TALUTUSNUORA Yritys vie, valtio vikisee YHDYSVALLAT Uusi presidentti, vanha rahavalta KRIISITESTI Suomi on lakiuskovainen Samalla SIJOITTA MINEN TEEMA Lupa vaurastua VIIVALLA Demok18032021_001.indd 1 10.3.2021 9.42. m aa lis ku ut a Vaalien siirto ei muuta puolueiden asetelmia. PAL.VKO 2021-13 00 74 43 -2 10 5 18.3.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 5/ 21 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 21 / 18
Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Demok18032021_002.indd 1 10.3.2021 8.54. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p
KULTTUURI TEEMA ILMIÖ de_18032021_03.indd 3 10.3.2021 20.42. Vaurastuminen ei vaadi omaisuuksia. MAALISKUUTA 2021 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI PANDEMIAN VARJOSSA SIJOITTAMINEN PUNKIN KULTA-AIKA Korona heikentää työelämän tasa-arvoa. 3 Demokraatti 5/ 21 36 14 53 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 18. Rock-kapinasta kasvoi vaihtoehtokulttuuri
Ka nn en ku va : A rja Jo ki ah o 38 44 TIMO HARAKKA Ministeri, punkin purema + TEEMA Sijoittaminen 53 5 6 8 11 12 14 22 23 24 26 27 30 34 35 36 38 42 43 44 46 48 50 61 72 73 74 Punk-sukupolven jälki on näkyvämpi kuin vanhojen vasemmistoradikaalien perintö. LEO TOLSTOI Suurisuinen toisinajattelija de_18032021_04.indd 4 11.3.2021 10.45. 5/ 21 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Kesän demokratia Viikon kuva: Palestiinan ahdinko Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Petteri Oksa D-analyysi: Oikean tuolle puolen D-ilmiö: Koronan varjo Indeksi: Tuki ja vastike Alastalon salissa: Natsi ja kommunisti Opettaja: Arvostus ja ryöpytys Vallan laita: Suvi-Anne Siimes Yhdysvallat: Raha puhuu Siirto: Terveemmät vaalit Punk: Meissä on voimaa Musiikki: Punkin purema Kirjat: Yritysten valtava valta Kolumni: Laura Ruohonen Kirjat: Tolstoilaisuuden abc Kirjat: Madot ja ämminkäiset Kirjavisa: Tappelukukko uhoaa Pelin purku: Mainoskuvien valheet Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Niilo Toivonen IHMINEN JA ELÄMÄ Kolumni: Mikkel Näkkäläjärvi Kasvot peilissä: Marko Piirainen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Va. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 1.4. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895
Vain perussuomalaiset vastusti ratkaisua ja tekee nyt kaikkensa sen harhan lietsomiseksi, että taustalla olisi poliittinen salaliitto. Lopulta kahdeksan eduskuntapuoluetta yhdeksästä liputti vaalien järjestämistä myöhemmin, kesäkuussa. de_18032021_05.indd 5 10.3.2021 16.18. Silti myös SDP:n sisällä oli niin ehdokkaita kuin muita jäseniäkin, jotka kannattivat vaalien siirtämistä voimakkaasti jo paljon ennen kuin siitä päätettiin. Maallikkoepidemiologit tietävät aina paremmin, milloin ja miten terveysturvallisuus toteutuu parhaiten. K untavaalit siirtyvät kesäkuulle. Kaikki puolueet halusivat lähtökohtaisesti järjestää vaalit ajallaan. On epäilemättä selvää, että vaalien siirtäminen tässä tilanteessa, tällä hetkellä ja tällä tavalla synnyttää keskustelua, kiukkuakin. Vaalien järjestäminen joko huhtikuussa, kesäkuussa tai vaikkapa syksyllä on perusteltua jostain näkökulmasta. Jotkut vain haluavat nähdä kaiken palavan. Voi olla, että varakkaat hyötyvät. Päätös ihmisten houkuttelemisesta mahdollisimman suurin joukoin äänestämään samaan aikaan kun viestitään kaikkien kontaktien minimoimisesta olisi ainakin näyttänyt ristiriitaiselta virusvarianttien ja nousevien koronakäyrien todellisuudessa. Päätös syntyi niin viime tipassa, että esimerkiksi SDP:n kuntavaalikampanjan avaus 6.3. Emme silti edelleenkään tiedä, mikä maan koronatilanne on keväällä tai myöhemmin kesällä, mutta päätöstä tehtäessä ennusmerkit olivat pahoja. Julkisessa reaktiossa on tehty myös joiltain osin heppoisaa vertailua muihin maihin, joissa vaaleja on pidetty pahemmissakin oloissa. Demokratia toteutuu tietysti kesäkuussakin ja muun väittäminen on vailla pohjaa. jouduttiin perumaan samana päivänä. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Demokratia toteutuu kesäkuussakin Pääkirjoitus JOTKUT VAIN HALUAVAT NÄHDÄ KAIKEN PALAVAN. Helposti unohtuu, että eri maissa on erilaisia tapoja äänestää. THL:N MALLINNUSTEN teoreettiset tartuntaluvut tuleville kuukausille herättivät kalabaliikkia, vaikka kyse oli ennen kaikkea kokonaisarviosta, jossa THL kannatti vaalien siirtoa terveyssyistä. Vaaleja on Suomessa siirretty ennenkin. Suomessa lainsäädäntö ei mahdollista vaikkapa kirjeäänestämistä. Muutostarpeet lainsäädäntöön koronaepidemian kaltaisen kriisin hallitsemiseksi ovat käyneet kaikille selväksi, ja jälkipyykin aika tulee yhtä varmasti kuin kuntavaalit aikanaan
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , H az em Ba de r de_18032021_06.indd 6 10.3.2021 16.18
de_18032021_06.indd 7 10.3.2021 16.18. 7 Demokraatti ÄLÄ KAADA MUN KOTIA! Palestiinalaislapset haluavat estää sotilaiden häätötoimet Länsirannalla sijaitsevassa Yattan kylässä, mikä sijaitsee lähellä israelilaista siirtokuntaa. Israel aikoo häätää palestiinalaiset oman ilmauksensa mukaan ”marginaalisesta kylästä” ja tuhota heidän talonsa
Tästä osaltaan kertoi helmikuun tartuntatilanne, jonka mukaan tartuntoja oli eniten työikäisillä, varsinkin nuorilla aikuisilla. VILLE KOPRA TWITTERISSÄ Ihmiset saavat kuraa niskaansa siitä, että yrittävät estää pandemian leviämisen ja ihmisten kuolemat. – Hallitusohjelman kirjauksen mukaan paikallista sopimista edistetään työehtosopimusjärjestelmän kautta. Olen puheenjohtajana korostanut, että hallitusohjelma on lähtökohta, mutta molempia reittejä voidaan pitää auki. SAK on selvittänyt pääluottamusmiehiltä paikallisen sopimisen esteitä. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Teräsmieskin voi kuolla koronaan V IIK O N LU KU 168 miljoonalla lapsella. iStock Suomessa vuonna 1936 valitun valtuuston kausi päättyi lopulta vuonna 1945 toimitettujen kuntavaalien jälkeen. Lehden mukaan työryhmässä oli kiistaa muun muassa siitä, edistetäänkö paikallista sopimista työehtosopimusjärjestelmän kautta vai lainsäädännön avulla. Huovila pitääkin työnantajapuolta kompromissihaluttomana. Tällaisia ovat esimerkiksi luottamusmiehen asema ja oikeudet. Ilman edustajaa sopiminen on joka tapauksessa useimmissa tapauksissa mahdotonta, Karoliina Huovila sanoo. de_18032021_08.indd 8 10.3.2021 16.12. Työnantajapuoli haluaisi edetä jälkimmäistä reittiä. Valtakunnallisesti työntekijäpuolen tukena ovat isot liitot, mutta kun mennään paikallistasolle, henkilöstö jää helposti altavastaajaksi. Anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen muistutti demokraatti.fi:n jutussa, että suurimmalle osalle perusterveistä korona ei ole vaarallinen, mutta joissakin tapauksissa myös täysin perusterve ihminen voi saada henkeä uhkaavan tautimuodon. SAK:n mielestä paikallista sopimista edistetään parhaiten työehtosopimuksilla. SAK:n neuvottelijana toiminut työehtoasiantuntija Karoliina Huovila ihmettelee työnantajien tavoitetta. Jos henkilöstön asema saataisiin turvatummaksi, tässä olisi eteenpäin menon mahdollisuuksia, Kopra totesi Talouselämässä. Moni nuori tai itseään sellaisena pitävä elää vaarallisessa harhaluulossa, että korona on vaarallinen vain ikä-ihmisille tai pitkäaikaissairaille. STT:n tietojen mukaan viime vaiheessa kaksivaiheinen esitys kaatui pääasiassa Elinkeinoelämän keskusliiton vastustukseen. RAIMO KORTELAINEN TWITTERISSÄ TYÖELÄMÄ Unicefin mukaan viimeisen vuoden aikana (maaliskuu–helmikuu) on maailmanlaajuisesti koronan takia ollut koulu kokonaan suljettu Paikallista laajempi riita PAIKALLISEN SOPIMISEN kolmikantainen työryhmä ei päässyt yhteiseen näkemykseen. PAULI RAUTIAINEN TWITTERISSÄ Oikeusministerillä oli kanttia katsoa päivän tilanne ja toimia sen mukaisesti. SAK:n mukaan työnantajapuoli halusi laajentaa sopimista yleissitovaan kenttään ilman, että yleissitovuuden nojalla työehtosopimusta noudattavat työnantajat sitoutuisivat sopimuksen velvollisuuksiin. Neuvoitteluihin osallistunut SAK pettyi erityisesti yritykseen heikentää luottamusmiehen asemaa. Kaikista tapauksista noin 45 prosenttia todettiin alle 30-vuotiailla. Vastauksissa nousi usein esiin työnantajan haluttomuus sopia, vaikka työehtosopimus antaisi tähän mahdollisuudet. Työryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Ville Kopra pitää yhä mahdollisena, että työryhmä voi voi löytää sopuratkaisun. – Mikä intressi työnantajalla ylipäätään on vaikuttaa siihen, kuka työntekijöiden edustaja yrityksessä on. Talouselämän haastattelussa Kopra totesi paikallisen sopimisen yhdeksi ydinkysymykseksi sen, kuinka turvataan henkilöstön asema myös järjestäytymättömissä yrityksissä. – Onko kyseessä aito tarkoitus edistää paikallista sopimista vai halu murtaa nykyinen työmarkkinajärjestelmä, Huovila kysyy. Asia siirtyy tällä tietoa hallituksen puoliväliriiheen huhtikuun lopulle. Arvostan suoraselkäisyyttä vaikeissa tilanteissa
TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖT SUOSITTELEVAT toimialaliittojen ja työpaikkojen huomioivan etätyösuosituksen niin laajasti kuin mahdollista. Hyvät suomalaiset, me olemme alamaiskansaa, joka vastuuntuntoisesti noudattaa määräyksiä. – Yritykset ja työpaikat arvioivat työtehtäviensä tarpeet, ja määrittelevät suojaustoimenpiteet sekä lähija etätyön käytännöt yhdessä henkilöstön edustajien kanssa, todetaan yhteisessä tiedotteessa. Yhteisen kannanoton taustalla on työntekijöiden terveysturvallisuudesta, kun koronatilanne on merkittävästi pahentunut. Siihen kuuluu myös Suomen kokoomus. Voikin kysyä EPP:ltä, että miksi vasta nyt. Nyt ei ole varaa koronaväsymykseen, joten yritetään noudattaa myös viranomaisten suosituksia. Järjestöt painottavat, että jos etätyö ei ole mahdollista, työnantajan on huolehdittava tarvittavista suojaustoimenpiteistä ja ohjeistettava työntekijöitä altistumisvaaran välttämiseksi. EPP on jo pitkään tuskaillut EU:n oikeusvaltioperiaatteelle naureskelevalle Fidesz-puolueelle. Nämä ovat yhteiset talkoot, jossa pitää käyttää tervettä järkeä, ei mennä viranomaisten selän taakse. Valtioneuvosto antoi lokakuussa valtakunnallisen etätyösuosituksen. Näin voimme ehkä välttää vielä kovemmat rajoitustoimet, muistuttaa Demokraatin väki maskin takaa UNKARIN PÄÄMINISTERIN Viktor Orbánin Fidesz-puolue jätti lopulta Euroopan parlamentin puolueryhmänsä Euroopan kansanpuolue EPP:n. Jo viime keväänä monella suulla huudettiin maskipakkoa. Puolue on parlamentin suurin ryhmä. Kuten tapauksessa, jossa yksi maskiton ja todennäköisesti eteläafrikkalaista virusmuunnosta kantanut flunssainen bussimatkustaja aiheutti tartuntaketjun, jossa sairastui yhteensä ainakin 64 ihmistä. Kun sitä ei tullut, eivät maskia käyttäneet nekään, jotka sitä pitivät tarpeellisena. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari Miksi vasta nyt, EPP. Kaikki lakipykälät, ulkonaliikkumiskiellot ja kepit ovat turhia, jos meistä jokainen ei kanna henkilökohtaista vastuutaan ja noudata viranomaisten vähintään riittäviä ohjeita. Ei turha suositus MARSMÖNKIJÄ LEGOMÖNKIJÄ Marsperän kairaaja Jalkapohjan kairaaja Hyvä Suomen kansa, hallituksen syyttely koronan leviämisestä on saanut kohtuuttomat mitat. Jos kaikesta varoittelusta huolimatta tavalliset ihmiset sortuvat leväperäiseen kanssaihmisten altistamiseen, on hallituksella keinot vähissä. Esimerkiksi jo 2018 EPP:n Helsingissä pitämässä puolue kokouksessa hyväksyttiin ”Kiireellinen päätöslauselma EU:n arvojen ja demokratian turvaamiseksi” -julkilausuma, joka viittasi Unkariin. de_18032021_08.indd 9 10.3.2021 16.12. Sen jälkeen Fidesz on etääntynyt lisää EU:n perusarvoista, mutta EPP on enintään torunut sitä kuin tuhmaa pikkulasta. Jos oma järjenkäyttö pettää, on turha syyttää hallitusta seuraamuksista. Etenkin, kun lopulta Fidesz itse ilmoitti jättävän EPP:n, kun se ETÄTYÖ UNKARI hyväksyi Fidezin vastustaman ehdotuksen kokonaisten puoluedelegaatioiden erottamisesta ryhmästä
Kuka on Suomen jalkapallomaajoukkueen kaikkien aikojen paras maalintekijä. Suomella on niin sanottu tuplaongelma, kun samaan aikaan myös väestö vanhenee lähes ennätystahtia. Suomessa pääosa, noin kolme neljäsosaa, syntyvyyden laskusta johtuu siitä, että esikoisia syntyy vähemmän. 9. de_18032021_10.indd 10 11.3.2021 10.15. 10 VIS V 1. Keitä ovat Major ja Champ. Missä kuussa kuntavaalit pidettiin vuonna 2012. Mikä on Jyväskylän suurin kuntapuolue. Selvityksen mukaan tämä edellyttää koko yhteiskunnalta erityisesti lapsija perheystävällisyyttä, mutta se myös korostaa muun muassa panostuksia terveempään ikääntymiseen ja perhevapaiden uudistamisen merkitystä. Lapsettomuus on yleistynyt etenkin vähemmän koulutettujen ryhmissä. 2. Mitä tekee seti. Kuka kohun keskellekin joutunut henkilö on kuvassa. Kuka ohjaa seuraavan Mielensäpahoittaja-elokuvan. Kenen romaaneihin lukeutuu Ihminen joka järkkyi (1971). 6. Minkä lajin huippuja on Lotta Henttala. 4. Suomen väestökasvu kääntyi jo vuonna 2016 negatiiviseksi. Suomessa 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on maailman neljänneksi korkein. 3. Kuinka suuri on Yhdysvaltain seuraava elvytyspaketti. 7. 1 ) Ets ii äly llis tä elä mää Maa n ulk opu ole lta 2) 190 milj ard ia dol lar ia 3) Vih reä t 4) Jar i Litm ane n 5) Oik eus min ist eriö n kan slia pää llik kö Pek ka Tim one n 6) Lok aku uss a 7) Pyö räi lyn 8) Joe Bid eni n lem mik kik oiri a 9) Chr ist er Kih lm ani n 10 ) Mik a Kau ris mäk i MAAILMAN TILA • Suomesta pitää saada synnytysmyönteinen Suomen kaksoisongelma S yntyvvyyden lasku on ongelma lähes kaikissa länsimaissa, mutta erityisen synkkä tilanne on Suomessa. 10. Edes koronasta ja etätyöstä ei tullut toivottua kasvusykäystä syntyvyyslukuihin. Eri sukupolvista etenkin vuosina 1980– 1996 syntyneet saavat vähemmän lapsia kuin edeltävät sukupolvet. 5. Viime viikolla julkaisiin hallituksen tilaama selvitys, jossa pohdittiin keinoja väestönkehityksen turvaamiseksi. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT AFP / Christof Stache Illaksi kotiin. 8. Selvityksen mukaan Suomeen tarvitaan modernimpaa väestöpolitiikkaa, joka huomioi syntyvyyden lisäksi muun muassa maahanmuuton kasvun, koulutustason ja tuottavuuden nousun sekä terveemmän ikääntymisen
H arva voi paukutella henkseleitä sillä, että on ehtinyt johtamaan nuoruudessaan niin Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry:tä sekä Sosialidemokraattiset Nuoret -järjestöä kuten Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa. Petteri Oksa Edunvalvonta on kestävyyslaji, ei pikamatka. Ja aina löytyy myös työnantajia, jotka ovat valmiita käyttämään porsaanreikiä. Olemme koulutuspohjainen liitto ja esimerkiksi monet koulutuspolitiikkaan liittyvät kysymykset ovat tärkeitä jäsenillemme. – Siellä oppii kuinka poliittinen järjestelmä käytännössä toimii ja periksiantamattomuutta sekä sai valtavan kontaktiverkoston. Välillä kuulee näkemyksiä – etenkin työnantajapuolelta – että ay-liike on työnsä jo tehnyt. Vuonna 1994 Vuonna 2021 de_18032021_10.indd 11 11.3.2021 10.15. – Liittojen pitää tulla alas vanhoista norsunluutorneista. Teksti Heikki Sihto Kuvat Timo Sparf ja Nora Vilva MISSÄ OLET NYT. Hän on muun muassa Suomen suosituin työmarkkinatubettaja ja pitää Arkhimedeen sivupersoonana podcastia Insinööriliiton viestintäpäällikkö Jari Rauhamäen kanssa. Oksa uskoo yhdeksi syyksi sen, että liitto on onnistunut tavoittamaan aikaisempaa paremmin potentiaalisen jäsenkuntansa. Tämä on kestävyyslaji, ei pikamatka, itsekin pitkänmatkan juoksua harrastava Petteri Oksa sanoo. Työelämä ja yhteiskunta kehittyvät ja ammattiliitot sen mukana. Edunvalvontajohtajan työnkuva on laaja perinteisestä edunvalvonnasta ja työmarkkinaneuvotteluista aina yhteiskunnalliseen edunvalvontaan ja lobbaamiseen. Lähemmäs jäsenkuntaa ja tarjota heille enemmän konkreettista pureskeltavaa. Edellä mainittuja taitoja tarvitaan myös Oksan nykyisessä työssä. Oksa uskoo, että ammattiliittojen toiminnassa tulevaisuudessa korostuu nykyistä henkilökohtaisempi ote. Tärkeitä taitoja tehtävään kuin tehtävään, Petteri Oksa sanoo. Oksan mielestä some tarjoaa ammattiliitoille uusia mahdollisuuksia henkilökohtaisempaan ja persoonallisempaan viestintään. Hän pitää liittojen perisyntinä edelleen sitä, että puhutaan liikaa järjestelmistä, mutta liian vähän ihmisestä ja ihmiselle. Insinööriliiton jäsenmäärä on kasvanut viimeiset kolme vuotta. Mitä oppia näistä poliittisista nuorisojärjestöistä sai. – Ei edunvalvonnan tarve mihinkään katoa tulevaisuudessakaan. – Yhteiskunnallinen edunvalvonta on noussut painopisteeksi työmarkkinatoiminnan rinnalle. Oksa näkee asian toisin. 11 Demokraatti Liittojen pitää tulla alas vanhoista norsunluutorneista, lähemmäs jäsenkuntaa. Oksa toimii niin kuin puhuu ja käyttää aktiivisesti somea edunvalvonnasta kertoessaan
Kokoomuksen tilanne tuskin johtaa puolueen jakautumiseen, mutta vaalien kannalta sen tilanne on hankala. Puheenjohtaja Timo Soini oli pitkään flirttaillut puolueen maahanmuuttokriittisen äärioikean laidan kanssa, jotta säilyttäisi tuon ryhmän kannatuksen. Onko kokoomuksen sisäinen hajaannus yhtä syvä kuin perussuomalaisissa vuonna 2017 puolueen hajotessa. analyysi de_18032021_12.indd 12 10.3.2021 19.34. Tasapainoilussa voi helposti karkoittaa osan kannattajista tai vahvistaa äärilaidan valtaa. Politiikan tutkija Antti Ronkainen pohti Facebook-kirjoituksessaan, että Pihan vetäytyminen pormestarikisasta liittyy ensisijaisesti kokoomuksen erimielisyyteen siitä, miten puolue suhtautuu mahdolliseen hallitusyhteistyöhön perussuomalaisten kanssa. Somessa huuto ja toisto voittaa KOKOOMUS SAA LISÄAIKAA RIVIEN OIKAISEMISEKSI ETENKIN HELSINGISSÄ. KOKOOMUS JOUTUU tasapainottelemaan oppositiopolitiikassaan perussuomalaisten kanssa ja samalla taiteilemaan omien ryhmittymiensä tyytyväisenä pitämisessä. Somessa usein koviten huutavat ja ensimmäisenä toimivat pystyvät hallitsemaan keskustelua. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. PORMESTARISEKOILU ON osoittanut somen vallan. Kokoomuksen tilanne muistuttaa jossain määrin perussuomalaisia kesällä 2017. Voi vain arvailla, mihin kohtaan pääosa puolueen kannattajista sijoittuu näiden kahden laidan välissä. Samaan aikaan perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho voi keskittyä hillittyihin ja rakentaviin ulostuloihin – kuten parin viikon takaisessa Ylen A-talkissa – joilla käännetään puolueiden välisillä rajoilla horjuvia potentiaalisia äänestäjiä. Nyt kokoomus saa lisäaikaa rivien oikaisuun etenkin Helsingissä, jossa Kirsi Pihan yllättävä vetäytyminen pormestariehdokkuudesta sotki puolueen suunnitelmat ja samalla paljasti puolueen sisäisen kahtiajaon liberaalin ja oikean laidan siipiin. Tämä osaltaan selittää sitä, miksi puolueen johto oli tahmealiikkeinen, kun Pihaa, kokoomuksen Suomen suurimman kaupungin pormestariehdokasta, vastaan hyökättiin somessa likasankoja säästämättä. Tämä kannattaa ottaa varoittavana esimerkkinä myös muissa puolueissa. Jotain tilanteesta kertoo Helsingin Sanomien tammikuussa julkaisema kokoomuksen sisäinen selvitys, jonka mukaan sillä on merkittävästi enemmän yhteistä äänestäjärajapintaa perussuomalaisten kuin vihreiden kanssa. Soini kuvitteli hallitsevansa tilannetta, mutta kesän puoluekokouksessa Soini ja hänen kannattajansa yllätettiin, kun halla-aholaiset valtasivat puolueen johtopaikat. K okoomuksessa todennäköisesti huokaistiin helpotuksesta kun kuntavaalit päätettiin siirtää kesäkuuhun – siitä huolimatta, että puolue teki oppositiopolitiikkaa ja riekkui hallituksen vaalivalmistautumiselle. Välillä tuntui, että Atte Kaleva, kokoomuksen oikeaa laitaa edustava helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu, hallitsi pormestaritapauksessa somekeskustelua etenkin puolueen omilla kanavilla ja vei siellä sekä puoluetta että viestintäalan ammattilaista Pihaa
Liikkuminen Hallitus suunnittelee mahdollisia liikkumisrajoituksia koronan leviämisen takia. Uusia asuntolainoja nostettiin Suomen Pankin tilastojen mukaan joulukuussa yhteensä 1,9 miljardin euron edestä. Erityisen kallis on asuinneliö Helsingissä. Koko maassa asuntojen keskineliöhinta oli 2 207 euroa. Kasvua edellisvuoteen verrattuna on euroa. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Helsingin asuin neliö on kallis G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ti la st ok es ku s Maskipakko Terveydellisiä syitä lukuunottamatta VR ottaa käyttöön maskipakonjunissa. Suomessa puhutaan paljon asumisen kallistumisesta, vaikka se koskee lähinnä pääkaupunkiseutua sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: VR Lähde: STM Arvostamme suomalaista työtä. 460 miljoonaa de_18032021_13.indd 13 11.3.2021 10.10. Pääkaupunki seudulla asuntojen keski neliöhinta oli 3 999 euroa. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 1 m2 1,16 m2 2,10 m2 H EL SI N K I PÄ Ä K A U PU N K IS EU TU M U U M A A Marraskuussa 2020 vanhoissa osakeasunnoissa keskimäärin asuntoneliö maksoi Helsingissä 4 652 euroa
14 Demokraatti ILMIÖ Oikeudellista MIEKKAILUA Koronakriisissä on korostunut suomalainen erityispiirre, ylenmääräinen juridiikka. Se on osin hidastanut kiireellisiä koronatoimia. de_18032021_14.indd 14 11.3.2021 11.17
15 Demokraatti Oikeudellista MIEKKAILUA OIKEUDELLISISTA KYSYMYKSISTÄ VOI TUSKIN KESKUSTELLA LIIKAA. de_18032021_14.indd 15 11.3.2021 11.17
16 Demokraatti D-ILMIÖ SUOMESSA ON PERUSTUSLAIN TAKIA VAIKEA ASETTAA MASKIPAKKOJA TAI TEHDÄ RAJATESTAUKSIA. Maassa on jälleen poikkeusolot ja viranomaiset ovat suositelleet ulkonaliikkumiskieltoa. – Koronan haittavaikutuksia pitää pystyä punnitsemaan. maaliskuuta, tulee kuluneeksi vuosi itsenäisyyden historian rajuimpiin poikkeustoimiin luetusta Uuden maan eristämisestä. Verhojen raosta voi havaita, ettei matka ole kuukausien hytkytyksestä huolimatta edennyt minnekään. Ihmisten on vaikea ymmärtää missä valta viime kädessä sijaitsee ja miksi tietyt asiat sallitaan ja toisia ei. Viruksen luoma uhka jää monelle hämäräksi, mutta koronarajoitusten haitat ovat selkeästi havaittavia. Tässä lehdessä ennakoitiin tuolloin koronakriisin hellittävän alkutalveen 2020 mennessä. Teksti Simo Alastalo / Kuvitus Timo Sparf R unsaan viikon kuluttua, 28. Havainto on aika tyypillinen pitkittyneissä kriiseissä, jotka saattavat alkuvaiheessa lisätä kansalaisten kokemaa luottamusta. Ne ovat arvoina absoluuttisempia kuin esimerkiksi harrastustoiminnan tai lähikontaktien rajoittamisesta koituvat haitat. Miettisen mukaan tilannetta on vaikeuttanut keskustelun juridisoituminen, de_18032021_14.indd 16 11.3.2021 11.17. Tämä on sairaus, joka uhkaa elämää ja terveyttä. Kun epidemian hillitsemisestä koituu yrityksille taloudellisia tappiota, kritiikki rahojen menetyksestä pitäisi Miettisen mukaan kohdistaa valtion suuntaan sen sijaan, että levitetään epidemiasta disinformaatiota. – Epäluottamus johtuu osittain siitä, että järjestelmä on niin monitahoinen. Eri mielipiteitä täytyy kuulla ja laittaa ne tietojen kanssa mittasuhteisiin. Vaikka edistystä on tapahtunut, kansalaisten tunnelma on kuin veturistaan irrotetussa breshneviläisessä junanvaunussa. Nyt, maaliskuussa 2021 rokotukset ovat käynnissä, mutta epidemiatilanne on viime vuotta vakavampi. – Sivistyneen julkisen keskustelun harjoittaminen on avainasemassa pandemian torjunnassa. SUOMALAISESSA KESKUSTELUSSA Miettinen on havainnut jonkin verran hallintoa kohtaan tunnetun epäluottamuksen lisääntymistä. On osa kriisinkestävyyttä, etteivät keskustelut eriydy, vaan tilannekuva säilyy yhteisenä, Miettinen sanoo. Yhteisen tietopohjan täytyy Miettisen mukaan olla luotettava ja vankka, koska siihen päätökset perustuvat. Eristys jatkuu. Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtajan Timo Miettisen mukaan kriisinkestävyyden kannalta on merkittävää kyky ylläpitää yhteistä tilannekuvaa
Ateneumissa on Edvard Iston Hyökkäys-maalaus (1899), jossa Suomi-neito suojaa lakikirjaa Venäjän kotkalta. Suomessa on vaikea asettaa maskipakkoja, tehdä rajatestauksia tai rajoittaa elinkeinon hankkimista. Toinen suomalaisen legalismin juuri on etukäteisessä perustuslakikontrollissa, jonka mankelista kulkevat läpi myös kiireellisimmät koronatoimet. Tällä oli vaikutuksia myös perusoikeusajatteluun laajemmin. – Erityisesti perustuslain tasolla toteutuva omaisuuden suoja oli tärkeä kokoomukselle. Samoilta ajoilta periytyi myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan kokoomuslainen hegemonia, joka jatkui 2010-luvulle saakka. – Oikeudellisista kysymyksistä voi tuskin keskustella liikaa. – Oikeudellisen näkökulman korostuminen on suomalainen erityispiirre. Elinkeinovapauden rajoittamista suojaa perustuslakivaliokunnan etukäteiskontrolli, johon vaikutti olennaisesti olennaisesti toisen maailmansodan jälkeinen sosialismin pelko. Matkustamisen ja liikkumisen rajoitukset ovat olleet koronan aikana Suomea voimakkaampia esimerkiksi Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Avin ja ministeriön tulkintaerimielisyyksiin uhkasi kariutua myös yksityisten liikuntapaikkojen sulkeminen. Juridiikan korostumisen historiallisena taustana on Suomen siirtyminen Ruotsin vallan alta Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1800-luvun alussa. Siinä on hyvät puolensa, mutta keskustelu saattaa ajautua myös pois itse asiasta. Ruotsilta perittyä hallintoa haluttiin Miettisen mukaan suojata venäläistämiseltä ensisijassa oikeudellisin keinoin. 17 Demokraatti oikeudellisten näkökulmien ylenmääräinen korostuminen. Mutta suomalainen järjestelmä on luonteensa vuoksi hitaampi ja jonkin verran kyvyttömämpi reagoimaan tiettyihin muutoksiin, Miettinen sanoo. Sieltä se ajattelutapa juontuu. – Perusoikeuksien suoja on kansainvälisessä vertailussa melko korkea. Sittemmin perustuslakivaliokunnan äänekkäimmät kriitikot ovat löytyneet kokoomuksesta, jotka ovat syyttäneet liian vahvaa perusoikeuksien tulkintaa KORONAKESKUSTELU ON JURIDISOITUNUT. – Autonomian aika on tavallaan myyttinen alkupiste suomalaiselle legalismille. de_18032021_14.indd 17 11.3.2021 11.18. Oikeudellisen perustan pitää olla selkeä. Hallituksen on ollut pakko uusia tartuntatautilakia, koska aluehallintovirastot ovat kieltäytyneet pakkotestauksista rajoilla, vaikka vanhakin laki olisi ne oikeusoppineiden mukaan mahdollistanut
– Kyllähän se oli iso päätös, jota tietenkin tukee olennaisesti kevyt rahapolitiikka ja EKP:n osto-ohjelmat, jotka ovat helpottaneet valtioiden rahoitustilannetta. Se on yksi EU:n suuria onnistumisia. Loppujen lopuksi keskeiset instituutiot katsoivat sen sellaiseksi. Tilanne ei ole paras mahdollinen. VAIKEUKSISTA HUOLIMATTA Suomi on Miettisen mukaan pärjännyt koronakriisissä aika hyvin. Vaikka lasten harrastukset oli jo peruttu, baareissa sai käydä pitkälle maaliskuuhun ennen kuin ne saatiin kiinni poikkeusolojen nojalla. Tässä on tullut esiin suomalaisen yhteiskunnan hyvät piirteet kuten auktoriteettien kunnioittaminen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. – Esimerkiksi sen jälleen, kun maskikeskustelu oli keväällä käyty ja se oli tuntunut turhauttavalta, maskikattavuus on lisääntynyt tosi paljon. – Elpymisrahasto on askel, jossa on pyritty tekemään asioita toisin kuin ennen ja oppimaan eurokriisin virheistä. – Suomessa käytiin moneen kertaan läpi onko rahasto EU:n perussopimuksen mukainen. Käytännössä hän tarkoittaa EU:n päätöstä ottaa yhteistä velkaa elpymisrahaston perusta miseksi. Keinoa voidaan käyttää poikkeuksellisen luonnonkatastrofin tapauksessa. 18 Demokraatti D-ILMIÖ muun muassa sote-uudistuksen takkuamisesta. Yhteiskuntaluokat eivät täällä elä täysin omissa todellisuuksissaan. VIRUKSEN UHKA JÄÄ HÄMÄRÄKSI, MUTTA RAJOITUSTEN HAITAT OVAT SELKEÄSTI HAVAITTAVIA. Perussuomalaiset ja osa keskustasta on ollut huolissaan elpymisrahastosta ja nähnyt sen askeleena kohti liittovaltiota. – Se oli eurooppalaisessa vertailussa ihan erityiskeskustelu, jollaista ei käyty missään muualla. Miettisen mukana rahasto on oikeudellisesti kertaluonteinen, eikä se edusta esimerkiksi EU:n yhteisen budjetin kaltaista yhteistä finanssipoli tiikkaa. – Pysyvää mekanismia ei luoda, vaan rahasto perustuu hätäavun mahdollistamaan artiklaan. Se edesauttaa hyvien ratkaisujen käyttöön ottoa. Myös suomalaista EU-keskustelua on Miettisen mukaan vaivannut erikoinen juridinen korostus. Elinkeinonrajoittamisen näkyvin esimerkki on korona-aikana ollut ravintoloiden sulkeminen. Ehkä se hedelmällisempi tie olisi ollut pohtia paketin tarkoitusta. Kun rahapolitiikan keinot on käytetty, finanssipoliittista elvytystä tarvitaan myös EU:n tasolla. – Valinnat ovat olleet mielestäni epäintuitiivisia, mutta niiden tausta on pitkän linjan oikeuskulttuurissa. Keskustelussa jäivät vähemmälle rahaston taloudelliset perusteet ja esimerkiksi se mihin rahoja kannattaisi Suomessa suunnata. Euroopan unionin suurena onnistumisena Miettinen pitää kykyä oppia eurokriisin virheistä. Tilannekuva eroaa muiden maiden vastaavista, vaikka yhdessä pitäisi varautua tulevaan. de_18032021_14.indd 18 11.3.2021 11.18
Nyt kuilu on kasvanut. – He ovat jääneet ilman riittävää sosiaalista tukea ja perehdytystä. Jo ennen korona-aikaa työelämässä on tapahtunut isoja muutoksia. – Yksinelävien työhyvinvointi on ollut jo lähtökohtaisesti huonommalla tasolla kuin niillä, jotka elävät perheen tai kumppanin kanssa. – Heissä on tietysti paljon yksineläviä, mutta se ei ole ainoa selitys, Hakanen sanoo. – Kun työpäivien lisäksi myös vapaa-aika on sosiaalisesti rajoittunutta, se on pitkällä aikavälillä rasittanut yksineläviä ihmisiä. Nykyään työmarkkinat ovat tuulisempia. Hankkeet käynnistettiin juuri ennen koronapandemian käynnistymistä, joten tieto valaisee koronan vaikutusta työn arkeen. Se näkyy myös työhyvinvoinnissa, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen sanoo. – Siihen liittyy verkostoitumista ja sitä, että oppii vanhemmilta työntekijöiltä uusia de_18032021_14.indd 19 11.3.2021 11.18. Joillekin etätyö on tuonut toivottuja joustoja ja mukavuuksia, mutta etenkin nuorten ja yksinelävien työhyvinvointi on huonontunut. 19 Demokraatti Kriisi puree duunariin – työ muuttui tylsäksi Teksti Mikko Huotari KORONA-AJAN TYÖELÄMÄSSÄ piilee kahtiajakautumisen uhka. Ennen 1990-luvun lamaa oli eräänlainen psykologinen sopimus siitä, että jos työnsä hoiti hyvin, pääsääntöisesti saattoi olla varma pysyvästä työpaikasta. Nuorten ikäryhmä näyttää kärsineen eniten pitkittyneen koronatilanteen vuoksi. Hakanen paraikaa vetää kahta tutkimushanketta, joilla kerätään tietoa suomalaisten työhyvinvoinnista. Psykologinen sopimus on muuntunut siihen suuntaan, että jos työnsä hoitaa hyvin, sitä kautta oppii hyödyllisiä asioita ja kasvattaa mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Heillä on lyhyempi työelämäkokemus, ja osa on tullut uuteen työhön kesken korona-ajan. Nuoret työntekijät kokevat, että esihenkilöiltä saatu tuki on vähentynyt
Työn imu tarkoittaa työssä koettua myönteistä tunneja motivaatiotilaa. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen on joustavampaa. – Yhdessä oppimiselle, epäviralliselle vuorovaikutukselle ja uuden ideoinnille kasvotusten kohtaaminen on edelleen ylivertainen tapa, Hakanen sanoo. Johtamisessa on myös haasteita, koska aika voi mennä yhteisiin palavereihin ja silloin kahdenkeskiset yhteydenpidot jäävät vähemmälle. Samoin heidän työuupumuksensa on kasvanut hieman. Toki myös positiivisena tavoitteena on ollut vuorovaikutuksen lisääminen. Siis niiden osalta, jotka ovat saaneet ylipäätään pitää työpaikkansa. – Moni on kokenut positiivisena, että aikaa ja tilaa on enemmän. Hakanen on tehnyt tutkimusta, kuinka seitsemän eri organisaation työhyvinvointi on kehittynyt. – Etätöihin siirtyi niin moni suomalainen, joka ei ollut koskaan aikaisemmin tehnyt sitä, Hakanen sanoo. – Tällaisessa tietysti pärjäävät paremmin sellaiset työpaikat, joissa on ollut hyvät ja reilut käytännön jo ennen korona-aikaa. Jos työtilojen karsimisen trendi jatkuu, pitkällä aikavälillä voi koitua negatiivisia seurauksia. Nyt kaikki tämä on kärsinyt koronavuoden aikana, Hakanen sanoo. – Olisi tärkeä, että kynnys työntekijän ja esihenkilön välillä on molemmin suuntaisesti matala, jotta pystytään luottamuksella keskustelemaan ja ottamaan asioita ajoissa esille, Hakanen sanoo. Niillä on karsittu kuluja. Kun epäviralliset kontaktit puuttuvat, nuori työntekijä ei tule samalla tavalla tutuksi ja huomioiduksi. UUSIEN TYÖNTEKEMISEN käytäntöjen opettelu ja jatkuvasti muuttuviin rajoituksiin sopeutuminen on vaatinut paljon myös työnjohdoilta. Työn imu jopa nousi, erityisesti niillä, jotka siirtyivät etätöihin. Kun niihin ei haluta mennä, vuorovaikutus vähenee entisestään, Hakanen sanoo. Tuloksien mukaan kokemuksien kirjo vaihtelee paljon. – Tässä on kuitenkin iällä merkitystä. Tylsistymisen kokemukset lisääntyivät, kun oltiin aina samojen seinien sisällä, saman välineen äärellä ja yhteyttä pidettiin etänä, Hakanen sanoo. Muutokset näkyivät etenkin lähikontaktityötä tekevien keskuudessa. Jo aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että nuorten eteneminen uralla on vaikeaa, jos on jatkuvasti etätyössä. Loppuvuodesta tilanne alkoi muuttua niin, että etätyötä ja lähikontaktityötä tekevien ryhmissä hyvinvointi laski. KORONA-AIKANA TYÖN IMU JOPA NOUSI, ERITYISESTI ETÄTÖIHIN SIIRTYNEILLÄ. Johdolla on varmaan sama haaste. Itse asiassa työhyvinvointi parani tietyillä mittareilla tarkasteltuna. Lisäksi krooninen työväsymys laski. KORONAN JÄLKEEN kaikki ei palaudu ennalleen, edes työelämässä. – Mutta etätöihin siirtymisellä oli myös kääntöpuolensa. Jo ennen korona-aikaa on alettu rakentaa avokonttoreita. NUORTEN ETENEMINEN URALLA ON VAIKEAA, JOS ON JATKUVASTI ETÄTYÖSSÄ. – Etätyöhön tottuneet työntekijät joutuvat tasapainilemaan tietynlaisen mukavuuden ja työyhteisön kaipuun välillä. VAIKKA VIIME vuoden kevät oli ankarien rajoitusten aikaa, työhyvinvoinnin osalta muutokset olivat melko pieniä. Myös työnantaja hyötyy etätyöstä, koska työpaikkojen toimistotilat haukkaavat ison osan kustannuksista. – Olen hieman huolissani siitä, että fyysisiä työpaikkoja aletaan kurjistaa entisestään. 20 Demokraatti taitoja. – Etätyöhön siirtyneillä on tapahtunut vuodessa myönteinen muutos. Heillä on yhteenkuuluvuutta esihenkilön kanssa ja myönteisempi muutos kuin lähikontaktityötä tekevien keskuudessa, Hakanen sanoo. – Heidän työn imu on laskenut, ja se on verottanut voimavaroja. D-ILMIÖ de_18032021_14.indd 20 11.3.2021 11.18. Nuoremmat kaipaavat ja tarvitsevat enemmän johtamista kuin iäkkäämmät. Kun on opittu työskentelemään etäyhteyksien varassa, työmatkat muuallekin kuin työpaikalle luultavasti vähentyvät