tradeka.fi/liity 18.12.2025 / 6,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 23 /2 5 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 23 • 20 25 / 18 . Tradeka. VAIHTOEHTOBUDJETTI Teatteria ja vakavaa taloudenpitoa TURKKA Hullu vai nero. Tutustu ja liity jäseneksi . Tuntuvia alennuksia arkeen ja ilonpitoon sadoista etupaikoista 33,64 € kertamaksulla. Etuja ja enemmän. jo ulu ku ut a KEHITYSAPU TEEMA Vaikeaa auttamista SUSI Mutkat suoraksi ja ampumaan PARTA POIS! Kuka on juhlavuoden joulupukki. PAL.VKO 2026-05 00 74 43 -2 52 3 6 414880 074923 2 5 2 3 de_18122025_001.indd 1 de_18122025_001.indd 1 8.12.2025 18.30 8.12.2025 18.30
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki rakennusliitto.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi de_18122025_002.indd 1 de_18122025_002.indd 1 3.12.2025 16.02 3.12.2025 16.02. Rauhallista Joul ua JA ILOISTA UUTTA VUOTTA 2026! FRIDFULL JUL OCH ETT LYCKOSAMT NYTT ÅR 2026! HAPPY HOLIDAYS AND BEST WISHES FOR THE NEW YEAR 2026! Tänä vuonna lahjoitamme joulutervehdyksiin varatut rahat Voices of Childrenille ja SASKin Reilua Joulua -keräykseen. I år donerar vi pengarna som reserverats för julhälsningar till Voices of Children och Förbundet för mödraoch SASKs insamling Reilua Joulua. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. This year, we donate the money reserved for Christmas greetings to Voices of Children and SASK’s “Reilua Joulua” Christmas campaign. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.
KASVO TEEMA ILMIÖ de_18122025_03.indd 3 de_18122025_03.indd 3 9.12.2025 17.00 9.12.2025 17.00. 3 Demokraatti 23 /2 5 36 14 56 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 18. Syvien arvojen puolustaja. Vettä ja välistävetoa. JOULUKUUTA 2025 BUDJETTI KEHITYSAPU KOUTANIEMI Rahanjakoa ja vakavaa politiikantekoa
de_18122025_04.indd 4 de_18122025_04.indd 4 10.12.2025 10.14 10.12.2025 10.14. Pyhänä työn teettämisen pitää olla vaikeampaa ja kalliimpaa. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Seuraava numero ilmestyy 29.1. Kuvataide: Helsingin yö ja Espanja Elokuva: Muotokuva Godardista Kirja: Laman lapset Kielenpäällä: Pirkko ja massimuija Kirja: Turkka elää Kirjavisa: Lastenrunoutta Liikkeen etuvartiossa: Mikkel Näkkäläjärvi Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Saga Lippo IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Meeri Koutaniemi Kolumni: Teemu Laajasalo Kasvot peilissä: Silja Leinonen Ka nn en ku va : M ik ko H uo ta ri 22 ANETTE KARLSSON Kahdella kielellä + TEEMA Kehitysapu 56 5 6 8 11 12 14 20 21 22 34 36 42 43 44 48 49 50 52 54 55 64 65 66 42 TEEMU LAAJASALO Piispa Ihminen tarvitsee lepopäivän. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Susanna Luikku Ulkoasu: AD Arja Jokiaho Taittaja Jaana Vainikka Valokuvaaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 23 /2 5 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Risuja ja lahjoja Viikon kuva: Se on joulu Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Leevi Karisalmi D-analyysi: Eläkesotku D-ilmiö: Rahaa ja kurjuutta Mepitshow: Maria Guzenina Susi: Mutkat ja piippu suoraksi Eduskunta: Kahdella kielellä Pukkivisa: Ja parran alla on... Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 www.demokraatti.f i Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
Nykykabinetti vain sählää saukko-, susija potkulakien valmistelussa, valtionosuusuudistuksissa ja Länsiradassa tai poistaa järjestöavustuksia väärämielisiksi kokemiltaan SASK:n kaltaisilta toimijoilta. M itä joululahjoja tämän vuoden päättäjät Suomessa ja ulkomailla tarvitsisivat. TÄLLAISIIN PAHANTEON asteisiin ei mikään Suomen hallitus koskaan yllä. Suomen tärkeimmän liittolaisen, Yhdysvaltojen politiikka muuttui jo talvella ensin suomalaisten arvojen ja syksyllä jo etujenkin vastaiseksi. Tälle joukolle toivoisi jouluksi kontillisen itsekritiikin kykyä – tai kirkkaan peilin. Nyt joulukuun alussa julkaistussa kansallisen turvallisuuden strategiassaan Trumpin hallinto meni vieläkin pitemmälle. Moni asia on hoitunut hallitukselta oikein hyvin, mutta vastaavasti eeppisiä tunarointejakin on ollut tänä vuonna tarpeeksi. Heidän aikanaan Yhdysvallat koki olevansa nimenomaan eurooppalaisen demokratian tukipilari, jolla oli vastuullaan länsimaisten arvojen (toki myös McDonaldsien ja Hollywoodin tuotosten) levittäminen maanosamme joka kolkkaan, Kremlin autoritäärisiä johtajavanhuksia vastaan. Tänä aatteiden ja arvojen polkumyyntiaikana Venäjä on edustanut ennustettavuutta ja vakautta. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Pukki, anna näille lahjoja Pääkirjoitus TÄLLE JOUKOLLE TOIVOISI KONTILLISEN ITSEKRITIIKIN KYKYÄ. Vuoden käänteet ovat olleet kansainvälisessä politiikassa poikkeuksellisen synkkiä ja ikäviä, eikä kotimaassakaan kilttejä pilttejä ole ihan mahdottomasti näkynyt. Peilistä olisi sekin hyöty, että sen voi vuoden 2027 jouluna paketoida uudelleen ja kierrättää uudelle valtioneuvostolle. Kuten myös Betlehemin alueen nykyiset valtiaat, nuo epäviisaat itämaan miehet Daavidin tähden – ja lingon – suojassa. Arkikokemus on osoittanut, että tuo käyttöesine tuppaa unohtumaan monen eri hallituskokoonpanon ministereiltä. PERINTEISET konservatiivipresidentit Ronald Reagan ja George Bush vanhempi pyörisivät haudoissaan, jos tietäisivät miten nykyinen Yhdysvallat lupaa julkisesti tukea niitä populistivoimia, jotka hajottavat demokraattista Eurooppaa. de_18122025_05.indd 5 de_18122025_05.indd 5 10.12.2025 8.03 10.12.2025 8.03. Se on pysynyt koko vuoden ajan yhtä epärehellisenä, aggressiivisena ja sotarikollisena sortajavaltiona kuin ehkä pelkäsimmekin. Syy niihin löytyy vain oman tonttulakin alta. Sitten se ihmettelee, miksei valtakunnassa ole tarpeeksi joulumieltä ja hyvää tahtoa. Paperissa kuvataan Eurooppaa jonkinlaisena jumalanhylkäämänä mielikuvitusalueena, joka pitää saattaa hajaannuksen tilaan ja laitaoikeiston aatteiden valtaan. Molempien suurvaltojen johtajat sietäisivät saada nuuttipukiltaan ja pakkasukoltaan risuja
Perinteiseen tapaan Demokraatti julkaisee vuoden viimeisessä lehdessä hyvän mielen kuvan, kun useimmissa tällä aukeamalla vuoden mittaan julkaistuissa kuvissa on ollut muun muassa sotaa, nälkää ja luonnonkatastrofeja. 6 Demokraatti V iik on ku va iS to ck HYVÄÄ JOULUA. de_18122025_06.indd 6 de_18122025_06.indd 6 10.12.2025 9.34 10.12.2025 9.34. Valitettavasti kuvatarjonta on painottunut niihin aiheisiin viime aikoina
SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen pitää hallituksen päätöstä ay-liikkeelle suunnattuna poliittisena kostona. Nyt osumaa ottavat myös globaalin etelän duunarit. – Näyttää siltä, että ministeri Tavio käyttää asemaansa kostaakseen ammattisyhdistysliikkeelle sen protestit hallituksen tekemiä työelämäheikennyksiä vastaan, Mäkynen totesi tiedotteessaan. Saskin mukaan se on ainoa monivuotista rahoitusta saavista järjestöistä, jonka rahoitusta leikattiin merkittävästi – liki 40 prosenttia. Yksittäisiä tahoja voi syrjiä lain rajoja koetellen. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Vanhukset jätetään junan alle Miksi vanhuspalveluista leikataan. Tälle touhulle Orpo ja Adlercreuz antavat ”täyden luottamuksen”. PETRI VANHALA X:SSÄ Tavion toiminta huolestuttaa suoma laisen oikeusvaltion ja yhteiskunnan kannalta. – Virkakunnan päätösesitykseen tehdyt muutokset eivät noudata hallintolain periaatetta hakijoiden yhdenvertaisuudesta, eli kyseisiä hakemuksia ei ole kohdeltu tasapuolisesti. Hallituksen toimintaa ihmeteltiin laajasti. PEKKA LANERVA X:SSÄ V IIK O N LU KU 39 prosenttia. Poliittinen ohjaus on tässä päätöksessä ollut poikkeuksellisen räikeää ja rapauttaa luottamusta järjestöjen tasaveroiseen ja lainmukaiseen kohteluun, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kommentoi asiaa Facebookissa. – Hallituksen palkansaajaja ay-vihamielisyys saa aina vain uusia muotoja. Helsingin Sanomien haastattelema esittelevä virkamies, ulkoministeriön ulkoasiainneuvos Juha Savolainen pitää ulkoministeriön päätöstä hallintolain vastaisena. A ni m al ia n br oi le rib ar om et ri SASKilta leikattiin ainoana järjestönä 40 prosenttia valtion avusta. Sask selvittää mahdollisuutta valittaa päätöksestä. Oikeusval tiosta mielivaltaan, ei painanut virka vastuulla tehty esitys, vaikka PS usein sen taakse pakenee. de_18122025_08.indd 8 de_18122025_08.indd 8 9.12.2025 14.34 9.12.2025 14.34. Yhdeltä hakijalta on vähennetty 6,475 miljoonaa euroa, ja vähennys on jaettu uudelleen siten, että muutoksille ei ole esitetty mitään perustetta, Savolainen sanoi lehdelle. Jylhän summaus hyvinvointialueilla tehtävistä ikäihmisten ympärivuoro kautisen palveluasumisen paikkojen vähentämisistä on karu: ”päättäjät toivovat, että vanhukset kuihtuisivat hiljaa koteihinsa”. Sask haki 22,5 miljoonan euron rahoitusta neljäksi vuodeksi, mutta sille myönnettiin enintään 10 miljoonan euron rahoitus. LAURI FINÈR BLUSKYESSA Persut rapauttavat oikeusvaltiota. Suomalaista ajattelee broileria enemmän ruokana kuin eläimenä POLITIIKKA iStock ”Poliittinen kosto” HALLITUS, VASTUUMINISTERINÄ ulkomaankauppaja kehitysministeri Ville Tavio (ps.), leikkasi kovalla kädellä Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus Saskin rahoitusta. Järjestön valtionrahoitus on ollut 16,1 miljoonaa euroa. Tampereen yliopiston gerontologian professorilla Marja Jylhällä oli Ylen haastattelussa asiaan kolme vaihtoehtoa: on päätetty jättää puolustuskyvyttömät vanhukset ”junan alle”, päättäjät eivät tunne vanhojen ihmisten tilannetta tai keski-ikäisille päättäjille ajatus omasta vanhuudesta on niin pelottava, että he eivät uskalla katsoa siihen suuntaan
Oppivelvollisuusiän nosto myös kasvatti toisen asteen tutkinnon suorittaneiden määrää 1,5 prosenttiyksiköllä. Hän piti varmana, että monipaikkainen työ on tullut jäädäkseen ja että joustavat etätyökäytännöt ovat kilpailuvaltti, jolla houkutellaan työntekijöitä. Muutoksesta huolimatta nuorista edelleen noin kymmenesosa keskeyttää opintonsa ennen 20 vuoden ikää. Tämä on vähentänyt alaikäisten koulun lopettaneiden määrää noin kolmanneksella verrattuna aikaan ennen ikärajan nostoa. Valikoitua tottelemattomuutta KANSALAISTOTTELEMATTOMUUS JAKAA suomalaisten mielipiteitä. Enemmistö suhtautui kielteisesti myös ilmastohätätilan julistamista ajaviin liikkeisiin, kuten Elokapinaan. Erittäin onnistuneeksi on osoittautunut Marinin hallituksen ajama oppivelvollisuusiän nosto 18 ikävuoteen. Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen johtaja, professori Anne Mäkikangas totesi Ylen haastattelussa, että konttoripäivien määrä ei ole olennainen kysymys vaan työn sisältö ja tavoitteet. Vasemmistoliiton kannattajista lähes kaikki pitivät kansalaistottelemattomuutta oikeutettuna, vihreiden ja SDP:n kannattajista enemmistö. Vai onko sittenkin syynä se, että näette etätyön olevan jonkinlaista tehotonta velttoilua ja haluatte työntekijät johdon valvovan silmän alle. YHTEISKUNTA KOULUTUS Oikeasti tuottava uudistus HALLITUS JA oppositio taittavat peistä, onko Orpon hallituksen vaiko edeltäjän, Marinin hallituksen, uudistuksissa enemmän järkeä. Viimeksi Elinkeinoelämän keskusliitto totesi, että etätyö aiheuttaa rahallisia menetyksiä, hidastaa talouskasvua ja näivettää kaupunkien keskustat. Ehkä tässäkin keskustelussa kannattaisi miettiä, mikä on työnteossa olennaista. 1 8 de_18122025_08.indd 9 de_18122025_08.indd 9 9.12.2025 14.34 9.12.2025 14.34. Vajaa puolet tutkimukseen osallistuneista piti kansalaistottelemattomuutta oikeutettuna, jos sitä harjoitetaan hyväksi nähdyn asian puolesta. Keväällä 2021 peruskoulusta valmistuvat olivat ensimmäinen ikäluokka, joita uusi oppivelvollisuusikä koski. EK:n perustelut ontuvat muun muassa siinä, että Suomessa työntekijöistä noin puolet ei voi tehdä etätyötä ja verkkokauppa alkoi hyydyttää keskustojen elinvoimaa jo ennen koronaa. Suhtautumista kansalaistottelemattomuuteen selvitettiin Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan kyselytutkimuksessa. Asia selviää tuoreesta Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston selvityksestä. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari JOULUKUU JOULUKUU tulisi jo kesä tulisi jo talvi Hyvät lähityö talebanit, yhtenä kuorona haluatte työntekijät konttoreille lähityöhön, vaikka kaikilla työpaikoilla ei enää edes ole jokaiselle työpistettä. Enemmistö perussuomalaisten ja kokoomuksen äänestäjistä ei pidä kansalaistottelemattomuutta oikeutettuna edes hyväksi koetun asian puolesta. Sen sijaan luonnonsuojelua ajaviin liikkeisiin, kuten Maailman luonnonsäätiö WWF:ään, suhtauduttiin myönteisesti. Yli puolet vastaajista suhtautui kielteisesti kansallismielisiin ja maahanmuuttovastaisiin liikkeisiin kuten Suomen Sisuun. Mäkikankaan mukaan monipaikkainen työ vaatii tekoja sekä työnantajalta että työntekijältä itseltään, pohtii Demokraatin väki. Kriittisimmin suomalaiset suhtautuvat Venäjä-mielisiin ryhmiin ja rokotekriittisiin ryhmiin. Kolmasosa taas ei pidä sitä oikeutettuna
Mikä on yule. Hallitus repeilee muutenkin asian käsittelyssä, sillä Kirkkonummen kunnanvaltuustoon kuuluva opetusministeri Anders Adlercreutz (r) äänesti Länsiradan osakassopimusta vastaan. Kirkkonummen osuus olisi tästä 15 miljoonaa. Kuka presidenteistäm me on syntynyt joulu aattona. 10. 3. 8. Mistä joulutähti on alkujaan kotoisin. Liki välittömästi perussuomalaisten liikenneja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) ilmoitti, ettei valtion ja kuntien sopimus Länsiradasta ole enää voimassa elleivät kunnat maksa Kirkkonummen osuutta. Mihin sanoihin joulu rauhan julistus päättyy. Mistä tule joulukoriste himmelin nimi. Tässä vaiheessa kyse on vasta hankkeen ensimmäisestä vaiheesta, jonka kustannusarvio on 1,3 miljardia euroa. Hän totesi, että valtio ei tätä maksa. 5. Milloin ja missä koettiin ns. 2. 7. Länsirataa voimallisesti ajanut ja siihen paljon poliittista uskottavuuttaan ja pääomaansa käyttänyt pääministeri Petteri Orpo kertoi Salon Seudun Sanomissa, että Länsirata ei pysähdy Kirkkonummen päätökseen. Mistä nykyään tehdään lipeäkala. Kirkkonummen kunnanvaltuusto äänesti viime viikolla, että se ei osallistu hankkeeseen. 1) Tar ja Hal one n 2) Vä liA mer ika sta ja Mek si kos ta 3) Brin kka lan 4) Rom ani an dik taa tto ri Nic ola e Cea u?e scu ja hän en vai mon sa Ele na 5) Lop uks i toi vot eta an kau pun gin kai kill e asu kka ille rie mul list a jou luj uhl aa 6) nei lik ka 7) ger maa nist en kie lte n san ast a Him mel (ta iva s) 8) Esik rist illi nen ger maa nin en tal viju hla 9) Län siri nta mal la 191 4 10 ) pää asi ass a kui vat ust a mol vas ta Lässähti kuin Länsirata MAAILMAN TILA • Länsirata hyytyi taas 6. H elsingin ja Turun välille suunnitellun Länsiradan eteneminen on heikompaa kuin junan vessan toiminta. Mikä joulunajan mauste. 4. L a a rd i linn u n lenn o s sa pi t ä ä. Myös sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) piti Ranteen ulostuloa sooloiluna ja vakuutti, että se ei ole hallituksen kanta. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI iStock 10 VIS V 1. Kuka diktaattori teloi tettiin joulupäivänä 1989. 9. Joulun tulitauko. Minkä talon parvekkeel ta joulurauha on julistettu jo vuodesta 1886. de_18122025_10.indd 10 de_18122025_10.indd 10 9.12.2025 17.08 9.12.2025 17.08
Tietysti tavoittelemme lisäpaikkoja. Olet Sastamalan valtuuston 1. Hyvin yhdistyvät. 11 Demokraatti Teksti ja kuva Anna-Liisa Blomberg Kuvankäsittely Jaana Vainikka Hötkyilemätön kentän yhdistäjä Välillä on hyvä roikkua pää alaspäin. Se tarkoittaa sitä, että jäsenmäärä kehittyy myönteisesti ja jäsenet kokevat, että he ovat mukana toiminnassa, jonka kokevat arvokkaaksi. Voimaeläimesi on laiskiainen. Meillä on taitavia, osaavia ja vahvatahtoisia poliitikkoja, ja toiminnanjohtajan tehtävä on olla yhdistävä ja rauhoittava voima. Muiden päättäjien tukemisessa on varmasti hyötyä siitä, että tuntee kentän ja kuntapäättäjien arjen. Tärkein edeltäjältäsi Harri Sandellilta oppimasi asia. Eduskuntavaalit lähestyvät, joko keskeiset tavoitteet on hahmoteltu. Miksi. Se on rauhallinen, mutta puolustautuu tarvittaessa. Vuodenvaihteen jälkeen alkaa rullata arki uudessa työssä. Tietenkin se, että puolue menestyy ja Pirkanmaalla pystytään sitä menestystä tukemaan. Mikä meno SDP:n Pirkanmaan piirin uusi toiminnanjohtaja Leevi Karisalmi. Siinä on myös synergiaetuja, että tuntee ihmisiä. Millä mielin otat puoluekokouksen vastaan Tampereelle. Laiskiainen kuvastaa, että aina ei tarvitse mennä suuna päänä pärjätäkseen. Se on vastavoima nykypäivän hektisyydelle. Sillä on myös erilainen näkökulma kuin muilla – että joskus pitää vain roikkua pää alaspäin puusta ja miettiä, että mitäs nyt tehdään. Hienoa, että kokous saadaan pitää täällä. Puoluekokousedustajavaalit lähestyvät heti alkuun. TAVOITE ON VOITTAA VAALIT MAHDOLLISIMMAN ISOSTI. iS to ck 11 Demokraatti de_18122025_11.indd 11 de_18122025_11.indd 11 10.12.2025 9.56 10.12.2025 9.56. Tavoite on tietenkin voittaa vaalit mahdollisimman isosti. Hyvä meininki, viimeisiä viedään nykyisessä aluesihteerin tehtävässä. Miten työ ja luottamus toimi yhdistyvät. vara puheenjohtaja. Kuljetaan eteenpäin maltillisesti, eikä tehdä liian nopeita johtopäätöksiä vajavaisin tiedoin. Sitä työtä, millä tavoitteeseen päästään, aletaan rakentaa pian, kun uudessa tehtävässä aloitan. Toivottavasti se herättää kiinnostusta puolueen kentällä ja kokouksesta lähtee positiivinen viesti ulospäin. Tärkein tavoitteesi toiminnanjohtajana. Odottavin ja positiivisin
Kovin kritiikki koskee sitä, että yrittäjien mielestä eläkemaksut eivät vastaa todellisia tuloja. Tämä todennäköisesti laskisi eläkemaksua kaikkein pienimmissä tuloissa. Mahdoton tehtävä VALTIO MAKSOI YRITTÄJIEN ELÄKKEITÄ YLI 500 MILJOONAA EUROA. Yrittäjien eläkepommi jäi kytemään. Alle 10 hengen yrityksiä edustava Mikroja yksinyrittäjät ry puolestaan pitää esitystä pääosin hyvänä. Silloin yrittäjä saa myös heikompaa eläkettä.” Mutta kun valtio maksaa vuodessa puoli miljardia alivakuuttaneiden yrittäjien eläkkeitä, rasittaa tämä riski kaikkia veronmaksajia. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Niin ministeri Sanni Grahn-Laasonen kuin Suomen Yrittäjät vastustavat Rantalan esitystä. Kokonaisuudessaan yrittäjien eläkemaksut hivenen nousisivat. Rantala arvioi, että muutos nostaisi yrittäjien eläkemaksukertymää vuodessa yli 50 miljoonaa euroa. Suomen yrittäjät on pk-yritysten edunvalvoja, mikä selittää sen vastustuksen. Viime kaudella tehty alivakuuttamisen vähentämiseen tähdännyt yel-lakiuudistus sai tyrmäyksen yrittäjiltä. Toisin kuin palkansaajien eläkkeissä yrittäjäeläkkeitä ei ole rahastoitu. Jukka Rantala on Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja ja todennäköisesti Suomessa niitä vähälukuisia ihmisiä, jotka paremmin ymmärtävät haasteellisen sekavaa eläkekenttää, mutta hänelle ilmeisesti annettiin niin sanottu mahdoton tehtävä. Yrittäjät ovat maksaneet liian vähän eläkettä, mikä on johtanut siihen, että valtio maksoi viime vuonna alivakuuttaneiden yrittäjien jo maksussa olevista eläkkeistä yli 500 miljoonaa euroa. Etenkin yrittäjäpuolella eläkkeistä on väännetty vuosikausia ja vaadittu korjauksia yrittäjien eläkevakuutukseen (yel), ja etenkin sen maksun arviointiperusteisiin. Hallituksen tavoite, tai ainakin näin ensin markkinoitiin selvitystä, oli poistaa alivakuuttaminen yrittäjäeläkkeistä ja nostaa eläkemaksut vastaamaan todellisia tuloja. RANTALA ESITTÄÄ, että eläkemaksut alkaisivat määräytyä todellisen ansiotulon perusteella nykyisen yel-eläketulon sijaan, kun tulot ovat enintään 35 000 euroa. Hän perusteli selvitysmiehen esityksen tyrmäämistä Helsingin Sanomissa muun muassa näin: ”Alivakuuttaminen on ensisijaisesti yrittäjän henkilökohtainen riski. Ongelmana on ollut alivakuuttaminen. Tosin aika moni palkansaajakin kokee maksavansa liikaa veroja, joiden osa eläkemaksut ovat. T oissa viikolla nähtiin mielenkiintoinen poliittinen show, kun selvityshenkilö Jukka Rantala esitteli hallituksen tilaaman selvityksensä yrittäjäeläkkeiden muutostarpeista. Yllättäen tavoite kääntyi yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi. Rantala myös kasvattaisi yel-vakuutusta maksavien yrittäjien määrää laskemalla pakollisen vakuuttamisen alaraja nykyisestä noin 9 000 euron vuositulosta noin 2 500 euroon. Asian voi tulkita niinkin, että pk-yrittäjät eivät halua maksaa enempää eläkettä eli alivakuuttaminen jatkuu. Grahn-Laasonen perusteluita on vaikeampi ymmärtää, etenkin jos hallituksen tavoite on pienentää valtion maksuosuutta yrittäjäeläkkeistä. Se olisi hyvä lisä valtion talousongelmien paikkaamiseen. Samassa tilaisuudessa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) tyrmäsi esityksen. analyysi de_18122025_12.indd 12 de_18122025_12.indd 12 10.12.2025 11.17 10.12.2025 11.17
Selvästi vähemmän työttömiä yhtä työvoimatoimiston työntekijää kohden D EM O G RA A FI Lisää palvelua, parempi työllisyys de_18122025_13.indd 13 de_18122025_13.indd 13 9.12.2025 10.06 9.12.2025 10.06. Panostetaan työttömien haastatteluihin ja neuvontaan yli kaksi kertaa Suomea enemmän . Yksi vastaus voi olla naapurimaita kehnommissa työllisyysja koulutuspalveluissa. Korkein lämpötila 25,8 astetta mitattiin Salossa 8. Merkittävästi vähemmän työttömiä yhtä työvoimatoimiston työn tekijää kohden . Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Ilmatieteen laitos Lähde: OECD Arvostamme suomalaista työtä. 13 Demokraatti G ra fii kk a: iS to ck ja A rja Jo ki ah o / Lä hd e: SA K, La bo re Lämpö Suomessa syksy oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. Talous OECD:n ennusteen mukaan Suomi on ainoa kehittynyt maa, jonka talous ei kasva tänä vuonna. syyskuuta. Kuntoutumiseen panostetaan liki kaksinkertaisesti Suomeen verrattuna RUOTSI . Muiden Pohjoismaiden verotus ei merkittävästi poikkea Suomesta ja meillä on vähintään yhtä antelias työttömyysturva, mutta työllisyys on esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa merkittävästi parempi. Alla vertailua Suomen, Ruotsin ja Tanskan työllisyyspalveluista. Miksi työttömät eivät Suomessa työllisty. Työllisyyspalveluiden eroja menokohteittain vertaillessa näkee erot palveluiden järjestämisessä eri maiden välillä. Panostetaan etuuksien käsittelyyn noin kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa . Palkkatukea käytetään lähes kolminkertaisesti verrattuna Suomeen . TANSKA . Osatyökykyisten työllistymistä tuetaan voimakkaasti
15 Demokraatti 15 Demokraatti ILMIÖ VÄÄRÄN KUNINKAAN PÄIVÄ Rahalla ei saa leikkiä, mutta ajatuksella voi. Varjobudjetti on talouspolitiikan ajatusleikki, jossa ollaan aivan tosissaan. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho de_18122025_14.indd 15 de_18122025_14.indd 15 10.12.2025 11.14 10.12.2025 11.14
rvoisa puhemies! SDP:lle ei vät menoleikkaukset maistu, mutta luottamus sosialis miin on SDP:n valuuttaa.” Näillä sanoilla valtio varainministeri Riikka Purra (ps.) aloitti SDP:n vaihtoehtobudjetin kom mentoimisen eduskunnan täysistunnossa marraskuun 25. Vihreät on se taho, johon otetaan yhteyttä ympäristö ja ilmasto kysymyksissä. Hallituksen talousarvioon – keltai seen kirjajärkäleeseen – ei tule kaiken ponnistelun jälkeen mitään muutoksia. – Talouspolitiikan keskustelua hal litsevat edelleen muutamat suuret puo lueet. Perinne alkoi vuonna 1988, de_18122025_14.indd 16 de_18122025_14.indd 16 10.12.2025 11.14 10.12.2025 11.14. Heiltä harvoin kysytään talous politiikasta. 16 Demokraatti D-ILMIÖ ONKO TÄLLAISESSA TEATTERISSA MITÄÄN JÄRKEÄ. Samoin muut oppositiopuolueet ovat tehneet omat ponnistelunsa esittäessään vaihtoehtoja hallituksen talouspolitiikan linjauksilla. YLIOPISTOTUTKIJA Jenni Karimäki ItäSuomen yliopistosta sanoo, että vaih toehtobudjetit antavat oppositiopuo lueille parin päivän mittaisen julkisuus ikkunan, jolloin ne voivat tuoda talous poliittiset vaihtoehtonsa esiin tavalla, jo hon normaalissa arjessa ei ole tilaisuuk sia. Kari mäen mukaan vaihtoehtobudjetti toi mii heille keinona profiloitua vasem miston sisällä. Joku voi pohtia, onko tällaisessa teat terissa mitään järkeä. Demareiden tuoreimmassa vaihtoehtobudjetissa on 68 sivua erilaisia laskelmia ja peruste luja, miksi valtion budjetti kannattaisi rakentaa joiltakin osin toisin. päivä. – Erityisesti vihreät ovat kokeneet, että heidän talouspoliittiset näkemyk sensä jäävät helposti muiden teemojen varjoon. Sama koskee myös vasemmistoliit toa, joka joutuu usein esittämään ta louslinjansa suhteessa SDP:hen. Näytelmän käsikirjoitus on suurin piirtein samanlai nen vuosi vuodelta: alkusyk syllä hallitus esittää talousarvionsa seu raavalle vuodelle, myöhemmin syksyllä oppositio valmistelee ja esittää vaih toehtobudjettinsa. VARJOBUDJETTI ON suhteellisen tuore lisä suomalaisen parlamentarismin työ kalupakkiin. Myös keskustalle varjobudjetti tar joaa tarpeellisen välineen oman linjan kirkastamiseen. Kun hallituspuolueet hallitsevat arkista talouspoliittista keskustelua, opposi tiolle jää vain rajallisesti tilaa. Varjobud jetti on se poikkeus, jolloin oppositio saa vuorollaan puhetilan ja mahdollisuuden haastaa hallituksen talouslinjan – sekä valmistella omaa profiiliaan kohti tule via vaaleja. Lopulta hallitus tyr mää opposition ideat. Erityisen merkityksellistä tämä on pienille puolueille, jotka eivät ole selvästi profiloituneet talouspolitiikassa. Puolueen talouspoliit tinen identiteetti ei istu luontevasti oi keistovasemmistoakselin kumpaan kaan päähän, ja siksi se käyttää vaih toehtobudjettia osoittaakseen, millaista sen ”eioikeistoeivasemmisto”talous ajattelu käytännössä on. Näytelmän vuorosanat hieman vaihte levat, mutta sisältö pysyy usein saman kaltaisena. Varjobudjetti toimii välineenä astua näkyvästi ulos vakiintuneista rooleista. Viime vuonna varjobudjet tien esittelyn jälkeen Purra loihe lau sumaan: ”SDP:n linja periytyy toisen internationaalin ja Forssan kokouksen ajoilta. Varjobudjettipaperissa tämä näkyy ideologisesti terävämpinä avauksina, joiden toteutuskelpoisuus hallitusneuvotteluissa voi olla rajalli nen – mutta joiden tarkoituksena on kin näyttää, minkälaisia asioita puolue haluaa ajaa. Taloudellisia rajoitteita ei sosia lismissa ole.” Vaihtoehtobudjetit työllistävät op positiopuolueita ja eduskunnan tieto palvelua, joka tekee opposition vaihto ehdoista vaikutusarvioita. Kokoomus on pitkään ollut sellai nen, ja toisaalta kokoomuksen vastapuo lena SDP, Karimäki sanoo
Uusitalo kuitenkin epäilee, että aika harva seuraa intensiivisesti vaihtoehto budjettia koskevia keskusteluja. Tilanne VARJOBUDJETTI TOIMII VÄLINEENÄ ASTUA NÄKYVÄSTI ULOS VAKIINTUNEISTA ROOLEISTA. Tämä osaltaan voi vahvistaa näytelmällistä asetelmaa: samat rituaalit toistuvat vuo desta toiseen, ja keskustelun yleisö py syy pienenä. Kun valtiosäännön tarjoamat vaiku tuskanavat kaventuivat, oppositio alkoi etsiä uusia tapoja saada oma talouspo liittinen viestinsä esiin. Muun muassa ruotsalaisilla on vastaavanlainen käytäntö kuin Suomessa. Ylimääräinen poliittinen teatteri vie huomion pois sisällöistä ja vähentää kansalaisten kiinnostusta seu rata budjettikeskusteluja. Tämä toistuu hallituksen väristä riippumatta, Uusitalo sanoo. Siten nämä vaihtoeh tobudjetit ovat saaneet taakseen realis mia, kun lasketaan, mitä vaihtoehtoinen politiikka voisi tarkoittaa euroina. Tässä tilanteessa varjobudjettien merkitys nousi, ja näin ne toimivat talouspoliittisen keskustelun vauhdittajina ja parlamentaarisen järjes telmän kriittisinä täydentäjinä. – Vaikka sitä voi sanoa myös näytel mäksi, niin kyllä se jossain määrin jä sentää opposition kritiikkiä sillä tavalla, että opposition kritiikki ei ole sitä, että kaikki, mitä hallitus tekee, on väärin, Uusitalo sanoo. – Suomessa iso askel eteenpäin on ol lut se, että eduskunnan tietopalvelu sai sellaiset resurssit, että se pystyy laske maan myös oppositiolle niiden vaihto ehtobudjettien ja vaihtoehtoisen politii kan kustannuksia. Mutta se, että hallitus kri tisoi oppositiota, ei sinänsä ole hallituk sen tehtävä. Vielä viime vuosikymmenelle asti vaihtoehtobudjetit olivat siis melko hep poisia kyhäelmiä, koska opposition käy tössä ei ollut kunnollisia työvälineitä vaikutusarviointien tekemiseen. – Hollannissa on vielä pidemmälle menevä systeemi. Siellä riippumaton or ganisaatio laskee kokonaan auki opposi tion vaihtoehtobudjetit, Uusitalo sanoo. Uusitalon mukaan tämä kokonaisuuden hahmottaminen on varjobudjettien kes keinen hyöty verrattuna siihen, että op positio vain ampuisi yksittäisiä esityksiä alas. Useissa maissa on samankaltaisia tapoja avata opposi tion linjauksia, ja joissain maissa järjes telmä on Suomea kehittyneempi. Hallitusten pitäisi hänen mukaansa keskittyä perustelemaan omaa politiik kaansa – ei kommentoimaan opposition vaihtoehtoja. Kun luovuttiin lepäämään jät tämiseen liittyvästä säännöstöstä ja kar sittiin määräenemmistösääntöjä, oppo sition mahdollisuudet jarruttaa tai muo kata hallituksen esityksiä supistuivat sel västi. – Se on opposition tehtävä, että se kri tisoi hallitusta. 17 Demokraatti kun vihreät ensimmäisenä puolueena teki vaihtoehtobudjetin. – Suomalaisen poliittisen keskustelun ongelmana on syyttelyn meininki. – Hallituspuolueilla on siis neljä vuotta aikaa tehdä valitsemaansa poli tiikkaa, jos vaan saa omat rivinsä pysy mään suorassa, Karimäki sanoo. VAIHTOEHTOBUDJETOINTI EI ole suo malainen erikoisuus. de_18122025_14.indd 17 de_18122025_14.indd 17 10.12.2025 11.14 10.12.2025 11.14. Varjobudjetti osoittaa, mitä hallituk sen politiikan tilalle oikeasti tarjotaan. VAIHTOEHTOBUDJETTEJA VOIDAAN siis pilke silmäkulmassa kutsua poliitti seksi näytelmäksi, mutta niillä on Hel singin yliopiston julkistalouden profes sorin Roope Uusitalon mielestä myös aitoa informaatioarvoa. Karimäki näkee vaihtoehtobudjetit opposition toiminnan kannalta mielek käinä, koska 1990luvulla tehtyjen val tiosääntöuudistuksien myötä hallituk selle pyrittiin varmistamaan tietynlainen työrauha. Ne näyttävät, millaiseksi oppositio hahmottaa talouspolitiikan suunnan – ja tekevät kritiikistä ymmärrettävämpää myös suurelle yleisölle
VAIHTOEHTOBUDJETTIEN maailmassa puolueet tasapainottelevat sen välillä, mikä on poliittisesti turvallista ja mikä puolestaan ideologisesti kunnianhi moista – mutta riskialtista. Karimäki nostaa esimer kiksi vasemmistoliiton esityksen 12 kuu kauden työllisyystakuusta pitkäaikais työttömille. Turvallisia avauksia ovat esimerkiksi veronkevennykset, jotka kohdistetaan laajoihin äänestäjäryhmiin, kuten keski luokkaan tai pienituloisiin. Niitä löytyi tänä vuonna kosolti oppo sition vaihtoehtobudjeteista. Tällaisilla viesteillä voidaan houkutella äänestäjiä myös uusista kohderyhmistä. Ideologisesti vahvat avaukset eivät ole kaan tarkoitettu ensisijaisesti hallitusneu votteluja varten, vaan ne toimivat iden titeettipolitiikan välineinä. – Puoluekannatusmittauksissa on nä kynyt viime eduskuntavaalien jälkeen jonkin verran liikehdintää oikeistova semmistorajan yli. Suomessa oli pitkän ajan tilanne, jossa punavihreät puolueet taistelivat samoista äänestäjistä. Riskialttiita ovat sen sijaan ne esityk set, jotka kumpuavat puolueen syvästä ideologisesta ytimestä ja joiden toteu tuminen olisi poliittisesti tai taloudelli sesti vaikeaa. Se näkyy myös vaihtoehto budjetissa, joka on raameiltaan tiukempi kuin hallituksen budjetti ja jossa on ve ronkevennyksiä tarjoiltu pienituloisten lisäksi keskituloisille. DEMAREIDEN TALOUSLINJA on siirty nyt aiempaan verrattuna hieman enem män oikealle. SUOMALAISEN POLIITTISEN KESKUSTELUN ONGELMANA ON SYYTTELYN MEININKI. – Nähtäväksi jää, tapahtuuko tulevissa vaaleissa keskilinjan ylittävää liikehdin tää, ja nimenomaan niin päin, että oi keistopuolen vasemmasta laidasta ää nestäjiä liikkuisi vasemmalle. Kun oppositiossa ollut kokoomus teki vuonna 2022 vaihtoehtobudjetin, se siirtyi mo nilta osin hallitusohjelmaan seuraavan vuoden eduskuntavaalien jälkeen. 18 Demokraatti D-ILMIÖ muuttui reilu kymmenen vuotta sitten, kun eduskunnan tietopalvelun ekono mistit alkoivat laskea vaikutusarvioita oppositiopuolueille. Se tarkoitti, että kun joku näistä puolueista voitti ne ää net, muut kärsivät siitä tilanteesta. Näitä linjauksia on myös helpompi puo lustaa poliittisessa keskustelussa, koska ne eivät vaadi radikaalia muutosta raken teisiin tai budjettivalintoihin. Jenni Kari mäen mukaan turvallisuus viittaa ennen kaikkea siihen, että puolue esittää toi mia, joille löytyy kohtuullisen laaja hy väksyntä ja jotka voisivat periaatteessa toteutua myös hallitusvastuussa. – Nämä ovat niitä avauksia, jotka kumpuavat puolueiden ideologisesta perinteestä ja joiden toteutuminen edel lyttäisi aika paljon vastaantuloa muilta puolueilta. – Ennen tietopalvelun käyttöä vaihto ehdot saattoivat olla hihasta heitettyjä papereita, joiden käyttöarvo oli pieni. Vaikka hallitukset eivät reagoi omassa budjetissaan varjobudjettien tarjoamiin ehdotuksiin, niillä voidaan valmistella ta louslinjauksia tulevaisuutta varten. SDP:n kannattajiksi on taustaaineistojen perusteella ollut liikettä myös keskilinjan yli oikealta puo lelta, Karimäki sanoo. Ne koetaan oikeudenmukaisiksi ja istuvat useamman puolueen talouspoliittiseen traditioon. – Ehkä tässä maailmanajassa voi olla haastava, että tällaisen ehdotuksen taakse löydettäisiin poliittinen koalitio, Karimäki sanoo. Turvallisista avauksista tutuimpia ovat verokevennykset keskiluokalle. Tietopalvelun käytettävissä ei ole suurta koneistoa, mutta jo se, että talon sisällä on riippumaton asiantuntijayk sikkö, joka voi tuottaa laskelmia myös oppositiolle, on vahvistanut koko jär jestelmän uskottavuutta. Niillä puolue kertoo omille kannattajilleen, mitä se ai dosti edustaa, ja erottuu muista samaa po liittista kenttää kansoittavista toimijoista. Vaihtoehto budjetit ovat sitä kautta tulleet tärkeäksi osaksi talouspoliittista keskustelua. de_18122025_14.indd 18 de_18122025_14.indd 18 10.12.2025 11.14 10.12.2025 11.14. Nyt vaihtoehtoisten budjettien vaiku tuksista syntyy vähintään karkea käsi tys, Uusitalo sanoo
SUOMALAISEN TALOUSPOLITIIKAN uu tuus on velkajarru. Toki edelleen voidaan puhua me noleikkauksista erilaisiin kohteisiin tai erilaisista veronkorotuksista. Oppositiopuo lueet katsovat myös, että leikkauspolitiikka heikentää ky syntää talouden ollessa jo taantumassa ja työttömyyden noustessa. Kyseessä on siis la kiin kirjattava rajoitus, joka määrää ta voitteen siitä, kuinka paljon Suomella saa olla julkista velkaa. Keskusta ei painota arvolatauksia yhtä voimakkaasti, mutta sekin siirtäisi veronkevennysten pai nopistettä keskituloisiin ja lapsiperheisiin. Keskusta puolestaan viittaa alijäämän hallintaan lähinnä kasvun kautta, ja esittää useita rakennepoliittisia toimia, osa vasta tuleville vuosille. VALTION TALOUDEN HAASTEELLINEN TILANNE NÄKYY VARJOBUDJETEISSA ERI TAVOIN. – Aikaisemmin esimerkiksi vihreät pystyi tavoittamaan kokoomuksen sini vihreässä laidassa olevia äänestäjiä. SDP, vihreät ja vasemmistoliitto korostavat pieni ja keskituloisten ostovoiman vahvistamista sekä tulonjaon oikeudenmukaisuutta, mikä puolueiden mukaan myös tu kisi talouskasvua. Koska suurimmat puolueet ovat peri aatteessa sitoutuneet velkajarrun nou dattamiseen, tämä rajaa jo etukäteen varjobudjettien liikkumavaraa myös tu levaisuudessa. – Talousraami, joka on kieltämättä tiukka, voi lisätä sellaista luovuutta, että halutaan ajatella tai ainakin uskotella ää nestäjille, että politiikka – jota ajetaan ihan muusta syystä – tuottaisi julkiseen talouteen positiivisia tai ainakin neut raaleja vaikutuksia. Vasemmistoliitto tekee selkeimmän suunnanmuutoksen: se ei pidä nopeaa tasapainottamista ensisijaisena, vaan ko rostaa eriarvoisuuden vähentämistä ja julkisten palvelujen vahvistamista, vaikka esittääkin merkittäviä veronkorotuk sia ja yritystukien leikkauksia. Vihreät sopeuttaisivat julkista taloutta hallituksen kanssa samaan tahtiin, mutta keinoilla, jotka painottavat ympäris töverotusta ja haitallisten yritystukien karsimista. Halli tuksen veronkevennykset hyödyttävät pää osin suurituloisinta kymmenystä samalla kun pienituloisilta, opiskelijoilta ja sosiaaliturvan saajilta leikataan. Hän kuitenkin pelkää, että velkajarru tulee johtamaan entistä luovempiin vai kutusarvioihin vaihtoehtobudjeteissa ja laajemminkin talouspolitiikassa. Nyt on kuitenkin ehkä epärealistisempaa pu hua isoista panostuksista uusiin kohtei siin tai isoista veronalennuksista, koska velkajarrutyöryhmä varmaankin karsisi ne pois, Roope Uusitalo sanoo. Keskivertoäänestäjä on hieman kes kilinjan oikealla puolella, joten laajem man äänestäjäkunnan haaliminen tar koittanee avautumista siihen suuntaan. 19 Demokraatti de_18122025_14.indd 19 de_18122025_14.indd 19 10.12.2025 11.14 10.12.2025 11.14. 19 Demokraatti Verohelpotuksia ja vyön kiristämistä O ppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteissa kuvataan hallituksen talouspolitiikkaa epä reiluksi ja talouskasvua jarruttavaksi. Avokätisyyden lisäksi niissä on huomioitu sopeuttami sen tarve. SDP tavoittelee velkaantumisen vähentä mistä ja esittää hallitusta tiukempaa kokonaisuutta, joka nojaa suurituloisten ja yritysten veronkiristyksiin sekä leik kauksiin muun muassa yritystuista. – Velkajarru ei tietenkään tarkoita sitä, että keinojen täytyisi olla saman laisia. Sa moin SDP:n oikea laita voi puhutella ko koomuksen tai keskustan vasenta laitaa, Karimäki sanoo. Julkisen velan suuri määrä näkyy jo tämän vuoden vaihtoehtobudjeteissa. Valtiontalouden haasteellinen tilanne näkyy varjobudje teissa eri tavoin. – Saattaa olla, että ei nähdä yhtään ve ronalennusta, joka ei maksaisi itseään ta kaisin tulevaisuudessa, eikä yhtään me nolisäystä, joka ei olisi pitkällä aikavälillä kannattava investointi, Uusitalo sanoo
SUOMI TARVITSEE välittömästi kansallisen kasvustrategian, joka ei kilpaile julkisen talouden tasapainottamisen kanssa vaan kulkee sen rinnalla. 20 Demokraatti Maria Guzenina Europarlamentaarikko, Bryssel maria.guzenina@europarl.europa.eu MEPIT J oulun lähestyessä monen suomalaisen mielessä on tänä vuonna huoli, ei rauha. Silloinkin nousu viivästyi, koska kasvua tukevat rakenteet jätettiin rakentamatta ajoissa. Erityisesti naiset ja nuoret kantavat taakkaa: naisten työttömyys on 9,4 prosenttia ja nuorisotyöttömyys jo 22,5 prosenttia. Tilanne muistuttaa vaarallisesti 1990-luvun laman alkuvuosia: talous sakkaa, epävarmuus kasvaa ja päätöksenteko on kääntynyt sisäänpäin juuri silloin, kun suunnan pitäisi avautua ulospäin. Jokaisen luvun takana on perhe, joka käy talveen ilman turvaa toimeentulosta. Lokakuussa 2025 työttömyysaste nousi 10,3 prosenttiin. Hallituksen kesän 2025 luettelo työvoimapula-ammateista vahvisti ristiriidan: Suomi on tilanteessa, jossa toisessa kädessä ei ole työtä ja toisessa ei tekijöitä. Mutta jos kasvuun ja ihmisiin investoidaan, edessä on toivo ja uuden nousun alku. Yrityksiä syntyy ja siemenrahoitusta löytyy, mutta kasvun edellytykset ovat heikot. Nykyinen linja ei vahvista työllisyyttä – se uhkaa vierittää nuoret, naiset ja pienituloiset ojasta allikkoon: köyhyyden ja pitkäaikaisen syrjäytymisen riski kasvaa. STARTUP-KENTTÄ ON jo pitkään varoittanut rakenteellisista esteistä. Sen tulee vahvistaa yritysten mahdollisuuksia kasvaa, turvata osaavan työvoiman saatavuus ja pitää huolta julkisista palveluista, joihin koko taloutemme nojaa. Monet toimijat kertovat laajentavansa ”jos olosuhteet sen mahdollistavat”, mutta Suomessa nämä olosuhteet jäävät liian usein puolitiehen. Hoiva, rakentaminen, teollisuus ja kausipalvelut etsivät osaajia, joita ei löydy. Kasvu karkaa – päätökset laahaavat HALLITUKSEN STRATEGINEN AJATTELU LOISTAA POISSAOLOLLAAN. Työvoiman saatavuus, niukka rahoitus ja varovainen markkina jarruttavat kasvuyrityksiä, jotka voisivat olla tulevaisuuden työllistäjiä. Mutta tällä hetkellä strateginen ajattelu loistaa poissaolollaan. Tässäkään asiassa Suomi ei voi sekä syödä kakkua että säästää sen – kasvua ei synny ilman rohkeita investointeja. Jos suuntaa ei muuteta nyt, Suomi toistaa 90-luvun virheet ja maksaa niistä vuosia. Tähän paradoksiin ei auta toivominen – se vaatii politiikkaa, joka toimii. Hallitus nojaa leikkauksiin – perussuomalaisten ajaman säästölinjan ehdollistamana – silloinkin kun sekä taloustutkimus, yrityskenttä että työmarkkinatoimijat muistuttavat, että kasvun aikakausi ei ala ilman investointeja. Juuri tässä hetkessä hallituksen ideologisesti värittyneet leikkaukset osuvat kaikkein tuhoisimmin. Työttömiä oli 276 000 – lähes 50 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Silti työnantajat kautta maan kertovat jatkuvasta työvoimapulasta. de_18122025_20.indd 20 de_18122025_20.indd 20 8.12.2025 16.09 8.12.2025 16.09. Ne kohdistuvat aloihin, joissa Suomen tulevaisuus oikeasti tehdään: tutkimukseen, innovaatioihin, koulutukseen ja palveluihin, jotka auttavat ihmisiä kiinnittymään työmarkkinoille