Demokraatti 16.01.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 1,20 e (sis.alv) Mika Kari toivoo Suomen ja Ruotsin demareiden lyövän viisaat päänsä yhteen Nato-kysymyksessä ?Puolustuksesta pitää löytää yhteinen käsitys? ...3 Jääkö kirjasto Guggenheimin jalkoihin? Helsingin Keskustakirjaston rahoitus on vielä avoinna. Osku Pajamäki pelkää kirjastohankkeen tyssäävän Guggenheimin takia. ...14?15 Hämäräfirmat havittelevat sähköromua ...10 Kuolemanpelko on vaikea kohdattava ...17?19. N:o 8, 007443-14-3 . ?Kokonaisuus ratkaisee? Koulutuskonkari ei niele tuntijakokritiikkiä ...8?9 TO R STA I 16. tamm i ku uta 201 4 Oikuttelevat säät hämmentävät viljelijöitä Ilmastonmuutos mullistaa maatalouden ...11 SDP:n Paatero: Tappiofirmoja ei pidä tukea ...6?7 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?
0200 30011 Lounais-Suomi, varhaisjakelu: puh. 0200 72822 Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. Varajohtaja Ari Wisemanin n mukaan päätöksen taustalla on asiasta Helsingissä käyty poliittinen keskustelu. Guggenheim-säätiö haki työ- ja elinkeinoministeriöltä kilpailua varten 800 000 euron tukea. Sen jäsenyrityksistä 15 prosenttia arvioi lisäävänsä kesätyöpaikkojen määrää. 0200 55888 Tampere ja ympäristö: puh. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus (02) 277 0477 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 . Helsinki, Uusimaa, . Kolme neljäsosaa aikoo palkata kesätyöntekijöitä saman verran kuin viime vuonna. Perinteiseen tapaan eniten kesätyöpaikkoja on tarjolla kaupan alalla ja teknologiateollisuudessa. Kodinkoneita myyville suurille liikkeille on tulossa velvoite ottaa vastaan pientä elektroniikkajätettä. Lisäksi iskussa kuoli ainakin kaksi kapi- n nallista, kertoi Venäjän terrorismin vastainen komitea. Eilinen isku epäiltyjä kapinallisia vastaan tehtiin Dagestanissa, joka sijaitsee yli 500 kilometrin päässä olympiakaupunki Sotshista. Aurinkoinen pakkaspäivä sai sauvakävelijät eilen liikkeelle Helsingin Seurasaaressa. Politiikka Kulttuuri Demari.fi 3 14?15 ?Sosialidemokraattiset opiskelijat haluaa yhtenäisen unionin, jossa kreikkalainen Anteros on suomalaiselle yhtä suuri veli kuin Antero Pohjois-Karjalasta.? 4?5 6?7 8?9 10 11 12?13 Kari tahtoo selvyyttä Natokantoihin Pidemmät työurat ovat pääasia, eläkeikä ei, pääkirjoitus, Tätä mieltä Paatero pitäisi valtion omistusmäärät ennallaan, Päivi Lipposen kolumni ?Katsokaa tuntijaon kokonaisuutta? Kodin sähköromua joutuu hämärille teille Karibia kehittää ilmastovarmaa viljelyä 16 Väkisin läpi, kaupunkilaisista välittämättä Ilmstonmuutoksen torjunta vaatii laajaa vastarintaa Ihmiset 17?19 Kuolemaa ei ole tarvinnut pelätä 20?21 Sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta 22?23 Radio ja TV 24 ?Liian ailahtelevaa peliä? Keskustelua ja taustaa Pekka Tuuri Sosialidemokraattiset opiskelijat SONKin blogissa ?Oikeiston yliopistouudistus avasi pääoven kovalle bisnekselle ja raa?alle kilpailulle.? Katriina Kajannes blogissaan Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Tampere . Uusi vas- n taanottovelvoite koskee ympäristöministeriön mukaan liikkeitä, joissa sähkö- ja elektroniikkamyynnin pinta-ala on yli 400 neliömetriä. Liikkeet ovat vastaanottaneet laitteita tähänkin asti mutta vain siinä tapauksessa, että asiakas on ostanut tilalle uuden. Talouselämän päättäjien mielestä poliitikot eivät riittävästi ymmärrä teollisuuden ongelmia. 16.1. Nimipäivät tänään: Ilmari, Ilmo (ruots.) Gudmund, Germund Päivä kuvana Aurinko nousee: Helsingissä 9.08 Oulussa 9.54 Aurinko laskee: Helsingissä 15.53 Oulussa 15.02 Nimipäivät huomenna: Toni, Anton, Anttoni, Antto (ruots.) Anton, Tony, Antonia Uutiskertaus 15...18 Guggenheim-säätiö ei haekaan tukea Suomen valtiolta arkkitehtuurikilpailua varten. Vaasa . Vihreät uhkasivat kaataa koko Guggenheim-hankkeen, jos sille olisi myönnetty valtion tukea. 13...20 8...13 n Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto Nuorille on ensi kesänä tarjolla töitä viime kesää enemmän, kertoo Elin- keinoelämän keskusliitto. Kyselyyn vastasi 70 talouselämän keskeistä vaikuttajaa. Kolme erikoisjoukkojen sotilasta kuoli poliisin ja erikoisjoukkojen operaatiossa Venäjän Pohjois-Kaukasiassa. Työ- ja elinkeinomi- n nisteriön kyselyssä päättäjät antavat poliitikkojen tilannekuvalle vain arvosanan 5,5, kun asteikko on 1?10. 0200 71000. Mikkeli Uutistoimitus (03) 212 9455 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 Uutistoimitus (06) 317 8711 Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 Uutistoimitus toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi 050 5543430 Lisätietoja: www.demari.fi ? ? ? ? varhaisjakelu: puh. 0800 96675 Muu Suomi: puh
Pidän mielekkäänä, että puolueille syntyisi mahdollisimman yhtenäinen käsitys näin tärkeästä asiasta. Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan Suomen olisi pakko seurata perässä, jos Ruotsi hakisi Nato-jäsenyyttä. Toisin päin sama ei välttämättä pätisi. 16.1.2014 3 ??Mika Kari: Suomen ja Ruotsin on tehtävä selväksi tahtotilansa ?Nato-kypärä ei voi leijua ilmassa loputtomiin? Ruotsi valmistautuu hiljalleen ensi syksynä käytäviin parlamenttivaaleihin. Kyllä Suomessa käynnistyisi kovalla paineella Natokeskustelu. Suomen tilanne on paljon heikompi kuin julkisesti halutaan myöntää.? Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh ?Lopetetaan marmatus. Se tarttuu ja johtaa itseään ruokkivaan kierteeseen.? Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.). Jotain on tehtävä, jotta eteenpäin menemisen tahto säilyy. STT Seminaarissa sanottua ?Sodan jälkeisen kilpailukyvyn taustalla on varsinkin kaksi asiaa: luottamus ja yhteistyö. Jos me hukkaamme ne, hukkuu myös kilpailukyky.? Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) ?Minusta meidän olisi aika lopettaa seminaarien pitäminen ja keskittyä päätöksentekoon.? Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto ?Uskon, että tulemme näkemään sukupolvia, jotka ovat heikommassa asemassa kuin edeltäjänsä. Suomelta puuttuvat muun muassa sellaiset massiiviset ilma- ja merivoimat, jotka Ruot- silla on käytössään. Kari korostaa, että yhteisen puolustuskyvyn tiivistäminen ei tarkoita aseellista pullistelua. . Kolmikantaa on perusteltu pitkään hyvillä tuloksilla ja prag- Lehtikuva / Vesa Moilanen Työ- ja elinkeinoministeriön Selkärankaseminaarissa yritettiin etsiä Suomelle eväitä uuteen nousuun. Suomen tilanne on paljon heikompi kuin julkisesti halutaan myöntää, Stadigh arvioi. Monien muiden yrityspamppujen tapaan hän nosti kilpailukyvyn suurimmaksi rasitteeksi korkean verotuksen ja työnantajamaksut. Laajapohjainen hallitus ja työmarkkinajärjestöt saivat sapiskaa Koneen hallituksen puheenjohtajalta Antti Herliniltä. Hän kysyi, kannattaako yritysten maksaa jäsenmaksua etujärjestöönsä, joka ei ole saanut edistettyä yritysten kilpailukykyä. . Hänen mielestään esimerkiksi materiaalihankinnoissa ja sotilaallisessa osaamisessa voisi olla yhteistyön paikka. . Ruotsi saisi pitää vanhan asemansa liittoutumattomana maana muiden Nato-maiden ympäröimänä. Ruotsi pedannut itse asemansa Ruotsin puolustuskyky on alentunut sikäläisen puolustusvoimien komentajan Sverker Göransonin mukaan dramaattisesti. Nyt voidaan kysyä, voidaanko näin vielä tehdä. Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila myönsi, ettei- vät liiton saavutukset ole aina suhteessa yrityksiltä perittäviin korkeisiin maksuihin. . Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh varoitteli Suomeen syntyvän pian sellaisia sukupolvia, jotka ovat aiempia heikommassa asemassa. . Sotilaallisesti liittoutumattomat Suomi ja Ruotsi voisivat yhdessä luoda uskottavan oman puolustuksen, joka ei tarkoita sapelinkalistelua itään sen enempää kuin länteenkään päin. Sosialidemokraattien povataan menestyvän Ruotsin vaaleissa hyvin. Ensin on tehtävä itselle ja sen jälkeen ympäristölle selväksi, mikä on tahtotila, hän vaatii. Demarien yhteinen kanta selväksi Marja Luumi Demokraatti Yhteinen puolustuskyky ei tarkoita sapelinkalistelua Kansanedustaja Mika Kari kannattaa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tiivistämistä. Mutta Ruotsi on itse tehnyt päätöksensä luopumalla asevelvollisuudesta ja vähentämällä varuskuntia. Karin mukaan turvallisuuspoliittinen haavoittuvuus voi lisätä Ruotsin kiinnostusta Natoon . Vaalien yhdeksi keskeiseksi teemaksi on arvioitu nousevan Ruotsin mahdollinen kiinnostus liittyä puolustusliitto Natoon. Presidentti Sauli Niinistö osallistui viime viikonloppuna Ruotsissa turvallisuuspoliittiseen seminaariin. Mukana olivat muun muassa Sauli Niinistö ja Lauri Ihalainen. maattisuudella. Kari jakaa saman arvion. . Mika Kari kaipaisi Suomen ja Ruotsin demareilta yhteistä pohdintaa, mitä puolueiden mielestä sotilaallinen riippumattomuus ja puolueettomuus tarkoittaa. . Toisin päin paine ei olisi niin suuri. Omistajat ovat menettäneet halun kasvuun ja investoin- teihin. Mielestäni sotilaallisesti liittoutumattomiksi julistautuneet maat eivät voi loputtomin antaa Nato-kypärän leijua ilmassa. Varoitan Suomea tekemästä samoin, Mika Kari korostaa. Yritysjohtajat haukkuivat hallituksen ja oman järjestönsä Satapäinen joukko elinkeinoelämän vaikuttajia arvioi työ- ja elinkeinoministeriön Selkärankaseminaarissa Suomen kasvumahdollisuuksia synkästi. Jos maa ei itse pysty huolehtimaan omasta puolustuksestaan, sotilaallinen liittoutumattomuus on vaarassa. sen lisäksi, että Natoa ei koeta enää niin suureksi ?möröksi?. . Eduskun- nan puolustusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Mika Kari (sd.) aisti Niinistön ja Ruotsin pääministerin Fredrik Reinfeldtin keskusteluissa porvareiden kaipuun Natoon.
Keinot voivat olla erinäisempiä ja modernimpia, mutta ei perusaate siitä muutu.? ?? ?? Työeläkeuudistuksesta neuvottelevat työmarkkinoiden keskusjärjestöt. 48,1) ?? Erotiikkalehdet (. Kuinka vanha on Raision kaupunki? 3. Kuinka monta matkustajaa Helsinki-Vantaan lentoasemalla kävi viime vuonna? 4. Wahlroosin taka-ajatus on alentaa tässä ja nyt suomalaisten palkkoja. varapuheenjohtaja: ?? ?SDP:n on oltava aistittavissa kaikilla aisteilla. Lehtien irtonumeroita myytiin viime vuonna kaikkineen 220 miljoonalla eurolla (-5,9 prosenttia). Ilmapuntari Hyytävää. Neuvottelut ovat alkaneet ja Helle uskoo, että ratkaisu saadaan syksyllä aikaiseksi, vaikka ?helppoa ei tule olemaan, koska on aika paljon erilaisia näkemyklsiä?. Timo Vainio Demokraatti timo.vainio@ demari.fi nesta muustakin. 7,9) ?? Ilmoituslehdet (. 8,5) Luvut kertovat, miten lehtien irtonumeromyynti muuttui viime vuonna toissa vuoteen verrattuna. Tulossa on eripituisia siirtymäaikoja, jolloin muutokset koskevat eri tavoin eri-ikäisiä palkansaajia. Päivän lista Nämä lehdet kiinnostavat Mikko Vuori. ?? Ruokaa ja juhlia koskevat lehdet (+ 41 prosenttia) ?? Yleisaikakauslehdet (+ 8,5 prosenttia) ?? Asumista ja puutarhanhoitoa koskevat lehdet (+ 7,3) ?? Ristikkolehdet (+ 5,6) ?? Moottorilehdet (+ 6,4) ?? Matkailulehdet (+ 29,2) ?? Tv-, elokuva- ja kulttuurilehdet (+ 40,6) Nämä menivät muodista Vastaukset: 1) Heidi Pakarinen 2) 40 vuotta 3) Ensimmäistä kertaa yli 15 miljoonaa 4) Maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio 5) Suomen pankin mukaan Suomesta löytyi viime vuonna yhteensä 427 väärennettyä euroseteliä, eniten 20 ja 50 euron seteleitä. ?? Naistenlehdet (. Kuka on Helsingin yliopiston hallituksen uusi puheenjohtaja? 5. Mikään itsetarkoitus kysymys eläkeiästä ei ole, Helle sanoo Demokraatille. Joustoa arkeen, päivitystä taitoihin Minna Helle. Tulevaisuuden SDP Helteen mukaan palkansaajat pitävät todistettuna, että puhtaalla eläkepolitiikalla työuria ei pystytä pidentämään. 20,3) ?? Iltapäivä- ja aamulehdet (. Käyttöön tuleva 10 euron seteli on uudistettu entistä vaikeammin väärennettäväksi. Kuinka paljon seteleitä nykyisin Suomessa väärennetään? ??STTK uskoo, että neuvottelutulos eläkeuudistuksesta syntyy syksyllä Pidemmät työurat ovat pääasia, eläkeikä ei Vastaukset palstan alalaidassa. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Helle lyö toimittajalle luun kurkkuun heti alkajaisiksi. Hänen mukaansa ei voida sanoa, että eläkeiän nosto on varma asia. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan eläkeiästä. Wahlroos ei kuitenkaan ?muista?, että omistajien tulot ovat Yhdysvalloissa kasvaneet koko ajan. Hellettä. Tähän saakkahan työntekijät ovat maksaneet tappiot ja omistajat keränneet voitot. Hän kehuu Yhdysvaltojen joustavuutta. Siellä teollisuustyöntekijöiden reaaliansiot ovat valuneet 1970-luvun tasolle. Työeläkelaitosten vakavaraisuusuudistus on käynnissä. Myös etuisuudet käydään neuvotteluissa läpi. Minna Helle uskoo, että muutoksia tulee. Omat tavoitteensa eläkeuudistukseen STTK asetti keskiviikkona. . Seuraavista vuosista neu- votellaan nyt. Meillä on valmius neuvotella eläkeiästä, mutta samassa yhteydessä haluamme neuvotella mo- Näin työeläkeuudistus etenee Millainen on tulevaisuuden SDP ja mikä on sen tehtävä yhteiskunnassa? ?? Mikko Vuori, SDP:n Varsinais-Suomen piirin 2. Aikaa on ensi syksyyn. Lain muotoon uudistus kirjoitetaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Päätöksen tekee uusi, vuoden 2015 vaaleissa valittava eduskunta. Työeläkeuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2017. 4 16.1.2014 Viisi kysymystä 1. Kansalaisjärjestöt esittelevät loppuviikon ajan Matkamessuilla verovälttelijän kuumimpia lomakohteita. Kalevi Keihänen opetti suomalaiset matkustamaan etelään. Kuka on hallitseva Tangokuningatar? 2. Työelämän käytäntöihin tarvitaan muutoksia, jotka saavat ihmiset jatkamaan töissään, työnantajat tulee saada pitämään ikääntyneitäkin palkkalistoillaan, joustoja on lisättävä ja ihmisten osaamista päivitettävä. . Suomen ta- louselämän etu- ja takapiru Björn Wahlroos esittää, että Suomeen pitää rakentaa riskinjakojärjestelmä, joka mahdollistaisi työntekijöiden pääsyn osalliseksi työnantajan voitoista. Eläkepolitiikka on yksi keino päästä pitempiin työuriin. Sen näkee ja kuulee, ja sen ihmisiä pystyy tarttumaan hihasta, kun ei olla vain verkkomaailmassa. Iso tavoite on työurien pidentäminen. Jos syntyy kokonaisuus, jonka katsomme riittäväksi, sitten ratkaisu syntyy. Työeläkemaksujen korotuksista on jo sovittu vuoteen 2016 asti. Veroparatiisimatkojen matkatoimisto kannustaa allekirjoittamaan vetoomuksen yritysten tilitietojen avoimesta kirjaamisesta.. Tuoksu on ruusuinen jatkossakin, ja se kertoo, miksi puolue on perustettu, mutta ruusussa tuoksuu myös luonto. Työelämässä ja muussakin elämässä tarvitaan jatkossakin oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa, ja niitä on puolustettava. Nyt erilaiset verokonsultit opettavat suomalaisfirmoja lähettämään verorahansa etelään
Energian saatavuus ja hinta vaikuttavat suuresti suomalaisten tuotteiden kilpailukykyyn. Samalla EU-tason sääntely keventyisi. Päämäärä karkaa, jos EU asettaa itselleen muita tiukempia määräyksiä. Kaikkien kannalta olisi parasta, että Pariisin ilmastokokous ensi vuonna tuottaisi tuloksia. Euroopan unioni kErtonEE Palkansaajien mielestä olennaisinta on se, milloin oikeasti jäädään eläkkeelle ja miten pitkiä työurat ovat. Tätäkin asiaa puolue lähestyy työn ja oikeudenmukaisuuden kautta. EU:ta tarvitaan suunnannäyttäjäksi, mutta maanosan työpaikkojen menettämiseen ja hiilivuotoon ei saa suostua. Puoluehallitus linjaa tänään SDP:n omat energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. EU-foorumeilla tehtävänämme on hakea päätöksiin mahdollisimman oikeaa mitoitusta niin, että kansainvälinen tasapaino toteutuisi. 16.1.2014 5 Pääkirjoitus Lauri Oilinki Kyse neuvotteluissa on työeläkemaksujen, sijoitustuottojen ja etuisuuksien palapelistä, jossa ?yhtä palaa ei voi naulata kiinni ennen kuin tiedetään muut?. ?Meillä on valmius neuvotella eläkeiästä, mutta samalla haluamme neuvotella monesta muustakin.? Demokraatin arkisto Suomen pitäisi nostaa energiaomavaraisuuttaan. Kitkerimmät sanovat EU pystyy kyllä rajoittamaan jäsenmaiden päästöjä, mutta ei parantamaan alueen työllisyyttä ja kasvua. Toki hinta näkyy myös kansalaisten elinkustannuksissa. Huomion voisi keskittää päästökaupan mekanismien kehittämiseen. Kasvihuonepäästöjen suhteellisen kunnianhimoinen vähentäminen alkaa olla kaikkien hyväksymä tavoite. Meidän pitää myös vaatia EU:lta aktiivisuutta ja äänekkyyttä ilmastopolitiikassa. Koska uusiutuvan energian lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen ovat pikemmin keinoja kuin tavoitteita, ne voisikin jättää kansallisten ohjelmien, pilottihankkeiden ja väliaikaisten tukitoimien varaan. Uusia EU-linjauksia odotetaan kiinnostaneina, onhan ilmastopolitiikka äärimmäisen ratkaisevassa vaiheessa. Suomessa varsinkin teollisuuden edunvalvojat tähyävät jännittyneinä Brysselin suuntaan, koska energia on poikkeuksellisen tärkeä tuotannontekijä kylmässä ja syrjäisessä sekä paljon energiaa vaativan teollisuuden maassa. Esimerkiksi terästeollisuudessa EU menettää markkinaosuuksia Kiinalle, jossa tuotteiden valmistuksesta aiheutuu paljon enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin täällä. Rakenneongelmista kärsivä teollisuutemme ei todellakaan kaipaa lisäkuormaa eikä suomalaisten ostovoima kuihtumista. Elinkeinoelämän keskusliitto EK painottaa, että EU saisi jatkossa asettaa tavoitteen vain kasvihuonepäästöjen vähentämiselle. Teollisuuden edustajat tahtovat edetä globaalein sopimuksin. Teollisuuslobbarit muistuttavat, että Lissabonin sopimuksen mukaan EU:sta piti tulla kilpailukykyisin maanosa. Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat häiriöt ja suoranaiset katastrofit keikuttavat myös talouselämää. Panostuksia on lisättävä muun muassa tuulivoimaan. Toiveena tasapainoinen energia- ja ilmastopolitiikka ensi viikon puolivälissä energia- ja ilmastopoliittisista linjauksistaan. Myönteisiä tulokulmia löytyy tuontienergian korvaamisesta puhtaalla kotimaiselle tuotannolla sekä suomalaisen ympäristöteknologiaosaamisen hyödyntämisestä. SuomEn on luontEvaa Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Siihen vaikuttaa moni seikka. n n n Tätä mieltä Timo Vainio timo.vainio@demari.fi Aikatauluun muutos pääminiStEri Jyrki katainEn (kok.) sanoi sunnuntaina Ylen Pääministerin haastattelutunnilla, että hän kertoo omista tulevaisuuden suunnitelmistaan vasta huhtikuussa. Katainen tietysti halusi, että hänet jätetään rauhaan johtamaan hallituksensa työskentelyä, mutta kaikin osin hänen aikataulunsa ei pidä paikkaansa. Jos Katainen haluaa Euroopan unionin komission seuraavaksi puheenjohtajaksi, hänen on suun- niteltava uraansa huomattavasti aikaisemmin, jo ensi kuun lopulla. Kataisen puoluetoverit, Euroopan konservatiivit valitsevat oman ehdokkaansa komission puheenjohtajaksi Dublinissa jo maaliskuun alussa. Euroopassa Katainen on edelleen yksi nimi konservatiivien kärkiehdokkaiden joukossa, mutta nimitystä ei varmisteta ilmoittamalla siitä kokouspaikan eteisessä. Saksalaisten tuen saamiseksi pitää tehdä töitä. tehdä energia- ja ilmastopolitiikkaa nimenomaan EU:n kautta. Komissio on määritellyt yhteisön tavoitteet vuoteen 2030 saakka
Lainsäädäntöä on muutettava siten, että opintolainan korot maksetaan sotilasavustuksena varusmies- ja siviilipalveluksen ajalta kokonaisuudessaan edellyttäen, että ne erään- tyvät palveluksen aikana, Rajamäki sanoo. Rajamäki teki aiheesta kirjallisen kysymyksen ja sai vastauksen peruspalveluministeri Susanna Huoviselta (sd.). Huovisen mukaan ministeriö on valmis sotilasavustuslain muutoksiin, jos nykypykälät eivät turvaa asevelvollisten toimeentuloa. Ruotsi löytyy jaetulta sijalta neljä.. Se on kuulunut viime kesästä lähtien tanskalaiseen Royal Unibrew -konserniin. 6 16.1.2014 ???Tappiollisten firmojen tukeminen on järjetöntä? Paatero pitäisi valtion omistusmäärän ennallaan SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero on mukana puolueen työryhmässä, joka pohdiskelee valtion roolia firmojen omistuksessa. . Tavoitteena on 110 000 kesätyöpaikkaa, toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo tiedotteessa. Perinteiseen tapaan eniten kesätyöpaikkoja on tarjolla kaupan alalla ja teknologiateollisuudessa. Sen jäsenyrityksistä 15 prosenttia arvioi lisäävänsä kesätyöpaikkojen määrää. Ainakaan sitä ei pitäisi tässä taloustilanteessa kasvattaa. Eniten kesätyöntekijöiden määrän ennakoidaan kasvavan kiinteistöpalveluissa, ohjelmisto- ja verkkopalveluissa sekä kone- ja metalliteollisuudessa. Semmoinen tapakaan, että valtio myy omaisuuttaan ainoastaan saadakseen rahaa, ei ole pitkän päälle talouspoliittisesti kestävää, Paatero sanoo. Talouselämä teetti Taloustutkimus oy:llä vuodenvaihteessa kyselytutkimuksen, jonka vastaajista 62 prosenttia kannatti valtion omistajuutta keinona pitää STX Finlandin telakat elossa. Vaikka kansa haluaisi valtion apuun, päättäjät eivät ole sanottavammin lämmenneet ajatukselle. Telakoiden kohdalla tilanne on hankala, koska Paateron mukaan koko ala maailmalla on kiero. . Kaikista hank- Seppo Peltoniemi Demokraatti keista, joihin valtio lähtee mukaan, on hänen mukaansa saatava hyötyä. Sen sijaan ruoka maksaa monessa teollisuusmaassa suhteellisesti vähemmän kuin Suomessa. Parhaaksi rankattiin Hollanti, jota seurasivat tasapistein Ranska ja Sveitsi. Valtion pääomasijoitusyhtiö Suomen UP / Pekka Sipola . Vähennystarve on enintään 140 henkeä. Toimitusjohtaja Pekka Rantalan mukaan kotimaista tuotantoa ajavat ahtaalle alkoholi- ja virvoitusjuomaveron korotukset, kasvava yksityinen maahantuonti Virosta, alkoholimainonnan tulevat kiristykset ja lainsäädännön muutokset. Hartwall työllistää nyt noin 830 ihmistä. (STT-Demokraatti) Kansanedustaja Kari Rajamäen (sd.) mielestä opintolainan kanssa painivien asevelvollisten kohtelusta pitää tehdä oikeudenmukaisempaa. Nykyisin asevelvollinen, joka tarvitsee apua opintolainan korkoihin, ei Rajamäen mukaan välttämättä saa sitä. Niinpä korkoihin voivat upota pahimmillaan lähes kuukauden päivärahat. . Laadultaan Suomessa tarjolla oleva ravinto on maailman neljänneksi parasta, Oxfam laskee. Venäjän valtion telakkayhtiö OSK osti kokonaan Helsingin telakan. Toimettomana Suomen valtiokaan ei ole ollut. (STT) Suomi kipusi korkealle ruokarankkauksessa Suomi on avustusjärjestö Oxfamin mukaan maailman 13:nneksi paras paikka syödä. Avustusjärjestö otti huomioon ruuan riittävyyden, hinnan, laadun ja terveellisyyden. Suomi saa täydet pisteet ruuan riittävyydessä. Kolme neljäsosaa aikoo palkata kesätyöntekijöitä saman verran kuin viime vuonna. Tiedot perustuvat loka?marraskuussa tehtyyn kyselyyn, jossa oli mukana 2 700 EK:n jäsenyritystä. Semmoinen tapa, että valtio myy omaisuuttaan ainoastaan saadakseen rahaa, ei ole pitkän päälle talouspoliittisesti kestävää, Sirpa Paatero sanoo. ?Ei ole mitään järkeä, että valtio olisi mukana jatkuvaa tappiota tuottavissa toimialoissa.? Hartwall aloittaa mittavat yt-neuvottelut Varusmiehen päiväraha voi mennä korkoihin Panimoyhtiö Hartwall aloittaa yt-neuvottelut, joiden piirissä on yhtiön koko henkilöstö. Hän kuitenkin lisää: . Tällä hetkellä Huovinen ei kuitenkaan näe tarvetta välittömiin muutoksiin. (Demokraatti) Kesätöitä tarjolla viime kesää enemmän Nuorille on ensi kesänä tarjolla töitä viime kesää enemmän, kertoo Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Valtiolla pitää myös olla mahdollisuus tukea uusia, nousevia toimialoja, hän muistuttaa. Valtio on kyllä kerran ostanut koko telakan, mutta silloin kyseessä oli Venäjän valtio. Sellaisia valtion omistamia yrityksiä ei välttämättä kannata myydä, jotka juuri tällä hetkellä eivät tuota voittoa. Valtion kokonaisomistusmäärä yrityksissä on syytä pitää nykyisellään. Ei ole mitään järkeä, että valtio olisi mukana jatkuvaa tappiota tuottavissa toimialoissa. Hyöty ratkaisee Paatero painottaa, että valtio on mukana firmoissa markkinaehtoisesti
Jos rakennepaketista pidetään kiinni ja toteutetaan etupainotteisesti, selviämme kuivin jaloin. Uudet käsitteet: joukkoistaminen, tiedon louhinta, joukkorahoitus ja osallistuva suunnittelu ovat uuden tekemisen tapaan liittyviä käsitteitä. Suomi on edelleen hyvä paikka elää, kasvattaa lapset ja vanheta arvokkaasti. lutheria lainaten: Et voi estää haikaroita lentämästä pääsi yli, mutta voit estää niitä tekemästä pesän hiuksiisi.. Rakennemuutos. Mitä tulee seuraavaksi? Aiemmin resurssien lisääminen tai tehokkuuden kasvattaminen ovat nostaneet kilpailukykyä. Uusi innovaatio synnyttää talouden nousukauden, kun sen vaikutus hiipuu, talous suistuu lamaan. Nyt 1990-luvulla alkaneen tietoverkkojen ja ohjelmien käynnistämä kasvukausi on sammumassa. 16.1.2014 Kolumni Päivi Lipponen paivi.lipponen@eduskunta.fi Kirjoittaja on filosofian tohtori ja SDP:n kansanedustaja Helsingistä. teollisuussijoitus osti loppuvuodesta 9,3 miljoonalla eurolla telakkayhtiö STX Fin- landilta 66,4 prosenttia Aker Arctic Technologyn osakekannasta. Kymmenien miljardien eurojen salkku Suomen valtio on omistajana kaikkiaan noin 60 yhtiössä. Nämä asiat ovat omissa käsissämme. n n n Haaste ja muutOs ovat suunnattomia, mutta meillä on vaurautta, luonnonvaroja, teknologiaa ja osaavia ihmisiä. Lisäksi media ei ole enää jokin erillinen toimiala, vaan toimintaympäristö. Verovaroilla on saatava aikaan enemmän. Hallitukselle tunnustus, että se on tehnyt vaikeita päätöksiä. Eurooppaan tulee yhteinen pankkivalvonta, sijoittajavastuu toteutuu. On lopetettava synkistely ja haettava myönteiset signaalit. Pienituloisten asemaa on parannettu, yhteisöveron kasvu kannustaa yritystoimintaan, tupo parantaa kilpailukykyä ja tuo uusia työpaikkoja. On astuttava ulos omalta mukavuusalueelta ja ajateltava kaikki uusiksi. Jopa niin paljon, että moni viskoo sitä surutta roskiin. 7 Hietanen, Karhinen ja Liikanen puhuvat samasta asiasta. Tarvitaan radikaaleja teknologioita. Tulevaisuustutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietanen vertaa käynnissä olevaa muutosta mustaan surmaan. Nyt vanha, kelpo resepti ei enää toimi. Nyt ne on laitettava voimaan. Pääjohtaja Reijo karhinen korostaa luottamuksen tärkeyttä. Ratkaisujen pitkittäminen on vaikeuttanut tilannetta. Suomen Pankin pääjohtaja erkki liikanen valaa uskoa rakennepakettiin. Tarvitaan uutta toimintakulttuuria. Kyse on kehityksestä ja Suomen suunnasta. Poliisi Rakennemuuja sanomatalot siirtyvät toksen läpikäySecond lifeen ja FB:hen. minen edellyttää Joukkoistava liiketoiminrohkeita uudistaosaaminen yhdistää ihtuksia ja vastuulmisten välisiä palveluita lista talouspolisosiaalisessa mediassa. tiikkaa. n n n RakennemuutOksen läpikäyminen edel- rohkeita uudistuksia ja vastuullista talouspolitiikkaa. Kyse ei ole sairaudesta vaan kehityskulusta. Uudet keksinnöt syntyvät rajapinnoissa, paikoissa, joissa erilaisuus kohtaa. Kone tekee hissejä ja Marimekko sisustaa ne. Internet astuu parhaillaan ulos tietokoneista ja puhelimista, koneet alkavat kommunikoida enenevästi keskenään. Netti, sosiaalinen media, robotiikka ja automatisaatio toimivat kuin rutto. Mikä vain pinta voi pian olla media. Sosiaalinen media on arkipäiväistymässä ja muuttumassa tuotantorakenteeksi. Kriisi on muutos uuteen. Meidän on rakennettava kestävää kasvua aloille, jossa olemme edelläkävijöitä. Kun huomioidaan niiden tytäryhtiöt ja alakonsernit, valtion vaikutus ulottuu noin tuhanteen yritykseen. Valtiolla ei ollut vuosiin aihetta tehdä osakesijoituksia sellaisiin yhtiöihin, joissa se ei ennestään ole omistajana. Viime aikoina on noussut entistä enemmän esille tarve, että valtio yhdessä muiden suomalaisten omistajien kanssa pyrkisi turvaamaan kotimaisen omistuksen säilymistä kansallisesti tärkeillä toimialoilla ja tärkeissä yrityksissä. Valtion yhtiösalkku on kymmenien miljardien eurojen arvoinen. Listan loppupäässä ovat kehitysmaat, heikoimpana Tshad. Mukana oli 125 maata. Oxfamin selvityksessä kutakin neljästä kriteeristä arvioi- tiin kahden muuttujan avulla. Esimerkiksi ruuan riittävyyttä arvioitiin aliravittujen ihmisten ja alipainoisten lasten määrillä. (STT-Reuters) Demokraatin arkisto Anna Tiittanen Me osaamme, me voimme voittaa tämän taistelun M ikä yhdistää teollisuutta, mediaa ja kauppaa. Eurooppa rakentui ruton jälkeen uudelleen ja vanhaa ei rakennettu enää uudelleen. Yksi kausi päättyy parhaillaan. SDP:n vastuulla on huolehtia, että hyvinvointivaltion rahoituspohja kestää. lyttää Suomessa ruokaa on yllin kyllin
Vaikka tietoa etsitään yhä enenevästi verkosta, on oppilaille annettava valmiudet olennaisen tiedon erottamiseen epäolennaisesta samoin kuin tiedon kiteyttämiseen. Samaan aikaan kouluilla on kuitenkin hänen mukaansa suuri haaste pysyä ajan hermolla tekniikassa. 8 16.1.2014 ??Lukion tuntijakouudistuksen tulkinnat ovat asiaa valmistelleen mielestä mustavalkoisia ?Katsokaa tuntijaon kokonaisuutta? Vaasan kaupungin kasvatus- ja opetusviraston johtaja Harry Swanljung haluaa rauhoitella tekeillä olevan lukion tuntijakouudistuksen ympärillä vellovaa keskustelua. Hän oli mukana asiaa valmistelleessa työryhmässä ja tarkastelee asiaa kokonaisuutena. . Mutta toki täytyy katsoa, missä on parannettavaa, hän sanoo. Hän pitää tuloksia selvänä viestinä kouluille: lukeminen ja luetun ymmärtäminen ovat ?Se ei ole mielestäni yleissivistystä, että muistaa vain hämärästi joskus kuuleensa asiasta.? edelleen tärkeitä. Ei tarvitse pukeutua säkkikankaaseen ja ripotella tuhkaa ylle, vaikka ei jatkuvasti olisikaan maailman ensimmäisenä jossain asiassa. Koulun pitää opettaa, miten uusia ja perinteisiä menetelmiä käytetään rinta rinnan, hän sanoo.. Työryhmän mietintöä on käsitelty vähän populistisestikin. Välineistöä uusitaan edelleen jatkuvasti. . Todellisuudessa se ei ole Sirpa Taskinen Demokraatti, Vaasa sirpa.taskinen@ demari.fi ollenkaan niin mustavalkoinen, hän sanoo. Käytännössä työryhmä esitti viime vuoden lopulla kolmea Pisa-tulokset ovat viesti kouluille Harry Swanljung suhtautuu uusimman Pisa-tutkimuksen tuloksiin rauhallisesti, vaikka Suomen sijat putosivat matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä.
Nyt tutkitut kymmenen yritystä ovat suppea otos, mutta kyllä tulos kertoo yleisestä trendistä, arvioi informaatio- ja tietotekniikkaoikeuden professori Voutilainen. Hän kuvailee Suomen yritysten tietoturvan ymmärrystä määreellä heikko. Kyberturvallisuuskeskuksen tilannekeskuksen päällikkö Antti Kiuru ei hänkään pidä arviota Suomen yritysten tietoturvan haavoittuvuudesta yllättävänä. . Suomalaiset tietoturvafirmat vakuuttavat maailmalla teknisellä osaamisellaan. Kriisialueille täsmäapua Kriisialueilla tarvitaan turvallisuuden lisäksi keinoja helpottaa elämää. Siksi Tekes toivoo yritysten tuotteiden pääsevän kansainvälisille markkinoille. Suomea terrorismi ei kosketa Terrorismin torjunta on keskeinen huoli esimerkiksi Euroopan unionille, mutta Sundquistin mukaan se ei niinkään kosketa Suomea. . Tulokset olisivat luultavasti vielä synkempiä, jos selvitettäisiin tietoturvaa laajemmin . Ne tekevät vain kapeaa osaa, Sundquist toteaa. Tutkimuksen ja tuotekehityksen kustannuksiin nähden Suomi on markkina-alueena pieni. Lukion tuntijaosta päättää valtioneuvosto. Vaasalaispäättäjät ovat kuunnelleet Tammikuun lopussa eläkkeelle jäävä Harry Swanljung on työskennellyt nykyisessä virassaan vuodesta 1998 lähtien. Keskeinen kysymys digitaalistuvassa yhteiskunnassa on, voinko luottaa, että tietoni eivät joudu vääriin käsiin. Päättäjät ovat kuunnelleet ja olleet ymmärtäväisiä. Se on ollut työtä toisten hyväksi, hän kiteyttää. Ennen nykyistä uraansa Swanljung oli aktiivisesti mukana paikallispolitiikassa ja toimi muun muassa kaupunginvaltuutettuna SDP:n riveissä. Esimerkiksi yhdessä niistä suuri osa reaaliaineista muuttuisi valinnaisiksi. Nyt tutkimistamme yrityksistä puolessa löytyi tietomurtoja, sanoo tietoturvapalvelujen päällikkö Matti Järvinen KPMG-yhtiöstä. Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta varoittaa, että tuokin kuva voi olla liian ruusuinen. . Se taas tarkoittaa sitä, että ohjausta pitää olla tarjolla, kun valintoja tehdään. Suomen profiiliin sopii hyvin olla mukana kriisinhallinnassa, Sundquist luonnehtii. Tiina Tenkanen UP ?Suomen turvayritykset ovat pääosin kovin pieniä. Ne tekevät vain kapeaa osaa.? Tietomurrot uhkaavat yrityksiä meilläkin Harry Swanljung oli mukana opetusministeriön nimittämässä työryhmässä, joka valmisteli lukion tavoitteiden ja tuntijaon uudistusta. Hänestä työryhmän ehdotusta on käsitelty vähän populistisestikin. Suomea on tavattu luonnehtia tietoturvallisuuden mallimaaksi, jonka valttikortti on internetin kyberturvallisuus. Se ei ole mielestäni yleissivistystä, että muistaa vain hämärästi joskus kuu- leensa asiasta, Swanljung korostaa. Valinnaisuus edellyttää ohjausta Valinnaisuutta Swanljung pitää perusteltuna. Myös työilmapiiri saa häneltä kehuja. . Yhteydet eivät ole katkenneet, vaikka hän joutuikin viran myötä siirtymään taustavaikuttajaksi politiikan saralla. Eläkepäiviensä kynnyksellä Swanljungia huolestuttaa eniten se, että tukea tarvitsevien lasten ja nuorten joukko kasvaa. Keinoja heidän tukemisekseen on, mutta resursseista on pulaa. Ajan puute koettelee myös alan henkilöstön jaksamista. Silti hänen mielestään Vaasan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on pärjätty verraten hyvin. Valmiiksi annettu on ilman muuta aina tehokasta, mutta se ei oikein anna niitä val- miuksia, joita työelämässäkin tarvitaan, hän pohtii. Kokonaisuudessaan lukion tuntijakouudistuksen tavoitteena on vahvistaa yleissivistystä ja tulevaisuuden vaatimia oppimistaitoja ja lisätä opiskelua, joka ylittää oppiainerajat. Uusi tuntijako tulisi käyttöön vuonna 2016. Oletus ei pidä paikkaansa, arvioi tuore selvitys. . Miten valtio voi tarjota palveluita, jotta luottamus pysyisi. Kilpailu tietotekniikan alalla on maailmanlaajuisesti kovaa. Sundquistin mukaan Suomessa luodaan enemmän uutta kuin kehittyvissä maissa. . Olosuhteet ovat kehittyneet ja puitteet parantuneet. Paljon auttaisi jo se, että muistettaisiin päivittää ohjelmistot säännöllisesti ajan tasalle. STT. Opiskeltaisiin niin, että opiskelijalle muodostuisi kestävä osaaminen eikä vain vähän kaikkea. Edellisen kerran lukion tuntijakoa uudistettiin kymmenisen vuotta sitten. Suomen yritykset ovat pääosin kovin pieniä. Swanljungin mielestä keskeisintä on se, että opiskelijoilla on mahdollisuus syventyä riittävästi opiskelemiinsa aineisiin. . Olemme kiinnostuneempia arkipäivän turvallisuudesta. Jokaista kansalaista koskettaa tietoturvallisuus. Suomalaisfirma on kehittänyt paperisen dokumentoinnin tilalle kännykkäsovelluksen, jolla voi kuvata esimerkiksi kriisialueen oloja ja lähettää saman tien tiedon eteenpäin. Yhdistyneet kansakunnat ostaa kriisialueille tarvikkeita sadoilla miljardeilla dollareilla vuodessa, mutta suomalaiset yritykset osallistuvat YK:n toimituksiin minimaalisesti. Totesimme, että turvallisuusala on maailmalla kasvava ala. 16.1.2014 9 Tekes toivoo turvallisuusalasta vientivalttia vaihtoehtoista mallia. Se on positiivinen asia, hän päättää. ?Koulun pitää opettaa, miten uusia ja perinteisiä menetelmiä käytetään rinta rinnan.? Sirpa Taskinen Innovaatiorahoituskeskus Tekes päätti seitsemänvuotisen Turvallisuusohjelmansa, jonka tarkoituksena oli saada syntymään turvallisuusalan liiketoimintaa. . Kysyntä lisääntyy, ja uudenlaisiin turvallisuushaasteisiin ei ole ratkaisuja, Tekesin ohjelmapäällikkö Suvi Sundquist kertoo. Ongelmia ovat muun muassa viranomaisten tietojärjestelmien haavoittuvuus ja kriisinhallinta. Tekes rahoitti ohjelman aikana uusia ideoita tuotteiksi. Tulokset saattavat näkyä vasta vuosien päästä. Turvarakenteiden on oltava kunnossa, puhuttiin sitten potilastietorekistereistä tai nettiäänestyksestä. . Kysymyksiä voi herättää myös bisneksen teko hätäalueilla, mutta materiaalista apua tarvitaan. . Sitä ennen hän työskenteli pitkään Vaasan yliopistossa, joka tosin tunnettiin kauppakorkeakouluna hänen aloittaessaan. sitä, miten Suomen yritysten sisällä käsitellään tietoa. Yritykset ovat osin tuudittautuneet valheelliseen turvallisuuden tunteeseen. Samalla hän kuitenkin muistuttaa, että valintojen tekeminen vaatii opiskelijalta taitoa. . Paitsi uusia innovaatioita, tavoitteena oli saada turvallisuusalalle uusia yrityksiä sekä isompia kokonaisuuksia. . Tietomurrot ovat täälläkin todellinen uhka. Tehtävillä on ollut yksi yhteinen nimittäjä.
Tämä ei kuitenkaan koske kaikkein pienimpiä liikkeitä. Joissakin alan suurissa liikkeissä on jo nyt käytettyjen laitteiden yleisiä vastaanottopaikkoja. Suomessa kerätään sähkö- ja elektroniikkaromua asukasta kohden 9,2 kiloa vuodessa. Lähteet: European Recycling Platform Finland, ympäristöministeriö, www.kierrätys.info Ei ole mitään takeita siitä, että hämäräfirmojen keräämä romu kierrätettäisiin asianmukaisesti. Lehtikuva / Martti Kainulainen. Kutsumme niitä kermankuorijoiksi, sanoo elektroniikkaromun keräystä hoitavan European Recycling Platform (ERP) Finlandin maajohtaja Juha Rytkönen. Hänen mukaansa hämärätoimijat ottavat elektroniikkaromusta vastaan vain parhaat päältä . Niiden on järjestettävä vastaanottopaikka, jossa otetaan vastaan kaikki tuotteet, myös suuret, painavat ja hankalasti kuljetettavat jääkaappi-pakastimet ja astianpesukoneet. Tämä erottaa viralliset kierrätyskanavat muista. Keräyspisteet isoihin liikkeisiin Elektroniikkaromuun liittyvä laiton toiminta on otettu huomioon myös laissa, sanoo ym- päristöministeriön neuvotteleva virkamies Tarja-Riitta Blauberg. . ne laitteet, jotka sisältävät arvokasta materiaalia tai jotka ovat myytävissä uudestaan esimerkiksi kehitys- maissa. 10 16.1.2014 ??Turvallinen kierrättäminen helpottuu, kun keräyspisteet tulevat pakollisiksi liikkeisiin Kodin sähköromua joutuu hämärille teille Vanhan läppärin vieminen tuntemattomalle romukauppiaalle ei välttämättä kannata. Sillä yritetään estää niiden laiton vieminen kehitysmaihin asiattomaan käsittelyyn. Uusi EU-direktiivi vaatii, että kaikkien suurten sähkö- ja elektroniikkalaiteita myyvien liikkeiden pitää ottaa vastaan pienikokoista elektroniikkajätettä, kuten matkapuhelimia ja tietokoneita. Viranomaisten mukaan merkittävä osa suomalaisesta sähkö- ja elektroniikkajätteestä valuu teille tietymättömille, ja osa siitä on todennäköisesti laittomien toimijoiden keräämää. Tämä mainitaan ympäristöministeriön valmistelemassa jätelain muutosehdotuksessa. Lain olisi tarkoitus tulla voimaan Suomessa pian. . Ei ole mitään takeita siitä, että hämäräfirmojen keräämä romu kierrätettäisiin ympäristön ja ihmisten terveyden kannalta asianmukaisesti. ERP vastaa jäsenyhtiöidensä tuottajavastuuvelvoitteiden täyttymisestä. Laki vaatii, että kodinkoneiden ja elektroniikan valmistajat ja maahantuojat järjestävät keräyksen ja kierrätyksen. Direktiivin vaatimus koskee liikkeitä, joissa sähkö- ja elektroniikkamyynnin pinta-ala on yli 400 neliötä. Kodinkoneliikkeet ovat vastaanottaneet laitteita tähänkin asti, mutta vain siinä tapauksessa, että asiakas on ostanut tilalle uuden. STT Logistiikkapäällikkö Petri Saarinen näyttää, miten Tammiston Gigantti-myymälässä kerätään vanhat sähkölaitteet kierrätykseen. Sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätys ?? ?? ?? ?? ?? Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden lähimmän palautuspisteen löytää nettisivulta www.kierrätys.info. Isojen kodinkoneiden vastaanottopaikat ovat useimmiten kuntien jätelaitosten jäteasemilla. Laitteita voi toimittaa myös liikkeisiin, jos tilalle ostaa vastaavan laitteen. Uuteen lakiin on tulossa velvollisuus osoittaa, että toiseen maahan vietävät laitteet eivät ole jätettä
Pääministeri Yingluck Shinawatra oli kutsunut puolueet ja opposition tkeskustelemaan vaalien siirrosta, mutta valtaosa kutsutuista jätti kokouksen väliin. Opposition mukaan Shinawatran on luovutettava valta välittömästi ilman vaaleja. (STT-AFP) Ikea joutui vuonna 2012 pyytämään anteeksi DDR:n vankityövoiman hyödyntämistä.. Vaalit palauttavat normaalin tilanteen. Nykyisillä menetelmillä tila tuottaa joka viikko vuoden ympäri 10 000? 12 000 sitrushedelmiin kuuluvaa limettiä. . Trinidadissa asuvan Ramgopaul Roopin hedelmätarha toimii mallina muille. Roop varastoi sadevettä kastelua varten ja suojaa limettipuidensa juuret kasvattamalla sitruunaruohoa puiden alla. . Aluskasvullisuus toimii kuumalla säällä kuin olkipeite ja torjuu eroosiota sateella, Ramgopaul Roop kertoo. Sitruunaruoho pitää myös rikkakasvit loitolla ilman turvautumista torjunta-aineisiin, lisää Roop, joka johtaa Karibian maatalousyhdistyksen aluehallintoa. Roop on viljellyt reilun hehtaarin suuruista hedelmätarhaansa 25 vuotta. Opposition kannatus on laskemassa. (STT-Reuters? AFP) Thaimaan virkaatekevä hallitus vahvi eilen, ettei helmikuun alussa pidettäviä ennenaikaisia parlamenttivaaleja siirretä. Yhdysvallat pelkäsi, että Korean niemimaan konflikti laajenee mahdollisesti sodaksi, jos Etelä-Korean annetaan käyttää suhteetonta voimaa. Gates luonnehti kirjassa silloista Etelä-Korean presidenttiä Lee Myung-Bakia ylistävin sanoin. Gatesin mukaan Lee oli ?päättäväinen, järkevä ja suhtautui Yhdysvaltoihin erittäin myönteisesti?. Leen edeltäjää Roh Moo-Hyunia sen sijaan Gates kuvailee ?amerikkalaisvastaiseksi ja vähän hulluksi?. Tykkituli tappoi useita ihmisiä. Yhdysvaltain johto sai kuitenkin lopulta Etelä-Korean tyytymään lyhyeen tykistöiskuun. Yhtiöt myöntävät yhteydet DDR:ään, mutta väittävät, etteivät tienneet, että tuotteita tehtiin vankiloissa. Myös vankien pakon edessä luovuttamaa verta myytiin DDR:stä Punaiselle Ristille LänsiSaksaan. Ruotsalainen huonekalujätti Ikea joutui vuonna 2012 pyytämään anteeksi DDR:n vankityövoiman hyödyntämistä. Näiden menetelmien avulla muutkin voivat perustaa ympärivuotiseen tuotantoon pystyviä elinkelpoisia pientiloja, jotka tuottavat raaka-ainetta hedelmien jalostajille, hän vakuuttaa. Kylvöaika arveluttaa Säätietojen merkitys maataloudelle kasvaa koko Karibialla. Euroopan unioni tukee alueen meteorologien jatkokoulutusta, jossa erikoistutaan viljelijöitä kiinnostaviin kysymyksiin. EteläKorea halusi kostaa naapurimaansa tykistöiskun Yeonpyeongin saarelle. Tutkimusta toteuttaa alan huippuihin kuuluva hollantilainen Wageningenin yliopisto. Säätietojen merkitys maataloudelle kasvaa koko Karibialla. Jewel Fraser IPS, Port of Spain Länsi hyödynsi laajasti DDR:n vankityövoimaa Thaimaan vaaleja ei siirretä Yhdysvallat esti Etelä-Korean ilmaiskun Pohjois-Koreaan Länsimaiset yhtiöt hyötyivät luultua enemmän entisen Itä-Saksan vankityövoimasta. ARD-television mukaan saksalainen marketketju Aldi ja Volkswagen käyttivät 1970- ja 80-luvuilla alihankkijoita, jotka teettivät osan työstä vangeilla. DDR:n salaisen poliisin Stasin toimia selvittävän viraston mukaan Aldi-ketju kauppasi sukkahousuja ja Volkswagen käytti osia, jotka valmistettiin itäsaksalaisissa valtionyhtiöissä. Eläminen nykyisten säänvaihteluiden kanssa on ensi askel sopeutumisessa ilmaston muuttumiseen tulevaisuudessa, Simpson sanoo. Hänen mukaansa nykyaikainen maatalous edellyttää paikkakuntakohtaisia 3?10 päivän sääennusteita, jotka laaditaan selvällä kielellä. Kestäviä lajikkeita Euroopan kehitysrahasto tukee myös Cardin hanketta, jossa etsitään muuttuvaa ilmastoa parhaiten kestäviä viljelykasveja. Ensin keskitytään tärkkelysja valkuaispitoisiin kasveihin, ?koska ne ovat olennainen osa alueen asukkaiden enemmistön ruokavaliota?, sanoo Cardia johtava tohtori Arlington Chesney. Syyniin joutuvat bataatti, maniokki, maissi, herneet ja pavut. . Esimerkiksi Jamaikassa on avattu nettisivusto, jolta löytyy tiuhaan päivittyvä sääennuste maanviljelijöille. Ilmastonmuutosasioista Karibian maatalouden tutkimusja kehityslaitoksessa (Cardi) vastaava tohtori Leslie Simpson sanoo, että sään kiihtyvä oikuttelu on jättänyt viljelijät neuvottomiksi sen suhteen, milloin on sopiva kylvöaika tai milloin voidaan odottaa sateita. Viljelijät toivovat pitkän ajan sääennusteita sekä ennakkoar- vioita kasvitautien ja tuholaisten todennäköisyydestä. . Hallituspuolueen uskotaan voittavan vaalit helposti. . Tutkimme niiden dna:ta ja etsimme ilmaston muuttumista kestäviä ominaisuuksia, Chesney kertoo. 16.1.2014 11 IPS / Jewel Fraser Trinidadilainen Ramgopaul Roop on kehittänyt hedelmätarhassaan menetelmiä, jotka auttavat sopeutumista ilmastonmuutokseen. ??Sääennusteet ovat avainasemassa, EU kouluttaa meteorologeja Karibia kehittää ilmastovarmaa viljelyä Karibian saarivaltioissa on ryhdytty sopeuttamaan maanviljelyä ilmastonmuutoksen kiihdyttämiin sääilmiöihin. Kun ryhdytään laittomuuksiin, eivät ihmiset enää halua olla mukana, sanoi apulaispääministeri Pongthep Thepkanchana. Kaksi mielenosoittajaa haavoittui lievästi viime yönä, kun tuntematon hyökkääjä avasi tulen Bangkokin keskustassa. Mielenosoituksista ja useita välikohtauksista huolimatta Bangkokissa on edelleen rauhallista. (STT-Reuters?AFP) Etelä-Korea halusi tehdä ilmaiskun Pohjois-Koreaan vuonna 2010, mutta Yhdysvallat esti sen. Näin kertoo Yhdysvaltojen entinen puolustusministeri Robert Gates muistelmissaan
Keräyksellä on tarkoitus kerätä 30 miljoonaa euroa ja loput noin 50 miljoonaa on lainarahaa. Hämmästyttävän monet erilaiset tahot ovat halunneet mukaan ja rahaa kerätään mitä kekseliäimmillä tavoilla. Monet osuustoiminnalliset yritykset ovat nähneet hankkeessa kansanliikkeen piirteitä ja ovat lähteneet mukaan toteuttamaan yhteiskuntavastuutaan. Olisin iloinen, jos voisimme olla mukana tässä yhteisessä ponnistuksessa. Hankkeen asiakirjat ovat olleet valtuuston päätöksen taustatiedoissa. Arvot ja asenteet Vanhan lastenklinikan järkyttävä kunto on herättänyt ihmisten auttamishalun. (myöhemmin tässä tekstissä Uusi lastensairaala -säätiö). Säätiö on perustajistaan riippumaton. Husin edustajalla on läsnäolo-oikeus Uusi lastensairaala -säätiön hallituksen kokouksissa. Uuden lastensairaalan tuki säätiön hallituksen kokoonpano on seuraava: puheenjohtaja Anne Berner, varapuheenjohtaja Reijo Karhinen, jäsenet Antti Herlin, Anne Brunila, Jussi Mertsola, Mirjam Kalland ja Kari Raivio. Suomen valtion osuus siitä on 40 miljoonaa euroa, Hus lahjoittaa saman verran. Kunnat vastaavat Husin omistamista rakennuksista. Peruspääoman antaneet säätiöt eivät vaikuta säätiön hallintoon. Verovaroille riittää tämänkin jälkeen käyttöä. Yksin Husissa pelkästään investointeihin käytetään lähes uuden lastensairaalan verran rahaa vuosittain. Meidän tehtävämme ei kai ole pilata antamisen iloa ja Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 2017 merkittävimmän hankkeen toteutumista. Ulla-Mari Karhu Valtuuston puheenjohtaja, sd. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Husin päättäjät ja henkilökunta ovat sitoutuneet hyvään hoitoon ja tarkkaan talouteen, mutta investointirahat ovat sidotut, eivätkä jäsenkunnat jousta noin 120 miljoonan euron vuotuisista investointikuluista ylöspäin. Husilla on yli 20 eri-ikäistä sairaalaa, joita korjataan jatkuvasti. Useilla osallistujilla on henkilökohtaisia kokemuksia lastensairaalan hoidosta, ja he haluavat osoittaa kiitollisuutta osallistumalla keräykseen. Säätiön hallitus johtaa säätiötä sen sääntöjen mukaan. Säätiön rakennushankkeella ei ole verovaikutuksia. Säätiön tuoma rahoitus nopeutti lastensairaalan rakentamisen aloittamista usealla vuodella. Tavoite on, että sairaala on valmis vuonna 2017 Perustajasäätiöt ja Uusi lastensairaala -säätiö Perustajasäätiöt Stiftelsen Svenska kulturfonden ja Stiftelsen för Brita Maria Renlunds minne lahjoittivat peruspääoman 300 000 euroa Uuden lastensairaalan tuki -sää- tiölle. Vuokra-ajan päätyttyä säätiö voi luovuttaa uuden lastensairaalan julkiselle saiCompic / Pekka Sipola raanhoidon toimijalle, joka jatkaa Husin tehtävää. Hus maksaa säätiölle pääomavuokraa, jota alentavat valtion ja kuntayhtymän sekä keräyksen rahoitusosuudet. Hus ei maksa muuta vuokraa. Husin, valtion ja keräyksen rahojen osuudet otetaan huomioon vuokranmääräytymisessä ja tämä alentaa sairaanhoidon palvelujen hintoja. Uusi lastensairaala -säätiölle voivat lahjoittaa kaikki tahot, myös puolueiden säätiöt. Hus ei voi olla valtionavun saaja terveydenhuollon rakentamista varten. Uusi lastensairaala -säätiön hallitus on riippumaton perustajajäsenistä, niiden säätiöistä, Husista sekä valtiosta. Uusia sairaaloita rakennetaan suunnitellusti ja tämän investointisuunnitelman mukaan lastensairaalaa olisi ryhdytty rakentamaan vuonna 2017. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Faktaa uuden lastensairaalan rakentamissuunnitelmista Julkiseen keskusteluun on noussut epäilyjä uuden lastensairaalan rahoituksesta ja omistuksesta. Anne Berner ja Kari Raivio toimivat myös tukiyhdistyksen hallituksessa. Uuden lastensairaalan tukisäätiön valtuuskunnan kokoonpano on puolestaan seuraava: puheenjohtaja presidentti Martti Ahtisaari, jäsenet Elisabeth Rehn, KristinaPentti, Maija-Riitta Ollila, Asmo Kalpala, Tuomas Aho, Marja-Leena Rinkineva, Ilkka Kauppinen, Lasse Viinikka, Kimmo Kontula, Risto Renkonen, Pekka Lahdenne ja Päivi Tapanainen. Tontti, vuokra, lahjoitukset, säädekirja Hus omistaa tontin ja vuokraa sen säätiölle uuden lastensairaalan rakennusta varten 30 vuodeksi. Hus vuokraa lastensairauksien toimintaansa tilat uudesta lastensairaalasta yksinoikeudella. Husin hallitus päätti yksimielisesti hyväksyä säätiömallin uuden lastensairaalan rahoittajaksi. Husin valtuusto hyväksyi kesäkuussa 2013 äänin 1064?21 aiesopimuksen tehtäväksi Uuden lastensairaalan tukisäätiön kanssa ja sitoutui myöntämään 40 miljoonaa euroa säätiölle uuden lastensairaalan rakennuttamista varten. Vanhan lastenklinikan kunto on huonompi kuin alun perin oli ymmärretty, vaikka mittava peruskorjaus on valmistunut. Sosialidemokraatteina luotamme jatkossakin verovaroin tuotettuun hyvinvointiin mutta voimme myös miettiä, miten rahoitamme kaiken tarpeellisen, kun tarpeiden määrä ei ole ainakaan vähenemässä. Uuden lastensairaalan kustannusarvio on 160 miljoonaa euroa. Uusi lastensairaala -säätiöön on tullut monta yhtä suurta Sosialidemokraatteina luotamme verovaroin tuotettuun hyvinvointiin, mutta pitää miettiä, miten rahoitamme kaiken tarpeellisen, kun tarpeiden määrä ei ole vähenemässä. tai suurempaa lahjoittajaa myöhemmin mukaan. Perustamispääoman lahjoittaneet säätiöt eivät ole mukana Uusi lastensairaala -säätiön hallituksessa. 12 16.1.2014 Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Säätiön säädekirja on julkinen. Vuokra määritellään kuten muillekin alueen rakennuksille. Henkilökunta tekee parhaansa jatkuvien remonttimuuttojen keskellä. Lainarahan osuus on sitä pienempi, mitä enemmän keräys tuottaa. Husin rooli Hus on kuntayhtymänä velvollinen järjestämään omistajakuntien erikoissairaanhoitoa ja valtakunnallisesti erityisen vaikeiden sairauksien hoitoa. Uutta lastensairaalaa suunnitellaan rahoitettavaksi osin lahjoitusvaroin. Tämän yhteisen ja myönteisen yksittäisen keräyksen kautta Suomi ei siirry hyvinvointiyhteiskunnasta hyväntekeväisyysyhteiskunnaksi
Jos työtekijöistä osa on kovin negatiivisia, se vaikuttaa kielteisesti koko työyhteisön ilmapiiriin ja alentaa kaikkien työtehoa. Niin on nytkin. Yhdelläkin negatiivisella työtekijällä on varsin haitallinen vaikutus. Jokainen on varmaan joskus törmännyt sellaiseen sanaan kuin meditointi, mutta useimmille se on jäänyt pelkäksi sanaksi. uudistetussa painoksessa. Pääministerin johdolla sitten päädyttiin hallitsevan uusliberalistisen politiikan mukaiseen koulutusuudistukseen. Koviakin kokeneet OECDmaat eivät siis hevin muuttaneet ja muuta koulutuspoliittista linjaansa. Meditointi auttaa siis juuri siihen, mikä rauhattomassa kouluympäristössä vaikeuttaa opettamista ja oppimista. Mindfulness-menetelmä on yksinkertainen. Sen periminen on halpaa eikä tarvitse hankkia mitään lisälaitteita. Myös sairauspoissaolot merkittävästi vähenevät, koska stressi on osallisena lähes kaikissa sairauksissa, ja meditointi vaikuttaa kehoon täysin päinvastaisesti kuin stressi. Meditoinnin myönteisistä vaikutuksista yhteisön ilmapiiriin on vakuuttava esimerkki Intian Tiharin 10 000 vangin vankilasta. Järjestelmä on suunniteltu laitemyyjien avustuksella. Meillähän on jo ajomääriin perustuva verotus, nimittäin polttoainevero. Samoin opettajat (OAJ, Opettaja-lehden pääkirjoituksissa). Siellä enintään 15 prosenttia vangeista oli käynyt 10 päivän intensiivisen meditaatiokurssin ja kun he jatkoivat meditointia 1?2 kertaa päivässä, koko vankilan ilmapiiri muuttui niin myönteiseksi, että vanki- Jos työtekijöistä osa on kovin negatiivisia, se vaikuttaa kielteisesti koko työyhteisön ilmapiiriin ja alentaa kaikkien työtehoa. lassa rehottaneett väkivalta- ja huumeongelmat loppuivat. Meditointi soveltuu erinomaisesti rauhoittamaan myös oppilaitosten ilmapiiriä. Itse asiassa monissa kehitysmaissa opettajien palkka on kansainvälisten vertailujen mukaan suhteellisesti korkeampi kuin OECDmaissa, mikä tarjoaisi jo tietyn pohjan uudistustyölle. Ulkomaisissa tutkimuksissa myös opintosuoritusten on todettu parantuneen. Mindfulness tarkoittaa tietoista läsnäoloa, kykyä rauhoittaa mielensä ja keskittyä nyt-hetkeen. Tämä todistus on voimassa 10 vuotta, jonka jälkeen laskutoimitus olisi kai tehtävä uudestaan. Suomessa on noin 0,7 miljoonaa pienkiinteistöä, mikä merkitsee jaettuna noille vuosille vähintään 40 miljoonaa euroa joka vuosi konsulteille. Siis pääosin seurattiin omaa koulutuspoliittista linjaa. Japanissa taas heikkojen Pisa-tulosten katsottiin aiheuttaneen kulttuurisen paniikin. Suomalaista koulua käsiteltiin laajasti, mutta tulkinnat siitä noudattivat hallitsevan oikeiston ja oppositiossa olevan edis- tysmielisemmän vähemmistön rajaa. Saksassa sikäläiset tutkijat kuvasi- vat huonon Pisa-menestyksen aiheuttaneen shokin sivistyksestään ylpeässä maassa. Saksalaiset olivat hyvin kiinnostuneita Suomen mallista. Erään tieteellisen aikakauskirjan pääkirjoitus oli otsikoitu ?Kolmekymmenvuotinen sota on hävitty?. Itse laissa ei ole siitä mainintaa. Moniin uudistustoimiin siellä ryhdyttiin, mutta Suomen mallin mukaiseen yhtenäiskouluun ei ylletty. Valitettavasti kehitysmaat ovat riippuvaisia tukijoistaan ja joutuvat siten seuraamaan niiden mallia. Eivätkö uudet maksut jo riitä Eikö jo riittäisi kehnojen kansalaisten kukkaroille käyvien lakien valmistelu? Lehdistä on saanut lukea useista hallituksen tekemistä lakimuutoksista, joilla ei ole parannettu kansalaisten elämää vaan lisätty heille erilaisia tarpeettomia kuluja. Mieleen tulee jätevesilaki, jossa pientalojen omistajia vaadittiin laittamaan kiinteistöohinsä jäteveden puhdistamo. Kaikki laitteet eivät edes toimineet kunnolla ainakaan talvella. Naapurissa oleva karjatila sai kyllä ajaa traktorilla lantaa pelloilleen. Jos ja kun valtiomme tarvitsee lisää tuloja, korotetaan polttoaineveroa. Demareiden kannatus on laskenut reippaasti ja laskee lisää kansalaisille kalliiksi tulevien päätösten takia. Koulutusjärjestelmä on riippuvainen kansallisesta kulttuurista ja politiikasta. Siinä koko huomio kiinnitetään sisään- ja uloshengityksen seuraamiseen. Heti kun huomaa mieleen tulleen muita ajatuksia, palataan jälleen hengityksen seuraamiseen. Se on ollut onneksi niin nuorisollemme kuin aikuisillekin. Jo vuonna 1998 OECD:n kansainvälisessä aikuisten lukutaitotutkimuksessa (IALS) ja nyt niin sanotussa aikuisten Pisassa (PIAAC) aikuiset sijoittuivat kansainväliseen kärkeen. Nuorisoa koskevien tutkimusten mukaan aina jatkosodan jälkeisistä ajoista alkaen tutkimuksen antama kuva nuorista on myönteisempi kuin vanhemman sukupolven keskuudessa vallitseva käsitys. Olen vakuuttunut, ettei yksikään kansanedustaja pysty perustelemaan lain perusteita. Pisa-tulosten notkahtamista ei tule kotoistaa nuorten syyksi, vaan on hyvä edetä sukupolvien välisessä yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä. Vesa Vuorinen Vaasa Pisan kokemukset Joulukuussa ilmestynyt Marjaana Rautalinin englanninkielinen sosiologian väitöskirja Tampereen yliopistossa käsittelee Pisaa esimerkkinä kansainvälisistä vertailuista kiinnostavalla tavalla. Annetut laskentaohjeetkin ovat varsin omituiset. Nyt suunnitellaan kilometriperusteista autoveroa. Psykologi Ilona Rauhala on sitä mieltä, että sellainen työtekijä tulisi irtisanoa. Kehitysmaille suomalainen malli olisi mielestäni hyvä esimerkki. Kiinteistön toteutunut energiankulutus ei kelpaa, vaan konsultin pitää laskea talon energiankulutus. Henkinen keskittyminen tapahtuu hiljaisuudessa tai hiljaisen taustamusiikin soidessa. Menetelmä ei ole millään tavalla yhteydessä mihinkään uskontoon. Meillä on viime vuosikymmenet noudatettu koulutuspolitiikkaa, jossa seurataan aktiivisesti kansainvälistä kehitystä ja kansainvälisiä esimerkkejä, mutta otetaan huomioon myös pohjoismainen ja suomalainen perinne ja kokemus. Media puolestaan vaalii hyvää menestystä muun muassa niin, että vaikenee opetussuunnitelmien uudistamisesta keskitetympään ja siten menestystekijäksi tunnustetun opettajien itsenäisyyden vastaiseen suuntaan. Kotoistamisesta kertoo myös kansainväliset esimerkit. Turussa peruskoulun 6C -luokan luokanopettaja Pirjo Lammila-Räisänen on ottanut Mindfulness-menetelmän käyttöön osana opetuskäytäntöjään. Rautalin olettaa, että kansainväliset vertailut eivät vaikuta suoraan, vaan ne kotoistetaan. Tutkimuksen mukaan opetusministeriön ja opetushallituksen virkamiehet katsovatkin Pisa-menestyksen omaksi ansiokseen. Lakia laatimassa ollut ympäristöministeriön yli-insinööri Maarit Haakana on maininut sen perusteeksi luonnonvarojen käytön vähentämisen. 16.1.2014 13 Negatiivisuus syö työpaikkojen ja koulujen ilmapiiriä Työpaikan ilmapiirillä on olennaisen suuri vaikutus työntekijöiden työpanokseen. Siitä tulee jälleen kustannuksia kuluttajille laitehankinnoissa ja niiden huolloissa. Lakien pitäisi olla sellaisia, että kansalaiset ymmärtävät niiden tarpeellisuuden. Pentti Kilpeläinen Tutkimuksen mukaan opetusministeriön ja opetushallituksen virkamiehet katsovatkin Pisa-menestyksen omaksi ansiokseen. Samoin opettajat. Ari Antikainen Yhteiskuntatieteiden tohtori, joka on käsitellyt koulutuspolitiikan haasteita joulukuussa ilmestyneessä Kasvatussosiologia -kirjan 5. Hänen kokemustensa mukaan oppilaiden keskittyminen helpottuu ja luokka pysyy rauhallisena sekä oppituntien että ruokailujen aikana. Sillä tarkoitettiin, että yhtenäiskoulumalli oli voittanut saksalaisen rinnakkaiskoulun. Japanilainen tutkija kuvasi keskustelua suomalaiseksi melodraamaksi. Se ei ole ollenkaan mikään kehno ohje työolojen parantamiseksi. On kuitenkin olemassa muitakin keinoja parantaa työilmapiiriä. Monet suuret kansainväliset yritykset nykyisin käyttävät meditointia työtulosten parantamiskeinona. Tutkimuksissa on todettu, että kerran päivässä työaikana pidetyn 10?15 minuutin meditointitauon ansiosta työtyytyväisyydessä, työsuorituksissa ja henkilökunnan sisäisissä suhteissa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Sitähän pellot varmaan tarvitsivatkin. Myös vaatimus pienkiinteistöjen energiatodistuksista on onneton. Eräissä osavaltioissa kyllä kolmiväyläinen koulu muutettiin kaksiväyläiseksi
Demarit olisivat siirtäneet asian valtuuston käsiteltäväksi. . Silloin käytäisiin Guggenheim-vaalit. Uskomattomat kävijämäärät Pajamäen mielestä on hämmentävää, että kaupunki on ostamassa ulkopuoliselta kaiken osaamisen, kun kyse on näin mittavasta kulttuurihankkeesta. Hän kyselee itsetuntomme perään. . Lupaus kaivettiin nyt naftaliinista. Tonttivaraus Etelärannasta meni kaupunginhallituksessa läpi kokoomuksen ja vihreiden äänin. Guggenheim ei ole missään vaiheessa maksamassa mitään vuokraa rakennuksesta eikä tontista. Helsingin kautta aikojen suurinta kulttuurihanketta viedään väkisin läpi ilman kaupunkilaisten laajaa kannatusta, demariryhmän vetäjä Osku Pajamäki luonnehtii Guggenheimia. Ministeriön mukaantulo rahoitukseen ei häntä kauheasti hämmästytä. . Rakennuskustannusten arvio on noussut jo päälle sadan miljoonan. . Se että joku käy katsomassa rakennuksen tai juomassa kahvit ala-aulassa ei tuota Guggenheimin talousyhtälöä. Vaikka Guggenheimin laskelmat toteutuisivatkin kuin unelma, Helsingille tulisi joka tapauksessa vuosittain viidestä seitsemään miljoonaa maksettavaa. . Ja on tylsää satsata kulttuuriin, joka ei lähde meidän omista kyvyistä, kulttuurista eikä juuristamme. Kaupungin kulttuuritoimi menettäisi myös vuokratuloja. . Tässä logiikka pettää, Pajamäki sanoo. Mikä valta yksityisillä rahoittajilla olisi? Osku Pajamäki korostaa, että hanke on edelleenkin täysin julkisesta rahoituksesta riippuvainen. Kaupunkilaisten veroeuroista maksettaisiin niin rakennus kuin vuosittaiset käyttömenot. . Näistä kuitenkin vain 65 prosenttia maksaa pääsylipusta. Siinä vaihe valtuuston pitäisi päättää museon kohtalosta. Museo tuottaa tappiota, vaikka kävijämäärät toteutuisivatkin. Sen tekeminen on vaikeaa, koska kaikki kulminoituu siihen, uskotaanko tähän kävijälukuun. Esimerkiksi Tukholman Moderna Museet on parhaimpana vuonnaan yltänyt 475 000 kävijään. Rahoituksesta pitäisi päättää tänä keväänä. Pajamäki sanoo, että jos rahoitus ei varmistu maaliskuun budjettiraamissa, keskustakirjasto jää toteutumatta. Valtion kanssa on sopimus, että kirjasto avaa ovensa viimeistään 2018 joulukuussa. . Kuka pystyy arvioimaan riittääkö kävijöitä kaikille vuosille 2020-40, kenellä on sellainen kyky, Pajamäki ihmettelee. Myös tilastotieteilijä, kulttuuritalouden asiantuntija Aku ?Helsingin kautta aikojen suurinta kulttuurihanketta viedään väkisin läpi ilman kaupunkilaisten laajaa kannatusta.? Alanen on todennut Guggenheimin varjossa -pamfletissa kävijälukujen olevan niin vaikeasti ennustettavia, että ne olisivat vain arvauksia. Vuokratulot jäävät saamatta Museon puolustajat ovat hehkutelleet sen houkuttelevan ehtymättömiä turistivirtoja. Mutta, kuka tietää mikä osa tulee turisteita Guggenheimin takia - tai siitä huolimatta. . Käytettäisiin vaikka prosentti siitä rahasta, mitä on jo viety Guggenheimiin. Kaupunki maksoi Guggenheim Helsinki -hankkeen selvityksestä 1,7 miljoonaa euroa pari vuotta sitten.. Nyt kannattaisi miettiä kirjaston konseptia ja ruveta elävöittämään sisältöä. Pajamäen mielestä keskustakirjastoon kannattaisi satsata, koska se on meidän omaa kulttuuriamme. . Nyt se joutuu tyytymään 30 miljoonaan. Arkkitehtuurikilpailun rahoittaminenkin julkisilla varoilla sotii vihreiden ehtoja vastaan. Kaupunginvaltuustokin pääsee käsittelemään asiaa näillä näkymin vasta 2016?17, viisi vuotta sen jälkeen, kun hanke tuotiin julkisuuteen. Tämä on todellinen riski, demarien valtuustoryhmän vetäjä Pajamäki sanoo. Keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailu on pidetty, mutta rakentamispäätöstä ei vielä ole. Kirjaston rahoituksesta puuttuu Pajamäen mukaan 30-50 miljoo- naa euroa. Kansainvälistyminen ei tarkoita sitä, että ostetaan ulkoa. Tämähän ei ole edes mikään yhteistyökonsepti. Vaikka taidemuseosta puhutaankin, kyse ei niinkään ole taiteesta, vaan rakennuksesta. Pajamäki uskoo, että ensimmäisen parin vuoden aikana turisteja kyllä tulee sitä katsastamaan. Näyttää siltä, että kokoomus on hyvin epävarma keskustakirjaston tuestaan. Mutta että museo keräisi joka vuosi 550 000 maksavaa kävijää, sitä hän pitää monen muun tavoin ylioptimistisena. Ja tähän Guggenheimin laskelmat perustuvat. Pelkään, että Guggenheim johtaa siihen, että keskustakirjastohanke pysähtyy. Kaupunginhallitus on kertonut tekevänsä oman selvityksensä luvuista. . Yksittäisiä rahoittajia ei ole missään vaiheessa etsitty mihinkään muuhun kuin 24 miljoonan euron lisenssimaksuun. Sillä Helsinki saisi 20 vuodeksi Guggenheim-nimen käyttöoikeuden. . Ja mistä saadaan joka vuosi näyttelyitä, jotka vetävät katsojia. Hanke on valtion ja Helsingin yhteinen ja kaupunki odotti saavansa puolet rahoituksesta valtiolta. Pajamäki arvelee, että ratkaisu jää seuraavalle kaupunginvaltuustolle. Pajamäki pitää vihreiden ?omia muistiinpanoja lähinnä kerhotoimintana?. Puolueen sisäisellä päätöksellä ei voi enää ohittaa Guggenheimsäätiön ehdotusta. Itse asiassa työ- ja elinkeinoministeriö oli luvannut 0,8 miljoonaa kilpailua varten jo vuonna 2012. Ei muuta, ei edes yhtä grafiikanlehteä kiertonäyttelyyn. Keskustakirjaston toteutuminen on vaakalaudalla Osku Pajamäki on huolissaan, että Guggenheim-hanke jyrää Helsingin kulttuuritoiminnan. Vaaravyöhykkeessä on nyt etenkin Helsingin keskustakirjastohanke. . Tämä tarkoittaisi, että Helsingin Guggenheimissa pitäisi käydä 800 000 ihmistä joka ikinen vuosi. . Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) ilmoitti tiistaina, että ministeriö rahoittaa museon arkkitehtuurikilpailua. Amerikkalainen säätiö oli puhunut järjestävänsä rahoituksen yksityisen rahan voimin. Tässä hankkeessa on niin monessa suhteessa taktikoinnin makua. Vihreät esimerkiksi ovat laatineet oman listansa, millä ehdoilla he hyväksyvät Guggenheimin Helsinkiin. 14 16.1.2014 ??Helsingille tulisi Guggenheimista tappiota ainakin viisi miljoonaa vuodessa Väkisin läpi, kaupunkilaisista välittämättä Guggenheim-hankkeen viimeisin käänne on hämmästyttänyt monia
Näin Pajunen sanoi edellyttävänsä alusta asti. Pääasia että sari.saloranta@demari.fi myyjä, Guggenheim-säätiö sentään organisoi varainkeruun. Museo ? vai pitäisikö sanoa taidehalli, koska se ei tule keräämään omia kokoelmia . Viimeksi hinnaksi arvioitiin 1,2 miljoonaa, joten jos tämä pitää kutinsa, enää puuttuisi 400 000 euroa. Tahtipuikkoa heiluttaa kokoomus. Kun pari vuotta sitten Helsingin päättäjät eivät nielleetkään projektia kerralla kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok.) ehdotti että pidetään ensin arkkitehtuurikilpailu ja päätetään vasta sitten mitä tehdään. Nyt ehdotus tuli Guggenheim-johtaja Richard Armstrongin suusta. rahoitetaan nytkin Helsingin kaupungin varoin. 24 miljoonan euron lisenssimaksu oikeudesta käyttää G-nimeä oli viimekin kierroksella tarkoitus rahoittaa yksityisesti. ?Se raha ei ole mistään pois?, kaupunginhallituksen puheenjohtajakin Risto Rautava (kok.) totesi silloin (HS 18.1.2012). Totuuden nimissä sanottakoon, että eihän ministeriön 0,8 miljoonan avustus kilpailua varten tullut ihan puskista. Se oli luvattu jo viime kierroksella. tämmöinen pikkusumma. Mutta niinhän johtajat Kommentti Sari Saloranta Armstrong ja Wiseman kertoivat tekevänsä arkkitehtuurikilpailunkin kohdalla. Mutta kappas, työ-ja elinkeinoministeriö lupasi toissapäivänä rahoittaa yli puolella kilpailua. Muutaman vuoden viivästys koitui onnenpotkuksi Guggenheim-säätiölle. Yhtä asiaa on vain hyvin, hyvin vaikea ymmärtää. Kuulostaahan se jotenkin paremmalta. Panihan se ministeriöönkin sen rahahakemuksen. ainakin Guggenheimille Guggenheim-hanke etenee alkuperäisten nuottien mukaan, vaikka muuta annetaankin ymmärtää. Viimeksi sinne oli varattu kilpailua varten ne 1,2 milliä. 16.1.2014 15 Kari Hulkko Tuulinen Eteläranta on vaativa paikka museolle, mihin Guggenheimia kaavaillaan. Pajamäki pohtii, miksi yksityiset rahoittajat ylipäätään tulisivat mukaan lisenssikustannuksiin. Kokoomus pitää minkä lupaa. n n n Että turha tässä on saivarrella, onko raha yksityistä vai yhteistä. Tontin sijainti on siirtynyt Katajanokalta Helsingin paraatipaikalle Etelärantaan. Millaista päätösvaltaa nämä edellyttäisivät museossa, joka on Helsingin kustantama? . Saisiko yksityisellä rahalla kenties suhteettoman suuren osuuden hallituspaikoista, hän uumoilee. Sari Saloranta Demokraatti Guggenheim-Helsingin lukuja Menot ?? ?? ?? Rakennuskustannus 130-140 miljoonaa ei sisällä alvia, esirakentamiskustannuksia, ylläpitokuluja eikä lainanhoitomenoja Toimintamenot 13,1 miljoonaa vuodessa Lisenssimaksu 23,2 miljoonaa kertaluonteinen Tulot ?? Liiketoimintatulot 8,1 miljoonaa, joista lipputulot 4,7 miljoonaa (Perustuu oletukseen että kävijämäärä on 550 000 vuodessa) Kokoomus pitää minkä lupaa . Hän aikoi perustaa suomalaisen Helsinki-Guggenheim -säätiön varainkeruuta varten. Nyt Solomon Guggenheim-säätiö on ilmoittanut järjestävänsä rahoituksen yksityisistä varoista. Mitä kokoomus kostuu siitä, että se lahjoittaa kaupunkilaisten omiin kulttuuripalveluihin tarkoitetut varat sekä kaupungin arvokkaimman tontin ulkomaiselle yksityiselle säätiölle?. Ehkä amerikkalaiset seuraavaksi masinoivat suomalaisen säätiön keräämään parikymmentä miljoonaa Guggenheim-lisenssiä varten? Ai niin, yksi oleellinen ero Guggenheimin ?toisessa tulemisessa. sentään on. Löytyisikö ehkä Pajusen takataskusta ?kaupunginhallituksen kehityshankerahoista
Taustalla on vanha kahtiajako ihmisen ja luonnon välillä. Ilmastonmuutosta ja fossiilisten polttoaineiden loppumista kirjassaan tarkasteleva filosofi ja ekologi Ville Lähde sen sijaan ylittää tämän vastakohtaasetelman ja nivoo luonnon ja yhteiskunnan yhteen . Silti taloudellista kasvua pyritään koko ajan lisäämään ja vauhdittamaan. ja löytää tämän ansiosta uusia ulottuvuuksia kirjakaupalla käsitellystä aiheesta. Muutos on mahdollinen Karu totuus on, että maapallon kantokyvyn loppu on lähellä, jollei kulutusta vähennetä. Niiden kytkennät yhteiskuntaan jää vähemmälle huomiolle. Tätä pitää yllä näke- Kirjat Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää laajapohjaista vastarintaa Ville Lähde: Niukkuuden maailmassa Niin & näin 2013, 188 s. mys, että talous etenee omien muuttumattomien lakiensa ohjaamana, eikä kasvua voi pysäyttää tai hidastaa vaikka tahtoisikin. Ajatustapa unohtaa sen, että yhteiskunta on ihmisten luoma ja ylläpitämä, ja näin ihmiset pystyvät myös sitä muuttamaan. Toisin kuin aikaisemmat ympäristöongelmat, ilmastonmuutos vaikuttaa ja tekee tuhojaan kaikkialla ja uhkaa sitä aineellista perustaa, jonka päälle yhteiskunta nousee ja rakentuu. Silti julkisuudessa ilmastonmuutos työnnetään omaan lokeroonsa, mielletään yhdeksi ympäristöongelmaksi muiden rinnalla. Tiede vastarinnan palveluksessa Ville Lähde ei kirjassaan vaadi, että niukkuuden maailmassa siirryttäisiin takaisin aikaan ennen koneita ja teollisuutta. Etenkin tiedettä ja oikeanlaista teknologiaa tarvitaan ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, tieteen voima on sen kyvyssä Toisin kuin aikaisemmat ympäristöongelmat, ilmastonmuutos vaikuttaa ja tekee tuhojaan kaikkialla. ennakoida ja tunnistaa asioita, joita paljaat aistit eivät tavoita. Ilman tiedettä ilmastonmuutosta ei olisi kyetty edes havaitsemaan ennen kun olisi ollut myöhäistä. Niukkuuden maailma -kirjan ydinviesti onkin, että luonto on kirjava ja moninainen, ja siksi myös ihmisten tulee etsiä ja soveltaa erilaisia näkökulmia, teorioita ja tekniikoita ja soveltaa niitä eri tavoin eri tilanteissa. Niukkuuden maailma on kuin mosaiikki, jossa mikään yksi asia ei nouse hallitsevaksi mui- den kustannuksella niin kuin talous meidän aikanamme ? sillä ylivallalla onkin ollut merkittävä rooli myös ilmastonmuutoksen syntymisessä ja kehittymisessä. Lähteen voima on ekologian ja filosofian yhdistämisessä: filosofia auttaa huomaamaan ja paljastamaan asioiden välisiä kytkentöjä ja kyseenalaistamaan, kritisoimaan ja purkamaan niitä. Pekka Wahlstedt Karu totuus on, että maapallon kantokyvyn loppu on lähellä, jollei kulutusta vähennetä. Silti taloudellista kasvua pyritään koko ajan lisäämään ja vauhdittamaan. Julija Sapic. Myös usko yksittäisen kuluttajan kykyyn äänestää lompakollaan ilmastonmuutosta ja muita ympäristöongelmia vastaan on monille melkein selviö. Kuitenkin kuluttajien valinnat kohdistuvat yksittäisiin tuotteisiin, ja erilaisuutensa vuoksi valinnat hajoavat ja niiden muutosvoima heikkenee. Toki yksilöiden valintoja tarvitaan, mutta yksin ne eivät kanna pitkällekään. Tarvitaankin koko yhteiskuntaa tieteellisestä tutkimuksesta politiikkaan. 16 16.1.2014 Fossiilisten polttoaineiden ehtymisestä ja ilmastonmuutoksesta puhutaan usein kuin ne olisivat pelkästään yksittäisiä teknisiä ongelmia
16.1.2014 17 ??Omaishoitajuus voi valmistaa tulevaan Kuolemaa ei ole tarvinnut pelätä l?l?l
Silti Jorma yritti rohkaista häntä lähes 54 avioliittovuoden jälkeen, ettei kuolemaa tarvitsisi pelätä. Taisto Kaukosen mielestä lapsillekaan ei pidä kertoa kuolemasta asioita, joita ei voi varmuudella todistaa. Virp i Kir ve s v -To r inen. Hoitajia kosketti, miten Illman jaksoi joka päivä tulla syöttämään ja katsomaan miestään. Jorman käsi oli vielä lämmin ja hän näytti melkein nukkuvalta. 18 16.1.2014 lll Virpi KirvesTorvinen Demokraatti, Jyväskylä, Varkaus Jyväskyläläisen sosiaalineuvoksen Hilkka Illmanin omaishoitajan työlle tuli päätöspiste lokakuun viimeinen päivä. Hän oli ehtinyt sopeutua ajatukseen kuolemasta jo kauan; silti rakkaimman menetys koskee kipeästi. En tiedä, mistä minulle tuli sellainen syvä rauha kuolleen mieheni vierellä, Illman kertoo. Omaishoitajuus vuodesta 2007 ja läheisten ihmisten kuolemat ovat muuttaneet arvomaailmaa. Suru tulee kohti. Illman meni päivittäiselle vierailulleen sairaalaan vain muutama minuutti miehensä kuoleman jälkeen. Vaikka miehen kuolemasta on vielä vähän aikaa, Illman on valmis puhumaan. Viimeisinä aikoina Illman aisti joskus miehessään kuolemanpelon. Pian sairaanhoitaja tuli pahoitellen huoneeseen kertomaan, etteivät he olleet vielä ehtineet ilmoittaa vaimolle miehen kuolemasta. Kun lääkäri tuli paikalle, hänkin itki. Oli niitäkin potilaita, joita ei kukaan käynyt katsomassa.
Se toi miehestä hyvin esille sen, miten hautajaisista voi tehdä omanlaisensa. . Äiti ja naapurin rouva pesivät mummon ruumiin saunassa ja laittoivat arkkuun. Kuolemaa on turha paeta kiihkeään elämänrytmiin. Kaukosen mukaan vapaaajattelijatkin ajattelevat kuolemasta varsin yksilöllisesti. . Hän on määrännyt jo syntymässä lähtöhetken, Illman uskoo. Myöhemmin omien vanhempien kuolema oli jo helpompi hyväksyä, vaikka isä kuolikin alle kuusikymppisenä. Läheisten kuolemat ovat opettaneet, että selvittämättömiin asioihin kannattaa tarttua, ennen kuin se on liian myöhäistä. Sairaalapappi on ihmisen palvelija hädän hetkellä elämänkatsomuksesta riippumatta, hän vakuuttaa. Joskus mieleen on juolahtanut ajatus siitä, kuka häntä hoitaa, kun oma elämä kääntyy ehtoopuolelle. Ihmettelin hänen nöyryyttään ja kiitollisuuttaan siitä, että hän sai olla niin pitkään kotona, Illman sanoo. ?Siunakkaa ittenne? Kuolema tuli Illmania lähelle ensimmäisen kerran jo lapsuudessa. Kukaan ei varmuudella tiedä, mitä sen jälkeen tapahtuu, Kaukonen sanoo. Aihe, josta ei ääntä pidetä Viiden lapsen isänä ja isoisänä Kaukosesta lapsia ei pitäisi liikaa suojella kuolema-aiheelta. Helvetistä kertominen voi aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Silloin kuolema kolkutteli ensimmäistä kertaa omalla kotiovella, hän selvittää. Aino nostettiin paperilakanoiden väliin, ja vain aikuiset saivat mennä häntä katsomaan. Illman risti tiukasti kätensä, ettei sisko kuolisi ja niin ei käynyt. Pikkusisko Aino oli hukkua viiden vanhana. . Herätti vahvan turvallisuuden tunteen, kun isä huusi nukkumaan menossa oleville sisaruksille ?siunakkaa ittenne?. . Hannikaisen Oravanpesälaulun, joka oli ollut vainajalle rakas. Isäkään ei kuulunut kirkkoon. . Kaukosen ensimmäinen kosketus tuonpuoleisen kanssa oli oman mummon kuolema. Kuolemanpelko voi olla hyväkin asia, jos se auttaa miettimään ja muutta- maan omia elämäntapojaan tervehenkisemmiksi. . Kukaan ei haluaisi kuolla, vaikka kaikki tajuavat, että se on jossain vaiheessa edessä. Kuolema on väistämätön tosiasia. Ateistinen maailmankatsomus tuntui eniten omalta; elämä on tässä ja nyt. . Hän oli perustamassa perhettä ja halusi löytää elämälleen tarkoituksen. Hän muistaa elävästi, miten sisko toivoi kipujen keskellä pääsevänsä tästä maailmasta pois. Luottamustehtävät kirkolliskokousedustajana, kirkkovaltuustossa- ja neuvostossa, vaikuttaminen Jyväskylän työväenyhdistyksessä ja omaishoitajuus ovat näyttäneet, miten paljon toisen vie- Hilkka Illmanille pyykinpesu oli vielä omaishoitajana päivittäistä puuhaa. rellä kulkemista ihmiset tarvitsevat. . Kuolemanjälkeinen elämä on mainoslause, jolla yritetään ohjata ihmisiä uskomaan määrättyjä asioita, joita ei pystytä näyttämään toteen, hän pohtii. Kaukonen ei muista tilannetta, jossa joku olisi kertonut hänelle kuolemanpelostaan. Pahimmillaan kuolemanpelko voi lamauttaa ja tehdä jopa toimintakyvyttömäksi. Äiti oli siivoojana, isä teki sepän ja lämmittäjän töitä. Pojalla oli 12 vuotta vanhempi sisko, joten hän sai kasvaa melkein ainoana lapsena. Erotakseni kirkosta minun piti käydä kirkkoherran puhuttelussa. Pysähtyminen ja hiljentyminen tuovat voimaa myös ruuhkavuosia elävälle. . Monessa kulttuurissa hautajaiset on riemujuhla. Mummo oli asunut ja ollut läsnä koko ajan lapsuuden kodissa. . Mietin vain uteliaana, mitä elämä toisi tullessaan. Viiden vuoden suruprosessi Illmanin vanhin ja läheisin sisko Sirkka kuoli 40-vuotiaana syöpään. Heidän piti mydät oma mökkinsä, koska ajan viettäminen siellä olisi tuntunut liian raskaalta. Parhaassa iässä olevan sisaren menetystä oli aluksi vaikea hyväksyä ja Illman koki olevansa Luojansa kanssa asiasta eri mieltä. . Siskon kuolemasta alkoi viisi vuotta kestänyt raskas suruprosessi. Illmaneilla oli kesämökki siskon mökin vieressä. Suojelu kuolema-aiheelta on älytöntä, koska lapsi tulee kuitenkin jossain vaiheessa kohtaamaan kuoleman, Kaukonen arvioi. Mitä kuolemanjälkeinen elämä -teemaan tulee, se ei Kaukosta vakuuta. Kaukonen erosi kirkosta heti, kun se oli mahdollista. Päinvastoin Varkauden vapaa-ajattelijoiden luotsaaja pitää ennemminkin tervetulleena keskustelua isoista kysymyksistä ja katsoo suoraan silmiin. Kaukonen kasvoi työläisperheessä. Ajan myötä minulle vahvistui ajatus, että se oli Luojan tahto. Hautajaisten ei tarvitse olla itkutilaisuus, Kaukonen sanoo. Kaukonen uskoo, että joillekin kuolemanpelko on hyvinkin todellista. Siihen aikaan vielä arkun laskemisen jälkeen miehet peittivät haudan, Kaukonen muistelee. Rippikouluaikaan kuolema ei vielä kiinnostanut nuorta miestä. Joku voi ajatella, ettei ole elänyt tarpeeksi hyvin päästäkseen taivaaseen. En ole tuonut sitä esille, koska ne ovat minun ja Jumalan välisiä asioita. Rippikouluaikana Illman ei miettinyt vielä kuolemaa. Jokin aika sitten Kaukonen oli ystävänsä muistotilaisuudessa, jossa koko porukka päätti laulaa ja leikkiä yhdessä P. Kaipuu, suru ja lämpö ovat kuitenkin tämänhetkisiä päällimmäisiä tunteita. Omasta miehestä muistuttaa varsinkin toimeentulopussiksi nimetty pussukka, jossa Jorma piti lompakkoaan, tupakka-askia, avaimia ja muita tarvikkeita. . Pyhäkoulussa Illman sai opetusta kristillisistä arvoista, jotka ovat säilyneet läpi elämän. Elämä on ainutkertainen. Pitää uskaltaa ajatella eri tavalla valtavirran kanssa. Voi olla hyvinkin traagisia seurauksia, jos hoitoketjuja ei mietitä loppuun asti, Illman vakavoituu. Muistona toimeentulopussi Kuoleman ja kuolemanpelon kohtaavia ihmisiä Illman kehottaa kääntymään sairaalapapin tai muun seurakunnan työntekijän puoleen. J. Sitä lapsenlapsetkin muistelevat lämmöllä, Illman sanoo. Kuolemanpelkoa on mahdollista lievittää ?? ?? ?? ?? ?? Turvallisuuden tunne perustuu osin sille, ettemme ajattele kuolemaa tai mahdollisia sairauksia. Työ voi olla paikka, jossa ei tarvitse ajatella kuolemaa. Vaikean sairauden yhteydessä tietoa kannattaa tarjota pienissä erissä. Huolehdi kuolemaa tekevän psykologisista, sosiaalisista ja hengellisistä pulmista. Siedä kuolemaa pelkäävän lähellä epävarmuutta ja sitä, ettei varmoja vastauksia ole. ?? Toivon ylläpitäminen on osa hyvää hoitoa. ?? Voidakseen luoda toivoa, on siihen itsekin uskottava. ?? ?? Anna aikaa ja pohdi lapsen kanssa yhdessä hänen esittämiään kysymyksiä kuolemaan liittyen. Joskus vastaus kuolemaan liittyvissä kysymyksissä voi olla myös se, ettei osaa vastata. Lähteet: Pelkonen, Risto&Huttunen, Matti O.&Saarelma Kaija (toim.): Sairaus ja toivo (Duodecim 2013, 1.painos), www.evl.fi, www.terveyskirjasto.fi Elämä jatkuu läheisten muistoissa Eläkkeellä oleva varkautelainen kirvesmies Taisto Kaukonen ei vaivaudu edes aiheesta kuolemanpelko. Hänen mukaansa elämä jatkuu ainoastaan kuolleen läheisten ihmisten muistoissa. . Silti konfirmaatiotilaisuus ehtoollisineen Vaajakosken kirkossa tuntui merkitykselliseltä. . Se oli nuorelle pojalle kova paikka, hän kertoo. Hautajaisten ei tarvitse olla itkujuhla Vähän yli parikymppisenä Kaukonen halusi ottaa itse asioista selvää. Vielä nuorena tunsin olevani kuolematon, Kaukonen huokaa. Mitä enemmän ikää on kertynyt, Kaukoselle on tullut eteen tuttavien ja läheistenkin kuolemia. Se kuvastaa, miten moni hautaa aiheen taka-alalle, eikä pidä siitä ääntä. Kristillisyys on ollut minulle sisäänrakennettua. Se vaatii rohkeutta, Kaukonen vakuuttaa. 19. Jos ihminen joutuu yksinäisyydessä pelkäämään kuolemaa se on asia, jota en toivoisi kenellekään. Kristillisyys ei ollut vierasta kotonakaan. 16.1.2014 . Joskus tietämättömyys voi olla yksi tekijä sen syntyyn. Hänestä on hyvä, ettei kirkon piirissäkään pelotella helvetillä niin kuin ennen. Kaukonen ei puhuisi lapsille myöskään suojelusenkeleistä, koska ei itse usko niiden olemassaoloon.
Toimintaa ohjaa vapaan sivistystyön lainsää- däntö sekä opistojen oma painotus. . Kuin juhlan kunniaksi tänä lukuvuotena kansanopistoissa opiskelee enemmän opiskelijoita kuin koskaan. Suomen ensimmäinen kansanopisto aloitti toimintansa Vääksyn kartanon mailla Kangasalan Parvulassa 16.1.1899. Opiston 39 oppilasta olivat kaikki nuoria naisia. Kansanopiston perustamisen mahdollisuutta kun oli pitkään mietitty miesten kesken. . Myös ay-liikkeellä ja työväenliikkeellä on omia kansanopistojaan. Työväenliikkeen hallitsemia kansanopistoja on muun muassa Kauniaisissa sijaitseva Työväen Akatemia. Sudoku Ruudukon jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1-9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Sarjakuvat B.Virtanen - Urja. Aikalaisesta opistoa koskevasta uutisoinnista on Ojakankaan mukaan aistittavissa kitkerä sävy. Sekin taisi kismittää, että perustaja oli nainen. Opintoohjelman painotus oli käytännön aineissa, kuten käsitöissä, mutta se sisälsi myös muun muassa historiaa ja äidinkieltä. Suomen kansanopistoyhdistyksen puheenjohtaja Aki Ojakangas kertoo, että erityisesti ruotsinkielistä sivistyneistöä ?otti kuuppaan?, että ensimmäinen kansanopisto perustettiin juuri Kangasalle, eikä esimerkiksi Porvooseen. 20 16.1.2014 ??Voimakastahtoinen nainen muutti puheet teoiksi ja perusti opiston Kansanopistot juhlivat 125-vuotista taivaltaan Tänään tulee kuluneeksi 125 vuotta ensimmäisen kansanopiston perustamisesta. Akatemia perustettiin vuonna 1924, Ojakangas muistuttaa. Suomalaisen ay-liikkeen kansanopistoja nykyään ovat Kiljavan opisto, JHL-opisto, Murikka-opisto ja Aktiivi-Insti- tuutti. Työväenliikkeen hallitsemia kansanopistoja ovat Työväen Akatemia ja Voionmaan opisto. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Kari Hulkko Kansanopistot muodostavat 90 toimipisteen ja 83 ylläpitäjän valtakunnallisen verkon. Onhan se hämmästyttävää, että tämä voimakastahtoinen nainen, Sofia Hagman, lopetti sen ukkojen pitkään kestäneen vatvomisen kansanopiston perustamisesta. Hän ei kysellyt lupaa vaan otti ja perusti, Aki Ojakangas kuvailee. Toiminta jatkuu vahvana Nykyään Suomen kansanopistot muodostavat 90 toimipisteen ja 83 ylläpitäjän valtakunnallisen verkon. Niistä vanhin, Työväen Akatemia juhlii tänä vuonna pyöreitä vuo- sia