TEATTERI Vinkit näyttämönälkään EU-VAALIT Demokratia vai äärioikeisto TYÖELÄMÄJUMI Aatteellinen krapula 15.2.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 3/ 24 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 24 / 15 . he lm ik uu ta Sodan Suomen ei pidä tuudittautua siihen, että joku tulee meidät kriisissä pelastamaan, Ilmari Käihkö sanoo. TIETOSUOJA TEEMA Kuka hallitsee tietojasi. tutkija PAL.VKO 2024-09 00 74 43 -2 40 3 de_15022024_001.indd 1 de_15022024_001.indd 1 6.2.2024 9.15 6.2.2024 9.15
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! YHTEYTESI EUROOPPAAN Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Tilaa uutiskirjeet, ollaan yhteydessä: miapetra.fi eeroheinaluoma.fi Demokratia vai vallankumous -tapahtuma Maanantaina 19.2.2024 klo 17 – 20, Keskustakirjasto Oodin Maijansalissa de_15022024_002.indd 1 de_15022024_002.indd 1 31.1.2024 9.33 31.1.2024 9.33
Kansallisteatterin kirjailevat siskot. HELMIKUUTA 2024 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TYÖELÄMÄ KOLME KROHNIA ANALYYTIKKO Työntekijän oikeuksien takaraja lähestyy. Karua ja ikävää faktaa sodasta. KASVO KULTTUURI ILMIÖ de_15022024_03.indd 3 de_15022024_03.indd 3 2.2.2024 15.54 2.2.2024 15.54. 3 Demokraatti 3/ 24 30 14 38 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 15
Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Osalle oikeistolaisia jäi aikamoinen krapula edellisestä porvarihallituksesta. 14 22 BROILERI Minullakin on tunteet JOONA RÄSÄNEN Poliitikko + TEEMA Tietosuoja 53 5 6 8 11 12 14 21 22 25 26 28 30 36 37 38 44 48 61 62 65 66 de_15022024_04.indd 4 de_15022024_04.indd 4 7.2.2024 11.38 7.2.2024 11.38. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 29.2. www.demokraatti.f i Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Teatteri: Kolme sisarusta Teatteri: 10 kehotusta Teatteri: Ennen oli pidemmin Liikkeen etuvartiossa: Mikkel Näkkäläjärvi Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Emilia Kangaskolkka IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Ilmari Käihkö Kolumni: Mikko Majander Kasvot peilissä: Anna-Kristiina Mikkonen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 3/ 24 POLITIIKKA KULTTUURI / TEATTERITEEMA Pääkirjoitus: Tuo ihana tekosyy Viikon kuva: Gazan hätä jatkuu Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Noora Kettunen D-analyysi: Työrukkanen D-ilmiö: Ei uutta lakkorintamalta Turpokäräjät: Pelko on aseeni Eläinten oikeudet: Broileririita D-kolumni: Meri Valkama Britannia: Ei karismaa, kiitos EU: Demokratia vai äärioikeisto. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa
Heidän syrjäytymisensä kierre periytyy nykyisillekin sukupolville. Hän keventää suurituloisten verotusta, ja innostaa rikkaita rikastumaan entisestään. Lontoon Citystä kasvoi maailman rahoitusja sijoitustoiminnan keskus, ja sinne tulvineista puhtaista ja likaisista miljardeista valui valtiollekin elvytysrahaa. Purrakin vieroksuu politiikassa empaattisuutta. Nyt hän on taas muotia meilläkin: perussuomalaiset rakentavat valtiovarainministeri Riikka Purralle Thatcher-imagoa. U seimmilla 1980-luvulla eläneillä on joku käsitys Margaret Thatcherista (1925– 2013), Britannian pää ministeristä joka antoi nimensä thatcherismina tunnetulle talousajattelulle. de_15022024_05.indd 5 de_15022024_05.indd 5 7.2.2024 9.31 7.2.2024 9.31. Erojakin on: natsi-Saksan uhkaa lapsena kokenut Thatcher suhtautui jyrkän paheksuvasti äärioikeistolaisuuteen, eikä hän sallinut edes vitsailua fasismin käsitteillä. Tässä kaanonissa Thatcher/Purra on rautarouva, joka siivoaa tehottoman julkisen talouden, yksityistää yhteiskunnan palvelut ja katkaisee valtion holtittoman velaksi elämisen. Silti suomalaisen poliitikon rinnastaminen historiajulkkiksiin on väsynyt imagotemppu, jolla peitellään politiikan onttouksia. Kun Riikka Purra leikkaa vähäosaisilta vaalipuheidensa vastaisesti, sitä ei tee ”Suomen Thatcher” vaan ihan tavallinen, äänestäjänsä pettävä populistipoliitikko. Harva muistaa, miten Thatcher syrjäytyi puoluejohtajuudesta 1990. Thatcherkin vastusti maahanmuuttoa ”meille liian kaukaisista kulttuureista”. Pahimmillaan maassa oli Thatcherin pääministerikaudella (1979– 1990) työtä vailla kolme miljoonaa ihmistä. Tällaista sampoa ei Suomeen ole tulossa. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Thatcherismi, tuo ihana tekosyy Pääkirjoitus POLIITIKON RINNASTAMINEN HISTORIA JULKKIKSIIN ON VÄSYNYT IMAGOTEMPPU. Vapaan keinottelun tuomat valuuttaja pankkikriisit ajoivat pian maan talouden ruvelle, josta noustiin vasta työväenpuolueen Tony Blairin vuonna 1997 alkaneella valtakaudella. Hän murtaa ay-liikkeen vallan antamalla keskeisten suurliittojen lakkokassojen tyhjentyä vaikka kuukausien työnseisauksissa. KOSKA SAARIVALTION talous lähti 1980-luvulla tällä koirakoululla kohisten kasvuun, persujen spin doctorit vihjaavat, että samaa tekevät Purran lisäsopeutukset Suomellekin. TALOUSIHME ONNISTUI Thatcherille, koska savupiippualojen alasajon vastineeksi rahamarkkinat vapautettiin. Briteille hintana oli työttömyyden valtava nousu, julkisten palveluiden laadun mureneminen, kansalaisten alueellinen jakautuminen eteläisiin voittajiin ja pohjoisiin häviäjiin. RIIKKA PURRALLA on toki samoja linjauksia kuin Thatcherilla
6 Demokraatti V iik on ku va A FP de_15022024_06.indd 6 de_15022024_06.indd 6 7.2.2024 9.03 7.2.2024 9.03
Mahdollinen tulitauko tuo hetken helpotusta gazalaisten hätään. YK kertoo, että 85 prosenttia Gazan asukkaista on joutunut pakenemaan kodeistaan taisteluiden vuoksi. 000 lasta on syntynyt Gazassa sen jälkeen, kun Israel aloitti sotatoimet alueella. Israel on raunioittanut Gazan pohjoisosan ja ajanut asukkaat kohti etelää, mihin taistelut keskittyivät. Unicefin mukaan lähes 20. de_15022024_06.indd 7 de_15022024_06.indd 7 7.2.2024 9.03 7.2.2024 9.03. 7 Demokraatti GAZALAISTEN HÄTÄ JATKUU Israel hyökkäsi Gazaan viime lokakuussa
Ennen ja jälkeen hallitusohjelman valmistumisen. Nyt nähdyn kaltaista tyytymättömyyttä ilmeni Halla-ahon mukaan jo viime kesänä, kun hänet valittiin puhemieheksi ensimmäisen kerran. Lä hd e: Ke la Puhemiesprotesti EDUSKUNNASSA ON ollut vakiintuneena käytäntönä äänestää puhemiehiksi puolueiden nimeämiä ehdokkaita. Tosin ne eivät täysin riitä selittämään Halla-ahon heikkoa menestystä. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppuraisen mukaan demariryhmässä käydyn keskustelun perusteella näytti selvältä, että ryhmästä ei löytynyt juurikaan tukea puhemies Halla-ahon jatkolle. Taustalla oli Halla-ahon ja opposition – lähinnä sosialidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreiden – heikot suhteet. – Tämä perustuu nimenomaan hänen antamiinsa näyttöihin puhemiehenä, toimintaansa, jossa oli ryhmän näkökulmasta paljon kritisoitavaa, Tytti Tuppurainen sanoi Demokraatille. Tässä tilanteessa pitää myös muistaa, että hallitus on omilla toimillaan tullut voimalla työmarkkinajärjestöjen tontille ja politisoinut neuvottelujärjestelmän – mistä työnantajat ovat nyt olleet hiljaa. Häviäjiä ainakin on. Poikkeus säännöstä oli aikoinaan muun muassa Sauli Niinistö. – Uskon, että suunnilleen samalta ilmansuunnalta näitä protestiääniä tuli tälläkin kertaa. Kriisin ratkaisu edellyttää johtajuutta ja tahtoa hakea edes joihinkin palkansaajille kriittisiin kysymyksiin järkiratkaisu. Edustajista 36 äänesti tyhjää. Tuppurainen listaa Halla-ahon tukemattomuuden syiksi muun muassa sen, että Halla-aho ei kutsunut viime kesänä eduskuntaa koolle, vaikka oppositioryhmät sitä vaativat. Viime viikolla protestin kohteena oli perussuomalaisten Jussi Halla-aho. Le ht iku va de_15022024_08.indd 8 de_15022024_08.indd 8 7.2.2024 11.49 7.2.2024 11.49. Kuka voittaa lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. LIISA HYSSÄLÄ X:SSÄ Talouspolitiikka on enemmän ilmastonmuutokseen vastaamista, maahanmuuton sallimista ja sopimisen kulttuuria kuin verojen korotuksia ja leikkauksia pienituloisilta. Erilaiset edunvalvojajärjestöt ovat kuitenkin kautta aikain yrittäneet vaikuttaa päättäjiin. – Siinä tuntui ehkä punaisena lankana enemmänkin olevan konfliktin hakeminen kuin itse asiat, jotka nostettiin esiin. Hän sai puhemiesvaalissa alle puolet kansanedustajien äänistä ja tuli valituksi 91 äänellä. KATARIINA MURTO X:SSÄ Työmarkkinakiistassa on vihellettävä peli poikki. – Kyseessä on suljettu lippuäänestys ja jokaisella kansanedustajalla on perustuslain takaama oikeus äänestää hyväksi katsomallaan tavalla, Jussi Halla-aho totesi tuloksesta. HALLA-AHO SYYTTI osaa sosialidemokraateista ”kroonisista” häneen kohdistuneista mielenosoituksista. SIRPA PAATERO X:SSÄ POLITIIKKA Mielenterveyden häiriöt ovat suurin syy suomalaisten pitkille sairauspoissaoloille. Sairauspäivärahaa mielenterveyssyistä saaneiden määrä kasvoi vuonna 2023 ennätyslukemiin, yli henkilöön. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Kukin pysyköön tontillaan V IIK O N LU KU 100 000 Hallituspuolueista ja työnantajaleiristä kuuluu kova naukuna siitä, kuinka ammattiyhdistysliike on tullut poliitikkojen ja vaaleissa valitun hallituksen tontille, kun se yrittää vaikuttaa hallitusohjelmaan. Työmarkkinanäpertelyn sijaan on ratkaistava isot haasteet
9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari KUOLLEET LEHDET KUOLLEET LEHDET Tunteiden roihua Jäinen kuolema Hyvät homo foobikot, ”ei ulkopoliittinen analyysikyky riipu siitä, ketä rakastaa, vaan se riippuu asiantuntemuksesta ja kokemuksesta”, presidenttiehdokas Alexander Stubb totesi, kun hänen kilpakumppaninsa Pekka Haaviston seksuaalinen suuntautuminen nousi keskusteluun viime viikolla. Vastausta ei ole vielä tullut. EU:n ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell kehotti Venäjän voittoon uskovaa Trumpia jakamaan ”maagisen kaavansa”, jolla tämä onnnistuisi. helmikuuta ison mielenilmauksen. Haavisto on kolmatta kertaa ehdolla presidentiksi, ja hän rekisteröi parisuhteensa puolisonsa Antonio Floresin kanssa jo vuonna 2002, ihmettelee Demokraatin väki. Euroissa laskettuna menetys oli noin 5 200 euroa. Syynä oli palkkaerimielisyys neuvotteluissa. Lähi-Tapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaron mukaan hintojen nousu vei keskituloiselta palkansaajalta noin puolentoista kuukauden tienestit. Reaaliansiot kääntyivät taas merkittävämmin nousuun viime vuoden lopulla. Muutos oli nopea, kun vielä vuonna 2021 suomalaisten ostovoima oli ennätysluvuissa. Käytännössä koko maan junaliikenne seisoi lakon ajan. de_15022024_08.indd 9 de_15022024_08.indd 9 7.2.2024 11.49 7.2.2024 11.49. Myös Helsingin Sanomien gallupin mukaan Stubbia äänestävistä 40 prosenttia pitää Haaviston seksuaalista suuntautumista epäsopivana presidentille. Hyvät homofoobikot, elämme jo vuotta 2024. Tulkaa jo nykyaikaan. Sen jälkeen reaaliansiot laskivat seitsemän vuosineljännestä perätysten. Kalliit hinnat PARIN VUODEN ajan suomalaisia hivuttanut inflaatio yhdistettynä hyytyneeseen palkkakehitykseen söi ison osan viime vuoden ansioista. Helsingin yliopiston kansalaisbarometrissa kolmannes vastaajista sanoi, että Haaviston puoliso on syy olla äänestämättä häntä. Asia ei tullut teille edes yllätyksenä. Saksalaiset veturinkuljettajat lakkoilivat tammikuun lopulla liki viikon. Suomalaisten vapaamielisyys osoittautui kerralla pintakiilloksi. Ihan kaikkiin nämä puheet eivät pure. TYÖELÄMÄ TRUMP TALOUS Samaan aikaan Saksassa SUOMESSA ELINKEINOELÄMÄ ja hallitus murehtivat ”kansantaloudelle koituvia kustannuksia”, kun ammattiliitot järjestivät 1. Nyt valitaan Suomelle presidenttiä hänen osaamiseensa perustuen, ei puolison sukupuolen mukaan. Toivottavasti tämä ei laajemmin kerro suomalaisten suhtautumisesta eri vähemmistöihin. Stubb on täysin oikeassa. Keppoisia nämä Suomen mielenilmaukset ovat vaikkapa Saksaan verrattuna, etenkin pituudeltaan. Samaan aikaan Yhdysvalloissa YHDYSVALTAIN EX-PRESIDENTTI ja toistaiseksi republikaanien esivaaleissa voitosta voittoon edennyt Donald Trump on luvannut lopettaa Ukrainan sodan 24 tunnissa, jos hänet valitaan uudestaan presidentiksi. Vanhat asenteet istuvat meissä edelleen tiukasti. Viimeksi ostovoima heikkeni yhtä paljon 1957
Minkä nimisen mielenosoituksen SAK ja STTK järjestävät 1. Kuka johtaa eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa. 4. Uutisista tuttu rakennus, mutta mikä. PAKOLAINEN VAI ALIEN. Hallituksella on edessä rapsakka kehysriihi huhtikuussa. Hallitus oli jo aiemmin ilmoittanut kuuden miljardin euron sopeuttamistoimista vuoteen 2027 mennessä. 10. 10 Demokraatti PÄTKÄT 10 VIS V 1. de_15022024_10.indd 10 de_15022024_10.indd 10 7.2.2024 11.14 7.2.2024 11.14. Mikä oli Suomen maineikkain yritys 2023. 8. Minä vuonna eurovaaleihin lähtevä Anna-Maja Henriksson valittiin RKP:n puheenjohtajaksi. Suomea uhkaa EU:n liiallisen alijäämän menettely, jos julkisen talouden alijäämä ylittää kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. Kuka juoksi ensimmäistä kertaa mailin alle 4 minuutin. Mikä oli Myanmarin edellinen nimi. Minkä tutun linnun tieteellinen nimi on parus major. Lisäsäästöjen löytäminen tässä taloustilanteessa – ja jo tehtyjen leikkauksien päälle – on äärimmäisen haastavaa. helmikuuta Helsingin Senaatintorilla. Kuka suomalainen mursi Vladimir Putinin solisluun vuonna 1994. 5. 3. Vaarana on, että säästötoimilla jälleen kerran heikennetään entisestään Suomen taloustilannetta. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen varoitti, että uuden kolmen miljardin lisäsopeutuksen lisäksi pitää vielä tämän vaalikauden aikana mahdollisesti raapia jopa kaksi miljardia euroa lisää valtiontalouden korjaamiseksi. Tähän saakka kokoomus on linjannut, että sopeuttamistoimet tehdään pääosin säästöinä, veroja korottamatta. 2. Kuka nykyisistä kansanedustajista on voittanut olympiamitalin. Oma roolinsa säästösopassa on EU:n komissiolla. Eikä tässä vielä kaikki. 9. Oik eat vas tau kse t: 1) Kim mo Kilj une n (sd .) 2) Faz er 3) Bur ma 4) ark kip iis pa Joh n Vik str öm jal kap allo -ot telus sa 5) Tali tia ine n 6) Yhdys val tai n kon gre ssi tal o, Cap ito l bui ldi ng 7) 20 16 8) Mar ko Ase ll (sd .) 9) STO P nyt ! 10 ) Rog er Ban nist er 195 4 MAAILMAN TILA • Valtiontalouden lisäsäästöt Eikä tässä vielä kaikki S uomen talous on hallituksen arvioita heikommassa kunnossa. Vai sekä-että. Nyt tämä kokoomuksen pyhä mantra todennäköisesti saa kyytiä. 7. Pari viikkoa sitten valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi, että jo tällä vaalikaudella voidaan tarvita valtiontaloudessa uudet jopa kolmen miljardin euron säästöt. VIIKON MEEMI AFP / John Moore 6
Vaalikampanjassa Jutta Urpilainen nosti ihanasti esiin sitä Tarja Halosen viestiä, että lasikattojen rikkominen on tärkeää, mutta pitää varmistaa, että joku seuraa perässä. On innostavaa päästä katsomaan asioita eri vinkkelistä. Mikä huolettaa vuonna 2024. Se on järjestöllisesti iso asia ja ponnistus. Hallituksen leikkaukset vaikuttavat tosi vahvasti naisiin – esimerkiksi työllistymiseen ja palkkakehitykseen. Mikä luo toivoa. Päästään tekemään EU-vaaleja ja meillä on liittokokous syksyllä. Tytöt, naiset ja terveys -aamukahvit ovat lyhyitä puolituntisia Teams-tapaamisia terveysteeman ympärillä. Äärioikeiston nousu, poliittisen keskustelun koventuminen. Mielenkiintoista. Millaista oli siirtyä Savo-Karjalasta valtakunnan kuvioihin. Huolehdimme, että ne pysyvät muistissa ja mukana. Helmikuussa alamme testata uutta konseptia. Olen saanut laajat verkostot ympäri Suomen ja maailmaltakin. Asiat ovat tavallaan aika samantyyppisiä, mutta näkökanta laajenee, kun ei voi ajatella vain alueellisesti. Miksi. 11 Demokraatti Demarinaisten poliittisena suunnittelijana. Mitä uutta on Demarinaisten agendalla. Sitä me teemme – se luo toivoa, että työllämme on merkitystä. Mikä meno, Demarinaisten toiminnanjohtaja Noora Kettunen. DeDemarinaiset auttaa naisia rikkomaan lasikattoja. Asiantuntija alustaa, sitten keskustellaan. Hyvä meno, on innostusta keväästä, syksystä – meillä on varsin iso vuosi tulossa. Lempeä. Se, että ollaan valmiita kyseenalaistamaan fundamentaalisia ihmisoikeuskysymyksiä. Olen toiminut aiemmin Savo-Karjalan Demarinuorten järjestösihteerinä, Sanna Marinin kabinetin koordinaattorina ja Lasikatot säpäleiksi Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuva Nora Vilva ja iStock OLEMME OMIEN TEEMOJEMME ERITYISASIANTUNTIJOITA. Yllättävä puheenvuoro toiminnanjohtajalta: tosi tärkeä! Olemme omien teemojemme erityisasiantuntijoita. marinaiset pitää tasa-arvopolitiikan asian tuntijana yllä keskustelua ihmisoikeuksista sekä naisja tyttöerityisistä asioista. Kauris on voimakas, muut huomioon ottava rauhanrakentaja. Aloitit toiminnanjohtajana syksyllä, mitä eväitä olet saanut siihen aiemmista töistäsi. de_15022024_11.indd 11 de_15022024_11.indd 11 31.1.2024 14.53 31.1.2024 14.53. Ymmärrystä järjestötoiminnasta, mutta myös politiikan tekemisestä – millaisista ihmisille tärkeistä asioista meidän pitäisi puhua. Voimaeläimesi on kauris. Se on ystävällinen ja luonnonläheinen. Millainen merkitys sd-järjestöillä on puolueelle
Työministeri Arto Satonen (kok.) on hallituksen työrukkanen ja rautanyrkki palkansaajien suuntaan. Kovinta poliittista valtaa Suomessa käyttävä pääministeri Petteri Orpo (kok.) on kommentoinut tilannetta varsin vaisusti ja samoilla sanoilla. Vielä ensimmäisellä kierroksella he joutuivat kommentoimaan työmarkkinatilannetta – tosin varovaisin sanakääntein – kun muut ehdokkaat ottivat asiaan railakkaammin kantaa. Mielenilmaukset jatkuvat, mahdollisesti laajenevat yleislakoksi, ellei hallitus suostu neuvottelupöytään palkansaajajärjestöjen kanssa. Milloin mielenilmausten hinta ylittää yritysten kipurajan. Myös valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on Orpoa aktiivisemmin ottanut kantaa mielenilmauksiin ja painottanut tässä yhteydessä taloussäästöjen tarvetta. Ja mikäpä on keskittyessä muihin asioihin kuin mahdollisesti koko Suomen seisauttaviin mielenilmauksiin. Laita musta kuvapalkki kohdalleen vasempaan marginaaliin kun nostat pohjan kirjastosta! (yläosa leikkausvaraan) Otsikko ohut 40 > KESKITÄ! Ingressi pieni > KESKITÄ! ANF 5 Leipis Uuden kappaleen alkuun Leipis 1 kpl CAPS Poiminta viivoilla, mahdollisimman vähän tavutuksia analyysi de_15022024_12.indd 12 de_15022024_12.indd 12 7.2.2024 9.39 7.2.2024 9.39. Vaikka helmikuun alun mielenilmausta voi pitää poliittisena lakkona, kohdistuu se voimalla hallituksen lisäksi myös työnantajiin. Tämän tietää myös ammattiyhdistysliike. Heistä ammattiliittoihin kuuluu yli 1,8 miljoonaa. ORPON HALLITUKSESTA on tullut työmarkkinaosapuoli, mutta Orpon liikkumavara on nyt olematon. Siitä huolimatta voi sanoa, että elinkeinoelämä on työmarkkinaneuvotteluiden aloittamisessa se suurempi jarrumies. Näkemykset voivat muuttua, jos mielenilmaukset jatkuvat ja niiden hintalappu kasvaa. Orpon hallituksesta on tullut työmarkkinaosapuoli. Tilanteesta ulospääsyä mietittäessä kannattaa muistaa STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan sanat Demokraatin haastattelussa: ”Kun näistä keskeisistä kiistanaiheista neuvoteltaisiin ja kaikki poistuisivat neuvotteluista yhtä tyytymättöminä, siitä voisi syntyä sellainen kompromissi joka pelastaa paljon.” TYÖMARKKINAKIISTA OLI vaikea myös toiselle kierrokselle päässeille presidenttiehdokkaille Alexander Stubbille ja Pekka Haavistolle. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Stubb ja Haavisto painottivat, että työmarkkinatilanne ei kuulu presidentin tehtäviin tai valtaoikeuksiin. Totta, presidentin kannattaa olla varovainen, kun kyse on asioista, joista hallitus päättää. ORPON VETÄYTYMISEN ymmärtää, kun lukee hallitusohjelmaa. S enaatintorilla osoitti helmikuun alussa mieltään 13 000 suomalaista SAK:n ja STTK:n jäsenliittojen suurmielenosoituksessa. Arvioiden mukaan tuolloin lakossa oli noin 300 000 palkansaajaa. Kyseessä ovat todennäköisesti 2000-luvun suurimmat lakot. Työmarkkinakiistassa on osaltaan kyse arvojohtamisesta. Yritysten työrukkanen PÄÄMINISTERI ORPON LIIKKUMAVARA ON NYT OLEMATON. He ovat eri yhteyksissä painottaneet, että neuvottelut ovat turhia. Kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen asia, sillä se koskee suurta joukkoa suomalaisia. Mutta Stubb ja Haavisto olivat markkinoineet itseään arvojohtajina. Hallituksen ja elinkeinoelämän edustajat ovat hakeneet eroja tavoitteistaan eli yrittäneet selittää, että hallitusohjelma on oikeasti hallituksen oma ja ihan itse kirjaama. Se on pitkälti kirjaus elinkeinoelämän toimijoiden pitkäaikaisista tavoitteista. Palkansaajia on Suomessa noin 2,3 miljoonaa. Toistaiseksi työnantajat ovat pysyneet hyvin rintamassa
Investoinnit ovat romahtaneet etenkin yli 500 hengen yrityksissä. Määrä kasvoi viime vuodesta noin 300:lla. de_15022024_13.indd 13 de_15022024_13.indd 13 6.2.2024 15.39 6.2.2024 15.39. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Puolustusvoimat Lähde: Puolustusvoimat Arvostamme suomalaista työtä. % Suomen tavoitteena on nostaa kansantalouden t&k-menot 4 % bkt:sta vuoteen 2030 mennessä. Reservistä pako Helmikuun alussa Puolustusvoimien reservistä erosi viikossa 700 henkeä. G ra fii kk a: A rja Jo ki ha o / Ku va : iS to ck / Lä hd e: Ti la st ok es ku s ja EK :n In ve st oi nt iti ed us te lu 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 E 20 24 E 25 20 15 10 5 Teollisuuden investointiaste 2000–2024 syksyllä 2023, % Päivitetty 18.1.2024 Tutkimusja kehittämismenot Kiinteät investoinnit T&K-investoinnit ovat nyt 2000-luvun pohjalukemissa. 13 Demokraatti Vapaaehtoisuus Yli 1. Vuonna 2023 reservistä erosi yhteensä 1 651 henkilöä. 500 naista haki tammikuussa vapaaehtoiseen asepalvelukseen. D EM O G RA A FI Teollisuus on laiska investoija Suomessa teollisuuden investointiaste, etenkin tutkimusja kehitysmenoissa, on nyt ennätyksellisen pieni. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista
14 Demokraatti PITKÄ KRAPULA Tilanne työ markkinoilla on jumissa. ILMIÖ Teksti Simo Alastalo, Johannes Ijäs, Petri Korhonen, Heikki Sihto Kuvat Mikko Huotari, Arja Jokiaho de_15022024_14.indd 14 de_15022024_14.indd 14 7.2.2024 9.59 7.2.2024 9.59. Mutta onko hallituksella edes mahdollisuutta kompromissiin, kun hallitusohjelma on elinkeino elämän pitkäaikaisten tavoitteiden täyttymys
de_15022024_14.indd 15 de_15022024_14.indd 15 7.2.2024 9.59 7.2.2024 9.59. 15 Demokraatti ONKO HÖTTÖISTEN TOIVEIDEN TAKIA JÄRKEÄ AJAA MAA YRITYKSILLE KALLIISIIN LAKKOIHIN
Meiltä ei lähde viestiä, että hallitus peruuttaisi tavoitteistaan. Häkämies uskoo monien tahojen yllättyneen, kun työmarkkinajulkisuus ei ole heikentänyt hallituksen kannatusta. – Olemme tilanteensa, jossa hallitus katsoo voimansa tunnossa, kuinka isot muskelit sillä on. – Totta kai se tulee kalliiksi yrityksille ja työpaikoille. Mutta voiko hallitusohjelma tulla liian kalliiksi yrityksille, jos mielenilmaukset jatkuvat. Siihen olisivat varmasti valmiita sekä työnantajat että työntekijät. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies toistaa kysyttäessä saman asian. HELSINGIN YLIOPISTON tutkijatohtori Timo Harjuniemi arvioi, että hallituksen on nykytilanteessa erittäin vaikea perääntyä tavoitteistaan. Elinkeinoelämän puolelta muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto on monessa yhteydessä antanut ymmärtää, että se ei hyväksy hallitusohjelman avaamista. Myös keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska näkee, että hallitus ajaa työmarkkinauudistuksiaan eteenpäin ideologisin perustein. 16 Demokraatti D-ILMIÖ DP:n kansanedustaja Joona Räsänen sanoo, että hänen oma sekä hallituspuolueiden ja elinkeinoelämän vaikuttajien kanssa keskustellessa syntynyt tulkintansa on, että kovimmille oikeis tolaisille on jäänyt ”aikamoinen krapula” edellisestä porvarihallituksesta. – Elinkeinoelämä kuten todennäköisesti hallituskin ovat nyt valmiita pelaamaan kaikki tai ei mitään -peliä. Hän arvioi, että kovin paine pitää kiinni hallitusohjelmasta tulee elinkeinoelämän suunnalta. Tämä tulee suomalaiselle yhteiskunnalle järjettömän kalliiksi ja rikkoo järjestelmää, joka on suhteellisen toimiva. Emme näe tässä taloudellisessa tilanteessa sellaista vaihtoehtoa, että hallituksen tavoitteet vesittyisivät. – Todennäköisesti aika moni elinkeinoelämän taho pettyisi, jos hallitus aloittaisi keskustelut palkansaajaliikkeen kanssa sillä aikomuksella, että näitä tavoitteita vesitettäisiin, Timo Harjuniemi sanoo. – Silloin järki voitti ja palattiin neuvottelupöytään ja saatiin ratkaisu aikaiseksi. Mutta me EK:ssa ymmärrämme uudistusten välttämättömyyden. Hän uskoo sen päässeen vaikuttamaan merkittävästi hallitusohjelmaan. He katsovat, että Sipilän hallituksen aikana ei kyetty muokkaamaan riittävästi työelämää. – Pikemminkin voisi sanoa, että jos hallitus vetäytyy päätöksistään, se vaide_15022024_14.indd 16 de_15022024_14.indd 16 7.2.2024 9.59 7.2.2024 9.59. He haluaisivat hoitaa asioita keskitetysti, mutta se ei enää tämän päivän työelämässä kaikissa asioissa toimi. Tähän meillä ei ole lisättävää, Jyri Häkämies sanoo. – Ymmärrän, että tämä on ay-liikkeelle todella kova pala. – Tukeudun siihen, mitä hallitus on sanonut, neuvottelupöytää ei avata, mutta asioiden kolmikantainen valmistelu etenee yksitellen. Voi olla, että perussuomalaiset ovat ajatelleet, että menevät vielä kokoomuksestakin oikealta ohi. Kaikki hallituksen esitykset eivät ole keskustalle myrkkyä. Puolue kannattaa työrauhalainsäädännön uudistamista ja pyrkimyksiä edistää paikallista sopimista. Nyt kun valtiovarainministeriä on kuunnellut, ei hänellä oikein ole ollut ymmärrystä perinteiselle konsensukselle ja sopimisen kulttuurille. Joustoja haetaan paikallisesti puolin ja toisin. Ay-liike ei voi niitä hyväksyä
– Onko höttöisten toiveiden takia järkeä ajaa maa yrityksille kalliisiin lakkoihin, Löfgren kysyy. Vuorelma uskoo, että sopukin on vielä mahdollinen. Ennen vaaleja perussuomalaiset vielä vastusti pienituloisiin kohdistuvia säästöjä. AKAVAN PUHEENJOHTAJA Maria Löfgren kuvaa työmarkkinoiden ja Suomen tilaa työmarkkinakriisin lisäksi hätätilaksi. VASEMMISTON SUURI KYSYMYS ON, MIKÄ TAI KUKA ON SEN YDINÄÄNESTÄJÄ. Hän toivoo sillä puolen järjen voittavan ja todettavan, että jatkuva epävarmuus ei tee hyvää bisneksessä. TYÖMARKKINASOLMUN RATKAISUA mietittäessä Joona Räsänen laittaisi enemmän toivonsa Petteri Orpoon kuin Riikka Purraan. Samalla on laskettu, että seuraamusten hinta kannattaa nyt maksaa. Uskon osapuolten seuraavan, mitä tapahtuu ja tuleeko yhteiskuntaan epävakautta. Suomessa voi olla edessä radikaali ajanjakso, jos hallitus ei muuta linjaansa, Löfgren pohtii. Löfgren pohtii, mitä työnantajat oikeasti laskevat hyötyvänsä hallituksen ajamista työelämämuutoksista – ja mikä hinta niistä ollaan valmis maksamaan. Se osoittaa, miten nopeasti puolue voi muuttaa poliittisen luonteensa, Vuorelma sanoo. – Itse olen puhunut perussuomalaisista oikeistopopulistisena puolueena, mutta nyt se on jo aika vahvasti radikaalioikeistolainen. Hän sanoo perussuomalaisten siirtyneen kauas Timo Soinin vennamolaisesta keskustapopulismista. Voi olla, että tilanneanalyysit vielä muut tuvat. Harjuniemi sijoittaa perussuomalaiset poliittisessa järjestelmässä uusliberalistiseen nurkkaan. – Edessä ovat ennennäkemättömän vaikeat palkankorotusneuvottelut. Hän pitää Orpon hallituksen ohjelmaa jatkumona Sipilän hallitukselle. Tuolloin hallitus joutui peräytymään. Samalla hän muistuttaa, että se olisi poliittinen arvovaltatappio hallitukselle. Puolue käy läpi isoa ideologista muutosta. – Tämä saattaisi synnyttää myös hallituksessa erilaista pohdintaa, että olisi syytä hakea neuvottelemalla ratkaisu. – Kyllä sillä puolella on tiedetty, että rähinää tulee. de_15022024_14.indd 17 de_15022024_14.indd 17 7.2.2024 9.59 7.2.2024 9.59. Silloin mitataan uudelleen hallituksen toimien hinta koko yhteiskunnalle. Orpon hallitus on homogeenisempi, kun perussuomalaisetkin ovat vahvasti uudistusten takana, Johanna Vuorelma sanoo. Vuorelma sanoo kokoomuksen pelaavan pitkää peliä, se jatkaa siitä, mihin Sipilän hallituskaudella jäätiin. Peräytyminen olisi pettymys myös elinkeinoelämälle. – Sipilän hallitus haastoi voimakkaasti suomalaista korporatismia ja sopimusyhteiskuntaa. Puolue myös puhui nykylinjaa nuivemmin työelämään kohdistuvista heikennyksistä. – Ammattiyhdistysliikkeen mielenilmaukset ovat järjestäytynyttä toimintaa. 17 Demokraatti kuttaisi negatiivisemmin sen kannatukseen, Häkämies arvioi. Hän pitää hallitusohjelman avaamista yhtenä ratkaisuina työmarkkinoiden umpisolmuun. TIMO HARJUNIEMI pitää perimmäisenä syynä työmarkkinoiden pattitilanteeseen sitä, että elinkeinoelämä ja hallitus ovat laskeneet, että niiden kannattaa ottaa harkittu ja tietoinen eskalaation riski ajaakseen työmarkkinoille haluamansa rakennemuutoksen. Timo Harjuniemen mielestä perussuomalaisten vaalipuheita voi pitää kyynisenä vaaliretoriikkana ja takinkääntönä, mutta uskoo nykytilanteessa näkyvän myös puolueessa edelleen käynnissä olevan murroksen. Räsänen näkee, että tilanne on osin myös suurimpien yritysten toimitusjohtajien, hallitusten puheenjohtajien ja keskeisimpien omistajien käsissä. Politiikan tutkija Johanna Vuorelma jakaa Harjuniemen käsityksen. Esimerkiksi maahanmuutossa osaajakysymys on nostettu uudelleen pöydälle tarkasteltavaksi. – Tilanne ei ole täysin lukossa. Hän uskoo, että ensi syksynä alkava työmarkkinakierros voi vielä tuoda lisäpainetta. VALTIOVARAINMINISTERIPUOLUE perussuomalaiset ajaa hallituksessa vähintään yhtä tiukkaa työmarkkinaja talouslinjaa kuin kokoomus. Hän pelkää, että hallituksen suunnittelemat miljardien lisäsopeutukset repivät yhteiskuntaa vielä lisää. Myös Johanna Vuorelma pitää perussuomalaisten roolia hallituksessa kiinnostavana. Hän muistuttaa hallituksen työllistämiskeinot kyseenalaistaneista selvityksistä. Olen varma, että työelämäkysymyksiä ja uudistustarpeita, joita meillä eittämättä on, olisi mahdollista saada sovittua myös työnantajien ja palkansaajien kesken. Perussuomalaisten ideo loginen murros poliittisella kentällä on merkittävä Suomessa mutta myös Euroopan tasolla. Monissa muissa Euroopan maissa mielenosoitukset ovat välillä aika hurjia, Maria Löfgren sanoo. Kritiikkiä on tullut muun muassa puutteellisista vaikutusarvioinneista. Mutta meillä on paljon sellaisia toimijoita, jotka eivät ole samalla tavalla organisoituja
Puolue hyötyy myös turvallisuuspoliittisesta jännitteestä; työmarkkinakysymykset jäävät puolueessa sen varjoon. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jani Mäkelän mielestä ay-liikkeen varsinaisena maalitauluna on työelämämuutosten sijaan hallituksen kokoonpano, ja tähän keskittymällä se teki kohtalokkaan virheen. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Työmarkkinavääntö ei ole näkynyt merkittävästi perussuomalaisten kannatuksessa. PERUSSUOMALAISET EI ole ainoa puolue joka kipuilee oman linjansa ja kannattajakuntansa murroksen kanssa. Tilanne on sama, tosin osin päinvastainen, esimerkiksi SDP:ssä. Mäkelän mielestä on epärealistista uskoa, että mikään hallitus – tämä tai edes joku seuraava – muuttaisi omia ohjelmiaan tai lainsäädäntösuunnitelmiaan ulkopuolisten toimijoiden painostuksesta. Harjuniemi uskoo perussuomalaisten kulttuurisotimisen ja identiteettipolitiikan osaltaan muokanneen puolueen kannattajakuntaa uudistuksille myönteisemmäksi, vaikka hallitusohjelma olisi heidän intressiensä vastainen. Nyt nähdään, että tämä prosessi on epäonnistunut surkeasti, Jani Mäkelä sanoo. Paljon on myös duunarikonservatiivista ajattelua ja ymmärrystä, jossa nähdään, että uudistukset ja julkisen puolen tuloleikkaukset ovat välttämättömiä. MYÖS AMMATTIYHDISTYSLIIKE joutuu miettimään uutta rooliaan – etenkin, jos hallitus ei taivu mielenilmauksien edessä. de_15022024_14.indd 18 de_15022024_14.indd 18 7.2.2024 9.59 7.2.2024 9.59. Se tulee niin lähelle ihmisten arkea, että voi synnyttää suurempaa epäluottamusta poliitikkoihin. – Ay-liike teki itsestään politiikan osapuolen ja yritti lähteä murtamaan hallituskokoonpanoa romahduttamalla perussuomalaisten kannatusta. Harjuniemi uskoo hallitusohjelman tavoitteiden sopivan monen nykyperussuomalaisen ajatteluun. Varmasti osa on ärtynyt hallituksen toimista. – Poliittinen jako ei enää kulje palkansaajan ja yrittäjän tai pääoman välillä. Harjuniemi muistuttaa perussuomalaisten olevan yhä myös suosittu duunaripuolue. Tätä roolia haastavat myös liittojen pienenevät jäsenmäärät. – Vasemmiston suuri kysymys on, mikä tai kuka on sen ydinäänestäjä. Se kohtaa Riikka Purran kuvaaman uuden fiskaalikonservatiivisen ja radikaalin linjan, jolla muutetaan suomalaista hyvinvointi valtiota. – Perussuomalaisten niin sanottu duunariporukka ei ole mikään homogeeninen ryhmä. – Vasemmisto ottaa edelleen ehkä liiankin annettuna sen, että perinteisesti ajatellussa duunariporukassa materiaaliset intressit kanavoituvat jonkinlaiseksi poliittiseksi ideologiaksi. Vuorelman mielestä muut asiat ovat puolueen kannattajille tärkeämpiä. Mäkelä epäilee, ettei ay-liike ole uskaltanut laskea hintaa sille vaihtoehdolle, että hallitus ei taivukaan lähiviikkojen lakkoiluun. – Sote on tällainen asia. Jos nykyiset lakot eivät johda tulokseen, kauanko lakkoja voidaan venyttää – ja missä kohtaa lakkokassat palavat pohjaan. Hän kutsuu sosialidemokratian paradoksiksi sitä, että palkansaajalla voi olla varaa korkeaan elintasoon ja kulutuskulttuuriin, mutta samalla elämästä nauttivalla ihmisellä hiipuu kiinnostus sosialidemokraattisen aatteen ytimessä oleviin isoihin kysymyksiin. Hänen mielestään kyse ei nytkään olisi pelkästään kokoomuslaisen pääministerin asemasta. – Mitä sen jälkeen. Timo Harjuniemi sanoo perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran onnistuneen hyvin puolueen uuden linjan sanoittamisessa. Puolueesta on tullut aiempaa yrittäjämielisempi ja talousliberaalimpi. Johanna Vuorelma pitää olennaisena kysymyksenä sitä, miten ammattiyhdistysliike saa nuoret toimintaan mukaan. Liittojen mielikuvaa pitäisi pystyä päivittämään, puhua nuorille 2020-luvun ammattiyhdistyskysymyksistä. – Haaste on poliittisen toiminnan pirstaloituminen ay-liikkeen kulta-ajoista. – Jäljellä on vielä jäämää soinilaisesta perinnöstä. – Se olisi parlamentarismin kannalta melkoinen kriisi, jos hallitus taipuisi tällaiseen – eikä pelkästään yhden puoluejohtajan vaan politiikan kokonaisuuden kannalta. Se ei pelkää tehdä koviakaan uusliberalistisia talousja sosiaa lipoliittisia uudistuksia, joilla se uskoo lisättävän työvoiman tarjontaa ja työmarkkinoiden joustavuutta. SDP:ssä ei ehkä ole nähty muutosta, Timo Harjuniemi sanoo. Työntekijäkentän sisällä on esimerkiksi yksityisen sektorin duunareita, jotka voivat kokea joutuneensa ylläpitämään vähän pöhöttyneeksi koettua julkista sektoria. MITÄ PERUSSUOMALAISET itse ajattelevat työmarkkinariidasta ja puolueen roolista siinä
Tämä olisi signaali myös hallitukselle sen jatkotoimia varten. Aina on tarvittu työntekijöiden vastavoima, niin vahva ammattiyhdistysliike kuin vasemmistokin, Harjuniemi muistuttaa. de_15022024_14.indd 19 de_15022024_14.indd 19 7.2.2024 9.59 7.2.2024 9.59. – Tästä räikein esimerkki on vuodesta 1946 saakka voimassa ollut työrauhalainsäädäntö. Siinäkin pato kasvoi, ja nyt hallitus otti ohjat käsiin. – Niissä hävisi parlamentarismi, joka hyväksyi muiden tekemät päätökset. EK:N JYRI HÄKÄMIES muistuttaa, että Suomessa on ollut aiemminkin isoja työmarkkinariitoja, muun muassa Sipilän hallituksen aikana. SDP:n Räsänen näkee hallituksen tavoitteet paljon raadollisempina kuin Häkämies. Räsänen kuvaa oikeiston ajamaa muutosta systeemiseksi, eli palkansaajaliikkeen asema pyritään saamaan nyt pitkäksi ajaksi heikommaksi kuin tänä päivänä. – Jos hyvinvointivaltion kannalta merkittävä instituutio, kuten ammattiyhdistysliike heikkenee, vaikuttaa se tuleviin reformeihin ja lainsäädäntöön. Häkämies sanoo ajan ajaneen yli isoista keskitetyistä ay-liikkeen ja työnantajien kesken solmittavista ratkaisuista, jotka hallitus sitten hyväksyi. Nyt varmasti tuntuu vaikealta, mutta kyllä tästäkin tilanteesta vielä päästään yli. Kyse on yrityksestä laskea liikkeen poliittista merkitystä. Ruotsissa on jo tehty vastaavat uudistukset kuin mitä hallitus nyt suunnittelee. 19 Demokraatti Timo Harjuniemi näkee, että ammattiyhdistysliikkeelle olisi arvovaltatappio, jos sen mielenilmauksilla tai joukkovoimalla ei olisi minkäänlaista vaikutusta näin tiukassa ja dramaattisessa tilanteessa. Siellä ei kukaan väitä, että työmarkkinoilla olisi kärjistynyt ilmapiiri. Tämä on huolestuttava kehityskulku, kun työelämään on muutenkin tulossa isoja murroksia alkaen tekoälystä ja alustatalouden läpimurrosta. Ei näitä sääntöjä ole kukaan vain hyvää hyvyyttään kehittänyt. – Suomessa pitäisi nytkin pystyä välttämään kahtiajakoa. – Jos työntekijäpuoli ei jatkossa pysty uskottavasti käyttämään järeimpiä keinojaan, työelämässä koetaan vielä lisää myllerrystä. ELINKEINOELÄMÄ JA HALLITUS PELAAVAT KAIKKI TAI EI MITÄÄN -PELIÄ. Häkämies pitää Orpon hallituksen työmarkkinatavoitteiden perimmäisenä syynä työelämän uudistamattomuutta
KOKOOMUS JATKAA SIITÄ, MIHIN SIPILÄN HALLITUS JÄI. Hän pelkää, että palkankorotusvaatimusten politisoituminen ja yleissitovuuden purkautuminen voivat johtaa siihen, että Suomeen pitää säätää minimipalkkalaki. Etujärjestö näki oman vanhan roolinsa murtuvan – ja sitä Mäkelä ennustaa Hakaniemessäkin tapahtuvaksi. Hän pitää tätä lyhytnäköisenä ja ihmettelee etenkin tarvetta ajaa vientimalli lakeihin. – En minä toivo meille sellaisia työmarkkinoita, jossa olisi täysin villi meininki, hän perustelee. Mäkelä sanoo, ettei hän kuitenkaan halua Suomeen tilaa, jossa moni ala tai työntekijä jäisi ilman oman työehtosopimuksen suojaa, pelkän paikallisen sopimisen varaan. – Sielläkin ollaan jo tilanteessa, jossa tosiasiallinen vaikutusvalta on vuosien kuluessa menetetty. Näissä uhitteluissa kyse on myös vallan menettämisen aiheut tamasta oireilusta. Tuolloin maatalouden markkinat ja tulorakenne muuttuivat nopeasti EU-jäsenyyden tullessa. Sama veivi jatkuu aina, kun hallitusvastuu vaihtuu. de_15022024_14.indd 20 de_15022024_14.indd 20 7.2.2024 9.59 7.2.2024 9.59. Löfgren uskoo työmarkkinoiden politisoinnin tuovan jatkossa mielenkiintoisia vaalikamppailuja. 20 Demokraatti D-ILMIÖ PERUSSUOMALAISTEN Jani Mäkelä näkee SAK:n asemassa yhtäläisyyksiä 1990-luvun MTK:n ahdinkoon. Työmarkkinarakenteen hajottaminen ei Löfgrenin mielestä tuhoa liittojen vaikutusmahdollisuuksia, mutta hänen mielestään sopimiseen perustuva työmarkkinajärjestelmä on lobbaamiseen ja politikoimiseen perustuvaa huomattavasti vakaampi ja ennakoitavampi. Puolueet saavat vaaliaseen, kun ne alkavat huudattaa kenelle kuuluvat minkäkinlaiset palkankoro tukset. – Tilanne lähtee poliitikoilta lapasesta. – Jos se toteutuu, eduskunta viime kädessä päättää, minkälaisia palkankorotuksia suomalaisille saadaan maksaa. Jos valta vaihtuu, seuraava hallitus todennäköisesti ensitöikseen peruu nykyisen hallituksen toimet. Hallituksen on turha väittää, että nyt vain rajoitettaisiin valtakunnansovittelijan toimivaltaa, että aina saa sopia, mitä vain. Sitä ei vain haluta myöntää. Silti työmarkkinoiden jäykkyyksiä pitää hänen mielestään purkaa, jotta yrityksillä olisi muitakin keinoja suhdannemuutoksista selviämiseen kuin irtisanomiset. AKAVAN Maria Löfgren näkee hallituksen toimien politisoivan työmarkkinatoiminnan. Työmarkkinat eivät euron ja EU:n aikana enää ole kokonaan meidän omassa hallinnassamme. – Toistaiseksi yleissitovuus on ollut se mekanismi, joka on turvannut työehtosopimusten toimialakohtaiset minimipalkat. Mutta reaalimaailmassa työnantaja ei kuitenkaan korota palkkoja minimiä enempää, jos on selvää, että työriidallakaan ei saisi vientisektoria suurempaa palkankorotusta, Maria Löfgren sanoo