. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 10 Kasvu tulee meren alta LIIKE. ELOKUUTA 2017 N0 33 POLITIIKKA . Hinta 3 € 17. 13 KULTTUURI. 25 Hirstin hurmaava taidevedätys Yleissitovuus ei ole kaupan Al-Zeiadi panee hyvän kiertämään Tehtaanmyymälä Vanha talvitie 8, Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiski Prisma Itäkeskus Vanhanlinnantie 1, Helsinki Lisätietoja: www.wotkins.fi Keittiömme suomalaiset kpl REILUMPI SUOMI, TURVALLISEMPI MAAILMA. 6 POLITIIKKA . Maarit Feldt-Ranta presidenttiehdokkaaksi Kannattajailmoitus sivulla 9
ELOKUUTA 2017 Lehdessä 6 Paikallinen ei saa jyrätä yleissitovuutta 8 Uutiskertaus 10 Mahdollisuus maan alla 13 Minun vuoroni auttaa 15 Inhottu ja rakastettu Ympyrätalo 19 Kun aurinko ei riitä, ruoka ja pilleri antavat D-voimaa 20 Olipa kerran minä: Mikko Vienonen 24 Kasvot peilissä: Tapio Bergholm 25 Damien Hirstin uskomaton seikkailu 28 Elokuvat: Napapiirin sankarit 3 30 Teatterikesä antoi äänen sorretuille ja visionääreille 32 Demokraatti 100 vuotta sitten 34 Mielipide 35 Suomalainen demari 36 Järjestöt 37 Ristikko 38 Televisio 40 Mun luonto, Närästäjä, radio 13 Liike 25 Kulttuuri 19 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Arsi Veikkolainen 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Mikko Vienosen kanssa Työnantajat ja EK käyttävät neuvotteluissa muinaisen Rooman hyviä oppeja: hajota ja hallitse. PAHIS Kannen kuva: Emilie Uggla Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. www.paperiliitto.fi. 2 17. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www
Toisaalta Lapissa on viimeisten vuosien aikana ollut kova noste ja mukaan on saatu paljon uusia vapaaehtoisia. Kuitenkin meilläkin väki vanhenee. Valtion omistamat yritykset ovat kaksinaismoralismin linnakkeita, joissa omistajaohjausta tehdään silmät kiinni. Peruskoulutuksiin on paljon tulijoita erityisesti eteläisemmässä Suomessa, etenkin jos lähialueella on ollut etsintöjä. . Henkisen tuen vapaaehtoiset toimivat erilaisissa onnettomuustilanteissa autettavien, heidän omaisten ja tehtävässä mukana olevien vapepalaisten tukena. . Vuonna 2016 Vapepan puitteissa järjestettiin yli 250 koulutusta ja lähes 90 harjoitusta. Ilman sitä ei Vapepaa olisi olemassa – ainakaan nykyisessä laajuudessa. Tulevaisuuden kannalta avainasemassa ovat jäsenjärjestöt, joiden omaa toimintaa Vapepa voisi täydentä. Vapepan vapaaehtoisilla on myös valmius auttaa viranomaisia monissa muissakin tehtävissä. Ilmapuntari erityisesti ensihuollon vapaaehtoisille. Sipilä ja Orpo tekivät huonon diilin, kun antoivat perussuomalaisista loikanneelle ryhmälle viisi ministerisalkkua. Uusimpana on laajojen vapaaehtoisjoukkojen johtaminen ja organisointi esimerkiksi vesillä tapahtuvan öljyonnettomuuden jälkien siivoamisessa. . Finnair palkitsi toimitusjohtajansa muikealla 130 000 euron lisäeläkkeellä, joka on vielä veroedullinen kapitalisaatiosopimus. Tosin ne saivat äänivallattoman ryhmän, joka kiltisti kuljee hihnassa ja syö aikaisempia puheitaan. . Kyselyjen perustella sekä vapaaehtoisena toimivat että viranomaiset kokevat Vapepan toiminnan lisäävän paikallista turvallisuuden tunnetta. Vapaaehtoisen pelastuspalvelu eli Vapepan tukee viranomaisia erilaisissa tehtävissä. Vapepassa toimii muutama kymmen henkiseen tukeen erikoistunutta hälytysryhmää ja näiden lisäksi osaamista löytyy noin sadalta ryhmältä.. . Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) koordinaattori . Ohutta yläpilveä. Pitkäaikaiseen sitoutumiseen on vapaaehtoisia tänä päivänä haastavaa löytää. Kylmää että huulia sinertää. ARSI VEIKKOLAINEN TEKSTI HEIKKI SIHTO . Vapepaa siis tarvitaan. Uuden vaihtoehdon sininen tulevaisuus on uhattuna, kun kannatus lähestyy alkoholittoman oluen vahvuutta. Tunnetuin tehtävä on etsinnöissä auttaminen ja siitä Vapepan toiminta sai alkunsa yli 50 vuotta sitten. KUVA JARI SOINI ” Pitkäaikaiseen sitoutumiseen on vapaaehtoisia tänä päivänä haastavaa löytää. ELOKUUTA 2017 Kun apua tarvitaan Mitä Vapepa tekee. Varautuminen ja valmius auttaa viranomaisia perustuu organisoituneihin vapaaehtoisryhmiin, mikä tarkoittaa koulutusta ja harjoittelua. Auttajat toimivat maalla, vesialueilla ja ilmassa. Vapepalla on oma henkisen tuen perusja jatkokoulutus. Koulutuksiin osallistui lähes 5 000 henkilöä ja harjoituksiin viranomaisten kanssa yli 3 000. Apuun lähdetään käytännössä vain viranomaisen pyynnöstä. Vapepa on Suomen Punaisen Ristin koordinoima 52 järjestön verkosto, jonka hälytysryhmät tukevat viranomaisia onnettomuuksissa ja muissa kriisitilanteissa. Moraalin lisäksi rapautuu myös hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus. Henkinen tuki kuuluu perustaitona siinä missä ensiapukin jokaiselle vapepalaiselle, mutta Maailmanparantaja . Vuonna 1964 perustetussa Vapepassa toimii ympäri Suomen yhteensä noin 18 000 vapaaehtoista 1500 hälytysryhmässä. Vapepalla on oma koulutusjärjestelmä peruskoulutuksesta johtajaja kouluttajakoulutukseen. Vapepa on verkosto, jonka muodostavat 52 järjestöä ja niihin kuuluvat vapaaehtoiset. Mikä on järjestöjen rooli turvallisuuden luojina. Onko vapaaehtoisia helppo saada toimintaan mukaan. Äkillisissä tilanteissa ihmisillä on paljon halua auttaa, mutta kouluttamattomien vapaaehtoisten käyttö on viranomaisille haastavaa ja resursseja sitovaa. Siivoajat tarvitsevat myös hallintoa ja huoltoa, jonka Vapepan ensihuollon vapaaehtoiset voivat hoitaa. 3 17. . Mitä esimerkiksi henkisen tuen vapaaehtoiset tekevät
Valtionvarainministerin budjettiesitys ei tähän riitä. Kun Barac Obama vannoi virkavalansa, itkimme yhdessä mieheni kanssa olohuoneen sohvalla pieni 3-vuotias tummaihoinen poikamme välissämme. Olin todella tyytyväinen, kun Demokraatin ehdokaspaneelissa SDP presidenttiehdokkaat Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen sekä Sirpa Paatero kannattivat syntyperävaatimuksen poistamista presidentin kelpoisuusvaatimuksista. Syksyn palkkaneuvottelut takaavat osaltaan myös sen, että talouden toimintaympäristö säilyy edelleen jännitteisenä. Hallituksen budjettiriihestä odotetaan nyt tekoja SUOMEN TALOUDESSA ON pitkästä aikaa havaittavissa hyviä merkkejä. ELOKUUTA 2017 Ville Ranta UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo SALLA SAARINEN Onko syntyperällä enää väliä. teen vauhdittamiseksi ja työllisyyden sekä talouskasvun tukemiseksi. Palkankorotustoiveet sekä vaatimukset lomarahaleikkauksen perumisesta ymmärtää, sillä on selvää, että parantunut tilanne ei voi näkyä vain johtajien ja omistajien taskuissa. Kaivattuja toimia ovat esimerkiksi tasa-arvoa lisäävän ja työllisyyttä tukevan perhevapaauudistuksen käynnistäminen, yritystukimiljardien remontti tukemaan enemmän elinkeinorakenteemme uudistumista sekä oppivelvollisuuden pidentäminen. Mutta meidän pojastamme ei voi tulla Suomen tasavallan presidenttiä. Samalla hallitus voisi kiirehtiä sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelua. VIIKON SANA » Vaalisanonta: Laimeampaa kuin laimennettu olut – Vanhasen kannatus presidentinvaaleissa. Miltä niistä kaikista maahanmuuttaneista pienistä tytöistä ja pojista luokassa tuntuu, kun puolet luokasta voi tulla valituksi presidentiksi ja toinen puoli ei. Jokainen heistä on minun ehdokkaani seuraavaksi presidentiksi. Taloutemme saa nyt mukavasti vetoapua maailmalta. Kuinka selitän adoptiopojallamme, että olet yksi meistä, mutta et kuitenkaan voi tulla valituksi korkeimpaan virkaan Suomessa. Tällaisen toiseuden tunteenko haluamme antaa näille lapsille. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Kirjoittaja on Adoptioperheet ry hallituksen puheenjohtaja. Hallituksen budjettiriiheltä vaaditaankin nyt tekoja tämän positiivisen tilanOpposition ääni JOONA RÄSÄNEN leen tarpeellisten rakenteellisten uudistusten tekemistä. Puolueiden ei kuitenkaan kannata omin toimin olla ainakaan vaikeuttamassa ratkaisujen syntymistä. KUN KUNNIAVARTIO KAJAUTTI huudon ”Hyvää päivää rouva tasavallan presidentti!” Tarja Haloselle, itkin ilosta ja ylpeydestä. Toivon, että jonain päivänä meidän adoptiopojallamme on samat mahdollisuudet. Pitkällä aikavälillä Suomen taloutta vaivanneet haasteet ovat edelleen olemassa: valtiontalouden tulot ja menot ovat epätasapainossa, velkaantuminen jatkuu ja rakenteelliset uudistukset antavat odottaa toteuttamistaan. Pääministeri Sipilän hallitus seilaa elokuun budjettiriiheensä nyt talouden myötätuulessa, jota selittävät ennen kaikkea viennin ja investointien elpyminen viimeisen puolen vuoden aikana. Meiltä löytyy nimittäin ihan tarpeeksi esimerkkejä siitä, mihin poliittisten päättäjien puuttuminen palkanmuodostukseen on johtanut. Olet yksi meistä, mutta et kuitenkaan. Ministereillä ei ole syntyperävaatimusta, vain presidentillä. Talouden positiivinen kehitys ei saa haudata al. 4 17. Vaikka talouden yleinen tilanne näyttää paremmalta kuin pitkään aikaan, hallituksella ei ole varaa jäädä lepäämään laakereilleen. Kun tämä syntyperä-epäkohta tuli ilmi, kansanedustaja Pilvi Torsti päätti valmistella perustuslakimuutosaloitteen, jotta se ehtisi voimaan 2024 presidentinvaaleihin. Hallituspuolueiden edustajat ovat monesta näistäkin aiheista käyttäneet puheenvuoroja, mutta nyt on tekojen aika. Vastuullisilta työmarkkinaosapuolilta sopii odottaa ratkaisuja, jotka tukevat Suomen positiivista kehitystä
Vienonen on tuonut puutarhaansa muistoja eri maista. 5 17. Se on ollut niin tärkeä paikka. SDP:ssä on käynnissä sisällissota! Näin julisti toimittaja Juha Keskinen Iltalehdessä nähtyään viime viikon Demokraatin. KUVA JARI SOINI Pakkoavioliitto kiristää hallituksen välejä P olitiikan syksyyn lähdetään poikkeuksellisen hermostuneissa tunnelmissa. ELOKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Luova ajatus ja mielenkiintoinen teoria. Kohtaaminen TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . JK Pelkästään julkisen sektorin työntekijöiden ”kikyykyttäminen” ei mahdu kansalaisten oikeustajuun.. Kysymys kuuluu, miten paljon puo lueen avauksia ja kannanottoja on kuultava, kun gallup-kannatus mitataan promilleissa. Hän muistutti, että tällä hetkellä Suomessa on enemmän köyhissä perheissä eläviä lapsia kuin pitkäaikaistyöttömiä. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Näin erikoinen kolmas pyörä tuskin tekee keskustan ja kokoomuksen pakkoavioliitosta yhtään helpompaa. Anttilan sapekas purkaus kielii siitä, että pääministeri Juha Sipilään henkilöitynyt kilpailukykysopimus ja lomarahaleikkaukset tuntuvat jyrkästi nakertavan keskustan kannatusta. Suomalaiset hyväksyvät, että taloustalkoita on pidettävä vaikeina aikoina, mutta silloin niihin on osallistuttava kaikkien. Vienonen esittelee –5-asteisen kylmäaltaan, jonne pujahtaa saunan jälkeen ja muulloinkin. Hallituksen yhteenlaskettu kannatus on heinäkuun mielipidemittausten perusteella valunut jo alle 40 prosentin ja sen riveistä vuotaa julkisuuteen yllättävänkin suoria ja piikikkäitä ulostuloja. Se sopiikin hyvin vastapainoksi alkoholiteemaan. Kokoomuksen kannattajat ovat vain tyytyväisiä tiukasta talouskurista ja hurraavat Petteri Orpon tuoreelle budjettiesitykselle. Vaikka Vienonen on asunut ulkomailla vuosikausia, hän ei ole missään vaiheessa vuokrannut Paloheinän kotiaan ulkopuolisille. Uusi vaihtoehto tekee hallituksen taipaleesta historiallisesti erikoisen. ”Sisällissotaa” käydään kuitenkin varsin rauhanomaisessa hengessä, sillä puoluejohdon kesäkokouksessa Kemissä laulettiin vielä puolenyön jälkeenkin rauhanlauluja kitapurjeet kaarella. Hallituksen pakkoavioliitossa on myös kolmas pyörä, pienisuuri uusi vaihtoehto, joka katselee tulevaisuutta sujuvasti sinisten silmälasien läpi. Tämän vuoksi syksyn budjettikäsittelyssä tulisi kaikkia talouspäätöksiä arvioida perheiden toimeentulon ja hyvinvoinnin näkökulmasta. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 MIKKO VIENOSEN HAASTATTELU SIVULLA 20 Kuplavettä, linnunlaulua ja kesäsadetta Kansanterveystieteilijä Mikko Vienonen kehottaa kuvaajaa ja toimittajaa tulemaan sisään kengät jalassa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Kodin seinillä näkyy merkkejä maailmalta venäläisestä samovaarista ja italialaisista naamioista lähtien. Hän vertasi hallitusyhteistyötä tällä hetkellä pakkoavioliitoon, josta rakkaus on kaukana. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman antoi keskustalle ilmaisen vinkin gallup-suosion kasvattamiseen. Pitkän linjan parlamentaarikko ja entinen ministeri Sirkka-Liisa Anttila syytti kokoomusta Twitterissä viime lauantaina ”mielikuvilla politikoinnista”. Vienonen ei paasaa kansanterveydestä korkealta, vaan käyttää itseään esimerkkinä. On demokratian irvikuva, että näin ohuen kannatuspotentiaalin omaava ryhmä miehittää kolmasosan ministeripaikoista. Erityisesti tikun nokkaan on joutumassa gallup-kärki kokoomus, jonka viestintään varsinkin keskusta on hermostunut. Hän on maailmalla tottunut siihen. Hänen mukaansa Maarit Feldt-Rannan sivun kannatusmainoksesta on luettavissa Antti Rinteen opposition nimet. Talo on nyt viisikymmentävuotias, samanikäinen kuin Vienosen avioliitto. Rinne lähetti myös suorat terveiset syksyn työmarkkinapöytiin: Nyt on työnantajien vuoro osallistua ostovoiman ylläpitämiseen. Keskustassa uumoillaan, että valtiontalouden käänne parempaan tulkitaan kokoomuksen hyvyydeksi, kun taas menoleikkaukset ja kiky-sopimus keskustan välinpitämättömyydeksi köyhemmän kansanosan talousahdinkoa kohtaan. Vain julkisen sektorin työntekijöiden ”kikyykyttäminen” ei mahdu kansalaisten oikeustajuun. Hallituksen on tunnustettava epäoikeudenmukainen julkisen sektorin lomarahojen leikkaus ja luovuttava siitä ensi vuoden budjetissa. Puheenjohtaja Antti Rinne kantoi puheenvuoroissaan erityisesti huolta suomalaisten köyhien lapsiperheiden tilasta. Hänen poikansa asuu nyt rakennuksen toisessa huoneistossa, samassa missä Vienonen oli alkuun vaimonsa kanssa. Lintujen laulu kuuluu sisälle hennossa kesäsateessa. Vienosen isä on rakentanut ja suunnitellut uniikin talon. SDP:n puoluejohto ja eduskuntaryhmän työvaliokunta kokoontuivat viime viikon lopulla Ouluun ja Kemiin muotoilemaan politiikan syksyn tavoitteita. Vienonen tarjoilee laseissa kuplavettä. Se kertoo hänen ihmisyydestään ja arvoistaan
Tilanne konkretisoituu syksyn liittokierroksella. Työpaikoilla tarvitaan avoimuutta, osaamisesta sekä ennen kaikkea tahtotilaa hoitaa asioita molempien osapuolien hyödyksi. Yhteistoiminta on tärkeää. – En ole koskaan nähnyt ongelmallisena, jos työpaikalla henkilöstö luottaa johtoon ja päinvastoin. Luottamus ratkaisee Syksyn työmarkkinaneuvotteluissa paikallinen sopiminen on noussut kaikkiin keskusteluihin. Laajemmat työehtosopimukset ovat vähimmäiskorotuksia, jotta jokainen saa ostovoimaa kehittävää palkkaratkaisua. 6 17. – Mielestäni tulopoliittisissa ratkaisuissa tarvitaan erilaisia työkaluja. Tämä potentiaali pitäisi saada nyt käytettyä. Puolueella ja ay-liikkeellä on selkeä tehtäväero yhteiskunnassa. Tällöin pystytään sopimaan vaikeistakin asioista. ELOKUUTA 2017 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Muumien Parhaat: Apua! Hirmu myrsky! Miten jännittävää! Paikallinen ei saa jyrätä yleissitovuutta T yömarkkinapolitiikassa ollaan tulevana syksynä uuden edessä. Työelämän muuttuessa toivoisinkin enemmän keskustelua ja korjauksia tähän etenkin nuorten elämään voimakkaasti vaikuttavaan ongelmaan. – SDP on poliittinen liike, jolle on tärkeää kehittää suomalaista hyvinvointivaltiota omien arvojensa pohjalta. Talouskasvu tulee turvata Syyskuussa alkavalla istuntokaudella Rinne odottaa kiinnostuneena etenkin sitä, uskaltaako hallitus tehdä avauksia vihdoin alkaneen talouskasvun turvaamiseksi. Rinteen mukaan Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssa ovat voimistuneet ne voimat, jotka näkevät, että sopimusyhteiskunta ei ole se malli, jolla suomalaista työmarkkinaelämää ja talouspolitiikkaa laajennetaan. Joskus on järkevää, että tehdään liittotason ratkaisuja. Ay-liikkeen ja SDP:n intresseissä on paljon yhteistä jo arvoista ja juurista lähtien. Hän kuitenkin korostaa, ettei yleissitovia työehtosopimuksia saa unohtaa. – Keskustelussa on osin haksahdettu vikaan. Pitkään ammattiyhdistysliikkeessä toimineen Antti Rinteen mielestä puolueella ja ay-liikkeellä on omat selkeät tehtävänsä. – Meillä on tällä hetkellä paljon potentiaalia keskisuurien yritysten tuotteiden ja palveluiden yhdistämisessä kansainväliseen kauppaan ja vientiin. Tästä hän pitää hyvänä esimerkkinä Ville Skinnarin (sd.) tekemää – poruakin herättänyttä – esitystä pienyritysten irtisanomissuojan heikentämisestä. Paikallisessa sopimisessa keskiöön nousee Rinteen mielestä yrityksien työntekijöiden sekä työnantajien keskinäinen luottamussuhde. Keskitettyjen konsensuspohjaisten tulopoliittisten kokonaisratkaisujen aika on ainakin toistaiseksi väistymässä. Ne varmistavat, että työmarkkinoilla pelataan reiluilla säännöillä. Hänen mielestään muuttunut ilmapiiri on huolestuttava. Myös Rinne pitää paikallista sopimista tärkeänä työmarkkinoiden toimivuuden kannalta. Antti Rinteen mielestä syksyn liittokierroksella on keskeistä saavuttaa osapuolten välinen luottamus ” Jos luottamusta ei synny, niin pakkosopimista paikan päällä ei voi pitää oikeana ratkaisuna. Tämä vaatii työntekijöiden luottamushenkilöiden kouluttamista ja avoimuutta työnantajien puolelta. Rinteellä on selkeät lääkkeet luottamuksen saavuttamiselle. Sen saavuttamiseksi tarvitaan joustoa molemmilta osapuolilta. Ajatellaan, että työehtosopimusratkaisu palkkaratkaisuineen on kaikki mitä sovitaan. Paikallisen sopimisen hän näkee toimivan parhaiten juuri yleissitovuuden rinnalla. Rinne pitää niiden merkitystä vähimmäisturvan takaajana keskeisenä. – Yleissitovuudet ovat myös yritysten etu. – Tällä hetkellä suurimmat ongelmat ovat nollatuntisopimuksissa sekä pätkätyössä. Yli 20 vuotta ay-puolella lakimiehenä toimineen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen mielestä kehitys menee huonompaan suuntaan. Itse esitystä hän ei kuitenkaan suoralta kädeltä allekirjoita. – Usein tavoitetila on kuitenkin yhteinen. Siitä huolimatta Rinne korostaa, että SDP ei ole edunvalvontajärjestö vaan palkansaajien puolue. – Keskusteluyhteyden saavuttaminen on ensisijaista. Sekä puolue että ay-liike haluaa edistää ihmisten hyvinvointia ja toimeentuloa. – Myös ammattiyhdistysliikkeen puolella pitää osata yrityksen toimintaa ja yritystaloutta. Mutta jos luottamusta ei synny, niin pakkosopimista paikan päällä ei voi pitää oikeana ratkaisuna. Mutta kun ajattelee esimerkiksi viimeisintä finanssikriisiä, niin keskitetty ratkaisu, johon kaikki osapuolet sitoutuivat, oli aivan keskiössä. ” Suomella on kaikki mahdollisuudet pärjätä nopeasti muuttuvassa maailmassa, mutta se vaatii ponnisteluja.. Rinteen mielestä on tärkeää pyrkiä tekemään rohkeitakin keskustelunavauksia elinkeinoelämän suuntaan. Ay-liikkeen rooli on puolestaan toimia oman jäsenkuntansa edun puolesta. Näin julkistalouteen saatiin vakautta ja ennakoitavuutta
Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA Hänen mielestä Suomi tarvitsisi tällä hetkellä aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja konkreettista suunnitelmia talouskasvun vauhdittamiseksi. 7 17. Huomiota hän itse aikoo kiinnittää siihen, millaista valmistelua hallitus esittää. Rinteestä on lisäksi mielenkiintoista nähdä mitä valinnanvapauskokonaisuudessa tapahtuu syksyn kuluessa. Loikkarit ovat poliittisia ruumiita, eikä heihin kannata tuhlata tarmoa, Jussi Halla-aho sanoo. Topi Juga Dermokraatti Jukka-Pekka Flander. Päättäjien tulisi selvittää kokonaisvaltaisesti missä Suomen vahvuudet ovat maailman megatrendeissä, kuten ilmastonmuutoksessa ja puhtaassa vedessä. HYVÄTULOISTEN VEROTUS KEVENEE – Mitähän ne hoitajat ja opettajat, jotka hallitus painosti luopumaan lomarahoista, ajattelevat hyväosaisille tarjoituista verohelpotuksesta, Antti Lindtman pohtii. Ihmisten aktiivisuuden kannalta mielestäni olisi kuitenkin järkevää siirtää maakuntavaalit seuraavien eduskuntavaalien yhteyteen 2019. – Tämä mielestäni ratkaisee aika pitkälti myös sen, mitä maakuntavaalien kanssa tapahtuu ja järjestetäänkö vaalit jo lokakuussa 2018. ELOKUUTA 2017 VR PALOITELLAAN MARKKINOILLE – Suomen hallitus luo kilpailun nimissä markkinaa, jossa häviävät veronmaksaja, elinkeinoelämä, matkustaja ja rautateiden työntekijät, Veturimiesten liiton puheenjohtaja Tero Palomäki sanoo. – Tehdyn suunnitelman pohjalta pitää muuttaa yritystukijärjestelmää siten, että se johtaa innovaatioihin ja tutkimukseen tarvittavilla osa-alueilla. LOIKKARI ON POLIITTINEN RUUMIS – Vaikka tapahtuneesta jäi ihmisille paljon hampaankoloon, katse pitää suunnata asiakysymyksiin. – En osaa vielä sanoo, kuinka realistista on järjestää maakuntavaalit ensi vuoden syksyllä. Suomella on kaikki mahdollisuudet pärjätä nopeasti muuttuvassa maailmassa, mutta se vaatii ponnisteluja. Kysymys kuuluu, saako hallitus valmistelun kulkemaan siten, ettei tule uusia perustuslakiongelmia. Myös yliopistojen perustutkimusta tulisi vahvistaa
Odotamme hallitukselta lisäselvityksiä kysymyksiin, jotka liittyvät kermankuorintaan, VR:n henkilöstön asemaan ja liikenteen turvaamiseen vähän liikennöidyillä reiteillä, Antti Rinne sanoo. Demokraatti ” Tämä on hallituksen ideologista pakkoyhtiöittämistä. Kujetusliitot korostavat kannanotossaan, että rautateiden yksityistämisvimma romuttaisi toteutuessaan Suomen raideliikenteen alueellisen ja kansallisen kilpailukyvyn. Kannanotossa on mukana seitsemän kuljetusliittoa, muun muassa AKT, PAU ja Suomen merimiesunioni SMU. Myös SDP on huolissaan hallituksen suunnitelmista ja harkitsee välikysymystä rautateiden henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle. Kuljetusliittojen mukaan tästä kärsisi myös Suomelle elintärkeä vientiteollisuus. Merimies-unionin puheenjohtaja Simo Zitting sanoi STT:lle, että veturimiesten järeä mielenilmaus riittää tällä erää. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo, että SDP ei suoraan vastusta kilpailuttamista, mutta nyt ehdotettu malli vääristäisi kilpailua. Lehtikuva / Timo Jaakonaho. 8 17. – Mutta jos hallitus ei ymmärrä tilannetta, sitten täytyy tehdä jotain muuta, Zitting muotoilee. – Tämä on hallituksen ideologista pakkoyhtiöittämistä, jota SDP on vastustanut. ELOKUUTA 2017 Uutisviikko Tämä ei ollut vielä tässä Kuljetusalojen liitot ovat valmiita jatkotoimiin, jotta hallitus luopuisi rautateitä koskevista pilkkomissuunnitelmista
Tuula Peltonen, Jämsä . Aimo Massinen, Turku . Ahti Ruoppila, Jyväskylä . Henri Lindholm, Helsinki . Eemeli Peltonen, Järvenpää . Jouko Malinen, Helsinki . Joni Vainikainen, Espoo . Mats Nyby, Jakobstad . Raija Luikku, Seinäjoki . Joona Räsänen, Lohja . Eeva-Johanna Eloranta, Turku . Iisakki Kiemunki, Hämeenlinna . Emmi Mäkinen, Järvenpää . Victor Kock, Pedersöre . Hanna Huumonen, Bryssel . Jaakko Kuusela, Järvenpää . Ulla-Maija Rajakangas, Helsinki . Jape Lovén, Helsinki . Maria Guzenina, Espoo . Anne Tervo, Tampere . Anne Karjalainen, Kerava . Hannele Ugur, Helsinki Sosialidemokraateilla on jäsenvaalissa kolme hyvää ehdokasta. Sanna Järvinen, Siilinjärvi . Maria Loima, Helsinki . Piia Yli-Heikkuri, Vaasa . Mika Kari, Lahti . Reijo Laitinen, Jyväskylä . Eino Meriläinen, Kemijärvi . Tuija Ihalainen, Vantaa . Kadar Gelle, Helsinki . Daniel Hannus, Loviisa . Ulf Sundqvist, Helsinki . Reino Ojala, Nokia . Otto Mantere, Seinäjoki . Elisabeth Helander, Helsinki . Anette Karlsson, Porvoo . Petra Peltonen, Turku . Matti Saarinen, Lohja . Aarne Heikkilä, Seinäjoki . Tuija Linna-Pirinen, Hyvinkää . Kaisa Koskinen, Helsinki . Sara Etola, Lahti . Ulla Kampman, Tampere . Pertti Paasio, Turku . Liljan-Kukka Runolinna, Pornainen . Me allekirjoittaneet äänestämme SDP:n varapuheenjohtajaa Maarit Feldt-Rantaa. Airi Reen, Kerava . Jacob Söderman, Helsinki . Pekka T. Eetu Kinnunen, Jyväskylä . Marko Piirainen, Porvoo . Veikko Simpanen, Espoo . Samuli Isola, Kerava . Ari Näätsaari, Espoo . Larserik Häggman, Helsinki . 9 17. Saara Koikkalainen, Rovaniemi . Antti Alanen, Kouvola . Päivö Kuusisto, Tuusula . Markku J. Minna Aitola, Espoo . Irma Pahlman, Hyvinkää . Noora Kettunen, Joensuu . Tarja Viikari, Jyväskylä . Tapani Eskola, Porvoo . Jääskeläinen, Vantaa . Tanja Airaksinen, Kuopio . Vuokko Puljujärvi, Turku . Richard Sjölund, Jakobstad . Tanja Mettovaara, Raasepori . Juri Aaltonen, Espoo . Mauno Koiviston, Martti Ahtisaaren ja Tarja Halosen työ jatkuu 2020-luvulle. Pia Viitanen, Tampere . Thomas Wallgren, Helsinki . Kaj Bärlund, Porvoo . Jouko Aitonurmi, Rauma . Jussi Kukkola, Hyvinkää . Sini Horttanainen, Pori . Abdirahim Husu Hussein, Helsinki . Habiba Ali, Espoo . Viveca Lahti, Kyrkslätt . Rauni Kemi,Oulu . Lars Markkula, Mariehamn . Oskari Ollikainen, Helsinki . Keijo Kaleva, Virrat . Reijo Paananen, Tukholma . Riitta Salasto, Vantaa . Timo Harakka, Helsinki . Tuija Pohjola, Oulu . Jaakko Jalonen, Porvoo . Håkan Ekström, Raasepori . Juhani Meriläinen, Joensuu . Hilkka Ahde, Helsinki . Aila Dündar-Järvinen, Tampere . Mirka Vainikka, Helsinki . Kirsi Lehtimäki, Heinola . Eeva Arvela, Lappeenranta . John ”Pi” Liljelund, Espoo . Hannu Rajala, Tuusula . Pertti Pokki, Laitila . Antti Koskela, Helsinki . Folke Sundman, Helsinki . Mirja Suhonen, Porvoo . Minna Lintonen, Forssa . Taru Tolvanen, Pirkkala . Atanas Aleksovski,Tampere . Saija Karnisto-Toivonen, Salo . Sirpa Koivisto, Tampere . Matti Mikkonen, Joensuu . Lassi Jääskeläinen, Lohja . Neeta Röppänen, Kuopio . Helena Rissanen, Pirkkala . Merja Kuusisto, Tuusula . ELOKUUTA 2017 . Miapetra Kumpula-Natri, Vaasa . Petteri Oksa, Vantaa . Roby Mountrakis, Helsinki . Eveliina Heinäluoma, Helsinki . Reijo Svento, Helsinki . Uskomme, että hänellä on parhaat edellytykset menestyä vaalissa ja päästä toiselle kierrokselle. Pirkko Kuusela, Espoo . Matti Ahde, Helsinki . Mkael Hiltunen, Borgå . Tarja Tenkula, Seinäjoki . Eero Heinäluoma, Helsinki . Juuso Alatalo, Mynämäki . Maarit se on! Allekirjoittajien maksama ilmoitus Lue presidenttiajatuksia: maaritfeldtranta.fi. Leena Luhtanen, Espoo . Reijo Hämäläinen, Kotka . Paavo Törmi, Raahe . Maunu Ihalainen, Vantaa . Jaana Aaltonen, Helsinki . Tiina Jakkila-Parkkinen, Taivalkoski . Salmi, Tampere . Liisa Halonen, Bryssel . Sari Halonen, Oulu . Reijo Vuorento, Helsinki . Kaarin Taipale, Helsinki . Seppo Salminen, Tampere
EU:n liikennepolitiikan mukaista on rahoittaa unionimaiden väleistä puuttuvia ”missing link” -yhteyksiä ja edistää liikennehankkeissa liikkumisen ja kuljetusten hiilijalanjäljen pienentämistä. Komissio ei ole vielä antanut vastaustaan hanketta hoputtaneelle Paetille, mutta pidetään hyvin mahdollisena, että EU:n eri liikennehankerahastot saataisiin mukaan varsinaisen tunnelin rahoitukseen. Mitä ylempänä olet, sitä enemmän hyödyt. Käytännössä nyt meritse kulkevien suomalaisten teollisuustuotteiden matka-aika Keski-Euroopan markkinoille lyhenisi jopa päivillä kilpailukykyiseksi Ruotsin kanssa ja henkilöliikenne Baltiaan ja sieltä edelleen muualle Eurooppaan muuttuisi huomattavasti nykyistä vaivattomammaksi. Päälle tulevat vielä lentäen matkustavat. Helsinki–Tallinna -tunneli olisi pi ristysruiske Suomen taloudelle V irolainen europarlamentaarikko ja maan entinen ulkoministeri Urmas Paet esitti kesäkuun lopulla Euroopan Unionin komissiolle kirjallisen kysymyksen siitä, mikä on EU:n kanta Helsingin ja Tallinnan välisen rautatietunnelin rahoittamiseen. Hanke on toiminut niin hyvin, että Tanska ja Ruotsi suunnittelevat parhaillaan niin kutsutun HH-tunneliyhteyden rakentamista myös Helsingborgin ja Helsingøren väliin. – Asiaan liittyy myös Koillisväylä-hankkeen eteneminen ja Jäämeren radan mahdollinen rakentaminen Suomesta Norjan rannikolle, hän jatkoi. Uudenmaan liiton vetämän Finest Link -selvityshankkeen kokonaisbudjetti on 1,3 miljoonaa euroa. Juuri tästä syystä Rail Balticin ja Helsinki-Tallinna -tunnelin yhdistelmän suurin hyötyjä olisi tähänastisten selvitysten mukaan Suomi. Vastaavaa esimerkkiä voi lähinnä hakea länsinaapureista, jossa Kööpenhaminasta ja Malmöstä on vuonna 2000 valmistuneen Juutinrauman siltaja tunneliyhteyden myötä muodostunut yhtenäinen, vajaan neljän miljoonan ihmisen työssäkäyntialue ja kansainvälinen korkean teknologian yrityskeskittymä. Viimeksi heinäkuun alussa Viron presidentti Kersti Kaljulaid ratifioi radan rakentamista koskevan lainsäädännön voimaantulon. Euroopan Unioni myönsi vuosi sitten vajaat miljoona euroa tunnelin edellytysten selvittämiseen. Näihin kriteereihin kustajaa. – Helsinki–Tallinna -tunneli olisi tietysti luonnollinen jatke Rail Balticille, mutta ennen kuin komissio voi ottaa siihen kantaa, meidän on saatava käsitys hankkeen kannattavuudesta, Katainen aprikoi viime joulun alla työhuoneessaan Brysselissä. Helsingin Sataman mukaan reitin matkustajamäärä on tehnyt vuodesta 2008 lähtien joka vuosi uuden ennätyksen. Rekat kulkisivat edelleen laivoilla, vaikka osa rahdista siirtyisi konttijuniin. Selvityksellä on tarkoitus aikaisempaa perinpohjaisemmin kartoittaa tunnelin rakentamisen teknisiä edellytyksiä ja ympäristövaikutuksia. EU-rahoituksen päälle tarvittavan osuuden maksavat Suomi ja Viro. Viime vuonna kaupunkien välillä matkusti yhteensä noin 8,7 miljoonaa matpääasiallisena matkustusmuotona, Baltian maiden pääkaupungit olisivat saavutettavissa junalla lentämistä nopeammin. Myös laivaliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä säilyisi, mutta sen luonne muuttuisi henkilöliikenteen osalta nykyistä enemmän risteilymatkustamiseksi. Poiketen esimerkiksi Ranskan ja Britannian yhdistävän Kanaalitunnelin tilanteesta, Suomen ja Viron pääkaupunkiseutujen puolen tunnin etäisyys Suomenlahden vastarannoilla muodostaisi niistä 2,5 miljoonan asukkaan kaksoiskaupungin. Tunnelin rakentamisen edellytyksenä pidetyn, Tallinnasta Varsovaan johtavan Rail Baltic -suurnopeusradan rakentamisesta on jo päätetty ja se on saamassa merkittävän rahoituksen Euroopan Unionilta. 10 17. Kysymyshän on kuin uuden hissin rakentamisesta hissittömään taloon. Määrä on kasvanut edellisvuodesta neljä prosenttia. ELOKUUTA 2017 ” Viime vuonna Tallinnan ja Helsingin välillä matkusti yhteensä noin 8,7 miljoonaa matkustajaa. Helsinki–Tallinna -tunneliselvitysten tekijät kuitenkin korostavat, että hankkeen merkitys ulottuu paljon pidemmälle kuin sen rantakaupunkeihin. Paljon enemmän kuin kaksoiskaupunki Helsingin ja Tallinnan välinen yhteys on jo tällä hetkellä yksi maailman vilkkaimmista laivareiteistä ja liikenne vain kasvaa. EU haluaa lisää tietoa tunnelin vaikutuksista Suomen EU-komissaari Jyrki Kataisen mukaan Rail Balticiin verrattuna tunnelihanke on vielä niin varhaisessa selvittelyvaiheessa, että komissiolla ei vielä ole käsitystä siitä, kuinka hyvin se sopisi EU:n rahoitusohjelmaan. Myös Puola, Liettua ja Latvia ovat jo sitoutuneet hankkeeseen, vaikka Baltiassa on käyty ankaraakin kädenvääntöä tulevan radan tarpeesta ja linjauksesta. Lisäksi niille, jotka haluavat välttää ruuhkaisia lentokenttiä matkalla Eurooppaan, matka vaikkapa Tampereelta yöjunalla Berliiniin taittuisi noin 8–10 tunnissa. Jo nyt unioni on rahoittamassa tunnelin edellytyksiin liittyvää selvitystä, jonka on tarkoitus valmistua ensi vuoden alussa. Lisäksi tarkoitus on arvioida tunnelin taloudellista merkitystä ja verrata niitä vaihtoehtoiseen laivaliikenteen kehittämiseen. Vaikka Helsinki–Tallinna tunneli ja Jäämeren rata ovat toisistaan erillisiä projekteja, niiden yhteismerkitys olisi paitsi uusien rahtiväylien, myös huoltovarmuuden kannalta merkittävä. Vaikka halpalentäminen Keski-Eurooppaan pysyisi edelleen Mahdol lisuus maan alla
Unioni on rahoittamassa muun muassa Rail Balticia ainakin toistaiseksi 85 prosentin osuudella sekä Tanskan ja Saksan välille rakennettavan Femernin salmen tunneliyhteyttä 40 prosentilla rautatietunnelin osuudesta. Tämä reitti palvelisi parhaiten syntyvän kaksoiskaupungin työmatkaliikennettä, koska tällöin matka kaupunkien välillä kestäisi vain noin puoli tuntia. Helsinki–Tallinna -tunneli olisi pi ristysruiske Suomen taloudelle Helsingin ja Tallinnan välinen rautatietunneli sopisi erittäin hyvin. Suomessa on jo nyt maailman toiseksi pisin kalliotunneli, 1982 valmistunut, 120 kilometriä pitkä Päijännetunneli, joten kallion louhiminen on suomalaisille ennestään tuttua. Saksalaisen Spiekermann & Wegener -konsulttiyrityksen vuonna 2013 julkaiseman raportin mukaan tunnelin toisi tullessaan 15 vuotta sen liikenteelle avaamisen jälkeen 1–3 prosenttia korkeamman bruttokansantuotteen. Rakentaminen kesti kuusi vuotta ja maksoi nykyrahassa 13,4 miljardia euroa. Tunnelin kokonaiskustannuksia laskettaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että rakennuspäätöksen edellytyksenä oleva EU-raha maksaisi osan tunnelista ja lainarahoituksen saaminen tällä hetkellä on poikkeuksellisen halpaa. Helsinki–Tallinna -tunnelin pituudeksi on laskettu noin 85 kilometriä, jos se porataan linjalle Pasila– Muuga–Ülemiste. Muita esillä olleita linjauksia ovat olleet Pasilasta Porkkalaan ja sieltä edelleen meren ali, jolloin itse meritunnelin pituudeksi tulisi vain noin 65 kilometriä, mutta matka-aika pitenisi päivittäisen työmatkapendelöinnin kannalta kipurajalle. Sen kustannuksia nostivat keskeisesti rakentamisajankohdan korkea korkotaso ja Englannin rannikon pehmeän kalkkikiven poraamisen tekniset haasteet. Mika Horelli Bryssel Mahdol lisuus maan alla Em ili e U gg la. ELOKUUTA 2017 ” Suurin hyötyjä olisi tähänastisten selvitysten mukaan Suomi. Vuonna 2015 Swecon tekemän esiselvityksen mukaan tunnelin rakentaminen maksaisi 9–13 miljardia euroa eli vain hieman enemmän kuin Suomen suunnitellut hävittäjähankinnat, joiden hintalapuksi on ennakoitu 7–10 miljardia euroa. Viron puolella huokoisempi maaperä toisi mantereella pintaan nousevalle tunnelille haasteita, mutta nekin ovat ratkaistavissa. Tunnelin kannattavuutta heikensi alkuvuosina merkittävästi laivayhtiöiden aloittama raivokas hintakilpailu, joka pudotti junien matkustajamääriä ja rahtituloja. Kiinalaiset ovat jo suunnittelemassa rautatietunnelia Bohainsalmen ali. Rakentaminen maksoi 11 miljardia euroa ja kesti 17 vuotta. Itse tunneleita porattaisiin yhteensä kolme, kaksi eri suuntaiselle junaliikenteelle ja yksi pienempi niiden väliin huoltoja pelastuskäyttöön. Tallinnan-tunneli olisi kuitenkin ennätyspitkä vain jonkin aikaa. Suomenlahden kallioperä sopii tunnelirakentamiseen Geologian tutkimuskeskus GTK:n mukaan maaperä Suomenlahden alapuolella sopisi suurimmalta osaltaan hyvin tunnelin louhimiseen. 11 17. Hävittäjien hinta Tunneli on taloudellisesti valtava hanke. Turvajärjestelmät, tunneliin liittyvä infrastruktuuri ja junakalusto muodostaisivat loput 5–9 miljardia. Kaksiputkinen tunneli kulkee osin 2 300 metriä Alppien alapuolella. Suomalainen, 1,8 miljardia vuotta vanha graniitista ja gneissistä koostuva peruskalliomerenpohja jatkuu aivan Viron rannikon tuntumaan Naissaaren ja Eestin matalaan saakka. Valmistumisensa jälkeen tunnelin vaikutus Suomen talouteen ja kilpailukykyyn olisi merkittävä. Suurin voittaja Suomessa olisi pääkaupunkiseutu, mutta paranevien yhteyksien ja nopeutuvan Keski-Euroopan rahdin vuoksi tunnelista hyötyisi koko maa. Tekniikka on valmiina, vain pituus on poikkeuksellinen Teknisesti Helsinki–Tallinna -tunnelin rakentaminen poikkeaa tähän mennessä maailmalla toteutetuista isoista tunnelihankkeista lähinnä vain pituutensa puolesta. Investoinnin elinkaari olisi todennäköisesti vähintään sata vuotta. Tunneli valmistuisi käyttöön 2030-luvulla ja rakennusaikana se olisi yksi Suomen suurimmista työmaista, jolloin merkittävä osa tunneli-investoinnin rahoista jäisi Suomeen. Lisäksi rahaa jakaa EU:n koheesiorahasto, jonka tehtäväksi on asetettu auttaa Baltian maiden kaltaisia vähemmän kehittyneitä EU-maita lähentymään varakkaampia naapureitaan. Vuoden 2013 tasoon perustuen tämä tarkoittaisi 2–3 miljardin euron lisäystä Suomen vuotuiseen bruttokansantuotteeseen. Viime vuonna EU:n infrahankkeisiin rahoitusta myöntävä Verkkojen Eurooppa, CEF, teki päätöksen yhteensä 12,7 miljardin euron investoinneista 263 eri liikennekohteeseen EU-alueella. Itse tunnelin osuus tästä olisi vajaat neljä miljardia euroa. Maailman pisin, ainakin jonkin aikaa Viime vuonna Sveitsissä Zürichin ja Luganon väliselle junaliikenteelle etuajassa avattu Gotthardin tunneli pitää tällä hetkellä rautatietunnelien maailmanennätystä 57 kilometrin pituudellaan. Se olisi 120 kilometriä pitkä. Tällöin Helsingin ydinkeskustan asema sijaitsisi syvällä maan alla. Yksi esillä ollut mahdollisuus on ollut myös tunnelin linjaaminen Vuosaaren satamaan, jolloin se palvelisi parhaiten rahtiliikennettä, mutta silloinkin matkustajaliikenne kärsisi. Tunnelin reitille tulisi suunnitelmien mukaan rakentaa kaksi tekosaarta, joiden keskeinen merkitys on toimia ilmanvaihtoja pelastusasemina. Vuonna 1994 valmistunut Kanaalitunneli on puolestaan 50,5 kilometriä pitkä
Käy jättämässä yhteystietosi tradeka.fi -sivustolla ja saat tiedon ensimmäisten joukossa, kun liput on varattavissa. Lue lisää tradeka.fi Lue lisää juhlaeduista ja Tuntematon Sotilas –elokuvanäytöksistä verkkosivuiltamme tradeka.fi Juhlimme 100-vuotiasta osuuskuntaa tarjoamalla merkittäviä etuja jäsenillemme. ELOKUUTA 2017 Kaikki juhlavuoden etukupongit ovat henkilökohtaisia ja niiden käytön yhteydessä on esitettävä oma Tradekan jäsenen PINS-kortti. Järjestämme 8.11.2017 ympäri Suomen juhlanäytöksiä, joissa esitetään Aku Louhimiehen uusi Tuntematon Sotilas -elokuva sekä Tradekan oma juhlavuoden lyhytelokuva. Hotellietukuponki 70 € 10 000 LIPPUA Aku Louhimiehen Tuntematon Sotilas -elokuvaan Osuuskunta Tradekan 100-vuotisjuhlavuoden Tradekan jäsenen henkilökohtaiset etukupongit on postitettu kaikille Osuuskunnan jäsenille kotiin viikolla 33. Etuja ei voi vaihtaa rahaksi, eikä niistä palauteta vaihtorahaa. Ravintolaetukuponki 2 X 15 € Perfect Shine -autopesu € Lehtipisteetukuponki 3 €. 12 17. Tarkkaile postiasi, poimi etukuponkisi ja hyödynnä Tradekan jäsenen juhlavuoden edut. Kutsumme jäseniämme myös elokuviin
ELOKUUTA 2017 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi ”Minun vuoroni auttaa” Fatimah Al-Zeiadin tietä rohkeaksi vaikuttajaksi reunustivat aavikko, hiekkamyrskyt, puhdas lumi ja ystävälliset kasvot Tua Onnela. 13 17
” Elimme päivän kerrallaan. Kun hän muutti Suomeen, hänen ensimmäinen harrastuksensa oli polkupyöräily. . Hän kasvoi menestyvässä yrittäjäperheessä, ja elämä tuntui turvalliselta. Hän joutui vankilaan ja kuoli pian, Al-Zeiadi kertoo. Hänestä on tärkeää, että jokaisella on joukko, johon kuulua, ja että jokainen saa toteuttaa unelmiaan. Hän muistaa puutarhan palmut ja hetket, jotka koko perhe vietti siellä yhdessä. Hän on aina valmis taistelemaan tärkeinä pitämiensä asioiden puolesta, ja hänellä on syvä halu auttaa muita ihmisiä. Hän myi ravintolansa ja lapsen kasvettua opiskeli lähihoitajaksi. Perhe päätyi pakolaisleirille Saudi-Arabian rajalle. Jos jonain päivänä sai ruokaa ja vettä, se oli voitto.” ” Isä sanoi, että jos ei opiskele ja opi, ei pääse tähän maailmaan sisään.” Hän kokee, että politiikka sopii hänen rohkeaan luonteeseensa. Tua Onnela Demokraatti, Lempäälä. Sellainen ajatus koko ajan pyörii mielessä. Harrastaa luontoa, mökkeilyä, maastopyöräilyä, kuntosalia ja lukemista . Terveiset sosialidemokraattisen kentän väelle: ”Pidetään kaikki mukana.” FATIMAH AL-ZEIADI F atimah Al-Zeiadi muistaa Irakista parhaiten perheensä kotitalon. – Se olisi jotakin terveellistä mutta silti kohtuuhintaista. Fatimah oli tuolloin seitsemänvuotias ja oli juuri ehtinyt aloittaa koulun. – Elimme päivän kerrallaan. Nuori Fatimah Al-Zeiadi valmistavassa koulutuksessa (kuvassa keskellä). Hän otti lapset mukaan kaikkeen ja loi rutiineja. Vuonna 1993 he pääsivät lähtemään kymmenen päivän aavikkovaelluksen kautta kaukaiseen Suomeen. . Mutta kaikki muuttui nopeasti. – Hän sanoi, että ei ole tehnyt mitään pahaa eikä aio lähteä omasta kodistaan. – Muistan jonkin illan, kun kävimme nukkumaan ja äiti valvoi vieressä. Politiikka on hänelle yksi tapa auttaa ja samalla antaa kotikunnalleen jotain takaisin. Perheeseen kuuluu mies ja kaksi lasta . Vastassa oli hymyjä, ystävällisiä kasvoja, apua ja tukea. Avasin silmät monta kertaa, ja aina äiti katsoi meitä. Arvot, jotka eivät riipu maasta Fatimah Al-Zeiadi kokee, että hän on saanut toiselta kotimaaltaan Suomelta valtavan paljon. Yhdet noista ystävällisistä kasvoista vaikuttivat Al-Zeiadin elämään sittemmin enemmän kuin hän olisi arvannut. – Pyöritin ravintolaa parisen vuotta, mutta sitten lapsi tuli kuvioihin. 14 17. . Al-Zeiadi tottui työskentelemään isänsä mukana, ja jo vuonna 2002 eli vain 18-vuotiaana hänestä itsestään tuli ravintolayrittäjä. Hyväosainen elämä vaihtui jokapäiväiseen selviytymistaisteluun teltassa aavikon keskellä. Aina on ollut ystävällisiä ihmisiä ympärillä. Se alkoi jo samalla hetkellä, kun perhe nousi Valkeakoskella bussista. – Oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja toisista huolehtimisen arvot opin jo perheestäni. Lempäälän sivistyslautakunnan varajäsen . – Kun sanoin, etten ymmärrä näitä, hän sanoi, että se ei käy. . Isä tarttui itsekin toimeen. Fatimah Al-Zeiadin ykkösasia politiikassa ovat nuorten harrastusmahdollisuudet. Al-Zeiadin isä, sedät ja enot kuuluivat diktaattori Saddam Husseinia vastustavaan oppositioon. Hän haaveili, että osaisi ajaa polkupyörää. – Maisa-opettajan mielestä oppiminen ei ollut vain kynä ja paperi, vaan hän vei meidät oppimaan elämää, Al-Zeiadi muistelee. Hän piti perheelleen suullisia sanakokeita ja toi Fatimah’n eteen hankalia Kelan papereita. Nyt osaan antaa sitä hyvää takaisinpäin, Al-Zeiadi sanoo. Vuosia myöhemmin Al-Zeiadin tiet kohtasivat toisen paikallispoliitikon kanssa, ja tämä pyysi aktiiviseksi huomaamaansa naista SDP:n kuntavaaliehdokkaaksi. Isä piti sanakokeita Al-Zeiadin perhe asui pakolaisleirillä lopulta kaksi vuotta. Samalla hän miettii, pitäisikö perustaa ravintola, tällä kertaa aikuisen kokemuksella ja näkemyksellä. Nykyään Al-Zeiadilla on toinenkin lapsi, ja hän tekee sijaisuuksia lähihoitajana. Toisen kunnioittaminen on ollut meille todella tärkeää. Äiti kertoi lapsille satuja ja valoi uskoa siihen, että jossain heitäkin odottaa parempi paikka. Al-Zeiadi pääsi kouluun: ensin vuodeksi valmistavalle luokalle ja sitten vauhdilla luokka-asteita suorittaen oman ikäluokkansa mukaan. Al-Zeiadin isä kannusti tytärtään eteenpäin ja opiskelemaan suomea koko ajan lisää. – Olen aina saanut oikeanlaista tukea – koulussa, töissä ja joka paikassa. Talvinen avara valkeus näytti hänestä uskomattoman kauniilta. . Tuntui, että olin ravintolayrittäjäksi vähän liian nuorikin, Al-Zeiadi miettii. – Rakastin sitä taloa, Al-Zeiadi sanoo. Al-Zeiadi mietti, muisti ne tietyt ystävälliset kasvot, ajatteli kaikkea kunnalta saamaansa apua ja päätti suostua. Mieheni on ammattiurheilija, ja myös hän tarvitsi paljon tukea. Hiekkamyrskyt olivat kaikkein pahimpia. Se oli suuri ja siinä oli kaunis iso puutarha. Hän toimi maahanmuuttajia tukevassa työssä ja jäi Al-Zeiadin mieleen ihmisenä, jonka kanssa oli aina helppo jutella. Raskaan arjen keskellä nuorella Fatimah’lla oli unelma. Ne eivät riipu maasta eivätkä paikasta. ELOKUUTA 2017 . Al-Zeiadin isä yritti pitää elämän rytmiä normaalina. Lempäälän Thaiboxing ry:n perustaja ja puheenjohtaja . Täältä Suomesta alkaisi uusi elämä, se oli selvää. Hän itse sai. . Kun armeija vuonna 1991 valtasi perheen kotikaupungin, heidän oli jätettävä kaikki ja paettava. Koulutukseltaan lähihoitaja, on toiminut myös ravintolayrittäjänä . Se on tehnyt minusta vahvan naisen. Isän mielestä jos ei opiskele ja opi, ei pääse tähän maailmaan sisään. Olen myös aina saanut tehdä omat valintani, ja isäni on kunnioittanut niitä. Ei se riitä, että opiskelet koulussa, vaan sinun pitää koko ajan yrittää enemmän ja mennä pidemmälle, hän sanoi. SDP:n arvot ovat sellaisia, joihin hän on kasvanut jo lapsena. Vuonna 1997 hän perusti Tampereelle itämaisen kaupan ja ravintolan. Vain äidin isä jäi. Jos jonain päivänä sai ruokaa ja vettä, se oli voitto. Ne olivat lempääläläisen demaripäättäjän Tuula Petäkoski-Hultin. Kun Fatimah Al-Zeiadi astui linja-autosta ulos Valkeakoskella, hän ei ollut koskaan ennen nähnyt lunta
Päivittäiset elintarvikkeet, ravintola ja janoisille tuttu valtakunnallinen monopoliliike. Kerroksista löytyy muun muassa Helsingin kaupungin toimistoja ja huoneistovälitystä, samoin tilitoimisto. Vakuutusyhtiö Ilmarisen omistamassa talossa on vuokrattavaa tilaa 25 500 neliötä. Lue lisää www.kvalta.fi tai soita 09 701 041. Minkälaista edunvalvonta on kun ei ole nurkkia. Lääkärikolonna hoitaa sairauksia ja apua jatkaa apteekki. Positiivinen tekemisen vire on kuitenkin päällimmäisenä ympyrässä, Tiina Vaitomaa kertoo. Terveisiä Ympyrästä TEKSTI AILA PÄÄKKÖ . – Ympyrätalo oli aikanaan modernismin ja edistyksen symboli, kuvaa Helsingin kaupunginmuseon arkkitehti Mikko Lindqvist. Ympyrätalo pitää sisällään toimijoita elämän eri alueilta. Tarjoamme joustavasti kaikki tarvittavat tili ja talouspalvelut Ympyrätalossa. Esimerkiksi talon katutason kerros oli alunperin kokonaan yhteinäistä pankkisalia. ?. Puutelistalle voi kirjata ainakin vaateja kenkäkaupat. Kouluttamiseen ja valistamiseen keskittynyt TSL toimii samassa kerroksessa Taloon on juuri muuttanut Palvelualojen ammattiliitto, jolla on kokonainen kerros. Apteekkari Tiina Vaitomaa Ympyrätalon apteekista kertoo apteekin sijainnin olevan ehdottoman hyvä. Se oli osa koko Tokoinrannan suunnittelua ja sen arkkitehdit olivat Heikki ja Kaija Siren. Ympyrä sisältä, Ympyrä ulkoa.. @pamliitto www.pam.fi /liity Tilitoimisto Kvalta on kansalaisjärjestöjen talous hallinnon osaaja. – Ympyrämuoto on ollut meille hieman haasteellinen hallittavuuden osalta. Ympyrätalo on vuosikymmenien aikana muuttunut, vaikka sen ulkokuori, sisäänkäynit, sisäpiha ja porraskäytävät on suojeltu. 15 17. Yhdessä ympyrässä – Se on erittäin helppoa, kun ei voi maalata itseään nurkkaan, tiloihin tyytyväinen toiminnanjohtaja Jyrki Konola sanoo. KUVAT JARI SOINI TYÖNTEKIJÄN PUOLTA TYÖELÄMÄSSÄ PITÄÄ VAIN AMMATTILIITTO. ELOKUUTA 2017 Arkkitehtuuriltaan helsinkiläisten mielipiteitä jakava Ympyrätalo valmistui Kansallis-Osake-Pankin toimitaloksi vuonna 1968. SDP isännöi osaa kuudennesta kerroksesta ja samassa kerroksessa toimitetaan Demokraattia ja sen verkkolehteä demokraatti.fi:tä. Erikoisliikkeitä ovat muun muassa optikko ja pesula
– Ympyrätaloa aina välillä kritisoidaan rumaksi, mutta se on mielestäni Makkaratalon kaltainen ainutlaatuinen osa Helsingin kaupunkikulttuuria, Kristian Boman sanoo. Tämä ei ollut vuosikymmeniin mikään muodikas asuinalue. Demokraatti.fi Osa kaupunkikulttuuria FAISAL ATIYE JA KRISTIAN BOMAN – Ympyrätalo on olennainen ja hieno osa Hakaniemeä. ELOKUUTA 2017 Lisää: Katso Ympyrävideo verkossa. Mutta kun monet tästä tuntuvat tykkäävän ja talo on pitkään tässä ollut, niin ei tästä eroonkaan pääse. Tämä taitaa olla nykyään aika trendikästä seutua, Faisal Atiye sanoo. Itsekin voisin asua näillä nurkilla. Ensisijaisesti hän kuvaa taloa hirveän näköiseksi, mutta… – Ympyrätalo on omassa kauheudessaan tavallaan vähän korni. Vanha työpaikka EERO LAESLEHTO Ympyrätalo tuli tutuksi Eero Laeslehdolle jo 1950-luvulla, jolloin hän muutti Helsinkiin. Asuinpaikka oli alkuvaiheessa ”sillan tällä puolen” ja työn takia hän kävi usein Ympyrätalossa sijainneessa Rakennushallinnossa. Tässä edustalla oli myös vuoden 1956 yleislakon aikana aikamoista kuohuntaa, kun tori oli täynnä väkeä, Laeslehto muistelee Demokraatin Nina Lindénille.. Omalla tavalla korni IIDA IMMONEN Kuvataiteita harrastavalla Iida Immosella on Ympyrätalon arkkitehtuurista ristiriitaiset näkemykset. 16 17. – Näillä nurkilla elämä oli aika villiä etenkin 50-luvulla
Taloon sopisi hyvin sijaintinsa ja tyylinsä takia aikuisten nuorisotalo, paikka missä olisi erilaisia harrastusmahdollisuuksia nuorille aikuisille, Peevo hehkuttaa. KUVAT JARI SOINI Kurssit alkavat, ilmoittaudu! tsl.fi Voit myös tilata meiltä tarvitsemasi koulutuksen. Sen verran hyvin tunnettu maamerkki talo on, Welat Nehri sanoo. Maamerkki WELAT NEHRI – Jos helsinkiläinen ei tiedä missä on Ympyrätalo, niin hänen pitää katsoa peiliin. Kun Nehriä haasteteltiin Demokraattiin, hän oli tulossa kurdistanilaisen tv-ryhmän kanssa Ympyrätalossa sijaitsevaan SDP:n puoluetoimistoon. Ympyrätalo on tuttu Nehrille, sillä työmatka Kuntatalolle kulkee usein Ympyrätalon ohi. Talon ympyrämuoto värähtelee hyvin luonnon kanssa. 17 17. Anna itsellesi tilaisuus oppia uutta.. TEKSTI HEIKKI SIHTO . Myös Jussi Peevo liputtaa talon muotokieltä. ELOKUUTA 2017 Terveisiä Ympyrästä Hyvät värähtelyt MIKKO ORESUO JA JUSSI PEEVO Mikko Oresuo pitää Ympyrätalon arkkitehtuuria raikkaana vaihtoehtona perinteiselle laatikkorakentamiselle. Aiheena oli Suomen itsenäisyys ja kurdistanissa syyskuussa järjestettävä itsenäisyysäänestys. – Ennemmin kevyttä ympyrää kuin raskaan kulmikasta
ELOKUUTA 2017 Ne rullaavat lokakuun loppuun! Pyöriä on Helsingissä kolme kertaa enemmän kuin viime vuonna ja verkosto on laajentunut Munkki niemeen, Pasilaan ja Kumpulaan asti. 18 17. Pyöräasemia on 140 ja pyöriä 1 400. Kaupunkipyörien pääyhteis työkumppani on Alepa. Rekisteröidy käyttäjäksi: hsl.fi/kaupunkipyörät, ja ota pyörät alle.. Espoossa palvelua testataan MatinkylänOlarin alueella 10 asemalla ja 100 pyörällä
Moni varmistaa d-vitamiininsaantinsa suoraan purkista. Aurinkoisena kesänä d-vitamiinia saa aurinkorasvaamattomalla iholla tapahtuvan vitamiinisynteesin kautta toukokuusta elokuuhun. ELOKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Ehkäise D-vitamiinin puutostilaa D-vitamiini on kesävitamiini, auringostahan sitä saa. D-vitamiinia saa rasvaisesta kalasta, kananmunan keltuaisesta sekä maitotaloustuotteista ja ravintorasvoista, joihin sitä on tarkoituksella lisätty. D-vitamiini ei ole varsinaisesti vitamiini, vaan hormonin esiaste. Vitamiinilisänä popsittu d-vitamiini imeytyy elimistöön yhtä hyvin kuin ruoasta saatu. Se vaikuttaa kalsiumin ja luuston aineenvaihduntaan, mutta liitty myös sydänja verisuonitautien, syöpätautien, tyypin 2-diabeteksen, metabolisen oireyhtymän ynnä muiden sairauksien kehittymiseen. D-vitamiinin yliannostus on äärimmäisen harvinaista. 19 17. Sellaisina kesinä, jolloin taivas on enimmäkseen pilvinen ja vettä ropisee niskaan, hankaloituu riittävä d-vitamiinin saanti. Lapsille suurin sallittu päiväannos on 25 mikrogrammaa ja aikuisille 50. annoskoko D-vitamiini, µg Hyviä D-vitamiinin lähteitä Silakka, ahven, siika Muikku Lohitai kirjolohi lee Kuha Maito, piimä Jogurtti Voi, margariini 100 g 100 g 100 g 100 g 2 dl 100 g 1 tl 15 10 8 7 2–4 1 0,5–1 Lähde: Elintarvikkeiden koostumustietopankki Fineli
KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä Viisautta viinan äärellä K ansanterveystieteilijä Mikko Vienonen oli matkalla illanvie ton jälkeen kotiin vuonna 2006. – En edes kokenut olevani erityisen hu malassa. Näin ei kuitenkaan ole.. Silmälasit rikkou tuivat, ja hän sai leikkauksen vaatineen kal lonmurtuman. Matkakaan ei ollut pitkä. Alkoholin haitat saattavat osua kenelle tahansa. 20 17. Jo lähellä kotia hän ajoi yhtäkkiä jalkakäy tävän reunukseen ja kaatui. Suomalaisten tapana on ajatella, ettei alko holin haitat koske juuri heitä itseään, koska he ovat ”kohtuukäyttäjiä”. Hän oli lähtenyt liikenteeseen pyörällä, koska tiesi nauttivansa alkoholia. Sen ei pitänyt olla pitkälle miehelle paljon. Vienonen joi illan aikana kolme olutta. Se oli selkeä muistutus. ELOKUUTA 2017 TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN