sy ys ku ut a JAKAMIS TALOUS TEEMA Vaihtoehto omistamiselle ANDERSSON Aina muodissa HISTORIA SDP:stä on vielä paljon kerrottavaa LÄHIÖ Suomen suosituin asuinpaikka Mie, SDP:n ensimmäinen varapuheenjohtaja ei peittele duunaritaustaansa – eikä murrettaan. PAL.VKO 2020-40 00 74 43 -2 01 6 17.9.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 16 /2 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 20 / 17 . Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. NIINA Demok17092020_001.indd 1 9.9.2020 12.15. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti
Yli 200 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Vaikuta talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Etu on voimassa 14.–27.9.2020 ja saat sen kaikista Restiksessä olevista Restelin ravintoloista pois lukien Burger King. Vuosieturavintolasi Restiksen mobiilitilaukset –30 % ONNI kotisiivous –25 % Oulun seudulla, Pirkanmaalla, Vaasassa, Jyväskylässä, Porvoossa ja pääkaupunki seudulla Kaikki edut jäsenkortilla Kaikissa Restelin ravintoloissa –20 % 30 % alennus Restiksessä vain Tradekan jäsenille Nyt syyskuun extraetuna vain Tradekan jäsenille 30 % alennus kaikista Restiksen mobiilitilauksista. Lataa siis puhelimeesi Restis-mobiiliapplikaatio, syötä palveluun Tradekan jäsennumerosi ja näin jäsenkorttisi on aina mukanasi QR-koodina. Tarkemmat ohjeet ilmaisen applikaation lataamiseen löydät tradeka.fi/jasenedut/etujen-kaytto. Muista myös hyödyntää vuosietusi Restelin ravintoloissa: 20 % alennuksen ruuasta ja juomasta saat Tradekan jäsenkorttia näyttämällä. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Demok17092020_002.indd 1 9.9.2020 9.43. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. Edun saat myös take away -tilauksista. Restiksen koodia näyttämällä saat Tradekan jäsenen alennukset automaattisesti Restelin ravintoloissa. (09) 774 3110, sähköp. Hyvien jäsenetujen lisäksi olet vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään
KULTTUURI TEEMA ILMIÖ De_17092020_03.indd 3 10.9.2020 11.01. Tunteellista ja inhimillistä silikonia. Väline vertaiskauppaan. SYYSKUUTA 2020 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI ASUMINEN JAKAMISTALOUS TAIDE Hyvä-paha lähiö. Lähiöongelma on usein koko kaupungin ongelma. 3 Demokraatti 16 /2 42 14 57 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 17
Va. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Historia on parhaimmillaan, kun yleinen ja yksityinen kohtaavat. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 26 14 EVELIINA HEINÄLUOMA Lähiöelämän puolustaja ERKKI LIIKANEN Historialuotsi + TEEMA Jakamistalous 57 5 6 8 11 12 14 22 23 24 26 32 34 41 42 46 51 52 54 65 66 72 73 74 De_17092020_04.indd 4 10.9.2020 10.54. 16 /2 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Kapeaa ajattelua Viikon kuva: Vihdoin van Gogh Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Ilkka Kantola D-analyysi: Odottavan aika D-ilmiö: Lähiöt kuntoon Indeksi: Optimistien alamäki Alastalon salissa: Yli kaaoksen Hankinta: 35 miljardin diilit Liikanen: Historia opettaa Kielikylpy: Egna målsättningar Taide: Ihmisyyden lähteillä Musiikki: Dan Anderssonin paluu Kolumni: Jyrki Liikka Musiikki: Musiikin käyttöohje Pelin purku: Tule takaisin urheilu Puheenvuoro: Kaarin Taipale Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Tytti Tuppurainen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Niina Malm Kasvot peilissä: Elina Pylkkänen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 1.10
Etenkin yli 55-vuotiaiden, mutta myös nuorten aikuisten alhainen työllisyysaste painaa Suomen tulosta vertailussa. Korkeat verot eivät tietenkään ole tai saa olla itseisarvo, mutta sopii myös tunnustaa, mitä niillä saa. Ero on vain lisääntynyt viime vuosina. Keinot ja retoriikka ovat tuttuja pitkältä ajalta. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Kapeaa ajattelua Pääkirjoitus MIELTÄ KANNATTAA LAAJENTAA TUNTUVASTI. De_17092020_05.indd 5 9.9.2020 18.07. Töihin on siis vaikeaa päästä nuorena, mutta vanhempana töitä on vaikea pitää. Politiikan syksyn korvalla työllisyyden nostamiseksi on jälleen esitetty verojen ja työttömyysturvan leikkauksia nimenomaan yhteiskunnan oikealla laidalla. PT:n tekemä vertailu muihin Pohjoismaihin todistaa, että mieltä kannattaa laajentaa tuntuvasti. On totta, että muissa Pohjoismaissa työllisyystilanne on Suomea parempi, mutta eron selittäminen vain edellisillä johtaa harhaan. Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan sekä työvoimapalvelut että korkeakoulutus ovat paremmin resursoituja ja järjestettyjä muissa Pohjoismaissa, ja molempia on ollut mahdollista kehittää myös kireämmällä verotuksella. Lisäksi yhtään työpaikkaa ei synny sillä, että työtöntä kurmootetaan. P alkansaajien tutkimuslaitoksen viime viikolla julkaisema selvitys verojen, tulonsiirtojen ja erilaisten palvelujen yhteydestä työllisyyteen avartaa toivottavasti keskustelua ainakin oikeis ton alituiseen hellimästä ”verot alas, kuri ylös” -ajattelusta, jossa vain hyväosaiset tarvitsevat porkkanaa, mutta muille toiminnan motiiviksi kelpaa keppi. Ansioturvan taso on keskimäärin Suomea korkeampi Tanskassa ja Norjassa. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Eurostatin tilastojen mukaan 15–64-vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna 2019 Ruotsissa noin neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomessa, Norjassa ja Tanskassakin noin kaksi. Palkansaajien tutkimuslaitos huomauttaa, että OECD:n mukaan Suomen kokonaisveroaste on jo nyt matalampi kuin Tanskassa ja Ruotsissa. Työvoimapalveluiden ja hallinnon menojen bkt-osuus jää Suomessa selvästi jälkeen niin Tanskasta kuin Ruotsistakin. Suorastaan hätkähdyttävä ero on työvoimatoimistojen virkailijoiden työkuormassa, siis siinä, kuinka monta työtöntä työnhakijaa on yhtä virkailijaa kohti. Vuonna 2018 luku oli Suomessa 99, mutta Tanskassa 30, Ruotsissa 18 ja Norjassa vain 12
6 Demokraatti V iik on ku va Le ht ik uv a / M ik ko St ig De_17092020_06.indd 6 8.9.2020 10.31
De_17092020_06.indd 7 8.9.2020 10.31. Kuka löytää maalauksesta kärryjä työntävän miehen. 7 Demokraatti VIHDOIN VAN GOGH. Didrichsenin taidemuseossa on esillä Suomen ensimmäinen Vincent van Goghin (1853–1890) näyttely. PItkä odotus on palkittu. Tammikuun loppuun kestävän näyttelyn ytimen muodostaa taiteilijan uran alkuvaiheen piirustukset. Se on Suomen ainoa Van Goghin teos. Mukana on myös kaksi öljyvärityötä, joista kuvassa oleva on lainassa Ateneumista
Se usein onnistuu, kun työntekijä voi hyvin. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä esitetään kolmanneksen leikkausta nuorisoalan toimintojen vuosittaiseen valtionrahoitukseen. Kannattaisi ajatella, vaatisiko tämä myös muutosturvamallin päivittämistä. Se on ollut hyvä instrumentti suomalaisessa rakennemuutoksen hallinnassa. SAK:TA PITKÄÄN johtanut Ihalainen toteaa, että historiassa työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistyön laatu on ollut parhaimmillaan kriisiaikoina. De_17092020_08.indd 8 10.9.2020 11.24. – Eli ihmiset olisivat mieluummin ylimenokauden koulutuksessa ja osaamisen vahvistamisessa kuin siirtyisivät lomautuksista työttömyyteen, Ihalainen tiivistää. Hänellä on mielessä ”hentoinen tapa” tiivistää työnantajaja työntekijäkeskusjärjestöjen yhteistyötä. Suomessa on noin 60 000 syrjäytynyttä nuorta ja alle 25-vuotiaita työttömiä on yli 54 000. EX-TYÖMINISTERI Lauri Ihalaisella (sd.) on malli, jolla voisi välttää lomautusten muuttuminen irtisanomisiksi, jos Suomen talous vielä sukeltaa. Nuorisoalan kattojärjestö Allianssi varoittaa, että nyt ollaan tekemässä sama virhe. – Mietittäisiin valmiuden nostamista ja tilannekuvaa pidemmällä aikavälillä, sitä, mihin suomalaisen yhteiskunnan menestystekijät rakentuvat ja mistä täytyy pitää huolta, jotta työllisyysaste nousee ja hyvinvointiyhteiskunta säilyy. JUHA ANTILA TWITTERISSÄ PÄTKÄT HOKSAUS Vähemmän on enemmän Lauri Ihalaisen malli V IIK O N LU KU 28 prosenttia. Seurauksena oli kasvupiikki nuorten ongelmissa. iStock TYÖELÄMÄ Suomen paperin viennin arvo on tänä vuonna laskenut tammikuun ja toukokuun välillä vuoden 2019 vastaavasta ajankohdasta yli YLIMENOKAUDELLE TARVITAAN ENNEMMIN KOULUTUSTA KUIN LOMAUTUKSIA JA TYÖTTÖMYYTTÄ. Tämä todistettiin 1990-luvun lamassa, kun säästöjen takia leikattiin nuorten tukirahoja. Niissä otettaisiin huomioon mahdolliset työmarkkinoiden toimintamallit viennin ja talouden erilaisissa tilanteissa. Nyt näyttää siltä, että työmarkkinakeskusjärjestöjen keskinäinen aloitteellisuus hallituksen suuntaan on hapertunut. – Nyt tarvittaisiin tällaista henkeä. Ihalainen ehdottaa, että keskusjärjestöt hahmottelisivat eri toimintaskenaarioita. Vähemmän rahaa tarkoittaa usein enemmän ongelmia. 8 Demokraatti Satsaaminen työn laatuun pidentää työuria ja vähentää sairauspoissaoloja. JARKKO ELORANTA TWITTERISSÄ Tuottavuutta ei lisää työaika vaan se, että ihminen tekee enemmän ly hyemmässä ajassa. Ihalaisen mielestä työmarkkinajärjestöjen keväällä sopimaa lomautusten helpottamista voisi jatkaa, mutta niin, että työnantajat ja hallitus osallistuisivat samalla lomautettujen ammattipätevyyden ja työelämän monitaitoisuuden lisäämiseen lomautusaikana. Keskusjärjestöt sopivat maaliskuussa muun muassa lomautuksia koskevien neuvottelujen ja irtisanomismenettelyn nopeuttamisesta. Ihalainen painottaa, että myös aiemmin, kun taloudessa on ollut vaikeaa, yritykset ovat toteuttaneet yhteiskuntavastuutaan osallistumalla irtisanottujen tai sen uhan alla olevien kouluttamiseen. Etuusleikkauksien sijaan on edistet tävä työelämän kehittämistä. NIINA MALM TWITTERISSÄ Arvonlisäys on tuottavuuden ydin. Allianssin mukaan järjestöissä, kunnissa ja kirkon piirissä tehtävään nuorisotyöhön osallistuu vuosittain noin miljoona nuorta. Tällaisen pohdinnan tarve on aika suuri
Listalla ovat hänen lisäkseen muiden muassa kongressiedustaja Joe Kennedy III ja Black Lives Matter -liikkeen perustajista Alicia Garza. Esityksenne 120 000 uuden työllisen työllisyystavoitteesta kuulostaa hyvältä ja toteutuessaan vauhdittaisi Suomen taloutta. Toivottavasti järjestöissänne mietitte, miksi tätä mahdollisuutta ei nykyistä enemmän käytetä, pohtii Demokraatin väki. Kyllä tällä tavoitteella kelpaa julkisuudessa paukutella henkseleitä. Aikamoinen runsaudensarvi. Näin voisi tiivistää SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan näkemyksen SAK:n työmarkkinaseminaarissa. Fortune on tehnyt useamman listan eri kategorioissa. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari ILKKA KANTOLA ARNOLD SCHWARZENEGGER Pappi Tappi Hyvät elin keinonautit, järjestönne kurkottavat kuuta avaruuteen halajavan keskustan Katri Kulmunin kanssa. Mutta kun laskeudutaan maanpinnalle, koronan takia hallituksen nykyinenkin 60 000 uuden työllisen työllisyystavoite on haasteellinen. KOKOOMUS ON viime aikoina uutterasti neuvonut hallitusta työllisyyskeinoissa. Eloranta totesikin, että työnantaja ei jätä koronakriisiä hyväksikäyttämättä. Hyvät elinkeinoelämän etujärjestöt, toivotte kannanotossannne hallitukselta järeitä työllisyystoimia. JOHTAJA POLITIIKKA TYÖELÄMÄ Vaikutusvaltaa Oppositiosta on helppo heitellä EK, johtava oppositio YHDYSVALTALAINEN FORTUNE-LEHTI nosti pääministeri Sanna Marin (sd.) maailman 40:n vaikutusvaltaisimman alle 40-vuotiaan nousevan johtajan joukkoon. Vanhanen muistuttikin työllisyystoimien kustannustehokkuudesta ja järkevyydestä. Eli keppiä ja leikkauksia. De_17092020_08.indd 9 10.9.2020 11.24. Kannanoton mukaan se lisäisi työllisyyttä ja tuottavuutta, parantaisi yritysten kansainvälistä kilpailukykyä ja vahvistaisi julkista taloutta. Oppositiosta on helppoa neuvoa, jos ei ole vastuussa neuvojen toteuttamisesta. EK:n takinkääntö oli muun muassa ryhtyä tukemaan yleistä ansiosidonnaista turvaa. Näiden toimien taloudellinen arvo on työnantajille noin kaksi miljardia euroa. Eloranta muistutti, että työmarkkinajärjestöt sopivat keväällä lomautusjärjestelmän ja työttömyysturvan sekä työeläkemaksujen väliaikaisista muutoksista tälle vuodelle. Marin on hallinnon ja politiikan johtajien joukossa. Aluksi pitäisi toteuttaa valtiovarainministeriön työllisyyspaketin toimet tai vaikutuksiltaan vastaavat, eli muun muassa ikääntyneiden eläkeputken poistaminen sekä työttömyysturvan työssäoloehdon uudistaminen ja sitominen työttömyysturvan enimmäiskestoon. Samaan pakettiin todennäköisesti tulisivat työttömyysturvan heikennykset. Sitten päästään mantraanne, paikallisen sopimisen laajentamiseen. TYÖNTEKIJÄ TINKII, mutta mikään ei riitä. Tosin nykyään monen alan sopimuksissa on jo mahdollisuus laajaan paikalliseen sopimiseen. – Nyt näyttää, että sillä ei ole mitään merkitystä, Eloranta sanoi. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) laski Demokraatille, että esimerkiksi kokoomuksen esitys miljardin euron tuloveron kevennyksistä ja sitä kautta saatavista 6 000 laskennallisesta työpaikasta merkitsisi yhden työpaikan hintalapuksi noin 180 000 euroa vuodessa
Muun muassa Venäjä, Kiina ja Intia ovat maita, jotka katsovat, että Kansainvälisen rikostuomioistuimen päätäntävalta ei koske heidän kansa laisiaan. Turku on Suomen vanhin kaupunki. De_17092020_10.indd 10 9.9.2020 17.11. Vuo nna 20 11 4. 6. 2. Ven äjä n pää min ist eri Mik hai l Mis hus tin 6. Per tti Kur ika n nim ipä ivä t 5. Kuten Yhdysvalloilla, joka haluaa estää Haagissa toimivan Kansainväli sen rikostuomioistuimen tutkimukset yhdysvaltalaisten mahdollisista sotari koksista Afganistanissa. Missä liigajoukkueessa jääkiekkoilija Miro Heiska nen aloitti uransa. Missä kaupungissa pidettiin kokoomuksen puoluekokous. 3. 7. 5. Jos sinulla on tiu kanan munia, montako sinulla on. Mikä oli Alvar Aallon ensimmäisen vaimon etunimi. Ain o 3. 9. Por voo 10. 8. Poh jan mer ess ä 7. Yhdysvallat on tämän tutkinnan ta kia asettanut pakotteita rikostuomio istuimen pääsyyttäjälle ja osaston johtajalle. Missä meressä sijaitsee Skagerrakin salmi. Yhdysvaltain ulkominis teri Mike Pompeo on kutsunut Kan sainvälistä rikostuomioistuinta muun muassa läpeensä korruptoituneeksi. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT Lehtikuva / Markku Ulander TYLPPÄNÄ SYNNYIN 10 VIS V 1. 4. 20 8. Sat u Has si (vi hr.) NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Kansainväliset lait ovat mikkihiirivaltioille I soilla mailla on varaa tulkita kan sainvälisiä lakeja mielensä mu kaan ja poimia rusinoita yhtei sestä pullasta – sen mukaan mi ten se palvelee heidän omia etu jaan. 10. Mikä artisti tai yhtye edusti Suomea Euro viisuissa kappaleella Aina mun pitää. Yhdysvaltojen mukaan pa kotteet voidaan laajentaa koskemaan kaikkia, jotka avustavat näitä henki löitä. HIF K:s sa 9. Por iss a 2. Kuka on kuvassa. Onko rotumme syytä tää. Vas tau kse t: 1. Mutta ei Yhdysvallat valitettavasti yksin ylenkatso kansainvälistä rikos oikeutta. Mikä on toiseksi vanhin. Tämä on kova uhkaus, kun yli 120 maata on sitoutunut yhteistyö hön Kansainvälisen rikostuomioistui men kanssa. Minä vuonna Strure Fjäder aloitti Akavan puheenjohtajana. Kuka on eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja
Hän oli Tampereella puoluekokousedustajana. KOLME KAUTTA kansanedustajana (sd.) toiminut Kantola sanoo nykyisen työtehtävänsä olevan kuin luotu hänelle. ”Nykyisessä tehtävässäni on riittävästi haastetta ja tekemistä.” Vuonna 2006 Vuonna 2020 De_17092020_11.indd 11 9.9.2020 17.15. Tällainen leikkaus avustuksiin heikentäisi merkittävästi järjestöjen toimintamahdollisuuksia. Teemat toki olivat jo tuttuja ajalta, jolloin hän työskenteli Turun arkkihiippakunnan piispana. – Kun puhutaan yhteiskunnan isoista ongelmista, lasten ja nuorten tilanne on niistä tärkein. Diakonissalaitos on valmis tässä tilanteessa käyttämään omaa rahaa toimintaan aikaisempaa enemmän, mutta pitkälle se ei riitä. Ilkka Kantola Suomeen tarvitaan voimaannuttamisen toimiala. Työ liittyy vahvasti ihmisoikeuksiin ja ihmisarvoon, joihin hän pääsi perehtymään päättäjänä muun muassa eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. – Ehdokkuus kuntatai valtakunnallisissa vaaleissa ei ole ollut mielessä. Nuorten ongelmista on puhuttu pitkään eduskuntaa myöten. Suomeen ehkä tarvittaisiin uusi hallinnonala, nimeltään vaikka voimaannuttaminen. L apset ja nuoret, Ilkka Kantola vastaa miettimättä kysymykseen siitä, mihin palveluihin hän ensisijaisesti sijoittaisi suuren summan rahaa. Kantolan toimialan kohderyhmiä ovat muun muassa työn ja koulutuksen ulkopuolella ovat nuoret ja maahantulijat. Näistä jälkimmäisessä olennaista on rahoituksen hakeminen oman rahoituksemme lisäksi. Teksti Heikki Sihto Kuvat Timo Sparf ja Teemu Ullgren MISSÄ OLET NYT. Muuten hän kuvaa tämän hetkistä suhdettaan politiikkaan sanoilla ”aktiivinen seuraaja”. Kantolan mielestä nyt tarvittaisiin lisää resursseja ja koulutusta sekä kykyä löytää ongelmanuorten tarpeet. Hänen mielestään syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tilanteesta puuttuu toimija, joka kantaisi heistä kokonaisvastuuta. – Nuori tarvitsee yhden ja saman korvan, joka kuuntelee ja auttaa häntä erilaisissa tilanteissa. Hän työskenteli siellä ennen eduskuntaan pääsyä ja vuoden diakoniajohtajana ennen nykyistä tehtävää. 11 Demokraatti Tavoitteemme on helpottaa yhteiskunnan laidalla olevien elämää. ”HAUSKA, INTENSIIVINEN pyrähdys politiikkaan”, Kantola kuvaa osaltaan SDP:n puoluekokousta. Nyt eri hallinnonalat tarjoavat osaratkaisuja ja pallottelevat nuoria toimijalta toiselle. Hän on huolissaan mahdollisuudesta, että Veikkauksen tappiot vaikuttaisivat samassa suhteessa sen jakamien avustusten määrään. – Vastaan osaltani myös muun muassa asuntoa vailla olevien hätämajoituspalveluista ja hanketoiminnasta. Diakonissalaitos oli Kantolalle jo tuttu paikka ennen nykyistä pestiä. Se vastaisi keskitetysti nuorista alkaen koulutuksesta, sosiaalipalveluista ja asumisesta. Tavoitteemme ei ole tuottaa voittoa vaan helpottaa yhteiskunnan laidalla olevien elämää, Kantola kertoo. Suurella osalla nuorista asiat ovat hyvin, mutta samaan aikaan on arvioitu noin 60 000 lapsen ja nuoren olevan vakavassa syrjäytymisvaarassa, Diakonissalaitoksen diakonina ja sosiaalinen vastuu -toimialan toimialajohtajana viime keväänä aloittanut Kantola muistuttaa. Käytännössä tämä merkitsisi noin kolmanneksen leikkausta Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA) tuleviin järjestöavustuksiin. – Toivottavasti poliitikot ymmärtävät tilanteen
Hän joutui väistymään keskustan johdosta vain vuoden jälkeen, tahtomattaan ja ilman ainoitakaan vaaleja. Liki pitäen vastaava tapahtui nyt keskustassa, vaikka Kulmuni erosikin valtiovarainministerin pestistä jo ennen puheenjohtajavaalia. Kokoomuksen puheenjohtajana paikkansa uusinut Petteri Orpo syrjäytti ystäväksi kutsumansa Alexander Stubbin ensin kokoomuksen johdosta ja heti perään valtiovarainministerinä kesällä 2016. Omalla tavallaan on kuvaavaa, että monesti SDP:tä ja keskustaa vanhakantaiseksi arvosteleva kokoomus jatkaa uppiniskaisesti miesjohdossa, eikä kukaan edes haastanut Orpoa. Ajanjakson sisään mahtuu useita vaaleja riippumatta siitä, missä kohtaa sattuu aloittamaan. De_17092020_12.indd 12 9.9.2020 11.11. Tässä vaiheessa jyrkin mäki noustavana on Saarikolla, jonka tulisi yhdistää puolue ja palauttaa keskustalaisten usko. Viitisen vuotta ei ole erityisen lyhyt aika puheenjohtajana. Nyt oli, ja tulos on taululla. Askeleen kauempana se on myös Porin viikonlopun jälkeen, sillä varapuheenjohtajavaalissa Antti Häkkänen löi Elina Lepomäen eikä ainakaan menettänyt asemaansa Orpon ykkösseuraajaehdokkaana. K uudella suurimmalla puolueella on ollut viimeisen 40 vuoden aikana 44 eri puheenjohtajaa. Kokoomuksessa Orpoon luotetaan, vaikka tämä ei ole juuri onnistunut elvyttämään puolueen kannatusta ja kokoomus on vaikuttanut eksyneen oloiselta perussuomalaisten puristuksessa. Katri Kulmunin (kesk.) kohtalo on oma lukunsa ja nyt jo poliittista historiaa. Laita musta kuvapalkki kohdalleen vasempaan marginaaliin kun nostat pohjan kirjastosta! (yläosa leikkausvaraan) Otsikko ohut 40 > KESKITÄ! Ingressi pieni > KESKITÄ! ANF 5 Leipis Uuden kappaleen alkuun Leipis 1 kpl CAPS Poiminta viivoilla, mahdollisimman vähän tavutuksia Rane Aunimo rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo analyysi KOKOOMUS ON VALINNUT MIEHEN YLI SADAN VUODEN AJAN. Ensi kevään kuntavaalit ovat näytön paikka niin Sanna Marinille, Annika Saarikolle kuin Petteri Orpollekin. Faktat listasi Twitter-tilillään johtavana asiantuntijana nykyään Elinkeinoelämän keskusliitossa työskentelevä Jukka Manninen, joka on ollut aiemmin töissä muun muassa kokoomuksen puoluetoimistolla. Politiikan mutta myös median murros houkuttelee olettamaan, että nykyäänestäjä on aiempaa malttamattomampi ja vaatii tuloksia mieluiten heti mutta ainakin äkkiä. Silti tarinoita on monenlaisia, eivätkä yksinkertaistetut selitykset päde läheskään kaikkiin tapauksiin, joissa kausi on jäänyt lyhyeksi. Yli satavuotisen historiansa aikana kokoomus on päättänyt kerta toisensa jälkeen, että paras ehdokas puheenjohtajaksi on mies. Keskimäärin puheenjohtajakauden pituus on ollut 5 vuotta, 1 kuukautta ja 10 päivää. 12 Demokraatti Kirjoittaja on Demokraatin va. ON HALLITUSPUOLUEISSA silti ennenkin käyty puheenjohtajavaaleja, vaikka asetelmaa tavataan pitää hiukan vaikeana. Mutta myös harhailevalle kokoomukselle kuntavaalit näyttävät, voiko se mennä vielä seuraaviin eduskuntavaaleihin hallituksen kaatamisesta uhoilevan Orpon johdolla. Ellei ole Petteri Orpo. Odottavan aika Äänestäjä on nykyisin armoton: tulosta odotetaan mieluiten heti tai ainakin äkkiä. Voi käydä jopa niin, että myös perussuomalaiset valitsee naispuheenjohtajan ennen kokoomusta, kun Riikka Purra ottaa aikanaan Jussi Halla-ahon paikan. päätoimittaja. Gallup-kannatuskaan ei hänen aikanaan laskenut, ei tosin noussutkaan. Moni muu asia vaikutti taustalla: kenties kaikkein keskeisimmin lopulta se, että Kulmunilla oli vastassaan keskustan viime vuosien suosituin poliitikko, Annika Saarikko, joka ei Kulmunin noustessa puheenjohtajaksi ollut ehdolla. Tästä vinkkelistä voi ymmärtää sapetuksen, että hänet haastettiin
Neuvominen Oppositio, EK... Se on aika laaja elinkeino, mutta se kuitenkin sellainen, jota hoitavat henkilöt ovat suhteellisen vanhaa väkeä. NOUSUSSA LASKUSSA Teksti Anna-Liisa Blomberg PEKKA OLLILAINEN Puoluekokousedustaja, Nurmes EI Ei vielä. Lainanotto Synkistelystä huolimatta viides lisätalousarvio esitys vähentää valtion nettolainanottotarvetta 1,3 miljardilla eurolla. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI OECD:n irtisanomissuojan tiukkuutta kuvaava indeksi G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: ro ge rw es sm an .c om ja O EC D D-gallup: Pitäisikö turkistarhaus kieltää. De_17092020_13.indd 13 9.9.2020 11.19. He luopuvat siitä ajan kanssa itsestään. Sen sijaan se pitäisi tehdä vaikeaksi ja kannattamattomaksi esimerkiksi erilaisilla säännöillä. Onko huonompi asia kasvattaa eläin nätin karvan takia kuin siksi, että sillä on hyvä liha. Haukku kuuluu, mutta karavaani kulkee. Me kasvatamme eläimiä myös ruuaksi. Täytyy kuitenkin huomioida se, että siellä on paljon työpaikkoja, ja siirtymäaika täytyy olla kohtuullinen. Hallituksella riittää neuvojia – omalla agendalla. PETRI IJÄS Puoluekokousedustaja, Helsinki MARITA KETOLA Puoluekokousedustaja, Humppila KYLLÄ Kyllä pitäisi kieltää, mutta siten, että turkistarhauksesta elinkeinonsa saaville keksitään tai järjestetään jokin muu mahdollisuus elättää itsensä. EI Kyse on elinkeinosta, ja siksi kannatan täyskieltoa kevyempää tietä. ANN-MARI LEHTINEN Puoluekokousedustaja, Hollola KYLLÄ Tämä on kaksipiippuinen asia. Ala nko m aat Itali a Sak sa Ran ska Ru ots i Itäv alta Esp anja Tan ska Ete lä-K ore a Su om i Jap ani Irla nti Viro Iso -Br itan nia US A ! Kollektiiviset irtisanomiset, lisävaatimukset Yksilölliset irtisanomiset OECD:n selvityksen mukaan Suomessa on helpompi tehdä isoja irtisanomisia kuin monissa muissa maissa, mutta yksilöllisissä irtisanomistapauksissa työntekijän suoja on Suomessa keskivertoa vahvempi. 3/5 SARI ÅMAN Puoluekokousedustaja, Ylöjärvi KYLLÄ Ehdottomasti täytyy kieltää, ei se ole enää tätä päivää
Niissä asuu 1,5 miljoonaa suomalaista. Tämän rinnalla pitäisi puhua enemmän lähiöistä. Teksti Johannes Ijäs / Kuvat Nora Vilva ILMIÖ De_17092020_14.indd 14 9.9.2020 17.45. 14 Demokraatti LÄHIÖT kuntoon Suomessa puhutaan paljon koko maan asuttuna pitämisestä
15 Demokraatti Eveliina Heinäluoma asuu Myllypurossa. De_17092020_14.indd 15 9.9.2020 17.45
Osana asuntopolitiikkaa valiokunta palautti lähiöiden kehittämisen agendalle ja myöhemmin teema eteni hallitusneuvottelujen kautta Marinin (sd.) hallituksen ohjelmaan. Viitanen muistaa vielä elävästi ensimmäisen tiedotustilaisuutensa ministerinä. Kansanedustajat Pia Viitanen ja Eveliina Heinäluoma puhuvat kokemuksesta kertoessaan, kuinka lähiöt pidetään vireinä. Keväällä 2013 Pia Viitanen (sd.) nousi Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen asuntoja viestintäministeriksi opetusministeriksi siirtyneen Krista Kiurun (sd.) sijaan. – Tulevaisuusnäkökulma oli silloin myös vahva. Kyse ei ole pienestä asiasta, lähiöissä asuu 1,5 miljoonaa suomalaista. Viitanen puhui ministerinä muun muassa talkkarihengestä ja lähiöreinikaisista. Viitanen jäi kuitenkin pohtimaan toteamustaan. De_17092020_14.indd 16 9.9.2020 17.46. 16 Demokraatti S anna Marinin hallitus on nostanut jälleen lähiöt poliittiselle kartalle, aina hallitusohjelmaan saakka. Muun muassa työllisyyden, asuntoja erilaisten ympäristöhankkeiden nimissä Viitanen muistelee kaivaneensa lähiöiden kehittämiseen 160 miljoonaa euroa. VIIME VAALIKAUDELLA Sipilän (kesk.) strategiseen hallitusohjelmaan ei enää kirjattu lähiöohjelmalle jatkoa, mutta eduskunnan tarkastusvaliokunta otti asumisen tarkastelun kohteeksi. – En tietenkään ollut näin suunnitellut sanovani, hän jatkaa. Energiatehokkaat ratkaisut digitalisaatiota hyödyntämällä olivat jo puheissa, ja nythän siitä on tullut hitti. – Kerroin, että olen Pia Viitanen Hervannasta ja että lähiöt ovat lähellä sydäntäni, Viitanen nauraa. Tämän päälle Viitanen kehitytti oman ohjelmansa, Lähiöviitoset, johon kuului viisi erilaista näkökulmaa lähiöiden kehittämiseen. Hän oli pohtinut tarkkaan, mitä medialle sanoo. Viitanen luettelee, miten Lähiöviitosissa oli kyse muun muassa kohtuuhintaisista kodeista, lähiöiden peruskorjaamisesta, palveluiden turvaamisesta, lähikoulujen tukemisesta, eriytymisen ehkäisystä kuin myös yhteisöllisyyden vahvistamisesta ja turvallisuudesta. – Lähiöt nostettiin hyvin korkealle ministeriön toimissa. Hallitusohjelman mukaan kaupunkipolitiikassa korostuvat segregaation ehkäiseminen ja lähiöiden kehittäminen. Lähiöiden kehitystyöhön liittyy myös D-ILMIÖ LÄHIÖISSÄ ASUU 1,5 MILJOONAA SUOMALAISTA. Kun lähiöiden asia tuli Tampereen Hervannassa asuvalta Viitaselta niin sydämestä, hän päätti ministerintehtävässään pohtia kokonaisvaltaisesti lähiöiden kehittämistä. Viitanen muistelee, että tuolloin hallitusohjelmassa mainittiin jo lähiöiden kehittäminen. Viitanen istui hallitusohjelmaneuvotteluissa asuntopolitiikkaa linjanneessa pöydässä
Päätöksen taustalla on kuntien heikentynyt taloustilanne ja valtion halu varmistaa investointien toteutuminen. Viitanen pitää sitäkin kelpo summana. Lähiöohjelmaan on varattu rahaa hallituksen tulevaisuusinvestoinneista. De_17092020_14.indd 17 9.9.2020 17.46. 17 Demokraatti koulutuksellisen tasa-arvon vahvistaminen. Segregaatio nähdään lähiöohjelman mukaan koko kaupungin ongelmana. Edetessään se voi heikentää kaupunkien kilpailukykyä ja sosiaalista kestävyyttä. Kaavaillusta 40 miljoonasta on nyt menossa erilaisiin lähiöiden kehittämishankkeisiin ja tutkimukseen 21 miljoonaa euroa. Hankekohteet on jo valittu. Niitä on 13 kaupungissa. Valtio nosti hankkeiden rahoitusosuuttaan 20 prosentista 35 prosenttiin. LÄHIÖN SEGREGAATIO ON KOKO KAUPUNGIN ONGELMA. Eriytyminen taas on tulojen ja hyvinvoinnin epätasa-arvoisen jakautumisen seuraus, ei sen syy. USEAN MINISTERIÖN yhteinen ohjelma vahvistaa suurimpien kaupunkiseutujen keskuskaupunkien lähiöiden kehittämistä ja pyrkii ehkäisemään asuinalueiden segregaatiota eli eriytymistä. Lähiöohjelma 2020–2022 edistää myös asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta, asuinalueiden elinvoimaa ja turvaa palveluiden ja asumisen tasoa lähiöissä
Hän pitää Hervantaa onnistuneena esimerkkinä lähiön kehittämisestä. – Kuten kirkko on tullut kauppakeskuksiin, pitäisi julkisten palvelujenkin olla ihmisten lähellä. Hänelle lähiöiden kehittäminen on tullut tutuksi niin kaupunginvaltuustossa kuin eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asuntoja ympäristöjaostossa. De_17092020_14.indd 18 9.9.2020 17.47. Helsingissä lähiökohteita kehitetään voimakkaimmin Pohjoisja Itä Helsingissä. – Sen asukkaat osallistettiin, ja koko keskusta meni uusiksi. Se tarkoittaa nukkumalähiötä; alue jää päivisin hiljaisemmaksi. Tällä hetkellä työn alla on Peltolammi-Multisilta. Heinäluoma on Helsingin kaupunginvaltuuston demariryhmän puheenjohtaja. Kun Viitanen oli asuntoministeri, Tampereella kehitettiin 1960–70-luvuilla rakennettua Tesomaa, joka on hieman vanhempi lähiö kuin Hervanta. Heinäluoma visioi, miten niin kulttuuripalveluja kuin työllisyyspalvelujakin pitäisi tuoda vielä enemmän sinne, missä ihmiset ovat, esimerkiksi ostoskeskuksiin. Toinen tärkeä asia ovat opiskelijat. Tampere ja Pirkanmaa hakevat yhdessä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. – Helsingissä Itä-Helsingin suurpiiri on työpaikkamäärässä merkittävästi alemmalla tasolla kuin muut piirit. EVELIINA HEINÄLUOMA huomauttaa, että monet Helsingin kulttuurilaitokset ovat keskustassa. Esimerkiksi Tampereen Hervannassa on teknillinen yliopisto. Esimerkiksi LÄHIÖT OLIVAT VUODEN 1990 LAMAAN SAAKKA KESKIVERTOALUEITA. VIITANEN ON seurannut vuosikymmenet nyt noin 25 000 asukkaan Hervannan kehittymistä. Esillä on samoja teemoja kuin aikoinaan, toivotaan yhteisöllisyyttä, harrastusmahdollisuuksia, palveluita alueelle ja rakennetun ympäristön kohentumista, Viitanen toteaa. Heinäluoma iloitsee, että Myllypuroon on juuri tullut noin 6 000 opiskelijan ja sitä myöten 500 työntekijän Metropolia-ammattikorkeakoulun kampus. 18 Demokraatti D-ILMIÖ SDP:N KANSANEDUSTAJA Eveliina Heinäluoma asuu Itä-Helsingin Myllypurossa. Hän on itse aktiivinen kulttuuritoimija Myllypurossa ja tukee paikallisia toimijoita. Valtion lähiöohjelmasta tukea saa nyt muun muassa Mellunmäen kehittäminen. Hienoa, että se alue sai hallituksen lähiöohjelmasta rahaa, koska myös Lauri Lylyn (sd.) pormestariohjelmassa on nostettu lähiöiden kokonaisvaltainen kehittäminen esiin. Tämä on näkynyt myös paikan korjaantuneena maineena. Sen takia on valtavan tärkeää, että alueita pyritään kehittämään kokonaisvaltaisella otteella ja tuomaan sinne myös työpaikkoja. – Lähiöstä tulevaa tämä vain rohkaisee voimakkaampaan me-henkeen ja haluun viedä oman alueen asioita eteenpäin. Viitanen nostaa esiin sen, että siinäkin teemana on yhdenvertaisuus ja se, että kulttuurin pitää olla kaikkien saatavilla lähiöitä myöten. Heinäluoma muistuttaa, että valtaosa Helsingin kunnallispäättäjistä asuu kantakaupungissa. Kulttuurimylly Myllypuron metroaseman vieressä on lähiön kulttuurin elävä sydän. Heinäluoma painottaa asuinalueiden tasa-arvoisesta asemasta huolehtimista ja etenkin työpaikkojen merkitystä. Hän odottaa hallituksen käynnistämältä työllisyyspalvelujen kuntakokeiluilta paljon
19 Demokraatti Pia Viitanen kuvaa kotilähiötään Tampereen Hervantaa lähiöiden kehittämisen ”kantaäidiksi”. Se ruokkii eriarvoistumista ja segregaation näkökulmasta huonompaa kehittymistä, Heinäluoma sanoo. Se nostaa Itä-Helsingin arvoa. Raide-Jokerin eli Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettava pikaraitiolinjan on määrä olla valmis muutaman vuoden kuluttua. Asuntopolitiikka on hänen mukaansa myös äärimmäisen tärkeää ja sillä voidaan edistää monia päämääriä. Tällä hetkellä esimerkiksi Helsingin Jakomäki on joukkoliiikenteen katvealueella, mistä on seurannut huonoa kehitystä. Kyse on niin sosiaali-, työllisyyskuin vaikkapa liikennepolitiikastakin. – Ei riitä, että ihmisellä on työtä ja että koulu on hyvä, jos asuinalueella on paljon ongelmia tai erittäin heikot asuinolosuhteet. – Minkään alueen ei pitäisi jäädä joukkoliikenteen näkökulmasta katvealueeksi. Parannusta saattaa olla luvassa vuosien päästä, mikäli Vantaan ratikkasuunnitelmat toteutuvat ja Jakomäki saadaan kytkettyä niihin mukaan. Kauppamatkalla voisi piipahtaa TE-keskukseen, Heinäluoma visioi. Kontulan ja Myllypuron ostareille voisi tuoda työllisyyspalveluja ikään kuin kioskipalveluina. – Raideliikenne palvelee myös ekologisia tavoitteita. De_17092020_14.indd 19 9.9.2020 17.47. Myllypuron Kehä I:n liikennevaloliittymä on vilkas ja onnettomuusherkkä. Heinäluoma on tyytyväinen siihen, että liittymän rakennussuunnittelun käynnistämiseen varattiin eduskunnan niin sanotuista joululahjarahoista viime vuonna 500 000 euroa. Heinäluoma kertoo, miten ammattikorkeakoulun jälkeen Myllypuroon tulee myös iso iso rakennusja talotekniikan ammattikoulu. Toivotaan, että Myllypurokin pääsee valtion tuella parantamaan liikenneturvallisuutta. – Raha edellyttää kaupungin vastaantulon. Heinäluoma nostaa lähiöiden kehittämisessä esiin myös liikenteen merkityksen. – Koko hallituksen yksi punainen lanka ja myös sosialidemokraattien punainen lanka on tasa-arvo ja eriarvoisuuden torjuminen, Viitanen toteaa. Kun väkeä saapuu nopeasti lisää, liikenteen kehittäminen ei ole pysynyt täysin mukana. PIA VIITANEN muistuttaa yhä uudelleen, että lähiöiden kehittämiseen ei ole vain yhtä keinoa. – Jokainen ansaitsee hyvän kodin. Segregaation estäminen on pohjimmiltaan eriarvoistumisen torjumista. Hervannalla oli joskus huono maine mutta sittemmin se on valittu lähiövertailussa jopa maan parhaaksi
Mats Stjernberg tarkasteli Helsingin yliopiston maantieteen väitöskirjassaan 1960ja 1970-luvulla rakennettujen lähiöiden kehitystä. Lähiöitä pitäisikin kehittää osana eriytyvää kaupunkiseutua. VAATTOVAARA KIINNITTI huomiota, ettei Sipilän (kesk.) hallitusohjelmassa puhuttu lähiöistä eikä paljon kaupungeistakaan. – Tämäkin on minusta poliittinen kysymys, johon toivoisin että poliitikot tutkimusperustaisesti ottaisivat kantaa. De_17092020_14.indd 20 9.9.2020 17.48. Lidl-kaupat esimerkiksi eivät sijoitu ostareihin. Mitään yhdenmukaisia asuinalueita ne eivät ole. Esimerkiksi Helsingissä harjoitettu vuokraja omistusasuntojen sekoittamispolitiikka on todennäköisesti hidastanut huono-osaisuuden keskittymistä tietyille alueille, vaikka se ei ole estänyt kaupungin segregoitumista. Vaattovaara asui nuoruudessaan lähiössä, Espoon Soukassa. Meidän on pakko pysähtyä uudelleen kysymään, kuinka Suomen lähiöt voivat, keitä varten niitä kehitetään ja minkälaiseen ympäristöön. VAATTOVAARA RYHMINEEN saa rahaa hallituksen lähiöohjelmasta tutkimukseen. Vaattovaaran mukaan poliittisen järjestelmän täytyisi kyetä tarkastelun ja arvioinnin jälkeen määrittämään segregaatiolle, asumiselle ja hyvälle elämälle minimi. – Hän piti paljon esillä isoa ja koko kansallisvarallisuutemme näkökulmasta tärkeää asuntokantaa ja sen kehitystä, Vaattovaara toteaa viitaten lähiöihin. – Tilanne on vielä Suomessa hyvä, mutta kehityksen suunta on huolestuttava, Vaattovaara toteaa segregaatiosta. – Mietittäisiin, mihin lähiöstä aamulla lähdetään, kun herätään ja missä käydään kaupassa. Sen sijaan olisi tunnistettava, että lähiöissä asuvat suuntaavat ostoskäyttäytymistään muualle. – Totesinkin joskus, että saimaannorppa elinympäristöineen oli ohjelmassa tunnistettu paremmin kuin kaupungit. Kysymys, joka pitää aina kysyä uudelleen KAUPUNKIMAANTIETEEN PROFESSORI Mari Vaattovaara muistaa positiivisena Pia Viitasen (sd.) asuntoministeriajan. – Eli ihmiset osaavat sanoa, että minä en tuonne muuttaisi, hän tiivistää. – Ei ole vain yhdenlaisia lähiöitä, joten emme voi tarjota niille myöskään yhdenlaisia ratkaisuja. Hänen mielestään ehkä voimallisimmin segregaatioon vaikuttaa välttämiskäyttäytyminen. Niihin on vaikea vaikuttaa yksittäisen kunnan tai kaupungin keinoin. Pitäisi erottaa toisistaan lähiöiden rakenne ja niiden toiminnallisuus sekä samalla tunnistaa lähiöiden toimijat. Joskus myös purkaminen on hyvin relevantti vaihtoehto, Vaattovaara toteaa muttei nimeä yhtään purkukuntoista lähiötä. Tämäkin kysymys on Vaattovaaran mukaan syytä asettaa aina uudelleen. Tärkeää olisi muun muassa, että palvelut säilyisivät lähiöissä. Vaattovaara muistaa tilanteen, jossa oli paikalla useita ministereitä, ja hänen piti tutkijana vastata kysymykseen, onko Suomessa lähiöongelma – ja jos on, millainen. Vaattovaara painottaa, että ensin on asetettava lähiöiden kehittämiselle selkeät tavoitteet ja vasta sen jälkeen etsiä keinoja ja tarjota vastauksia. Vaattovaara ei näe lähiöostarin elvyttämistä lähtökohtana lähiöiden ostospalvelujen kehittämiselle. Asuinalueen erilaiseen eriytymiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi sosiaaliset erot sekä tuloja kulttuurierot. Vaattovaaran mukaan asuntojen pitäisi olla asuttavia, muunneltavia, joustavia ja riittävän tilavia – ei 15 neliöisiä, joita uudet innovaatiot ovat olleet. Hän totesi niiden olleen vuoden 1990 lamaan saakka keskivertoalueita, mutta sitten lama jätti niihin jälkensä. – Tämä on oikeastaan tekemättä vuosikymmenten kehitysmyönteisestä puheesta huolimatta. Stjernbergin väitöksen mukaan monet asiat, joista puhutaan lähiöongelmina, ovat tosiasiassa laajempien yhteiskunnallisten ongelmien heijastumista lähiöalueisiin. Lähiöitä tutkittaessa on tärkeää, että mukana on kaupunkisuunittelijoita, arkkitehtejä ja vaikkapa maantieteilijöitä. Hän kuvaa silloista Soukkaa suljetuksi soluksi, jonka keskellä olivat koulut ja ostari. Tähän ei ole Vaattovaaran mukaan löydetty ratkaisua. D-ILMIÖ – Keskeistä on kuvata, mihin tilanteeseen kehitettävät lähiöt ovat potentiaalinen vastaus. Nyt monilla kaupunkiseuduilla tilanne on muuttunut. – Minusta tämä kysymys pitäisi kysyä jatkuvasti uudelleen. Nyt Vaattovaara on tyytyväinen, että niin segregaatio, hänen omin tutkimusalansa, kuin lähiötkin on nostettu Marinin (sd.) hallituksen ohjelmaan. Lähiöiden asuntokanta on yksi keskeinen segregaatioonkin vaikuttava kysymys. – Mitkä ovat esimerkiksi ne voimat tai päätökset, joita valikoivan muuttoliikkeen taustalla ovat, Vaattovaara kysyy. 20 Demokraatti VOIMALLISIMMIN SEGREGAATIOON VAIKUTTAA VÄLTTÄMISKÄYTTÄYTYMINEN. Kaikilla lähiöillä ei kuitenkaan ole mennyt huonosti. Suomessa on tehty tutkimushankkeita, joissa on selvitetty juurta jaksain esimerkiksi sitä, missä lähiöt ovat