Demokraatti 16.1.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. MANU Vain yksi tähteläläisistä 1918 Hennalan vankihistoria aukeaa POLITIIKKA Keskikentän puolueet pulassa 26.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 18 • 20 19 / 26 . 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . Perinteiset, entiset isot puolueet hakevat paikkaansa politiikan nelikentällä. TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 4.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 4. hu ht ik uu ta De_11042019_01.indd 1 3.4.2019 10.44 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . Ääripäät ja vastakkainasettelu kiinnostavat nyt politiikassa. 15 /1 9 USA Taalapino ratkaisee vaalivoiton KAIVOS Hyvä-paha kaivosteollisuus SDP Päätähtäin vuodessa 2030 TSL TEEMA Suomalaisten sivistäjä 1.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PAM! De_01082019_01.indd 1 30.7.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 26.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 26 . ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . Uusi suunta PELIN PURKU Jazz soi ja lätkä liikkuu KIKYN PALUU Tupot menivät, mutta liitot hoitavat NUORET Lapsi on itsensä asiantuntija De_25042019_01.indd 1 18.4.2019 9.51 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. Mihin niitä tarvitaan. Se haluaa enemmän. MUUTOS! VAALIEXTRA. Tilaa Demokraatti 37 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . PAL.VKO 2020-05 00 74 43 -2 00 1 Demok16012020_001-002.indd 1 7.1.2020 15.55. m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. ta m m ik uu ta 16.1.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI IDENTITEETTI Kahden kulttuurin muovaama POLITIIKKA Ohjelmatyön loppusuora AMMATTILIITTO Työnvälitystä ja neuvontaa KABOOM! KANSANKAPITALISMI TEEMA Vaurastuva Suomi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TEEMA: Uudet hoidot pelastavat ihmisiä, mutta onko meillä varaa niihin. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 11.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 11. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 25.4. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 10 /1 9 25.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelijana perjantaina. he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. OSOITTEESSA WWW.DEMOKRAATTI.FI. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 19 / 11. 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. elo ku ut a X /1 9 Juristi otti ohjat ison liiton johdossa. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx VAALILEHTI 9 9/ 19 11.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI SDP on valmis suurimmaksi puolueeksi ja Antti Rinne pääministeriksi. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. UHKA 8/ 19 DDR JA 1918 Historian pitkä varjo VAALIT Jalkatyö ratkaisee VAALIENNUSTE Punaisempi eduskunta PERHE TEEMA Unelma ydinperheestä 4.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI vapaudelle De_04042019_01.indd 1 3.4.2019 13.12 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 1.8.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 1. SEURAA TULOSILTAA 14.4. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. sy ys ku ut a De_26092019_01.indd 1 19.9.2019 12.59 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 25.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 25 . ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 8 Sosiaalinen media tarjoaa tehokkaan väylän demokratian horjuttamiseen. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. 1/ 20 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 1 • 20 20 / 16
09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Tradekan jäsenen vuosiedut Tradekan jäsenenä saat isoja valtakunnallisia sekä alueellisia etuja Resteliltä sekä yhteistyökumppaneiltamme. Lisäksi saat alennuksia Scandicin hotelleissa, lomista, silmälaseista, lehdistä ja kauppahalli24.fi -verkkokaupasta. Olet myös mukana vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. Saat reilun 20 % alennuksen Restelin ravintoloissa ruoasta ja juomasta sekä Restelin HelmiSimpukka-asemilla 40 % alennuksen autopesuista. Hyödynnä myös valtakunnallinen polttoaine-etusi St1ja Shell-asemilla sekä Vakuutusyhtiö Turvan myöntämä 10 % alennus esimerkiksi koti-, kaskoja matkustajavakuutuksista. (09) 774 3110, sähköp. Hyödynnä myös valtakunnallinen polttoaine-etusi St1ja Shell-asemilla sekä Vakuutusyhtiö Turvan myöntämä 10 % alennus esimerkiksi koti-, kaskoja matkustajavakuutuksista. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Tradekan jäsenen vuosiedut Tradekan jäsenenä saat isoja valtakunnallisia sekä alueellisia etuja Resteliltä sekä yhteistyökumppaneiltamme. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Hyvin etujen lisäksi voit vaikuttaa jäsenaloitteella osuuskuntasi toimintaan. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Saat reilun 20 % alennuksen Restelin ravintoloissa ruoasta ja juomasta sekä Restelin HelmiSimpukka-asemilla 40 % alennuksen autopesuista. Katso lisätiedot tradeka.fi/vuosiedut. Hyvin etujen lisäksi voit vaikuttaa jäsenaloitteella osuuskuntasi toimintaan. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. Käytä aina originaalilogoa. Käytä aina originaalilogoa. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Lisäksi saat alennuksia Scandicin hotelleissa, lomista, silmälaseista, lehdistä ja kauppahalli24.fi -verkkokaupasta. 220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Vaikuta talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan Demok16012020_001-002.indd 2 7.1.2020 15.55. www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. 220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Vaikuta talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan Demok16012020_001-002.indd 2 7.1.2020 15.55 www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. Onni Hoivan 25 % alennus kotisiivouksista laajenee tänä vuonna usealle eri paikkakunnalle. (09) 774 3110, sähköp. Katso lisätiedot tradeka.fi/vuosiedut. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Olet myös mukana vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. Onni Hoivan 25 % alennus kotisiivouksista laajenee tänä vuonna usealle eri paikkakunnalle
TAMMIKUUTA 2020 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI SILAKKA TEATTERI PALAPELI ILMIÖ KULTTUURI Parvena ääriajattelua vastaan. Ihan klassikkokamaa. POLITIIKKA De_16012020_03.indd 3 8.1.2020 15.01. Ohjelmatyön loppusuora. 3 Demokraatti 1/ 20 24 14 44 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 16
4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Emilie Uggla, Timo Sparf, Arja Jokiaho (opintovapaalla) Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinoinnin sihteeri / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Ka nn en ku va nk äs itt el y: Em ili e U gg la Ammattiliitot laajentavat toimintaansa työnvälitykseen, kun yhteiskunnan palvelut eivät riitä. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 30 TYÖNVÄLITYS Liittojen rooli kasvaa 5 6 8 11 12 14 20 21 22 23 24 27 28 34 41 42 44 48 50 52 54 56 65 66 72 73 74 + TEEMA Kansankapitalismi 57 De_16012020_04.indd 4 9.1.2020 9.31. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 30.1. Va. Sisältö 1/ 20 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Työtä ilman palkkaa Viikon kuva: Australia palaa Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Ari Korhonen D-analyysi: Politiikan kahtiajako D-ilmiö: Ääripäiden politiikkaa Koulu: Ikuisuusaihe nousi pintaan Huom!: Päivi Niemi-Laine Indeksi: Kapitalismi on rikki Alastalon salissa: Tunnepornoa SDP: Ohjelmatyön loppusuora PAM: Lisää palkkaa ja työtunteja Mepitshow: Eero Heinäluoma Teatteri: Klassikko ja diktaattori Kirjat: Tuntematon rintama Elokuvat: Helene ja Teräsleidit Kirjavisa Pelin purku: Lätkästä korikseen Syvässä päässä: Armonaikaa Puheenvuoro: Kaisa Vatanen Mielipiteet: Matti Ahteen teesit Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Maria Guzenina IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Hamy Ramezan Kielenpäällä: Mörkösaaren haurut Kasvot peilissä: Heidi Miettinen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
5 Demokraatti Rane Aunimo va. Palkansaajapuolella katsotaan oikeutetusti, että mitään syytä missään ei ole jatkaa palkattomien työntuntien tekemistä. Kiky-tuntien takana oli Sipilän hallituksen puristuspenkki, vaikka muodollisesti asiasta sovittiinkin työnantajaja työntekijäjärjestöjen kesken. Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimuksessa kiky-tunnit oli kirjattu erilliseen liitteeseen, joka voitiin irtisanoa jo viime vuoden lopussa. Katseet kääntyvät muun muassa kunta-alalle, missä varsinaiset neuvottelut työja virkaehtosopimuksista käynnistyivät tällä viikolla. Mitenkään tavatonta ei ole, että neuvottelut venyvät, kun neuvoteltavaa on paljon ja kiistat koskevat myös periaatteellisia kysymyksiä. Heidän tasa-arvo-ohjelmassaan tavoitellaan 1,8 prosenttiyksikön palkankorotuksia yli miesvaltaisten vientialojen korotustason. Työnantajapuolella taas tulkitaan, että kiky-tunnit ovat pysyväksi tarkoitettu järjestely kaikkialla, missä ne on kirjattu työehtosopimuksiin. JOKA TAPAUKSESSA on selvää, että Suomen nykyisessä neuvottelumallissa vientialojen esimerkillä on väliä, eikä muilla aloilla ole hinkua tyytyä vähempään. Keväästä tullee pitkä. Jos tunnit jostakin syystä jonnekin jäävät, ne nostavat palkkoja työnantajien itse määrittämän 1,4 prosentin verran. Minimissään siis katsotaan puolin ja toisin, että lisätuntien kohtalolla on vaikutusta siihen, kuinka palkankorotusprosenttien suuruutta lasketaan. Päänavausta on jo ehditty tulkita ainakin kahdesta näkökulmasta, pitkälti samasta kuin ennen sopimuksen syntymistäkin. Yhteisymmärrys ei vaikuta olevan lähellä, sillä Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen korosti heti teknologia teollisuuden sovusta kuultuaan, ettei alan ratkaisua voi suoraan rinnastaa kunta-alalle. De_16012020_04.indd 5 9.1.2020 9.31. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Palkattomat työtunnit eivät voi olla uusi normaali Pääkirjoitus KEVÄÄSTÄ TULLEE PITKÄ. T eollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden loppiaisen alla saavuttama sopu työehtosopimusneuvotteluissa oli merkittävä etenkin, kun neuvotteluja oli käyty eri muodoissa jo viime elokuusta. Hoitoalan järjestöt Tehy ja Super ovat tehneet tiettäväksi, että palkkaero kapenee vain rahalla eli maksamalla naisvaltaiselle alalle suuremmat korotukset. Nyt tehdyssä sopimuksessa palkkoja korotetaan kahden vuoden aikana yhteensä 3,3 prosenttia. Kunta-alan kaikki sopimukset päättyvät maaliskuun lopussa, ja niiden piirissä on 420 000 työntekijää. Vuoden 2017 kilpailukykysopimuksen yhteydessä sovitut kiky-tunnit eli Teollisuusliiton sanoin ylimääräiset talkootunnit poistuvat teknologiateollisuudesta
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Sa ee d Kh an De_16012020_06.indd 6 9.1.2020 9.28
Australiassa jo kuukausia riehuneet tulipalot ovat tuhonneet pelkästään Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa lähes 2 000 kotia. Paloissa tuhoutunut aluetta yhteensä noin 80 000 neliökilometriä, mikä vastaa noin Irlannin kokoista aluetta. Sää ei ole tuomassa helpotusta tilanteeseen, sillä kuuma kesäkausi jatkuu Australiassa. 7 Demokraatti AUSTRALIA PALAA. De_16012020_06.indd 7 9.1.2020 9.28. Australian maastopaloista nouseva savupilvi on havaittu yli 12 000 kilometrin päässä Chilessä ja Argentiinassa
Mutta väärä kysymys on, onko yhteiskunnassa varaa maksaa hoitohenkilökunnalle parempaa palkkaa. Kirkkoon kuuluu Suomen väestöstä hieman alle Kikystä riittää nyt puhetta. Niinistön puhe osui nappiin. Suomessa kirkon jäsenmäärä on noin 3 795 000. Työnantajat ovat laskeneet kiky-päivien arvoksi 1,4 prosentin palkankorotuksia vastaavan kustannusvaikutuksen. 54 000 ihmistä erosi kirkosta vuonna 2019 ja reilu 16 000 ihmistä liittyi. Työnantajat eivät kuitenkaan helpolla luovu kiky-päivistä eivätkä myöskään halua sopimuksia, jotka ylittäisivät Teollisuusliiton sopimuksen palkankorotusprosentin. Taloustutkimuksen kyselyn mukaan hoitajien muita korkeampia palkankorotuksia kannatti lähes 80 prosenttia vastaajista. Vaikeuskerrointa hoitoalojen neuvotteluissa lisää kiky ja julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen leikkaus. KANSAN VANKKA tuki, työnantajien vankka vastustus. 8 Demokraatti TYÖMARKKINAT PÄTKÄT HOKSAUS Kiky + 3,3 + 1,4 Varaa maksaa vai varaa olla maksamatta. Yksinkertaisen matemaattisen kaavan mukaan niille liitoille joille kiky jää voimaan pitäisi siis maksaa Teollisuusliiton neuvotteleman korotuksen lisäksi tuo 1,4 prosentin kiky-lisä. V IIK O N LU KU 69 prosenttia. Hänen mielestään työnantajan pitää rahoittaa palkankorotukset ja hallitusta ei kaivata neuvottelupöytiin. Etenkin vasemmistoliiton, SDP:n ja kristillisdemokraattien äänestäjät kannattivat parempia palkankorotuksia. – On kuitenkin selvää, että ilman työtaistelua tai vakavaa työtaistelun uhkaa teknologiateollisuuden avaamasta linjasta tuskin kukaan pääsee paremmalle tasolle. Tehyn sopimukset ovat voimassa maaliskuun loppuun saakka. Sund muistuttaa työmarkkinoiden työnjaosta. Tavoitteena oli liittokierroksesta huolimatta työmarkkinaratkaisu, jota ainakaan palkankorotusten osalta ei muilla aloilla ylitettäisi. Oikea kysymys on, että onko meillä varaa olla maksamatta, Ralf Sund kysyy Kansan Uutisten haastattelussa. Kuntaliiton arvion mukaan vuositasolla extrapalkankorotuksen hintalappu olisi 130 miljoonaa euroa, Tehyn ekonomisti Ralf Sundin mukaan se maksaisi 100 miljoonaa euroa vuodessa. Hyvä analyysi politiikan lyhytjänteisyydestä ja keskustelukulttuurin jyrkkenemisestä. EERO HEINÄLUOMA TWITTERISSÄ Turvallinen tunne tietäessä, että maata johtaa Kekkosen jälkeen vahva mies. Suurin vastustus oli perussuomalaisten ja kokoomuksen äänestäjissä. – Asia kaatuu hallituksen pöydälle jossain vaiheessa, mutta toivottavasti sen jälkeen, kun ratkaisu syntyy. Vientialojen neuvotteluissa työnantajat pelasivat toiseen suuntaan. Hoitoalan työntekijöitä edustavista palkansaajaliitoista Tehy ja Super ovat vaatineet 1,8 prosenttiyksikköä vientialojen palkkaratkaisua ylittävää korotusta. Vain 11 prosenttia vastaajista vastusti. TUULA HAATAINEN TWITTERISSÄ Niinistöltä mielenkiintoisia kiteytyksiä: ulkopolitiikkamme vaatimustaso nousee, jokainen valtio on oman onnensa seppä, EU on Suomelle tärkein taloudellisen hyvinvoinnin lähde. SEPPO KORHONEN TWITTERISSÄ De_16012020_08.indd 8 9.1.2020 10.19. Teollisuusliitto pääsi siitä sopimusneuvotteluissaan eroon, ja muut liitot haluavat samaa. Ylen kyselyn mukaan hoitajat saavat palkankorotusvaateilleen vahvaa tukea suomalaisilta. – Neuvotteluissa purkautuvat vuosien aikana syntyneet paineet. Kansan Uutisten haastattelussa Ralf Sund pitää realistisena, että hoitoalan kuoppakorotusten jälkeen paine suurempiin palkankorotuksiin kasvaa muillakin aloilla
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin ehdotukset ovat täynnä virheitä ja ristiriidassa sen julki lausumien tavoitteiden kanssa. Kun hatusta vetää MONI PERUSSUOMALAISTEN epämääräinen heitto on mennyt luvattoman vähällä huomiolla läpi mediassa ja muissa puolueissa. Tilannetta voi verrata vaikka Ranskaan, missä muun muassa Pariisissa julkisen liikenteen ja maan junaliikennettä halvaannuttanut lakko on kestänyt jo yli kuukauden. EK luopui keskitetyistä tulopoliittisista kokonaisratkaisuista vuonna 2017. Meillä ehkä enintään puristetaan kättä nyrkkiin taskussa – hyvissä ajoin ilmoitetussa lakkotapahtumassa. Monessa kyselyssä me olemme ilmastonmuutoksen nimissä vähentämässä lentämistä, välttelemässä lihansyöntiä ja muutenkin lopettamassa turhaa kulutusta. Yhteensä perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa on noin miljardin euron lovi. Tuomio on varsin tyly. Etenkin julkisala vastustaa vientivetoista palkkakattoa. De_16012020_08.indd 9 9.1.2020 10.20. Hyvät suomalaiset, me itsekkäät, ympäristömuutos on fakta ja sen torjunta osa meidän kaikkien yhteisiä talkoita, vaikka emme ikävää totuutta peilistämme haluakaan nähdä, muistuttaa Demokraatin väki Palkkakatto SANANSELITYS kummittelee parhaillaan käytävien työmarkkinaneuvottelujen taustalla. Ja sitten me hyvät epärehelliset. Ranskassa kadut näyttävät lakkojen aikana lähinnä taistelutantereelta palavine autoineen ja mellakkapoliisineineen. Myös maahanmuutossa perussuomalaiset puhuvat ”parin miljardin vuotuisista kustannuksista”. Laskutaidon puutetta vai tarkoituksellista harhaanjohtamista. Mutta hyvät hurskastelijat, minä ja sinä, lentäminen on suositumpaa kuin koskaan, eikä lihansyönnin tilastoissakaan näy notkahdusta. Oikeassa budjetissa maahanmuuton ja kotouttamisen yhteiskustannuksiksi on arvioitu ensi vuonna 370 miljoonaa euroa. Lakkoa ranskalaisittain SUOMESSA TYÖNANTAJAT ovat ajaneet lakko-oikeuden rajoittamista vedoten muun muassa taloudellisiin menetyksiin. Työnantajat ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK ovat neuvotteluissa paljon vartijoina. Käytännössä työnantajien ajama palkkakatto on kuin yksipuolinen keskitetty sopimus, vaikka virallisesti nyt jälleen käydään liittokierrosta. Lakkoilijat vastustavat Ranskan hallituksen suunnittelemaa eläkeuudistusta. Tarkemmin sanottuna meistä suomalaisista neljä kymmenestä – miehistä puolet ja naisista kolmannes asiaa selvittäneeseen kyselyyn vastanneista – on rehellisiä ja myöntää, että ei aio muuttaa mitenkään käyttäytymistään ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä. Eläkkeiden verotusta koskeva ehdotus maksaa noin 350 miljoonaa euroa vuodessa perussuomalaisten esittämän 50 miljoonan euron sijaan. Mutta Suomessa niin yhteiskunta kuin yrityselämäkin selviää lakoista varsin vähällä. Puolueen leikkauspolitiikka sorsisi pienituloisia ja tarjoaisi yhteiskunnan hyväosaisille veronalennuksia. Nyt SDP:n veroasiantuntija Lauri Finér on avannut veropolitiikka-blogissaan perussuomalaisten talousja veropolitiikkaa. Ei, vaikka joka viides suomalainen on ilmoittanut muuttavansa ruokavaliotaan ympäristöystävällisemmäksi ja joka kuudes rajoittamaan autoiluaan ja lentämistään. Niiden suuruudesta tosin on monenlaisia näkemyksiä. Tämä selvisi Maaseudun Tulevaisuuden kyselystä, johon vastasi 1 100 suomalaista. Ne vahtivat, että Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimaa palkankorotusprosenttia ei muilla aloilla ylitetä. Finer asemoi puolueen talouspolitiikan suomalaisen poliittiisen kentän oikeaan äärilaitaan. Perusteluna on julkisen sektorin huonompi palkkataso. Vaihtoehtobudjetissaan perussuomalaiset esimerkiksi leikkaisivat veroja 547 miljoonalla eurolla ja valtion menoja 741 miljoonalla eurolla verrattuna hallituksen budjettiesitykseen, mutta Finerin mukaan perussuomalaisten veronalennukset maksaisivat lähes puoli miljardia euroa enemmän kuin on laskelmissa. Muutenkin Suomessa lakot vaikuttavat lähes virkamiesmäisiltä Ranskaan verrattuna. 9 Demokraatti POLITIIKKA LAKKO PARI VALITTUA SANAA Hyvät kansalaiset, medborgare, ei voi vähempää kiinnostaa, ajattelee moni meistä suomalaisista ilmastomuutoksen torjunnassa
Vas tau kse t: 1. De_16012020_10.indd 10 9.1.2020 9.44. Hon gko ngi n hal lin toj oht aja Car rie Lam 3. Spl it 2. 4. Missä kaupungissa sijaitsee maailman vilkkain rautatieasema. Entä mikä on Euroopan vilkkain rautatieasema. Minkä muotoista pastaa on farfalle. Mikä on Kroatian toiseksi suurin kaupunki. Missä kaupungissa ja minkä puolueen kaupunginvaltuutettuna edellä mainittu henkilö vaikuttaa. For ssa , kok oom us 10. 6. Kuka on sanoittanut Suomen euroviisukappaleen La Dolce Vita. 10. 5. 2. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT Kuvaaja 20 vuotta, ja maa palasi hevosaikaan. Kuka oli Suomen ensimmäinen valtakunnansovittelija. Niil o Leh tin en 5. Kuka on kuvassa. 7. Tur kka Mal i 9. Iranin ydinaseuhkan vahvistuminen kiristää entisestään Lähi-idän tilannetta. 8. Vuo nna 196 2 4. Trumpin teon takana oli – hänen perusteluistaan huolimatta – myös sisäpolitiikka, sillä tänä vuonna on Yhdysvalloissa presidentinvaalit, ja Trump halusi Suleimanin surmalla rakentaa vahvan presidentin imagoa. Etenkin, kun Trumpin aikaisemmat kansainväliset ”avaukset” ovat osoittautuneet vähemmän onnistuneiksi diileiksi, alkaen paljon hehkutetusta tapaamisesta Pohjois-Korean Kim Jong-unin kanssa. 10 VIS V 1. 3. 201 MAAILMAN TILA • Trump pelaa Lähi-idässä presidenttipeliä Ulkopolitiikka on sisäpolitiikkaa Y hdysvaltojen presidentti Donald Trump pelasi kovilla panoksilla, kun hän teki päätöksen iranilaiskomentaja Qassem Suleimanin surmaamisesta lennokki-iskulla. Minä vuonna Instagram aloitti toimintansa. Gar e du Nor d (Pa riis i) 8. Suleimanin surmasta voi tulla Trumpille kallis poliittinen painolasti, jos Lähi-idässä alkaa kostoiskujen kierre. Iranin korkein johtaja ajatollah Ali Khamenei vannoi kostoa Yhdysvalloille ja Trump uhkasi Yhdysvaltojen iskevän kymmeniin Iranille merkittäviin kohteisiin, jos Iran ryhtyy vastatoimiin. Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean välit ovat nyt, jos mahdollista, kylmemmät kuin ennen kyseistä tapaamista. Rus etin tai per hos en muo toi sta 6. Kyse oli todenäköisesti Iranin toiseksi vaikutusvaltaisimmasta henkilöstä. Minä vuonna valtakunnansovittelijan virka perustettiin Suomeen. Iran ilmoitti myös jatkavansa ydinsopimuksesta vetäytymistä. 9. Tok ios sa 7
Viime syksynä tuli yhteensä 20 vuotta täyteen kuntauraa, Raision kaupunginjohtajana Ari Korhonen kertoo. 11 Demokraatti Monelle kuntalaiselle kunnanjohtaja on edelleen kunnan isä tai äiti. – Nykyään kunnanjohtajan työ nähdään enemmän työurana kuin luottamustehtävänä. Taustalla oli työ Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajana ja Turun SDP:n kunnallisjärjestön toiminnanjohtajana 2003–2005. VAIKKA KORHOSEN omasta puoluesihteeriajasta on jo aikaa, on hän valmis miettimään kyseisen, tämänkin välillä tuulisen työn perusolemusta. Vuosikymmenen aikana on valtion toimien takia noin prosentti kuntien verotuloista hävinnyt. – Kunnilla on mahdollisuus selvitä tästäkin haasteesta, mutta kunnat eivät voi itse ratkaista asiaa. Korhonen on pitkällä kuntaurallaan nähnyt, kuinka kunnanjohtajan työ on vähitellen muuttunut virkajohtamiseksi. – Kuntatyössä olen omalla osaamisalueellani. Kuntamies uskoo parempaan Kuntataloudella on vielä toivoa, sanoo Raision kaupunginjohtaja ja SDP:n ex-puoluesihteeri Ari Korhonen. Tästä huolimatta Korhonen uskoo, että kunnat vähitellen saavat taloutensa oikenemaan – joitain kriisikuntia lukuunottamatta. Kuntatalous on osa julkista sektoria, ja valtio vaikuttaa siihen kuntien verotusta ja valtionosuuksia säätelemällä. Pidän tätä tärkeänä ruohonjuuritason työnä, sillä kunnissahan hyvinvointiyhteiskunnan palvelut käytännössä tehdään. Korhonen kuvaa virkamiehen työn muuttuneen aikaisempaa raadollisemmaksi ja tuulisemmaksi. Tämä oli yksi syy, miksi aikoinaan lähdin SDP:n puoluesihteerin tehtävästä Turun vs apulaiskaupunginjohtajaksi. Toinen syy työn tuulisuuteen on varmasti myös kuntatalouden ongelmat, olemme eläneet pitkään tiukkoja aikoja, Korhonen sanoo. Hän kuitenkin muistuttaa, että monelle kuntalaiselle kunnanjohtaja on edelleen kunnan isä tai äiti. – Politiikasta ja poliittisesta keskustelusta on viime vuosina tullut lyhytjänteisempää. Ei itsensä tai kenenkään muunkaan tahon takia, vaan kansalaisten ja puolueen parhaimman hyväksi, Korhonen pohtii. Virkavastuulla työtä tekevän, etenkään kunnanjohtajan, on vaikea osallistua somekeskusteluihin. Yksi syy tähän on some, missä paikallisasiat ja kunnallinen päätöksenteko ovat suosittu aihe. Veto Varsinais-Suomeen oli kuitenkin kova. ”O len aina ollut kuntamies. – Mielestäni tärkeintä on koko ajan muistaa, miksi kyseistä työtä tehdään. Lisäksi hänet oli valittu Turun valtuustoon vuonna 2008. Korhonen työskenteli SDP:n puoluesihteerinä vuosina 2008–2010. Olen hakenut Raumalle kaupunginjohtajaksi, Korhonen kertoo. Pelkästään kikyn yhteydessä toteutetut veronalennukset veivät kahden miljoonan euron vuotuiset verotulot Raisiolta. Vuonna 2006 Vuonna 2019 De_16012020_10.indd 11 9.1.2020 9.44. Teksti Heikki Sihto Kuvat Ari Korhosen arkisto MISSÄ OLET NYT. Siksi itsekin etsin uusia haasteita. Vuoden 2010 syksyllä Korhonen valittiin Raision kaupunginjohtajaksi. Monen kunnan talous on kuralla. Kuntien isoimpana haasteena hän pitää huoltosuhdetta eli miten selvitään ikääntymisen kustannusvaikutuksista
Esimerkiksi kokoomuksen varakansanedustaja ja kunnanvaltuutettu Atte Kaleva totesi Verkkouutisten kolumnissaan, että ”erimielisyydet perussuomalaisten kanssa eivät liity maahanmuuttoon tai monikulttuurisuuteen vaan suhtautumiseen EUja Venäjä-politiikassa”. Vastakkainasettelu voi myös kääntyä itseään vastaan. MYÖS VIHREIDEN vaikuttaja Osmo Soininvaara on haarukoinut tulevia hallitusvaihtoehtoja – vastakkainasettelun pohjalta – jos kannatuskriisissä rypevä keskusta päättäisi lähteä hallituksesta. Ääriajattelua vastustavan liikkeen Facebook-sivuilla oli jo tammikuun alussa 24 000 jäsentä. Erilaiset ääripäät hallitsevat keskustelua. Tähän liittyvät myös muutokset eri puolueiden arvoissa. Sen ääripäät, vihreät ja perussuomalaiset ovat kasvattaneet kannatustaan. Perussuomalaisten kantojen peesailu tai haastaminen heidän omilla agendoillaan voi kuitenkin olla kohtalokasta. N yt eletään vastakkainasettelun aikaa. Tosin vastentahtoisuus on ollut suurelta osin molemminpuolista. Paloheimokin varoittaa, että kannattajista kilpailtaessa perussuomalaiset todennäköisesti voittaa peruskokoomuslaiset. Kenen kanssa POLITIIKKA JA YHTEISKUNNALLISET ASIAT KIINNOSTAVAT. Oppositiossa olevasta kokoomuksesta on tullut jo useita puheenvuoroja, joissa on löydetty yhteistä perussuomalaisten kanssa. Tästä kertoo osaltaan jouluna perustettu Silakkaliike. Tästä on isompi juttu tässä lehdessä alkaen sivulta 14. Tilanne on haastava politiikan keskikentällä pelaaville SDP:lle ja keskustalle. Kaleva haluaa kokoomuksen ”kirkastavan ideologista linjaansa ja muodostavan oikeistolaisen vastavoiman punavihreälle blokille. Valtiotieteen emeritusprofessori Heikki Paloheimo on arvioinut, että kokoomus on jakaantumassa kansainväliseen yhteistyöhön luottavaan siipeen sekä kansallisia suojamuureja rakentavaan ”peruskokoomuslaiseen” siipeen. Niiden vastakkainasettelu – osin todellinen, osin tarkoituksella rakennettu – on osoittautunut eduksi kummallekin. POLIITTINEN TILANNE on herättänyt puolueissa pohdintaa erilaisista uusista yhteistyökuvioista. Politiikan pelikenttä on murroksessa, nyt ääripäät kiinnostavat. Tosin pitää muistaa, että puolueiden kannatusluvut voivat kääntyä nopeastikin. Hyvää tilanteessa on se, että politiikka ja yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat. De_16012020_12.indd 12 9.1.2020 9.46. Vaikka Kulmunin kommentissa oli mukana oman kannattajakunnan pelottelua ja herättelyä, kertoo se myös puoluekentän muutoksesta. Soininvaara näkee kaksi vaihtoehtoa: kokoomus nousee hallitukseen, jossa on myös vihreät tai seuraava hallitus rakennetaan kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan. Selvemmin poliittisen kentän keskelle sijoittuvat SDP, keskusta ja kokoomus – perinteiset isot puolueet – joutuvat kamppailemaan rajummin äänestäjistä. Myös poliittinen kenttä on Suomessa jakautunut. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi analyysi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Pahimmin kannatustaan menettäneen keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni jo pohti Helsingin Sanomien haastattelussa, voiko puolue enää nousta nykyisestä kannatusalhostaan. Tähän saakka perussuomalaiset eivät ole löytäneet muista puolueista yhteistyökumppaneita
NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: STT Lähde: Kauppalehti Arvostamme suomalaista työtä. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 . . Nyt muutkin liitot haluavat niistä eroon. ! 140 litraa 150 miljoonaa kupillista miljardi kupillista 91% suomalaisista juo kahvia Miehet juovat keskimäärin 4,4 kupillista päivässä. Naiset juovat keskimäärin 3,8 kupillista päivässä. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Kahvin kulutus Suomessa Yhden kahvikupillisen valmistamiseen kuluu vettä Kotitalouksissa kahvia kaadetaan vuodessa viemäriin Työpaikoilla kahvia kaadetaan vuodessa viemäriin G ra fii kk a: Em ili e U gg la / Lä ht ee t: Ka hv ija pa ah tim oy hd is ty s ja Te rv ey de n ja hy vi nv oi nn in la ito s, 20 18 Kiky-puhe Teollisuusliiton sopimukseen ei tullut kiky-päiviä. . Suomalaiset joivat kahvia eniten koko maailmassa vuonna 2018 eli 9,9 kiloa kahvia henkeä kohden. . Raakakahvia tuotiin Suomeen vuonna 2016 noin 71 miljoonaa kiloa, jossa oli lisäystä reilut viisi prosenttia edellisvuodesta. De_16012020_12.indd 13 9.1.2020 9.46. . Suomalaisilla on näillä tileillä rahaa 82,6 miljardia euroa. Suodatinkahvi on ylivoimaisesti suosituin kahvi Suomessa. . Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Talletuskorko Käyttelytilien keskikorko on laskenut 0,07 prosenttiin
14 Demokraatti ILMIÖ Politiikka kiinnostaa, perinteiset puolueet eivät. 2000-luvun alkuvuosina puhuttiin puolueiden erojen katoamisesta ja politiikan kiinnostavuuden laskusta. ÄÄR PÄIDEN POLITIIKKAA Teksti Simo Alastalo / Grafiikka Emilie Uggla De_16012020_14.indd 14 8.1.2020 16.09. Ero nykypäivään on huima. Kansalaisten näkökulmasta perinteisten puolueiden SDP:n, keskustan ja kokoomuksen politiikan käytännön erot olivat aiempaa vaikemmin hahmotettavia. Merkittävin kuluneen vuosikymmenen poliittinen trendi on Turun yliopiston dosentin, poliittisen kuplat -hankkeen vetäjän Arttu Saarisen mukaan puolueiden ideologisten erojen korostuminen. – Jakolinja kulkee uusien ja vanhojen puolueiden välillä. Suurin yksittäinen syy nyt tapahtuneeseen muutokseen on Saarisen mukaan perussuomalaisten nousu. P olitiikan 2020luku käynnistyy olennaisesti erilaisesta tilanteesta kuin 2010-luku. Perussuomalaiset sekä toisaalta vihreät ja SKDL:n raunioille perustettu vasemmistoliitto eroavat perinteisistä puolueista ja toisistaan kaikkein eniten. Suuret perinteiset puolueet ovat Saarisen mukaan 1970-80-lukujen taitteesta lähtien muuttuneet linjaltaan yhä enemmän yleispuolueiksi. Vihreät ja perussuomalaiset ovat kyenneet myös kasvattamaan jäsenmääriään, kun puolueiden jäsenmäärät ovat muutoin liki puolittuneet 1980-luvun huippuvuosista, jolloin puolueisiin kuului yhteensä miltei 600 000 suomalaista
Juuri sieltä on Saarisen mukaan lähtöisin myös muualle mediaan ja yhteiskuntaan leviävä kärjistynyt ilmapiiri. Talouspolitiikkaan ja sosiaalipolitiikkaan kytkeytyvä oikeisto-vasemmisto-jako on jäänyt vähemmälle huomiolle. Jako selittää poliittista käyttäytymistä yhä enemmän. Erittäin kiinnostunut 2018 2012 2008 2006 2003 1999 1996 % Jonkin verran kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut Ei lainkaan kiinnostunut / ei osaa sanoa 18–29-vuotiaat 13 15 8 6 9 6 7 52 28 8 10 20 16 9 11 18 28 35 41 37 38 38 47 37 37 45 45 37 37 Kuinka paljon seuraavilla keinoilla voi mielestäsi vaikuttaa. Käytännössä arvoerot kiteytyvät ilmastonmuutoksen ja maahanmuuton ympärille sekä liittyvät esimerkiksi kiistelyyn kasvissyönnin tai yksityisautoilun mielekkyydestä. Uudemmat puolueet myös tuovat sitä esille ja ruokkivat toinen toisiaan. Erittäin paljon Asettumalla ehdolle vaaleissa Äänestämällä 2018 2013 2018 2013 % Melko paljon Melko vähän Erittäin vähän Ei ollenkaan / ei osaa sanoa 20 11 50 45 46 23 6 5 10 6 7 2 8 3 31 26 28 42 16 17 Nuorten kiinnostus politiikkaan Lähde: Nuorisobarometri 2018 De_16012020_14.indd 15 8.1.2020 16.09. 15 Demokraatti Perussuomalaisten nousua Saarinen selittää 2010-luvulla korostuneilla postmateriaalisilla arvoilla. NUORTEN USKO SIIHEN, ETTÄ KANSSAIHMISET HALUAVAT HYVÄÄ ON HAPERTUNUT. UUDEKSI POLIITTISEN keskustelun areenaksi on noussut sosiaalinen media. Politiikan ääripäät jakautuvat arvojanalle, jonka toisessa päässä on perussuomalaisten edustamat uuskonservatiivit ja toisessa päässä kaupunkilaiset arvoliberaalit kuten vihreät ja uusi vasemmisto
Kiinnostus politiikkaan on nuorten keskuudessa tutkimusten mukaan jakautunutta. Keskikohtaan sijoittuvat ihmiset ovat useammin hiljaa. Samat nuoret, jotka osallistuvat mielenosoituksiin, vaikuttavat kuluttajavalinnoilla, allekirjoittavat kansalaisaloitteita ja äänestävät vaaleissa. Nyt huoli on siirtymässä yhteiskunnallisiin kysymyksiin. – Meillä oli unelma-mielenosoitus, sen vastamielenosoitukset tai uusimpana Silakka-liike, mitkä yrittävät pysyä erossa puoluepolitiikasta vaikka tapahtumissa on mukana myös puolueaktiiveja. – Ikään kuin huolten määrä olisi vakio. Osallistuminen myös kasautuu. He eivät tavallisesti hae rahoitusta eikä heillä välttämättä ole pidempiaikaisia strategisia tavoitteita, Saarinen sanoo. Vasemmistolaisuuden kasvu on pilkahdellut muun muassa Jeremy Corbynin muutaman vuoden takaisessa suosiossa tai Yhdysvaltain demokraattien Bernie Sandersin suosiossa. – Noin puolet nuorista on mukana mutta kiinnittyminen on löyhtynyt. Jos joku ilmoittaa olevansa vegaani, sen perusteella voi päätellä aika paljon hänen maahanmuuttonäkemyksistään. Neljännen sektorin toiminta perustuu vapaamuotoisuuteen ja nopeuteen, ei perinteiseen yhdistyspohjaan. Selitykset nuorten poliittisuudelle menevät Myllyniemen mukaan helposti metsään. Selitys on alle 30-vuotiaiden keskuudessa suosituin puolue vihreät. Arttu Saarisen mukaan uusiin politiikan trendeihin kuuluu myös neljännen sektorin aktivoituminen. – Taustalla on elämäntapapolitiikkaa. Samaan aikaan epävarmuus oman elämän suhteen on Myllyniemen mukaan vähentymässä. JOS JOKU ILMOITTAA OLEVANSA VEGAANI, SEN PERUSTEELLA VOI PÄÄTELLÄ AIKA PALJON HÄNEN MAAHANMUUTTONÄKEMYKSISTÄÄN. Kun kaksi hyvin erimielistä keskustelee virtuaalisesti, voi kuvitella mitä tapahtuu. NUORISOTUTKIJA Sami Myllyniemen mukaan politiikassa on tapahtunut nuorissa myös vasemmistolaistumista. Yleistyvässä vasemmistolaisuudessa on hyvä kalske, siihen halutaan samaistua. He haluavat osallistua, mutta eivät sitoutua. Molempien kannattajissa on paljon nuoria vaikka itse poliitikot ovat jo keski-iän ylittäneitä ihmisiä. – Nämä ryhmät kokoavat itsensä somessa ja ehkä tapaavat, ja toiminta saattaa jäädä siihen. JOS PUOLUEIDEN erojen kasvu on yksi päättyvän vuosikymmenen trendeistä, nuorten kohdalla on kiinnitetty maailmanlaajuista huomiota luottamuksen hapertumiseen. Asetelma vaikuttaa keskustelun sisältöön olennaisesti, Saarinen sanoo. Sama ilmiö näkyy järjestöissä, poliittisessa toiminnassa, jopa perheiden perustamisessa. Myös huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut räjähdysmäisesti nuorten parissa. Se on vähän niin kuin brändi, mennään sen mukaan missä on parhaat bileet. – Tutkimusten mukaan nuorten usko siihen, että kanssaihmiset haluavat hyvää on hapertunut. – Vihreät on yhtä vasemmalla kuin demarit vaikka vihreiden kannatusta ei lasketa yleensä mukaan vasemmiston yhteiskannatukseen, Myllyniemi sanoo. De_16012020_14.indd 16 8.1.2020 16.09. Myös kasvissyönnin ja poliittisen aktiivisuuden välillä on havaittu yhteys. 16 Demokraatti D-ILMIÖ – Ihmiset, jotka keskustelevat somessa politiikasta ovat tutkimustemme mukaan arvoliberaaliutta mittaavalla akselilla toisistaan varsin kaukana. Taustalla on sosiaalinen media, klikkiytyminen ja vihapuhe, jotka eivät ole omiaan lujittamaan luottamusta yhteiskuntaan tai kanssaihmisiin. – Ilmiö on samanlainen kuin tupakoinnin vähentymistä selitettäessä, missä vedottiin valistuksen tehoon vaikka kyse on myös imagojutuista. Ympäristöajattelu, vasemmistolaisuus, korkea koulutustaso ja terveelliset elämäntavat liittyvät toisiinsa erikoisena pakettina
Heidän koko maahanmuuttovastaisuutensa kytkeytyy tiiviisti ajatukseen, ettei meillä ole enää varaa hyvinvointivaltioon. perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi maamme heikosta syntyvyydestä puhuttaessa, että vääristynyt väestöLähde: Nuorisobarometri 2018 De_16012020_14.indd 17 8.1.2020 16.09. Kyllä, usein Kyllä, joskus En Ei vastausta 52 % 27 % 21 % 1 % Osallistuminen yhteiskunnallisiin asoihin Ollut viimeisen vuoden aikana 2018 2013 mukana poliittisessa toiminnassa muuten pyrkinyt vaikuttamaan (n = 1 902) 15 % 7 % 45 % 31 % Kenen Suomi. Suomessa Timo Soini halusi määritellä perussuomalaiset työväenpuolueeksi ilman sosialismia. – Nythän perussuomalaisissa on hyvin vahva epäluulo tiettyä talouden jakopolitiikkaa kohtaan, mutta tästäkään ei puhuta. Esimerkiksi Tanskassa populistit ovat siirtyneet oikeistolaisesta talouspolitiikasta vasemmistolaisempaan talouspuheeseen perinteisin sosialidemokraattisin äänenpainoin. Valtion roolia halutaan pienentää ja kutistaa. Tässä mielessä hyvinvointivaltio onkin vielä olemassa ja sitä pitää puolustaa, mutta jos katsoo perussuomalaista talouspolitiikkaa, he eivät välttämättä halua millään tavalla tukea vasemmistolaista talouspoliitikkaa. Demokraatin haastattelussa 24.10. He ovat siirtyneet oikeistolaisempaan talouspolitiikkaan siinä missään ainakin puheen tasolla Tanskassa Kansanpuolue on siirrynyt antisosialistisesta puheesta ja hyvinvointivaltion kritiikistä kohti vasemmistolaisempaa ilmaisua, Emilia Palonen katsoo. 17 Demokraatti Oletko vaikuttanut äänestämällä. – Nythän heidän talouspolitiikkansa on radikaalin oikeistolaista. Palonen toteaa, että vielä Timo Soinin aikaan korostettiin työperäistä maahanmuuttoa. Tilanne on erilainen nyt: – Koko maahanmuuton kategoria halutaan kiinnittää tyyppiin, joka tulee tänne ja käyttää meidän hyvinvointivaltiomme palveluita eikä ahkeraan työteliääseen maahanmuuttajaan. VALTIO-OPIN DOSENTTI ja yliopistonlehtori Emilia Palonen on tutkinut Pohjoismaiden populististen puolueiden välisiä eroja
Olennaista on terve väestörakenne, jossa tuottavaa työtä ja yrittämistä verottamalla voidaan rahoittaa palvelut, joita väestö tarvitsee, Halla-aho vastasi. Lä hd e: N uo ris ob ar om et ri 20 18 De_16012020_14.indd 18 8.1.2020 16.09. Eivät ihmiset lakkaa tekemästä lapsia missään vaiheessa, Halla-aho sanoi. Vaikea sanoa, karrikoiko Palonen vai ei, mutta näin hän sanoo: – En tiedä, mihin se johtaisi. On olemassa paljon maita, joissa on paljon pienempi väestö kuin Suomessa ja ne tulevat sen kanssa toimeen. – Aikanaan vanhemmat ikäluokat väistyvät paremmille metsästysmaille ja sitten meillä on mahdollisesti stabiilimpi, pienempi väestö Suomessa. pyramidi oikaisee itsensä ajan saatossa. Jossain syntyvyydessäkin tulee pohja vastaan. Minkälaiseen hyvinvointivaltioon ja Suomeen perussuomalainen Suomi sitten johtaisi. Häneltä kysyttiin myös, olisiko Suomessa hyväksyttävä ”stabiilimpi, pienempi väestö” eikä tämän vuoksi otettaisi tänne ulkomailta ihmisiä. Jos ihmiset pääsisivät vasta vuosien jälkeen terveyspalveluihin, olisiko meillä sitten tarttuvia tauteja ja kipeitä ihmisiä pilvin pimein. 18 Demokraatti D-ILMIÖ VIHR KOK KESK PS VAS SDP RKP KD 30 25 20 15 10 5 1996 2008 2018 % Nuorten puoluekannatus Kyselytutkimus alle 30-vuotiaille, 1996–2018 SDP Eri puoluetta kannattavien nuorten sijoittuminen yhteiskunnallisen ajattelun ulottuvuuksille 5 4 3 2 1 1 SDP KOK KESK PS VAS VIHR 2 3 4 5 VASEMMISTO AR VO LI BE RA AL I AR VO KO N SE RV AT IIV IN EN Keskiarvo 2018 2008 Ke sk iar vo OIKEISTO HYVINVOINTIPALVELUT OLISI RAJATTU NIILLE, JOTKA TEKEVÄT TÖITÄ JA OVAT SUOMALAISTAUSTAISIA. – En ymmärrä, miksi Suomen väestön pitäisi olla hamaan tulevaisuuteen juuri sen kokoinen kuin se on nyt tai miksi sen pitäisi kasvaa koko ajan. – En halua paljon näitä esimerkkejä antaa, koska ne ovat sitten perussuomalaisten seuraavassa vaaliohjelmassa. Hyvinvointivaltion taustaideana oleva universalismi (kaikkien huomioiminen) kärsisi. Varmaan hyvinvointipalvelut olisi rajattu niille, jotka tekevät töitä ja ovat suomalaistaustaisia. Palonen pohtii myös, voisiko tulla kehitys, jossa Suomessa vaikkapa 10 vuotta asuneet maahanmuuttajat pääsevät vasta osallisiksi kunnallista terveyspalveluista
Se kannattaa jakamattomia ihmisoikeuksia. SOSIAALISESSA MEDIASSA ääripäitä edustavat hallitsevat keskustelua riitelyllään. Maltillinen vasemmisto ja maltilliset porvarit pystyivät yhteistyöhön, ja näin äärioikeisto ei päässyt valtaan kuten valitettavasti monessa muussa maassa, hän viittaa historiaan. Viesti on kuultu hyvin. Tiistaina 7. SILAKAT ON yritetty riisua puoluepoliittisista tunnuksista – ettei mikään puolue kaappaa liikettä omakseen. Koski kertoi tyrmistyksestään, kuinka al-Holin leiriltä tuoduista orpolapsista levitettiin livestriimejä Youtubeen ja niihin kirjoitettiin halventavia kommentteja lapsista. Isossa joukossa on tavallisia ihmisiä, jotka ovat ilmoittamassa, että tämä meininki ei käy. Italiassa liike vastustaa oikeistopopulisti Matteo Salvinin La Lega -puoluetta. Jaatinen odottaa nyt, miten Silakat tulevat parveilemaan tulevaisuudessa. Jaatinen näkee samanlaisia IKL-kaikuja vastakkainasettelussa ”meikäläisiin” ja ”heikäläisiin”. SILAKKALIIKKEEN ARVOT vastaavat hänen mielestään hyvin myös sosialidemokratian periaatteita. Se järjestää ensimmäisen mielenilmauksensa helmikuun alussa. Tällainen kansakunnan jako estää hänen mielestään järkevän politiikanteon. – Mukana on hyvää innostusta, johon ei pidä suhtautua pilkallisesti. Miten riidellä kalaparven kanssa, kun se hajotessaan yhdistyy uudelleen. Yksi heistä on Juha Jaatinen, Postija logistiikka-alan unionin PAUn koulutusja järjestötoimitsija. tammikuuta Silakoilla oli Facebook-ryhmässä noin 24 000 jäsentä ja Twitterissä 13 800 seuraajaa. – Yhteiskunnan toimintakyky perustuu ihmisarvon, demokratian ja oikeusvaltion kunnioittamiselle. Silakkaliikkeessä on kuitenkin mukana puoluepoliittisesti aktiivisia ihmisiä, jotka kokevat sen arvot omakseen. Tiedotteessaan liike kertoo pyrkivänsä tuomaan yhteen arvoiltaan humaaneja ihmisiä ympäri Suomen. 19 Demokraatti Silakkaliike ui ääriajattelua vastaan KANSAKUNNAN JAKO ESTÄÄ JÄRKEVÄN POLITIIKANTEON. Jaatinen epäilee sen johtuvan hermostuksesta, koska Silakoille näkyy olevan tarvetta. Teksti Marja Luumi De_16012020_14.indd 19 8.1.2020 16.09. Alkusoittona Silakoille oli peliyhtiössä työskentelevän Johannes Kosken blogi, jossa hän kertoi perustaneensa kansanliikkeen muutaman kaverinsa kanssa Italian vastaavan sardiiniliikkeen inspiroimana. Miten riidellä kalaparven kanssa, kun se hajotessaan yhdistyy uudelleen. Hän on myös SDP:n puolueosaston, Ay-väen sosialidemokraattien, puheenjohtaja. J oulupäivänä suomalaiselle poliittiselle kentälle rymisti vauhdilla Silakkaliike, joka vastustaa populistista, rasistista politiikkaa ja kielenkäyttöä. Silakoinnin sääntöjen mukaan turhat kyselyt puoluekannasta poistetaan, jotta keskusteluseinä pysyy siistinä. – Sitä on Suomessa kyetty tekemään jo 1930-luvulta lähtien, kun äärioikeisto oli nousemassa. Liike kertoo julistuksessaan edustavansa rauhanomaista vastavoimaa populistiselle, vihaa ja rasismia provosoivalle politiikalle. Jaatinen uskoo, että Silakoiden rauhanomainen viesti voi hyvinkin kääntää keskustelun suuntaa. Siitä se lähti. – Ei tarvitse painia yksinään ja joutua mahdollisesti maalitauluksi vaan nostaa yhdessä ääntä muiden kanssa tärkeiden arvojen puolesta. Somesta liike siirtyy myös kentälle. Jaatinen peräänkuuluttaa yhteistyötä, kun jakamattomat ihmisoikeudet ovat vaarassa. – Mutta miten hyökätä porukan kimppuun, joka ei ole organisoitunut. Jaatisen mielestä Silakat on ehtinyt lyhyessä ajassa jo tehdä yhden tärkeän liikkeen: kertoa maan hiljaisille, että tässä on turvallinen paikka parven keskellä tulla mukaan vaikuttamaan. Vihreät on ollut perussuomalaisille helppo ottelukumppani, kun on tiedetty aina, mihin kannattaa iskeä. Entäpä mitä Silakoilla olisi annettavaa opiksi poliittisille puolueille. – Ainakin suunnaton innostus, aktiividemari Juha Jaatinen vastaa. Suomessakin on nähtävissä epädemokraattista liikehdintää, joka uhkaa näitä arvoja, Jaatinen perustelee liittymistään Silakoihin. JAATISEN MIELESTÄ on hyvä pistää merkille, että ainoa puolue, joka on ottanut Silakkaliikkeeseen kantaa on perussuomalaiset hyökkäämällä liikkeen kimppuun. – Ainakin liike voi korostaa sitä, että kyse ei ole perussuomalaisten ja vihreiden nokittelusta vaan periaatteellisten oikeuksien puolustamisesta niiden uhmaamista vastaan. Se on hyödyttänyt vihreitäkin, kun on käyty identiteettipolitiikkaa puolin ja toisin, hän pohtii. Ilmassa on ollut tahallistakin väärinymmärrystä
Lindtman toteaa myös, että elämänkatsomustiedon avaamista kaikille vapaasti valittavaksi oppiaineeksi on myös syytä selvittää. Se on osa yleisja sydämen sivistystä. Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mielestä oppiaineiden yhdistämisen suurin haaste on, miten huomioidaan molempien tärkeiden oppiaineiden sisältö riittävässä määrin sekä uskontokuntiin kuuluvien oppilaiden tarpeet saada tietoa sekä omasta että muista uskonnoista. USKONNONOPETUS PUHUTTAA myös luterilaisessa kirkossa. Teksti Johannes Ijäs / Kuva iStock USKONNONOPETUS De_16012020_20.indd 20 9.1.2020 10.49. Uuden oppiaineen luominen olisi kivuliasta ja johtaisi jatkuvaan vääntöön sen sisällöstä, Keskitalo kirjoittaa Twitterissä. – Emme halua romuttaa nykymuotoista uskonnonopetusta Suomessa. Näemme että nykytilanne on toimiva. – Keskustelu yhteisestä katsomusaineesta on valitettavan epäanalyyttistä. – Lisäksi uudistus edellyttää riittävää poliittista tukea, hän kirjoitti Twitterissä. En väheksy opetusjärjestelyihin liittyviä haasteita, mutta niihin on olemassa myös ratkaisuja. – Me näemme arvokkaana, että ihminen saa oman uskontonsa taustoista ja kulttuurisista tekijöistä opetusta. Ylen mukaan oppositiopuolueista perussuomalaiset, kokoomus ja kristillisdemokraatit torjuvat uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon yhdistämisen. Hänen mielestään nykyinen oman uskonnon opettamisen malli ja sen rinnalla elämänkatsomustieto on käytettävissä olevista vaihtoehdoista ylivoimaisesti paras. Oman uskonnon opettaminen on arvokasta ja hyödyllistä. – On tärkeää, että jokaiselle oppijalle varmistetaan taito kunnioittaa yksilöllisiä arvovalintoja sekä luoda niiden pohjalta omaa elämää koskevia ratkaisuja, hän kirjoittaa sähköpostitse. Y len kysely nosti jälleen pintaan keskustelun uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon yhdistämisestä. 20 Demokraatti Ikuisuuskysymys Uskonnonopetus ponnahti jälleen pintaan. Sitähän se ei ole ollut enää pitkiin aikoihin. ”Oman uskonnon opetus” ei ole uskonnon harjoittamista, vaan tietopohjaista opetusta uskonnoista, Keskitalo kirjoittaa. – Nykyisen mallin hankaluuksia usein liioitellaan. Muista hallituspuolueista vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari kertoo Demokraatille, että vihreät kannattaa uskonnonopetuksen korvaamista yhteisellä katsomusaineella, joka keskittyy erilaisten uskontojen ja elämänkatsomusten ymmärtämiseen. Ylen mukaan Andersson vie jo eteenpäin muutosta, jolla elämänkatsomustiedon valitseminen tehtäisiin mahdolliseksi myös uskontokuntiin kuuluville oppilaille. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen mukaan keskusta ei näe isoa ongelmaa tai korjaustarpeita nykyisessä uskonnonopetuksen mallissa. – Konkreettinen uudistusaskel, johon toivon, että hallitus ryhtyy pikaisella aikataululla on elämänkatsomustiedon opetuksen avaaminen valittavaksi myös uskontokuntiin kuuluville oppilaille. – Vielä nykyäänkin monet luulevat, että uskonnonopetus Suomessa on ”tunnustuksellista”. – SDP:llä on puoluekokouksen linjaus, joka lähtee siitä, että eri katsomusaineiden yhteistä opetusta tulee edistää ja vaikuttaa katsomusaineen tuloksi omaksi oppiaineekseen peruskoulussa, hän vastaa sähköpostitse. Erillisten oppiaineidenkin tilanteessa tiettyjä moduleita voidaan opettaa yhdessä sulauttamatta oppiaineita kokonaan yhteen, Keskitalo katsoo. Sellainen uskonnonopetus, jossa mennään hyvin kauas uskonnoista, ei ole välttämättä viisastakaan, Kurvinen pohti. Jos tuntee luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon taustan ja ajatusmaailman, sinun on helpompi ymmärtää myös muita uskontoja. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman painottaa, että koulun tulee tarjota lapsille ja nuorille eväät ymmärtää laajasti eri uskontoja ja elämänkatsomuksia. Nykymalliin (uskonto/et) projisoidaan ongelmat ja ehdotettuun uuteen epärealistisia odotuksia. Ylen mukaan 70 prosenttia suomalaisista kannattaa yhteistä oppiainetta uskonnon ja elämänkatsomustiedon tilalle. Oulun piispa Jukka Keskitalo on ottanut asiaan kantaa Kalevassa blogikirjoituksessaan