Vakava uhka näyttää vielä arkiselta. MUUTOS 16.9.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI de_16092021_001.indd 1 8.9.2021 11.51. PAL.VKO 2021-39 00 74 43 -2 11 6 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 21 / 16 . sy ys ku ut a KÖYHYYS Kun arki musertuu URPILAINEN Kriisit vahvistivat EU:ta TYÖELÄMÄ Poliitikkojen näppejä polttelee Tässä on TEEMA: IImaston lämpenemisen huomaa jo Suomessa
de_16092021_002.indd 1 7.9.2021 9.30. Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma Lehti, verkko ja some Energiaa. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p
Tukiviidakkoon voi eksyä. 3 Demokraatti 16 /2 1 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 16. SYYSKUUTA 2021 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI 22 14 31 TYÖMARKKINAT KÖYHYYS KOMISSAARI Puolueilla on vahvat jakolinjat suhtautumisessa työelämään. Suomi tarvitsee lisää EU-etukenoa. de_16092021_03.indd 3 9.9.2021 10.57. IHMINEN POLITIIKKA ILMIÖ Perusturvan pitää olla enemmän kuin vain materiaalista selviämistä
26 OLAF SCHOLZ Yllättäjä 34 SANNA KAJANDER-RUUTH Laman kirjuri + TEEMA Ilmastonmuutos 53 5 6 8 11 12 14 21 22 26 31 34 40 41 42 46 48 50 51 63 64 72 73 74 de_16092021_04.indd 4 9.9.2021 9.34. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Va. Niemi Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 30.9. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 16 /2 1 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Voiton puolella Viikon kuva: Märkä muutos Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Marko Piirainen D-analyysi: EU-jänkkäämistä D-ilmiö: Mannerlaatat liikkuvat Alastalon salissa: Metsä vastaa EU: Etukenoa EU-suhteeseen Saksa: Demarien vaaliyllätys Köyhyys: Kun hätä on aina läsnä Kuvataiteet: Kaunista ja rujoa Elokuvat: Keksityn kielen varassa Kirjat: Sydän syrjällään Kolumni: Jari Sedergren Kirjavisa: Pureva satiirikko Puheenvuoro: Harri Järvinen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Miia Järvi IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Sanna Kajander-Ruuth Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Mari K. Ka nn en ku va : M ik ko H uo ta ri Laman lapset ja nuoret kokivat jääneensä yksin
Jotkut ovat kapinoineetkin inhimillisesti ymmärrettävästi, kun yllättäviä käänteitä on tapahtunut. Valtakunnallisista rajoituksista ja suosituksista luovutaan kokonaan, kun vähintään 80 prosenttia yli 12-vuotiaista on rokotettu kahteen kertaan tai kun kaikilla rokotusten kohderyhmään kuuluvilla on ollut mahdollisuus saada kaksi rokotetta. Murehdittavaa riittää, kun murehtii. Kaikki eivät rokotetta halua, ja valinta on heidän. Sekin pitää tunnistaa ja tunnustaa. Sekin on syytä tunnustaa. de_16092021_05.indd 5 8.9.2021 16.54. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Koronaan kuolleita on Suomessa vain noin tuhat. Rajoituksilta rajoitusten perään. Tahtotila on siis selvä, vaikka konkretia on osin auki. Yhteiskunta ei kuitenkaan voi eikä sen pidä rajoittaa suuren enemmistön normaalia elämää määräänsä enempää ainakaan uppiniskaisen vähemmistön vuoksi. Jokainen päättää omasta elämästään, aikuinen omalla vastuulla. Strategian toimeenpano alkoi välittömästi. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Voiton puolella, ehkä Pääkirjoitus JOKAINEN PÄÄTTÄÄ OMASTA ELÄMÄSTÄÄN, AIKUINEN OMALLA VASTUULLA. KAIKKI EIVÄT ole pärjänneet koronan keskellä yhtä hyvin, eikä kaikkia ole kohdeltu tasapuolisesti. Suomen talous puuskuttaa lähes ilmiömäisesti ja työllisyysaste on korkeaa luokkaa. Silti aika harva tohti ennustaa puolitoista vuotta sitten, että avain ulos pandemiasta, rokotteet, olisivat näin pitkällä vain noin 18 kuukautta kriisin alkamisesta. Mikä tiedeyhteisön voitto. Uuden koronastrategian lähtökohtana on se, että yhteiskunta pidetään auki eikä valtakunnallisia rajoituksia jatkossa ole. Tapahtuma-alalla tuskin kukaan on voinut ennustaa kriisin aikana varmasti, minkälaisen tilaisuuden missäkin saa järjestää tiettynä aikana joskus tulevaisuudessa. Harva kansalainen osaa selittää eroa. Hallitus ilmoitti viime viikolla odotetun uutisen. Vaikka äänekkäitä kriitikoita kuuntelemalla voisi muuta luulla, Suomessa asioita on hoidettu pääsääntöisesti erittäin onnistuneesti. Toisaalta tilanne on suuressa kuvassa häkellyttävän hyvä. Yritysten konkursseja, irtisanomisia ja lomautuksia. Näin voisi olla jo lokakuun puolivälissä, jos kaikki menee hyvin. Helsingin Juhlaviikot peruuntui viime tingassa, maan suurin elokuvafestivaali Rakkautta ja anarkiaa taas järjestetään pääkaupungissa vain kuukautta myöhemmin. K oronakriisin aika on tuntunut monesta tuskallisen pitkältä ja liki loppumattomalta kärsimystieltä
6 Demokraatti V iik on ku va G et ty Im ag es / A FP , D av id D ee D el ga do de_16092021_06.indd 6 9.9.2021 11.37
de_16092021_06.indd 7 9.9.2021 11.37. 7 Demokraatti ELÄMÄN JA KUOLEMAN KYSYMYS. Bidenin mukaan nyt tarvi taan historiallisia investoin teja ilmastokriisin tehokkaa seen torjuntaan. Myrskyn arvioidaan aiheuttaneen kymmenien miljardien dol larien tuhot. Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden totesi, että ilmastonmuutoksen voimistamien sään ääriil miöiden ja niiden aiheutta mien tuhojen torjunta on maalle ”elämän ja kuoleman kysymys”. Esimerkiksi Manhat tanilla satoi tunnissa vettä 80 millimetriä. Hirmumyrsky Ida sekoitti elämän eri puolilla Yhdys valtoja
– Työmarkkinatilanne on riittävän vaikea ilman poliitikan välihuutojakin. Työmarkkineuvottelut ovat parhaillaan menossa vientialoilla. JORMA MALINEN TWITTERISSÄ Tässä tilanteessa on mahdotonta ymmärtää UPM:n halua murtaa yhteiskuntaan ennakoitavuutta ja vakautta luonut neuvotteluja sopimusjärjestelmä. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi Twitterissä, että puolueet osallistuvat jo tulevaan työmarkkinakierrokseen. Täytyy varmaan jäädä odottamaan päänavausta sieltä ennen kuin omia neuvotteluja käynnistetään, Aalto tviittasi. Eli liittojen neuvottelemilla työehtosopimuksilla on iso merkitys. Suomen maatalouden kasvihuonepäästöt eivät ole vähentyneet 20 vuoteen. Sitä varten on omat sopimusjärjestelmät ja partit, Fjäder kirjoittaa. Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on samoilla linjoilla. euroa. Sopiminen on aina parempi vaihtoehto kuin sotiminen. UPM linja siitä, että toimihenkilöille on tarjolla vain yksilöllisiä, yrityksen sanelemia sopimuksia on paluuta aikaan liki sata vuotta sitten. Tämän toivoisi myös loimaankassalaisten ja muiden liittoihin kuulumattomien muistavan. JARKKO ELORANTA TWITTERISSÄ de_16092021_08.indd 8 8.9.2021 16.40. – Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan puolueet osallistuvat aktiivisesti tulevaan työmarkkinakierrokseen ja ilmeisesti nousevin huudoin. Paperiliitto arvioi, että tämä merkitsisi vähintään kolmanneksen pudotusta työntekijöiden palkkoihin. Jos sopua ei löydy, on UPM:n uhannut järjestää työehdot ilman työehtosopimuksia – eli työaikalainsäädännön sekä UPM:n henkilökohtaisten sopimusten ja käytäntöjen mukaan. ANTTI PALOLA TWITTERISSÄ TYÖELÄMÄ UPM teki palveluksen ammattiliitoille, kun se ajaa liiketoimintakohtaisia neuvotteluja syksyn sopimuskierrokselle. Hoitoalojen neuvottelut alkavat ensi keväänä. Politiikan on syytä pysyä pois sopimuspöydistä ja työmarkkinajärjestelmästä. Vuosina 2014–2020 Suomessa käytettiin maatalouden ympäristötoimiin PUOLUEET OSALLISTUVAT AKTIIVISESTI TYÖMARKKINAKIERROKSEEN JA ILMEISESTI NOUSEVIN HUUDOIN. Nyt malttia ja työrauhaa käynnissä oleviin ja tuleviin neuvotteluihin, hän tviittasi. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder vastasi Riku Aallon tviittiin. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Kiitos UPM! Sari Sairaanhoitajan paluu V IIK O N LU KU 1,6 mrd. – Huomasin saman. Tämä on kuin uusinta vuodesta 2007, jolloin kokoomuksen Sari Sairaanhoitaja -vaalikampanja räjäytti palkankorotuskierteen. YLE KERTOI viime viikolla kansanedustajille tehdystä kyselystä, jossa 115 vastanneesta edustajasta 70 kannatti hoitajille parempaa palkankorotusta kuin muille työntekijöille. Nyt työnantajilta näyttääkin puuttuvan rohkeutta solmia sopimuksia
SUOMI AIKOO panna täytäntöön Euroopan unionin direktiivin, joka suojaa epäkohdista ilmoittajaa. – Suomi on tekemässä erittäin huonoa ratkaisua. Mitäs sitä suotta neuvottelemaan työntekijöiden työhyvinvoinnista ja työturvallisuudesta, ihmettelee Demokraatin väki. Olethan myös vaatinut työajan pidentämistä ja todennut työehtosopimusjärjestelmää turhaksi. Sen perusteella ay-liikkeen vahvuudella ei ole selkeää yhteyttä kilpailukykyyn tai suoriin ulkomaisiin investointeihin. Lain ulkopuolelle ollaan Suomessa jättämässä sosiaalija terveydenhuolto sekä varhaiskasvatus. Jo nyt työntekijät kokevat, ettei epäkohdista ilmoittaminen ole ollut aidosti mahdollista, sillä työntekijöihin on kohdistettu vastatoimia. Noutajalla uhkailun sijaan ehkä kannattaisi miettiä koko henkilöstön läpi menevää ohjeistusta ja siihen liittyvää koulutusta. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari JOE JAWID USA:n ilmasiltakauppias Kabulin ilmapallokauppias Hyvät Hese-johtajat, johtamanne Hesburger näyttää nuorille huonoa esimerkkiä työelämästä. Selvityksen mukaan ay-liikkeen toiminta vähentää myös köyhyyttä, kun ammatillisen järjestäytymisasteen noustessa köyhyysrajan alapuolella olevien ihmisten osuus vähenee. Mutta ehkä tuollainen villin lännen tyyli sopii paremmin yritykseenne. Hänen mukaansa lakiehdotus on sekava, koska se takaa väärinkäytöksistä ilmoittavalle suojelua vain tietyissä laissa määritellyissä asioissa. Se huomioi palkoista ja työehdoista neuvoteltaessa myös kilpailukyvyn, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa. Sanoit A-studiossa, että noutaja tulee väärin toimiville esimiehille. de_16092021_08.indd 9 8.9.2021 16.40. Hyvä Hesen hallituksen puheenjohtaja Heikki Salmela, avasit ilmiantolinjan, eli työntekijät voivat olla väärinkäytöksistä sinuun yhteydessä 24/7. Lakiehdotus heikentää ilmoitusvelvollisuuden toteutumista ja epäkohtiin puuttumista, Suomen lähija perushoitajaliitto Superin Silja Paavola sanoo. Ei kuulosta erityisen vastuulliselta, vaikka tätä sanaa olette käyttäneet toiminnastanne. Muun muassa Pamin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen puhuu suoraan piittaamattomuudesta työlainsäädäntöä ja työehtosopimusten määräyksiä kohtaan. Muussa tapauksessa on todennäköistä, että työntekijät eivät tule tekemään ilmoituksia. Selvityksessä tarkasteltiin myös talouden kilpailukykyä työn tuottavuuden, yritysten liikevoiton, pääoman ulosvirtauksen ja investointien näkökulmasta. Somekeskustelussa on Hesen työpaikkakulttuuria ja -ilmapiiriä moitittu. Työntekijöitä on muun muassa patistettu lopettamaan työpäivä kesken, jos asiakkaita on vähän. Epäkohtien ilmoittajalla ei käytännössä ole mitään todellista suojaa. – Tämä viittaa ay-liikkeen vastuullisuuteen. TULOEROT TYÖELÄMÄ Ay-liike tasaa tuloeroja Työpaikan lainsuojaton AMMATTIYHDISTYSLIIKE TOIMII OECDmaissa tuloeroja kaventavasti, kertoo tuore STTK:n selvitys, jonka mukaan yhden prosentin lisäys työehtosopimusten kattavuuteen vähentää tuloeroja keskimäärin 0,3 prosenttia. – Väärinkäytöksistä ilmoittavalle järjestelmän tulee olla yksinkertainen ja selkeä, jotta ilmoittaja voi luottaa toimivansa oikein ja saavansa lain tarkoittaman oikeus suojan
Oik eat vas tau kse t: 1) Kah dek san (Ta nne r, Fager hol m, Paa sio , Koi vist o, Sor sa, Lip pon en, Rin ne, Mar in) 2) Mai ssi 3) Yhd ysval tal ain en 4) Jää kie kko ilij a Mar ko Jan tus est a 5) Suo men len top allo maa jou kku een pää val men taj a, brit ti Joe l Ban ks 6) Maa ilm an kau ppa jär jes tö 7) Ryh mä Hau na 8) Lon too ssa 9) The odo re Roo sev elt (Jo hn F. Minkä maalainen on säveltäjä Philip Glass. Mikä on WTO. Missä kaupungissa Charles Chaplin syntyi. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI Lehtikuva / Taneli Männikkö 10 VIS V 1. Kuinka monta sosialidemokraattista pääministeriä Suomessa on ollut. Kenestä entisestä ammattiurheilijasta kertoo elämäkerta Läpi helvetin. Ehkä hieman yllättäen hallitus pääsi sopuun työllisyyspaketista ja veroista jo ensimmäisenä päivänä. 7. Kummallakin oli uskottavuus pelissä omien kannattajien silmissä. Työllisyyspaketin toimilla hallitus pyrkii helpottamaan työvoimapulaa. Mikä on Afganistanin eteläinen rajanaapuri. Millä nimellä Paw Patrol tunnetaan Suomessa. 5. Ken ned y on nuo rin val itt u) 10 ) Pak ist an MAAILMAN TILA • Budjettiriihi Se oli sitten ympäristöriihi V iime viikon syksyn budjettiriihestä veikkailtiin etukäteen vaikeaa – kuten kepun venyttämä ja vanuttama riihi viime keväänä. Neuvottelujen loppusuoralla kyse oli ilmeisesti enää pikkuasioista, mutta niistäkin saatiin näyttävää riitelyä. Mikä on maailman eniten viljelty vilja. 3. Vihreät vastaan muut asetelma oli muun muassa vaatimuksessa korottaa lämmityspolttoaineiden verotusta. Keinoina ovat muun muassa opintotuen tulorajan nosto, pikakoulutukset ja työperäisen maahanmuuton lupajärjestelmien helpottaminen. 10. Niin keskusta kuin vihreätkin tekivät puolueja myös jo vaalipolitiikkaa riihessä. 6. POP ON RAJATON RIEMU – VUODESTA 1972 SAAKKA de_16092021_10.indd 10 9.9.2021 11.40. Kuka Yhdysvaltain presidenteistä on ollut nuorin astuessaan virkaan. 4. Hallituspuolueet myös tekivät kirjauksen, jossa lupauduttiin ensi keväänä tekemään loput luvatuista työllisyystoimista. Kiistaa aiheuttivat erityisesti maatalouteen ehdotut kiristykset kuten turvepeltojen päästöjen kasvua hillitsevä pellonraivausmaksu. 9. 2. 8. Kuka on kuvassa. Ja riitahan siitä tuli, odotetusti keskustan ja vihreiden välillä ympäristötoimista
En sulkisi nykytilanteessa mitään toimintamalleja pois. Valinta SAK:n ja AKT:n välillä ei ollut helppo. Hänellä on ”valistunut arvaus” siitä, miksi UPM on omilla linjoilla sopimuskierroksella. AKT:n puheenjohtajana toimiessaan Piirainen esitti työntekijäpuolen keskusjärjestöjen – SAK, Akava ja STTK – yhdistämistä. Siinä prosessissa oli UPM:n johdolla iso rooli. Hän arvelee, että takana on alan työnantajia edustavan Metsäteollisuus ry:n eroaminen Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK) vuonna 2016. Edessä voi olla työtaistelutoimia. Viime keväänä nykyisessä tehtävässä aloittanut Piirainen johti lähes yhdeksän vuotta Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:tä. Leikkausyritysten kohteena olivat muun muassa iltaja yötyölisät sekä pekkaset. Erityisen tiukkaa linjaa ajaa metsäteollisuuden UPM. – UPM-tauti voi levitä muillekin sopimusaloille, jos se saa tavoitteensa läpi. Sitä vastustaneeseen toimintapäiväämme osallistui yli 30 000 ihmistä. Haasteena on pahimmillaan työelämän kahtiajakautuminen, jossa naisvaltaisten ja muiden pienipalkkaisten alojen tilanne heikkenee, mutta osaajien ja esimerkiksi vientialoilla työskentelevien tilanne paranee, arvioi SAK:n hallinto-osaston johtaja Marko Piirainen. 11 Demokraatti Teksti Heikki Sihto Kuvat Kari Hulkko ja Nora Vilva MISSÄ OLET NYT. SAK OLI tuttu Piiraiselle jo ennen nykyistä pestiä. Piiraisen vastuulle kuuluvat muun muassa SAK:n toiminnan, talouden ja strategian suunnittelua sekä henkilöstöpolitiikka, hallinto ja talous. Se olisi taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevä ja tarjoaisi enemmän vastavoimaa työnantajajärjestöille. T yömarkkinoilla kiehuu. Edessä voi olla työtaistelutoimia. – Yhdistymiselle olisi mielestäni edelleen tarvetta, etenkin SAK:n ja STTK:n osalta. – Ammattiliiton puheenjohtajuus on arvokas tehtävä, yhteiskunnallinen näköalapaikka, jossa pääsee vaikuttamaan laajasti. Ensin mahdollisesti muut metsäteollisuuden isot työnantajat ja sitten voisi vuorossa olla teknologiatai kemianteollisuus, Marko Piirainen maalailee. Piiraisen mielestä UPM:n toiminta koettelee vakavasti nykyistä ja tulevaa edunvalvontaa. Piirainen uskoo, että osa työnantajista haluaa murtaa työmarkkinaosapuolten kesken sovitut yleisja normaalisitovat työehtosopimukset ja rikkoa sopimusten kollektiivisuus. Marko Piirainen UPM-tauti voi pahentaa työelämän kahtiajakautumista. Nykyisessä tehtävässä kiehtoo sen monipuolisuus. Hän on toiminut SAK:n hallituksen ja työvaliokunnan jäsenenä vuodesta 2012. – Sipilän hallitus yritti saada työntekijöille ilman vastinetta 100 tuntia lisää työaikaa. – UPM kokeilee nyt kepillä jäätä, sitä, kuinka paljon työmarkkinakenttää ja sen yleisesti hyväksymiä rakenteita voi sekoittaa. Ehkä nyt lunastetaan lupauksia, joita UPM mahdollisesti antoi elinkeinoelämälle Metsäteollisuus ry:n erottua EK:sta. Vuonna 2009 Vuonna 2021 de_16092021_11.indd 11 7.9.2021 11.34. Kyllä tällaiset asiat saavat ay-liikkeen jäsenet toimimaan. Hänellä on hyvä pohja arvioida työmarkkinatilannetta. Asiasta kuitenkin päättävät keskusjärjestöjen jäsenliitot
Tämä on alkanut jo näkyä nimityksissä, jotka painottuvat Itäja Etelä-Euroopan maiden hakijoihin. Suomi menettää asemiaan Euroopan unionissa, jos emme ota etunojaa siellä valmistelussa oleviin asioihin. Myös moni tutkija on samoilla linjoilla Urpilaisen kanssa. EU-ura kiinnostaa Suomessa aikai sempaa harvempia. EU:ta on jo pitkään kehitetty Saksan ja Ranskan yhteistyönä, ehkä painottuen Ranskan tekemiin linjauksiin. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. SUOMALAISIA ON tällä hetkellä monissa merkittävissä EU-tehtävissä. EU:n kannatus on ollut Suomessa vahvaa koko 26 vuotta kestäneen jäsenyyden ajan. 22–25) Suomen passiivista ja näköalatonta EU-keskustelua. Tulevaisuus ei kuitenkaan näytä vaikuttamisen kannalta hyvältä. Edes viime keväänä käyty kiivas keskustelu EU:n elpymispaketista ei näkynyt merkittävästi kannatuksessa. Jutta Urpilainen arvioi, että pian syyskuun Saksan liittopäivävaalien jälkeen alkaa EU:n vakausja kasvusopimuksen työstäminen. Nyt näyttää, että EU:ssa lisääntyy keskustelu taloudellisesta yhteisvastuusta ja harmonisoinnista, eli kehitys voi mennä kohti liittovaltiota. SUOMESSA ON monella tavalla kaksijakoinen suhde Euroopan unioniin. Vaikuttamisella alkaa olla kiire, sillä Euroo pan unioni hakee parhaillaan monella sektorilla uutta suuntaa, muun muassa EU:n – ja samalla Suomen – tulevassa finanssipolitiikassa. K omissaari Jutta Urpilainen ihmettelee tämän lehden haastattelussa (s. EU-myönteisyydestä huolimatta välillä tuntuu, että Suomen julkista keskustelua hallitsee kielteinen suhtautuminen unioniin. Hän näkee, että pienikin maa, aktiivisesti toimiessaan ja yhteistyössä muiden kanssa, voi vaikuttaa paljon kokoaan enemmän EU:n kehitykseen. analyysi de_16092021_12.indd 12 9.9.2021 10.52. Kokoomuksen toimintaa ohjasi osaltaan perussuomalaisten pelko, kun kuntavaalit olivat tuolloin jo lähellä. Miettisen mielestä esimerkiksi Suomessa käyty keskustelu elvystyspaketista osoitti, että Suomi on yhä monin osin, etenkin talouspolitiikassa, kiinni euro kriisin aikaisissa kokemuksissa. Meillä kuitenkin herättiin myöhään Saksan politiikan muuttumiseen. Suomi on seurannut pitkään Saksaa EU-politiikassa, etenkin talouslinjauksissa. Yli puolet suomalaista (54 prosenttia) suhtautuu myönteisesti EU-jäsenyyteen ja viidennes (20 prosenttia) kielteisesti. Suomalaisten ristiriitaisesta suhtautumisesta Euroopan unioniin kertoo osaltaan kokoomuksen – periaatteessa EU-myönteisen puolueen – hajoaminen, kun eduskunta äänesti elpymispaketista. Edessä on hankala yhtälö, jos päättäjien EU-into hiipuu ja samalla suomalaisten EU-virkamiesten merkittävät paikat vähenevät. Tämä suunta voi vahvistua, kun Britannia ei ole enää EU:n jäsen. Ristiriitainen EU-suhde SUOMI ON EU:SSA JÄMÄHTÄNYT KÄYMÄÄN VANHOJA TAISTELUITA. Hän patistaa päättäjiä ottamaan etunojaa ja vaikuttamaan aktiivisemmin EU:ssa valmistelussa oleviin asioihin. Esimerkiksi Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Timo Miettinen näkee, että Suomi on jälkijunassa eurooppalaisessa keskustelussa ja jämähtänyt käymään vanhoja taisteluita. Moni muu maa lobbaa aktiivisesti EU-virkoihin pyrkimistä ja EU-instituutioissa työskentelyä
Veroprosentti Palkansaajien tuloveroprosentti laskee ensi vuonna huikeat noin 0,2 prosenttiyksikköä. . Suomessa muun muassa perussuomalaiset haluaisivat tukea pakolaisia lähialueilla mutta samaan aikaan myös leikata kehitysapua ja humanitääristä apua. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Ku va A FP / Lä hd e: YK :n pa ko la is jä rje st ö U N H CR D EM O G RA A FI Tukieurot pöytään Puheet eivät auta Afganistanista lähialueille paenneita. Arvioiden mukaan jopa noin puoli miljoonaa afganistanilaista pakenee kotimaastaan lähikuukausina. Afganistanissa oli ennen Talebanien valtaannousua 3,5 miljoonaa maansisäistä pakolaista, ja naapurimaissa asuu jo nyt 2,2 miljoonaa afganistanilaista pakolaista. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Kovin paine kohdistuu naapurimaihin. . . . de_16092021_13.indd 13 8.9.2021 16.59. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: TEM Lähde: Veronmaksajain keskusliitto Arvostamme suomalaista työtä. 13 Demokraatti Työvoimapula Yhä useampi ala ja työpaikka kertoo pahenevasta työvoimapulasta. Pakistan 1 438 000 Iran 780 000 Saksa 148 000 Itävalta 40 000 Ranska 32 000 Australia 11 000 Intia 8 000 Ruotsi 30 000 Iso-Britannia 9 000 USA 2 000 Afgaanipakolaiset eri maissa vuonna 2020, luvut pyöristetty
14 Demokraatti de_16092021_14.indd 14 9.9.2021 9.31. 14 Demokraatti ILMIÖ TYÖMARKKINA-ASIAT OVAT AINA HALLITUSNEUVOTTELUJEN AGENDALLA
Poliitikot sanovat, että haluavat pysyä irti neuvotteluista, mutta samalla jakavat auliisti neuvoja ja näkemyksiä tuleviin sopimuksiin ja sopimiseen. de_16092021_14.indd 15 9.9.2021 9.31. 15 Demokraatti MANNER LAATAT liikkuvat Suhtautuminen työmarkkinoihin jakaa puolueita. Näkemyseroja riittää hallituksen kynnyskysymykseksi saakka
Suomen hyvä noususuhdanne voi vielä heittää kapuloita tämän suunnitelman rattaisiin. – Vasemmistoliiton minimipalkkamallissa on kyse sekä-että-mallista, ei joko-tai. Vasemmistoliitto on esittänyt muun muassa luottamusmiehen aseman turvaamista laissa ja minimipalkkaa. Samaan aikaan lainsäätäjiä huudetaan avuksi järjestelmää muuttaviin uudistuksiin. Tämä olisi parempi malli niin työntekijälle kuin yritys toiminnallekin. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo on samoilla linjoilla Lindtmanin kanssa. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman arvioi, että Etelärannassa on pitkään valmisteltu suomalaisiin työehtoihin liittyvän neuvottelujärjestelmän muutosta. Työmarkkinoilla on osattu yhdistää kilpailukyky ja työntekijöiden turva. Pitäiskö minimipalkasta tai luottamusmiehen asemasta säätää laissa. Silloin se reagoi lakia joustavammin. On parempi määrittää palkka työehtosopimuksissa. Hän pitää työmarkkinaosapuolia alojensa parhaina asiantuntijoina eikä halua poliitikkojen sotkeutuvan neuvottelukierroksiin – sen enempää parhaillaan menossa oleviin vientialan sopimusneuvotteluihin kuin ensi kevään hoitoalojen neuvotteluihin. Toivottavasti ideologiset pyrkimykset eivät murra suomalaista sopimusyhteiskuntaa, joka on saanut paljon hyvää aikaan. de_16092021_14.indd 16 9.9.2021 9.31. Saramon mielestä lain laatijan pitää olla valmiina, jos työmarkkinoilla tilanne eskaloituu ja esimerkiksi yleissitovuus vaarantuu. Tulisiko valtion tukea koronanepidemian etulinjassa työskentelevien hoitajien palkankorotuksia. Meillä on jo nyt iso ja kasvava joukko työntekijöitä – esimerkiksi ulkomaalaisia – jotka eivät ole työehtosopimuksien piirissä ja joita voidaan käyttää hyväksi työelämässä, Saramo sanoo. Lindtman ihmettelee riskiä, jolla työnantajat nyt pelaavat. Demokraatti kysyi tukun työmarkkinakysymyksiä SDP:n, keskustan, vihreiden ja vasemmistoliiton sekä kokoomuksen ja perussuomalaisten eduskuntaryhmien puheenjohtajilta. Mutta jos järjestelmä muuttuisi vahvasti heikomman osapuolen tappioksi, pitää Lindtmanin mielestä lainsäätäjän olla valmis miettimään korjaustoimia. Itse toivon, että esimerkiksi minimipalkkaa ei tarvitsisi säätää lakiin. Asetelmat ovat jännittävät muun muassa vientiteollisuudessa, jossa metsän ja teknologian työnantajayritykset neuvottelevat ensi kertaa yhtiökohtaisia sopimuksia suoraan palkansaajaliittojen kanssa. Saramo korostaa, että näillä esityksillä ei korvaittaisi nykyistä sopimusjärjestelmää, vaan niillä saataisiin perälauta tilanteisiin, joissa nykyiset sopimukset eivät enää turvaisi työntekijän asemaa. Toivottavasti myös tänä syksynä, Antti Lindt man sanoo. – Osa työnantajista, etenkin UPM, näyttää nyt hakevan pysyvämpää voimatasapainon muutosta. Hän toivoo työnantajajärjestöiltä vastuullista linjaa, sellaista, missä työntekijää ei yritetä lyödä kyykkyyn. Syksyn mittaan nähdään, voittaako työmarkkinoilla lopulta sopu ja maltti. – Jos tes-maailma murtuu, on sillä vaikutus työn minimiehtoihin. – Poliitikkojen ei pidä sotkeutua työmarkkinaneuvotteluihin, mutta hallitus voi antaa signaalin, että Suomi on sivistysvaltio, jossa työntekijää ei jätetä yksin, Saramo muotoilee. Suomen vahvuus on sopiminen. Jos esimerkiksi Teknologiateollisuudessa ei päästä sopimuksissa yleissitovuuteen, on pari tuhatta yritystä ilman sopimusta, hän muistuttaa. Lindtman toivoo, että talouskasvun arvonlisä jaetaan tulevissa työmarkkinaneuvotteluissa oikeudenmukaisella tavalla. Silloin olisi vaarana, että minimipalkka voisi muuttua eduskuntavaaleissa voimasuhteiden vaihtuessa. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Teksti Simo Alastalo, Johannes Ijäs, Heikki Sihto Kuvitus iStock, Frances Coch S yksyn työmarkkinakierrokseen on ladattu erityisodotuksia odottamattoman talouskasvun vuoksi. – Mitä on silloin jäljellä vakaasta toimintaympäristöstä, jota ulkomaisetkin investoijat ovat Suomessa arvostaneet, Lindtman kysyy
Ryhmäpuheenjohtajista vain Mykkänen vaikuttaisi kannattavan Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan kirjattua näkemystä paikallisen sopimisen edistämisestä lainsäädäntömuutoksin. Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Ville Tavio toivoo kierroksen neuvottelujen sujuvan hyvin mutta tunnistaa mahdollisuuden siihen, ettei yhteisymmärrystä helpolla löydy. Olennaista on, että sopiminen on aitoa. Lindtman näkee kysymyksen luottamusmiehen asemasta kytkeytyvän osin paikalliseen sopimiseen eli siihen, millä pelisäännöillä ja kenen kanssa työntekijät ja työnantajat yrityksissä neuvottelevat. Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa asiaa edistetään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. – Järjestäytyneillä ja järjestäytymättömillä yrityksillä pitää olla samat oikeudet, mutta myös samat vastuut ja velvoitteet. Luottamusmiehen aseman vahvistamisesta lainsäädännöllä Kari sanoo, että vihreä eduskuntaryhmä kannattaa hallituksen valmistelemia muutoksia yhteistoimintalakiin. – Keskitetyllä päätöksenteolla pystytään huomioimaan yhteiskunnan kokonaistilanne ja laajemmat yhteiskuntapoliittiset tavoitteet sekä huolehtimaan työrauhasta ja työmarkkinoiden vakaudesta, Kari sanoo. Vihreät näkee keskitetyt ratkaisut tehokkaana tapana sopia työmarkkinoiden yleisestä linjasta. – Minulla on se näppituntuma, että nyt on aika neutraali tilanne. Lindtman pitää yritysten kannalta riskinä sitä, että järjestäytymättömät yritykset olisivat pian paremmassa tilanteessa kuin järjestäytyneet. – Varsinkin, jos käy niin, että useammalla alalla alitetaan lähivuosina yleissitovuusraja. Vastuu on eduskunnalla, ei voi syntyä kartellitilannetta. – Lainsäätäjän on katsottava asiaa yhdenvertaisuuden kannalta. – Hallitusohjelmaan on kirjattu, että selvitämme uusia keinoja tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen puuttumiseksi. – Tähän ei ole riittävässä määrin pystytty vastaamaan, mistä myös Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden ratkaisut ovat seurausta. Parhaimmillaan siitä hyötyvät molemmat osapuolet. Kari lisää, että työmarkkinoilla on kuitenkin selvää tarvetta myös joustavammille ratkaisuille. Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari toteaa, että vihreät kannattaa EU:n minimipalkkadirektiiviä, kunhan se ei puutu suomalaiseen yleissitovuuteen työmarkkinaneuvotteluissa. de_16092021_14.indd 17 9.9.2021 9.31. Toivon kierrokselta työllisyyttä tukevia ratkaisuja, Juha Pylväs sanoo. Hän perää rohkeutta lakimuutoksiin mutta kiistää olevansa räjäyttämässä yleissitovuutta. Mykkäsen mukaan vastuu asiasta on viime kädessä eduskunnalla. Hän korostaa jälleen tasavertaisuutta ja reiluutta – sekä työehtosopimusten rajojen noudattamista. Myös keskustan Juha Pylväs olisi varuillaan palkankorotusten kanssa, mutta ei koe kierrosta nyt erityisen haastavaksi. – Sitä pitäisi maltillisesti ajanmukaistaa, jotta se mahdollistaisi toisin sopimisen. – Paikallisessa sopimisessa voidaan hyödyntää työpaikan ja alan tarpeita ja osaamista. Kokoomuksen Kai Mykkänen pitää minimipalkan kirjaamista harkitsemisen arvoisena ehdotuksena. Hän pitää palkansaajien puheita sopimusjärjestelmän romuttamisesta enimmäkseen neuvotteluihin kuuluvina kärjistyksinä ja normaalina taktiikkana. Hän korostaa reilujen pelisääntöjen merkitystä ja luottamusmiehen aseman turvaamista. Silloin tärkeä kysymys on, kuinka se tehdään, Mykkänen toteaa. 17 Demokraatti JOPA TASAARVOTUPON KALTAINEN TILANNE ON MAHDOLLINEN. Tämä on meistä hyvä kirjaus, hän jatkaa. Kokoomuksen Kai Mykkänen näkee syksyn työmarkkinakierroksella pelissä olevan suomalaisen toimintakulttuurin. Jos ulotetaan tietyt työehdot lakisääteisesti kaikille, niistä pitää voida sopia tasavertaisesti. Niillä vahvistetaan henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia luottamusmiehen ollessa keskeisessä roolissa. PAIKALLINEN SOPIMINEN ja luottamusmiehen asema ovat isoja kysymyksiä työmarkkinoilla. Yrityksissä on niin erilainen tilanne, korona aiheuttaa poikkeuksellisuutta. Muuten järjestäytymättömät yritykset voivat päästä järjestäytyneitä parempaan asemaan, Lindtman sanoo. Hän ei suhtaudu paikalliseen sopimiseen ehdottoman kielteisesti
YLEN VIIME viikolla kansanedustajille tekemään kyselyyn vastanneista 70 edustajaa oli sitä mieltä, että hoitajille kuuluu muita ammattiryhmiä suurempi palkankorotus. – Työntekijöillä olisi hyvä olla oikeus yhdessä valita edustajansa, oli hän liittoon kuuluva tai ei. Mykkänen kannattaa kokoaikatyön palkalle aitoa minimitasoa myös sisäministerinä saamiensa kokemusten valossa. 18 Demokraatti D-ILMIÖ AVOINNA OLEVISTA TYÖPAIKOISTA KAKSI KOLMASOSAA ON EPÄTYYPILLISIÄ TYÖSUHTEITA. Kokoomuksen Mykkänen puhuu mieluummin luottamusvaltuutetusta, jonka ei olisi pakko olla ammattiliiton jäsen. Nykymallisista työehtojen joustoista voi sopia ainoastaan liittoon kuuluvan luottamusmiehen kanssa, vaikka suurin osa yrityksen työntekijöistä ei olisi järjestäytynyt. Tämä kuulostaa hieman kokoomuksen Sari Sairaanhoitaja -vaalikampanjalta vuodelta 2007. Työntekijöiden enemmistöllä pitäisi olla valta valita luottamusvaltuutetuksi, kenet haluavat. Hän näkee mahdollisena jopa tasa-arvotupon kaltaisen tilanteen. Tästä kysymyksestä on tullut harvinaisen kova ja pitkäaikainen kiista. Tämän muistaa myös Kai Mykkänen. Tavio pitäisi paikallisen sopimisen reunaehtona sitä, ettei se ole väylä yleissitovuuden romuttamiseen. Keskustan Juha Pylväs on minimipalkkalain suhteen varovaisen myönteinen. Hän haluaa vähentää poliittista vääntöä minimipalkan tasosta ja perää luottamusta työmarkkinoihin, joissa palkat sovitaan markkinatilanteen mukaan. Keskustan Pylväs ei erillistä lakia luottamusmiehen asemasta kannata. Sävy on hieman erilainen kuin perussuomalaisten entisellä puheenjohtajalla Jussi Halla-aholla, joka kommentoi yleissitovuutta kuntavaalien alla. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ottaa asiaan kantaa, mikäli Marinin hallitus antaa tästä esityksen, Tavio sanoo. Luottamusmiehen aseman betonointi lakiin jakaa ryhmäpuheenjohtajien mielipiteitä. – Työsuojelutarkastajien kynnet ovat valitettavasti tylsät, koska alipalkkaukseen liittyvät hyväksikäyttötapaukset käsitellään sopimusriitoina, eikä niillä ole rikosoikeudellista merkitystä. Myös Ville Tavio vaikuttaisi olevan Mykkäsen linjoilla. – Emme lakisääteistäisi pelkästään liiton jäsenyyteen perustuvaa luottamusmiehen asemaa. Hän näkee luottamusmiesten pakkojäsenyyden ammattiliitossa ongelmallisena. Kannatan minipalkkaa, mutta lakiin ei ole selvää kantaa. – Paikallista sopimista on edistettävä työnantajia ja työntekijöitä kunnioittaen, Tavio sanoo. Perussuomalaisten Ville Tavio kertoo olevansa lähtökohtaisesti toimintavapauden kannalla, mutta tarkastelisi minimipalkkaa nollatuntisopimusten haittoja silmällä pitäen. Tässä joutuu olemaan ikävä aikui nen. Hän ei halua poliitikkojen sekaantuvan hoitajien vuoden alussa käynnistyviin palkkaneuvotteluihin. Hän jättäisi asian työmarkkinoiden sovittavaksi. de_16092021_14.indd 18 9.9.2021 9.31. Minusta on ilmeinen riski, että Suomi meille tyypilliseen tapaan ampuu yli, kun talous kasvaa kohisten, Mykkänen sanoo. Mykkäsen mukaan luottamusvaltuutettu antaisi ay-liikkeelle mahdollisuuden jalansijaan myös työpaikoilla, joilla ei ole luottamusmiesjärjestelmää. – Poliitikkojen ei pidä ryhtyä kilpalaulantaan. Törkeät tapaukset saataisiin paremmin viranomaiskäsittelyyn. – Sanotaan näin, että en sitä tyrmää mutta en ole lainsäädäntöä heti huutamassa. Se voisi vähentää ulkomailta tulevan työvoiman hyväksikäyttöä
Jonkinlaisia ratkaisuja Pylväskin hoitajapuolella tekisi. Perussuomalaisten Tavio on asiasta täsmälleen päinvastaista mieltä. Hän muistuttaa kuntatalouden heikosta tilasta. Hän toivoo, että markkinat – eli työvoimapula – osaltaan korjaisivat palkkausta alalla. Palkkatasoa on nostettava pikaisesti, mutta velkarahallakaan emme voi elää. Saramo pitää hoitoalojen ongelmana palkkauksen lisäksi alan vähäistä houkuttelevuutta. HALLITUS VOI ANTAA SIGNAALIN, ETTÄ TYÖNTEKIJÄÄ EI JÄTETÄ YKSIN. – Palkat sovitaan työmarkkinoilla. Lisäksi veropolitiikalla, jota itse pidän tämän hallituskauden suurena pettymyksenä, voitaisiin entisestään vahvistaa julkista taloutta. On uhkana, että syntyy kierre. Nyt näyttää siltä, että velkaantuminen kääntyy laskuun ensi vuonna ja työllisyys paranee. – Sairaanhoitajien palkoissa on selkeä korotustarve, eikä asia korjaannu, ellei palkkoja koroteta yleistä tasoa enempää. Hallituksella on painetta ostaa velkarahalla lisää korotusvaraa neuvottelijoille. Perussuomalaisten mukaan hoitajien korotuksiin jää rahaa, kun vähemmän tärkeistä kohteista säästetään. Tämäkin toki maksaisi rahaa. Jos valtio lupailisi palkankorotuksia, valtion pitäisi se jotenkin kompensoida kunnille, ja verokertymä pitäisi jostakin kerätä. Hän ehdottaa työtehtävien keventämistä ja mahdollisten uusien avustavien ihmisten palkkaamista hallinnollisen taakan keventämisen lisäksi. – Kukaan ei halua Sari sairaanhoitaja -tilanteen toistuvan. Toivon Marinin hallitukselta toimia hoitajien palkkatason nostamiseksi, mutta asia on tehtävä työmarkkinaosapuolten kanssa yhteisymmärryksessä. de_16092021_14.indd 19 9.9.2021 9.31. Juha Pylväs olisi valtion sekaantumisen suhteen varovainen. Poliitikkojen tehtävä ei ole luvata avointa valtakirjaa palkkojen nostamiseksi, mutta me voimme osaltamme mahdollistaa hyvällä taloustilanteella sen, että palkkojen korotukseen on varaa. Riskinä on, että korotukset rullaavat läpi koko työmarkkinoiden. 19 Demokraatti – En ota kantaa mahdolliseen neuvottelutulokseen, mutta läpi kansantalouden ovat kovat paineet, ja tilanne näyttää akuutisti hyvältä. Emma Karin mukaan hoitoalalla palkka ja työolosuhteet eivät ole tasapainossa. Tavio ei kuitenkaan vastauksessaan yksilöi, mistä rahat otettaisiin
Kun Jussi Saramoa pyytää pohtimaan eduskuntapuolueiden merkittäviä eroja työllisyysasioissa, ykköseksi nousee kokoomuksen keppilinjan lisäksi perussuomalaisten kielteinen suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon. 20 Demokraatti D-ILMIÖ – Eduskunnassa ei päätetä palkoista, mutta on tärkeää tehdä politiikkaa, joka edistää palkkatasa-arvoa vahvistamalla palkka-avoimuutta, vähentämällä raskaussyrjintää ja puuttumalla perusteettomiin palkkaeroihin. Ensimmäisenä listalla on kokoomuksen ja työnantajien paljon esillä pitämä paikallinen sopiminen ja jo mainittu järjestäytymättömien yritysten mahdollisuus joustoihin. Myös muut ryhmäjohtajat pitävät työmarkkinateemojen nousua hallitusneuvottelujen aiheiksi mahdollisena. – Toki Migrissä on ollut resurssiongelmia, mutta siellä pitää myös toimintatapojen muuttua. Uskon maltillisten askelten politiikkaan. Tästä pitää pystyä keskustelemaan, Mykkänen sanoo. Annetaan tilaa paikalliselle sopimiselle. Kokoomuksen Mykkänen pitää sitä jopa välttämättömänä. Hän sanoo hallituksella olevan vielä ”putkessa valtavasti erilaisia työllisyystoimia”. Lisäksi tarvitaan POLIITIKKOJEN EI PIDÄ RYHTYÄ KILPALAULANTAAN. Hän ei osaa tässä vaiheessa arvioida, voisiko tämä nousta kynnyskysymykseksi seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Myös Juha Pylväs katsoo teemojen olevan mukana, tosin paljon riippuu hänen mukaansa syksyn neuvottelujen tuloksesta. Ne yritykset ovat vahvoilla, jotka voivat tarjota työntekijöille kokoaikaista työtä. Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa mutta kunnon hakuprosesseilla. monenlaisia täsmätoimia muun muassa osaamiseen ja kannustinloukkujen purkamiseen. TALOUDEN HYVÄ veto on saanut monen alan voihkimaan osaavan työvoiman pulaa. Jotain on totaalisen pielessä, kun joissain tapauksissa Migri tuntuu käytännössä estävän työperäisen maahanmuuton. Perussuomalaiset on mahdollisissa neuvotteluissa Tavion mukaan suomalaisen työntekijän puolella. Nyt pitää saada jokainen työtunti tekoon ja työntekijöiden ammattitaito täysimääräisesti käyttöön. – Olennaista on myös työnantajien oma toiminta. Työvoimapulan ratkaisemiseksi Suomi tarvitsee Saramon mukaan koulutuksen lisäksi työperäistä maahanmuuttoa, niin osaajia kuin vähemmän koulutettujakin. PUOLUEILLA ON isoja linjaeroja suhtautumisessa työmarkkinakysymyksiin. Jussi Saramo uskoo, että hyvä taloustilanne pitää yllä työmarkkinoiden hyvää imua. Lisäksi henkilöstömitoituksien parantaminen ja koulutusmäärien lisääminen ovat keskeisiä työkaluja alan vetovoiman parantamiseksi. Hän pitää tässä asiassa yhtenä tulppana Maahanmuuttovirastoa (Migri). Tällä hetkellä avoinna olevista työpaikoista kaksi kolmasosaa on epätyypillisiä työsuhteita eli määräja osa-aikaisia tai provisiopalkattuja, Lindtman sanoo. – En ole vallankumoussoturi. Niistä voi löytyä myös kynnyskysymyksiä. de_16092021_14.indd 20 9.9.2021 9.31. Tavion mukaan työmarkkina-asiat ovat aina hallitusneuvottelujen agendalla. Lindtman pitää ongelmaa todellisena – ja hankalana ratkaista. – Tähän ei ole olemassa yhtä kaiken ratkaisevaa hopealuotia. Mutta myös järjestäytymättömille yrityksille tarvitaan mahdollisuus tessin mukaisiin joustoihin. Hänen mukaansa työmarkkinoiden jäykkyyteen täytyy löytyä uusia keinoja