VAIN NUMERO Demok18022021_001.indd 1 10.2.2021 10.43. he lm ik uu ta SYNTYVYYS TEEMA MIkä kääntäisi suunnan. PAL.VKO 2021-09 00 74 43 -2 10 3 18.2.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 3/ 21 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 21 / 18 . TYÖELÄMÄ Huutolaisduunarin paluu PERUSTUSLAKI Lain suoja myös eläimille VAALIT Taistelu kaupungeista 63 Tarjoilija Oili Koskela jaksaa, kun myöhäi simmät illat jäivät työvuoroista pois
09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma Demok18022021_002.indd 1 9.2.2021 17.30
3 Demokraatti 3/ 21 42 14 55 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 18. HELMIKUUTA 2021 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI KAUPUNKIVAALIT LAPSI PELOTTAA HYVÄSTI, PIETARI SDP haluaa kasvaa isoissa kaupungeissa. Vanhemmuus kaipaa tukea. Kulttuurilähetti palaa kotiin. KULTTUURI TEEMA ILMIÖ De_18022021_03.indd 3 11.2.2021 9.55. Vanhemmuudesta koettu syyllisyys ja epävarmuus on lisääntynyt
4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 4.3. 32 24 OILI KOSKELA Tyytyväinen tarjoilija PAAVO RAUTIAINEN Sorsa-säätiön toiminnanjohtaja + TEEMA Syntyvyys 55 5 6 8 11 12 14 21 22 23 24 32 34 40 41 42 46 48 49 50 53 63 64 72 73 74 De_18022021_04.indd 4 11.2.2021 10.33. Va. 3/ 21 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Löytyykö ehdokkaita Viikon kuva: Venäjällä kuohuu Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Riitta Työläjärvi D-analyysi: Tase töihin D-ilmiö: Kuka voittaa kaupungit Mepitshow: Eero Heinäluoma Indeksi: Elina Pylkkänen Alastalon salissa: Rohkea ihminen Työelämä: Ikä on vain numero Vallan laita: Seppo Kääriäinen Pietari: Kulttuuriähkykaupunki Kirjat: Liikanen Brysselissä Kirjat: Nyt tehdään tarinoita Kolumni: Jari Sedergren Kirjavisa: Diktatuurin kriitikko Kielen päällä: Mahtavuutta Puheenvuoro: Juhani Aro Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Nasima Razmyar IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Paavo Rautiainen Kolumni: Iisakki Kiemunki D-kasvo: Tiina Isotalus Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Ajatuspajojen tulee olla aavistuksen päivänpoliittisen päätöksenteon edellä. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895
De_18022021_05.indd 5 11.2.2021 10.56. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Kyselyn perusteella voisi siis päätellä, että ehdolle rynnii ihmisiä ovista ja ikkunoista enemmän kuin puolueet pystyvät ottamaan vastaan. Pääministeripuolue SDP:tä kannattavista hieman yli viidennes ilmaisi halukkuutta ehdolle lähtemiseen. Nyt enää 16 prosenttia vastaajista ilmaisi kiinnostusta ehdolle asettumiseen. Kunnallisalan kehittämissäätiö Kaks kertoi kyselytutkimuksessaan tammikuun lopulla, että kuntavaaliehdokkaaksi voisi pyydettäessä lähteä lähes seitsemänsataatuhatta 18–79 vuotta täyttäneistä. Lohdullista on se, että poik keuksellisista koronaoloista huolimatta ehdokkaita on jo tähän mennessä löytynyt ainakin kohtuullisesti, mutta loppukiriä kysytään silti, jotta puolueiden määrälliset tavoitteet täyttyvät. Säätiön toisen kyselyn mukaan suomalaisten tärkeimmät kuntavaaliteemat ovat terveyspalvelut, vanhustenhuolto, työllisyys, kotikunnan talous ja lähiympäristön turvallisuus – ei EU:n elpymisrahasto, maan hallitus tai maahanmuutto, kuten perussuomalaisten puheista voisi luulla. Kuntavaalien alla media on seurannut jälleen tarkkaan puolueiden ehdokashankinnan edistymistä. Alhaisinta kiinnostus oli kannatuskatoa potevan keskustan tukijoiden parissa, vain 14 prosenttia. Taustalla on ollut myös kysymystä ja huolta siitä, kuinka kaikenlaisen häiriköinnin lisääntyminen etenkin sosiaalisen median eri kanavissa näkyy ehdokkaiden määrässä, kun monet ovat kertoneet suoraan, etteivät ole valmiita kestämään yleistynyttä kiusantekoa. Määrä kuulostaa suurelta, mutta tutkimuksen perusteella mielenkiinto kuntavaaliehdokkuutta kohtaan on vähentynyt viisi prosenttiyksikköä vajaassa kahdessa vuodessa. Pääkirjoitus DEMOKRATIA HORJUU, JOS PELKO LISÄÄNTYY. KUNTAVAALEISSA EHDOLLA on lopulta hieman yli 30 000 suomalaista. Suurinta houkutus kuntavaaliehdokkuuteen on kyselyn mukaan perussuomalaisten kannattajilla, joista yli neljännes kertoi olevansa erittäin tai melko mielellään ehdokas. Sosiaalista mediaa seuraamalla näkee nopeasti, mistä suunnasta vakavin nälviminen tulee: ääri oikealta ja sitä sympatisoivilta. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Kuka vielä haluaa ehdolle. Halukkuus ehdolle asettumiseen näyttää ainakin osittain seuraavan puoluekannatuskyselyiden yleisiä trendejä. A ika moni edelleen, onneksi, voi vastata otsikon kysymykseen. Demokratia horjuu, jos pelko lisääntyy. Ehdokashakemusten jättöpäivä on 9.3., joten aikaa lähteä vaikuttamaan on vielä. Todellisuus on toinen, sillä töitä ehdokaslistojen täyttämiseksi tehdään hartiavoimin loppuun saakka
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , O lg a M al ts ev a De_18022021_06.indd 6 10.2.2021 16.57
De_18022021_06.indd 7 10.2.2021 16.57. Pidätettyjen määrä on noussut jo tuhansiin. 7 Demokraatti KANSA KURIIN. Viranomaiset ovat vastanneet väkivallalla pääosin rauhanomaisiin mielenilmauksiin. Pelkästään Moskovassa arvioitiin yhdessä mielenosoituksessa olleen 40 000 ihmistä. Venäjällä kymmenettuhannet ihmiset ovat osallistuneet oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyita tukeviin ja hallintoa vastustaviin mielenosoituksiin
Tästä syystä Suomessa ei ole lakisääteisiä minimipalkkoja, koska alimmat palkat on määritelty toimialakohtaisesti työehtoso pimuksissa. Keppiä köyhille, porkkanaa hyväosaisille. Ja kun kyseessä on kirjaimellisesti lähivaalit, valtuutettuna voi oikeasti vaikuttaa itseä ja omaa asuinaluetta koskeviin asioihin. Vaikuttaa siltä, että listoilla on tilaa. UPM:n ilmoitus on todiste siitä, et teivät työnantajat ja omistajat halua sopia edes paikallisesti. UPM ilmoitti myös kehittävänsä uu denlaisen henkilöstön edustusjärjestel män. ANTTI LINDTMAN TWITTERISSÄ Kokoomukselle sopivat työmarkkinat, jossa ihmisten on pakko ottaa vastaan työtä pienellä palkalla. – Ensi vuodesta alkaen UPM keskuste lee työehdoista vain yksilökohtaisissa kehi tyskeskusteluissa, Ammattiliitto Pro kertoi viikko sitten. Tarvitaan koulutusta, kuntoutusta ja tukea työnhakuun. – Tällaisia työnantajien perustamia työ paikkakohtaisia yhdistyksiä yritykset ovat ottaneet käyttöön diktatuurivaltioissa ja kehittyvissä maissa. Henkilöstöltä viedään kokonaan oikeus sopimiseen, tasavertai seen palkkaukseen ja työehtoihin, Mali nen sanoo. Vähänkin vaikuttamisesta – tai maailmanmenosta pöyristyneen – kannattaa harkita ehdokkaaksi suostumista. iStock Kokoomus haluaa panna pienituloisimmat maksamaan koronakriisin laskun. Hän huomauttaa, että suomalaisen työ elämän säätely perustuu työlainsäädän nön rinnalle neuvoteltavien työehtosopi musten työehtoihin. Kunnanvaltuutetun työ ei ole aina herkkua. Alakohtaisissa työ ehtosopimuksissa on yleensä monia lain säädäntöä parempia määräyksiä ja mää ritelty myös vähimmäispalkkataulukot. – Elinkeinoelämä on perustellut pai kallisen sopimisen tarvetta työpaikka kohtaisten piirteiden huomioon ottami sella. De_18022021_08.indd 8 11.2.2021 9.38. Vuoden 2010 jälkeen on ollut Suomen mittaushistorian kuuminta vuotta. MATIAS MÄKYNEN TWITTERISSÄ TYÖELÄMÄ UPM nakertaa sopimuskulttuuria METSÄYHTIÖ UPM ei tee enää toimihen kilöille työehtosopimuksia paikallisesti, ei paikkakunnittain, ei työpaikoittain eikä tuoteryhmittäin. Toimihenki lösopimuksissa olevat paremmat työehdot suhteessa ylempiin toimihenkilöihin päät tyvät. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Katsomosta on turha huudella V IIK O N LU KU 6 Kunnallisvaaliehdokkaaksi ehtii 9. – Tämä on vakava aloitus suomalaisen sopimuskulttuurin tuhoamiseksi, Ammat tiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen kommentoi asiaa. Kiitosta saa harvoin ja aikaakin siihen kuluu, mutta esimerkiksi Demokraatin vuoden valtuutettukisan finalisteista kaikki ovat sanoneet valtuustotyön saldon jäävän vahvasti positiiviseksi. maaliskuuta saakka. Pro laskee, että tämä voi tarkoittaa vuosi tasolla useiden tuhansien eurojen palkan alennuksia toimihenkilösopimusten pii rissä olleille työntekijöille. UPM NÄYTTÄÄ, ETTÄ TYÖNANTAJAT JA OMISTAJAT EIVÄT HALUA SOPIA PAIKALLISESTI. Pakkanen tilapäisesti koettelee mutta ilmastonmuutos pysyy. UPM:n toimintata voista pitää olla huolestunut ei vain am mattiyhdistysliikkeessä vaan koko suoma laisessa demokraattisessa päätöksenteko järjestelmässä, Malinen sanoo. NIINA MALM TWITTERISSÄ Pitkäaikaistyöttömyyteen ei auta ihmisten hautaaminen syvemmälle köyhyyteen. Liiton mukaan toimihenkilöiden työeh dot heikkenevät, kun työehtosopimuksista siirrytään vain lain määräämälle tasolle
Uuden välityömarkkinatoimijan toi minnan odotetaan käynnistyvän viimeis tään vuoden 2022 aikana. Tämä tuki pelasti tänä vuonna monen pikkukunnan talouden, kalkuloi Demokraatin väki. Puheenjohtajanne Annika Saarikko paheksui EU:n elpymisrahan jakoa epäreiluksi toteamalla, että ”eihän se oikeudentajuun istu, että jos Suomen tapaan hoitaa koronaa hyvin, palkinnoksi tulee yhteisvaroista pienempi taloudellinen tuki”. Yli kahden prosentin korotuksista sovittiin kymmenelle prosentille työntekijöistä ja alle kahden prosentin korotuksista seitsemälle prosentille työntekijöistä. Lisäksi pitää muistaa, että Suomessa moni taloudellisesti rapakunnossa ollut kunta sai hallitukselta hulppeasti koronatukea, vaikka kyseisissä kunnissa ei merkittävästi tautitapauksia olisi edes ollut. Työikäisiä, joilla arvioidaan olevan työntekoa haittaava pitkäaikaissairaus tai vamma, on Suomessa noin 600 000. Tämän korjaaminen tarvit see uudenlaista toimintaa, Tuula Haatai nen sanoo. Tämä kai on hyvä juttu. Kyselyn mukaan paikallisia sopimuksia on tehty tai tehdään myöhemmin 37,3 prosen tissa työpaikoista. Monet näistä yrityksistä ovat isoja, mikä selittää sopimusten piirissä olevien suuremman luvun. Suomessakin olisi kyse lii kelaitoksesta tai osakeyhtiöstä. Maakuntamallissa hyvin asiansa hoitaneet ja taloudellisesti vahvat kunnat saavat maksaa nykyistä enemmän kunnille, jotka eivät ole onnistuneet taloudenpidossaan yhtä hyvin. Yrityksissä on päädytty tällaisiin ratkaisuihin, eikä mitenkään yllät tävästi, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. Palkkoja korotetaan niin sanotun perä laudan mukaisesti 62,7 prosentissa työpai koista. Yhteensä kahden prosentin koro tustasoon päädyttiin 83 prosentissa työpai koista. Mallia otetaan Ruotsista, missä toimii valtion omistama Samhallosakeyhtiö, joka ohjaa osatyökykyisiä avoimille työ markkinoille. De_18022021_08.indd 9 11.2.2021 9.38. Yllättävä pari ORJATYÖ SUOMESSA ORJATYÖ INTIASSA Olisipa jo kesä Olisipa viileämpää SOPIMINEN TYÖLLISYYS Osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta SUOMI SIIRTYY osatyökykyisten työllis tämisessä tyhjistä juhlapuheista käytän töön. Meillä on valtava joukko ihmisiä, jotka ovat valmiina tarttumaan toimeen, mutta eivät siihen syystä tai toi sesta kykene. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Hyvä keskusta, Suomen saatavat EU:n elpymispaketista pienevät noin puoli miljardia euroa. Työministeri Tuula Haataisen (sd.) tilaamassa selvityksessä esitetään uutta valtion omistamaa toimijaa, joka keskittyisi vaikeimmassa asemassa ole vien ihmisten auttamiseen. – Teknologiateollisuus on puhunut pal kantarkistusneuvotteluista jonkinlaisena sopimisen happotestinä. Kyse ei kai kuitenkaan ole mallioppilaan palkinnosta vaan toivottavasti ”koronatuhojen” mukaan annettavasta tuesta. Toivottavasti tulos nyt kelpaa heillekin. Syynä on se, että Suomen talous on kärsinyt koronaviruspandemiassa ennakoitua vähemmän. Haponkestävää sopimista TEOLLISUUSLIITON PALKKAKYSELYSTÄ sel viää, että luottamusmiesten tekemien pai kallisen sopimusten piirissä on tänä vuonna reilut puolet alan työntekijöistä. Hyvä keskusta, toki pitää myös muistaa, että ajamanne maakuntamalli toimii samalla logiikalla kuin EU:n elpymispaketti teidän ajatusmallissanne. Osatyökykyisten työllisyyden paranta minen on osa toimia, joilla hallitus yrit tää lisätä työllisten määrän 80 000:lla. Uudessa mallissa työn tekeminen yhdistettäisiin riittäviin palveluihin. – Työllisyyden vahvistamisen lisäksi tässä on kyse osallisuudesta ja oikeuden mukaisuudesta
3. Mihin ammattiin venäläinen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi on kouluttautunut. 10. Kuntavaalit ovat kuntalaisten merkit tävin mahdollisuus vaikuttaa omaan lä hidemokratiaansa. Mikä on Suomen suosituin suoratoistopalvelu Audience Projectin vuosiraportin mukaan. 6. 2. Useissa vaaleissa ovat monet ehdokkaat – eten kin naiset – kokeneet sanallista ja fyy sistä uhkailua. Kuinka paljon Suomessa on osatyökykyisiä. Kuka on Josep Borrell. Yhteisessä ulostulossa lis tataan hyvin nykyajan vaalirauhan pe riaatteet: ”Vaalirauha tarkoittaa demokraattis ten oikeuksien loukkaamatonta ja tur vallista toteutumista kuntavaaleissa. Nyt tar vitaan enemmän rauhaa, kun omasta näkemyksestä eroavat mielipiteet ha lutaan vaientaa uhkailemalla. Minkä vaalien yhteydessä Suomen ensimmäinen vaalikone julkaistiin. MInkä puolueen pormestariehdokas on Eeva Kärkkäinen. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT AFP / Justin Tallis Nyt tuli iso 10 VIS V 1. Vas tau kse t: 1) Yhd ist yne et Ara bie mira atit 2) Net flix 3) EU :n ulk opo liit tin en kor kea edu sta ja 4) Chi cag o Bla ckh aw ksis sa 5.) Mya nmar ist a 6) Noi n 60 00 7) Kes kus tan Hel sin giss ä 8) Kita ra 9) Eur opa rla men ttiv aal eiss a vuo nna 199 6 (Yl e) 10 ) Jur ist in am mat tiin MAAILMAN TILA • Vaalirauha Julistetaan rauha vaalikentille V aalirauha on saanut uuden merkityksen. Ehdokkaille ja heille vaalityötä tekeville on taattava mahdol lisuus turvalliseen kampanjointiin. Mikä oli muusikko Heikki Laurilan soitin. Mikä maa lähetti helmikuun alussa avaruusluotaimen Marsin kiertoradalle. Mistä maasta kuva on. Perinteises tihän sanalla tarkoitetaan lähinnä vaalikampanjoin nille asetettavia rajoituksia. Vaalirauha tarkoittaa jokaisen vapaata oikeutta kannattaa haluamaansa mie lipidettä, äänestää haluamaansa ehdo kasta, jokaisen oikeutta asettua ehdolle ja jokaisen oikeutta äänestää turvalli sesti. 4. 8. 7. Vaalirauha tarkoittaa sananvapa utta, johon sisältyy velvollisuus toisten mielipiteiden ja hyvin tapojen kunnioit tamiseen. 5. Emme hyväksy ehdokkaisiin kohdistuvaa väkivaltaa, uhkailua tai painostamista, epäasiallista viestintää tai valheellisten tietojen levittämistä…” JYTKY De_18022021_10.indd 10 11.2.2021 9.34. Missä NHL-joukkueessa pelaa maalivahti Kevin Lankinen. 9. Kuntaliitto ja puoluesihteerit vetoa vat vaalirauhan puolesta kevään kun tavaaleissa
Heistä lähes 80 prosenttia on työssään välittömässä fyysisessä yhtey dessä muihin ihmisiin. Ja se on yöeläin, ei mikään aamu kukkuja. Voimaeläimesi on pöllö. Tulin tähän työhön STTK:sta, jossa työkenttä oli osin sa manlainen. Miten korona vaikuttaa jaksamiseen. Moni kokee ko ronan muuttaneen työn aiempaa kuor mittavammaksi. De_18022021_10.indd 11 11.2.2021 9.34. SAK:n tuoreen kyse lyn mukaan koronapandemian terveys uhat ja taloudelliset vaikutukset iskevät pahiten työntekijäammateissa työsken televiin. Samasta syystä aikanaan hakeuduin kehitysyhteistyöhön ja Ni caraquaan. Se oli monella tavalla opet tavaista aikaa. Olen aina halunnut tehdä työtä, jossa voi ajaa yhteisvastuuta, solidaarisuutta ja ihmisarvoa. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva KEHUTAAN TYÖKAVERI PÄIVÄSSÄ. Nyt korostuu itsensä johtaminen ja er gonomia etätyössä. Olet kutsunut itseäsi maailmanparantajaksi. Työntekijöiden tarpeita ja ideoita pitäisi kuunnella enemmän. Monelle on tärkeää, että kokee voivansa vaikuttaa omaan työhönsä. Miksi. 11 Demokraatti Mikä meno, Riitta Työläjärvi, SAK:n uusi asiantuntijalääkäri. Miksi mielenterveysongelmat ovat yleisin sairauslomien syy. ja kehua työkaveri päivässä! Jaksami sessa tarvitaan myös myönteistä palau tetta. Tässä johtajilla on tär keä rooli eli kuinka johtaa jaksamista tu kien. Pöllöä pidetään rauhallisena ja viisaana eläimenä, joka hyödyntää elämänkoke musta. Ja me kaikki voisimme harrastaa enemmän ryhmätsemppausta Riittävän hyvä kelpaa Suomalainen ottaa työelämän liian vakavasti. Lähes puolet vas tanneista on pelännyt sairastuvansa ko ronaan omassa työssään. Suomi on ehkä suori tusyhteiskunta, jossa työelämä otetaan liian vakavasti. Miksi. Vaadimme itseltämme töissä liikaa, kun riittävän hyväkin työ suoritus kelpaisi. Siis niillä, jotka voi vat etätyötä tehdä. Hyvä on meno. SAK:ssa on vahvemmin duunaritaustainen jäsenkunta, ja sen takia täällä korostuvat perinteisemmät työsuojeluriskit. Pohjoismaiseen, vähän melankoliseen elämänasenteeseen tot tuneena pidin erityisesti nicaraqualais ten elämänilosta. Hyvä kysymys. Vaikka sielläkin teh dään paljon töitä, nicaraqualaiset osaa vat aina keksiä syyn juhlaan. Sitähän ammattiyhdistys liikekin tekee
Tämä lähes lentäväksi lauseeksi muodostunut ilmaus jäi aika monelle epäselväksi. Uusi omistaja on rahastanut korottamalla jatkuvasti sähkönsiirron hintoja ja tämä on tuntunut monen suomalaisen kukkarossa. Viime vuoden keväänä Marinin hallitus päätti muuttaa Vaken ilmastorahastoksi. Olennainen muutos oli, että hallitus pystyi päättämään Vaken osakemyynneistä ohi eduskunnan. Sen omistaa Timo Nieminen, josta keskustataustainen Nuorisosäätiö oli tehnyt poliisille tutkintapyynnön. Vaken toiminta oli kuitenkin lähinnä tappion tekemistä ja muhkeiden palkkioiden maksamista johdolle ja sen hallitusjäsenille. Myynnistä tosin teki päätöksen Fortum, mutta hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi sen. Tase töihin vai lupa rahastaa VALTION MYYMÄN RASKONEEN MYYNTIHINTA KYMMENKERTAISTUI VAJAASSA KOLMESSA VUODESSA. Ainoan sijoituksensa Vake teki sosiaalija terveydenhuollon tietojärjestelmien rakentamista varten perustettuun Sotedigi-yhtiöön. Tämän vuoden tammikuussa Lease Deal myi Raskoneen 30,7 miljoonalla eurolla. Sipilä itse kuvasi eduskunnassa vuonna 2016 sen tarkoitusta: ”Tase on omaisuutta ja omaisuuden paremmalla hoitamisella ja omaisuuden arvon kasvulla pystymme rahoittamaan hyvinvointipalveluja ja pistämään niitä uuden kasvun siemeneksi”. Edelleen väännetään esimerkiksi Fortumin sähköverkkojen myynnistä (2013) Carunalle. Sipilä perustutti uuden omistajaohjauslinjan vetäjäksi valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n, johon siirrettiin useita valtion yhtiöomistuksia, muun muassa Nesteen, Altian ja Postin. P ääministerinä Juha Sipilä (kesk.) koki, että omaisuutta makaa tuottamattomana erilaisissa valtion omistamissa yrityksissä. Myikö valtio Raskoneen alihintaan. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Samanlainen niin sanotun luonnollisen monopolin myynti, ”lupa rahastaa”, oli aikoinaan esimerkiksi Ylen lähetysverkko Digitan myynti Ranskaan. analyysi De_18022021_12.indd 12 11.2.2021 10.46. Pitkään tappiota tehneestä, mutta myyntikuntoon saadusta yrityksestä hallitus nettosi lopulta 3,2 miljoonaa euroa. Vaikka Sipilän hallituksen ajasta saattoi jäädä kuva suurien järjestelyjen kautena, niin euroissa laskettuna tähän mennessä Paavo Lipposen toinen hallitus (1999– 2003) on tehnyt suurimmat myynnit, 6,8 miljardia euroa, valtion omistamissa yhtiöissä. Käytännössä tämä merkitsi hallitukselle omaa ”lisäbudjettia”. Sen osakepotin arvo oli pian perustamisen jälleen noin kaksi miljardia euroa. Raskoneen hinta kymmenkertaistui vajaassa kolmessa vuodessa. Raskone myytiin Lease Deal -konsernille. Siinä selvitettiin Nuorisosäätiöön liittyviä tonttikauppoja ja kallista vuokrasopimusta Hollolassa. Sipilän hallitus ei ole ainoa, jolla omistajaohjaukseen liittyvät suunnitelmat ovat välillä menneet enemmän tai vähemmän metsään. Valtion omistajaohjaus on vaikea laji. Jos myi, niin miksi. VALTION OMISTAJAOHJAUS on vaikea laji ja siitä vastuuta kantavat poliitikot saavat helposti näpeilleen – usein jälkiviisauden maustamana. Hän halusi panna taseen töihin. Kauppaan liittyvät asiakirjat on julistettu kokonaan salaisiksi. Hyvä esimerkki on Vaken omistuksista vuonna 2018 myyty raskaan kuljetuskaluston huoltoon erikoistunut Raskone. Siinä on moni poliitikko saanut näpeilleen. VAKEN TOIMINNASSA ”valtion omaisuuden parempi hoitaminen” olisi voinut hoitua paremminkin. Tuolloin omistajaohjausministerinä oli Pekka Haavisto (vihr.)
Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 -2 000 -4 000 -6 000 2019 2020 2019 2020 +9801 +5324 2019 2020 -3903 -2287 -5894 -3037 . Muuttoliikkeen isoa kuvaa korona ei muuttanut, ainoastaan hieman loivensi. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Korona hidasti muuttokehitystä Kaupungistuminen jatkuu koronasta huolimatta. Kaupunkimaiset kunnat saivat viime vuonna muuttovoittoa, mutta taajaan asutut ja maaseutumaiset kunnat menettivät asukkaita. Korona-ajan sanoja ovat etätyö, etäily ja pako kaupungista. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Tilastokeskus Lähde: Kuntaliitto Arvostamme suomalaista työtä. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. . G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ti la st ok es ku s 27/4 työ Yhä useampi suomalainen tekee töitä vapaaajallaan, ja eniten Euroopassa. Kuntatalous Koronatuki pelasti viime vuonna monen kunnan talouden. Taajaan asutut kunnat Kaupunki maiset kunnat Maaseutu maiset kunnat Asukasta M U U TT O K EH IT YS De_18022021_13.indd 13 10.2.2021 17.10. Tälle vuodelle odotetaan ongelmia
Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva Nora Vilva / Grafiikka Arja Jokiaho De_18022021_14.indd 14 11.2.2021 10.59. uskottavuutta SDP:n kannatukseen isoissa kaupungeissa haetaan nostetta verkostossa, jossa yhdeksän suuren paikkakunnan demarit ovat lyöneet fiksut päänsä yhteen. 14 Demokraatti URBAANIA uskottavuutta SDP:n kannatukseen isoissa kaupungeissa haetaan nostetta verkostossa, jossa yhdeksän suuren paikkakunnan demarit ovat lyöneet fiksut päänsä yhteen
15 Demokraatti ILMIÖ S uomen yhdeksän suurimman, yli 100 000 asukkaan, kaupungin vaalitulokset eivät antaneet SDP:lle aihetta iloon viime kuntavaalien jälkeen. Sitä, miten SDP näyttäytyy positiivisena, eteenpäin katsovana ja urbaaninakin vaihtoehtona, jota äänestää ja jonka toiminnassa olla mukana, SDP:n kaupunkipoliittinen koordinaattori Tiina Isotalus kuvailee viime vuoden alusta lähtien vetämäänsä projektia. Kaupunkien kannatustilastoissa ykköspaikasta kokoomuksen kanssa pitkään kisannut SDP tippui kolmanneksi, kun vihreät porhalsi vauhdilla ohi toiselle sijalle. – Se data, mitä on saatu ja miten se on ruokkinut keskustelua paikallisesti, on ollut aivan loistavaa, sanoo myös Jyväskylän työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri Eetu Kinnunen. On hirveän tärkeää, että työ on nyt aloitettu – mielestäni tätä pitää jatkaa kaikissa vaaleissa, koska kerralla ei tule valmista, Vantaan työväenyhdistyksen järjestösihteeri Jouko Lindtman sanoo. Toisaalta olennaista on myös sisältöihin pureutuminen eli SDP:n kaupunkipolitiikan teemojen ja painopisteiden kirkastaminen. Nyt yhdeksän suurimman kaupungin – Helsingin, Vantaan, Espoon, Turun, Lahden, Tampereen, Kuopion, Oulun ja Jyväskylän – demarit muodostavat verkoston, jossa pohditaan konsteja nostaa ja lujittaa SDP:n kannatusta. Puolue pisti Marinin aloitteesta pystyyn kaupunkipoliittisen verkoston, joka sittemmin jalostui nykymuotoonsa. Isotalus kertoo, että projektissa lähestytään kaupunkikannatusta monipuolisesti. OLEMME SAANEET AJATUSTA TIEDOLLA JOHTAMISESTA. – Olemme miettineet muun muassa kaupunkiuskottavuutta. De_18022021_14.indd 15 11.2.2021 10.59. Käytännönläheisesti voidaan miettiä uusia toimintatapoja ruohonjuuritason järjestötoimintaan. – Emme näytä enää uskottavalta vaihtoehdolta nuorelle arvoliberaalille sukupolvelle, silloinen 1.varapuheenjohtaja Sanna Marin summasi Helsingin Sanomissa (19.8.2017). SDP menetti jalansijaansa etenkin isoissa, kasvavissa kaupungeissa. – Hienoa, että puolue otti isot kaupungit haltuun. – Olemme saaneet ajatusta tiedolla johtamisesta – että ei mennä vain sillä, miltä meistä ehdokkaista, kunnallisjärjestön hallituksesta tai valtuustoryhmän ihmisistä itsestä tuntuu, vaan että käytössä on myös tutkittua tietoa, Oulun työväenyhdistyksen puheenjohtaja Mika Pietilä kuvaa
. Ahaa-elämys oli toisaalta sekin, millaisista asioista SDP:n jyväskyläläiset kannattajat olivat laajalti yhtä mieltä. Ihmiset haluavat kuntavaaleissa äänestäessään vaikuttaa eniten työllisyyden edistämiseen sekä kulttuurija tapahtumatarjontaan. Tutkimuksessa haastateltiin Helsingin, Vantaan, Turun, Tampereen, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion asukkaita. De_18022021_14.indd 16 11.2.2021 10.59. Hänen mielestään yhtä jyrkkää jakoa ei näy puolueen aktiivien kesken. Tiina Isotalus summaa, että kysely vahvisti monia ennakkokäsityksiä – oli helpottavaa huomata, ettei asioita oltu arvioitu aivan metsään. – Siksi siellä nousevat nämä kulttuuriasiat eli tavallaan asiat, jotka eivät talousarviossa näyttele yleensä kovin suurta roolia, mutta joilla on iso rooli asukkaiden viihtyvyydessä. . Keitä he ovat, mitä he toivovat valtuustolta, millainen mielikuva heillä on SDP:stä ja päättäjistä. YKSI DEMAREIHIN LIITETTY MIELIKUVA OLI UUDISTAVUUDEN JA NYKYAIKAISUUDEN PUUTE. Toisaalta aineisto tarjosi myös yllätyksiä ja ahaa-elämyksiä. Vantaalla ja Helsingissä vastaavia kyselyjä on tehty jo pitkään, Jouko Lindtman kertoo. – Jos tässä ryhmässä kannatusta halutaan nostaa, pitää olla selkeitä näkemyksiä ja linjan pitää olla muutakin kuin että jatketaan, kuten ennenkin, Kinnunen kiteyttää. . Pitkällä aikavälillä nimittäin vasta kertyykin mielenkiintoista tietoa toiminnan tueksi. Jokaisesta kaupungista haastateltiin puhelimitse viisisataa 18–79-vuotiasta ihmistä. Positiivisia mielikuvia taas olivat esimerkiksi ihmiskeskeisyys ja hyväntahtoisuus. Opiskelijatai työterveyshuollon piirissä olevan arkea terveyskeskuksen jonojen pituus ei juuri hetkauta. – Olin ajatellut, että meillä on paljon porukkaa, joka suhtautuu melko intohimottomasti kulttuuriasioihin, mutta yllättäen SDP:n kannattajat haluavatkin, että kaupunki panostaa enemmän kulttuuriin, liikuntaan ja tapahtumiin. Näissä SDP on pyrkinyt esiintymään maltillisena puolueena, Kinnunen kuvaa. . Kyselyssä ne olivat vasta kolmantena. TIINA ISOTALUS kertoo kyselyn esimerkiksi paljastaneen, että aihe, jonka moni demari mielellään mainitsee kuntavaalien ykkösasiaksi, ei yllättäen olekaan sitä – ainakaan kaupunkilaisille äänestäjille. Kun asukkaat ovat keskimääräistä nuorempia ja koulutetumpia, myös heidän kosketuksensa vaikkapa sote-palveluihin voi olla olematon. Siitä olisi hänestä hyväksi perinteeksi myös muihin kaupunkeihin. TYÖKALUNA KYSELYTYTKIMUS . Eetu Kinnusta hieman yllätti, kuinka selvästi ja ”aika fifty-fifty” SDP:n kannattajien mielipiteet joistakin asioista jakautuivat. – Olemme tehneet tätä vuodesta 2012, ja nyt pikkuhiljaa voidaan alkaa vetää tuloksia yhteen – nähdä sitä kehitystä ja tehdä vertailuakin, hän kertoo. Isotalus arvioi, että viime vuosina identiteettipolitiikan korostuminen on avittanut vihreitä ja vasemmistoliittoa vahvistamaan asemiaan kaupungeissa. Kyselytutkimuksessa yksi demareihin liitetty mielikuva oli uudistavuuden ja nykyaikaisuuden puute. Tämä osoittaa, kuinka erilainen joukko puolueen jäsenet ja sen kannattajat ovat. Kyselyn toteutti Kantar TNS elo-lokakuussa 2020. – Meillä on kova usko siihen, että peruspalvelut ovat asia, mikä ihmisiä liikuttaa. . . . Tässä keskustelussa olemme ehkä hävinneet viime vuosina – kun mietitään, mikä nuorta kaupunkilaista kiinnostaa ja mikä hänen arkeensa vaikuttaa, Isotalus sanoo. Kaikkien kaupunkien vastaajien yhteenvedon perusteella yksityisautoilu, lihansyönti ja tietullit jakoivat SDP:n kannattajien mielipiteitä enemmän kuin muiden puolueiden kannattajia. Nuoremmille äänestäjille henkilökohtaisesti tärkeiden asioiden joukossa korostuvat usein teemat, joita SDP:n on ollut hankala ottaa kunnolla haltuun, Isotalus ja Kinnunen arvioivat. MIKSI PERUSPALVELUT eivät sitten ole kuuminta hottia isojen kaupunkien vaalikentillä. – Samoin en osannut ajatella, että täydennysrakentaminen aiheena herättäisi SDP:n äänestäjissä intohimoja. Paljastui, että heidän joukossaan on paljon sellaisia, jotka eivät halua, että nykyisille asuinalueille rakennetaan lisää, hän jatkaa. Mika Pietilä kertoo, että oululaisten työpajoissa on pohdittu paljon, kuinka hyvin omat kannattajat ja potentiaaliset äänestäjät lopulta tunnetaan. – SDP:n on ollut vaikeampaa profiloitua selkeästi puolueeksi, jolle esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen kysymykset ovat ehdottoman tärkeitä tai joka hinnalla millä hyvänsä on valmis hillitsemään ilmastonmuutosta. 16 Demokraatti D-ILMIÖ MAINITTU DATA on peräisin puolueen teettämästä kyselytutkimuksesta, jossa haastateltiin 18–79-vuotiaita asukkaita seitsemästä kaupungista. Vastaajilta kysyttiin muun muassa heidän näkemyksiään kaupungin palvelujen nykytilasta, mielipiteitä kaupungin kehittämisestä, arvioita puolueiden asemasta ja roolista, mielikuvia SDP:stä ja päättäjistä sekä heitä motivoivista syistä äänestää kuntavaaleissa. Kinnunen muistuttaa, että ryhmänä nuoret äänestäjät tyypillisesti haluavat muutosta vallitseviin olosuhteisiin
Perheen perustaminen on usein vaihe, jolloin äänestysaktiivisuuskin nousee, Kinnunen muistuttaa. Haluamme kehittää Oulua niin, että tämä on tulevaisuudessakin hyvä paikka asua, elää ja olla, Pietilä sanoo. – Olemme tilanteen mukaan osaltamme myös uudistamassa. Pietilä kokee, että verkostosta ja erityisesti saadusta tutkimustiedosta on saatu potkua paikalliseen työhön. – Asia on ajankohtainen myös koronan vuoksi, koska alat, joita pandemia on koviten kohdellut – kulttuuri-, tapahtumaja palveluala – ovat myös aloja, jotka työllistävät valtavasti ihmisiä nimenomaan kaupungeissa, Isotalus sanoo. KOK 30 25 20 15 10 5 VIHR SDP VAS PS KESK % Lähde: Ajatuspaja Toivo, 2017 Tänä syksynä seitsemässä kaupungissa toteutetun kyselyn perusteella kaikkiaan SDP on luotettu peruspalvelujen järjestäjänä, mutta pääsääntöisesti myös taloudessa. Oulun demarit haluavat myös osoittaa palturiksi puheet siitä, että SDP olisi paikalleen pysähtynyt puolue. Paljastui, että SDP olikin ykkönen molemmissa. Esimerkiksi kuntavaaliohjelmaa on herätty terävöittämään – nyt ohjelman aiheita on valittu tarkemmin. Vaikka ne olisivat pieniä uudistavia askeleita, nekin tuovat uskottavuutta, Lindtman painottaa. SDP:N KANNATTAJIEN MIELIPITEET JAKAUTUIVAT JOISTAKIN ASIOISTA ”AIKA FIFTY-FIFTY”. Niinpä vaaliohjelmassa katsotaan tulevaan ja rohkeasti visioidaan, millaista kaupunkia demarit haluavat rakentaa nyt ja pitkällä aikavälillä. Lapsiperheitä koskevat asiat ovat tärkeitä kaupungeissakin. 17 Demokraatti Kannatuksen muutos kaupungeissa Puolueiden kannatus yli 100 000 asukkaan kaupungeissa Kuntavaalit 2012 Kuntavaalit 2017 ON ARVOKASTA, että kannatusprojektissa kaupunkien kesken on vaihdettu avoimesti tietoa, osaamista ja kokemuksia, Mika Pietilä sanoo. Hän iloitsee, että Oulussa paikallisiin työpajoihin on saatu osallistettua myös muita kuin jo aiemmin toiminnassa aktiivisesti mukana olleita – rivijäsenten panos onkin ollut tärkeä. – Sinne ei ole laitettu ihan kaikkea, mitä sieltä toiveiden tynnyristä löytyy, hän kiteyttää. – Joukkoliikenteen kehittämisestä, hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisesta, siitä että asuntojen hinnat pysyvät kohtuullisena, hän luettelee. Luotettava ei kuitenkaan ole yhtä kuin paikalleen pysähtynyt. – SDP ei ole jämähtänyt Oulussakaan! Meillä toki on tiettyjä asioita ja periaatteita, joista ei tingitä, mutta haluamme todella myös katsoa eteenpäin. SDP:n on kyettävä viestimään, miksi puolue on hyvä huolehtimaan juuri kaupunkilaisia koskevista asioista. KAUPUNKILAISET ELINKEINOT on yksi aihe, josta Tiina Isotaluksen mukaan SDP:n tulisi puhua kuntavaaleissa. – Jos SDP nähdään puolueena, joka huolehtii päiväkodeista, kouluista – siitä, että lapsiperheillä on hyvä asua kaupungissa – se vaikuttaa myönteisesti halukkuuteen äänestää SDP:tä. Kyselytytkimuksen mukaan laajalti hyväksyttyjä kaupunkipolitiikan tavoitteita olivat halu kehittää lähiöitä, panostukset kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittämiseen, asuinalueiden eriarvoistumisen lieventäminen sekä eri pyrkimykset hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi. 8, 3 % 7, 5 % 26 ,3 % 25 ,3 % 11 ,6 % 8, 2 % 19 ,3 % 17 ,2 % 9, 3 % 10 ,4 % 15 ,6 % 20 ,1 % De_18022021_14.indd 17 11.2.2021 10.59. Jouko Lindtman kertoo, että Vantaalla yllätyttiin vuonna 2012 tehdyn ensimmäisen kyselyn tuloksista. Sitä osattiin odottaa, että palvelujen tuottajana demareihin luotetaan, mutta kokoomuksen uumoiltiin nauttivan enemmän luottamusta talousasioissa. Lindtman arvioi, että SDP on Vantaan suurin puolue luottamuksen ansiosta. KAUPUNGEILLE ERITYISIIN kysymyksiin pitää olla vastauksia, Eetu Kinnunen sanoo kannatuksen nostamisesta. Hänen mielestään on selvää, että vaaleissa on kyse myös julkisten palvelujen säilyttämisestä kaupungeissa
18 Demokraatti D-ILMIÖ – Molemmat suurimmat kaupunkipuolueet, kokoomus ja vihreät, ovat tehneet hyvin yksityistävää, markkinavetoista kaupunkipolitiikkaa, jossa elinvoimatematiikan lisäksi myös kaupataan pois peruspalveluita, Isotalus toteaa. Isotalus toivoo, että vaalien lähestyessä myös kasvun haasteista puhuttaisiin enemmän. – SDP:n tehtävä on kysyä kysymys, onko tämä hyvää kehitystä kaupungeissa vai olisiko meidän turvattava laadukkaat julkiset palvelut myös kaikille kaupunkilaisille. Kasvun ongelma on kaupungin näkökulmasta positiivinen, mutta se tarjoaa mahdollisuuksia yksityisille yrityksille kiilata väliin ja lohkaista itselleen isojakin kakkupaloja julkisrahoitteisesta toiminnasta, Tiina Isotalus sanoo. De_18022021_14.indd 18 11.2.2021 10.59. Aiheet, tarkemman aikataulun ja tallenteet aiemmista lähetyksistä löydät SDP:n Facebook-sivuilta. Isotaluksen mukaan vaaleissa on syytä kysyä, miten kasvavassa kaupungissa pystytään laajentamaan palveluverkkoa siten, että samalla julkinen palveluntarjoaja pysyy laadukkaana ja tarjonta on riittävä. Lähetyksissä käsitellään eri aiheita päättäjien, asiantuntijoiden ja kuntavaaliehdokkaiden kanssa. tammikuuta. . – Kaupunkien on tasapainoteltava peruspalveluiden ylläpidon ja investointien välillä. KAUPUNKIKIERTUE FACEBOOKISSA . Nyt aihe on ollut esillä olemattoman vähän, hän arvioi. Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.), SDP:n kaupunkipoliittinen koordinaattori Tiina Isotalus ja SDP:n 2. Kiertue on jo vieraillut Espoossa, Lahdessa ja Kuopiossa. varapuheenjohtaja Ville Skinnari valmistautumassa kaupunkikiertueen ensimmäiseen lähetykseen 26. Seuraavina vuorossa ovat Tampere (23.2.), Vantaa, Jyväskylä, Oulu, Helsinki ja Turku. SDP järjestää kaupunkipolitiikan ilmiöihin pureutuvia Facebook-lähetyksiä tiistai-iltaisin kello 18. .
– Meidän kannatuksemme ja asemamme edellyttävät, että teemme yhteistyötä muiden puolueiden kanssa, jotta voimme saavuttaa tavoitteitamme. Tämä kolmen otos kuvaa sitä, että vaikka monet kaupunkipolitiikan aiheet ja huolet ovat jaettuja, eivät kaupungit ole yhdestä puusta. – Väestö ikääntyy ja sieltä ikääntyneemmästä päästä siirtyy sitä perinteistä, teollisuudesta eläkkeelle jäänyttä demareiden äänestäjäkuntaa taivaallisen vaalipiirin puolelle. Kinnunen arvioi, että vihreiden lista on heikompi kuin viimeksi, eikä perussuomalaisista ole demareiden ohittajaksi, vaikka valtakunnallinen gallup-kannatus vaalivoittoa puolueelle povaakin. Oulun SDP:n tavoitteena on, että tulevalle kaudelle saadaan aikaan valtuustosopimus. Vuosien mittaan tehtaita on hävinnyt, kun taas yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat kasvattaneet kokoaan. Lindtman painottaa, että kentän positiivinen vaikutus Vantaalle on merkittävä. Eroja on monia SDP:n kannatuksesta (katso grafiikka) lähtien. VIHREIDEN NOUSU näkyi Vantaallakin, mutta SDP säilytti asemansa valtuuston suurimpana puolueena. – Tämä on hirveän tärkeää, kun mietitään vaikka metropoliuudistamista tai maakuntajuttuja. OULUSSA KESKUSTA on perinteisesti ykkönen, mutta vankan kannatuksen taustalla vaikuttavat myös kuntaliitokset, joissa kaupunkiin on yhdistynyt ”kepulaisia” kuntia. Vaaleissa puhuttavista aiheista Helsinki-Vantaan lentokenttä on selvästi vantaalainen teema. 19 Demokraatti Kannatus eri kantimissa YHDEKSÄN KAUPUNGIN verkostosta tässä jutussa äänessä olivat demarit Jyväskylästä, Oulusta ja Vantaalta. SDP menetti viime vaaleissa yhden valtuustopaikan Mika Pietilän mukaan paljolti juuri kuntaliitosten vuoksi. – Toivoisi, että valtio ja puoluekin muistaisivat lentokentän aluetta vaikeina aikoina. Eetu Kinnunen kertaa, että Jyväskylässä viime vaalien tuloksessa – vihreiden rynnistyksessä ykköseksi SDP:n ohi – näkyi kaupungin muutos teollisuuskaupungista yliopistokaupungiksi. Samaan aikaan kaupunkiin tulee koko ajan uutta, opiskelevaa nuorisoa, hän kuvaa muutosta. Valtuustoryhmien suuruusjärjestyksessä SDP on viides. Tulevallakin kaudella myös yhteisten tavoitteiden hakeminen tulee olemaan demareille tärkeä asia. Ehdokaslistalla on uusia ja nuoria ehdokkaita, vaaliohjelma on hyvä ja porukka motivoitunutta. Jouko Lindtman arvioi, että puolueen näkökulmasta on tärLä hd e: Tu lo sp al ve lu .v aa lit .fi keää, että edes yhdessä pääkaupunkiseudun kaupungissa SDP on ykkönen. Kenttä ja sen ympäristö on vahvasti työllistävä alue, johon korona on iskenyt rankasti. Mitä se olisi, jos esimerkiksi kokoomus heiluttaisi yksin tahtipuikkoja kaikissa kolmessa – Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, hän maalaa. SDP:n tilanne näyttää Kinnusen mukaan nyt valoisalta. SDP 25 % (-1 %) VIHR 17,8 % (+4,2 %) PS 12,4 % (-3,4 %) VAS 7,4 % (1,1 %) MUUT 6,7 % (-0,10 %) KOK 24,4 % (-1,1 %) KESK 4,3 % (-0,7%) VANTAA VIHR 19,9 % (+8,8 %) SDP 19,3 % (-4,8 %) KOK 17,40 % (-1,2 %) KESK 15,9 % (-1,1 %) VAS 10,10 % (+1 %) PS 8,1 % (-3,5 %) MUUT 7,8 % (+1,1 %) JYVÄSKYLÄ KESK 24,2 % (-2,9 %) KOK 19,1 % (-0,8 %) VAS 16 % (+0,2 %) VIHR 14,7 % (+4,7 %) SDP 12,3 % (-1,3 %) PS 8,3 % (-3,3 %) MUUT 3,9 % (+2 %) OULU VALTUUSTOPUOLUEET, ÄÄNIMÄÄRÄ 2017 VAALEISSA, % (MUUTOS KUNTAVAALEIHIN 2012) Valtuustopuolueet, äänimäärä 2017 vaaleissa, % (muutos kuntavaaleihin 2012) 12:58 Tai: Valtuuston puolueet… Ansa Blomberg 1:27 PM De_18022021_14.indd 19 11.2.2021 10.59
Kuinka paljon. Kuinka todennäköisesti suosittelisit Demokraattia. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Voittajille ilmoitetaan puhelimitse. Asteikolla 1–10, 1 = erittäin huono, 10 = erittäin hyvä Kaipaatko jotain lisää painettuun lehteen, mitä. 20 Demokraatti Auta meitä kehittämään Demokraatin painettua aikakauslehteä ja verkkolehteä Demokraatti.fi. Kuinka onnistuneena pidät painettua lehteä. Vastausaikaa on 26.2.2021 saakka. Vastaa alla oleviin kysymyksiin ja toimita vastauskuponki joko postitse (postimaksu on maksettu) tai sähköisesti. Jälkimmäisessä tapauksessa ota kuva täytetystä lomakkeesta ja lähetä se sähköpostilla osoitteeseen: vastaukset@demokraatti.fi Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kolme S-ketjun 100 euron arvoista lahjakorttia. Asteikolla 1–10, 1 = erittäin huono, 10 = erittäin hyvä Kaipaatko jotain lisää verkkolehteen, mitä. Demokraatti tilaajapalvelu Vastauslähetys Tunnus 5001958 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi: Puhelinnumero: Luetko Demokraatin verkkolehteä. Joka päivä Viikottain Harvemmin Kuinka onnistuneena pidät verkkolehteä. Kyllä En Kuinka usein luet Demokraatin verkkolehteä, jos luet. Asteikolla 1–10, 1 = en suosittelisi, 10 = suosittelisin Demokraatti maksaa postimaksun. De_18022021_20.indd 20 10.2.2021 17.04. Mitä mieltä Demokraatista. Olisitko valmis maksamaan Demokraatin painetun lehden kaltaisista jutuista, jos ne ilmestyisivät maksumuurin takana verkossa