomessa. Työsuhde Hallitus ajaa mallia, jossa määräaikainen työsopimus voitaisiin solmia vuodeksi ilman erityistä perustetta. 05/24 07/24 09/24 11/24 01/25 03/25 05/25 D EM O G RA A FI Otsikko Avi G ra fii kk a: Ja an a Va in ik ka / Lä hd e: Ti la st ok es ku s. Arvio oman talouden kehittymisestä on myös pitkään ollut ylioptimistista. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Eurobarometri-tutkimus Lähde: Helsingin Sanomat Arvostamme suomalaista työtä. kuluttajista arvioi toukokuussa, että oman talouden tila oli heikompi kuin vuotta aiemmin. Kyselyssä työttömyyden uhka koettiin omalla kohdalla suureksi. ku lu tt ai jie n lu ot ta m us 15 10 5 -5 -10 -15 -20 05/24 07/24 09/24 11/24 01/25 03/25 05/25 n Oma talous nyt n Oma talous 12 kk:n kuluttua n Suomen talous 12 kk:n kuluttua Saldoluku Kuluttajien näkemykset omasta ja Suomen taloudesta 05/2024–05/2025 D EM O G RA A FI Mulla menee hyvin – luulisin... 30% de_18062025_13.indd 13 de_18062025_13.indd 13 10.6.2025 10.41 10.6.2025 10.41. 13 Demokraatti EU-myönteisyys Luottamus Euroopan unioniin ja euroon on liki ennätystasolla
Työväen pursiseuroilla on pitkät perinteet. 14 Demokraatti Otsikko otsikko ILMIÖ AATTEET AALLOILLA Purjehdus ei ole vain herrojen harrastus. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Historiakuvat HTPS:n arkisto Hai-veneiden startti Pyysaaren edustalla vuonna 1948. de_18062025_14.indd 14 de_18062025_14.indd 14 5.6.2025 11.41 5.6.2025 11.41
Esa Lonka de_18062025_14.indd 15 de_18062025_14.indd 15 5.6.2025 11.41 5.6.2025 11.41. 15 Demokraatti AATTEET AALLOILLA PARASTA ON VAPAUDEN TUNNE JA PURJEHDUKSEN KOKONAISVALTAISUUS
Kari Paljakka puolestaan luotsasi työtä seuran historian saattamiseksi kirjoihin ja kansiin. Jännityskertoimia lisäsi, että tämä tapahtui keskellä laivaväylää. Jesse Aavameri de_18062025_14.indd 16 de_18062025_14.indd 16 5.6.2025 11.43 5.6.2025 11.43. Ahti Nurminen toimii tänä vuonna 100-vuotisjuhliaan viettävän Helsingin Työväen Pursiseuran HTPS:n puheenjohtajana. Hän muistelee erästä avomerikilpailua Suomenlahdella, kun oltiin keskellä yötä yli kolmimetrisessä aallokossa ja masto katkesi. Ulapalla ei tarvitse seurata teitä, vaan voi mennä minne mielii. Ahti Nurminen komppaa: parasta on vapaus. Se on fysikaalinen mekanismi, jonka avulla pystyt hallitsemaan – tai ainakin voit kuvitella hallitsevasi – elementtejä. Mielikuva elää monen mielissä edelleen, vaikka työväki ihan itse on todistanut sen pötypuheeksi jo kauan sitten. Kaksikolla tärkeä osa harrastusta on myös pursiseuraan kuuluminen ja siinä toimiminen. 16 Demokraatti D-ILMIÖ urjevene on insinöörin runo. KEVÄÄLLÄ JULKAISTU Pirkka Leinon Vapaisiin tuuliin – Helsingin Työ väen Pursiseura 1925–2025 kuvaa paitsi HTPS:n myös laajemmin työväenpurjehduksen ja -urheilunkin vaiheita. Masto jäi Suomenlahteen ja miehistö körötteli moottorilla takaisin, Nurminen muistelee. – Kun tarpeeksi kauan purjehtii, niin varmasti jokaisella riittää tarinoita, mitä on tapahtunut – milloin on oltu milläkin karilla, Nurminen hymähtää. Suomen ensimmäinen työväen pursiseura perustettiin Turussa vuonna 1896. Parasta on se vapauden tunne ja purjehduksen kokonaisvaltaisuus – kaikki aistit ovat käytössä, Kari Paljakka kuvailee harrastustaan. – Eipä siinä sitten mitään. Purjehtiminen on luonnonvoiman hyväksikäyttöä ja sen muuntamista liikkeeksi. Sivuilta välittyvät niin Työväen urheiluliitto TUL:n hajaannuksen myllerrykset kuin seuran oma toiminta tähän päivään. Työväen urheiluliitto TUL halusi tuoda työväestön purjehdusja soutuseurat Lehden sivulla 3 Rangnhild Glansin ottamassa kuvassa Väinö Väinölän Hai III:n kannella Agnes Väinölä. Oulussa työväen pursiseura perustettiin vuonna 1912 ja Vaasassa vuonna 1914. Hieman myöhemmin Helsingissä ruotsinkieliset kirjapainotyöläiset perustivat Helsingfors Arbetare Segelklubbin. Purjehdus miellettiin pitkään ”paremman väen” harrastukseksi, johon työväellä ei ole varaa. – On sellainen yhteisöllisyyden tunne, kun on paljon samanhenkisiä ihmisiä saman asian äärellä, Paljakka kiteyttää. Keijo Alén kipparoi kansanvene Lunkentusta 1950-luvulla. Luonnonvoimien valjastamisessa on myös haasteensa ja se voi viedä myös vähemmän toivottuihin seikkailuihin
17 Demokraatti työväenurheiluliikkeeseen. Hyviä kuvia jouduttiin myös jättämään pois, kun emme tienneet, keitä ihmiset kuvissa ovat, Paljakka kertoo. Kuvassa seuran kansanveneitä spinaakkereineen 2010-luvulla. Historiikin kuvatoimittamisessa olikin valtava työ, koska kuvia oli tuhansia. – Se on ihmeellistä, miten Suomessa on ollut työläisten oma pyrkimys näyttää, että tämä ei ole mikään herrojen harrastus ja mekin voimme sitä harrastaa, jos haluamme, Paljakka sanoo. kesäkuuta vuonna 1925 Demo kraatin edeltäjän, Suomen Sosiali demokraatin sivuilla julkaistiin ilmoitus, jossa kehotettiin kaikkia jonkinlaisen veneen omistajia liittymään vasta perustettuun Helsingin Työväen Pursiseuraan. – Kirjan kuvatoimittamisesta vastannut Leena Pärssinen teki valtavan salapoliisityön. TUL hyväksyi Vaasan ruotsalaisten työläisten pursiseuran liiton jäseneksi vuonna 1923. Harri Lång Harri Lång Nuorisoa purjehtimassa optimistijollilla HTPS:n juniorileirillä seuran saaritukikohdassa Pursiniemessä 2010-luvulla. HTPS:N ALKUTAIPALEELLA jäseniksi pyrkiviltä tiedusteltiin ammattiyhdistyksen tai ”sos.dem-puolueen” jäsenyyttä, mutta Nurmisen mukaan mikään varsinainen vaatimus jäsenyys ei ollut. Haluttiin luoda puitteet kilpailulliselle yhteistoiminnalle. 15. – Seuraan on kuulunut historian aikana myös paljon valokuvaajia, muiden muassa Ragnhild Glans, joka oli ensimmäisiä naislehtikuvaajia, Paljakka kertoo. Useissa kuvissa ei ollut tietoa, keitä kuvissa on. Ragnhild Glans de_18062025_14.indd 17 de_18062025_14.indd 17 5.6.2025 11.43 5.6.2025 11.43. Jäseninä oli aluksi paljon tehdastyöläisiä ja naisten joukossa yleinen ammatti oli ompelija. Seurat olivat jääneet sisällissodan jakamassa Suomessa porvarillisten pursiseurojen kilpailutoiminnan ulkopuolelle. Siitä, kuinka paljon pursiseurassa politikoitiin, ei historiikin mukaan ole tietoa, mutta TUL:n piirikokouksiin liittyvästä uutisoinnista voi päätellä HTPS:n HTPS:n perinteinen tiistai kilpailu kisataan usein tyyntyvässä iltatuulessa. Merkittävän moni työskenteli kirjapainoalalla. Rentoa kesänviettoa Erkki Glansin saaristoristeilijä Hattaran kannella 1930-luvulla
de_18062025_14.indd 18 de_18062025_14.indd 18 5.6.2025 11.43 5.6.2025 11.43. Tänä päivänä työväen mainitseminen seuran nimessä on monelle jäsenelle tärkeä muisto menneisyydestä – osa seuran historiaa, josta ei haluta luopua. 18 Demokraatti D-ILMIÖ jäsenten edustaneen sosialidemokraattien maltillista linjaa. Nurminen on viettänyt vesillä ja HTPS:ssa koko elämänsä. HTPS:n puheenjohtaja ja jäsenkirjuri joutuivatkin Etsivän keskuspoliisin kuulusteluihin. – Nyt vanhin poikani valmentaa HTPS:n junnuja, Nurminen kertoo. Varsinkin lasten ollessa pienempiä tehtiin joka kesä myös parin viikon kesälomapurjehduksia. HTPS:n erikoisuus muihin seuroihin verrattuna on, että Pyysaaressa veneet lasketaan vesille yhteispelillä miesvoimin telakointikiskojen avulla. – Meillä on joka tiistai tässä Suomen mestaruuskilpailujen verran folkkareita (kansanveneitä) lähtöviivalla, se on tosi hyvää treeniä, itsekin kansanveneellä kisaava Paljakka kertoo. Nosturi ei saareen mahtuisi, eikä saari edes kestäisi sen painoa. HTPS:ssa niitä on paljon, 15, minkä vuoksi seuraa voi tituleerata Paljakan mukaan Suomen suurimmaksi folkkariseuraksi. HTPS kuuluu yhä Työväen urheiluliittoon – johon kuuluu edellisten lisäksi myös muita veneseuroja – ja on myös Suomen purjehdus ja veneily ry:n jäsen. Demokraatti vieraili Pyysaaressa keväällä, kun valtaosa veneistä oli vielä telakalla. HTPS:N PERUSTAMISEN aikoihin veneet eivät olleet kovin kummoisia, koska ne olivat silloinen palkkataso huomioiden varsin kalliita. Historiikin kirjoittanut Leino selvitti arkistoista, ettei kuulusteluissa todettu mitään seuran kannalta raskauttavaa. Folkkari on veneklassikko, joita on sekä puisina että lasikuituisina. Nurmisen perheelle purjehdus taas on ollut yhteinen harrastus, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Kun Leningradin Metallityöläisten Purjehdusseuran jahdit saapuivat vierailulle, kirjoitettiin Hakkapeliitta lehdessä toukokuussa 1928 epäilyksiä siitä, että vieraat ovat vakoilumatkalla tiedustelemassa Suomen saariston kulkuväyliä. Seuran ravintolan, Palma de Pyyn, edustalla olevissa puissa näkyvät pommin sirpaleiden jäljet – talven 1944 suurpommituksissa jysähti myös Pyysaareen. – Ne olivat mahtavia purjeveneitä, ihan selvästi vallankumouksessa konfiskoitu aatelisilta ja rikkailta, Kari Paljakka kertoo vierailijoiden pursista. – Silloin valiteltiin, että seuran purjeveneet ovat pääasiassa NJK:n (Nylands Jaktklubben) herrojen vanhoja romuja. Kilpailutoimintaakin HTPS on järjestänyt alusta alkaen. Rauhanpurjehdukset olivat vielä toimintaa, jossa näkyi jollain tapaa se aatteellisuus, josta HTPS:n historia kumpuaa. Niitä kuitenkin osattiin korjata ja niillä pärjättiin kilpailuissa. Tärkeä osa toimintaa on myös ollut ja on edelleen osaamisen eteenpäin vieminen. Seurassa järjestetään kursseja lapsille, nuorille ja aikuisillekin. Alkutaipaleellaan pursiseura on herättänyt myös epäluuloja. Nyt merelle katsoessa näkee rakenteilla olevan Kruunuvuorensillan, joka avautuu liikenteelle ensi keväänä. – Saari on pieni ja se rajoittaa myös veneiden kokoa – kovin suuria veneitä täällä ei telakalla mahdu pitämään ja siirtelemään. – Olemme miettineet, että sillan alla voisi järjestää pujottelukilpailuja, Paljakka maalailee. HTPS PITI aluksi majaansa Laajasalon kupeessa Koirasaaressa, mutta siirtyi pian Pyysaareen, jossa se toimii edelleen. Seurat ovat Turussa, Oulussa, Kemissä ja Vaasassa. – Olen osallistunut seuran 50-vuotisjuhliin äitini vatsassa, hän kertoo. Saaren rannoilla ja rannoilta näkyy sekä historia että tulevaisuus. Paljakka aloitti purjehdusuransa vuonna 1997 puisella folkkarilla, mutta vaihtoi myöhemmin lasikuituiseen kansan veneeseen. Omasta lapsuudesta ja nuoruudesta ovat jääneet mieleen erityisesti 1980-luvun lopussa Sailing for Peace -rauhanpurjehdukset, jossa purjehdittiin Itämeren ympäri ja vierailtiin silloisen Neuvostoliiton maissa, sekä kisat omalla Soling-kilpaveneellä 1990ja 2000-luvulla. Nurmisen isä on ollut aikoinaan pursiseuran puheenjohtaja ja kilpapurjehtija, ja hänen poikansa ovat harrastaneet kisaamista. Vähitellen veneitä ruvettiin rakentamaan itsekin, Paljakka kertoo. UUTISOINNISTA VOI PÄÄTELLÄ HTPS:N JÄSENTEN EDUSTANEEN SOSIALIDEMOKRAATTIEN MALTILLISTA LINJAA. Tiistaikisat ovat kuuluneet seuran ohjelmaan ammoisista ajoista asti. Kesäisin joka tiistai kisataan Kruunuvuorenselällä. Maisemat ovat vuosien varrella muuttuneet ja muutoksessa eletään alati. Syksyllä veneet nostetaan samalla metodilla. PALJAKALLE PURJEHDUKSEN ydin on kilpailu, eikä hänen perheensä ole mukana harrastuksessa. Nykyisin Suomessa toimii HTPS:n lisäksi ainakin neljä pursiseuraa, joiden nimessä työväenhistoria edelleen näkyy. Talkoohenki on seuran toiminnassa mukana edelleen, joskin ihmisillä on siihen koko ajan vähemmän aikaa. Isoimmat veneet telakoidaan talveksi muualle, Nurminen ja Paljakka kertovat
Ahti Nurminen kertoo, että seurassa on ollut aikoinaan myös melontaja soutukerhoja. Kalleus kuitenkin riippuu monista asioista. – 1980-luvulla muoviveneiden myötä harrastus räjähti. Paljakka muistuttaa, että omaa venettä ei ole pakko omistaa voidakseen purjehtia. PURJEHTIMINEN ON VAPAA-AJAN HARRASTUKSENA KOKENUT VUOSIEN SAATOSSA DEMOKRATISOITUMISEN. Anna-Liisa Blomberg de_18062025_14.indd 19 de_18062025_14.indd 19 5.6.2025 11.43 5.6.2025 11.43. Paljakka luonnehtii, että purjehtiminen on vapaa-ajan harrastuksena kokenut vuosien saatossa demokratisoitumisen. Uusia veneitä ei myydä kuin parikymmentä vuodessa, kun 80-luvulla niitä myytiin satoja. Melkein mihin tahansa harrastukseen ja sen välineisiin saa uppoamaan euroja. Moni kippari kaipaa veneeseensä miehistöä. – Tällä hetkellä vanhoja 1970–80-luvun veneitä saa todella edullisesti. Siitä on vähitellen tullut koko kansan harrastus, rannikko-Suomessa ainakin. Kuten autot, veneetkin vaativat huoltoa ja kunnossapito maksaa, Nurminen kuvailee. – Jos haluat purjehtia, sitä saat varmasti tehdä sydämesi kyllyydestä. 19 Demokraatti Toisaalta seuran alkuaikoina myös veneily käsitettiin varsin laajasti. Nurminen ja Paljakka kiteyttävät, että kyseessä on lopulta välineurheilu. Nyt se on taas hiipumassa. Toki mikään ei ole ilmaista. Tonnin vene ei ole tonnin vene. Purjehdusharrastus mielletään kalliiksi ja moni pitääkin sitä edelleen rikkaiden harrastuksena. Ahti Karjalainen ja Kari Paljakka nostivat HTPS:n lipun salkoon. Miehet ovat hinkkailleet purjeveneitä ja HTPS:n naiset eli ”tipsittäret” ovat soudelleet aikansa kuluksi kesäisin. Meidän jäsenillämmekin on paljon pieniäkin veneitä. – Ilmeisesti se on ollut ainakin naisten keskuudessa suosittua
Kesätoimittajamme, nykyisin kansanedustajana ja Järvenpään politiikassa vaikuttava Eemeli Peltonen, oli lähtenyt Karin kanssa viheriölle. Sinun täytyy tykätä siitä. Selvä se – demari ei voi harrastaa hifiä, koska se on liian kallista. Palautetta tuli. ”Tennis ja golf ovat niin hienoja urheilulajeja, että ei niitä voi jättää vain herrojen harrastettaviksi”, Ahde sanoi. ”Kun me kerran pidämme itseämme suvaitsevaisena ja laajana kansanliikkeenä, miksi jättäisimme golfkentät valloittamatta”, Kari sanoi. Sekin on harrastus, jota moni on pitänyt paremman väen harrastuksena. 20 Demokraatti D-ILMIÖ Mitä kunnon demari saa harrastaa. Kahden tunnin elokuvissa käynti on helppo tapa harrastaa – vain parilla kympillä saa kaksi tuntia elämyksiä. Mieleen on jäänyt myös lehtemme kansi, jossa kansanedustaja Mika Kari (sd.) oli golfaamassa punaisissa housuissaan. Jos vene on iso, kaiken hinta kertautuu. Samassa jutussa kerrottiin myös Imatran sosialidemokraattien järjestämästä Demari Open 2014 -turnauksesta, jossa ”Pelaajien joukossa ovat myös kansanedustaja Antti Lindtman sekä entinen eduskunnan puhemies ja kansanedustaja Matti Ahde”. Jutussa Kari kertoi, kuinka hän oli huomannut monen demariaktiivin pelaavan golfia vaivihkaa. MUISTAN EDELLEEN elävästi tyrmistykseni, kun aikoinaan otin yhteyttä erääseen alalla arvostettuun hifi-liikkeeseen pyytääkseni sieltä haastattelua. Tämä harrastus vie aikaa, Paljakka sanoo. Juttu oli kuitenkin varsin monelle lukijallemme liikaa. Sain vastaukseksi, että haastattelu ei kiinnosta, koska ”Demareiden kannattajilla ja teidän lukijoillanne ei ole kuitenkaan varaa näihin laitteisiin”. Ahde muisteli jutussa aikoja, jolloin lajin maine oli vielä kovin porvarillinen. Kyllä hän oli. Mutta toisaalta purjehdusharrastuksen myötä tulevat elämykset ovat toisella tapaa aika fantastisia. Silloisessa Uutispäivä Demarissa oli harrastuksiin keskittynyt aukeama, ja sille oli tekeillä juttu hifi-harrastajista. Hän oli itse Työväen urheiluliitto TUL:ssa vaikuttamassa siihen, että peli otettiin yhdeksi liiton virallisista lajeista. Palautteen antajien mielestä laji ei ollut työväenliikkeelle ollenkaan sopiva ja heistä oli pöyristyttävää, että Kari golf mailoineen oli jopa lehden kannessa! Matti Ahde tunnettiin myös oopperan ystävänä ja puolestapuhujana. – Nykyihmisillä aika on kortilla ja työelämä on vaativaa. – Jos olet kätevä käsistäsi, puuveneen saa hankittua jopa muutamalla tonnilla, mutta sitten siihen tarvitsee varata paljon aikaa. Harrastuksesta ei kehdattu puhua. Paljon kilpailevilla saattaa olla edessä purjeiden vaihto joka toinen vuosi. de_18062025_14.indd 20 de_18062025_14.indd 20 5.6.2025 11.43 5.6.2025 11.43. Kysyin, onko hän tosissaan. Purjehtiminen on vain toinen puoli harrastuksesta, toinen puoli on veneen laittoa. Yrittäjä olisi päässyt julistamaan äänentoiston ilosanomaa ja kertomaan, millaisiin asioihin todella intohimoisesti hifiinsä suhtautuvat harrastajat kiinnittävät huomiota. Lisäksi on harrastuksia, urheilua ja kulttuuria. (A-LB) Vaikka hankintakustannus olisi pieni, voivat käyttökustannukset – seuran jäsenmaksut, vakuutukset ja sen sellaiset – nousta tuhanteen tai kahteen vuodessa
Palestiinan tunnustaminen antaisi konkreettista tukea kahden valtion ratkaisulle. Syitä tunnustaa Palestiinan valtio on lukuisia, tässä viisi. Samalla se tasapainottaisi asetelmaa, jossa vahvempi osapuoli alistaa heikompaa. KAKSI: Tasapainottaminen. Sillä kyllä se on: sillä on alue, sillä on kansa, ja sillä on hallinto – tunnustus vain puuttuu. Mikäli myös Suomi tunnustaisi sen, emme olisi poikkeus vaan liittyisimme kasvavaan joukkoon. Eräs Palestiina-tutkija totesi hiljattain uskovansa, että vuosien kuluttua tämän päivän Israel-myönteisyyttä tarkastellaan samalla tavalla kuin nyt katsomme taaksepäin YYA-Suomen kumartelua Neuvostoliittoon – siis päitämme pudistellen. JA VIISI: Johdonmukaisuus. Se valtio oli Israel. On historiatonta ja epäsolidaarista olla tukematta pyrkimyksiä, joihin itse saimme tukea, kun sitä kipeästi tarvitsimme. Yhden kansan turvallisuus ei voi rakentua toisen kansan tuhoamiselle, ja mikäli tähän periaatteeseen uskoo, on Palestiina tunnustettava. SUOMI TEESKENTELEE, ETTEI PALESTIINAA OLE OLEMASSA. Tässä kontekstissa eräs historiallinen valtiontunnustamisprosessi näyttäytyy erityisen kiinnostavana. Eurooppalaiset alkavat saada tarpeekseen Israelin touhuista, ja samaan asennemuutokseen olisi syytä Suomellakin. Meri Valkama meri.valkama@gmail.com Kirjoittaja on helsinkiläinen kirjailija. NELJÄ: Historiallinen vastuu. Tämän valtion parlamentissa toimi tunnustamisen aikaan sotilasja sissijohtajia, jotka olivat juuri syyllistyneet lukuisiin terrori-iskuihin. Miksi kantaa huolta niistä. YKSI: Kansainvälinen oikeus. Tämä kehitys on nähtävissä jo nyt. Isoilla on puolellaan voima, meitä suojaa ennen kaikkea kansainvälinen oikeus. Suomalaisten pitäisi ymmärtää, mitä tarkoittaa tavoitella perusoikeuksia pienenä altavastaajakansana. Tutkimusten mukaan Israeliin suhtaudutaan Euroopassa tällä hetkellä ennätyksellisen kielteisesti. Arvasitko jo. Vuosikymmenten varrella Suomi on tunnustanut valtioita, kuten Kosovon ja Etelä-Sudanin, joiden tilanne on ollut kiistanalainen. Tunnustaminen olisi linjassa oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia painottavan ulkopolitiikan kanssa. Viisi syytä tunnustaa Palestiinan valtio Palestiinan tunnustaminen ei ole lahja Hamasille vaan velkamme palestiinalaisille. Tämä linjaus on pelkkää sanahelinää niin kauan kuin Suomi tunnustaa vain Israelin. Jos uskomme kansojen itsemääräämisoikeuteen, tunnustamme Palestiinan. Yli 140 YK:n jäsenvaltiota on tunnustanut Palestiinan. Koska se on erityisesti pienten valtioiden, myös Suomen, etu. Ne ajoivat kodeistaan satoja tuhansia ihmisiä, toteuttivat etnisen puhdistuksen ja tuhosivat satoja alkuperäisasukkaiden kyliä. KOLME: Voittajien kelkkaan hyppääminen. Suomi on julistanut tukevansa kahden valtion ratkaisua. 21 Demokraatti J os jotakin toivon vuoden 2025 jälkipuoliskolle, niin sitä, että Suomi lakkaisi teeskentelemästä, ettei Palestiinaa ole olemassa. Useat YK:n päätöslauselmat tukevat Palestiinan oikeutta itsenäiseen valtioon. Tunnustaminen vahvistaisi kansainvälisen oikeuden ja itsemääräämisoikeuden merkitystä sekä YK:n auktoriteettia. D-kolumni de_18062025_21.indd 21 de_18062025_21.indd 21 5.6.2025 14.31 5.6.2025 14.31
Yhtiö raportoi vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä 15 prosentin liikevaihdon kasvun ja neljännen peräkkäisen voitollisen kvartaalin. Asiakaspalvelussa tekoäly hoitaa keskusteluja, laatii vastauksia ja suosituksia, ja pärjää asiakastyytyväisyyskyselyissä jo usein ihmistä paremmin. Klarna on onnistunut nostamaan liikevaihdon työntekijää kohden lähes 920 000 euroon, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli noin 529 000 euroa. Samaan aikaan BT Group ja Accenture ilmoittivat tuhansien työpaikkojen vähentämisestä, kun tietotyö, asiakaspalvelu ja hallinnolliset tehtävät siirtyvät koneiden vastuulle. Vaikka ohjelmistotalot ja ICT-sektori ovat selkeitä työpaikkojen menettäjiä, myös esimerSUOMALAISET TYÖ MARKKINAT OVAT ERITYISEN HERKKIÄ TEKO ÄLYYN LIITTYVILLE MUUTOKSILLE. Tämä muutos on seurausta yhtiön aggressiivisesta tekoälyn käyttöönotosta sekä luonnollisesta poistumasta, mutta Siemiatkowski korostaa erityisesti tekoälyn roolia tuottavuuden kasvattajana ja henkilöstötarpeen vähentäjänä. Tekoälyn laaja käyttöönotto on vaikuttanut merkittävästi Klarnan liiketoimintaan ja tuloksiin. Toukokuussa julkaistu Kansainvälisen työjärjestö ILO:n ja Puolan kyberturvallisuusinstituutin NASK:n raportti Generative AI and Jobs: A Refined Global Index of Occupational Exposure tuo lisää konkretiaa. Klarnan toimitusjohtaja Sebastian Siemiatkowski kertoi toukokuussa 2025, että Klarna on onnistunut pienentämään työvoimaansa noin 40 prosentilla, mikä tarkoittaa henkilöstömäärän laskua noin 5 000:sta työntekijästä 3 000:een. Raportin mukaan joka neljäs työ maailmanlaajuisesti on altis tekoälyn aiheuttamalle muutokselle. Kyse ei ole enää yksittäisistä kokeiluista tai tuottavuuden parantamisesta, vaan laajamittaisesta rakennemuutoksesta. Euroopassa vaikutukset eivät rajoitu vain teknologiayrityksiin. OECD:n mukaan tekoäly voi vaikuttaa jopa 60 prosenttiin kaikista työpaikoista kehittyneissä talouksissa. Mutta tekoäly on jo täällä, ja se mullistaa työmarkkinoita perusteellisesti. Jo nyt 34 prosenttia liiketoimintaan liittyvistä tehtävistä tehdään koneiden avulla. Raportti perustuu 30 000 erillisen työtehtävän analyysiin, asiantuntija-arvioihin ja tekoälypohjaiseen pisteytykseen. Esimerkiksi hallinnossa koneet kykenevät jo nyt hoitamaan arviolta 69 prosenttia työtehtävistä. Teksti Mika Horelli / Kuva iStock T oukokuussa 2025 IBM ilmoitti korvaavansa 7 800 työtehtävää tekoälyllä ja automaatiolla. Raportti korostaa, että etenkin hallinnolliset työt, asiakaspalvelu, kielipalvelut, kirjanpito, markkinatutkimus ja osin myös luovat alat ovat erityisen alttiita murrokselle. Kirjanpidossa tekoäly suoriutuu laskennasta ja raportoinnista ilman taukoja ja inhimillisiä virheitä. Kaikessa tekoälyä ei voi käyttää, ainakaan EU-maissa. Asiakaspalautteen perusteella täysin automatisoitu asiakaspalvelumalli ei vastannut kaikkia odotuksia, ja Klarna onkin joutunut palaamaan osittain ihmistyövoiman käyttöön asiakaspalvelussa. Yhtiö suunnittelee jatkossa yhdistävänsä tekoälyn ja ihmisten työn joustavassa mallissa, jossa tekoäly hoitaa rutiinitehtävät ja ihmiset keskittyvät vaativampiin asiakaskohtaamisiin. 22 Demokraatti TEKOÄLY EU pohtii tekoälyveroa Kilpailu tekoäly työvoimasta kiihtyy. Tekoälyyn siirtyminen ei ole ollut ongelmatonta. EU:n tekoälyasetus edellyttää, että ihmisten perusoikeuksiin vaikuttavat päätökset on tehtävä virkavastuulla, ihmisvoimin. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 14 prosenttia työntekijöistä on jo nyt joutunut vaihtamaan alaa tekoälyn vuoksi, ja 30 prosenttia arvioi, että heidän nykyinen työnsä katoaa kokonaan vuoteen 2025 mennessä. Samaan aikaan kun tekoäly yleistyy vauhdilla eri aloilla, Euroopassa vedetään rajoja sen käytölle. RUOTSALAINEN FINTECH-YHTIÖ Klarna on ilmoittanut korvaavansa huomattavan osan työntekijöistään tekoälyllä. Euroopan unionin tekoälyasetus (AI Act), joka astui voimaan elokuussa 2024, asettaa merkittäviä rajoituksia tekoälyn käyttöön viranomaistoiminnassa, erityisesti silloin, kun ne voivat vaikuttaa yksilöiden perusoikeuksiin. Muutos ei tarkoita välttämättä työpaikkojen katoamista, mutta se muuttaa niitä väistämättä. Ihmistyöntekijät jäävät jalkoihin monella alalla. de_18062025_22.indd 22 de_18062025_22.indd 22 5.6.2025 10.09 5.6.2025 10.09. TEKOÄLYN AIHEUTTAMAN muutoksen mittaluokka on vaikea ylikorostaa. Erityisen kovaa muutos iskee toimialoihin, jotka nojaavat tiedon käsittelyyn ja rutiininomaiseen päättelyyn
Tridico korosti myös huolta siitä, että tekoälyn korvatessa manuaalisia tehtäviä, palkkaverotulot vähenevät, mikä vaikuttaa julkisen talouden kestävyyteen. Suurten IT-yritysten sopeuttamistoimet ovat näkyviä, mutta vähemmän puhuttu ilmiö on tekoälyn hiipivä vaikutus esimerkiksi markkinoinnin, viestinnän ja opetuksen tehtäviin. TEKOÄLY KORVAA nyt ihmistyövoimaa myös Suomessa erityisesti suurissa yrityksissä ja julkisella sektorilla. Yhteiskunnallinen keskustelu siirtyykin väistämättä koulutukseen ja sosiaaliturvaan. EU:ssa on keskusteltu siellä täällä niin sanotusta tekoälyverosta, joka muistuttaa aiempaa automaatiorobottien verotuskeskustelua. Tarvitaanko perustuloa tai uudenlaisia siirtymätukia. Kirjoittaja on Brysselissä asuva toimittaja. Korkean koulutustason ja digitalisaation takia suomalaiset työmarkkinat ovat erityisen herkkiä tekoälyyn liittyville muutoksille. 23 Demokraatti kiksi logistiikka, vähittäiskauppa, terveydenhuolto ja käännöspalvelut ovat muutospaineessa. Kyse ei ole pelkästään lukumääristä vaan laadullisesta murroksesta: uudet työtehtävät edellyttävät aivan erilaista osaamista kuin aiemmat. Hän perusteli ehdotustaan sillä, että tekoäly tuottaa tuloja samalla tavalla kuin työntekijät tai pääoma, ja siksi sitä tulisi verottaa. Ammatteihin, joissa työn keskiössä on sisältöjen tuottaminen, tiivistäminen tai soveltaminen, kohdistuu nyt suoraa kilpailua koneilta, jotka tuottavat pätevää ja nopeasti muokattavaa materiaalia murto-osassa ihmistyön kustannuksista. Lokakuussa 2024 Euroopan parlamentin verotuskysymyksiin keskittyvän alakomitean (FISC) puheenjohtaja Pasquale Tridico ehdotti tekoälyn verottamista. Nettoeroksi jää 14 miljoonaa paikkaa. Tyypillisimpiä korvattavia tehtäviä ovat raportointi, tietojenkäsittely, asiakaspalvelu ja viestintä. Terveydenhuollossa tekoäly analysoi röntgenkuvia ja tunnistaa muutoksia, joiden havaitsemiseen ihmisradiologilta kuluisi paljon enemmän aikaa. WORLD ECONOMIC FORUMIN mukaan vuosien 2023 ja 2027 välillä syntyy 69 miljoonaa uutta työpaikkaa, vaikka 83 miljoonaa katoaa. de_18062025_22.indd 23 de_18062025_22.indd 23 5.6.2025 10.09 5.6.2025 10.09. OP Ryhmän syksyllä 2024 teettämän kyselyn mukaan 49 prosenttia suurista suomalaisista yrityksistä suunnitteli korvaavansa osan työtehtävistä tekoälyllä. Miten varmistetaan, että irtisanotut pääsevät uudelleen kiinni työmarkkinoihin. Vähittäiskaupassa tekoälyyn pohjautuvat varastoautomaatiot ja suosittelualgoritmit vähentävät ihmisresurssien tarvetta. Suomessa kehitys noudattaa kansainvälistä linjaa. Entä kuka maksaa verot, jos yritykset kasvattavat tuloksiaan automatisoimalla inhimillisen työn minimiin. Teknologista lukutaitoa, kykyä työskennellä koneiden kanssa, ymmärrystä datasta ja algoritmeista
Työskentelen aamunkoitosta auringonlaskuun vain sen vuoksi, että saamme tyttäreni kanssa paremman elämän jossakin muualla. Hän haluaa joko Etelä-Amerikkaan tai Eurooppaan. Teksti ja kuvat Ville Vanhala O dottavan aika on pitkä. Ja aamuyön pimeässä se on vielä pitempi. Kaksi vuotta itsenäisenä hedelmäkauppiaana työskennellyt Dimont ei aio myydä hedelmiä lopun ikäänsä. Orastava päivä on pelastettu. Se ei olisi ensimmäinen eikä viimeinen kerta. Dimont ei edes haaveile lähdöstä Yhdysvaltoihin, koska se on hänestä nykyään kuubalaisille vihamielinen valtio. Jos ei kuormaa tule, hän ei saa kärryihinsä hedelmiä ja vihanneksia myytäviksi ja jää ilman tuloja. 24 Demokraatti KUUBA Amerikan NYRKIN puristuksessa Donald Trumpin toisella presidenttikaudella käynnistetyt Kuubaan kohdistuneet kiristykset näkyvät ja tuntuvat jo kuubalaisten jokapäiväisessä elämässä. – Elämä täällä on hankalaa ja raskasta. Kadun päässä jyrähtää moottori ja ajovalot viistävät harmaita betoniseiniä. Havannan San Rafaelin hedelmäja vihannestukku avautuu yleensä noin kello neljä, mutta nyt hedelmäja vihanneskuormaa ei ole ilmestynyt kadunvarteen, vaikka kello lähenee jo viittä. Dimont sanoo, että Kuubasta pois pääseminen on vaikeaa ja kallista. Darlin Dimont, 31, laskee puhelimen korvaltaan ja ujuttaa sen vyölaukkuunsa. Hänen tavoitteenaan on kerätä rahaa, että hän pääsisi muuttamaan 14-vuotiaan tyttärensä kanssa pois Kuubasta. KUN DONALD TRUMP valittiin toisen kerran Yhdysvaltain presidentiksi, Kuuba palautettiin Yhdysvaltain laatimalle terrorismia tukevien valtioiden listalle, mistä Kuuba oli Joe Bidenin kaudella poistettu. Trumpin toisella kaudella Yhdysvallat on ehtinyt myös tiukentaa kuubalaisten matkustusrajoituksia Yhdysvaltoihin ja de_18062025_24.indd 24 de_18062025_24.indd 24 10.6.2025 9.42 10.6.2025 9.42. Kuorma-auto tulee täydessä lastissa ja pysähtyy tukun oven eteen
HAVANNAN KUULUISAN rantabulevardi Maleconin varren huoltoasemalla pakettiautoon rengasta vaihtavan autonasentaja Juan Miquelin, 57, veli asuu Yhdysvalloissa. Helsingin yliopiston Kuuban politiikkaa ja kehitystä tutkiva akatemiatutkija Eija Ranta kertoo, että Yhdysvaltoihin muuttaneiden kuubalaisten rahalähetykset ovat olleet elintärkeitä heidän Kuubassa asuville perheenjäsenilleen ja sukulaisilleen. Evelyn Gonzalez myy Havannan kauppakadulla täytettyjä sämpylöitä. 16-vuotias Yarin Iznaga haaveilee, että pääsisi vielä joskus Yhdysvaltoihin tienaamaan paljon rahaa. Palkkaa hän saa työstään noin 60 euroa kuukaudessa. Miquelin perheeseen kuuluu vaimon lisäksi kolme lasta, joista kaksi aikuista poikaa on jo muuttanut jo pois kotoa. – Nyt on vähän helpompaa, vaikka rahat eivät vieläkään ole riittää elämiseen. Miquel on ainakin vielä toistaiseksi saanut veljensä lähettämät rahalähetykset. – Estämällä maahanmuuttoa, jopa palauttamalla kuubalaisia Yhdysvalloista synnyinmaahansa ja rahaliikenteen rajoituksilla Yhdysvallat yrittää luoda Kuubaan painetta, mikä saisi ihmiset nousemaan hallintoa vastaan. – Emme olisi tulleet toimeen ilman veljeni apua silloin, kun kaikki lapset olivat pieniä, Miquel sanoo. 25 Demokraatti kiristää Yhdysvalloista Kuubaan suuntautuvien rahalähetysten säädöksiä. Hän työskentelee viitenä päivänä viikossa ja tienaa kuubalaisittain hyvin, reilut 3 000 Kuuban pesoa eli reilut 100 euroa kuukaudessa. de_18062025_24.indd 25 de_18062025_24.indd 25 10.6.2025 9.42 10.6.2025 9.42
Pankkien eteen muodostuu pitkiä jonoja eikä kenelläkään ole varmuutta siitä, saako hän tiskille asti päästyään rahansa. – Kun hän kerran vihaa kuubalaisia, niin miksi hän haluaisi meidät osaksi maataan. Jopa koko maan laajuiset sähkökatkot ovat alituinen vitsaus. – Kun turisteja on vähemmän, niin asiakkaitakin on vähemmän, Gordon-Williams sanoo. Juan Miquel on saanut pakettiautosta renkaan irti ja suoristaa selkäänsä. Liikenne humahtelee rantabulevardilla. 26 Demokraatti KUUBA HELLE VÄREILEE miltei tyynen Havannanlahden yllä. Ruoka kuten myös muut hyödykkeet ovat kallistuneet. Vanhat amerikkalaiset avoautot, jotka ovat yksi Kuuban tunnusmerkeistä, kiidättävät turisteja Maleconin leveillä kaistoilla. – Me joudumme selviytymään päivä kerrallaan. – Tuskin sinne enää edes pääsisin enkä edes haluaisi. – Hänen tekemisensä poikkeavat siitä, mitä Yhdysvallat on aikaisemmin harjoittanut. Hänen klanilla päälaellaan kiiltelee hiki ja ruskeiden haalareiden selkämyksessä ja rintamuksella on tummia läikkiä. Dollareita ja euroja vaihdetaan kaduilla Kuuban pesoiksi huomattavasti korkeammalla kurssilla kuin virallisissa valuutanvaihtopisteissä. Havannan Vedadon kaupunginosan Los Paquitos -kahvilassa on aamupäivällä hiljaista. Tarjoilija Enrique Gordon-Williams, 51, joutaa hyvin pyyhkimään kiiltävää tiskiä ja puhdistamaan kahviautomaattia. Riisipaunan hinta on kivunnut muutamassa vuodessa 20 pesosta peräti 300 pesoon. Nuorempien ihmisten on mahdotonta suunnitella tulevaisuuttaan Kuubassa, joten he haluavat lähteä täältä pois. Ja pulaa on tietenkin myös rahasta. Pankkiautomaatit eivät toimi. Vahvoja autoritäärisiä johtajia ihaileva Trump on asettunut institutionaalista järjestystä vastaan. Apteekkien hyllyt miltei ammottavat tyhjyyttään. Miquelin mielestä Donald Trump on tehnyt Kuuba-politiikallaan kuubalaisten elämän entistä vaikeammaksi. Miquel sanoo aina pitäneensä Yhdysvalloista ja olisi aikoinaan ehkä halunnut jopa muuttaa veljensä tavoin Yhdysvaltoihin. Hän ei kuitenkaan usko, että Trump haluaisi liittää Kuuban Yhdysvaltoihin. de_18062025_24.indd 26 de_18062025_24.indd 26 10.6.2025 9.42 10.6.2025 9.42. Turisteja kyyditsevät vanhat amerikanraudat ovat yksi Havannan tunnusmerkeistä. JOE BIDENIN kaudella Yhdysvalloissa oli kuubalaisille oma maahanmuutto-ohjelAutonasentaja Juan Miquel haaveili aikanaan muuttavansa veljensä tavoin Yhdysvaltoihin. – Trump on kuitenkin kyseenalaistanut liberaalin järjestyksen kauppapolitiikallaan demokraattisia valtioita vastaan, Ranta kertoo. KUUBASSA KÄRSITÄÄN tällä hetkellä elintarvikepulasta. – Nyt olen jo siihen liian vanha, hän naurahtaa. Lisäksi hän käy tilapäistöissä Havannan satamassa. – Trump haluaa eristää Kuuban muusta maailmasta, mikä tekee maastamme yhä kurjemman, Gordon-Williams sanoo. Polttoaineesta on pulaa, minkä vuoksi esimerkiksi julkinen liikenne ja jätehuolto takkuilevat. Rannan mukaan Yhdysvalloilla ei ole mitään syytä havitella Kuubaa, koska Kuuba ei ole taloudellisesti merkittävä eikä saarella ole luonnonvaroja. Kuubassa on vieraillut enimmillään yli neljä miljoonaa turistia vuodessa, mutta viime vuonna matkailijoiden määrä romahti jo alle kahteen miljoonaan. Hän katsoo, että Yhdysvaltain harjoittama politiikka tulee vähentämään Kuubaan suuntautuvaa turismia vielä nykyisestään. Kuuballa on ollut poliittisesti suuri merkitys jakolinjana kommunististen ja kapitalististen ja demokraattisten ja autoritääristen valtioiden välillä. Kromi kiiltää, kännyköitä kohotetaan kuvaamaan, hiukset hulmuavat. Gordon-Williams on aiemmin työskennellyt kokopäiväisesti kahvilassa, mutta nykyään hänelle riittää töitä vain kolmena päivänä viikossa. Myös polttoaineesta on pulaa, minkä vuoksi esimerkiksi julkinen liikenne ja jätehuolto takkuilevat. Akatemiatutkija Eija Ranta muistuttaa, että Yhdysvallat asetti Kuuban kauppasaartoon jo vuonna 1960
Katu puiston laidassa on hiljentynyt. Vedadon puiston varjoihin ystävänsä Luisa Gonzalesin, 64, kanssa helteestä vetäytyneellä lastentarhanopetKuubassa on pulaa liki kaikesta. – Ihmiset myivät ennen muuttamista kaiken omaisuutensa. Vaitonaisena istunut Luisa Gonzales nyökkää, mutta sanoo sitten hiljaisella äänellään. Makeisia kauppaava kaupustelija kantaa tikkaritarjotinta puiston läpi: caramelo, caramelo! Ensimmäistä kesälomapäiväänsä viettävän Yadiva Zamoran ystävä asuu Helsingissä. Bussipysäkillä väki ahtautuu katoksen alle auringolta suojaan. mansa, jonka turvin noin 100 000 kuubalaista muutti Yhdysvaltoihin. Kun punavalkoinen bussi tulee, vain osa pysäkillä odottaneista mahtuu kyytiin. Asun kahden sisareni kanssa hyvin ahtaasti kahden huoneen vuokra-asunnossa, hän kertoo. Jos heidät palautetaan Kuubaan, he joutuvat täysin tyhjän päälle, akatemiatutkija Eija Ranta sanoo. Zamorakin lähtisi Suomeen, jos hän vain pystyisi. de_18062025_24.indd 27 de_18062025_24.indd 27 10.6.2025 9.42 10.6.2025 9.42. – Kukaan ei voi tietää, mitä Kuubassa huomenna tapahtuu. ILTAPÄIVÄN MINUUTIT kuluvat hitaasti. – Hän vihaa Kuubaa, vaikka hänen suonissaan virtaa kuubalainen veri, Zamora tuhahtaa. Kirjoittaja on toimittaja ja kirjailija. Liikkeiden edustoille syntyy pitkiä jonoja jo aamusta . Yksi näkyvimmistä Kuubaan kohdistettujen kiristysten puolestapuhuja on ollut Yhdysvaltain ulkoministeri, emigranttikuubalaisten poika Marco Rubio. – Vain Jumala tietää. 27 Demokraatti taja Yadiva Zamoralla, 44, ei ole mitään hyvää sanottavaa Rubiosta. KUKAAN EI VOI TIETÄÄ, MITÄ TÄÄLLÄ HUOMENNA TAPAHTUU. Zamora sanoo koko maailman muuttuneen hulluksi ja yksi hulluimmista valtioista on hänen mielestään Kuuban lisäksi Yhdysvallat. – Rakastan työtäni, mutta palkkani riittää tuskin edes ruokaan. Bussin moottori yskähtelee, pakoputkesta jää ilmaan sankka katku. – Hänen harjoittamansa politiikka eroaa ratkaisevasti maahanmuuttovastaisuudellaan republikaanien aikaisemmasta linjasta
Nämä ovat myös halunneet auttaa entistä työnantajaansa, ja olla isänmaan asialla. Todellisuus ei tietenkään ole näin mustavalkoinen. Samalla sekä nuoria että eläkeläisiä risoo, miten Supon entinen johtajisto käyttäytyy kuin ei olisi ikinä kuullutkaan hyvää tarkoittaneiden vapaaehtoisten tekemistä talkoohommista. Ja kaikki olisivat mielissään, jos tätä sisäistä sotkua ei tarvitsisi puida käräjillä tulevina talvina. Nämä eivät osaa suojata itseään saati laitteitaan niin hyvin kuin nykyisin pitäisi, jolloin riskit myös nykyisten supolaisten kärähtämisestä kertautuvat. Sitä taas säätelee uusi laki. Juridisesti eläkeläinen on työtaustoistaan huolimatta tavallinen ihminen, jollaiselle kukaan Supon virkamies ei saisi edes jutella salaisista tiedusteluasioista. Jupakassa on paljon kesäisen dekkariromaanin aineksia: Supo on käyttänyt vastatiedustelunsa apuna entisiä työntekijöitään, joilla on eläkkeelläkin vanhat kontaktinsa ja asiantuntemuksensa tallella. 28 Demokraatti Eläkeläiset agentteina SUPO Supon päälliköt katselivat vihellellen muualle, vastuutaan ottamatta. Aiemmin tällaista on voitu tehdä, mutta vuonna 2019 tullut uusi siviilitiedustelulaki määrittelee tiedustelutyön ehdot pilkuntarkasti. Kaikilla osapuolilla lienee sama päämäärä: tiedustelutoiminnan tehokkuuden parantaminen ja laillisuuden varmistaminen. Toisinpäin saa toimia: kuka tahansa vakoilijan tai rikoksen nähnyt siviili voi laillisesti kertoa vihjeitä virkakunnalle. Moni entinen supolainen pitää nykyisiä virkamiehiä pilkkua viilaavina byrokraatteina, ja on verisesti loukkaantunut siitä, että heidän tarjoamaansa apua ylenkatsotaan – tai tutkitaan nyt rikoksena. Nuorempi tiedusteluväki pitää eläkeläisten käyttöä myös turvallisuusriskinä. SUPON KANNALTA eläkeläiset ovat olleet usein elintärkeitä ja joskus ainoita mahdollisia auttajia vuosikymmenten taakse ylettyvissä vakoiluja soluttautujaketjuissa. Tällöin suojelupoliisilla ei ole ollut juuri muuta vaihtoehtoa kuin pyytää eläkevaari tai -mummo vielä yhdelle keikalle isänmaan puolesta. Tai oikeammin antaa hänen tehdä sellainen, sillä välin kun Supon päälliköt katselivat vihellellen muualle, vastuutaan ottamatta. Kukaan ei tiettävästi ole tavoitellut aineellista hyvää itselleen. Teksti Petri Korhonen Kuva Lehtikuva, Heikki Saukkomaa E duskunnan pääsihteerin Antti Pelttarin ura on nyt hetkellisesti katkolla: poliisi tutkii hänen aiempia toimiaan suojelupoliisin päällikkönä muun muassa virkarikosepäilyn takia. Pelttaria ja hänen entisiä johtaja-alaisiaan Supossa tutkitaan siitä, ovatko he katsoneet sormiensa läpi eläkeläisten värväystä tiedustelutalkoisiin. Toisinaan ulkomainen agentti tai vanha ”illegaali” ei suostukaan asioimaan Suomessa muiden kuin entisten yhteyshenkilöidensä kautta – ihan sama ovatko nämä virassa vai vanhainkodissa. Venäjän epäilläänkin murtautuneen ainakin yhden eläkeläisen tietokoneelle. de_18062025_28.indd 28 de_18062025_28.indd 28 10.6.2025 9.32 10.6.2025 9.32. NUOREMPI TIEDUSTELUVÄKI PITÄÄ ELÄKELÄISTEN KÄYTTÖÄ TURVALLISUUSRISKINÄ. Tutkittavana olevissa tapauksissa ar vioidaan vanhan tiedustelumaailman menetelmien laillisuutta. SUKUPOLVIEN YHTEENTÖRMÄYS onkin ymmärrettävää. Syyteharkintaan päästään aikaisintaan ensi talvena. Antti Pelttari. Asiaa alettiin penkoa tiedustelun sisäisessä valvonnassa jo pari vuotta sitten. Moni Venäjän tiedustelupalveluiden kanssa paininut supolainen on eläkkeelläkin pitänyt – jos ei yhteyttä niin ainakin silmällä – entisiä kontaktejaan ja näiden touhuilua. Pelttari johti Supoa vuosina 2011–2023. Ongelma on, että ihmisille ei ole annettu nimellistä virkaa eikä siten juridisia valtuuksia penkoa turvallisuussalaisuuksiksi luokiteltuja asioita. Mutta heti jos tiedusteluvirkamies pyytää eläkeläistä penkomaan asiaa lisää, tehtävä muuttuu tietolähdetoiminnaksi. TIEDUSTELUN LAILLISUUTTA valvovien viranomaisten ja myös uuden sukupolven tiedusteluväen mielestä tämä on luvatonta ja aivan liian improvisoitua
Uusien hyvinvointialueiden ja kaupunkien päättäjillä onkin nyt suuri tehtävä. Niitä pitää vaan soveltaa tähän maailmaan, jossa me nyt elämme. Savotta on haastava, mutta ei hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen ole koskaan ollut helppoa. Olemme olleet rähmällään, luullen olleemme tilanteen herroja. Vaikka maailma oli viime vuosisadalla monessa yksinkertaisempi ja arjen käänteissä hitaampi, arvojen voiman näkökulmasta paljoa ei ole muuttunut. Monimutkaisen ja kerroksellisen maailman ytimessä on edelleen sama ihmisen kaipuu löytää mielekkyys ja merkitys elämälle. OLEMME OLLEET RÄHMÄLLÄÄN, EMME TILANTEEN HERROJA. Ja nyt olemme tilanteessa, jossa talous porskuttaa Kiinassa, Intiassa ja joissain Afrikan osissa hurjaa kasvuaan. Kaiken kantavana voimana oli tietysti työn eetos. Eurooppa on altavastaaja, jonka ylle Yhdysvaltojen arvaamattomuus luo uusia taloudellisia varjoja. Hyvinvointiyhteiskunta on enemmän kuin palveluiden summa. Se on henkinen tila, jossa ihmisten välinen solidaarisuus kytkee yksilöt samaan tarinaan yhteisestä ponnistuksesta. Ei ihme, että populistien viestit on ollut helppoa ostaa. Myös yksilön vastuu omasta hyvinvoinnistaan oli kunniassa. SAIN VARTTUA tällaisessa Suomessa ja saman sinnikkyyden Suomessa toivon lapsiemme saavan kasvaa. Yhteiskuntaa haluttiin kehittää kaukaa viisaasti. Ahkeruus ja kohtuullisuus olivat hyveitä. SUOMEN NYKYISEN hallituksen politiikka ei päivitä yhteiskuntaamme uuteen nousuun. Perusarvojen voimalla voittoon de_18062025_28.indd 29 de_18062025_28.indd 29 10.6.2025 9.32 10.6.2025 9.32. Siksi meillekin puolueena perusarvojen vaaliminen on tie voittoon. Tony Blair kävi Euroopan parlamentissa kertomassa tuoreen kirjansa ajatuksista. Kun Lasse Virén kaatui, nousi ja kiri voittoon 10 000 metrin juoksussa Münchenissä vuonna 1972, jokainen teon nähnyt ymmärsi, että halutessaan voi onnistua, luovuttaminen ei vain ole vaihtoehto. Itsetyytyväisyys on luonut väärän turvallisuuden tunteen, jonka myötä yhteiskuntien päivittäminen on jäänyt tekemättä. TÄMÄ NÄKYY hyvin siinä tilassa, jossa Suomi ja koko Eurooppa on tällä hetkellä. On unohdettu yhteinen tarina, joka antaa resilienssiä ja kannustaa jatkamaan silloinkin, kun voimien hiipuminen ja epätoivo huutaa luovuttamaan. 29 Demokraatti Maria Guzenina Europarlamentaarikko, Bryssel maria.guzenina@europarl.europa.eu MEPIT S uomen uskomattoman menestystarinan juuret juontavat vuosikymmenten taakse. Eikä tekemättä voi nyt jättää. Ymmärrettiin, että lasten ja nuorten yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen, naisten osallistuminen työelämään, terveydenhoito kaikille yhdenvertaisin perustein ja sosiaaliturva heikoimpien tueksi toisi hyödyn koko kansakunnalle. Lapsia tuupattiin liikkumaan ja leikkimään, urheilusankareista otettiin mallia. Sen ovat myös kansalaiset ymmärtäneet. Hän puhui yhteisen eurooppalaisen näkemyksen ja toiminnan puutostilasta. Venäjä on sekin yhtä epäluotettava
30 Demokraatti Hyvää juhannusta ja kesää! de_18062025_30.indd 30 de_18062025_30.indd 30 6.6.2025 10.57 6.6.2025 10.57
Olemme jo yli vuosisadan edistäneet naisten oikeuksia ja tehneet työtä tasa-arvon eteen. 31 Demokraatti Hyvää juhannusta ja kesää! 125 vuotta D E M A R I N A I S E T Työläisnaisten liitto perustettiin 4.-6.7.1900 Helsingissä. Juhlistamme vuosijuhlaa syksyllä piirien kanssa, seuraa viestintäämme ja tule mukaan! de_18062025_30.indd 31 de_18062025_30.indd 31 6.6.2025 10.57 6.6.2025 10.57
32 Demokraatti Hyvää juhannusta ja kesää! de_18062025_30.indd 32 de_18062025_30.indd 32 6.6.2025 10.57 6.6.2025 10.57
Tuskin on montaa kauniimpaa väriä kuin isosittiäisen kiiltävä sinisenmusta, mutta kutsumanimi sittisontiainen ei korosta sitä ollenkaan. Mielleyhtymätkään hyönteisten nimissä eivät ole aina niitä kauneimpia. Hyönteisten tunnistamiskyvyllä voisi muuten päteä vähintään yhtä tehokkaasti kuin lintuharrastajat ”haviksillaan”. Kun kesänviettoseurue alkaa hädissään huitoa itikkaparvea piikityksen pelossa, niin olisi kiva brassailla, jotta ”ei ole pistävää lajia, on pilkkukampakirsikäs”. Kärpäset, sääsket, yökköset, jäärät, jäytiäiset sun muut ötökät ja ökkömönkiäiset eivät selvästi tarvitse nimillä koreilemista. Otus on yksittäisenä seikkailijana aivan harmiton, mutta nettikeskustelujen perusteella ihmiset vallan vauhkoontuvat löytäessään sellaisen sisältä. Ääkköset ovat normaali osa suomen kieltä, mutta niitä esiintyy harvoin sellaisissa sanoissa, joiden on tarkoitus kuulostaa kauniilta. Kun kuuntelee ihmisten näin kesän korvalla aina vilkastuvaa hyönteispuhetta, käy ilmi, että Suomessa hyönteisten käsittämättömän suuressa lajikirjossa päälajeja on kolme: itikat, ötökät ja madot, joista viimemainittu sisältää paitsi kaikki lierot myös kaikkien hyönteisten toukat ja osan matelijoista kuten vaskitsan. On akileijanäkämäsääski, päivänliljasääski tai vaaksiaisten heimoon kuuluvat keijujalokirsikäs ja pohjanärjämöinen. (Vinkki: On niitä, mutta ei montaa.) Olisi vaikea kuvitella, että uljas kotka olisikin kötkä tai että pitäisimme lemmikkeinä köiriä. Siitä huolimatta, että niiden nimistöstä löytyy paljon komeutta ja kauneutta. Sitä ei-niin-ylväät nimet kuvaavat kyllä osuvasti. tipula lunata), jos moinen sääski ympärilläsi lentelisi. Kohta koittaa vilkkain hyönteissesonki, joten sitä päin siis. Kuhnurisurri, käärökärsäkäs, papintappaja ja kultaperäpuuhari tuskin tulevat trenKielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Rolf Bamberg ja Tua Onnela Nurkissa vilistävät nyt pörrökki, seinäkaistakki ja metsäpiilokki. 34 Demokraatti KIELEN PÄÄLLÄ Kun pörrökki tapasi metsäkän M ittumaarin aikaan tällä palstalla on tavattu heittäytyä luonnonystäviksi, vaikka sitä toki olemme molemmat ympäri vuoden. (RB) HYÖNTEISSANASTOSSA HUOMIONI kiinnittyy siihen, miten paljon niiden nimissä ja kutsumanimissä on äja ö-kirjainta. Toisaalta ovathan monet hyönteiset hupaisan näköisiä. Voipi olla, että moinen siivekäs jää minultakin tunnistamatta – vaikka teenkin hyttysten kanssa valitettavan läheistä tuttavuutta harva se päivä. Jos juhannuksena tulee porsasteltua, se on vain ihmistelyä. No, leikki leikkinä, en pidä kanssaeläjiäni näin yksioikoisina hyönteistuntemuksessaan, mutta kyllähän se taitaa olla niin, että vaikkapa kaikki sääsket, joita Suomessa tunnetaan kolmisen tuhatta lajia (ja lisää taatusti tulee ilmaston lämmetessä), ovat useimmille vain itikoita. Vai montako ätai ö-painotteista ihmisten etunimeä keksitte. Entä ihrakuoriainen sitten. Maailmassa on tunnistettuja ja siis nimettyjä hyönteislajeja yli miljoona, mutta yhä tuntemattomia lajeja arvioidaan olevan monta miljoonaa enemmän. Kesäsuomalaisten parhaiten tunnistamia alaluokkia ovat ampparit, öttiäiset, mönkijät ja varmaan myös perhoset, joihin luetaan liki kaikki vähän isommilla siivillä lentävät otukset. Väitän, että mukavammat nimet auttaisivat karsimaan turhaa hyönteispelkoa. de_18062025_34.indd 34 de_18062025_34.indd 34 4.6.2025 15.05 4.6.2025 15.05. Tunnet, Tua, varmaan montakin Heikkiä, mutta tunnistatko ruostepiimäheikin (lat. Hyönteisille ääkköset sen sijaan näkyvät sopivan kuin nenä päähän. Välillä se tuntuu vähän epäreilulta
Sananmuodostustapakin eli hämähäkistä napattu -kkipääte on nokkela. Metsäkkä. 35 Demokraatti daamaan luontovaikutteisina lastenniminä, mutta hauskalta ne kuulostavat. Sysikatajapistiäinen, joka ei suinkaan pistä ihmisiä. Näinpä esimerkiksi rantahämähäkki on nyt raitarannakki, huonehämähäkki on huonesopikki ja vaikkapa hankala kalkkikivikkohämähäkki kalkkiviuhukki. Yhtenä pääsyynä moiseen oli juuri päästää lajiharrastajat hankalien latinankielisten nimien käytöstä, mutta taustalla oli kuulemma myös pyrkimys hälventää hämähäkkeihin kohdistuvaa pelkoa ja inhoa. Ne ovat syyttä suotta – eli raamatullis-mytologis-kauhuelokuvallisista alkusyistä – vähintään yhtä kavahdettu porukka kuin useimmat hyönteiset, käärmeet, sudet ja lepakot. Metsätorakka, harmiton otus, joka syyttä suotta kärsii torakoiden ikävästä maineesta. Olen päättänyt, etten enää käytä sellaisia vanhoja sanontoja, jotka ruokkivat eläimistä harhaanjohtavia ja haitallisiakin mielikuvia. Siis hämähäkkieläimiin, jotka usein erheellisesti myös hyönteisiksi luokitellaan, vaikka ovat ihan oma luokkansa eliökunnassa. Jos siis juhannuksena tulee porsasteltua, se on kyllä enemmänkin ihan vain ihmistelyä. Sinisenmustan isosittiäisen kutsumanimi sittisontiainen vähättelee eläimen koreaa ulkoasua. Centromerus-suvun otukset ovat nyt sentrikkejä, mikä on mielestäni vähän kulmikkaampaa suomea. (TO) MÖNGIMME kahdeksanjalkaisten pariin. Minkäs luonnonilmiön pariin seuraavaksi möngimme, Rolle. Upea metallinhohtoinen kuoriainen. Kaikki hyppyhämähäkkilajimme ovat nyt hypykkejä, susihämähäkit susikkeja ja ristihämähäkit ristikkejä. Esimerkiksi sanonta ”ihminen on ihmiselle susi” on melko pöljä, jos vähänkään tietää susien huolehtivasta ja perhekeskeisestä elämäntavasta, eivätkä siat omasta halustaan elä epäsiisteissä häiriökäyttäytymistä aiheuttavissa oloissa. Mutta iloitkaamme siitä, että niityillä ja huoneiden nurkissa vilistävät nyt esimerkiksi pörrökki, seinäkaistakki ja metsäpiilokki, jota ennen vanhaan olisin luullut käpykaartilaisen lempeämmäksi kutsumanimeksi. Sen sijaan yhden eläinten asemaan ja arvostukseen liittyvän muutoksen olen tehnyt omassa kielenkäytössäni aivan tosissani. Sehän olisi upeainen tai hohtiainen. Sysikatajainen. No, ehkäpä tämä kokeilu ei anna aihetta jatkotoimenpiteisiin. (TO) Peter Vahlersvik Damian Kuzdak Lähes joka kodissa viipottava huonehämähäkki on uudelta nimeltään huonesopikki. Kaikkia Suomessa tunnettuja hämähäkkejä kohtasi tämän vuoden alussa kymmenen vuotta valmisteltu nimistön uudistus, kun liki 650 lajia sai uuden virtaviivaisen nimen, iso osa ihan ensimmäisen suomenkielisen. Kuka voisi tämän jälkeen vastustaa kiusausta kokeilla, mitä samalla logiikalla saisi aikaan epämairitteleville hyönteistennimille. (RB) HÄMÄHÄKKIEN NIMEÄJÄT ovat tosiaan tehneet hienoa työtä. de_18062025_34.indd 35 de_18062025_34.indd 35 4.6.2025 15.05 4.6.2025 15.05
Teksti Janne Ora / Kuvat Mikko Suutarinen SEUDUN LOBBARI de_18062025_36.indd 37 de_18062025_36.indd 37 10.6.2025 10.13 10.6.2025 10.13. 37 Demokraatti KASVO MAAJuha Marttila on suomalaisen maa seudun ja -talouden väsymätön puolesta puhuja – muutenkin kuin vain viran puolesta
En ole suunnitellut muuta kuin, että vuoden loppuun teen MTK:n töitä. – Olen aina ollut heittäytyjä. Käytännössä Marttila on työskennellyt puheenjohtajan työn ohessa viikonloppuisin ja lomilla kotitilalla. kaksi täysi-ikäistä lasta . Kaikkea muuta voi itselleen haalia, mutta ei aikaa. Rintamakarkuruudestakaan kukaan ei voi minua syyttää. maatalousyrittäjä vuodesta 2001 . – Aikaa ajattelemiseen ei nykyihmisellä ole koskaan riittävästi muutenkaan. Keskeinen osa Marttilan nykyistäkin elämää on yhä oma perhetila Simossa. Marttila on hitusen salamyhkäinen niin eroilmoituksensa taustasyistä kuin päätöksensä seurauksista ja tulevista töistä. syntynyt 1967 Simossa . Etelä-Lapin miehen rosoinen huumorintaju välähtää esiin, kun ohitamme käytävällä komeilevan pääpatsaan. Tila erikoistui muutama vuosi sitten tuottamaan kuluttajille suunnatun maidon sijaan maitoa kasvatusvasikoiden ruokintaan. harrastaa metsästystä, historiaa ja penkkiurheilua . maatalousja metsätieteiden tohtori 1996 . – Ei tässä ainakaan oloneuvokseksi olla jäämässä. MAASEUDUN VÄKI ja sen edunvalvontapiirit havahtuivat huhtikuussa hieman yllättävään uutiseen: Simon mies lähtee Simonkadulta, sillä Marttila ilmoitti luopuvansa tehtävästään vuoden lopulla. Hän sanoo, ettei ole nytkään suunnitellut mitään erityistä tulevien töiden osalta. – Varmaankin vähän peilaan sitä, mitä olen saanut aikaan tähän mennessä ja ennen kaikkea sitä, mitä tällä jäljellä olevalla elämälläni teen. taan. MARTTILAN ARKI ja kalenteri täyttyvät 16 tunnin työpäivistä. Sitä ennenkin hän oli neljä vuotta järjestön toinen puheenjohtaja. Olen tehnyt tätä työtä jo pitkään ja ikää on alta kuusikymppiä, joten ajatus menee niinkin, ettei koko nuoruus menisi tässä työssä, Marttila erittelee. Varsinkin alkuvuosina tässä työssä opin sen, että kalenteri täyttyi lyhyistä sloteista ja tapaamisista. Marttilan omistama maaja metsätalousyritys tuottaa metsäpalveluja ja kasvattaa nautakarjaa. Se on aina rajallinen. Melkein 17 vuotta tulee täyteen MTK:n puheenjohtajana. On kiva katsoa, mitä eteen tulee. Ajattelen samalla näitä elämän isoja kysymyksiä. Marttila on toiminut MTK:n puheenjohtajana jo vuodesta 2009. puoliso Vivi Marttila, Simon kunnanjohtaja . Marttilan mukaan hän virittää itsensä vastaanottavaiseksi luoville, uusille ajatuksille ja oivalluksille esimerkiksi hiihtäessään ja metsätöitä tehdessään. Tartutaanpa juuri tähän. 38 Demokraatti D-KASVO JUHA MARTTILA . Marttide_18062025_36.indd 38 de_18062025_36.indd 38 10.6.2025 10.13 10.6.2025 10.13. Mutta ei maailma toisaalta tule koskaan valmiiksi. – Tuo ei ole Lenin vaan Gebhard, vaikka miesten ulkonäöissä saattaa olla hieman samaa, Marttila murjaisee. Veistos esittää Hannes Gebhardia (1864–1933), suomalaisen osuustoiminnan isäksi kutsuttua taloushistorian ja -tieteen professoria, joka ideoi ja osti Simonkatu 6:n tontin MTK:n ja Pellervo-seuran pääkonttoriksi itsenäisen Suomen alkuvuosina. Kalenteriin pitäisi erikseen merkitä ainakin pari tuntia kuussa ajattelulle. – Ainahan sitä ihminen keksisi syitä siihen, että joku projekti on muka kesken. – Joku roomalainen filosofi kirjoitti, että loppujen lopuksi ihmisen niukin hyödyke on aika. luottamustehtäviä muun muassa tutkimuslaitoksissa, finanssialalla sekä eurooppalaisissa edunvalvontajärjestöissä M aaja metsäta loustuottajain Keskusliiton (MTK) pitkäaikainen puheenjohtaja Juha Marttila ja Demokraatti kohtaavat MTK:n kotilinnakkeessa, Maalaistentalossa Helsingin Kampissa. – Ensi keväänä aion hiihtää paljon. Maataloustuottajien ja metsänomistajien edunvalvontaa ja lobbaamista on niin kotimaan kuin EU:n vallankamareissa ja -käytävillä. Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n puheenjohtaja vuodesta 2009 . PITKÄN LINJAN järjestöpomo, etujärjestövaikuttaja, maaseudun lobbari, tilallinen ja yrittäjä, mutta myös maatalousja metsätieteiden tohtori ja tutkija. Mitä elämän isot kysymykset tässä tapauksessa lienevät, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilalle vuoden 2025 juhannuksen alla. Elämä tuo aina yllättäviä mahdollisuuksia vasOLEN AINA OLLUT HEITTÄYTYJÄ
39 Demokraatti lan monet työroolit kuuluvat ja painottuvat haastattelun mittaan vivahteikkaasti ja vaihtelevasti. de_18062025_36.indd 39 de_18062025_36.indd 39 10.6.2025 10.13 10.6.2025 10.13. Eivät he kuitenkaan halunneet tulla kahvittelemaan ja keskustelemaan. MTK:ssa työskentelee monia tohtorintutkinnon suorittaneita. Kerran pyysin heidän edustajansa kahville mielenosoituksen jälkeen, kun he olivat tuossa Simonkadulla. Konsulttitoimistoilta kalliisti ostettavissa olevaa yleislobbaamista ei meillä hirveän paljon ole. Tutkijan tausta lyö läpi siinä, että hän painottaa tiedettä ja asia-argumentointia yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja vaikuttamisessa yleisesti ottaen ja MTK:n työssä aivan erityisesti. Olen saanut sellaista palautetta, jopa täällä MTK:ssa, että minun pitäisi olla populistisempi. – Meidän tulee nojata tieteeseen, analytiikkaan ja asialliseen argumentointiin. – Pidän itseäni yhteistyökykyisenä, enkä ole mielestäni sortunut identiteettipolitikointiin ja populismiin. – Järjestönä meidän tulee hankkia ja säilyttää luottamus ministeriöissä ja virkakoneistossa: luoda se käsitys, ettemme huijaa ketään ja osaamme asiamme. Niillä pärjää parhaimmin pidemmän päälle, Marttila toteaa. En ole löytänyt heitä muualta kuin kadulta istumasta. Teemme hyvää yhteistyötä esimerkiksi WWF:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. – Olen mielestäni onnistunut viemään järjestöä siihen suuntaan, että olemme lisänneet toimiimme analytiikkaa ja syvää substanssiosaamista. Hän harmittelee nykytrendiä: asiaja tiedevetoisuuden yleistä heikentymistä politiikassa, yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja keskustelussa. – Käymme dialogia monien tahojen kanssa. Elokapina edustaa tarkoitushakuista konfliktiteollisuutta. – Esimerkiksi Elokapinan kanssa voi kuitenkin olla vaikea käydä vuoropuhelua. MARTTILAN MIELESTÄ MTK:n tulee kyetä dialogiin ja yhteistyöhön mahdollisimman monien tahojen ja ihmisten kanssa mukaan lukien niiden, jotka ajattelevat hyvin toisin esimerkiksi lihantuotannosta ja metsätaloudesta. EN OLE MIELESTÄNI SORTUNUT IDENTITEETTIPOLITIKOINTIIN JA POPULISMIIN
– Sitä mukaa kun ilmasto lämpenee, maaperän päästöt kasvavat. Hänen mukaansa Luonnonvarakeskuksen tuoreet laskelmat vetivät Suomen vuoteen 2035 asti ulottuvan hiilineutraaliustavoitteelta maton alta. Tuolloin me nuoret kävimme tyyliltään samankaltaista hedelmätöntä väittelyä kuin hiilinieluista nyt. Silloin kiisteltiin jatkuvan ja jaksollisen metsänkasvatuksen paremmuudesta. MARTTILA KATSOO myös metsien hiilinielukeskustelun jumittuneen juoksuhautamaisiin juupas-eipäs-asetelmiin. Peli on menetetty näillä laskentamenetelmillä, kun metsät eivät olekaan enää hiilinieluja. Meidän pitäisi kuitenkin tehdä pikaisia poliittisia päätöksiä ja selkeää ohjausta, mutta keskustelu hiilinieluista osoittaa, kuinka vaikea poliittisia päätöksiä on tehdä luontokysymyksissä. Marttilan huulilla häivähtää härkäpapukysymyksen aikana irvistyksen tapainen. Marttila pitää välttämättömänä, että EU uusii ilmastopolitiikkaansa maankäyttösektorin osalta. – Kysymys menee Suomessa toisin päin: miten me saisimme pidettyä suode_18062025_36.indd 40 de_18062025_36.indd 40 10.6.2025 10.13 10.6.2025 10.13. – Nyt Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan metsät eivät olekaan hiilinieluja, kun on alettu mallintamaan päästöjä eri tavalla ja myös maaperän päästöt otetaan huomioon. – Muistan kun tulin 19-vuotiaana opiskelemaan Helsingin yliopistoon. – Ilmastokeskustelu on toki tärkeää ja tarpeellista. – Ajatus siitä, että metsän puihin varastoidaan hiiltä on kestämätön. KULUTTAJIEN MIELTYMYSTEN muutokset kohti kasvispainotteisempaa, terveellisempää ruokavaliota sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen liittyvät kysymykset panevat pohtimaan, tulisiko myös Suomessa siirtyä enemmän viljelemään esimerkiksi härkäpapua karjankasvatuksen ja maidontuotannon sijaan. Metsien hiilen kierron maksimointi ja nopeuttaminen on kestävää ilmastopolitiikkaa. Oli Erkki Lähde vastaan jotkin muut tutkijat. 40 Demokraatti D-KASVO Viimeaikainen metsäkeskustelu muun muassa hiilinieluista saa Marttilan kurtistamaan kulmiaan. Kasvatetaan metsiä hyvin, käytetään puuta paljon ja esimerkiksi rakennetaan mahdollisimman paljon puusta, Marttila linjaa
– Tämänkaltaiset turvallisuusja huoltovarmuuskysymykset ovat myös EU:ssa viime aikoina nousseet ihan eri tavalla esiin myös maatalouteen liittyen. Avainkysymys koko Suomelle – maaseutu mukaan lukien – on seuraavina vuosikymmeniä se, miten me saamme teollistettua vihreän energian siirtymän. Onko tilojen jatkuva kasvu ja keskittyminen kestävällä pohjalla. Jo silloin surtiin, että tämä on kriittinen raja. Nyt meillä on 4 000 maitotilaa, Marttila kuvaa. LIHANJA maidontuotannon kysymys kirvoittaa Marttilan lähihistorialliseen muisteloon maatalouden rakennemuutoksesta. Vihreän sähkön tuottaminen ja vieminen eivät yksinään riitä Suomelle. Ei meidän kannata luovuttaa nautakarjataloutta Suomesta kokonaan muualle, Marttila linjaa. de_18062025_36.indd 41 de_18062025_36.indd 41 10.6.2025 10.13 10.6.2025 10.13. malaiset naudanlihan ja maidon tuotannossa ja kotieläintarhoissa. Heinää viljelemällä siitä voi jatkojalostaa luonnonmukaisia menetelmiä käyttäen eli lehmän mahan kautta maitoa ja lihaa. Marttilan mukaan on hyvin kyseenalaista riittävätkö yksittäisten suomalaisten perheyritysten taloudelliset rahkeet nykyaikaisen maitotilan kymmenien miljoonien liiketoiminnan hoitamiseen. Marttila näkee härkäpavun ja vastaavien palkokasvien tuotannolle nykyistä enemmän hyödyntämisen ja kehittämisen mahdollisuuksia lähinnä eteläisimmässä Suomessa, mutta: – Saamme Suomen ilmastoa ja viljelyoloja ajatellen suhteellisen hyvän edun heinän viljelystä ja tuottamisesta. 2 Simojoen varrella oleva kokko, jonka kokoamisen olen vähitellen aloittanut, jo muutama viikko ennen juhannusta. KAUHUKUVISSANI SVEITSILÄISET PANKKIIRIT JA ARABIÖLJYMILJONÄÄRIT OMISTAVAT SUOMALAISET MAATILAT. – Jopa maidontuotanto on lähtenyt laskuun Suomessa naudanlihan tuotannosta puhumattakaan. Esimerkiksi Saksa ja Ranska pumppaavat vihreää siirtymää valtiontuilla eteen päin. Nythän virta menee koko ajan toisin. – Perhetilan hyvä määritelmä on se, että omistajuus ja yrityksen johto ovat samoissa käsissä. Tässä kilpailuasetelmassa piilee se riski, että Suomesta tulee pelkkä raaka-aineen tuottaja. Mitkä kolme juhannus perinnettä ovat sinulle tärkeitä. – Nyt pitäisi Suomessa löytyä viisaus siihen, miten me saamme investointeja liikkeelle sekä siten elinvoimaa ja toimeliaisuutta eri puolille Suomea. – On olennainen kysymys, mihin vihreän energian jatkojalostamiseen liittyvät teolliset investoinnit tulevat. EU:n alkutaival 1990-luvulla sekä vähensi maitotiloja että keskitti niitä aiempaa enemmän etenkin Pohjanmaan maitovyöhykkeelle. Jos sijoittajat toteavat, ettei maatilan pyörittäminen enää kiinnostakaan, meiltä katoaa kyky tuottaa ruokaa. TILOJEN KOKO kytkeytyy myös investointien, riskinoton ja rahoituksen kysymyksiin. Se on täysin realistinen kehitys, jos tilakoot vielä tästä kasvavat. – Viemmekö vihreän sähkön Saksaan vai teemmekö ja tuemmeko sillä uutta teollisuutta Suomeen. Yksittäinen perhe ei pysty kantamaan yrittämisen taloudellista riskiä. 41 Demokraatti 1 Juhannuksen viettäminen kotona Simossa. Meillä papu kasvaa aika lailla huonommin verrattuna eteläisiin maihin. Heinä taas kasvaa suhteellisesti ottaen paremmin. Suomalaisen isännän roolina on lähinnä toimia managerina ja työntekijänä. – Keskikokoisella suomalaisella maitotilalla on kolmen vuosikymmenen päästä 500 lehmää, jos tilojen kasvaminen ja tuotannon keskittyminen jatkuvat nykyistä tahtia. Marttila näkee keskittymisen ja tilojen suurenemisen trendin uhkaavan huoltovarmuutta. – 1990-luvun puolivälissä maitotiloja oli yli 30 000. Vai olisiko järkevämpi hajauttaa tuotantojärjestelmää huoltovarmuuden ja riskien hallinnan takia. Maidon ylituotanto, lehmätilojen lakkauttaminen ja viljelyyn siirtyminen leimasivat 1970–80-lukuja. Tilat pistävät eläimet pois ja siirtyvät viljelemään kasveja. 3 TÄRKEINTÄ 3 Pohjoisen yöttömän yön taika. – Kauhukuvissani sveitsiläiset pankkiirit ja arabiöljymiljonäärit omistavat suomalaiset maatilat. Marttilan mielestä Suomi on vihreän energian hyödyntämisessä ja jatkojalostamisessa – teollistamisessa – takamatkalla moniin muihin maihin verrattuna. MARTTILAN MIELESTÄ koko Suomen kannalta vihreän siirtymän ja uusiutuvien energioiden ratkaisut ovat ensisijaisen tärkeitä. On toissijaista onko tilalla muutama työntekijä
Olin hiljan kuuntelemassa Iso-Britannian johtavan Venäjä-asiantuntijan Keir Gilesin luentoa nyky-Venäjän johdon puheiden tulkinnasta ja infosodasta. Totuus on päinvastainen, mitä propagandakoneisto suoltaa. Vaipuuko pääministeri vaihtoehtotodellisuuteen. Totuutta tekstiin oli valikoitu vain siteeksi. Kremlologia oli puheiden vivahteiden ja hienovaraisten eleiden tulkintaa. Mutta ulkopuolisen, vielä tolkuissaan olevan maailman, on syytä osoittaa nuo epäonnistumiset ja virheet – vaikka Petteri olisi kuinka mukava mies. Yhtäkkiä sotilaalliset suurvallat puhuvat kieltä, jossa musta on valkoista, sota on rauhaa, vapaus on orjuutta ja tietämättömyys on voimaa. Kun luki pääministerimme Helsingin Sanomiin toimitetun mielipidekirjoituksen, kuinka hänen hallituksensa ”kylmäkäynnistää Suomen kasvuun”, niin myötähäpeän kämmen nousi kasvoille. Eikä pääministeri silti suostunut perääntymään. On inhimillistä, että oman ideologian haaksirikkoutuessa on hankala myöntää, että on epäonnistunut. Vietin lapsuuteni katsellen Bond-leffoja, joissa kaistapäiset tiedemiehet ja pahuutta tihkuvat johtajat ampuivat raketteja avaruuteen ja rakentelivat ihmeellisiä tuomiopäivän aseita. George Orwell oli nero ja huikeasti aikaansa edellä. Kunnes siitä tuli arkipäivän realismia: Ketamiinipäissään timantein koristellulla moottorisahalla riehuva ja satelliiteillaan valtioita kiristävä Musk, hypersoonisilla Oreshnik-ohjuksilla Lontoon ja Pariisin tuhoamisesta unelmoiva Putin sekä uhmaikäisen lapsen tasolla operoiva papparainen Trump hieromassa diilejään… Överiä kyllä, mutta ei hyvää viihdettä enää. Muuten edessä siintää meilläkin siirtyminen orwelliaaniseen poliittiseen informaatiosotaan, johon suurvallat ovat jo liukuneet. MUTTA MYÖS Ian Fleming oli nero, yhtä lailla aikaansa edellä. GEORGE ORWELL OLI NERO JA HUIKEASTI AIKAANSA EDELLÄ. de_18062025_42.indd 42 de_18062025_42.indd 42 9.6.2025 14.28 9.6.2025 14.28. Ilmeisimmän valheen siitä, kuinka hallitus on onnistumassa velkasuhteen vakauttamisessa, joutui täysin poikkeuksellisesti oikaisemaan VM:n kansliapäällikkö Juha Majanen. EN RINNASTA Petteri Orpoa Trumpiin, mutta viime aikoina muitakin kiusallisia yhtäläisyyksiä on ollut havaittavissa kuin oman vaalirahoittajansa mainosmannekiinina toimiminen. Gilesin mukaan nykyään on helppoa: lähes kaikki, mitä Putin sanoo, on valhetta. Koska vaikuttaa vakavasti siltä, että Orpo on hallituksensa työllisyysja talouspolitiikan epäonnistumisten vuoksi vaipumassa vaihtoehtotodellisuuteen. 42 Demokraatti KOLUMNI Iisakki Kiemunki iisakki.kiemunki@eduskunta.fi E nnen vanhaan Neuvostoliiton johdon puheiden analysointiin perehtyneitä kutsuttiin kremlologeiksi. Lapsena sitä ajatteli, että vähän överiä, mutta hyvää viihdettä. Monilla on kuitenkin ollut sopeutumista, että nyt myös USA:n johto on omaksunut identtisen viestintätavan. HS:n faktantarkistuksen tai politiikan tutkijoiden olisi syytä perata kyseinen teksti lause lauseelta. Kirjoittaja on sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän mediasuhteiden asiantuntija. Kv-politiikassa tämä on jo laajalti opittu
Olen työskennellyt sairaaloissa ja ikäihmisten palveluissa, nähnyt laajasti koko hoitoalan kirjon. Vaikka asiat tapahtuvat hitaasti, niin vähän kerrallaan niitä saa vietyä eteenpäin. Olen myös oppinut, miten tärkeää on rakastaa ja arvostaa läheisiä ihmisiä, ja myös ottaa etäisyyttä ihmisiin, jotka ovat kuormittavia eivätkä tuo yhteistyöhön tai yhteisiin asioihin mitään hyvää. Elämä on tosi mallillaan. Lapset ovat lähteneet maailmalle, ja nyt olemme kolmistaan mieheni ja koiran kanssa. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_18062025_43.indd 43 de_18062025_43.indd 43 10.6.2025 9.57 10.6.2025 9.57. Sivistysasiat, kasvatus ja opetus ovat lähellä sydäntäni, samoin sosiaalija terveydenhuollon asiat, koska olen koulutukseltani sairaanhoitopuolen lähihoitaja. Minut on innostanut politiikkaan vaikuttaminen. 43 Demokraatti Hanna Laine 53-vuotias kansanedustaja (sd.) N äen peilissä monissa liemissä keitetyn aikuisen naisen, joka on kasvattanut kohtuullisen paksun nahan, mutta on silti pystynyt säilyttämään lämpimän sydämen ja positiivisen asenteen. Kaikkien kanssa on tultava toimeen, mutta ei ole pakko kuluttaa aikaansa. Olen oppinut näkemään asioiden niin hyvät kuin huonotkin puolet. Se pätee niin työelämässä, politiikassa kuin ystävyyssuhteissakin. Käytän vapaa-aikani ihmisten kanssa, joiden kanssa on hyvä olla ja mukava tehdä yhteistyötä. Näen peilissä ihmisen, joka arvostaa perhettään ja rakastaa puolisoaan
44 Demokraatti PYRIN POISTAMAAN SEN RAMPIN, JOKA EROTTAA YLEISÖN JA ESIINTYJÄN TOISISTAAN. de_18062025_44.indd 44 de_18062025_44.indd 44 6.6.2025 15.58 6.6.2025 15.58
Ilmapiiri oli jollain tavalla tosi salliva, Uusivirta hehkuttaa. Siltä on saatu esimakua keväällä ilmestyneellä singlellä nimeltä Paluu. – Keikan jälkeen oli jatkot järven rannalla. Hänen soittonsa on niin vakuuttavaa, että Kämäräinen nousee yhtyeestä esiin vokalisti Olavin lisäksi toisena vahvana solistina. TUOLLOIN VALKEAKOSKELLA Uusivirran bändissä soitti koskettimia hänen serkkunsa Jiri Kuronen ja kitaraa Jaakko Murros. Tätä nykyä Uusivirran yhtyeessä soittaa kitaraa ja koskettimia myös Timo Kämäräinen. Teksti Timo Kalevi Forss / Kuvat Jani Laukkanen N iin laulajana kuin näyttelijänä tunnettu Olavi Uusivirta keskittyy kesällä 2025 festivaalikeikkoihin. Ensimmäisiä isoja festivaalikeikkojaan Uusivirta muistaa tehneensä reilu kaksikymmentä vuotta sitten Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtumassa. Nuoriso hyppi hyppytornista veteen ja me soitimme nuotiokitaroilla Kari Peitsamoa. On kyseessä sitten kitara tai piano, se ei oikeastaan ole Timon ulkopuolinen instrumentti, vaan sitä tulee osa Timoa. Itse keikan lisäksi Uusivirran muistoissa nousee esiin festivaalin tunnelma. Bassossa oli Jaakko Kämäräinen ja rummuissa Olli Krogerus, jotka soittavat edelleen yh tyeessä. 45 Demokraatti KULTTUURI ENERGIAT Olavi Uusivirta on valmis puhuttelemaan isoja joukkoja, ja pitää yleisö suhdetta keikkojensa tärkeimpänä juttuna. kierrossa de_18062025_44.indd 45 de_18062025_44.indd 45 6.6.2025 15.58 6.6.2025 15.58. Työväen Musiikkitapahtumassa oli läsnä aika voimakas yhteisöllisyyden henki ja siellä oli tosi lämmin tunnelma. – Timo on luonnonvoima. Hän ei tavallaan soita musiikkia, vaan elää musiikin läpi. Syksyllä on luvassa uusi albumi, joka on artistin kymmenes. Kesän keikoilla on luvassa energistä meininkiä, isoja hittejä mutta myös kokeilevampaa tavaraa ja maistiaisia tulevalta albumilta
Uusivirta kertoo palanneensa teini-ikäänsä, jolloin kaikki oli uutta ja pikkukaupunki Karkkila alkoi tuntua ahtaalta paikalta. Ja se todella näkyy. – Jos verrataan vaikka Ruotsiin tai muihin Pohjoismaihin, niin tässä on valtavan iso kuoppa. Energia ja spirit ovat erilaiset. Se on olosuhde, jossa se taika tapahtuu. Se tekee taiteilijantyöstä koiran työtä. Tällaisia juttuja pyrimme tunnustelemaan herkällä vaistolla. Velvollisuusuuteni on avata suuni. Uusivirta on rohkea taiteilija, joka ei pelkää ottaa kantaa. Jo siinä, että meillä Suomessa kulttuuriministerin salkku on viimeinen, jonka kukaan haluaa. VIELÄ ENEMMÄN epäoikeudenmukaisuutta Uusivirta näkee maailmalla riehuvissa konflikteissa. Emme soita Aitoon Kirkastusjuhlilla samaa biisilistaa kuin Työväen Musiikkitapahtumassa. Lääkkeet tuntuvat olevan tänä päivänä ratkaisu lähes kaikkiin ongelmiin. Hänen habituksena tai pukeutumisensa on epänormatiivista, toisin sanoen friikkiä. Se tuottaa peruuttamatonta vahinkoa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. HALLITUKSEN kulttuurileikkaukset eivät saa myöskään Uusivirralta minkäänlaista ymmärrystä. Tämä ja monet muut asiat ratkeaisivat kansalaispalkalla. Sehän johtaa yhdenmukaistumiseen, siihen, että sitä samaa lauantaimakkaraa on sitten tarjolla joka puolella. Paluu-kappaleessa pohditaan myös mielenterveysongelmia ja medikalisaatiota. – Olet lakki kädessä aina puolen vuoden välein tai vuoden välein, kun edellinen apuraha loppuu. Pyrin poistamaan sen rampin, joka erottaa yleisön ja esiintyjän toisistaan, päästä siihen, että yleisö ja esiintyjät olisivat jaetussa yhteisessä tilassa. UUDELLA PALUU-SINGLELLÄ Uusivirta laulaa: ”Anna Malibulle hali ja mamille Pami, muista että oon aina sun Hanibani, jos joku kysyy laita korviin Kanikani”. 46 Demokraatti KULTTUURI Uusivirran keikoilla nähdäänkin erittäin taitava ja muuntautumiskykyinen kokoonpano, joka vaihtaa sujuvasti tyylistä toiseen ja suorastaan leikittelee popmusiikin eri tyylilajeilla. – Yleisösuhde on minulle ensisijainen asia. Suomalaisten isojen puolueiden pitkään jatkunut välttelevä suhtautuminen Israelin tekemän Gazan kansanmurhan tuomitsemiseksi saa hänet kiihtymään. Joudut jopa ajattelemaan, että millä sanankäänteellä olisit tässä ajassa mahdollisimman seksikäs ja kiinnostava. Uusivirta ottaisi mallia Euroopan suurista maista, jotka ymmärtävät kulttuurin arvon. Se on se salkku, jossa sinulla ei ole oikeastaan mitään valtaa tai mandaattia – muuta kuin että leikataan vielä vähän enemmän. Hän voi olla vaikkapa queer, joka tahtoon Ouluun, jossa on helpompi hengittää. Puhumattakaan, että soittaisimme samat biisit, jotka soitimme Ruisrockissa pari viikkoa aikaisemmin. Bändin jokainen keikka on erilainen. Myös se kuka soittaa ennen meitä ja kuka meidän jälkeen, vaikuttaa. – Hallituksen kulttuuripolitiikka on äärimmäisen lyhytnäköistä. Se on irvokasta, mutta siihen ei ole puututtu. Yhtenä ratkaisuna kulttuurin ja muunkin epätasa-arvoisuuden ongelmiin Uusivirta pitää kansalaispalkkaa. Joka viikko me kuulemme tarinoita, joissa on haettu apua. Maailmassa on tapahtunut niiden kahden viikon aikana vaikka mitä ja keikkoja ovat katsomassa suurimmaksi osaksi eri ihmiset. Kengänkärkien tuijottelun sijaan hän ottaa aktiivisesti kontaktia yleisöön. Se on musta kohtuutonta. Jos ajatellaan, minkälainen arvovalta Ranskassa on kulttuuriministerillä, niin sehän on melkein heti valtiovarainministeristä seuraavaksi arvostetuin pesti. Jos rahoituspohja on markkinavetoinen, se tarkoitTAITEILIJAN VASTUU ON OLLA REHELLINEN ITSELLEEN. Tämä näkyy myös siinä, että miten rikas kulttuurinen kenttä Ranskassa on. Voimme olla hetken arkitodellisuuden yläpuolella ehkä sellaiset 50 senttiä. Se tekee tilasta yhteisen ja hetkestä jaetun. Kyseessä on kiertoliike. Mitä se tekee ylipäätään henkiselle mielenmaisemalle, kun positiosi on se, että olet jatkuvasti polvillasi apurahainstanssien edessä. Ensisijainen tehtäväni on välittää energiaa yleisölle ja sitten jos se onnistuu alan saada myös yleisöltä energiaa. taa sitä, että taiteilijat joutuvat teosta tehdessään ajattelemaan, miten saisin sille mahdollisimman suuren yleisön. Teatterikoulusta saadut opit näkyvät Uusivirran esiintymisessä. Se johtaa käytännössä siihen, että taiteen rahoitus tulee yhä enemmän olemaan markkinoiden ja yksityisen rahan varassa. Vaikka hän on itse saanut nauttia menestyksestä, on taiteilijoiden ja koko kulttuurialan ahdinko tullut tutuksi. Olen pöyristy– On aika kuvaavaa, että kun ihminen on psykoosin partaalla, ja menee hakemaan apua, niin hän saa ensimmäisenä täytettäväkseen 30-kohtaisen kaavakkeen, johon pitää ruksia asteikolla yhdestä viiteen, kuinka usein hän ajattelee itsemurhaa. de_18062025_44.indd 46 de_18062025_44.indd 46 6.6.2025 15.58 6.6.2025 15.58. Mietit, mistä saat seuraavan kuuden kuukauden leivän. Näppärästä kielellisestä leikittelystä huolimatta tuosta biisistä avautuu myös vakavampia teemoja. – Mä en voi olla hiljaa. Silti keskiössä ovat Uusivirran oma ilmaisu ja omat kappaleet. sillä esityskuntoon harjoiteltuna on liki 70 kappaletta. Festivaalikeikat ovat tiiviitä tunnin puristuksia, jossa hyvin suunnitellun dramaturgian lisäksi otetaan huomioon itse tilanne: –Emme halua soittaa samaa settiä mitä soitimme eilen. – Laulun kertoja on tyyppi, joka elää aika ahtaassa ilmapiirissä, missä tahansa pikkukaupungissa. Avunhakija sitten on lähetetty kotiin ja hänelle on sanottu, että ota tuosta Buranaa tai ota tuosta jotain Diapamia
Sillä hetkellä, kun aletaan miettiä, että mitäköhän muut ihmiset tästä ajattelevat astutaan suoalueelle, jossa taiteilijan integriteetti on jo vaarantunut ratkaisevasti. de_18062025_44.indd 47 de_18062025_44.indd 47 6.6.2025 15.58 6.6.2025 15.58. Populaarimusiikin ja popkulttuurin voima on nimenomaan tavoittavuuden potentiassa, mahdollisuudessa puhutella laajempia joukkoja. En tuomitse ihmisiä, jotka tekevät kädenojennuksia yleisölle taikka avaavat syliään taiteellisen integriteetin kustannuksella. – Israelille ei ole tullut mitään seuraamuksia kymmenien tuhansien siviilien murhaamisesta. Olavi Uusivirta nähdään tämän kesän Työväen Musiikkitapahtumassa Valkeakoskella Paperitori-päälavalla lauantaina 26.7. Se miten Suomessa suhtaudutaan Venäjän ja Israelin toimiin näyttäytyy Uusivirralle kaksinaismoralismina. 47 Demokraatti nyt siitä sormien läpi katsomisesta, jota länsimaiden valtaapitävät ja valtamedia ovat viimeisen puolentoista vuoden aikana toteuttaneet. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, oli ihan päivien kysymys, että kauppasuhteet pistettiin jäihin ja Venäjälle langetettiin mittavat sanktiot. Venäjän kyljessä Suomelle olisi aivan erityisen tärkeää pitää kiinni sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä, joka perustuu kansainvälisten ihmisoikeussopimusten noudattamiseen. Mikä on sitten taiteilijan vastuu, jota muun muassa Jouko Turkka peräänkuulutti takavuosina. Me olemme käytännössä luopuneet sääntöperäisestä maailmanjärjestyksestä. Voin myöntää itsekin operoineeni tuolla suoalueella. Ja edelleen me käymme kauppaa Israelin kanssa. – Taiteilijan vastuu on olla rehellinen itselleen. Israel on syyllistynyt vielä paljon vakavampiin sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan kuin Venäjä. Israelilla on tällä hetkellä käytännössä vapaa mandaatti targetoida journalisteja, lääkäreitä, pelastushenkilökuntaa, siviilejä ja lapsia, ilman että kukaan sanoo, että tämä ei käy päinsä, te ette voi tehdä näin ilman seuraamuksia. kello 23
Samaan aikaan ilmassa leijailee kuitenkin määrittelemätön uhka, jonka syistä Kyllikki haluaa päästä selville: ”Kouvolassa suunniteltiin siis jotakin kaikilta salassa. Käänne kiinnostaa myös hänen korvaajaansa, kissamaisen uteliasta Kyllikkiä, ja motivoi tätä nuuskimaan paikkoja epätoivotulla tavalla. Heidät päättelee heti joko hyviksi tai pahoiksi. Kyllikki, jonka paljastetaan tosin varttuneen Kymenlaaksossa, pystyy ulkopuolisena analysoimaan tarkasti Kouvolaa. Vyyhdin keskiössä oleva Asiainhoitokeskus tuo absurdiudessaan mieleen David Foster Wallacen romaanissa The Pale King (2011) esiintyvän persoonattoman yhdysvaltalaisen veroviraston. Teksti Esa Mäkijärvi / Kuva Jouni Kallio D ystooppisessa tarinassa Kyllikki Mars nimitetään johtamaan digitalisaatiohanketta kyseisessä rakennuksessa toimivaan Asiainhoitokeskukseen. Niinpä hän joutuu muuttamaan Helsingistä Kouvolaan. Hevimiehenä Stam1na-rymistelybändistä parhaiten tunnettu Antti Hyyrynen (s. Entiseksi kouvolalaiseksi kakkosromaanin kansiliepeessä luonnehdittu Hyyrynen hallitsee jännityksen rakentamisen. Vauhdikkaassa Kouvola 2000 -kirjassa riittää mysteerejä, päällimmäisenä Asiainhoitokeskuksen entisen arkistomestarin Veera Loftin katoaminen. Atlantis-romaania ja uutta teosta yhdistävät ainakin yhteiskuntakriittisyys, musta huumori ja historian kirjoittaminen uusiksi. KIRJA Käy Kouvosto liittoon Brutalistisen arkkitehtuurin mestariteos Pohjola-talo otetaan uuteen käyttöön Antti Hyyrysen romaanissa Kouvola 2000. 1980) on osoittanut kykynsä myös kirjailijana, sillä jo hänen esikoisromaaninsa Viimeinen Atlantis (2020) sai suopean vastaanoton, ja siitä tehtiin myös kiitetty näyttämösovitus. Hyyrynen vitsailee tosin Wallacea enemmän, kuten arvioidessaan henkilöhahmonsa suulla Pohjola-talon sopivan massiivisuutensa puolesta vaikka Egyptiin. Muillakin on uneliaalta päällisin puolin vaikuttavasta maakuntakeskukde_18062025_48.indd 48 de_18062025_48.indd 48 10.6.2025 9.38 10.6.2025 9.38. Mutta mitkä olivat tämän hämärän digipelin todelliset päämäärät?” KOUVOLA 2000:N hahmot ovat kliseisiä arkkityyppejä, kuten jäyhä talonmies, lääkkeisiin koukussa oleva himourheilija, teinihakkeri ja niin edelleen. 48 Demokraatti KULTTUURI Antti Hyyrynen: Kouvola 2000 Like 2025, 286 s. Kymenlaaksossa suunnitellaan paperisen henkilörekisterin pikaista hylkäämistä, ja vuoden virkamieheksi valittu Kyllikki arvioidaan sopivaksi tehtävään
Hyyrynen tekee romaanissaan Kouvolasta maailman navan. 49 Demokraatti Kouvola 2000:n meno äityy ennen pitkää jopa yhtä huuruiseksi kuin salaliitoista niin ikään kiinnostuneen Jaakko Yli-Juonikkaan kertomuksissa, mutta näitä kahta vertaillessa Yli-Juonikas on selvästi kokeellisempi ja Hyyrynen yhteiskunnallisempi. Todellisessa Pohjola-talossa palvelee rykelmä tylsiä yrityksiä ja virastoja, mutta Hyyrysen fiktiossa mopo keulii tavalla, joka tuo mieleen Netflixin ison budjetin televisiosarjan. Etenkin vertauskuvat ontuvat: ”Vaunuletkaa kiskova veturi vihelsi jossakin edessä, kuin ruosteista rekeä kiskova hevosvaljakko.” Romaani kehottaa meitä epäilemään melkein kaikkea: vallanpitäjiä, byrokraatteja, teknologiaa, lääkkeitä ja niin edelleen. Teoksen ydinrakennuksessa ei vain pyöritellä papereita ja naputella näppäimistöjä, vaan suoritetaan rikollista ihmiskoetta. Betoni kätkee sisäänsä salaisuuksia. Yksilöä kehotetaan ajattelemaan itsenäisesti. Kouvola 2000:ssa nälvitään etenkin sokeaa uskoa teknologiaan. de_18062025_48.indd 49 de_18062025_48.indd 49 10.6.2025 9.38 10.6.2025 9.38. teknologiaa vastaan, vaikka sillä ei ole ollut hänenkin toivomaansa yhdistävää vaikutusta. Antti Hyyrynen tekee romaanissaan Kouvolasta maailman navan. Paikallisen sanomalehden nimi on Kouvolalainen ja Kyllikki saa tervetuliaislahjaksi pussillisen salmiakkia, eikä lakritsia, kuten voisi odottaa. Euroopan yhteisössä työskentelee puolestaan byrokratiaministeri Franco Rado, jota odotetaan saapuvaksi Suomeen juonimaan mantereen Asiainhoitokeskusten yhdistämistä. Tekoälykään ei voi hänestä korvata ihmistä taiteen tekijänä, oli kyse sitten vaikkapa populaarimusiikista tai kirjallisuudesta. Hyyrysen projekteista Kouvola 2000:ssa riittää villejä juonenkäänteitä, viihdettä ja vakavaa asiaa. Teknologiajuna saadaan käännettyä oikeille raiteille. Kritiikin kärkeä ei siis ole suunnattu huonosta maineesta kärsivään Kouvolaan, vaan kaupunkia ja sen ympäristöä kuvaillaan rumasta byrokratiakeskuksesta huolimatta aika kauniiksi. Onneksi kirjan konnat eivät malta olla leveilemättä suunnitelmillaan, kuten kollegansa James Bond -elokuvissa, ja heidän ylimielisyytensä estää pahaa voittamasta. HYYRYNEN EI ole haastatteluidensa perusteella ohjelmallisesti kaikkea uutta sesta huvittavia mielipiteitä: ”Kouvola vaikuttaa aivan Bermudan kolmiolta, Kristiina totesi.” Vaihtoehtoisessa todellisuudessa oleminen käy nopeasti selväksi. Teksti on tosin keskiverron trillerin tasolla. Tällaisiin johtopäätöksiin saattaa päätyä tutkittuaan liian kauan internetiä, mutta kyse on toki potentiaalisesta materiaalista proosaan. Molempia kiehtoo todellisuus, jossa salaiset verkostot käyttävät valtaa, eikä kansalaisilla ole tietoa kulissien takaisista tapahtumista
50 Demokraatti KULTTUURI Sami Karjalainen: Muodon vaihdoksia ihmettelemässä Tammi 2025, 288 s. Isohangokkaan toukka. Hänen uusimman kirjansa aiheena on hyönteismaailman suurin ihme – muodonmuutokset. KIRJA Lähikuvassa Hyönteiskuvaaja ja tietokirjailija Sami Karjalainen on kirjoittanut ja kuvannut vuosikymmeniä hyönteisiä hepokateista ja sudenkorennoista leppäkerttuihin ja hyppyhämähäkkeihin. METAMORFOOSIT de_18062025_50.indd 50 de_18062025_50.indd 50 4.6.2025 14.56 4.6.2025 14.56
KARJALAINEN ESITTELEE kirjassaan myös 1600-1700-luvuilla eläneen maallikko hyönteistutkijan Maria Sibylla Merian. Kaikkia näitä ja monia muita lajeja sinnikäs kuvaaja etsii ja kohtaa tiellään tietysti kaikenlaisia esteitä ja kommelluksia… Mutta kuvia ihasteleva lukija vakuuttuu, että työ ei ole ollut turhaa. Jopa hyttysen kaltaiset ikävät inisijät muuttuvat kiehtoviksi avaruusolennoiksi, kun niitä tarkemmin katsoo. Miten kuvata itse muutosta, liikettä ja kehittymistä niin, että prosessinomaisuus säilyy ja tulee näkyväksi itse kuvissa. Nokkosperhosen kanssa on sama juttu. Tekstiosuus jakautuu varsinaiseen tieteelliseen ja subjektiivisempaan, omakohtaiseeen osuuteen. Tuolloin hyönteisiä kuvattiin symboleina tai koristeina, mutta Merian oli ensimmäinen, joka piirsi hyönteiset hyönteisinä; havainnoi niitä niiden omassa elinympäristössä, kasvatti niitä kotona ja valokuvaamisen sijasta piirsi niitä. Sami Karjalainen onnistuu vangitsemaan kamerallaan hyönteisten muutoksen eri vaiheet ja kokonaiskuvan, sillä sekä uusin kameratekniikka että taiteellisen luovasti ja tieteellisen tarkasti sitä käyttävä kuvaaja ovat huippuluokkaa. Hyönteisiä pidetäänkin usein iljettävinä kiusankappaleina, ja media sekä some monesti mässäilevät tällä inhotuksella, kun jostain esimerkiksi löytyy luteita tai torakoita. Myös Merianin taidokkaita piirroksia löytyy kirjasta. Kuitenkin tuo kirjava pikkuväki pitää osaltaan koko ekosysteemiä pystyssä – ja esimerkiksi ilman pölyttäjiä ei ihmislajikaan pitkälle pötki. Siitä Karjalainen hyppää nykyaikaan, ja kertoo pitkään, kuinka hän yritti kotona kasvattaa ritariperhosen toukasta aikuisen. 51 Demokraatti Teksti Pekka Wahlstedt / Kuvat Sami Karjalainen M uodonvaihdoksia/ -muu toksia eli metamorfooseja seurataan Sami Karjalaisen teoksessa toinen toistaan upeampien ja kaiken paljastavien kuvien ja tekstien avulla. Ketoheinäsirkan kasvuprosessi. Muodonmuutoksen kuvaaminen asettaa kamerankäyttäjälle uudenlaisen haasteen. Kenttäkiitäjäisen kotelo. Tämä tekijän omien hankaluuksien esiin tuominen innostaa taviksiakin yrittämään ja erehtymään, kunnes ehkä... Karjalaisen eräältä toukkien etsintäkierrokselta käteen ei jää muuta kuin tieto siitä, että maastohousut eivät suojaa nokkosen pistoilta. MUODONVAIHDOKSIA IHMETTELEMÄSSÄ -kirja alkaa siitä, kun Karjalainen muistelee nähneensä kymmenvuotiaana ritariperhosen ison, komeasti kuvioidun toukan, kasvatti siitä vielä upeamman perhosen ja ihmetteli, miten kummassa siivekäs tuon taikatempun tekee. On hienoa, miten hän tuo esiin upeiden kuvien kulissien takaisen todellisuuden, jossa joutuu kauan yrittämään ja erehtymään, kunnes kamera välähtää juuri oikealla hetkellä juuri oikeasta kulmasta. Karjalaisen aiemmat kohteet ovat olleet varsinaisesti hyönteiset, mutta nyt ovat kohteena niiden elämään liittyvät muutosprosessit. Hänellä oli samanlainen metodi kuin Karjalaisella. de_18062025_50.indd 51 de_18062025_50.indd 51 4.6.2025 14.56 4.6.2025 14.56. Hyönteisten kuvaajankin työ on raskasta duunia ja pieniä vaaroja täynnä! Luteita, hyttysiä, kärsäkkäitä, pistiäisiä, leppäkerttuja..
Kuka. Oi lehmisyyttä ja ihmisyyttä, oi värjyvän väreilevyyttä, viatonten vaarattomuutta ja laajuuden levollisuutta – uikun poikasta, viittä kuutta ja syvää vettä, sylillisyyttä.” (Kaksi ensimmäistä säkeistöä yhdeksästä) de_18062025_52.indd 52 de_18062025_52.indd 52 10.6.2025 10.57 10.6.2025 10.57. Kirja on Svetlana Aleksijevitšin ’Neuvostoihmisen loppu – Kun nykyhetkestä tuli second handia’”. Yhdelle palkinto. ”Teos on n. V. Putinin aloittama paluu vanhaan sopii hyvin liian monelle venäläiselle. ”Kirjavisan sitaatti oli kiinnostava ja tuttu, vaikka ei ihan heti kelloja soittanutkaan. Palkinto Saara Kuoppalalle. Siksi Ukraina tarvitsee kaiken mahdollisen tuen.” Myös Stefan Ek, kuten niin moni muu, sivuaa vastauksessaan Venäjän nykytilaa. J.V. Stalinin ihailu ei ole kadonnut kansan syvistä riveistä minnekään, joten V. Vastaukset kesätauon takia vasta 17.7. Pelkona on, että jonkinasteinen Neuvostoliitto voi tästä sotkusta syntyä. Mikä. 700-sivuinen, joten luettavaa riittää, ehkä vähän liiaksikin, toisaalta mitä siitä nyt sitten olisi rajannut poiskaan. Samoin kuin hyökkäys Ukrainaan.” Teoksen tunnistivat myös Veikko Huuska, Raila Rinne, Liisa Ilomäki, Sirpa Taskinen, Helena Nurmio, Mauri Panhelainen, Mauri Nurmi, Tarmo Tikka, Jaana Pikkarainen-Haapasaari, Jukka Eero Wuorinen, Salla Koivisto ja Vexi Lehto. 52 Demokraatti VISASITAATTI 10* Kauden päätöksen ja keskikesän kunniaksi asteriskillinen (kirjailija esiintynyt jo aiemmin Kirjavisassa) runotehtävä. mennessä s-postilla kirjavisa@ demokraatti.fi. Aloitetaan tuoreemmasta päästä, kun Saara Kuoppala ei liene näillä palstoilla aiemmin juuri esiintynyt. Teos oli meidän kirjallisuuspiirissämme luettavana samana keväänä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022. Tämä melkeinpä etnografinen teos avaa hyvin kuinka moninainen venäläinen ajattelu on ja miten Neuvostoliitto on sitä muovannut. Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Tarinoita neuvostojen maasta K evään visasesonki on päättymäisillään, ja vastauspino ei kun kasvaa. No, nobel ja keltaiset kannet... ”Teos on viides ja viimeinen (?) osa dokumenttiromaanisarjassa, jota hän itse on kutsunut ’Utopian ääniksi – kertomus neuvostoihmisestä’. Paljon enemmän vas tauksista visan verkkoversiossa heti juhannuksen jälkeen. Aleksijevitšilla on varsin ainutlaatuinen kyky dokumentaarisessa lähestymistavassaan, hän luo monumentaalisissa ’ääntenromaaneissaan’ kollektiivisen autofiktion, joka perustuu runsaslukuisten, tuikitavallisten ihmisten haastatteluihin ja kertomisiin. Tämä muutama vuosi sitten edesmennyt mestarillinen sanataituri vietti kesiään Lohjanjärvellä liki visaukon kesälaidunta. Kauden ennätystä hipoiltiin. Juhani Niemi edustaa kokeneempaa visakaartia. Pohdimme yhdessä puolisoni kanssa ja oli selvää, että teksti sijoittui Itä-Eurooppaan. Luulenpa myös, että Aleksijevitšin lukeminen lisää rutkasti ymmärrystä siitä, miksi nyky-Venäjäkin on suistunut ihan tolkuttomaan ja surulliseen tilaan.” Riitta Korhonen toteaa pitkässä vastauksessaan muun muassa näin: ”Kirja on pakollista luettavaa, jos haluaa ymmärtää Venäjän nykymenoa ja sen yhä synkemmältä näyttävää tulevaisuutta. Sieltäkö lie nämä tunnelmat plokattu, uikut siihen viittaisivat. (rb) Oi kesäiltaa, sen illallisuutta Oi sen ihmeiden ilmeistä sillallisuutta Kun yöhön yhtyy sen laineettomuus Ja ryhtyy ihmiseen paineettomuus
Nykyään niitä alkaa olla kolme, toisiinsa liudentuvaa: rospuutto, kesä ja syksy. Kesäfiilis. Onko kesäauto vain Suomen maanteiden hymyilyttävä ilmestys. Kirjallisuuteenkin on tuputettu kesävaihdetta, muitakin kuin Tove Janssonin Kesäkirja. Takavuosikymmeninä meillä oli monia korkean profiilin kesänäyttelyitä, ja joitakin niistä on yhä olemassa, mutta suppeammin taidetarjonnoin. Reipas vauhtihölkkä kuten Walking on Sunshine vai helteen tuoma raukeus à la Summertime. Riittääkö, että sanoituksessa mainitaan sanat kesä ja aurinko vai pitääkö kesäkadun polttaa jalkoja myös jollain tietyllä kesärytmillä. PITÄÄKÖ KESÄKADUN POLTTAA JALKOJA JOLLAIN TIETYLLÄ KESÄ RYTMILLÄ. Vieressä istuu tuore tuttavuus Ilona yllään kukkamekko, autoradiossa soi Popedan Pitkä kuuma kesä. Todellakin: only in Finland! Kesäheiloista ei sen enempää tällä kertaa, muuta kuin että kesähäihin ne jutut harvemmin päätyvät. Jos tuuppaat hakukoneeseen vaikka ”summer theatre”, sinut johdatetaan ensimmäisen lippu.fi-sivustolle, jossa myydään pilettejä – suomalaisiin kesäteattereihin. Pelissä on ”tarkoituksena kasata ja virittää kesäautoa Suomen maaseudulla”. Kun teatteria tehdään ulkosalla kesä-elokuussa ja aika monta pykälää viihteellisemmällä vaihteella (niin näyttämöllä kuin katsomossa) kuin talvisaikaan pimeissä saleissa, sitä syystä kutsutaan syystä kesäteatteriksi, ja se on leimallisesti suomalainen ilmiö. Ja seuraavalla kesälomalla ehkä uudestaan. Mutta entä se kesä-Fiat. Esimerkiksi lyömällä kesä-etuliite mitä erilaisimpiin käsitteisiin ja yhteyksiin. Lokakuusta huhtikuulle kestävä pohjoisen ajanlaskun rospuuttokausi tuntuu olevan kaikista kelioloista selviytymisellä uhoaville suomalaisille kuitenkin sen verran traumaattinen kokemus, että kun se suvi koittaa, niin se pitää myös tehdä selväksi kaikkialla. Siinähän noita oli: kesäauto, kesänäyttely, kesäheila, kesämekko, kesäbiisi. Englanninkielisellä haulla noin pari sataa ensimmäistä tulosta vie suomalaistekoisen My Summer Car -tietokonepelin ääreen. KESÄBIISI ELI kesähitti taas on varsin universaali käsite, joten parhaita ”all time summer hits” -listauksia löytyy netistä läjäpäin. Tätä taidemuotoa harrastetaan hyvin vähän Suomen ulkopuolella. AIKA MONISSA tapauksissa nämä kesä-käsitteet ovat tyyppiä ”vain Suomessa”. 53 Demokraatti Kesäkolumni J onne kurvaa rispaantuneella Fiat 127:lla navetalle, johon on pystytetty työväenopiston kuvataidekurssin näyttely. Paitsi kesäreality-tv-sarjaksi. Suomeen syntymistä verrataan lottovoitoksi erityisesti sillä perusteella, että meillä on (ollut) selvärajaiset neljä vuodenaikaa. Sommarbilen-googletuksella ilmaantuu paljon vastakaikua Ruotsista, kuten arvata saattoi, ja samassa ”vaatii pientä laittoa” -hengessä kuin meillä, mutta jo Tanskassa sommerbilit ovat tuliteriä avoautoja. Osa on kokonaan kadonnut kuvasta, jota nyt hallitsevat Taidekeskus Salmelan ja Mäntän Serlachius-museon kaltaiset isot, Finland Festivals -ketjuun kuuluvat toimijat. Ikuinen kiistelyn aihe on, mikä tekee jostain kappaleesta nimenomaan kesähitin. Ne taas karttavat kesänäyttely-käsitettä siihen aikoinaan tarttuneen navetta/latonäyttely-leiman vuoksi. Puhutaan kesälukemisesta, johon liitetään erityisesti dekkarit, mutta myös ne toistaiseksi lukematta jääneet klassikot, joihin seuraavalla lomalla tullaan taatusti taas tarttumaan. Rolf Bamberg rolf.bamberg@demokraatti.fi Tässä ajassa de_18062025_52.indd 53 de_18062025_52.indd 53 10.6.2025 10.57 10.6.2025 10.57
54 Demokraatti O nn el lis uu s TEEMA M aa ilm an ty yt yv äi sin m aa . de_18062025_54.indd 54 de_18062025_54.indd 54 10.6.2025 10.41 10.6.2025 10.41
55 Demokraatti ONNELLISUUS Suomalaisen onnellisuuden salaisuus on siinä, että meillä on vähiten pohjakosketuksia. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho ei näy naamasta 55 Demokraatti de_18062025_54.indd 55 de_18062025_54.indd 55 10.6.2025 10.41 10.6.2025 10.41
– Kolmas teema on luottamus kanssaihmisiin ja luottamus instituutioihin, jotka molemmat ennustavat korkeampaa koettua elämäntyytyväisyyttä. Voiko tämä pitää paikkansa ja onko tutkimukseen luottamista. Olisiko tutkimuksessa ja raportissa siis parempi puhua tyytyväisyydestä kuin onnellisuudesta. Ehkä juuri se, että arki ei tunnu erityisen kepeältä, tekee meistä epäluuloisia tällaisia tuloksia kohtaan. – Nämä ovat kaksi eri asiaa: toinen on iloisuus ja positiiviset tunteet ja toinen on elämäntyytyväisyys. – Onnellisuusraportissa taas puhutaan nimenomaan siitä, kuinka tyytyväisiä ihmiset ovat elämäänsä kokonaisuutena, ei siitä, kuinka onnellisiksi he tuntevat itsensä juuri nyt, Martela täsmentää. VIIME VUOSINA on kiristetty vyötä. Yksi merkittävä esiin nouseva asia on toimiva demokraattinen yhteiskunta, jossa on vapaat vaalit, vapaa lehdistö, alhainen korruptio ja vahva oikeusvaltio. Martelan mukaan kyse on pikemminkin tyytyväisyydestä elämään kuin tunteellisesta onnellisuudesta. Pohjoismaat ovat kärjessä näitä kuvaavissa indekseissä, Martela sanoo. Suomen taloustilanne on ollut monella tavalla haasteellinen, ja hallitus on tehTEEMA YKSILÖTASOLLA EI KANNATA YRITTÄÄ MAKSIMOIDA OMAA ONNELLISUUTTA. Suomi on kahdeksannen kerran nimetty maailman onnellisimmaksi maaksi. Tuoreimman Global Emotions -raportin mukaan positiivisten tunteiden kärkimaita ovat Paraguay, Panama ja Guatemala. – Vuosien varrella on tehty tutkimuksia siitä, mitkä tekijät selittävät onnellisuutta ja tyytyväisyyttä. Jos vuosittain julkaistaisiin vaikkapa World Life Satisfaction Report eli tyytyväisyysraportti, niin se tuskin herättäisi yhtä paljon kiinnostusta maailmalla kuin onnellisuusraportti. – Toinen tärkeä asia on hyvinvointipalvelut. Nämä seikat tuntuvat ennustavan korkeaa elämäntyytyväisyyttä. Jos mitataan iloisuutta tai sitä, kuinka paljon on hymyillyt tänään, niin suomalaiset eivät olisi maailman kärjessä. Onnellisuusraportti pohjautuu kansainvälisen tutkimusjätin Gallupin kyselytutkimuksen dataan. – Kun katsoo, minkälaisia naamoja tulee vastaan Suomessa marraskuisella kadulla, niin siitä varmaan voi syntyä skeptinen ajatus, että voiko tämä pitää paikkansa, onnellisuuteen perehtynyt filosofi ja hyvinvoinnin psykologian dosentti Frank Martela sanoo. Miksi uutinen herättää monessa lähinnä epäuskoa tai jopa sarkastisia kommentteja. – Se ei mittaa iloisuutta, hymyilyä tai nauramista. 56 Demokraatti E nsireaktio on usein hölmistynyt, jopa torjuva tai pilkallinen. Se herättää kiinnostusta. Näissäkin mittauksissa Pohjoismaat pärjäävät hyvin maailmanlaajuisesti. Ihmisten elämäntyytyväisyys on keskimääräistä korkeammalla tasolla niissä maissa, joissa on kattavat hyvinvointipalvelut, kuten julkinen terveydenhuolto ja työttömyysturva. Gallup-yhtiö on tehnyt myös erillisen selvityksen, joka koskee positiivisia ja negatiivisia tunteita. Maailman onnellisuusraportti eli World Happiness Report perustuu laajaan kyselytutkimukseen, jossa ihmisiltä kysytään, kuinka tyytyväisiä he ovat elämäänsä asteikolla nollasta kymmeneen. ONNELLISUUDEN – tai siis elämäntyytyväisyyden – taustalla on monia tekijöitä, jotka toteutuvat poikkeuksellisen hyvin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Kymmenen kärkeen ei ole yltänyt yksikään Pohjoismaa. de_18062025_54.indd 56 de_18062025_54.indd 56 10.6.2025 10.41 10.6.2025 10.41. Kyse ei ole pelkästään kulttuurisesta vaatimattomuudesta – vaan ehkä pikemminkin väärinymmärryksestä siitä, mitä onnellisuusraportti oikeastaan mittaa. – Tietyssä mielessä kyllä, mutta toisaalta kyllä ymmärrän, miksi termiksi on valittu onnellisuus. Se mittaa sitä, että kun ihminen pysähtyy miettimään omaa elämäänsä, kuinka tyytyväinen siihen on, Martela sanoo
Tietenkin ihminen haluaa olla onnellinen, mutta jos sitä tavoittelee liikaa, sen jälkeen on vaikea olla omassa elämässä mihinkään tyytyväinen, Martela vastaa ja jatkaa: – Samaan aikaan näkisin, että kansalaisten hyvinvoinnin tukeminen on yksi yhteiskunnan keskeinen päämäärä. Yksi keskeinen syy siihen, miksi Suomi sijoittuu korkealle kansainvälisissä onnellisuusvertailuissa, ei ole se, että täällä eläisi poikkeuksellisen paljon ihmisiä, jotka antaisivat elämälleen täydet pisteet. Onnellisuuskisojen kulta ei saa kansaa kokoontumaan torille, mutta ehkä se kertoo kuide_18062025_54.indd 57 de_18062025_54.indd 57 10.6.2025 10.41 10.6.2025 10.41. Korkea keskimääräinen elämäntyytyväisyys kertoo siis ennen kaikkea vähäisestä tyytymättömyydestä – ei ylenpalttisesta onnesta. – Suhtautumiseni onnen tavoittelemiseen on kaksitahoinen. – Suomalaisista vain noin kolme prosenttia arvioi elämäänsä viitosta pienemmällä arvosanalla, kun asteikko on nollasta kymmeneen, Martela sanoo. 57 Demokraatti POSITIIVISTEN TUNTEIDEN KYMMENEN KÄRKEEN EI OLE YLTÄNYT YKSIKÄÄN POHJOISMAA. teen verrattain vakaana. Tämä kertoo, että suomalainen yhteiskunta onnistuu pitämään kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien tilanJOS MITATAAN SITÄ, KUINKA PALJON ON HYMYILLYT TÄNÄÄN, SUOMALAISET EIVÄT OLISI MAAILMAN KÄRJESSÄ. Voivatko leikkaukset näkyä tulevien onnellisuustutkimuksien tuloksissa. Siinä mielessä kansalaisten onnellisuus, eli tässä tapauksessa hyvinvointi, on yhteiskunnalle hyvä tavoite. – Kun leikkaukset alkavat vaikuttaa ihmisten arkeen, ja jos ihmiset kokevat, että elämässä ei ole samanlaista turvaa kuin aiemmin, niin varmasti se näkyy elämäntyytyväisyydessä. tenkin siitä, että joissain asioissa Suomessa on todellakin onnistuttu. Jos keskittyy liikaa omaan onnellisuuteen, niin siitä ei ole välttämättä hyväksi elämänstrategiaksi. SUOMI ON nimetty useammin onnellisimmaksi maaksi kuin saavuttanut jääkiekon maailmanmestaruuden. Jos ihminen jää työttömäksi tai tulee muita vastoinkäymisiä tai ei saa terveydenhuollosta palveluja, niin kaikki tällainen vähentää tyytyväisyyttä, Martela vastaa. Ensinnäkin yksilötasolla ei kannata yrittää maksimoida omaa onnellisuutta. Pitäisikö onnellisuutta tavoitella vai miten siihen pitäisi suhtautua. nyt leikkauksia, jotka kohdentuvat kansalaisten hyvinvointiin. Sen sijaan suomalaiset erottuvat sillä, että täällä on erittäin vähän ihmisiä, jotka kokevat elämänsä olevan hyvin huonolla tolalla. Sehän myös oikeuttaa valtion olemassaolon, ja sen, miksi valtiolla on oikeus ohjata ja rajoittaa kansalaisiaan
– Onnellisuus on hyvä brändi, jota kannattaa hyödyntää, mutta se ei itsessään riitä. Mutta sitten, kun opiskelevat, niin he eivät saa välttämättä harjoittelupaikkoja. Kyse on houkuttelusta, eli siitä, että ihmiset haluaisivat tulla tänne pohjolaan, joka on ajoittain kylmä ja hymytön – mutta siis onnellinen. ONNELLISUUSIMAGO VOISI olla valttikortti tilanteessa, jossa Suomen väestörakenne vanhenee ja työikäisten määrä vähenee vuosi vuodelta. Moni ihmettelee, miten se on ylipäätään mahdollista. Puolisolle pitäisi löytyä töitä ja siinä meillä on vielä paljon tekemistä. Ollikaisen mukaan monet Suomeen tulleet hämmästelevät sitä, että lapset voivat itse kulkea koulumatkansa tai että työelämässä on vähän hierarkioita verrattuna useimpiin muihin maihin. Yksittäisen osaajan puuttuminen voi estää jonkin projektin etenemisen tai uuden tuotteen kehittämisen. Tuskin kukaan muuttaa Suomeen vain sen takia, että on lukenut lehdestä, että maa on valittu kahdeksan kermutta se, jääkö ihminen pysyvästi tai edes pidemmäksi aikaa, riippuu siitä, millaiseksi arki muodostuu. Kun tarvitsemme osaajia lisää, niin pitäisi ehdottomasti pystyä ottamaan kansainvälisiä opiskelijoita harjoittelemaan, jotta heidät jo opiskeluaikana integroidaan niin vahvasti Suomeen, että he haluavat jäädä tänne asumaan ja tekemään töitä. Se on heille positiivinen yllätys, joka lisää tyytyväisyyttä työelämässä, Ollikainen sanoo. Kansainväliset työntekijät ihailevat usein hierarkiattomuutta. Hyvä maine, vakaat instituutiot ja turvallinen yhteiskunta ovat asioita, joita arvostetaan globaalisti, etenkin kun osaajista kilpaillaan yhä kiivaammin. Kiinnostus pitää siis pystyä muuttamaan konkreettisiksi mahdollisuuksiksi. – Meille se voi olla itsestään selvää, mutta Suomessa on harvoin esimerkiksi sellaista, että johtajat syövät eri huoneissa kuin työntekijät. Ollikainen nostaa erityiseksi oppimisen paikaksi, että ulkomaalaiset opiskelijat myös työllistyisivät Suomeen. ONNELLISUUS JA muut porkkanat voivat houkutella osaavaa väkeä Suomeen, TEEMA de_18062025_54.indd 58 de_18062025_54.indd 58 10.6.2025 10.41 10.6.2025 10.41. – Yritysjohtajat ja asiantuntijat sanovat, että onnellisuus tulee tosi usein esille, ja onhan se näyttävästi esillä kansainvälisessä mediassa. – Tällainen on resurssien hukkaamista. Työvoimapula on todellisuutta etenkin teknologiateollisuudessa, joka on sekä vientivetoinen että voimakkaasti kasvuhakuinen. – Kun ihminen muuttaa muualta Suomeen, monien perusasioiden pitäisi olla kunnossa. Suomi ei ole suinkaan ainoa maa, jonka pitää kiivaasti houkutella kansainvälisiä osaajia maan taloutta rakentamaan. Monet toivovat, että lapsilla olisi mahdollisuus käydä englanninkielistä koulua. Suomella on siis houkuttelevia porkkanoita ja toisaalta luotaan työntäviä tekijöitä. taan peräkkäin onnellisimmaksi. Näyttäytyykö Suomen onnellisuusimago teknologiateollisuuden alalla houkuttelevana tekijänä. 58 Demokraatti Houkutteleeko onnellisuus osaajia. – Suomeen on tullut vuosi vuodelta enemmän kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita. Työvoiman saatavuus ei siten ole vain rekrytointiongelma, vaan suoraan yritysten kasvun ja kansantalouden kasvun pullonkaula. Osa näistä kytkeytyy suoraan myös onnellisuuden taustatekijöihin. – Tarvitaan sitouttavia toimia. Täytyy olla myös kilpailukykyinen verotus. SE LISÄÄ TYYTYVÄISYYTTÄ TYÖELÄMÄSSÄ. Suomi on etenkin EU-alueelta tuleville todella houkutteleva maa, koska he saavat opiskella täällä ilmaiseksi. Ollikainen KANSAINVÄLISET TYÖNTEKIJÄT IHAILEVAT USEIN HIERARKIATTOMUUTTA. Yritykset tarvitsevat sekä huippuasiantuntijoita että käytännön osaajia, kuten hitsaajia ja asentajia. Ja kun valmistuvat, he eivät saa välttämättä töitä. Valitettavasti olemme viime vuosina saaneet myös kyseenalaista mainetta. Kielimuuri ja kulttuurierot voivat olla pienemmissä yrityksissä esteitä, mutta eivät ylitsepääsemättömiä. Kyllä Suomi tunnetaan tästä tittelistä, Teknologiateollisuuden viestintäjohtaja Marjo Ollikainen vastaa. Suomella on onnellisuusrankingin lisäksi paljon vetovoimatekijöitä, kuten turvallinen ympäristö, puhdas luonto ja ilma, korkea koulutustaso ja mahdollisuus opiskella. Sellaisessa tilanteessa ihminen lähtee Suomesta muualle, Ollikainen sanoo. Se voi herättää kiinnostusta, mutta pitää olla muitakin houkuttelevia tekijöitä. On ollut paljon puhetta rasismista, ja hallitus on tehnyt päätöksiä, joilla vaikeutetaan kansainvälisten osaajien tulemista ja pysymistä maassa, Ollikainen sanoo
On tärkeää huomata, että sijoitukset eivät perustu näiden kuuden tekijän arviointeihin, vaan ihmisten subjektiivisiin arvioihin omasta elämästään. Erityisen karuja uutisia on kantautunut Yhdysvalloista. Niihin kuuluvat elintaso, sosiaaliset turvaverkot, terveet elinvuodet, vapaus tehdä elämänvalintoja, anteliaisuus ja korruption vähäisyys. Gallup käyttää puhelinkyselyitä maissa, joissa puhelinkattavuus edustaa vähintään 80 prosenttia väestöstä. – Suomen pitäisi hyödyntää onnellisuusbrändiään eritoten juuri nyt, koska me tarvitsemme oman nurinkurisen väestöpyramidimme takia kipeästi osaavaa, kansainvälistä työvoimaa, ja samaan aikaan huippuyliopistojen Yhdysvalloilla tuntuu olevan haluja päästä eroon kansainvälisistä tutkijoistaan ja opiskelijoistaan, Ollikainen sanoo. 59 Demokraatti toivoo organisaatioilta rohkeutta ottaa kansainvälisiä osaajia mukaan matalalla kynnyksellä. Kysymys kuuluu: ”Kuvittele tikapuut, joiden alin porras on ja ylin 10. – Tässä olisi tuhannen taalan paikka mainostaa, että tervetuloa maailman onnellisimpaan maahan. Mikä on onnellisuusraportti. Poliittinen epävarmuus ja työmarkkinoiden murros ovat saaneet monet osaajat etsimään vaihtoehtoisia, vakaampia asuinja työskentelymaita. Mille kohdalle asettaisit elämäsi tällä hetkellä?” Vastausten keskiarvon perusteella maat asetetaan järjestykseen. Jos puhelinten levinneisyys on alle 80 prosenttia, Gallup käyttää kasvokkain tapahtuvaa haastattelua Tutkimuksessa ihmisiltä kysytään, kuinka tyytyväisiä he ovat elämäänsä asteikolla 0–10, käyttäen niin sanottuja Cantril-tikkaita. Kyselytutkimus tehdään noin 160 maassa, noin 1000 asukasta maata kohden. Jokaiselta vastaajalta kysytään kysymykset heidän omalla kielellä tilastollisesti vertailukelpoisten tulosten tuottamiseksi. Tekijöitä käytetään taustaselittäjinä. MAAILMA ON viime vuosina muuttunut monin tavoin levottomammaksi. Lisäksi raportissa on selvitetty kuutta tekijää, jotka selittävät elämäntyytyväisyyttä eri maissa. Sen julkaisee YK:n alainen konsortio, ja aineisto perustuu laajaan Gallup-tutkimusyhtiön World Poll -kyselyyn. Suomi on ollut raportin ykkössijalla kahdeksan vuotta peräkkäin, mikä kertoo suomalaisten korkeasta elämään tyytyväisyydestä – vaikka arjen tunteet, kuten ilo tai nauru, eivät olisikaan kansainvälisesti huippuluokkaa. Kyse ei ole pelkästä hyväntahtoisuudesta, vaan investoinnista kasvuun ja tulevaisuuden työvoimaan. ONNELLISUUSRAPORTTI eli World Happiness Report on vuosittainen kansainvälinen selvitys, joka mittaa eri maiden kansalaisten kokemaa hyvinvointia ja elämäntyytyväisyyttä. 59 Demokraatti de_18062025_54.indd 59 de_18062025_54.indd 59 10.6.2025 10.41 10.6.2025 10.41. ONNELLISUUS ON HYVÄ BRÄNDI, JOTA KANNATTAA HYÖDYNTÄÄ, MUTTA SE EI ITSESSÄÄN RIITÄ. Näissä oloissa Suomen asema vakaana, turvallisena ja hyvin toimivana yhteiskuntana korostuu entisestään
Onnea ja menestystä, Suomi! ONNISTUNEIN YHTEISKUNTA ON RAPORTIN MUKAAN SUOMI. Se ei kuitenkaan hälvennä sitä tosiseikkaa, että onnellisuustutkimuksessa kaikille maille on esitetty tasan samat kysymykset – ja jostakin kumman syystä Suomi on kahdeksatta kertaa ykköstilalla. Ellei sitten turvauduta siihen nihilistiseen selitykseen, että raskaan historiansa ankeuttamat suomalaiset vain tyytyvät elämässään vähempään kuin muut, mutta ehkei nyt kuitenkaan turvauduta. 60 Demokraatti M aailman onnellisimman maan titteli on suomalaisille vaikea paikka. Onnistunein yhteiskunta on tällä kriteerillä se, jonka kansalaiset ovat elämäänsä tyytyväisimpiä. Kukaan tuskin ajattelee, että hyvä, nyt olemme rakentaneet maailman parhaan yhteiskunnan ja voimme heittäytyä lepäämään ansaituilla laakereillamme. ONNELLISUUSTUTKIMUKSEN KYSEENALAISTAMISEN sijaan kannattaisi keskittyä toiseen kysymykseen: mitä teemme sillä tiedolla, että Suomessa asuvat ihmiskunnan tyytyväisimmät ihmiset. Ehkä se on yksinkertaisesti jatkuva oppiminen – yhä valistuneempi käsitys ihmisyyden rajoista ja mahdollisuuksista yhä pienemmäksi käyvällä planeetalla. EIKÄ ONNELLISUUSRAPORTTI kerro sitäkään, mikä on ihmisen elämän tarkoitus parhaassa mahdollisessa yhteiskunnassa. Sivilisaatio perustuu oppimiseen, eikä oppiminen ole todennäköisesti tai toivottavasti loppunut. Yhteiskunnan ja, totta vieköön, koko ihmiskunnan viimekätinen päämäärä kai on ihmisten onnellisuus tai ainakin tyytyväisyys elämäänsä. Maailma muuttuu ennustamattomalla tavalla, ja parhaankin mahdollisen yhteiskunnan pitää koko ajan sopeutua uusiin muutoksiin. KOLUMNI Teksti Pekka Sauri, tietokirjailija TEEMA de_18062025_60.indd 60 de_18062025_60.indd 60 9.6.2025 12.17 9.6.2025 12.17. Mittausten kritiikki on aina paikallaan. Onnellisuusraportin voi tulkita kertovan, että Suomessa on tähän mennessä onnistuttu luomaan kansainvälisessä vertailussa parhaat edellytykset hyvälle elämälle. Tätä on vaikea selittää pois. Ja toki myös pitää muistaa muistuttaa, ettei tässä oikeasti mitata onnellisuutta, joka on alituisesti ailahteleva yksilöllinen tunnetila. Hyvää yhteiskuntaa ei koskaan saavuteta lopullisesti, eikä milloinkaan tule sellaista pistettä, että pyrkimyksestä kohti parempaa voitaisiin luopua. Maa-planeetan onnistunein yhteiskunta on siis onnellisuusraportin mukaan Suomi. Se ei suinkaan kerro, että suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole yhtä ja toista parantamisen varaa. Oppimista saattaa tulevaisuudessa edesauttaa tekoäly, joka varmasti tietää, millaisia päämääriä ihmiskunnan kannattaa loppuviimeksi tavoitella. Tämä hämmästyttävä tulos herättää tietysti onnellisissa suomalaisissa monenlaisia epäilyksiä ja suoranaisia vastalauseita: minulta ei ole kysytty mitään, mittari on väärä, miten maailman onnellisimmassa maassa yhä useampi käyttää masennuslääkkeitä ja niin edelleen. Sopii toivoa, että Suomi pysyy maailman onnellisuusraportin ykkösenä ja suhtautuu tähän sijoitukseen perisuomalaiseen tapaan kriittisesti, maltillisesti ja itseironisesti
Saamelaiskäräjälain uudistaminen on tärkeä ensiaskel tilanteen korjaamiseksi. Esitys annettiin poikkeuksellisesti riitaisana keskustan vastustaessa. Käynnissä olevan tärkeän totuusja sovintokomissioprosessin työn tuloksia kannattaa seurata tarkkaan. ja hallituspuolueiden ohella lakia on tukemassa oppositiopuolueista SDP, vihreät ja vasemmistoliitto. NYKYINEN LAKI astui voimaan vuonna 1995 ja oli alunperinkin valuvikainen. Vielä 1970-luvulla saamelaislapsia pahoinpideltiin koulujen asuntoloissa saamen kielten puhumisen takia, saamelaisille tehtiin kallonmittauksia ja 1930-luvulla Inarin hautausmaalta vietiin saamelaisten pääkalloja rotuopillisiin etnisiin tutkimuksiin. Nyt tilanne on SDP:lle selvempi. Kuten tunnettua, saamelaiskäräjälain uudistus jumittui lopulta perustuslakivaliokuntaan eduskuntavaalien 2023 alle. Pääministeri Sanna Marinin johdolla hallitus yritti uudistaa saamelaiskäräjälain ja antoi hallituksen esityksen loppuvuodesta 2022. Perustuslakivaliokunta antoi asiassa puoltavan mietinnön 4.6. Suomen historia saamelaisten kohtelun suhteen on karu ja velvoittaa Suomea toimimaan paremmin. Moni näitä nöyryyttäviä asioita kokenut elää yhä keskuudessamme. Eduskuntavaalien 2015 alla ensimmäinen yritys uudistaa saamelaiskäräjälaki kaatui. Jyväskylän puoluekokous hyväksyi syyskuussa 2023 puoluekokousaloitteen, jossa SDP otti saamelaiskäräjälain uudistamiseen myönteisen kannan. Näinäkin vuosina Suomi on saanut huomautuksia ihmisoikeustoimijoilta, kuten YK:n ihmisoikeuskomitealta saamelaisten oikeuksien loukkaamisen vuoksi. SDP:n eduskuntaryhmä tukee Orpon hallituksen esitystä. Jos eduskunta lain lopulta hyväksyy, on se aidosti historiallinen ja merkittävä päätös niin koko saamelaisyhteisön kuin myös Suomen valtion ihmisoikeuspolitiikan uskottavuuden näkökulmasta. KUN TÄSTÄ päästään vihdoin eteenpäin, on aika yhdessä ryhtyä pohtimaan sitä, miten muutoinkin voimme olla rakentamassa yhteiskuntaa, jossa myös saamelaisten oikeudet toteutuvat. Saamelaiskäräjälain uudistus on tarpeellinen T ätä kirjoittaessa saamelaiskäräjälain uudistaminen on etenemässä eduskunnan vankan enemmistön turvin. Siitä lähtien jokainen hallitus on yrittänyt samaa. Työtä riittää esimerkiksi sen suhteen, että saamelaisten lasten ja nuorten kielen oppimisen mahdollisuuksia voidaan tukea ja että saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen on edellytykset tulevaisuudessakin. Mikkel Näkkäläjärvi SDP:n puoluesihteeri mikkel.nakkalajarvi@sdp.fi Bluesky: @nakkalajarvi.bsky.social Liikkeen etuvartiossa de_18062025_61.indd 61 de_18062025_61.indd 61 10.6.2025 10.55 10.6.2025 10.55. Marinin hallituksen esitys asiasta on ollut vahva pohja jatkokäsittelylle. 61 Demokraatti Suomi on saanut ihmis oikeus toimijoilta huomautuksia saamelaisten oikeuksien loukkaamisen vuoksi. ASIA EI ole ollut SDP:llekään aina helppo. Saamelaiskäräjälain uudistamisella vahvistetaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja tuetaan saamelaisten perustuslaillista oikeutta kehittää ja ylläpitää kieltään ja kulttuuriaan. Vuonna 2011 työnsä aloittanut Kataisen hallitus oli ensimmäinen, joka yritti uudistaa lain
Uudistamisen seuraukset näkyvät nyt karulla tavalla. iStock de_18062025_62.indd 62 de_18062025_62.indd 62 6.6.2025 11.12 6.6.2025 11.12. A-studiossa opetusministeri Anders Adlercreutz totesi, että lukion ja ammattikoulun tulee tarjota yleissivistävää opetusta niin paljon, että molempia polkuja pitkin voi edetä jatko-opintoihin. 62 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Samalla oletettiin, että peruskoulusta valmistuvilla nuorilla olisi riittävät valmiudet itseohjautuvaan opiskeluun. Ajatus on kannatettava, mutta ei vastaa todellisuutta, sillä lukiossa annetaan yleissivistävää opetusta yli neljä kertaa enemmän kuin ammattikoulussa. Tuolloin Suomessa käynnistyi siirtymä tehokkuuteen perustuvaan kilpailukyky-yhteiskuntaan, jossa myös koulutuksen päätehtäväksi asetettiin työvoiman tuottaminen ja taloudellisen kilpailukyvyn parantaminen. Jukka Söderdahl Pori Ammattikoulusta on tullut tulosohjattu ”tutkintotehdas”. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Tästä huolimatta kehittämistä jatketaan yhä samoilla tehokkuusperiaatteilla. Koulutuksen järjestäjiä ohjeistettiin luopumaan oppiaine-, opetusja aikakeskeisyydestä. Reformissa osaamisperusteisuus otettiin käyttöön niin nuorille kuin aikuisille. Ehkä olisi jo aika pohtia, miten koulutus kannattaisi järjestää oppimista tukevan pedagogiikan näkökulmasta. Ammattikoulun haasteiden juurisyynä pidetään vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen reformia. Tavoite oli lyhentää opiskeluaikaa ja siirtyä koulupohjaisesta opetuksesta työpaikalla tapahtuvaan osaamisen hankkimiseen. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Uusien uudistusten seurauksena koulutuksen järjestäjien on entistä vähemmällä saatava aikaan entistä enemmän. Tulossa olevat uudistukset lisäävät koulutuksen järjestäjien, opiskelijoiden ja alueiden välistä eriarvoisuutta. Tehokkuus ja tuloksellisuus ovat keskeisiä arvoja liike-elämässä, mutta soveltuvatko ne sellaisenaan koulutusjärjestelmän perustaksi. Nojaavatko nämä uudistukset tutkittuun tietoon vai talouspoliittisiin uskomuksiin. Ammattikoulun asema itsenäisenä kasvatusja opetusinstituutiona on heikentynyt ja oppilaitoksista on tullut yhä enemmän tulosohjattuja ”tutkintotehtaita”, joiden toimintaa ja tuloksia mitataan suoritteiden määrällä. Se ei kuitenkaan ollut irrallinen uudistus, vaan pikemminkin huipennus kehitykselle, joka alkoi jo 1990-luvun lamavuosina. Tämä edellyttää ”tutkintotehtaiden” tehokkuuden parantamista, mikä käytännössä johtaa opiskeluaikojen lyhentämiseen, opetuksen vähentämiseen ja osaamisvaatimusten laskemiseen. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Ammatillinen koulutus tarvitsee pysähtymistä HELSINGIN SANOMIEN (25.5.) juttu tutkija Penni Pietilän väitöskirjasta herätti tervetullutta keskustelua ammatillisen koulutuksen nykytilasta
Eero Heinäluoma europarlamentaarikko, Helsinki 4.7. Lapin yötön yö juhlii kanssamme! Mahdolliset onnittelut voi ohjata Nuorten ja aikuisten opintoja kulttuuriharrastuksiin KSR:n Mauno Koiviston rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Hannu Tuovinen. Vajaa puolet tarkastuksista koski syrjinnän kiellon nou dattamista työsuhteen päät tämisen yhteydessä. tuominen. Eniten tarkastuksia tehtiin terveydentilaan perustuvan syrjintäepäilyn vuoksi. – Syrjintätilanteet ovat usein monisyisiä ja voivat liittyä useaan eri syrjintä perusteeseen. Teksti Demokraatti, STT Aluehallintoviraston työsuo jeluviranomainen sai viime vuonna 630 työsyrjintään liit tyvää yhteydenottoa. Tiedon puute omista oikeuksista tai pelko leimautumisesta voi estää il moittamista. Kolmanneksi ylei sin oli henkilön kansalaisuu teen, alkuperään tai kieleen liittyvä syrjintäepäily. Matkoilla. Syrjintään liittyviä valvontapyyntöjä käsiteltiin 186, ja niiden perusteella teh tiin 109 tarkastusta. Osa yhteydenotoista eteni kirjallisiksi valvontapyyn Työsyrjintätapaukset kasvussa Valtaosa työsyrjinnän tapauksista liittyi työsuhteen päättämiseen. Hannu Tuovinen päätoimittaja evp, eläkkeellä, Jyväskylä 25.6. Ei vastaanottoa. 63 Demokraatti KOKOUKSET 75 VUOTTA 70 VUOTTA 50 VUOTTA Syntymäpäivät Heino Ylisipola taloustoimittaja emeritus, VTM, heratuomari, vaaraneuvos, Helsinki 22.6. Seu raavaksi yleisimpiä olivat ta paukset, joissa perusteena oli jokin muu henkilöön liittyvä syy, kuten epäkohtien esiin de_18062025_63.indd 63 de_18062025_63.indd 63 10.6.2025 10.04 10.6.2025 10.04. nöiksi, joiden perusteella työ suojeluviranomainen saattoi käynnistää työsuojelutarkas tuksen. Useimmiten työntekijä koki jonkin syrjintäperus teen vaikuttaneen esimer kiksi työtehtävien muuttami seen tai työsuhteen ehtoihin. Yleisimmät syrjintäepäily jen tarkastusten syyt olivat terveydentilaan perustuva ja jokin muu henkilöön liittyvä syy, kuten epäkohtien esiin tuominen. Reilu 40 prosenttia tarkastuksista koski syrjintää työ tai pal velussuhteen aikana ja noin joka kymmenes liittyi työ hönottoon. Mahdolliset onnittelut voi ohjata uuteen KSR:n Eero Heinäluoman ja Ayla Shakir-Heinäluoman rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Eero Heinäluoma Jani Toivanen satamanosturinkuljettaja, Helsinki 21.6. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Jani Toivanen. Siksi osa syrjin nästä jää piiloon, muistuttaa ylitarkastaja Ulla Riikonen LounaisSuomen aluehallin toviraston työsuojelun vas tuualueelta. Usein yhteyttä ottivat työn tekijät tai työnhakijat, jotka halusivat neuvoja tai pohti vat, voiko heidän kokemuk sessaan olla kyse syrjinnästä. Määrä kasvoi hieman yli 20 prosent tia vuodesta 2023, vaikka osa syrjinnästä jää piiloon
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 64 Demokraatti RISTIKKO 12/2025 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: " " de_18062025_64.indd 64 de_18062025_64.indd 64 4.6.2025 14.32 4.6.2025 14.32
Yllätyksekseni linnut olivat täysin pelottomia. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Höyhenenhienot erot huomaa, kun katsoo tarkemmin. Madeiranpeipon, Fringilla maderensis väritys on nimittäin vaaleampi kuin pohjoisella serkullaan, kuten kuvaparista näkee. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Anne Rasi Tampereelta. TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi de_18062025_64.indd 65 de_18062025_64.indd 65 4.6.2025 14.32 4.6.2025 14.32. Puiden keskellä maassa hypähteli parvi lintuja, jotka pystyi heti tunnistamaan peipoiksi. Vielä jokin aika sitten madeiranpeippoa pidettiin peipon alalajina, mutta vuonna 2021 se luokiteltiin omaksi laj ikseen. ais ud ok u. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 79 83 56 42 1 32 18 47 56 9 56 49 21 87 3 83 52 64 91 7 64 97 18 35 2 17 25 93 64 8 41 76 89 23 5 95 34 72 18 6 28 61 35 79 4 RISTIKON 10/2025 RATKAISU 22.5. Madeiranhippiäisellä esimerkiksi on silmää ympäröivän valkean alueen alla selvästi erottuva musta juova. Samalla oli kuitenkin selvää, että tämä ei ole kotoa tuttu Fringilla coelebs. Madeiranpeippo, madeiranhippiäinen ja madeirankyyhky muistuttavat Suomessakin tavattavia peippoa, hippiäistä ja sepelkyyhkyä. Siellä pääsin tapaamaan myös muutaman itselleni täysin uuden lintulajin, joita – nimensä mukaisesti – tavataan vain tällä Portugalin saarella. Madeirankyyhkyllä ei ole sen läheisen sukulaisen sepelkyyhkyn tapaan valkoista sepeltä eli kauluslaikkua tai valkoisia siipijuovia. Suomessa peipot pyrähtävät kohtuullisen herkästi lentoon, mutta Madeiralla ne kirjaimellisesti pomppivat jaloissa. co m 9 3 1 1 8 4 6 9 4 7 8 3 5 7 6 3 9 4 6 5 2 8 1 7 K eväällä pääsin ihailemaan Madeiran upeaa vehreää luontoa, vuoristomaisemia ja mereen syöksyviä äkkijyrkkiä kallioseinämiä. Pääsinkin tuon ensikohtaamisen jälkeen näkemään madeiranpeippoja useampaan kertaan ja kuvaamaan niitä vielä Fanalin sumuista tunnelmaa paremmassa valossa. Madeiranpeipon (iso kuva) näin ensimmäisen kerran Fanalin metsässä, jossa puut ovat kuin eläviä olentoja – ehkä jotain enttien sukua olivatkin
Katso lisätiedot, sekä liitto-ja osastoalennukset: musarit.fi Lauantai 26.7.2025 Olavi uusivirta · Kake Randelin 70 · Ismo Alanko · Lili & Luna · Ilja Teppo · Aino & Hajonneet Roamin' Street Band · Laulu ottaa kantaa · Ilmakitaransoiton sm-kisat · lavatansseja yhteiskunnallisia keskustelutilaisuuksia · sukkalukko · Säilättäret Tuomas seikku · Yhteislauluja Hyödynnä liittoja osastoalennukset! 60€ * La -50% Eläkeläiset Kansan Sivistysrahaston 70-vuotisjuhlakonsertissa lauantaina, Paperitorilla klo 16, esiintyy 100-vuotias Dallapé-orkesteri, solisteinaan Juha Hostikka ja Maria Lund VALKEAKOSKI · 24.–27.7.2025 de_18062025_66.indd 66 de_18062025_66.indd 66 4.6.2025 14.18 4.6.2025 14.18. 66 Demokraatti *Alle 7-vuotiaat lapset ja yli 80-vuotiaat ilmaiseksi
www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki rakennusliitto.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi Demokraatti 205 x 275_juhannus_2025.indd 1 Demokraatti 205 x 275_juhannus_2025.indd 1 3.6.2025 14.25.20 3.6.2025 14.25.20 de_18062025_002.indd 1 de_18062025_002.indd 1 3.6.2025 17.06 3.6.2025 17.06
ke sä ku ut a Ramppi Olavi Uusivirta haluaa yhteiseen henkiseen tilaan yleisönsä kanssa. Tradeka on 190 000 jäsenen omistajaosuuskunta. 0NNI TEEMA Kell onni on, se onnen kätkeköön KUUBA Trumpin peukalon alla GAZA Syyt tunnustaa Palestiina PALKKATASA-ARVO Taistelua, ei niiailua 18.6.2025 / 6,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 25 / 18 . alas PAL.VKO 2025-31 00 74 43 -2 51 2 6 414880 074923 2 5 1 2 de_18062025_001.indd 1 de_18062025_001.indd 1 6.6.2025 12.21 6.6.2025 12.21. Yhdessä olemme enemmän. Tutustu ja liity jäseneksi . Olemme luoneet työtä Suomeen jo vuodesta 1917. Tradeka.fi/liity Yhdessä teemme hyvää