RAHAPELIT TEEMA Kenen rahoilla poliitikko pelaa. de_17032022_001.indd 1 de_17032022_001.indd 1 8.3.2022 11.54 8.3.2022 11.54. Suomessa ja globaalisti. m aa lis ku ut a TEATTERI Mallia urasuunnitteluun VENÄJÄ Uusi Putin NATO Kyllä, ei – vai siltä väliltä SOTA TULI TAAS Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti kerralla turvallisuuspolitiikan. PAL.VKO 2022-13 00 74 43 -2 20 5 17.3.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 5/ 22 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 22 / 17
Vuosina 2020 ja 2021 tuotto-osuuksille on maksettu edustajiston päätöksellä tuottotavoitteen mukainen 3,5 % korko. Minimi kertamerkintä on 100 €. Tuotto-osuuksille maksettavasta korosta päätetään vuosittain ja tuottotavoitetta voidaan muuttaa. Sijoittamalla osuuskuntaan sijoitat myös yhteiskuntaan. Yhden tuotto-osuuden hinta on 100 euroa ja osuus kunnan jäsen voi merkitä niitä 1–500 kappaletta eli enintään 50 000 euron arvosta huomioiden aikaisemmassa annissa tehdyt merkinnät. Tradekan tuotto-osuusesitteen, annin ehdot ja lisätiedot sekä ohjeet merkintähakemuksen tekemiseksi löytyvät Tradekan verkkosivuilta osoitteesta tradeka.. Tradekan tuotto-osuusanti jatkuu, kunnes kaikki tuotto-osuudet on merkitty ellei antia tätä ennen keskeytetä. Sijoitukseen sisältyy riski tehdyn sijoituksen menettämisestä kokonaan tai osittain. Kerätyt varat siirretään Tradeka-Yhtiöt Oy:lle käytettäväksi yhtiölle vahvistetun strategian mukaisten omistuskategorioiden sijoituskriteerit täyttäviin sijoituksiin. Tuotto-osuuksia voi merkitä kertasijoituksena tai erissä. Huomaathan, että tuotto-osuuden historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_17032022_002.indd 1 de_17032022_002.indd 1 7.3.2022 18.18 7.3.2022 18.18. Tradekan tuotto-osuuksia voivat merkitä osuuskunnan 18 vuotta täyttäneet henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenet 1–500 kappaletta eli 100–50 000 euron arvosta huomioiden myös 2019 merkityt tuotto-osuudet. Tradekan tuotto-osuusmerkintää harkitsevan jäsenen tulee huomioida, että tuotto-osuudella ei ole pääomaturvaa eikä se kuulu talletussuojan piiriin. 3,5 % tuottotavoite Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on mahdollisuus hyötyä oman osuuskunnan liiketoiminnan tuloksesta. Vuosittainen tuottotavoite on 3,5 %. Osuuskunta Tradeka laski 7.1.2020 liikkeelle tuotto-osuuksia 18 miljoonan euron arvosta. Anna hyvän tuottaa Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on tarkoitettu pitkäaikaiseksi, vakaaksi sijoituskohteeksi osuuskunnan jäsenille. Korkoa 7.1.2020 alkaneessa annissa merkityille tuotto-osuuksille maksettiin ensimmäisen kerran keväällä 2021 ja seuraavan kerran korkoa voidaan maksaa keväällä 2022 pidettävän osuuskunnan edustajiston kokouksen jälkeen. Tuotto-osuuksien tuottotavoite on 3,5 %. /tradekan-tuotto-osuus Tuotto-osuuksien merkintä oma.tradeka.
3 Demokraatti 5/ 22 34 14 55 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 17. Hyväntekeväisyyttä köyhien rahoilla. Sitä saa, mitä haluaa, esteistä huolimatta. KASVO TEEMA ILMIÖ de_17032022_03.indd 3 de_17032022_03.indd 3 8.3.2022 11.44 8.3.2022 11.44. MAALISKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI NATO RAHAPELIT HÖYRYPÄÄ Taas on väärä aika hakea jäseneksi
päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 5/ 22 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Entä faktat. Viikon kuva: Tämä rauha lähtee Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Kristian Karrasch D-analyysi: Paluu menneeseen D-ilmiö: Jarru irti Alastalon salissa: Eläköön Ukraina Halonen: Venäjä, Putin ja Nato Mepitshow: Eero Heinäluoma Rönnholm: Arvailujen varassa Teatteri: Aina uutta päin Kolumni: Laura Ruohonen Kirja: Se kaunein peli Elokuvat: Yllättävä kasvukuvaus Kirjavisa: Mestarin tekstivirtaa Puheenvuoro: Dimitri Qvintus Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Anna-Maria Soininvaara IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Pirkko Kuusela Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Anni Lahtinen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 22 TARJA HALONEN Presidentti Seuraava numero ilmestyy 31.3. Va. de_17032022_04.indd 4 de_17032022_04.indd 4 9.3.2022 11.07 9.3.2022 11.07. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Ka nn en ku va : A FP , A nd re j Is ak ov ic 34 PIRKKO KUUSELA Vaikuttaja ja tekijä + TEEMA Rahapelit 55 5 6 8 11 12 14 21 22 27 28 34 40 41 42 47 48 50 53 63 64 72 73 74 Sanoisin, että historiaa on aina kiva kirjoittaa uudelleen. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895
Nato-jäsenyyttä puoltavat numerot ovat HS:n kyselyssä kaksikymmentä prosenttiyksikköä korkeammat kuin kaksi kuukautta aiemmin ja Ylen kyselyssä 34 prosenttiyksikköä korkeammat kuin viisi vuotta sitten, jolloin Yle viimeksi kysyi asiaa. Ihmiset ovat peloissaan hyvästä syystä, kun ydinasevaltio ja sen yksinvaltias toteuttavat imperialistista valloitussotaa keskellä 2020-luvun Eurooppaa tuhannen kilometrin päässä Suomesta. Toisessa vaaditaan kansanäänestystä ja toisessa suoraan Nato-jäsenyyden hakemista. Pääkirjoitus MUUTOS ON JÄRISYTTÄVÄ. Edes neuvoa-antavaa kansanäänestystä ei ole Nato-kysymyksestäkään velvoittavaa järjestää. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Mielipide muuttui, entä faktat. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Venäjän täysimittainen hyökkäys rauhanomaiseen liittoutumattomaan naapurimaahan horjuttaa perusteellisesti suomalaista, eurooppalaista ja globaalia turvallisuusmaisemaa. Nähtävissä olevassa lähitulevaisuudessa kansanäänestykseen tuskin on mahdollisuutta tai syytäkään. Ensimmäinen ajatus gallupeista ja aloitteista on: kun faktat muuttuvat, mielipiteet muuttuvat. Turvallisuuspolitiikan ydinkysymyksistä tietää parhaiten maan poliittinen ja sotilaallinen johto. Presidentti Sauli Niinistö on puhunut jonkinlaisesta laajasta kyselystä. Kansalaisten Nato-mielipide vaikuttaa siis juuri nyt muuttuneen, mutta peruskysymys jää: ovatko faktat muuttuneet. Sekin vie oman aikansa. Tuoreimmissa Ylen ja Helsingin Sanomien kyselyissä Suomen jäsenyyden puolella oli 52 ja 48 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista. Samalla kaksikin kansalaisaloitetta Natoa koskien on kerännyt pikavauhtia tarvittavat kannatusilmoitukset kasaan eduskuntakäsittelyä varten. Kiivaan julkisen keskustelun lisäksi käynnissä on puolueiden sisäinen keskustelu. Kokonaan oma kysymyksensä on se, ettei poliittisen johdon ja kansalaismielipiteen välillä voi olla jyrkkää ristiriitaa mahdottoman pitkään. SUOMEN PERUSTUSLAKI ei tunne sitovaa kansanäänestystä. V enäjän hyökättyä raakalaismaisella tavalla Ukrainaan suomalaisten varautunut suhtautuminen Suomen Nato-jäsenyyteen on muuttunut kertaheitolla. de_17032022_05.indd 5 de_17032022_05.indd 5 8.3.2022 17.24 8.3.2022 17.24. Sekä Naton kannattajat ja vastustajat ovat huolissaan Suomen turvallisuudesta. Vanhoista leimoista on joka tapauksessa ja kertakaikkisesti päästävä eroon. Kannat lähentyvät vielä toisiaan tavalla tai toisella. Muutos on järisyttävä
Saapa nähdä, palaako Neuvostoliitosta aikoinaan lahjaksi saatu Maailman rauha -patsas enää paikalleen, kun se siirretään ”turvaan” Helsingin Hakaniemenrannan uudistuksen ja uuden raitiotien tieltä. de_17032022_06.indd 6 de_17032022_06.indd 6 8.3.2022 17.11 8.3.2022 17.11. Patsas on Suomessa herättänyt kiistelyä ja ilkivaltaa. 6 Demokraatti V iik on ku va Le ht ik uv a / Em m i Ko rh on en JO RIITTI TÄTÄ MAAILMAN RAUHAA. Voi Putin, minkä teit
Hän löi viime viikolla karut tartuntaluvut pöytään ja muistutti, että tauti on ”edelleen niin potilaille, omaisille kuin hoitohenkilöstöllekin kovaa realiteettia”. Maailman myllerrys koettelee vahvoja näkemyksiä. Virkansa puolesta koronan torjunnasta vastaava perheja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) kantaa huolta koronatilanteesta. Suomi saa ne käyttöön vasta vuonna 2025. Sitten tuli Ukrainan sota. Korona ei kuitenkaan ole minnekään hävinnyt. Valitettavasti hävittäjiä ei saa kuin kaupan hyllyltä. Molemmat osapuolet kuitenkin myönsivät, että hintalappu oli kallis, vaikka julkisuuteen kerrottujen tietojen mukaan Suomi sai yhdysvaltalaiset F-35-hävittäjänsä edullisemmin kuin moni muu vastaavan hankinnan tehnyt maa. Siinä ajoitus osui kohdalleen. Putin on poistanut kerralla monta ajatuslukkoa Suomen politiikasta. VILLE NIINISTÖ TWITTERISSÄ Olisiko tämä muutos ollut mahdollinen ilman koronaa. Ja korona hävisi uutisista. ei enää olekaan kiinnostunut #korona:sta, on terveysviranomaisten oltava: 831 sairaalahoidossa 7.3. Kuka edes muistaa enää niin sanotun koronaministerin nimeä tai vielä loppuvuodesta lähes joka ilta televisiossa kommentoineiden asiantuntijoiden nimiä. Twitterissä lukujen hallinnasta tunnettu Aki Lindén päivitti tautitilannetta viime viikolla näin: ”Vaikka ?suuri yleisö. Nyt, Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkeen, sotatarvikkeiden kysyntä ja hinnat ovat kääntyneet nopeaan kasvuun. Tämä on ehkä aiheuttanut suomalaisillekin liiallistakin turvallisuuden tunnetta taudin selättämisestä, kun samaan aikaan on koronarajoituksia vähitellen poistettu. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Hyvää halvalla V IIK O N LU KU 21 maata. Ja se on taas huonontunut. Korona pakotti kansakunnat yhteistyöhön, tekemään päätöksiä hajautetusti ja rakentamaan luottamusta etänä. eli enemmän kuin koskaan ja 242 kuollutta 14 vrk:ssa.” KORONA ON EDELLEEN POTILAILLE, OMAISILLE JA HOITOHENKILÖSTÖLLEKIN KOVAA REALITEETTIA. Niistä ei kuulu Natoon Korona vaanii yhä KORONAN JYLLÄTTYÄ pari vuotta monelle alkoi tulla koronauutisoinnin seuraamisessa raja vastaan. TIMO OVASKAINEN TWITTERISSÄ Euroopan unioniin kuuluu 27 maata. Persut kannattaa vihreää siirtymää ja vihreät puolustusmenoja, kokoomus vastustaa Fennovoima-Rosatomia, keskusta ja demarit alkavat miettiä Nato-jäsenyyttä, vasemmistoliitto tuomitsee Venäjän toimet. Suomen tuoreen hävittäjähankinnan kritisointiin ja yhtä lailla puolustamiseen löytyi hyviä ja perusteellisia syitä. KORONA de_17032022_08.indd 8 de_17032022_08.indd 8 9.3.2022 10.54 9.3.2022 10.54
Hyvät Nato-haukat, Suomi on nyt liikkuva pala maailmanpoliittisessa pelissä. SUOMI NYT todistettu osa länttä ja niin sanotussa oikeassa viiteryhmässä. Miinakiellon pelättiin raunioittavan Suomen puolustuksen. Mutta jälkiviisasteluun ei kannata kuitenkaan sortua. Yksi niistä on päätös Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Venäjän hallinto julkaisi reilu viikko sitten listan Venäjälle epäystävällisistä maista. Siinä kysyttiin, kuka eduskuntapuolueen puheenjohtaja olisi sopivin seuraavan hallituksen pääministeriksi. SUOMESSA ON urakalla mätkitty päättäjiä, jotka aikanaan vastasivat Suomen liittymisestä Ottawan maamiinojen käytön kieltävään sopimukseen. Nyt tarvitaan maltillista keskustelua Suomen turvallisuuspoliittisista ratkaisuista. Nyt, Ukrainan kriisin yhteydessä, puolustusvoimat on kertonut, – varsin tyytyväisen oloisena – että miinat on korvattu tehokkaammilla, modernimmilla ja monipuolisemmilla aseilla. Siitä huolimatta ei pidä hötkyillä edessä väistämättä olevien ratkaisujen kanssa. Marinia sopivimpana seuraavaksi pääministeriksi pitää 23 prosenttia suomalaisista ja Petteri Orpoa (kok.) 22 prosenttia. Tämä käy ilmi Uutissuomalaisen gallupista. Ukrainassa on sota, ja Suomen vanhat ja poikkeuksellisina pidetyt Venäjä-suhteet on vedetty venäläisestä vessanpytystä alas. Pala, jolla pelataan ja jonka liikkeet voivat vaikuttaa myös muihin maihin. Listalle ”pääsi” pelkästään sillä, että on mukana Ukrainan sodan takia Venäjää kohtaan asetetuissa pakotteissa. Toki turhautuminen on ymmärrettävää, jos on vuosikausia kannattanut Nato-jäsenyyttä ja nyt kokee, että avoin Nato-ovi olisi enää vain raollaan. Eli lopputulema olikin Suomen kannalta parempaa kansainvälistä peeärrää ja puolustusta. Luotetaan päättäjiimme, joilla on Suomenkin päätöksiin vaikuttavista asioista moninverroin enemmän tietoa kuin meillä tavallisilla kansalaisilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita poliittisten päättäjien eipäs-juupas-välimaastossa olevaa jahkailua vaan analyyttistä keskustelua ja omien kantojen rohkeaa esilletuomista, pohtii Demokraatin väki. Hyvin toimittu. Listalla ovat muun muassa kaikki Euroopan unionin jäsenmaat sekä kaikki isommat länsimaat. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari RUPLA VESSAPAPERI Pala hyödytöntä paperia Pala hyödyllistä paperia Hyvät Nato-haukat, nyt jäitä hattuun. POLITIIKKA ULKOMAAT MAANPUOLUSTUS Vaihtaminen ei kannata Vihdoin osa länttä NYKYINEN PÄÄMINISTERI Sanna Marin (sd.) saa kansalta eniten kannatusta myös seuraavan hallituksen pääministeriksi. Miinakielto ei ollut miina de_17032022_08.indd 9 de_17032022_08.indd 9 9.3.2022 10.54 9.3.2022 10.54. Perussuomalaisten puheenjohtajaa Riikka Purraa sopivimpana seuraavana pääministerinä pitää seitsemän prosenttia kansasta ja vasemmistoliiton Li Anderssonia sekä keskustan Annika Saarikkoa kuusi prosenttia kansasta
Suomikin on ottanut pakolaisia Syyriasta, mutta osin pitkin hampain. Mikä on seiväshypyn voimassaoleva miesten maailmanennätys. Mikä on ajoneuvoyhdistelmän (rekan) suurin sallittu paino tieliikenteessä. 2014. Myös Suomessa on vahva yhteinen näkemys ukrainalaispakolaisten ottamisesta Suomeen. 9. Montako maa-, meri-, ja ilmavoimien joukko-osastoa on Suomessa. Esimerkiksi perussuomalaiset ovat vastustaneet tähän saakka käytännössä kaikkien pakolaisten ottamista Suomeen. 8. Ketä suomalaista kirjailijaa juhlistetaan 19. Mielenkiintoista on pohtia, mikä vaikuttaa ihmisten auttamishaluun. 10. Vai ratkaiseeko auttamishalun ihonväri ja erilainen kulttuuri, mistä apua hakeva tulee. 2. maaliskuuta. Onko Ukrainan tapauksessa yksi tekijä se, että sotaa käydään nyt Euroopassa. Tämä on hieno solidaarisuuden osoitus ja yhteinen ponnistus. Kenestä tuli Suomen pääministeri 24.6. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI iStock Mitä isompi nappi, sen pienempi mies 10 VIS V 1. 5. Mielenkiintoinen piirre nyt heränneessä auttamishalussa on se, kuinka eri tavalla niin Suomessa kuin monessa muussakin Euroopan maassa suhtaudutaan ukrainalaisiin ja vaikkapa aikanaan Syyriasta siellä vuosia riehunutta sisällissotaa paenneisiin. Mikä Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu on etniseltä taustaltaan. Etenkin, kun Syyriassa sota on ollut sen pitkän keston, yli kymmenen vuotta, lisäksi poikkeuksellisen julma. de_17032022_10.indd 10 de_17032022_10.indd 10 9.3.2022 9.18 9.3.2022 9.18. 4. Kuka osin suomalaistaustainen Neuvostoliiton Tukholman suurlähettiläs oli maailman ensimmäinen naispuolinen diplomaattiedustaja. Jokainen voi osaltaan tuntea, että voisi joku päivä olla itse hakemassa apua. 3. Kuvassa on Blinken, mutta kuka hän on ja mikä etunimi. Missä sijaitsee Suomen pohjoisin Alko. Eri arvioiden mukaan viidestä kuuteen miljoonaa syyrialaista on paennut sotaa ulkomaille. Mikä on Venäjän valtapuolueen nimi. 6. Oik eat vas tau kse t: 1) 19 2) Ale xan der Stu bbi sta 3) Yht enä ine n Ven äjä 4) Min na Can thi a 5) 76 00 kg 6) Yhd ysv alta in ulk om ini ste ri Ant ony Blin ken 7) Nuo rga mis sa Uts joe n kun nas sa 8) 619 9) Ale xan dra Kol lon tai 10 ) Tuv ala ine n MAAILMAN TILA • Ukrainan sota Auttamishalun raja on Välimeren pohjoisrannikko K aikki Euroopan maat ovat yhteisrintamassa auttamassa Ukrainan julmaa sotaa paenneita ukrainalaisia. 7
OMA MUTKANSA nyt meneillään olevissa neuvotteluissa on myös se, missä pöydissä liitot haluavat neuvottella. Hän korostaa, että neuvottelupöytäkiistasta huolimatta kaikilla liitoilla on yhteinen näkemys palkkaohjelmien tarpeesta ja niiden rahoittajasta. Kristian Karrasch Palkankorotuksilla ratkaistaan myös työvoimapulaa. – Tehy ja Super kiistävät tällaisen sopimuksen sitovuuden ja haluaisivat olla neuvottelemassa sopimuksista erikseen hyvinvointialueille. K unta-alan neuvottelijat istuvat nyt tiivisti neuvottelupöydässä. Karrasch kuvaa JHL:n ja Jukon tämän kierroksen tavoitteita poikkeuksellisen koviksi, vaikka julkisessa keskustelussa Tehy ja Super ovat eniten olleet esillä palkkavaateineen. Siitä huolimatta hän on tuskastunut matalapalkka-alojen ja laajemminkin naisvaltaisten alojen palkkakehitykseen. Toinen iso tekijä on raha. Niihin siirtyy kunnista yli 200 000 palkansaajaa. Sillä pyritään eriyttämään soten ja kuntakentän työehtoja ja vaikutusvallan maksimointiin, vaikka toki kuntapuolenkin liitot olisivat siinä hyvinvointialueiden pöydässä mukana. Oma vaikeutensa tulee vuonna 2023 aloittavista hyvinvointialueista. Siihen pyritään esittämällämme pidempikestoisella palkkaohjelmalla. Kyse on myös sote-alojen julkisen alan työn arvostuksesta. Teollisuusliitot tekivät vuodenvaihteessa sopimuksia vielä noin kahden prosentin palkankorotuksilla. Karrasch muistuttaa, että rahalla halutaan osaltaan helpottaa muun muassa sote-alojen ja varhaiskasvatuksen työvoiman saatavuutta ja sitä kautta parantaa työhyvinvointia. Se on yksi tapa kiertää työnantajien äärimmäisen tiukasti ajamaa niin sanottua Suomen mallia, jossa neuvottelut aloittaneiden teollisuusalojen palkankorotuksia ei ylitettäisi. – Neuvotteluissa pitäisi olla aina lähtökohtana vähintään ostovoiman turvaaminen. – Toki myös miesten ja naisten samapalkkaisuus on edelleen pitkän ajan tavoitteenamme. Vuonna 2011 Vuonna 2022 de_17032022_11.indd 11 de_17032022_11.indd 11 8.3.2022 18.12 8.3.2022 18.12. Viime viikolla neuvotteluosapuolet hakivat vauhtia valtakunnansovittelijan luota. – Kunnilla ei ole tähän riittävästi rahaa. Monella neuvottelukierroksella mukana ollut JHL:n julkisten sopimusalojen neuvottelujohtaja Kristian Karrasch sanoo tätä neuvottelukierrosta poikkeuksellisen mutkikkaaksi. Nyt vuosi-inflaatioksi arvioidaan jopa neljää prosenttia, Kristian Karrasch sanoo. Karrasch muistuttaa, että edunvalvonta ei ole sprintti, vaan maraton. Nyt tilanne on äärimmäisen vaikea kiihtyvän inflaation vuoksi. Teksti Heikki Sihto Kuvat Kari Hulkko ja JHL MISSÄ OLET NYT. 11 Demokraatti Palkkavaateille on aikaisempia kierroksia kovemmat perusteet. Palkkavaateille on nyt aikaisempia kierroksia kovemmat perusteet. Meidän näkökulmastamme tällaista koordinoitua yleistä linjaa ei Suomessa ole. Jo sote-uudistusta edeltänyttä maakuntamallia rakennettaessa päätettiin, että niin sanotut sote-sopimukset, kuntien ja ensi vuonna aloittavien hyvinvointialueiden työja virkaehtosopimukset neuvotellaan kaikkien liittojen kesken yhteisesti yhden ja saman pöydän ääressä. Kuntien ja hyvinvointialueiden palkkaratkaisun rahoittamiseen tarvitaan valtiota
Taloudella kurittaminen osuu myös länteen. Rautaesiripun repeämisen jälkeen Venäjästä oli tullut osa globaalia talousjärjestelmää. Kyse oli suuresta henkisestä muutoksesta. Naamiot ovat kuitenkin pudonneet, kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi. Myös monella suomalaisyrityksellä Venäjä on merkittävä markkina-alue. Monella sektorilla haluttiin vahvistaa eri maiden välistä keskinäisriippuvuussuhdetta, jotta uusilta sodilta ja kahtiajaoilta vältyttäisiin. analyysi de_17032022_12.indd 12 de_17032022_12.indd 12 9.3.2022 8.48 9.3.2022 8.48. Läntinen demokratia olikin vahva ja yhtenäinen, vaikka osa autoritäärisistä maista oli pitänyt demokraattisesti hallittuja maita heikkoina ja hajanaisina. Euroopasta ja maailmasta haluttiin tehdä kaksinapaisen asemesta moninapainen. Yksi autoritäärinen suurvaltajohtaja pystyi palauttamaan maailman aikaan ennen Berliinin muurin murtumista, takaisin kylmän sodan aikaan. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Esimerkiksi ruplan ja monien lännen kanssa kauppaa käyvien venäläisyritysten arvo on romahtanut. Uusi rautaesirippu ei sentään ole vielä noussut, kun länsi ei hyväksynyt Vladimir Putinin esitystä paluusta etupiirijakoon. B erliinin muuri murtui vuonna 1989. Ja jos taloustilanne pahenee, esimerkiksi Venäjän vastapakotteiden myötä, myös euro antaa kirjaimellisesti vahvaa taloudellisesta turvaa omaan markkaan verrattuna. Viimeistään Ukrainan sota osoitti, että Suomen EU-jäsenyys oli oikea ratkaisu. Paluu menneeseen EU:N TOIMINTA TODISTI SEN, MIKSI SITÄ SANOTAAN MYÖS RAUHAN UNIONIKSI. Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti, että maailma oli muuttunut vain vähän. Toivo uudes ta yhteisestä maailmanjärjestyksestä heräsi. Myös euro tuo turvaa. Lisäksi Italian – ja myös Saksan – pankeilla on Venäjällä suuria saatavia, joiden menettämistä ne nyt pelkäävät. VIIMEISTÄÄN NYT Suomessa sitkeimmätkin EU-eroa ajavat ovat toivottavasti nähneet, että Suomen kaltainen pieni maa olisi ilman EU-jäsenyyden antamia leveitä hartioita pulassa, kun maailmanpoliittinen todellisuus on kylmennyt. Hyvää – ja todennäköisesti Venäjälle yllätyksenä tullut – on lännen talouspakotteiden laajuus, nopeus ja voimakkuus. UKRAINAN KRIISISSÄ globaali monenkeskinen yhteistyö ja keskinäiset riippuvuussuhteet ovat osoittaneet voimansa ja heikkoutensa. Esimerkiksi Italiassa ovat eräät taloustieteilijät jo varoitelleet, että kallistuva energia ajaisi maan uudelleen taantumaan. Tätä kirjoittaessa on auki, miten esimerkiksi käy Venäjällä sijaitseville suomalaisyritysten tehtaille, kuten Nokian Renkaiden päätehtaalle. Euroopan unioni on toiminnallaan todistanut sen, miksi sitä kutsutaan myös rauhanunioniksi. Venäjän sulkeminen siitä ulos on jo alkanut romuttaa maan taloutta. Venäjällä on menossa todellinen taloudellisen kurjistamisen koe – ja samalla tavallisia venäläisiä taloudellisesti koetteleva ihmiskoe. Monet Euroopan maat ovat riippuvaisia venäläisestä energiasta, etenkin maakaasusta. Eurooppaa jakaneen rautaesiripun jälkeen itä ja länsi alkoivat lähentyä, alkoi monimuotoinen lähentyminen ja yhteistyö
NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Tilastokeskus Lähde: Kuntarahoitus Arvostamme suomalaista työtä. Se nostaa muun muassa ruuan hintaa. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 N et to el äk e €/ kk 2 000 1 750 1 500 1 250 1 000 750 500 250 Palkka €/kk 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 Työeläke, kansaneläke, takuueläke ja asumistuki vuonna 2021 Suomessa kansaneläke on yksinasuvalla 680 euroa kuukaudessa. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ke la Hinnat Kaikki kalllistuu, etenkin energia. Suomessa naisten keskimääräinen eläke on 20 % pienempi kuin miehillä. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Työnteko kannattaa Työnteko ja kohtuullinen palkka ovat parasta eläketurvaa. Suomessa keskimääräinen eläke on 1 762 euroa kuukaudessa. Kansaneläke Työeläke Nettoeläke Asumistuki Takuueläke de_17032022_13.indd 13 de_17032022_13.indd 13 9.3.2022 8.55 9.3.2022 8.55. Asumistuki, kansaneläke tai takuueläke tarjoavat niukan toimeentulon. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Talouskasvu Ukrainan sota ja muun muassa inflaatio ovat leikkaamassa talouskasvua. Työeläke loikkaa palkan kasvaessa
Suomessa ja Ruotsissa sosialidemokraatit ovat avainasemassa Nato-päätöstä tehtäessä. Tämä on rukannut myös Suomen Nato-keskustelua ja suomalaisten Nato-kantoja. Puhe oli mielestäni sairas, Mauriala sanoo. Teksti Simo Alastalo, Johannes Ijäs / Kuvitus Arja Jokiaho ja iStock U krainan sota on mullistanut turvallisuuspoliittista ajattelua. 15 Demokraatti ILMIÖ JARRU IRTI SE OLI VIHON VIIMEINEN NIITTI. 15 Demokraatti de_17032022_14.indd 15 de_17032022_14.indd 15 9.3.2022 11.16 9.3.2022 11.16. Putin muun muassa määritteli puheessaan 45 miljoonan asukkaan Ukrainan epävaltioksi juuri ennen Venäjän hyökkäystä. Yksi tuore käännynnäinen on JHL:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Vesa Mauriala. Mauriala kääntyi lopullisesti sotilaallisen liittoutumisen kannalle katsoessaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin puhetta. PUTININ PUHE OLI MIELESTÄNI SAIRAS. – Se oli vihonviimeinen niitti
– Geopolitiikalla on Venäjän tavoitteissa entistä suurempi arvo. – On ajateltu, että ulkopolitiikka kuuluu joillekin ja toisille se ei kuulu. artiklan suojaa. Myös kansalaisten Nato-kanta on lyhyessä ajassa muuttunut. Venäjän nykyhallinnossa ovat vallalla turvallisuusorganisaatioita edustavat silovikit ja sotilaat. Nyt muutos on ollut nopea. Keskeiset puolueet eivät Maurialan arvion mukaan tule ratkaisemaan Nato-kantojaan puoluekokouksissa. Vielä vuosituhannen taitteessa voimissaan olleen länsimielisen bisneseliitin merkitys on Maurialan mukaan vähentynyt valtio-oligarkian kustannuksella. Mauno Koivisto totesi Venäjän idea -kirjassaan, että valtiot, jotka Venäjä on joskus valloittanut muuttuvat osaksi sen valtapiiriä. Mutta meillä ei ole sotilasliiton, Naton 5. Sotilaallinen liittoutuminen on kehityksen luonteva jatke. Nykyjohdon ajattelua määrittää yhtäältä pohjimmiltaan panslavistinen ajatus venäläisestä maailmasta ja toisaalta Neuvostoliitto. – Kyse ei ole niinkään siitä, että olen muuttanut Nato-kantaani vaan siitä, miten Venäjän toiminta heijastuu nyt ja tulevaisuudessa Suomen turvallisuuspolitiikkaan ja sen rakenteisiin. Mauriala on havainnut aikaisemmissa Nato-kyselyissä perinteistä suomalaisen ulkopolitiikan sordiinoa. Suomalaisena pitää kysyä, että mitenkäs meidän asemamme. Vaikka Ukraina on historiallisesti vanhempi kuin Venäjä, sitä ei pidetä Venäjän johdossa erillisenä valtiona. Turvallisuuspolitiikan uutta suuntaan haetaan puolueiden kesken parlamentaarisesti ja puolueiden sisällä puoluejohtovetoisesti. Suomi on ennenkin pystynyt nopeisiin uudelleenarviointeihin. Baltia hahmotetaan osaksi Venäjää historiansa ja suuren venäläisvähemmistönsä takia. Maurialan mukaan Putinin Ukraina-lausuntojen taustalla kummittelee juuri venäläisen maailman doktriini. – Olemme tehneet monia kahdenvälisiä sotilassopimuksia. SUOMI ON LIITTOUTUMATON LITURGISESTI, EI KÄYTÄNNÖSSÄ. Liittoutumattomuudesta ei kannata puhua, jos siitä on kannattanut enää vähään aikaan muutenkaan. Meidän ajatellaan olevan osa länttä mutta meillä ei ole turvatakuita. Mittauksista riippuen suomalaisista kannattaa sotilaallista liittoutumista 48–53 prosenttia. Suomalaisten suurena vahvuutena Mauriala pitää joustavuutta tehdä tarvittaessa ripeitä suunnanmuutoksia. – Olin varma, ettei kyse ole enää Venäjän teatterista tai taktiikasta, vaan Venäjä ylittää punaisen linjan ja aloittaa perinteisen valtioiden välisen sodan. Olemme liittoutumattomia liturgisesti, käytännössä emme ole. Tämä on näkynyt myös mielipidemittauksissa, joissa ei ole lähdetty haastamaan virallista kantaa. Maurialan mukaan Venäjä laskee Suomen jo kuuluvan länteen myös puolustuksellisesti. SUOMEN NATO-KESKUSTELUN taustana on pitkään ollut menneisyyden puolueettomuuspolitiikka, jolla Suomi maksimoi kansainvälisen liikkumatilansa toisen maailmansodan jälkeen. – Sama koskee Baltian maita, jotka ovat nyt onneksi Natossa. – Voi ajatella näin, että kun suvereniteetti on jaettu melkeinpä kaikilla keskeisillä elämänalueilla emmekä ole enää 1970-luvun puolueeton Suomi. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Venäjä oli koko alkuvuoden keskittänyt joukkojaan Ukrainan vastaiselle rajalle. Kun moni suomalaisasiantuntija kehotti laittamaan jäitä hattuun, uskoi Mauriala enemmän Yhdysvaltain julkisuuteen kerrottuja tiedustelutietoja, joissa kerrottiin tulevasta hyökkäyksestä. – Nyt Venäjä on ylittänyt rajan, jossa se käyttää häikäilemätöntä, raakaa sotilasvoimaa itsenäistä valtiota vastaan. Mauriala on muiden tehtäviensä ohella kehittänyt SDP:n Venäjä-suhteita puoluetoimistossa työskennellessään. – Itsekään en uskonut ennen kuin syksyllä, että Venäjä on valmis punaisen linjan ylittämään. Viimeistään 2010-luvulta alkaen on Maurialan mukaan menty suuntaan, jossa Venäjä on ollut valmis käyttämään tavoitteensa saavuttamiseen kovia otteita. – Ei siellä ajatella, että Suomi on liittoutumaton. de_17032022_14.indd 16 de_17032022_14.indd 16 9.3.2022 11.16 9.3.2022 11.16. Taustalla on se, että kun koira kuolee, kirppu hyppää seuraavaan koiraan. Nykytilanteessa saamme liittoutumattomuuden kaksi huonoa puolta. – Stalin kutsui Suomea kirppuvaltioksi. Presidentti Sauli Niinistön ja Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin tapaamisen jälkeen Suomen suunta on ollut Maurialan mukaan selvä. Sodasta on tullut politiikan jatke. Hänellä on historioitsijan (FT) tausta, pitkä Venäjä-harrastus ja venäjän kielen taito. Neuvostoliiton romahduksen ja EU-jäsenyyden myötä puolueettomuus on jäänyt historiaan
artiklan mukaan aseellinen hyökkäys Naton jäsenvaltiota vastaan olisi hyökkäys liiton kaikkia jäsenvaltioita vastaan. Hän toteaa pohtineensa 2000-luvun taitteessa turvallisuuspoliittisia lähtökohtia ja sitä, miten Suomi voidaan turvata. Euroopan asia on meidän ja Ukrainan asia on meidän. POLIITIKOILLA ON edessään vaikeita valintoja. SDP:n kuuntelee tarkkaan esimerkiksi presidentti Sauli Niinistön näkemyksiä”, Rönnholm sanoi Helsingin Sanomille. Jäsenyyden puolesta on liputtanut myös puolueosasto. Rönnholm panisi jäitä hattuun niille, jotka vaativat puolueilta välittömästi uusia kantoja. – Tölö Ungassa on paljon Nato-myönteisiä. SOSIALI DEMOKRAATIT OVAT OLLEET NATON SUHTEEN AVAIN ASEMASSA. Sen jälkeen on valtiojohdon pohdittava, milloin hakemus jätettäisiin. Lindbergin henkilökohtainen kanta on, että aikataulun pitäisi olla mahdollisimman nopea. Monessa puolueessa Nato-kanta vielä muodostetaan. – Itse yritän viedä keskustelua siihen suuntaan, että puolueelta tulisi myönteinen päätös. Suomi on osa länttä. Puolueilta ja myös SDP:ltä Lindberg toivoo nyt kokonaisvaltaista pohdintaa siitä, pitääkö Suomen liittyä Natoon ja jos niin milloin. Nyt kun tilanne on tämä, ajattelu on vain vahvistunut. SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm totesi Helsingin Sanomien haastattelussa vajaa pari viikkoa sitten, että hänellä tai kovin monella muullakaan ei ole edellytyksiä arvioida, olisiko Suomen turvallisuuden kannalta juuri nyt parempi ratkaisu hakea Natoon vai olla hakematta. – Jos ei se riitä, koolle pitäisi kutsua ylimääräinen puoluekokous. Veneen keikuttamisen mahdollisuutta ei pitäisi olla. 17 Demokraatti – Turvallisuuspolitiikassa on aina niin, että perusratkaisut linjataan ylemmällä tasolla. Viime aikoina tilanne on muuttunut täysin, Lindberg sanoo. 17 Demokraatti de_17032022_14.indd 17 de_17032022_14.indd 17 9.3.2022 11.16 9.3.2022 11.16. Maurialan mukaan tilalle on viimeistään nyt tullut eurooppalainen turvallisuusjärjestelmä. Äänestäjäkunnassa hän uskoo tapahtuvan siirtymää myönteiselle kannalla, mistä on myös kyselynäyttöä. Lindberg ei lähde arvioimaan, miten SDP:n kansanedustajat tällä hetkellä Nato-jäsenyyteen suhtautuvat. Luulen, että kaikki keskusteluun osallistuvat lähtevät siitä, että puolueen johdon ratkaisu on oikea ja sitä tuetaan. Kannattaa mennä kaikkiin ytimiin, joihin pääsee, Lindberg sanoo. Perinteisestä puolueettomuusajattelusta on jäänyt jäljelle taipumus ulkoistaa Suomi muista valtioista, kysyä miten Suomen pitäisi menetellä. Aika pitkään tuntui siltä, että olemme pieni vähemmistö, joka ajattelee SDP:ssä näin. Yksin oman Nato-kannan kanssa hänen ei ole siis tarvinnut olla. HELSINKILÄISEN SDP:N Tölö Unga Socialister -puolueosaston puheenjohtaja Tage Lindberg on kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä parisenkymmentä vuotta. Tällöin marssijärjestys on se, että parhaiten informoidut hoitavat akuuttia tilannetta. – Nato-jäsenyyden mukanaan tuoma 5. Naton 5. Lindbergin mielestä SDP:ssä puoluevaltuuston pitäisi linjata puolueen Nato-kanta. ”Pitää pyrkiä tekemään päätöksiä mahdollisimman informoituna ja optimaalisessa tilanteessa niin, että Suomen etu ja turvallisuus maksimoidaan. artikla näyttäytyi jo silloin parhaimpana vaihtoehtona. Kyse on siis keskinäisestä turvatakuusta. Minulle riittäisi kyllä puoluevaltuuston päätös, hän sanoo. – Se mitä EU:n rajoilla tapahtuu, vaikuttaa meille
– Siihen suuntaanhan tässä henki puhaltaa niin Ruotsissa kuin Suomessakin. Majanderin mukaan Suomessa ajateltiin pitkään, että Ruotsin sosialidemokraatit estävät Naton nousemisen agendalle. Meillä on arvaamaton jarru tuossa rajan takana, Majander sanoo ja viittaa Putiniin. Ruotsin ja Suomen asetelmat Naton suhteen ovat pyörähtäneet ympäri. Tämä on niin vakava asia, ettei sitä voi ratkaista sillä, että kenellä riittää rohkeutta. Puoluejohtajat ovat olleet Nato-näkemyksineen erittäin varovaisia kokoomusta ja RKP:ta lukuunottamatta, jotka ovat kantansa jo aiemmin lukinneet. – Enemmän on kyse siitä, että hätiköidyn Nato-liputuksen voi joutua asioiden käänteiden vuoksi miettimään uudestaan. Nato odotti MEILLÄ ON ARVAAMATON JARRU TUOSSA RAJAN TAKANA. Vasemmistoliitto on linjannut vastustavansa sotilaallista liittoutumista ja kirjauttanut sen hallitusohjelmaan. Tässä punnitaan tosi vakavia juttuja. – Asetelma on nyt kääntynyt päälaelleen. – Minusta se on ihan viisautta, että tunnekuohun vallassa ei tehdä puoluetasolla äkkiliputuksia. – Kaikilla näillä väistettiin kysymys Natosta, joka kuitenkin oli kaikkien näiden teiden takana. Toiseksi hän nostaa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön ja kolmanneksi puolustusselonteoissa lukevan Nato-option, mahdollisuuden hakea Naton jäsenyyttä. EU:ssa on koko ajan sanottu, ettei se ole sotilasliitto, vaan Euroopan puolustaminen sotilaallisesti on Nato-kysymys. Se on minusta olennaisempaa kuin se, mitä ihmiset äänestävät yli vuoden päästä eduskuntavaaleissa. Arvaamattomuus Venäjällä on tällä hetkellä aika iso riski, kun viitataan ydinasenappeihin ja muihin. – Tässä mielessä asetelma on samantyyppinen, vaikka se on Ruotsissa dramaattisempi ja leimallisempi. Majander ei usko, että varovaisuuden taustalla on eduskuntavaalien läheisyys ja äänestäjien eroavat kannat. POLITIIKAN TUTKIJA ja Ajatuspaja Magman tutkija Mikko Majander sanoo Naton laajenemisesta huolestuneen Putinin omalla toiminnallaan saaneen aikaiseksi juuri sen mitä hän ei toivonut. Jos Suomi liittyisi Natoon, Lindbergin mukaan olisi hyvä, jos Ruotsi liittyisi samalla. Tietysti vastuunalaisissa paikoissa, puolueiden johdossa tai valtionjohdossa täytyy kalkyloida myös riskejä. SUOMESSA ON Majanderin mukaan ollut kolme perinteistä tapaa väistää Nato-kysymys. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Ylen kyselyn mukaan SDP:n äänestäjistä suurempi osa on Nato-jäsenyyden kannalla kuin sitä vastaan, mutta ero kannattajien ja vastustajien välillä on pienempi kuin muilla puolueilla. Vaikka porvaripuolueet ovat Ruotsissa kannattaneet Nato-jäsenyyttä, niissä on Majanderin mukaan ymmärretty, ettei jäsenyys onnistu ilman kansallista konsensusta ja sosialidemokraatteja. – Tässä on nyt vähän samaa henkeä nähtävissä. – Tässä mielessä sosialidemokraatit ovat olleet Naton suhteen avainasemassa. Jos meillä on pelätty, että yllättääkö Ruotsi Nato-asiassa Suomen, nyt Ruotsissa seurataan ihmetyksellä, kun Suomi tuntuu liikkuvan. Jos Nato on kansallisen turvallisuuden hanke, sitä on hankalampi vastustaa. Ensimmäinen on Lissabonin sopimuksen turvalauseke (42.7) ja eurooppalainen puolustusulottuvuus. Eurooppa vaikuttaa aikaisempaa yhtenäisemmältä ja sotilasliitto Naton kannatus on noussut rajusti sekä Suomessa että Ruotsissa. de_17032022_14.indd 18 de_17032022_14.indd 18 9.3.2022 11.16 9.3.2022 11.16. – Mutta se ei ole kynnyskysymys, kun Suomen liittymistä pohditaan. Suomi tarvitsee turvatakuut ja Nato-jäsenyys tuo ne, Lindberg katsoo. Maat ovat liittymispäätösten suhteen toisiinsa sidoksissa. Vaikka Suomessa liittoutumattomuutta on kannatettu muissakin puolueissa kuin SDP:ssä, olisi Nato-asenteen muutosta Majanderin mukaan meilläkin mahdotonta ajatella sosialidemokraateista irrallaan. Mentaalinen ero aikaisempiin Nato-keskusteluihin on suuri. – Vaikuttaa siltä, että Suomessa haluttaisiin olla Natossa, mutta ei tiedetä, miten sinne siististi ja turvallisesti päästään. – Uskon, että Naton kannatus SDP:n sisällä on tällä hetkellä aika voimakas, Lindberg sanoo. Se on vielä ratkaisematta. Se painaa Ruotsin mielipiteessä huomattavan paljon. Toisaalta yhtä lailla pohditaan, mitä seuraisi, jos jäsenyyttä ei haettaisi. – Henkinen kynnys Natoon liittymiseen on varmasti monessa mielessä ylitetty, mutta miten sinne päästään. Jos Suomi päättäisi hakea jäsenyyttä, moni varmasti pohtii, miten Venäjä siihen reagoisi. – Venäjä ei varmasti ilahdu, kun liitymme, mutta kuka luottaa Venäjään Ukrainan tapahtumien jälkeen. Seurauksista Euroopan ja Suomen turvallisuudelle on epätietoisuutta
Loppujen lopuksi on kyse Naton viidennestä lausekkeesta. – Se on siinä mielessä hassu sanonta, että ei Suomella ole sen kummempaa Nato-optiota kuin Ruotsillakaan, vaikka se ei siitä puhu. Vuorovaikutus maiden välillä on ollut turvallisuuspolitiikan ja puolustuksen tapauksessa jatkuvaa. Suomi ja Ruotsi tekevät läheistä yhteistyötä Yhdysvaltain ja Naton kanssa. Kaikki kolme suomalaista Nato-keskustelua himmaavaa strategiaa ovat Majanderin mukaan menettäneet uskottavuuttaan Ukrainan sodan myötä. Nato-optio sen sijaan on suomalainen ilmaus sille, mikä koskee myös muita demokraattisia valtioita Naton avointen ovien politiikan kautta. D-ILMIÖ SUOMEN SOTILAALLISEN TURVALLISUUDEN PERUSKYSYMYS ON NYT PÖYDÄLLÄ PALJAANA. Päinvastoin, niillä olisi huomattavaa merkitystä myös Naton jäsenenä, mutta ne eivät korvaa kysymystä sotilaallisesta liittoutumisesta. Suomi ja Ruotsi päättävät Nato-suhteestaan Majanderin mukaan entistäkin todennäköisemmin yhtä aikaa, vaikkakin omien kansallisten intressiensä pohjalta. Itse uskon, että Suomi ja Ruotsi menevät tässä koordinoidusti samalla tavalla. Sama juttu Ruotsin kanssa. de_17032022_14.indd 20 de_17032022_14.indd 20 9.3.2022 11.17 9.3.2022 11.17. Käytännössä Majander ajattelee molempien pyrkivän yhtä aikaa Natoon. – Jos Putinilta on otettu naamio pois kasvoilta, niin Suomen sotilaallisen turvallisuuden peruskysymys on nyt pöydällä paljaana. – Molemmissa maissa on vahva tunne siitä, että toisen ratkaisu vaikuttaa toiseen. 20 Demokraatti Eurooppa-tien takana. – Enkä sano, että ne ovat Suomelta virheitä. Ajatus siitä, että on joku toinen turvallisuuspoliittinen vaihtoehto ei ratkaise tätä Nato-suhdetta. Majander ei kiistä, etteikö Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöllä tai Euroopan puolustuksen kehittämisellä olisi arvoa. – Niillä ei pystytä enää väistämään kysymystä Natosta, johon niin EU:n kuin Pohjolan puolustus viime kädessä nojaa