Demokraatti 16.01.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Ta mmi kuu TA 2015 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Hinta 1,20 e (sis.alv) Kari Hulkko Ay-pomot pohtivat tänään keskusjärjestöjen määrän vähentämistä ?Kolme järjestöä on liikaa, yksikin piisaa? ...5, 8?11 Insinööri Lasse Laurikainen (edessä), johtava sosiaalityöntekijä Mirka Vainikka ja työkalunvalmistaja Petri Ijäs ovat yhtä mieltä. N:o 6, 007450-15-3 . Yksikin palkansaajakeskusjärjestö piisaisi.. Jutta Urpilaisen terveiset New Yorkista: Tasa-arvo ei ole pehmoasia ...6 Kristiina Salonen esittää Lex Taipale kakkosta ?Pitkään työttömänä olleet eläkkeelle. ...3 Ajatuspaja keskustelee tänään sosialidemokratiasta ...14?17 120 vuotta PER JANTA I 1 6
Korhonen on nykyisin ainoa suomalainen Aku Ankan piirtäjä. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . 0200 71000. 16.1. Nimipäivät tänään: Ilmari, Ilmo (ruots.) Germund, Gudmund -10...-1 Aurinko nousee: Helsingissä 9.07 Oulussa 9.53 Nimipäivät lauantaina: Anton, Antto, Anttoni, Toni (ruots.) Anton, Antonia, Tony Nimipäivät sunnuntaina: Laura (ruots.) Laura Nimipäivät maanantaina: Heikki, Henna, Henni, Henri, Henriikka, Henrikki (ruots.) Henrietta, Henrik, Henrika, Henry Uutiset Demokraatti.fi 3 ?Kun yhdistää Ylen 100 päivää ilman viinaa ja alkoholin piilomainonnan urheiluohjelmissa, niin se on kohtuukäyttöä. Luonto-Liitto pitää Perhon susien salametsästyksestä annettua tuomiota liian lievänä. Lisäksi miehet määrättiin neljän vuoden metsästyskieltoon. n Savossa sähköttä yhä 5 000 taloutta . Mikkeli (03) 212 9455 Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi Lisätietoja: www.demari.fi varhaisjakelu: . Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus . Tilanne paheni, kun lämpötilan kohoamisen takia lumen paino lisääntyi ja linjoille kaartuneet puut aiheuttivat lisää vikoja. Lehtikuva / Jussi Nukari Vaaliraati ruotii köyhyyttä, kapitalismia ja lääkäripulaa Arki 20 SDP:n vaalipäällikön katsaus 22?23 Sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta 24?27 Radio ja tv 28 Ville Jalovaaran kolumni Sarjakuvan kotimainen pääpalkinto, Puupäähattu, myönnettiin Kari Korhoselle Helsingissä eilen. 0200 30011 puh. Pohjanmaa, varhaisjakelu: . Vaasa Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 . Muu Suomi: puh. Perussuomalaiset jättää hallitukselle välikysymyksen eurokriisin hoidosta, Suomen vastuista ja Kreikan tilanteesta. n ?Perhon susien salametsästäjien tuomio liian lievä.. Keskustelua ja taustaa Päivä kuvana -1...2 0...4 Uutiskertaus Antti Vuorenrinteen kolumni Sosialidemokratian korjausliike, Keskustelua ja taustaa Aurinko laskee: Helsingissä 15.53 Oulussa 15.03 n Perussuomalaisilta välikysymys Krei- kan ja euron tilanteesta. Savon Voima Verkon jakelualueella on vielä noin 5 000 asiakasta ilman sähköä. Helsinki, Uusimaa, . Pohjois-Karjalassakin pahenee. Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus langetti 12 miehelle vuoden ja kahden kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen törkeästä metsästysrikoksesta. Tampere ja ympäristö: . 0800 96675 puh. Tosi ovela juttu.? 4?5 6 Kansanedustaja Kristiina Salonen esittää lex-Taipale kakkosta Viherteknologia esiin, pääkirjoitus Urpilainen: Talous hyötyy naisista Ajatuspaja 8?11 12?13 14?15 16?17 18?19 Kolme ay-aktiivia pohtii yhtä keskusjärjestöä Matti Linnanahde Twitterissä ?Joku työ on parempi kuin ei ollenkaan sanoo EK:n Häkämies. Tampere Uutistoimitus (02) 277 0477 . Tervetuloa tutustumaan elämään 0?2600 eurolla.? Janne Laulumaa Twitterissä Mikä pitää kokoomuksen hallituksessa. 0200 55888 puh
Kansanedustajia kiinnosti, millä keinoilla tarkalleen ottaen kustannuksia pystytään hillitsemään. Huovinen vakuutti, että uudistuksessa on eväitä kustannusten hillitsemiseen. Hankalassa tilanteessa olevien ihmisten elämä helpottuisi ja työllistämistoimet koh- Ihalainen korosti, että kaikkien toimien pitää tähdätä siihen, ettei kukaan syrjäydy yhteiskunnasta pitkittyvän työttömyyden takia. distettaisiin niihin, joiden työnsaanti on mahdollista. ?Pitkittyminen vakavinta? Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) totesi, että nykytilanteen vakavin puoli on työttömyyden pitkittyminen. UUTISET 16.1.2015 3 ??Kansanedustaja Kristiina Salonen esittää Lex Taipale kakkosta Pitkäaikaistyöttömät kertarysäyksellä eläkkeelle Kari Hulkko Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) siirtäisi pitkäaikaistyöttömät kertarytinällä eläkkeelle. Hänen mielestään kokonaisvaltaisempi lähestymistapa palveluiden järjestämiseen voi tuoda säästöjä nopeastikin, mistä hyvänä esimerkkinä toimii EteläKarjalan sosiaali- ja terveyspiirin malli. . On pakko miettiä, kun tuottaminen tulee saman johdon ja budjetin alle, että miten vähennetään sitä kalleinta mahdollista laskua, Huovinen sanoi. Ministerikin myönsi silti, että uudistus vaatii vielä vahvaa toimeenpanoa sote-alueilla, joilla on iso vastuu hoidon järjestä- misestä toimivalla ja kustannustehokkaalla tavalla. ?Valinnanvapautta hyvätuloisille?? Lehtikuva / Jari Lam Susanna Huovinen. Kokoomusta on hiertänyt se, ettei sote-uudistuksessa olla vahvistamassa yksityisten palveluntuottajien asemaa. . Kaikkiaan yli 300 000 työttömästä jo yli puolet, 188 000, on erittäin vaikeasti työllistyviä. Hän korosti, että kaikkien toimien pitää tähdätä siihen, ettei kukaan syrjäydy yhteiskunnasta pitkittyvän työttömyyden takia. . Meidän pitää aika tarkasti pohtia, kenen valinnanvapaudesta puhutaan . Jollei meillä ole riittävästi kilpailua, ei ole myöskään painetta uudistaa ja luoda asiakaslähtöisiä palveluita, sanoi kokoomuksen Sanna Lauslahti. Huovinen muistutti, ettei yksityisiä palveluntuottajia olla pudottamassa pois, vaan niiden käyttö on jatkossa mahdollista kuten nytkin. Heidän mahdollisuutensa päästä takaisin työmarkkinoille on täysin olematonta. Työministeri Ihalainen on käynnistänyt selvityksen, jolla haetaan tarkka lukumäärä heistä, jotka eivät saa enää töitä. . Sen avulla lähellä eläkeikää olevat pääsisivät kertarysäyksellä eläkkeelle. Salosen mielestä tämä olisi viisasta. Hän sanoi myös haluavansa haastaa puheet valinnanvapaudesta. . Mutta meillä on erittäin iso määrä yli 2 000 päivää työttöminä olleita yli 60-vuotiaita, jotka tosiasiassa ovat aivan väärässä putkessa. onko se meidän hyvin koulutettujen ja hyvin toimeentulevien ihmisten mahdollisuutta valita, ja miten sitten se muu joukko saa palveluja, Huovinen vastasi. Susanna Jääskeläinen STT ?Syntyy kannuste katsoa, kuinka moni asiakas ja potilas joutuu sinne kalliimman erikoissairaanhoidon luukulle.?. Voisiko ajatella, että tässä työttömyystilanteessa luotaisiin Lex Taipale kakkonen. He ovat käytännössä työkyvyttömiä, mutta nykyisen eläkejärjestelmän mukaan kuitenkin työkykyisiä. Salonen muistutti eduskunnan kyselytunnilla torstaina, että aikoinaan heille luotiin eläköitymisjärjestelmä, joka tunnettiin nimellä Lex Taipale. . On syytä katsoa, mikä on inhimillisempi ratkaisu kuin pitää heitä tässä epärealistisessa työlinjassa, Ihalainen totesi. Marja Luumi Demokraatti marja.luumi@ demari.fi Huovinen: Sote tuo säästöjä Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen mahdollisesti tuottamat säästöt herättävät paljon kysymyksiä eduskunnassa. Sote-lain käsittelyn aloittanut eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta kuuli peruspalveluministeri Susanna Huovista (sd.) ja asiantuntijoita torstaina. Se olisi ihmisarvoista. Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) on huolestunut niistä, jotka lähellä eläkeikään ovat jääneet työttömyysloukkuun. . Syntyy kannuste katsoa, kuinka moni asiakas ja potilas joutuu sinne kalliimman erikoissairaanhoidon luukulle
Mikäli tyyliä vaihtaa tarkoitushakuisesti, se paistaa läpi, näyttää falskilta. Ehdotus: Ole Alex kuin ennen. Valtion rooli innovaatiotaloudessa on ehkä merkittävämpi kuin yleisesti ymmärretään, sanoo projektitutkija antti alaja. Alajan johtopäätös raportissa on, että uusi älykäs kasvu edellyttää investointiluonteisten julkisten menojen lisäämistä sekä Suomessa että muissa EU-maissa. . Esimerkiksi Yhdysvalloissa pistettiin hirveästi rahaa kuumissioon, kun Yhdysvallat pyrki kuuhun. Tällaisilla missioilla on ollut tapana synnyttää uutta teknologiaa. . Armeijan ja suojelupoliisin verkkovalvontahankkeet kuohuttavat päättäjiä. Useimmiten tällä tarkoitetaan Marinin mielestä verohelpotuksia. . Pian puolue voi vaihtaa myös nimensä vähemmän maltilliseksi, sillä sen verran kovaa linjaa se nykyään vetää. Parinkymmenen asteen pakkasessa sellainen sisääntulo pahentaisi kykypuolueen tilannetta entisestään. gian saralla Yhdysvalloissa julkinen rahoitus on alkuun ollut merkittävä ja yksityinen sektori on tullut mukaan vasta myöhemmässä vaiheessa, Alaja kertoo. Alajan mukaan yhteiskunnat voivat ohjata innovaatiotoimintaa myös omaksumalla erilaisia missioita, joissa etsitään ratkaisua johonkin tiet- tyyn pulmaan. Toki odota kelien lämpenemistä. Poissa on iloinen, hymyilevä ja kaikille hyvää tarkoittava poliittinen johtaja, joka hurmostyyliin valittiin viime kesänä kokoomuksen puheenjohtajaksi ja samalla pääministeriksi. Alexander Stubbin ilme on nyt vakava ja puhevauhti on hidastunut kuin suomalaisten pitkänmatkan mieshiihtäjien vauhti viimeisillä kilometreillä. Nyt tarvittaisiin sitä, että valtio ottaisi veturin aseman esimerkiksi vihreän teknologian käyttöönotossa, koska yksityinen sektori ei ole sitä halukas tekemään, Marin sanoo. Poliitikkojen lukemistoon SDP:n varapuheenjohtaja sanna marin suosittelee valtiota innovaation veturina esittelevää raporttia jokaisen politiikan toimijan lukemistoon. Marinin mielestä pitäisi pitää Sanna Marin. ?Viime vuosien kehitysura, jossa talouskriisin aikana leikataan julkisista tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista, on taloudellisesti tuhoisa.? Tätä mieltä Seppo Peltoniemi Missiot sysäävät kehitystä eteenpäin Projektitutkija antti alaja nostaa raportissaan esimerkkejä siitä, miten valtiot ovat olleet historian saatossa tärkeässä roolissa eri menestystarinoissa ja teknologian eteenpäinviejinä. Peli on tosin jo menetetty. Toivon, että keskustelu aiheesta viriää vaalikevättä kohti mennessä, Marin sanoo. Marinin mukaan elinkeinoelämän vaikuttajat ja oikeisto pyrkivät pitämään valtion poissa elinkeinopolitiikasta aktiivisena toimijana. Tosin en sentään niin paljon, että olisin äitynyt kokoomuksen kannattajaksi. Kokoomuksen kannatus romahti, koska konservatiiviset kokoomuslaiset eivät tykänneet Stubbin tyylistä. 4 16.1.2015 UUTISET ??Kalevi Sorsa -säätiön raportti selvittää valtion merkitystä innovaatioveturina ?Valtio vihreän teknologian veturiksi? Kalevi Sorsa -säätiön tuore Valtionyhtiöistä yrittäjähenkiseen valtioon -raportti herättää keskustelua yrittäjähenkisestä valtiosta, joka aktiivisesti sysää kehitystä eteenpäin. . Viime vuosien kehitysura, jossa talouskriisin aikana leikataan julkisista tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista, on taloudellisesti tuhoisa, sanoo Alaja. Alajan mukaan seuraavan hallituksen pitäisi valmistella miljardiluokan investointiohjelma, jossa investointeja ohjattaisiin esimerkiksi koulutukseen, korkean teknologian aloille, energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energiaan. Leni Kovaleva Anna-Liisa Blomberg Demokraatti anna-liisa.blomberg@ demari.fi enemmän meteliä siitä kysymyksestä, että mikä on valtion ja laajemmin julkisen sektori rooli nykypäivän taloudellisessa kehityksessä. . Muille se olisi kelvannut. Politiikassa menestyy, mikäli on sellainen kuin on. Suomessa Yhdysvaltain NSA valvoo ketä haluaa, ruotsalaiset hoitavat Soneran asiakkaiden dataliikenteen seurannan ja ammattikoulun sähköasentalinjan opiskelijan osaamiselle vahtii naapuruston tietokoneita. Valtion rooliksi jää oikeistoretoriikassa Marinin mukaan enimmillään edellytysten luominen. Upeaa hammasrivistöä enää ani harvoin näkee televisiosta. Alexander Stubbin tyylinvaihdos muistuttaa entistä neuvostoliittolaista Belarustraktoria: toimii erinomaisesti teoriassa mutta ei ollenkaan käytännössä. Minäkin, 40 vuotta kymmenyksensä puoPääministeri ja kokoomuksen lueelle maksanut umpidemari, innostuin uuden pääministerin alkutaipaleesta. Tule tiedotustilaisuuteen polkupyörällä ja sortsit jalassa. Ruotsin maltillisen kokoomuksen ylin johto vaihtui vaalitappion jälkeen. Tulilinjalla on muun muassa maan työsuhdeturvalainsäädäntö, maahanmuuttopolitiikka, Venäjä ja jouluna tehty sopimus hallituksen kanssa.. Mahtaa viranomaisia harmittaa, kun heitä ei päästetä tähän peliin mukaan. Tuulista. Myös nano- ja bioteknolo- seppo.peltoniemi@demari.fi Et sinä tuollainen ole, Alex puheenjohtaja alexander stubb on muuttanut tyyliään. Mission kerrannaisvaikutukset olivat suuria ja kuumissio suorastaan työnsi teknologista kehitystä eteenpäin, Alaja kertoo. Ilmapuntari 0101100110001111010101010101000111010010101 01010100111011100001111001101101101101100010 11010110101101011110100110100110001111010100 11100001010101100110101001010101111010001 Pimeää. Esimerkiksi Applen iPhonen keskeisten teknologioiden takaa löytyy valtava julkinen panostus.
Ensimmäisenä tulevat tietysti mieleen yritykset, joista ihmisiä saneerataan pois. Monelle myös työyhteisöstä pois joutuminen lisää surua. Tässä vaiheessa ihminen tarvitsee tukea. Ennen kuin voi tehokkaasti lähteä hakemaan uutta työtä tai koulutusta on päästävä irti potkujen aiheuttamasta pahasta olosta. Liittofuusioiden taustalla on tavoite parantaa tätä edunvalvontaa, AsaraLaaksonen kiteyttää. Fuusion synnyttämä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on 230 000 jäsenen, 2500 ammattinimikkeen Teija AsaraLaaksonen. ja yli sadan oman työehtosopimuksen vaikuttaja. JHL neuvottelee ja sopii . Avuntarpeella on todella kiire. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Kuitenkin jokaikisen irtisanomisen takana on ihminen jonka elämän potkut mullistavat ainakin joksikin aikaa. Työn menettäminen on monelle yksi elämän suurimpia kriisejä. 1990-luvun laman kokeneet muistavat tarinoita työttömistä, jotka yrittivät salata läheisiltään työpaikan menettämisen tai päätyivät sen takia jopa itsemurhaan. Vaikkei näin äärimmäisiin tekoihin ajautuisikaan, on irtisanotuksi joutuminen aina kova paikka. Aalto on sanonut, että voimia kokoamalla saadaan lisää neuvotteluvoimaa ja vaikuttavuutta toimintaan. Keskusjärjestöjohtajista SAK:n lauri lyly ja STTK:n puheenjohtaja antti Palola ovat suhtautuneet myönteisesti hankkeeseen. Irtisanottu tarvitsee psyykkistä muutosturvaa Demokraatti UUtiset yt-neUvottelUista ja irtisanomisista ovat jo niin jokapäi- väisiä etteivät ne enää jaksa kauheasti ravisuttaa. Ei ainakaan heti. Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja ann selin kertoi tuolloin Demokraatille, että aiheesta oli jo syksyn mittaan puhuttu liittojohtajien kesken epävirallisesti. Niihin voi sekoittua myös vihaa ja katkeruutta. Pahinta on jos työntekijälle jää epäselväksi, miksi juuri hänet irtisanottu. Monella työpaikalla ei vielä osata hoitaa kelvollisesti edes irtisanomistilanteita. Potkut saaneen työntekijän kynnys hakeutua yrityksen avun piiriin voi myös olla korkealla. Luontevaa olisi, että apu löytyisi työntekijöiden omilta edunvalvojilta, ammattiliitoista. Insinööriliitto oli akavalaisista liitoista ainoa, joka alunperin osoitti kiinnostusta jättijärjestön perustamiseen. Selvitystyö yhden keskusjärjestön perustamisesta käynnistettiin marraskuussa järjestetyssä liittojohtajien kokouksessa. Sen sijaan henkinen pudotus on välitön ja usein raju. JHL: SAK:lla on jo toimialakohtainen työttömyyskassa . Lienee kuitenkin turha olettaa, että kaikissa firmoissa olisi edes tahtoa, saati kykyä huolehtia asiasta. Häpeä, syyllisyys ja epäonnistumisen tunne ovat tavallisia. Näin käy varsinkin kun suuresta joukosta poimitaan niitä jotka saavat lähteä. Vaikka potkuille löytyisi järkiselitys - esimerkiksi kun työnantaja noudattaa irtisanomisjärjestystä, jossa viimeksi taloon tulleet saavat lähteä - työpaikan menetys koettelee itsetuntoa. Erilaisissa työelämän ristiriitatilanteissa on käytössä luottamusmiesten, pääluottamusmiesten, aluetoimistojen ja liiton edunvalvonnan neuvontapalvelut. SAK:n julkisella sektorilla on jo oma toimialakohtainen työttömyyskassa, JHL:n työttömyyskassa. uusia työehtosopimuksia solmitaan ja vanhojen noudattamista valvotaan. Liittojen olisi aika ruveta kehittämään henkistä tukea irtisanotuille jäsenilleen. Näin tapahtui myös synnytettäessä Julkisten ja hyvinvointialojen liittoa JHL:ää, Asara-Laaksonen toteaa. n n n Demokraatti Kupla Lehtikuva / Jussi Nukari Tarjoilija. Minulle yksi viski! Tarjoilija. Minulle kolme viskiä! nykypäivänä lähes kuka tahansa voi joutua irtisanotuksi ei lohduta kun se sattuu omalle kohdalle. Tarvitaan myös psyykkistä muutosturvaa. Tilanteen niin vaatiessa myös oikeuspalvelut ovat jäsenen turvana. Tätä täydentää vielä työttömyyskassasta saatava turva. . UUTISET Pääkirjoitus 16.1.2015 5 Sari Saloranta Jättimäinen ay-järjestö valinkauhassa tänään Tänään perjantaina palkansaajakeskusjärjestöjen ja ammattiliittojen edustajat kokoontuvat pohtimaan, luodaanko nykyisten kolmen keskusjärjestön tilalle yksi suuri keskusjärjestö. Kokoukseen osallistuu yli 70 ammattiliittoa. Hankkeessa ovat vahvasti mukana SAK ja STTK, mutta Akava ilmoitti eilen halustaan pitää itsenäisyytensä. Irtisanomisia on odotettavissa tänäkin vuonna. Järjestelmän luomiseksi ei pidä odottaa että asiasta säädetään lailla. Riittää että saatavilla on vertaistukea ja ammatti-ihmisiä, jotka osaavat kuunnella, joiden kanssa voi puhua ja joilta kysyä neuvoa. tieto siitä, että sari.saloranta@demari.fi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Myös korkeasti koulutettujen Akava ja lähes kaikki siihen kuuluvat ammattiliitot ovat osallistumassa, vaikka ne eivät aiokaan olla mukana selvittämässä yhden yhteisen järjestön perustamista. Kokoukseen on kutsuttu edustajat kaikista ammattiliitoista ja palkansaajakeskusjärjestöistä. Psyykkinen valmennus pitää olla jokaisen sitä haluavan saatavilla. Kuka tällaista apua sitten voisi tarjota. Selin oli marraskuisen kokouksen koollekutsuja. Selinin mielestä palkansaa- japuolen pitäisi tehostaa edunvalvontaa ja hakea vastavoimaa Elinkeinoelämän keskusliitolle. Myönteisiä lausuntoja yhdestä suuresta keskusjärjestöstä ovat antaneet muiden muassa Metalliliiton puheenjohtaja Riku aalto ja Pron puheenjohtaja jorma Malinen. Suomessa työttömyysturva ja viime kädessä toimeentulotuki takaavat, ettei ihminen putoa taloudellisesti aivan tyhjän päälle. Näin vastaa ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja teija asara-laaksonen toimialakohtaisista työttömyyskassoista käytävään julkiseen keskusteluun. Asian nosti esille SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola. Julkisen sektorin SAK:laiset liitot fuusioituivat vuonna 2006 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ksi, minkä seurauksena syntyi myös JHL:n työttömyyskassa. Ammattiliitoissa kyse on työntekijöiden järjestäytymisestä yhteen, jotta he voivat paremmin valvoa etujaan. . Liittofuusioiden yhteydessä on syntynyt vahvoja työttömyyskassoja, jotka kestävät paremmin työttömyyden maksutaakan. Nykyinen muutosturva ei riitä. Niidenhän se vastuu pitäisi kantaa
Sen päätavoitteena oli kaventaa miesten ja naisten välistä palkkaeroa noin 20 prosentista 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteesta jäätiin jälkeen, sillä palkkaero kaventui vain noin 17 prosenttiin. Rinteen mielestä rimaa on nostettava kevään hallitusneuvotteluissa. . vaikkakulkemaan nyt poissa, tulet kanssamme tulet kanssamme kulkemaan. Kiittäenjajakaivaten kaivaten Kiittäen Aila Aila Raija Raija Lauri, Anna, Noel ja Theo Lauri, Tuula jaAnna, Olavi Noel ja Theo Tuula ja Olavi Petra ja Henri Petra Henri Timo,ja Taru ja Antero Timo, Taruperheineen ja Antero veli ja sisko veli ja sukulaiset sisko perheineen muut ja ystävät muut sukulaiset ja ystävät Rakkaamme siunataan Harjun kappelissa lauantaina 31.1.2015siunataan klo 14.00.Harjun Mahdolliset muistamiset Mikkelin Rakkaamme kappelissa lauantaina 31.1.2015 klo seudun muisti ry:n tilille FI14 1099 5000 5190muisti 08 vies14.00. Mahdolliset muistamiset Mikkelin seudun ry:n tilille tukemiseen/ E.V:n muistolle. FI14tikenttään: 1099 5000omaishoitajien 5190 08 viestikenttään: omaishoitajien tukemiseen/ Halutessasi laskea yhden kukan yhden arkulle.kukan arkulle. E.V:n muistolle.voit Halutessasi voit laskea Muistotilaisuus läheisille. Muistotilaisuus läheisille. Kiitos Vuolingonhovin henkilökunnalle. Kiitos Vuolingonhovin henkilökunnalle. Ritva Antila Metalliliiton hallintopäälliköksi Metalliliiton uudeksi hallintopäälliköksi on valittu Metallityöväen työttömyyskassan nykyinen talous- ja hallintoasiantuntija Ritva Antila. Hän aloittaa uudessa tehtävässään tänään perjantaina. Antila on aiemmin toiminut muun muassa Metalliliiton Oma näkökulma. Vuodesta 1895. Murikka-opiston talouspäällikkönä. Metalliliiton nykyinen hallinto- ja talouspäällikkö Timo Korpijärvi jatkaa liiton talouspäällikkönä. Muun muassa sosialidemokraattiset valtiovarainministeri Antti Rinne ja ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja ovat mukana. Rane Aunimo Demokraatti rane.aunimo@ demari.fi Ilmoittaessaan asiasta Demarinaisten liittokokouksessa SDP:n puheenjohtaja vaati samapalkkaisuusohjelmaan tehokkaampia keinoja ensi vaalikaudelle. Tyttöjen tasa-arvoinen pääsy koulutukseen ja naisten tasa-arvoinen pääsy rahoitukseen ovat keskeinen osa naisten taloudellisten oikeuksien turvaamista, Urpilainen viestittää Demokraatille. Urpilainen väläytti myös nollatoleranssia naisyrittäjyyden tasa-arvoesteille, mikä tarkoittaisi muun muassa puuttumista monien maiden epätasa-arvoisiin maanomistus- ja perimiskäytännöihin. Urpilainen herätti keskustelua myös sukupuolikiintiöiden käytöstä. . Opecin kuukausittaisen raportin mukaan hinnanlasku johtuu tuotannon kasvusta. Öljyn hinta on jo nyt alimmillaan kuuteen vuoteen. Järjestö uskoo öljyn globaalin kysynnän kääntyvän tänä vuonna hienoiseen kasvuun Pohjois-Amerikan ja Aasian maiden talouden elpymisen vuoksi. Valtioneuvosto ja työmarkkinajärjestöt aloittivat ohjelman vuonna 2006. Kevään eduskuntavaalien jälkeen tavoitteeksi on asetettava palkkaeron kutistaminen kymmeneen prosenttiin vuoden 2019 loppuun mennessä. Opec ennustaa öljyn hinnan laskun jatkuvan Öljynviejämaiden järjestö Opec ennustaa öljyn hinnan jatkavan laskuaan tänä vuonna. 28.12.2014 Mikkeli Eikipua, kipua,eieivaivaa vaivaaenää, enää, Ei olet saapunut rannalle olet saapunut rannalle rauhan maan. rauhan maan. Muistoissa . Yhdysvaltojen uusi öljyntuotanto perustuu pääosin liuskeöljyyn, jonka tuotanto on kalliimpaa kuin perinteinen öljynporaus. Öljyn tuotanto lisääntyy silti maailmanlaajuisesti tänäkin vuonna. STT-Reuters. Kysynnän kasvu ei kuitenkaan auta Opec-maita, sillä Getty Images Oljyntuottajien Opec kuristaa USA:n tuotantoa hintapolitiikallaan. kysynnänkasvu tyydytetään pääosin kartellin ulkopuolisten maiden öljyllä. Opecin mukaan öljyn hinnan lasku hidastaa jo Yhdysvaltojen öljyntuotannon kasvua. Suomen kuntahallinnossa ne ovat toimineet, joten tasaarvo-ohjelmamme tukee kiintiöiden ulottamista myös pörssiyhtiöiden hallituksiin. Pysyvä muutos ei kuitenkaan synny pakolla, vaan esimerkkien voima vaikuttaa asenteisiin. It?s the economy, brother. Palkkaeroa kavennettava Urpilainen toi esille, että monet suomalaiset vaikuttajat ovat liittyneet YK:n naisjärjestön He for She -kampanjaan. 6 UUTISET 16.1.2015 Kari Hulkko Kuollut Rakkaamme Rakkaamme Erkki Einari Einari Erkki VIERTOLA VIERTOLA 27.12.1929Alavus Alavus s.s.27.12.1929 k. 28.12.2014 Mikkeli k. Hän myös toimii hallinnon ja talouden toiminta-alueen päällikkönä. Demokraatti Suomen Unesco-toimikunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.) osallistui He for She - kampanjan konferenssiin New Yorkissa. ??Jutta Urpilainen: ?Tasa-arvo ei ole pehmoasia? Talous hyötyy naisista Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen, Suomen Unescotoimikunnan puheenjohtaja Jutta Urpilainen (sd.) osallistui YK:n päämajassa New Yorkissa tällä viikolla järjestettyyn Barbershop-konferenssiin, joka liittyi YK:n naisjärjestön He for She -kampanjaan, jonka tavoitteena on saada myös miehet edistämään tasa-arvotyötä. . Tasa-arvo ei ole pehmoasia, vaan kyse on myös yhteiskunnan taloudellisesta menestyksestä. vaikka nyt poissa, Muistoissa . It?s the economy, brother, Urpilainen kannusti miehiä edistämään naisten oikeuksia ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Urpilainen viittasi Maailman talousfoorumin Global Gender Gap -raporttiin, jonka mukaan sukupuolten välinen kuilu on suurin taloudellisessa osallistumisessa ja taloudellisissa mahdollisuuksissa.
UUTISET 16.1.2015 7
Yhteisenä tiiminä viselletään, hän lisää. . Minusta eletään aikoja, jolloin on erityistä tarvetta ihmisten väliselle solidaarisuudelle. Aloite oli tullut SAK-laiselta Palvelualojen ammattiliitolta ja mitä todennäköisimmin sen puheenjohtajalta Ann Seliniltä. SAK:n ja toimihenkilöitä edustavan STTK:n liittojohtajat olivat paikalla. Minä suhtaudun positiivisesti siihen, että ammatilliset keskusjärjestöt yhdistyisivät. En näe mitään syytä vitkutteluun, Petri Ijäs toteaa. Ijäs lisää olevansa realisti. Insinööri oli iso herra, teknikko hiukan pienempi ja työmies alimmalla portaalla. . Minusta suunta keskusjärjestöjen vähentämiseksi on ehdottoman oikea. Yksi mammutti toimii paremmin kuin kolme mammuttia, korostaa Mirka Vainikka. Hän on helsinkiläinen johtava sosiaalityöntekijä. Yksi riittää keskusjärjestöksi sanoo myös Petri Ijäs, metalliliittolainen (SAK) työkalunvalmistaja. Kastijako historiaa Takavuosina kastijako tehtaalla oli selvä. Insinööri on valkokaulusduunari siinä missä kuka muu hyvänsä. Vainikan ammattiliitto on SAK-lainen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. . Pitää kuitenkin muistaa, että työpaikalla vastassa on työnantaja, ei toinen työntekijä. Petri Ijäs toteaa. . Mikäli keskusjärjestöissä löydetään yhteinen linja, mikä estää vastaavaa perustasolla, Mirka Vainikka sanoo. Heti töpinäksi . Joku voi kuvitella olevansa isompi herra kuin joku toinen. Kyllä kai se viisi vuotta vie, kun pienetkin asiat tuppaavat venymään. . Ei minun tapoihini kuulu jaotella ihmisiä insinööreihin, teknikoihin tai duunareihin. Korkeasti koulutettujen Akava loisti poissaolollaan. Muutokset ovat olleet niin isoja, että keskustelu on erittäin tarpeellista, Laurikainen jatkaa. . Teollisuudessa menee huonosti, ja se heijastuu myös julkiselle sektorille. Minusta olisi hyvä saada aikaiseksi yksi keskusjärjestö, korkeintaan kaksi jo ensi vuonna. Nykyään palkansaajien edunvalvonta on liian sirpaloitunutta. Ei kiinnosta, kuului viesti Akavan suunnasta. vai onko sittenkään? Erisorttisia ammattiliittoja on Suomessa pilvin pimein. En minä skeptinen ole. Yhteiskunta on ihan erilainen kuin 20 vuotta sitten. Energiaa menee liikaa keskusjärjestöjen keskinäisiin keskusteluihin. Vähempikin piisaisi, vallankin, kun työnantajat ovat niputtaneet toimintansa yhteen yksikköön, Elinkeinoelämän keskusliittoon (EK). Marraskuussa kuultiin kummia. Ensin keskustellaan. Jos löytyy yhteinen tahtotila, pistetään toimeksi. Mikäli yhteinen tahtotila löytyy, en näe mahdottomaksi, että meillä ensi vuonna olisi iso yhteinen palkansaajien keskusjärjestö.. Akavan mahtiliittoihin kuuluva Insinööriliitto lähti mukaan, ainakin kuulostelemaan, mitä mahdollisesti tuleman pitää. Työnteko muuttunut Mutta mitä hankkeesta ajattelevat liittojen jäsenet? . Yksi oli poikkeus. Myös työnteko on muuttunut. Hän on myös liiton Uudenmaan piirin puheenjohtaja. . Minusta on tervetullutta keskustella, pitäisikö myös työntekijöiden järjestäytyä uudella tavalla. Työnantajat ovat järjestäytyneet, muistuttaa Lasse Laurikainen. Laurikainen on insinööri, joka kuuluu akavalaiseen Insinööriliittoon. Samoilla työpaikalla tehdään töitä, samoilla penkeillä työnantajan lukuun, insinööri Laurikainen tekee selväksi. . Ilman julkisia ennakkovaroituksia eri keskusjärjestöjen eli SAK:n, STTK:n ja Akavan ay-pamput istuivat hotelli Torniin pohdiskelemaan, voitaisiinko ajatella, että vastaisuudessa pärjättäisiin yhdellä keskusjärjestöllä. Ammattiliittojen keskusjärjestöjäkin on kolmin kappalein. 8 16.1.2015 AJATUSPAJA Kolme ay-aktiivia kokoontui pohtimaan, riittäisikö yksi ?Tämä kortti pitää Niin kuin hyvin tiedetään, on ammattiyhdistysliike kaikkitietävä ja kaukaa viisas..
Myös työnteko on muuttunut.? Mirka Vainikan mukaan asiat mutkistuvat, jos niitä vitkutetaan liian kauan. Minä pidän itsestään selvänä, että palkansaajille olisi parasta yksi yhtenäinen keskusjärjestö, Laurikainen sanoo. Teksti Seppo Peltoniemi Demokraatti Kuvat Kari Hulkko Demokraatti Insinööri Lasse Laurikainen (oikealla), johtava sosiaalityöntekijä Mirka Vainikka ja työkalunvalmistaja Petri Ijäs ovat yhtä mieltä. Kolmen palkansaajakeskusjärjestön sijaan pienempikin määrä piisaisi.. AJATUSPAJA 16.1.2015 9 keskusjärjestö ehdottomasti katsoa? ?Yhteiskunta on ihan erilainen kuin 20 vuotta sitten. Keskusjärjestöt jatkavat joka tapauksessa. Ketään ei voi väkisin ottaa mukaan. Jos yhdistyminen on jäsenille tärkeä, jokainen liitto päättää itsenäisesti liittymisestä tai poisjäämisestä, Lasse Laurikainen tähdentää. Ei väkisin mukaan . Yhdistyminen voi tapahtua nopeastikin.
Kyllä iso voi olla myös ketterä, Vainikka uskoo. . Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. 2014 Laki ammatillisen osaamisen kehittämisestä . Minusta olisi tyhmää olla katsomatta tätä korttia. Suuruus ei minusta tässä ole tärkein ja olennaisin asia. huhtikuuta 1907, ja se oli läheisessä suhteessa Suomen Sosialidemokraattiseen puolueeseen. Suomessa ammattiliitot ovat jäseninä keskusjärjestöissä: SAK:ssa, STTK:ssa tai Akavassa. Keskusjärjestöt toimivat vaikuttajina tupo-neuvotteluissa. Asenteesta se on kiinni, koko trio tähdentää kuin yhdestä suusta. ?Se akavalainen, joka sanoo poisjäämisensä syyksi pelkästään akavalaisuutensa, ei palvele jäsenten asiaa.? Iso voi olla ketteräkin Toimialaliukumat ovat arkipäivää, käsitteet työntekijä, toimihenkilö ja ylempi toimihenkilö ovat liudentuneet ja muun muassa nämä muutokset lisäävät tarvetta tarkastella myös palkansaajaliikkeen rakenteita. . Ay-liikettä tulee kehittää nykyaikaan sopivaksi. Keskusjärjestöt ovat jäseninä Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestössä (Ituc). Suomessa on nyt kolme palkansaajien keskusjärjestöä. Julkisella sektorilla toimii huikea määrä ammattiliittoja. Vanha nimi Suomen teknisten toimihenkilöjärjestöjen keskusliitto muutettiin samalla nykymuotoon. SAK:n jäsenmäärä viime vuoden alussa oli 1 027 080. Se, miten mahdollinen iso keskusjärjestö saadaan toimimaan jouhevasti, on seuraava askel. On niitä ollut neljäkin. Nykymuotoinen STTK muodostui 1993, kun silloiseen STTK:hon liittyi parikymmentä uutta liittoa konkurssin tehneestä Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen keskusliitosta (TVK). Jos järjestö on kankea, se on seurausta järjestötyöstä. Se on pakollinen liike, Mirka Vainikka sanoo ja Petri Ijäs nyökkäilee hyväksyvästi. Tänään pidetään tilaisuus, johon kutsutaan edustaja jokaisesta suomalaisesta ammattiliitosta. Pidän tärkeänä, että saavutetaan synergiaetua, Mirka Vainikka jatkaa. Ijäs muistuttaa, että EU:ssa on paljon vahvoja ammattiliittoja. . Tällöin keskustelua keskusjärjestöjen yhdistämisestä voidaan jatkaa kaikkien halukkaiden järjestöjen kesken. Lasse Laurikainen. Kakkossijasta tasapäinen kisa Suomen vanhin ammattiyhdistys on 1869 perustettu Helsingin kirjatyöntekijöiden yhdistys, mutta laajemmin ammatillinen järjestäytyminen alkoi edetä vasta 1900-luvun alussa. Ensimmäinen keskusjärjestö Suomen ammattijärjestö (SAJ) perustettiin 15. 10 16.1.2015 AJATUSPAJA Ammattiyhdistysliikkeen tärkeitä tapahtumia Timo Sparf 1889 Asetus työväen suojelusta 1972 Lomaltapaluuraha 1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki. 1895 Tapaturmakorvauslaki 1917 Kahdeksan tunnin työaikalaki. 1974 Äitiysloma 7 kuukautta 1922 Vuosiloma 4?7 päivää 1977 Talviloma 1923 Työehtosopimuslaki. 1978 Työterveyshuoltolaki. Isyysloma 12 päivää 1939 Vuosiloma vakinaisissa töissä 5?12 päivää 1946 Laki työriitojen sovittelusta ja vuosiloma 12?14 päiväiseksi 1980 Opintovapaalaki 1984 Pekkaspäivät 1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset. Luottamusmiesjärjestelmä 1985 Laki kotihoidontuesta. 1990 Henkilörahastolaki 1948 Lapsilisälaki. Se akavalainen, joka sanoo poisjäämisensä syyksi pelkästään akavalaisuutensa, ei palvele jäsenten asiaa, Lasse Laurikainen tekee selväksi. . SAK:n jälkeen jäsenmäärällä mitattuna toiseksi suurimmasta keskusjärjestöstä kisaavat tasapäisesti STTK ja Akava, kummallakin on noin 600 000 jäsentä.. Yksi on tehokkaampi kuin kolme. Voimavarat menevät hukkaan. Tapaturmavakuutuslaki. 1995 Vuorotteluvapaa 1958 Työturvallisuuslaki 1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen 1959 Yleiseksi työajaksi 45 tuntia viikossa 2001 Aikuiskoulutustuki 1960 Vuosiloma 18?24 päivää 2002 Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta). 1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan 1966 Irtisanomissuojasopimus 2004 Työeläkeuudistus 1967 Lomapalkkasopimus 2005 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu 1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus,Liinamaa I. Työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista. 2006 Perhevapauksiin parannuksia. 2008 Oppisopimuskoulutuksen etuihin muutoksia. 1969 Luottamusmiessopimus. 2009 Aikuiskoulutustuen uudistus 1970 Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, Liinamaa II. 2010 Vuorotteluvapaa vakinaistetaan 1971 Vähimmäispalkkalaki. Akava vastustaa ja Insinööriliitto miettii, näin sanotaan. Miksi me huutaisimme samaa asiaa Euroopan unionin suuntaan monella pienellä suulla. Sieltä tulee kuitenkin kaikki työlainsäädäntö tällä hetkellä, hän korostaa. . Sekin sekoittaa edunvalvontaa, Vainikka sanoo.
Mutta työpaikalla vastassa on työnantaja, ei toinen työntekijä.? Petri Ijäs. ?Yksi mammutti toimii paremmin kuin kolme mammuttia.? Mirka Vainikka.. AJATUSPAJA 16.1.2015 11 ?Joku voi kuvitella olevansa isompi herra kuin joku toinen
Taustana oli ajatus laajasta suomensukuisten kulttuuripiiristä, joka ulottui Suomen rajojen ulkopuolelle myös lännessä ja pohjoisessa: Ruotsin Norrbot- Kun asuin aiKoinani Jos kieltämättä idealistinen ajatukseni ihanteellisesta rajasta olisi toteutunut, Imatrasta olisi tullut uusi Tornio ja Viipurista Haaparanta. n n n ajatukseni ihanteellisesta rajasta olisi toteutunut, Imatrasta olisi tullut uusi Tornio ja Viipurista Haaparanta. Siinä missä Suomi on maailman vähiten korruptoituneita maita, Venäjä kuuluu mutasarjaan. Kuvassa professori ja ulkoministeri puhuu Ruoveden työväenyhdistyksen pihamaalla vuonna 1927. tenista Norjan Ruijaan. Lähteenmäen mielestä oli nimenomaan Voionmaan ansiota, että Suomi sai rauhanteossa Petsamon. Voionmaan ura poliitikkona ja tiedemiehenä on sen sijaan jäänyt turhan paljon varjoon. Lähteenmäki paikkaa kirjallaan erinomaisesti tätä puutetta. Saattaa olla, että kun Väinö Voionmaa aikanaan kehitti ajatuksen kulttuurisesta Suur-Suomesta, sellainen haluttiin jo terminologisista syistä lakaista maton alle sodanjälkeisessä Suomessa. Idänpolitiikkaan ei sopinut Suur-Suomi-sanan esittäminen missään muodossa. Mutta Voionmaan Suur-Suomi oli kokonaan toista maata kuin 1930-luvun oikeistomilitanttien ja -militaristien sodanhuuruinen Suur-Suomi. Toisin sanoen niitä ei ole. Virta rajalla kävi joko Suomeen tai Ruotsiin lähinnä sen mukaan, kummassa maassa bensa, voi tai viina kulloinkin olivat edullisempia. Myöhemmin kuiluja tuli lisää. Kun lyönti ylittää rajan, pallo on ilmassa aikaerosta johtuen noin tunnin ja viisi sekuntia. Olen ollut aina sitä mieltä, että juuri tällainen kahden maan välisen rajan tulee olla. Kun Neuvostoliitto lakkasi olemasta, moni toivoi, että Karjala saataisiin takaisin. Pidin ajatusta kummallisena. Myös sotilaallinen aktiivisuus rajojen tuntumassa on Ukrainan kriisin myötä lisääntynyt. Militaristisista pörhistelyistä huolimatta Suomen ja Venäjän yli 1300 kilometrin raja on edelleen myös Venäjän kannalta katsottuna yksi rauhallisimmista. Kun siis jotain myönteistä sentään on, siitä kannattaa pitää kiinni. Ylöjärvellä nimetty hänen mukaansa. Vastaavaa ei löydy juuri mistään muualta. Venäjän ja Suomen välinen raja on maailman jyrkin korruptio- ja lehdistönvapausraja. asettui perinteisten fennomaanien ja näiden AKS-militanttien väliin ?punaisenharmaalle. Lähteenmäen mukaan Voionmaan malli ?kulttuurisesta Suur-Suomesta. Ainakin aluksi Suomen ja Venäjän rajalle avautui huomattava elintasokuilu. Mukana oli varmaankin aimo annos itsesensuuria. Onhan demarien puolueopistokin Jos Kieltämättä idealistinen Väinö Voionmaa oli aikansa vetävimpiä puhujia. 12 16.1.2015 AJATUSPAJA Voionmaan Suur-Suomi oli kokonaan toista maata kuin 1930-luvun oikeistomilitanttien ja -militaristien sodanhuuruinen Suur-Suomi. Antti Vuorenrinne antti.vuorenrinne@demari.fi twitter: @AVuorenrinne Ei sitten tullut Suur-Suomea Pohjois-Suomessa totuin siihen, että Tornion ja Haaparannan välillä rajamuodollisuudet ovat varsin vähäiset. Myöhemmin rajalle rakennettiin golfkenttä, jonka väylät ylittävät valtakunnan rajan useammankin kerran. Mietin, että jos Suomen ja Venäjän rajasta tulisi joskus samanlainen kuin Tornion ja Haaparannan välisestä rajasta, koko keskustelu menettäisi merkityksensä. Eihän siinä tietenkään niin käynyt. Vertailukohta löytyy Norjan ja Venäjän pohjoisesta rajasta, mutta se onkin ainoa. Kun eduskunta tällä viikolla keskusteli Venäjästä, useimmissa puheenvuoroissa todettiin, että Venäjän ja Euroopan unionin suhteet ovat luultavasti pysyvämmin jännittyneet. Suomi on lehdistönvapauksissa maailman ykkönen. Yhdellä väylällä on mahdollista lyödä maailman pisin hole in one. vyöhykkeelle. n n n ehdoton auktoriteetti alue- ja rajakysymyksissä. Puolue- ja geopoliitikko, SKS 2014, 517 s.). Sosialidemokraattien keskuudessa Voionmaa on tunnettu erityisesti sivistysmiehenä. Silloin olisi ollut lähellä, että myös sosialidemokraattisen sivistys- ja geopoliitikon Väinö Voionmaan kaavailema Suur-Suomi olisi toteutunut, tosin ilman rajojen siirtelyä. Vuoden professoriksi juuri valittu maria lähteenmäki on tehnyt mainion tietokirjan Väinö Voionmaasta (Maria Lähteenmäki: Väinö Voionmaa. Ei ollut sattumaa, että hän oli mukana Tarton rauhanneuvotteluissa vuonna 1920. Voionmaa oli vakuuttunut pohjoisen ulottuvuuden tärkeydestä Suomelle. Venäjä on sijalla 148. Voionmaan SuurSuomiajatus oli etnisesti orientoitunut, ja hän sanoutui jyrkästi irti AKS:läisten heimomiesten Suur-Suomesta. Tämän päivän näkökulmasta hän ei ollut aivan väärässä. Voionmaa oli aiKansa Työväen arkisto
Voionmaa kuvasi tapahtumia ja mielenliikkeitään tarkasti kirjeissään pojalleen. Kirjeet oli tarkoitettu myös myöhempien historiantutkijoiden käyttöön. Uhka on se, että Venäjän talous suistuu lamaan. Ongelmana on, että pakotekierre syvenee. Kansansivistäjänä Voionmaa oli tunnettu jo 1800-luvun puolella Kansanvalistusseuran sihteerinä. Lähteenmäki muistuttaa, että tällaisia muistelmia tulee aina tarkastella kriittisesti. Lähteenmäen mukaan Voionmaa oli poliittisen uransa alussa reformistisen suuntauksen sosialistina lähempänä puolueen silloista oikeaa laitaa. Uran lopussa hän läheni puolueen vasemmistoa. Ennen sisällissotaa Voionmaa joutui Työmiehen silloisen päätoimittajan Edvard Valppaan silmätikuksi. Varsinkin nuoria saapuu Suomeen mielellään opiskelemaan, kuten myös nuoria yrittäjiä muuttaa Suomeen. Onko nyt käsillä saranakohta, jossa Venäjä siirtyy omanlaatuistensa markkinoiden verkkoon, jossa ei noudateta WTO:n sääntöjä ja syrjitään ja muutetaan muutoinkin yhteisiä pelisääntöjä? Suomi pitää kiinni EU:ssa yhdessä sovituista päätöksistä Ukrainan kriisistä. Vuoropuhelun venäläisten kanssa soisi kuitenkin jatkuvan, ja siihen suomalaisilla on monia muita paremmat edellytykset. Venäjä on osa Eurooppaa. Se vaikuttaisi myös Suomeen ja vaarantaisi kymmeniä tuhansia työpaik- koja. Kun lukee Väinö Tannerin tai Väinö Voionmaan muistiinpanoja, on vaikea käsittää, että puhutaan samoista tapahtumista. Isku kuitenkin kohdistuisi epätasaisesti Suomen eri aloihin. Ilmapiirin kylmentyminen Venäjää kohtaan ilmenee, kun päätetään EU:n kehitys- ja tutkimusohjelmista. Suomi on myös suuri kauttakulkupartneri. Hän oli sen perinteen käynnistäjä, jota ansiokkaasti jatkoivat Yrjö Kallinen ja reino Henrik Oittinen. Maria Lähteenmäki on siteerannut kirjaansa Voionmaan tähän lehteen (Ssd 131/1923) vuonna 1923 laatimaa kirjoitusta työväenkulttuurista: käsitteestä, jonka hän itse oli ensimmäisen kerran lanseerannut. Jutussaan Voionmaa muistutti jylhästi, että ?ihmisen varsinaisena elämän tarkoituksena oli ikuisesti oleva älyllisten, kauneudellisten ja siveellisten eli henkisten tarpeiden tyydyttäminen?. Venäjän talous nojaa vahvasti luonnonvarojen myyntiin. Miehet eivät sietäneet toisiaan. Venäjän luoteisosassa on menetetty jo 10 000 työpaikkaa. Syvenevä pakotekierre Osaksi syynä talouden ongelmiin on Ukrainan kriisi. Hän oli perustamassa Työväen sivistysliittoa ja Työväen akatemiaa. Voionmaasta tuli myös Tannerin kilpailija. Kuluneen vuoden aikana Venäjän ja Suomen välinen kauppavaihto on laskenut lähes 13 prosenttia. Ruplan kurssi, rahoitustilanne ja investointi-ilmapiiri ovat ydintekijöitä, kun kehitetään taloutta. Vuoropuhelun pitää jatkua Epäluottamus Venäjää kohtaan on vahvistunut Suomessa ja EU:ssa. Euroopan unioni on tuominnut Venäjän toiminnan Ukrainassa. Venäjälle on asetettu pakotteita liittyen tiettyihin henkilöihin ja yrityksiin sekä rahoitukseen. Puolueen sisällä hän kamppaili tasaväkisesti Tannerin kanssa presidenttiehdokkuuksista vuosien 1925 ja 1931 vaaleissa. Välit Tannerin kanssa menivät poikki sotapolitiikan takia. Venäjä puolestaan on asettanut vastapakotteita. Tuotannon heikkoudet ja laadun puutteet synnyttävät konkursseja ja työttömyyttä. Meidän etumme ei ole kokonaan eristää Venäjää, jotta se ei liukuisi kohti Aasiaa. Päivi Lipponen FT, kansanedustaja tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja. Elintarvikkeita koskevat tuontikiellot koskevat 52 nimikettä. Nyt sitä yritetään modernisoida ja jalostusastetta nostaa. Sodan jälkeen Voionmaa nousi Väinö Tannerin johtaman SDP:n ykkösketjuun ja oli SDP:n vakiokalustoa muun muassa ministerivalinnoissa. Rakennemuutoksessa on samaan aikaan luovuttava vanhasta ja perustettava uutta. Suomi on Venäjälle merkittävä kauppakumppani. Harva yritys suunnittelee toiminnan käynnistämistä Venäjällä. Palvelujen vaihdossa olemme kahdeksannella sijalla. Euroopasta tuskin riittää matkailijoita korvaamaan itäturistit. Yritysten toiminnan pitkäjänteiselle kehittämiselle on tärkeätä politiikan ja toimintakentän vakaus ja ennustettavuus. Voionmaan mukaan ?oikea kulttuuri. Ennakkoluulot vahvistavat tätä kehitystä. Väinö Voionmaa luisui sodan aikana kohti SDP:n rauhanoppositiota. Huoli toimeentulosta ja heikentyvä omavaraisuus heijastuvat helposti kansalaisten turvallisuudentunteeseen. Näkökulmaero on niin suuri. n n n KEnTiEs KEsTäVimmän pErinnön Väinö Voionmaa jätti työväenliikkeelle kuitenkin sivistysmiehenä. Venäjän tutkimus ei saa tukea. Sama kielteisyys on levinnyt jopa kansalaisjärjestötasolle. Suomen imago Venäjällä on hyvä. AJATUSPAJA 16.1.2015 13 Keskustelua ja taustaa AFP Photo / Yuri Kadobnov Voionmaan rooli SDP:n poliitikkona on mielenkiintoinen. antaisi työläisille ihmisarvon, jonka kapitalismi oli heiltä riistänyt. Tällaisia tekstejä sopii suositella kaikille ja esimerkiksi myös filosofi Jari Ehrnroothille, joka lauantain Hesarissa (HS 11.1.) irvisteli sosialidemokraattien hyvinvointitavoitteiden ?onttoudelle?. Lehtikuva / Jussi Nukari ltä e e t n i r n re o u V Minne menet Venäjä? Euroopan talouden hiipuminen vaikutta niin Suomen kuin Venäjän talouteen. Molempia maita koettelee tarve uudistaa talouden rakennetta. WTO:n sääntöihin sopeutuminen merkitsee Venäjän talouden avautumista länsimaiselle kilpailulle. Pakotteiden purkaminen on aina vain vaikeampaa. Pakotteet näkyvät venäläisten arjessa. Ruplan kurssi on heikentynyt. Elintarvikemyymälässä jokaiseen juustokimpaleeseen on sidottu varashälytin. Tosin parin prosentin länsiviennin kasvu riittää korjaamaan Venäjän talouden tuoman aukon
14 16.1.2015 AJATUSPAJA Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Työnantaja vastaa siitä, että yhtiössä sovelletaan päätöksentekoprosesseja ja työkulttuuria, jotka edesauttavat avointen, ymmärrettävien ja oikeudenmukaisten päätösten syntyä. Voitto-osuus työntekijöille Työmotivaatiota, yhteenkuuluvuutta ja oikeudenmukaisuutta voisi myös lisätä palkitsemisjärjestelmiä uudistamalla. Käytännössä työntekijät ovat tehneet oman ratkaisevan osan voitosta, heille kuuluisi saada myös osuus siitä. Uuden työdoktriinin pitäisi toisaalta myös ottaa huomioon niitä ristiriitoja, joita lisääntynyt työnteko saattaisi tuoda mukanaan. Yleisesti arvioidaan, että samaan aikaan populististen nationalismia korostavien puolueiden kannatus on noussut. Työnantaja kantaa vastuu esimerkin voimasta. Uutta voisi olla se kokonaisnäkemys ja ne keinot millä tähän pyrittäisiin. Uusi kokonaisnäkemys perustuisi seuraaviin tavoitteisiin. 1. Työnantajien ja omistajien tulee tiedostaa, että heidän etunsa kuormittavat erityisesti oikeudenmukaisuuden ja yhteistyön tunnetta. Sosialidemokraattisen liikkeen pitäisi uudistaa näkemyksensä työstä, jossa tavoitteena olisi työpaikkojen lisääminen. Johdon ylipalkitseminen on yhteisöllisyyden turmelemista. Johdon ylipalkitseminen tavalla tai toisella on lyhytnäköistä ja tarkoittaa oman johdettavan yrityksen kilpailukyvyn heikentämistä, kun työntekijöiden työmotivaatio laskee. Eli mitä vähemmän suomalainen työmies tekee työtä, sitä huonommat mahdollisuudet hänen yrityksellään on pitää työpaikka Suomessa. Tiivistettynä voisi sanoa, että sosialidemokraattinen traditionaalinen taistelu työntekijän oikeuksien puolesta onkin näkemykseltään liian yksinkertainen ja johtaa työpaikkojen häviämiseen. Puolueen tasa-arvoihanteet ovat yksi toisensa jälkeen toteutuneet ja niistä on tullut yhteisiä normejamme. Positiivnen ja sitoutunut asenne yhteistyöhön työnantajan ja työntekijän välisessä suhteessa. Toisaalta he tekevät sitä käytännössä pelaamalla tuplakorteilla; julkisesti he kieltävät olevansa vähemmistöjä vastaan tai rasisteja, mutta käytännössä heidän tekonsa ja asenteensa viittaavat vahvaan asenteellisuuteen erilaisuutta kohtaan. Uhkana on, että yhteiskunnan perusmoraali muuttuu kovemmaksi, hävyttömämmäksi ja tuomitsevammaksi. Ylen heinäkuussa 2014 teettämän tutkimuksen mukaan SDP kannatus oli 13,8 prosenttia mikä on toistaiseksi alin mittaus. Älykkäällä työ-, vero- ja sosiaalipolitiikalla voidaan ehkäistä monia ongelmia. Joachim von Weissenberg Helsinki. Valmius kehittää työyhteisöä ja tuotteita. 3. Ongelma on tiivistettynä tämä: suomalainen työmies kilpailee työpaikastaan ja yhä enemmän palkastaan globaaleilla markkinoilla, jossa vanha vastakkainasettelu kapitalistinen työnantaja vs köyhä työmies on monimutkaistunut huomattavasti. Se on monimutkaistunut erityisesti siinä, että työmiehen saavutetuista oikeuksista, työajasta, eduista ja palkasta onkin tullut osa kilpailua kansainvälisillä markkinoilla. Ne ovatkin keränneet sosialidemokraattiseen ideologiaan pettyneiden kansalaisten ääniä. Perinteisesti vähempiosaisten ja tyytymättömien äänet, jotka aikaisemmin ovat menneet vasemmistopuolueille menevät nyt pääosin populisteille, joiden arvot ja maailmankuva on erilainen kuin ?heikompien. Työn tuottavuus lisääntyy, jos ihmiset ovat motivoituneempia työstään ja yksilölliseen kokonaistilanteeseen katsottuna sitoutuneempia työhönsä. 2. Työntekijät tekevät oman normaalityöpanoksensa lisäksi ylimääräisen panoksen, jos he ovat siihen sitoutuneita ja motivoituneita. 3. Ajatuksen voi lukea todennäköisesti jokaisen puolueen tavoitelistalta. Yhteisöllisyyden eli me -hengen nostattaminen työpaikalla, jossa työntekijällä ja työnantajien osapuolilla on oma vastuualueensa yhteishengen luomisessa ja vaalimisessa. Vastuut määriteltävä Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että uudessa työdoktriinissä pitäisi olla vahva näkemys siitä, mikä on työntekijän ja mikä työnantajan vastuu erityisesti kohdissa, jotka koskettavat palkitsemisen oikeudenmukaisuutta, työpaikkapäätösten ymmärrettävyyttä ja oikeutusta sekä me-henkeen liittyvää yleistä moraali- tai oikeudentajua. Työntekijä 1. Se on tietyllä tavalla 1900-luvun merkittävin puolue. Työtutkimukset ovat todenneet, että stressi syntyy monesta eri lähteestä, joista yksi on työn ja perheelämän yhteen sovittaminen. Vastuullinen näkemys koko yhteiskunnasta, lakko-oikeuksia pitäisi uudelleen arvioida globaaliin aikakauteen sopiviksi. Työnantaja 1. Johtoporras on vastuussa siitä, että kukaan ei käytä hyväksi yhdessä rakennettua yritystä. Bonusten ja osakkeiden antaminen jo muuten korkeasti palkatuille johtajille sotii oikeudenmukaisuutta vastaan. Tämä näkyy erityisesti suhteessa erilaisuuteen ja poikkeavuuteen kuten etnisiin, kulttuurisiin ja kielellisiin vähemmistöihin sekä maan sisä- että ulkopuolella. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Sosialidemokratian ideologinen korjausliike Vielä 1980-, 1990- luvuilla ja 2000-luvun alussakin SDP:n keskikannatus oli 24 prosenttia. Ihmisten työmotivaatioon vaikuttaa ratkaisevasti ainakin seuraavat tekijät: (1) työkuvan ja henkilökohtaisen ammattisuuntauksen yhteensopivuus, (2) palkitsemisen oikeudenmukaisuus ja (3) päätöksenteon ymmärrettävyys, kommunikointi ja oikeutus. 4. Toinen tärkeä näkökulma on, että yhteenkuuluvuuden tunnetta ei rakenneta erilaisuutta korostamalla ja osoittelemalla, vaan yhteistyöllä ja suvaitsevaisuudella, joka on perinteisesti ollut sosialidemokraattisen liikkeen vahvuus. Kriisin tausta Sosialidemokraattinen puolue on eittämättä Suomessa ja Euroopassa se puolue, joka on eniten muuttanut yhteiskuntaa 1900-luvulla. Työnantajan vastuu olisi oikeudenmukaisen ja kohtuullisen palkitsemisjärjestelmän luominen ja noudattaminen. 2. Työntekijäoikeuksien liian jäykkä puolustaminen johtaa tehottomuuteen ja siten hävitään globaalissa kilpailussa. Sosialidemokratian ongelma ei periaatteessa ole se, että työntekijöiden oikeuksia puolustetaan, sillä se periaate tulee varmaan aina kuulumaan sosialidemokratian ytimeen. Tässä ei ole mitään uutta tai mullistavaa. Nämä ongelmat vaativat loppuun ajateltua sosiaalipolitiikkaa, joka ottaa huomioon joustavasti eri ihmisten yksilölliset kokonaistilanteet ja tarpeet. Siinä missä sosialidemokraattien aate tukee erilaisia vähemmistöjä, koska heikompia helposti syrjitään, populistiset puolueet rakentavat ideologiansa vähemmistöjä ja erilaisuutta vastaan. Työntekijän vastuuna olisi joustavampi suhtautuminen työaikoihin ja palkkoihin, erityisesti kriisiaikoina. 2. Ylisuurten korvausten oikeuttaminen hyvien johtajien kansainvälisellä kilpailulla on hyväksikäyttöä niin materialistisesta kuin moraalisestakin näkökulmasta. 3. Ongelmaksi on muodostunut vanhentunut näkemys ja vanhentuneet tavat ajaa työntekijän oikeuksia. Globaaliin aikakauteen Sosialidemokraattinen aate pohjautuu siis vanhaan 1800-luvun vastakkainasetteluun, joka kaipaa nyt uudelleenarviointia ja päivitystä. Työntekijän on otettava huomioon että hänen etunsa myös kuormittavat kilpailukykyä. Yksi keino olisi työntekijöille maksettava osuus yhtiön voitosta. puolella oleva sosiaalidemokraattinen aate. Pienten lasten äidit ja yksinhuoltajat ovat yleensä tässä asiassa erityisen haavoittuvia. Omaehtoisuus ja ryhmähengen luominen ja vaaliminen. 4. Puolueen ongelma on nyt se, että se on saanut ideologisen näkemyksensä läpi ja yhteiskunta on niin sosialidemokratisoitunut että sen vanhat rivaalit (kokoomus) ovat omaksuneet sosiaalidemokrattisia ihanteita hyvinvointiyhteiskunnasta. Globalisaation oloissa sosialidemokraattinen ideologia on osittain vanhentunut, erityisesti ytimessään työpolitiikassa. Sen jälkeen on tultu eduskuntavaaleissa tasaisesti alaspäin
Sen mukaan venäläiset ampuivat itseään ja Mainilan laukaukset olivat todellisia. Laukausten puuttuminen sähkeessä vielä kahdeksan tuntia myöhemmin osoitti, että niitä ei koskaan ammuttu. Seppo Isotalo Älvsjö Suomalaisten telex-sähke, jossa kerrotaan venäläisten kranaatinheitinkokeista lähellä Mainilaa.. Yleisölle tuntematon sähke löytyi, siinä vänrikki Kehvola ilmoitti Yleisesikunnalle, että Somerikon vartio oli nähnyt aamupäivällä klo 11.50 aikaan harjoittelua kranaatinheittimellä. Pietarissa professori Borishnikov oli saanut nämä tiedot, kun esitelmöin hänen seminaarissaan. On kuitenkin väärin katsoa, että Venäjällä olisi omaksuttu käsitys, että laukauksia ei ollut. (Venäjän sota-arkisto). Tämän tiedon löysin Venäjän sota-arkistosta puolustusministeri Voroshilovin mapista. Jos todellisia tykinlaukauksia olisi ammuttu rajan takana 16.00, olisi niistä heti ilmoitettu Yleisesikuntaan. Laukausten puuttuminen sähkeessä vielä kahdeksan tuntia myöhemmin osoitti, että niitä ei koskaan ammuttu. Suomen Kuvalehden Mainila-numerossa lähestytään samaa venäläisin tiedoin. Neuvostoliiton joukot olivat ampuneet omiaan. Arto Salmela kertoo toisen vaihtoehdon (Demokraatti 16.12.). Nyt 20 vuotta arkistojen avautumisen jälkeen kirjoitetaan ensi kertaa, että arkistot niin Venäjällä kuin Suomessa osoittavat, että todellisuudessa ei ollut mitään seitsemää tykin laukausta klo 16.00 Mainilassa. Sellaista ulkoministeri Vjatsheslav Molotov väitti ja yllättäen suomalaiset todistajat vahvistivat, mutta niin, että ampujat olivatkin venäläisiä. Salmela kertoo, että kenraaliluutnantti Jashenkon sähkessä Pietarista rajalle kysyttiin ?Voitteko vahvistaa, että suomalaiset ovat ampuneet provokatiivisia laukauksia?. Riensin heti tarkistamaan mitä vastaavasti Suomen puolella rajaa ilmoitettiin esikunnalle. AJATUSPAJA 16.1.2015 15 Mainilan laukausten tausta Kirjoittaja ehdottaa sosialidemokraateille ideologista korjausliikettä, siirtymistä savupiippujen ajasta globalisaation aikakauteen. Nyt on tullut kuluneeksi 75 vuotta talvisodasta. Suomessa on katsottu, että Mainilan laukausten ampuminen johti sodan syttymiseen. Majuri Dobrjanskij vastasi: ?Moskovan radiossa kerrottiin, että suomalaiset olisivat ampuneet. Siitä syystä lisättiin valmiutta, mutta Karjalan kannaksella eikä pohjoisempanakaan ei ollut mitään. Niissä esitetään joko Neuvostoliiton aikainen käsitys suomalaisten ampumista laukauksista tai sitten puhdas suomalainen näkemys, se joka löytyy m2yös kaikesta historiallisesta kirjallisuudesta Suomessa. Mitään tietoa ei Suomen rintamalla ollut vielä silloin Molotovin väitteistä. Samana yönä annettiin Molotovin tieto rajalle ja Suomesta löytyikin todistajia, jotka kertoivat, tosin ristiriitaisesti samanlaista tietoa kuin Molotov . Telex perustui tilanteeseen 23.30 ja se lähti matkaan 27.11 klo 00.22. Tohtori Kari Kaunismaa on väitöskirjassaan tarkastanut sekä Jeltsinin ajan, että uudemmat historian oppikirjat Venäjällä. vain sillä erotuksella, että venäläiset olivat ampuneet tykillä omiaan. ?Puhuivat mitä käskettiin? Pääsyni Venäjän sota-arkistoon johtui siitä, että tein arkistotyötä Ruotsin edustajana. Hänellä oli tulkinta valmiina ?Pojat olivat puhuneet mitä käskettiin. Sen otti vastaan kapteeni Wikman. Tunsin huonosti talvisodan historiaa ja käännyin eversti Helge Seppälän puoleen löytöineni
takki on tyhjä, miksi ette lähde hallituksesta. Jos olisin kokoomuslainen, tuntisin itseni loukatuksi oman ministerin suulla. Siksi virta kokoomuksesta vie demareihin, keskustaan ja perussuomalaisiin, joissa tämä murros on ymmärretty. Entäpä kykypuolueen omat toimet: Kuntaministeri Henna Virkkusen aloittama a ja Jyrki Kataisen siunaamaa ?kuntienhajoitusajojahtia? ei ole otettu ilolla vastaan edes kokoomuksen omissa piireissä. Eikö kokoomuksessa vieläkään ymmärretä sitä, etteivät yrittäjät ole yksi suuri ja kasvoton ryhmä. Tämän lehden välityksellä saavat myös muut yli miljoona eläkkeellä olevaa saman tiedon. Eläkkeestäni on tehty lukuisa määrä leikkauksia 1990-luvulta lähtien. Mikä eläkeläisjärjestö tai poliittinen puolue saisi nämä eläkkeen leikkaukset loppumaan? Lauri Kuivanen Vantaa Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon (kok.) taannoinen lehtilausunto ei miellytä kirjoittajia. Kokoomus houkuttelee äänestäjiä miinaan Pääministeripuolue kokoomus on ryhtynyt eduskuntavaalien ja alenevan kannatuksensa takia pelastamaan kasvojaan hallituksessa vähemmistönä olevien sosialidemokraattien kustannuksella. Missä on kokoomuksen voima, viisaus ja tahtotila? tuloverojen kevennyksillä raha taas virtaa ulkomaille, mikä ei lisää kotimaisten tuotteiden kysyntää. Puolueensa alamäestä huolestunut maa- ja metsätalousministeri ilmoitti, että nykyisen kaltainen yhteistyö SDP:n kanssa on tullut tiensä päähän ja että tunnelmat kokoomuksessa ovat yleensäkin samansuuntaiset. Orpo istahti nyt kahdelle pallille: samanaikaisesti opposition ja hallituksen. Ei kai kokoomuksen alamäki siitä johdu, että he olisivat SDP:n talutushihnassa. Mukana on paljon pieniä yhden miehen tai naisen yrityksiä ja kokoomuksen ajaessa suuryritysten ja suurituloisten etuja syntyy ristiriitoja. Miten Suomen talous parani yrittäjien kelamaksujen ja yhteisöverolaskun myötä. Sitten rahat nyhdetään arvonlisäveroina ostettavien tuotteiden kohon- neista hinnoista. Sen vaikutuksista ei vielä ole mitään merkkejä näkyvissä. Pentti Välimaa Pori. Sen sijaan perustarvikkeiden korotukset eivät veroalesta hyötyvien suurituloisten elintasoa hetkauta. Ei tunnu uskottavalta, että meidän kilpailukykymme olisi ratkaistavissa verotuksella. Kokoomuksella on näytön paikkoja ollut, mutta tuloksia ei ole saatu aikaan. On halpahintaista yrittää irtiottoa omista päätöksistä ja sälyttää niistä vastuu toisen hallituspuolueen tai etujärjestöjen kontolle. Yhdessä kauppamonopolien kanssa se on aiheuttanut suunnatonta hintojen nousua. Tasaverojen suosiminen on ollut selkeä strategia kokoomukselle. Suurituloisten pääoma- ja Avoin kirje eläkeyhtiöille Sain kirjeen Ilmariselta, missä ilmoitettiin, että eläkkeeni nousee työeläkeindeksin korotuksen johdosta 0,39 prosenttia 1.1.2015 alkaen. Ihmettelin miksi vain 0,39 prosenttia, vaikka olin lukenut aikaisemmin lehdestä, että mainittu indeksi on noussut 1,1 prosenttia. Tästä vähennyksestä ei saamastani kirjeessä ole mitään mainintaa. Mihin on hävinnyt 0,71 prosenttia lehdestä lukemanastani 1,1 prosentin korotusta koskevasta määrästä? Pyydän, että Ilmarinen ja muut eläkeyhtiöt kertovat tämän lehden välityksellä, mihin on kadonnut leikattu osa korotuksesta. Olen kuulut muilta eläkkeensajilta, että myös muut vakuutusyhtiöt ovat menetelleet samoin kuin Ilmarinen. Hän haluaisi porvarihallituksen, joka purkaisi verotuksen progressiota ja kokonaisastetta. Summa on 1,6 miljardia vuodessa, mutta nousua ei näy. Kokoomus suosii tasaveroa Orpo kosiskelee keskustaa. Eikö kertarysäys ole parempi kuin ainainen kitinä. Se uppoaa kansaan ja kuulostaa hienolta, mutta pohditaanpa hetki. Progression purkaminen tarkoittaa tasaverotuksen lisäämistä ja verotuksen siirtämistä kulutukseen, koska jostain ne verot kuitenkin on otettava. Konsultit kyllä tästä sekoilusta saivat miljoonansa. Mitä verotukseen tulee, niin pieni- ja keskituloisten verotusta keventämällä saadaan rahaa kotimaan markkinoille. Orpo syytti demareita siitä, etteivät nämä ymmärrä kasvun perusteita eivätkä yrittäjiä ja että Suomen taloudellinen tilanne olisi johdannaista tästä ymmärtämättömyydestä. Hetkinen, Orpo! Kannattaa muistaa, että kokoomus on pääministeripuolue ja muutenkin tiukasti vallan kahvassa. Punamultapohjalta rakennetaan Suomelle parempi tulevaisuus. Janne Laulumaa kansanedustajaehdokas (sd.) Lehtikuva/Vesa Moilanen Yrittäjiä on monenlaisia Orpon puheet yrittäjien ?raippaverosta. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Miksei kokoomus lähde hallituksesta? Petteri Orpon haastattelu (TS 6.1.) oli todellinen poliittisen juonittelun mestarinäyte. Monissa kokoomusvaltaisissakin kunnissa on tehty yksimielisiä päätöksiä kuntaliitoksia ja puolueen valtakunnallisia tavoitteita vastaan. Tässä suhteessa Suomessa on jo tasavero. Hallitus on jo päättänyt tuntuvasta yrityksiä ja yhteisöjä koskevasta yhteisöveron alennuksesta. Sitä on toteutettu suurten pääomien ohjailemana. Petteri Orpo, jos kokoomuksessa on paniikki ja ?vastuunkantajapuolueen. Hän esittää verottamisen painopisteen siirtämistä työn verotuksesta kulutuksen verottamiseen ja haittaveroihin. Prosentuaalinen veroale lihottaa suurituloisen ansiotiliä tuntuvasti enemmän kuin pienituloisen. 16 16.1.2015 AJATUSPAJA Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Näillä puheilla ainakin omasta puolestani hallitusyhteistyö kokoomuksen kanssa voidaan lopettaa. kuvastavat laskevan kannatuksen mukanaan tuomaa epätoivoa. Pieni- ja keskituloisten mitätön veroale hupenee kulutusveron noston seurauksena monelle pakkasen puolelle. Vähemmistö ei siis johda hallitusta, ei nyt eikä tulevaisuudessakaan. Ei tunnu uskottavalta, että meidän kilpailukykymme olisi ratkaistavissa verotuksella. Lehtien haastattelussa Orpo parantaisi Suomen kilpailukykyä veroasteen alentamisella. Muiden muassa kokoomuslainen maaja metsätalousministeri Petteri Orpo kaatoi (SK 6.1.) hallituksen päättämättömyyden SDP:n syyksi, ikään kuin kokoomuksella ei siinä olisi mitään osuutta, vaikka vielä tynkähallituksessakin on selvä kokoomusta tukeva oikeistoenemmistö. Palkansaajaa on kiva hämätä sillä, että lasketaan palkkaveroja
Ne eivat tuota mitään uutta jaettavaa. Rahaa niistä voi saada tilapäisesti mutta vain ohi menevästi. Kansallistetaan nyt Talvivaara ja santsataan siihen nämä rahat, jotka on tarkoitus heittää taivaan tuuliin. Kaivos ja sen tuotteet eivät märkäne. Muutoinkin yrityksiä voidaan muuttaa osuus kuntaperiaatteella toimiviksi. Kyllä omistava luokka on tullut Suo men kansalle kalliiksi. nyt on ollut aika lailla hiekkaa rattaissa, tulee komi tean rooli aiempaan tähdellisemmäksi. Olemme onnistuneet ?suurten kinatessa? pitämään yllä kansalaisyhteistyötä kaikkiin itänaapureihimme, eikä tämä ole meiltä de marijäseniltäkään kyntämättä jäänyt kaski. EU:n ja Euroopan neuvoston yhteistyö kyt kee 47 EN:n ja 28 EUjäsenmaan asiat tärkeällä tavalla yhteen (vaalit, korruptio, ihmisoikeudet). Olen tuota yhteistyötä nyt ollut johtamassa komitean puolelta viisi vuotta saappaissa, jotka risto Koivisto (Pirkkalan emerituskun najohtaja, sd.) jätti. Tunnen ja vähän tiedänkin, että olemme myös tuossa roolissa onnistuneet vähintään kohtuudella. Alueiden komitean suomalaisdemarit toi vottavat välitykselläni hyvää uutta viisivuo tiskautta EU:n paikallisen asian valvomisessa ja edistämisessä, mutta samalla me tunnemme vastuumme EU:n paikallisnäkökulman tuomi sessa vastuualueillemme: Suomen jokaiseen kuntaan ja kaikille kuntalaisille, Nuorgamista Hankoon. KUn EU:n ?itäisEssä SDP:n edustajat EU:n alueiden komiteassa kaudella 2015?2019: Anne Karjalainen (Uusimaa) ja Antti Liikkanen (Lappi), varajäsenet: Matias Mäkynen (Vaasa), Sanna Parkkinen (PohjoisKarjala). Hoidetaan ympäristöä kuntoon ja tehdään tavaraa vaikka varastoon. Myös varajä senille on tavattu varata vakituista toimintaa jäseninä komitean valiokunnissa. Demareita edustaa Suomen valtuuskun nassa neljä henkilöä, joista kolme on aiemmin kin ollut jo mukana, tämän kirjoittajan aloit taessa jo kolmatta kauttaan. raa n n n Lis Meillä on sabonin sopimuksen tultua kokoamme voimaan oikeushenkilön sta huomattatuksen takaama: jos komitea vasti merkipäätyy enemmistöllään moit tyksellisemtimaan komission, ministeri pää valtaa. neuvostojen tai parlamanetin päättämää, se voi haastaa nuo elimet Euroo pan tuomioistuimeen kuntien ja alueiden ih misten edun nimissä. Alueiden komitean suomalaisjäsenten asema ja aktiviteetti ovat kiinnittäneet mui den jäsenmaiden kollegojen huomiota: meillä on kokoamme huomattavasti merkitykselli sempää valtaa. Tulevalla kaudella saatamme saada suo malaisen edustuksen komitean korkeimpaan luottamushenkilöjohtoon. Onnistumisemme koskee kaikkia komitean puolueryhmiä, mutta erityisesti PESdelegaat tejamme, kuten joulujen välillä saatoimme KomitEan asEma on Demokraatista (30.12.) anne Karjalaisen toi mintaa esittelevässä jutussa lukea. Olen toiminut komitean hallituksessa en nen Anne Karjalaista ja komitean ympäristö, terveys ja ulkoasiainvaliokunnissa sekä hoita nut Suomen valtuuskunnan varapuheenjohta juutta jo vuosia. n n n ulottuvuudessa. Toimiin on ryhdyttävä, jos yksikin vanhustenhoidon toimi piste jää alle 0,5 hoitajan mitoituksen. Uusliberalismin aamunkoitossa parikymmentä vuotta sitten hävitettiin lähes valtaosa kansakunnan jalokivistä, tuottavasta tuotannosta. Tuotetaan koti maan tarpeisiin ja pienempään vaihdantaan. Myös kotisairaanhoitoon pi täisi lakiin määritellä tarvittava hoitajien määrä. Sielläkin tarve kasvaa koko ajan. Vanhusväestö lisääntyy, muistisairaudet li sääntyvät ja ongelmat eivät vähene, vaan laitos hoitoon tarvitaan lisää resursseja. Väitettiin laadun kor vaavan määrän, mutta näin ei todellisuudessa aina kuitenkaan ole. On todettu, että liian monissa vanhusten hoi topaikoissa suositus alitetaan. Se myytiin pilkkahinnalla tai ken kättiin kansainvälisille sijoittajille. Siinä ta pauksessa vähimmäismitoituksesta on säädet tävä laki. Oli toivottavaa, että viimein herättäisiin toimi maan. SuPer sen sijaan vaati hoitajamitoituk sen kirjaamista. Näitä vetoomuksia ei kuultu vaan haluttiin tyy tyä suositukseen 0,5:stä. Jonakin päivänä markkinat aukeavat ja maailmalla tu lee tarve tuotteille. Ava taan pää toisenlaiselle ajattelulle ja elämänmuo dolle: yhteisyydelle. Reino Heiskanen Pori Hoitajamitoitus kuntoon ja äkkiä maria Guzenina vaati peruspalveluministerinä ollessaan aivan oikein lakiin hoitajamitoituk sen kirjaamista 0,7 hoitajaa hoidettavaa kohden, mutta tähän ei saatu riittävää kannatusta halli tuksessa. Talvivaara pysyy ja työllistää paljon väkeä. AJATUSPAJA Kolumni 16.1.2015 17 Kolumni Antti Liikkanen Kirjoittaja on EU:n alueiden komitean ja Rovaniemen kaupunginvaltuuston jäsen (sd.) Tehtäisiinkö toisinpäin? Varsin järjestelmällistä putsausta porvarit har joittavat Suomineidon ruumiinryöstön ja hä päisyn tiimoilla. Hallitus täy densi tuhoa vapauttamalla suurtuottajat ja kapi talistit veronmaksusta ja ottamalla vastineeksi velkaa kansakunnan piikkiin. Nyt ohjelmassa on pkyrittäjien kymmenien miljoonien vaade saada yhteiskunnalta ?vivu tusrahaa?. Luultavasti sekin on liian vähän. Etenkin öisin on liian vähän hoitohenkilökuntaa. Lakia hyväksyttäessä eduskunta velvoitti hal lituksen seuraamaan vanhuspalvelulain tavoit teiden toteutumista ja vaikutusta. Soteuudistuk senkin takia riittävät mitoitukset on saatava la kiin, jottei niitä enää voisi kiertää. Tarja Eklund Vantaan kaupunginvaltuutettu (sd.) EU:n alueiden komitea valvoo alueiden ihmisten etuja ja voi siinä tehtävässään haastaa muut unionin toimielimet Euroopan tuomioistuimeen. EU:n alueiden komitea uudistuu EU-parlamEntin UUsiUtUmistahtia sEU- myös sen toimintaa kuntien ja alueiden ihmisten kannalta seuraava alueiden komitea (CoR). Sen kokoonpano uusiutuu viiden vuoden välein, ja uusi komitea aloittaa työnsä 2015 hel mikuun puolessavälissä. Suomi onnistui edunvalvonnassaan ja sai pi tää komitean yhdeksän paikkaansa (350:stä). Itse asiassa paikkoja on Suomessa muodos tuneen käytännön puitteissa 18. Olisi parempi, jos vaadittava mitoitus olisi 0,7 ympärivuorokautisessa hoidossa. Monen sukupolven aikana hankittu reaaliomaisuus on tuhottu veroparatii sien tilkkeeksi. Pelifirmat on rinnastettava lottoon ja muihin peleihin
Jokaisen lapsen tulisi saada hyvät tiedot ja taidot koulusta ja mahdollisuus löytää oma kukoistus eli ala, jossa he ovat parhaimmillaan. Tätä tavoitetta ei auta eläkeindeksin jäädytys.? Tuula Haatainen, Helsinki ?Poistaisin suuret erot elinajanodotteessa. Näin he löytäisivät polun jatko-opintoihin ja ammattiin.? Jouni Martiskin, Tohmajärvi, Savo-Karjala ?Lääkäripulan, myös hammaslääkäripulan, poistaminen auttaisi eniten suomalaista yhteiskuntaa. Esimerkiksi lapsiperheköyhyys näkyy kouluissa oppilaiden ahdistuksena, joka syntyy, kun vanhemmat luovuttavat. Ne, joilla on mahdollisuus taloudelliseen turvaan jo lapsesta, ovat lähtökohtaisesti paremmassa asemassa. Mikko Valtonen, Lappeenranta, Kaakkois-Suomi ?Poistaisin suvaitsemattomuuden. Puoli miljoonaa eläkeläistä elää EU:n köyhyysrajan alapuolella. Meidän on asetettava puolueemme pitkän aikavälin tavoitteeksi pienimpien eläkkeiden reilu tasokorotus. Koko joukko muitakin epäkohtia kuitenkin mainittiin. Ei ole maailma valmis. Tua Onnela Demokraatti Minna Lintonen, Forssa, Häme ?Köyhyys ajaa ihmisiä niin suureen ahdinkoon, että on päivänselvää, että köyhyys on suurin epäkohta. Tuloerot kasvat, koska ihmisillä ei ole samanarvosia lähtökohtia rakentaa omaa elämäänsä. Nyt katsotaan, minkälaisia muita ongelmia ehdokkaat valitsivat poistettaviksi. Työttömyyden jälkeen seuraavaksi yleisin vastaus oli köyhyys. Terveyden näkökulmasta olemme kahtia jaettu kansa. Esimerkiksi erilaista seksuaalista suuntautumista, kansalaisuutta, ihonväriä, kieltä tai ulkonäköä ei yhteiskunnassamme hyväksytä laajasti. Tukimuotojen on oltava joustavampia ja työnteon tulee olla palkitsevaa.?. Jokainen on arvokas ja erilaisuudet ovat rikkaus.? Taru Pätäri, Turku, Varsinais-Suomi ?Työn tekemisen tulee olla kannattavaa. Eivät jaksa, kun ei ole tulevaisuutta.? Ilmari Nurminen, Sastamala, Pirkanmaa ?Poistaisin eläkeläisköyhyyden. Että lapsillemme opetettaisiin, että vammaisuus, vanhuus, skitsofrenia ja adhd ovat vain yksiä ominaisuuksia ihmisessä ja he sekä heidän mielipiteensä ovat aidosti samanarvoisia, kuin ?diagnosoimattomankin?.? Päivi Lipponen, Helsinki ?Poistaisin koulujen eriarvoistumisen, jakautumisen oppimistulosten perusteella. Unelmani on, että ihminen saisi olla ihminen huolimatta mielipiteestä, varallisuudesta, älyllisestä tasosta, henkisestä kypsyydestä, iästä tai liikuntakyvystä. Meillä on tänäänkin eriarvoisia yhteiskuntaluokkia, joissa toisilla menee todella hyvin ja toisilla todella huonosti. Suomessa ei aidosti suvaita erilaisuutta siten kuin pitäisi. 18 16.1.2015 AJATUSPAJA Työttömyys käsiteltiin viime viikolla, nyt ehdokkaat esittelevät Köyhyys, lääkäripula ja Vaaliraadissa kyseltiin jo viime viikolla, minkä epäkohdan ehdokkaat poistaisivat, jos yhden saisi valita. Merkittävästi lisää kooulutuspaikkoja näille aloille pikaisesti.? Jussi Kukkola, Hyvinkää, Uusimaa ?Poistaisin tarpeen leipäjonoille. Suomessa on suuremmat erot elinajassa kuin muissa Pohjoismaissa. Asialle voidaan tehdä paljon kaventamalla hyvinvointieroja sekä parantamalla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuutta.? Säde Tahvanainen, Vantaa, Uusimaa Jukka Mölsä, Vantaa, Uusimaa ?Poistaisin vanhuspalveluiden puutteet muun muassa riittävän hoitajamitoituksen turvaamalla. Kysymys ollut vuosikausia ratkaisematta.? ?Poistaisin luokkayhteiskunnasta aiheutuvan eriarvoisuuden. Aina. Sosiaalipuolen tukien pirstaleisuus aiheuttaa osaltaan syrjäytymistä, jos työnteosta seuraa suunnaton byrokraattinen hallintopeli. Koulutus on avain oikeudemukaisempaan ja tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan.? Janina Lepistö, Vaasa Vaaliraati Kysymyksiä SDP:n eduskuntavaaliehdokkaille. ?Poistaisin ihmisten välisen epätasa-arvon. Jokaisella on oltava myös paikka, missä asua ja elää.? Johanna Värmälä, Espoo, Uusimaa ?Poistaisin terveyspalvelujen asiakkaiden epätasa-arvon. Terveydellä ei saa tehdä bisnestä niin, että ne, joilla on varaa maksaa palveluista, saavat palveluja muita nopeammin.? Marianne Korpi, Porvoo, Uusimaa ?Poistaisin sen, että huono-osaisuus kumuloituu sukupolvissa. Silloin paneuduttiin raatilaisten suosikkivastaukseen eli työttömyyteen. Jotta voimme kutsua Suomea hyvinvointivaltioksi, on köyhimmistä ja heikoimmissa asemissa olevissa pidettävä huolta
Syrjäytymisongelmat vähenisivät ja yleinen hyvinvointi kasvaisi, kun työllisyysaste nousisi päälle 80 prosentin. Asumisen ja elämisen kustannukset ovat nousseet liikaa suhteessa palkkoihin. ihmisarvo ei saa olla mitätön talouden tunnuslukujen edessä. Kunnat vastaavat jo nyt monista työllisyyteen ja työttömyyteen liittyvistä asioista, joten kokemusta ja osaamistakin on. TE-toimistolle voisi jättää niin sanottuja yleisiä tiedottamis-ja verkostopalveluita.? Marko Iltanen, Rauma, Satakunta ?Ikäihmisten neuvola auttaisi ikääntyneitä edistämään terveyttään.? ?Poistaisin holhouksen. Tuottavuuden kasvun ansiosta palkkasummaa voitaisiin kasvattaa. Palkkauksessa se on kuitenkin jäänyt vain juhlapuheisiin.? Tuula Petäkoski-Hult, Lempäälä, Pirkanmaa ?Vastuun työllisyyspalveluista voisi siirtää kunnille eurojen kera. Maanpuolustusvelvollisuus on säädettävä sellaiseksi, ettei se estä tasa-arvoa. Tässä mielessä ei Natokaan olisi huono vaihtoehto. Tämä kasvattaisi ostovoimaa ja piristäisi näin kotimarkkinoita.? Mikko Merelä, Vantaa, Uusimaa ?Suomessa suositaan järjestelmällisesti ulkomaalaista työvoimaa. Työttömäksi joudutaan lähes aina työnantajan päätöksestä. Siihen hyvin harvoin voi henkilö itse vaikuttaa millään tavoin. Monessakaan Nato-maassa ei ole samanlaista asevelvollisuutta kuin Suomessa.? ?Poistaisin koulu- ja työpaikkakiusaamisen ja kaiken muun kiusaamisen. Järjestelmä suosii niitä, jotka eivät kasvata Suomen taloutta vaan vievät vaurauden muualle.? Pirkko Valtanen, Raahe, Oulun vaalipiiri ?Poistaisin työttömyysturvan viiden päivän omavastuuosuuden. Erityisesti tämä tulisi tehdä niille firmoille, jotka tuottavat julkisin varoin maksettavia palveluja kuten terveys- ja hoivapalveluja.? Ilkka Kantola, Turku, Varsinais-Suomi ?Jakaisin työn tasaisemmin työvoiman kesken. Tuottavuus nousisi, kun työpäivät olisivat vähän lyhyempiä niillä, jotka nyt tekevät liikaa hommia. Tämä on suuri epäkohta.? Heta Ravolainen-Rinne, Uusimaa ?Harmaa talous on kitkettävä paremmalla valvonnalla, jotta yritykset voivat pärjätä rehellisellä pelillä, verot maksaen ja reiluilla työehdoilla työllistäen.? Kimmo Kiljunen, Vantaa, Uusimaa ?Ikäihmisten neuvola auttaisi ikääntyneitä edistämään terveyttään ja hyvinvointiaan niin, että kotona asuminen onnistuisi mahdollisimman pitkään.? Kim Savolainen, Kerava, Uusimaa ?EU:sta irti. Tasa-arvo on Suomessa yleisesti tunnustettu yhteiskunnan ja työelämän perusarvo. Hän on joko osa-aikainen tai määräaikainen tai muusta syystä heikompaan palkkatasoon kuuluva. Suomi on maksajana ja pärjäisi hyvin omillaan.? ?Vain miehiä koskeva asevelvollisuus on este sukupuolten tasa-arvolle.?. Itsekkyys, ahneus ja epätasa-arvo vähenisivät samalla. Kun ulkomaalainen maksaa verot, auton käytön ja lähes koko elämisen esimerkiksi Viron puolelle, on ero huomattava. Työmaalla on muutenkin vaikea kilpailla halpatyövoimaa vastaan. Jokaisella on oikeus hyvään elämään ilman kiusaamista, niin koulussa, kotona kuin työpaikallakin.? Emmi Mäkinen, Järvenpää, Uusimaa Mari-Elina Koivusalo, Turku, Varsinais-Suomi ?Poistaisin kapitalismin häikäilemättömän vallan . Kohtuulliseen materian määrään sydämestään tyytyväinen ihminen auttaa niitä, joilta puuttuu, kykynsä mukaan.? ?Tekisin mahdottomaksi yrityksille piilottaa voittonsa veroparatiiseihin. Pitää enemmin keskittyä siihen, miksi ihmiset toimivat tietyllä tavalla, kuin laittaa vain lisää rajoituksia esimerkiksi alkoholin myyntiin.? Timo Suhonen, Varkaus, Savo-Karjala ?Työsuhdeturvaa tulee ehdottomasti parantaa. AJATUSPAJA 16.1.2015 19 muita jättiongelmia kapitalismin valta Maija Salo, Masku, Varsinais-Suomi Harri Hermo, Pori, Satakunta Päivi Iivonen, Raahe, Oulun vaalipiiri ?Työtätekevä palkansaaja ei enää tule palkallaan toimeen. Omavastuu koetaan rangaistukseksi.? Kim Berg, Vaasa ?Korjaisin naisten ja miesten välisen epätasa-arvon palkkauksessa. Esimerkiksi suuryritykset, jotka tekevät miljoonatulosta, voivat nykylain mukaan irtisanoa sadoittain ihmisiä tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä. Sen vuoksi toivoisinkin joko lisää töitä tai elinkustannuksia alas.? ?Vain miehiä (vielä tarkemmin: vain osaa miehistä) koskeva asevelvollisuus on este sukupuolten tasa-arvolle. Omavastuussa lyödään lyötyä
Työttömiä ei pidä työttömyydestä syyllistää, vaalipäällikkö painottaa. Tuppuraisen mielestä työttömyysajan ei tarvitse olla mus- Demokraatti Vaalipäällikön katsaus SDP:n vaalipäällikkö Tytti Tuppurainen kertoo, mitä vaalikentille kuuluu ja mistä nyt puhutaan. ?Työttömät eivät ole mitään yhtä harmaata massaa, vaan jokainen on yksilö.?. Aina joskus kuulee etenkin poliittisesta oikeistosta puheita, että sen kuin menisivät töihin. Näin työtön voi ylläpitää ammattitaitoaan ja tarvittaessa kouluttautua uudelle alalle. Tuppurainen muistuttaa, että työtön voi myös tehdä jonkin verran töitä ilman, että se vaikuttaa työttömyysturvaan. Tällä vaalikaudella säädettiin työttömyysturvaan 300 euron suojaosa. Huolestuttavinta Tuppuraisen mielestä on, että pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa. Yli vuoden työttömänä olleita on työttömistä jo lähes puolet. . Mutta työttömyys ei pelkällä patistuksella hellitä. On erittäin tärkeää muistaa, ettei työn loppuminen ole kenenkään oma syy. Työttömät eivät ole mitään yhtä harmaata massaa, vaan jokainen on yksilö. Siitä on esimerkkejä Kuopiosta. Tuppuraisen mielestä kenenkään sellaisen, jonka työkyky on tosiasiallisesti mennyt, ei pidä roikkua tilastoissa. . Toisaalta jokaiselle, jolla työkykyä on, pitää tarjota työtä. Työttömyys on vakava ongelma, ja siitä on aiheellista keskustella nyt, sanoo SDP:n vaalipäällikkö, kansanedustaja Tytti Tuppurainen. Maassa on jo liki 350 000 työtöntä. Palkkatuki on nyt käytännössä pysyvä 60 vuotta täyttäneille, mikä on hyvä asia. Ennakkoluulottomia aloitteita tavalkoista on-off-aikaa, vaan työtön voi olla hyvinkin aktiivinen työnhaun ohella. . Tarvitaan pitkäjänteisiä toimenpiteitä, joilla edistetään työllisyyttä ja luodaan kasvua. Esimerkiksi tehokkaamman työnvälityksen eteen voidaan tehdä vielä paljon. Monelle lisätulot ovat tarpeen, ja lisäksi kaikki työnteko auttaa kohti pysyvämpää työpaikkaa, Tuppurainen uskoo. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on myös ehdottanut, että työttömyysturvalla pitäisi voida tehdä töitä. . 20 16.1.2015 ARKI ?Työttömyys ei ole oma syy? . Työelämässä pitää olla tilaa myös vammaisille ja muille osatyökykyisille. Mitään silmänkääntötemppua työttömyyden poistamiseen ei ole, mutta ei myöskään ole mitään syytä heittää pyyhettä kehään, Tuppurainen sanoo. . Kaikilla on oltava oikeus työhön. . Sen verran voi ansaita ilman, että palkka leikkaa työttömyysturvaa. . Jokaisen työttömän on saatava yksilöllistä palvelua. . Paljon hyvää on jo tehty, Tuppurainen muistuttaa ja antaa tunnustusta työministeri Lauri Ihalaiselle. . Aikanaan puhuttiin Lex Taipaleesta, ja nyt saattaisi olla aika ottaa opit uudelleen käyttöön tai ainakin palauttaa ne mieliin. Siksi palkkatukea tulee jatkuvasti kehittää, jotta esimerkiksi järjestöillä on edellytykset työllistää. Vaikeakaan taloustilanne ei oikeuta kohtelemaan ketään epäinhimillisesti. . Peräänkuulutamme ennakkoluulottomia aloitteita työttömyyden torjumiseen, ja niitä SDP:ltä on nyt tulossa, Tuppurainen sanoo. Tuppurainen haluaa korostaa, ettei inhimillisyyttä saa hukata. Tietyin ehdoin on mahdollista kouluttautua työttömyysturvan turvin, mikä on hyvä asia