Hinta 3 € 15. 6 Ammattina SEIKKAILU ELÄMÄ . MAALISKUUTA 2018 N0 11 Digitalisaatio on Raidia byrokratialle POLITIIKKA . 20 Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki tai www.wotkins.fi. . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
MAALISKUUTA 2018 Lehdessä 6 Digitalisaatio puree byrokratiaan 8 Uutiskertaus: Aktiivimalli tukki TE-toimistot 9 Demokraatti.fi 10 Vaalit paljastivat Italian kahtiajaon 12 Mihin menet SDP 13 Nuoren porkkana on vanhan keppi 15 Eläinten asema agendalle 16 Koko Oulu kulttuurisekoaa 18 Salmiakkia 19 Lokki tuo kevään 20 Olipa kerran minä: Patrick Degerman 26 Kolumni: Mikkel Näkkäläjärvi 27 Minna Canth on liputuksensa ansainnut 28 Kirjavisa 30 Elokuvat: Suomen hauskin mies 32 Demokraatti 100 vuotta sitten 33 Suomalainen Demari 34 Mielipiteet 35 Järjestöt 37 Ristikko 38 Televisio 40 Mun luonto, Närästäjä, Radio 15 Liike 27 Kulttuuri 19 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Susanna Huovinen. 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Pata Degermanin kanssa Kannen kuva: Nora Vilva Ota meihin yhteyttä! Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.teollisuusliitto.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.paperiliitto.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Ammattiliitto Nousu ry .org www. WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pau.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010450 WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. 2 15. WWW.JYTYLIITTO.FI WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pardia.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan SDP luo nahkaansa ja hakee vastauksia uusiin haasteisiin Viikon valinta Tuollainen turkiskettu muistuttaa herttaista koiraa.
On ollut tärkeää, että valon määrä on lisääntynyt. En varmaan pääse siitä irti koskaan, enkä edes tiedä pitäisikö. KUVA PEKKO KORVUO KUULUMISIA KENTILTÄ ”Kekkonen oli kova hiihtomies” Mikä meno kansanedustaja Susanna Huovinen. Mites tämä sote, saadaanko uudistusta koskaan tehtyä. Se on merikotka. Mikä on poliittinen voimaeläimesi. TEKSTI TOPI JUGA . Haluaisin puhua hänen kanssaan tietysti myös ulko-, mutta myös urheilupolitiikasta. Siellä ei tarvitse edes huutaa ”havuja perkele” kun suksi luistaa, Huovinen lausahtaa siteeraten Marjo Matikaista. 3 15. No merde... Henkisesti koen, että me sosialidemokraatit kykenemme hyppimään monen keskustalaisen yli. Kysykää vaikka minulta kuinka oikeassa olen. Mikä on Jyväskylässä parasta, jos Mauri Pekkarista ei saa sanoa. Monenko kepuedustajan yli hyppäisit. D-leaks VIIKON SOMEVUOTO Marine Le Pen Paavo Väyrynen Ikuisten kunniapuheenjohtajien puolueen puheenjohtajana paheksun suuresti isänne kunniapuheenjohtajuuden riistoa! Maailma muuttuu ja äänestäjien edessä on pakko nöyristellä. Olemme mieheni kanssa tasa-arvon kannattajia, päälliköimme siis tasa-arvoisesti! Omaat taustan pituushypyssä. No Urho Kekkosen tietysti. Nuorisojärjestömme nimi on näet se! Lisäksi politiikassa on hyvä välillä nousta asioiden yläpuolelle ja huomata, mikä elämässä on oikeasti tärkeintä. Hallitus on hukannut alkuperäiset tavoitteet, sitä suren. Hänhän oli kova hiihtomies, en ole kuitenkaan varma kävisikö minulle kylmät hänen perässä etenkin mäissä. Polaaripyörteen aikana olen käynyt paljon liikkumassa, kuten yleensäkin. En taida vielä olla ehdokkaana Ranskassa. Ja omat läheiset. Suomalainen upea eläin, joita on aivan liian vähän. Mutta kyllä sen on pakko valmistua, Suomi tarvitsee uudistusta, mutta ei mitä tahansa. Minun ihana rakas lempilapseni sote… Se oli hyvin iso ja rankka prosessi viime kaudella. Miksi nöyristellä kun on oikeassa ja kaikki muut väärässä. Olen myös itse entinen nuori kotka. Olen valolla käyvä ihminen. *Naurua...* Koti. Ja hypimmekin. Mielelläni monen, mutta en ole varma mihin nykyiset lihasvoimat riittäisivät. Meillä on jo omasta takaa näitä juoksuhaudoista huutelevia ja kaiken tietäviä kunniapuheenjohtajia riesana.. Voisin perustaa sinne oman puolueen... Olen etenkin hiihtänyt jäällä, tietenkin perinteisellä tyylillä. Kuvastaa minulle, että paitsi ihmisestä, niin myös luonnon monimuotoisuudesta tulee pitää kiinni. Kenen historiallisen henkilön kanssa haluaisit päästä hiihtämään. Tässä piti tehdä kasvojen pesu ja alustan rasvaus, vaikka torven sisältö ei muutu. MAALISKUUTA 2018 En pääse sotesta irti koskaan, enkä edes tiedä pitäisikö
Niinpä. Hyvä! Moni muu johtaja on hakeutunut jo aiemmin auringon lämpöön. ”Se sopimus, mikä on minun ja Akavan välinen, sitä minä en kommentoi”, kommentoitte Talouselämälle. 4 15. Ville Ranta Pari valittua sanaa Demokraatin irtonumeromyyntipisteet HELSINKI Akateeminen Kirjakauppa Keskuskatu 1 Prisma Kaari, Kannelmäki Kantelettarentie 1 R-kioski, aseman lippuhalli Rautatieasema R-kioski, asema-aukio Elielinaukio 3 R-kioski, Hakaniemi Siltasaarenkatu 13 R-kioski, Sörnäisten metro Helsinginkatu 1 Suomalainen Kirjakauppa Aleksanterinkatu 23 IMATRA R-kioski, Lappeentie Lappeentie 16 R-kioski, Vuoksenniska Vuoksenniskantie 58 LAPPEENRANTA R-kioski, Keskuskioski Valtakatu 36 B R-kioski, Luukkaa Karjalantie 25 JYVÄSKYLÄ R-kioski, matkakeskus Hannikaisenkatu 20 KOKKOLA R-kioski, linja-autoasema Tehtaankatu 13 TAMPERE R-kioski, rautatieasema Rautatienkatu 25 TURKU Matkahuolto Aninkaistenkatu 20 R-kioski, rautatieasema Ratapihankatu 37 R-kioski, tori Eerikinkatu 12 VAASA R-kioski Kauppapuistikko 30 VARKAUS R-kioski, Torikulma Kauppakatu 55 Hyvä Sture Fjäder, UUDELLEENILMOITITTE HALUISTANNE JATKAA korkeasti koulutettujen Akavan johdossa Demokraatin haastattelussa viime viikolla. Otitte muutenkin reippaasti kantaa, ettekä pelänneet reaktioita. Omasta motivaatiostanne jatkaa Akavan johdossa kerroitte, että olette fyysisesti kunnossa, haluatte ajatella modernisti tulevaisuuteen, ettekä tunne itseänne ikälopuksi. ”Järjestöt katsovat liikaa taaksepäin kunniakasta historiaansa. Meni miten meni, hyvin käy. MAALISKUUTA 2018 VIIKON SANA » Fjodor Dostojevski: Ihminen on onneton, koska hän ei tiedä olevansa onnellinen. Akavan uudistaminen on kesken, sanotte. Ketä kiinnostaa?”, pamautitte kokeneen työmarkkinavaikuttajan arvovallalla. Nuorille kerrotaan, kuinka ayliike taisteli kahdeksan tunnin työpäivän, työehtosopimukset, luottamusmiesjärjestelmän, lomarahat... Ennakoitte myös, että jos järjestäytymisen alamäki jatkuu, ”yleissitovuus joutuu koetukselle”. Oikein! Talouselämä-lehti uutisoi vuosi sitten, että saatte täyden korvauksen vajaan kahden vuoden ajan, mikäli pyritte uudelle kaudelle mutta häviätte puheenjohtajavaalissa. Toivoo Demokraatin väki Meni miten meni, hyvin käy.. Olette nyt 60-vuotias ja 62, kun haette jatkokautta
KUVA NORA VILVA Varainsiirtovero on vanhentunutta veropolitiikkaa H arva rakastaa veroja. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. MAALISKUUTA 2018 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Usein kuulee sanotta van, että veropolitiikkaa pitäisi käsitellä kokonai suutena. Tällöin asunnonostajat olisivat samalla viivalla ja varsinkin lapsiper heet kiittäisivät. Mitä yhteistä on vihreiden Osmo Soininvaaralla ja professori Heikki Hiilamolla. Tämän rinnalla varainsiirtove ron laskeminen varsinkin kiinteistöjen osalta samalle tasolle osakehuoneisto jen kanssa on hyvin kannatettava vaih toehto. Hän on in nokas, ilmeisen vilpitön ja tosis saan, kun hän kertoo tartu het keen elämäntavastaan. Varainsiirtovero tuottaa asuntomarkkinoilla mo nenlaisia ongelmia. JK. Muutos olisi luonte vinta paikata kiinteistöveron nostolla. Vielä jou lukuussa Hiilamo moitti SOTEuudistusta huonosta valmis telusta. Ei tule aikailla ja jahkailla, kun pyrkii kohti ta voitteitaan, Degerman sanoo Munkkiniemen kodissaan. Varainsiirtovero tuottaa valtion kas saan vajaa 900 miljoonaa euroa. Arkeni kiusaannuttava läpiva laisu syntyy haastattelun tahat tomana sivutuotteena. Tuntuu hyvin epäloogiselta, että keskituloinen perhe maksaa kiin teistöstään neljän prosentin varain siirtoveron, kun taas asuinhuoneiston ostava sijoittaja maksaa varainsiirtove roaan vain kaksi prosenttia. Asun not ovat monesti epä tarkoituksenmukaisessa käytössä. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. No, molemmat kääntävät mielellään tak kinsa, kun suuri yleisö on tullut heidän puolellensa. SDP:n veropoliittinen työryhmä poh tii parhaillaan puolueen verolinjauksia. Kohtaaminen TEKSTI JANNE ORA . Vaikka hy vinvointiyhteiskunta rakentuu yhteisesti kerättävälle veropo tille, suurin osa suomalaisista vinkuu alempien verojen perään. 5 15. Tällä tarkoite taan sitä, että yksittäisen veron tarkastelu johtaa helposti veropo pulismiin, jonka seurauksena on pouk koileva veropolitiikka. Tämän kaltaiseen itseanalyy siin kallistuin, kun haastattelin itseni ikäistä löytöretkeilijää Pata Degermania. Mihin katosi professorilta kunnianhimo. Nyt hän kehottaa nielemään uudistuksen paremman puutteessa. Nuori perhe asuu liian pienessä asunnossa tai vanha pariskunta ei pääse liian suuresta kiin teistöstä eroon. Hän kuunteli löy töretkeilijän kutsumustaan, otti sen tosissaan. Varallisuusveron tuoton alenemista voitai siin paikata myös omistus asunnon korkovähennys oikeutta rajoittamalla. Kaupungis tumisen ja työn murroksen kiihtyessä ihmisten muuttoa hillitsevä varainsiir tovero on suorastaan myrkkyä taloudel liselle toimeliaisuudelle. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 PATRICK DEGERMANIN HAASTATTELU SIVULLA 22 Kutsumuksensa kuuntelija Jos kahvikupin kaatuminen läp pärin näppäimille edustaa hur jinta tapahtumaa viikon mittaan, on aavistuksen vaikeaa kohdata löytöretkeilijä Patrick ”Pata” Degerman. Lisävoi maa oivallus saa siitä, että Pata Degerman ei saarnaa ajatuk siaan sormi pystyssä. Hän on löy töretkillään kolunnut aavikoita, jäätiköitä, valtameriä ja vuoria maapallon kaikilla mantereilla. Se, että asunnot eivät kierrä tarpeeksi vaikuttaa myös asuntokannan kunnon heikkenemiseen. Silläkin uhalla, että yksittäisen veron tarkastelu ei jäsennä kokonaisuutta, on arvioitava tosissaan varainsiirtoveron tarpeellisuutta nykypäivänä. Neljän prosentin kiinteistövero ei houkuttele kasvukeskukseen muuttoa. Nykymalli itse asiassa kannustaa ylisuuriin lainoihin, jotta va rainsiirtovero olisi elinaikana mahdol lisimman pieni tai siitä vältyttäisiin kokonaan. Ve rokarhu on demareille pikemminkin veronalle, joka mahdollistaa tasaarvoi sen terveydenhuollon ja koulutuksen. Niin hän teki itse. Sen mahdollinen poisto tekisi melkoisen loven valtiontalouteen. Hyvä vaihto ehto voisi kuitenkin olla kiinteistöve ron rajumpi nosto. Tällöin verotettaisiin varallisuutta, eikä rokotettaisi asunto markkinoiden jousta vuutta. Perintöveron poistolla vokotellaan taas varakkaampia äänestäjiä. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Mahdol lisuuksien tasaarvo on meille demareille pyhä asia, jonka vuoksi Suo men korkea veroaste on hyväksyttävä. Monet perheet pohtivat työn perässä muuttoa, mutta varsinkaan neljän prosentin kiinteis tövero ei houkuttele kasvukeskukseen muuttoa. Kahvikuppisähläri huomaa it sessään kateuden tuntemuksia, kun hän havaitsee ja tunnustaa – mutta nyt kuin kovennetussa valossa – elämänsä kertakaikki sen arkisuuden. Sosialidemokraatit ovat veronmak suinnossaan valtakunnan kärkeä. Miesäänestäjiä on helppo kosiskella auto tai poltto aineveron laskemisella. On tehtävä se, mistä unelmoi ja mitä haluaa. Olennaista on tietenkin työn verotuk sen asteittainen keventäminen, jotta työ olisi kaikissa tilanteissa kannattava vaih toehto
– On iso ero, ilmoitetaanko tiedot yhteen paikkaan vai moneen paikkaan ja eri formaateille. 6 15. Aktiivisen yrittämisen sijasta aika kului puhelinjonossa sekä lomakkeita täytellessä. Myös asiakkaalle sillä on iso merkitys, koska se helpottaa asiointia. taa maaliin vuoden 2019 kuluessa. Uudistuksen täysimittainen hyödyntäminen vaatii myös lakimuutoksia, jotka ovat tarkoitus saat” Aktiivisen yrittämisen sijasta aika kului puhelinjonossa sekä lomakkeita täytellessä. Sähköisen rekisterin myötä kaikki tulotiedot olisivat viiden päivän sisällä nähtävissä yhdestä palvelusta. Jatkossa palkkatiedot saadaan tulorekisteristä eikä tarvitse odottaa palkkakuitin toimittamista. Digitaalisuus on kuin Raidia byrokratialle Valoa saattaa kuitenkin jo näkyä tunnelin päässä. Esimerkiksi työttömyysetuuksia haetaan takautuvasti yleensä neljän viikon jaksoissa. Ensi vuoden alusta tulorekisteriä ryhtyvät käyttämään Verohallinto, Kela, Työttömyysvakuutusrahasto, Työeläkelaitokset ja Eläketurvakeskus. Taisi Sipilän hallituksen ainoa tavoite olla se, että saadaan työttömät yrittämään ja estetään kaikin keinoin päivärahojen saaminen, Hildén puhahti. Yritystoimintaa voi harjoittaa tuettuna neljän kuukauden ajan. Työtulot vaikuttavat työttömyysetuuden määrään 300 euron ylittävältä osalta. Tulossa on työvoimahallinnon keräämien tositteiden automatisoituminen ja muuttuminen digitaaliseksi. Suomessa mennään toiseen suuntaan.. – Kansalaisille on hyvä, että heidän ei tarvitse työttömäksi joutuessaan lähteä etsimään omia lippujaan ja lappujaan eikä viranomaisten tarvitse etsiä niitä ihmisille, vaan tiedot ovat rekisteristä suoraan käytettävissä, Holmström sanoo. Vuonna 2020 rekisteriä käyttää muun muassa työja elinkeinoministeriön hallinnonala, Tilastokeskus, Koulutusrahasto, vahinkovakuuttajat, työttömyyskassat ja työsuojeluviranomainen. Tällä hetkellä Kelan asiakkaiden tulee toimittaa monenlaisia tositteita ja lappuja esimerkiksi toimeentulotukea, työttömyysturvaa tai vaikkapa asumistukea haettaessa. Vastaavia rekistereitä on jo käytössä muun muassa Norjassa, Iso-Britannissa ja Tanskassa. helmikuuta yrityksen uudistuksen innoittamana. Rekisteri korvaa paperirumban Kelan etuusjohtaja Anne Neimala kertoo, että myös Kelassa valmistautuminen tulorekisteriin on käynnissä. Hän perusti 2. TE-toimistosta kerrotaan, että on liian varhaista sanoa. Tulorekisterin hankejohtajan Terhi Holmströmin mukaan käyttäjät voivat hakea tarvitsemansa tiedot sieltä suoraan omiin tarpeisiin. MAALISKUUTA 2018 Normienpurku osoittautui luultua vaikeammaksi, nyt pelastajaksi on nousemassa sähköinen tulorekisteri Byrokratiaviidakko halutaan nurin O sana hallituksen norminpurkutalkoita työttömiä työnhakijoita on vuoden alusta lähtien kannustettu kokeilemaan yrittäjyyttä. – Ajattelin, että kokeillaan. Hildénin esimerkki kuitenkin osoittaa, että joustavuutta on nykysysteemillä vaikea saavuttaa, etenkin kun TE-toimistojen resurssit ovat Suomessa vain murto-osia uudistusten pohjana toimivalle Tanskan mallia. – Rekisterin myötä kokonaisia työvaiheita jää pois. Toiminnasta saatavat tulot sovitellaan yhteen työttömyysturvan kanssa eli tulot vähentävät työttömyysetuuden määrää. Tämä on työlästä niin asiakkaalle kuin Kelalle. – Kaikilla on varmasti tavoitteena saada järjestelmä joustavammaksi. Samaan aikaan Jari Lindströmin ”kivi pullassa”, työttömien aktiivimalli, vielä ruuhkautti TE-toimistot. Työttömille on tarjottu aikaisemminkin käytetyn starttirahan lisäksi toistakin porkkanaa: Työnhakija voi nyt myös ryhtyä yrittäjäksi työttömyysetuudella tuettuna. Onko uudistus toiminut ja byrokraattisuus vähentynyt. Ilman sitä nykyistä joustavampaan etuusmalliin on vaikea päästä, Neimala arvioi. P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Maarit Feldt-Ranta: Ruotsissa sosialidemokraatit lupaavat sosiaalija terveyshuoltoon 14 000 ammattilaista lisää. Sähköinen tulorekisteri mahdollistaa tämän. Hildén kertoo, kuinka hän ajautui ensin TE-toimiston ja sitten Kelan kanssa reilun kuukauden mittaiseen paperisotaan, jonka seurauksena hän ei saanut toimeentuloa viikkoihin. Hänen näkemyksensä onkin selvä: ei byrokratia ainakaan poistunut ole. Ensimmäinen neljän kuukauden jakso päättyy vasta toukokuun alusta. Ohjeet kun tulivat kuukauden myöhässä. – Näin kannustetaan työttömiä lähtemään yrittämään. Vantaalaisen työttömän Joni Hildénin Demokraatille kertomat kokemukset antavat kuitenkin osviittaa. – Hienoa, kun annetaan mahdollisuus työttömälle kokeilla yrittämistä, ilman pelkoa työttömyystuen menettämisestä, Hildén sanoo. Jotta työtön on oikeutettu etuuteen, tulee heidän ilmoittaa joka kuukausi ovatko he käyneet työssä tai palveluissa, vai olleet työttömänä. Totuus kuitenkin paljastui heti. Palkkatiedot siirtyvät vuoden 2019 alusta ja eläkeja etuustiedot vuoden 2020 alusta alkaen suoraan kansalliseen tulorekisteriin viiden päivän kuluessa maksupäivästä. Hallituksen kaipailema joustavuus on yksi 2010-luvun muotisanoista, tämän vuoksi esimerkiksi perusturvan kaltaiset sosiaalituet ovat nousseet voimakkaasti julkiseen keskusteluun
VÄHÄN BYROKRATIAA, ENEMMÄN VITSIÄ Hallitus kannustaa työttömiä työnhakijoita kokeilemaan yrittäjyyttä, ilman pelkoa työttömyystuen menettämisestä. Ei toimi. Taustalla on kunnilta vuoden vaihteessa siirtynyt perustoimeentulotuki, johon liittyvä hakemusten vyöry ruuhkautti järjestelmät ja pakotti henkilökunnan ylitöihin. Suomessa mennään toiseen suuntaan.. – Samalla voidaan helpottaa työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamista siten, että työstä jää tekijälleen myös taloudellista hyötyä. – Uudistuksen kirittäjänä on ollut Demarinuorten ensimmäisenä esittämä ”yleisturva”, Filatov kertoo. HALLITUS AVAA KERMAPURKIN Hallituksen esitys sote-laista kaupallistaisi sote-palvelut ennennäkemättömällä tavalla. Kansanedustaja, entinen työministeri Tarja Filatov (sd.) kirjoittaa verkkosivuillaan sosialidemokraattien tavoittelevan esityksessään sosiaaliturvan uudistamisella etuuksien yhdistämistä ja työtulojen ja etuuksien yhteensovittamisen helpottamista. 7 15. SDP:n puoluevaltuusto ja puoluekokous ovat linjanneet paremman perusturvan rakentamista eri sosiaaliturvan muotoja yhtenäistämällä. MAALISKUUTA 2018 KELA MENI TUKKOON Kela on kriisissä. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA Neimalan mukaan tämä mahdollistaa automaation kehittämisen ja lisää päätöksen teon joustavuutta esimerkiksi silloin, kun työtilanteissa on vaihtelua yritystoiminnan, osa-aikaisen työskentelyn tai muun aktiivisuuden vuoksi, jota työttömiltä nyt kovasti kaipaillaan. Mikäli kaavailtu tulorekisteri onnistuu, antaa se hyvän pohjan SDP:n esittämälle vaihtoehdolle. – Pirstaloituvassa työelämässä, jossa opiskelu, työ, yrittäjyys, perhevapaat ja työttömyys vaihtelevat, on tärkeää, että turvan taso on sama ja statuksen vaihtuessa ei tule byrokratiaa tai tuloloukkuja, Filatov kuvaa. Ajan myötä uudistus vaikuttaa myös Kelan työntekijöiden määrään, kun rekisterin tietojen hyödyntämistä voidaan automatisoida. Se nostaa kustannuksia, mahdollistaa kermankuorinnan ja asiakkaan pompottelun, arvostelee vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Topi Juga Demokraatti Maarit Feldt-Ranta: Ruotsissa sosialidemokraatit lupaavat sosiaalija terveyshuoltoon 14 000 ammattilaista lisää. Byrokratiaa riittää ja etuuksia voi joutua odottamaan kuukausia
MAALISKUUTA 2018 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA S ote näyttää taas etenevän. Aktiivimallissa työttömyyskorvausta leikataan 4,65 prosenttia, jos työtön ei kolmen kuukauden aikana ole tehnyt vähintään 18:aa tuntia palkkatyötä, tienannut yrittäjänä 241:tä euroa tai osallistunut työllistymispalveluihin viitenä päivänä. Edes viime viikolla julkaistu valinnavapauslaki ei selventänyt asiaa. Osa STT:n haastattelemista TE-toimistojen johtajista laajentaisi aktiivisuusehtoon laskettavien palveluiden kirjoa. Hallitus on toistuvasti kertonut tarkastelevansa aktiivimallia maaliskuun jälkeen ja korjaavansa mallin ongelmat. Lopulta helmikuussa ministeriö lähetti ohjeet, joiden mukaan työttömille voitiin kertoa, miten aktiivisuusehdon saa täytettyä. Nyt malli voi ohjata työttömiä vääriin palveluihin, joilla työttömyysturvan leikkauksen voi kuitenkin välttää. Onko se tarpeellinen muiden kuin keskustan mielestä, kuinka kallis uusi byrokratiaporras on ja mikä olennaisinta, onko se vain uusi laastari huonosti toimivan järjestelmän päälle. Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Aktiivimalli tukki TE-toimistot Vuoden alusta voimaan tullut aktiivimalli ruuhkautti TE-toimistoja, jotka eivät saaneet ajoissa sosiaalija terveysministeriöstä lain soveltamisohjeita. Muun muassa valtiovaraininisteriön ykkösnyrkki, kansliapäällikkö Martti Hetemäki on tyrmännyt kriitikoiden julkistamat laskelmat. Uudenmaan TE-toimisto on esittänyt ministeriölle, että myös näillä palveluilla pitäisi voida välttää työttömyysturvan leikkaus, koska muuten malli ei kannusta järkeviin palveluihin. TE-toimistoissa asiaa on vaikea arvioida. lituksen sisältä. Uutta tilanteessa on se, että soten säästöjä uskalletaan nyt kritisoida myös halHEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Vain koplaus on ikuista Onko maakuntamalli vain uusi laastari huonosti toimivan järjestelmän päälle. Kela arvioi viime viikolla, että jos aktiivimalli olisi ollut voimassa jo joulukuussa, yli puolelta olisi jouduttu leikkaamaan etuuksia. Moni sote-kriitikkokin on väsyttämällä saatu kääntymään mallin varaukselliseksi kannattajaksi. Hallitus pitää kiinni koplauksestaan, jonka mukaan sote-kentän uudistaminen on mahdonta ilman keskustan 18 maakuntaa vaaleineen ja kokoomuksen valinnanvapautta. Uudenmaan TE-toimiston johtajan Jarmo Ukkosen mukaan Uudellamaalla on laadukkaita ammattiliittojen omia valmennuksia sekä TE-toimiston työvoimapoliittisilla hankeavustuksilla tuettua eri järjestöjen ja yhdistysten valmennusta ja työhönsijoittumista, joilla aktiivimallin leikkuria ei nykyohjeiden mukaan voi välttää. Soten ongelmien rinnalla pitäisi puhua enemmän myös maakuntamallin ongelmista. 2. Yhä vahvemmin näyttää siltä, että tavoitellut kolmen miljardin säästöt on mahdollista saavuttaa, mutta lähinnä leikkaamalla kolme miljardia julkisista menoista, siis hallituksen termein toimintaa tehostamalla. Tässä siis faktat: 1. – Arvio on, että 50–55 prosenttia työttömistä täyttää aktiivisuusehdon, arvioi Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Helvi Riihimäki. Sote-järjestäjien määrä laskee noin 190:stä 18:aan. Esimerkiksi Pohjanmaalla aktiivimalli tukki kaikki TE-toimiston kanavat, ja kiukkuisia ihmisiä tuli toimistoon kysymään asioista, joista sosiaalija terveysministeriö ei ollut antanut soveltamisohjeita. 8 15. Hänen mukaansa tuleva sote-malli antaa kustannussäästöille paljon paremman alustan kuin nykyinen. STT. TE-toimistot ja samalla työttömät joutuivat odottamaan helmikuulle ennen kuin ministeriö kertoi tarkasti, millä ehdoilla työttömyysturvan leikkauksen pystyy välttämään. Kaikki muu on edelleen arvailua
Ihalainen ja Laatunen pitävät osin ongelmallisena, että kolmikantavalmistelun painopiste on siirtynyt hallitusvetoiseksi. Nuorisosäätiö kähmii Patenttija rekisterihallituksen mukaan Nuorisosäätiön eilen eronnut hallituksen puheenjohtaja Perttu Nousiainen ja toimitusjohtaja Aki Haaro hankkivat yhtiöilleen satojatuhansia euroja säätiölain vastaisesti. – Indeksin jäädytykset ja leikkaukset, palvelumaksujen järkyttävän suuret korotukset edellisinä vuosina sekä erilaisten Kelan lähinnä sairastamiseen liittyvien tukien leikkaamiset ovat kiristäneet kohtuuttomasti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eläkkeensaajien taloudellista asemaa, toteaa EKL:n puheenjohtaja Simo Paassilta. Opetusja kulttuuriministeriön asettama työryhmä ottaisi kansallisnäyttämön aseman pois Tampereen Työväen Teatterilta. ALOITE ETENEE AIKANAAN EDUSKUNTAKÄSITTELYYN. Nyt toivon, että asia etenee nopeasti myös varsinaisiin toimenpiteisiin ja saamme hallitukselta mahdollisimman pian esityksen lakimuutoksista, sanoo Nurminen. Tutkimuskunnista kalleinta on asua Raisiossa: vuosikustannukset ovat lähes 4 300 euroa ja edullisinta omakotiasuminen on Seinäjoella, jossa asumismenot ovat noin 3 300 euroa. Toivomme, että työmarkkinajärjestöjen ote ja tahto uudistaa yhdessä työelämää ja työmarkkinoita on vahva, Ihalainen ja Laatunen vetoavat yhdessä. Ja vallanhalun huuruissa ja yhteiskunnan uudistamisinnossa voi tulla virhearviointeja. – Jos järjestöt toimivat vain hallituspuolueiden takapiruina, ne eivät sitoudu uudistuksiin samalla tavalla kuin neuvotteluprosessista vastatessaan. Samalla hallituksen tulee luopua vuoden 2019 kansaneläkeindeksin jäädytyksestä. Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Ruokahävikin voi saada kuriin Lakialoitteen ruokahävikin vähentämiseksi tehnyt SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen on tyytyväinen tuloksiin, joita on saatu juuri valmistuneesta valtioneuvoston Lexfoodwaste-selvityshankkeesta. MAALISKUUTA 2018 Lisää uutisia: Demokraatti.fi Parempaa sopimista – Meitä huolestuttaa sopimusyhteiskunnan ja kolmikantaisen valmistelutyön tulevaisuus. Virheitä on helpompi tehdä kuin korjata. SAMALLA HERÄSI KESKUSTELU SIITÄ, PITÄISIKÖ KANNATUSILMOITUSTEN ALARAJAA NOSTAA. TTT:n tulee jatkossakin olla yksi Suomen kansallisnäyttämöistä. Ehdotan, että allekirjoituksia pitää saada 50 001.” Jyrki Liikka ”Kansa ei saa päättää ei edes ehdottaa mitään liian helposti! Tämä pitää korjata!” Aune Kämäräinen ”Kansa on etääntynyt politiikasta juuri siksi, että päätöksenteko näyttää etääntyvän liian kauas ja harvojen käsiin. Raisiossa asuminen kalleinta Omakotitalossa asuvan perheen asumismenot Suomessa vaihtelevat näiden 52 kunnan kesken lähes 1 000 eurolla. Keskimäärin asumiskustannukset ovat reilut 3 700 euroa vuodessa. Eläkeläisten kurittaminen riittää Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry vaatii, että kansaneläkeindeksiin vuonna 2017 tehty leikkaukset ja indeksijäädyttämiset on kompensoitava eläkkeensaajille. Nuorisosäätiö tiedotti sunnuntaina, että Nousiainen luopuu tehtävästään taatakseen työrauhan säätiössä. Muistakaa, että meillä on koulutusvastainen hallitus, joka myös inhoaa pienituloisia.” Iiro Orava ”On kyllä kauhea epäkohta, että juntit pääsevät tämmöisiä aikaa vieviä ehdotuksia kyhäämään.” Markko Sinkko ”Nostetaan vaan. Lue pitkä juttu verkossa: Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT RANE AUNIMO KANSALAISALOITE MAKSUTTOMASTA TOISEN ASTEEN KOULUTUKSESTA SAI VIIKONLOPPUNA KASAAN TARVITTAVAT 50 000 KANNATUSILMOITUSTA. Eikö tätä suuntausta pitäisi yrittää vähentää eikä lisätä?” Marjukka Hirvioja Ruta Saulyte-Laurinaviciene. Taas lyödään Tampereen kulttuuria Pirkanmaan maakuntahallitus vaatii, että valtionosuustyöryhmän esitystä Tampereen Työväen Teatterin osalta muutetaan nykyisen valtionosuuden turvaavalle tasolle. Omakotiliitto on selvittänyt kuntaja aluekohtaisesti päätettävien kunnallisten maksujen suuruutta omakotitaloissa. Politiikasta voi tulla tempoilevaa ja ennustamatonta, eikä uudistusten toteuttamiseen sitouduta tarpeeksi. Suurimmat kustannusten erot selittyvät lämmityskuluilla. ”Turha juhlia vielä. 9 15. Tuloksia on syntynyt, kun perusluottamus ja kyvykkyys sopia ovat yhteisiä lähtökohtia, eri puolilla neuvottelupöytää istuneet entinen SAK:n puheenjohtaja, kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) ja entinen Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen vetosivat Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan. He muistuttavat, että työmarkkinajärjestöjenkin on pystyttävä vastaamaan muutostarpeisiin, kun työ, työmarkkinat ja työmarkkinajärjestelmä ovat toisiinsa kietoutuneessa murroksessa. Selvitys käynnistettiin yli sadan kansanedustajan allekirjoittaman lakialoitteen käsittelyn myötä. Se tarkoittaisi parin miljoonan lovea teatterin vuosittaiseen budjettiin. – Selvityksen mukaan lainsäädäntöä selkiyttämällä ruokahävikkiä on mahdollista vähentää
Matka yhä pohjoisemmaksi on käynyt askel askeleelta. Kansalaispalkkaa hän ei kuitenkaan kannata. Hänen mielestään sen mallin rahoitus on epäselvällä pohjalla. – Äänestin Viiden tähden liikettä, koska muiden puolueiden edustajat, myös oppositiopuolueiden jäsenet, haluavat vain pitää omat saavutetut etunsa. Neljäs maaliskuuta saatiin lopulta monen Brysselissä pelkäämä tulos. Ferreri haluaa pitää vaalisalaisuuden, mutta sanoo toivovansa, että nuorempi polvi toisi kipeästi toivotun muutoksen maan politiikkaan. Brysselin katukuvassa kuulee usein italiaa. Moni Euroopan pääkaupungissa työskentelevistä noin 33 000 italialaisesta on korkeasti koulutettu. Hän ei miellä puoluetta populistiseksi, vaan sanoo, että Lega-puolueen Salvini on puoluekentän todellinen populisti. Alunperin hän työskenteli hotellissa Sisiliassa, jonka jälkeen hän perusti kahvilan Pohjois-Italiaan. Myös Luca Stefanon, 40, kannatti viiden tähden liikettä. – Minulle yksi tärkeimmistä teemoista näissä vaaleissa oli harmaa talous, johon moni on pakotettu turvautumaan muiden vaihtoehtojen puutteessa. Siskoni poikaystävä teki pimeänä automekaanikkona töitä kuusi päivää viikossa ja sai 400 euroa kuussa. Pyyhkeitä tästä hän antaa erityisesti puolueen johtajalle ja entiselle pääministerille Matteo Renzille. Sisiliasta kotoisin oleva Ferreri työskentelee belgialaisen yrityksen talousosastolla. I talian sosialistit ovat risteyskohdassa, joko muuttua uudistajapuolueeksi Emmanuel Macronin esimerkin mukaan tai hirttäytyä identiteettivasemmistolaiseksi puolueeksi. Vaihtoehtoja harmaalle taloudelle Vincenzo Barbaro, 35 kiirehtii tapaamiseemme työpäivän jälkeen. Se ei ole ihme, sillä italialaiset ovat suurin ulkomaalaisten ryhmä Belgiassa ranskalaisten, romanialaisten ja marokkolaisten lisäksi. Hän nostaa esille poliitikkojen korkeat palkat, jotka ovat suututtaneet toimeentulovaikeuksien keskellä painivia tavallisia italialaisia. Viimeisten viikkojen ajan Brysselissä on kuunneltu herkällä korvalla italian kieltä kadulla ja myös EU-instituutioissa. Vaalit päättyivät populistien murskavoittoon. Huolimatta pitkästä oleskelustaan ulkomailla, hän seuraa läheisesti Italian politiikkaa. Vaikka töitä olisi löytynyt tilastotieteen tutkinnolla Italiastakin, Barbaro on pysynyt Belgiassa flaamityttöystävän, mutta myös parempien työetujen ja etenemismahdollisuuksien vuoksi. Nykyisen hallituspuolueen, keskustavasemmistolainen Demokraattinen puolueen osa oli jäädä vaalien häviäjäksi. Ratkaisu ei olisi kansalaispalkka, vaan harkinnanvarainen työttömyystuen kaltainen tukimuoto. Alunperin Italian saappaan varpaankärjestä Calabriasta kotoisin oleva Barbaro työskentelee ylikansallisessa yrityksessä SAP-ohjelmistokonsulttina. Barbaro sanoo, että tämä oli yksi syy siihen, miksi hän äänesti Viiden tähden liikettä. ” Viiden tähden liikkeen vaali lupaus 780 euron vähimmäistulosta vetosi äänestäjiin. Demokraattista puoluetta hän ei kannattanut, koska ei pidä sitä nykyisellään tarpeeksi vasemmistolaisena. Viiden tähden liikkeen yksi vaalilupauksia oli 780 euron vähimmäistulo. Italiassa häntä tympivät samat asiat kuin Barbaroa – hierarkkinen työelämä ja se, ettei työntekijällä ole juurikaan oikeuksia. MAALISKUUTA 2018 Vaalit paljastivat Italian jakautumisen ” Voisin harkita paluuta Italiaan, jos maan tilanne paranisi uuden hallituksen myötä. Puheista paistaa läpi turhautuminen vanhoihin puolueisiin. Barbaro on asunut maassa jo yli vuosikymmenen. Vaalien suurimmat voittajat olivat koomikko Beppe Grillon perustama Viiden tähden liike ja maahanmuuttovastainen ja eurovastainen Liitto-puolue Matteo Salvinin johdolla. Italialaiset valitsivat populismin ja maahanmuuttovastaisuuden, Demokraattisen puolueen uudistuslinjaa ei vaaleissa muistettu. Massimo Ferreri, 41 on samaa mieltä Barbaron kanssa siitä, että Etelä-Italiassa on vaikea tulla toimeen ilman harmaata taloutta. Nyt Euroopassa yritetään ymmärtää, mitä Italiassa oikein tapahtui ja miksi. Vaikka talouskriisi on pakottanut useat italialaiset etsimään töitä maansa rajojen ulkopuolella, suurin osa on täällä omasta tahdostaan. Tämä ehdotus vetosi äänestäjiin erityisesti työttömyyden riivaamassa Etelä-Italiassa. Tämä ei ole palkka, jolla aikuinen ihminen voi tulla toimeen. 10 15
Jenni Heikka Demokraatti, Brysseli AFP Photo / Andreas Solaro. MAALISKUUTA 2018 Stefano työskentee eurooppalai sessa lentoyhtiössä tiiminvetäjänä. – Voisin kuitenkin harkita palaa vani, mikäli maan tilanne paranisi uuden hallituksen myötä. Patrizia Toian mielestä sosialistit ovat Italiassa nyt risteyskohdassa. Hän lisää, että nämä vaalit ratkaisivat äänet EteläItaliasta, joka on hyötynyt Ita lian muita alueita vähemmän talou dellisista reformeista, työpaikoista ja kasvusta. Kansa laiset kuitenkin torjuivat silloisen pääministeri Renzin ehdotuksen. Toia uskoo, että puolue tulee valit semaan ensimmäisen vaihto ehdon. 11 15. Hänen mukaansa Demokraatti nen puolue otti ohjat vaikeassa ti lanteessa ja teki monia hyviä uudis tuksia esimerkiksi koulutuksessa, kansalaisoikeuksissa, eläkkeissä ja verotuksessa. Puolueensa kannatuksesta näissä vaaleissa Danti toteaa, että vaati mattomampi vaalitulos on tavalli nen puolueelle joka on hallinnut maata viimeiset vuodet. Maailmalle veti alunperin kaipuu suurempiin ympyröihin Ve netsian seudulla sijaitsevasta koti kylästä. Hidas muutos Nicola Danti, europarlamentti edustaja KeskiItaliasta, painottaa, että vaalitulokseen osaltaan vai kutti se, että Italiassa taloudellinen ja sosiaalinen kriisi oli voimakkaim millaan vuosina 2012 ja 2013 eli sel västi myöhemmin kuin muualla Eu roopassa. Hän lisää, että Demokraattinen puolue yritti viedä reformia eteen päin vuoden 2016 kansanäänestyk sessä senaatin valtaa karsivassa perustuslain uudistuksessa. Patrizia Toia, europarlament tiedustaja ja Demokraattisen puo ” Demokraattinen puolue otti ohjat vaikeassa tilanteessa ja teki monia hyviä uudistuksia. Hän jätti Italian jo vuonna 1999 ja asui ennen Belgiaan asettumistaan muun muassa Skotlannissa ja Es panjassa. Hän sanoo, että näistä reformeista on todisteena Italian kansantuotteen kasvu, joka vuonna 2017 palasi muiden euromaiden tasolle. Nyt Belgiassa pitävät kaksi Brysselissä syntynyttä lasta. Hänen mukaansa osansa oli myös maahanmuuttokysymyksellä, jota oikeistopopulistijohtaja Matteo Sal vini käytti häikäilemättä hyväkseen. Viiden Tähden liikkeestä Danti to teaa, että puolue teki vaaleissa mo nia katteettomia lupauksia. lueen jäsen LuoteisItaliasta pai nottaa, että Italian tilanne on mo nessa mielessä eri kuin muissa Eu roopan maissa, joissa oli hiljattain vaalit. – Ero esimerkiksi Ranskaan ja Hollantiin on siinä, että Italia on käymässä läpi pitkää poliittisen jär jestelmän institutionaalista muu tosprosessia, Patrizia Toia sanoo. – Vaihtoehtona on joko siirtyä kohti uudistajapuoluetta Emma nuel Macronin esimerkin mukaan tai hirttäytyä identiteettivasemmis tolaiseksi puolueeksi, jolla ei ole kunnianhimoa johtaa maata. – Tämä lisäsi ihmisten epäluotta musta politiikkaan
Kalevi Sorsa -säätiön vt. Keskeinen konsensus panelistien välillä löydettiin koulutuksesta. Ahde kertoi kaipaavansa sosialismia sosialidemokratiassa ja korosti pehmeiden arvojen, kuten kulttuurin, urheilun ja ympäristöpolitiikan olevan osa aitoa sosialidemokratiaa. Jos haluamme voittaa vaalit, pitää meidän puhua ihmisten asioista. – Työelämän murroksessa vain ja ainoastaan sellaiset kansakunnat pärjäävät, jotka kehittävät osaamistaan, joissa on korkea koulutusaste sekä todella vahvat järjestelmät huolehtia myös aikuiskoulutuksesta. – Julkinen puoli nähdään vanhana ja jähmeänä. Antti Rinne perusteli koulutuksen merkitystä. – SDP on historiassa ollut uudistusliike. Kansan luottamuksen vaaleissa saa se puolue tai taho, joka kykenee tarjoamaan tulevaisuudesta uskottavan vision, Penny analysoi. – Sosialidemokratian ja kommunismin välinen satavuotinen taistelu päättyi sosialidemokratian voittoon. Ja ovat tässä osin onnistuneetkin, Ahde sanoi. – Politiikkaa ei pitäisi tehdä vain sen pohjalta minkä kulloinkin arvellaan olevan suosittua. Tulevaisuuden keskeisiksi kysymyksiksi Rinne nosti muun muassa tekoälyn kehityksen ja sen roolin työelämän murroksessa, globalisaation, ilmastonmuutoksen sekä Afrikasta väestökasvun. Rinne oli viime viikolla Poliittisen historian klubin järjestämässä paneelissa, jossa pohdittiin SDP:n nykytilaa. – Tärkeitä ovat myös tavallisten ihmisten arkiset asiat. Puolueessa on jälleen käynnissä työryhmätyöskentely ja työryhmät ovat tämän liikkeen sielu ja ydin. Uusliberalismi on vahvistunut. Mutta tänä päivänä se on ennen kaikkea visioita tulevaisuudesta. Ongelmat ovat sillä puolella, että olemme olleet liian varovaisia, lyhytjännitteisiä ja poukkoilevia. Se ei ole vain nykytilan kysymys, vaan oikeastaan koko 2000-luvun asia. – Yhteiskunnan peruspalvelut tulisi turvata samalla paremmin niille ihmisille, jotka yhteiskunnan turvaa kaikkein eniten tarvitsevat. Koulutus keskiöön Paneelia juontaneen SDP:n pitkäaikaisen poliitikon, puheenjohtajan ja Suomen nuorimpana ministerinä tunnetun Ulf Sundqvistin johdatuksella keskustelussa haettiin vastauksia myös siihen, millaiset aiheet ja teemat pitäisi nostaa sosialidemokraattien politiikan ytimeen. Ei ole löydetty sitä omaa vaihtoehtoa, kun sosialidemokraattien 1970ja 80-lukujen kulta-aikojen jälkeen on Suomessa ja Euroopassa siirrytty Rinteen mukaan kohti ”ahneuden aikaa”. Parempaa on kuitenkin luvassa. Hän ei usko kaikkien tekevän äänestyspäätöstä sen mukaan, kuka ajaa eniten heidän asiaansa. Minne menet SDP Mikä on Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen tila vuonna 2018. Topi Juga Demokraatti Lehtikuva / Timo Jaakonaho Luottamus puolueeseen on ennen kaikkea visio tulevaisuudesta.. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne myöntää, että sosialidemokraatit ovat hahmottaneet kehityksen vähän huonosti. Nuorien ääntä paneelissa edustanut Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi muistutti, että politiikkaa tehdään 2010-luvulla hyvin erilaisista lähtökohdista kuin ”kultaisina vuosikymmeninä”. – Nuoret sukupolvet vaativat myös vastauksia vaikkapa kysymyksiin, jotka liittyvät luontoon, ympäristönsuojeluun ja tekoälyyn. Hän toivoi, että tuleva hallitus pystyisi SDP:n johdolla rakentamaan uskottavan linjan, jossa tulot jakautuisivat oikeudenmukaisemmin. Ja ennen kaikkea on muistettava tulevien sukupolvien toivon palauttamisen näkökulma. Näkkäläjärvi tunnusti, että häntä kiusaa keskustelu siitä, kenen asialla politiikkaa tehtäessä ollaan. Yksityinen sektori puolestaan dynaamisena ja tavoiteltavana. toiminnanjohtaja Kaisa Penny korosti luottamuksen merkitystä. MAALISKUUTA 2018 Olemme olleet liian varovaisia, lyhytjännitteisiä ja poukkoilevia. – Luottamus puolueeseen on tietysti sekä tekoja että historiaa. Pitkän linjan kansanedustaja ja ministeri Matti Ahde korosti puolestaan talouspolitiikan merkitystä. Osaamme esittää ratkaisuja arjen haasteisiin. Uusi vuosituhat tarvitsee uudenlaista politiikkaa. 12 15. Nyt demarit ovat pääsemässä tämän keskustelun ytimeen ja hakemaan vaihtoehtoja. Porvarilliset hallitukset ovat pyrkineet nakertamaan hyvinvointivaltion keskeisimpiä pilareita. Niiden varaan on voitu rakentaa poliittisia linjauksia, Antti Rinne sanoo. Keskustelun taustajuonteena pohdittiin, kuinka SDP varmistaa asemansa Suomen valtapuolueena. Näkkäläjärvi korostikin, että SDP:n on siirryttävä yhä vahvemmin sosiaalisten uudistusten puolueeksi ja muistettava samalla kansainvälinen solidaarisuus. Ja silti olemme yhä köysissä
Vaihtoehtomme olisi selkeyttänyt pelisäännöt, Nurminen sanoo. – Hallitus on lyhentänyt jo aiemmin takaisinottovelvollisuuden yhdeksästä neljään kuukauteen. Eduskuntaan yhtä aikaa annetun hallituksen esityksen koskien vaihtelevaa työaikaa eli nollatuntisopimuksia kaivattiin vastalauseessa myös parannuksia. Mutta se ei kelvannut hallituspuolueiden edustajille, selvitti vastalauseen ensimmäinen allekirjoittaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd). Paluu Lahden muistojuhlasta Riihimäelle Bussikuljetus muistojuhlapaikalta rautatieasemalle klo 17.10 alkaen 10.5.2018 . Nuoren porkkana on vanhan keppi Jatkossa työantaja voisi ottaa oppisopimusopiskelijan määräaikaiseen työtai virkasuhteeseen työnantajalle laissa säädetyn lisätyön tarjoamisvelvollisuuden tai takaisinottovelvollisuuden estämättä. Hallituksen esityksen taustalla työsopimuslain, lain kunnallisesta viranhaltijasta ja valtion virkamieslain muuttamiseksi oli eduskunnan lausuma, joka oli hyväksytty ammatillisen koulutuksen reformilakien yhteydessä. Jostain syystä hallitus halusi puuttua myös työntekijöiden työsuhdeturvaan – ja heikentää sen suojaa. Mikä ei lopulta johda muuhun kuin huonon lainsäädännön kautta juristien ammattikunnan lisääntyviin töihin. +358 50 5213795. Työelämäja tasa-arvovaliokunnan sosialidemokraattinen ryhmä kiinnittää huomiota siihen, että valiokunnan kannaksi äänestetty mietintö, hallituksen esitys muuttomana, puuttuu myös tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen takaisinottovelvollisuuteen. – Oppisopimusten, osa-aikaisten ja nollatuntisopimuksilla työskentelevien osalta yhteensovittaminen on nyt tämän jälkeen entistä suurempi, sanoi valiokunnan jäsen Ilmari Nurminen (sd). – Olisimme halunneet, että lainsäädäntö olisi muutettu YT-lakeja hyväksi käyttäen, jolloin työpaikkatasolla varmistettaisiin, että oppisopimusta ei käytetä korvaavana työvoimana eikä työvoiman halpuuttamiskeinona, Filatov perusteli pykälävaihtoehtoa. Heikennys mahdollisti, että ikääntynyt työntekijä on helppo vaihtaa ”nuorempaan ja halvempaan” oppisopimusopiskelua edistävän lain kylkiäisenä, Filatov huolehtii. MAALISKUUTA 2018 ” Heikennys kohdistuu ikääntyneempään työvoimaan, jonka on muutenkin vaikea työllistyä. Heikennys kohdistuu herkästi ikääntyneempään työvoimaan, jolla on muutoinkin vaikeuksia työllistyä, valiokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov (sd) epäilee. Se erityisesti ihmetyttää, että koko esitystä ei ollut valmistelu työsuhdeturvaan liittyvänä lakiesityksenä, hän ihmettelee. Nämä keinot eivät olleet perusteltuja ja siksi esitimme saman tavoitteen saavuttamiseksi paremman vaihtoehdon. Lausuma perustui juuri työelämäja tasa-arvovaliokunnan viime kesäkuussa antamaan lausuntoon sivistysvaliokunnalle. – Lakiesitys heikentää täysin perusteetta työnantajan velvollisuutta ottaa takaisin taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanottu työntekijä. – Kyllä kaikki ovat tavoitteesta yksimielisiä – oppisopimusopiskelijoiden lisääminen on kannatettavaa. – On hyvin oletettavaa, että huonosti valmisteltu ja vaikuttavuusarvioiltaan puutteellinen laki on nyt uusi luku hallituksen valitsemalla työntekijöitä ja työttömiä syyllistävällä linjalla. Tämä ei välttämättä selkeytä tilannetta työantajienkaan näkökulmasta. Demokraatti 412 40 Höyryjunaretki Riihimäeltä Lahteen 9.10.5.2018. Muutos mahdollistaisi oppisopimuksen tekemisen myös osa-aikatyöaloilla lisätyön tarjoamisvelvoitteen sivuuttamisella. – Hallitus käytti kovia keinoja ja meni vielä pidemmälle kuin lausuman perusteella olisi ollut tarvetta. Eduskuntaan yhtä aikaa annetun hallituksen esityksen koskien vaihtelevaa työaikaa eli nollatuntisopimuksia kaivattiin vastalauseessa myös parannuksia. ”Punaisten Panssarijuna” Riihimäen Työväentalomuseolta Lahden Hennalan muistojuhlatapahtumiin Työväentalomuseo 9.5. 13 15. Lausumassa eduskunta edellytti, että hallitus tuo viipymättä esityksen, joka mahdollistaa oppisopimuksella työskentelyn tasavertaisesti kaikilla toimialoilla. 12.00 Riihimäki lähtö 13.51 Lahti rautatieasema tulo Rautatieasemalta Hennalaan bussikuljetus (kuuluu lipun hintaan). mennessä 25 € yhteen suuntaan 40 € edestakaisin Hennala1918.fi nettikauppa, paikkavaraus netissä, sähköposti info@hennala1918.fi tai puh. 17.55 Lahti rautatieasema lähtö 19.50 Riihimäki rautatieasema tulo Liput 31.3. 10.00-11.30 Tutustuminen työväentalomuseoon Kirjailija Tuija Wetterstrand Kertoo kirjastaan ”Punaisten panssarijuna” Lähtö Lahden Hennalaan (450 ensiksi ilmoittautunutta mahtuu junaan yhteen suuntaan) 9.5.2018. Eduskunnan työelämäja tasa-arvovaliokunnan SDP:n kansanedustajat Merja Mäkisalo-Ropponen, Ilmari Nurminen, Tarja Filatov ja sekä vasemmiston Anna Kontula ja vihreiden Heli Järvinen jättivät perjantaina mietinnön valmistuessa lakiesitykseen yhteisen pykälävastalauseen
14 15. MAALISKUUTA 2018
. Ajatukset ovat muuttuneet. Esi merkiksi porsitushäkit yhä sallitaan, vaikka tiedetään eläimen kärsivän niistä. – Meillä on ehkä sellainen ajatus, että se on pehmeämpää politiik kaa, eikä oikeastaan edes politiik kaa vaan pieniä ryhmiä kiinnostava asia. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti eläinten jalostuksessa ei saisi käyt tää sairaita yksilöitä. Sosialidemokraattiset opiskelijat Sonkin pääsihteeri Virtanen pitää hyvänä lain yh teydessä käytyä itseisarvokeskuste lua, mutta huomauttaa, että eläinten arvo nähdään yhä taloudellisesta näkökulmasta ja toissijaisena ihmi sen tarpeille. – Onko se oikeastaan aito pe rustelu vai onko näin ajattelu vain oman omantunnon valkopesua?. Hän uskoo, että se olisi voinut auttaa puuttu maan kesäkissaongelmaan sekä koi rien pentutehtailuun. Turkistarhaukseen laki ei puutu. Eläinsuojelujärjestöt ovat kritisoi neet eläinten oloihin liittyviä, liian epämääräisiksi jääviä kirjauksia esi merkiksi vedensaannista. Koiranomistaja Virtanen pitää po sitiivisena kirjausta, jonka mukaan ESSI VIRTANEN . Virtanen kertoo aiemmin hyväksyneensä ar gumentin, että jollei Suomessa olisi turkistarhausta, sitä olisi kuitenkin muualla – huonommissa oloissa. Laki jää vajaaksi siinä, että tietoa ei viedä toiminnaksi. Virtanen kiittää, että ymmärrys esimerkiksi ilmastonmuutoksesta on jo melko laajaa. SDP:n valtuutettu Raumalla . – Kahdessakymmenessä vuodessa on saatu paljon lisää tietoa eläinten lajityypillisestä käyttäytymisestä ja tarpeista. Lem mikkieläinten tunnistemerkinnät ja rekisteröintipakon Virtanen olisi mieluusti nähnyt laissa. Keskustelu on kuitenkin alkanut ja sitä voi pi tää hyvänä, hän sanoo. E ssi Virtanen kasvoi maaseudulla, jossa met sään pääsi melkein koti ovelta. 15 15. Herätystä ympäristökysymyksiin ei tarvinnut kokea, vaan se tuli itsestään osaksi myös omaa poliittista ajattelua. Lakiluonnos oli juuri lausuntokierroksella ja lakia odote taan eduskuntaan syksyllä. Eläinten ase mastakin puhutaan yhä enemmän, mutta Virtasen mielestä SDP voisi olla tuotanto ja lemmikkieläinten hyvinvointiin liittyvässä keskuste lussa vahvemmin mukana. . Virtasen mielestä se sisältää hyviä asioita, mutta myös parantamisen varaa on. MAALISKUUTA 2018 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Aate vihertää Eläinten asema agendalle ” Laki jää vajaaksi siinä, että tietoa ei viedä toiminnaksi. – En ehkä odottanutkaan, että aika olisi vielä kypsä sille, että eläinten arvo nähtäisiin yhtä merkityksek käänä kuin ihmisarvo. Näin ei enää ole, vaan se kiin nostaa tavallisia ihmisiä ja kulutta jia, hän muistuttaa. Hyvä on se kin, että kivunlievitys kivuliaissa toimenpiteissä tulee taata. Luonto oli aina lähellä ja sen kunnioit taminen kuului olemiseen. Vanhaa eläinsuojelulakia ollaan uusimassa
– Turun kokemusten perusteella uskon, että se kannattelee pitkälle vuoden 2026 jälkeenkin. Juuri nyt Ouluun etsitään uutta kulttuurijohtajaa, ja Yrjö Harju on kulttuurija sivistyslautakunnan jäsenenä ollut haastattelemassa ehdokkaita. Näin homma etenee Kulttuuripääkaupunkihakemus jätetään vuonna 2020 ja Euroopan komissio tekee valinnan vuonna 2022. Kun ideoidaan ja innostutaan porukalla, koko alue saa ”hyvää draivia”, joka ei jää vain h-hetkeen. Se oli monipuolinen elämisen paikka, Harju kuvailee. SDP:n edustajana on varavaltuutettu Kati Jurkko. Minusta tavoitteena pitää olla ihmisten hyvinvointi, kansainvälisyys rikkautena ja se, että ”pienesti tehhään isoa”, maalaa puolestaan SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pirjo Sirviö. Monipuolista, ennakkoluulotonta ja rohkeaa otetta tarvitaan Harjun mielestä nyt Oulussakin, kun kaupunki hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Valtuustossa tehdään varsinaiset isot linjaukset, esimekiksi päätökset rahoituksesta. Sillä mielin hakuun lähdettiin, että tämä on oikeasti mahdollista. Yhdessä hyvällä draivilla Oulu on aiemminkin hakenut kulttuuripääkaupungiksi, mutta silloin valituksi tuli Turku. Oulussa uskotaan projektin antavan enemmän kuin ottavan. Voi veljet, miten siellä olikaan hieno ote kulttuuriin! – Kävimme esimerkiksi kirjastossa, joka oli enemmänkin kulttuuritalo. 16 15. – Tämä on positiivinen haaste meille kaikille kaupunkilaisille ja erilaisissa yhteisöissä toimiville. Operatiivinen toiminta jää työryhmille, joita toivon syntyvän hankkeen ympärille satoja, Pirjo Sirviö selvittää. Nähtiin, että tämä tuo kaupungille niin paljon lisäarvoa, että se kannattaa, Yrjö Harju sanoo. Se ei asu – Valtuuskunnan on tarkoitus tehdä PR-työtä. Siellä oli ruokala, lasten leikkipaikkoja, liikunnallisuutta ja ompelupiste, jossa oli koneita, mahdollisuus ostaa kankaita ja saada opastusta vaikkapa vaatteiden tekemiseen. MAALISKUUTA 2018 ”Koko Oulu kulttuurisekoaa!” Kohti kulttuurin vuotta 2026 Oulun kaupunginvaltuusto teki vuosi sitten Suomi 100 -juhlapäätöksen, että Oulu tavoittelee Euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä vuodelle 2026. Myös Harjun mielestä on tärkeää, että oululaiset ja koko seudun ihmiset kokevat olevansa ”osa prosessia” – tekijöitä, eivätkä vain vastaanottajia. – Heistä on paljon oppimista. Toivoisin, että teemana meilläkin olisi ”koko Oulu kulttuurisekoaa”, Sirviö sanoo. Hän tulee olemaan kaupungin kasvot hakuprosessissa, myös Oulu 2026 -valtuusOulun SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pirjo Sirviö ja valtuutettu Yrjö Harju odottavat innolla, mitä kaikkea hienoa ja innostavaa kulttuuripääkaupunkihaku voikaan synnyttää.. – Koen, että kulttuurijohtajan tulee olla hyvin sitoutunut kulttuuripääkaupunkihakuun. Turussa on esimerkiksi jäänyt pysyviä taideteoksia katukuvaan, Sirviö sanoo. – Kaupunki joutuu jonkin verran satsaamaan omiaan, mutta suurin osa kulttuuripääkaupunkivuoden rahoituksesta tulee EU:lta. Lähialueilta mukana on viisitoista paikkakuntaa. Hankkeessa korostuu vetovoiman parantaminen ja laaja-alainen kaupunkikehitys. Oulu tähtää Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 Oululaisen SDP:n kaupunginvaltuutettu Yrjö Harjun silmät välkkyvät innosta, kun hän kertaa tutustumismatkaa Tanskan Aarhusiin, joka toimi viime vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunkina. Kirjava kulttuuri Sirviö ja Harju painottavat, että kulttuuri pitää nähdä laajasti. Kaupungin verkkosivuilla hankkeen kuvataan olevan ”sukupolvemme merkittävimpiä”. Vuosi sisälsi päivittäisiä tapahtumia, joita tekemässä olivat sadat vapaaehtoiset, koulut, päiväkodit ja kulttuuritoimijat. Sirviön mukaan Turun kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 näytti hyvää mallia. Ouluun on nyt nimetty 2026 -hankkeen valmistelua tukeva laaja valtuuskunta, jossa on 53 jäsentä eri sidosryhmistä
. . SDP 8 . 17 15. . Kolmantena vuorossa oli Nummenmäen yhdistys.. . Syyskokouksessa puheenjohtajaksi valittiin jo Miina-Anniina Heiskanen ja varapuheenjohtajaksi Ronja Kuorikoski. Vasta sen ymmärtämisen jälkeen voimme aidosti puhua olevamme kansainvälisesti huomioitava kaupunki – ja kulttuuripääkaupunki, Sirviö summaa. #demokraatti INSTAGRAM-KUVIEN NÄYTEIKKUNA Valtuustokierros TEKSTI JA KUVA ANNA-LIISA BLOMBERG Tiina Vesa Todellinen supermajava-olo löytyi Eettisen kuluttamisen ja kestävän ruoantuotannon työryhmästä! Ryhmämme luo pohjaa SDP:n uudelle poliittiselle ohjelmalle ja mä oon ihan tulessa! Turkistarhaus, eläinten kaltoinkohtelu, muovi ja yletön lihankuluttaminen historiaan, kohti kestävämpää tulevaisuutta. Sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa . – Siellä voisi olla vaikka elokuva-, teatteri-, sirkusja sanataidetelttoja, ja lapset ja perheet yhdessä voisivat kokea, kokeilla ja myös tehdä itse kulttuuria. Asukkaita noin 202 300 . . Niistä saamme vauhtia hakuun. – Kansainvälisyys edellyttää kulttuurin tuntemusta ja sitä, että osaa arvostaa omaa kaupunkiaan. Vasemmistoliitto 11 . Perussuomalaiset 5 . SDP:n kannatus kuntavaaleissa 2017 12,3 % (1,3 %) Valtuustopaikat 2017–2021 . Nyt puolestaan valittiin sihteeriksi Janne-Pekka Niemimäki! Turun SDP Turun SDP:n puheenjohtaja Mika Maaskola on kiertänyt turkulaisia puolueosastoja. . . Ja kaikkea muutakin supersiistiä! Petra Peltonen Kolme iloista valtuutettua #tkuvaltuusto #Turku #politiikka Oulun Demariopiskelijat Vuoden 2018 hallitus järjestäytyy. Rohkeutta, hän kannustaa. . MAALISKUUTA 2018 . – Tällaisia juttuja kannattaa toteuttaa jo nyt. Se olisi festari, jonka kulttuurille positiivinen ilmapiiri saisi vielä vanhanakin muistelemaan kokemusta, Harju visioi. – Ettei ajateltaisi niin, että tässä on liikunta ja tuossa kulttuuri, vaan mietitään, mitä lisäarvoa se kummallekin tuo, kun keksimme jotain näistä yhdessä, Harju kuvailee. Kristillisdemokraatit 1 . Kansainvälinen Oulu Kaupungin strategia hyväksyttiin helmikuun lopussa. Hän arvioi, että siinä Oulu on jopa Suomen paras – onhan täällä muun muassa järjestetty kansainvälinen lastenja nuortenelokuvien festivaali vuodesta 1982 lähtien. Harjun into poreilee taas pintaan, kun hän heittäytyy ideoimaan viime kesänä avattuun Kuusisaaren tapahtumapuistoon lasten ja nuorten monialaista kulttuurifestaria. . Vihreät 10 . . Anna-Liisa Blomberg Demokraatti, Oulu kunnan varajäsenenä toimiva Harju sanoo. . Keskusta 17 . . Sirviön mukaan valtuustossa virinnyt keskustelu kansainvälisyydestä – jota Sirviön mielestä on Oulussa vahvasti jo nyt – liittyy myös kulttuuripääkaupunkivuoteen. Ja aina pitää tavoitella, vaikkei onnistuisikaan. He tervehtisivät ilolla hankkeita, joissa hypitään yli keinotekoisten aitojen. ASYL 1 OULU vain sitä tuottavissa laitoksissa, vaan on osa kaikkea elämää. Harju listaa teatterin, sanataiteen ja tanssin oululaisen kulttuurin vahvuuksina, mutta nostaa ykköseksi lasten ja nuorten kulttuurin. Kokoomus 13 . Siniset 1
Yhteiskunta kehittyy sitä Suomi tarvitsee dialogiloikkaa kautta, että ihmiset luopuvat rooleistaan ja ”alistuvat” dialogille. Sitran pamfletti muistuttaa, että monimutkaisessa maailmassa dialogi on lukutaitoon verrattava kansalaistaito. Dialogiin suostuminen on siis iso yhteiskunnallinen kilpailukykyloikka. Suomalaista yhteiskuntaa on kauan johdettu kovin hierarkisesti. Tiistai-illan kone oli tupaten täynnä tärkeää väkeä. Vasta rooleista vapaa vuoropuhelu voi tuoda uusia avauksia yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lähtökohtana on ollut se, että johtajat laativat suuntaviivat, joita kohti edetään ja alaiset toteuttavat johtajien aivoitukset. Oli kertakaikkisen inspiroivaa puhua ”big talkia” ihmisen kanssa, joka osasi kuunnella ja ruokkia keskustelua taitavilla huomioilla. On kapeakatseista ajatella, että vain johtotehtäviin valittujen ihmisten aivoissa syntyy mullistavia ajatuksia. Lentomatka oli siis kaikkea muuta kuin ”small talkia”. Pienenä kansakuntana meillä ei ole varaa kadottaa hyviä ideoita. Samaan hengenvetoon totesin, että olen kertakaikkisen väsynyt ”small talkiin”, siis kohteliaaseen puheeseen, jonka tarkoitus on vain pitää leukoja liikkeessä. Olennaista on hyvässä dialogissa kyseenalaistaa omia ennakkokäsityksiä ja etsiä luottamukseen perustuvaa ymmärrystä. 18 15. Kaikista asioista ei tarvinnut olla samaa mieltä, mutta pääasia oli, että ymmärsimme, mitä toinen tarkoitti. Mikäli siihen on tilaa, yhteiskunta voi hyvin tulevaisuudessakin. Olennaista on, että parhaat ideat saadaan käyttöön riippumatta siitä, missä ne ovat syntyneet. Juuri siksi me tarvitsemme dialogiloikkaa! Dialoginen yhteiskunta ei luota hierarkiaan vaan luovaan kaaokseen. Uskoisin, että dialogi vei meidät molemmat paremmin ymmärtämään oman ajattelumme juuria ja haastoi laadukkaampaan argumentaatioon. Merkityksellinen puhe taas on harvassa. MAALISKUUTA 2018 P ari viikkoa sitten istuin lentokoneessa matkalla Brysselistä kohti koti-Suomea. Se on lähes poikkeuksetta hyppy tuntemattomaan, jossa vaatteilla tai asemalla ei voi koreilla. Nainen hymyili vienosti ja osoitti ilmeellään ymmärtävänsä hyvin, mistä puhuin. u u u Miksi me suomalaiset kaipaamme dialogiloikkaa. Suomalaisen yhteiskunnan todellisen kyvyn uudistua ratkaisee kyky sisäiseen dialogiin. Siitä hyvässä dialogissa on mielestäni kyse. Tämä malli jättää hyödyntämättä ihmisten monipuolisen kokemusmaailman. u u u Tällä viikolla sain käsiini Sitran julkaisun Dialogin vuoro, mkä oli kuin teoreettinen tutkielma siitä, mitä lentokoneessa pari viikkoa sitten tapahtui. Kun Brysselin kone laskeutui, ”big talkia” tuli melkein ikävä. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI. Pahoittelin aluksi väsymystäni, sillä edellinen kaksi päivää oli kulunut lähes kellon ympäri Brysselin byrokratiaa ihmetellessä. Mietin, että merkityksetöntä puhetta on tässä maailmassa hämmästyttävän paljon. Vieressäni istui vilkkaan oloinen keski-ikäinen nainen. Sitran julkaisun mukaan hyvin suunniteltu dialogi voi muuttaa tuon vanhan mallin totaalisesti. Pohdin, että mikäli kone sakkaisi ilmassa ja mätkähtäisi maahan, Suomessa luultavasti käynnistyisi hallitusneuvottelut. Jopa kolme ministeriä oli ahtautunut tavallisen virkamieskansan keskelle. Jotta saamme digiloikasta parhaan hyödyn irti, yhteiskuntamme tarvitsee dialogiloikkaa. Dialoginen yhteiskunta ei luota hierarkiaan vaan luovaan kaaokseen. Hetken toisiamme mittailtuamme ajauduimme keskusteluun
Sen muuttomatka vie sen eteläisen Itämeren alueelle ja Pohjanmerelle. MAALISKUUTA 2018 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Lokki tuo kevään J uhlapukuiset eli pesimäpukuiset harmaalokit ovat ensimmäisiä kevään merkkejä monille lintuharrastajille, kertoo Aki Aintila BirdLife Suomesta. Myös avoimien kaatopaikkojen avulla talvehtiminen sujuu mainiosti. Harmaalokkia esiintyy Suomessa etelärannikolta aina Ylä-Lappiin asti, mutta on harvalukuinen tunturi-Lapissa. 19 15. Lokit ovat pitkäikäistä porukkaa. Toisin kuin Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan talvea pakeneva selkälokki, on harmaalokki lähimuuttaja. Nora Vilva Demokraatti. Rengastustietojen perusteella suomalaiset lokit saattavat elää yli 30 -vuotiaiksi. Pesiviä pareja on noin 30 000. Jäätilanteesta ja talven ankaruudesta riippuen osa harmaalokeista viettää talvensa Suomessa
Seurasi monia muutoksia Degermanien arjessa. Mahdottomalta. 20 15. – Siivosimme useita aikaa vieviä asioita pois elämästä. Moni hänen päähänpistoistaan vaikuttaa ensi kuulemalta vaikealta tai mahdottomalta toteuttaa. Pyytämättä ja yllättäen Katja kysyy mieheltään: – Pata, oletko sä tyytyväinen elämääsi. Jos haluaa tehdä jotakin suurta ja tärkeää elämässään ja lähteä niiden mukaiseen uuteen suuntaan, kaikki muu elämä kyllä muokkautuu päätöksen ja valinnan ympärille. Pata suuntasi energiansa ja aikansa toisin voidakseen toteuttaa löytöretkeilijän kutsumustaan, Katja haki ja pääsi opiskelemaan psykologiaa. MAALISKUUTA 2018 telmä, joka pulputtaa tasaisella tahdilla puhetta, suunnitelmia, energiaa ja toimintaa. Astronauttilegenda opetti Pata Degerman on ikiliikkujan, runsaudensarven ja dynamon yhdis. Yksi niistä oli telkkari, joka sai lähteä. Miksi et tekisi niin. Työ oli mulle ihan jees, mutta ei sellaista, että tämä se vasta on jess, Pata muistelee. Hän on sikäli poikkeuksellinen ihminen, että hän myös toteuttaa monet ideoistaan, puheille on katetta. Eletään 1990-lukua. Pata Degerman sanoo, ettei pidä siitä sanasta. Seuraa tiheätunnelmainen keskustelu, jota löytöretkeilijä Pata Degerman kuvaa nyt – pari vuosikymmentä, kymmeniä löytöretkiä ja satoja seikkailuja myöhemmin – merkittäväksi käännekohdaksi elämässään. Pata Degerman kiteyttää elämänfilosofiansa ja -tapansa: – Jos aiot tehdä jotakin elämässäsi, tee se nyt ja heti ennen kuin on myöhäistä. Hän janoaa kiipeillä, seikkailla, löytää uusia vuoria, jäätiköitä ja viidakkoalueita, puhua jääkarhuille ja väistellä myrkkykäärmeitä. – No en ole! Pata sanoo sen, minkä Katja puolittain jo tietää. Pata Degerman nostaa katseensa televisiosta ja vastaa pian. Keskustelua seuraavana päivänä sekä Pata että Katja Degerman irtisanoutuivat töistään. Teollisen muotoilijan koulutuksen hankkinut Pata haluaa tehdä tutkimusretkiä ympäri maailmaa. Hän haluaa taistella luonnonvoimien ja luonnon keskellä, koetella omia kykyjään, voimiaan ja rajojaan. Seuraavat neljä vuotta söimme enimmäkseen hernekeittoa ja puuroa, Pata Degerman sanoo. KUVA NORA VILVA Olipa kerran minä P atrick ”Pata” Degerman ja hänen vaimonsa Katja istuvat iltaa Helsingin Munkkivuoressa olohuoneessaan. Pata Peloton TEKSTI JANNE ORA. – Sen tärkeän keskustelun aikaan olin piirtämässä puolen litran kaljapulloa Hartwallille
21 15. MAALISKUUTA 2018
Oli mahdotonta tietää oikeaa ratkaisua kulloisiinkin tilanteisiin. Pata Degermanin elämänasenne on vienyt hänet kaikkiin maanosiin. Joskus käy huonosti kovassa tuulessa. – Samaan aikaan soitin vaimolle, joka kertoi mun hyvän tutun eksyneen Himalajalla. Olet ehdottomasti ruoka hänen silmissään. Cape Town, Table Mountains toimi hyvänä treenipaikkana ennen Etelämantereen retkikuntaa. Pata Degermanin mukaan tuntemattomien olojen ja tekijöiden keskellä pelataan paljon myös uskolla. Suurta seikkailua Grönlannissa sävyttivät valot ja varjot terävämmin kuin millään muulla Degermanin kymmenistä matkoista. Harjoittelu kesti pari tuntia. Hän huusi, ettei hän kyennyt liikkumaan, koska oli luultavasti katkaissut selkärankansa. Mitä teet. Hieman myöhemmin kuulin, että kolmaskin tuttu kaverin oli kuollut. Revontulet taustalla. – Aloin miettiä, että hetkinen, pitääköhän mun muuttaa elämäntyyliäni, Pata Degerman sanoo. Siksi valintasi voi olla oikea ratkaisu, vaikka se objektiivisesti ottaen ehkä ei olisi paras ratkaisu. Islantilainen pelastusryhmä tilattiin pelastamaan railoon pudonnutta hollantilaismiestä. Sisältäpäin valaistu teltta Islannisa. Hänestä olennaista on se, että ihminen on uskollinen omille päämäärilleen ja unelmilleen. Hänkin kuoli. Traagisinta oli 21-vuotiaan naapuriretkikuntalaisen kuolema. Traagiset tapahtumat koettelivat nuorta pikkulasten isää sietokyvyn rajoille. Pata Degerman soitti taannoin astronautti Buzz Aldrinille, joka astui toisena ihmisenä kuun pinnalle Neil Armstrongin jälkeen heinäkuussa 1969. MAALISKUUTA 2018 Degerman painottaa, ettei kaikkien tarvitse hänen tapaansa valloittaa uusia vuoria tai taistella monitoimiveitsi varustuksenaan haita vastaan. Pelastusryhmä joutui kuitenkin lumimyrskyyn. – Jos uskot asiaasi, se parantaa onnistumisen mahdollisuutta. – Kaveri ei kuulunut meidän retkikuntaan, mutta he olivat meidän Railoon pudonneiden ylös saaminen kesti kaikkiaan kaksi viikkoa. Tästä seuraa paradoksi, jolla on mahdollinen opetus. Tämän ja seuraavan aukeaman kuvat Pata Degerman.. Pulmaja valintatilanteita oli satoja. 22 15. Degerman halusi Aldrinin kertovan, miten kannattaa valmistautua, kun matkustaa tuntemattomiin paikkoihin ja äärioloihin. Degerman oli ryhmän ainoa suomalainen jäsen. Loukkaantunut hollantilainen ehti olla niin kauan railossa, ettei häntä kyetty saamaan elävänä ylös. Aldrin opetti Degermanille nopeaa päätöksentekoa oudoissa, vaikeissa tilanteissa ja paikoissa: olet Marsissa, vihreä olio kävelee vastaan ja potkaisee sinua lujaa polveen. Potkaisetko takaisin, ojennatko kätesi avaruusoliolle vai teetkö jotakin muuta. Viikot menivät. Tämän kaverin kanssa pitää olla tarkkana. Jääkarhu Grönlannissa. Jos tuulee 32 metriä sekunnissa ja tulee nouseva turbulenssi suojan puolella, niin pitäisi olla tarkkana kusella ollessa. Lumikenttien ja viidakoiden seireenisoinnit alkoikanssamme samaan aikaan matkassa ja jakoivat kanssamme logistiikan. Yksi pelastajista tipahti niin ikään railoon. Railoon jäänyt sai huudettua kiipeilykumppanilleen olevansa elossa. Tragedia Grönlannissa Brittiläisen retkikunnan tekemä matka Grönlantiin vuonna 2001 merkitsi toista suurta käännettä Degermanin elämässä. Hollantilaiskollega hiihti vuorelle kiivetessä syvään railoon ja jäi sinne loukkoon. Kuvasta ei huomaa, mutta teltta on hyvin kapealla harjanteella ja molemmilla sivuilla on pystysuora pudotus noin 150 metriä suoraan mereen
– Vanhemmat kannustivat mua aina ja lähes kaikkeen, mitä mieleeni tuli tehdä. Uskallusta pitää olla, mutta se ei saa tarkoittaa tyhmänrohkeutta. . . Me kaikki ollaan enemmän tai vähemmän keskivertorohkeita, joten kannattaa ottaa yhden päivän rohkeus ja tiivistää se yhteen tuntiin. . Lopulta sain haltuuni Nasan satelliittikuvan, jossa se vuoristo näkyi. Onko löytöretkillä muita tavoitteita kuin Sammakko Amazonaksessa. Muistellaanpa vaikka surujen ja ilojen matkaa Grönlantiin 2001. Kun uusi kone saapui ja oli lähdön aika, ilmoittivat retkikunnan jäsenistä Pata Degerman ja hänen monivuotinen luottokaverinsa, ravintoloitsija Pekka Holma, että he pitäytyvät alkuperäisessä suunnitelmassaan. Fridtjof Nansen. Sammakoita ja käärmeitä on viidakossa paljon. Vaikka pilotti sanailee kuin Bruce Willisin roolihahmo, on tilanne täyttä totta. Löysin kuvia tutkiessani jännittävän vuoriston, jota mitkään kartat eivät näköjään tunteneet. Speakersforum valitsi Deger manin 2006 Vuoden Puhujaksi PATRICK PATA DEGERMAN vat vähitellen soida Pata Degermanille. Mutta kun me aikamme sitä oltiin kuunneltu, laitoimme salaa saakelinmoisen kivenjöllikän sen kaverin ahkioon. Laskuteline on rusentunut kiinni moottoriin, murtunut koneen siipi retkottaa jäätikköä vasten. Ne olikin kyllä hienot bootsit ja kaveri hiihti tosi hyvin. Retkikunnan jäsenet kerääntyivät tuoleille katsomaan sitä, korkkasivat viskipullon ja kaivelivat sikareja esiin näytöksen kunniaksi. kirjoittanut, kuvittanut ja ollut myötävaikuttamassa teoksissa Seinäkiipeily (1998), Sinustako Seikkailija (2002), Löytöretkeilijä Pata (2013, Tua Rannisen kirjoittama elämäkerta) . Uskallus. Siinä on kaveri, joka on pitkään kiehtonut mua. Nimennyt vuoret Mount Sisu, Moun Patapata, Mount Finland ja Mount Suomi . KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA . He yrittivät puhua meitä mukaan ja venäläisten leiriin, jonne kone oli lentämässä. . He hiihtävät ja kiipeävät vuorelle. mökki Grönlannin itärannikolla . . Luin hänen kirjansa Hiihtäen poikki Grönlannin, kun aloitin nämä omat hommat. 23 15. Onko järki vai uskallus tärkeämpi ominaisuus löytöretkeilijälle. . Lentokone tärisee, vapisee, tavarat lentelevät, kaikki huutavat, kone töyssähtelee ja hypähtelee pitkin möykkyjäätikköä, joka ilmasta käsin vaikutti suhteellisen tasaiselta. – Retkikunnassamme yksi kaveri hehkutti jatkuvasti omia hiihtobootsejaan ja hiihtotaitoaan. Kutsun sitä power houriksi, voimatunniksi. Ympärillä on pelkkää jäätä ja lunta – niin pitkälle kuin silmä kantaa. Illalla se oli ihan hajalla väsymyksestä, kun päästiin perille ja tehtiin leiri, Degerman hekottelee. 110 kiloa varusteita ahkiossa liukuu erittäin helposti kovalla jäällä, mutta lumella ja pienessä ylämäessä se on erittäin raskasta.. Sitten ne naureskeli, että oops, there goes mister Finland, oho siinähän se mister Suomi menee. Siipirikkolaskeutujat olivat Kuningatar Maudin maalla, Antarktiksella, noin seitsemän kertaa Suomea isommalla alueella, joka oli kiehtonut aikanaan myös Saksan kolmannen valtakunnan natseja. kiivennyt yli 200 vuorelle, joista 22 ensinousua. . Kuka maailmanhistorian löytöretkeilijä kiehtoo sinua eniten. tehnyt seitsemän retkikuntaa Etelämantereelle, yli 40 matkaa Islantiin, Grönlantiin ja Huippuvuorille, vieraillut eri viidakoissa ja autioilla saarilla. Degermanillekin tehtiin bennyhillit. – Muut kysyivät, että oletteko nyt ihan varmoja. Pilotti hautaa kasvot käsiinsä. opiskellut Taideteollisessa Korkeakoulussa . Ja niin edelleen. . Grönlannissa tuli tilaisuus kokeillut leijahiihtoa. Kun vastasimme, että Suomesta, pilotti vastasi, että ”aha, selvä juttu sitten”. Kone liukuu jäätikköä pitkin ja kääntyy lopulta 180 astetta. Siipirikkolaskun tehneitä tuli parin päivän päästä hakemaan paikalle hälytetty lentokone. Hän alkoi suunnitella seuraavaa löytöretkeä. asunut Helsingissä, Turussa, Espoossa ja Massachusettsissa USA:ssa . . Löytöretkeilijät ovat oma rotunsa. MAALISKUUTA 2018 Minkä neuvon annat seikkailukuumeesta kärsivälle sisätyöläiselle. Pilkullisia, raidallisia ja eri värisiä... Ahkio Etelämantereella. Tehtiin lentokone, josta oli määrä tiputtaa kiviä alati jäkättävän naapurin sedän niskaan. Hyppyhanke mökillä Jälkiviisas voi nähdä Pata Degermanin tulevista poluista enteitä jo 1970-luvulta, kun hän serkkujensa kanssa vipelsi menemään kesämökillä Tammisaaren saaristossa. Jotkut ovat myös hyvin myrkyllisiä. – Natsit ilmeisesti suunnittelivat, että Kuningatar Maudin maalle voidaan tarvittaessa rakentaa Hitlerille piilopaikka. Ennen kuin he lähtivät, kysyi hakemaan tullut pilotti meiltä, että mistäpäin te olittekaan. Matkoilla kukoistaa hurtti huumori, jossa kepposet ja hullunkuriset sattumukset ovat arkea. Degerman oli tutustunut natsien vuosina 1937–43 Kuningatar Maudin maalta Antarktikselta ottamiin tuhansiin valokuviin. syntynyt 1968 Helsingissä . Kone pysähtyy, viimein, pysyy pystyssä. Retkikunnan kaverit varustivat pahaa-aavistamattomalle ensikertalaiselle lähes 30 neliön kokoisen varjon, vaikka siinä tuulessa olisi tullut olla viiden neliön varjo. Nansen hiihti ensimmäisenä Grönlannin halki. Aina pitää ottaa se ensimmäinen askel, vaikka järki voi sanoa, että älä lähde, koska voit kuolla siellä. Se taisi olla riittävä peruste. Pomppulasku jäätikölle – Shit shit shit, karjuu DC-3 lentokoneen pilotti kuin mikäkin toimintaleffaäijä. Cape Town, Table Mountains toimi hyvänä treenipaikkana ennen Ensinousun tekeminen ja vuoren nimeäminen Mount Suomeksi 2017. – Lennähdin saman tien parisenkymmentä metriä. Pari hurjinta hyppyja lentosuunnitelmaa äiti kuitenkin esti meitä tekemästä. Hän tuli väliin ja sanoi, että tulkaa ensin juomaan lasi mehua ja puhui meille järkeä. – Patrick, we have big problem, hän ilmoittaa viimein Degermanille. Jollekin voi seikkailua olla se, että lähtee Nuuksioon heilumaan. Ilmastonmuutos nyt Mikä ajaa keski-ikäisen miehen yhä uudelleen jääkentille, vuorille ja sademetsiin keskelle vaaroja. Piti hypätä omatekoisella laskuvarjolla mökin korkealta katolta
Nyt pohja kuhisi elämää. Pata Degerman on kahden lähes ai kuisen lapsen isä. Tähän kytkeytyy tehtävä, jolle Degerman on omistau tunut paljon viime vuosina. – Seitsemän vuotta aiemmin teimme vastaavat sukellukset ja silloin ei poh jassa ollut juuri mitään elämää. Ryhmä havaitsi sukelluksillaan, että jää oli ohentunut seitsemässä vuodessa 3,5 metriä. 4,2 kilometriä paksu jää peittää lähes koko Etelämantereen pinnan. – Ilmastonmuutos tapahtuu oikeas ti ja kaiken aikaa. Ryhmä su kelsi paljon ja teki monia vedenalaisku vauksia ja tieteellisiä mittauksia. Joillekin sen tajua minen voi olla vaikeaa, kun professori A sanoo lehdessä, että napajäätiköt su lavat ja professori B sanoo seuraavalla sivulla, etteivät ne sula. 24 15. – Haluan saada etenkin nuoret ym märtämään, miten me nyt eletään ja miten meidän tulee elää, jotta tämä upea paikka, maapallo, oikeasti säilyy jälkipolville. Luonnon ainutlaatuisuuden arvos taminen ja ymmärtäminen ovat tul leet yhä tärkeämmiksi Pata Degerma nille viime vuosina. Jää oli enää kolmisen metriä paksuudeltaan. Viime vuoden lopulla koitti useita viikkoja kestänyt tieteellinen tutkimus matka Etelämantereelle. MAALISKUUTA 2018 löytää uusia alueita ja tehdä ensinou suja uusille vuorille. Hän on kiertänyt sa doissa kouluissa kertomassa matkois taan, ajatuksistaan ja kokemuksistaan. Hiihtäjä jäätiköllä. Siellä vipelsi kel taisia, sinisiä ja punaisia meritähtiä ja liikkui myös paljon merihämähäkkejä. Degermanin lisäksi mukana oli suomalaisia ja uusi seelantilaisia meribiologeja. Degerman haluaa dokumentoida ilmastonmuu toksen seurauksia ja jälkiä, luennoida ja kertoa niistä kansantajuisella tavalla mahdollisimman monille. Jos tämä jääpala sulaa, kaikkien valtamerien pinnat nousisivat noin 68 metriä.. Degermanin mukaan tutkijat kirjoit tavat parhaillaan tutkimusraporttejaan, jotka valmistunevat lähiaikoina. Tutkijat olivat täysin ihmeissään. – Ne tulevat olemaan aika hurjaa luettava. Pata Degerman dokumentoi matkan tuhan siksi kuviksi ja sanoiksi
MAALISKUUTA 2018. 25 15
u u u On myös tärkeää edes välillä pyrkiä silmäilemään ympärilleen ja kauemmaskin. Tulevat sukupolvet tulevat myös varmasti kritisoimaan rankasti nykyistä elämäntapaamme, ja täysin aiheesta. Kun sen hyväksyy, on helpompaa ymmärtää sitä miksi moni ihminen ajattelee asioista niin kovin eri tavoin kuin itse ajattelemme. Tulevaisuuden kehityssuuntia on kovin vaikeaa ennustaa, mutta niitä on silti tärkeää yrittää arvuutella. Kurittomia lapsia pahoinpideltiin kouluissa karttakepein. Vielä 1930-luvulla Suomessa harjoitettiin rotuoppia ja ihmisille tehtiin etnisin perustein kallonmittauksia. Eikä kaikki merkittävät muutokset ole kiinni vain yksilöiden valinnoista, vaan vaatii laajoja poliittisia uudistuksia. Ympäristön kannalta elettiin vastuuttomalla tavalla. Ei se mielipiteestä yhtään oikeampaa tee, mutta tämä tieto tekee ainakin itselleni helpommaksi sen ymmärtämisen. Varmin tapa ennustaa tulevaisuutta on ryhtyä tekemään sitä. Paremman tulevaisuuden eteen toimiminen vaatii tekoja. Kirjoittaja on Demarinuorten puheenjohtaja ja rovaniemeläinen yhteiskuntatieteilijä. Paremman tulevaisuuden eteen toimiminen vaatii tekoja. Nämä kaikki ovat asioita, jotka tuntuvat nykypäivän nuoremmille sukupolville täysin käsittämättömiltä asioilta, mutta meistä monen vanhemmat ja isovanhemmat ovat eläneet tätä aikaa. u u u ”Miksei myös isät hoitaneet lapsia kotona, vaikka yhteiskunta olisi sitäkin tukenut?” ”Miksi pakkosteriloitte transihmisiä vain sen vuoksi, että he halusivat olla omia itsejään?” Uskon, että näitä kysymyksiä tullaan vielä kyselemään. MAALISKUUTA 2018 Mikkel Näkkäläjärvi Lapsemme tulevat vielä hämmästelemään meitä H omous oli 1970-luvun Suomessa rikos ja vielä 1980-luvullakin sairaus. Moni tämän päivän asia tulee olemaan varmuudella tuleville sukupolville täysin vierasta. Kun on 60 vuotta pitänyt jotain asiaa selvänä, voi sen uudelleen pohtiminen olla vaikeaa. Omilla teoillaan voi vaikuttaa siihen seisooko oikealla puolella historiaa. u u u Minulle tämä kirkastui ensimmäisen kerran, kun keskustelin seksuaalivähemmistöjen oikeuksista muuten edistyksellisen ja aikaansa seuraavan 94-vuotiaan vaarini kanssa ja huomasin olevamme varsin eri linjoilla. Ja vaikka muutos voi tuntua toisinaan vaikealta, on aina parempi elää päivä leijonana kuin loppuelämä lampaana. Toisinaan mietin sitä, että mitähän meidän lapsemme ja lapsenlapsemme tulevat kysymään meiltä ihmetellen vuosikymmenten päästä. ”Miksi söitte tehotuotettua lihaa ja annoitte eläinten kärsiä parsinavetoissa, vaikka näitte uutiskuvia niistä oloista joka viikko?” ”Miksi lensitte yhtäältä yhtäältä noin vain mannertenvälisiä lentoja ja toisaalta lyhyitäkin kotimaan lentoja, vaikka junayhteydet oli ja tiesitte lentämisen olevan todella saastuttavaa?” ”Miksi veditte puhdasta juomavettä valtavia määriä pöntöstä alas, vaikka tiesitte ettei toisilla enää ollut juomavettä?” ”Miksi poltitte käyttökelpoisia materiaaleja ja ostitte heikkolaatuisia vaatteita, jotka hajosivat käyttökelvottomiksi pesussa?”. En sano, että on syytä lopettaa mukava elämämme kokonaan, mutta on tiedostettava valintojemme sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät piirteet. Hän on ollut jo eläkeiässä, kun homoutta pidettiin vielä sairautena. 26 15
Minna Canthista ollaan tänäkin vuonna kirjoittamassa useita teoksia ja hänen tuotannostaan toimitetaan uusia kokoelmia. Kirja aloittaa ”Suomen supernaisia” -kirjasarjan (Teos). Aineisto valottaa Minna Canthin merkitystä kaksikielisenä sillanrakentajana ja tuo esiin Canthin työn monipuolisuutta. Ensi-ilta on syksyllä 2018. Kuopiossa toimiva Minna Canthin talo ry on aloittanut varainkeruun Kanttilan kunnostamiseksi, jotta siitä saataisiin Minnan perintöä jatkava, residenssitoimintaan ja taidetoimintaan keskittynyt kulttuurikeskus. Syksyllä ilmestyvä kuvitettu lasten tietokirja ”Minna! – Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot” kertoo Minnan toukokuisesta päivästä Kuopiossa vuonna 1888. Lisäksi aineistossa autetaan pohtimaan Canthin ajatuksia ja arvoja suhteessa nyky-yhteiskuntaan. Novellit ”Kotoa pois”, ”Lain mukaan”, ”Ompelija” ja ”Laulaja” lukee näyttelijä Elina Knihtilä. Monet eri tahot ovat juhlimassa Canthia isoin ja pienin teoin – Canthin teemat ovat mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa, ja hänen yrittäjähenkisyytensä elää uusissa Minna Canth -tuotteissa. Svenska nu -verkosto tuottaa 175-vuo tiaan Minnan kunniaksi opetusmateriaalia perusopetukseen. Kirjan kirjoittaa Leena Virtanen ja kuvittaa Sanna Pelliccioni. Tulevana Minna Canthin päivänä neljä hänen novelliaan julkaistaan äänikirjoina. Virtasen ja Pelliccionin teos on ollut myös inspiraation lähteenä Eppu Nuotion kirjoittamalle ja ohjaamalle Kanttia kanssa! -teatteriesitykselle. Materiaalipaketti julkaistaan 2019. Demokraatti. Materiaali on tehty erityisesti uuden opetussuunnitelman mukaisen monialaisen oppimiskokonaisuuden tarpeisiin. MAALISKUUTA 2018 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Minnalle juhlavuodeksi kunnon pidot E nsi maanantaina vietetään taas Minna Canthin päivää (joka on nykyisin myös yleinen liputuspäivä), ja tällä kertaa juhlinta jatkuukin yhtä kyytiä keväälle 2019 asti, jolloin Canthin syntymästä tulee kuluneeksi 175 vuotta. Ne tulevat kuunneltaviksi Storytel-palveluun, ja lisäksi yksi novelleista on vapaasti kuunneltavissa osoitteessa: https://soundcloud.com/storytel_fi/ minna-canth. 27 15
Viime kesän sukulaisvierailulla kävimme jälleen tyhjäksi jääneen Avestan tehtaaseen sijoitetussa upeassa taidenäyttelyssä kuin myös kirjassa kuvatuissa suurissa metsissä kanttarelleja ja karljohanneita eli herkkutatteja poimimassa. Yhdelle palkinto. Itse kirjailija on iältään omien lasteni ikäluokkaa. Markku Pääskynen (s. 28 15. Ateenassa visataiteilija tapasi – tietämättään – Odysséas Elytiksen muusan, Maria Nefelin, esikuvan. Toisaalta kun kirjailija tarinan polveillessa vihjaa ja ehdottaa, mikä ja kuka on syyllinen kenenkin onnettomaan kohtaloon tai järjettömiin väkivaltatekoihin, vanhempien ja muidenkin läheisten syyllistäminen tuntuu melkein vastenmieliseltä. ja sujuvammin se hänen omasta mielestään meni kuin Korfulla. ”Hevosten parissa vietetyn yön jälkeen muistan miten tuoksui raikkaasti ammoniakilta ja lumisulalta, vihreä kuu vihreän hangen yllä, rotta kirskui rehuhuoneessa, miten aamua kohden palelin haalareissani villamyssy päässä, ja miten levollisina hevoset nukkuivat.” Markku Pääskynen. Näillä taustoituksilla sitten vaan vastaamaan: visakirjailija on Hartolassa syntynyt Markku Pääskynen. mennessä osoitteella Demokraatti/ Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Tammi / Curt Richter. Jo vuosien takaa tutut paikat kiinnostivat kirjaa lukiessa. Vähän syrjäänvetäytyvä mies tämä konferenssivieras oli, suomalaiseksiko muka omituinen. Kenestä on kyse, mikä teos. En löytänyt tietoa siitä, miksi Pääskynen tuntee niin hyvin Ruotsin Taalainmaan ja sitä halkovan suuren Daljoen sekä Avestan ja Falunin kaupungit, jonne Ellington-romaani sijoittuu. Odysséas Elytis teki runokokokokoelmaansa 14 vuotta ja visataiteilija käänsi hänen tätä loisto-teosta aivan yhtä pitkään... Ikimuistoinen viikko, joka palasi kirjan ansiosta elävänä mieleen, sillä vierailimme myös Falunissa Andres Zornin, Ruotsin Gallen-Kallelan ateljeessa, mutta Pääskysen kirjan keskeinen näyttämö Söderbergin mielisairaala Falunissa jäi käymättä.” Sirpa Taskinenkin innostui lukemaan visakirjan. Se on nykyaikaan kytketty tarina psyykkisesti sairaasta muurrosikäisestä koulupojasta ja murhaajasta.” Mauri Panhelaista jäi lukukokemuksesta askarruttamaan moni asia. Nyt visaukko on taas jotakuinkin elävien kirjoissa, ja peli jatkuu. Kirja on hänen esikoisteoksensa (Etanat) jälkeen ilmestynyt kirja nimeltään ’Ellington’. Sekä psykiatrit että media kiinnostuvat monimutkaisesta persoonasta, ja kirjassakin kuvitelmien ja ’oikeiden’ tapahtumien raja jää avoimeksi. Samaa ei voi sanoa visakirja Ellingtonista (2003). En tiedä ovatko sukulaissieluja, mutta joka tapauksessa perusteellisia äijiä niin runoilija kuin hänen kääntäjänsä ovat. MAALISKUUTA 2018 Kiehtovien ihmissuhdeverkkojen kutoja Influenssa-aalto vyöryi kuin tsunami yli Ympyrän, jossa visaisäntäkin pyörii kuin... ”Tämän viikon kirjailija on nyt sentään hiukan edes elämänvaiheiltaan maantieteellisesti tuttu ja olen jopa hänen isänsä yhteen koulutukseen aikoinaan osallistunut Mikkelin suunnalla. Palkintoja hänelle on muutenkin satanut eikä vain kotimaassaan. Ilpo Pietilä nykäisee rattaat liikkeeseen. Jotain poikkeuksellisen kiehtovaa ja omaperäistä on Markku Pääskysen tavassa rakentaa labyrinttimaisia ihmissuhdeverkkoja. Mieleltään häiriintynyt Sture Stenvall vaihtaa nimensä Tomas Fastiksi, ja hänellä on lisäksi sivupersoona Ellington, joka tekee kaikenlaisia hirmutekoja. No hyvä siitä epäilemättä tuli, visakisailija ainakin piti säkeistä kovin ja luuli ymmärtävänsäkin riittävästi. Markku Pääskysen kirjan nimi on ’Ellington’, mutta miksi. Tai ainakin Sture/Tomas uskottelee niin; hänen kertomuksensa ovat usein totuuden tuolla puolen. No, kääntäjä-prosaisti ja tuleva visakirjailija jatkoi samaan syssyyn Ateenaan toiseen saman kirjailijan käsittelysessioon... ”Viikon kirjailijalla on kaunis ja ilmava sukunimi, mutta hänen romaaninsa ovat paikoin karmivaa luettavaa. Luin Pääskysen kirjan nopeasti, enkä huomannut tai keksinyt selitystä siihen, miten moniongelmaisen päähenkilön synkin sivupersoona on nimetty tunnetun 1950ja 60-luvun jazz-muusikon Duke Ellingtonin mukaan. (Ruotsalaiset itse ovat huonoa sienikansaa.) Oli elokuu, rapukestien parasta aikaa, ja nostimme ja söimme Daljoesta rapuja melkein rajattomasti. Hän on suomentanut sekä kreikkalaisia nykyrunoilijoita että antiikin runoutta.” u u u Eero Reijosen avaa tuota Pääskysen ja vihjeessä mainitun nobelistin suhdetta. no, pyörii. Vastaukset viimeistään 21.3. Ei säästänyt kulkutauti siis tätä kirjallista leikkikenttääkään, mikä näkyi viime torstain lehdessä ammottavana aukkona. 1973) on filosofian maisteri, kirjailija ja kääntäjä, aikaisemmin myös kustannustoimittaja. Tästä on olemassa ns. ”Olen aikaisemmin lukenut Markku Pääskyseltä vain kirjan ’Sielut’, jossa pikkutytön katoaminen onneksi päättyi onnellisesti. ”Visataiteilija oli kääntäjän ominaisuudessa paikalla vuoden 1979 kirjallisuuden Nobel-palkinnon -voittaja Odysséas Elytis -seminaarin ainoana ei-kreikkalaisena osanottajana. Visakirjailija kirjoitti tästä ElyKIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 VIIKON 11 SITAATTI Tämä komeasti palkittu runokokoelma täyttää tänä vuosina tasavuosia ja vuosi sitten moinen merkkipäivä oli itse kirjailijallakin. täysi näyttö
Pääskysen bongasivat myös Matti Kärkkäinen ja Kyösti Suonoja. Siis näitä: ”Miäs on ku velliä pussis, vaikka seljäs lukoo notta Virkiä.” (RB) Rauhan enkelit eivät koskaan pärjää sodan jumalille, koska vain vihaamalla välttää pettymykset. – Mennäänpä tänne päiväsalin puolelle, hoitaja vastasi tiukasti. Perillä meidät ohjattiin ”miesten levottomalle suljetulle” -osastolle. Tampereen murre sen sijaan ei ole tarttunut, vaikka olen asunut tällä seudulla 15 vuotta. Innostus murteisiin virisi kuitenkin yliopistolla opiskellessani kotimaista kirjallisuutta ja folkloristiikkaa. – En ole hullu, älähdin. – Niin ne kaikki väittää, mennäänpä nyt vain salin puolelle, valkotakkinen mieshoitaja sanoi. Näky jäi ikuisesti mieleeni. Pitkän selittelyn ja papereiden katsomisen jälkeen pääsin vihdoin ulos.” Vuorelan kuvailemasta elävän elämän episodista on fiktiossa monia muitakin muunnelmia, yksi varsin mehukas löytyy Jari Tervon romaanista ”Tuulikaappimaa”. Michel Foucalt on kysynyt. Luin Ellingtonin olympialaisten lomassa. Niin ryhdyin tekemään, ja tulos oli yllättävä: tavanomaiseen mä-kieleen oli kuin olikin tarttunut pysyvästi kotkalaisia piirteitä. Vasta kun muutin Kotkasta Tampereelle opiskelemaan, tajusin, että ihminenhän voi ihan vain puhua. Sitten vähän vanhenin, ja yhtäkkiä ei ollutkaan enää niin kiinnostavaa olla niin kuin muut. runolehti Janon numerossa 4, johon visataiteilija on kirjoittanut myös mainion johdannon.” Pertti Vuorela kertoo vastauksen ohessa tositarinan, joka on silkkaa Siunattua hullutta. Kotkassa halusin olla niin kuin muutkin ja puhua kotkaa. Lukijan on yritettävä päätellä, mikä on totta ja mikä ei. Ellingtonia lukiessa mieleeni nousi omakohtainen tapaus saattokeikasta Pitkänniemen mielisairaalaan Nokialle. 29 15. Tosin asuin siellä niin vähän aikaa, etten ehtinyt imeä kieleeni sikäläistä murretta. (rb) ” Jotain poikkeuksellisen kiehtovaa ja omaperäistä on Markku Pääskysen tavassa rakentaa labyrinttimaisia ihmissuhdeverkkoja.. Vaihdoin mä-pronominin miäksi ja rupesin rieskomaan (se voi olla esimerkiksi paiskomista) ja leikkimään tippaa. Huvittikin erottua. Paha kyllä kotona kukaan muu ei tehnyt samoin, joten kotona puhuin vanhalla tyylillä. Rupesin muistelemaan Kotkan murretta ja sitä, miten se on kulkenut elämässäni mukana. Ja silti jää monia arvoituksia. Ja mikäpä sen kätevämpi tapa kuin murre! Palasin taas mä-pronominiin ja kuulostin tahallani ärsyttävän helsinkiläiseltä, vaikkei minussa ikinä ole ollut mitään helsinkiläistä, pois se minusta. Murteet ovat kuitenkin siitäkin vänkiä, että niitä ei opi ja omaksu samalla lailla kuin vieraita kieliä. Missä kulkee hulluuden ja normaalin välinen raja kuten mm. Lähtiessä vilkaisin päiväsaliin. MAALISKUUTA 2018 Aforismi välipalaksi Kielen päällä KIELIPOLIISIOPERAATIOISTA JA KIELEN ILMIÖISTÄ KESKUSTELEVAT ROLF BAMBERG JA TUA ONNELA Olen ollut koko ikäni aika murteeton tapaus, vain 1970luvun stadilainen koululaislangi on tainnut joskus kuulua vahvemmin kielessäni. Kirja ei päästä helpolla. Pulipäisiä, pakkoliikkeisiä miehiä sairaalavaatteissa ankeassa, harmaassa salissa. Äitini on Pohjois-Karjalasta, isäni Oulun suunnalta, ja monen eri asuinpaikan jäljiltä perheemme puhekielelle oli käynyt kuin kaikkien värien sekoitukselle: se ei ollut enää minkään väristä. Sanon mä mutta minuu. Tein hiljan ”vertailevaa murretutkimusta” katsoessani kaksi saman, pirkanmaalaisen teollisuusyhteisön nuorista naisista kertovan romaanin pohjalta tehtyä näyttämösovitusta. Sisään päästiin lukkojen kalistessa. (Anteeksi, keskisuomalaiset heimoveljeni ja -sisareni) Lapsuusvuosina asuin sekä Lappeenrannassa että Kuopiossa, mutta aloilleni asetuin kouluiän kynnyksellä, jolloin muutimme Helsinkiin. Pyysin hoitajaa päästään minut ulos. Kiehtovien ihmissuhdeverkkojen kutoja tiksen Maria Nefilistä vuonna 2013 loistavia runokäännöksiä: ne ovat esillä mm. Siksi kai olen ollut koko ikäni aika murteeton tapaus, vain 1970-luvun stadilainen koululaislangi on tainnut joskus kuulua vahvemmin kielessäni. Ei sitä vanhemmiten enää opi niin helposti uusia kieliä. Antaa niiden sanojen tulla, jotka ovat tullakseen. Äidin maidosta, isän kädestä Tuli yhtäkkiä nostalginen olo. Tuurasin 1950-luvun lopulla kesällä teinipoikana erään yläsatakuntalaisen vanhainkodin talonmiestä. (TO) u u u Olen kai tilitellyt murre-elämästäni tällä palstalla jo aiemmin, mutta kerta kiellon päälle. Palkinto Pertti Vuorelalle. Haluatko sinä, Rolle, avautua murretaustastasi. Eli paukahroksina, kuten sikäläiset jämäköitä sanontojaan kutsuvat. Ehkä onneksi, sillä jyväskyläläinen idästä ja lännestä vaikutteita saanut hybridimurre ei ole kovin korvia hivelevää. Siihen asti en ollut puhunut oikein mitään murretta. Historiani on siinä mielessä juureton, että isä oli Karjalan evakkoja ja äiti Etelä-Pohjanmaalta, joten minun oli luontevaa syntyä kompromissina Keski-Suomessa, Jyväskylässä. Rankkaa aikaa näin jälkikäteen ajateltuna. Pänttäämälläkin voi koettaa, mutta ei murre yleensä kuulosta hyvältä, jos se ei tule äidinmaidosta, isän kädestä tai pitkäkestoisen altistumisen kautta. Popedalla mentiin ja matka sujui rauhallisesti. Palasin taas mä-pronominiin ja kuulostin tahallani ärsyttävän helsinkiläiseltä, vaikkei minussa ikinä ole ollut mitään helsinkiläistä, pois se minusta. Niinpä ryhdyin opiskelemaan sitä tavoitteellisesti. Vaikka kuurtanelaanen verenperintöni on ajanut minut syventymään aikuisiällä eteläpohjalaismurteisiin, en ole koskaan yrittänytkään käyttää sitä kieltä muuten kuin sopiviin paikkoihin viskottuina siteerauksina. Perheeni muutti Länsi-Suomesta Kotkaan, kun minä olin ala-asteen kolmannella luokalla. ”Minulta ovat Markku Pääskysen kirjat jääneet lukematta, joten nyt oli syytä paikata tämä puute. Tampereen Työväen Teatterin ”Tytöt 1918” löi murreuskottavuudessa stadilaisen Kom-teatterin 6-0, vaikka harva TTT:n näyttelijöistäkään oli syntyperäisiä tamperelaisia. Sain johtajattarelta tehtävän viedä Hullu-Kalle Pitkänniemeen. Ympäristövaikutus oli kuitenkin tehnyt tehtävänsä... Vain, kun yritän olla erityisen leppoisa – esimerkiksi jäykän haastateltavan kanssa – saatan alkaa määkiä. Jätän estottomasti pois näit vokaaleit sanojen lopust ja venytän kin-päätettä silleen et tyhmempikii tajuu
Olisi toisaalta onnisELOKUVA Suomen hauskin mies Ohjaus: Heikki Kujanpää Pääosissa: Martti Suosalo, Leena Pöysti, Jani Volanen, Paavo Kinnunen, Vesa Vierikko, Tommi Eronen, Karri Miettinen 2018, 103 minuuttia Suomen hauskin mies (2018) jatkaa ja ei jatka Kujanpään näyttämösovituksia. Murhasta syytetty teatterinjohtaja kyyditetään saarelle. Parikka ja muut näyttelijät pakotetaan valmistamaan esitys, joka on hauska. Venäläisen nykyelokuvan kärkiohjaaja jatkaa armottomia kuvauksia mädästä kotimaastaan Teatterinjohtajana ja -ohjaajana tunnettu Heikki Kujanpää kuvaa harvakseltaan myös elokuvia, joista tunnetuimpia lienevät Tampereen lyhytelokuvajuhlilla palkittu Pieni pyhiinvaellus (2000) ja hänen ensimmäinen pitkä teatterielokuvansa Putoavia enkeleitä (2008), joka kertoo Lauri Viidan ja Aila Meriluodon myrskyisästä avioliitosta. Pelleilyä ja mahtailua Toivo Parikka (Martti Suosalo) on koomikko ja ehkä punainen agitaattori. MAALISKUUTA 2018 Käsky koomikoille: Viihdyttäkää tai kuolkaa Hyisiä ihmisiä hyisessä maassa Unohdettu Aljosa joutuu keskellä vanhempiensa repivää avioeroa. Tekaistu identiteetti paljastuu, ja leirin armoton komendantti (Jani Volanen) saa idean. Virallinen Suomi virittelee maasta kuningaskuntaa, ja voittajat haluavat osansa uusjaossa. Johtajia etsitään kuumeisesti, ja löydetyt ammutaan. Hänen molemmat pitkät elokuvansa kestävät vertailun kokeneempien elokuvantekijöiden kädenjälkeen. Mutta sen tehtävä on äärimmäisen vaikea, ja elokuva on säälimätön laji. Jälkimmäisen taustalla on Q-teatterin näytelmä. Tarina pohjautuu jotensakin toteen ja sijoittuu Suomen sisällissodan loppumetreille vankileirien saaristoon. Suomen hauskin mies on toisin sanoen groteski ja absurdi elokuva, jossa on kaikki ainekset porautua syvälle ihmisyyden pimeään ytimeen. Lavataustaisen Kujanpään elokuvista pistää silmään ainakin visuaalinen ylöspano. 30 15. Elokuvan oli tarkoitus ilmestyä ensin, mutta tuotanto venyi, ja näytelmä ehti ensi-iltaan jo syksyllä. Naurattakaa saksalaisjoukkojen kenraalia tai teidän tapetaan, kuuluu käsky. Yksilön mielenterveysongelmista siirrytään kollektiiviseen hulluuteen.. Rivimiehet saavat nääntyä nälkään, elleivät kuole muuten. Valkoinen puoli on teljennyt tuhannet punaiset kapinalliset epäinhimillisiin oloihin. Ryhmä epäilee syystäkin, etteivät hyvät vitsitkään pelasta
Yksinäinen Venäjän lippu liehuu tyhjän koulun pihalla. Hengästyneellä äidillä on viimeisessä otoksessa päällään verryttelyasu, jonka takissa lukee suurikokoisin kirjaimin ”Russia”. Zvjagintsev on tehnyt maalauksellisesta rappionihilismistä ja kaiken läpäisevästä pessimismistä tavaramerkkinsä, joka diktaattori Putinia arvostelevassa lännessä merkitsee myös kaupallista ja taiteellista valttikorttia. Guillermo del Toro leipoo aineksista sokerisen fantasian. (RB) KOONNEET RANE AUNIMO (RA) JA ROLF BAMBERG (RB) ELOKUVA The Shape of Water Oscar-pystillä palkitun elokuvan ytimessä on hyljeksittyjen ja hyväksikäytettyjen sivullisten solidaarisuus. Alkaa yksilön etsiminen, joka on samalla matka maan pimeyteen. Kujanpään johtama tekijäryhmä tekee varmasti parhaansa, mutten pääse heidän mukaansa vankileirille. Ei auta mikään. Ja vielä elokuvallisesti toimivasti. Liki vasemmistolaisin painotuksin ladatun tarinan hyväntekijöitä ovat mykkä siivooja, hellyydenkipeä homo, väheksytty aviovaimo ja vangittu merihirviö. Ehkä Aljosa on siepattu, mutta häviämisen tahallisuus vaikuttaa todennäköiseltä. Hänestä puhuttiin kahden ensimmäisen ohjauksensa perusteella uutena Tarkovskina, johon hän elokuvissaan myös viittaa. Viimeisen elokuvaroolinsa tekevä Daniel DayLewis on menestynyt muotisuunnittelija Reynolds Woodcock 1950-luvun Lontoossa. Sitten poika katoaa viestiä jättämättä tai kenellekään kertomatta. Synkkyyden epistolassa on vain pimeää. Virallista valtiota edustava poliisimies julistaa byrokraattista sanaa. Vihaa, katkeruutta ja epätoivoa Rakkautta vailla käynnistyy lumista maastoa taltioivilla pysähtyneillä kuvilla kaupunkilähiön liepeiltä. Älypuhelintaan tauotta tuijottava työväenluokkainen äiti on rakastunut varakkaaseen vanhempaan mieheen. Kohtaukset seisovat, ja rytmi puuduttaa. Rane Aunimo Demokraatti ELOKUVA Rakkautta vailla Ohjaus: Andrei Zvjagintsev Pääosissa: Marjana Spivak, Aleksei Rozin, Matvei Novikov, Marina Vasiljeva, Andris Keiss, Aleksei Fatejev 2017, 127 minuuttia tyhmyyttään. Vankileirin komendantti (Jani Volanen) haluaa vangeilta (Martti Suosalo) esityksen, joka naurattaa. (RA) ELOKUVA Phantom Thread Paul Thomas Anderson jatkaa rikkinäisen miesten kuvauksia. Katsoja ei usko, että henkilöt ovat tosia ja elävät kuvarajausten ulkopuolella. Maasto hohkaa kuollutta talvisuutta. Rane Aunimo Demokraatti. Näytelmän nähneelle elokuva tuntuu sentään vakavammalta, mustemmalta. Isä pelkää kertoa erosta työpaikallaan, jonka johtaja on harras ortodoksi. On teeskenneltävä hurskaampaa kuin onkaan. Puskafarssi puskee tietysti pintaan, koska niin on tarkoituskin. Puhtaasti omaan makuuni Suosalon kaareva ilveily ”Suomen hauskimpana miehenä” on aivan liikaa. Molemmat väistelevät vastuuta Aljosasta. Äiti paljastaa lähteneensä entisen puolisonsa matkaan vain irtautuakseen dominoivasta äidistään, harhaisena huutavasta babushkasta. Kadonneen jäljillä Zvjagintsevin viides teos jatkaa kuvauksia, joissa lähes kaikki ovat syyllisiä – elleivät pahuuttaan niin ainakin heikkouttaan tai viimeistään tuttava luomaan perverssin juonen taustalle uskottava historiallinen kärsimysnäytelmä ja toisaalta irtautumaan sen löyhkästä vapauttavalla huumorilla. Martin McDonagh on jo näytelmissään osoittautunut erinomaiseksi valtakeskuksista syrjässä olevien omalakisten yhteisöjen kuvaajaksi. Maailmalla mainetta yhtä lailla niittäneet Elena (2012), Leviathan (2014) ja Rakkautta vailla (2017) luotaavat korostetusti nyky-Venäjää ja sen hyisten ihmisten sieluttomuutta ahneuden ja itsekkyyden alttarilla. Lopussa alkaa säälittää elokuvantekijöiden puolesta. Poika palaa kun palaa – jos palaa. Näkemyksessä on sulateltavaa, ellei jaa ymmärrystä kaiken perimmäisestä synkkyydestä. Aljosalla ei ole ääntä – paitsi tuskaa kirkuva itku. Muhkeiden viiksiensä alle pingoittuneen Volasen komendantin tärkeilevä mahtailu, joka korostaa tämän pienuutta, puree paremmin. 12-vuotias Aljosa on eroavien vanhempiensa kriisin sijaiskärsijä, jota kumpikaan ei halua taakakseen. (RA) ELOKUVA Hyisiä ihmisiä hyisessä maassa Farssi. Hiljaisia, tyhjiä hetkiä on enemmän. Kohtausten väliin jää yhteiskunnallisten kaltereiden ja sosiaalisten suhteiden verkostoissa pyristelevien pikkusieluisten ihmisten vihaa, katkeruutta ja epätoivoa kaltoinkohtelevassa maailmassa, jossa koetetaan pysyä pinnalla muista piittaamatta. Onko hän manipulatiivinen hirviö, joka on valmis uhraamaan nuoren tarjoilijan (Vicky Krieps) herkän rakkauden ylevän metodinsa alttarilla. 54-vuotias Andrei Zvjagintsev on entinen näyttelijä, joka ryhtyi ohjaajaksi vasta 2000-luvun alkupuolella Vladimir Putinin ensimmäisen presidenttikauden aikana. Turha kuvitella, etteikö älykäs ohjaaja olisi tästä tietoinen. Kenties viattomia lapsia vilahtaa valkokankaalla, mutta missään ei pilkahda toivoa. Zvjagintsev on asemoinut itsensä putinilaisen valtion ja ihmisen vastustajaksi taiteellisen tinkimättömyyden kustannuksella. Komendantin vaimo (Leena Pöysti) ja jaettu tragedia jäävät silti turhan vähälle. Ajattomuutta henkivien Paluun (2003) ja Karkotuksen (2007) jälkeen Zvjagintsev on vaihtanut poliittisesti suoremmin latautuneisiin teoksiin joidenkin pettymykseksi, eikä suunnanmuutos ole menestyksestä huolimatta tapahtunut ongelmitta. 31 15. Suorittavaa keskiluokkaa edustava isä on löytänyt entistä puolisoaan nuoremman naisystävän, joka on raskaana. Ihmisten heikkouksia humaanimmin ymmärtävä ote tuotti aiemmin mestaruutta, jota en ikävä kyllä pysty hänen uudemmissa elokuvissaan enää näkemään. Lavastetun tuntu ei vain häviä pelleilylläkään. MAALISKUUTA 2018 Pika-arviot Three Billboards Outside Ebbing, Missouri Pikkukaupungin asujaimisto uskottelee itselleen elelevänsä lintukodossa, mutta idylli särkyy, kun Mildred Hayes (Frances McDormand) ryhtyy yhden naisen sotaan. Teosten muodollinen puhtaus, niiden kieltämättä kaunis koruttomuus ja arvosteltujen kohteiden hyväksyttävyys kantavat elokuvajuhlilla pitkälle, vaikka ihmiskuvan ja yhteiskunnallisen näkemyksen yksipuolisuus puuduttaa. Elokuvantekijän rohkeutta sopii siltikin arvostaa, sillä kotimaassaan hänet on suistettu vaiettuun marginaaliin. Onko surkealle esitykselle syytä nauraa, mikä kenraalia oikein viihdyttää. Zvjagintsevin alleviivaava nykytyyli herättää ihmeellisen vähän kritiikkiä eurooppalaisen vaihtoehtoelokuvan ihailijoiden piirissä
Kalm onnistui laajalla saartoliikkeellä yllättämään hyökkääjät ja saamaan heidät satimeen. Haastattelussa kenraali viittasi ”Europasta” saatavaan apuun. MAALISKUUTA 2018 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE 16-vuotiaan sankarin urotyö Kuhmoisissa ankaria taisteluja. Tämän huomattuaan perääntyi 400 punakaartilaista välttäen siten saarrokseen joutumisen. – Me tahdomme asettaa padon bolshevismin hyökyaallolle, joka nyt vyöryy maamme yli temmaten sen vallankumouksien kuohuntaan ja jossa anar kia viettää verisiä orgioitaan, Mannerheim selvitti. ”Nyt siis jo herrat rohkenevat oikein reilusti paljastaa sisunsa”, Työmies irvisteli. – …mutta vain sillä edellytyksellä, että heiltä riistetään kaikki kansalaisoikeudet, joten he eivät enää saa ottaa osaa maan poliittiseen elämään. Matkalla hän ampui 2 valkokaartilaista ja otti heiltä jäsenkirjat. 32 15. Kun sota Mannerheimin mukaan päättyisi valkoisten voittoon, sillanrakennus osapuolten välille olisi mahdotonta. Kuhmoinen oli esinäytöstä. Jälelle olevalle 200 miehelle tämä ei onnistunut, mutta itse, huomattuaan asemansa, jättivät jälkeensä kuularuiskun, koettaen murtautua saarroslinjan läpi. maaliskuuta. Kuva on otettu 17. Heidät muutetaan paarialuokaksi. Päästyään kuularuiskun luo hän pani sen käyntiin ja aikaansai hämminkiä saartajien keskuudessa. Meidän puoleltamme joutui valkokaartilaisten saartoliikkeen alaiseksi 600 miestä. – Sellaisesta rikoksesta on olemassa vain yksi rangaistus: hirttäminen, Renvall ilmoitti. Kalm vastaan Järvinen Samaan aikaan Kuhmoisissa käytiin raju taistelu Pietari Kalmin johtamien valkoisten ja hyökkäystä yrittäneiden punaisten välillä. Valkoisten hyökkäys kohti Tamperetta alkoi 15. Osa murtautui saartorenkaan läpi (juttu alla). Sitä olisi saatava. maaliskuuta. Järvinen otti senjälkeen kuularuiskusta pois lukon ja murtautui vihollisketjun läpi omien joukkojensa perään. Armahdus ei kuitenkaan koskisi kapinan johtoa. – Vallankumoukselliset ovat tehneet itsensä syypääksi kapinaan ja maanpetokseen ja rangaistus siitä on kuolema. Renvall puolestaan arvioi, että ”mahdollisesti myöhemmin” jollekin osalle punaisista annetaan armahdus. Hänen kiväärinsä vioittui tällä matkalla vihollisten luodista, mutta hän itse jäi haavoittumattomaksi. ” Sellaisesta rikoksesta on olemassa vain yksi rangaistus: hirttäminen.. Kuularuiskukomppanian oppilas Hämeenlinnasta, 16-vuotias nuorukainen Arvo Järvinen, nähdessään kuularuiskun joutuvan vihollisen käsiin, juoksi yksin sitä pelastamaan. Valkoiset teloittivat hänet myöhemmin Länkipohjassa. Sankariksi kohonnut nuori Arvo Järvinen sai 500 markkaa punakaartilta. Tilaisuutta hyväkseen käyttäen onnistuivat saarroksissa olevat joukkomme pääsemään tukalasta asemastaan. Museokeskus Vapriikki Valkoisten eversti Wilkmanin joukkoja lepotauolla Orivedellä matkalla kohti Tamperetta. Työmies Mannerheim ja Renvall uhkaavat hirsipuulla Punaisten kiihkeimmän hyökkäysvaiheen keskellä Työmies julkaisi (12.3.) Mannerheimin ja senaattia Vaasassa väliaikaisesti johtaneen Heikki Renvallin haastattelut, jotka oli julkaistu Dagens Nyhteterissä ja Tanskan Politikenissa. Pohjoisen rintaman päällikkö, toveri Vasten lahjoitti tälle nuorukaiselle hänen sankariteostaan 500 Smk
Muutosta täytyy kyetä hallitsemaan. Merkittävä uudistus olisi toisen asteen tutkinnon liittäminen osaksi kaikille itsestään selvästi kuuluvaa koulupolkua. Suomi toimi malliesimerkkinä koko EU:lle ja Suomen nuorisotakuuta esiteltiin myös EU:n ulkopuolella ratkaisuna laajaan globaaliin ongelmaan eli nuorisotyöttömyyteen. Nykymaailmassa joudumme vastaamaan jatkuvan muutoksen haasteeseen. Myös varhaiskasvatuksen nivominen osaksi maksutonta koulupolkua on looginen sosialidemokraattinen pitkän linja tavoite. Sitä olemme ajaneet vaihtoehtobudjeteissa koko tämän vaalikauden. Kaikki vanhemmat eivät itse ole syystä tai toisesta päässeet näyttämään esimerkkiä säästämiseen. Jatkossakin Suomen menestys perustuu mahdollisuuksien tasa-arvolle, korkealle työllisyysasteelle ja laaja-alaiselle osaamiselle. Nyt on aika suunnata katse tulevaan ja koota ajattelumme työn ja koulutuksen ympärille. Ensisijaisen tärkeää on, että tulevaisuudessa koulutusjärjestelmä ei nojautuisi pelkästään tutkintoihin, vaan oppimisesta tulisi aidosti jatkuvaa, työntekoa ja inhimillistä kehittymistä tukevaa. Jenni Karjalainen Insinööriliiton johtava asiantuntija Pilvi Torsti kansanedustaja, sivistysja tulevaisuusvaliokuntien jäsen Koulutuksen ja työn liitto edellyttää uudistuksia. Nuori saattaa väheksyä vanhempiensa neuvoja vanhanaikaisina. Vaikka muutoksista ja työn murroksen vaikutuksista on jatkuvasti esillä ristiriitaisia arvioita, yksimielisyys tuntuu vallitsevan siitä, että tärkeimmät välineet muutoksen hallinnan kannalta ovat koulutus, monitaitoisuus ja osaaminen. On ilmastonmuutos, teknologinen muutos, elinkeinoelämän rakennemuutos, globaalien valtasuhteiden muutos. Avoin korkeakoulu tarjoaa tähän yhden hyvän väylän. Esimerkiksi nuorisotakuu toi alueelliset toimijat yhteen, tukemaan nuorta osaamisen kehittämisessä ja työllistymisessä. Työstä työhön siirryttäessä työttömillä tulisi olla oikeus päivittää osaamistaan vapaasti. Helpoimmin se tapahtuu, kun muutokselle ei pelkästään alistuta, vaan rakennetaan sitä itse. Vanhemmat eivät ehkä tunne nykyisiä verkko-ostamisia, osamaksusopimuksia ja pikaluottoja. On suuri sääli, ettei istuva hallitus ole halunnut jatkaa nuorisotakuuta samassa mittakaavassa. Tämä tulee ymmärtää ja sisäistää koulutuspolussa varhaiskasvatuksesta ylimpiin korkeakoulutututkintoihin asti. Mielestämme on hyvä syy järjestää peruskoulun yläasteella opetusta nuoren omaan hyvään taloudenpitoon, laskuista huolehtimiseen, säästämiseen ja riskien hallintaan. Ensimmäinen askel olisi oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen ja toisen asteen maksuttomuus. Tikkurilan Työväenyhdistys ry:n naisjaosto SDP voi olla vahva uudistusja tulevaisuuspuolue työja koulutusasioissa. Pelkän peruskoulutuksen varassa olevien työurat jäävät tutkitusti merkittävästi lyhemmiksi, 25 vuoden tuntumaan. MAALISKUUTA 2018 Peruskoululaiset tarvitsevat opetusta omaan taloudenpitoon Viime aikoina on aiheellisesti ilmaistu huolta nuorten rahankäytöstä. Digitalisaatio ja tekoäly muuttavat työelämää suuntaan, jossa ihmisiltä tarvitaan ensisijaisesti kykyä vuorovaikutukseen, ongelmanratkaisuun ja luovaan kokonaisuuksien hahmottamiseen. Vuonna 2019 käyttöön otettava tulorekisteri tarjoaa tähän mahdollisuuden: työttömien oikeutta etuuksiin voidaan seurata reaaliaikaisesti tulojen kautta, työttömän toimeliaisuuden muodon byrokraattisen hallinnoinnin sijaan. Rahasta on ryhdyttävä puhumaan enemmän ja avoimemmin. Maailma ympärillämme muuttuu kiihtyvään tahtiin. Luottotietojen menettäminen vaarantaa tulevaisuuden suunnittelua, sillä vuokranantajat, lainoja myöntävät pankit, vakuutusyhtiöt ja autokaupat seuraavat rekisteriä. Esimerkiksi Lapin yliopiston selvitys ”Nuoret ja velka” kertoo, että lähes 4 000 alaikäistä on vuosittain ulosoton asiakkaina. Tietoisuus luottotietojen menettämisen seurauksista voi estää kevytmielistä velkaantumista. Oman henkilökohtaisen taloudenpidon opettaminen kuuluu vanhemmille, mutta osassa koteja se jää tekemättä. Vähintään toisen asteen koulutuksen suorittaminen pidentää työuraa jo kuudella vuodella. Hiljattain saimme tavoitteellemme tukea talouspolitiikan arviointineuvostolta, joka suosittelee, että kaikki suomalaiset suorittaisivat toisen asteen tutkinnon. Siksi työn ja koulutuksen liittoa tulee entisestään vahvistaa. Nuoret velkaantuvat yleisimmin mopoilun ja joukkoliikenteen tarkastusmaksujen, puhelinja pelimaksujen ja pikaluottojen kanssa. Peruskoulun ja toisen asteen yhdistävä 12-vuotinen peruskoulutus loisi nuorille turvallisen, omien valintojen painottamisen mahdollistavan mallin, joka suojaisi etenkin koulutuksen nivelvaihessa tapahtuvilta koulutuksen ulkopuolelle tippumisilta. Viime hallituskaudella sosialidemokraatit ajoivat monessa hankkeessa eteenpäin työn ja koulutuksen liittoa. Korkeakoulujen rahoitusmallia tulee muuttaa siten, että oppilaitoksilla on aidot kannusteet tarjota jatkuvaa, lyhyttäkin muuntokoulutusta työuran oheen ja katvealueisiin. Teknologinen murros, kiihtyvä rakennemuutos ja mosaiikkimaiset työurat merkitsevät valtavaa muutoshaastetta myös koulutusja työllisyyspolitiikalle. Näissä jos missä kysymyksissä SDP voi olla vahva uudistusja tulevaisuuspuolue. Maksuhäiriömerkintöjä oli viime vuonna 374 000 henkilöllä, yleisimmin nuorilla aikuisilla. Tämä voitaneen kustannusneutraalisti toteuttaa järjestämällä aiheesta kahdella viimeisellä luokalla edes yksi oppitunti lukukaudessa. 34 15. Kaikki siis muuttuu, mutta mikään ei muutu itsestään
Hennalassa toteutettavaa suurtapahtumaa, missä on seminaareja, taidetapahtumia ja muistojuhla Hennalan kentällä 10.5. 35 15. Timo Peltovuori valt.maist. Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. Juna saapuu Lahteen siten, että mukana matkustanut yleisö ehtii iltapäivän seminaareihin, iltamiin ja seuraavan päivän tapahtumiin Hennalaan. Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Yrjö Kallisen rahastoon, tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Timo Peltovuori. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Lasten ja nuorten puolesta rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Jaakko Kuusela. 60 VUOTTA 75 VUOTTA. Demokraatti Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen. Juna kulkee radan varrella olleiden vuoden 1918 taistelupaikkojen läpi. Muistojuhlaviikkojen päätapahtuma on Riihimäellä keskiviikkona 9.5. MAALISKUUTA 2018 Höyryjunaretki muistelee punaisten panssarijunaa Sisällissodan loppuvaiheessa suuret joukot punaisia antautui Hollolassa ja Lahdessa huhti-toukokuun vaihteessa. Seminaareista ja muista tapahtumista on tarkempaa tietoa www.hennala1918.fi kotisivulla. Näin syntyi Lahden seudulle kaksi tunnettua sodan päättymisvaiheen symbolia: Fellmanin pelto ja Hennalan punavankileiri joukkohautoineen. helatorstaina Hennalan muistojuhlan päätyttyä. Junaan mahtuu kaikkiaan 450 henkeä ja liput ovat myynnissä maaliskuun loppuun 2018 saakka. Oulu 18.3. Ennakkovarauksia junaan voi tehdä netissä sivulla hennala1918.fi, josta voi myös lunastaa liput nettikaupasta, sähköpostitai puhelintilauksena. Lippuja myydään myös Hennala 1918 muistonäyttelyssä. Syntymäpäivät Jaakko Kuusela järjestöneuvos, Järvenpää 22.3. Lahdessa perustettiin jo syksyllä 2017 Hennala 1918 muistojuhlatoimikunta, joka kokosi yhteen erilaisten tahojen järjestämiä tilaisuuksia kevään 2018 aikana. Pian tämän tapahtuman jälkeen kello 12 Haapamäen Museoveturiyhdistyksen höyryveturien vetämä museojuna lähtee kohti Lahtea. Ulla Laakso eläk., toimistosihteeri Espoo 18.3. Samalla toimikunta valmisteli 9.–10.5. Kirjailija Tuija Wetterstrand kertoo kirjoittamansa ”Punaisten Panssarijuna” kirjan pohjalta rautatiesodasta. Paluumatka höyryjunalla Riihimäelle on 10.5
torstaina 22.3.2018 klo 18.30. krs. Tutustumismatka eduskuntaan Tampereelta ke 4.4. päivänä maaliskuuta 2018 alkaen kello 18 työväentalolla, kokoustilassa Yrjö Mäkelin 6. klo 10. torstai klo 17.30 kokoonnumme Tampereen työväentalolle Teatterikulman nurkkapöytään keskustelemaan maailman menosta ja puhumaan politiikkaa. Piirin avoimet joukkuevoimistelun vapaasarjojen mestaruuskilpailut la 7.4. TUL-Tampere. TERVETULOA KOKOUKSEEN! Hallitus. Lisätiedot: www.tulevaisuusdemarit.fi ja Risto Pihlaja p. Lakiasiat Kokoukset LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku Outi Rannikko 040 5434 875 etunimi.sukunimi@sak.fi Veli-Matti Kauppinen 0400 715 786 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Veteraanien seuraseminaari Murikassa ke 14.3. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Emma Haapasaari 040 535 8669 Varapuheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Sihteeri Suvi Nissilä 040 861 1506 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 HELSINKI . Kokouksessa käsitellään yhdistyksen kevätkokouksessa käsiteltävät asiat. Tervetuloa, järj. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 9 §:n vuosikokoukselle määräämät asiat sekä hyväksytään yhdistyksen strategia. Toimitus pahoittelee virhettä. päivänä maaliskuuta 2018 TAMPEREEN TYÖVÄENYHDISTYS ry:n vUOsiKOKOUs Tervetuloa Vaasan Työväenhdistyksen kevätkokoukseen! Aika 20.03.2018 klo 18.00 Paikka VTY:n kerhohuone Kasarminkatu 19 A Vaasa Käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat sekä muut ajankohtaiset asiat Kahvitarjoilua! KALEVAN LUKION KANNATUSYHDISTYS RY:n sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS pidetään Kalevan lukiossa tiistaina 28.3.2017 klo 17.00. Opastetun kierroksen peruskorjatussa eduskuntatalossa isännöi kansanedustaja Ilmari Nurmisen. Kiljavantie 1, 2 krs. klo 12.00 Hervannan vapaa-aikakeskuksessa. Lämpimästi tervetuloa kysymään, haastamaan ja kommentoimaan! PIRKANMAA . Rajamäki. 36 15. kerros. VTK Juhani Laurila puhuu aiheesta ”Talous ja sosialidemokraattisen haasteet” kaikille avoimessa keskustelussa ke 21.3. Liedon sosialidemokraatit ry kevätkokous 18.3. Kokkolalaisen varavaltuutetun nimi oli kirjoitettu väärin. Luennon jälkeen pidetään yhdistyksen kevätkokous. OIKAISU Demokraatissa 1.3. valmistujaisiin tai äitienpäiväksi. VARSINAIS-SUOMI . SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS RAJAMÄKI Käsitellään sääntömääräiset asiat ja muut esille tulevat asiat. Pitäjänmäen Työväenyhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous to 22.3. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Hänen nimensä on Kirsi Panula, ei Paunula. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. Kahvio ja arpajaiset, varaa pöytäsi 10 * / kpl. Jumpan vetää Pekka Ruohonen. Kahvitarjoilu. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen kevätkokouksessa käsiteltävät asiat. Myytävänä pääsiäiskoristeita, leipomuksia, käsitöitä, kivoja lahjatavaroita esim. JOHTOKUNTA . Yhteys hamarintyovaentalo@gmail. klo 19.15, ravintola Persiljan perähuoneessa, Tallbergin puistotie 1. Tulevaisuustorstai 15.3., joka kuukauden 3. com tai Mirja Suhonen, puh 040 536 4336. klo 11 Neste Lieto, Haimiontie 25. Tilaisuus alkaa klo 18.00, jolloin kirjailija, valtiotieteenmaisteri Torsten Ekman kertoo kirjastaan Punalippujen Helsinki, joka kuvaa Helsingin tapahtumia vuosina 1883-1917. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 15.3. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Tervetuloa! sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS Pidetään torstaina 23.03.2018 Pitäjänmäen työväenyhdistyksen tilassa, os. Konalantie 10, 00370 Helsinki. . 040 506 7799. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla enintään kaksi kertaa maksutta. Tampereella 5. 20100 Turku, turku@pam.fi VAASAN SOS.DEM. mennessä jukka.nieminen@tul.fi. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana enintään kaksi kertaa. Kirjailija, valtiotieteenmaisteri Torsten Ekman kertoo kirjastaan Punalippujen Helsinki, joka kuvaa Helsingin tapahtumia vuosina 1883-1917. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Perinteiset pääsiäismyyjäiset Hamarin työväentalolla klo 11-14. . MAALISKUUTA 2018 Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Liike-sivuilla oli poimintoja Demokraatti.fi:n aluesivujen Omakuva-haastatteluista. UUSIMAA . Piiritoimisto suljettuna 15.-16.3. Luennon jälkeen pidetään yhdistyksen kevätkokous. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Tulevaisuusdemarit ry. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Kuntojumpan ohjaaminen kurssille su Tampereen Stadionilla ilmoittautumiset 29.3. Tule viihtymään ja vaikkapa lukemaan päivän lehdet tai keräämään kassillinen kirppiskirjoja vitosella kesäksi. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen perjantaina klo 12 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Tervetuloa! Pitäjänmäen Työväenyhdistys ry:n Liedon sosialidemokraatit ry KEVÄTKOKOUS 18.3.2018 klo 11.00 Neste Lieto Haimiontie 25 Tampereen TyöväenyhdisTys ry Pidetään keskiviikkona 28. JOHTOKUNTA sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS pidetään Kalevan lukiolla tiistaina 27.3.2018 klo 17.00. klo 9.45 alkaen, yhteiskuljetus klo 8.30 Nokialta, klo 8.45 Lamminpään Ylägrilliltä, klo 9.00 Keskustorin Vanha kirkko ja klo 9.10 Kalevan kirkon pysäkki. klo 18 Pitäjänmäen työväenyhdistyksen tilassa, Konalantie 10, 00370 Helsinki
MAALISKUUTA 2018 Ristikko 11/2018 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Ber gam ott illa 8. Vuo nna 20 09 3. 4. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Ritva Nisula Kauhajoelta. 37 15. 14. Milloin Olkiluodon ydinvoimalan kolmosyksikön piti alun perin valmistua. 195 5 10. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Sudoku 1. Missä Suomen kaupungissa sijaitsee Port Arthur. 7. Mistä Väinämöinen teki ensimmäisen kanteleensa. Hau en leu kal uus ta. 9. Milloin ovat seuraavat europarlamenttivaalit. Mar y She lle y 5. 8. 10. 3. Onnea voittajalle! Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Kan sal ais alo ite mak sut tom ast a toi ses ta ast ees ta 4. Ratkaisu Ristikon 9/2018 ratkaisu: Torstaina 1.3. Bra sili a, Ven äjä , Int ia, Kiin a 6. Mikä on viimeisen 50 000 allekirjoitusta kerännyt eduskunnan käsittelyyn pääsevä kansalaisaloite. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Kuka kirjoitti kirjan Frankenstein. Millä Earl Grey -tee on maustettu. 2. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 5. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Millä toisella nimellä tunnetaan lykantrooppi. Ihm iss usi 9. Mitkä maat kuuluvat BRIC-maihin. Minä vuonna saimaannorppa rauhoitettiin Suomessa. 4.2 019 2. Tur uss a 7. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. 6
MAALISKUUTA 2018 YLE TV1 05.55 Kandit 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Päivä Ruotsissa 11.00 Alueuutisia 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Sydämen kutsumus (12) 13.10 Sankarialokas 14.30 Alattionjoen herttua 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv 15.30 A-studio 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Yle Oddasat 16.55 Novosti 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Syyttäjä (12) 20.00 Seniorit somessa 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Libanonin ruutitynnyri 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Oddasat 23.25 Nousuvesi (16) 00.10–00.40 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Jääkarhu Otto 07.03 Satu ja Matti 07.07 Stella ja Sami 07.20 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.31 Laura 07.42 Fluugalaiset 07.57 Maikki ja Pontso 08.23 Galaxi 08.24 Pertti ja Purtti (7) 08.36 Tero hoitaa (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Tanskan toisenlaiset frendit 11.30 Älä kokeile tätä kotona 12.00 Kohteessa: Filippiinit 2 12.50 Ampumahiihdon MC: Naisten pika 14.15 Ikuisesti nuori 14.45 Moone Boy (12) 15.10 Uusi päivä 15.40 Ampumahiihdon MC: Miesten pika 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Paralympialaiset: kooste 19.00 Ampumahiihdon MC: Naisten pika kooste 20.00 Syke (12) 21.00 Donna (12) 21.25 Alina idässä 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 The Leftovers (16) 23.00 James Corden Show 23.40 Villi kortti: Jalkapalloetkot 23.55–00.40 Torpedot (12) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. O: Crystal Moselle. Rahalla saa monenlaista, mutta historiansa kanssa olisi jotenkin elettävä. LAUANTAI 17.3. Nelonen näyttää elokuvan perjantaina (16.3.) klo 21.30. 15 16 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Kino: The Wolfpack (12) Teema & Fem klo 21.40 (USA 2015) Sundancen festivaalilla palkittu dokumenttielokuva kuudesta veljeksestä, jotka kasvoivat kotinsa vankeina keskellä Manhattania ja oppivat elokuvista, mitä elämä on. Salaperäinen herra Gatsby (Leonardo DiCaprio) ja Daisy (Carey Mulligan) tanssin lumoissa.. Kuvassa: Joni (Teppo Manner) ja Raisa (Roosa Söderholm). Tässä kohtaa on hyvä todeta, että elokuva sai Oscarinsa puvustuksesta ja lavastuksesta. Kotikatsomo: He ovat paenneet (16) Yle TV1 klo 21.05 Elokuva kahden nuoren hauraasta rakkaudesta, mielettömästä pakomatkasta halki kesäisen Suomen, onnen ja vapauden hetkistä pahan maailman keskellä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Kotoisa 21.00 Yökylässä Maria Veitola 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.55 Modus (12) 23.55 Yökylässä Maria Veitola 00.50 Kotoisa 01.45 60 päivää kiven sisässä 02.40 Pukumiehet (7) 03.35 Scorpion (12) 04.30–05.23 Ota rahat ja juokse NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds x 2 07.00 K3 07.15 Sonic Boom (7) 07.25 Rusty Rivets 07.50 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 08.10 Kung Fu Panda (7) 08.35 Disney esittää: Star Wars (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Pikakurssi kodinostoon x 2 16.00 Rantavahdit (12 x 2 17.00 Remppa vai muutto 18.00 Leijonan luola USA 19.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.00 The Voice of Finland 21.25 Keno ja Synttärit 21.30 Suomen hauskin tavis (7) 22.30 Temptation Island Suomi 4 x 2 00.00 Poliisit 00.30 Amerikan rajavartijat 01.00 Rantavahdit (12) x 2 02.00–03.00 Stand Up! TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Retkikohteena Helgeland 10.00 Design 3000 10.30 Vem vet mest. Tokko niitä kovin montaa muuta onkaan, jos Jeesus-elokuvia ja Uutta testamenttia ei lasketa. Valkeapää. Viikon vinkki SIMO ALASTALO Turboahdettu Kultahattu Elokuva: The Great Gatsby Nelonen klo 21.30 PERJANTAI 16.3. Luhrmannin käsitelyssä juhlat karnevalisoituvat visuaaliseksi oopperaksi, jossa poukkoillaan musiikillisesta aikakaudesta toiseen, jazzista hiphoppiin. 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.25 Keno ja Synttärit 21.30 Elokuva: The Great Gatsby – Kultahattu (12) 00.25 Elokuva: Kaameat pomot (12) 02.25 Mad Cook Show (7) 03.25–04.25 Rantavahdit (7) x 2 TEEMA&FEM 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Taikakaruselli 07.05 Puuharit 07.18 Sanni Sateenkaari 07.30 Pikku Kakkosen posti 07.36 Töötti ja Pulteri 07.57 Sohvatiikerit 08.01 Anton Siilinen ratkaisee 08.16 Galaxi 08.17 Tipu Touhukas 08.19–08.47 Syrhämä (7) 09.20–12.00 FEM 09.20 Kadonneita etsimässä 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Vem vet mest. 11.00 Lippu rakkauteen 11.30 Sportmagasinet 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Kotiseutu (7) 13.00 Päivä miehenä (7) 14.40 Bico 14.45 Katto 15.00 Simon Reeve Kreikassa 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.50 Kirjailijan kaksi maailmaa 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. Keskushenkilö, sotasankari ja mystinen miljonääri Jay Gatsby järjestää New Yorkin seurapiirin suurimmat bileet, jossa kuplii 1920-luku art decolla ja höyhenillä. Viimeisin, kallein ja visuaalisesti näyttävin on australialaisen Baz Luhrmannin vuonna 2013 ohjaama The Great Gatsby, jonka nimihenkilönä nähdään karismaattinen Leo nardo DiCaprio. N: Roosa Söderholm, Teppo Manner. Scott Fitzgeraldin Kultahattu (The Great Gatsby) kuuluu viiden elokuvan kirjoihin. 11.00 Koukussa: Klassikkohuonekalut 11.30 Eläinsairaalassa 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Disko ja ydinsota (7) 13.20 Historia: Vietnamin sota (12) 14.25 Elävä arkisto: Mä haluun viihdyttää 14.27 Sabatti. The Great Gatsby on häpeämättömän materialistinen tarina suuren sodan rampauttamasta sukupolvesta. Gatsby on sotaa edeltävään menneisyyteensä juuttunut hahmo, jonka tarinassa mikään ei ole totta. Luhrmannin Gatsby on niin överi, että ilman erinomaisesti näyttelevää DiCapriota elokuva hajoaisi omaan mahdottomuuteensa. Kikka: Kaksi Kikkaa 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.45 Oo aina ihminen 16.50 Kirjailijan kaksi maailmaa 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. Kun tyhjyys, materialismi ja raha törmäävät rakkauteen, lopputulos on traaginen. Lande 16.30 Yökylässä Maria Veitola 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Menneisyydessä on toisen miehen kanssa naimisiin päätynyt nainen, jonka pakonomaisesta tavoittelusta on tullut Gatsbyn elämän päämäärä. Kikka 23.50 Valitut sanat: Auster & Niinistö 00.20–00.40 Bluesia Pieksämäen asemalla YLE TV1 05.55 Akuutti: Antibioottilainan loppu 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Päivä Ruotsissa 11.00 Alueuutisia 12.10 Yle Oddasat 12.12 Oddasat 12.30 Sydämen kutsumus (12) 13.10 Kun tuomi kukkii 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio: Talk 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Muukalaiset keskellämme (12) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 NSU – Saksan uusnatsimurhat (16) 23.36 Uutiset 23.40 Uutis-Suomi 23.50 Oddasat 00.05–00.35 Puoli seitsemän YLE TV2 07.00 Korean paralympialaiset: Lumilautailu 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 James Corden Show 11.40 Alina idässä 12.10 Casualty (12) 13.10 Tobias leipoo maailmalla 13.55 Laivakokin matkassa 14.30 Ruokamatkailua 15.30 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini 16.00 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Paralympialaiset: kooste 18.30 Mestis: Puolivälierä 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Karppi (12) 22.45 James Corden Show 23.25 Banshee (16) 00.21 Looking (16) 00.50 Uutisikkuna 02.55–05.30 Korean paralympialaiset: Hiihto MTV3 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi x 3 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.52 Keltapaita 18.54 Viidakkojytä 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.40 TEEMA 20.00 Isältä tyttärelle (12) 21.00 Kino Klassikko: Ratsastavat hurjat (12) 22.20 Elävä arkisto: Mä haluun viihdyttää 22.22 Sabatti. Karnevaalin keskellä on tyhjiä, rahanhajuisia ihmisiä, joiden maailmassa köyhät miehet eivät nai rikkaita naisia. Suomi, 2014. 09.10 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Katastrofikokki 11.01–12.00 Salatut elämät (7) x 2 13.30 Sinivalkoisen kansan valta – dokumentti suomalaisesta demokratiasta 14.30 Suuri Journalistipalkinto -gaala 15.30 Kotoisa 16.30 Pitääkö olla huolissaan. 09.10 Kauniit ja rohkeat (12) 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Katastrofikokki 11.01–12.00 Salatut elämät (7) x 2 13.30 Unelmarempat 14.30 Grand Designs 15.30 Stadi vs. SUNNUNTAI 18.3. F. Slummialueella Dheepan joutuu tahtomattaan mukaan jengisotaan. 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat (7) 18.25 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Dok: Velvoittava perintö 19.30 Nyheter TVnytt 20.00–00.53 TEEMA 20.00 Suomen tarina ranskalaisittain 21.00 Kino: In the Valley of Elah (16) 23.00–23.46 Live: Suistamon Sähkö 00.00 Jäitä hattuun (12) 00.35–00.53 Saatanan kanit (16) Kino: Dheepan (12) Teema & Fem klo 21.35 (Ranska 2015) Jacques Audiardin Cannesin Kultaisen palmun 2015 voittanut draama kertoo tamilipakolaisista, jotka esittävät perhettä selvitäkseen Ranskassa. Tosin Luhrmannin maailmassa tragediakin saa musikaalin sävyjä. TIISTAI 20.3. I maailmansodan jälkeistä jazz-aikakautta kuvaava kirja ilmestyi Yhdysvalloissa vuonna 1925, elokuvista ensimmäinen valmistui heti seuraavana vuonna, tosin se on suurelta osin tuhoutunut. 38 15. O: J.-P. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Haloo Helsinki! Arena-live 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Boys Don’t Cry (16) 00.55 Rikospaikka 01.25 Nuori MacGyver (12) 02.20 Middle 02.50 Middle 03.20 Duudsonit Amerikassa (16) 03.50 Duudsonit Amerikassa (16) 04.15–05.10 Riisutut NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Toons x 2 07.00 Sonic Boom (7) x 2 07.25 Rusty Rivets 07.50 Kung Fu Panda (7) 08.10 Tashi (7) x 2 08.35 Disney esittää: Star Wars (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Pikakurssi kodinostoon x 2 16.00 Rantavahdit (7) x 2 17.00 Leijonan luola USA 18.00 Haluatko miljonääriksi. Talkshow 15.01 Arkistovieraana: Laura Gustafsson 15.16 Sata salamaa. Talkshow 22.56 Arkistovieraana: Laura Gustafsson 23.11 Sata salamaa
39 15. Lande 02.00 Suomen surkein kuski 02.55 Bull (7) 03.50–04.40 Scorpion (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Toons x 2 07.00 Sonic Boom (7) x 2 07.25 Rusty Rivets 07.50 Kung Fu Panda 08.10 Tashi (7) x 2 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Pikakurssi kodinostoon 15.25 Rantavahdit (7) x 2 16.30 Remppa vai muutto 17.30 Leijonan luola USA 18.30 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 19.30 Poliisit 10 vuotta 20.00 Leijonan luola 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Mad Cook Show 22.00 Temptation Island Suomi 4 23.00 Supertähdet 00.30 Poliisit (7) 01.00 Amerikan rajavartijat 01.30–02.30 Rantavahdit (7) x 2 TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Eurooppa tänään 10.00 Piha kuntoon 10.30 Vem vet mest. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Katastrofikokki 11.01 Salatut elämät (7) x 2 13.30 Peter Nyman 14.00 Manuela leipoo 14.30 Jamie Oliverin keittiössä 15.30 112 uudet jaksot (7) 16.30 Suomen surkein kuski 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (12) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 11.00 Dok: Joukko-opin lopputulos 11.30 Zorro (7) 11.52 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) 11.55 Historiaa kolmessa minuutissa 12.00–17.24 TEEMA 12.00 Samurai Rauni Reposaarelainen (12) 13.20 Näin syntyi Samurai Rauni Reposaarelainen (7) 13.55 Rich Little Bitch 14.00 Jäitä hattuun (12) 14.35 Dior ja minä 16.03 Requiem (12) 16.30 Suomen tarina ranskalaisittain 17.25–20.00 FEM 17.25 Älä stressaa! 17.40 Tämä tästä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Rita (12) 19.10 Sana on minun 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Arkkitehtuurin helmiä 20.00–02.05 TEEMA 20.00 Blur: New World Towers 21.35 Festivaalipuhetta 21.40 Kino: The Wolfpack (12) 23.05 Aistien valtakunta (18) 00.43 Olipa kerran... 09.10 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) 10.05 Katastrofikokki 11.01–12.00 Salatut elämät 13.30 Sääilmiöiden Top 10 14.30 X Factor Suomi 16.00 Kaappaus keittiössä 16.55 Onnela 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Design 3000 ja Kasper Strömman 19.00 Spotlight 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.59 TEEMA 20.00 Teeman elokuvafestivaali esittää 20.01–21.27 Lumiere! (7) 21.40 Dheepan (12) 23.30 Fantomas (7) 00.30 Uusi Kino: Baby Box (7) 00.38–00.59 Uusi Kino: Radio Dolores (7) YLE TV1 05.55 Erämaan lumo 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Alueuutisia 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Sydämen kutsumus (12) 13.10 Hätävara 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Aurinkokunnan valtameret 20.00 Akuutti: Selittämätön selkäkipu 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Doctor Foster (12) 22.30 Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Ulkolinja: Libanonin ruutitynnyri 23.55–00.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.53 Humps 07.00 Meidän vauva 07.05 Dinotassut 07.18 Sasu 07.29 Noksu 07.34 Timppa 07.45 Nuottiavain 07.53 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 08.20 Galaxi 08.21 Tenavat (7) 08.29 Jack (7) 08.40 Late Lammas 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Lähiö – Pieniä ihmeitä 11.30 Soramonttuprinsessat 12.00 Ruokamatkailua 13.00 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini 13.40 Kielletyt koirarodut 14.10 Tanskalainen maajussi 14.50 Miksi kala syö. 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat (7) 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 16.00 Maajussille morsian 17.00 Onnela 17.30 Kingi 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Urheiluextra 19.30 X Factor Suomi 21.00 Aallonmurtaja (16) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Bull (7) 23.30 Rikospaikka 00.00 112 uudet jaksot (7) 00.55 Voitolla yöhön 02.20 Rizzoli & Isles (12) 03.15 Rizzoli & Isles (7) 04.10 Taikuuden tuolla puolen 05.05–05.30 Bob’s Burgers (7) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Stella 07.00 K3 07.15 Rusty Rivets 07.35 Disney esittää: DuckTales (7) 08.00 Kung Fu Panda (7) 08.20 LEGO City (7) 08.25 LEGO Star Wars (7) 08.50 Lasten uutiset 09.00 Eläinpotilaiden pelastaja 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Remppa vai muutto x 2 13.00 Hauskat kotivideot 14.00 Suomen hauskin tavis (7) 15.00 Heikoin lenkki 16.00 Hyvät ja huonot uutiset 17.00 Elokuva: Pokémon Heroes: Latios & Latias (7) 18.30 Haluatko miljonääriksi. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Tanssi heikolla jäällä 19.00 Sportmagasinet 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.10 TEEMA 20.00 Teeman elokuvafestivaali esittää 20.05 David Lynch: The Art Life 21.35 Eraserhead (16) 23.05–00.10 Fantomas (7) 17 18 19 20 21 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. 11.00 Strömsön puutarha 11.30 Spotlight 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Pikku Quinquin (12) 13.00 Suomen tarina ranskalaisittain 14.00 Kahlitsematon renessanssi 15.00 Sininen laulu: Suomen taiteiden tarina 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.50 Tanskalaisgalleristit 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Suomen surkein kuski 21.00 Modus (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.36 Peter Nyman 23.05 NCIS: New Orleans (12) 00.05 112 (7) 01.00 Kohde (16) 01.55 American Horror Story (18) x 2 03.45–04.39 Yövahti (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Toons x 2 07.00 Sonic Boom (7) x 2 07.25 Rusty Rivets 07.50 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä 08.10 Kung Fu Panda (7) 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Pikakurssi kodinostoon 15.25 Rantavahdit (7) x 2 16.30 Remppa vai muutto 17.30 Leijonan luola USA 18.30 Heikoin lenkki 19.30 Poliisit 10 vuotta 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Napakymppi 23.00 Haluatko miljonääriksi. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Kaappaus keittiössä 21.00 112 uudet jaksot (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Anthony Bourdain – kohti tuntematonta 23.35 Kaappaus keittiössä 00.30 NCIS: New Orleans (12) 01.25 Gåsmamman (16) x 2 03.15 Midnight Sun (16) 04.20–05.15 Valkyrien (12) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda 06.35 Myyrä ja Panda 06.50 Angry Birds Toons x 2 07.00 Sonic Boom (7) x 2 07.25 Rusty Rivets 07.50 Kung Fu Panda (7) 08.10 Tashi (7) x 2 08.35 Disney esittää: Star Wars Rebels (7) 09.00 Soppa36 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 13.45 Hauskat kotivideot 14.45 Vaaleanpunainen pantteri 14.55 Pikakurssi kodinostoon 15.25 Rantavahdit (7) x 2 16.30 Remppa vai muutto 17.30 Leijonan luola USA 18.30 Suomen hauskin tavis (7) 19.30 Poliisit 10 vuotta 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Elokuva: Beck: Invaasio (12) 00.00 Poliisit (7) 00.30 Amerikan rajavartijat 01.00–02.00 Rantavahdit (7) x 2 TEEMA&FEM 09.15–12.00 FEM 09.15 Kysymyksiä kulttuurista 10.00 Yksin lavalla: Frida Andersson 10.20 Yksin lavalla: Frida Andersson & Moa Lignell 10.25 Norjan salaiset huoneet 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Skavlan 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Mä haluun viihdyttää 12.01 Sabatti. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Stadi vs. 11.00 Närbild 11.30 Från jord till bord 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Suojasää (12) 12.55 Ted Hughes, kuolematon runoilija 13.55 Requiem (12) 14.20 Päivä miehenä (7) 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.50 Kirjailijan kaksi maailmaa 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. UK 16.45 X Factor Suomi 18.15 Formulasirkus: F1-kauden ennakko 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Kingi 21.00 Onnela 21.30 Jarkko Tamminen Stars Show XXL 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.15 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Johan Falk 5 – operaatio Satakieli (16) 00.30 Kingi 02.10 Viikingit (12) 03.00 Bosch (16) x 2 05.00–05.25 Bob’s Burgers (7) NELONEN 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda x 2 06.50 Angry Birds Stella 07.00 K3 x 2 07.25 Rusty Rivets 07.50 Kung Fu Panda (7) 08.10 Tashi (7) x 2 08.35 LEGO Star Wars (7) 09.00 Eläinpotilaiden pelastaja 10.00 MasterChef Suomi x 2 12.00 Remppa vai muutto x 2 14.00 Leijonan luola USA 15.00 Heikoin lenkki 16.00 Leijonan luola 17.00 The Voice of Finland x 2 20.00 Haluatko miljonääriksi. 12.45 13.15 Tanskalainen maajussi 13.30 Tuntematon perillinen: Vakoilijan poika 14.30 Rouva varapresidentti 15.00 Alina idässä 15.30 Sohvaperunat 16.30 Uusi päivä 17.01 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.00 Reggie Yates: Sisäpiirissä 20.00 Uusi päivä 20.35 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Viimeinen illallinen 23.31–00.25 Rikos ilman rangaistusta MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Thor: The Dark World (12) 23.20 Elokuva: Beck: Perhe (12) 01.20 Napakymppi 02.20–03.20 Stand Up! TEEMA&FEM 09.20–12.00 FEM 09.20 Lääkärit vastaan internet 10.00 Obs debatt 10.30 Vem vet mest. Lande 21.00 Pitääkö olla huolissaan. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.05 Myytinmurtajat 00.10 Pitääkö olla huolissaan. MAALISKUUTA 2018 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Kiehtova maailma: Matka Keski-Amerikkaan 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Kun Suomesta tuli Suomi 11.00 Uutiset 11.05 Alueuutisia 12.15 Yle Oddasat 12.19 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.35 Erämaan lumo 14.05 Prisma: Attenborough ja jättidinosaurus 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10–15.39 Akuutti: Antibioottilainan loppu 15.50 Viro – Tuulten pieksämä maa (12) 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Flinkkilä & Tastula 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsön puutarha 18.45 Avara luonto: Sininen planeetta II 19.40 Midsomerin murhat (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 22.00 Komisario Maigret (12) 23.30–01.00 NSU – Saksan uusnatsimurhat (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hau Hau, Piip ja Veli 07.03 Olivia 07.24 Yhdessä 07.28 Martta puhuu 07.52 Tilkkupeiton tarinoita 07.56 Nelli ja Noora 08.04 Vilkki Ankka 08.15 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.34 Mimosa ja Lennu 08.45 Retki-Roope 08.59 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.12 Hullabalooba (7) 09.18 Galaxin pallo 2018 09.45 Kammokatu (7) 10.00 Kohteessa: Filippiinit 2 10.45 Syke (12) 11.37 Urheiluviikonloppu 11.42 Korean paralympialaiset: Päivän kooste 13.20 Ampumahiihdon MC: Naisten viesti 14.45 Pikaluistelun MC 15.10 Paralympialaiset: Päivän kooste 16.10 Ampumahiihdon MC: Miesten takaa-ajo 16.55 Pikaluistelun MC 17.15 Urheiluviikonloppu 17.20 Ski Classics: Birkebeinerrennet 18.20 Pikaluistelun MC 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Donna (12) 19.35 Alina idässä 20.05 Sohvaperunat 21.00 Rakkaus lainassa (12) 22.50 James Corden Show 23.30–00.20 Motorheads MTV3 08.00 Palomies Sami 08.15 Littlest Pet Shop 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Kung Fu Panda (7) 09.30– 10.00 Paavo Pesusieni (7) 10.30 Salatut elämät (12) x 5 13.00 Unelmarempat 14.00 Yökylässä Maria Veitola 15.00 Pilanpäiten 15.15 Pelisilmä 16.00 Miten susta tuli noin rikas. 01.05 Stadi vs. 00.00 Mad Cook Show (7) 01.00 Poliisit 01.30 Amerikan rajavartijat 02.00–03.00 Rantavahdit (7) x 2 TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Ainoa oikea tie 10.30 Vem vet mest. 15.30 Villi kortti 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Taitoluistelun MM: Naisten lyhytohjelma 20.00 Uusi päivä 20.30 Moone Boy (12) 21.00 Karppi (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Banshee (16) 22.50 Taitoluistelun MM: Parien lyhytohjelma 00.00 James Corden Show 00.40–01.05 Rouva varapresidentti MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. Kikka: Kaksi Kikkaa 13.30 Historia: Ihmeellinen Silkkitie 14.25 Jäitä hattuun (12) 15.00 Tiededokumentti: Ihmisen kaupunki 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.50 Kirjailijan kaksi maailmaa 17.25 FEM 17.25 Vem vet mest. 19.30 Napakymppi 20.30 Selviytyjät Suomi 21.55 Keno ja Synttärit 22.00 Elokuva: Kaameat pomot 2 (12) 00.15 Poliisit (7) x 4 02.15–03.15 Stand Up! TEEMA&FEM 08.15–12.00 FEM 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-perjantai 09.00 Junajengi 09.15 Koiruli ja Kaija 09.16 Kysy Laralta (7) 09.29 Hevostila Mistral (7) 09.51 Keltapaita 09.53 Viidakkojytä 09.58 Zorro the chronicles (7) 10.19 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) 10.22 Historiaa kolmessa minuutissa 10.30 Kaikkea kaupan 11.00 Rita (12) 11.40 Sana on minun 12.00–17.26 TEEMA 12.00 Kino: Gregory’s Girl – Nykypäivän romanssi 13.30 Thru The Wire (7) 13.35 Disko ja ydinsota (7) 14.55 Arve Tellefsenin juhlakonsertti 16.25 RSO Musiikkitalossa 17.25–23.30 FEM 17.25 Strömsön puutarha 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Tanskalainen maajussi 19.00 Yksin lavalla: Frida Andersson 19.20 Yksin lavalla: Frida Andersson & Moa Lignell 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Kuvakirjeitä maailmalta: Brasilia 20.00 Skavlan 21.00 Vangit (16) 21.50 Uudista minut 22.00–23.30 Dok: Kuinka pilvenpiirtäjä suunnitellaan YLE TV1 05.55 Seniorit somessa 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Päivä Ruotsissa 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.05 Kandit 12.35 Sydämen kutsumus (12) 13.15 Naiskohtaloita (7) 14.45 Ikimuistoinen: Olavi Virta 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv 16.00 Arto Nyberg 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Itse asiassa kuultuna: Kaisa Korhonen 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Over The Limit 22.45 Uutiset Uutis-Suomi 22.55 Uutiset 23.00 Oddasat 23.15 Kotikatsomo: He ovat paenneet (16) 00.55–01.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.53 Touhukkaat 07.15 Niksi-Nella 07.21 Neljä nenää 07.31 Tinga Tinga -tarinat 07.44 Astroset 07.56 Nallepaini 07.59 Pingu 08.08 Galaxi 08.09 Neljä ja puoli kaverusta (7) 08.33 Unna Junná 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Lähiö – Reunalla x 2 12.00 Yksineläjä Severin 12.30 Koiramies kiertää Färsaarilla 13.00 Ikuisesti nuori 13.30 True selfie 14.00 Eläinsairaalassa 15.00 Donna (12) 15.30 Uusi päivä 16.00 Uusi päivä 16.30 Uusi päivä 17.00–17.57 Pikku Kakkonen 18.10 Casualty (12) 19.10 Moottoripyörällä halki Afrikan 20.00 Uusi päivä 20.30 Rouva varapresidentti 21.00 Fleabag (12) x 2 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Game of Thrones (16) x 2 23.51 Game of Thrones (16) 00.55–01.20 Looking (16) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (12) 10.05 Katastrofikokki 11.01–12.00 Salatut elämät x 2 13.30 Manuela leipoo 14.00 Punk’d Suomi 15.00 Kingi 16.30 Pitääkö olla huolissaan. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Ainoa oikea tie 19.00 Från jord till bord 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Dok: Theseuskompleksi 21.00 Efter Nio 22.00 Laava (12) 22.45 Petra rakastaa itseään 23.15–00.15 Retkikohteena: Helgeland YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murdochin murhamysteerit (12) 10.45 Päivä Ruotsissa 11.00 Alueuutisia 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Sydämen kutsumus (12) 13.10 Nina ja Erik (7) 14.35 Hirmuliskojahti 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Seniorit somessa 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murdochin murhamysteerit (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Matka Keski-Amerikkaan 20.00 Kandit 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Poldark (12) 22.30 Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Victoria (7) 23.50 Prisma: Attenborough ja jättidinosaurus 00.45–01.15 Puoli seitsemän YLE TV2 06.51 Pikku Kakkonen 06.54 Kuiske 07.01 Katinkontti 07.11 Tilda ja hänen ystävänsä 07.24 Killen kimppakyyti 07.35 Babar 07.47 Askarrellaan 07.56 Dinojuna 08.23 Galaxi 08.24 Harri & Bip 08.26 Merten syvyyksissä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 09.50 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Lähiö – Reunalla 11.30 Lähiö – Pieniä ihmeitä 12.05 Miksi kala syö. Aistien valtakunta (18) 01.35 Uusi Kino: Pilkkihiihto 01.47–02.05 Uusi Kino: Tissit (7) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto 09.00 Uutiset 09.05 Flinkkilä & Tastula 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Perjantai 12.40 Dokumentti: Tehtävä Venäjällä 13.45 Kandit 14.20 Vaiheessa: Kaipuu Sisiliaan 14.30 Puhuva katse 15.00 Uutiset 15.05 Historia: Kuoleman enkelin metsästys (12) 16.05 Uutisvuoto 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.07 Isän eläintarha (7) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Erämaan lumo 18.45 Arto Nyberg 19.30 Kettu (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.00 Erikoislähetys Venäjän presidentinvaaleista 21.30 Kotikatsomo: He ovat paenneet (16) 23.10 Nousuvesi (16) 23.55–00.35 Ykkösaamu YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hyrräpäät 07.04 Musarullaa! 07.27 Kim ja Kai 07.34 Pikku perunat 07.37 Pipsa Possu 07.43 Ninni ja Nestori 07.56 Ryhmä Hau 08.21 Uula ja Kuu 08.34 Oktonautit 08.49 Äänimies-Anssi 08.59 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Kesäleiri (7) 09.21 Törmäyskurssi 09.26 Otso ja sopulit (7) 09.33 Urheiluhullut 09.35 Lassie (7) 10.00 Sohvaperunat 10.55 Urheiluviikonloppu 11.00 Paralympialaiset: kooste 12.50 Ampumahiihdon MC: Naisten takaa-ajo 13.40 Paralympialaiset: Päättäjäiset 15.10 Pikaluistelun MC 15.40 Ampumahiihdon MC: Miesten viesti 17.05 Pikaluistelun MC 18.00 Urheiluviikonloppu 18.10 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 18.35 Kohti Fifan MM-kisoja 2018 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Motorheads 20.00–20.45 Torpedot (12) 21.00 Moottoripyörällä halki Afrikan 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Reggie Yates: Sisäpiirissä 22.55 Donna (12) 23.20 Isä, äiti ja fetissi 00.05–00.30 Moone Boy (12) MTV3 08.00 Palomies Sami 08.15 Littlest Pet Shop 08.40 Muumilaakso 09.05 Kung Fu Panda (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Taikuuden tuolla puolen 11.00 Kotoisa 12.00 Myytinmurtajat – Top 25 14.00 Suomen surkein kuski 15.00 Pitääkö olla huolissaan. Talkshow 12.35 Arkistovieraana: Laura Gustafsson 12.50 Sata salamaa
Toivokaa lemmekkäitä runoja 21.00 Lauantain iltasoitto 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.00 Iltahartaus 23.10–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.02 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana oopperalaulaja ja laulupedagogi Johanna Tuomi. Lohikäärmeleikkipuiston pienen kentän pintaan on satanut viime yönä hiven lunta. Ruumiin varjossa. 11.00 Valkoista valoa: Käsinkirjoitus – uhanalainen laji 11.40 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Havaintoja ihmisestä 12.50 Kuuluttajan vieras: Radio Suomen soundipäällikkö Petri Alanko 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Matkakuume. Niin, lapset, ainakin lapset. Valehtelemme siinä missä muutkin, esimerkkinä höpinä rakentamisen laadusta. Voisiko kansallista identeettiä rakentaa realismin varaan. Rehellinen maabrändi Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Tuliko hänestä NHL-tähti. Aino Kallas Marokon lumoissa 17.30 Keidas 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Helsingin kaupunginorkesterin konsertti 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radio Variaatio. Eivät tulleet eivätkä puhuneet. Valehtelutaipumuksesta voi syyttää kansallisuusaatetta, jonka luonteeseen kuuluu tarinoiden sepittäminen. Valittu kansa esitetään kertomuksissa poikkeuksetta muita paremmassa valossa. Tekikö hän suuren yleisön edessä vavahduttavan nelois-kolmoishyppy-yhdistelmän. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.57 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Päivän mietelause 07.28 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Uudet levyt 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Venuksen koulu – kulttuurin seksihistoria: Tabut 17.30 Radioteatteri esittää: Dickie Dick Dickens, osa 6/16. Hengästyttää, nilkat väsyvät, janottaa. On helpompaa uskoa tarinoita kansanluonteesta. Syntyy kudelma, joka ei olekaan ihmisen suunnittelema vaan aivan samaa, näennäisen sattumanvaraista kieltä luonnon kudelmien kanssa. 22.55 Äänitarina. Niin pieniä ja jopa vielä pienempiä, horjuvia, hapuilevia ja välillä kolhuilla ja ymmällään. 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 06.24 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.57 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Päivän mietelause 07.28 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 11.00 Narrin aamulaulu 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 Yle radio 1 15.3.–21.3.2018 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana oopperalaulaja ja laulupedagogi Johanna Tuomi. 18.00 Romano mirits 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 19.40 Väliajalla haastateltavina illan taiteilijoita 20.05 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.00 RSO:n Myöhäisillan kamarimusiikissa kuultua 21.30 Maailmanpolitiikan arkipäivää 21.50 Musiikkihetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.57 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Päivän mietelause 07.28 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 10.45 Musiikkihetki 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Naisia huipulla 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riikan tähtitarha: Vieraana kansanmuusikko Maija Kauhanen 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Aristoteleen kantapää 17.35 Moniääninen Eurooppa 17.55 Ykkösvieras 18.10 Draamanpurkajaiset 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Lapin kamariorkesterin konsertti Hämeenlinnan Verkatehtaalla 20.55 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen Mun luonto TIMO SPARF SUOMALAISET OVAT REHELLISIÄ ja suomalainen rakentaminen laadukasta. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Kuusi kuvaa 18.00 Radio Variaatio. Ai lapsetko. 15.30 Matkakuume. Suomen kieli on uusimman tutkimustiedon valossa virosta irtautunut murre. MAALISKUUTA 2018 007443-1811 TORSTAI YLE RADIO 1 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.57 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Päivän mietelause 07.28 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Mikä maksaa. Suositun historiamyytin mukaan suomalaiset tulivat Volgan mutkasta yhtenäisenä ryhmänä ja puhuivat keskenään suomea. Ajatellaan, että tuon pojan nimi on vaikkapa Joona. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Radio 1 vastaa 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Tämän runon haluaisin kuulla. 40 15. Nykyinen Suomen alue asutettiin monessa vaiheessa ja ihmisiä saapui tänne vähän sieltä sun täältä. 20.00 Etnoilta: Sydänjuurilla 21.00 Etnoilta: Keinuva talo 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Horisontti 22.50 Draamanpurkajaiset 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen. Joona luistelee tyhjän kentän poikki kysymään isältään, saako pitää löytämänsä kiekon. Aino Kallas Marokon lumoissa 15.50 Äänitarina. Ne lomittuvat kentän lukemattomiin muihin piirtoihin ja kaatumisiin. Hassu kysymys. Emmehän me tiedä; kaikki on vielä edessä. Lopullinen ratkaisu 5.2 18.48 Etnohetki 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05–23.05 Avaruusromua 23.10–06.00 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.57 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Päivän mietelause 07.28 Hyvää huomenta 07.30 Ykkösaamu 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Euroopan valot 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Valkoista valoa: Tulevaisuuden toivot 17.50 Valomusiikkia 18.10 Äänitarina. 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Tarinatarha 08.30 Musiikkihetki 08.45 Romano mirits 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 09.55 Merimaskun kirkon kellot kutsuvat 10.00 Jumalanpalvelus Merimaskun kirkosta 11.00 Jumalanpalvelus Sotkamon Helluntaiseurakunnasta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Horisontti 12.50 Draamanpurkajaiset 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri esittää: Luutnantin sydän, osan 3/3. Hellsinki 2017. Lauseet ovat lämmittäviä mutta eivät pidä paikkaansa. Hellsinki 2017. Mitä välii – täältä tullaan!”. 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Euroradion konsertti-ilta 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen 21.40 Venuksen koulu – kulttuurin seksihistoriaa: Turvasana 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen. Väsymys unohtuu. Pakko vähän makoilla kentän reunan penkalla ja syödä salaa ihan pienet maistiaiset tuoreesta lumesta. 18.15 Viikon luontoääni: mustavaris 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radioteatteri esittää: Luutnantin sydän, osan 3/3. Tuliko Joonasta Real Madridin laitapakki. Melko vaikeaa se olisi, niin paljon eroaa hämäläinen fiktio savolaisesta valheesta. Jäätikköseikkailu 1916. Joonan luistinten mutkittelevat piirrot ovat hänen tekemiään, kaatumisläiskät hänen. LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.57 Hyvää huomenta 07.00 Uutiset 07.02 Hartaita säveliä 07.15 Aamuhartaus 07.25 Päivän mietelause 07.30 Aamusoitto 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Aamun kirja 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Puisevia tarinoita 10.20 Musiikkia parrasvaloista 10.35 Aristoteleen kantapää 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Radio 1 vastaa 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Moniääninen Eurooppa 12.50 Kuuluttajan vieras: Radio Suomen soundipäällikkö Petri Alanko 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Dickie Dick Dickens, osa 6/16. Hangesta pilkottaa jääkiekon kulma. Lapsemme koulutetaan homeen vuoksi työmaakopeissa, ja seinälaattojen käpristymisestä kärsivä Finlandiatalo pystytetään säännölllisesti uudelleen