Demokraatti 14.1.2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

PAL.VKO 2021-04 00 74 43 -2 10 1 1/ 21 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 1 • 20 21 / 14 . ta m m ik uu ta 14.1.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Tampereen pormestari Lauri Lyly iloitsee kaupungin kasvusta. VAALIT Kunta-Suomi tutisee EdunVALVOJA Demok14012021_001.indd 1 4.1.2021 16.35. ELÄKE TEEMA Riittääkö raha elämiseen LUONTO Monen rintaman tuhoa BOOM! Kuka yllättää kuntavaaleissa
Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. tsl.fi Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Palveluhakemisto_197x275_leikk_2021_14.1.2021-lehteen.indd 1 4.1.2021 15.12.58 Demok14012021_002.indd 1 4.1.2021 16.27
POLITIIKKA TEEMA ILMIÖ De_14012021_03.indd 3 7.1.2021 10.57. 3 Demokraatti 1/ 21 26 14 55 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 14. TAMMIKUUTA 2021 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI VAALIT ELÄKE AY Talous ja palvelut koukuttavat äänestäjän. Kunnissa käydään palkansaajavaalit. Kuka maksaa sinun eläkkeesi. Omaan eläketurvaan kannattaa perehtyä
Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n 46 LASTEN KALEVALA Tuunattua Kalevalaa kaiken ikäisille + TEEMA Eläke 55 5 6 8 11 12 14 21 22 24 26 29 32 40 41 42 45 46 48 50 52 64 65 66 72 73 74 29 VASTUULLISUUS Lisää tekoja, vähemmän puhetta. Va. 1/ 21 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Monta muttaa ja jossia Viikon kuva: Trump kiemurtelee Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Riku Tapio Analyysi: Vain huonoja vaihtoehtoja D-ilmiö: Kunta-Suomi natisee Alastalon salissa: Helsingin herruus Vaalit: Korona sotkee asetelmat USA: Trump ei luovuta Ay: Arjen vaalit Vastuullisuus: Vielä on opeteltavaa Kuvataide: Mennyttä aikaa Kolumni: Jyrki Liikka Kirjat: Tuunattu Kalevala Kirjat: Vienan kohtalonvuodet Kirjavisa: Elämästä mittaa Pelin purku: Ahmattarien fanitusta Puheenvuoro: Merja-Hannele Vuohelainen Puheenvuoro: Anette Karlsson Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Marja-Liisa Manka IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Lauri Lyly Kolumni: Hanna Paulomäki Kasvot peilissä: Harri Sandell Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Väinämöinen, Mäinämöinen ja Zäinämöinen –kirjassa tomutetaan myyttiset hahmot ja tuupataan ne jalustalta. De_14012021_04.indd 4 7.1.2021 11.06. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 28.1. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6
Vaalit käydään kuitenkin kunnissa, eivätkä kunnissa puhuttavat kysymykset seuraa aina suoraan valtakunnan politiikkaa tai maan hallitus-oppositio-asetelmaa. De_14012021_05.indd 5 7.1.2021 11.24. Demokraatti pureutuu teemaan kattavasti jo vuoden ensimmäisessä numerossaan. Perussuomalaiset taas puskevat kuntavaaleistakin maahanmuuttovaaleja kuin ajaisivat käärmettä pyssyyn. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Monta muttaa ja jossia Pääkirjoitus SDP OLI VIIMEKSI KUNTAVAALIEN YKKÖNEN 2004. Suurten kaupunkien merkityksestä vaalivoiton kannalta vain yksi esimerkki: 2017 kokoomus sai koko maan tasolla noin 33 000 ääntä enemmän kuin SDP, mutta Helsingissä 47 000 ääntä enemmän. Nyt kokoomus mutta myös keskusta ovat kovan paikan edessä mikäli tämänhetkiset gallupit ennustavat yhtään tulevaa. Tällä kertaa SDP on pääministeripuolue ja puheenjohtaja Sanna Marin pääministeri. Asiaosaaja tai konkari saattaa hyötyä tiedoistaan ja kuuluisuudestaan, mutta haastaja tai tulokas voikin osata jotain sellaista, josta melkein kaiken nähnyt ei ole kuullutkaan. Tuolloin asetelma puolueessa oli sikäli harvinainen, että puheenjohtaja Paavo Lipponen istui Vanhasen ensimmäisen hallituksen ulkopuolella eduskunnan puhemiehenä. T oinen koronavuosi käynnistyy rokotteen saamisen ja pandemian hiipumisen odotuksessa, mutta politiikassa työlistalla ovat myös huhtikuussa pidettävät kuntavaalit. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Perustava kysymys kuuluu, millaisia kampanjoita koronatilanne ylipäänsä sallii ja miten tämä mahdollinen erilaisuus vaikuttaa lopputulokseen. Valmistautumista niihin on käyty ja käydään poikkeuksellisissa oloissa. Jan Vapaavuoren (kok.) puuttuminen ja vihreiden buumin katkeaminen tarjoavat nyt tilaisuuksia korjausliikkeisiin myös pääkaupungissa ja muissa yliopistokaupungeissa. SDP ON ollut kuntavaalien ykkönen viimeksi vuonna 2004. Poikkeustilanteen voittajia ja häviäjiä ei voi välttämättä suoraviivaisesti päätellä. Ellei toreille ja turuille voi kokoontua kampanjaa tekemään, muut keinot lähestyä äänestäjiä korostuvat: kuka hallitsee mainonnan, perinteisen ja sosiaalisen median, entä kuka on jo valmiiksi tunnettu ja luotettavaksi todettu. Sittemmin kuntavaalien suurin puolue on ollut kolme kertaa peräkkäin kokoomus, joka on ainoana 2000-luvun pääministeripuolueena onnistunut voittamaan kuntavaalit 2012
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , Sa ul Lo eb De_14012021_06.indd 6 7.1.2021 11.26
Turhaan. De_14012021_06.indd 7 7.1.2021 11.26. Viikko sitten Joe Biden nimitettiin virallisesti Yhdysvaltain presidentiksi, kun kongressi oli värikkäiden vaiheiden jälkeen vahvistanut presidentinvaalien tuloksen. Trump jatkanee taisteluaan ainakin republikaanisen puolueen sisällä. Donald Trump on tehnyt lähes kaiken mahdollisen ja mahdottoman osoittaakseen presidentinvaalien tuloksen vääräksi. 7 Demokraatti VALTA SOKAISEE
– Rakentaminen on sen kaltaista toimintaa, että karanteenissa olevien työntekijöiden erottaminen muista työntekijöistä työmailla on täysin mahdotonta. Suomalaiset ovat järkiintyneet. Nyt noin 25 prosenttia tutkimukseen vastanneista uskoi vähintään jossain määrin vaurastumiseensa. De_14012021_08.indd 8 7.1.2021 10.04. Myös pääministeri Sanna Marinin (sd.) on esittänyt terveysturvallisuuden tiukentamista rajoilla. Suomalaisten usko omaan vaurastumiseen on vähentynyt kahden vuoden aikana. Vuonna 2018 vastaava luku oli 42 prosenttia. EU:n ulkopuolisista maista rakennusmiehiä tuodaan muun muassa Ukrainasta, Uzbekistanista ja Moldovasta. Ulkomailta tuleville työntekijöille on rakennusalalla suositeltu niin sanottua omaehtoista karanteenia, jossa henkilö voi käydä töissä myös karanteenin aikana. Kaikissa näissä maissa koronatilanne on hälyttävä ja merkittävästi Suomea huonompi. iStock Britannialle kävi kuten oli ennakoitavissa: Johnson juhlii sopimusta, joka antoi EU:lle lähes kaiken. Uudet haasteet globaalissa maailmassa hitsaavat yhteen. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Nuoret eivät ole enää lotto-kansaa V IIK O N LU KU 13 prosenttia. Moni luottaa myös onneen, sillä lottoa piti hyväksyttävänä vaurastumiskeinona vajaa kolmannes vastaajista. EERO HEINÄLUOMA TWITTERISSÄ Elämä ja yhteistyö EU:n ja Britannian välillä jatkuu. SALLA VUORIKOSKI TWITTERISSÄ Sopu kauppaneuvotteluissa oli paras joululahja Iso-Britannialle ja EU:lle. SIRPA PIETIKÄINEN TWITTERISSÄ KORONA Keskon ja S-ryhmän keskimääräinen myynti kasvoi keväällä valmiuslain aikaan vuoden 2019 vastaavaan aikaan verrattuna noin Lä hd e: H el si ng in Sa no m at Koronavapaata rakentamista RAKENNUSLIITTO VAATII alan työntekijöiden terveyden turvaamista ja kaikkien rakennuksille ulkomailta tuotavien työntekijöiden koronatestausta ja pakollista karanteenia. Rakentaminen on liiton mukaan ollut keväästä alkaen yliedustettuna koronatapausten määrässä. Danske Bankin tutkimukseen vastanneista 43 prosenttia piti hyväksytyimpänä tapana vaurastua säännöllistä säästämistä ja tiukkaa kulukuuria. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tilanteesta huolestuneet terveysviranomaiset ovat olleet yhteydessä liittoon. Kun siirtotyöläiset lisäksi asuvat ahtaasti yhteisasunnoissa, altistumisia tapahtuu normaalia enemmän myös työn ulkopuolella, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoo. Liiton mukaan ongelman vakavuutta ei ole kuitenkaan tahdottu myöntää. Suomeen tulee rakentajia eniten Baltiasta ja Romaniasta. Aikaisempaa useampi – etenkin nuoret – uskoo, että säästäminen ja tiukka kulukuri on paras tapa vaurastua. Rakennusliiton tietoon on tullut syksyn ja talven aikana merkittävä määrä työmailla ilmenneitä koronatapauksia ja laajoja altistuksia
9 Demokraatti AJATUSPAJA PARI VALITTUA SANAA Hyvä Otto Meri, kirjoitit, että et ymmärrä ruoka-apuun liittyvää hurskastelua. Rautiainen on perustuslakiasiantuntija, hallintotieteiden tohtori sekä hyvinvointija valtiosääntöoikeuden dosentti. Piiripäättäjät ovat kuitenkin varsin tyytyväisiä puolueidensa puheenjohtajien toimintaan. Raha ei tuo onnea, mutta se tekee elämästä nyky-yhteiskunnassa aika paljon helpompaa. Mielestäsi suurin osa ruoka-avun saajista on ”tavallista jengiä, joille lyhyt jonotus on halpa hinta arvokkaasta ruokakassista”. SANANSELITYS Oikeusvaltioperiaate on periaate, jonka mukaan kaikissa EU-maissa pitää olla riippumaton oikeuslaitos, ja hallinnon täytyy noudattaa lakia. Lisäksi oikeusvaltion rapautuminen altistaa maita korruptiolle. Perää piti Petteri Orpo, jonka vain viidennes kokoomuksen kenttäväestä koki onnistuneen työssään. KALEVI SORSA -säätiön uusi toiminnanjohtaja on apulaisprofessori Pauli Rautiainen. Puoluejohtajat eivät olleet MTV Uutis ten kyselyssä piiripäättäjien presidenttisuosikkeja muissakaan puolueissa. Asiaa selvitti Iltalehti joulukuussa. Mutta tosielämässä se on usein kurimus, kuin pyörre, johon huonojen yhteensattumien takia vastentahtoisesti ajaudutaan. Edellinen toiminnanjohtaja Kaisa Vatanen siirtyi SDP:n poliittisen valmistelun päälliköksi. Rautiainen on perehtynyt muun muassa oikeuden ja politiikan suhteeseen, hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseen sekä ihmisoikeuksiin. Parhaimmat arvosanat saivat Jussi Halla-aho (ps.) ja Sanna Marin. Totta. Ilmeisesti se ei ole jättänyt muistijälkiä, kun jaat ruoka-avun korvaamiseksi ja ihmisten auttamiseksi ohjeita kuten ”neuvotaan ihmisiä hakemaan töitä ja sosiaalitukia” ja ”menojen karsimista” tai viisauksia kuten ”raha ei tuo onnea”. Oikeusvaltioperiaate on yksi EU:n perusarvoista, jotka on määritelty sen perussopimuksessa. – Haluan edistää politiikkarelevanttia tutkimusta oikeudenmukaisemman ja sosiaalisesti kestävämmän yhteiskunnan rakentamiseksi, Rautiainen sanoo. Presidenttipörssin kärki muuttui, kun MTV Uutiset kysyi samaa asiaa SDP:n piiripäättäjiltä, Marinin ohi menivät europarlamentaarikko Eero Heinäluoma, EU-komissaari Jutta Urpilainen ja Suomen Pankin entinen johtaja Erkki Liikanen. Jos oikeusvaltio ei toimi, myös demokratia ja kansalaisten oikeudet vaarantuvat. Lopulta yhteiskunnan tuet eivät riitä edes omaan tai perheen ruokaan. Toivottavasti sinä Otto ja hengenheimolaisesi eivät pääse yksin päättämään kuinka Suomessa köyhien asioita hoidetaan, toivoo Demokraatin väki POLITIIKKA Kansan suosikki, osin myös piiripäättäjien Sorsa-säätiölle uusi toiminnanjohtaja PÄÄMINISTERI SANNA MARIN (sd.) on suomalaisten suosikki seuraavaksi presidentiksi. MTV Uutiset kysyi piirihallituksilta näiden näkemyksiä puolueidensa puheenjohtajien onnistumisesta työssään. Yllättävän moni ajattelee, että köyhyys on vain valinta, laiskojen ja lahjattomien tapa elää. De_14012021_08.indd 9 7.1.2021 10.04. Hyvä Otto, luulisi että kokoomuksen kaupunginvaltuutettuna olisit joutunut perehtymään edes jonkin verran vähävaraisten helsinkiläisten toimeentuloon. Hyvä Otto, valitettavasti et ole näkemyksiesi kanssa yksin. Tähän asti oikeusvaltioperiaatteen valvonta on ollut hampaatonta, koska tukirahoja ei ole voinut jäädyttää. Vähänpä tiedät köyhän arjesta. Nyt periaatetta rikkovat voivat menettää EU-tukia. Toiseksi suosituin presidenttikandidaatti oli ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja kolmantena Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk.). Muun muassa Annika Saarikko (kesk.), Maria Ohisalo (vihr.) ja Petteri Orpo (kok.) eivät mahtuneet piiripäättäjien kyselyssä presidenttisuosikkien kärkikolmikkoon
Kuka hän on. Mikä on Stellantis. Suomessa on ruoka-apua jaettu jo 30 vuoden ajan. 6. Milloin Olkiluoto 3 -ydinvoimalan piti alunperin olla toiminnassa. Ruoka-avun ei pitäisi olla sosiaaliturvaa täydentävä järjestelmä, vaan jokaisen pitäisi pystyä hankkimaan yhteiskunnan tuella riittävästi ruokaa itselleen ja perheelleen. 8. Ruoka-apua tarvitsevien kirjo on laaja alkaen eläkeläisistä, työttömistä ja terveysongelmaisista. Kuka toimi Saksan liittokanslerina ennen Angela Merkeliä. 10. Selvitysten mukaan ruoka-avun tarve on joissain perheissä jo ”periytynyt” seuraavalle sukupolvelle. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT AFP / Stefan Rousseau 10 VIS V 1. Onko tukka hyvin. Tässä päättäjien pitää katsoa peiliin. 7. 4. Kuka on Viron presidentti. De_14012021_10.indd 10 7.1.2021 9.24. Mistä tunnetaan Yhdysvalloissa sijaitseva kaupunki Tupelo. Milloin SARS havaittiin ensimmäisen kerran. Ruoka-apua tarvitsevien suuri määrä on häpeä itseään pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi kutsuvassa maassa, jossa ihmisten ei pitäisi olla pitkäaikaisesti riippuvaisia hyväntekeväisyydestä. NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Ruoka-apu Suomen päättäjien häpeä S uomessa hyväntekeväisyytenä jaettuun ruoka-apuun turvautuu vuosittain noin 100 000– 200 000 ihmistä. 3. Sotu-uudistuksessa pitää nykyistä paremmin yhteensovittaa ja mitoittaa ihmisten tarpeet tarjolla oleviin etuuksiin ja palveluihin. Minkä yhtyeen kitaristina toimi Alexi Laiho. Vas tau kse t: 1) Elv is syn tyi Tup elo ssa 2) Ker sti Kal jul aid 3) Nol la pro sen ttia 4) Vuo nna 20 09 5) Ant ti Pen nan en, Nuo rte n Lei jon ien pää val men taj a 6) Ger har d Sch röder 7) Chi ldr en of Bod om 8) Mik a Kar i (sd .) 9) Fia t Chr ysl er Aut om obi les in ja Gro upe PSA :n yht eisy rity s 5. 9. Toivottavasti tätä sosiaaliturvan aukkoa pystytään korjaamaan suunnitteilla olevan sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä. 2. Kuka on tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtaja. Apua tarvitsevien määrä on kasvanut. Mikä on käyttelytilin yleisin korko
Korona varjosti viime vuoden suunnitelmia sekä koetteli sporttiperhettä ja koko maailmaa. Vapaaehtoistyön rahallinen arvo yhteiskunnalle on vuositasolla todella merkittävä. Painopiste on lapsissa ja nuorissa, sillä siinä iässä saadaan kipinä elinikäiseen liikkumiseen. Uskon monien ongelmien vähenevän, jos kadulla aikaa viettävät nuoret saataisiin nykyistä laajemmin osaksi sporttiyhteiSeurojen edunvalvoja TUL haluaa kaikille tasa-arvoiset liikuntamahdollisuudet. Voimaeläimesi on kotka. Tämä pitäisi huomioida, kun puhutaan liikuntajärjestöjen saamista valtiontuista. Yhteiskunta on osaltaan ulkoistanut liikuntaharrastusten järjestämisvastuun järjestöille. Se myös näkee asiat laajassa perspektiivissä. Miksi. Hyvä meno, toivottavasti kaikki tälle vuodelle suunniteltu voidaan toteuttaa. TUL osaltaan haluaa ylläpitää liikunnan oikeudenmukaisuutta eli mahdollistaa kaikille suomalaisille tasa-arvoiset liikuntamahdollisuudet. Olen kotoisin Kotkasta, joten valinta on myös moniulotteinen. Suomessa liikunnalla ja urheilulla on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Itsellänikin olisi elämän polku voinut olla toisenlainen, jos en olisi päässyt nuorena jalkapallokentälle. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf söä. Jos laskee kaikkien jäsenseurojemme vapaaehtoiset ja jäsenet, TUL-yhteisö liikuttaa yli 200 000 suomalaista. Käytämme hyväksi liikuntapoliittista osaamistamme, kun puhumme liikuntaharrastajien puolesta. Siitä jotain kertoo monelle tärkeä litania ”uutiset, sää ja urheilu”. Kotka on upea ja voimakas eläin, joka taistelee omiensa puolesta. Demokraatti 11 Mikä meno, TUL:n pääsihteeri Riku Tapio. Minkälaista liikunnan ”edunvalvontaa” Suomessa tarvitaan. Minkälainen on tämän päivän TUL. Uskon että tästä tulee Suomen Työväen Urheluliitolle oikein menestyksekäs vuosi. De_14012021_11.indd 11 7.1.2021 10.12. Meillä on pitkä historia, mutta nykyisen toimintamme päätavoite on mahdollistaa oikeus liikuntaan läpi elämän. LIIKUNNALLA JA URHEILULLA ON SUURI YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS. Liikunnan merkityksestä ja vapaaehtoistoiminnan roolista liikuntaharrastusten mahdollistajana pitäisi käydä enemmän yhteiskunnallista keskustelua
Tämä onnistuu maassa, jossa lähes kaikki tiedotusvälineet ovat Orbánin lähipiirin hallinnassa. Raha eli kohdennettu tuki voi olla ratkaisu tässäkin kiistassa. Etenkin valtaan rakastuneelle ja umpipopulistiselle Viktor Orbánille EU on lähinnä vain työkalu oman vallan lujittamiseksi. Huonomminkin olisi voinut mennä. Orbán pääsee hyötymään EU-tuista sinne saakka. Oikeusvaltioperiaatteesta syntyi Saksan johdolla kompromissi, jossa Unkari ja Puola onnistuivat pelaamaan aikaa ja siirtämään vääntöä asiasta ehkä jopa parilla vuodella eteenpäin. Pelkästään elvytyspaketista Unkari ja Puola ovat molemmat saamassa miljardien potin. Tekee EU mitä tahansa Unkariin liittyvää, kääntää Orbán sen joko omaksi saavutuksekseen tai hyökkäykseksi unkarilaisia vastaan. Unkari ja Puola ovat kartaltakin katsottuna Euroopan keskeisiä maita. Olisi helppo toivottaa tervemenoa, mutta tämä tuskin kuitenkaan parantaisi demokratian tai kansalaisten tilaa näissä maissa – kehitys voisi nopeasti kääntyä huonompaan. Vain huonoja vaihtoehtoja EU ON ORBÁNILLE LÄHINNÄ VAIN TYÖKALU OMAN VALLAN LUJITTAMISEKSI. Tämä on tärkeää etenkin Unkarin pääministeri Viktor Orbánille, koska maassa on parlamenttivaalit 2022. Tavoite on, että tuesta merkittävä osa käytettäisiin vihreään elvytykseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. E uroopan unioni selvisi vuodesta 2020 varsin hyvin. Sopu oikeusvaltioperiaatteesta Unkarin ja Puolan kanssa oli vain vain välirauha, ei lopullinen ratkaisu. Siitäkin huolimatta, että Unkari ja Puola pelasivat kovaa uhkapeliä uhkaamalla kaataa EU:n 750 miljardin euron koronaelvytyspaketin ja EU:n budjetin vuosille 2021–2027. Unkari ja Puola ovat valmiita ottamaan EU:n rahat, mutta eivät jakamaan yhteistä arvopohjaa, joka on osa unionin perustaa. Puola ja etenkin Unkari ovat jo useaan otteeseen uhitelleet EU-erolla. Välillä vähän kitkaiselle yhteiselolle ja demokratian pitkänjänteisille lujittamisyrityksille ei ole vaihtoehtoja. Jo nyt Puola vastustaa suunnitelmaa kiristää EU:n nykyistä päästötavoitetta, joka vaatisi talouden uudistamista ja isoja sijoituksia. Puolalle ja Unkarille nämä ovat suurelta osin vain sanahelinää. analyysi De_14012021_12.indd 12 7.1.2021 11.13. Seuraava vääntö voi tulla siinä vaiheessa, kun EU-maat aikanaan alkavat kohdentaa tukipaketin miljardeja. Tällä tukirahalla on hyvä järjestää kaikkea kivaa potentiaalisille äänestäjille. EUROOPAN UNIONIN perusarvoja ovat ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio. Raha ratkaisee tässäkin kiistassa, kun EU:n muilla sanktiouhitteluilla ei tuntunut olevan vaikutusta. Lisäksi Puolan ja Unkarin ero EU:sta palvelisi EU:n hajaannusta ja hajottamista tavoittelevia populistiryhmiä ja Venäjää. Aineksia oli jopa useampaan kunnon kriisiin: taloushuolet, brexit, korona, vääntö oikeusvaltioperiaatteesta… Valitettavasti edellä mainitun ”työlistan” kanssa EU joutuu painimaan myös tänä vuonna. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. EU:lla on Unkarin ja Puolan kanssa tarjolla vain huonoja vaihtoehtoja – ainakin niin pitkään kuin niiden nykyiset johtajat ovat vallassa
NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Helsingin yliopisto Lähde: STT Arvostamme suomalaista työtä. euroa 56% 82% 71% 78% 84% 32% Julkiset kulutusmenot ovat yhteensä 53,3 mrd euroa. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Monessa maakunnassa kuntien tulot ovat kääntyneet laskuun. 13 Demokraatti Velkaantuminen Suomalaisten ylivelkaantuminen on kasvanut jo 10 vuoden ajan. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Kunnat ovat isoja rahankäyttäjiä Paikallishallinto eli kunnat käyttää julkisista kulutusmenoista reilusti yli puolet. Laillisuus Venäjällä hyväksyttin laki, joka takaa maan entisille presidenteille ja heidän perheilleen syytesuojan. Tästä paikallishallinnon osuus on 35,6 mrd eli 66,8 % Kainuu Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kymenlaakso Satakunta Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Lappi Kanta-Häme Päijät-Häme Varsinais-Suomi Ahvenanmaa Koko maa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa 2 4 6 8 10 12 2 4 6 8 10 12 14 14 De_14012021_13.indd 13 7.1.2021 9.59. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ti la st ok es ku s ja Ku nt al iit to Tuloverojen muutos maakunnittain 2014–2019, % -2,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Julkiset kulutusmenot tehtävittäin vuonna 2018 Miljardia euroa, prosenttiosuudet paikallishallinnon osuus tehtäväluokan menoista Paikallishallinto Sosiaaliturvarahastot Valtio Yleinen julkishallinto Puolustus Yleinen järjestys ja turvallisuus Elinkeinoelämän edistäminen Ympäristön suojelu Asuminen ja yhdyskunnat Terveydenhuolto Vapaa-aika, kulttuuri, uskonto Koulutus Sosiaaliturva -2,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 mrd
14 Demokraatti ILMIÖ De_14012021_14.indd 14 7.1.2021 11.40
Airaksisen mukaan kuntarakenne on kokenut jatkuvasti maltillista evoluutiota. Airaksinen ei silti usko, että kuntia eri suuntaan vienyttä kehitystä olisi voitu K KUNTA-VALTIOSUHDE ON SUOMESSA HYVÄ. On mahdollista, että se menee nyt läpi, ja Suomi menettää omaleimaisuuttaan maana, jossa hyvin erikokoisten kuntien harteilla on näin valtava vastuu, Airaksinen sanoo. 15 Demokraatti KUNTAEVOLUUTION JÄTTILOIKKA Kunta-Suomen liitokset natisevat. – Asioilla on taipumusta hyytelöityä tiettyihin paikkohin. De_14012021_14.indd 15 7.1.2021 11.40. Nykyisiin kuntiin jäisi muun muassa koulutus ja kulttuuritoimi. – Kunta-valtio-suhde on Suomessa hyvä. Itsehallinnosta on yritetty pitää huolta, että myös pienet kunnat kykenisivät selviytymään hyvin laajoista tehtävistään. Väestö on keskittynyt enemmän ja enemmän kaupunkeihin. Elinkeinot hakeutuvat paikkakunnille, joissa on osaajia, muita elinkeinoja, yliopistoja ja mahdollisuuksia. Tutkija Jenni Airaksisessa soten mainitseminen herättää pelon, mutta myös toivon pilkahduksen. – Ehkä se olen minä, mutta tuntuu siltä, että kaikki ovat niin kyllästyneitä sote-uudistukseen, ettei sitä jakseta enää tosissaan vastustaa. Jos yli vuosikymmenen mittaiseksi venähtänyt aluehallinnon remontti, sote-uudistus, toteutuu, valitaan päättäjät nyt viimeistä kertaa nykymuotoisten kuntien valtuustoihin. Kun tällaisia pisteitä löytyy, kehitys ruokkii itseään ja keskittyminen kiihtyy. Teksti Simo Alastalo / Kuvat iStock oronapandemiasta toipuvat suomalaiset äänestävät tulevan huhtikuun kolmantena sunnuntaina kuntavaaleissa. Kaupungistuminen ja soten mahdollinen toteutuminen myllertävät kuntakenttää. Pienempiä on muun muassa väestön ikääntymisestä johtuvan kustannuspaineen takia liitetty suurempiin. Samalla Suomeen syntyy uusi demokratian porras, jonne edustajat valitaan jatkossa maakuntavaaleilla. Sosiaalija terveydenhoito sekä pelastustoimi ovat uudistuksessa siirtymässä perustettavien hyvinvointialueiden vastuulle. Luvassa on mahdollisia muutoksia myös verotukseen, jos hyvinvointialueet saavat niille kaavaillun verotusoikeuden. Olemme kunta-Suomi. estää
Nyt niistä on rakentumassa urbaaneja keskittymiä, joissa puhutaan esimerkiksi joukkoliikenteestä ja Pirkkalaan puuhataan ratikkaa. Vaikka keskusta kuntavaalit häviäisi, Airaksinen ei usko tappion lopullisuuteen. Puolueet ja taisteluparit ovat samat kuin muissakin vaaleissa. Eihän se olisi tällainen, jos yhteiskunnallinen korkeakoulu ei olisi aikanaan tullut meille. AIRAKSINEN TUNNUSTAA olevansa huolissaan pirstoutumisen ja sävyltään aggressiivisen somekeskustelun vaikutuksista päätöksentekoon. Airaksinen neuvoisi myös äänestäjiä suosimaan vaaleissa yhteistyökykyisiä ihmisiä. Pääosin kuntien päätöksenteko on käytännöllistä. Aluepolitiikan ytimeen Airaksinen nostaa muun muassa koulutuksen. KUNTAVAALIEN JULKISUUTTA hallitsevat usein valtakunnan politiikasta tutut teemat. – Keskustan suuret kannatusalueet menettävät väestöä eri syistä. Esimerkiksi Porilla ei ole ollut samanlaista draivia elinkeinoelämän monipuolistamiseen. Nyt on uudenlaisia puolueita. Vihreät ja perussuomalaiset ovat vakavasti läsnä. SUORAAN SANOJAT VOIVAT OLLA PÄÄTÖKSENTEON KANNALTA MAHDOTTOMIA. KESKUSTAN KOHTALOA pidetään yhtenä kuntavaalien kiinnostavimmista kysymyksistä. Yhteistyöllä saa enemmän aikaan ja kunnan mahdollisuudet menestyä vahvistuvat. He olivat aina ihan valmiita. Kaupunkimaisuus ja urbaani elämäntapa leviävät kaupungeista kehyskuntiin. Nyt monet muut puolueet ovat tulleet lähelle. Airaksisen mukaan syy on selvä. Tampereella ei ole koskaan nojattu vain yhteen elinkeinoon. Käytöksen kultaisen kirjan paluu päätöksentekoon voisi olla kova juttu. – Eivät puoluerajat määrittäneet tulosta Tampereen ratikkaäänestyksessä. Kunnat eroavat hirveästi toisistaan. Se mitä vaalien jälkeen tapahtuu, riippuu paljon kunnasta. Pienemmissä kunnissa ollaan yhtä suurta kuntapuoluetta. Politiikka on sivuroolissa. Pienissä kunnissa on totuttu puimaan asiat puolueista riippumatta. 16 Demokraatti – Hallintorakenteella ei pystytä estämään sitä, että joihinkin paikkoihin kehittyy menestyviä yrityksiä. – Olen jonkun verran huolestunut häiritsevän käyttäytymisen lisääntymisestä. Siitä, miten alttiiksi päättäjät joutuvat häirinnälle ja uhkailulle. Airaksisen mukaan avain on kehyskunnissa, jotka olivat vielä parikymmentä vuotta sitten maaseutumaisia, mutta jotka nyt urbanisoituvat suurten kaupunkien liepeillä kovaa vauhtia. Ihmiset eivät jaksa tai halua laittaa itseään alttiiksi. Ei se suosio sitten varmastikaan kasva. Isommissa kunnissa on ryhmäkokouksia ja ryhmäkuria. Tällä kertaa kymmenen prosentin haamurajaa hätyyttelevä kannatus ei lupaa hyvää, vaikka keskustalla on perinteisesti ollut kyky saada ehdokaslistansa täyteen esimerkiksi mielipidemittauksissa menestyviin perussuomalaisiin verrattuna. – Ennen kunnista oli mahdollista löytää perinteisten puolueiden poliitikkoja, joiden kanssa sai asiat sovittua niin, että ne etenivät. Toinen kysymys liittyy perinteisiin kannatusalueisiin. – Muistan joskus ajatelleeni, että keskustalla on ylivoimainen tapa valmentaa nuoria luottamushenkilöitä. Airaksisen mukaan keskustaan painavat alas yleiset syyt kuten pitkä hallitusvastuu ja äänestäjien pettymys. – Suoraan sanojat ja lataajat voivat olla päätöksenteon kannalta ihan mahdottomia. Sama on huomattu muun muassa kannatuskuopasta kuntavaaleihin ponnistavassa keskustassa, jonka puheenjohtaja Annika Saarikko on väläytellyt jopa uusien maakuntayliopistojen perustamista. – Esimerkiksi Tampereen kehyskunnissa saattoi olla keskustassa peltoa. Ja erilaiset yhden asian liikkeet. Kenttä on pirstoutunut valtavasti mikä on muuttanut kuntapolitiikan perinteitä. Jos joku jalka on pettänyt, toinen jalka on kasvattanut uutta hyytelöitymää, Airaksinen sanoo. POLITIIKKA ON SIVUROOLISSA. Airaksinen kokee muiden puolueiden saaneen viime vuosina kiinni keskustaa. – Ajatellaan vaikka Tamperetta. – Totta kai se vaikuttaa alueen kehittymiseen, jos nuoret joutuvat muuttamaan koulutuksen perässä pois. – Tämä on nähty kuntaliitoksissa. Sen kerrotaan vaikuttavan jo ehdokasasetteluun. D-ILMIÖ De_14012021_14.indd 16 7.1.2021 11.40. Jos keskusta ei löydä tapaa puhutella kaupungeissa olevia ihmisiä heidän aivan hyvällä ihmisten ja alueiden tasa-arvoa puolustavalla ideologiallaan, kyllä he tulevat olemaan vaikeuksissa. Sitten on kuntia joissa on perinteinen oikeisto-vasemmisto-jako ja politiikka voi olla aika kovaakin. Pitäisi pyrkiä vaalimaan yhteistyökykyä ja brändäämään sitä uudelleen. Kuntavaalien voittaja on ollut viime vuosina kokoomus, mutta Suomen suurimman kuntapuolueen titteli on pysynyt keskustalla. PÄÄOSIN KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO ON KÄYTÄNNÖLLISTÄ. Se ei tarkoita sitä, että olet puudeli. Politiikka ei hänen mukaansa ole samanlaista kuin ennen. Kyllä se on kuntapuolella vaikuttanut koviten perinteisiin suuriin puolueisiin
17 Demokraatti De_14012021_14.indd 17 7.1.2021 11.40
Kunnissa tehdään kaikki ne päätökset, jotka ovat tässä lähellä. Tekisi mieli sanoa, ettei sekään mikään katastrofi olisi, vaikka voihan se kokoomukselle kansallisesti olla kova paikka. Toinen hankaluus voi olla äänes täjien ailahtelevuus. – Somessa tapahtuu vähemmän sellaista, että joku ihminen saa sinut vakuuttuneeksi, että meillä on se oikea agenda ja olemme sen asian puolella mikä on sinusta tärkeä. Se on huono asia uuden oppimisen kannalta. Äänestän yleensä sillä perusteella, että jonkun puolueen edustaja on jossakin keskustelussa tuonut uuden näkökulman. Siinä keskusta on hirvittävän hyvä ja osaa markettien pihassa seisoskelun. Ääniero ei ollut mahdottoman suuri. – Se kävi aika lähellä jo viime kuntavaaleissa. Lähtevätkö sellaiset ihmiset uurnille, jotka eivät lähtökohtaisesti ole kovin kiinnostuneita kuntapolitiikasta. KENTÄN PIRSTOUTUMINEN ON MUUTTANUT KUNTAPOLITIIKAN PERINTEITÄ. – Itse olen sitä mieltä, että on hyvä, että välillä mannerlaatat järisevät. Kyllä siellä aitoja mahdollisuuksia on jos he löytävät hyviä ehdokkaita. Kokoomus on ollut Helsingin suurin puolue vuoden 1976 kuntavaaleista lähtien. D-ILMIÖ De_14012021_14.indd 18 7.1.2021 11.40. Perinteinen ihmisten kohtaaminen puuttuu, ja omat, valmiiksi urautuneet käsitykset uhkaavat vahvistua. Toisin kuin valtakunnanpolitiikassa kunnista puuttuu oppositio. SOSIAALISEN MEDIAN korostuminen saattaa Airaksisen mukaan vinouttaa politiikkaa. Myös koronaepidemia voi vaikuttaa äänestäjien ehdokasvalintaan, kun perinteiset torien vaalimökit ja teltat eivät ole yhtä ahkerassa käytössä. – Toivoisin, että ihmiset oivaltaisivat paikallisvaalien olevan kaikista tärkeimmät. – PS:n suosio näyttää tosi kovalta. Tosin Airaksinen kokee pormestarimallin tuovan mukaan oppositioasetelmaa, jos pormestarin valitsee koalitio, josta jotkut jäävät ulkopuolelle. MUUT PUOLUEET OVAT VIIME VUOSINA SAANEET KIINNI KESKUSTAA. Myös paikallisesti jännittävä ja valtakunnallisesti hyvin näkyvä Helsingin kaupungin herruus on huhtikuussa jaossa. Eduskunta säätää lakeja, kunnassa järjestetään kouluja, puhdas vesi, tiet, päivähoito, uimahallit ja vanhustenhoito, Airaksinen luettelee. Mielipidemittauksissa menestyvien perussuomalaisten suosio vaaleissa riippuu pitkälti ehdokasasettelun onnistumisesta. – Olen itse hyvä esimerkki liikkuvasta äänestäjästä. Nyt matalasta kannatuksesta kärsivä toiseksi suurin oppositiopuolue uhkaa menettää asemansa vihreille. 18 Demokraatti Merkittävämpää saattoi olla edustajan syntymävuosi. Miten se voi tapahtua hyvin lyhyessä some-vuorovaikutuksessa
– Kuntalaiset kaipaavat toimivia palveluita ja SDP tunnetaan kuntapalveVALTUUSTOISSA PÄÄTETÄÄN KUNTALAISILLE TÄRKEISTÄ ARJEN ASIOISTA. Teksti Heikki Sihto S DP tavoittelee kuntavaaleissa ykköspaikkaa eli haluaa Suomen suurimmaksi kuntapuolueeksi. Koronasta huolimatta SDP on edennyt ehdokashankinnassaan hyvin ja on samassa tahdissa kuin viime kuntavaaleissa. De_14012021_14.indd 19 7.1.2021 11.40. Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen arvioi kuntavaaleissa isoiksi keskustelunaiheiksi nousevan niin KEVÄÄLLÄ SUOMESSA KÄYDÄÄN LÄHES 300 ERILLISTÄ VAALIA. Rönnholm arvioi perinteisten palveluiden nousevan jälleen keskeiseksi teemaksi kevään vaaleissa. Puolueella on reilun 6 000 ehdokkaan tavoitteesta yli puolet kasassa. Palveluihin liittyy olennaisena osana myös talous, josta varmasti vaaleissa myös puhutaan. Hän muistuttaa äänestäjiä – ja ehdokkaita – siitä, että vaaleissa valittavilla kuntapäättäjillä on suuri vastuu sote-uudistuksen siirtymävaiheessa. 19 Demokraatti Talous ja palvelut isossa roolissa Kevään kuntavaalien isoja teemoja ovat toimivat palvelut, kuntatalous – ja sote. SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm pitää tavoitteessa olennaisena hyvää ehdokasasettelua ja oikeita teemoja. luiden puolustajana
– Keskustalle sopii että meitä haastetaan. D-ILMIÖ PERUSSUOMALAISET ON avoimesti haastanut keskustan kevään kuntavaaleissa. Hän arvelee, että etenkin media on yrittänyt tehdä Helsingin pormestarivalinnasta suurempaa draamaa kuin se äänestäjien mielestä on. – Jos ratkaisuna on vain oikeistoradikaalien ja populististen virtauksien matkiminen, siinä menettää helposti poliittisen sielunsa eikä ole uskottava. Perussuomalaisia oppositiossa peesailevan kokoomuksen tilanteen Rönnholm näkee kuntavaaleissa ja laajemminkin tukalana. Helsingissä SDP on kuntavaaleissa pitkään jäänyt kokoomuksen ja vihreiden taakse. – Toki keskusta on itsekin joutunut ravistelemaan tulokulmaansa suhtautumisessa kaupungistumiseen. Oma strategiamme on puhua meille tärkeistä asioista, ei haastaa muita, keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen sanoo. Paikallisilla asioilla on niissä ratkaiseva merkitys. – 1960-luvun nimenmuutos Maalaisliitosta Keskustapuolueeksi oli aikanaan nerokas veto. 20 Demokraatti kuntatalouden kuin talouskysymykset laajemminkin. Etenkin, kun soten lainsäädäntöpaketti on eduskunnan käsittelyssä juuri vaalien alla. Monessa kaupungissa, etenkin Helsingissä, on kuntavaaleista yritetty leipoa pormestarivaaleja. Hän arvioi kokoomuksen olevan oikeistopopulistien paineessa kuten sen eurooppalaiset verrokkipuolueet. Valtakunnan tason politiikasta hän uskoo myös soten nousevan yhdeksi teemaksi. – Toki maahanmuutto ja EU ovat tärkeitä aiheita, mutta ei niistä löydy vastauksia esimerkiksi kuntien palveluihin liittyviin ongelmiin tai rahoitukseen. En ole muita neuvomaan, mutta toivon että kokoomus valitsee sivistysporvariuden. Tällainen kaksoiskuntalaisuus voisi osaltaan vähentää maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelua. De_14012021_14.indd 20 7.1.2021 11.40. Hän arvioi, että poliittiseen keskusteluun on rakennettu paljon vahvempi jako kaupunkien ja maaseudun välillä kuin se on tavallisten ihmisten mielissä. Hän muistuttaa, että keskustalla on hyvä paikallisorganisaatio, ja että se on historiallisesti ollut ”hämmästyttävän hyvä” nousemaan kannatuskuopasta. – Ehdokkaina on hyvä sekoitus konkareita ja uusia hyviä nimiä. Valtuustoissa edelleen päätetään kuntalaisille tärkeistä arjen asioista, vaikka kunnan rooli nähtäisiin vain sivistystai elinvoimakuntana. Näistä puolueista odotetaan yhtä vaalien taisteluparia. Rönnholm ei näe keskustan tilannetta niin synkkänä kuin kannatusluvuista voisi päätellä. MATKIMISESSA MENETTÄÄ HELPOSTI POLIITTISEN SIELUNSA. Rönnholm sanoo, että nyt SDP:llä on ehdokaslista, jolla voidaan kisata kaupungin ykköspaikasta. Politiikan tekemisessä tarvitaan vahvoja neuvottelukumppaneita ja ratkaisuhenkisiä puolueita. EHKÄ KESKUSTA YRITTÄÄ TAAS KEKSIÄ ITSEÄÄN UUDELLEEN. Toteutuessaan sote-uudistus siirtää loputkin näistä palveluista maakunnille. – Kunnallisen päätöksenteon rooli on edelleen tärkeä ja mielestäni sen merkitys vain kasvaa. Mielestämme olennaista ei ole vertailla eri alueita vain vakinaisten asukkaiden määrän perusteella, vaan huomioida myös pienempien kuntien vapaa-ajan asukkaat. Hän kuitenkin muistuttaa, että kuntavaaleissa Suomessa käydään lähes 300 erillistä vaalia. Siinä saamme tilaisuuden puhua maaseutu-Suomen tilanteesta ja kuinka se liittyy kuntavaaleihin. Ehkä kepu yrittää taas keksiä itseään uudelleen. KESKUSTA ON vaali vaalilta menettänyt asemiaan isoissa kaupungeissa. Se myös helpottaisi erilaisten alueiden kehittämistä niiden omien vetovoimatekijöiden perusteella, Pirkkalainen sanoo. Antton Rönnholm arvioi, että perussuomalaiset aikoo nostaa kuntavaaliteemoikseen jälleen maahanmuuton ja EU:n tukipaketin – vaikka näillä aiheilla on vähän tekemistä kuntapolitiikan kanssa. Rönnholm itse näkee, että pormestarin valinnan merkitys hiipuu ensimmäisen valintakerran jälkeen. Pirkkalainen kuvaa kuntapolitiikan merkitystä edelleen ”valtavan suureksi”, vaikka osa sote-palveluista on jo aikaisemmissa uudistuksissa siirtynyt kunnilta muille toimijoille. Riikka Pirkkalainen ei kuitenkaan koe kaupungistumista uhkaksi keskustalle. Perussuomalaisilla tuntuu olevan varsin vähän sanottavaa kunnille tärkeissä kysymyksissä. RÖNNHOLM USKOO, että SDP:n hyvä valtakunnallinen gallupkannatus ja näkyvyys heijastuvat myös kuntatasolle. Tähän kun yhdistää SDP:n valovoimaisen pormestariehdokas Nasima Razmyarin ja puolueen hyvän valtakunnallisen imun, odotan hyvää vaalitulosta, Rönnholm sanoo. Uskon, että keskusta saa Saarikon johdolla kuntavaaleissa asiallisen tuloksen
Kuntavaalien yllättäjä voi olla gallupeissa kakkosena keikkuva oppositiopuolue perussuomalaiset. Tästä päästäänkin SDP:hen ja edelliseen yli 20 paikan tulokseen Helsingissä vuodelta 2004. Myös Pihalla on kokemusta suurista äänimääristä. Keskustan kohtuullista menestystä kuntavaaleissa on syytä toivoa jokaisessa hallituspuolueessa. al as ta lo @ de m ok ra at ti. HELSINGIN HERRUUS K okoomus voi huhtikuun kuntavaaleissa menettää paikkansa Helsingin suurimpana puo lueena. Suuremmissa kaupungeissa keskustan kannatus on valmiiksi surkea ja perussuomalaiset lyövät sitä alas myös maaseudulla. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Kokoomuksen tähti on laskussa. 2000-luvulla kokoomuksen ykköshaastajaksi on Helsingissä noussut vihreät. Nyt kokoomus on menettänyt ääniharavansa. Edellisen kerran temppu oli onnistunut 1996 ja ennen sitä yhtäjaksoisesti vuodesta 1947 eteenpäin. Edellisen kerran puolue jäi Helsingissä toiseksi lokakuussa 1972, runsas kuukausi sen jälkeen, kun Kalevi Sorsa (sd.) oli vannonut virkavalansa Suomen pääministerinä. Tuolloin SDP oli muutenkin kuntavaalien suurin. Puolueen kannatus oli Helsingin Sanomien joulukuun gallupissa hälyttävät 16,2 prosenttia. Jos Piha lähtee ehdolle ja menestyy, hänellä saattaisi olla kysyntää myös kokoomuksen puheenjohtajavaalissa. Molemmat ovat mahdollisia ellei kokoomus tai vihreät löydä alkuvuodesta politiikkaansa uutta vaihdetta. Suurin putoaja on luultavasti maakunta-Suomea hallitseva keskusta, joka on mielipidemittausten mukaan vaikeuksissa. Kaupunkien kuntavaaleja 2010-luvulla hallinnut kokoomus on nykyisellä kannatuksellaan häviämässä koko Suomessa. Pormestariehdokas ei tätä kirjoitettaessa ole tiedossa, mutta haasteesta kieltäytynyt entinen pääministeri Alexander Stubb on ehdottanut tehtävään entistä kampanjapäällikköään Kirsi Pihaa. SDP:n kuntavaalien voitosta on 17 vuotta, Helsingin valtaamisesta liki 50 vuotta. Suomen ensimmäisissä EU-vaaleissa vuonna 1996, hän sai kolmanneksi eniten ääniä (147 066). Myös Helsingin ykköshaastaja vihreät on ollut viime aikoina vaikeuksissa ulkoministeri Pekka Haaviston al-Hol-tutkintaa seuranneen sekoilun vuoksi. KOKOOMUKSEN TÄHTI on opposition taisteluasetelmista huolimatta laskussa. Vuosina 1976 ja 1992 kokoomuksen ja SDP:n paikkamäärä Helsingissä oli sama. Vettä on virrannut. De_14012021_14.indd 21 7.1.2021 11.40. Puolueen sisäistä sote-oppositiota viime hallituskaudella johtanut pormestari Jan Vapaavuori ei ole huhtikuussa ehdolla
POIKKEUS VAALIT – Tällä hetkellä näyttää siltä, että vaaleihin ollaan käymässä koronan varjossa, ja se on iso asia, Majander listaa kolmannen merkittävän ”uutuuden”. Aika on esimerkiksi muokannut asenteita monella tavalla – vaikkapa talouskysymyksistä ja ihmisten De_14012021_22.indd 22 7.1.2021 10.36. 22 Demokraatti KUNTAVAALIT Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva Kari Hulkko V aalikentille lähdetään nyt viime kuntavaaleihin verrattuna harvinaisen erilaisista asetelmista, joissa on poikkeuksellisen paljon uutta, poliittisen historian dosentti, tutkija Mikko Majander arvioi. Emme esimerkiksi tiedä, päästäänkö kampanjoimaan perinteisellä tavalla ollenkaan, hän sanoo. Toiseksi puolueiden johdossa on paljon uusia kasvoja, jotka ovat nyt ensimmäistä kertaa luotsaamassa puolueitaan vaaleihin. – Kysymysmerkkejä on paljon, joista moni liittyy pandemian kehitykseen – millaisia liikahduksia siinä tapahtuu. Kuntavaalien lähtöasetelmat ovat hyvin poik keuk selliset, eivätkä vähiten koronapandemian vuoksi. Ensinnäkin hallituspohja on edeltäjäänsä nähden ”niin erilainen kuin olla voi”. Majander luonnehtii pandemian poikkeusajan olleen politiikan ja yhteiskuntapolitiikan tekemisen näkökulmasta ennenkokematon
– Sisäja ulkoministerin salkut ovat sellaiset, joissa ehkä kaikkein dramaattisimmalla tavalla valtion raaka realismi – turvallisuuskysymykset ja niin edelleen – asettuu vastakkain idealismin, ehkä vihreiden vastustajien sanoin ”maailmanparantamisen” kanssa. Suuri kysymys on, realisoituuko tämä potentiaalinen positiivisuus ja osittain myös Marin-ilmiö vaaleissa äänestyspäätöksiksi. Näin on ollut aina, eikä Mikko Majander pidä sitä suurena ongelmana. Julkisuudessa kuntavaaleista on paikoin maalattu keskustan kohtalon vaaleja, mutta Majander ei tartu samaan pensseliin. – Puolueen sisäinen fiilinki ja myös yleinen ulospäin suuntautuva imago on rauhoittunut, selkiintynyt ja saanut tulevaisuushakuista uskottavuutta laajemman äänestäjäkunnan silmissä. Kokoomukselle tilanne on ollut vaikeam pi kuin perussuomalaisille, Majander tuumii. PÄÄMININISTERIPUOLUEENA ON usein vaikeaa voittaa vaaleja, mutta Mikko Majander huomauttaa, että nyt eletään poikkeuksellisissa asetelmissa. Majander sanoo vuosia käymistilassa olleen SDP:n menon muuttuneen parin viime vuoden aikana. Kriisitilanne kutsuu kaikki vetämään yhtä köyttä, eikä perinteiselle hallitusta haastavalle oppositiopolitiikalle ole ollut entiseen tapaan sijaa. Tutkija kuitenkin varoittaa, ettei toistaiseksi varsin myötäisinä puhaltaneiden gallup-tuulten luomaan hyvään oloon pidä tuudittautua. Korona-ajassa Mikko Majander näkee poikkeuksellisen suuria mahdollisuuksia arvaamattomiin käänteisiin. Se riski on, että jos jokin menee oikein kovasti pieleen koronan hoidossa, silloin valtionhoitajat ovat epäonnistuneet, Majander sanoo. Se on saanut vastakaikua, että nyt kohtaamiimme asioihin EU ei ole vastaus, vaan että pitää huolehtia itsestään, Majander puntaroi. ERITYISEN KIINNOSTAVANA SDP:n näkökulmasta tutkija Mikko Majander pitää tilannetta suhteessa vihreisiin. perusoikeuksista puhutaan eri tavoin kuin aiemmin. Nyt jos koskaan SDP:llä olisi mielestäni mahdollisuus katkaista vihreiden rynnistys tai ainakin kilpailla tasapäisesti yliopistokaupunkien äänestäjistä, Majander sanoo. Siellä se Annika Saarikon veri vasta punnitaan. Sellaista tilannetta, jossa kuntavaaleissa kampanjat ja puheet keskittyisivät vain kunnan päätöksentekoon liittyviin asioihin, ei ole tutkijan mukaan kuin ehkä demokratian oppikirjoissa. Kuntavaalit ovat ”välietappi ja signaali tulevasta” puolueelle, joka on vasta toipumassa kannatuksensa pohjakosketuksesta, hän sanoo. Viime kuntavaaleissa vihreät jyräsivät siellä, missä SDP epäonnistui – suurissa yliopistokaupungeissa. Majander arvioi, että tulevat vaalit näyttävät SDP:n vinkkelistä kuitenkin ”lupaavalta, vähintään mielenkiintoiselta”. De_14012021_22.indd 23 7.1.2021 10.36. – SDP:tä palvelee vastuu sekä hyvässä että pahassa. Vaaleihin on noin kolme kuukautta, ja se on normaalioloissakin pitkä aika – paljon ehtii tapahtua politiikan pelikentillä. – Nyt vihreiden takana ei ole samanlaista buumin tunnetta. Poikkeusaika ruokkii vetäytyvää mentaliteettia. VALTAKUNNALLISET ASIAT, EU-kysymykset ja jopa maailmanpolitiikan asiat löytävät tiensä keskusteluihin myös kuntavaalikentillä. Tutkija nostaa kolmen hallituspuolueen – vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton – väliset gallupien kannatussiirtymät luupin alle. Hän arvioi vihreiden liidon osin kärsineen törmäyksestä arkitodellisuuteen – puolue ei ole kyennyt pitämään sille tärkeitä teemoja esillä samaan tapaan kuin ennen. Pääministeri Sanna Marin (sd.) on nauttinut laajaa luottamusta. 23 Demokraatti PÄÄSTÄÄNKÖ KAMPANJOIMAAN PERINTEISELLÄ TAVALLA OLLENKAAN. – Politiikassa on monia kerroksia, ja harvoin äänestyspäätös rajoittuu oman kunnan asioihin. REALISOITUUKO POTENTIAALINEN POSITIIVISUUS JA MARIN-ILMIÖ VAALEISSA ÄÄNESTYSPÄÄTÖKSIKSI. – Korona ehkä korostaa kansallisvaltiollista ajattelua ja tunnelmaa, suojautumista ulkoista vierasta vastaan. SDP on vanha valtionhoitajapuolue, jolla on peruspääomanaan luotettavuutta valtion vaikeiden asioiden hoitajana eri tavalla kuin vihreillä ja vasemmistoliitolla, hän kiteyttää. Opposition vinkkelistä aika on ollut Majanderin mukaan hankala, kun kansakunnan kokemus hätätilassa olemisesta ohjaa ihmiset kuuntelemaan auktoriteetteja. – SDP:n uskottavuus on noussut tässä asetelmassa huomattavasti. – Vähän päälle 20 prosentin kannatusluvuissa ei ole paljoa varaa sulamiseen, jos mielii parantaa tulosta neljän vuoden takaisesta, Majander sanoo haastattelussa joulukuussa. – Kyllä uudelle johdolle missä tahansa puolueessa – ja varsinkin keskustan tilanteessa – täytyy antaa mahdollisuus näyttää edes yksissä eduskuntavaaleissa
24 Demokraatti Mies, joka kielsi totuuden Donald Trump jättää jälkeensä valheita, valeuutisia ja perusteettomia syytöksiä vaalivilpistä. Kansalliskaarti kutsuttiin palauttamaan järjestystä varapresidentti Mike Pencen ja puolustusministeriön yhULKOMAAT De_14012021_24.indd 24 7.1.2021 11.20. Vaalitulosta väärennettynä pitäneet Trumpin kannattajat rynnivät presidentin itsensä yllyttäminä sisälle Capitol-kukkulalla sijaitsevaan kongressirakennukseen ja valtasivat sen ensimmäistä kertaa sitten Yhdysvaltain sisällissodan. SAMANA TAMMIKUUN keskiviikkona, kun Georgian senaattorivaalin tulos varmistui, Yhdysvaltain kongressi ja senaatti kokoontuivat Washingtoniin vahvistamaan Bidenin vaalivoittoa. Hän on presidentti, joka ei suostunut häviämään. Demokraattien valta senaatissa varmistui 6. Kongressiedustajat ja senaattorit evakuoitiin. Istunnosta tuli eräs Yhdysvaltain lähihistorian dramaattisimmista uutistapahtumista. Washingtonin mellakoinnissa menehtyi neljä ihmistä, joista yksi ampumahaavaan. Trump myös pyysi mellakoitsijoita “muistamaan tämän päivän”. Biden kutsui kongressin valtausta kapinaksi ja piiritykseksi. tammikuuta Georgian osavaltion uusintaäänestyksessä, jossa osavaltion molemmat paikat menivät demokraateille ensi kertaa kahteenkymmeneen vuoteen. Tapahtumia televisiosta seurannut Trump kehotti kannattajiaan rauhallisuuteen, mutta kertoi samalla rakastavansa ja arvostavansa heitä. Yhdysvaltojen on arvioitu Trumpin myötä jakaantuneen kansakuntana entisestään. presidentiksi vuonna 2016 valittu tositv-tähti Donald Trump saa työnsä päätökseen 20. Trump jättää omalle puolueelleen republikaaneille perinnöksi vähemmistön paitsi kongressin edustajainhuoneessa myös Yhdysvaltain senaatissa. Demokraateille Trumpin kausi tuotti värisuoran, presidentin ja enemmistöaseman molemmissa kamareissa. Viestin jälkeen Twitter jäädytti presidentin tilin. tammikuuta, kun demokraattien Joe Biden vannoo virkavalansa. Teksti Simo Alastalo / Kuva AFP, Samuel Corum Y hdysvaltain 45. Trump jättää jälkeensä valheita, valeuutisia ja perusteettomia syytöksiä vaalivilpistä. Osa kongressiedustajista puhui vallankaappausyrityksestä. Istunto jouduttiin keskeyttämään
Yksi mieltään muuttaneista senaattoreista oli Georgian uusintavaalit hävinnyt Kelly Loeffler. Komentoketjussa ylimpänä ollut presidentti Trump sivuutettiin. lisäys, joka sallii presidentin poistamisen virastaan terveydellisistä syistä. Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö kutsui tapahtumia uskomattomaksi demokratian painajaiseksi. Varapresidentti Pence oli jo aikaisemmin ilmoittanut noudattavansa perustuslakia vaalituloksen vahvistamisessa. KANSAINVÄLISESTI WASHINGTONIN mellakointia seurattiin tyrmistyneinä. Toisin kuin kesällä pidätyksiä tehtiin hyvin vähän. Pääministeri Sanna Marin piti asiaa erittäin vakavana ja huolestuttavana. tammikuuta oli vain vähän poliiseja, jotka väistyivät mielenosoittajien tieltä. YHDYSVALLOISSA VIRANOMAISTEN toimintaa verrattiin kesän Black Lives Matter -mielenosoituksiin. Myös virkasyytteen mahdollisuus nostettiin esiin. Trumpin kannattajat saivat poistua Capitolilta pääosin rauhassa. Välittömästi kongressirakennuksen valtauksen jälkeen Yhdysvalloissa keskusteltiin mahdollisuudesta ottaa käyttöön perustuslain 25. teistyöllä. 25 Demokraatti JOE BIDEN KUTSUI KONGRESSIN VALTAUSTA KAPINAKSI JA PIIRITYKSEKSI. – Kun saavuin Washingtoniin tänä aamuna, aikomuksenani oli esittää vastalause valitsijaäänten hyväksymistä vastaan. Myöhemmin senaatti sai uudessa istunnossaan vahvistettua Bidenin vaalivoiton. – Se osoittaa, kuinka tärkeää demokratiaa on puolustaa järkähtämättä, Marin totesi. Vaikka osa republikaaniedustajista pyrki edelleen kiistämään osavaltiokohtaisia tuloksia, kiistäjien määrä väheni dramaattisesti kongressin valtausyrityksen jälkeen. Tämän päivän tapahtumat ovat kuitenkin pakottaneet minut miettimään asiaa uudelleen, enkä voi enää hyvällä omallatunnolla esittää vastalausetta, Loeffler sanoi kongressin istunnossa. Tuolloin Washingtonissa oli runsaasti aseistettuja joukkoja ja poliiseja. Kongressirakennuksen edessä 6. Britannian pääministeri Boris Johnson kutsui tapahtumia häpeälliseksi ja muistutti Yhdysvaltain edustavan kaikkialla maailmassa demokratiaa. De_14012021_24.indd 25 7.1.2021 11.21
Myös Akavan johtavan asiantuntijan Anu Tuovisen mielestä on tärkeää, että kunnan eri tehtävissä työskentelevät ovat mukana päätöksenteossa. – Niinan oman tarinan kautta konkretisoituu, ettei tarvita kuin riittävästi tahtoa, intohimoa vaikuttamiseen ja rohkeutta lähteä ehdolle, Teollisuusdemareiden kuntavaalikampanjaa koordinoiva Kaisa Niskanen kuvailee. Teksti Anna-Liisa Blomberg K untavaaleissa työmarkkinakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava jäsenliittoineen haluavat varmistaa, että niiden jäsenten – palkansaajina tai yrittäjinä työskentelevien ihmisten – ääni kuuluu valtuustoissa kautta maan. Teollisuusdemarit halusivat kannustaa kenttänsä väkeä ehdolle ja valaa ihmisiin uskoa itseensä, osaamiseensa ja kykyihinsä. Ehdokkaat tarvitsevat apua ja tukea ehdokkuuteensa, ja myös tämän työn terävin kärki on liittotasolla. Pyrimme aktiivisesti valmentamaan ehdokkaita tekemään vähän eri tavalla siinä heidän omassa kentässään eli työpaikalla, ammattiosastossa, kotikunnassa – somessa ja diginä, Niskanen kertoo. Vuodenvaihteessa polkaistiin käyntiin uuden lainen ehdokkaita tukeva kampanja, joka perustuu vertaistukeen, vuorovaikutukseen ja valmentamiseen. Ja toisaalta he voivat viedä myös päätöksenteosta tietoa toiseen suuntaan, hän kuvailee. TIEDON TUOTTAMINEN ja sen jakaminen eri konstein vaikuttaa haastattelujen KUNTAVAALIT NYT ON PALKANSAAJILLE TUHANNEN TAALAN PAIKKA OLLA MUKANA VAIKUTTAMASSA SOTEN KEHITTYMISEEN. Niin syntyi video, jossa SDP:n 1. – On erittäin tärkeää, millaisella arvomaailmalla päätöksiä tehdään. 26 Demokraatti Duunarin arjen vaalit Ammattiyhdistysliike kannustaa jäseniään ehdolle kuntavaaleihin ja suuntaamaan uurnille. – Valtaosa meistä käyttää julkisia palveluja, mutta ay-liikkeen näkökulmasta tärkeä huomio on, että moni eri liittojen jäsen myös työskentelee niiden parissa. Vaikeitakin päätöksiä voi tehdä pehmein keinoin. – Olemme rakentaneet neljän kuukauden mittaisen valmennusja sparrausohjelman ehdokkaille. varapuheenjohtaja Niina Malm kertoo taipaleestaan ja motivaatiostaan olla mukana päätöksenteossa. Siihen tarvitaan niitä, jotka tuntevat tavallisen kansalaisen arkisen aherruksen, hän sanoo. Ehdokkaille on luvassa paljon apua taloudellisen tuen lisäksi, hän sanoo. Kannattaa kuitenkin lähteä vaikuttamaan jokaisen arkeen vaikuttavien palvelujen laatuun ja saatavuuteen, keskusjärjestöistä rohkaistaan. Riippuu liitosta tai sen sisäisestä porukasta, onko tuki rahaa, tietoa, kampanjamateriaaleja, jotain aivan muuta tai kaikkea tätä. Niskasen mukaan Teollisuusdemarit rikkovat nyt sitä perinteistä kuvaa, jossa ay-liikkeen tuki on soppatykki torilla. Kuntien taloustilanne on huono, ja edessä on vaikea valtuustokausi. – Juuri nyt on palkansaajille tuhannen taalan paikka olla mukana vaikuttamassa soten kehittymiseen – millä tavalla esimerkiksi henkilöstö otetaan mukaan eri murrosvaiheissa, hän sanoo. Kunnissa päätetään tavallisen palkansaajan arjen asioista. De_14012021_26.indd 26 5.1.2021 12.28. – He voivat tuoda päätöksentekoon ruohonjuuritason tietoa työstä ja siitä, miten henkilöstö voi ja jaksaa. Ei ole yhdentekevää, ketkä ovat tekemässä hankalia päätöksiä. SAK:n järjestöpäällikkö Eija Harjula kiteyttää, että puolueiden tapaan myös ay-liikkeen kuntavaalivalmisteluissa ehdokashankinta on kaiken a ja o. Vaikeassa tilanteessa into ehdokkuuteen voi olla koetuksella. EHDOKASHANKINTAA TEHDÄÄN pääasiassa liitoissa, niiden ammattiosastoissa ja puolueryhmissä. Tulevalla valtuustokaudella sote-uudistus myllää palveluja perinpohjaisesti, STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Elena Gorschkow huomauttaa
Se on yleisluontoinen, koska kuntavaaleissa paikallinen näkökulma korostuu. SAK:ssa kuntavaalitavoitteista muodostunee Eija Harjulan mukaan tiivis ja keskeisimmät pointit esittävä lista. Anu Tuovinen täydentää, että keskusjärjestötason tavoitteiden yleisluontoisuus johtuu myös siitä, että niihin summataan usean jäsenliiton näkemykset, jotka voivat olla myös ristiriidassa keskenään. Tietoa tarjoavat myös keskusjärjestöjen kuntavaalitavoitteet. Akavan tulokulmasta on järkevää puhua kuntataloudesta, sosiaalija terveyspalveluista, hyvinvointipalveluista, laajoista sivistyspalveluista ja kuntien elinvoimasta. – Tavoitteista kerrotaan ulospäin, viestitään myös puolueille ja ne ovat nettisivuillamme. AMMATTILIITOT LINJAAVATKIN myös omat tavoitteensa asioista, jotka ovat kunkin liiton jäsenistön näkökulmasta tärkeimpiä. Toivomme, että akavalaiset ehdokkaat eri kunnissa löytäisivät tiensä sinne ja voisivat hyödyntää sitä tietoa ja tavoitteita myös omassa vaalityössään, Akavan Anu Tuovinen summaa. Gorshckow ennakoi joulukuussa, että sen ytimessä lienevät sote-uudistus, kuntatalous sekä ilmastonmuutos kunnissa. De_14012021_26.indd 27 5.1.2021 12.28. Esimerkiksi Opetusalan ammattijärjestö OAJ:lta lienee lupa odottaa vahvaa koulutuspainotusta, kun taas hoitajaliitot Tehy ja Super katsonevat tiukemmin sosiaalija terveydenhuollon asioita. Mukana kulkevat aina myös henkilöstön hyvinvointi ja työkykyasiat, Tuovinen summaa. – Olennaista on löytää ne isoimmat asiat, joista ollaan samaa mieltä. Kampanjointi kiihtyy kaikilla rintamilla. Akava julkaisi omansa joulukuussa. Teemojen ympärille rakentunee myös kuntavaalitavoitteiden lista. Mitä lähemmäs huhtikuun puoliväliä kuljetaan, sitä tärkeämmäksi tulee SAK:n Eija Harjulan mukaan yksi viesti: – Kannattaa käyttää äänioikeuttaan, hän kiteyttää ja kertoo SAK:n aloittavan myös palkansaajien äänestysaktiivisuuden nostamiseen tähtäävän kampanjan tammikuun lopulla. 27 Demokraatti perusteella olevan yksi keskusjärjestöjen tärkeimmistä tavoista antaa selkänojaa liittojen ja ehdokkaiden vaalityöhön. STTK haravoi ennen joulua jäsenliittojensa ajatuksia kuntavaaliteemoista, ja Elena Gorschkowin mukaan niiden pohjalta ryhdytään nyt alkuvuodesta jakamaan infoa kentälle ja järjestämään tilaisuuksia. Esimerkiksi kuntavaaliteemojen ympärille rakennetut webinaarit mainitaan sekä STTK:sta että SAK:sta
Yhden Enkenbergin maalauksen tai installaation taustalla on lukuisia toteutumattomia ideoita, kiehtovimpien ajatusten työstämistä ja pienoismallien rakentamista. – Tärkeintä on, ettei kulttuuri pääsisi näivettymään vaan säilyisi elinvoimaisena. Enkenberg valmistui Kuvataideakatemiasta vuonna 2010. Työt ovat nähtävillä: http://www.enkenberg.fi/portfolio/items/aate-paintings-of-social-democracy/ De_14012021_28.indd 28 5.1.2021 12.34. Enkenberg suunnittelee parhaillaan seuraavaa näyttelyään. Sitä ei pysty täysin sanoilla korvaamaan. Vanhemmat eivät puhuneet kotona politiikasta, mutta demareiden arvot olivat aistittavissa. – Olin todella yllättynyt. Myös Suomen EU-jäsenyys edesauttoi opintoja aikoinaan Isossa-Britanniassa, koska kalliita lukukausimaksuja ei ollut. – Kun ihmiset eivät olet voineet matkustaa, he ovat käyttäneet rahojaan taiteeseen, hän iloitsee. Kaikesta huolimatta Enkenberg on voinut nähdä hyviäkin asioita taiteen kentällä. Tämä Aate-sarjan maalaaminen on yksi niistä. Sitä ennen hän opiskeli Wimbledon School of Artissa Lontoossa ja Vapaassa taidekoulussa. Näyttelyiden aiheina ovat olleet esimerkiksi maailma ilman aikuisia ja miesten välinen ystävyys. Aate-maalaussarjasta tehtyjä vedoksia on edelleen kaupan. Teksti Virpi Kirves-Torvinen P uoluesihteeri Antton Rönn holm kysyi keväällä, voisiko espoolainen kuvataiteilija Erno Enkenberg tehdä maalaussarjan julkistettavaksi puoluekokouksessa SDP:n 120-vuotistaipaleen kunniaksi. 28 Demokraatti AATE Kiehtovien pohdintojen kiteyttäjä Kuvataiteilija Erno Enkenbergin Aate-sarjaan kuuluva Solidaarisuus-maalaus lähti ajatuksesta kävellä yhteistä päämäärää kohti. Aate on vaikein tekemäni maalaussarja. TAIDEMAALARILIITON HALLITUKSEN jäsenenä Enkenbergin huolenaiheena on erityisesti koronavuonna ollut kuvataiteilijoiden toimeentulo ja kulttuurin määrärahojen supistaminen. – Hyvään maalaustaiteeseen kuuluu jotain määrittelemätöntä, jotain, mitä ei itsekään välttämättä ymmärrä. Yleensä isot tilaustyöt ovat nykyisin harvinaisia, ja poliittisen puolueen tekemänä ne ovat vielä harvinaisempia. Kotimaisten näyttelyiden lisäksi hänen töitään on ollut esillä Ruotsissa, Tanskassa ja Isossa-Britanniassa. Toivon sen pääsevän vielä julkisesti jonnekin esille. Tiesin heti haluavani tehdä sen, Enkenberg kertoo. Myös koronakevääseen tilaus oli tervetullut. – Tein useamman version jokaisesta maalauksesta. SDP:n puoluekokouksessa elokuussa julkistetun Aate-maalaussarjan tehnyt kuvataiteilija Erno Enkenbergin työt pohjautuvat perusteelliseen taustatyöhön. – Urani on täynnä oikealla hetkellä tehtyjä valintoja ja onnekkaita sattumia. Vaikka alkuun työn aloittaminen tuntui helpolta, lopulta solidaarisuuden, tasa-arvon ja parlamentarismin kiteyttäminen kahdeksaan maalaukseen osoittautui haasteelliseksi perusteellisesta taustatyöstä huolimatta. Urani on täynnä oikealla hetkellä tehtyjä valintoja ja onnekkaita sattumia. KUVAAMATAIDON OPETTAJA yläasteella ja lukiossa sai Enkenbergin innostumaan kuvataiteesta
VASTUULLISUUS De_14012021_29.indd 29 7.1.2021 9.21. Opeteltavaa vielä on, esimerkiksi hyväntekeväisyys ei ole synonyymi vastuullisuudelle. 29 Demokraatti Kestävää vastuuta Vastuullisuus on pop ja korona osaltaan tiivistää yritysten ja järjestöjen yhteistyötä
Toisaalta esimerkiksi mielenterveyden puhelinpalveluiden, chattien ynnä muiden tarve on ollut odotettua suurempi, Kristiina Hannula kertoo Demokraatille. Strateginen vastuullisuus herättää pohtimaan, VASTUULLISUUS YHTEISTYÖSTÄ PUHUTAAN JUHLAPUHEISSA, MUTTA NYT SEN MERKITYS TULEE KASVAMAAN. Varoilla hanke tuki nuorten toisen asteen koulutusta muun muassa kirjoja ja kannettavia tietokoneita hankkimalla. Kentällä ollaan yksimielisiä siitä, että yhteistyö erityisesti järjestöjen ja yritysten välillä tulee vahvistumaan. – Kiinnitämme huomiota ennen kaikkea tuloksellisuuteen ja taloudellisuuteen sekä muutostarpeisiin reagointiin ja kohderyhmien osallisuuteen. Järjestöt ovat yhteiskunnallisten haasteiden asiantuntijoita ja meille korvaamattomia kumppaneita, Peltonen kertoo. Siinä on kysymys yritysvastuusta, joka Nesteen Marketing & Services -liiketoimintayksikön vastuullisuusvastaava Heidi Peltosen mukaan on erottamaton osa myös Nesteen strategiaa. – Haemme vastuullisuustyöllämme nimenomaan vaikuttavuutta. 30 Demokraatti Teksti Tuomas Hirvonen / Kuvat iStock R ahapeliautomaatit suljettiin viime maaliskuun ja heinäkuun väliseksi ajaksi. VASTUULLISEN LIIKETOIMINNAN konsulttitoimisto Third Rockin vastuullisuuspalvelujen johtajan Sari Kuvajan mukaan 2000-luvulla strategisuus on korostunut yritysvastuussa. Kolmannen sektorin toimintakulttuurien on nyt muututtava. Vaikka hallitus päätti korvata menetykset täysimääräisesti, järjestöihin kohdistuvat nyt kovat sopeutumisja muutospaineet. Olennaista on kuitenkin se, että vastuullisuuden kautta yritysten liiketoiminta muovautuu kestävämmäksi. Peltosen mukaan Neste on tehnyt pitkään monipuolista yhteistyötä eri järjestötoimijoiden kanssa. Vallalla on trendi, jossa yritykset osallistuvat entistä innokkaammin yhteiskunnalliseen ongelmanratkaisuun. Uudistetulla tuloksellisuusraportilla saadaan tilanteesta tarkempaa tietoa jo tänä keväänä, kun kaikki järjestöt raportoivat vuoden 2020 toiminnan tuloksista ja koronan tuomista muutoksista. Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuspäätöksistä vastaavan STEA:n johtajan Kristiina Hannulan mukaan haastava tilanne on vauhdittanut STEA:a raportointitapansa uudistamisessa. – Joitain avustuskohteita ei ole voitu toteuttaa suunnitellusti esimerkiksi ikääntyneiden kohtaamista koskevassa toiminnassa. Seurauksena kolmatta sektoria rahoittava Veikkaus teki tappiota yli 300 miljoonaa euroa. Vastuullisuus on myös vetovoimatekijä työntekijöiden rekrytoinnissa. Järjestöjen professionalisoitumisen myötä yhteistyö on yrityksille aidosti strateginen etu, Wentzel arvioi. Yhteistyötä voisi kehittää esimerkiksi tiedonvaihdon osalta, Christian Wentzel kertoo. Yhteistyötä yritysten kanssa kuitenkin tarvitaan. Myös STEA:n järjestöihin kohdistuvissa odotuksissa on tapahtunut muutoksia. – On tärkeää, että hankkeen yrityksillä ja järjestöillä on sama arvopohja. Tämä johtuu muun muassa siitä, että työntekijät, kuluttajat ja muut sidosryhmät ovat aiem paa tiedostavampia ja että yritykset ovat tunnistaneet roolinsa kestävämmän yhteiskunnan rakentajina. Esimerkiksi elintarviketeollisuus on strateginen sektori ja täynnä mahdollisuuksia, mutta jotkut yritykset ovat jättäneet paljon kielteisiä jälkiä ympäristöön. Kuinka yhteistyöstä kiinnostuneiden järjestöjen kannattaisi lähestyä yrityksiä. – On epätodennäköistä, että sen kautta alalle saadaan merkittävästi lisää resursseja. Ajaudutaan nopeasti suohon, jos haetaan vain näkyvyyttä ja brändiarvoa. Kannustamme järjestöjä entistä tiiviimpään yhteistyöhön. – Kyse on pitkästä prosessista. Tietoa hyödynnetään vuoden 2021 avustusehdotuksen valmistelussa. Yhteistyöstä puhutaan juhlapuheissa, mutta nyt sen merkitys tulee kasvamaan, Hannula toteaa. Järjestöjen kannattaa olla aktiivisia ja rohkeita. De_14012021_29.indd 30 7.1.2021 9.21. Aseman Lapset ry:n toiminnanjohtaja Christian Wentzel jakaa Hannulan käsityksen. Yhteishankkeella kerättiin monien yritysten kanssa 55 000 euroa sadan nuoren syrjäytymisen ehkäisyyn. Vuosi takaperin valtava satamanosturi valjastettiin taiteen tekemiseen Hope ry:n ja Mantsinen Group Ltd Oy:n kanssa. Valmis myyntiesitys ei ole välttämätön, mutta olisi hyvä miettiä etukäteen, mikä voisi olla yrityksen koukku, Heidi Peltonen vinkkaa. Voisiko yritysyhteistyö pelastaa järjestöt ahdingolta. Järjestö ei ole staattinen elin vaan elää jatkuvasti. YKSITYISEN JA kolmannen sektorin yhteistyön tiivistämiselle on tilausta myös liike-elämän suunnalta. – Emme aio olla mikään ulkomuseo
Näin yritys oppii kuulemaan sidosryhmiä, joita se ei muuten kuulisi, Kuvaja avaa Demokraatille. Kuvajan mukaan hyväntekeväisyys voi täydentää yritysten vastuullisuustyötä. Vastapalveluksena järjestö voisi järjestää yritykselle sosiaalisen vastuun teemoja käsittelevän työpajan. – Vastuullisen liiketoiminnan synonyymi ne eivät kuitenkaan ole, Kuvaja toteaa. Esimerkiksi yrityksen viestintäammattilaiset voisivat valmentaa järjestöä. De_14012021_29.indd 31 7.1.2021 9.21. 31 Demokraatti millaisia elintarvikkeita ylipäänsä voidaan tuottaa – sen sijaan, että pohdittaisiin vain sitä, miten niitä kannattaa tuottaa, Kuvaja kertoo. KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTA KULTTUURIEN ON NYT MUUTUTTAVA. Monet yritykset tukevat järjestöjä lahjoituksin. – Parhaimmillaan yhteistyö tukee molempia osapuolia
32 Demokraatti KASVO PARHAAN PORMESTARI Lauri Lyly näkee SAK:n puheenjohtajan ja pormestarin tehtävissä paljon samaa. Nykyisessä edunvalvontatehtävässään hän julistaa Mansen maailman makeimmaksi. De_14012021_32.indd 32 5.1.2021 12.47
De_14012021_32.indd 33 5.1.2021 12.47. 33 Demokraatti ON HIENO JUTTU, ETTÄ ON SAANUT PORUKALTA LUOTTAMUSTA
On tärkeää, että emme jätä tätä järjestelmää torsoksi, vaan teemme siitä laajan ja kuntarajat ylittävän joukkoliikenneratkaisun, joka synnyttää nauhakaupungin tälle alueelle, hän sanoo. Ihmisten kohtaamisesta ylipäätään oppii, Lyly kokee. Hämeenkadulla taas ratikkakiskot kiiltävät uutuuttaan ja Wäinö Aaltosen ikoniset Pirkkalaisveistokset ovat palanneet paikalleen Hämeensillalle. De_14012021_32.indd 34 5.1.2021 12.48. Sitä ennen on hyvä aika summata mennyttä ja katsoa tulevaan. Siitä Lyly on erityisen ylpeä ja iloinen. Lyly pitää tärkeänä, että tulevalla valtuustokaudella pidetään huolta, että ratikan lisäksi myös muut nyt liikkeelle laitetut ja tekeillä olevat hankkeet toteutuvat ja niitä jatketaan. Työyhteisö on ollut hänelle aina tärkeä uuden opettaja. – On hieno juttu, että on saanut porukalta luottamusta, hän kiteyttää. – On hirveän palkitsevaa, että saa sparrata asioita fiksujen ihmisten, huippuammattilaisten, kanssa. Lylyä ajaa halu haastaa itseään ja oppia koko ajan jotakin uutta. Samalla tavoin kuin harva asia päätöksenteossa on minkään yhden puolueen soolosaavutus, ei itsensä kehittäminenkään tapahdu tyhjiössä. Edellisen valtuuston käynnistämän ratikan rakentamisen ensimmäinen vaihe on valmistumassa etuajassa ja ennakoitua pienemmin kustannuksin. Syksyllä valtuusto päätti jatkaa rakennusurakkaa edelleen. 34 Demokraatti D-KASVO Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuvat Jani Laukkanen P ormestari Lauri Lyly (sd.) ei peittele innostustaan harppoessaan reippain askelin pitkin Tampereen ydinkeskustaa kuvauspaikasta toiseen.Hän osoittaa nostokurkien suuntaan – siellä valmistuu areena, yksi kaupungin isoista rakennushankkeista. VUOSIEN VARRELLA Lauri Lyly on saanut työskennellä monissa mielenkiintoisissa tehtävissä, joissa useissa työn ehdoton suola on ollut pääsy parhaan mahdollisen tiedon äärelle. – Tampere on Suomen paras kaupunki ja kun Suomi on paras maailmassa, on Tampere maailman paras kaupunki, pormestari virnistää leveästi. – Ratikka ei ole vain liikenneväline, vaan se on myös kaupungin kehittämisväline – ratikkareitin varsihan on rakennettu aivan täyteen. Uraansa pitkälti ammattiyhdistysliikeen parissa tehneelle Lylylle erityisen merkityksellinen asia on ollut sekin, että useimmissa tehtävissään hän on ollut muiden valitsemana. – On tärkeää, ettei tämä hyvä kehitys pysähdy, hän sanoo. Hän on vuosien mit”TEE NIIN KUIN OIKEIN ON” ON MOTTO, JOKA ON KANTANUT LÄPI VUOSIEN. Lyly kertonee lähiviikkoina, aikooko hän lähteä kevään kuntavaaleissa ehdolle jatkaakseen kotikaupunkinsa kehittämistä päättäjänä
Äiti oli pukuompelija ja isä rakennusmaalari, jolla oli yleensä kesäisin enemmän töitä kuin talvisin. . Loviisan kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen 1984–88 . Hän kuvailee kasvaneensa melko vaatimattomissa oloissa duunariperheen lapsena Karijoella. SAK:n edunvalvontajohtaja 2004–2009 . harrastaa lukemista, golfia ja kävelyä taan tavannut koko joukon erilaisia ihmisiä duunareista pomoihin ja päätöksentekijöitä valtuutetuista kansanedustajiin ja ministereihin. . Se on hyvä motto, joka on kantanut läpi vuosien. 35 Demokraatti LAURI LYLY . . . . valmistui sähköasentajaksi 1971, kojeja kojeistoasentajaksi 1972, työteknikoksi 1978 . . – Aika harvoja suomalaisia elää sellaisessa arjessa, että heillä ei olisi ollenkaan sitä tavallista kaupassakäyntiä ja kaikkea muuta normaalia arkeen kuuluvaa. KUN LAURI Lylyltä kysyy, mitä yhteistä on SAK:n puheenjohtajan ja Tampereen pormestarin hommissa, hän löytää tehtävistä yllättävän paljon samaa. työskenteli vuosina 1972–86 koestajana, sähköasentajana ja ennakkohuoltotarkastajana . Lyly kokee, että tavallisuudessa piilee yksi suomalaisen päätöksenteon ja yhteiskunnan valtti. naimisissa, kolme aikuista lasta . . . SAK:n puheenjohtaja 2009–2016 . . Tampereen pormestari 2017– . On ollut rikkaus saada huomata, että asemasta riippumatta kaikki ovat lopulta aika samanlaisia, ihan tavallisia ihmisiä. Molemmissa ollaan johtotehtävässä ja lähipiirinä on johtoryhmä ja organisaatiot. Pormestari tekee kaupungin puolesta De_14012021_32.indd 35 5.1.2021 12.48. Kotoa oppi isältä ja äidiltä, että ”tee niin kuin oikein on”. Lylyn oman ajattelun perusta on hänen lapsuutensa arjessa. Sähköliiton energiaja tietokonealan sopimussihteeri 1989–97 . . toimi seitsemän vuotta Loviisan ydinvoimalan pääluottamusmiehenä . syntynyt 20.2.1953 Seinäjoella . . ehkä antaa meille kaikille sellaisen tietyn perspektiivin asioihin, Lyly kuvailee. – Kotioloissa on varmaan ne juuret, että haluaa auttaa ihmisiä. . on suorittanut yrityshallintotutkinnon sekä järjestöasiantuntemuksen PD-opinnot . Se ON HYVÄ, ETTÄ JOKU SUOMESSA HAASTAA MYÖS PÄÄKAUPUNKI SEUTUA. . Sähköliiton puheenjohtaja 1997–2004 . – Se yllätti, että tässä on yllättävän paljon edunvalvontaan liittyviä asioita
Tässä katsotaan maailmaa kuntasilmälasien kautta ja SAK:ssa katsottiin työsilmälasien kautta. Tulevalla valtuustokaudella Tampereella on monta rautaa tulessa. Vaikka SAK on satojen tuhansien työssäkäyvien ihmisten organisaatio, niin ei heihin ole esimiessuhdetta. KULUNUT VAALIKAUSI ei ole ollut vailla haasteita, mutta Lauri Lylyn arvion mukaan koronaa myöden niistä on selvitty lopulta kohtuullisesti, vaikka esimerkiksi työttömyys on yhä liian korkealla. Lylylle on myös tärkeää pitää tiivistä yhteyttä henkilöstöön. – Nyt ne ehkä hyvin toimeentulevat ja kenties erityisesti myönteisemmän vireen elinvoima-asioista kiinnostuneet ihmiset ovat joutuneet käsittelemään myös vaikeampia sosiaalija terveystoimen asioita ja ymmärtämään, miksi niihin laitetaan rahaa. Ne toimenpiteet tehtiin silloin, ja nyt kun mennään laskusuhdanteeseen, niin nyt elvytämme. Tampere nimittäin kasvaa noin kolmentuhannen hengen vuosivauhtia. Samoin maailmaa ehkä enemmin sote-puolelta katsovien on pitänyt ymmärtää myös elinvoimaja kasvukysymyksiä, Lyly kuvailee. 2 Perheen perustaminen. 1 Muuttaminen pois kotoa ja ammattikoulun aloittaminen 15-vuotiaana Vaasassa. Tampereen kaupungilla on 14 000 ihmistä töissä. – Jos on kipeitä kohtia, pääluottamusmiehet välittävät siitä tietoa minulle ja minä kerron, miksi jonkin asia tapahtuu tietyllä tavalla, hän kuvailee. Hän tapaa pääluottamusmiesten kanssa noin kerran kuukaudessa, ja he keskustelevat ajankohtaisista asioista. De_14012021_32.indd 36 5.1.2021 12.48. Hyvä oivallus hyvivointialueella on esimerkiksi sote-keskus – siinä on menty jo sisällön puolelle. 36 Demokraatti edunvalvontaa niin maan hallituksen suuntaan kuin muiden kuntien ja erilaisten yhteisöjen suuntaan. Hän vaati, että jos kaupungin toimintoja yhtiöitetään, on henkilöstöllä oltava edustus yhtiön hallituksessa. Lyly painottaa, että avainasemassa on ollut oikea ajoitus. Lyly painottaa, että hyvinvointialueen ja kunnan välinen työskentely täytyy saada luontevaksi, eikä niiden väliin saa nousta ylitsepääsemätöntä raja-aitaa. SAK-aikoina hankituista verkostoista Arkadianmäelle ja muualle yhteiskuntaan on siis ollut hyötyä pormestarinakin. Katseen pitää olla jo nyt vuodessa 2023, Lauri Lyly painottaa. Pormestarin kuuluukin kehua kotikaupunkiaan estoitta, mutta Lylyn hehkutuksessa on tilastojen valossa selvästi myös jotain perää. Hän huomauttaa, että jos rakenne ratkaisisi ongelmat, olisi niiden pitänyt jo selvitä suurissa kaupungeissa, joissa palvelujen integrointia on jo viety pitkälle. – Se on haaste, että saamme sinne päätöksentekokoneeseen molemmille puolille monenlaisia ammattilaisia, jotka katsovat maailmaa laveasti. Hän pelkää, että päätöksentekijöiden katse kapenee. – Kun on katsottu, mihin viime vuoden ensimmäisen 10 kuukauden aikana ihmiset muuttivat, on Tampere ylivoiD-KASVO Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. Lylyn mukaan hänen pormestarikautensa suurimpia töitä on ollut talouden tasapainottaminen. Millaisia sitten ovat tehtävien erot. On Euroopan kulttuuripääkaupunkihakua, isoja rakennushankkeita Tammelan stadionista peräti kahden taidemuseon rakentamiseen ja odotettu jatko työllisyyden kuntakokeiluun. Lisäksi Tampereen kaupunki on paljon valtavampi organisaatio kuin SAK. Tälle vuodelle investointibudjetti on ennätysmäisen suuri – 270 miljoonaa euroa, josta Lyly nostaa erikseen esimerkiksi 80 miljoonan euron potin kouluihin ja päiväkoteihin. Nykyisin valtuutettu ei voi ummistaa silmiään kokonaisuudelta, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Organisaatio on hyvin erilainen – ollaan kasvattajaorganisaatio, jolla on myös elinvoimatehtävät olemassa. – Että mikä on se hyvinvointialueen tehtävä käytännössä – miksi se on, mitä se on, millaiset ovat ne sen tarjoamat yhdenvertaiset palvelut kaikille. – Tietenkin asioiden sisältö. Pormestarina Lylyn ensimmäinen ”kunnon vääntö” oli henkilöstön puolesta. LAURI LYLY katsoo, että sote-keskustelua on värittänyt liiaksi puhe rakenteista. 3 TÄRKEINTÄ 3 ”Tee niin kuin oikein on” – ohje on johtanut toimimiseen heikomman puolella. Hyvinvointialueiden syntymisen myötä kunnan rooli on hyvin erilainen, ja tuota roolia pitää pohtia tarkkaan jo nyt. Viime vuoden alussa kaupungin talous oli tasapainossa ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen, ja plussalle jäätiin koronasta huolimatta. Lyly toivoo, että keskustelussa keskityttäisiin nyt entistä enemmän sisältöihin. Oppimisympäristöt halutaan Tampereella kuntoon. – Tasapainotettiin, kun oli noususuhdanne. Lylyn mielestä liian vähälle huomiolle on jäänyt myös se, mitä päätöksentekijöiden jakautuminen hyvinvointialueiden ja kuntien tai kaupunkien päättäviin elimiin voi tarkoittaa. – Tampereellakin esimerkiksi yli puolet henkilökunnasta silloin 2023 on erilaisia opettajia. Tämän tyyppistä kehittämistä tarvitaan lisää. PALATAAN VIELÄ Lauri Lylyn arvioon Tampereesta, tuttavallisemmin Mansesta, maailman parhaana kaupunkina. Kaikkein isoin asia kaupungin kannalta on kuitenkin sote-uudistus
De_14012021_32.indd 37 5.1.2021 12.48. – On hyvä, että joku Suomessa haastaa myös pääkaupunkiseutua. Lylyn mukaan se auttaa konkretisoimaan ihmisille, millaisin teoin Tampere tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Se on kova juttu! Lyly uskoo, että tulevaisuuteen tähtäävä ote – tasapaino kaupunkia ja sen elinvoimaa eri tavoin kehittävien investointien ja kaupunkilaisten arjen palveluista huolehtimisen välillä – on yksi syy, miksi Tampere vetää ihmisiä puoleensa. 37 Demokraatti mainen ykkönen. Erityistä ylpeyttä Lauri Lyly kokee siitä, että Tampere on Suomen ensimmäinen kaupunki, jolla on talousarviossaan ilmastobudjetti. Suomelle on hyvä, että kasvua tapahtuu monessa paikassa, ja että nämä alueet sitten yhdessä haastavat Eurooppaa, Pohjoismaita ja muita, Lyly summaa. Tämä on tosi mielenkiintoista, että meillä muutto on pysynyt korona-aikanakin. Asukkaiden kannalta tärkeitä asioita ovat myös kompakti kaupunkirakenne ja mahdollisuus päästä helposti ja nopeasti luontoon. – Ne ovat myös sellaisia, jotka useimmiten toteuttavat samalla jonkin muun – esimerkiksi liikenteellisen – tavoitteen. TAMPERE ON SUOMEN ENSIMMÄINEN KAUPUNKI, JOLLA ON TALOUSARVIOS SAAN ILMASTO BUDJETTI. Hän tiivistää, että lopulta on kyse aika arkisista ja mittaluokaltaan toteutettavissa olevista asioista. Muita Tampereen valtteja ovat yliopiston ja ammattikorkeakoulujen osaamiskeskittymä sekä hyvät ja Suomi-radan myötä yhä paranevat yhteydet muualle Suomeen
38 Demokraatti Palstalla kirjoittavat Ulpu Iivari, Suvi-Anne Siimes ja Seppo Kääriäinen. Suomessa on mennyt tässä mielessä kohtuullisen hyvin. Sitä tarvitaan myös kulttuurin ja taiteen tuoman hyvinvoinnin vahvistamiseen. On arvokasta, että huomiota kiinnitetään lapsiin ja nuoriin. SUOMESSA EPIDEMIA lähti liikkeelle Itävallasta tulleiden hiihtolomalaisten myötä. Vientiteollisuuden pärjääminen on riippuvainen siitä, miten kasvu saadaan maailmalla liikkeelle. Vaikka virus ei sinänsä valikoi uhrejaan, tämä muualta maailmasta tuttu ilmiö on ollut nähtävissä meilläkin. KORONA ON koetellut eri ihmisryhmiä ja aloja epätasaisesti. Näin siitä huolimatta, että keskustelun ilmatilan ottivat etätöitä tekevät ja he, joilla on valinnanvaraa elämäntapansa suhteen. Jonkun täytyy kantaa palkki seinän tueksi, jonkun panna lasit ikkunoihin ja ovi saranoilleen.” Joko uskaltaa siteerata puolalaisen Wislawa Szymborskan runoa Loppu ja alku muistutukseksi pandemian jälkeisestä ajasta. Pian se valui lähiöihin, joissa asutaan ahtaasti ja mennään julkisilla liikennevälineille töihin, jotka on joka tapauksessa tehtävä. Kun rokotteet saadaan nyt käyttöön, on tärkeää, että niitä on riittävästi myös kehittyvissä maissa. Eihän mikään järjestys synny itsestään... Kun jälleenrakennukseen toivottavasti tämän vuoden aikana päästään, yksi yhteiskunnan tukipalkeista on kulttuuri. Vaikka kansallisilla toimilla on iso merkitys, ymmärrämme, ettei kyseessä ole mikään maaottelu. Tähänkin tangoon tarvitaan kaksi. Talous on saatava nousuun, ja kaikki on nostettava samaan veneeseen. Olemme pärjänneet sen hoidossa kansainvälisessä vertailussa mallikkaasti. Seuraavana vuorossa on Seppo Kääriäinen. Samassa veneessä ROKOTTAMINEN EI OLE MAAOTTELU. On tarpeen, että koronaelvytystä käytetään ilmastonmuutoksen torjuntaan. Viranomaisten määräyksillä ja suosituksilla ei ole merkitystä, jolleivat ihmiset koe niiden toteuttamista mielekkääksi. Kevään etäopetus osoitti koululaitoksen sopeutuvuutta, mutta sen myötä jotkut putosivat ohi verkon. Ruokakaupat ovat menestyneet, mutta muutoin palvelualoilla on vaikeaa. Kun akuutti kriisi on ohi, on ryhdyttävä rakennustyöhön. Yksi pandemian opetuksista on, että sen voittamiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, toimivaa valtiota ja kansalaisten luottamusta päättäjiin ja viranomaisiin. Kriisi on paljastanut yhteiskuntamme vahvuuksia. De_14012021_38.indd 38 5.1.2021 12.55. Epidemian voittamisessa ja yhteiskunnan paluussa normaaliin, on kyse heidän tulevaisuudestaan. Ilman globaalia rokotesuojaa tautia ei saada nujerretuksi. Koulu on näyttänyt merkityksensä ei vain tiedon jakajana vaan myös tasa-arvon takaajana. Siksi EU:n elvytysväline on tärkeä ja hyvä saada käyttöön mahdollisimman nopeasti. Vallan laidalta Ulpu Iivari, toimittaja ”J okaisen sodan jälkeen jonkun täytyy siivota. Sen toimijat kuuluvat kriisin häviäjiin, mutta kulttuurilla ja taiteella on myös syvempi merkitys sekä yhteiskunnan että yksilöiden hyvinvoinnille
varapuheenjohtaja, ympäristö lautakunnan jäsen . . Kyläpolitiikka on Hausjärvellä vahvaa. Pyrin arvioimaan asioita aina kunnan kokonaisedun kannalta. Vaikka oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus ovat niitä ”demareiden perusfraaseja”, ne ovat kuitenkin asioita, joiden toteutumiseen kuntapolitiikassa pystyy vaikuttamaan. Se vaikuttaa tietysti palveluihin, ja meidän pitäisi saada tänne lisää asukkaita. Mietin, miksi olen saanut viihtyä kuntapolitiikassa näin kauan. Harva asia on yksin saavutettu, ja koen onnistuneeni pitämään hyvät suhteet muihin puolueisiin, virkamiehiin ja sd-ryhmän sisällä. Valtuutettuna vuodesta 1989 . SDP:n valtuustoryhmän puheen johtaja, valtuuston 3. SE ON aika hankalaa, koska yleensä ihmiset innostuvat – vihaisesti – vasta sitten, kun tulee kipeitä päätöksiä. Minun makuuni ei ole, että mielistellään tai oikaistaan vaikeista asioista kertoessa. 2. . Pitää kertoa faktat ja totuus vaikka siitä, miksi jostain palvelusta joudutaan luopumaan. Kisan viisi finalistia esitellään Demokraatissa tammikuun loppuun mennessä. 3. . Vaikka oman asuinalueen asiat ovat tietysti tärkeitä ja on hyvä, että kylien puolia pidetään, en ole kyläpoliitikko. Koen, että kun asiat perustellaan sillä tavalla, ihmiset eivät ehkä sananmukaisesti innostu, mutta he kuitenkin ymmärtävät paremmin, miksi jokin päätös piti tehdä juuri näin. . Miten ihmiset saadaan innostumaan paikallisesta päätöksenteosta. Viimeiset kuusi vuotta asukasluku ja lapsimäärä ovat vähentyneet. 39 Demokraatti VUODEN VALTUUTETTU KARI MASALIN, 62 . FINA LISTI 4/5 KYSYMYKSET EHDOKKAILLE: 1. Vaikka olisi saatu pidettyä veroprosenttia pienenä hamaan tappiin tai palvelut kunnan kokoon nähden kohtuullisen hyvinä, harvemmin siitä kukaan tyytyväisenä kirjoittaa, että onpa hienoa, kun on saatu säilytettyä. 1. Äänestys voittajasta avataan vasta, kun kaikki finalistit on esitelty. Mikä asia paikkakunnallasi täytyy saada kuntoon. 2. KUNTA ON ollut kasvava 30 vuotta, mutta nyt asukasmäärän lasku näyttää huimalta. Miksi lähdit kuntapolitiikkaan – millaisiin asioihin haluat vaikuttaa. De_14012021_39.indd 39 5.1.2021 13.00. Työsuojeluvaltuutettu Riihimäen kaupungilla, kirvesmies ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKANI oli hyvin poliittinen, joten kyllä se niin sanotusti sieltä äijistä lähti. Suurimpia vääntöjä ei käydä puolueiden vaan kylien välillä, ja sellainen tappaa helposti yhteistoiminnan. On tärkeää, että saisimme pidettyä neljässä taajamassa peruspalvelut – päivähoito, peruskoulu ja vanhusten kotihoito. Hausjärvi . 3. Olen itse isosta köyhästä perheestä, joten taustalla vaikutti varmasti myös oma lapsuus ja kokemus siitä, etteivät vähäosaiset pysty itse ajamaan asioitaan. Olen kokenut, että luottamus on ollut kunnossa puolin ja toisin. Lue pitkä juttu verkossa: Demokraatti.fi Lue lisää: Demokraatti.fi/ kategoriat/extrat/ vuodenvaltuutettu VUODEN VALTUUTETTU 20 21 VUODEN VALTUUTETTU 2021 Kilpailussa etsitään aktiivista, yhteishenkeä luovaa, yhteistyö kykyistä, kuntalaisia kuuntelevaa ja innostavaa kunnan tai kaupunginvaltuutettua (sd.)
De_14012021_40.indd 40 5.1.2021 13.07. Onneksemme luonto ei haudo kostoa tai vaadi revanssia. OLEMME KAIKKI osa samaa elämänverkkoa, ja tässä kokonaisuudessa myös pihalammen rupiliskolla on väliä. LUONNON MONIMUOTOISUUS ON ELÄMÄN VERKKO, JOKA KANNATTELEE MYÖS MEITÄ. Vuosi 2021 voi olla se vuosi, kun palautamme luonnon takai sin keskiöön. Juuri nyt näin on käymässä tutuille metsälin nuillemme hömö ja töyhtötiaisille, joiden kannat ovat romahtaneet 2000luvulla. Hyvinvoivat ekosys teemit ovat meille ihmisille elintärkeitä: esimer kiksi ruokahuoltomme romahtaisi ilman pölyttä jiä, ja myös maaperän kasvukunnon ylläpito vaa tii monimuotoista maaperäeliöstöä. LUONNON MONIMUOTOISUUS, elonkirjo, biodiver siteetti on kuin elämän verkko, joka kannattelee myös meitä, ja jonka osia me olemme. Niin, mitä väliä sillä on, jos rupimanteri hä viäisi Suomesta tai vaikka koko maailmasta. Niin nopeasti, että se uh kaa omaa hyvinvointiamme. Rupilisko, nykyi seltä nimeltään rupimanteri (Triturus cristatus) kuuluu salamantereihin ja on Suomessa erittäin uhanalainen, maailmanlaajuisesti kuitenkin elin voimainen. Puolet maail man bruttokansantuotteesta on suoraan riippu vainen hyvinvoivista ekosysteemeistä. Kädenjälkemme luontoon on ollut käsittämättömän voimakas: bio massassa mitattuna meitä ihmisiä on vain 0,01 prosenttia kaikesta maapallon biomassasta, mutta olemme kuitenkin onnistuneet hävittämään 83 prosenttia luonnonvaraisista nisäkkäistä ja puolet kaikista kasveista. Ymmärrän, että arvotamme luontoa eri tavoin. 40 Demokraatti T örmäsin verkossa keskusteluun, jossa ihmeteltiin, että mitä väliä on rupilis kolla. Mitä väliä sillä on ihmiselle. Tehdään se yhdessä. ME IHMISET olemme viheliäisen hyviä sopeutu maan vallitseviin olosuhteisiin, ja lisäksi aikakäsi tyksemme on surkean rajallinen. Mitä sitten, jos rupilisko häviäi sikin läheisestä lammesta. Kuinka tärkeä silmukka rupimanteri on. Kuten villa peitto muodostuu silmukoistaan, muodostamme me kaikki elolliset olennot tämän kokonaisuuden, jota elonkirjoksi kutsutaan. Luonnon monimuotoisuus häviää hiipuen KOLUMNI Hanna Paulomäki hpauloma@greenpeace.org Kirjoittaja on ekologi ja työskentelee Greenpeace Suomen maajohtajana. Monet meistä ovat vakuuttaneet kotinsa ja omaisuutensa, mutta koska perusta on turvaamatta ja vailla suo jaa, olemme haavoittuvaisia. Se toipuu kyllä, jos annamme siihen mahdollisuuden. LUONNON MONIMUOTOISUUS hupenee ennennä kemättömällä vauhdilla. Kuinka paljon silmukoita voi poistaa kokonaisuu den kärsimättä. Ja kaikista nisäkkäistä 96 pro senttia on ihmisiä ja karjaa! Tämä kehityskulku on pus kenut luonnon ahtaalle. Missä vaiheessa reikää ei voi enää parsia. Monimuotoinen luonto on myös paras va kuutemme ilmastonmuutoksen keskellä. Tavallisuus alkaa hävitä, ja sen viimeistään pi täisi herättää meidät. MONIMUOTOISUUDEN HÄVIÄMINEN tapahtuu hiipu malla: yksi populaatio ker rallaan, kunnes olemme menettäneet kokonaisen la jin iäksi
Olen ollut puoluehommissa lähes koko ikäni. Olen aloittanut kuntoilun uudestaan tuossa vuosi sitten. Painoa olen tiputtanut. 41 Demokraatti Harri Sandell 57-vuotias Pirkanmaan Sosialidemokraatit ry:n toiminnanjohtaja. Vähän kolhujakin. Välillä paremmin onnistuen, välillä vähän huonommin. Ollut vähän elämäntaparemonttia. Välissä olin pari vuotta puoluetoimistolla järjestöpäällikkönä ja nyt olen taas tässä. Sanoisin, että nyt olen huomattavasti tasapainoisempi ihminen kuin aiemmin olen ollut. Tunnen paljon ihmisiä ja olen päässyt verkostoitumaan eri tahoilla. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_14012021_41.indd 41 5.1.2021 13.15. Sen eteen tässä on töitä tehty, että ne arvot, mitä sosialidemokratialla on, menestyisivät. Elikkä tällainen 50 plus, lähempänä kuuttakymmentä ikävuotta. Kaikkia pitäisi kohdella oikeudenmukaisesti. Aika onnellista elämää vietän tällä hetkellä. Aika paljossa olen puoleessa ollut mukana. N äen peilissä 57-vuotiaan miehen, joka mieleltään ei ehkä vielä ole ihan niin vanha, mutta kokemusta elämästä on kertynyt aika paljon. Tykkään toimia ihmisten kanssa ja pidän siitä, että sosialidemokraatit menestyvät. Sitä kautta olen aika lailla tyytyväinen mies. Vuonna 1989 aloitin Demarinuorista täällä Pirkanmaalla. Sitten olin Helsingissä Demarien Opiskelijaliitossa, Tampereen kunnallisjärjestön sihteerinä, ja sitten tulin tähän piiriin toiminnanjohtajaksi. Jos pitäisi valita, arvoista lähimpänä sydäntäni on oikeudenmukaisuus. Kuntokin on jokseenkin hyvä. Se on sellainen lähtökohta omassa ajattelussani
42 Demokraatti KULTTUURI Ismo Hölttö: Unioninkatu, 1968. De_14012021_42.indd 42 7.1.2021 10.41
Hölttö oli alkuperäiseltä ammatiltaan kultaseppä. Nuorisokulttuuri ja erityinen nuorisomuotihan olivat tulleet Suomeen jo edellisellä vuosikymmenellä, mutta 1960-luvulla ne nousivat kukoistukseensa. Hölttö on kiertänyt kaupunkia ahkerasti etsien ja löytäen usein yllättäviäkin kohteita. Avoinna 17.1.2021 saakka. Uusi näyttely keskittyy Helsinkiin, kuten kaupunginmuseon toimenkuvaan kuuluukin. HAM Helsingin taidemuseo Gustafsson & Haapoja: Museum of Becoming. Tämä rohkaisi kuvaajaa jättämään entisen ammattinsa ja perustamaan Helsinkiin oman valokuvastudion. De_14012021_42.indd 43 7.1.2021 10.41. Nämä kaksi sarjaa saivat positiivisen vastaanoton ja apurahakin tuli. Ismo Hölttö: Vanha kirkkopuisto, 1966. 43 Demokraatti Mennyttä aikaa ja kuvia klassikoista Helsingin kaupunginmuseo, Hakasalmen huvila Ismo Hölttö: Kohtaamisia 1960-luvun Helsingissä. Avoinna 28.8.2021 saakka. HAM Helsingin taidemuseo Perttu Saksa: Valkoinen kaari. Mustavalkokuvaus elää tässäkin sarjassa herkästi mutta samalla voimallisesti. Teksti Seppo Heiskanen I smo Höltön runsaan viiden vuoden takaisessa Ateneumin taidemuseon näyttelyssä oli pääpaino maaseudun kuvissa, vaikka mukana oli myös otoksia Helsingistä. Töölössä kasvanut, itseoppinut ja vähän yli 20-vuotias valokuvaaja lähti 1960-luvun alkupuolella matkalle Itä-Suomeen. Siellä hän kuvasi paikallisia ihmisiä, heidän karua elämäänsä ja vaikuttavaa miljöötä. Avoinna 4.4.2021 saakka. Tässäkin ajankohta on 1960luku. KUVATAIDE 1960-luvun Helsinki herää henkiin Ismo Höltön valokuvanäyttelyssä. Näkymä, jonka hän kuvillaan avasi oli peittelemättömän realistinen. Ehkä kuvaajan omastakin iästä johtuu, että Helsinki-kuvien painopiste on nuorissa. Ja nuoret menivät tuohon kulttuuriin myös entistä rohkeammin mukaan
DRAMATURGI LAURA GUSTAFSSONIN ja kuvataiteilija Terike Haapojan ”tulevaisuuden museo” käsittelee ihmiseen, elämiseen ja maailmaan liittyviä suuria kysymyksiä, kuten ihmisten suhdetta toisiinsa sekä myös luontoon, eläimiin ja muuhun olevaiseen. Ismo Höltön näyttely on upea kokonaisuus. Kaikki vanha koettiin aikansa eläneeksi ja tarpeettomaksi. Alkuperäisestä yhteydestään irrotettuina, valokuvattuina ja museoon ripustettuina ne saavat kuitenkin myös uusia merkityksiä. Ne tunnistaa taltoiksi tai hiomakiviksi. Taiteilijat ovat myös koonneet mukaan teoksia HAMin kokoelmista. Minihameetkin ovat muuttaneet muotoaan moneen kertaan. Onneksi ajat sitten muuttuivat. 44 Demokraatti KUVATAIDE Tällaisia vanhoja, jo yli 50 vuotta sitten otettuja kuvia katsellessa pohtii ja yllättyykin siitä, kuinka moni asia on muuttunut ja hävinnyt kokonaan meidän helsinkiläistenkin elämästä. Gustafson & Haapoja: näkymä näyttelystä. Teos on keväällä järjestettävän Helsinki Biennalen ohjelmaa. VALOKUVAAJAT KÄYTTÄVÄT joskus klassisia tai uudempiakin taideteoksia uuden teoksen lähtökohtana. Meillä tunnetuin tässä lajissa on Jorma Puranen, joka on antanut monille klassikkomaalauksille uuden elämän. Taloja on purettu ja uusia rakennettu aivan pääkaupungin keskustaankin. Työkalut viittaavat edelleen alkuperäisen tarkoitukseensa. Elettiinhän tuolloin vahvan modernisaation aikaa. Perttu Saksa: Kaari, 2019–20. Muuttunut on myös se miljöö, joka on taustana Ismo Höltön valokuvissa. Näin ollen Laura Gustafssonin ja Terike Haapojan näyttely ei ole enää nähtävissä HAMissa. Se on esillä ensi vuoden syksyn alkuun saakka, joten siihen ehtii tutustua, ellei mitään yllättävää tapahdu. Mukana on myös yksityistä esineistöä: puinen krusifiksi sekä veistäjän Roomasta löytämiä nukkeja. Toisaalta kuvat työkaluista avaavat myös uuden, Perttu Saksan valitseman näkymän kuvanveistäjä Laila Pulliseen – tai ainakin osaan hänen monipuolisesta työstään. De_14012021_42.indd 44 7.1.2021 10.41. Välineinä on videoita, installaatioita ja ihan perinteistäkin taidetta. Kuvataiteilija Perttu Saksa on hänkin tällä tiellä. Hän on kuvannut Laila Pullisen (1933–2015) jäämistöä ja erityisesti hänen käyttämiään työkaluja kuten hiomakiviä, talttoja ja kipsimuotteja. Niistä tulee uusia taideteoksia, ikään kuin muotokuvia. Naisilla ei enää näe juuri ollenkaan tupeerattuja hiuksia, ja nuorten miestenkin pään on peittänyt milloin pitkä hulmuava tukka, milloin öljyinen kampaus – tai sitten pää on ajeltu puhtaan kaljuksi. Kokoontumisrajoitusten jatkuessa HUS-alueella ainakin tammikuun loppuun myös taidemuseot pysyvät suljettuna
Metallitangot, joiden varaan mustat kankaat piti nostaa, asetettiin vierekkäin ja kankaat hilattiin ylös. Toisella kerralla tutkimus yritykseni meni pieleen siksi, että tem pauduin liiaksi esityksen imuun. Vallasta syöksemisen murhenäytelmissä kuninkaalta riistetään kruunu ja hallitsija muuttuu hetkessä tavalliseksi kuolevai seksi; pää pilvissä, tikari kädessä ja jalat savessa. Ensin oikea sivu, sitten vasen sivu ja lopuksi pääty. Miten kävi. Jännärin tapahtumat sijoittuvat käsikir joittaja Harold Kentin (Esa Latva-Äijö) ja hänen vaimonsa Emman (Elina Rintala) luksusasuntoon Englannin kanaalin rannalle. Esirippu laskeutuu vaalipäivän iltana, mutta vain hetkeksi. Esityksessä nähtiin muutamia silmän kääntötemppuja, joita katsoja jää häm mästelemään. Kylmät väreet juoksivat pitkin selkäpiitä ja innostava kihelmöinti valtasi mielen. 45 Demokraatti Pää pilvissä, tikari kädessä ja jalat savessa O piskeluaikanani olin mu kana muutamassa Tam pereen ylioppilasteatterin projektissa. Katsoin tietysti sinne, missä tapahtuu ja unohdin tuijottaa tiukasti sinne, missä temppu teh dään. BRITTILÄINEN KÄSIKIRJOITTAJA Edward Taylor tunnetaan Suomessa par haiten radiokuunnelmastaan Knalli ja sateenvarjo. Korkea ja leveä näyttämö piti rajata mustilla kankailla pienemmäksi teatteri näyttämöksi. Pieleen meni sekin, teatterin lumo peit tosi jälleen selvitysyritykseni. Punaista esirippua meillä ei ollut, mutta musta maaginen tila oli. Taylor todistaa sen, että hyvä käsikirjoit taja saa aikaan hyviä käsikirjoituksia. Miten onnistuin kolmannella kerralla. Enää tarvittiin vain esiintyjät ja yleisö, joka voisi kokea ohikiitävänä hetkenä jotain ainutlaatuista, sellaista mikä koskaan myöhemmin ei voi toistua samanlaisena. Hän on kirjoittanut myös useita näytel miä. Kuntavaalien tais telut käydään somekanavilla, tvväitte lyissä ja lehtien palstoilla. Iltapäivälehtien lööpit huutavat punaisina keskikokoisen kissan kokoisin kirjaimin. Näy telmän suomensi ja ohjasi Mikko Viherjuuri. Montesquieun vallan kolmi jakooppi näyttäytyy Towerin vankityr mästä katsottuna varsin erilaiselta. Niissä myrky tetään lähipiirin väkeä tai heitä teljetään vankilaan. Jyrki Liikka Tamperelainen vapaa toimittaja ja käsikirjoittaja Kulttuurikolumni KYLMÄT VÄREET JUOKSIVAT PITKIN SELKÄPIITÄ JA INNOSTAVA KIHELMÖINTI VALTASI MIELEN. Haroldin pitkä yhteistyö kollega Paul Riggsin (Jukka Leisti) kanssa tak kuaa ja kohtalokkaat tapahtumat vievät kohti kohtalokkaimpia tapahtumia. Yksi jännittävimmistä tehtävistä oli, kun rakensimme konsert tisali Pakkahuoneelle oman teatteritilan. Veriset valtataistelun sotatantereet löy tyvät myös ajastamme. Lööpit kos kettavat meitä vain hetken, mutta niistä saamme jokapäiväisen annoksemme nau rua, sääliä ja kauhua. Alun perin sarjaa esitettiin BBC:llä 1962–1977. KYLMIÄ MURHIA tapahtuu myös Shakespearen kuningasnäytelmissä, jotka ovat juonittelun ja salaliittojen runsauden sarvia. Kävin katsomassa esityksen kolme ker taa, jotta saisin selville, miten temput sil miemme edessä tehdään. Niistä kuuluisin on 1992 kantaesitetty Kylmä murha, jota esitettiin Tampereen Teatterin Frenckellissä 2013. Riemukkaita jaksoja voi yhä kuunnella Yle Areenasta. Tila muuttui paikaksi, jossa saattoi tapahtua mitä tahansa. Näytelmien keskiössä ovat valta, val lanhimo ja vallan menetys. De_14012021_45.indd 45 5.1.2021 13.24. Meillä sarja kuultiin Yle Radio 1:ssä 1979–2008
pit sysätään alas jalustoiltaan ja napataan heidät tämän päivän ihmisten joukkoon lämmittämään mikropitsaa, tuijottamaan väkivaltaviihdettä, mutustelemaan karkkeja ja leikkimään Nerf-sotaa. Teksti Marjo Jääskä ”K alevala, vuonna kannel ja pässi: Tuli räiskyy, hiki valuu, tuoksuu tuska mutta jotenkin pienesti innostuskin. Useammassa tarinassa keskeinen toimija on Itkevä Koivu, Lapsi Lattialla tai Pikku mies. Väinämöinen, Mäinämöinen ja Zäinämöinen –kirjassa kansalliseepoksemme seppä on aivan uuden edessä, niin kuin monet muutkin tutut hahmot, Väinämöisestä ja Pohjan akasta lähtien. KIRJA Aseistettu Muna-mieskin solahtaa vaivatta Kalevalan hahmojen sekaan. Välillä kertomusten maailma näyttää pelottavalta ja uhkaavalta, mutta useimmiten päädytään tyveneen loppuratkaisuun. Kirja pitää lukijan tehokkaasti hyppysissään, sillä kertomusten käänteet ovat varsin yllättäviä. TyyJuha Hurme & Kati Rapia & Miira Luhtavaara & Elli Salo (toim.): Väinämöinen, Mäinämöinen ja Zäinämöinen Teos 2020. 95 s. Ilmarinen takoo täällä kertaa aikakonetta, nimeltä Matti-Pekka Heikkilä”. KUULUISIMPIEN SANKARIEN rinnalla uudessa eepoksessa seikkailevat myös aiemmin vähemmälle huomiolle jääneet hahmot. Kirjoittamisen sytykkeeksi lapset saivat Hurmeen ja Rapian kirjoittamat ja piirtämät kuvailut muutamista Kalevalan hahmoista, ja jälki on mitä komeinta! Jos myyttisten hahmojen ympärillä joskus lehahtikin aavistuksen tunkkainen haju, siitä ei nyt ole tietoakaan. Teos on koottu 3.–6.-luokkalaisille järjestetyn Valekalevala-kirjoituskilpailun sadosta ja on osa kirjailija-ohjaaja Juha Hurmeen ja muusikko Tuomari Nurmion KalevalaFest-hanketta. 46 Demokraatti KIRJAT Kun Väiski kanteleen moottori pyörään vaihtoi Lasten Kalevala-tarinoissa Kullervo katselee zombie-leffoja ja Ilmarinen popsii roskaruokaa. Vaihtelua tuo myös tunnelmien monipuolisuus. Ihan perussettiä on vaikkapa se, että Kyllikin metsästä löytämä lehmä hautoo munaa R-kioskin lämpimällä lattialla ja siitä kuoriutuu lopulta muurahainen. Toisinaan leijaillaan runollisissa ja filosofisissa sfääreissä, paikoin kamppaillaan Iku-Tursoa tai muuta vihollista vastaan. Kirjan toimittamisessa ovat Hurmeen lisäksi olleet mukana runoilija Miira Luhtavaara, dramaturgi Elli Salo ja sarjakuvataiteilija Kati Rapia. Pohjan akasta ja pikku Lisasta tuDe_14012021_46.indd 46 6.1.2021 21.30. Ilmatar esimerkiksi antaa studiossa haastattelua, Kyllikki ja Aino selvittävät, kuka on varastanut puhuvan miekan ja Väinämöinen kaahailee moottoripyörällä
Nyt kaikki tietävät, että järvellä asuu vaarallinen otus, eikä rannoille ole menemistä. Yhdessä versiossa Kullervo kohdentaa loputtoman aggressionsa pelottavan Iku-Turson voittamiseksi, mutta joutuu myöntämään häviönsä. Tekstien lisäksi kirjassa loistaa hieno kuvitus, joka sisäkansia lukuun ottamatta on sekin lasten tekemää. Eloisat väripinnat luovat milloin merellistä, milloin metsäistä tunnelmaa. lee kaverit, ja ikkunan takana vaaniva varjo osoittautuukin isän työkaveriksi. Viisas muusikko ja mahtava velho. Näin määritellään itse tietäjä iänikuinen Väinämöinen, Mäinämöinen ja Zäinämöinen -kirjan sisäkannen kuvassa, joka on kirjan graafisesta ilmeestä vastaavan Kati Rapian kynästä. Hauskaa on sekin, miten hahmojen alkujaan traagisia kohtaloita kirjoitetaan uusiksi. Kullervo ei olekaan enää Kalevalan runojen hyljeksitty orpo vaan yhteisönsä arvostama rohkelikko. Mies saa silti kiitosta siitä, että selvitti hirviön mysteerin. Vakavanhoja partaäijiä nähdään kuvissa vähemmän, mutta sitäkin enemmän kirkkaita värejä ja tyytyväisiä ilmeitä. Porvoon taidekoulun oppilaiden kuvat vahvistavat komeasti kertomusten henkeä. Ja itkupilli. Kirjan kuvista vastaavat Porvoon taidekoulun oppilaat. De_14012021_46.indd 47 6.1.2021 21.30. 47 Demokraatti Väinämöinen kohtaa lasten Kalevala-tarinoissa muun muassa äkkiväärän karhun, josta jo kohta tuleekin ”Väiskin” kaveri Nallukka
VUONNA 1920 Venäjän sisällissota kääntyi pohjoisella alueella bolshevikkien voitoksi. Pekka Vaaran mukaan Vienan itsenäisyys huipentui syksyllä 1919, kun väliaikaisen toimikunnan vaikutuspiiri ulottui lähes koko Vienan alueelle. Vienassa käytiin Vaaran laskujen mukaan vuonna 1918 peräti viittä eri sotaa. Perinteiset kauppareitit Vienanmerelle ja Suomeen olivat enemmän tai vähemmän tukossa. Keväällä 1919 perustettiin Uhtualle Vienan väliaikainen toimikunta. VIENAN ERÄMAAKYLIEN kannalta katsoen sotien kumu siirtyi väliaikaisesti loitommaksi vuoden 1919 aikana. Puna-armeija sai Vienanmeren rannikon ja Muurmannin hallintaansa. Parhaimmillaan rintama eteni Muurmannin rataa pitkin lähelle Petroskoita. Suomen valkoisten kuumakallet päästivät höyryjään etelämpänä Aunuksen retkellään ja Venäjän sisällissotaa käytiin toistaiseksi kauempana. Levottoman ja väkivaltaisen ajanjakson lopussa neuvostovalta vakiintui, kun alue tuli osaksi Neuvostoliittoa. Punaiset joukot alkoivat edetä myös Vienan kyliin. Ratkaisua yritettiin muun muassa Vienan itsenäisyyshankkeella, jolle haettiin tukea länsiliittoutuneilta. Päällimmäinen ongelma ei ollut alueen valtiollinen asema vaan nälkä. Sotilaallinen tyhjiö merkitsi samalla nälänhädän uhkaa. KIRJA Pekka Vaaran uusi Viena-teos osoittaa, miten tuon alueen kohtalonvuosien tapahtumat olivat osa maailmanpolitiikkaa. Asutus on keskittynyt muutamiin kyliin. Leipäviljan suhteen ei oltu omavaraisia. Uudessa kirjassaan Pekka Vaara kuvaa Vienan vuosia 1919–1922. 48 Demokraatti KIRJAT Vienan kohtalonvuodet Pekka Vaara: Viena 1919– 1922 – Kun neuvostovalta tuli Karjalaan Docendo 2020, 400 s. Teksti Antti Vuorenrinne Kuva Museovirasto, Samuli Paulaharju V ienan Karjala on alue, joka ulottuu Suomen itärajalta suunnilleen Kainuun ja Koillismaan korkeudelta itään aina Vienanmereen saakka. Britannia veti Versaillesin rauhan jälkeen joukkonsa pois Vienanmereltä ja Muurmannista. Poikkeuksena on rannikkoalue, jota pitkin kulkee Muurmannin rata ja jonka merkittävimmät keskukset ovat Vienan Kemi ja Stalinin kanavan päätepiste Sorokka. Alue on valtava ja suurelta osin erämaata. Pekka Vaaran edellinen Viena-kirja kuvasi vuotta 1918, jolloin alue joutui loppuvaiheessa olleen ensimmäisen maailmansodan sivunäyttämöksi. Toimikunta yritti neuvotella sekä Suomen hallituksen että Muurmannissa olevien brittien kanssa alueen vaikeasta tilanteesta ja rajaliikenteen avaamisesta. jossa nälänhädän edessä saatiin sovittua vuoden 1918 katkeria karjalaisten välisiä riitoja. Alueen kohtalo sinetöityi osaltaan Tarton rauhansopimuksessa, jossa De_14012021_48.indd 48 5.1.2021 14.12. Alueella huseerasivat Suomen sisällissodan osapuolet, valkoisten heimosoturit, maailmansodan länsiliittoutuneet, brittien tukema karjalaisten oma vapautusarmeija ja lopulta Venäjän sisällissodan osapuolet. Vuoden 1919 talvella Vienan kylät jäivät omilleen. Britit kävivät vielä kevättalvella sotaa bolshevikkeja vastaan yhdessä valkoisten venäläisten pohjoisarmeijan kanssa
Kuvausta elävöittävät avainhenkilöitä koskevat muistelukset ja ajan lehtijutut. 49 Demokraatti Vuoden 1919 alussa Vienan kylät jäivät omilleen muun muassa siksi, että perinteiset kauppareitit Vienanmerelle ja Suomeen olivat tukossa. Tyytymättömyys johti kapinaan. Syyja seuraussuhteiden selvittelyssä Vaara on käynyt läpi tuhdin määrän aineis toa ja lähdemateriaalia. Kapina kukistui helmikuussa 1922. Kommunismi ei juurtunut helposti. Parhaimmillaan sissien hallussa oli merkittäviä alueita Vienassa. Sotatoimia avustamaan saapui suomalaisia ”heimosotureita”, heistä tunnetuimpana silloinen jääkärimajuri Paavo Talvela. Sissejä vastaan marssitettiin tuhatlukuinen ylivoima, jonka ratkaiseva nyrkki oli suomalainen Toivo Antikaisen johtama hiihtopataljoona. Talvela oli myöhemmin kaikkien Vienan metsäsissijoukkojen sotilaallinen johtaja. Sopimuksen yhteydessä tosin todettiin, että Itä-Karjalasta muodostetaan autonominen alue. Niin kutsuttu metsäsissien kapina puhkesi vuoden 1920 lopussa. Maineikas kansanperinteen tutkija ja tallentaja Samuli Paulaharju kuvasi nämä kovan onnen asukit Viena-Karjalan Venehjärvellä 1910-luvun lopulla. Tuloksena on jälleen laadukas tietokirja. Yksi ongelmista oli entinen: elintarvikepula. Itä-Karjala sovittiin kuuluvaksi Neuvosto-Venäjälle. Edvard Gyllingin johtama Karjalan Työkansan Kommuuni oli perustettu jo kesällä 1920. Lopulta puna-armeija päätti käyttää voimaa. De_14012021_48.indd 49 5.1.2021 14.12. Pekka Vaara osoittaa, miten Vienan kohtalonvuosien tapahtumat olivat osa maailmanpolitiikkaa ja pohjoisen Euroopan maailmansodan jälkeisiä järjestelyjä
Ainakin jälkimmäistä soppii eppäillä... Vai onko hänellä niin kumma maku, että muut eivät tällaisia kirjoja lue. Doctorow hieman jännitti esiintymistään. Molempien vanhempien perheet olivat alkuaan Venäjän juutalaisia, ja vaikkei perhe noudattanutkaan juutalaisia rituaaleja, poikaan oli silti juurtunut tieto juuristaan. Doctorow saatiin houkuteltua vielä vanhoilla päivillään puheenpitäjäksi: Bronx-Science alumnit saivat vuonna 2011 kuulla ikimuistoisen puheen Manhattanin Beacon-teatterissa, kasikymppiseltä oman koulunsa veteraanilta. ”E. Hänen läpimurtoteoksensa oli käsittääkseni Danielin kirja (1971), joka kertoi Rosenbergin perheen kohtalosta. Opus on lapsuudenkuvaus, joka antaa kurkistaa 1930-luvulle ja siihen tulevaisuuteen, millaisena se 1930-luvulla näyttäytyi. L. Tämän kokemuksen perusteella tulen melko varmasti lukemaan muitakin kirjailijan teoksia, ehkä ainakin Danielin kirjan, Ragtimen ja Gangsterin oppipojan.” TÄHÄN TAPAAN suitsuttaa Juhani Niemi: ”Kokonaisuutena teos on hieno ja mielenkiintoinen, loppuhuipennuksena vierailu itse maailmannäyttelyssä. Siinä Edgar-niminen poika (= kirjailijan etunimi, joka tulee Edgar Allan Poelta) elää 30-luvun lama-aikaa New Yorkin Bronxissa isossa venäjänjuutalaisessa lapsikatraassa.” Matti Kärkkäinen kiinnostui kirjailijasta. Keltaisen kirjaston aarteita tämäkin.” Sirpa Taskinen menee juurille. Muistan usein miettineeni mitä E. Sen jälkeen tekemässään kilpakirjoituksessa amerikkalaisesta pojasta pikku Edgar kuitenkin painottaa, että jos poika on juutalainen, hänen pitää se rohkeasti myöntää.” Eero Reijonen kertoo mukavan anekdootin kirjailijan elämäntaipaleelta. ”Aivan tavallinen amerikkalainen poika Edgar Lawrence Doctorow ei ollut. Itse hän oli mitä merkittävin kirjallinen ilmiö.” Mauri Panhelainen kertoo myös – vaikka vähän epävarmana – mikä teos oli kyseessä. Sitä paitsi hän oli syntynyt 6.1.1931. Bronx Science ei todellakaan ollut mikään slummielämään valmistava opinahjo vaan New Yorkin koulujen aatelia. Sen hän kylläkin kielsi jouduttuaan kerran parin huligaanin ryöstämäksi. Olettaako visauttelija kaikkien tuntevan hänen lempparinsa tuosta vain ja antaa siksi liian vähän vihjeitä. ”Tämä oli ensimmäinen lukemani Doctorowin romaani, mikä ei varmaan ole kunniaksi, jos väittää olevansa kirjallisuuden harrastaja. Maailmannäyttely-teosta Doctorow on sanonut tekijänsä muotokuvaksi nuorena poikana. ”Syntymäpäivä ja muut kronologiset vihjeet riittivät netin avulla suunnistamiseen oikeaan henkilöön – aika todennäköisesti. Entisten oppilaiden joukosta löytyy kahdeksan nobelistia ja seitsemän Pulitzer-palkinnon pokannutta virtuoosia. L. tarkoittavat hänen nimessään, mutta sittemmin ongelma, jos se sellainen oli, on unohtunut. Näillä varauksilla johtopäätös etsityistä on tämä: kyse on amerikkalaisesta kirjailijasta E. Tunnetuin lienee Ragtime (1975), josta erityisesti pidin. L. Puhe oli kohtuullisen pitkä, ja sen avaintarina oli monessa mielessä De_14012021_50.indd 50 7.1.2021 9.24. Sen sijaan etsitty teos jäi heikompien indisioiden varaan, sillä se osa kirjastoamme, jossa tekijän romaanit ovat, on nyt suljettu kolmeksi koronaviikoksi. Tätä kirjoittaessani uteliaisuudesta googlasin ja merkitsee Edgar Lawrencea, ja etummainen nimi tulee näköjään Edgar Allan Poen mukaan – valistuneita vanhempia! Melkein kuin minulla: Veikko Antero! Doctorow taisi jossain todeta Poen olevan ’Amerikan suurin huono kirjailija’. 50 Demokraatti Elämän mittainen maailmannäyttely U sein, kun visatirehtööri laittaa pureskeltavaksi omia suuria kirjailijasuosikkejaan, vastauspino jää matalaksi (huippuna muinoin Juhani Peltonen: vastauksia nolla). Doctorowista (1931–2015) ja hänen omaelämäkerrallisesta romaanistaan Maailmannäyttely (World’s Fair, 1985). Doctorow. Hän oli yksi Yhdysvaltain suurimmista kirjailijoista, kuten presidentti Obama twiitissään mestarin poismenon jälkeen totesi. ”Erinäisistä syistä johtuen oletan, että kyseessä on E. L. New York Timesiin Doctorowin nekrologin 2015 kirjoittanut kirjallisuustoimittaja sanoo kirjailijan käyttäneen taitavasti teoksesta toiseen fiktion ja toden sekoittamista, ja samalla soveltanut populaarikirjallisuuden genrejä kuten westerniä ja dekkaritarinoita omaperäisellä tavalla omaan kerrontaansa. Siitä todistaa vastauksessaan konkarisarjalainen Veikko Huuska, joka saa kunnian avata uuden visavuoden. Mikä on syy, mikä seuraus
(rb) De_14012021_50.indd 51 7.1.2021 9.24. Siispä: vuoden kakkoskirjailija on nobelisti, Lenin-palkittu, diplomaatti ja maanpakolainen. Jälki oli upeaa, ja opettaja antoi siitä korkeimman arvosanan. faktasta ja fiktiosta kirjallisuudessa... Heitä seurasivat muutamaa tuntia myöhemmin konttoristit, sihteerit ja opiskelijat, ja noin yhdentoista aikaan, auringon ollessa jo korkealla arvokkaat herrasmiehet, jotka kävelivät, jotka kävelivät sulatellakseen aamiaistaan ja hankkiakseen uutta ruokahalua lounaaksi tai mennäkseen tapaamaan jotain vaikutusvaltaista ystävää, jonka kanssa voisi lunastaa nälkiintyneiden koulumestarien palkkasaatavat puolella hinnalla.” koko Doctorowin uraa ja arvostuksen kehittymistä kuvaava: puheen ytimen muodosti tarina Nuoresta Edgarista, joka oli kirjoittanut esseen koulun vanhasta vaksista, Karlista. Bronxin alumnit osoittivat suosioita. Yhdelle palkinto. Kun nuoren Doctorowin piti sitten haastatella tätä arjen sankaria, kävi ilmi, että kynäilijä oli tempaissut hahmon omasta mielikuvituksestaan. Tämä tehtävä puretaan vasta 18.2. niin ja koko ihmisen elämän mittaisessa maailmannäyttelyssä.” Tähän se tyssäsi. lehdessä, joten vastaukset viimeistään 1.2. Kadut muistuttivat varjoisia tunneleita, joissa aamuvarhaiset työläiset liikkuivat kuin aaveet tyhjässä, joka aamu uudelleen luodussa maailmassa. Kirjapalkinto uuden visavuoden alkamisen kunniaksi kaikille vastanneille. Pienen paussin jälkeen kunniavieras Doctorow puhui viisaita sanoja, mm. Eli kuka, mikä teoksensa. mennessä osoitteella kirjavisa@demokraatti.fi. ”Aamunkoiton verenpunainen mehu värjäsi kartiomaisia vuorenhuippuja, joiden keskellä tasangon kaupunki kyyhötti kuin kuivunut rupi. Maikka, jonka nimen puheenpitäjä jätti tässä yhteydessä lempeästi nimeämättä, pudotti kokelaan arvosanan nipin napin hyväksyttäväksi. 51 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 2 Koska vastausaikaa on nyt rutkasti, pidetään vihjeiden anto tiukkana mutta täsmällisenä
On ehkä luontevaa, että amerikkalaisen jalkapallon seuraaminen toimii yhtenä avaimena amerikkalaiseen kulttuuriin. Naisten SM-sarjaa on kaudesta 2016 kutsuttu miesten tapaan Vaahteraliigaksi. Tuon kamppailun Suomi voitti 4. Presidentinvaaleja olen seurannut innolla pienestä asti. Ajatus siitä, että niin tunnelmallisella kentällä voi käydä katsomassa maan ehdotonta huippujoukkuetta, on kieltämättä kihelmöivä. Vaikka harva helsinkiläinen tietää paljoakaan Naisten Vaahteraliigasta, lajin alakulttuuri kehittyy koko ajan. Naisten Suomen mestaruuksia on ratkottu lajissa vuodesta 2008 lähtien ja Wolverines Ladies on voittanut neljän mestaruuden putken vuodesta 2017 lähtien. Ensimmäistä naisten maaottelua ei pelannut kaksi pohjoisamerikkalaista joukkuetta vaan Suomi ja Ruotsi. 52 Demokraatti PELIN PURKU Ahmattarien Naisten Vaahteraliigan, amerikkalaisen jalkapallon, seuraamisessa yhdistyy amerikkalainen kulttuuri suomalaisuuteen ja helsinkiläisyyteen, Arbetarbladetin toimittaja Topi Lappalainen kirjoittaa. Kuinka moni muuten tietää, että Suomen naiset ovat lajin kaksinkertaisia Euroopan mestareita. Vikingin laivoilla Ruotsiin reissatessa pääsin kosketuksiin amerikkalaisen jalkapallon ja sen fanikulttuurin kanssa ennen kuin aloin lajin penkkiurheilijaksi. Naisten amerikkalaisen jalkapallon seuraaminen liittyy silti enemmän suomalaisuuteen ja helsinkiläisyyteen. Amerikkalainen kirjallisuus ja musiikki ovat myös kiinnostaneet, esimerkiksi Don DeLillon romaanit kuuluvat suosikkeihini ja Kris Kristoffersonin konserteissa olen käynyt kolmasti Finlandia-talossa. Viking Line Cup on perinne, jossa sekä naisten että miesten maajoukkueet kohtaavat joka toinen vuosi FANITUSTA De_14012021_52.indd 52 5.1.2021 14.18. Nämä päävärit tulevat Helsinki Wolverinesin miesten ja naisten joukkueille Michiganin yliopiston Wolverines-joukkueelta. Joukkueen värit ovat maissinkeltainen ja mariininsininen. AMERIKKALAINEN KULTTUURI on kiinnostanut minua pitkään. Viime aikoina olen kiinnostunut lajista, jota suhteellisen harva helsinkiläinen seuraa. Kiinnostukseni kohde on amerikkalainen jalkapallo, erityisesti naisten amerikkalainen jalkapallo. Käyn lempinimeä Ahmattaret tottelevan Helsinki Wolverines Ladies -joukkueen kotiotteluissa Brahenkentällä. lokakuuta 2008 numeroin 64–0. O len penkkiurheilija. Yksi ratkaiseva asia kiinnostukselleni on ollut Brahenkenttä Helsinki Wolverines Ladiesin kotikenttänä. Kotikenttäetu on usein lajissa hyvin vahva. Teininä seurasin amerikkalaista showpainia televisiosta
Myös naiset olivat voittaneet, ja yökerhossa joukkueiden pelaajat ja fanit juhlivat samana iltana. On siksi hienoa, että osaamista tulee tänne myös sieltä. Usein ajatellaan, että pitää olla oma lapsi lajin parissa, jotta ryhtyy penkkiurheilijaksi. 53 Demokraatti AMERIKKALAISEN JALKAPALLON SEURAAMINEN ON AVAIN AMERIKKALAISEEN KULTTUURIIN. Vaikka Suomen naiset ovat voittaneet lajin ensimmäisen maaottelun, on myös naisten lajissa mahtimaa nykyään Yhdysvallat. Viime kesänä vastailin radiossa muun muassa lajin fanitusta koskeviin kysymyksiin, kun annoin henkilöhaastattelun Yle Vegalle. AMERIKKALAISESSA JALKAPALLOSSA helsinkiläiset ovat erityisen hyviä ja erityisesti vielä naiset. Selitin, että vaikka olen tyttärenikin vienyt katsomaan Wolverines Ladiesin peliä, hän ei harrasta lajia. De_14012021_52.indd 53 5.1.2021 14.18. Koskaan aiemmin en ole saanut olla fanikuvassa urheilijan kanssa, mutta viime kesänä olin Michiganista kotoisin olevan puolustuspelaajan Hannah Ploskonkan kanssa sellaisessa kuvassa. Ainakin toistaiseksi lajiin tuo tiettyä vaihtelevuutta se, että kaikki pelaajat eivät ole isokokoisia, kuten miesten otteluissa toisinaan. Satuin kerran samaan aikaan laivalla saunaan, kun Suomen miehet kylvettivät voittopokaalia. 157-senttinen Ploskonka elää todeksi sitä, että naisten otteluissa erikokoiset voivat menestyä. Suomessa ja joka toinen vuosi Ruotsissa. Kun ihmiset vielä laajemmin ymmärtävät, että tässä lajissa suomalaiset pärjäävät myös kansainvälisesti, uskon fanikulttuurin laajenemiseen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. En ole sitä itsekään muuten koskaan pelannut
www.demokraatti.fi De_14012021_54.indd 54 5.1.2021 14.52. 54 Demokraatti REKRY TUL etsii viestintäpäällikköä Lue lisää tehtävänkuvasta osoitteessa www.tul.. ja hae rohkeasti paikkaa 24.1.2021 mennessä. Seuraa meitä myös somessa. Värittömyys pahasti hakusessa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
Kyse on rahanarvoisesta asiasta. De_14012021_55.indd 55 7.1.2021 10.45. 55 Demokraatti El äk e Va ur au tt a va nh uu te en TEEMA Kolumni: Jari Hanska Onko eläke järjestelmä reilu. Kestävyysvaje yllätti Arvokas ehtoo Suomalaisten eläketietämys on kehnoa
56 Demokraatti TEEMA TUNTEMATON TULEVAISUUS Eläkkeiden karttuminen on monelle arvoitus. Ja on ehkä hyvä tietää, kuinka paljon sitä karttuu. – Alle 40-vuotiaana on masentavaa katsoa työeläkeotteita, kun karttunut eläke näyttää niin pieTeksti Mikko Huotari / Kuvat iStock ja kuvat, kuvankäsittely ja grafiikka Arja Jokiaho De_14012021_56.indd 56 7.1.2021 11.44. Eläketurvakeskus teki viime marraskuussa kyselytutkimuksen. – Tietysti on hyvä tietää se, että eläkettä karttuu kaikesta palkkatyöstä. Työntekijän palkasta otetaan iästä riippuen 7,15–8,65 prosenttia eläkemaksuihin. Se hoituu heidän kannaltaan ikään kuin automaattisesti, eli työnantaja on velvollinen hoitamaan vakuutuksen, Kiander sanoo. – Suomessa työntekijöiden eläkejärjestelmä on sellainen että palkansaajien ei tarvitse siitä paljon murehtia eikä tietää. Yli puolet 25–67-vuotiaista koki tuntevansa eläketurvaa huonosti tai melko huonosti. Minkä asioiden suhteen pitäisi paikata aukkoja tiedoissa. S uomalaisten eläketietämys on melko kehnoilla kantimilla. Vaikka kansalaiset eivät tunne eläkejärjestelmän kaikkia kiemuroita, niin Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander ei vaikuta kovin huolestuneelta. Yksi syy huonoon eläketietämykseen lienee se, että palkkakuitti kertoo vain työntekijän maksaman osan eläkemaksuista, kun taas työnantajan osuus jää hämärän peittoon. Työnantaja maksaa suurimman osan. Lisäksi on fiksua seurata, onko kaikki ansiotiedot rekisteröity oikein työeläkeotteeseen. Yksityisaloilla eläkemaksut ovat tällä hetkellä 24,4 prosenttia palkasta. Kaksi viidestä kertoi, että heillä on korkeintaan kohtalainen käsitys siitä, millaista eläkettä he tulevat eläkkeelle siirtyessään saamaan. Lisävuosi töissä voi kasvattaa eläkettä jopa kymmenen prosenttia. Karttuma on 1,5 prosenttia vuosiansiosta, Kiander vastaa
De_14012021_56.indd 57 7.1.2021 11.45. ETK:n mikrosimulaatiomalleilla selvisi, että suurin suhteellinen hyöty työssä jatkamisesta saavutetaan ensimmäisenä vuonna alimman vanhuuseläkeiän jälkeen. 57 Demokraatti KUUDENKYMPIN JÄLKEEN ELÄKE ON IHAN HYVÄLLÄ TASOLLA, JOS ON ONNISTUNUT OLEMAAN TÖISSÄ. Esimerkiksi korkeakoulutetut hyötyvät lykkäämisestä yleensä enemmän kuin ammattitutkinnon suorittaneet. Tämä tarkoittaa keskimäärin noin 40 000 euroa lisäystä loppuelämän nettotuloihin, ETK:n tiedotteessa kerrotaan. Eläkkeelle siirtymisen lykkäämisestä naiset hyötyvät enemmän kuin miehet, koska he elävät keskimäärin miehiä pidempään. Esimerkiksi kannattaa muistaa, että viimeiset työssäolovuodet vaikuttavat eläkkeen määrään ratkaisevasti. neltä. Mutta kun ikää tulee, se alkaa nousta ihan kohtuutasolle, ja kuudenkympin jälkeen saavutettu eläke on ihan hyvällä tasolla, jos on onnistunut olemaan töissä. – Kahden prosentin reaalikorolla laskettuna lisävuosi työelämässä nostaa loppuelinkaaren nettotuloja yhdeksän prosenttia vuonna 1964 syntyneellä henkilöllä. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan yhden vuoden lisätyöskentely yli vanhuuseläkeiän alarajan kasvattaa loppuelämän nettotuloja keskimäärin lähes 10 prosenttia. Eläkkeen karttumisen mekanismi on periaatteessa yksinkertainen, mutta jotkut vivahteet ovat hieman hankalia maalaisjärjelle. Laskelmissa selvisi myös, että eroja löytyy koulutusasteittain
Uudistus yhtenäisti työeläkejärjestelmää. Lisäksi täytyy ottaa huomioon pitkän aikavälin muutokset eläkkeen saajien ja maksajien suhteessa. Toisaalta he saivat nuoruudessaan nykyitstä vähemmän julkisia palveluita. Yhtäältä pitää huolehtia, että eläkeläiset saavat tulonsa. Ennen lakisääteistä työeläkettä henkilö yleensä menetti oikeutensa eläkkeeseen siirtyessään pois työn antajansa palveluksesta. Lähde: ETK De_14012021_56.indd 58 7.1.2021 11.45. Suurin periaatteellinen muutos oli eläkeiän sitominen eliniän muuttumiseen. Se vaikutti lähes jokaiseen uudistuksen voimaantulon jälkeen alkavaan uuteen eläkkeeseen. . Tämän vuoksi vanhempi sukupolvi on maksanut pienemmän siivun eläkemaksuja palkastaan. – Maksuille saatavan tuoton suhteen 1960-luvulla syntyneet ovat jo aika lailla samassa veneessä kuin tämän hetken nuoret, eli siinä ei ole suurta eroa. . 58 Demokraatti Onko eläkejärjestelmä reilu eri-ikäisille. – Mutta 1940ja 50-luvulla syntyneistä suurin osa on jo eläkkeellä, eli tilannetta on vaikea saada enää muuttumaan, Kiander sanoo. Asiaa on tutkittu, ja kyllähän se on totta, että vanhempien ikäluokkien aikanaan maksetut eläkemaksut ovat olleet paljon pienempiä kuin nykyään, ja eläkkeellejäämisikä on ollut matalampi kuin tulevaisuudessa. Vaikka korotuspaineita on ollut jo aiemmin, maksuja ei ole voitu nostaa kertarysäyksellä. Työeläkkeisiin tehtiin vuoden 2005 alussa niiden 40-vuotisen historian mittavin uudistus. TÄMÄN PÄIVÄN NUOREN PITÄISI JAKSAA TYÖELÄMÄSSÄ 68–69-VUOTIAAKSI ASTI. Niistä käy ilmi, että 1940ja 50-luvulla syntyneet saavat selvästi suuremman tuoton kuin myöhemmin syntyneet. . Eläketurvakeskus on tehnyt laskelmia, kuinka suuren korkotuoton maksetuilla eläkemaksuilla eri sukupolvet ovat saaneet. Kokonaisuus on vaikeaa matematiikkaa. Eläkejärjestelmän menot ja tulot määräytyvät sen mukaan, kuinka paljon on eläkeläisiä ja kuinka paljon työssä olevia. – Jo pitkään nuoremmat ikäluokat ovat valittaneet, että he saavat huonomman osan eläkejärjestelmästä kuin vanhemmat ikäluokat. Suomalainen eläkejärjestelmä perustettiin 1960-luvun alussa. . Eläkemaksuja on jouduttu ajan myötä jouduttu kasvattamaan, jotta järjestelmä olisi kestävällä pohjalla. Ennen 1960-lukua työstä kertyvä eläketurva oli harvojen etuoikeus. Lähinnä eräät suuret työnantajat ja eräät alat olivat järjestäneet omia eläkekassoja ja -säätiöitä työntekijöilleen. Kuinka sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus toteutuu eläkejärjestelmässä. – Suomessa se toteutuu kohtuullisesti, Jaakko Kiander vastaa. Vuoden 2017 eläkeuudistus jatkoi vuoden 2005 eläkeuudistuksen viitoittamalla tiellä. . ELÄKKEIDEN HISTORIA . TEEMA E läkkeen karttumisen säännöt ovat muuttuneet monta kertaa vuosikymmenien saatossa. Jos työikäisenä ei ole pitkiä jaksoja työttömyyttä tai muita poissaoloja, niin nykynuorilla on lupa odottaa myös riittävää eläkettä. Kaikkia yksityisalojen työntekijöitä koskeva työeläkelaki astui voimaan vuonna 1962. Tämän päivän nuorten pitäisi jaksaa työelämässä arvion mukaan 68–69-vuotiaaksi asti. Eläkejärjestelmää täytyy aika ajoin päivittää, jotta kokonaisuus pysyisi läjässä. . Toisaalta työssäkäyvien eläkemaksut eivät saa nousta pilviin.
– Jos yli 60-vuotias jää työttömäksi eikä työtä ole näkyvissä ja työttömyysturvan lisäpäiviä ei ole, niin hänen sosiaaliturvansa heikentyy siltä osin, Kiander sanoo. 59 Demokraatti Miten eläkeputken poistaminen vaikuttaa. Huonossa asemassa oleville yli 55-vuotiaille on tarkoitus rakentaa uusi tukiratkaisu, joka pehmentää eläkeputken poistamista. Tavoitteena on parantaa työllisyyttä rakenteellisilla uudistuksilla. Kianderin mukaan eläkeputken poistamisella on kahdenlaisia vaikutuksia. TYÖELÄKESIJOITUKSET SIJOITUSLAJEITTAIN VUOSINA 2010–2019 Lähde: Tela Lainat Rahamarkkinasijoitukset Kiinteistösijoitukset Joukkovelkakirjat ja vaihtovelkakirjalainat Vaihtoehtoiset sijoitukset Osakkeet ja osakerahastot Julkiset alat 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Yksityisalat % De_14012021_56.indd 59 7.1.2021 11.45. ELÄKEPUTKEN ALAIKÄRAJALLA ON OHJAUSVAIKUTUS. Hallitus on koonnut ratkaisunsa Elinkeinoelämän keskusliiton ja palkansaajakeskusjärjestöjen ehdotusten pohjalta. Kun työvoimaa vähennetään, niin yleensä huomioidaan eläkeputken alaikäraja, ja yritetään sitten sopeuttaa henkilöstöä siten, että irtisanottavat olisivat sen työttömyysturvan piirissä, Kiander sanoo. Eläkeputki tarkoittaa iäkkään työttömän oikeutta työttömyysturvan lisäpäiviin, eli ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa on voitu maksaa siihen asti kunnes henkilö pääsee vanhuuseläkkeelle. E läkeputki on tarkoitus poistaa asteittain vuoteen 2025 mennessä. Tilannetta on korjattu jo aikaisemmin, eli viime vuosien saatossa alaikärajaa on nostettu. Toinen eläkeputken poistamisen vaikutus on positiivinen. – Aikaisemmasta kokemuksesta on havaittu, että irtisanomisriski riippuu aika paljon lisäpäivien alaikärajasta. – Kun aikaisemmin alaraja oli alhaalla, niin jo 55-vuotiaita ihmisiä irtisanottiin suoraan työttömyysputkeen. Eläkeputken alaikärajalla on siis havaittu ohjausvaikutus
Jos tilanne ei muutu, niin vuoden 2050 jälkeen tulee korotuspaineita eläkemaksuihin. O sittain varhennettu vanhuuseläke (Ove) tarjoaa mahdollisuuden yhdistää työ ja eläke. Lapsista kasvaa aikuisia ja he maksavat merkittävän osan tulevaisuuden eläkkeistä. Myös riski on pieni, Kiander sanoo. Hetken näytti jopa siltä, että Suomen eläkejärjestelmässä ei olisi kestävyysvajetta lainkaan. Heitä varten on Kelan takuueläke. Lapsia on syntynyt vähemmän kuin aikaisemmin oli kuviteltu. Lompakkoon tulee pysyvä lovi, ja riski köyhyydestä voi kasvaa. Vuoden 2017 eläkeuudistuksen myötä osittaiselle vanhuuseläkkeelle voi jäädä jo ennen varsinaista eläkeikää, aikaisintaan 61 vuotta täytettyään. Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli viime marraskuussa 71,8 prosenttia. Kestävyysvaje ja työllisyysaste voivat koetella eläkejärjestelmää De_14012021_56.indd 60 7.1.2021 11.45. KESKIMÄÄRIN ELÄKKEET OVAT KOHTUULLISEN HYVÄT JA TULOEROT MELKO PIENIÄ. – Jos on yksinäinen henkilö, jolla on pieni eläke ja asuu vuokralla, niin silloin toimeentulo on eläkeaikana tosi vaikeaa. 60 Demokraatti TEEMA V uoden 2017 eläkeuudistuksella haluttiin turvata työeläkkeiden kestävä rahoitus ja varmistaa riittävä eläketurva. Se takaa vähimmäiseläketurvan, mutta sen taso on melko matala. Mitään välitöntä kiirettä ei siis ole. Ongelma voisi poistua siten, että lapsia ja maahanmuuttajia tulisi nykyistä enemmän. – Parempi tietysti, jos väestökehitys korjaantuisi. Työllisyysaste oli koronasta huolimatta parantunut 0,1 prosenttiyksikköä verrattuna vuoden takaiOnko eläkeläisköyhyys Suomessa riski. Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli voimassa noin 25 000 osittaista vanhuuseläkettä. Suomessa on pienituloisia ja köyhiä eläkeläisiä reilu 200 000. Kevein perustein ei kannata ottaa varaslähtöä eläkkeelle, koska viimeiset työssäolovuodet vaikuttavat ratkaisevasti eläkkeen suuruuteen. – Kansainvälisesti vertailtuna meidän eläkeläisköyhyytemme on varsin vähäistä. Se tasapainottaisi tätä kehitystä, Kiander sanoo. Joillekin järjestely on tarpeellinen, koska työtaakan kevennys voi auttaa jaksamaan varsinaiseen eläkeikään asti. Keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää myöhennettiin. – Mutta kun selvisi, että 2010-luvulla syntyvyys on alentunut voimakkaasti, niin on muodostunut uusi kestävyysvaje, Kiander sanoo. Osittainen vanhuuseläke on ollutkin melko suosittu. Keskimäärin eläkkeet ovat kuitenkin kohtuullisen hyvät ja eläkeläisten tuloerot melko pieniä, Kiander sanoo
Nyt vuoden alussa maksu palautuu entiselle tasolle. Liikkumisen, tapaamisten ja harrastamisen rajoitukset ovat kohdistuneet rankimmin palvelualoille. Lähde: ETK Kokonaiseläke e/kk De_14012021_56.indd 61 7.1.2021 11.45. Työllisyysasteen ongelmat kaatuvat pikemminkin valtion ja kuntien talouksien harteille. seen lukuun. Nyt näyttää siltä, että koronasta ei olisi tulossa merkittäviä vaurioita eläkejärjestelmään, Kiander sanoo. – Ei tämä kauheasti järkytä eläkejärjestelmää, Kiander vastaa. Entä kuinka kovat kolhut eläkejärjestelmä saa. Tulevat eläkkeet riippuvat tämän hetken palkoista, Kiander vastaa. Alennus aiheutti pienen tulojen menetyksen eläkelaitoksille. En näe mitään syytä, miksi työllisyys ei voisi nousta vielä paremmalle tasolle. Talouden vauriot jäisivät näillä näkymin yllättävän pieniksi. Pörssikurssit putosivat maaliskuussa jyrkästi. 61 Demokraatti VANHUUSELÄKKEENSAAJIEN KOKONAISELÄKEJAKAUMA SUKUPUOLEN MUKAAN 31.12.2019 5 000– 4 750–4 999 4 500–4 749 4 250–4 499 4 000–4 249 3 750–3 999 3 500–3 749 3 250–3 499 3 000–3 249 2 750–2 999 2 500–2 749 2 250–2 499 2 000–2 249 1 750–1 999 1 500–1 749 1 250–1 499 1 000–1 249 750– 999 0– 749 % Osittaista vanhuuseläkettä saaneet eivät sisälly kuvion lukuihin. K oronapandemia on kurittanut koko yhteiskuntaa. – Eläkejärjestelmän kannalta se ei ole suuri ongelma, koska jos työllisyysaste ei nouse, niin tulevat eläkemenotkaan eivät nouse. – Alkuvuodesta näytti huolestuttavalta. – Mutta täytyy sanoa, että meillä on ollut yllättävän hyvä työllisyyskehitys. – Suomi on hyvä maa, meillä on hyvin toimiva talous ja yhteiskunta. Koronatilanteen vuoksi työmarkkinajärjestöt sopivat viime keväänä, että työnantajien maksamaa osuutta työeläkevakuutusmaksusta alennetaan 2,6 prosenttiyksikköä touko-joulukuussa. Miehet 677 000 Naiset 818 000 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 % Romuttaako korona eläketurvan. Suurin isku on tullut sijoitustuottoihin. Työllisyyspolitiikan tavoitteet ovat kuitenkin korkeammalla, 75 prosentissa. Valtiovarainministeriön tuoreimman ennusteen mukaan vuonna 2020 bruttokansantuotteen ennustetaan supistuvan 3,3 prosenttia. ronasta huolimatta työllisyys on pysynyt kohtuullisen hyvänä, Kiander sanoo. Vuosien 2022–25 aikana on tarkoitus kerätä työnantajilta korotettua maksua, jolloin kerätään takaisin alennettu raha. Koronapandemia on vaikuttanut siihen, että eläkesijoittajien vuokratuotot pienenivät jonkin verran viime vuonna. Mutta sen jälkeen osakekurssit ovat toipuneet aika lailla. – Se luultavasti korjaantuu lähivuosien aikana. KoSYNTYVYYDEN ALENTUMINEN ON UUSI KESTÄVYYSVAJE. Jos työllisyys ei kohene, kuinka se vaikuttaa eläkejärjestelmään
Sukupolvinäkökulmasta tarkasteltuna huomio kiinnit tyy siihen, keneltä tämä etuus poistuu. Lisäksi jostain pitäisi löytyä myös rahat ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ylisuuria etuuksia on täytynyt heikentää, koska muuten rahat eivät riitä sekä kasvaviin hoivamenoihin että eläk keisiin. Juuri 1960luvussa näyttää kulkevan moni viime vuo sikymmenten eläkeuudistusten leikkurin raja. Termiä käytetään esimerkiksi nuorten pienitu loisuudesta tai ”tulevaisuusinvestoinneis ta” keskusteltaessa. Niillä on kuitenkin valtavat vaikutukset siihen, miten taakka väestömme ikääntymisestä eri sukupolvien kesken jakautuu. Kuvaavaa on, että viimeisen kahden suuren eli vuosien 2005 ja 2017 eläkeuudistuksen myötä 90luvulla syntynei den nuorten tulevaa eläkettä heikennet tiin noin kolmanneksella. Nuo vaikutukset olisi syytä pitää mielessä myös päätöksiä tehdessä. Politiik kaa, jossa nuoremmilta sukupolvilta höylätään etuuksia pienemmiksi talouden kestävyyden nimissä, jotta vanhem mille ikäluokille luvatut eläkkeet ja hoiva saadaan mak settua. Nimittäin juuri siellä ”muun” politiikan piirissä tehdään ne merkittävimmät sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta koskevat ratkaisut. Se voi valitettavasti johtaa päin vastaiseen tilanteeseen. Eläkepolitiikka on tästä erinomainen esimerkki. Lienee sano mattakin selvää, että vastaava puuttumi nen jo maksussa oleviin eläkkeisiin saisi varmasti kansan torille. Aikanaan työuran loppuvuosien ansioita korostanut eläkekertymä eli niin sanottu superkarttuma poistui niin, että siitä pääsivät hyötymään vielä vuonna 1955 syntyneet, mutta eivät myöhemmät ikäluokat. Eläkeikä puolestaan nostettiin 63 ikävuodesta siirty mäajalla 65 ikävuoteen niin, että korotus iski täydellä teholla vasta 1965 ja sen jälkeen syntyneisiin. Kaikki muu po litiikka jää katveisiin. KOLUMNI Teksti Jari Hanska, toimittaja, toinen kirjoittaja kirjassa Eläketurma — Miksi Suomeen tarvitaan uusi sukupolvisopimus TEEMA De_14012021_62.indd 62 5.1.2021 13.31. Koska työmarkki najärjestöt eivät ole ratkaisua saaneet aikaiseksi, joutui hallitus hoitamaan asian. Sitä nuo remmat päätyvät maksajan paikalle, kun vanhemmat taas säästyvät monilta heikennyksiltä. Eläkepolitiikka on näkyvintä sukupolvipolitiikkaa 1960-LUVUSSA KULKEE MONI ELÄKEUUDISTUSTEN LEIKKURIN RAJA. Siirtymäajan seurauksena putki poistuu kokonaan vasta 1965 jälkeen syntyneiltä. 62 Demokraatti O letko huomannut, että sukupolvipolitii kasta puhutaan silloin, kun tarkoitetaan nuoria tai tulevia sukupolvia. Käytän itsekin termiä usein, joten tiedän, että sillä tar koitetaan hyvää: halutaan korostaa joidenkin politiikka toimien erilaisia vaikutuksia eri suku polviin. Nuo edellä listatut päätökset olivat vain eläkepolitiik kaa. Onhan jo vuosikausia ollut selvää, että se on ajanut ikääntyneen työvoiman ennen aikaisesti eläkkeelle. Samaan joukkoon iskee myös elinaikakerroin, joka nakertaa elä kekertymää sitä enemmän, mitä nuoremmasta henkilöstä on kyse. Näiden muutosten eli suomeksi sanottuna etuuksien heikennysten kohdalla ei juuri huomauteltu, että tässä hän tehdään nyt härskisti sukupolvipolitiikkaa. EDELLÄ LISTATTUJEN muutosten taus talla on ollut huoli eläkejärjestelmän kes tävyydestä. Putken poisto oli sinänsä tar peellinen ratkaisu
63 Demokraatti De_14012021_63.indd 63 5.1.2021 13.34
Äänestäjät ovat antaneet valtuudet parhaille mahdollisille ehdokkaalle sukupuolesta riippumatta. Sukupuolten moninaisuus ja feminismin intersektionaalisuus ovat väärinymmärryksen mustia aukkoja. PUHEENVUORO Järjestötyöni jatkui kouluvaalityöntekijänä, sitten nuorisopiirin ja opiskelijaliikkeen toimitsijana. Hienovaraisuus ei ollut ihan kaikkien hyve. Metoo-liike löi viimein läpi sen, mitä ongelmalla arjessa tarkoitetaan. Meistä kasvoi kaadereita puolueen, ay-liikkeen, ministeriöiden sekä tieteen ja taiteen saralle. On paljon mukavampaa kehua ja kannustaa, kuin kantaa kaunaa ja vihoitella. ILOITSEN SDP:N eduskuntaryhmän vahvasta naisvoimasta. Tie tasa-arvoon on pitkä ja mutkainen, mutta elämänmatka on sen arvoinen. Teot ja sanat vaativat oman aikansa, jotta niistä tulee laajemmin miellettäviä. Valituista naisia oli 44 prosenttia ja miehiä 56 prosenttia. Pää-äänenkannattajan pakinoitsija ravisteli liittoa monesti terrierin otteella. Siksi liityin vuonna 1978 SDP:n jäseneksi ja lähdin mukaan Helsingin demarinuoriin. Hyvillä mielin olen jättänyt Demarinaisten toiminnanjohtajan vastuut Roosa Pöyhöselle. Päädyin Demarinaisten toimitsijaksi vuosiksi 1984–2020. Feminismi oli sylkykuppi ja ivan aihe. Nuorisopiirin naiset käynnistivät protestiksi akkasaunat, ja kieltäydyim me toisten passaamiselta. 64 Demokraatti Feminismi on suloista V eljeni kanssa kävimme pitkiä keskusteluja maapallon kaikkien ihmisten keskinäisestä tasa-arvovajeesta. Vielä on paljon tehtävää. Siinä taidossa meillä kaikilla on yhä paljon opittavaa. Piikiteltiin rakastaviksi lesboiksi, kun halusimme tuoda politiikkaan seksuaalisuuden ja vallan kontekstin. 70-luvun tasa-arvoa oli irrottautuminen perinteisistä naisten ja miesten heteronormatiivisista rooliodotuksista. Olimme ylpeästi rohkeita naisia vasemmalta ja saimme välillä lunta tupaan. 2017 kuntavaaleissa SDP:n ehdokkaista naisia oli 41 prosenttia ja miehiä 59 prosenttia. De_14012021_64.indd 64 7.1.2021 9.41. Jokaisella on oikeus omaan kehoon, sen koskemattomuuteen ja identiteettiin. Merja-Hannele Vuohelainen Vanhempi neuvonantaja, Sosialidemokraattiset naiset SANOILLA ON väliä. Päädyimme termiin ”sukupuolinen häirintä ja ahdistelu”, ja jatkoin ongelman esiintuomista järjestötyössä. Naisliiton puheenjohtajana toimi alkuvuosina Vappu Taipale ja pääsihteerinä Marianne Laxen. Demarinaiset painottavat, että vihapuheelle ei ole missään sijaa, ei netissä eikä vaalikentillä. Sain olla mukana, kun Tasa-arvoneuvottelukunnassa, Hannele Varsan johdolla, etsimme kansainvälisistä tutkimuksista ja omiin haastatteluihimme nojaten vastiketta teolle ”sexual harrassement”. Naisten osuutta pitää saada lisättyä reilusti ja rauhanomaisesti. Toimistossa meitä oli viisi toimitsijaa. Olin liki 40 vuotta SDP:n toimitsijana, nyt työsarkani on tullut kynnetyksi. Poliittiset toimijat käyttivät valtaa pienissä piireissä, jonne naisoletetuilla ei juuri ollut asiaa. Metoo-liike löi viimein läpi sen, mitä ongelmalla arjessa tarkoitetaan. Se on ollut pitkän työn tulos
Anette Karlsson Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja ja pienen pojan äiti De_14012021_64.indd 65 7.1.2021 9.42. Olen pohtinut paljon omaa lapsuuttani. 65 Demokraatti Lapsen oikeus yksityisyyteen V ajaa vuosi sitten sain etuoikeuden tulla pienen pojan äidiksi. Valitettavasti tämä johtaa joskus lapsen kannalta noloihin ja ikäviin tilanteisiin. Tasapainoilu oman ylpeyden ja lapsen yksityisyyden välillä on vaikeaa. Minun silmissäni kaikki poikaani liittyvä on arvokasta, hauskaa ja söpöä. Pohdin miltä perheen lapsista mahtoi tuntua. Sekaan mahtuu myös muutama epäonnistunut hiustenleikkaus ja hölmö vaate. Lapsella on oikeus yksityisyyteen, turvalliseen kotiin ja suojelevaan kasvuympäristöön. Siksi todennäköisesti olen syyllistynyt loukkaamaan hänen yksityisyyttään jakamalla hänestä jotain sellaista, jota hän ei olisi toivonut jaettavan. En olisi aiemmin uskonut, että toista ihmistä voisi rakastaa niin paljon tai miten ylpeä vanhempi voi omasta lapsestaan olla. Vastuu näiden oikeuksien toteutumisesta on ensisijaisesti meillä vanhemmilla. On selvää, että jokainen haluaa jakaa ilon ja rakkauden läheistensä kanssa. Lähipiirimme on kuitenkin muuttunut ja laajentunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Joukossa on hassunhauskoja kuvia minusta laulamassa kylpyammeessa ja syömässä mustikoita naama sinisenä. Uskon, että jokainen vanhempi tuntee samoin omasta lapsestaan. Kodin tulisi olla turvallinen ympäristö, jossa saa sairastaa yksityisesti. PUHEENVUORO Meillä aikuisilla on tietenkin täysi oikeus jakaa itsestämme, mitä haluamme ja ihan kenelle vain haluamme. Ja ennen kaikkea voimme toivoa, ettemme ole ajattelemattomuudessa tehneet sosiaalisen median tilistämme tikittävää aikapommia, joka tuo lapsellemme jonain päivänä ikävyyksiä ja surua. Ymmärrän ja koen myös itse, että jokainen meistä haluaa julistaa maailmalle, kuinka hieno se oma napero on. Sen sijaan meillä ei ole samaa oikeutta lastemme suhteen. Sillä sekunnilla elämäni, prioriteettini ja maailmankuvani muuttuivat. Poikani on minun silmissäni hienoin ja osaavin olento päällä maan. Jokin aika sitten luin julkisen päivityksen, jossa äiti kirjoitti perhettä kohdanneesta vatsataudista. Vanhempina voimme vain tehdä parhaamme suojellaksemme lastamme. Valitettavan monen lapsen yksityisyyttä loukataan. Muistot palautuvat mieleen vanhaa valokuva-albumia selatessa. Tänään jopa ventovieraat ihmiset saattavat seurata elämäämme läheltä, koska me mahdollistamme sen julkaisemalla hyvinkin yksityisiä asioita itsestämme sosiaalisessa mediassa. Missä nämä lapset voivat tuntea turvallisuutta, jos kaikki henkilökohtaiset ja nolostuttavat tapahtumat ovat kaverien sormen näpäytyksen päässä. Kuinka moni aikuinen hyväksyisi sen, että heidän yksityisyyttään loukattaisiin samalla tavalla kuin valitettavan monen lapsen yksityisyyttä loukataan. Valitettavan liian moni nykyajan lapsi ja nuori elää tilanteessa, jossa heidän koko elinkaarensa löytyy heidän vanhempiensa sosiaalisen median tileiltä. Nämä kaikki ovat ihania muistoja kotisohvalla, mutta en usko tunteen olevan sama, jos nämä kuvat olisivat olleet ystävieni puhelimissa yläasteen välituntien naurunaiheena
Kaikkia tarvitaan. Uskon, että Suomeen halutaan tulevaisuudessa investoida, koska meillä jokainen saa vähintään toisen asteen koulutuksen. Kyse ei siis ole vain yhden osan kehittämistyöstä, vaan hallitus on halunnut huolehtia koko koulutuspolun parantamisesta. Esimerkiksi monen alan koneellistumisen myötä niille tarvitaan koulutusta aidosti. Työelämän muutokset 2000-luvulla ovat tuoneet esiin sen, että työelämässä ei pärjää enää pelkillä peruskoulupapereilla. Tämä uudistus tuskin heikentää tätä näkymää. Lapset ja nuoret ansaitsevat näkymän siitä, että tulevaisuus kannattelee vahvasti myös heitä. Myös perusopetuksen tukeen sekä laadun ja tasa-arvon eteen on tehty panostuksia. Suomella ei ole varaa menettää näitä nuoria. Pitkällä aikavälillä uudistus on myös työllisyystoimi. Uudistus ei ole vain mekaaninen laajennus, vaan tukitoimiin panostetaan myös. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki De_14012021_66.indd 66 5.1.2021 13.48. Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Itse haluan uskoa, että koulutus, työ ja toimeentulo ovat parhaita lääkkeitä hyvinvoivaan elämään. Pandemian keskellä on katsottava tulevaisuuteen ja pohdittava, miten me kaikki selviämme tästä parhaalla mahdollisella tavalla. Marinin hallitus on koronakriisinkin keskellä osoittanut tahtotilansa huolehtia kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevista. 66 Demokraatti Koulutus siirtyy vihdoin 2020-luvulle Joulukuussa tuli ilouutinen valtakunnan politiikan puolelta. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Systemaattisesti 10–15 prosenttia nuorista jättää toisen asteen koulutuksen käymättä. Väestön osaamisen lisääminen ei varmasti kenenkään mielestä ole pahitteeksi. Oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle parantaa nuorten työllistymistä ja ehkäisee syrjäytymistä. Jussi Tauriainen luokanopettajaopiskelija (sd.) Lappeenranta. Hallituksen työn myötä monen lapsiperheen varhaiskasvatusmaksut alenevat ja osalla poistuvat kokonaan. Tästä on jo nyt monia hyviä esimerkkejä. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Yhtenä tulevaisuustoimena on ollut subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen, jonka myötä jokainen lapsi on oikeutettu saamaan varhaiskasvatusta. Oppivelvollisuuden laajentamisen eteen on tehty töitä jo pitkään, ja on tärkeää, että tämä päätös on nyt saatu eteenpäin. Se oli joululahja monelle nuorelle, joka pohtii onko hänen mahdollista hakea esimerkiksi ammattiopistoon haluamalleen koulutusalalle ja selviääkö hänen perheensä erilaisista opintojen tuomista kustannuksista. Oppivelvollisuusiän pidentämisen myötä toisen asteen koulutus muuttuu aidosti maksuttomaksi jokaiselle nuorelle. Suomi on ollut maailmalla pitkään tunnettu hyvästä koulutuksesta. Toimet eivät kuitenkaan saa olla vain kriisin hoitoa, vaan on pystyttävä tekemään myös tulevaisuuteen tähtääviä päätöksiä. Tuen tarve toisella asteella ei ole hävinnyt mihinkään
Muistapas kysyä kavereilta muista vaihtoehdoista! Juha Pakarinen Lehmo Jani Hyytiäinen Outokumpu Suomen asiainhoitajana Chilessä 1970-luvun alussa toiminut Tapani Brotherus rikkoi tarkoituksellisesti ulkoministeriön sääntöjä ja määräyksiä, kun hän pelasti maan laillisen presidentin syrjäyttäneen sotilasjuntan vainolta tuhansia ihmisiä auttamalla näitä pakenemaan ulkomaille. Suomi on saanut siitä hyvästä paljon good williä. Nykyisin Brotheruksen toimintaa pidetään suomalaisen diplomatian yhtenä kauneimpana sivuna, jota taannoin Aleksander Stubbkin ulkoministerinä kiitteli. 67 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Vähemmän humanistinen diplomaattinen näytelmä Työpaikan kahdenkeskinen kihlaus kestää harvoin Paikallisessa sopimisessa tarjotaan työnantajalle ”orjan” kättä. Elämä kohenee huomattavasti, löydät puolison rinnallesi, hankitte velkavetoisen osakkeen, tietenkin. De_14012021_66.indd 67 5.1.2021 13.48. Aika kuluu työtä tehden ja kehuja saaden, mutta ajan saatossa tilanteet muuttuvat, myös työelämässä. Millaisia ajatuksia tämä näytelmä mahtaa herättää muutaman vuoden kuluttua. Kertokaas nyt meille, että miten kyseisessä tilanteessa oleva duunari pärjää millään lailla. Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, että työehdoista sopimista pitäisi muuttaa. Ulkoministeri Pekka Haavisto yritti auttaa Syyriassa pakolaisleirillä vaarallisissa olosuhteissa eläviä suomalaislapsia pääsemään turvaan kotimaahan. Ilmoitat työnantajalle, että tarvitsisit muutaman päivän vapaan ”perhepoliittisessa” mielessä asioiden hoitoon, mutta... Sori siitä ja äskeisestä! Jatkakaa te vain omalla linjallanne ammattiliittoja väheksymällä – kyllä teidät huomataan työnantajan puolella, koska tarjoatte heille ”orjan” kättä. Brotheruksen humanismi, kansalaistottelemattomuus ja rohkeus ovat tehneet hänestä myös kansainvälisen kuuluisuuden. Puhuttiinkohan muusta kuin palkasta silloin, kun työstä sovittiin suullisesti. ”Enhän minä mitään ammattiliittoa taakseni tarvitse, koska olen niin tärkeä työnantajalle!” Kahdenkeskinen ”kihlaus” on siis saatu tehtyä ja suullisesti sopien. Keskustelu on ajautunut siihen pisteeseen, että pitää pohtia miten kävisi, jos yrittäisimme sopia työnantajan kanssa omat ehtomme – ja todellakin ihan yksin. Nyt jo tässä vaiheessa tulee miettineeksi, että mistäs sitä tulikaan loppupelissä suullisesti sovituksi. Palkkahan olikin kohtuullisen korkea, kuten työnantaja sen reilusti esittikin – ja kertoi, että se kattaa kaiken muunkin. Ai niin, kuuluukohan sairauslomakin vähentää tilistä. Miten jatkaisit tästä eteenpäin omin voimin neuvotellen, koska onhan sinulla hyvästi muistissa se työnantajan maininta siitä ”tärkeästä työntekijästä”, jota työnantaja suullisesti lupasi arvostaa. No niin, nyt ollaan siinä lievimmässä mielikuvituksellisessa risteyksessä, johon jokainen ammattiliittoon kuulumaton voi aikanaan törmätä. Entä jos sinulla ei olisi lainkaan, ei siis yhtään mitään tukea, johon voisit tukeutua edellä mainituissa tilanteissa. Tässä tapahtuneet hallinnollisten muodollisuuksien rikkomukset ovat kuitenkin nostaneet diplomatiamme esikuvaksi konsulipäällikkö Pasi Tuomisen toiminnan, jossa byrokraattinen ehdottomuus näyttäytyy diplomatian sisältönä. Brotheruksen humanistinen omapäisyys oli menestyksellistä. ”Ei ei, se ei käy, koska tuotantoa pitää saada asiakkaille, ja siitähän minä sinulle maksan kovan palkan”, kuuluu kylmä vastaus. Perussuomalaiset, kokoomus ja horjuen myös keskusta vannovat nyt laillisuuden ja hallinnollisen rikkeettömyyden nimiin ja vaativat Haavistolta anteeksipyyntöjä toisensa jälkeen ja perussuomalaiset eroamistakin. Suomalais-chileläisen moniosaisen Näkymättömät sankarit -televisiosarjan kautta Brotheruksen diplomatia on katsojien tuoreessa muistissa. Ai niin, mutta onhan meillä toki se ”paikallinen sopiminen”, tietenkin... Niistä ei kehtaa kieltäytyä, mutta miksi ne eivät näy tilinauhassa . Kimmo Sarje Haavisto-tapauksessa byrokraattinen ehdottomuus näyttäytyy diplomatian sisältönä. Samalla hän riskeerasi uransa diplomaattina. On ylitöitä viikonloppuna, ja välillä pyydetään ihan normipäivän päätteeksikin. Elämä siis hymyilee ammattilaiselle, jota työnantajakin ”sopimuksen” mukaan arvostaa
Esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelua ei ole erityislapsiperheille riittävästi saatavilla, vaikka sosiaalihuoltolain mukaan kotipalvelu on nimenomaan tarkoitettu tukemaan lapsiperheitä haastavissa perheja elämäntilanteissa. Sen avulla vanhemmille annetaan mahdollisuus levätä vaativan elämäntilanteen keskellä, hoitaa parisuhdetta, saada hetkeksi omaa aikaa tai käydä asioilla tai vaikkapa järjestöjen vertaistoiminnassa. Erityislapsiperheissä tarvitaan kuitenkin joustavia palveluja nopeasti muuttuvissa perhetilanteissa ja nimenomaan kodinhoidollista apua. Sitä voidaan perheen tarpeen mukaan tarjota rinnakkain perhetyön tai muun sosiaalipalvelun kanssa. Ei ole kenenkään etu jättää erityislapsiperheitä oman onnensa nojaan. iStock De_14012021_68.indd 68 5.1.2021 13.53. Kotipalvelu on yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden ja arjessa selviytymisen tukemista ja perheen omien voimavarojen vahvistamista. Perheiden tilanteet ovat vaihtelevia, eikä kaikilla ole lisääntyvää tuen tarvetta, mutta monet vanhemmat kokevat, etteivät he saa riittävästi oikea-aikaista tukea vaativassa elämäntilanteessaan. Kotipalvelu tukee myös vanhempien osallisuuden tunnetta, mielenterveyttä ja vähentää tätä kautta myös lastensuojelun asiakkuuksia. Nyt eri puolilta Suomea on tullut viestejä, joissa erityisperheiden vanhemmat kertovat, etteivät he saa riittävästi ja oikea-aikaisesti kotipalvelua, vaikka se heille lain mukaan kuuluu. 68 Demokraatti MIELIPIDE Erityislapsiperheiden hätään vastattava Erityislapsiperheiden tilanteesta puhutaan liian vähän. Merja Mäkisalo-Ropponen kansanedustaja (sd.) LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Kotipalvelu tukee vanhemmuutta ja arjessa selviytymistä. Lapsen ollessa erityispalveluiden, kuten lastensuojelun tai vammaispalvelun asiakkaana, perheellä on oikeus saada myös sosiaalihuoltolain mukaista palvelua, kuten kotipalvelua. Monet kunnat ovat myös rajanneet siivouksen ja lastenhoidon pois tai muuttaneet palvelut maksullisiksi. Käsitteellä ei ole tarkkaa määritelmää, mutta usein sillä viitataan lapseen, jolla on erityisen tuen tarvetta. Lainsäädännössä on hyvät periaatteet erityislapsiperheiden tukemiseen, mutta tätä lainsäädäntöä tulkitaan eri puolella Suomea hyvin eri tavoin
Ronja Kuorikoski Puheenjohtaja Janne-Pekka Niemimäki Järjestösihteeri Pohjois-Suomen Demarinuoret Jo on paksua, kansanedustaja Elina Lepomäki! On aikoihin kuultu, että suomalainen lähtee Tukholmaan itseään hoidattamaan, kun ulkoistuksia puretaan! Näin väitti kokoomuksen Lepomäki A-Talkissa 8.12.2020 vastatessaan peruspalveluministeri Krista Kiurun kritiikkiin suurista soteulkoistuksista esimerkiksi pohjoisessa Länsi-Pohjan alueella. Siksi tarvitsemme tulevaisuuteen katsovan pitkäjänteisen vision ja keinoja joilla luodaan uutta kasvua ja työtä tulevan hyvinvoinnin perustaksi. Lepomäki ei ymmärrä näitä asioita. Markkinat eivät välitä ihmisten tarpeista. Ihmishenkiä on onnistuttu suojelemaan, ja maan talous on selvinnyt epidemian aiheuttamasta taloudellisesta shokista kohtalaisen hyvin valtion kantaessa suurimman taloudellisen taakan. Elvyttävän talouspolitiikan lisäksi tulevina vuosina on tehtävä tulevaisuusinvestointeja koulutukseen ja osaamiseen ja pyrittävä luomaan uuden työn ja kasvun strategia yhdessä niin päättäjien kuin myös palkansaajien ja työnantajien yhteistyöllä. Ilman tulevaisuuteen katsovaa suunnitelmaa ja yhteiskunnallisten toimijoiden yhteistyötä on edessämme kilpailukyvyn menettäminen ja taantuminen markkinansa menettäneen fossiiliteollisuuden ulkoilmamuseoksi. Kannattaa pitää julkinen terveydenhuolto kunnossa sekä isännän äänenä. Hyvistä ennusteista huolimatta epidemian aiheuttamien taloudellisten ja yhteiskunnallisten ongelmien myötä toimeentulonsa menettäneiden työntekijöiden ja yrittäjien arki ei palaa helposti normaaliin. Siksi muut maat katsovat Suomea ihaillen, kun meillä osataan hoitaa nämä hommat vastuullisesti Suomen kansalaisia suojellen. Tavoitteena ei kuitenkaan tule olla vain paluu vanhaan vaan myös uuden luominen. Uutiset toimivan koronarokotteen kehittämisestä luovat positiivista uskoa tulevaan ja siihen, että maailmanlaajuinen kriisi tulee olemaan pian ohi. Esimerkiksi vihreä siirtymä tarjoaa loistavan mahdollisuuden suomalaisen osaamisen hyödyntämiseen, sen tuotteistamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. Julkinen palvelu toteuttaa vastuullisesti laissa määrättyä tehtävää ja julkinen palvelu on rehellisintä lakisääteistä veronmaksajien rahoilla tuotettua palvelua, mitä voi olla. De_14012021_68.indd 69 5.1.2021 13.53. Kenen etuja Elina Lepomäki puolustaa. Samalla luopuisimme tavoitteesta luoda uutta työtä ja yrittäjyyttä Suomeen tulevan hyvinvoinnin perustaksi. Kun Yhdysvallat, Kiina ja Eurooppa tulevina vuosina elvyttävät talouttaan ja investoivat vihreään ja kestävään teknologiaan, aukeavat suomalaisille greentech-yrityksille valtavat markkinat. Markkinat välittävät vain voitto-osuuksista, jotka maksetaan osakkeen omistajan tilille pääomatuloina. Ihmetyttää, miksi pitää puolustella yksityistä pääomaa aina juuri terveydenhuollossa. Me Pohjois-Suomen Demarinuoret näemme, että Suomen on oltava rohkeasti vihreän osaamisen ja teknologian maa, joka luo riittävän toimeentulon ja inhimillisten työehtojen uudet vihreän työn työmarkkinat. Epätoivo paistaa kilometrien päähän. 69 Demokraatti Markkinat eivät välitä ihmisten tarpeista Suomi tarvitsee kestävän teollisuuden ja työllisyyden strategian Suomi on onnistunut koronavirusepidemian vastaisessa taistelussa maailman mittakaavassa hyvin. Sami Korkiakoski Lahti Paluu vanhaan ei riitä, tarvitaan myös uuden luomista. Koronan takia vastuun pitää olla julkisilla toimijoilla. Esimerkiksi osa epidemian aiheuttaman taloudellisen shokin myötä menetetyistä työpaikoista ei koskaan palaa
Se on puuttuva palanen, joka auttaa päivittämään suomalaisen koulutusjärjestelmän 2020-luvulle. Oppivelvollisuuden laajentaminen yhdessä maksuttoman toisen asteen kanssa takaa nykytilannetta huomattavasti paremmin sen, että jokaisella nuorella on mahdollisuus suorittaa toisen asteen tutkinto. Meillä ei ole varaa menettää yhtään nuorta, vaan jokaiselle on varmistettava valmiudet työhön ja sitä kautta itsensä ja perheensä elättämiseen. Oppivelvollisuusiän nosto tuo selkeästi vastuun koulutuksenjärjestäjille, kunnille ja julkiselle vallalle siitä, että nuoria on tuettava eteenpäin opin polulla. Oppivelvollisuuden laajentaminen on hallituksen tärkein rakenteellinen uudistus ja suuri tulevaisuusteko. Hallitus on sitoutunut tekemään tulevaisuusinvestointeja, ja juuri sellainen oppivelvollisuusuudistus on. Uudistuksen vastustajat ovat vaatineet täsmätoimia, joilla saavutettaisiin samat tavoitteet. Näitä täsmätoimia on tehty eri kohtiin opinpolkua ja kohdennettu erityisryhmiin jo vuosikymmeniä. Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä ammattiin opiskelu ja ylioppilastutkinnon suorittaminen muuttuvat maksuttomiksi. Oppivelvollisuusuudistuksen on arvioitu olevan pitkällä aikajänteellä kustannusneutraali uudistus lähinnä kasvavan työllisyyden takia. Ilman toisen asteen tutkintoa olevien työllisyysaste on hyvin matala verrattuna niihin, jotka ovat tutkinnon suorittaneet. 70 Demokraatti MIELIPIDE Oppivelvollisuuden laajentaminen on historiallinen uudistus Marinin hallituksen ohjelmassa sovittiin oppivelvollisuuden laajentamisesta, ja eduskunta hyväksyi joulukuussa lainsäädännön, jonka perusteella oppivelvollisuus laajenee ulottumaan 18 ikävuoteen. Merkittävää vaikutusta niillä ei kuitenkaan ole ollut. Oppivelvollisuuden laajentaminen on historiallinen uudistus. Oppivelvollisuusuudistus turvaakin kaikille nuorille oikeuden saada hyvät eväät työelämään. On puhuttu ”mekaanisesta ikärajan nostosta”, vaikka uudistus sisältää selkeät panostukset myös oppiOppivelvollisuuden laajentaminen päivittää suomalaisen koulutusjärjestelmän 2020-luvulle. misen tukeen. Mikko Valtonen puheenjohtaja Uudenmaan Sosialidemokraatit ry LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI De_14012021_68.indd 70 7.1.2021 12.00. Myös suurin osa johtavista taloustieteilijöistä ja esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunta ovat jo pitkään kannattaneet oppivelvollisuuden laajentamista yhtenä keinona nostaa työllisyysastetta. Oppivelvollisuuden laajentaminen on hyvä keino edistää työllisyyttä, ja se istuu luontevasti osaksi hallituksen työllisyystoimia. Koulutuksen ja osaamisen puute on nuoren tulevaisuuden kannalta suuri riski. Enää ei ole mahdollista se, että joku jää 15-vuotiaana kotiin vailla tukea tai palveluita. Oppivelvollisuusuudistusta on kritisoitu monin tavoin. Koronakriisi ei ole vähentänyt tarvetta pitkäjänteisille sosiaa lisille investoinneille, joilla ehkäistään syrjäytymistä ja vahvistetaan työllisyyttä pitkällä aikavälillä. Edelleen 10–15 prosenttia ikäluokasta jää vaille toisen asteen koulutusta. Toisin sanoen nykypäivän työelämässä ei enää pärjää ilman toisen asteen tutkintoa. Päinvastoin tarve tällaisille investoinneille on kasvanut
71 Demokraatti POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus PALVELUKSEEN HALUTAAN 70 VUOTTA Syntymäpäivät Kuluttajaosuus toiminnan säätiön apurahat vuodelle 2021 Kuluttajaosuustoiminnan säätiön apurahat vuodelle 2021 julistetaan haettavaksi. Apurahoja voidaan myöntää yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille. Aikaisemmin myönnetyistä apurahoista tulee laatia selvitys ennen uuden hakemuksen jättämistä. Selvitys lomake löytyy osoitteesta kotsaatio.fi/apurahaselvitys. Apurahatoiminnassaan säätiö panostaa lasten ja nuorten elinolosuhteiden parantamiseen, työväen liikettä lähellä olevien järjestöjen kulttuuri ja sivistys toimintaan sekä Eliikkeen perinteestä kumpuavan toiminnan tukemiseen. Haemme liittosihteeriä! Katso ilmoitus www.selry.fi/liittosihteeri ja lähetä hakemus viimeistään 15.2.2021 kello 16 osoitteeseen riitta.koistinen@selry.fi. Säätiön hallitus päättää apurahojen myöntämisestä keväällä 2021 ja päätökset julkaistaan viimeistään toukokuussa 2021. Hakulomake löytyy osoitteesta kotsaatio.fi/ apurahahakemus. Apurahoja haetaan sähköisellä lomakkeella 28.2.2021 mennessä. Ilmoitus on julkaistu säätiön verkkosivuilla viikolla 1 sekä viikolla 2 Demokraatissa ja Kansan Uutisissa. Lisätietoja säätiön sivuilta: kotsaatio.fi. De_14012021_71.indd 71 7.1.2021 10.22. Sääntöjensä ja strategiansa mukaisesti säätiö tukee kuluttajien asemaa ja vaalii edistys mielisen osuus toimintaliikkeen perintöä myöntämällä apurahoja. Apuraha myönnetään vuodeksi kerrallaan. Maija Rask Kemi 28.1
Nimi: Osoite: De_14012021_72.indd 72 7.1.2021 9.09. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 72 Demokraatti RISTIKKO 1/2021 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
De_14012021_72.indd 73 7.1.2021 9.09. (Kerran sanoin jopa viherpäätikka!) Vihertikkoja pesii Ruotsissa ja Baltian maissa, aika lähellä siis. Mitä kaikkea listoille vielä vuoden aikana saadaankaan, sen vain aika näyttää. Sitten katso, kuinka bongarit ympäri Suomen ovat salamana paikalla. Se sana vain karkaa suusta vihreää nähdessä, vaikka kuinka yrittää sanoa harmaapäätikka. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Se ei kuitenkaan mielellään ylitä suuria aukeita alueita, jollaiseksi Itämerta voinee huoletta luonnehtia. Somen linturyhmissä tarjotaan kuvan tikalle usein määritykseksi vihertikkaa. Jos siis näet vihreän tikan, jonka silmän ympärillä on runsaasti mustaa, pään punainen väri ulottuu niskaan ja pään harmaa väri puuttuu, ota heti yhteys alueesi lintuyhdistykseen. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Reijo Paukkunen Kuusankoskelta. Siitä uskallan olla aika varma, että yhdellekään Suomen listalle ei tule vihertikkaa. Siksi se on Suomessa erittäin harvinainen vierailija. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 46 59 21 83 7 83 17 65 94 2 72 98 34 15 6 39 61 48 27 5 21 85 73 46 9 54 72 96 38 1 17 43 59 62 8 95 36 82 71 4 68 24 17 59 3 RISTIKON 22/2020 RATKAISU 10.12. Minusta erehdys on inhimillinen, eikä tippaakaan nolo, vaikka somessa pätemisenhaluisimmat harrastajat joskus antavatkin niin ymmärtää. Harmaapäätikan värityksessä nimittäin kiinnittää varmasti ensin huomiota kauniin vihreään tylsän harmaan sijaan. ais ud ok u. co m 1 8 7 8 3 6 2 2 9 4 3 9 4 5 8 7 4 4 2 9 6 3 1 3 2 8 5 1 7 V A R O A T A S S A A S S U A N O K A S V I L I M U O N K I A T A U T T I U R S A L E U T O T A K A I L T A M A T E L I A T A A S L A P U S K A S A A R N A A T I T U A A S I A S E A T E S R O K A T L K O R E N T O S T E V E O K A P I H E O T T A M A T A M I T I I T T A I T P E I L I K N O R R I T A T A M I J A T K O A U A O R A S N A A K A T A M M O I N K O I T V A P R I K I A T A K A A I R A S U R O S R E S O R I R A A T K A R T I O L U U T E I L A I N K A T A A T U T A L I S O N O A H U K A S A TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi T ästä se lintuvuosi taas alkaa! Pinnalistat – jos sellaisia kerää – on nollattu ja taas uuteen nousuun saatettu. Eikä sitä paitsi aina auta, vaikka tietäisikin, ettei tuo tuossa ole vihertikka
Pirkko Siltala: Taakkasiirtymä. Reseptiä on usein kyselty luennoillani. Perheen, yhteisöjen ja kansakuntien vaiennetut vaikeat kokemukset siirtyvät sukupolvelta toiselle ja voivat ilmetä muun muassa sairastumisina kuten masennuksena. Tuloksena on maailman onnellisin maa, Suomi. ”Erityisesti hätätilanteet tuovat ihmisen parhaat puolet esiin. Elävöittääkseni uutta tietokirjaani koin tarpeelliseksi lähteä myös itseäni koskevalle tutkimusmatkalle. Löysin muistolaatikkoni, joka oli pullollaan päiväkirjoja, kirjeitä ja homeen hajuisia muistoesineistä. Trauman siirto yli sukupolvien. ”Ehkä vain heräsit aamulla, tuijotit kuvaasi peilistä ja mietit, tätäkö tämä niin sanottu elämä sitten on.” Politiikan kirjahylly 1 3 2 Olen kirjojen suurkuluttaja, varsinkin, kun käynnissä on oma kirjoitusurakka. Ja ennen kaikkea, uskalla olla naiivikin, kuten Bregman neuvoo. Aika monta teosta on syntynyt työhyvinvoinnista. 74 Demokraatti Kuva Nora Vilva Kirjat auttavat tutkimusmatkalla itseen Työhyvinvoinnin johtamisen dosentti Marja-Liisa Manka on kirjoittaessaan himolukija. Frank Martela: Elämän tarkoitus, suuntana merkityksellinen elämä. Optimismissa on kuitenkin muistettava realismi, jolle kirjailija antaa uuden merkityksen. Bregman tarkastelee ihmisen kehitystä myönteisessä valossa ja kumoaa aikaisempia tutkimustuloksia ihmisen pahuudesta ja itsekkyydestä. Rutger Bregman todistaa, että ihminen ei ole paha, vaan maailmaa voi parantaa lähtemällä hyvästä. Vai voimmeko oikeasti itsekin vaikuttaa elämäämme ja miten. Hyvinvoinnille on mainio perusta, kiitos äitini ja isäni sukupolven. Rutger Bregman: Hyvän historia. Siihen on kuitenkin olemassa lääke: traumojen yhdessä esille nostaminen ja puhuminen. Olen aina uskonut, että voimme vaikuttaa elämäämme, kunhan vain havahdumme tutkimaan itseämme ennakkoluulottomasti. Viime aikoina olen etsinyt vastausta siihen, kuka päättää meidän elämästämme, minä vai Joku Muu. Meillä on siis hyvät puitteet. Ihmiskunta uudessa valossa. En tunne toista tutkimustulosta, joka on yhtä vankasti todistettu, mutta täysin sivuutettu.” ”Se, mikä ei tule yhdessä jaetuksi ja ymmärretyksi, tulee jonkun kannettavaksi, taakkasiirtymäksi, yli sukupolvienkin.” Martelan mukaan merkityksellisyys löytyy jokapäiväisestä elämästä, mutta vaatii vanhojen kaavojen kumoamista. Pyri merkityksellisiin tavoitteisiin, hakeudu kasvun paikkoihin, huolehdi ihmissuhteistasi ja tee hyvää, neuvoo filosofi Frank Martela. 3 2 1 De_14012021_74.indd 74 5.1.2021 14.38. Se ei tarkoita kyynisyyttä, vaan ulostuloa kaapista osoittamalla luottamusta toisiin, olemalla antelias ja tekemällä hyvää. Sen rakennustyön tunnuslauseena oli kestä, kärsi, taistele ja voita. Missä määrin hyvä mieli on syntymälahja, elinympäristön, koulutuksen tai sattuman sanelemaa. Erityisesti isäni kohtalon, itsemurhan, selvittämisessä löysin hienon Pirkko Siltalan Taakkasiirtymän. Se ei riittänyt, joten perehdyin sukututkimukseen, niin perinteiseen kuin geneettiseenkin kurssien ja tietokirjojen avulla. Näin vanhat ajattelukaavat kumoutuvat ja olo helpottuu, ehkäpä myös masennus, joka niin monia suomalaisia vaivaa
09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. tsl.fi Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Palveluhakemisto_197x275_leikk_2021_14.1.2021-lehteen.indd 1 4.1.2021 15.12.58 Demok14012021_002.indd 1 4.1.2021 16.27 Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. tsl.fi Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Palveluhakemisto_197x275_leikk_2021_14.1.2021-lehteen.indd 1 4.1.2021 15.12.58 Demok14012021_002.indd 1 4.1.2021 16.27
ta m m ik uu ta 14.1.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Tampereen pormestari Lauri Lyly iloitsee kaupungin kasvusta. VAALIT Kunta-Suomi tutisee EdunVALVOJA Demok14012021_001.indd 1 4.1.2021 16.35. ELÄKE TEEMA Riittääkö raha elämiseen LUONTO Monen rintaman tuhoa BOOM! Kuka yllättää kuntavaaleissa. PAL.VKO 2021-04 00 74 43 -2 10 1 1/ 21 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 1 • 20 21 / 14