ke sä ku ut a PERUSTULO Sehän meillä melkein on DEMARINUORET Poliitikkohautomo RANSKA Ruuhkaa presidentiksi Moniottelija Mikään puolue ei voi pitää vaalien loppu tulosta varmana, ei edes gallup johtaja, Suvi-Anne Siimes varoittaa. Tradeka. Tutustu ja liity jäseneksi → tradeka.fi/liity 1 1 Demokraatti Demokraatti PAL.VKO 2026-34 00 74 43 -2 60 6 6 414880 074923 2 6 6 17.6.2026 / 7,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 26 / 17 . Nimetön 1 1 Nimetön 1 1 5.6.2026 13.52 5.6.2026 13.52. Tuntuvia alennuksia arkeen ja ilonpitoon sadoissa etupaikoissa vain 33,64 € kertamaksulla. Etuja ja enemmän
JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL JHL.FI /LIITY 205x275_demokraatti_juhannus_JHL_2026.indd 1 205x275_demokraatti_juhannus_JHL_2026.indd 1 3.6.2026 15.12.48 3.6.2026 15.12.48 www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY www.demarinaiset.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.fi tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.fi Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki rakennusliitto.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Edustajasi Euroopassa. Maria GUZENINA Eero HEINÄLUOMA mariaguzenina.fi eeroheinaluoma.fi Tilaa meppien uutiskirjeet nettisivuilta ja pysy ajan tasalla EU-kuulumisissa. POLIITTINEN MAINOS: EU Rahoittaja: S&D-ryhmä Euroopan parlamentissa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi tradeka.fi Nimetön 1 1 Nimetön 1 1 3.6.2026 16.19 3.6.2026 16.19
ILMIÖ KASVO TEEMA de_17062026_03.indd 3 de_17062026_03.indd 3 5.6.2026 16.16 5.6.2026 16.16. Yhteiskunnallinen moniottelija. KESÄKUUTA 2026 / ILMESTYY KERRAN KUUSSA PERUSTULO KORJAAMINEN SIIMES Kaunis ajatus – ja monin osin utopistinen. 3 Demokraatti 6/ 26 36 14 52 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 17. Vanhassa on usein vara parempi
4 Demokraatti 6/ 26 Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n POLITIIKKA JA YHTEISKUNTA KULTTUURI 5 Pääkirjoitus: Väärin salattu 6 Ajankuva: Kesäfiilistelyä 8 Pätkät: Meiltä ja muualta 11 Mikä meno: Susanna Salovaara 12 D-analyysi: Elina Pylkkänen 14 D-ilmiö: Perustulo ei pelasta 20 SDP: Nuorten poliitikkohautomo 22 SDP: Jo riittää ankeutus 24 Maatalous: Tukipolitiikan harha 25 D-kolumni: Sotapelkoja 30 Ranska: Tasavallan kiikkulauta 33 Mepitshow: Maria Guzenina 34 Britannia: Starmerin loppusuora IHMINEN JA ELÄMÄ 36 D-kasvo: Suvi-Anne Siimes 42 Kolumni: Teemu Laajasalo 43 Kasvot peilissä: Julia Väänänen 44 Dekkariteema: Henki hellässä ja kansakunnat vaarassa 47 Kirjavisa: Monipuolisuusihme 48 Laulu: Kuoron viemää 50 Kielen päällä: Tökkää ötökkää 51 Musarit: Laajalla skaalalla 58 Liikkeen etuvartiossa: Mikkel Näkkäläjärvi 59 Mielipiteet 60 Puheenvuoro: Lauri Finér 62 Puheenvuoro: Hanna Wass 64 Ristikko 65 Ti ti tyy 66 Elämysten lähde: Hanna Wass www.demokraatti.f i Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 52 Seuraava numero ilmestyy 20.8. 44 DEKKARITEEMA Jännitystä Lapista Berliiniin Vanhaa korjaamalla saa usein uutta parempaa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Ilmestyy 11 kertaa vuodessa Seuraa meitä myös somessa. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari AD: Arja Jokiaho Valokuvaaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. DEMOKRAATTI.FI: Kohti Ruotsin vaaleja Äärioikeisto on liikkeellä kevään dekkareissa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. TEEMA Vanhan korjaaminen de_17062026_04.indd 4 de_17062026_04.indd 4 8.6.2026 15.38 8.6.2026 15.38
Tätä olemme yrittäneet kysellä politiikkaveteraaneilta, laihoin tuloksin. Hallitus pidentäisi esimerkiksi ulkoministeriön, tasavallan presidentin ja presidentinkanslian asiakirjojen salassapitoaikaa 40 vuoteen, mikäli dokumentit koskevat Suomen suhteita toisiin maihin tai kansainvälisiin järjestöihin. Nykyinen aikaraja on 25 vuotta. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Pääkirjoitus ULKOPOLITIIKAN KÄÄNTEISTÄ LÖYTYY VARMASTI MÖHLÄYKSIÄ. Lopputuloksena UPI:n selvitys oli sujuvaa luettelointia siitä, miltä aikalaistapahtumat ulospäin näyttivät. Ulkopolitiikan käänteistä löytyy varmasti möhläyksiä. HISTORIAN UUDELLEENKIRJOITTAMISTA meillä osataan paheksua, koska sitä harrastavat lähinnä autoritääriset valtiot ja diktaattorien kilvenkiillottajat. Muutosperustelut ovat yleviä. H allituksen uuteen siviilitiedustelulainsäädäntöön ajamat muutokset sisältävät muutamia yllätyksiä, joissa rikotaan tökerösti suomalaista hallinnon avoimuuden henkeä. Kukaan ei tunnu muistavan mitään erityistä detaljia, jota esimerkiksi akateemiset tutkijat eivät saisi nolouden tai jälkiviisauden pelossa repostella. de_17062026_05.indd 5 de_17062026_05.indd 5 3.6.2026 15.36 3.6.2026 15.36. Se taas luultavasti on hieman muuta, kuin mitä kulissien takana todellisuudessa tapahtui. Sisäministeriön mukaan Suomen pitää turvata kansainväliset suhteensa ja salata sellaiset tiedot, joiden ”ennenaikainen” julkistus vaarantaisi kansallista turvallisuutta tai asemaamme liittolaisten keskuudessa. Miksi hallitus haluaa salata historiaa. Lähimenneisyyden ylipitkä piilottaminen kuuluu kuitenkin samaan toimintatapaan, eikä tällaisen yrittäminen sovi suomalaiseen demokratiaan. Tapahtuiko 2000-luvun alussa ulkosuhteissamme jotain sellaista, mikä ei kestä päivänvaloa nyt, kun normaali neljännesvuosisadan salausaika olisi päättymässä. Suojelupoliisin ja sotilastiedustelun mapit sulkeutuisivat peräti 60 vuodeksi. AJOITUS TÄLLE muutokselle on outo, ja valtioneuvoston into asian kiirehtimisessä herättää paljon kysymyksiä. Niitä tulee tasapuolisesti niin presidenteiltä kuin kaikenvärisiltä hallituksiltakin, koska kaikki toimijat ovat ihmisiä. Tutkijat joutuivat tekemään työnsä julkisten lähteiden ja tulkinnanvaraisten mediatietojen varassa, koska valtioneuvosto ei jostain syystä halunnut antaa heille erikoispääsyä ulkoministeriön ja valtionhallinnon tuon ajan arkistoihin. HALLITUKSEN TOIMISSA oli aistittavissa samaa salailuhenkeä jo viime talvena, kun Ulkopoliittinen instituutti julkaisi odotetun selvityksensä Venäjän tänne 2000-luvulla tekemästä laaja-alaisesta vaikuttamisesta
6 Demokraatti Ajankuva Teksti Nora Vilva Kuvat Museovirasto / Pekka Kyytinen ja Nora Vilva Grafiikan lähteet: Säteilyturvakeskus ja Kansalaisliikunta taidotkyselytutkimus 2022 Sunnuntaipäivän rantarauhaa Tuusulassa 1950-luvulla. 44 % avioliitoista solmittiin kesä-, heinäja elokuussa vuonna 2024. de_17062026_06.indd 6 de_17062026_06.indd 6 8.6.2026 9.04 8.6.2026 9.04. 23 % suomalaisista kertoi polttavansa ihonsa auringossa vähintään kerran vuodessa
53 % aikuisista ilmoitti olevansa uimataitoisia. Tai käymään meidän hienolla ulkopunttisalilla. LUNDQVISTIN EI tarvitse hetkekään pohtia, mikä hänen työssään on parasta. 54 % koko vuoden grillimakkaroista ostetaan touko–elokuun aikana. UIMASTADIONIN VILKKAIN aika alkaa perinteisesti juhannuksen jälkeen. Osa kävijöistä saapuu paikan historian takia. Osa on eläkeläisiä, nyt kahdettatoista kesää Stadikalla uimavalvojana toimiva Patrick Lundqvist kertoo. Stadikan portilla on tunkua puoli seitsemältä aamulla. He ovat hyvin perillä siitä, että tämä on ollut vuoden 1952 Olympialaisten kilpa-areena. SUOMEN VANHIN maauimala valmistui vuonna 1947 Helsingin Olympialaisia varten. Kaikki tosin eivät mene veteen. – Meillä käy paljon turisteja ihailemassa arkkitehtuuria ja uimassa. 7 Demokraatti HELSINGIN UIMASTADION on yksi kaupungin vilkkaimpia kesäkeitaita, jonne tullaan viettämään kesäpäivää. de_17062026_06.indd 7 de_17062026_06.indd 7 8.6.2026 9.04 8.6.2026 9.04. – Ennätys on vähän alle 10 000 kävijää päivässä. Uimastadion on stadin helmi. Maakravutkin viettävät kesää Uimastadionilla Uimavalvoja Patrick Lundqvistille Helsingin Uimastadion on tuttu paikka jo lapsuudesta. Ensimmäiset viisikymmentä asiakasta paukahtaa sisään parissa minuutissa. He tulevat pelaamaan beach volleyta, sählyä tai pingistä. – Asiakkaat ja koko tämä mesta. Silloin kävijöitä on säästä riippuen jopa 7 000 päivässä. – Aamu-uimareista noin 98 prosenttia on vakioasiakkaita. Olen käynyt täällä itse palosammuttimen kokoisesta asti ja omat lapseni ovat oppineet uimaan täällä. Kuntouimareita, joista osa käy uimassa tai vesijuoksemassa ennen duuniin lähtöä
LUKU 80 Hallitus leikkaa Politiikan puujalat Miksi tiedevaliokunnan jäsen tuijotteli mökillään koko kesän ajan muurahaisten pesänrakennuspuuhia. Tämä osoittaa EK:lta vieraantumista tavallisten ihmisten arjesta. (KOK.) JUKKA KORPA X:SSÄ PÄTKÄT Lä hd e: H el si ng in Sa no m at euroa kuukaudessa työttömyys tuesta. Mitä yhteistä on entisillä ministereillä ja kodinkoneiden käyttöohjeilla. Harhaisperunaa. – Ei kiitos, en minä sitäkään osaisi ajaa. Mitä herkkua hopeavesivyöhykkeellä odotetaan juhannusruokapöytään. Pormestari rysähti Keskus kadulla polkupyörällään pahannäköisesti asvalttiin. Puolin ja toisin PUOLUESIHTEERI (SDP) MIKKEL NÄKKÄLÄJÄRVI SOMESSA EDUSKUNTARYHMÄN PJ. Kansanedustaja jäätelökioskilla: – Minulla on laktoosi-intoleranssi enkä voi syödä tavallista jäätelöä: antakaa minulle joku hyvä substituutti. En kyllä osta tuota väitettä. Sen sijaan haluamme lisätä sopimista työelämän asioista työntekijöiden ja työnantajien kesken. Apuun tullut kuntalainen kysyi huolissaan, pitäisikö pormestarille tilata ambulanssi. Kansanedustaja julisti, että uusnatsit olivat oikeasti vasemmistoa, koska kansallissosialismi-aatteessa on sana sosialismi. Leikkaus tulee voimaan ensi vuonna. Niiden poisto ei ole hallituksen eikä kokoomuksen agenda. Nyt EK haluaa leikata ylityöja sunnuntaikorvauksista ja poistaa arkipyhiä. Kaikki muistavat nähneensä ne jossain, mutta kukaan ei tarvitse niitä enää mihinkään. – En missään nimessä – jätetään tällä kertaa muillekin jotain. Hän halusi perehtyä kekoälyyn. – Puoliso sanoi, että olen maailman pihein mies. Opetusministeri kehui kesäjuhlilla näkemiensä pantomiimitaiteilijoiden taitoja. 8 Demokraatti Orpon hallitus on on toteuttanut likipitäen kaikki Elinkeinoelämän keskusliiton toiveet. Miten ihmeessä pystyy päättämään, haluaako lemmikiksi pelto-, metsävai maamyyrän. Hänhän on vain teoreettinen fyysikko. Myyräkuume on kyllä hankala kesävaiva. THL:n uuden tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä ihmisestä kärsii turistiripulista. – Olette olleet varmasti opiskeluaikananne hyviä siellä mykkäkoulussa. Politiikantutkija kertoi epäilevänsä, ettei Albert Einsteinia ole ollut olemassa. Budjettipäällikkö puhisi tuohtuneena työkavereilleen kahvihuoneessa. Otatko kaikki mausteet, grillikiskan myyjä kysyi hyvinvointialueen päättäjältä. Tutkijat yrittävät nyt löytää sen ainoan ihmisen, joka nauttii siitä. Kohta ensi-iltaan tuleekin Riisto Räppääjä. Ar ja Jo ki ah o de_17062026_08.indd 8 de_17062026_08.indd 8 5.6.2026 16.02 5.6.2026 16.02. Vasemmistolainen elokuvaohjaaja päätti tehdä suosittuun lastenleffa sarjaan tiedostavan jatko-osan, joka kertoo yhteiskunnan eriarvoisuudesta. Tämän kuultuaan oikeusministeri alkoi heti laatia esitystä piraattipuolueen kieltämisestä merirosvouden takia. Sunnuntaija ylityölisät ovat monelle tärkeä osa toimeentuloa
Itserahoittavuudella on valtava merkitys, kun yhteisöveron kevennyksen arvioidaan leikkaavan valtion verotuloja 800 miljoonasta aina miljardiin euroon vuodessa. Systän mukaan patisteluun perustuva työllisyyspolitiikka ei toimi, jos sitä ei yhdistetä työpaikkojen tarjontaa kasvattavaan politiikkaan. 9 Demokraatti Yllättävä pari KUURAKETTI KESÄLOMA lähtölaskenta menossa lähtölaskenta menossa POLITIIKKA POLITIIKKA Taas meni pieleen ORPON HALLITUS ja valtiovarainministeriö ovat tulkinneet luovasti, tai vähintäänkin ylioptimistisesti, toimiensa vaikutuksia. Toukokuussa julkaistun lakiluonnoksen arvio veronkevennyksen itserahoittavuudeksi pitkällä aikavälillä on vain 34–46 prosenttia. Tätä sarjaa on yritysten voitoistaan maksaman yhteisöveron kevennys nykyisestä 20:sta 18 prosenttiin ensi vuoden alussa. Hallituksen työllisyystoimet ovat toki pakottaneet ihmisiä työnhakijoiksi työvoiman ulkopuolelta, mutta on toinen asia – vastoin hallituksen ja virkamieskunnan näkemystä – että nämä työnhakijat aikanaan työllistyisivät talouden joskus kääntyessä kasvuun. Kalevi Sorsa -säätiön talouspolitiikan asiantuntija Jussi Systä muistuttaa demokraatti.fi:n kirjoituksessaan, että työllisyys voi hallituksen päätösten vuoksi myös heikentyä pysyvästi ja tavoiteltu satatuhatta työpaikkaa voi jopa hävitä. Kuin syöttö SDP:n lapaan ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON vaalitavoiteohjelmassa seuraavalle hallituskaudelle on muun muassa ylityöja sunnuntaikorvauksen poisto laista, perintöveron poisto, työntekijöiden lomautuksien helpottaminen, loppiaisen ja helatorstain poisto vapaapäivistä ja saatavuusharkinnan lopettaminen. Lisää keppiä Keppi, tuo Orpon hallituksen taikasauva, muuttaa työttömät työnhakijat palkkaa saaviksi työllisiksi, vaikka Suomessa ei tällä hetkellä ole töitä riittävästi tarjolla. Heikki Sihto PYHÄ LEHMÄ de_17062026_08.indd 9 de_17062026_08.indd 9 5.6.2026 16.03 5.6.2026 16.03. Tässä tilanteessa on työttömien kannalta irvokasta ilakoida työvoiman määrän kasvulla. Hallitus on tavoitellut 100 000 uutta työllistä hallituskauden loppuun mennessä, mutta työllisyys on heikentynyt kymmenillä tuhansilla. Mielenkiintoista asiassa on, että vain kuukausi ennen viime vuoden kehysriihtä VM:n oma vero-osasto päätyi selvästi kriittisempään vaikutusarvioon kuin riihessä. Äänioikeutetuissa on noin 2,7 miljoonaa palkansaajaa. Vuosi sitten valtiovarainministeriö arvioi, että kevennys maksaisi itsensä takaisin 60-prosenttisesti. – Suomalaiset eivät enää kaipaa porvarileirin kurjistamispolitiikkaa vaan uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen. Tuloksena on 10 prosentin työttömyys ja köyhyyden raju lisääntyminen. EK:n esitys syystäkin säikäytti vaaleihin valmistuvan kokoomuksen, joka on tällä hallituskaudella nöyrästi toteuttanut elinkeinoelämän toiveet. Laskusuunnassa olevaa kannatusta ei vahvisteta sillä, että muun muassa palkansaajaäänestäjät joutuvat pohtimaan, kurjistuuko työelämä vielä nykyisestä. EK ja Minna Helle ovat pahasti vieraantuneet tavallisten suomalaisten arjesta, kansanedustaja Eveliina Heinäluoma (sd.) totesi EK:n ohjelmasta. Tai ainakin näin hallitus itselleen uskottelee, kun se tekee uusia etuusleikkauksia työttömille
9. Myös on SDP esittänyt, että ensi vaalikauden säästötarpeista noin kolmasosa voitaisiin tehdä veroja kiristämällä. 6. 3. Tämän kevään puoluekokoussumassa ei tullut konkreettisia esityksiä keinoista, joilla sovitun mukaisesti sopeutettaisiin julkista taloutta 8–11 miljardilla eurolla ensi vaalikauden aikana. Esimerkiksi keskusta on lupaillut oman vaihtoehtonsa julkaisua vuodenvaihteen tienoilla. Näinkin sen voi nähdä: tekoälyn näkemys kokoomuksen puheiden ja tekojen eroista. Milloin ja missä järjestettiin ensimmäiset kesäolympialaiset. Missä määrin suden ja koiran perimä on sama. 10 Demokraatti PÄTKÄT 10 VIS V 1. 2. Oik eat vas tau kse t: 1) sei tsem än 2) 189 6 Ate ena ssa 3) Bill y Wild er 4) The Lov in’ Spo onf ulin Sum mer in the City 5) Ein o Lei non Noc tur ne 6) Myr kky kei so 7) min ä pyö rin 8) Uus i vai hto eht o 9) 99, 8 pro sen ttis est i 10 ) Joh ann es Viro lai see n ChatGPT/toimitus MAAILMAN TILA • Sammutetuilla valoilla kohti vaaleja Leikkauslistoja odotellessa P uolueet menevät kohti ensi vuoden eduskuntavaaleja toistaiseksi sammutetuin valoin. 8. Mikä perussuomalaisista eronneiden sinisten nimi oli alunperin. 5. Näyttääkin siltä, että puolueet menevät mahdollisimman lähelle vaaleja ennen kuin tarkentavat ikäviä sopeutustoimiaan, jotta ne eivät karkottaisi äänestäjiä. Sen sijaan puolueet ovat kilvan haukkuneet toisiaan leikkauslistojen panttaamisesta. Kuinka monta erilaista kukkaa juhannustaiassa täytyy laittaa tyynyn alle, jotta näkee unessa tulevan puolisonsa. Kaunis kasvi, mutta Suomen myrkyllisimpiä. Mikä on Dannyn levyttämän Kesäkatu-kappaleen alkuperäinen versio. de_17062026_10.indd 10 de_17062026_10.indd 10 9.6.2026 10.07 9.6.2026 10.07. Mitä tarkoittaa latinaksi volvo. 10. Puolue aikoo esittää ensi kaudella ainakin kolmen miljardin euron veronkiristyksiä. Päättäjät ovat varoitelleet kansaa jo pitkään hirvittävästä leikkaustarpeesta, mutta yksikään puolue ei ole vielä lyönyt pöytään kattavaa ja realistista leikkauslistaa tai tarkemmin kertonut, miten leikkausten asemesta tehtävät veronkiristykset kohdentuisivat. 7. 4. Kehen poliitikkoon juhannuspommi liitetään. Kuka ohjasi elokuvan Kesäleski. Mikä. Mikä runo alkaa sanoilla: ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysi kuu; kesäyön on onni omanani
Idea kopioitiin Suomesta, ja nyt Ruotsia pidetään modernin työelämän tarpeiden ymmärtäjänä. Mikä on Suomen kehityksen jarru Euroopasta katsottuna. Demokratian tila huolestuttaa, mutta Unkarin vaalitulos antoi toivon pilkahduksen. Meillä nykyhallitus poisti tuen vuonna 2024. On absurdia, että ennen niin edistyksellisessä Suomessa tulee järkyttävä huuto, jos nelipäiväisestä työviikosta yritetään keskustella. Kattavan kirjahyllyn. Mikä meno, FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara. Tilastot osoittavat, että nelipäiväisyys ei laske työpanosta, vaan vähen tää burn outia ja psykososiaalista työstressiä. Mitä tarkoittaa right to disconnect. Tällä mielialalla ei päästä nousuun. Työnantaja ei saa olla yhteydessä työntekijöihin työajan ulkopuolella. Houkuttelevuutta lisätään satsaamalla palkkoihin ja etuuksiin, esimerkiksi myös terveyshyötyjen kautta. Esimerkkeinä nelipäiväinen työviikko, ja right to disconnect, eli työntekijän oikeus irrottautua työstä. Suurin osa yrityksistä, jotka ovat sitä kokeilleet, ovat jättäneet sen käytännöksi periaatteella 100 % palkka, 80 % työaika ja 100 % työpanos. Suomi häviää työhyvinvoinnissa Mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle. On rentouttavaa saada kirja käteen ja syventyä lukemaan. Millaisia kokemuksia nelipäiväisestä työviikosta on. Tästä on lainsäädäntöä monessa maassa ja on huomattu, että se toimii ja vähentää työntekijöiden kuormitusta. Yritysten haluttomuus investoida itseensä pahentaa kierrettä. Työntekijät nähdään resurssina, ei taakkana. Pitäisikö hakea rusina Ruotsista. 11 Demokraatti Teksti Nora Vilva Kuva Nora Vilva ja iStock MIKÄ MENO Nelipäiväinen työviikko: 100% palkka, 80% työaika ja 100% työpanos. Meidät on peloteltu hyvin. de_17062026_11.indd 11 de_17062026_11.indd 11 3.6.2026 9.50 3.6.2026 9.50. Monessa EU-maassa panostetaan nyt työntekijöiden hyvinvointiin ja työn houkuttelevuuteen. Toisin kuin muualla Euroopassa, Suomessa odotellaan pahaa päivää ja se heijastuu kaikkeen. EU:ssa hehkutetaan, että Ruotsissa on mahtava systeemi, sellainen kuin aikuiskoulutustuki. Miten työpaikasta tehdään hyvä. Suomi on jäänyt jälkeen tästä ajattelusta
K aikki ministeriöt sekä edun valvontaorganisaatiot ovat jo viime vuoden syksystä lähtien valmistelleet hallitusohjelma kirjauksia seuraavalle hallituk selle. Hallituskausitalous TURHA HALVEKSIA KIINAN TALOUSJÄRJESTELMÄÄ, SILLÄ OMAMME MUISTUTTAA SAMANKALTAISTA SYSTEEMIÄ. Erotuksena Kiinaan kuitenkin on se, et tei Suomen talous todellakaan ole viiden prosentin kasvuvauhdissa vuodesta toi seen. Toivottavasti näiden seuraavaa halli tusohjelmaa intohimolla laativien taho jen oma toiminta ei ole halvaantunut kol meksi vuodeksi. Siis sille hallitukselle, joka muodoste taan ensi vuoden eduskuntavaalien jälkeen ja joka parhaassa tapauksessa aloittaa vas tuullisen tehtävänsä aikaisintaan vuoden kuluttua tästä hetkestä. Sillä ensimmäiset tulevan hallituksen lakimuutoksia vaativat toimen piteet astuvat voimaan vasta noin kolmen vuoden kuluttua tästä hetkestä. Yritykset kilpaile vat markkinoilla, ulkomaista pääomaa ja human capitalia houkutellaan maahan ja vienti sekä teollisuus ovat keskeisiä kas vun moottoreita. Kiinan järjestelmässä valtiolla on vahva rooli. Yritykset inves toivat, jos valtio lähtee tukemaan. TUNTUU KUMMALLISELTA, että jo halli tuskauden puolivälin tietämillä alkaa seu raavan hallitusohjelman ja suunnitelmata louden tulevan suunnan valmistelu. Kuulostaako tutulta. Toivotta vasti sentään ehdolla olevat puolueet tie tävät ohjelmansa ja kykenevät kertomaan sen selkeästi ennen vaaleja äänestäjän ku luttajansuojan nimissä. Täsmää aika hyvin meidän touhuumme, jossa valtion kassa on tyhjä ja velkaantunut, mutta yksityinen sektori säästää ja jakaa osinkoja pikem minkin kuin velkaantuu. TURHA HALVEKSIA Kiinan talousjärjestel mää, sillä omamme on alkanut muistuttaa samankaltaista systeemiä. Ovatkohan äänestäjätkään vielä miet tineet, ketä ja mitä linjaa äänestävät, kun hallitusohjelmat on jo laadittu kuntoon etupiireissä ja ministeriöissä. analyysi de_17062026_12.indd 12 de_17062026_12.indd 12 9.6.2026 9.36 9.6.2026 9.36. Tä män rytmin mukaan hallituksen tehtävä on intressiryhmien näkökulmasta siis suo ritettu parissa vuodessa ja voimassa oleva ohjelma saa tehdä tilaa uuden täysipäiväi selle pohdinnalle. Edellinen sillä edellytyksellä, että halli tuskoalitiosta päästään sopuun ja yhteinen ohjelma pystytään lyömään lukkoon suht pikaisesti ja mahdollisimman sanatarkasti myöhempiä vääntöjä välttäen. Vaikuttaa siltä, että elämme hallituskau sitaloudessa, jossa koko talouden asioita hoidetaan vain hallitusohjelman kautta ja hallituskausirytmissä. Tämä kuulostaa suunnitelmataloudelta, jossa nelivuotisoh jelmasta sovitaan hyvin tarkalla tasolla kir jaus kirjaukselta. Olisipa edes yhtenä vuonna. Äänestäjän kuluttajansuoja on koetuksella, kun hallitusohjelmat on tehty jo aikoja sitten etupiireissä ja ministeriöissä. 12 Demokraatti Elina Pylkkänen Kirjoittaja on taloustieteilijä. Taloutta ohjataan viisivuotissuun nitelmilla ja valtio ohjaa investointeja ja teollisuuspolitiikkaa. Tätä se sitten varmaan tarkoittaa, kun sanotaan, että talous on politiikkaa! ONKO ÄÄNESTÄJÄN kuluttajansuoja koe tuksella, kun hallitusohjelmat on jo aikoja sitten laadittu kuntoon etupiireissä ja mi nisteriöissä
Suuri osa näillä aloilla työskentelevistä kokee työnsä henkisesti raskaana. Lähde: Tilastokeskus, Tärkeissä töissä 2024 Julkisen alan työ koetaan usein henkisesti kuormittavaksi Terveys Sosiaali Pelastusja tekninen Varhaiskasvatus Tekninen Sivistys Työni ei ole henkisesti raskasta, % (Hyvinvointialueet 2024) Työni ei ole henkisesti raskasta, % (Kunnat 2024) Samaa mieltä Eri mieltä En samaa enkä eri mieltä de_17062026_13.indd 13 de_17062026_13.indd 13 3.6.2026 11.25 3.6.2026 11.25. Työpaikat Alkuvuonna avoimia työpaikkoja oli 15 % vähemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ke va , Ju lk is en al an ty öh yv in vo in tit ut ki m us 20 24 Talous Suomen talouden kasvu oli alkuvuonna Euroopan nopeinta. 13 Demokraatti 20 40 60 80 100 20 40 60 80 100 D EM O G RA A FI Julkisia palveluita arvostetaan Valtaosa suomalaisista arvostaa kuntaja hyvinvointialan palveluita. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: OECD Lähde: Tilastokeskus Saamme kiittää jääkiekon MMkullasta sitä, että persut eivät olleet 1990-luvulla suuri puolue eivätkä saaneet karkotetuksi Aleksander Barkovia ja hänen vanhempiaan maasta. OSMO SOININVAARA X:SSÄ 89 % suomalaisista katsoo, että kuntaja hyvinvointialan palvelut ovat arjen toimivuuden kannalta tärkeitä tai erittäin tärkeitä
14 Demokraatti de_17062026_14.indd 14 de_17062026_14.indd 14 9.6.2026 9.54 9.6.2026 9.54. 14 Demokraatti ILMIÖ NYKYINEN SOSIAALITURVA EI OLE MONI MUTKAINEN VAIN VAHINGOSSA
Sosiaali turvan vaikeimmat ongelmat eivät kuitenkaan ratkea pelkillä etuuksilla. 15 Demokraatti Perustulo on kaunis ajatus Suomi on jo lähempänä perus tuloa kuin moni huomaa. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho 15 Demokraatti de_17062026_14.indd 15 de_17062026_14.indd 15 9.6.2026 9.54 9.6.2026 9.54
Sosiaaliturvakomitea on käynyt keskustelua myös muiden perusturvaetuuksien, kuten sairauspäivärahan ja Kelan kuntoutusrahan, mahdollisesta yhtenäistämisestä ja yhdistämisestä osaksi yleistukea. Samalla työmarkkinatuki ja peruspäiväraha jäivät historiaan. Kelan mukaan yli 240 000 työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saanutta työtöntä siirtyy kuukauden aikana yleistuen saajiksi. Toinen on tarveharkinta. Esimerkiksi asumistuen tarve riippuu vuokrasta, tuloista, perhetilanteesta ja asuinpaikasta. – Suomen järjestelmä on ehkä lähimpänä universaalia perustuloa, mitä tällä hetkellä maailmasta löytyy, Moisio sanoo. Toimeentulotuki taas on viimesijainen tuki erityisiin tarpeisiin ja tilanteisiin, joissa muut tulot ja etuudet eivät riitä. Eräänlainen askel kohti yksinkertaisempaa sosiaaliturvaa otettiin, kun toukokuun alussa tuli voimaan yleistuki. 16 Demokraatti D-ILMIÖ uomalainen keskustelu perustulosta lähtee usein ajatuksesta, että nykyinen sosiaaliturva on liian monimutkainen, liian byrokraattinen ja liian huonosti työn murrokseen sopiva. de_17062026_14.indd 16 de_17062026_14.indd 16 9.6.2026 9.54 9.6.2026 9.54. Moision mukaan ongelma on siinä, että nykyinen sosiaaliturva ei ole monimutkainen vain vahingossa. Ensimmäinen on sosiaalivakuutus, joka Suomessa sisältää ansioja perusturvan. Sosiaaliturvakomitean puheenjohtajana toimiva Moisio ei näe ensimmäisessä vaiheessa vielä suurta sosiaaliturvan mullistusta, mutta suunnitelmissa on selkeyttää ja nykyaikaistaa sosiaaliturvaa lisää. Suomessa on ansioturvan ja toimeentulotuen välissä laaja perusturvakerros. Se tarkoittaa, että tukea annetaan sen mukaan, kuinka paljon ihminen todella tarvitsee apua. PERUSTULO KUULOSTAA yksinkertaiselta ratkaisulta: kaikille maksettaisiin sama perustulo, ja ihminen voisi tehdä työtä, opiskella tai yrittää ilman jatkuvaa tukiviidakossa asiointia. Siinä on kaksi perusajatusta, joilla tukea pyritään kohdentamaan. Etuus liittyy siis johonkin elämäntilanteeseen. – Perustulo on kaunis ajatus, mutta nykyjärjestelmän kaksi peruslogiikkaa – riskiperusteinen sosiaalivakuutus ja tarveharkintainen toimeentuloturva – ovat tehokkaita tapoja ohjata niukkoja resursseja niille, jotka niitä tarvitsevat, Moisio sanoo. THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio kehottaa katsomaan asiaa toisesta suunnasta: Suomen järjestelmä on hänen mukaansa kansainvälisesti katsottuna jo poikkeuksellisen lähellä perustulomaista mallia. Lisäksi taloudelliset oikeudet on suojattu perustuslaillisesti: perustoimeentulotukea voidaan alentaa mutta ei voi vain poistaa rangaistuksena. Se tarkoittaa, että ihminen saa turvaa toimeentulon keskeisten riskien toteutuessa: kun hän jää työttömäksi, sairastuu, tulee työkyvyttömäksi, saa lapsen tai jää eläkkeelle. Moisio ei pidä perustuloa ratkaisuna sosiaaliturvan vaikeimpiin ongelmiin. Väittämän taustalla on suomalaisen perusturvan kattavuus
Ongelma ei kuitenkaan katoaisi kokonaan. Se voisi tehdä osaaikatyön vastaanottamisesta nykyistä kannattavampaa, koska ihminen saisi perustulon työllistyessään osa-aikaisesti. Ne auttavat suuntaamaan rajallista rahaa niille, joilla tarve on suurin. Ja kaikkien näiden välissä voi olla työttömyysjaksoja. TANSKAN MALLISTA POIMITAAN SUOMALAISESSA KESKUSTELUSSA USEIN VAIN KURIN PIDOLLINEN PUOLI. 17 Demokraatti Työmarkkina palveluihin kohdennetut julkiset menot vuonna 2022 työtöntä työn hakijaa kohden (vuoden 2010 euroissa) 1 08 e 3 76 e 5 45 e 13 02 e Tanska Suomi Ruotsi Norja Moision ajatus on, että nämä järjestelmän osat ovat hankalia, mutta niillä on tarkoitus. Tekoäly ja alustatalous muuttavat työelämää tavalla, joka voi tehdä toimeentulosta entistä pirstaleisempaa. Suomessa perustulolla tarkoitetaan yleensä osittaista perustuloa. Perustulo poistaisi yhden kannustinloukun mutta loisi helposti toisen. Samalla tavalla sosiaaliturvan ongelma voi väistyä yhdestä kohdasta mutta pullistua esiin toisessa. Jos tämä raha kerätään työn verotuksesta, se kiristyy jossakin kohdassa. Perustulo voisi helpottaa työttömän siirtymistä osa-aikatyöhön, mutta samalla se voisi heikentää osa-aikatyöntekijän kannustinta siirtyä kokoaikatyöhön. Jos ihmisellä olisi aina varma perustulo pohjalla, hänen olisi helpompi ottaa vastaan lyhyitä töitä, kokeilla yrittämistä, opiskella uutta tai siirtyä alalta toiselle. Perustulo voisi siis tuoda turvaa juuri niihin tilanteisiin, joissa työ ei enää mahdu vanhaan malliin: vakituiseen kokoaikatyöhön, yhteen työnantajaan ja selkeään palkkatuloon. – Se byrokratia ei valitettavasti paljon pienene, koska pahimmat byrokratialoukut ovat toimeentulotuen ja asumistuen tyyppisissä järjestelmissä, Moisio sanoo. Selitys on tämä: Jos perustulo maksetaan kaikille, se pitää ensinnäkin jotenkin verottaa takaisin niiltä, joilla on muita tuloja. Tulojen vaihtelu ei aiheuttaisi samanlaista pelkoa siitä, että etuus katkeaa, hakemus viivästyy tai pieni työkeikka johtaa tukien takaisinperintään. Lä hd e: Ky yr ön en & Su nd , 20 24 de_17062026_14.indd 17 de_17062026_14.indd 17 9.6.2026 9.54 9.6.2026 9.54. Toimeentulotuki ja asumistuki jäisivät rinnalle, koska kaikilla ihmisillä ei ole samanlaisia tarpeita. Lisäksi tarvitaan enemmän verotuloja, koska perustuloa maksetaan myös monille, jotka nyt eivät saa etuuksia tai ole töissä. Tämä murentaa yhden perustulon keskeisistä lupauksista: byrokratian katoamisen. Se ei korvaisi koko sosiaaliturvaa, vaan syyperusteiset perusturvaetuudet. Silloin kannustinloukku olisi vain siirtynyt uuteen paikkaan. Yhä useampi voi tulevaisuudessa saada tuloja monesta lähteestä: osa-aikatyöstä, keikkatyöstä, yrittäjyydestä, apurahoista, opiskelusta tai eri alojen välisistä siirtymistä. Tässä perustulon lupaus on helppo ymmärtää. Tämä voisi tarkoittaa, että osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön siirtyminen ei enää lisäisi käteen jääviä tuloja kovin paljon. Myöskään kannustinloukkuihin perustulo ei olisi patenttiratkaisu. – Se on kuin ilmapalloa puristaisi, Moisio sanoo. Kun ilmapalloa puristaa yhdestä kohdasta, ilma siirtyy toiseen kohtaan. ENTÄ MILLAISEN ratkaisun perustulo tarjoaisi työn murrokseen
Siihen tarvitaan ihminen toisessa päässä – joku, joka ottaa yhteyttä, selvittää tilanteen, tunnistaa oikean palvelun ja auttaa eteenpäin. – Pitkäaikaistyöttömät ja maahanmuuttajat ovat ryhmiä, jotka hyötyisivät eniten palvelukontaktoinnista ja henkilökohtaisesta kontaktoinnista. Raha on välttämätön osa turvaa, mutta PERUSTULO VOISI TUODA TURVAA TILANTEISIIN, JOISSA TYÖ EI MAHDU VANHAAN MALLIIN. Jos etuus olisi merkittävä, sosiaaliturvan kautta kierrätettävä rahamäärä kasvaisi valtavasti, mikä näkyisi merkittävinä veronkorotuksina. Jos etuus pitkittyy, pitää selvittää, onko kyse terveydestä, perhetilanteesta, koulutuksen puutteesta vai yksinkertaisesti siitä, ettei työtä löydy. Moision mukaan juuri työvoimapalveluihin, aktivointiin ja kotouttamispalveluihin on Suomessa resursoitu vähän muihin Pohjoismaihin verrattuna. Mutta se ei nykymaailmassa ole enää kovin hyvä tai tehokas tapa järjestää sosiaaliturva, eikä ole välttämättä ollut sitä koskaan, Mäkynen sanoo. Mäkysen mukaan ongelma on mittakaavassa. Tanskan mallin varsinainen ydin ei ole pelkkä velvoittaminen, vaan joustavuuden ja turvan yhdistelmä. Vaikka toimeentulo voitaisiin turvata automaattisesti, palvelujen tarve ei katoa. Termi on yhdistelmä sanoista flexibility ja security, joilla viitataan joustaviin työmarkkinoihin ja riittävään tuloturvaan. Pelkkä rahaetuus voi pahimmillaan jättää ihmisen yksin. Työnantajien on Tanskassa verraten helppo palkata ja irtisanoa työntekijöitä, mutta vastapainoksi työntekijöille tarjotaan vahva turvaverkko, aktiivisia työvoimapalveluja ja tukea uuteen työhön siirtymiseen. Jos Suomeen halutaan tuoda Tanskan velvoitteita, pitäisi hänen mukaansa tuoda myös Tanskan panostukset: henkilökohtainen palvelu, koulutus, de_17062026_14.indd 18 de_17062026_14.indd 18 9.6.2026 9.54 9.6.2026 9.54. Silloin perustulon lupaus byrokratiasta vapaasta järjestelmästä vesittyisi. Siksi Mäkysen kritiikki kohdistuu siihen, mitä Tanskasta jätetään kertomatta. Hakemukset voitaisiin esitäyttää, viranomainen voisi arvioida oikean etuuden ja ihminen tarkistaisi tiedot. Etuus turvaa toimeentuloa, mutta jos kaikki muu asiointi tapahtuu verkossa ja palvelukontakti jää ohueksi, vaikeimmassa asemassa olevat ihmiset eivät välttämättä pääse kiinni siihen apuun, jota he oikeasti tarvitsisivat. Hän kuitenkin tekee heti perään olennaisen rajauksen. Hänen mielestään tämä on yksipuolinen tulkinta. – Me pystymme halutessamme jo nyt automatisoimaan sosiaaliturvaa ja sen maksatusta hyvinkin pitkälle, Mäkynen sanoo. Ihminen voi olla sairaana, uupunut, velkaantunut, masentunut tai muuten tilanteessa, jossa hän ei jaksa selvittää oikeuksiaan eikä osaa liikkua viranomaisjärjestelmässä. Jos etuus taas olisi pieni, sitä pitäisi täydentää harkinnanvaraisilla ja vastikkeellisilla etuuksilla. Mäkysen mukaan Tanskan mallista poimitaan suomalaisessa keskustelussa usein vain kurinpidollinen puoli: työttömän velvollisuudet, aktiivisuusvaatimukset ja ajatus siitä, että ihmisen pitää ottaa enemmän vastuuta omasta työllistymisestään. Ihmisen ei välttämättä tarvitsisi hakea jokaista etuutta erikseen. 18 Demokraatti D-ILMIÖ KANSANEDUSTAJA Matias Mäkynen (sd.) tunnistaa perustulon ajatuksessa positiivisen ihmiskuvan, jossa ihmiselle halutaan antaa vapautta ja luottamusta. Tulokset ovat olleet lupaavia. SOSIAALITURVAN ONGELMIA ei voi ratkaista vain antamalla ihmiselle rahaa. Pasi Moision mukaan suomalainen järjestelmä on pitkään rakentunut ajatukselle, että talouskasvu hoitaa työllisyyden. – Perustulo oli kaunis 1960–70-luvun ehdotus työelämän murroksen haasteisiin: annetaan kaikille rahaa ja verotetaan se pois niiltä, jotka eivät sitä tarvitse, Mäkynen sanoo. Elämän kriisitilanteissa pelkkä digitaalinen yhteys ei riitä. Yksinkertaisesti sanottuna: raha voi estää ihmistä putoamasta kokonaan, mutta se ei vielä auta häntä nousemaan. TANSKAN FLEXICURITY-MALLIA on Suomessa tarkkailtu suurella mielenkiinnolla. Tämä näkyy erityisesti pitkäaikaistyöttömien, osatyökykyisten ja maahanmuuttajien kohdalla. Tämä ei kuitenkaan riitä niille, joiden työllistymisen esteenä on esimerkiksi terveys, puutteellinen koulutus, kielitaito, pitkä poissaolo työmarkkinoilta tai tarve kuntoutukselle. – Se on kaunis ihanne, jonka taustalla on hyviä tavoitteita ja terve ihmiskuva. Pelkkään rahaetuuteen nojaavassa mallissa he voivat jäädä sivuun, jos etuuksia vain haetaan netistä ja palvelut ovat niukat, Moisio sanoo. Kun talous kasvaa, työpaikkoja syntyy ja ihmiset siirtyvät töihin. Tanskan työvoimaviranomaiset kuvaavat mallia ”kultaiseksi kolmioksi”, jossa yhdistyvät työmarkkinoiden liikkuvuus, kattava toimeentuloturva ja aktiivinen työvoimapolitiikka. se ei välttämättä auta häntä elämässä eteenpäin. Mäkysen mukaan perustulolla yritetään ratkaista ongelmia, joihin voidaan nykyisin vastata täsmällisemmin uusilla työkaluilla: tulorekisterillä, reaaliaikaisella tiedolla, rekisterien yhdistämisellä ja etuuskäsittelyn automatisoinnilla
– Vuonna 2022 Tanskassa käytettiin työllistämiseen ja työttömien palveluihin työtöntä kohti 13-kertainen summa Suomeen verrattuna, mikä tarkoittaa lähes 60 000 euroa. Moisio ei tulkitse muutosta niin, että hyvinvoinnista olisi luovuttu. Sosiaaliturvan ei odoteta vain turvaavan toimeentuloa silloin, kun työ puuttuu, vaan myös auttavan ihmistä pysymään kiinni työelämässä tai palaamaan sinne silloin, kun se on mahdollista. Muutos näkyy, kun verrataan nykyistä sosiaaliturvakomiteaa SATA-komiteaan, joka työskenteli vuosina 2007–2009. Aiemmin järjestelmässä oli vahvemmin mukana ajatus siitä, että joissakin tilanteissa ihmisiä myös siirrettiin työelämän ulkopuolelle. – Suomalaisessa keskustelussa Tanskan mallia käytetään usein oikeuttamaan tätä kyynistä ihmiskuvaa, velvoitteita ja ihmisten vastuuttamista, mutta samalla unohdetaan Tanskan mallin yhteiskunnan vastuunkanto, Mäkynen sanoo. Samalla uudistamisen taloudelliset reunaehdot ovat kiristyneet. Se kertoo myös siitä, että työn merkitystä ihmisen elämässä painotetaan aiempaa enemmän. Moision mukaan taustalla on myös laajempi muutos siinä, miten työikäisten sosiaaliturva ymmärretään. Tämä ajattelutapa muuttaa myös sosiaaliturvan tehtävää. – Se on jotain muutakin kuin rahan saamista. Kyse ei ole vain työttömyysturvasta, vaan laajemmin siitä, miten järjestelmä suhtautuu työikäisiin ihmisiin erilaisissa elämäntilanteissa. Sen pitäisi myös tukea sitä, että ihminen voi palata työhön, pysyä työssä tai löytää uuden suunnan työelämässä. Finanssikriisi, julkisen talouden paineet ja väestörakenteen muutos muuttivat tämän asetelman. Se on myös osallisuuden, toimijuuden ja itsetunnon lähde, Moisio sanoo. Kyse ei Moision mukaan ole kuitenkaan vain siitä, että keskustelu olisi koventunut tai hyvinvointi kadonnut sosiaaliturvan tavoitteista. – Nyt keskustelussa korostuu aiempaa selvemmin se, että uusia parannuksia on vaikea tehdä ilman rahoitusta, priorisointia tai muutoksia järjestelmän sisällä, Moisio sanoo. Pikemminkin painopiste on siirtynyt: etuuksien tason parantamisen sijaan haetaan aiempaa selvemmin vaikutuksia työllisyyteen, työkykyyn ja työelämässä pysymiseen. Moision mukaan SATA-komitean aikaan sosiaaliturvaa tarkasteltiin vahvemmin etuuksien, oikeuksien ja hyvinvoinnin kautta. 19 Demokraatti palkkatuki, julkisen sektorin työllistäminen ja nopeat toimet, joilla estetään työttömyyden pitkittyminen. Jos työ nähdään osana ihmisen toimijuutta ja yhteiskunnallista osallisuutta, sosiaaliturvan tehtävä ei ole vain turvata toimeentuloa silloin, kun ihminen ei ole työssä. Työllisyys ja kannustimet olivat silloinkin mukana, mutta ne eivät hallinneet keskustelua samalla tavalla kuin nyt. teella, miten se tukee työllisyyttä, työkykyä ja työelämään kiinnittymistä. Nykyisessä keskustelussa sosiaaliturvaa arvioidaan yhä enemmän sen perusSOSIAALITURVAN ONGELMIA EI RATKAISTA VAIN ANTAMALLA IHMISELLE RAHAA. Moision mukaan SATA-komitean aikana taustalla oli vielä ajatus siitä, että sosiaaliturvaa tulee laajentaa ja etuuksia korottaa. Pikemminkin työn merkitys ymmärretään aiem paa laajemmin. Nyt lähtökohta on toinen: kaikki työkykyiset pyritään pitämään tavalla tai toisella mukana työelämässä. de_17062026_14.indd 19 de_17062026_14.indd 19 9.6.2026 9.54 9.6.2026 9.54. SUOMEN SOSIAALITURVAA yritetään nyt uudistaa toisenlaisessa ajassa kuin kaksikymmentä vuotta sitten
DEMARINUORTEN PUHEENJOHTAJANA kesäkuun alkuun saakka toiminut Emilia Kangaskolkka sanoo poliittisten nuorisojärjestöjen parjaamisen broilerikasvattamoksi antavan niiden toiminnasta väärän kuvan. Teksti Simo Alastalo, Heikki Sihto Kuvat Demokraatin arkisto, kooste Arja Jokiaho M ikä yhdistää demareista esimerkiksi Ulf Sundqvistia, Tarja Filatovia, Mikkel Näkkäläjärveä, Pinja Perholehtoa ja Emilia Kangaskolkkaa. Nämä auttavat navigoimaan valtakunnan politiikassa, jossa kilpailu on kovaa. Sen puheenjohtajissa on ollut edellä mainittujen lisäksi lukuisia kansanedustajaksi ja ministeriksi nousseita. Meidän tavoitteemme on kasvattaa nuoria merkittäviin yhteiskunnallisiin tehtäviin, Kangaskolkka sanoo. Tämä sama haaste kyllä koskee muitakin ikäluokkia. Hänen mielestään puolue on suhtautunut Demarinuoriin 80–90-luvun jälkeen ”aika positiivisesti”. Kun ikäluokat ovat olleet pienempiä, nuoria on haluttu myös nostaa jatkuvuuden varmistamiseksi. Heistä tosin Ulf Sundqvist – muun muassa kansanedustaja, ministeri, STS-Pankin pääjohtaja, SDP:n puheenjohtaja ja Suomen nuorin ministeri – ja Tarja Filatov – kansanedustaja ja ministeri – toimivat järjestön johdossa kun sen nimi oli vielä Sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliitto. Sielläkin odotetaan, että Demarinuorilla on oma vahva linjansa. puolueen varapuheenjohtajaksi ja Mikkel Näkkäläjärvi jatkaa puoluesihteerinä. 20 Demokraatti POLITIIKKA JA YHTEISKUNTA POLIITIKKOHAUTOMO Demarinuorista on noustu kautta sen historian merkittäviin poliittisiin tehtäviin. Emilia Kangaskolkka valittiin puoluevaltuuston puheenjohtajaksi, kansanedustaja Pinja Perholehto ainakin jonkin verran kiinnostunut politiikasta. – Nuorisopolitiikan tehtävä on opettaa ajattelemaan itse, pääsemään irti politiikan fraaseista ja opettaa vaikuttamistaitoja. – Aikakausista huolimatta sieltä on aina noustu ja aina on myös tuettu ihmisiä, joilla on tiettyjä vahvuuksia. SDP:N PUOLUESIHTEERI Mikkel Näkkäläjärvi pitää Demarinuoria Suomen politiikan kovimpana kasvattajaseurana. – Meillä on tosi hyvä asema puo lueessa. Nuorisobarometri 2024 -tutkimuksen mukaan noin 63 prosenttia nuorista on de_17062026_20.indd 20 de_17062026_20.indd 20 8.6.2026 12.26 8.6.2026 12.26. SDP:n Tampereen puoluekokouksessa Demarinuorten kolme viimeisintä puheenjohtajaa nousi tai sai jatkon puolueen johdossa. Nuorisotutkimusten mukaan nuoret pitävät itselleen tärkeinä samoja asioita mitkä ovat nyt paljon politiikassa esillä. Hän johti järjestöä vuosina 2016–2020. Suuret ikäluokat jyräsivät aikoinaan nuorisojärjestön kautta politiikan eturiviin voimalla. – SDP:n imago on uudistunut melkoisesti viime vuosien aikana ja tämä on näkynyt myönteisesti myös Demarinuorten jäsenmäärässä. DEMARINUORTEN MERKITYS poliittisena hautomona on vaihdellut eri aikakausina, arvioi itsekin järjestöä 1990-luvun alussa johtanut, nykyinen eduskunnan varapuhemies Tarja Filatov. Myös varapuheenjohtajistosta on noustu aina pääministeriksi saakka, kuten Sanna Marin. – Tästä huolimatta iso haaste on saada nuoret käyttämään rajallinen vapaa-aika puoluepolitiikkaan ja vakuuttaa heidät siitä, että poliittinen vaikuttaminen on se tehokkain tapa vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin. Samalla sen pitää toimia uudistusliikkeenä puolueen sisällä ja myös yhteiskunnallisesti, Näkkäläjärvi linjaa. Luku on liki tuplaantunut vuodesta 1997. Se on ihan mieletön koulutusorganisaatio. Hyvä kehitys alkoi Sanna Marinin tullessa puolueen johtoon ja pääministeriksi. Filatov näkee nuorisojärjestön perehdyttävän nuoremmat sukupolvet SDP:n aatteelliseen perintöön ja yhteiskunnalliseen ajatteluun. Hän uskoo tähän osaltaan vaikuttaneen sen, että järjestön rooli on ollut enemmän puolueen kirittäjä kuin kova kriitikko. Se tuo etua esimerkiksi useimpiin politiikan ulkopuolelta ponnistaviin ehdokkaisiin verrattuna. Hän muistuttaa politiikassa toimimisen vaativan pitkäjänteisyyttä ja sitoutuneisuutta. Demarinuoret on osoittautunut Suomen poliittisessa kentässä melkoiseksi poliitikkohautomoksi. – Nuorisojärjestö on kasvattajaseura nuorille, jotka haluavat vaikuttaa politiikassa. Nuorten kädenjälki näkyy aika hyvin esimerkiksi viimeisimmän puoluekokouksen ohjelmassa. Näkkäläjärvi uskoo kiinnostuksen heijastuvan myös poliittiseen toimintaan, vaikka haasteitakin on. He ovat kaikki toimineet Demarinuorten puheenjohtajina