37 SDP oli 1917 naivin idealistinen Valinnanvapaus on valtapeliä Robin Hood iskee eetterissä Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. TOUKOKUUTA 2017 N0 20 Terveen järjen ylistys RISTO PELKONEN . 24 POLITIIKKA . . 17 KULTTUURI . Hinta 3 € 18. 6–12 Mauno Koivisto 1923–2017 LIIKE . 14 POLITIIKKA . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
ja hiustupsu. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. 2 18. TOUKOKUUTA 2017 Lehdessä 6 Manussa oli kirjailijan vikaa 8 Satamajätkästä presidentiksi 10 Parlamentarismin ja sovun rakentaja 12 Sikariporras vastaan ammattilainen 13 Uutiskertaus 14 Valinnanvapaus on valtapeliä 15 Etiopia kuivuu kuoliaaksi 16 Labour lähtee vaaleihin perinteisellä sosialismilla 17 Robin Hood jakaa köyhille eetterissä 20 Teräsvaarikisan finaali lähestyy 23 Se näkyy naamasta 24 Olipa kerran minä: Risto Pelkonen 28 Kevätperhoset ovat saapuneet 29 Kasvot peilissä: Erik Immonen 30 Vapauta sisäinen vilvelijäsi laatikolla 31 Kummallista menoa Postimuseossa 32 Sanojen solinaa satukirjassa 34 Kirjavisa 36 Elokuvat: The Handmaiden 37 Vuosi 1917 repi SDP:tä 38 Demokraatti 100 vuotta sitten 39 Mielipide: SDP on itse itsensä pahin vihollinen 41 Suomalainen demari 42 Järjestöt 45 Tehtävät 46 Televisio 48 Mun luonto, Närästäjä, Radio 17 Liike 31 Kulttuuri 23 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Riitta Särkelä 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Risto Pelkosen kanssa kanssa Manu oli iso mies, josta jää mieleen paljon isoja muistoja... HYVIS Kannen kuva: Kalevi Keski-Korhonen Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. www.paperiliitto.fi
Hallituksen työttömien työnhakupakko merkitsee tuhansien turhien työhakemusten tulvaa yrityksiin ja te-toimistoihin. Persut – autoilijan asialla on muun hallituksen mukana taas rahastamassa autoilijoita. Välillä ympärivuorokautinen tiivis kuntoutus on järkevin vaihtoehto. Siihen pitää puuttua! Neuvolat ovat ehkäisevän toiminnan kivijalka. Oikea-aikainen hintavakin apu on viisas investointi inhimillisesti ja taloudellisesti. Apua tarvitaan vauvan syntymiseen, vauvaperheenä pärjäämiseen, lähisuhdeväkivaltaan tai erotilanteisiin liittyvissä ongelmissa. Perhepaikkoja on 143. Turvakoteihin kaikki apua hakevat eivät mahdu. Suomessa on 22 valtion rahoittamaa turvakotia, joista yli puolet ETKL:n jäsenyhdistysten. RIITTA SÄRKELÄ Jokainen tarvitsee kodin turvakseen heitä auttavien ensikotien kuormitus vaihtelee. Se mahdollistaa uusia perhepaikkoja ja turvakoteja. Jokaisella lapsella oikeus turvaan, hoivaan ja hyvän elämän edellytyksiin niin Suomessa kuin koko maailmassa. . Epätoivoiseltakin näyttävästä tilanteesta voi selvitä. Se vaarantaa riskien tunnistamisen ja tuen riittävän ajoissa. Lapsiperheiden palvelujen saumattomuus on välttämätöntä. Se on meidän aikuisten vastuulla. Suunta on kuitenkin hyvä. Jäsenyhdistyksistämme sai apua 2016 yli 11 000 vaikeuksissa olevaa. Kehysriihessä turvakotitoimintaan osoitettiin lisää kaksi miljoonaa euroa. Kunnissa hinta ratkaisee liian usein ja perheet saavat silloin apua liian lyhyeksi aikaa. Millaista palveluista on pulaa. Hallitus hehkutti joskus byrokratitalkoita. Kansa ymmärsi tavoitteena olevan byrokratian vähentäminen. Päihteitä käyttäviä odottavia äitejä ja vauvaperheitä kuntouttavat kuusi ensikotia ovat täynnä. . Ongelmien parasta ehkäisyä on perheiden riittävästä toimeentulosta huolehtiminen sekä työn ja perheen yhteensovittaminen. Olen todella huolissani, että sote-uudistus ja valinnanvapaus pirstovat palvelut. Kun suunnitelma sakkojen nostamisesta törmäsi lakiin, päätti hallitus panostaa määrään eli se lisää peltipoliisien määrää. Ilmapuntari ” Vanhemmuutta tukemalla perhe voi selvitä hyvin pienelläkin avulla. Myös ne ovat nyt täynnä. Näin ei nyt tapahdu. Itseäni koskettaa erityisesti äitiyden valtava voima. Raskaus ja vauvan syntymä ovat suuria motivoijia elämänmuutokseen. Taloudelliset, mielenterveyteen tai päihteisiin liittyviä ongelmat kasautuvat, tukiverkostoja ei ole ja arjesta ei selvitä. . Vanhemmuutta tukemalla perhe voi selvitä hyvin pienelläkin avulla. Ensija turvakotien liitto on 1945 perustettu lastensuojelun kansalaisjärjestö, joka jatkaa Miina Sillanpään työtä vauvaja lapsiperheiden oikeuksien puolustamiseksi. Mutta ei. Mitkä ovat yleisimmät syyt ETKL:n palveluille. KUVA JARI SOINI vän pitkä apu auttaa uuteen alkuun. Ajoissa annettu ja riittäMaailmanparantaja TEKSTI HEIKKI SIHTO . Minkälainen tarve on Ensija turvakotien liiton palveluille. Mikä on parasta vauvaja lapsiperheiden auttamista. Mutta hei, hallitus keksii tästä vielä yksityisen bisneksen! Kestojäistä. Perheväkivaltakriisiin vastaavat turvakotipalvelut eivät riitä. Vauva ja lapsi ovat aina toimintamme keskiössä. Niitä ei missään tapauksessa pidä yhtiöittää. Autamme vaikeuksissa olevia vauvaja lapsiperheitä ja tarve on iso. Työskennellyt lähes koko työuransa eri järjestöjen vastuutehtävissä Suomessa ja EU:ssa . Kuinka paljon asiakkaita ETKL:lla on vuodessa. Tämä koskee myös isiä. Toukokuista räntäsadetta. Tosin tämä vaatii lisää henkilökuntaa sakkoja käsittelemään, mikä vaatii... Ongelmat ovat myös ylisukupolvisia. 3 18. Euroopan neuvoston mukaan meillä pitäisi olla 500 perhepaikkaa. Arvioinnin tulosten on myös vaikutettava ratkaisuihin. TOUKOKUUTA 2017 . Ensija turvakotien liiton pääsihteeri . Tarvitsemme lapsivaikutusten arviointia kaikista päätöksistä. Meillä on 130 000 lapsiperheköyhyydessä elävää. Muita vauvaper
TOUKOKUUTA 2017 VIIKON SANA » Nuuskamuikkunen: Ikinä ei tule aivan vapaaksi, jos ihailee toista liikaa. Ensin hutkitaan ja sitten vasta tutkitaan. Meidän tehtävämme on läpivalaista hallituksen esitykset ja osoittaa niissä olevat heikkoudet. Hallitus on parissa vuodessa perunut yhteensä 20 päätöstä tai lakiesitystä. Pakkoyksityistäminen oli tunnussana jo tuolloin. Puolueena me sosialidemokraatit olemme näiden neljäntoista vuoden aikana olleet vuoron perään hallituksessa, oppositiossa, hallituksessa ja nyt oppositiossa. Tiedettä tehdään enemmän rahoittajien kuin yhteiskunnan kokonaisedun ehdoilla. Tämä on näkynyt hallituksen lainvalmistelussa. Kiire ja yritys johtaa yhteiskuntaa kuin yritystä on johtanut siihen, että halliOpposition ääni MAARIT FELDT-RANTA nämä ja muut perutut päätökset on haudattu tai korjattu opposition ja muun kansalaisyhteiskunnan aktiivisen toiminnan ja yhteistyön seurauksena. Hosumisen ja mutkien oikomisen lisäksi hallituksen kompurointi on johtunut siitä, ettei pääministeri eivätkä kaikki muutkaan ministerit ymmärrä hallinnon, työmarkkinoiden tai sosiaaliturvan toimintaperiaatteita riittävästi. Ehkä kuuluisimmat päätösten perumiset ovat eläkkeensaajien asumistuki, työelämän pakkolait, veteraanien indeksileikkaukset sekä moottoripyöräja venevero. Tämän kevään ja kesän historiallisesti tärkeä tehtävämme on huolehtia, että sote-uudistus etenee niin, ettei hallituksen yhtiöittämisja bisnesintoilu johda sosiaalija terveyspalveluiden totaaliseen kaaokseen. Viimeistään meneillään oleva oppositiokautemme osoittaa, ettei tämä pidä paikkaansa. Tässä tapauksessa pari askelta taaksepäin olisi edistystä. Aika moni ajattelee, että vain hallituksesta käsin voi vaikuttaa asioihin ja että oppositiossa oltaessa vain odotetaan hallitukseen pääsyä ja ollaan turhautuneita. Helpommin ulkopuolista rahoitusta saavat luonnontieteet ovat polkeneet alleen humanistis-yhteiskuntatieteet. Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen tutkija Tiedettä tehdään enemmän rahoittajien kuin yhteiskunnan kokonaisedun ehdoilla. Se myös vähentäisi yliopistojen painetta suoltaa tohtoreita ulos kuin liukuhihnalta. Määrä on korvannut laadun. Nykyaikana populismin ja vaihtoehtoisten faktojen saadessa palstatilaa, tarvitaan tutkijoiden rahoittajista riippumatonta tutkimusta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Asioihin ei perehdytä kunnolla, tutkittuun tietoon ja asiantuntijoihin ei luoteta ja tiedettä väheksytään. Oppositio on toiminut tällä vaalikaudella myös asiantuntijayhteisöjen äänenä. Pääministeri Juha Sipilän kaksi vuotta sitten valitsema tyylilaji on osoittautunut demokraattiseen järjestelmäämme huonosti sopivaksi. Jos tästä ei löydä motivaatiota oppositiopolitiikkaan niin mistä! Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) tus on kerta toisen jälkeen joutunut perumaan ja muuttamaan päätöksiään. Julkinen rahoitus on puolestaan kohdennettu valmistuneiden tohtoreiden ja maistereiden mukaan. Kaikki. Kehitykseen on vaikuttanut edellinen yliopistouudistus, joka muutti yliopistojen rahoitusta. Yksityisen rahoituksen lisäys on asettanut tieteenaloja toisiaan vastaan. On motivoivaa ja tärkeää lähteä liikkeelle joka aamu puolustamaan suomalaisia ja suomalaista yhteiskuntaa maan hallitukselta. 4 18. Ville Ranta UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo JANI KOKKO Tutkittu tieto kunniaan VIIME VUOSINA SUOMALAISESSA yhteiskunnassa ja julkisessa keskustelussa on näkynyt kehitys, jossa tutkittu tieto on jäänyt paitsioon ”mutulle” ja maalaisjärjelle. Siirtyminen takaisin perinteiseen rahoitusmalliin, jossa julkinen rahoitus on keskiössä ja yksityinen toimii tukena, parantaisi tutkimuksen laatua ja tasa-arvoa. Hallitus hutiloi, oppositio oikoo MENEILLÄÄN OLEVA VAALIKAUSI on minulle neljäs, jonka aikana olen saanut olla eri tehtävissä valtakunnanpolitiikassa. Tämä on paljon, koska normaalisti hallitusten esitykset menevät läpi lähes poikkeuksetta. Kun maassa on riittävän huono ja osaamaton hallitus, voi maata palvella myös oppositiosta käsin
Pelkonen auttaa takit päältä, johdattaa tunnelmallisen rivitalonsa yläkertaan ja menee keittämään meille kahvit. Ei olisi valinta voinut paremmin osua kohdalleen. Viime sunnuntain Helsingin Sanomissa politiikan toimittaja Marko Junkkari kiinnitti kolumnissaan huomiota vihreiden muuttuneeseen poliittiseen strategiaan. Vuoden Käyttäytyjä on ihminen, joka Tapaseuran mukaan ”kannustaa omalla esimerkillään kaikkia kansalaisia myönteiseen, kanssaihmisensä huomioonottavaan käytökseen”. Hyvä meininki on bore ei pore. Lääkärikunnan korkeinta arvonimeä kantava arkkiatri Pelkonen on oikea herrasmies. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 Vihreä populismi on aikamme megatrendi K untavaalikentillä ei voinut välttyä törmäämästä pieniin vihreisiin miehiin tai naisiin, jotka osasivat retorisesti taitavan poliittisen käännytystyön. Tämä on Tapaseuran suurin kunnianosoitus julkisuuden henkilölle, ”jonka persoonaan liittyy voimakkaita positiivisia mielikuvia”. ”Vihreän populismin” taustalla on sen hyvistä puolista huolimatta kasa isoja kysymyksiä. Vaikka vihreät kutitteleekin vaalikentillä ja sosiaalisessa mediassa ihmisten herkkää puolta, se ei pääse itsetyytyväisyyden leimastaan. Demaritkin ovat viime vaaleissa luottaneet, tosin heikolla menestyksellä, tarinallisuuden voimaan. Vaikka yleinen äänioikeus, peruskoulu ja kansanterveyslaki ovatkin huikeita saavutuksia, niiden varaan ei tulevaisuuden sosialidemokraattista vaalityötä voi rakentaa. Pelkosesta huokuu myönteinen elämänasenne. Mitä ”vihreästä populismista” on otettava opiksi. 5 18. Kun juttu julkaistiin verkossa, oli haastemies Demokraatin toimituksen ovella jo viiden tunnin kuluttua. TOUKOKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Ihminen on koukussa ja vihreistä tuli kuntavaalien suurin voittaja. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Totuus on kuitenkin se, että ilman ydinvoiman lisärakentamista Kioton sopimuksen ilmastotavoitteisiin ei päästä. Vieläkin vihreissä haisee oikeassa olemisen ylimielinen jäte. Poissa on liiallinen rationaalisuuden ihannointi ja kuivat talousfaktat. Tosin eihän jäbät voi muistaa Cliftersin biisiä Hyvä bore vuodelta 1987. Mutta, ai ai!, huumeidenkäyttöä ja Profeettoja ei saa yhdistää. Usein näistä kohtaamisista syntyy syvällinen ja arvolatautunut keskustelu. Vaaliviestintä on kuitenkin nojannut pääasiassa menneiden politiikan saavutusten hehkuttamiseen. Kohtaaminen TEKSTI SARI SALORANTA . On siis panostettava tarinallisuuteen, mutta niin, että katse on koko ajan tulevaisuudessa. Eikä se johtunut ainoastaan siitä, että sattumoisin olemme kaikki käyneet samaa opinahjoa, Helsingin Suomalaista Yhteiskoulua. Hauska yhteensattuma kuitenkin. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Ei ihme, että pariskunta on viihtynyt yhdessä jo 60 vuotta. Puheenjohtaja Ville Niinistö on myöntänyt, että uusi ”vihreä populismi” luottaa tarinallisuuden voimaan. Viime viikon Salmiakkia-kirjoitus osui Elastista ja Cheekiä arkaan paikkaan. Niinistö on muuttanut vihreiden viestintää kuuntelevampaan suuntaan, mutta vieläkin siinä haisee oikeassa olemisen ylimielinen jäte. Silti jäi tunne, kuin olisin käynyt kylässä vanhojen ystävien luona. Vihreät ovat oivaltaneet, että äänestyspäätös tehdään tunteella eikä järjellä. Se haastaa ihmisten arvot ja tunteet sekä antaa ihmisen sielullisuudelle tilaa. Hän avaa kotiovensa ennen kuin ennätämme kuvaaja Jukka-Pekka Flanderin kanssa edes soittaa ovikelloa. Mitä ajatuksia sinussa herättää Itämeren tila. Yhtä lämminhenkinen on hänen puolisonsa Kristiina, joka meillä oli myös ilo tavata. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Itse hän puhuu ”elämänilosta”. Edelleen vaalikentillä monet vihreät ehdokkaat toitottivat ydinvoiman turmiollisuutta ja syyllistivät ydinvoiman kannattajia ”tämän planeetan tuhoajiksi”. Lakimiehen mukaan sekoilunaimisen ja ryyppäämisen ihannoinnissa ei ole mitään kummallista. Jos alkaa flirttailla huumeisiin liittyvien slangisanojen kanssa, on turha itkeä kritiikistä. Kun kontakti on saatu, kysytään hyvin henkilökohtainen arvoihin ja tunteisiin vetoava kysymys: Ovatko sinulle ihmisoikeudet tärkeitä. Ensin luodaan ohikulkijaan luja katsekontakti ja tarjotaan lämmin hymy. Miten vain, että eivätkö nämä megaidolit tiedä, että Yhtäccii-biisissä mainittava sana pore, on slangisana amfetamiinille. JK RISTO PELKOSEN HAASTATTELU SIVULLA 24 Vuoden Herrasmies Arkkiatri Risto Pelkosen pitkästä meriittilistasta löytyy valinta Vuoden Käyttäytyjäksi 2012. KUVA JUKKA-PEKKA FLANDER. Tapasin heidät ensimmäistä kertaa elämässäni tehdessäni tätä haastattelua. Nämä viestit menevät tuntevan ihmisen ihon alle
MAUNO KOIVISTO 1923–2017 Ku va t W ilm a H ur sk ain en Vasta Mauno Koiviston aikana Suomesta tuli parlamentaarinen demokratia sanan varsinaisessa merkityksessä.. TOUKOKUUTA 2017 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Mari Pantsar: Jos ruokahävikki olisi maa, se olisi maailman kolmanneksi suurin CO-päästöjen aiheuttaja. 6 18
Jatkosodassa hän taisteli muun muassa legendaarisen Lauri Törnin jääkärikomppaniassa. Koivisto vaan vei asiaa eteenpäin vähän kuin väsyttämällä, hivuttamalla ja taitavasti kriisinpoikasesta toiseen, junaili sen tilanteen. Jos siitä lipsahti, kyllä hän sitten sen osoitti. Ehkä hän kävi sitten sellaista kamppailua koko ajan uskonsa kanssa, mutta emme me näistä puhuneet, Lipponen sanoo. Kun häntä pidettiin jahkailijana, siinä tuli tour de force eli voimannäyttö. Vaikka Koivisto ja Lipponen olivat harvakseltaan yhteydessä presidenttivuosien jälkeen, Lipponen kuvaa luottamuksen vallinneen heidän välillään. – Väyrysen peli nimenomaan silloin kun presidentti oli sairastunut, oli uhkapeliä. Toisaalta hän suhtautui kaikkiin politiikassa mukana oleviin, että mihinkähän tuo nyt pyrkii ja pyrkiikö hän nyt omaa etuaan ajamaan. – Koivisto kuvaa asiat niin kuin ne olivat, miten kauheata sota on ja mihin tilanteisiin siellä voi joutua. Mutta hän luotti. 7 18. Presidentin valtaoikeuksia karsittiin ja Suomesta tuli parlamentaarinen demokratia sanan varsinaisessa merkityksessä. SEKOILUNAIMISEN JA HUUMEIDEN IHANUUS Päätoimittaja Mikko Salmi kritisoi Salmiakkia-kirjoituksessaan kuinka keski-ikäiset kokoomusräppärit julistavat viinanjuonnin ja sekoilunaimisen ihanuutta ja kuinka se muokkaa suomalaisia perusarvoja. Hänellä oli millään tavalla uhoamaton itsetunto. SALAKUVAUSTA JA VEETUILUA Sosiaalisen median tuomio oli nopea, kun kansanedustajat Antero Laukkanen (kd.) ja Mikko Kärnä (kesk.) julkaisivat Facebookissa arkkipiispa Kari Mäkisestä valokuvan business-luokan tiskillä. Hänellä ei ollut siihen tarvetta. – Olihan se sellaista menoa, että siinä sosialidemokraattienkin usko välillä petti. Vuodelta 1968 hän muistaa pohjoismaisen sosialidemokraattisen turvallisuuspoliittisen työryhmän kokoukseen, joka pidettiin Tshekkoslovakian miehityksen jälkeen. Lipponen katsoo, että Koivisto-muistoissa on noussut esiin oikeita asioita. Uhoamattoman vahva itsetunto Paavo Lipponen nostaa Mauno Koivistosta esiin myös tämän määrätietoisuuden ja valtavan asioiden hallinnan. – Koivisto ei provosoitunut, hän käytti ne mahdollisuudet tai valtaoikeudet hyväkseen, jotka pääministerillä oli. Siinä on tiettyä nöyrää asennetta katastrofia kohtaan, jossa kuitenkin piti olla mukana – ei pienintäkään sotaintoa. – Kun ensi kerran tein hänelle talouspoliittisen puheen, se jännitti. Hän nostaa ne liki Tuntemattomaan sotilaan rinnalle. – Hengenlähtö oli lähellä. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI KOLUMNI POLITIIKKA POLITIIKKA MAUNO KOIVISTO 1923–2017 Fundeeraava politiikan mestari P aavo Lipponen toimi pääministeri Mauno Koiviston sihteerinä vuosina 1979–1982. Johannes Ijäs Demokraatti Paavo Lipponen toimi pitkään Mauno Koiviston sihteerinä tämän pääministerivuosina.. Kansansuosikkia yritettiin kampittaa pois pääministerin paikalta ja heikentää tämän mahdollisuutta päästä presidentiksi. Sen hän hävisi ja osoitti historiallista arvostelukyvyttömyyttä siinä tilanteessa. Lipposen mukaan Koivisto puhui sodasta vähän. – Olimme ystäviä, hän luotti minuun. Se järkytti Koivistoa ja pani puhumaan sodasta. Aivan tervettä suhtautumista. – Politiikassa yhdenlainen virhe on se, että yrittää joka paikassa osoittaa erinomaisuuttaan ja tietäväisyyttään. Tuomio: salakuvaamista ja vittuilua. Hän kertoi linjojen takaisista kokemuksistaan. TOUKOKUUTA 2017 Mari Pantsar: Jos ruokahävikki olisi maa, se olisi maailman kolmanneksi suurin CO-päästöjen aiheuttaja. Presidentin sotakokemuksia olisi tosin voinut tuoda julki enemmänkin. 1980-luvun taitteessa pääministerin sihteerinä Lipposen tehtävä oli muun muassa tehdä Koivistolle puheita. Lipponen kertaa, miten varsinainen peli lähti siitä, että Kekkosen lähipiiri eli K-linja yritti kampittaa Koiviston. Koivisto vannoi parlamentarismin nimeen ja ilmoitti, että epäluottamuslauseen on tultava eduskunnalta. Sodassa ilman sotaintoa Parlamentarismin vahvistuminen oli Koiviston, ensimmäisen vasemmistolaisen presidentin, aikana kaudella merkittävässä roolissa. Koivisto ei kuitenkaan tehnyt osaamisestaan numeroa. Se oli vaikuttava puheenvuoro. Tämä näkyi esimerkiksi Koiviston puheissa, joissa saattoi olla monille huomaamattomiksi jääneitä Raamattu-sitaatteja. Koivisto on kirjoittanut niistä itsekin. Koivistoa ei saatu kammettua pois pääministerin paikalta Kekkosen tahdosta huolimatta. Nämä vaiheet olivat pääministeri Koiviston uralla suoranainen jännitysnäytelmä. ONNI ONNETTOMUUDESSA Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) kaatui vaarallisesti kotonaan. Presidentti Kekkonen sairastui, Koivistosta tuli hänen sijaisensa ja lopulta presidentti. Esimiehenä Koivisto ei ollut pomottelija, vaikkakin vaativa. – Piti olla kaikki valmiina ja ajoissa. Lipponen kertoo Koiviston sisäisestä maailmasta myös sen, että presidentti oli harras kristitty. Talvisodassa Koivisto toimi vapaaehtoisena kotirintamalla. Hän toimi hyvin nopeasti ja määrätietoisesti tilanteessa yhden viikonvaihteen aikana. Kun hän sitten hyväksyi sen, oli vähän niin kuin olisi päässyt laudatur-tentistä. – Mutta hän ei millään tavalla lyönyt sillä asialla rintoihin, käyttääkseni itsekin Raamatun sanontaa. Ulkoministeri Paavo Väyrynen oli isossa roolissa. Hän puhui, miten sieltä tultiin takaisin ja hänellä oli seitsemän kivääriä kannettavanaan, kun kaikki eivät jaksaneet enää – varmasti se oma pikakivääri yhtenä niistä. Lipposen mukaan niitä kannattaisi jokaisen lukea. – Hän oli hyvin vakavalla mielellä. Solisluu murtui ja kylkiluita murtui ja joka paikassa on mustelmia, Jaakonsaari sanoo
Sosialistin palstoille ilmestyi teräväkynäinen pakinoitsija Puumies, nimimerkki, jolla Koivisto osallistui turkulaiseen työmaakeskusteluun käyden purevasti kommunistien kimppuun. Työtä löytyi rakennuksilta ja telakoilta, aikanaan satamasta. Helsinkiin siirryttyään Mauno Koivisto otti etäisyyttä riitaisasta puoluekentästä. Epäilijöitä ja hankalien kysymysten esittäjiä kuitenkin oli, ja tähän joukkoon liittyi myös kirvesmies Mauno Koivisto, jonka rohkeus ja johdonmukainen ajattelu alkoivat herättää huomiota. Tällaisessa ilmapiirissä Mauno Koivisto aloitti työnsä Turun satamassa ensimmäisenä tehtävänään hiililaivan lastin purkaminen. Ajan tasalla pysymiseksi kokoonnuttiin työpaikka-aktiivien joukolla säännöllisesti Turun työväentalolla tai Sosialisti-lehden toimituksessa, jonka päätoimittajana oli Rafael Paasio, joka piankin huomasi nuoren Mauno Koiviston kyvykkyyden ja raikkaat kannanotot. Se maailma, jonka sodasta kotikaupunkiinsa Turkuun palaava Mauno Koivisto kohtasi, oli toisenlainen kuin se, josta hän oli sotaan lähtenyt. Menestyäkseen pankin oli voitava palvella työväenliikkeen kaikkia osapuolia, järjestöjä ja henkilöitä. Jo seuraavana vuonna hän siirtyi Helsingin työväen säästöpankin johtajaksi ja pian toimitusjohtajaksi. 1966 eduskuntavaaleissa ja jo puolitoista vuotta aikaisemmin pidetyissä kunnallisvaaleissa SDP nousi jälleen maan suurimmaksi puolueeksi. MAUNO KOIVISTO 1923–2017 Mauno Koivistolla oli vahva kansansuosio vuoden 1982 presidentinvaaleissa. Eduskuntaan tuli vasemmistoenemmistö. Satamien lakkoherkkyys oli uhka koko maan taloudelle ja huollolle. Opiskelu avasi tien uusiin tehtäviin Satamatöitten ohessa Mauno Koivisto opiskeli tehokkaasti. Epäilijät ja vastaan väittäjät saivat usein huomata fyysisen koskemattomuutensa olevan uhattuna. Hän ei selittänyt asioita parhain päin, vaan pikemminkin päinvastoin. 8 18. Näistä asetel” Koiviston julkiskuva ei noudattanut mitään aikaisemmin nähtyä kaavaa. Helsingin työväen säästöpankki nousikin maan suurimmaksi säästöpankiksi. Työpaikkaliikehdinnän, mielenosoitusten ja lakkojen luonne oli poliittinen. Hän oli aloittanut jo vuonna 1945 Turun suomalaisen yhteiskoulun iltakursseilla tähdäten ensin keskikoulun sitten ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Parantaakseen valmiuksiaan työelämässä Koivisto kävi rintamamiehille järjestetyn metalliviilarin peruskurssin. TOUKOKUUTA 2017 Satamajätkästä presidentiksi M auno Koiviston nousu presidentiksi turkulaisesta satamajätkästä on vertaansa vailla oleva tarina sitkeydestä, poliittisesta osaamisesta ja hyvinvointiyhteiskunnan kehittymisestä. Koivisto tuli työmailla havaitsemaan, etteivät olot rauhan aikanakaan olleet rauhallisia. Työn ohella opiskelusta tulikin olennainen osa hänen elämäänsä. Niillä pyrittiin vaikuttamaan hallitusten kokoonpanoon ja päätöksiin. Kommunistit olivat saaneet lailliset toimintaoikeudet, ja heidän ylivaltansa turkulaisilla työpaikoilla oli yleensä hyvin selvä. Hänestä tuli aikanaan sataman työkonttorin hoitaja, jonka tehtävänä oli jakaa työvuorot niin, että satama voitiin pitää toiminnassa. Kunnallispoliittinen ura jäi kuitenkin lyhyeksi. Oli voitettava hämmennys, löydettävä työtä ja päästävä kiinni elämään. Paasikuva. Vuoden 1956 kunnallisvaaleissa Koivisto valittiin kaupunginvaltuustoon ja heti perään valtuustoryhmän sihteeriksi. Opin tie vei aikanaan – syksyllä 1956 – aina väitöskirjaan saakka; Mauno Koivisto väitteli filosofian tohtoriksi aiheenaan sosiaaliset suhteet Turun satamassa
Ministeriura alkaa Hallituksen muodostaja nosti Mauno Koiviston valtiovarainministeriksi, mikä merkitsi tämän nousemista pysyvällä tavalla valtakunnan politiikan keskeisten hahmojen joukkoon. Älykkö ja kansanmies Mauno Koivistoa on kutsuttu työväenliikeen Mannerheimiksi. Presidenttinä Mauno Koivisto toi Suomen kylmästä sodasta uuteen integroituneeseen Eurooppaan. Mannerheimin tavoin Koivisto oli riippumaton hahmo, ei selkeästi sidoksissa vain yhteen puolueeseen tai liikkeeseen. Hän halusi pitää hallituksensa pystyssä, kun omia suunnitelmiaan kehittävät hallituskumppanit pyrkivät sitä kaatamaan, jotta Koiviston epäonnistuminen realisoituisi. Vaatimattomista olosuhteista ponnistanut Koivisto kehitti jatkosodan rintamalta kotiuduttuaan työn ohella itseään, aina filosofian tohtoriksi. Ilkka Yrjä Demokraatti Koivisto vaalikiertueella Vantaalla tammikuussa 1982 Demokraatin arkisto mista SDP:n puheenjohtajaksi 1963 valittu Rafael Paasio lähti muodostamaan hallitusta. Vuoden 1968 presidentinvaaleja seurannut poliittinen prosessi nosti Mauno Koiviston takaisin hallitukseen, tällä kertaa pääministeriksi. Koivistolla ne eivät olleet erillään käytännön politiikasta. Tilanne huipentui huhtikuussa 1981 Koiviston kuuluisaan televisiohaastatteluun, jossa hän totesi vain eduskunnan voivan erottaa pääministerin. Historian kulku ennakoi itseään, kun porvarillisten puolueiden tukemana vastaehdokkaana oli Ahti Karjalainen. Suomalaisen politiikan maisemaan oli kuitenkin Koiviston myötä tullut hahmo, jonka julkiskuva ei noudattanut mitään aikaisemmin nähtyä kaavaa. Majander näkee Koivistossa harvinaisen yhdistelmän älykköä ja kansanmiestä. Tästä seurasi pääministeri Koiviston perustuslain mukainen siirtyminen hoitamaan tasavallan presidentin tehtäviä. Siihen sopii myös paljon puhuttu bernsteinilaisuus. 9 18. Hän asettui vastarintaan, mikä kertoi uuden aikakauden koittamisesta Suomen poliittisessa historiassa. Julkisuuteen alkoi eri sanansaattajien välityksellä tulla presidentin kriittisiä kannanottoja pääministerin tavasta hoitaa asioita, tavasta, jota viesteissä luonnehdittiin jahkailuksi, jonka vuoksi pääministerin olisi ymmärrettävä erota. Koivisto symboloi mielestäni tätä. Tämä oli omiaan luomaan myös jännitettä Koiviston ja SDP:n välille. Elokuun 1981 budjettineuvottelut oli jo saatettu päätökseen, kun keskustapuolueen puheenjohtaja, ulkoministeri Paavo Väyrynen repi ne uudelleen auki. Kysymys Kekkosen jälkeisen Suomen johtajuudesta sävyttikin hallituksen työtä sekä kaikkea poliittista elämää. Majander muistaa Koiviston sanoneen, että hän on sosialisti mutta ei marxilainen. Sosialidemokraattisen puolueen piirissä oli jo jonkin ajan ollut käynnissä keskustelu puolueen ehdokkaasta seuraavissa presidentinvaaleissa. Kansan keskuudessa kehittyi erityinen kuva Koivistosta poliitikkona, joka uskaltaa olla rehellinen. Hallitus oli saatava nurin kaikin käytettävissä olevin keinoin. – Se kuvasti sitä murrosta, että Suomi oli muuttunut luonteeltaan – ihan riippumatta puoluekannasta – hyvin sosialidemokraattiseksi maaksi, joka hyväksyy sosialidemokratian peruselementit hyvinvointivaltiosta ja muusta. Muiden hallituspuolueiden edustajina oli aikansa kovimpia nimiä. Marraskuussa 1981 SDP:n puolueneuvosto asetti Koiviston puolueen presidenttiehdokkaaksi. Kansa rakasti synkistelijää Ensikertalainen pääministeri puolentoista vuoden hallituskokemuksella oli kovassa seurassa. Tuore valtiovarainministeri sai kokemusta politiikan kovista realiteeteista, kun hallitus vuoden 1967 lokakuussa päätti devalvoida markan 31.25 prosentilla, jotta vienti saataisiin vetämään. Tämän kovan valtapelin keskeytti dramaattisesti Kekkosen syyskuussa antama ilmoitus hänen jäämisestään kuukauden mittaiselle sairaslomalle. Koivisto näki asetelmien kehittymisen ja osoitti taitonsa kovassa poliittisessa pelissä. Tapahtumien kiivas rytmi jatkui, kun Mauno Koivisto vain viikko devalvaatiopäätöksen jälkeen nimitettiin Suomen Pankin pääjohtajaksi. Tämän tuli perustuslain mukaan nauttia eduskunnan mutta ei välttämättä tasavallan presidentin luottamusta. Tällainen parlamentarismia vahvasti painottava tulkinta oli tuon ajan poliittisessa ilmapiirissä mullistava. Devalvaatio oli pakko tehdä, mutta sen mahdollisuus oli julkisuudessa jyrkästi kiellettävä, ettei tilanne pääsisi käsistä. – Hän pystyi yhdistämään yhteiskuntateorian, jossa hän oli akateemisesti oppinut, ja ideologisen ajattelun. Presidenttien luonne muuttui hänen jälkeensä. Politiikan tekeminen oli Koivistolle ”fundeerausta”. Urho Kekkosta ei moni vastustanut. Vuoden 1970 eduskuntavaalit toivat hallituspuolueille merkittävän tappion. Hän puhui asioista ja tilanteesta mieluummin vähän synkemmin kuin mihin välttämättä olisi ollut aihettakaan. Jo lokakuussa hallitus totesi Urho Kekkosen oman ilmoituksen ja sitä tukevan lääkärintodistuksen perusteella tasavallan presidentin tulleen pysyvästi kykenemättömäksi hoitamaan tehtäviään. Koivisto oli siis kiireesti saatava pois pääministerin paikalta, jonka katsottiin tarjoavan liian edulliset lähtöasetelmat presidentinvaaliin. Koivisto ei selittänyt asioita parhain päin, hän teki pikemminkin päinvastoin. – Hän otti tosissaan sen, että teoria pitää katsoa ja sitten itse miettiä, että mitä mieltä siitä on. Kekkosen terveys oli niin heikentynyt, että aikaa seuraaja-asetelmien rakentamiseen oli odotettua ja toivottua vähemmän. Sosialidemokratian kannalta on historiallista, että Koivisto oli ensimmäinen vasemmistosta noussut presidentti, jonka koko kansa koki omakseen. Vaihtoehtoisina niminä mainittiin Mauno Koivisto ja Kalevi Sorsa. Kekkosen arveltiin nimittäneen hallituksen johtoon Koiviston sen vuoksi, että hänen odotettiin epäonnistuvan tehtävässään ja menettävän suosikkiasemansa seuraavaa presidenttiä aikanaan valittaessa. – On tietysti liikaa vaatia kaikilta ihmisiltä ideaalin toteuttamista, mutta Mauno tavallaan teki sen alusta loppuun, Majander sanoo. – Arvostus on kokonaispaketti, Majander kiteyttää. Tämä henkilökuva vahvistui ja kantoi pitkälle yli vuosikymmenien. TOUKOKUUTA 2017 Työväenliikkeen Mannerheim Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtajan Mikko Majanderin mukaan presidentti Mauno Koiviston elämänura toteutti työväenliikkeen suurta ideaalia. Tästä seurasi, että tasavallan presidentin vaali määrättiin pidettäväksi vuoden 1982 tammikuussa. Murros oli valtava. – Ja vähän myyttinen hahmo, piti etäisyyttä myöskin. Sorsa oli päätynyt siihen, että Koivisto tulisi asettaa ehdokkaaksi laajan kansansuosionsa vuoksi. Hän ei pidä ihmeenä, että Koivistoa on joskus kutsuttu filosofikuninkaaksi. Kenestä Kekkosen seuraaja Vuoden 1979 eduskuntavaalit nosti Mauno Koiviston jälleen pääministeriksi. Koivisto vetäytyi Suomen Pankin suojiin palatakseen taas lyhyeksi aikaa hallitukseen 1972, tällä kertaa valtiovarainministeriksi. Poliittinen karisma teki mahdolliseksi sen, että hän oli yhtäaikaa ylitse muiden ja kuitenkin hänet koettiin kansan omaksi. Koivisto ei antanut presidentin lausumiksi mainittujen viestien horjuttaa itseään. Koivisto torjui julkisuudessa totisin ilmein devalvaation ”julman huonona ratkaisuna” vielä hetkeä ennen dramaattisen päätöksen tekemistä. Pertti Paasio Kirjoittaja on pitkäaikainen SDP:n kansanedustaja ja ministeri MAUNO KOIVISTO 1923–2017. – Olen sanonut, että hän oli tässä mielessä viimeinen presidentti isolla peellä – majesteetillisessa merkityksessä
Siksi häntä ei pidä mahduttaa liian ahtaisiin muotteihin. Eikä vähiten siksi, että olin viimeisiä kovapäitä, jotka Kalevi Sorsa oli saanut vakuuttuneiksi, että Koivisto on SDP:n ehdokas eikä hän. Koivisto oli Suomen ensimmäinen työväen ja koko kansan presidentti, eikä tätä saavutusta voi mikään mitätöidä. Ne joutuivat ankaralle koetukselle, kun sekä kotimainen että kansainvälinen talousympäristö muuttuivat rajusti. Siellä puoluesihteeri Erkki Liikanen kajautti komeasti ”Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa, missä onnen kaukorantaan laine liplattaa …” Historiallinen tilaisuus käsillä Mauno Koiviston presidenttikausien (1982–1994) kuvaaminen yhdellä sanalla olisi mahdoton tehtävä. Koivisto oli presidenttinäkin pohdiskeleva, moniulotteinen ja usein vaikeaselkoinen. Porvarihallitus oli vuorossa vuonna 1991. Ne ovat: demokraattisuus, isänmaallisuus, karismaattisuus. SDP:llä oli täysivaltainen oikeus tavoitella presidentin paikkaa, mahdollisuus saada se ja velvollisuus asettaa karismaattinen kansansuosikki ehdokkaaksi. Koiviston 12 vuoden presidenttikaudella hallitukset istuivat täydet neljä vuotta, ja niiden kokoonpanot vahvistivat kaikkien puolueiden periaatteellista yhdenvertaisuutta hallitukseen osallistujina. Hän korosti eduskunnan asemaa ja jätti jälkeensä demokraattisemman maan, kuin millaisen oli ottanut presidenttinä hoitaakseen. Varmaa on, että Koivisto tavoitteli talouspoliittista vakautta ja ennustettavuutta. Hän ikään kuin kirjoitti neljännen osan Väinö Linnan suurteokseen Täällä Pohjantähden alla. Kokoomus tuli 21 vuoden jälkeen hallitukseen vuonna 1987 ja peräti pääministeripuolueeksi, vaikka ei ollutkaan suurin. Hyvät suhteet itään ja länteen Koivisto tavoitti suhteissa kahteen silloiseen suurvaltaan, Neuvostoliittoon ja Yhdysvaltoihin luottamuksen, jollaista ei ollut nähty Suomen presidentiltä siihen mennessä eikä ole toistaiseksi nähty sen jälkeenkään. Hän painotti taloudenpidon perustotuuksia, joilla hän oli saavuttanut kansalaisten luottamuksen. Mielestäni kolme sanaa riittää kuitenkin jo varsin hyvin. Koivisto oli makrotalouden asiantuntija, ja tämä painotus kävi yli kaiken muun. Lämmin tunnelma jatkui illanvietossa purjoperunasosekeiton äärellä ravintola Juttutuvassa. Hän painotti asettuessaan Paasikuva MAUNO KOIVISTO 1923–2017 Kalevi Sorsaa pidettiin SDP:ssä vahvana presidenttiehdokkaana vuoden 1982 vaaleihin, mutta Sorsa itse oli Koiviston takana.. Sen hän oli taistellut läpi jo pääministerinä keväällä 1981. Ne sopivat Koivistoon siitä huolimatta, että asianomainen itse karttoi kaikenlaisia ylisanoja. Eduskunnan asia oli viime kädessä ratkaista hallituksen kohtalo. Koivisto todellakin kohtasi talousongelmat presidenttinä. Ehdokkaaksi asettaminen päättyi Koiviston puheeseen, jota edelsivät puheenjohtaja Sorsan varsinainen ja virallinen esitys, kannatuspuheenvuorot sekä keskeisten ammattiyhdistysjohtajien ilmoitukset tuesta. Sen sai kokea myös SDP, kun puolue oli porvarihallituksen vastaisessa oppositiossa. Hän ei väistellyt, vaan osallistui aktiivisesti talouspoliittiseen vaikuttamiseen. Hän sanoi saaneensa jo 1960-luvulla valtiovarainministerinä vamman sieluunsa. Vaikka nahka oli presidentiksi tullessa parkkiintunut, on kuin historian ironiaa, että hän joutui kohtamaan 1990-luvun talouslaman. TOUKOKUUTA 2017 Presidentti Koivisto rakensi sopua ja parlamentarismia J os Helsingin Työväentalon graniittiseinät olisivat osanneet paisua innostuksesta marraskuussa 1981, ne olisivat varmasti tehneet niin, kun SDP:n puolueneuvosto asetti Mauno Koiviston puolueen presidenttiehdokkaaksi. Istuin silloin tässä puolue-elimessä Uudenmaan piirijärjestön yhtenä edustajana, ja tilaisuus on jäänyt lähtemättömästi mieleeni. 10 18. Koiviston asenne oli nimenomaan periaatteellinen, ei puoluepoliittinen. Vuonna 1983 nousi siihen saakka hyljeksitty maaseudun puolue hallitukseen. Häneen liittyy käsite ”vahvan markan politiikka”, josta talousoppineet ovat väitelleet pitkään, eikä aivan valmista taida tulla koskaan. Valtiollisen politiikan parlamentarisointi ja presidentin vallan vähentäminen olivat hänen suuria historiallisia saavutuksiaan. Sisäpolitiikka moniarvoistui Presidenttinä Koivisto toteutti vakaumustaan kansallisen sovun ja yhteistyön rakentajana sekä maan valtiollisen elämän parlamentaaristen piirteiden vahvistajana. Koivisto puolusti hallituksiaan ja nimittämiään ministereitä tai ei ainakaan asettunut poikkiteloin vaikeissa tilanteissa. Sorsa oli oikeassa ja epäilijät väärässä. Makrotalouden asiantuntija Mauno Koivisto oli koulutukseltaan yhteiskuntatieteilijä, mutta merkittävältä työkokemukseltaan talouspoliitikko. Useimmilla meistä taitaa olla mielissä ihan oma presidentti Mauno Koivisto
Bergholmin mukaan Koiviston maailmassa asiat olivat usein menossa päin prinkkalaa eikä pärjääminen ollut mitenkään itsestään selvää. Koivisto oli sitä mieltä, että sosialidemokraattien pitää suhtautua valtiontalouteen vakavammin kuin muiden. Ratkaisun perusteet olivat Koiviston mukaan väärät eikä hän nähnyt, että Suomea olisi uhannut kommunistien vallankaappaus. Kysymys oli kuitenkin Ruotsin kanssa siitä, että hän piti huolen Suomen tasavertaisesta asemasta. Hän on ja pysyy eturivissä Suomen suurimpien tasavallan presidenttien joukossa. Siihen ja lujaan demokraattiseen vakaumukseen kansalaiset hänessä luottivat. Matti Linnanahde Kirjoittaja on Uutispäivä Demarin entinen pääkirjoitustoimittaja (1997–2007) ” Koiviston maailmassa asiat olivat usein menossa päin prinkkalaa eikä pärjääminen ollut mitenkään itsestään selvää. Manu-ilmiötä olisi tuskin syntynyt ilman Tellervo Koivistoa. Mauno Koivisto ei pitänyt yllä presidentillistä julkisuuskuvaa, vaikka käytti usein arvovaltaansa tärkeinä pitämiään asioita ajaessaan. Hänen arvioitaan kuunneltiin tarkoin sekä Moskovassa että Washingtonissa. Porvarit voivat suhtautua siihen huolettomammin, koska heidän mielestään se menee joka tapauksessa päin mäntyä ja sieltä voi sitä ennen riipiä omat pois. Tuohon aikaan Suomessa suhtauduttiin kommunisteihin paikoin vainoharhaisesti, mutta Koivisto ei Bergholmin mukaan heitä pelännyt. Tähän kuului myös maan vapauttaminen toisen maailmansodan jälkeisistä sopimusrasitteista, luontevien läntisten yhteyksien lisääminen sekä itsenäisen puolustuskyvyn vahvistaminen. TOUKOKUUTA 2017 presidenttiehdokkaaksi pitävänsä kiinni edeltäjiensä ulkopoliittisesta perinnöstä. Koiviston suhde lähinaapureihin Ruotsiin ja Viroon oli tavanomaisempi ja joissakin tilanteissa näennäisen ongelmallinen. – Sosialidemokraateilla on kokonaiskansantaloudellinen näkemys, jossa valtion kautta toimimista pidetään tärkeänä, joten taloudenpidon pitää olla tehokasta ja järkevää. 11 18. – Molemmilla kerroilla hän suostutteli ja välillä uhkaili SAK:n sosialidemokraattista ryhmää tuloratkaisuun. Kalevi Keski-Korhonen Demokraatin arkisto MAUNO KOIVISTO 1923–2017 Tähtelän kesämökki oli Koivistoille tärkeä latautumispaikka. – Hän edusti pessimismiä ja uskoi moneen kertaan eri elämänsä vaiheissa, että luonnonvarat ovat pikapuoliin loppumassa, talouskasvu ja 1950–70 -lukujen tasoinen hyvinvointi on pitkällä aikavälillä mahdotonta ylläpitää. Valtion talous on väline Vähemmän esillä ollut puoli presidentti Koivistosta on Bergholmin mukaan hänen näkemyksensä sosialidemokratian ja valtion talouden suhteista. Virolle ja muille Baltian maille hän ei halunnut antaa katteettomia lupauksia näiden maiden vaikeassa irtautumisprosessissa Neuvostoliitosta. – Tulopoliitinen väline oli hänelle keino muiden joukossa, joka toisinaan toimi paremmin, toisinaan huonommin. – Hän haukkui pystyyn vuoden 1970 UKK-ratkaisun, koska piti sitä liian kalliina eikä uskonut, että se takaa työrauhan. Simo Alastalo Demokraatti Kalevi Keski-Korhonen. Suomen etu oli aina etusijalla Suomen kansallinen etu kävi kaiken edellä Koiviston arvioissa ja ratkaisuissa. – Meille se on väline. Pragmaattinen pessimisti SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm näkee presidentti Mauno Koiviston olleen pragmaattinen ammattiyhdistysliikkeen ja tulopolitiikan kannattaja, joka ei pelännyt kommunisteja. Kritiikki oli välillä kovaa. Koivisto oli ollut tupon käynnistäjä valtionvarainministerinä vuonna 1967 ja palasi pääministeriksi keväällä 1968 Suomen Pankista, kun ensimmäinen tupo tehtiin. Koiviston ulkoja turvallisuuspoliittinen varovaisuus on väärin tulkittu päättämättömyydeksi ja kylmäsydämisyydeksi. Tupo-uskovaista Koivistosta ei Bergholmin mukaan saa millään. Hän teki nopeita ja syvällisiä ratkaisuja, kun kaikki oli varmistettu ja aika oli kypsä. Niin hän teki ja kartutti edelleen tätä kansallista kalleutta. Kukaan aiempi presidentti ei ollut saavuttanut yhtä kunnioitettua asemaa
Juhani Aro Demokraatti MAUNO KOIVISTO 1923–2017 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA JUHANI ARO verkkotoimittaja juhani.aro@ demokraatti.fi Petteri oli päättänyt käydä ottelun yksin Sikariportaan täysilukuista joukkuetta vastaan. Kalevi Keski-Korhonen. Voin tämän jutun kertoa, koska rikos lienee vanhentunut, ja laulajasankarikin virittelee äänihuuliaan taivaallisessa orkesterissa. Esirippu vedettiin auki ja laulaja aloitti settinsä. Äänestäjällä oli kaksi lippua, joista toisella äänestettiin presidenttiehdokasta suoraan. Siihen aikaan TUL:n lentopalloseura Varkauden Tarmo oli Suomen ehdotonta lentopallon eliittiä. Yhtäkkiä järjestäjät juoksentelivat ympäriinsä hätääntyneinä – illan päälaulajaa ei löydetty. Mauno Koivisto innostui lentopallosta ollessaan rintamalla. Setin jälkeen esirippu laskeutui ja laulaja talutettiin pois lavalta. Koivisto jäi täpärästi rannalle, eikä saanut yli 50 prosenttia äänistä, reippaat 48 prosenttia kylläkin. Vaali oli Suomen poliittisen historian ensimmäisen ja viimeisen kerran kaksivaiheinen kansanvaali. Jotkut saattoivat pitää massiivista ja modernia kampanjointia tarpeettomana, olihan Koivisto ylivoimainen kansansuosikki edelleen. Muutaman viikon kuluttua työpöydälläni soi puhelin. Osoittautui, että Petteri oli päättänyt käydä ottelun yksin Sikariportaan täysilukuista joukkuetta vastaan. Manukaan ei pelannut. 12 18. Koiviston suosio oli ylivoimainen ja hän jatkoi kansansa johtamista vielä kuusi vuotta. u u u Vuonna 1988 olin sosialidemokraattisen viikkolehti Valppaan päätoimittaja Kuopiossa, tasan kolmikymppisenä. Olisi Kuopiossa suurempiakin paikkoja ollut, mutta ilmeisesti savolaiset halusivat hieman turhamaisesti esitellä hienoa Musiikkikeskustaan. Kukaan ei valittanut tuomioista. Minulla oli se, mutta se oli salainen. Toisella lipulla äänestettiin valitsijamiestä vanhaan tapaan. Viime hetkellä hänet kiikutettiin lavalle, asetettiin toinen käsi tukevasti mikrofoninvarteen kiinni ja toiseen käteen tupakka käryämään. Ulosjääneille oli järjestetty äänentoistolaitteita, jotta kuulisivat edes rakkaan Manun puheen. Mauno Koiviston valinta toiselle kaudelle oli yhtä kansanvallan juhlaa sekin. Juttulupa heltisi. Livahdin sisään, vaikka ei kai se olisi ollut sallittua. Esiintyminen oli täysin virheetön. Vaalijuhlapaikat natisivat liitoksissaan, eivätkä likikään kaikki mahtuneet juhlataloihin edes sisälle. Niinpä hän tuomaroi ammattilaisen ottein lentopallotuomarin huikean korkeasta tuolista jäätävän tasapuolisesti. Heitä valittiin 301. Tuli Petterin vuoro tervehtiä ja kätellä Manua. Jos oli ensimmäinen kampanja kuusi vuotta aiemmin ollut väenpaljouden juhlaa, oli se sitä nytkin. Valitsijamiesehdokkaiden joukossa oli Tarmon huippupelaaja, palomies Petteri Häyrinen. Ja muutakin. TOUKOKUUTA 2017 M auno Koiviston toinen valtakausi (1988–1994) käynnistyi presidentinvaalikampanjalla. Häneltä oli juuri leikattu luomi. Äimistelin. SDP oli tuolloin etunenässä, mitä monet häpeävät vieläkin. Kuulin Petterin sanovan presidentille, että olisipa mukavaa, jos presidentin seura Sikariporras voisi ottaa ottelun joskus Varkauden Tarmoa vastaan. Kirjasin toiveen ylös Valppaan vaalireportaasini. Peliura jatkui eläkkeelläkin Sikariporras-joukkueessa. Niitä sainkin. Siinä pitkänhuiskeat lentopallomiehet, kuusikymppinen tasavallan presidentti ja kaksikymppinen palomies paiskasivat kättä. Ennenkaikkea SDP:n puheenjohtaja Kalevi Sorsa halusi, että kampanja käydään ja kunnolla, olisihan se osoitus presidentti-instituution kansainvaltaistumisesta, ja ettei mitään epädemokraattista kaikkien puolueiden ehdokasta voisi enää koskaan tulla, kuten vanhan ja sairaan presidentin Urho Kekkosen taakse 1978 vaaleihin väkisin kyhättiin. Tarvittiin siis valitsijamiehiä, mutta se on jo toinen juttu. Langanpäässä oli Sikariportaan edustaja, joka kysyi Petteri Häyrisen puhelinnumeroa. u u u Aikaa kului, eikä mitään tuntunut tapahtuvan, Niinpä otin ohjat käteeni ja postitin presidentin kansliaan lehden saatekirjeen kera. Enkä minäkään muistaValtakunnan ykköspelaaja nut edes kuvata, olin niin äimän käkenä. Kukaan ei huomannut mitään, tuskin Koivistotkaan. u u u Manu-shown päätyttyä ohjelmassa oli vielä yleisöltä suljettu tilaisuus, jossa valitsijamiehet tapasivat ehdokastaan. – Vanhoja herroja täytyy suojella, Petteri naurahti. Saan tehdä jutun ottelusta. Annoin sen, mutta yhdellä ehdolla. Oli miten oli, itse hiippailin kameroineni esiintymislavan niin sanotulle backstagelle saadakseni hieman epätavallisia kuvakulmia esiintyjistä. Huippupelaaja yksinkin riitti Sikariportaalle. Ei ollut mikään uutinen, että juhlapaikaksi valittu Kuopion tuliterä Musiikkikeskus oli ääriään myöten täynnä Manu-faneja. Hän muuten oli tuoreiden kunnallisvaalien ehdokaslistalla SDP:n joukoissa, nyttemmin viisikymppisenä palomiehenä. Myöhemmin paljastui, että hän oli täysin oikeassa
Metsäneuvos Heikki Granholm maaja metsätalousministeriöstä uskoo, että Suomelle epäedullinen laskentatapa muuttuu vielä EU-pöydissä. Arttu Alila Hän ei sietänyt, että pelin aikana toisen pelaajan tekemää virhettä olisi ruodittu. Ryhmä voi myös auttaa poliittisiin virkoihin pyrkiviä ehdokkaita. Se loi karisman, kansansuosion ja uskottavuuden. HÄNTÄ OVAT MUISTANEET NIIN EUROOPAN PÄÄTTÄJÄT KUIN HÄNEN LENTOPALLOTOVERINSAKIN. Tutkimuksessa tarkastellaan hallitusohjelmia 1950-luvulta nykypäivään saakka. Hänen mukaansa jutun sisällössä ei ollut olennaisia virheitä mutta silti johto puuttui siihen. Tutkimuksen mukaan pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon liittyvien keskeisten käsitteiden vesittyminen ja poisjättö hallitusohjelmissa on tapahtunut kokoomuksen Alexander Stubbin ja keskustan Juha Sipilän pääministeriaikoina. Suomi jatkaa EU-taistoa metsien hiilinielusta Lähiviikot ovat ratkaisevia, kun Suomi yrittää voittaa EU-kumppanit puolelleen metsien hiilinielulaskelmista. Posti kulkee – kun vähän uhkailee Posti kertoo, että jakelun laatu on ylittänyt alkuvuoden aikana Viestintäviraston vaatimukset. Hän oli hyvin ankara tässä. Huhtikuussa yleispalvelukirjeitä jäi viisipäiväisen jakelun ulkopuolelle vain 0,09 prosenttia. TOUKOKUUTA 2017 Lisää uutisia: Demokraatti.fi Ja sinne hävisi hyvinvointivaltio Pohjoismainen hyvinvointivaltio on hävinnyt hallitusohjelmista, ilmenee Helsingin yliopiston tutkimuksesta. Hutki Ark Suuri valtiomies on poissa. Oscari Wirola Suomen paras presidentti. Presidenttipullat ovat uunissa Emerituspäätoimittaja Aimo Massinen pyysi Turun Seudun Wanhojen Tovereiden kerhotapaamisessa kansanedustaja Eero Heinäluomaa (kuvasssa) kertomaan, onko hän käytettävissä SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Viraston vaatimus laatutasosta oli 99,8 prosenttia huhtikuun loppuun mennessä.. Mäenpään mielestä Ylen hallituksen on arvioitava tilanne ja tehtävä siitä johtopäätökset. Clintonin Onward Together (Eteenpäin yhdessä) -ryhmä aikoo rahoittaa valitsemiaan hankkeita ja ryhmiä sekä kannustaa yhdysvaltalaisia osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Jos joku teki virheen, sitä ei saanut ruotia, koska kukaan ei tee virheitä tahallaan. 13 18. Koko kansan presidentti. Onneksi Suomelle, Koivisto pääsi käyttämään tietoaan, taitoaan ja älyään. Työn alla asia on, Heinäluoma vastasi. Hän katsoo, että johtaminen mukautui ulkoiseen vaikuttamiseen. Selvityksessä nostetaan esiin muitakin johtamisongelmia erityisesti uutisja ajankohtaistoimituksen journalistisessa johtamisessa. Tulokset viittaavat vuosina 2014 ja 2015 tapahtuneeseen muutokseen. Postin mukaan tammi-huhtikuussa jakelu onnistui yli 99,8-prosenttisesti. Suomi olisi näin välttämässä kauhukuvan siitä, että aktiivinen metsätalous kääntyy EU:n laskelmissa päästöksi. Unto Jukka Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT HEIKKI SIHTO PRESIDENTTI MAUNO KOIVISTON POISMENO JÄRKYTTI KOKO SUOMEA. Viestintävirasto asetti Postille marraskuussa 100 000 euron uhkasakon, joka liittyy Postin yleispalvelukirjeiden jakeluhäiriöihin. Pekka Latva Hieno pressa ja hieno lentopalloilun pr-mies! Kari Roininen Koiviston vaikuttavuus oli siinä, että hän oli omalle ajatusmaailmalleen uskollinen ja toimi oikeaksi kokemallaan tavalla. Yhdessä Trumpia vastaan Yhdysvalloissa presidentinvaalit hävinnyt demokraattien Hillary Clinton perustaa poliittisen liikkeen, joka pyrkii vastustamaan presidentti Donald Trumpin politiikkaa. Älykköjä kansanmiehiä on ollut paljonkin, kaikki vaan eivät koskaan ole päässeet tai joutuneet julkisuuteen. Yleen vaikutettiin ulkoa Ylen johdon toiminta Terrafame-tapauksessa on ollut poikkeuksellista, arvioi Yle-selvityksen tehnyt professori Olli Mäenpää. Meidän kaikkien Manu. KOIVISTO NAUTTI TASAVALLAN PRESIDENTTINÄ POIKKEUKSELLISEN SUURTA KANSANSUOSIOTA. Pullat ovat uunissa ja katsotaan, mihin suuntaan lähtevät paistumaan. – Pohdiskelu on käynnissä. Ei mikään arvostaan herkkä hienohelma
– Olen viihtynyt työssäni. Topi Juga Demokraatti € € € € € € €. Ahkerana ja taitavana puhujana tunnetulla Viitasella on pitkä historia eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa. TOUKOKUUTA 2017 ” Valinnanvapaus on vaarassa heikentää dramaattisesti julkista sotejärjestelmää. Kiireessä se ei usein onnistu. Hän liikutteli sormiaan maton alla, kissat kiinnostuivat ja tulivat pikku hiljaa lähemmäksi. Sitä se on yhä. Suurimmaksi kysymykseksi Hiilamo nostaa sen, miksi kokoomus haluaa valinnanvapauden ja mitä sillä todellisuudessa tarkoitetaan. Hän on tyytyväinen, että Tampere on taas punainen ja Lauri Lylystä tulee pormestari. 14 18. Viime aikoina on puhuttu paljon poliitikkojen työssäjaksamisesta. Olen sanonut usein, että keskeisin motivaationi työhön tulee uskosta siihen, että maailmassa aina lopulta oikeudenmukaisuus voittaa. – Pidän kävelemisestä, joko luonnossa tai kaupunkiympäristössä. Mutta luojan kiitos, se kestää tunnin. – Myös jotkut kokoomuslaiset sote-asiantuntijat ovat kääntäneet selkänsä omalle puolueelleen. Hiilamon mukaan maakuntamallin kanssa voidaan elää, vaikka se ei ole hänen mielestä paras vaihtoehto sote-palveluiden järjestämiseksi, koska palvelua järjestäviä tahoja on yhä liikaa. Näyttö on esitetty moneen kertaan myös Suomessa käydyssä keskustelussa. Kuntonsa ylläpitämisessä Viitanen näkee parantamisen varaa. – Erityisesti terveydenhuollossa se tarkoittaa mahdollisuutta monopolien syntymiselle ja kustannusten paisumiselle, Sachs sanoo HS:n haastattelussa. Perussuomalaisilla ei ollut ilmeisesti vahvaa mielipidettä kummastakaan kysymyksestä. – Kun täyttää pyöreitä, pohdiskelee asioita. Viitanen painottaa, että SDP on alusta lähtien ollut muutosvoima. – Tutkimus ja käytäntö ovat osoittaneet, että julkisten sote-palveluiden markkinoilla tulisi edetä hitaasti ja varovasti. Hiilamo esittää sote-laissa olevan viime kädessä ”raadollisesti” kyse vallasta. – Sen sijaan valinnanvapaus on vaarassa heikentää dramaattisesti julkista sote-järjestelmää. – Sisarukset oli löydetty osana villiä kissapopulaatiota Parkanosta. Tamperelainen kansanedustaja Pia Viitanen (sd.) näkee tulevaisuutensa juuri samanlaisena kuin päivänä, jona hänestä tuli kansanedustaja. Oinasluonne Kulissien takaa JOHANNES IJÄS johannes.ijas@demokraatti.fi Pia Viitanen Valinnanvapaus on valtapeliä Sosiaalipolitiikkaan erikoistunut professori Heikki Hiilamo pohtii Ylelle kirjoittamassaan kolumnissa sosiaalija terveyspalveluiden valinnanvapauteen tähtäävän lain todellisia tarkoitusperiä. Myös maailman arvostetuimpiin taloustieteilijöihin kuuluva Jeffrey Sachs varoitti Suomen päättäjiä sotkemasta markkinataloutta terveydenhuoltoon. Siinä yhdistyy liikunta ja elämyksellisyys. Hänen mukaansa keskusta halusi käyttää valtaa saadakseen itselleen mieluisen aluehallintomallin, jossa sille on odotettavissa vahva asema. Jälkimmäiseen kysymykseen hän vastaa itse. Hän myöntää, että kaikki väsyvät välillä. Kaupunkilomalla on mitä hienointa kävellä ympäriinsä. Talouden ja työllisyyden edistäminen ja sitä kautta kaikkien mukana pitäminen leimaa hänen politiikkaansa. Sen pohjalta on hyvä lähestyä tämänkin ajan haasteita. Hiilamo esittää, että sote-uudistuksessa ei ole kyse maakuntamallin tai valinnanvapauden toteutettamisesta suomalaisten tai mainittujen puolueiden kannattajien hyväksi, vaan yksinkertaisesti siitä, että asiasta tehtiin puolueiden kesken sopimus. Hervannan kodissa viihtyvät myös rakkaat maatiaiskissat Silja ja Simo. Oinaat voivat joskus olla hankalia ja itsepäisiä, mutta myös hyvin sisukkaita. – Arvomme ovat ikivihreitä, tasa-arvo, solidaarisuus ja oikeudenmukaisuus. – Kyse on yksityisten yritysten – ennen muuta suuryhtiöiden – roolin tuotannon kasvattaminen julkisesti rahoitetuissa sote-palveluissa suhteessa julkisiin tuottajiin. – Kokoomus puolestaan halusi parantaa yksityisten sote-tuottajien asemaa suhteessa julkisiin tuottajiin. Meni viikko, kun ne uskalsivat tulla silitettäviksi. Lauantaina Helsingin Sanomien artikkelissa terveydenhuollon ja markkinoiden suhdetta arvioinut Sachs sanoi markkinatalouden tarkoittavan epätasa-arvoa. Rakastan sitä. Ja sen on vain oltava niin, Viitanen sanoo. Hän korostaakin, että käytännössä lähes kaikki muut paitsi suoraan mainitusta lakiehdotuksesta hyötyvät tahot vastustavat sen toteuttamista esitetyssä muodossa. Tänä päivänä Silja ja Simo ovat seurallisia sylikissoja. Arvopohja on pitävä. On parempi, että elää tätä päivää ja tekee työnsä kunnolla – ja katsoo mitä huominen tuo. – Hän on ilmoittanut, että työllisyys on politiikan punainen lanka. Politiikka tuntuu yhä yhtä hienolta. Viitanen leikki niiden kanssa ”Hiiri Hiirulainen” -leikkiä. Pian noin kolmivuotiaat löytökissat tulivat kotiin pentuina eläinsuojelujärjestöstä. – Kun on pitkä poliittinen ura, työssä jaksamista vahvistaa intohimo maailmanparantamiseen ja vaikuttamiseen. Kansa päättää, tuleeko jatkoa vai ei. Viitanen rentoutuu myös lukemalla dekkareita ja katsomalla telkkarista etsiväsarjoja Hercule Poirotista alkaen. Keskeisin johtopäätökseni oli, että puoli vuosisataa ja yhä iskussa, kansanedustaja nauraa. Viitanen juhli hiljattain 50-vuotisiaan. Oinasluonteeseen liitttyvä tietty äkkipikaisuus näkyy niin, että saatan olla turhautunut. Kun Viitanen on Helsingissä, mies pitää niistä huolta. Sitten on taas 23 tuntia aikaa olla vähemmän turhautunut. – Minun onneni on se, että olen oinasluonne. – Tähän sopimukseen on syytä palata uudelleen ja uudelleen, sillä se on ainoa selitys sille, miksi hallitus ajaa laajasta kritiikistä huolimatta valinnanvapautta kuin käärmettä pyssyyn, hän kirjoittaa. Uskon, että kansa vahvasti jakaa nämä arvot. Viitanen on kuudennan kauden kansanedustaja, jolla on myös ministerikokemusta
Viime vuonna Etiopian valtio käytti ennennäkemättömät 650 miljoonaa euroa ja kansainvälinen yhteisö 1,6 miljardia euroa auttaakseen noin kymmentä miljoonaa El Niño -ilmiön aiheuttaman kuivuuden uhria maassa. Näin valtion virkamies vakuuttaa kuivuutta paenneille paimentolaisille Somalin alueella Etiopian kaakkoiskärjessä. Esimerkiksi Thomas Pikettyn ja Branko Milanovicin tutkimuksista tuloja varallisuuserojen hälyttävästä kasvusta puhuttiin vielä jokin aika sitten paljon. – Kaiken menettäneillä ei ole muuta toivoa kuin hakeutua avustuskeskuksiin, Charlie Mason Etiopian Pelastakaa lapset -järjestöstä sanoo. IPS / James Jeffrey. Muista köyhyyden merkeistä puhumattakaan. Arvoliberalismi on vaarassa Arvoliberalismi ja markkinoiden julkisen sääntelyn purkaminen ovat olleet 1990-luvulta lähtien kaksi eurooppalaisen yhteistyön peruspilaria. Maansisäisten pakolaisten määrät ovat kuitenkin tuplaantuneet alkusyksystä. YK:n mukaan jopa 20 miljoonaa ihmistä on vaarassa kuolla nälkään. Monessa tapauksessa maahanmuuttajat ovat olleet helpoin kohde. Moni rikastui, mutta valtavat kansanjoukot jäivät osattomaksi tästä usein ”talousliberalismin” nimellä ajetusta kehityksestä. TOUKOKUUTA 2017 ” En ole eläessäni nähnyt tällaista kuivuutta. Nämä naiset ja lapset elävät Somalin alueella Goden kaupungin lähistöllä. Karja on alueen talouden selkäranka. Heille on turvattu jonkin verran vettä, ruokaa ja terveyspalveluja, jotka puuttuvat monilta kotimaisilta kohtalotovereilta. Niin sanottu talousliberalismi toi eniten vapautta yrityksille ja kansalaisille, joilla jo ennestään meni muita paremmin. Somalin alueen etelärajalla Dolo Odon kaupungin ulkopuolella on kaksi suurta leiriä, ja kummassakin majoittuu noin 40 000 Somaliasta paennutta. Jo tuolloin leireihin oli kerääntynyt 400 000 henkeä. Nämä arvot ovat jäämässä talousliberalismin jalkoihin, ja arvoliberalismi uhkaa mennä saman pesuveden mukana. MATTI YLÖNEN Indeksi Kuivuus tappaa Etiopiassa Vaikka vesi kuorma-auton tuomissa tynnyreissä on ruskeaa, siitä tulee juomakelpoista, kunhan sakka on laskeutunut. Kahden kerroksen pakolaisia Maansisäiset pakolaiset ovat hankala asia Etiopialle, joka on pitänyt ovensa auki naapurimaista tuleville evakoille. Talouskurin ja talouden sääntelyn purkamisen innokkaimmat puhemiehet sanovat usein olevansa arvoliberaaleja, mutta heidän ajamansa politiikka ei tätä tue. Varastot alkavat ehtyä myös auttajilta. Samalla on ehtynyt paimentolaisia elättävä maidonja lihantuotanto. Etelä-Sudaniin on jo julistettu nälänhätä, ja se uhkaa myös Somaliaa ja Jemeniä. Moni talouskehityksen syrjäyttämistä pelkäävä tuntuu nyt hylkäävän EU:n heille edustaman markkinauskon lisäksi myös muut sen edustamat arvot. James Jeffrey IPS, Gode, Etiopia Kuivuus on ajanut satojatuhansia etiopialaisia pakolaisiksi omassa maassaan. Heidät on ajanut liikkeelle yksi Afrikan sarven ankarimmista kuivuuksista. Se kävi ilmi YK:n siirtolaisuusjärjestön IOM:n viime vuoden lopulla tekemästä selvityksestä. Heitä on maassa noin 800 000. Kun osattomuus kasvaa, kasvaa tarve hakea sille syyllisiä. Osattomuus, köyhyys ja sivuun jäämisen tunne ruokkivat nyt protestiliikkeitä ympäri Eurooppaa. Kirjoittaja on muun muassa veronkiertoon erikoistunut tutkija. Meillä ei ole enää varaa sivuuttaa globaalia tuloerojen ja finanssitalouden kasvua. Tällainen ajattelutapa jaettiin laajalti toisen maailmansodan jälkeen. Laajamittaista poliittista liikettä korjausliikkeen synnyttämiseksi ei ole syntynyt. Mistä uudet eläimet. Johtopäätös on selvä: arvoliberalismin ja eurooppalaisen yhteistyön säilyttäminen edellyttää puuttumista taloudellisen eriarvoisuuden syihin Suomessa, EU:ssa ja globaalisti. – Emme vastusta pakolaisten auttamista. Eläimiä on kuollut ennenkin, mutta osa on aina jäänyt henkiin, kotinsa jättämään joutunut 80-vuotias etiopialainen Abikar Mohamed sanoo. Vesija ruoka-apua jaetaan alueella maansisäisille pakolaisille 58 kohteessa. Avustusraha on maailmalla entistä tiukemmassa, joten läheskään kaikkia ei pystytä auttamaan. Apua ei kuitenkaan riitä kaikille tarvitseville, sillä vastaavia pakolaisleirejä on Somalissa 222. Meillä ei ole enää varaa sivuuttaa globaalia tuloerojen ja finanssitalouden kasvua. Vuosien 2007–2009 finanssikriisin ja viime hallituksen myötä kasvu taittui, mutta korjausliike on yhä tekemättä. Jokapäiväisessä poliittisessa keskustelussa unohdetaan hyvin usein esimerkiksi se, että Suomessa on esimerkiksi lähes 400 000 ihmistä ilman luottotietoja. Koko Etiopiassa sisäisiä pakolaisia on arviolta 700 000. Kaikki menetettiin Koska Etiopian Somalin alueella vallitsee rauha, tilanne on aavistuksen parempi kuin naapurimaan Somalian puolella. Esimerkiksi Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n perustamiskokouksessa globaalin kehityksen ja tasa-arvon periaatteet olivat mukana paljon vahvemmin kuin aiempi historiankirjoitus on antanut ymmärtää, toteaa historioitsija Eric Helleiner vuonna 2014 julkaistussa kirjassaan Forgotten Foundations of Bretton Woods. Asiantuntijat arvioivat, että eteläisen Etiopian paimentolaiset ovat menettäneet noin 200 miljoonan euron arvosta lehmiä, lampaita, vuohia, kameleita ja hevosia. 15 18. Mutta se koettelee, että me emme saa mitään valtiolta tai avustusjärjestöiltä, 70-vuotias etiopialainen Abiyu Alsow sanoo. Näiden kansanjoukkojen vihan muotoja voi olla vaikea hyväksyä, mutta niiden ymmärtäminen on helpompaa. Kansainvälinen yhteistyö ja heikommin menestyvien maiden tukeminen on puolestaan välttämätöntä kansainväliselle vakaudelle. Tämä kehitys täytyy pysäyttää, muuten vaarassa ovat sekä eurooppalainen yhteistyö ja liberaali yhteiskunta. Apu kuuluu heille, koska heidän ongelmansa ovat suurempia. – En ole eläessäni nähnyt tällaista kuivuutta. Suomessa tuloerot ja osattomuus lähtivät voimakkaaseen kasvuun 1990-luvun alun verouudistusten ja laman myötä
Myös energiamarkkinoita on yksityistetty. Jeremy Corbynin johtaman työväenpuolueen uusi vaaliohjelma on lähes historiallisen vasemmistolainen. Englanti ei tietenkään ole Ranska, ja äskeiset kunnallisvaalit osoittivat, että Britannia on päin vastoin menossa takaisin kahden vanhan pääpuolueen maaksi, sillä populistipuolue Ukipin satu näyttää olevan lopussa. Mutta moni taloustietielijäkin epäilee sitä. Kenenkään, joka ansaitsee alle 90 000 euroa vuodessa, ei tarvitse maksaa lisää tuloveroa, työväenpuolue lupaa. u u u Britannian posti yksityistettiin muutama vuosi sitten. 16 18. Niiden hintajärjestelmä on monimutkainen ja kuluttajalle vaikea seurata. Minä esimerkiksi joudun jatkuvasti käyttämään noin seitsemän euron erikoispalvelua, jotta saisin kirjeet edes jotenkuten nopeasti Suomeen. Mutta järjestelmä on liian monimutkainen ja tuore tutkimus osoittaa, että suurin osa kuluttajista maksaa noin 110 euroa enemmän vuodessa energiastaan kuin olisi tarvis. Ohjelma on tärkeä, mutta vielä tärkeämpi on johtajan persoona. TOUKOKUUTA 2017 EEVA LENNON Maailma tänään T yöväenpuolueen vaaliohjelma kesäkuun 8. Jotkut luvat menevät umpeen jo varsin pian, mutta yksi vasta 2030. Britannian rautatiet yksityistettiin John Majorin hallituksen aikana 90-luvulla. Yksityiset junat eivät useinkaan onnistu pysymään aikataulussa, ja kuluttajille ne ovat kalliimpia kuin useimmissa muissa Euroopan maissa, vaikka ne saavat valtion tukea. u u u Työväenpuolueen ohjelmassa on paljon muutakin äänestäjän suosimaa radikalismia. Jeremy Corbynin pahinta eripuraa puolueessa aiheuttanut kompastuskivi on tähän asti ollut hänen halunsa tehdä loppu Britannian ydinaseesta. Ei liioin luvattu rajoituksia maahanmuutolle, sillä kuten työväenpuolueesta on korostettu, sen tulee seurata talouselämän tarpeita eikä konservatiivisia dogemeja. Tarkoituksena oli, että kuluttaja etsii kilpailun avulla itselleen edullisimmat energiamarkkinat. Mutta pääministeri Theresa May kävi taas näpistelemässä työväenpuolueen edellisen johtajan Ed Milibandin ohjelmasta ja lupasi panna katon energian hinnalle. Tällainen puuttuminen markkinoihin vahvistaa Theresa Mayn siirtymistä keskustaan ja pois markkinoita palvovasta uusliberalismista eli thatcherismista. Asuntopulasta kärsivälle Britannialle luvataan myös rakentaa miljoona uutta asuntoa puhumattakaan monista pienemmistä lupauksista. Yksityistetty rautatielaitos tuli tunnetuksi suuronnettomuuksistaan ja niiden takia Tony Blairin työväenpuolueen hallitus kansallisti rautatieverkon. Mutta vaikka ohjelma voikin olla suosittu varsinkin työväestön keskuudessa, sen uskottavaa toteuttamista epäillään myös puolueen johtajan Corbynin heikon johtajaolemuksen ja poliittisen ammattitaidon puutteen takia. Työväenpuolue haluaa ottaa takaisin julkiselle sektorille muun muassa junat, postinkuljetuksen ja valtakunnallisen energiaverkon. Mutta junat jäivät yksityisille. Enemmän tuloveroa maksaisi vain noin 150 000 brittiä, mutta ottaen huomioon suurituloisten kyvyn pimittää ja kiertää veroja, tämä tuskin tuottaisi tarpeeksi tuloa kaikkien noiden lupausten rahoittamiseksi. Junien kansallistaminen ei tulisi kalliiksi, sillä junayhtiöille on annettu määräaikaiset toimintaluvat, ja kansallistaminen tapahtuisi halvalla niin, että kun lupa menee umpeen, toimintalupa vain otetaan takaisin valtiolle. Nyt siitä ei enää sanottu mitään. u u u Ranskassa Emmanuel Macron voitti presidentinvaalit jopa ilman minkäänlaista vanhan puolueen tukea pelkästään poliitikon ominaisuuksiensa takia. Kirjoittaja on Lontoossa asuva vapaa toimittaja. Toinen tulolähde olisi ohjelman mukaan yhtiöveron nostaminen, mutta eipä sekään paljon tuottaisi, sillä se ajaisi todennäköisesti monet yhtiöt ulos Britanniasta näissä brexitin olosuhteissa. Mutta miten rahoittaa tämä kaikki. Kirjeen kuljetus ulkomaille kestää nykyisin monta päivää, paljon kauemman kuin ennen yksityistämistä. Työväenpuolue vannoo ja vakuuttaa kuitenkin, että se kykenee todistamaan, että lupausten rahoitus on kunnossa. Se on puolueen vasemmistolaisin ohjelma vuosikymmeniin, siinä on useita kansallistamisia. Corbyn haastaa labourin vasemmistolaisuudella AFP / Oli Scarff. päivän vaaleihin tuli julkisuuteen vuodon avulla ennen aikojaan. Hän uhkuu pätevyyttä ja energiaa, ja kävi rohkean rationaalisesti käsiksi kilpailijansa Marine Le Penin, autoritaarisen populistin, väitteisiin ja teeseihin tekemättä minkäänlaisia myönnytyksiä populismille – niin kuin miltei kaikki muut ovat tehneet. Britannian rautatieverkko on jäänyt teknisesti jälkeen useimmista Länsi-Euroopan maista, joissa huristellaan paljon enemmän luotijunilla. Puolueet eivät ole samalla tavoin luokkapuolueita kuin ennen ja varsinkaan vasemmistopuolueilla ei supistuneen teollisuustyöväestön takia ole enää samaa itsestään selvää kannatuspohjaa kuin ennen. Hätää kärsivälle kansanterveyshuollolle ja koululaitokselle luvataan kummallekin noin seitsemän miljardia euron raharuiske. u u u Konservatiivit ovat pyrkineet tekemään kesäkuun vaaleista brexit-vaalit, mutta siitä ei työväenpuolueen ohjelmassa paljon puhuttu. Puolue lupaa poistaa yliopistojen korkeat lukukausimaksut ja palauttaa stipendijärjestelmän. Mutta jakelussa on ollut häiriöitä, ja postinjakelun kansallistaminen on myös äänestäjien suosiossa. Mutta johtajan persoona on silti myös Britanniassa tärkeä, ja poliitikkona ja puoluejohtajana konservatiivien Theresa May päihittää reippaasti Jeremy Corbynin. Ohjelma on siksi tärkeä, mutta vielä tärkeämpi on johtajan persoona. Konservatiivitkin myöntävät nyt, että yksityiset energiamarkkinat eivät toimi, vaikkeivat he olekaan valmiita kansallistamaan energiaverkkoa
A nn aLi is a Bl om be rg Yhtä perhettä SOSIALIDEMOKRAATTISEN LIIKKEEN TOIMINTA TUTUKSI. Kansalaismediaksi ja yhteisöradioksi profiloitunut Robin Hood toimii Sherwoodin sijaan Aurajoen rannassa, vanhassa tehdaskiinteistö Manillassa. Manillassa majaansa pitää myös Työväen sivistysliiton Turun opintojärjestö, joka on yksi Turun lähiradioyhdistyksen jäsenjärjestöistä ja Radio Robin Hoodin perustajista. TSL Turun puheenjohtaja Jyrki Heinonen ja Turun lähiradioyhdistyksen varapuheenjohtaja Markku Strengell kuvailevat Radio Robin Hoodia matalan kynnyksen paikaksi, jossa radion omistavat järjestöt sekä muut pienet toimijat ja vähemmistöt saavat äänensä kuuluviin. – Vaikkapa jonkun pienen Turun seudulla toimivan maahanmuuttajaorganisaation asia ei ole mikään massojen juttu, joten on selvää, ettei se saa markkinavetoisesta paikallisradiosta radioaikaa, Heinonen sanoo. 17 18. Tavallisen kansan asialla ja äänitorvena on myös turkulainen Radio Robin Hood. Radio Robin Hoodin ensimmäinen lähetys kajahti ilmoille vappuaattona vuonna 1990. TOUKOKUUTA 2017 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Robin Hood antaa äänen kansalle S herwoodin metsissä lymyillyt Robin Hood ryösti rikkailta ja antoi saaliinsa köyhille
Nyt putken päässä näkyy valoa, vaikka prosessi on vielä pitkä, Heinonen sanoo toivoa äänessään. Radio järjestää kaikille avointa radiokoulutusta, ja osa kursseista on suunnattu tietyille kohderyhmille, kuten vammaisille, eläkeläisille, maahanmuuttajilel tai nuorille. Radio Robin Hood on nähnyt monia vaiheita. Saamme sieltä sitten vaihdossa joitakin ohjelmia Radio Robin Hoodiin. Kyseinen oh” Tällä hetkellä tuntuu, että radiossa on virtaa enemmän kuin muutamaan vuoteen. Maksamme saman hinnan kuin paikalliset kaupalliset radiot, jotka myyvät mainosaikaa elääkseen. Markku Strengell on radion hallituksessa työttömien yhdistys Turun seudun TST ry:n edustaja. Loukonen organisoi työssään opintojärjestön omaa radiotuotantoa. TOUKOKUUTA 2017 Radio Robin Hoodia ylläpitää Turun lähiradioyhdistys, joka koostuu yhdeksän omistajajärjestön joukosta. Haasteita ja valoa Talous asettaa omat haasteensa radiotoiminnalle. – Meillä on näiden yhteisöradioiden kanssa tällaista yhteistyötä. Se on radion kannalta erittäin tärkeä asia, koska radio on erittäin pieni ja haavoittuvainen, ja koko homma kulminoituu ihmisiin, jotka toimivat radion ympärillä, Heinonen sanoo. – Aika pitkään rämmittiin melko syvällä. Opetusta ja verkostoitumista Radio-ohjelmien teosta innostuneille uusille järjestöille ja yhteisöille on tilaa aalloilla, mutta aivan kylmiltään studioon ei voi marssia. – Jos on kiinnostunut englannin opiskelusta, voi vaikka kuunnella David Mawbyn keskusteluohjelmaa Conversation Oasis, Strengell vinkkaa. – Tällä hetkellä tuntuu, että radiossa on virtaa enemmän kuin muutamaan vuoteen. Lähiradioyhdistyksen kautta TST:llä on omaa ohjelmaa Radio Robin Hoodissa. Viikottain lähetyksiä toteuttaa noin 30–40 ohjelmantekijää. – Esimerkiksi mastomaksut ovat hirveän korkeat. Tämä on kyllä mielenkiintoinen paikka, lähiradioyhdistyksen varapuheenjohtajana tänä vuonna aloittanut Strengell hehkuttaa. Yksi vahva kohderyhmä ovat maahanmuuttajat. Esimerkiksi Helsingistä saamme virolaiseen musiikkiin keskittyneen Café Tallinn -ohjelman, Strengell selvittää. Yhteisöradion toiminnasta suurin osa pohjaa vapaaehtoistyöhön, mutta muutamista tehtävistä, kuten siivousja huoltotöistä, maksetaan palkkaa. Strengell kertoo tekevänsä TST-Radio -ryhmän kanssa mielellään erilaisia radiojuttuja, ja intoa uusien ideoiden kehittelyynkin riittää. Eri kulttuuritaustoista tulevat yhteisöradion kouluttamat tekijät tuottavat erilaisia ohjelmia omalla äidinkielellään. 18 18. Radio pyörii käytännössä avustusten ja ulkopuolisten tukien varassa, ja erilaiset tuetut hankkeet ja projektit ovat elinehto. Monipuolinen ohjelmapaletti Omistajajärjestöjen omien ohjelmien lisäksi Radio Robin Hoodissa kuullaan monenlaisia ohjelmia uutisja ajankohtaisohjelmista kulttuuri-, harrastusja musiikkiohjelmiin. Loukosen mukaan TSL Turun kannalta radio on myös loistava verkostoitumisen ja uusien yhteistyökuvioiden luomisen paikka, sillä sen ympärillä häärivissä järjestöissä on myös sellaisia toimijoita, jotka eivät ole opintojärjestön jäsenjärjestöjä. Meillä ei ole studiossa talonmiestä, niin olen ottanut itselleni vähän niitä hommia, koska olen kiinnostunut näpertämään kaikenlaista. Alkamassa on myös taannoisesta TSL Turun runokurssista ammentava ohjelma. – Kurssilaisten runoista tehtiin ensin kirja ja kohta runoja lausutaan radiossa. jelma kuullaan myös Tampereen yliopiston pyörittämässä Radio Moreenissa ja Helsingin Lähiradiossa. – Myös TSL Turun opintojärjestö on järjestänyt takavuosina radiotoimittajakursseja, mutta viime vuosina kurssit ovat sisältyneet radion erilaisiin projekteihin. Suosituimpien ohjelmien joukkoon kuuluu Iskelmätähtiä – Tähti-iskelmiä -ohjelma, johon saadaan helposti vieraaksi Turun seudulla keikkailevia artisteja. Heinosen mukaan 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa meni oikein mukavasti, mutta sitten koittivat surkeammat ajat. Kun runoprojekti loppuu, niistä voisi olla aineksia radio-ohjelmiinkin, Loukonen ideoi. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Turku Markku Strengell, Jyrki Heinonen ja Merja Loukonen pitävät Radio Robin Hoodin kaltaista yhteisöradiota tärkeänä kansalaisviestinnän kanavana.. – Muutoin olen sellainen vänkäri täällä radiossa. Ohjelman työnimenä olen pitänyt Kulttuurivarttia, koska meillä on kurssitarjonnassa esimerkiksi kuorolaulua ja kirjoittamista. Radioaalloilla kuullaan lähitulevaisuudessa opintojärjestön kurssitarjonnasta ja opetajista TSL-vartti -ohjelmassa. TSL Turun Jyrki Heinonen korostaa, ettei Strengellin kaltaisia innostuneita ja aktiivisia ihmisiä ole toiminnassa koskaan liikaa. Tuntuu aika ilkeältä, että tällainen yhteisöradio, jolla ei ole samanlaisia tuloja, maksaa samat maksut, Jyrki Heinonen sanoo. Teemme kuitenkin myös kurssien puitteissa jonkinlaista yhteistyötä tilanteen mukaan koko ajan, kertoo TSL:n toimistonhoitaja Merja Loukonen kertoo
Juha Töyrylä Aamupala parvekkeella, vaikka vähän paleltaisi. Poliittinen vai ei. #kesäonpukeutumiskysymys Pauli Karhu, Teräsvaari numero 5. – Mielestäni radion ohjelmatarjonnassa ei näy minkään tietyn puolueen asiat. Näin ollen ihmisten mielikuvissa Robin Hood on asemoitunut herkästi enemmän vasemmalle. Heinosen mielestä radiota ei voi varsinaisesti leimata minkään puolueen radioksi tai ylipäätään poliittiseksi, vaikka politiikka omalla tavallaan taustalla vaikuttaakin. Toimitus pahoittelee vaarien vaihtumista ja julkaisee ohessa oikean kuvan.. Istumme kuitenkin samalla puolen pöytää, joten radiossa käsiteltävät asiat ovat usein kummankin puolueen näkökulmasta kiinnostavia, Heinonen arvioi. Toisaalta radion perustajien joukossa on Turun lähiradioyhdistyksen puheenjohtajanakin toimiva vasemmistoliiton kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. Anna-Liisa Blomberg #demokraatti INSTAGRAM-KUVIEN NÄYTEIKKUNA Maria-Riitta Mällinen Antoisa piirikokous takana ihania sosialidemokraatteja Tervolassa keskustelemassa kuntavaaleista ja Lapin tulevaisuudesta. Irti leimoista Turun seudun TST ry on esimerkki politiikasta täysin irrallaan olevasta radion omistajajärjestöstä. Heinosen mielestä tällainen toimintatapa onkin fiksu. – Olen koittanut purkaa mielikuvia kutsumalla erilaisia järjestöjä, yhdistyksiä ja kerhoja kahville tutustumaan radion toimintaan, hän kertoo. Oikaisu 5 Vaarit vaihtuivat Viime viikon Teräsvaari-kertaukseen lipsahti väärä kuva. Radio Robin Hoodia ylläpitävän Turun lähiradioyhdistykseen kuuluu ay-järjestöjä sekä sivistysja kulttuurijärjestöjä. 19 18. Joukossa on toimijoita, joiden voi katsoa olevan lähellä joko vasemmistoliittoa tai SDP:tä. Ari Wigelius Tampereen vappumarssilla riitti porukkaa! Upea keli ja värikkäät ilmapallot piristivät tunnelmaa. – Siinä he näkevät, että asiat eivät ole niin mustavalkoisia kuin saattaisi luulla, hän sanoo. Yhdistyksen jäsentoiminnassa mukana oleva Markku Strengell onkin halunnut madaltaa radion kynnystä ja oikaista ennakkoluuloja. TOUKOKUUTA 2017 ” Olen koittanut purkaa mielikuvia kutsumalla erilaisia järjestöjä, yhdistyksiä ja kerhoja kahville tutustumaan radion toimintaan. Pauli Karhun ja Martti Suomen yhteiskuvasta lehteen poimittiin vahingossa Suomi, ja väitimme häntä Karhuksi. TSL Turun puheenjohtaja Jyrki Heinonen tuumii, että radiota voi pitää sosialidemokraattisena, koska TSL on järjestönä erittäin lähellä SDP:tä
– Kaikkiaan olen tässä liikkeessä ollut saamapuolella – olen saanut paljon enemmän kuin olen pystynyt antamaan. – Kun kuulutin, koko kylä tiesi, että oli vappumeiningit menossa, Kauppinen veistelee. Ruotsin LO:n toverit kertoivat, että Ruotsin valtiolla on myynnissä ylijäämävarastossa soppatykkejä. Olen tehnyt kaikki, mitä olen luvannut. Mies kuvailee itseään vaatimattomasti takarivin taaviksi. Soini Kauppinen, 78 Äänekoski Reino Sarjanen, 77, Helsinki Pekka Sarkkinen, 75 Joensuu 6 10 9 Äänekosken suolahtelainen Soini Kauppinen liittyi Nuoriin kotkiin ja SDP:n jäseneksi vuonna 1973. Kaikessa toiminnassaan Sarkkinen on korostanut yhteisöllisyyden merkitystä. Niitä ostettiin Suomeen. Hän on jakanut uskollisesti vaalimainoksia, eikä yhtäkään ole jäänyt takapaksin pohjalle. – Tehokkainta vaikuttamista on positiivinen henkilökohtainen kontakti. Tänäkin keväänä hän kävi jo hyvissä ajoin kyselemässä vaalimainosten perään. Ja pitää muistaa, että järjestötoiminnassa ei voi pomottaa – asioista pitää sopia ja tehdä yhdessä, hän sanoo. Sarkkisella oli iso rooli siinä, että soppatykkivaalityötä päästiin tekemään eri puolilla Suomea. Sinne pitäisi kaikkien mennä pariksi tunniksi kuuntelemaan ihmisiä. Eri poliitikkojen kanssa työskennellessä hän kokee oppineensa paljon. – Siellä näkee, millainen tilanne huono-osaisimmilla on. Äänestysohjeet ja -lomakkeen löydät aukeaman alalaidasta. 20 18. Se on ollut arvokas kokemus. Mikään digitalisaatio ei voi sitä korvata. D emokraatin Teräsvaari-äänestys on käynnissä. Reino Sarjanen on ollut monessa mukana, muttei ole tehnyt itseään tykö. Viimeisiä vaareja viedään – kuka on suosikkisi. Kauppinen on ollut Suolahden työväenyhdistyksen mukana asettamassa mainoksia valopylväisiin. Silloin tuumittiin, miten SAK:n alueellista näkyvyyttä voisi vahvistaa. Hän on lähtenyt mukaan, kun on pyydetty. Sarkkinen aloitti SAK:n järjestöosaston toimitsijana vuonna 1979. TOUKOKUUTA 2017 10 6 9 SAK:n entinen järjestöpäällikkö Pekka Sarkkinen on toiminut sosialidemokraattisessa työväenliikkeessä monenlaisissa tehtävissä – palkattuna ja talkoolaisena. Sieltä saa hyvin nopeasti sosiaalipoliittisen oppitunnin siitä, mitä pitäisi tehdä – ja mitä on jäänyt tekemättä, Sarjanen sanoo. Paljastamme Teräsvaari-kilpailun voittajan Demokraatin tuplanumerossa juhannuksena.. Jos lupaudun johonkin hommaan, pysyn siinä, hän kertoo. Toisinaan se on vaatinut vähän patisteluakin. Viime viikolla kertasimme muistin virkistykseksi viisi kevään aikana esitellyistä kymmenestä ehdokkaasta, nyt ovat vuorossa viimeiset viisi. Sarjanen on toisen helsinkiläisen soppatykkiporukan koollekutsuja, ja SAK:n tuella soppatykki on viety Myllypuron ruokajonon luo kerran kuussa. Hän oli marssijärjestäjänä toistakymmentä vuotta. Hän on ollut muun muassa tuttu näky Suolahdessa työväen vappukulkueissa. – Jaan ennemmin toisten kuin omia vaalimainoksia. Äänestää ehdit 6.kesäkuuta saakka. Hän on iloinen siitä, että yllytyshullua on kysytty mukaan soppatykille ja vaalityöhön