Virkamies Nimetön 3 1 Nimetön 3 1 5.3.2024 9.54 5.3.2024 9.54. PAL.VKO 2024-13 00 74 43 -2 40 5 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 24 / 14 .m aa lis ku ut a MINIMIVERO TEEMA Tulppa veropelille VIENTITUOTE Päiväkoti myy PELASTUSALA Pelastajat pulassa MAAHANMUUTTAJA Siunaus vai uhka 14.3.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 5/ 24 Jännittävästä jännittävään, pääsy demokratian ytimeen, Antti Pelttari kuvaa siirtymistään Suposta eduskunnan pääsihteeriksi
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! YHTEYTESI EUROOPPAAN Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero. VIHREÄ SIIRTYMÄ TEKÖÄLYN SÄÄNTELY TOIMIVAT ENERGIAMARKKINAT VAIKUTTAVAA POLITIIKKAA EUROOPASSA TILAA UUTISKIRJE MIAPETRA.FI @miapetrakumpula www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. AKATEMIA FEMINISTI Helsinki, la 6.4. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Tilaa uutiskirjeet, ollaan yhteydessä: miapetra.fi eeroheinaluoma.fi de_14032024_002.indd 1 de_14032024_002.indd 1 5.3.2024 11.14 5.3.2024 11.14
TEEMA ILMIÖ KULTTUURI de_14032024_03.indd 3 de_14032024_03.indd 3 6.3.2024 9.31 6.3.2024 9.31. MAALISKUUTA 2024 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI KOTOUTTAMINEN VEROPELI ROCK Suomi hukkasi tavoitteensa. Minimivero sataa valtioiden kassaan. Tampere näytti pitkään Suomi-rockin suunnan. 3 Demokraatti 5/ 24 40 14 51 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 14
Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 27.3. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 32 20 PELASTAJAT PULASSA Säästökuuri lyö kovaa ANTTI PELTTARI Eduskunnan pääsihteeri + TEEMA Minimivero 51 5 6 8 11 12 14 20 22 23 24 26 29 30 32 38 39 40 44 46 47 48 49 59 60 65 66 67 de_14032024_04.indd 4 de_14032024_04.indd 4 6.3.2024 9.35 6.3.2024 9.35. 5/ 24 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Haukku ja haava Viikon kuva: Kiina kokoustaa Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Santeri Kujanpää D-analyysi: Putinin koukussa D-ilmiö: Maahanmuuttokupla Työelämä: Pelastusala pulassa D-kolumni: Marjo Ollikainen Työelämä: Ulos umpikujasta TUL: Kansan liikuttaja Vienti: Päiväkoti on vientituote Mepitshow: Eero Heinäluoma Kielikylpy: Pio – tidningen i takt Musiikki: Manse-rock jyrää yhä Kirja: Myyttiset linnavuoret Elokuva: Ajelulla Pariisissa Kolumni: Jari Sedergren Kirjavisa: Marsusta mahtia Kirja: Rouva diktaattori Liikkeen etuvartiossa: Mikkel Näkkäläjärvi Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Jukka Leskelä IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Antti Pelttari Kolumni: Elina Hirvonen Kasvot peilissä: Krista Kiuru Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. www.demokraatti.f i Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Tämänkin talon täytyy elää ajassa
Ylivertaisen älykkään maineen menneisyydessä saanut koirarotu osoittautuukin nykyajassa pelkäksi yrmyksi tuijottelijaksi. Alexander Stubbia pilkattiin aikoinaan jopa lehtikolumneissa iloiseksi oravaksi. Palauteryöpyn saanut Kaleva pyysi vertaustaan nopeasti anteeksi, eikä eritellyt tarkoittiko hän irvailuillaan pelkkää ulkonäköä vai myös Halosen mainetta. Stubb käänsi tämän 2014 edukseen vierailemalla Putous-viihdeohjelmassa nököhampaisena Jäbä Leissonina. TÄSTÄ AIHEESTA keskustellaan lähiviikkoina varmasti enemmänkin, kun 19. Haukkuja tuli siitäkin, epäreilusti ja häijysti – varsinkin politiikan vasemmalta laidalta. Vaikka monet presidentit ovat suhtautuneet Venäjään yhtä luottavaisesti, Tarja Halonen on saanut niskaansa eniten jälkiviisautta ja sinisilmäisyyden arvostelua. Kyseinen koiratarina on Carl Barksin käsialaa vuodelta 1946. Noihin menneisiin asioihin emme voi vaikuttaa, mutta tämän hetken politiikan tapoja pystymme muuttamaan. Pääministeri Sanna Marinin 2020–2023 saama ulkonäkötörky oli määrältään omaa luokkaansa. T ätä rimanalitusta en olisi halunnut nähdä. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Haukku ja haavantekijät Pääkirjoitus POLITIIKASSA TÄLLAINEN LÄLLÄTTELY OLI TAKAVUOSINA HYVINKIN YLEISTÄ JA HYVÄKSYTTYÄ. maaliskuuta Halosesta ilmestyy palkitun kirjailijan, Demokraatin kolumnistin Meri Valkaman haastatteluteos. Jos Kaleva tai muut nykypoliitikot haluavat moittia noita asioita, sanokoot sen suoraan, ei alakoulumaisesti naaman haukkumisen kautta. Presidentin virkaanastujaisten kuvavirtaa seurannut kansanedustaja Atte Kaleva (kok.) vertasi kutsuvierasjoukossa istuneen presidentti Tarja Halosen ilmettä Aku Ankasta tuttuun murjottavaan koirarotuun, Jäyhään jököttäjään. Ennakkotietojen perusteella Halonen avaa kirjassa näkemyksiään Yhdysvalloista ja Venäjästä, eikä pyytele arvostelijoiltaan anteeksi, vaikka sitä moni toivoisikin. Kalevan tarpeisiin siinä on paljon piiloviestejä. Juice Leskinen ivasi vuonna 1986 Mikä hätänä -levyllään ulkoministeri Paavo Väyrysen silmiä, ja sai kehuja nokkelasta riimittelystä. Solvaaminen oli pahempaa sosiaalisessa mediassa kuin tiedotusvälineissä, mutta asuista tai olemuksesta nousseista somekohuista tehtiin myös viihdejuttuja varsin löysin perustein. Ulkonäköhaukuille pitää keväällä 2024 olla jo aito nollatoleranssi – niin omissa kuin muissakin politiikan leireissä. de_14032024_05.indd 5 de_14032024_05.indd 5 5.3.2024 8.33 5.3.2024 8.33. POLITIIKASSA TÄLLAINEN lällättely oli toki takavuosina hyvinkin yleistä ja hyväksyttyä
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / W an g Zh ao de_14032024_06.indd 6 de_14032024_06.indd 6 6.3.2024 9.44 6.3.2024 9.44
Kokous pidettiin Mahtavassa kansan salissa Pekingissä. de_14032024_06.indd 7 de_14032024_06.indd 7 6.3.2024 9.44 6.3.2024 9.44. Noin viikon kestävään kansankongressiin osallistui 2 960 delegaattia kaikkialta Kiinasta. Kiinan kansankongressin vuotuinen kokous päättyi muutama päivä sitten. Kerran vuodessa kokoontuva kansankongressi vastaa parlamenttia, mutta käytännössä se ei haasta Kiinan kommunistisen puolueen päätöksiä. 7 Demokraatti ISO MAA, ISOT KOKOUKSET
Sivusto huomioi etenkin suomalaisten merkittävän roolin lakihankkeissa. ATTE HARJANNE X:SSÄ POLITIIKKA V IIK O N LU KU 50 Kokemus yhteiskun nan oikeudenmukai suudesta on hei ken tynyt. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Vanhustenhoidon alamäki Meppikisa Yhteisöllinen asuminen on kaunis ja herttainen ilmaus vanhustenhoidosta. SDP:n toinen europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri sijoittuu puolestaan sijalle 7 viestintäja digiasioissa. Sitten keksittiin yhteisöllinen asuminen, missä moni vanhus viettää aikansa yksin omassa huoneessaan. EU-sivusto EU Matrixin tämänvuotisen rankingin top 100 -listalta löytyy viisi suomalaista meppiä. KIM VÄISÄNEN X:SSÄ Turkistarhaus – liima, joka yhdistää halli tuksessa jopa perus suomalaiset ja Rkp:n. Mutta kodista tuli monelle vanhukselle loukku, kun hoitavaa henkilökunnan mää rää leikattiin. Nyt jo huhuillaan uusia omaishoitajia apuun. Suomalaisista korkeimmalle ylsivät kokoomuksen Petri Sarvamaa ja SDP:n Eero Heinäluoma. Petri Sarvamaa sijoittuu heistä korkeimmalle sijalle 25 ja Eero Heinäluoma sijalle 26. Kukapa ei enemmin asuisi kotona kuin laitoksessa. EU MATRIX arvioi lisäksi, että suomalaisten meppien vaikutusvalta on suhteellisesti neljänneksi korkein kaikista EUmaista. Hyvätuloisis ta neljä viidestä ko kee yhteiskunnan oikeudenmukaise na, mutta pienitu loisista enää noin Ka ns al ai sp ul ss i-k ys el y prosenttia. Sivuston mielestä suomalaiset eivät kuitenkaan loista unionin ulkopolitiikassa, puolustuspolitiikassa ja laajentumiskysymyksissä. Turkis tarhauksen suunni telmallinen alasajo pitää viimein saada käyntiin. Yllätys tai ei, komissaarispekulaatioiden vahva nimi, kokoomuksen Henna Virkkunen ei mahdu top 100 -listalle, mitä voinee pitää jonkinlaisena takaiskuna hänen komissaarihaaveidensa näkökulmasta. Joulukuun huuto kaupassa hinta oli 59 €/eläin. TUOMO LAPPALAINEN X:SSÄ Kallista kärsimyk sen ylläpitoa. Getty Images de_14032024_08.indd 8 de_14032024_08.indd 8 6.3.2024 9.47 6.3.2024 9.47. Virkkunen sijoittuu kuitenkin kahdenkymmenen vaikutusvaltaisimman mepin joukkoon digi-, kuljetusja institutionaalisten suhteiden kategorioissa. Heinäluoma sijoittuu teemakohtaisessa listauksessa sijalle 8, kun sivusto pani mepit järjestykseen pääomamarkkinaja finanssipolitiikassa. Sitten keksittiin vanhusten kotona asuminen. Ensin oli raskas laitoshoito. Tuottajille korvataan lähes 110 €/eläin. TUNNETTU EU-SIVUSTO rankkasi 15. kertaa vaikutusvaltaisimmat europarlamentaarikot. Valitet tavasti se on jatkumo vanhustenhoidon alamäelle, missä hoitava henkilöstö vähe nee ja vanhukset ovat enemmän yksin. Turkis tarhoille lintu influenssa oli taloudellinen taivaanlahja ja veron maksajille perikato. Sadan parhaan listalle yltävät myös vihreiden Heidi Hautala sijalla 42, RKP:n Nils Torvalds sijalla 82 ja vihreiden Ville Niinistö sijalla 98
Hänen viestinsä EU-vaaliehdokkuutensa ja puolueen puheenjohtajuuden yhdistämisestä on edelleen epäselvä myös monelle RKP:n jäsenelle, vaikka Henriksson on järjestänyt asiasta jo kaksi tiedotustilaisuutta. Tällä kertaa jopa tavallista enemmän, kun puheesi kesti ennätykselliset kaksi tuntia ja seitsemän minuuttia. Puheessasi toki muistit mainita myös muun muassa ennätyksellisen talouskas vun ja lännen taantumisen. POLITIIKKA POLITIIKKA Tietoisesti en tiedosta EX-ELINKEINOMINISTERI Mika Lintilä (kesk.) lisäsi pari viikkoa sitten uuden kommentin legendaaristen poliittisten kommenttien sarjaan. Kerroit, että jaat niin sa nottua vaalirahaa miljoonia ruplia eri puolille maata. Asiaa tutkineen keskusrikospoliisin esitutkinnan mukaan kummastakaan ei löytynyt näyttöä. hän helmikuussa itse lähettänyt viestin, jossa irvailtiin Sanna Marinille (sd.) ja Matias Mäkyselle (sd.). Henriksson halusi oman tulkintansa mukaan ulostuloillaan lykätä RKP:n puheenjohtajakisaa, mutta lopputulema on jo täysillä käynnissä oleva puheenjohtajakisa ja puolueen kannatuksen romahtaminen. Kyseessä oli myös vaalipuhe, kun maassasi järjestetään presidentin”vaa lit” tulevana viikonloppuna. Henrikssonin mukaan mediassa on tulkittu hänen sanomisiaan väärin. Soppaa on antaumuksella hämmentänyt puolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson. Myös RKP:ssa on viesti mennyt ohi, kun puolueen sisältä on kuiskuteltu medialle, että Henriksson on puheillaan halunnut ajaa suosikkiaan puolueen puheenjohtajaksi ja ennen tätä estää toisen seuraajaehdokkaan presidenttikisan. Sitten hän epäili, että joku olisi rinnakkaiskäyttänyt tiliä. ”Tietoisesti en tiedosta”, Lintilä totesi esitutkinnasta, jossa selvitettiin, oliko Taas kuulija tulkitsi väärin RKP ON kriisissä. de_14032024_08.indd 9 de_14032024_08.indd 9 6.3.2024 9.47 6.3.2024 9.47. Myötätuntoa ei ole herunut, vaikka Henriksson on kertonut kokemastaan epäinhimillisestä pyörityksestä ja verranut puheenjohtajan työtään vauvan hoitoon. Tämä on melkeinpä tuhlaa mista, kun maasi kaltainen keskusjohtoinen yksinvalta voisi halutessaan vaikka painattaa valmiiksi täyte tyt äänestysliput. Anteeksi lainausmerkit, mutta länsirajanne tältä puo len katsottuna sana vaalit on kyseenalainen. ”Ja hyvä, että asia tuli tarkistettua niin, ettei epäilystä jää. Oli siinä monologia Venäjän kansalle. Kaikkinensa tämä oli harmillinen episodi”, Lintilä totesi Helsingin Sanomissa. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari EUROVIISUT ISRAELIN VIISUT Kansat laulavat kilpaa Aseet laulavat kilpaa Hyvä Vladimir, sinulla oli taas paljon asiaa vuotuisessa linjapuheessasi. Lisäksi oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin surmalla viestit äänestäjille, että heidän äänellään ei ole mitään mer kitystä. Mainitsit myös Ukrainassa sotivat venäläiset, kuinka he ”uhraavat itsensä meidän puolestamme”. Viestin tultua julkisuuteen Lintilä epäili, että hänen whatsapp-tilinsä olisi hakkeroitu. Se on teillä kuin tsaarin kruunaamiseen liittyvä rituaali ja samalla de mokratian kuolonkorahdus. Tästä uhraa misesta olisi mukava kuulla myös näiden sotilaiden niin sanottu kokemusasiantun temuksellinen näkemys, pohtii Demokraatin väki. Vaihtoehtoa ei ole
Suomen tämän vuoden puolustusbudjetin koko on 6,2 miljar dia euroa. Myös ilmavoimien hä vittäjämäärä on Suomea jonkin verran suurempi. Milloin hiihdettiin ensimmäinen Finlandia-hiihto. 2. 3. 8. Mies merkittävässä roolissa, mutta kuka. Suomessa on myös taistelupanssarivau nuja lähes tuplasti Ruotsiin verrattuna. Suomessa tykkejä ja raskaita kranaatinheittimiä on yli 1 600. Mikä maa on parhaillaan EU:n puheenjohtajamaa. 6. 5. Suomen tykistö on jopa eurooppalaisittain poikkeukselli sen vahva. Suomen kannalta on olennaista, että Ruotsi tarjoaa puolustusyhteistyöhön paljon sellaista, mitä Suomelta puuttuu – sukellusveneistä alkaen. Mikä on Alexander Stubbin puolison nimi. Suomessa reservi läisiä on 870 000, kun Ruotsissa määrä jää kymmeniin tuhansiin. 4. 9. Mihin puolueeseen keskustajohtaja Annika Saarikon mies Erkki Papunen kuuluu. 10. Montako sinfoniaa Leif Segerstam on säveltänyt. Mies, jonka pitää vahtia kalsareitaan kalsareitaan Kuin taivaassa tehty liitto de_14032024_10.indd 10 de_14032024_10.indd 10 6.3.2024 9.51 6.3.2024 9.51. Maan puolustusbudjetti hyppää tänä vuonna 10,7 miljoonaan euroon viime vuoden vajaasta kahdeksasta miljardista. 7. Minkä nimiset ovat Alexander Stubbin kissat. Ruotsi kehittää vauhdilla puolustus taan. Suomi puolestaan on omaa luok kaansa maavoimissa. Vas taava luku on Ruotsissa joitain satoja. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI Lehtikuva / Heikki Saukkomaa 10 VIS V 1. Oik eat vas tau kse t: 1) Suz ann e Inn esStu bb 2) SD P 3) Luo nno nva rakes kuk sen (20 23) arv ion muk aan 230 0–2 50 4) Milo ja Nal a 5) Bel gia 6) Ruo tsi n puo lus tus minist eri Pål Jon son 7) 327 8) irla ntil ain en kirj aili ja Bra m Sto ker vuo nna 189 7 9) 197 4 10 ) noi n 86 00 MAAILMAN TILA • Ruotsi pääsi Natoon R uotsista tuli pitkän veivauk sen jälkeen Naton jäsen. Myös sodan ajan joukot ovat Suomessa merkittä västi suuremmat. Niitä Ruot silla on neljä. Kuka loi vampyyrihahmo Draculan. Kuinka paljon Suomessa on aikuisia ilveksiä. Ruotsi on tärkeä osa Pohjolan puolustusta. Tulppana oli ensin Turkki, sitten Unkari. Kuinka paljon Nokialla on globaalisti työntekijöitä. Suomessa huokaistiin helpotuksesta
Se päivä on nyt, joten olo on onnellinen ja vähän jännittynyt. Nykyinen rahoitusmalli kaipaa vahvempaa perusrahoitusta. Ehkä tulevaisuudessa, kun ammattikorkeakoulut ovat olleet olemassa 150 vuotta, ne nähdään tasa-arvoisina. Tämä vuosi on talouden vuosi. Jos näet kadulla kultaisennoutajan, sinulla on ystävä ihan justaansa. 11 Demokraatti koulua, mutta näemme sosiaalisesti ja arvostuksen suhteen, että näin ei ole. Ne eivät karsasta ketään vaan ovat aina valmiina tekemään uusia ystäviä. Opiskelijajärjestöissä ei joka päivä pelasteta maailmaa, mutta uskon, että joka päivä me teemme yhteisen hyvän eteen töitä. Uusi työ, uudet kujeet! Olen aloittanut opiskelijakuntaliikkeessä vuonna 2018 ja silloin jo tiesin, että jonain päivänä haluan olla pääsihteeri opiskelijaliikkeessä. Tilanne on vakava muttei katastrofaalinen. Lisäksi panostamme yhteistyöhön puolueen, sisarjärjestöjen ja lähiyhteistyökumppaneiden kanssa. Mikä opiskelijoiden edunvalvonnassa juuri nyt puhuttaa. de_14032024_11.indd 11 de_14032024_11.indd 11 4.3.2024 13.30 4.3.2024 13.30. Olen ajatellut, että ehkä arvostuksen taustalla on yliopistoinstituution ikä. Ovatko yliopistot ja ammattikorkeakoulut samalla viivalla. En tiedä, onko siitä mitään näyttöä, että se parantaisi Suomen taloutta. Se on auttamista – oli se sitten tutorointia, jolla autetaan opiskelijaa tai kansanedustajien lobbaamista siitä, mitä korkeakoulupolitiikan pitäisi tänä päivänä olla. Sama on toisella asteella – lukioon mennään ja amikseen vähän kuin joudutaan. Aikuiskoulutustuen leikkaaminen. 11 Demokraatti Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuva Nora Vilva ja iStock Mitä odotuksia Demariopiskelijoilla on tähän vuoteen. Haluan kohdata ihmiset samalla tavalla. Toivoisin, että nähtäisiin jo nyt. JOKA PÄIVÄ ME TEEMME YHTEISEN HYVÄN ETEEN TÖITÄ. Miksi. Mikä meno, Demariopiskelijoiden pääsihteeri Santeri Kujanpää. Toinen asia, jonka pitäisi olla keskustelussa, on korkeakoulujen rahoitus. Päinvastoin. Olemme nuorisoalojen valtionavustuksen ulkopuolella. 65 000 euroa on iso raha. Meidän on myönnettävä, että meillä on lain mukaan kaksi tasavertaista korkeaUnelmaduuni Yliopistot ja ammattikorkeakoulut pitää saada tasa-arvoisiksi. Voimaeläimesi on kultainennoutaja. Mikä järjestötyössä viehättää. Isoin teema tänä vuonna on valtion apukelpoisuuden takaisin saaminen keväällä ja valtionavun hakeminen syksyllä. Nähdä kaikki hyvyys toisissa ihmisissä
YHDYSVALTAIN HARTIOIHIN ja asevoimaan luottanut Eurooppa ei ole kyennyt ottamaan johtajan roolia, kun Yhdysvallat käpertyy rajojensa sisään. Ukraina ei tarvitse kauniita sanoja vaan aseita. Kiviäkö pitäisi heitellä. Esimerkiksi tykistöammusten osalta tällä hetkellä arvioidaan Venäjällä olevan 10 ammusta Ukrainan kahta ammusta kohden. TOKI LÄNSI on antanut sodan aikana Ukrainalle monella mittarilla laskettuna massiivisesti tukea. Se on ollut Ukrainan merkittävin tukija. Puolustuministeri Antti Häkkänen listasi näitä A-studiossa: Nato-maiden yhteenlaskettu talous on 15-kertainen Venäjään nähden, pelkästään Euroopan maiden talous on kuusi kertaa suurempi kuin Venäjällä ja sotilasmenojen osuuskin on Euroopassa 4–5 kertaa suurempi kuin Venäjällä. Lisäksi se ostaa aseita Pohjois-Koreasta ja Iranista. Se Euroopassa on myönnetty, että Ukraina käy sotaa koko Euroopan puolesta. analyysi P oliitikkojen Ukraina-puheiden kuunteleminen on ollut irvokasta ja surullista. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi toivoi länneltä aseita heti, kun Venäjä oli aloittanut hyökkäyksen Ukrainaan kaksi vuotta sitten. Skeptimististen arvioiden mukaan tuki ei etene ennen marraskuun presidentinvaaleja. Lännessä on turha nauraa, jos Venäjä kaivaa rintamalle varastoistaan lähes museoaikaisia tankkeja. Se ei kuitenkaan riitä. Suora taloudellinen tuki ja aseapu nousevat yli sataan miljardiin. OMA LUKUNSA on sisäpoliittisessa jumissa oleva Yhdysvallat. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Resursseja siis olisi, mutta ilmeisesti tahto tarvittavaan tukeen puuttuu. Länsi sanoo tukevansa Ukrainaa, hieman kärjistäen vaikka viimeiseen mieheen – kunhan se on ukrainalainen. EU onnistui hiljan päättämään 50 miljardin apupaketista Ukrainalle, mutta se on nykytilanteessa riittämätön ja realisoituu liian hitaasti. de_14032024_12.indd 12 de_14032024_12.indd 12 6.3.2024 9.53 6.3.2024 9.53. Niin pitkään, kun Ukraina taistelee, Vladimir Putinin Venäjällä ei ole resursseja voimatoimin edistää muita maita koskevia suunnitelmiaan. Pitkään paikoillaan pysyneillä rintamalinjoilla Venäjä on aloittanut etenemisen. Maan tuonti ja vienti vetävät kolmansien maiden kautta. Ukrainalle ei ole edes niitä. Edelleen Ukrainan lännestä saama tuki, etenkin aseellinen, on riittämätöntä. Länsimaiden Ukrainan tukea voi lähestyä vertaamalla lännen ja Venäjän talouslukuja. Yhdysvaltojen lupaama uusi 60 miljardin dollarin tukipaketti on ollut jo pitkään jäissä, kun republikaanit ja demokraatit riitelevät siitä. LÄNNEN ASETTAMAT Venäjä-pakotteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Ongelma on myös Euroopan suurimpien maiden Ranskan ja Saksan hapuileva ja riitaisa yhteistyö Ukrainan tukemisessa. Hän toivoo edelleen aseita, kun on kulunut kaksi vuotta Venäjän hyökkäyksestä. Länsi kiemurtelee Putinin koukussa SE ON MYÖNNETTY, ETTÄ UKRAINA KÄY SOTAA KOKO EUROOPAN PUOLESTA. Juhlapuheissa länsi vakuutti tukeaan Ukrainalle. Venäjän talous kasvaa, ja se on pystynyt laajentamaan omaa asetuotantoaan. Lännen juhlapuheissa tätä ei suoraan haluta sanoa. Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäysten sodan Ukrainaan kaksi vuotta sitten. Tätä päivää muistettiin vajaat kaksi viikkoa sitten
Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. työssäkäyvä kahden lapsen yksinhuoltaja . asuu vuokrakodissa Vantaalla, vuokra 1200 e/kk . Netto palkka 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 Tuet yhteensä 737 553 2156 2162 1388 1102 Työttömyys päiväraha 1 535 1223 Tuet yhteensä 336 356 Lapsilisä 401 207 Asumistuki 52 Asumistuki 95 121 Lapsilisä Tulot pienenevät yhteensä 312 e/kk Tulot pienenevät yhteensä 160 e/kk LAURA, 38 VUOTTA TEPPO, 45 VUOTTA . D EM O G RA A FI Hallitus tekee monikärkileikkauksia Hallituksen sosiaaliturvaan suunnittelemat leikkaukset kohdistuvat pienituloisiin ja etenkin yhteiskunnan tuilla jo eläviin kuten työttömiin. 13 Demokraatti Bitcoin Kryptovaluutta bitcoin rikkoi viime viikolla ensi kertaa 60 000 euron markkinahinnan. työtön . asuu omakotitalossa Vaasassa yhden lapsen ja työttömän puolison kanssa HALLITUKSEN SUUNNITTELEMIEN MUUTOSTEN VAIKUTUKSET TULOIHIN, € 2023 2025 eu ro a eu ro a eu ro a eu ro a TEPPO LAURA de_14032024_13.indd 13 de_14032024_13.indd 13 5.3.2024 8.35 5.3.2024 8.35. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: ST TK . NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Kauppalehti Lähde: THL Arvostamme suomalaista työtä. Käytettävissä olevat tulot alenevat 23 prosenttia. Tulot viime vuonna 2851e ensi vuonna 2711e . Käytettävissä olevat tulot alenevat 6 prosenttia. Nukkuminen Neljännes 20–64vuotiaista miehistä ja vähän pienempi osuus naisista ei mielestään nuku tarpeeksi. Tulot viime vuonna 1535 e ensi vuonna 1233 e . . Monella vaikutus monin kertaistuu, jos useampaa saatavaa etuutta leikataan
Tuli väärä käsitys, että kotoutumisessa ei olisi suurempia o n gelmia. Mutta yllätyksekseni se olikin vain pieni osa venäjänkielisistä. Olen itse kutsunut tätä imperiumin virukseksi, Gusatinsky sanoo. GUSATINSKY MYÖNTÄÄ itsekin olleensa pitkään uskossa, että venäläiset sopeutuvat Suomeen hyvin ja oppivat yhteiskunnan pelisäännöt nopeasti. Tästä kertoi myös venäjänkielisen väestön kotoutumista ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa edistävän Cultura-säätiön vuonna 2022 tekemä kyselytutkimus. uplaa kuplan sisällä. Gusatinsky sanoo yllättyneensä asenteista ja ihmisten kuplista vielä vuonna 2014, kun Venäjä hyökkäsi Krimille. IMPERIUMIN Teksti Heikki Sihto de_14032024_14.indd 15 de_14032024_14.indd 15 6.3.2024 11.53 6.3.2024 11.53. – Yllättäen näin ympärilläni ihmisiä, en omassa kuplassani, jotka iloitsivat Krimin miehityksestä ja sotatoimien aloittamisesta Itä-Ukrainassa. – Se saattaa korvata ajattelussa kaiken muun ja voi olla todella iso osa joidenkin identiteettiä. Valitettavasti, hän täsmentää. Yli puolet vastaajista suhtautui esimerkiksi kielteisesti Venäjän pakotteisiin. Gusatinsky sanoo monella suomenvenäläisellä olevan edelleen ajattelussaan vahvana ”suurvalta takanamme” -malli. – Silloisessa toimituksessamme luulimme, että kaikki tänne muuttaneet ovat tuollaisia. Siihen vastasi yli 1 600 Suomessa asuvaa henkilöä, joiden äidinkieleksi on merkitty väestörekisteriin venäjä. Cultura-säätiön johtava asiantuntija Eilina Gusatinsky ei yllättynyt tutkimuksen tuloksista. Suuri osa vastaajista ei luottanut suomalaisiin instituutioihin. Kyse oli osin ihmisistä, jotka ovat asuneet Suomessa vuosikymmeniä, Eilina Gusatinsky kertoo. Luottamus mediaan oli erityisen heikkoa. 15 Demokraatti Suomessa on epäonnistuttu maahan muuttajien kotouttamisessa. Mukana oli mahdollisesti myös sellaisia, joilla ei ole suoraa yhteyttä Venäjään. Näin voi kuvata monen maahanmuuttajan – ja myös kantasuomalaisen – elämää Suomessa. Tuolloin hän toimi päätoimittajana Suomen venäjänkieliselle suunnatussa Spektr-lehdessä. Etenkin moni Suomessa asuva venäjänkielinen suhtautuu epäluuloisesti suomalaiseen yhteiskuntaan
Gusatinskyn mielestä tarvittavien rajoitusten lisäksi tärkeänä varautumistoimena olisi tiedottaa, kuinka toimia jos kokee joutuneensa Suomen vastaisen vaikuttamisen kohteeksi. – Joskus julkisuudessa puhutaan uhkasta kun viitataan venäjänkielisiin, mutta demokraattisessa maassa ei voi demonisoida tai dehumanisoida mitään JOKA KYMMENENNELLÄ SUOMESSA ASUVALLA ON JUURET JOSSAIN MUUALLA. Ja niin kauan kun vaikkapa opettajainhuoneessa, poliisilaitoksella tai lehden toimituksessa ei heijastu nykyinen väestörakenne, mennään väärään suuntaan. Hän sanoo, että tietyt aiheet viime aikoina ovat aiheuttaneet polarisaatiota näkemyksissä kuten kysymys kaksoiskansalaisuudesta. Heistä moni kokee, että ei ole osa yhteiskuntaa. – Meillä kaivataan molemminpuolista avointa ja näkyvää keskustelua siitä, mikä on yhteiskunnassa hyväksyttävää ja mikä ei. Gusatinskyn mielestä 1990-luvulla tehtiin virhe kotouttamisohjelman suunnittelussa, kun haluttiin korostaa maahanmuuttajien oman kielen ja kulttuurin säilyttämisen tärkeyttä. On tärkeää, että opettajat kohtelevat kaikkia oppilaita yhdenvertaisesti päiväkodeissa ja kouluissa, eivätkä näe maahanmuuttajataustaisia oppilaita ulkopuolisina. – Uuteen kotimaahan integroitumisessa on voinut tulla pettymyksiä ja elämä Suomessa ei ole vastannut odotuksia. Katkeruutta voi aiheuttaa tunne, että heidän panostaan ei ole arvostettu suomalaisessa yhteiskunnassa. de_14032024_14.indd 16 de_14032024_14.indd 16 6.3.2024 11.53 6.3.2024 11.53. – Tarvitaan panostusta auttamaan koko väestöä ymmärtämään, että yhteiskunta monimuotoistuu nopeasti. On tärkeää, että jokaista lasta kohdellaan samalla tavalla, eikä ketään aseteta ulkopuoliseen asemaan. Jopa kielellisesti ja sosioekonomisesti suomalaiseen elämään hyvin sopeutuneiden joukossa on ihmisiä, joiden maailmankuva rakentuu edelleen Venäjän kautta. Hän itse pitää lähtökohtana suomen kielen opiskelua sekä sitä että maahanmuuttaja oppii elämään velvollisuuksineen ja oikeuksineen kuten kuka tahansa suomalainen – ilman erityistä apua ja rinnakkaispalvelujen rakentamista. Jo nyt joka kymmenennellä maassa asuvalla on juuret jossain muualla. Maahanmuuttajille rakennetaan koko ajan uusia korvaavia järjestelmiä tai lisäpalveluita, jotka eivät auta meitä yhteiskuntana tottumaan väestön moninaisuuteen. Se vaatii pitkäjänteistä työtä kotoutumisen edistämisessä sekä yhteiskunnan vastaanottavuutta. Lasten tulisi saada samanlaista kohtelua ja mahdollisuuksia, riippumatta taustastaan. Samanlainen keskustelu käytiin jo vuosia aikaisemmin, kun Suomessa kiristettiin valtion virkojen ja tiettyjen muiden tehtävien kelpoisuusvaateita. – Meidän tavanomaiset palvelumme eivät huomioi muuttunutta väestörakennetta. Tarvitaan myös selkeämpiä määrittelyjä millaisia odotuksia kotoutumisesta on puolin ja toisin. Gusatinsky näkee, että Suomessa edelleenkin on kehitettävää mitä tulee kotoutumisen tavoitteisiin ja päämääriin. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Mikä on voinut mennä kotoutumisessa väärin. GUSATINSKY PITÄÄ huolestuttavana kehitysmallia, jossa suomenvenäläiset alettaisiin nähdä uhkana Suomelle. Hän painottaa, että yhteenkuuluvuuden tunne luo edellytyksen onnistuneelle kotoutumiselle. – Jo päiväkodista alkaen pitäisi katkaista kaikki segregaatiokytkökset. Gusatinsky muistuttaa viime eduskuntavaaleihin liittyvästä, myös osaltaan kuplaantumisesta kertovasta selvityksestä, jonka mukaan perussuomalaisia äänestettiin eniten alueilla, joissa asuu vähiten maahanmuuttajia. Gusatinsky sanoo Suomessa olevan paljon täällä syntyneitä ja kasvaneita ihmisiä, joiden vanhempien juuret ovat muualla
Hänen mukaansa maahanmuuttajista puhuminen muuttuu helposti yleistämiseksi, mutta ongelmistakaan ei saa vaieta. Eilina Gusatinsky sanoo venäläisestä suurvalta-ajattelusta irtautumisen olevan vaikeaa. Osa suomenvenäläisistä koki, että suorasukainen Venäjän toimista kirjoittaminen kohdistui heihin henkilökohtaisesti. 17 Demokraatti Suomessa asui vuonna 2022 87 500 henkilöä, joiden äidinkieleksi on merkitty väestö rekisteriin venäjä. Mutta ei ole helppoa luoda deputinisaatiota tai desovietisaatiota, kun kyse on jo koulussa rakentuneen maailmankatsomuksen muuttamisesta. – Suurvalta-ajattelua iskostettiin neuvostoajan koulussa ja nyt taas uudelleen nyky-Venäjällä. Monet suomenvenäläiset seuraavat pääasiassa Venäjän mediaa, joten on olennaista, että Suomen mediassa käsitellään asioita avoimesti ja läpinäkyvästi. Yksilötasolla tilanne on vaikea, kun henkilö pelkää joutuvansa leimatuksi osaksi tiettyä ryhmää. Hän sanoo monen venäläisen kyseenalaistavan Neuvostoliiton ja Venäjän kolonisaation. Säätiö on aloittanut Suomen venäjänkielisiä koskevan 2024-seurantaselvityksen valmistelun. Luottamus mediaan korreloi luottamukseen muihin instituutioihin. Enemmistö vastaajista hallitsee suomen kielen niin, että tulee sillä hyvin toimeen. 17 Demokraatti GUSATINSKY KERTOO aiemmin ajatelleensa, että ihminen ei voi olla turvallisuusuhka ilman omaa sisäistä tahtoa. Gusatinskyn mielestä olennaista on päästä tilanteeseen, jossa kaikki Suomessa asuvat sisäistävät samat demokraattiset arvot. . On ymmärrettävä, että Suomen venäjänkielinen väestö on hyvin moninainen ja eroaa näkemyksissään ja arvoissaan. VENÄJÄN JA venäläisen kulttuurin vaikutus on vahva, vaikka suomenvenäläiset olisivat asuneet Suomessa pitkään. – On tärkeää pohtia yhdessä, miten voimme rakentaa luottamusta. – Nyt huomaan olleeni siinä mielessä väärässä, että eivät esimerkiksi rajojen avaamista ajavat ihmiset näe tekevänsä jotain väärin. – Uudenlaisen ajattelun ja suhtautumisen rakentuminen Venäjään vaatii kipeiden asioiden työstämistä. Viime vuosina venäjänkielisten tekemät kantelut tai selvityspyynnöt syrjimisestä eivät ole kuitenkaan merkittävästi lisääntyneet. Heistä 35 prosentMAAHAN MUUTTAJISTA PUHUMINEN MUUTTUU HELPOSTI YLEISTÄMISEKSI. Tällä tavoin voidaan vahvistaa laatujournalismia ja samalla katkaista propagandan vaikutus. Kyse on kuitenkin selvästä vähemmistöstä sekä Venäjällä että Venäjän ulkopuolella. yksittäistä ryhmää. tia oli sitä mieltä, että Venäjä teki oikein hyökätessään Ukrainaan. Vastaukset Cultura-säätiön vuonna 2022 tehdystä Suomen venäjänkieliset -tutkimuksesta, johon vastasi 1 632 Suomessa asuvaa, joiden äidin kieleksi on merkitty väestö rekisteriin venäjä. He ajavat Kremlin agendaa sitä ymmärtämättä. Gusatinsky varoittaa jälleen yleistämästä liikaa. SUOMEN VENÄJÄNKIELISET . de_14032024_14.indd 17 de_14032024_14.indd 17 6.3.2024 11.53 6.3.2024 11.53. Etenkin, kun sen takana on vuosisatainen historia. Cultura-säätiön tutkimuksessa 17 prosenttia vastanneista kertoi kokeneensa syrjintää Suomessa. Gusatinsky pohtiikin, vahvistavatko Venäjää tukevat mielikuvat negatiivisen kohtelun tunnetta Suomen venäjänkielisten keskuudessa. Hän sanoo tästä saadun merkkejä jo Krimin valtauksen jälkeen tehdyissä tutkimuksissa. Tällaisen maailmankuvan omaksuneen on vaikea ymmärtää, että katsoo maailmaa toisenlaisesta näkökulmasta kuin valtaosa muista ihmisistä. Vaikutusta vahvistaa, että moni suomenvenäläinen seuraa pääosin Venäjän valtiojohtoista mediaa. Koulussa luotiin uudenlaista neuvostoihmistä ja siinä valitettavasti onnistuttiin
German on itse asunut Suomessa jo yli 22 vuotta. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Vastaajat osoittivat luottamusta usealle suomalaiselle instituutiolle: POLIISI 90 % PUOLUSTUSVOIMAT 83 % KOULU 82 % 41 % vastaajista luottaa suomalaiseen mediaan Kieli on avain uomen kielen osaaminen, Nataliya German vastaa miettimättä kysyttäessä tärkeintä asiaa kotoutumisessa. Hän kertoo Ukrainasta reilu vuosi sitten Suomeen tulleesta serkustaan, eläinlääkäristä, joka joutui odottamaan kahdeksan kuukautta suomen kielen kurssille pääsyä. He ovat pääosin korkeakoulutettuja ja halukkaita työskentelemään Suomessa. German kehuu yliopiston kielenopetusta. Kieli on kaikesta tärkein sopeutumisessa ja työllistymisessä. SUOMEEN ON tullut kymmenkunta Germanin sukulaista ja tuttavaa lapsineen. Hän myös hakeutui harrastuksiin, kuten soittamaan viulua yliopiston orkesteriin, jossa pääsi puhumaan suomea. German perusti viime vuonna Ukrainan sotaa tänne paenneen juristisiskonsa Ganna Lugovan ja eläinlääkäriserkkunsa Oksana Kichkon kanssa Malmille ukrainalaisia elintarvikkeita myyvän kaupan Sopilka. Hän valmistui Jyväskylästä tietotekniikan tohtoriksi ja on työskennellyt muun muassa Nokialla ja YIT:llä. Kotoutumisen ongelmista kysyttäessä vastaus tulee yhtä nopeasti: riittämätön suomen kielen opetus. Hän myös otti toiseksi oppiaineekseen suomen kielen äidinkielen opettajille. Yksi syy kaupan perustamiselle oli, että Ukrainassa korkeakoulutetut sukulaiset eivät löytäneet koulutukseensa sopivia töitä puutteellisen kielitaidon takia. Hän tuli kansainvälisessä opiskelijavaihdossa Jyväskylään opiskelemaan ict-alaa. de_14032024_14.indd 18 de_14032024_14.indd 18 6.3.2024 11.53 6.3.2024 11.53. German sanoo opiskelijana olleensa eri asemassa kun nyt Ukrai18 Demokraatti KIELI ON KAIKESTA TÄRKEIN SOPEUTUMISESSA JA TYÖLLISTYMISESSÄ. Muutaman vuoden opintojen jälkeen German alkoi pohtia Suomeen jäämistä. – Tajusin jo opintojen aikana, että jos haluan kunnon työpaikan, pitää osata hyvin suomea
Täällä puhutaan paljon filippiiniläisistä hoitajista, mutta samalla tavalla jo Suomessa oleville ukrainalaisille voitaisiin räätälöidä koulutus, joka nopeuttaisi heidän työhönpääsyään ja kotoutumistaan. Suomi on heille kuin pikku-Venäjä. Jos ikäviä kommentteja tulee, ne ovat lähinnä Suomessa asuvilta venäjänkielisiltä. Hän sanoo kotoutumiskoulutuksen yhdeksi ongelmaksi kieltä. German ehdottaa yhdeksi malliksi eri ammattiryhmille suunnattua koulutusta, jossa myös työnantajat olisivat mukana. Hän sanoo nykymallia hitaaksi ja kalliiksi, kun valtio maksaa koulutuksen lisäksi tukea myös ajalta, jolla odotetaan koulutuksen alkua. Siinä kielen lisäksi opiskellaan muun muassa suomalaista kulttuuria ja yhteiskunnan toimintaa. Heille pitäisi miettiä täsmäkoulutusta, joka nopeuttaisi kotoutumista. – Itse tunnen paljon tänne jo vuosikausia sitten Venäjältä muuttaneita, jotka edelleen elävät vahvasti venäläisessä narratiivissa. German uskoo myös ihmisen itse turhautuvan, kun hän on tyhjänpanttina kotona ja elää tuilla. Tämä ei Germanin mukaan aina pidä paikkaansa ukrainalaisten kohdalla. He seuraavat venäläistä mediaa sekä pitkälti elävät venäjänkielisessä ystäväpiirissä ja käyttävät venäjänkielisiä palveluita. – Yhteiskunta tuhlaa rahaa, jos koulutettu ei pääse oman alansa töihin. Germain pitää hyvänä ajatusta maanmuuttajien kansallisuuskokeesta. – Ukrainalaisten joukossa on paljon esimerkiksi koulutettuja terveydenhoidon ammattilaisia, joista Suomessa on kova pula. Pitää myös muistaa, että suuri osa tänne tulleista ukrainalaisista on naisia, joilla on lapset hoidettavana ilman tukiverkostoa. 19 Demokraatti 82 % vastaajista ei ollut kevään 2022 aikana kokenut syrjintää Ukrainan sodan takia 64 % vastaajista ei pidä Venäjän sotilaallista toimintaa Ukrainassa oikeutettuna 56 % prosenttia vastaajista suhtautuu kielteisesti Venäjän pakotteisiin 43 % vastaajista kannattaa suurien pakolais määrien vastaan ottamista Ukrainasta (Suomessa oleskeli tilapäisen suojelun perusteella yli 60 000 Ukrainan pakolaista, 2023 elokuu) Kieli on avain nasta sotaa Suomeen paenneet, kun hän aikanaan sai suomen kielen opetusta yliopistossa. Ongelmaksi hän näkee, että koulutukseen pääsy voi kestää kohtuuttoman pitkään. German pitää yleisenä harhaluulona, että jos ihminen on korkeastikoulutettu, hän osaa edes kohtuullisesti englantia. Hän uskoo tämän syventävän uuteen kotimaahan intergroitumista. 19 Demokraatti de_14032024_14.indd 19 de_14032024_14.indd 19 6.3.2024 11.53 6.3.2024 11.53. KRITIIKISTÄÄN HUOLIMATTA Nataliya German sanoo ukrainalaisten olevan Suomessa hyvä asemassa. On raskasta opiskella iltaisin erilaisilla kielikursseilla jos on päivät töissä. German kehuu te-keskusten järjestämää kotoutumiskoulutusta. Suomesta oli hakenut tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa yli 62 500 ukrainalaista viime vuoden elokuuhun mennessä. Siinä voisi olla esimerkiksi lyhyempi työpäivä omalla alalla ja sen jälkeen kielikoulutusta. Germanin mielestä Suomessa kotouttaminen toimii vanhoilla rakenteilla, jotka eivät huomioi esimerkiksi Ukrainasta tulleiden tilannetta. – Tästä huolimatta ukrainalaiset ovat pääosin hyvin koulutettuja, monella heistä on Suomessa valmiita kontakteja ja kova motivaatio jäädä tänne
Ammattijärjestö johtajat pohtivat, onko pelastustoimi nyt ensinkään oikeassa osoitteessa. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva IStock K un Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALin pu heenjohtajaa Ilkka Mustakangasta pyytää ku vailemaan pelastusalan ti lannetta, hän nostaa suu rimmaksi huolekseen hy vinvointialueiden talous tilanteen. Tulevaisuuden näkymää ei voi missään nimessä hyväksi sanoa. 20 Demokraatti PELASTUKSEN KRIISI PELASTUSALA PULASSA Hyvinvointialueiden säästö paineet iskevät pelastus toimeen. – Tämä säästökuuri, johon hyvinvointialueet ovat ajautuneet, koskettaa myös pelastustointa, ja se lyö aika kovaa korville. de_14032024_20.indd 20 de_14032024_20.indd 20 4.3.2024 13.32 4.3.2024 13.32