Demokraatti 14.5.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Poliisi Linnea West tuulettaa ammatin vanhoja mielikuvia. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. he lm ik uu ta X /1 9 AVARUUS TEEMA Onko siellä ketään. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. Paljon 24 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 24 • 20 19 / 19 . 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. lo ka ku ut a X /1 9 TEEMA: Verotuksen painopiste siirtyy kulutukseen. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . Nyt hän on myös pääministeri. m aa lis ku ut a 26.3.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PIKKARIT Alusvaatteiden historiaa TAITEILIJAJUHLA 50 vuotta eduskuntaa JÄRJESTÄYTYMINEN Liitto houkuttaa koulutettuja EU TEEMA Turvallinen Eurooppa Stressitesti Korona syöksi maailman ja Suomen kaaokseen. Päästökompensaatiosta uhkaa tulla anekauppaa. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. 13.2.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI LAPSET Täydellisiä vanhempia ei ole KIINA Valtio valvoo ja kontrolloi BREXIT Kova vai pehmeä tulevaisuus. 9/ 20 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 20 / 14 . Mihin niitä tarvitaan. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. De_26032020_01.indd 1 18.3.2020 9.57 Demok14052020_001-002.indd 1 6.5.2020 11.40. to uk ok uu ta 14.5.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI AIVOT Korona tekee myös hyvää LABOUR Pehmeä vasemmistolainen TALOUS Korona rukkaa rakenteita YDINVOIMA TEEMA Siirtymävaiheen sankari Unelmaammatti Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. 3/ 20 PE TOS PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 20 / 13 . SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 19 / 10 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. m aa lis ku ut a 6/ 20 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 20 / 26 . TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 13.2.2020 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 20 / 13 . Se haluaa enemmän. Sanna Marin oli jo Suomen suosituimpia poliitikkoja. lo ka ku ut a INKATUTKIJA Suomen Indiana Jones FEMINISMI Kaikkien tasa-arvoa ÖLJYKENTTÄ PALAA Iran vetelee naruja Lähi-idässä 10.10.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kansan kukkarolla De_10102019_01.indd 1 2.10.2019 14.46 PAL.VKO 2020-22 00 74 43 -2 00 9 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI X • 20 20 / 26 . ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . Reaalitalouteen sotkeutuu myös psykologia ja pelko. Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. jo ulu ku ut a 19.12.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DEKKARI Rikoskirjallisuus kiinnostaa KALPEANAAMA Räppäri parantaa maailmaa TYÖMARKKINAT Suunniteltu kaaos vartija JOULU TEEMA Ei ole yhteistä yhtä joulua De_19122019_01.indd 1 12.12.2019 14.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 10.10.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 10 . he lm ik uu ta IT SE De_13022020_01.indd 1 5.2.2020 11.29 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa
09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. (09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Demok14052020_001-002.indd 2 6.5.2020 11.40 Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Demok14052020_001-002.indd 2 6.5.2020 11.40. (09) 774 3110, sähköp. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta
TOUKOKUUTA 2020 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TEEMA TALOUS ATOMI AIVOT ILMIÖ TERVEYS Vielä riittää rahaa, mutta lasku on kohta edessä. 3 Demokraatti 9/ 20 34 14 49 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 14. Uraani halkeaa vielä pitkään Suomessa. De_14052020_03.indd 3 7.5.2020 9.52. Korona tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden uuteen
kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 28.5. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Luottamus ratkaisee – niin poliisityössä kuin vapaa-ajalla. Silloin voi olla avoimesti oma itsensä. 28 34 MINNA HUOTILAINEN Aivotutkija: Korona opettaa LINNEA WEST D-kasvo + TEEMA Ydinvoima 49 5 6 8 11 12 14 20 21 22 24 26 28 34 36 37 38 43 44 46 48 59 61 65 66 72 73 74 De_14052020_04.indd 4 7.5.2020 11.40. Sisältö 9/ 20 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Ihmisyyden mitta Viikon kuva: Tanssiva etätyö Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Maria Löfgren D-analyysi: Nerg ja pitkä kaava D-ilmiö: Raha ei riitä Indeksi: Rahat vai henki Alastalon salissa: Perustarvetta Britannia: Labourin uusi linja Kielikylpy: Fredskamp Arkadianmäeltä: Etänä Teatteri: Matalalla kynnyksellä Kolumni: Jyrki Liikka Kirjat: Laitonta tanssia Kirjavisa Kielenpäällä Syvässä päässä: Satumaa. Va. Pakinoitsijat: Jahvetti Puheenvuoro: Anette Karlsson Mielipiteet Ristikko Mun luonto Politiikan kirjahylly: Antton Rönnholm IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Linnnea West Aivot: Uudet elämän arvot Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Emilie Uggla Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Emilie Uggla, Timo Sparf, Arja Jokiaho (opintovapaalla) Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinoinnin sihteeri / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja
Ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden. Käytännössä muun muassa ravintoloita ja monia julkisia tiloja avataan asteittain ja kokoontumisten henkilömäärärajoitusta lievennetään 10 henkilöstä enintään 50 henkilöön 1.6. K oulut ja päiväkodit avautuvat jälleen tänään torstaina 14.5. Hallitus linjasi viime viikolla myös pitkän listan uusia lievennyksiä rajoituksiin.Tavoitteena on sanatarkasti, että hybridistrategian avulla epidemiaa onnistutaan tehokkaasti hillitsemään niin, että se haittaa mahdollisimman vähän ihmisiä, yrityksiä, yhteiskuntaa ja perus oikeuksien toteutumista. Monelle lapsellekin päivä voi olla jännittävä, onhan taukoa tullut tavanomaisen kesäloman verran, kaksi kuukautta. Kaikkia päätöksiä voidaan tarkastella uudelleen, mikäli tilanne niin vaatii. Mitä se tarkoittaa esimerkiksi iäkkäiden kohdalla. Etätöitä tehneille vanhemmille lasten paluu kouluihin ja hoitopaikkoihin tarkoittaa mahdollisesti työnteon helpottumista aina kin toviksi, kun työn velvoitteita ei joudu sommittelemaan yhteen lasten tarpeiden kanssa. Toisaalta löytyy niin isiä ja äitejä kuin myös opettajia, joita saattaa pelottaa se, ovatko koulut ja päiväkodit vielä turvallisia paikkoja. Se on poliittinen, taloudellinen ja inhimillinen realiteetti. Yli 70-vuotiaiden suositellaan edelleen välttävän fyysisiä kontakteja mahdollisuuksien mukaan, mutta valtioneuvoston uuden muotoilun mukaan se korostaa riskiryhmään kuuluvien omaa harkintaa toimintaohjetta noudatettaessa. Vanhuspalvelulain piirissä oleva ikäihminen ja omassa kodissaan asuva toimelias eläkeläinen ovat eri asia. ja samalla monessa kodissa siirrytään hieman lähemmäs normaalia arkipäivää. alkaen. Miten rajoitusten purku vaikuttaa ihmisten todelliseen käytökseen, epidemian kulkuun ja kulutukseen, on arvailun varassa. De_14052020_04.indd 5 7.5.2020 11.41. Epidemian täydellinen tukahduttaminen Suomen kaltaisessa maassa pysyvästi tuskin onnistuisi. Ministeriössä iäkkäiden liikkumisohjeistusta oltiinkin lieventämässä. Ainakaan kenenkään ei pitäisi joutua katsomaan elämänsä iltaruskoa eristettynä rakkailtaan luonnottoman pitkään. Toimivaa rokotetta voi joutua odottamaan pitkään. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. KRIISI ON pakottanut pohtimaan humaaniuttamme. Myös lääkärikunnasta oli asiallisesti huomautettu, että hyväkuntoinen 70-vuotias ei ole verrattavissa monisairaaseen vanhukseen. Julmaa on, ettei korona mene pois. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Kriisi pakottaa pohtimaan ihmisyyttä Pääkirjoitus JULMAA ON, ETTEI KORONA MENE POIS
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , Ki ril l Ku dr ya vt se v De_14052020_06.indd 6 6.5.2020 12.48
De_14052020_06.indd 7 6.5.2020 12.48. Niin tanssijat kuin monet muutkin ammatinharjoittajat on Venäjällä määrätty eristyksiin koronan takia. 7 Demokraatti ETÄTYÖ SUJUU KUIN TANSSI Tässä ei ole kyse tanssien sujuvista kotitöistä vaan venäläisen Bolshoi-teatterin soolotanssijoiden Igor Tsvirkon and Margarita Shrainerin etätyöstä eli harjoittelusta kotona
Elorannan mukaan työehtosopimuksia työehtojen heikentämiseksi ei pidä avata, mutta paikallista sopimista voidaan hyödyntää yritysten tilanteen mukaan. Järjestöt ovat lisäksi esittäneet muun muassa työttömyysturvan enimmäisaikalaskurin jäädyttämistä, palkkaturvan vahvistamista, palkkatuen uudistamista tukemaan työllisyyden nopeaa nousua ja kuntien taloudellista tukemista. Suomessa syödään muikkua, haukea ja ahventa yhteensä yhtä paljon henkeä kohden kuin säilyketonnikalaa, mikä on Suomen Koronakriisi on lopultakin osoittanut – muillekin kuin työttömille – että erilaiset tukihakemuskaavakkeet kaipaavat päivittämistä ja selkeyttämistä. Tämä kaikki on arkea vastaavan tukibyrokratian kanssa kamppaileville työttömille. Ja kun kaikki kuorrutetaan byrokratialla, alkaa epätoivo iskeä. Tämä on ehdottoman tuomittavaa, ja se on jatkossa estettävä, Eloranta sanoo. Tavoitteena kaikkien suomalaisten hyvinvointi. Keskusjärjestön mielestä kriisistä irtautuminen edellyttää leikkausten sijaan satsauksia osaamiseen, tutkimukseen ja ihmisten hyvinvointiin. De_14052020_08.indd 8 7.5.2020 12.02. TYTTI TUPPURAINEN TWITTERISSÄ Yhteiskuntaa ja taloutta on avattava. SAK ja muut palkansaajajärjestöt ovat ehdottaneet työttömyysturvan määräaikaista korottamista 50 eurolla kuukaudessa, mikä keventäisi työttömien ja lomautettujen työntekijöiden taloudellista taakkaa. Hallituksen linjausten kokonaisuus on tasapainoinen ja vastuullinen. SAK:n mukaan koronan varjolla jotkut yritykset ovat heikentäneet työehtoja ja lomauttaneet ilman todellista syytä. ”Hankalaa”, ”ei neuvontaa”, ”hidasta”... Erityisen tärkeää on pitää huoli niiden ihmisten hyvinvoinnista, joiden toimeentulo on heikentynyt työn loppumisen tai vähenemisen, sairastumisen tai sairastumisriskin vuoksi, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo tiedotteessa. SANNA MARIN TWITTERISSÄ Päätöksissä on sovitettu yhteen epidemiologiset, oikeudelliset ja muut yhteiskunnalliset näkökulmat. Työmarkkinajärjestöt sopivat heti koronakriisin alkuvaiheessa muun muassa lomautusten helpottamisesta ja nopeuttamisesta, jotta yritykset selviävät kriisistä. Alkoi aikamoinen poru, kun koronan takia yrittäjät ovat voineet hakea niin sanottua yrittäjien työttömyyskorvausta. iStock Seuraamme tarkasti tilanteen kehitystä ja olemme valmiita korjaamaan linjauksiamme. AKI LINDEN TWITTERISSÄ Koronan välistävetäjät KRIISISSÄKIN KEKSITÄÄN porsaanreikiä. – Finanssikriisi osoitti, että leikkauslistoilla ei saada kestävää kasvua aikaiseksi. 8 Demokraatti TYÖELÄMÄ PÄTKÄT HOKSAUS Parempia hakukaavakkeita V IIK O N LU KU 3. Muun muassa näin yrittäjät ovat kuvanneet hakuprosessia, kun pohja yrittämiseltä on hävinnyt. Pahimman kriisin helpotettua lomautuskäytäntöihin on ollut määrä hakea toimialakohtaisia ratkaisuja. suosituin ruokakala. – Valitettavasti jotkin yritykset ovat kuitenkin käyttäneet poikkeusmääräyksiä hyväkseen ja ilmoittaneet lomautuksista, vaikka todellisia tuotannollisia tai taloudellisia syitä niille ei ole
9 Demokraatti POLITIIKKA DIGI POLITIIKKA PARI VALITTUA SANAA Hyvät ekspertit, koronaepidemia on paljastanut, että Suomessa on oltu turhaan huolissaan aivovuodosta ulkomaille. Vielä pari vuotta sitten noin puolet suomalaisista oli sitä mieltä, että valtio säätelee liikaa yksityisen ihmisen elämää. Nyt mietitään, miten tämä digiloikka vakiinnutetaan, sanoo liikenneja viestintäministeri Timo Harakka (sd.). Perustyytyväistä PERUSTULO ON hankala asia päättäjille, mutta sitä saaneet ovat tyytyväisiä tukeen. De_14052020_08.indd 9 7.5.2020 12.02. Varmuus tuntuu turvalliselta epävarmoina aikoina, joina yksi asiantuntija on tätä ja toinen tuota mieltä. Katso kun Suomi loikkaa LIIKENNEJA viestintäministeriön asettama työryhmä arvioi poikkeusolojen aikaisen digitalisaatiokehityksen vaikutuksia ja laatii suunnitelman, jolla lisätään pysyvästi Suomen digitaalista toimintakykyä. Olemme ennakkoluulottomasti ottaneet käyttöön uusia digitaalisia asioimisen muotoja, välineitä ja palveluja. Myös taloudellinen hyvinvointi koettiin paremmaksi. Ja ketäpä pienituloista ei veroton perustulo ilahduttaisi. Hurjalta tuntuu, että edes asiantuntijat eivät tiedä. Tutkimus tehtiin aikana, jolloin ankarimmat liikkumisen rajoitukset olivat voimassa, mukaan lukien jo purettu Uudenmaan maakunnan eristys. Presidentti Mauno Koivistoa on näinä aikoina siteerattu paljon, eikä turhaan: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” Tsemppiterveisin, toimituksen poppoo Yllättävä pari KÄSIDESIÄ SUONEEN KORONAROKOTE SUONEEN Trumpisti Tutkija Säätely pelastaa KORONAKRIISI ON muuttanut suomalaisten suhtautumista sääntelyyn, ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunnan arvoja asennetutkimuksesta. Valitsemme kaikista saatavilla olevista arvioista sen, joka käy parhaiten omaan järkeen ja tuntuu oikealta. – Tämä kriisi on muuttanut ajattelua ja asenteita. Tutkimuksen mukaan viidennes suomalaisista sanoo valtion säätelevän liikaa yksityisen ihmisen elämää, kun taas yli 60 prosenttia torjuu väitteen. Kokeilun arviointitutkimuksesta selviää, että kaksivuotiseen perustulokokeiluun osallistuneet olivat tyytyväisempiä elämäänsä ja kokivat vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta kuin vertailuryhmä. Kokeilun työllisyysvaikutukset jäivät vähäisiksi. Toisaalta myös ymmärrämme teitä. Perustulokokeilussa 2 000 työttömyysetuuden saajien joukosta valittua ihmistä sai verotonta perustuloa 560 euroa kuukaudessa. Olemme tilanteessa, jossa kukaan ei osaa sataprosenttisella varmuudella sanoa, mikä toimi on oikea ja mikä väärä. Meillähän on runsaasti eksperttejä, joiden laaja-alaisen osaamisen rinnalla yhden alan asiantuntijat kalpenevat! Yhdellä puhelinsoitolla saisimme yksiselitteisen vastauksen moniin kiperiin kysymyksiin: miten ja milloin rajoitustoimia pitäisi ja laillisesti voisi purkaa tai jatkaa, onko kangasmaskista hyötyä vai ei, miten virus tarttuu tai voiko nyt mennä mökille. – Suomalaiset luottavat koronakriisin aikana poikkeuksellisen vahvasti sekä päätöksentekijöihin että virkamiehiin, ja vallanpitäjiä normaalisti varpaillaan pitävä kansalaiskriittisyys on vaimentunut, sanoo Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto tiedotteessa
Eikä etätyötekniikkakaan ole niin toimivaa kuin on alussa luultiin. 10. AFP / Mladen Antonov Kerro kerro kuvastin, ONKO TÄSSÄ SELLOFAANISSA MITÄÄN ITUA! 10 VIS V 1. Vas tau kse t: 1) Kei r Sta rm er 2) Bun des liig a 3) Puo las sa 4) WH O:ta 5) KO M-t eat ter iin uus i tai tee llin en joh taj a Lau ri Mai jal a 6) Jör n Don ner 7) Tor ont o Map le Lea fsis sä 8) Jok a nel jäs , 25 % 9) Vuo nna 197 6 10. Eikä syyttä. 6. Lasten ja nuorten ulkoistaminen yhteiskunnalle työpäivän ajaksi alkaakin taas tuntua aika hyvältä ajatukselta. 4. Paljon on vielä insinööreillä ratkottavaa, jos nyt vauhtiin päässeestä digiloikasta halutaan myös tehokkuusloikka. Missä joukkueessa jääkiekkoilija Mikko Lehtonen pelaa ensi kaudella. Kas vat ustie tei den Kerro kerro kuvastin, ONKO TÄSSÄ SELLOFAANISSA MITÄÄN ITUA! De_14052020_10.indd 10 7.5.2020 10.36. Kuka on Labour-puolueen puheenjohtaja. MInkä alan kokeesta oli kyse. Kuka teatterivaikuttaja on kuvassa. Kuinka suuri osa EU-maiden lapsista elää köyhyystai syrjäytymisriskissä. 2. Sähköinen etävalintakoe epäonnistui Itä-Suomen ylopistossa. 7. Missä EU-maassa oli määrä järjestää presidentinvaalit viime viikolla. Ja samanaikaisesti se on ollut etenkin monelle lapsiperheen vanhemmalle päivähoitoa, kokkaamista ja sijaisopettamista. Työ on työtä etänäkin. Mitä järjestöä johtaa Tedros Adhanom Ghebreyesus. Kuka on ruotsalaisen kirjailijan Otto Gabrielssonin kuuluisa isä. 9. 5. Kun jostain tulee uusi normaali – kuten kestoltaan monet yllättäneestä etätyöstä – niin samalla uutuudenviehätys haalistuu. Moni on vasta nyt tajunnut, kuinka arvokasta työtä vaikkapa päivähoitajat ja opettajat tekevät. Nyt huomaa, että ihmisten välisestä viestinnästä todellakin vain kolmannes on sanallista. 10 Demokraatti NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen VIIKON MEEMI PÄTKÄT Etätyö tappaa ideoinnin O letteko huomanneet somesta, että kaikenlainen etätyöstä iloittelu on radikaalisti vähentynyt. Videopalaverissa kollegan värisevän kuvan tuijottaminen uuvuttaa, etenkin jos samalla pitäisi ideoida jotain uutta. Mikä suuri eurooppalainen jalkapallosarja aloittaa pelit uudelleen jo tällä viikolla. 8. 3. Minä vuonna Fidel Castrosta tuli Kuuban presidentti
Tässä tilanteessa on aika vaikea rakentaa keskinäistä luottamusta, mitä neuvotteluissa aina tarvitaan. Mikä meno, Maria Löfgren, Jukon toiminnanjohtaja. Teksti Heikki Sihto Kuva Jaakko Lukumaa ja Timo Sparf NYT KAKSI LIITTOA PITÄÄ MUIDEN LIITTOJEN JÄSENIÄ KUIN PANTTIVANKEINA. Kompromissit pitää hyväksyä. Nyt kaksi liittoa pitää muiden liittojen jäseniä kuin panttivankeina. Ei tässäkään neuvottelukierroksessa ole mitään erityisen ihmeellisestä, lukuunottamatta sitä, kuinka neuvotteluja repostellaan julkisuudessa. Miten korona vaikuttaa neuvotteluihin. Neuvottelija Kompromissi kannattaa, sanoo Jukon toiminnanjohtaja Maria Löfgren. Ennen neuvotteluja teemme ”sisäpolitiikkaa” ja katsomme, mitkä tavoitteet koskevat kaikkia jäseniä. Jukossa arvioimme, että koronan takia heikkenevät talousluvut tulevat syömään julkista sektoria. Mutta pitäisikö täydellisen voiton sijaan miettiä myös pieniä askelia, jotka vievät kohti lopullista tavoitettta. Nyt meillä on aika haasteellinen tilanne, missä jopa palkansaajat ovat keskenään eripuraisia. Kuntapalkansaajista noin kolmannesta koskevat Jukon sopimukset. Mitä ihmettä. Pidän paljon eläimistä, mutta allergian takia ne ovat minulle vähän etäisiä. De_14052020_10.indd 11 7.5.2020 10.37. Tässä on yksi ero palkansaajaliittojen välillä. Jukoon kuuluu 35 liittoa. JUKOlle ja JAUlle (JHL ja Jyty) sopimusesitys olisi kelvannut. 11 Demokraatti Neuvotteluissa on ollut ilmeisen rapsakka tunnelma. Kuinka tällaisen ryhmän edunvalvonta onnistuu. Meillä olisi valmius ja halu jatkaa neuvotteluja. Vähän epätietoinen, kun kuntapuolelle tehty sopimusesitys kaatui (haastattelu tehty 5.5.). Mutta usein neuvotteluissa jostain pitää luopua, jotta saisi jotain uutta. Jäsenistön monikirjoisuus on myös vahvistanut näkemystä, että eri palkansaajaryhmiä ei kannata ajaa vastakkain. Kunta-alan, myös hoitajien, palkat ovat matalia ja korjausliike niihin tarvitaan. Siksi tekisimme sopimuksen mielummin nyt kuin vasta esimerkiksi syksyllä, jolloin taloustilanne voi olla jo paljon nykyistä huonompi. Tämän jälkeen neuvottelupöydässä ei ole tarvetta turhiin kompromisseihin. Tuntuu, että Tehy ja Super näkevät sopimusesityksissä vain huonoa. Valintaa miettiessäni totesin, että eniten saan voimaa muista ihmisistä. Voimaeläimesi on ihminen
Demokraatti on uutisoinut verkkolehdessään, kuinka hallintoja valtiosääntöoikeuden asiantuntijat olivat empineet kansliapäällikköprosessin pikaista jatkamista. Tätä kokemusta Nergillä ei siis olisi, ellei Räsänen olisi tehnyt aiempaa poliittista virkanimitystä. Tuolloin ministeriöt valmistelivat Juha Sipilän (kesk.) hallituksen soteja maakuntauudistusta. Syyskuussa 2012 valtiovarainministeriön hallintoja kehitysjohtajana työskennellyt Nerg valittiin sisäministeriön kansliapäälliköksi tuolloisen sisäministerin Päivi Räsäsen (kd.) esityksestä. Nimitysmuistiossa Nergin valintaa perustellaan sillä, että hän nousee esille tehtävän edellyttämän monipuolisen kokemuksen ja käytännössä osoitetun johtamistaidon ja -kokemuksen näkökulmasta. Rahaministeri Katri Kulmuni (kesk.) veti vappuaattona nimityksen pois valtioneuvoston yleisistunnon asialistalta keskusteltuaan nimityksen esittelijän kanssa. Kulmunin ehdokas kansliapäälliköksi on valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg. päätoimittaja. Myös poliisille on tehty tutkintapyyntö, jossa pyydetään selvittämään, ovatko virkamiehet syyllistyneet alkuvuodesta 2019 virkarikokseen. Myös Nerg on kiistänyt jyrkästi, että virkamiehet olisivat tarkoituksellisesti jättäneet asioita kertomatta eduskunnalle. Pitkän kaavan kautta TAUSTALLA OVAT TAPAHTUMAT VUOSI SITTEN. Tähän ratkaisuun kytkeytyy joiltain osin myös Nerg. Keskustan Suomenmaa ehti arvella pääkirjoituksessaan vappuviikolla, että ”kansliapäällikkönimityksen jarrutusta voi jo pitää suoranaisena kiusantekona, jonka kohteena on valtiovarainministeri Katri Kulmuni”. 12 Demokraatti Kirjoittaja on Demokraatin va. Nykyiseen tehtäväänsä valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeriksi Nerg valittiin Sipilän hallituksen aikana vuonna 2017. Kaiken taustalla ovat tapahtumat vuosi sitten. Ratkaisua nimitysasiaan, suuntaan tai toiseen, odotetaan vielä kevään istuntokauden aikana. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen on todennut omassa ratkaisussaan, että virkamiehet eivät jättäneet kertomatta uudistuksesta merkityksellisiä ja olennaisia tietoja eduskunnalle. Nerg ei ole halunnut kommentoida asiaa Demokraatille. Syynä oli se, että eduskunnan perustuslakivaliokunta päätti käsitellä laajasti eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteutumista. Nerg on puolestaan paperilla maatalousja metsätieteiden maisteri, jonka pro gradu -työn otsikkona on ”Utarerakenteen ja lypsettävyyden vaikutus utareterveyteen”. Nerg onkin hakijoista ainoa, joka on työskennellyt aikaisemmin kansliapäällikkönä. Asia ei kuitenkaan ole tällä selvä. Syntyi kriittisiä puheita, koska Nerg oli ollut kristillisdemokraattien ehdokkaana eduskuntavaaleissa 2007, ja esimerkiksi EU:n rajaturvallisuusviraston Frontexin pääjohtajalla Ilkka Laitisella näytti olevan parempaa kokemusta. Tuolloin eduskunnassa syntyi käsitys, että valtiovarainministeriö ei toimittanut sinne kaikkia tietoja, joita eduskunta tarvitsi. 62-VUOTIAS PÄIVI Nerg ei ole nimityskohussakaan ensimmäistä kertaa. V altiovarainministeriön kansliapäällikkönimitys on solmussa. Poliisi tekee asiassa esitutkintalain mukaisen esiselvityksen. Nyt esiin on tuotu Nergin keskustayhteydet, Vesterisen suku, ja jälleen myös Nergin ansiolistan arvioidut puutteet muihin hakijoihin verrattuna. Rane Aunimo rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo analyysi Päivi Nerg ei ole ensimmäistä kertaa nimityskohun keskellä. De_14052020_12.indd 12 7.5.2020 11.19. Hakijoista Lauri Kajanoja, Leena Mörttinen, Markus Sovala ja Juhana Vartiainen ovat kansantaloustieteestä väitelleitä valtiotieteiden tohtoreita
NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: SAK Lähde: Tilastokeskus Arvostamme suomalaista työtä. 56–65 v. 36–45 v. Opiskelija Eläkeläinen Työtön Koko väestö Miehet Naiset 18–25 v. 46–55 v. 75 25 1 % 40 30 23 21 45 46 41 51 28 17 11 23 19 21 22 17 18 18 13 15 9 11 22 25 5 8 18 29 39 24 30 37 35 24 19 34 43 43 44 49 41 37 55 37 35 14 21 18 11 10 6 28 10 7 9 5 13 3 8 9 13 10 9 33 31 35 13 26 28 43 42 50 Lä hd e: Ti la st ok es ku s Lähde: EVA Lähde: EVA De_14052020_12.indd 13 7.5.2020 11.19. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 6 D EM O G RA A FI Korona uhkaa terveyttä ja taloutta Kuluttajien näkemys koronakriisin vaikutuksesta Suomen yleiseen taloudelliseen tilanteeseen Kuinka uhkaavana talouden ja toimeentulon kannalta pitää koronavirusepidemiaa omalla kohdallaan Kuinka uhkaavana terveyden kannalta pitää koronavirusepidemiaa omalla kohdallaan G ra fii kk a: Em ili e U gg la Heikentää huomattavasti Heikentää jossain määrin Ei vaikuta Hyvin uhkaavana Hyvin uhkaavana % % 25 25 50 50 75 75 100 100 Melko uhkaavana Melko uhkaavana Ei osaa sanoa Ei osaa sanoa Ei kovin uhkaavana Ei kovin uhkaavana Ei lainkaan uhkaavana Ei lainkaan uhkaavana Koko väestö Johtavassa asemassa Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä / ammatinharj. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Luottamus Suomessa kuluttajien luottamus talouteen romahti ennätyksellisen alas huhtikuussa. Yli 65 v. 26–35 v. 13 Demokraatti Työttömyys Suomessa koronan takia irtisanottujen ja lomautettujen määrä kasvaa viikko viikolta
Valtiontalous on muutamassa kuukaudessa vääntynyt koronapandemian vuoksi täysin eri asentoon kuin vuoden alussa. Veroille saadaan myös vastinetta. Veroja olisi Pylkkäsen mukaan kannattanut korottaa korkeasuhdanteen aikana. Mutta sen aika ei ole vielä. ILMIÖ Teksti Simo Alastalo / Kuvat iStock De_14052020_14.indd 14 7.5.2020 10.08. Kärkkäimmät talouskeskustelijat muun muassa hallituspuolue keskustan sisältä ovat jo vaatineet kunnianhimon madaltamista ja uutta hallitusohjelmaa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen muistuttaa Suomen kokonaisveroasteen pudonneen huippuvuosista. Koronapandemia saattaa muuttaa tapaa ajatella yhteiskuntaa ja julkisen talouden toimintaa. Myös SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen olisi valmis harkitsemaan muutoksia verotukseen. – Välillä veroja maksetaan enemmän. Jos hallitusohjelmaa katsotaan uudestaan joka näkökulmasta, silloin sitä pitää katsoa myös tulopuolelta. Mäkysen mukaan oikeudenmukaiselle tasapainottamiselle löytyy vaihtoehtoja SDP:n vero-ohjelmasta. Hallitusta on varoiteltu myös keinoista, joilla kasvanutta julkista velkaa tulevaisuudessa suitsitaan. Sipilän mukaan vuoden 2008 finanssikriisistä toipuminen kesti kymmenen vuotta väärin ajoitettujen veronkorotusten vuoksi. Tämähän on uudelleen jakoa. Poliittisesta vasemmistosta veronkorotuksia on jo väläytetty. Muun muassa kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) piti jo maaliskuussa selvänä, että eniten tienaavien verotusta harkitaan uudelleen siinä vaiheessa, kun koronavelkaa ryhdytään lyhentämään. Nyt kun hätä on suurin, rahaa tuntuu löytyvän. Entinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) torjui Suomenmaan haastattelussa yksiselitteisesti työhön ja yrittämiseen kohdistuvat veronkorotukset. 14 Demokraatti RAHA EI RIITÄ IHMISET TURVAUTUVAT NYT VALTIOON. – Listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotus on yksi esimerkki, josta varmasti keskustellaan. Nyt on OIKEUDENMUKAISELLE TASAPAINOTTAMISELLE LÖYTYY VAIHTOEHTOJA SDP:N VERO-OHJELMASTA. Silloin myös pandemian talousvaikutuksista on selkeämpi kuva. Kun akuutti tilanne hellittää, mietitään mihin rahat oikeasti riittävät. Katsotaan ensin tämän kriisin kokoluokka, Mäkynen sanoo. Pidemmällä tähtäimellä myöskään pienija keskituloisten veronkorotukset eivät vieläkään ole poissuljettuja. Hallitus on pitänyt kiinni linjastaan, jossa tavoitteita arvioidaan seuraavan kerran syksyn budjettiriihessä. Loppuvuodeksi on kaikkien ennusteiden mukaan luvassa jyrkkenevää alamäkeä. K ukaan tuskin arvasi millaiseen testiin Sanna Marinin (sd.) hallituksen kunnianhimoiseksi viritetty ohjelma joutuu heti alkumetreillään
15 Demokraatti De_14052020_14.indd 15 7.5.2020 10.08
Ensi vuoden budjetissa tiukkoja säästötoimia ei todennäköisesti nähdä. SDP:n puolelta mukana on kansanedustaja Matias Mäkynen, jonka Demarinuorissa kehittämä yleisturvamalli hyväksyttiin puolueen tavoitteisiin. Lääkärintodistusta ei vaadita heti kuten aiemmin, kun kannettiin huolta pinnaamisesta. Ei verotussääntöjä voi perustella verovelvollisten lukumäärän mukaan. Aiemmin yrittäjillä oli mahdollisuus työttömyysturvaan, jos he lopettivat yrityksensä. – Ihmiset turvautuvat valtioon. 16 Demokraatti sekä kysyntäettä tarjontashokki eikä veroja pidä korottaa, mutta ei sitä pidä liikaa myöskään pelätä, Pylkkänen sanoo. Julkisen vallan oikeutus kasvaa ja kansalaiset haluavat rakentaa vahvempaa valtiota. Näistä muutoksista voi tulla pysyviä. Keskustelu jättimäiseksi paisuvan julkisen velan hoidosta alkaa hänen mukaansa myöhemmin. Yksi vaihtoehto on aina ollut se, ettei yrityksen toimintaa tarvitsisi lopettaa, vaan oikeus sosiaaliturvaan tulisi yritystoiminnan pysähdyttyä. Myös Yhdysvalloissa on helpotettu sairauspäivärahan saamista, Hiilamo sanoo. TARVITAAN UUDENLAISTA SOLIDAARISUUTTA JA SEN MIETTIMISTÄ, KUKA ON SUURIMMASSA HÄDÄSSÄ. Pylkkänen pitää perustelua tyhmänä. Suurituloisia on suhteessa vähän esimerkiksi keskiluokkaan verrattuna. Karenssipäiviä on poistettu ja laajennettu työttömyysturva koskemaan yrittäjiä. Ajattelua ei ole viety vielä niin pitkälle, että tiedettäisiin miten se käytännössä toteutetaan. Oikeudenmukainen verotus saa arvostusta kansalaisten silmissä. Kun tulot säännöllisesti nousevat, ylempiin veroluokkiin siirtyy enemmän ja enemmän ihmisiä. – Ruotsissa on poistettu sairauspäivärahoista aiemmin vaaditut karenssipäivät. Espanjassa sillä nimellä on markkinoitu pysyvää mallia, joka ei ole aivan sama asia. – Siinä mietitään missä menee yrittäjäriskin ja yksilölle taatun toimeentulon raja. Tämä näkyy osin myös valtiohoitajapuolueen kannatuksessa, Hiilamo sanoo. Esimerkiksi hän nostaa perustulon, jota monet ovat kriisin myötä ryhtyneet kannattamaan. – Yhdysvaltojen kotitalouksille maksama kertaluontoinen tuki muistuttaa perustuloa. HALLITUS ON kaavaillut tuleville vuosille mittaluokaltaan sote-uudistukseen vertautuvaa sosiaaliturvan uudistushanketta. Kyse on legitimiteetistä, veromoraalista ja sen ylläpitämisestä. MAKSUT PERUSTUVAT VERONMAKSUKYKYYN. Hiilamon mukaan kriisin myötä käyttöönotettu, väliaikaiseksi tarkoitettu muutos muistuttaa yrittäjien perustuloa. Hiilamo kertoo seuranneensa kiinnostuneena miten aiemmin mahdottomina pidetyt ratkaisut ovat yhtäkkiä hyväksyttyjä. Myös yrityksen liikevaihdon KYSE ON VEROMORAALISTA JA SEN YLLÄPITÄMISESTÄ. YHTEISKUNTA & TALOUS De_14052020_14.indd 16 7.5.2020 10.08. Monien tarpeet on tunnustettu ja niihin pyritään vastaamaan. Valtiot ovat kaikkialla osoittaneet voimansa pandemian vastaisessa taistelussa. – Voit jatkaa yritystoimintaa mutta saat tiettyä perustoimeentuloa. Kun akuutti tilanne hellittää, mietitään mihin rahat oikeasti riittävät. – Totta kai sieltä saadaan tuloja. SOSIAALIPOLITIIKAN PROFESSORI Heikki Hiilamo näkee käynnissä olevan koronapandemian niin suurena kriisinä, että se saattaa muuttaa paradigmaa, tapaa, jolla yhteiskuntaa ja julkisen talouden toimintaa on totuttu ajattelemaan. – Nyt kun hätä on suurin, rahaa tuntuu löytyvän. Meillä on tehty työttömyysturvaan parannuksia. Ylimpien tuloluokkien verojen korottamista eli solidaarisuusveroa on usein vastustettu sillä, ettei kertymä kasva kovin suureksi. Progressiivinen tuloverotus perustuu veronmaksukykyyn. Yleisturvan rungoksi kaavailtu digitaalinen tulorekisteri ei Mäkysen mukaan riittäisi yrittäjien sosiaaliturvan pohjaksi. Mäkysen mukaan yleisturvassa on pyritty yrittäjien sosiaaliturvan parantamiseen
– Jos ihmiset oppivat käyttämään digitaalisia palveluja ja toimimaan etänä, on siitä eniten hyötyä. Myös opiskelijoiden tukiin on tehty muutoksia, koska mahdollisuus opistojen edistämiseen on nyt heikompi. Totta kai yrittäjien mukaan ottaminen on yksi kiinnostava juttu. Käynnissä olevan kriisin erot esimerkiksi 1990-luvun lamavuosiin liittyvät tapaan, jolla velkaantuneisiin suhtaudutaan. KunniatDe_14052020_14.indd 17 7.5.2020 10.08. Pandemiasta voi Mäkysen mukaan olla silti myös iloa edessä olevalle sosiaaliturvan uudistukselle. HIILAMO ODOTTAA ylivelkaantumisen nousevan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Koronan vaikutukset pitäisi pystyä poistamaan, Mäkynen sanoo. Sosiaalipolitiikassa puhutaan usein kunniallisista ja kunniattomista avuntarvitsijoista. 17 Demokraatti vähentyminen pitäisi pystyä todentamaan. – Normaalioloihin vertaaminen voi olla aika vaikeata. Koronakriisin oloissa tällaista ei ole ehditty miettimään
– Työntekijän pitäisi itse olla aktiivinen, jos hän ei halua maksaa työttömyyskassan jäsenmaksua. Ohjataan rohkeasti kulutusta ja tuotantoa veroilla kestävämpään suuntaan. – Kun kipuillaan syntyvyyden kanssa, miksi vanhempainpäiväraha on yhtä ankarasti verotettu kuin passiiviseen olemiseen tarkoitetut sosiaalietuudet kuten työttömyyskorvaus, Pylkkänen jatkaa. Tämä voisi olla yksi vaihtoehto. Myös palkansaajapuolella on asioita, jotka eivät kannusta hakemaan aktiivisesti töitä. Ylimmän progressioportaan solidaarisuusvero ei kulutusta välttämättä pudottaisi. Saavutetuilla eduilla Hiilamo viittaa esimerkiksi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, eläkkeisiin ja työterveyshuoltoon, joihin koskeminen olisi ollut kriisiä edeltäneessä tilanteessa erittäin vaikeaa. Ei voi syyttää ravintoloitsijoita, kun valtio kieltää ravintoloita olemasta auki. 18 Demokraatti tomuuteen on liitetty saamattomuutta ja laiskuutta. – Työnteon kannustinpolitiikkaa on tehty verottamalla päivärahaetuuksia ankarammin kuin palkkatuloa. Matias Mäkysen mukaan työterveyden uudistaminen on kytköksissä kesken olevaan sote-uudistukseen. Sosiaaliturvassa on hänen mukaansa jäänteitä, joita olisi syytä miettiä uudelleen. Ansiosidonnaisesta halutaan Mäkysen mukaan ennakoitavampi. Tämä on yksi, vaikka astetta vaarallisempi influenssaepidemia. Ansiosidonnaista pitäisi uudistaa ja katsoa mikä sen suhde on työmarkkinatai perustoimeentulotukeen. Eri ansiosidonnaisen muotoja, korvaustasoja ja ehtoja on tarkoitus tuoda lähemmäs toisiaan. – Ihmiset halusivat osallistua ja tunsivat solidaarisuutta. Todellisuuteen pitää pystyä palaamaan tämän jälkeenkin. – Soten yhteydessä työterveys on tarkoitus palauttaa ennalta ehkäiseväksi ja työkykyä ylläpitäväksi. Avuntarvitsijat ovat eri tavoin kunniallisia kuin tavanomaisessa lamassa, missä joistakin on voitu sanoa, etteivät he ole pitäneet huolta yrityksistään. YHTEISKUNTA & TALOUS De_14052020_14.indd 18 7.5.2020 10.08. Toisen maailmansodan jälkeen velkaantuneet valtiot muun muassa Yhdysvallat nostivat yleisesti veroja. – Työterveyttä ei kuitenkaan ole tarkoitus ajaa alas, vaan rakentaa perustaso niin toimivaksi, ettei nykyisen laajuiselle työterveydelle ole tulevaisuudessa tarvetta. Sairaanhoitoa tarjottaisiin jatkossa kaikille samoilla sosiaalija terveyspalveluilla, Mäkynen sanoo. PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOKSEN Elina Pylkkänen on Hiilamon linjoilla. HIILAMON MUKAAN verotusta on usein suurten kriisien jälkeen kiristetty. – Sosiaaliturvajärjestelmässä on Aja B-luokka ja A-luokan asema on selvästi parempi. – Silloin tarvitaan uudenlaista solidaarisuutta ja sen miettimistä, kuka on suurimmassa hädässä ja miten resurssit saadaan riittämään. Muun muassa työterveyshuolto on esimerkki tällaisesta. Hiilamon tavoin myös Pylkkänen nostaa esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Edessä on saavutetuista eduista tinkiminen. Ei ehtyviä luonnonvaroja voida hyväksikäyttää ilman, että niille asetetaan oikea hinta, joka ohjaa myös kuluttamaan säästeliäästi luonnonvaroja ja miettimään vaihtoehtoja. Työterveyden rooli on Suomessa korostunut sitä mukaan kun peruspalvelujen laatu on laskenut. Meillä on paljon jäänteitä aikoja sitten tehdystä tukipolitiikasta mitä pitäisi perata pois. Samoin yritystuissa. Uudistuksia on mahdollista saada läpi kriisin alkuvaiheessa, kun solidaarisuutta vielä riittää. Hän lähtisi pohtimaan veroja ilmastonäkökulmasta. Suomessa valtio keräsi kansalaisilta jopa kultaesineitä. – Jos mietitään ekologista kestävyyttä, löytyy muitakin verotuskohteita kuin kultahampaat. Nyt kriisi on tullut yritysten ulkopuolelta. Työterveyden osalta hän kannattaa Ruotsin mallia, jossa kaikki käyvät terveyskeskuksessa. Pienija keskituloisten verotuksen kiristämisen Hiilamo kokee osuvan liiaksi kotimaiseen kysyntään, mikä heikentää entisestään työllisyyttä. Kun kriisi kestää riittävän kauan ja sen mittasuhteet selkiytyvät, solidaarisuus on mahdollista. Ajatukselle on saatu myös kansalaisilta poliittista tukea. Hiilamo pitää mahdollisena, että radikaalimpiakin uudistuksia joudutaan pohtimaan, koska jossakin vaiheessa tarpeiden määrä ylittää käytössä olevat resurssit. – Nyt avuntarve syntyy valtion toimien seurauksena, joten moraaliseen paheksuntaan ei ole varaa. Tämä ei muuta mitään. – Olen sitä mieltä, että pandemia pitää putsata pois kun rakenteellisiä uudistuksia tehdään. – Työja elinkeinoministeriö julkaisi raportin, jossa listattiin sekä tuottavuutta hidastavia että ilmastolle haitallisia yritystukia. Pylkkänen vaikuttaisi olevan eri mieltä myös kriisin merkityksestä. Jäsenyys ei olisi pakollinen, mutta kassasta pitäisi irtisanoutua, jos siihen ei halua kuulua. AIEMMIN MAHDOTTOMINA PIDETYT RATKAISUT OVAT YHTÄKKIÄ HYVÄKSYTTYJÄ. Ympäristön ja ilmaston nimissä pitää pystyä miettimään kohteita, jotka turvaavat luonnon ja ilmaston säilymisen tuleville sukupolville. Kaikkeen ei ole rahaa. Sitten edessä on tinkiminen joistain saavutetuista eduista. Elina Pylkkänen löytää muitakin verotuskohteita kuin suurituloiset tai omaisuuden
Lopulta, heti vapun jälkeen, Jokelakin sai myönteisen kokemuksen, kun te-toimisto vastasi soittopyyntöön vielä samana päivänä. Yritystoiminta hyytyi ja toista kuukautta sesongista valui hukkaan. Se ei ollut aivan yksinkertaista. – Yrittäjäkollegani juuri sanoi, että hänellä on vahva usko siihen, että nimenomaan kotimaan matkailu tulee koronan jälkeen lisääntymään ja nousemaan nopeasti, kertoo Jokela ja yhtyy kollegan arvioon. Silti koronan mahdollinen positiivinen vaikutus tulevaisuudessa voi olla kotimaan matkailun kasvu. Hän ei löytänyt kohtaa, jossa virheen olisi voinut korjata. Jokela päätti hakea yrittäjien työttömyysturvaa takautuvasti maaliskuun puolivälistä alkaen. MAJOITUSALAN YRITTÄJÄ Risto-Matti Jokela oli vielä maaliskuun puolivälissä Ylläksellä kunnostamassa yhtä neljästä vuokramökistään valmiiksi loppusesonkia varten. – Kun nyt on muutenkin vaikeaa, miksi ihmeessä tämän haun pitää olla näin byrokraattista. Jokela kirjoitti kiukkuisen päivityksen pkja yksinyrittäjien Facebook-ryhmään. 19 Demokraatti Koronabyrokratian viidakossa KUN ON MUUTENKIN VAIKEAA, MIKSI TÄMÄN HAUN PITÄÄ OLLA NÄIN BYROKRAATTISTA. Vielä tosin jäi jännitettävää, koska hyväksyttäväksi lähetettyyn paperiin jäi virheellinen tieto, että päätoiminen yrittäjä Jokela olisi jo ennen koronakriisiä ollut sivutoiminen yrittäjä. De_14052020_14.indd 19 7.5.2020 10.08. Sitten tulivat koronarajoitukset. Jokela kuvailee yrityksen voineen hyvin oman taloudenhoidon ansiosta. Selvisi, että te-toimiston järjestelmiä ei oltu saatu muutettua suoraan yrittäjän työttömyysturvan hakemiseen soveltuviksi. Automaattisen tuen hylkäyksen pelossa hän ei uskaltanut muuta kuin hyväksyä työllisyyssuunnitelman virheineen. Teksti Anna-Liisa Blomberg Monet ryhmässä kertoivat kirjavista ohjeista – toiset olivat saaneet hyviä, toiset huonoja. – Minun kohdallani se oli auto maattisesti mennyt vanhan kaavan mukaan. Tuntuukin omituiselta, kun yhtäkkiä ei juuri voi itse vaikuttaa tilanteeseen. Palkkani on keskimäärin pari tonnia kuukaudessa, joten kyllä se aika iso lovi on, Jokela kertoo. Hän kuitenkin arvioi, että vaikka monilla onkin halu tuulettua kotona vietetyn kevään jälkeen, samalla monissa kodeissa mietitään, onko reissuun varaa. – Rahassa se tarkoittaa, että noin 15 000 euroa jäi nettona saamatta. Vapun alla tuli kielteinen päätös suunnitelman puuttumisen vuoksi. Hyvin ystävällisesti te-toimistosta asiaa hoidettiin, hän kiittää. JOS IHMISET eivät arkaile reissata, Jokela uskoo tilanteensa ehkä parantuvan kesää kohti. Ohjeet työllistymissuunnitelman tekemiseen olivat sekavat, mutta Jokela kuvitteli tehneensä kaiken oikein. Tähän hakuun piti tulla yrittäjille soveltuva muutos poikkeustilan takia, mutta ei tämä siltä vaikuta, hän kirjoitti. HAKEMUKSESSA OLI epäselviä kohtia, jotka eivät tuntuneet sopivan koronaturvaa hakevan yrittäjän tilanteeseen
20 Demokraatti Heikki Sihto Toimituspäällikkö heikki.sihto@demokraatti.fi Indeksi Rahat vai henki Yhteistä tällä päivällä ja 90-luvulla on se, että jako selviäjiin ja putoajiin syvenee. Sivustahuutelijoita on paljon, kuten 1990-luvun lamavuosien pääministeri Esko Aho. Tämä on vaikea paikka etenkin poliitikoille. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki arvioi, että pandemian kustannukset ovat Suomelle noin 170 miljoonaa euroa päivässä. Ratkaisevassa asemassa on työpaikan säilyminen. Korona ei ole sen enempää historiassa toistuva perinteinen suhdannevaihtelu kuin talouskriisikään. Ja nyt uhkaava tilanne ei ole samanlainen kuin tuolloin. Yhteiskunnan turvaverkko oli jo ennen koronaa hutera eniten apua tarvitsevilla. Toivottavasti se sanonta pitää paikkansa, jonka mukaan osakkaiden hinnat kulkevat puoli vuotta reaalitalouden edellä. Vaikka ennusteet talouden sukelluksen syvyydessä pahenevat päivä päivältä, ovat pörssikurssit toipuneet koronan alkushokista. Mutta joillain on myös tulevaisuudenuskoa. YHTEISTÄ TÄLLÄ päivällä ja 90-luvulla on se, että jako selviäjiin ja putoajiin syvenee. Nyt tehtävillä päätöksillä – osin sokkona ilman parempaa tietoa – ratkaistaan, millaiseksi realisoituu pääministeri Sanna Marinin käyttämä ilmaus ”kohti uutta normaalia”. K oronan takia eri puolilla maailmaa, myös Suomessa, käydään kovaa rajanvetoa siitä, millä keinoilla minimoidaan koronaan sairastuvien – ja etenkin kuolevien – määrä, mutta samalla pidetään jotenkin talous hengissä. Suomen Punaisen Ristin mukaan koronan vaikutukset näkyvät jo suurissa kaupungeissa pidentyneinä ruokajonoina. Mittakaavaa yrityksiin kohdistuvasta koronaiskusta antaa Finnairin, josta valtio omistaa 56 prosenttia, tilanne. Finnairin kapasiteetista on nyt vain viisi prosenttia käytössä ja tappiot ovat päivässä kaksi miljoonaa euroa. Niin tavallisten ihmisten kuin yritystenkin kohdalla. Suomessa kuluttajien luottamus vaipui huhtikuussa kaikkien aikojen pohjanoteeraukseen (Tilastokeskus). Ei ihme, että luottamus talouteeen on romahtanut koko EU:ssa. Tosin 90-luvulla potilas lähes kuoli noihin lääkkeisiin. Mutta nyt koronan takia puhutaan niin valtavista rahasummista, että väistämättä se vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Työllisyyden kohentamista korostettiin jo hallitusohjelmassa – kauan ennen koronaa. Muuten sulattelemme jälleen mahdollisesti vuosikymmenen tai kaksi ”pitkäaikaistyöttömyyden kovaa ydintä”, mitä ilmausta Suomen pitkäaikaisin työministeri Tarja Filatov aikanaan käytti. Ja ylimääräistä rahaa. Hän tarjoaa koronakriisiin 1990-luvun lääkettä: leikkauksia ja menokuria. Miten maa avataan, jotta terveys ja talous pysyvät tasapainossa. Euron ja ihmishengen yhteismitallisuus tuntuu olevan ajatuksena kuin jostain toisesta maailmasta. Nyt se on entistä tärkeämpää. Esimerkiksi Tampereella on ruoka-avun tarve jopa kolminkertaistunut. De_14052020_20.indd 20 7.5.2020 10.15