hu ht ik uu ta SOTU TEEMA Hyvinvointi 2.0 KULTTUURI Korona mylläsi kulttuurikentän AKT Neuvottelujen koepallo PELASTUSALA Kokoaan tärkeämpi Sydämestään OPETTAJA OAJ:n Olli Luukkaiselle on selvää, mikä on maailman tärkein ammatti. PAL.VKO 2022-17 00 74 43 -2 20 7 de_13042022_001.indd 1 de_13042022_001.indd 1 4.4.2022 8.43 4.4.2022 8.43. 13.4.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 7/ 22 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 7 • 20 22 / 13
tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_13042022_002.indd 1 de_13042022_002.indd 1 30.3.2022 16.49 30.3.2022 16.49. www.demokraatti.fi Seuraa meitä myös somessa. Värittömyys pahasti hakusessa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
Leikkaaminen ei kannusta. Kansallisteatterin Faust on komeaa katseltavaa. 3 Demokraatti 7/ 22 48 14 53 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 13. KULTTUURI ILMIÖ TEEMA de_13042022_03.indd 3 de_13042022_03.indd 3 4.4.2022 18.06 4.4.2022 18.06. HUHTIKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI PELASTAJAT SOTU SAATANALLINEN DIILI Hälytykseen vastataan aina
www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Seuraavalla kierroksella voi rytistä kunnolla. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 7/ 22 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Aika toimia Viikon kuva: Rakkautta ja tuskaa Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Samuli Sinisalo D-analyysi: Painava vastuu D-ilmiö: Hädän hetkellä Mepitshow: Miapetra Kumpula-Natri Indeksi: Patrizio Lainá Alastalon salissa: Muukalaisena maailmassa Britannia: Boriksen pelastus Korona: Kulttuurin kiirastuli Kolumni: Jari Sedergren Kirja: Harlemin elävät ja kuolleet Teatteri: Faust – aina ajankohtainen Elokuvat: Tytöt haluavat pitää hauskaa Puheenvuoro: Tytti Tuppurainen Puheenvuoro: Johan Kvarnström Puheenvuoro: Eveliina Heinäluoma Puheenvuoro: Kristiina Salonen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Paula Werning IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Olli Luukkainen Kolumni: Karina Jutila Kasvot peilissä: Mila Kangasniemi Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 26 ISMO KOKKO AKT de_13042022_04.indd 4 de_13042022_04.indd 4 5.4.2022 10.55 5.4.2022 10.55. Va. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n 63 EVELIINA HEINÄLUOMA Energiakriisien opetukset + TEEMA Sotu 53 5 6 8 11 12 14 21 22 23 24 32 38 39 40 45 46 48 50 61 62 63 64 65 72 73 74 Tämä sopimuskierros oli vasta koepallo. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 28.4. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6
(...) Varmoja voimme olla ainoastaan siitä, että ennen pitkää toimiin on joka ta pauksessa ryhdyttävä ja että mitä myöhemmin niihin ryhdytään, sitä enemmän se vaatii resursseja, uh rauksia ja ihmishenkiä”, Kasparov kirjoittaa. Kasparov itse on varoittanut Vladimir Putinista kohta 20 vuotta. Heidät pitää sulkea ulos ja eristää niin pitkään, ettei heillä ole muuta vaihtoehtoa kuin taipua. Olemme myöhässä, mutta tämäkin hetki on parempi kuin jokin aika tulevaisuudessa. Putin on shakkimestarin sanoin va paan maailman vihollinen. Kaikki tämä samaan aikaan, kun myönty väinen länsi on käynyt kauppaa Ve näjän kanssa, jonka taloudelliset ja poliittiset hyödyt ovat sataneet suo raan Putinin ja hänen oligarkkilähi piirinsä kassaan. Kuten Kasparov muistuttaa, edes Hitler ei ollut Hitler vielä vuonna 1936, vaan teollinen kansanmur haaja vasta sen jälkeen, koska lännen myöntyväisyyspolitiikka mahdollisti sen. JOS JOTAIN voimme oppia, niin sen, ettei diktaattorien kanssa tule neu votella. Putinin kohdalla kyse ei ole ollut näytön puutteesta: Tšetšenian tu hoaminen, hyökkäys Georgiaan, Kri min valloitus, poliittisen opposition tuhoaminen ja niin edelleen. ”Emme voi tietää varmasti, mitä kauheuksia on luvassa, ainoastaan sen, että niitä on luvassa niin kauan kuin Putin on vallassa. Dik taattori ehkä yllättyi uuden sodan vastatoimista, mutta ei vielä pysäh tynyt. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Venäjän kammottavat sotari kokset muun muassa Butshassa pa kottavat tekemään vielä enemmän. Oli alun alkaen virhe kohdella Putinia niin kuin muita valtionpää miehiä, mutta enää moiselle käytök selle ei ole olemassa tekosyitä.” Ihmisoikeusaktivistin ja entisen shakkimestarin Garri Kasparovin kirja Talvi lähestyy vuodelta 2015 on hyytävää luettavaa. Me todi ei ole riskitön, mutta diktaatto rien vastustaminen ei ole riskitöntä. Putin oppi kahdenkymmenen vuoden aikana sen, että länsi vain esittää pöyristynyttä, mutta ei lo pulta tee mitään ratkaisevaa. Ei pelkästään siksi, että hän on niin oikeas sa, vaan myös siksi, ettei häntä ja hänen kal taistensa toisinajattelijoiden varoi tuksia kuunneltu. Valinta on pakko tehdä. Myös Putin olisi ollut helpompi pysäyttää vuonna 2000 kuin on nyt vuonna 2022. de_13042022_05.indd 5 de_13042022_05.indd 5 5.4.2022 9.57 5.4.2022 9.57. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Vapaan maailman vihollinen Pääkirjoitus VALINTA ON PAKKO TEHDÄ. ”P utin on ihmi senä mene tetty, ja Venäjä on maana me netetty siihen saakka, kunnes Putin ei ole enää val lassa
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , Ch ai de er M ah yu dd in de_13042022_06.indd 6 de_13042022_06.indd 6 1.4.2022 13.44 1.4.2022 13.44
Indonesian Banda Acehissa tuomittiin pariskunta keppirangaistukseen lain rikkomisesta. Sharia-laki ei salli miehen ja naisen liian läheistä kanssakäymistä, jolleivat nämä ole naimisissa. 7 Demokraatti RAAKA LAKI. de_13042022_06.indd 7 de_13042022_06.indd 7 1.4.2022 13.44 1.4.2022 13.44
8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Pidetään lakko-oikeudesta huolta V IIK O N LU KU 660 Oikeus työstaisteluun on perusoikeus. Tätä kirjoitettaessa sosiaalija terveysministeriössä vielä valmisteltiin potilasturvallisuuslakia, jonka perusteella lakon piirissä olevaa henkilöstöä voitaisiin määrätä tekemään välttämätöntä suojelutyötä. Rönnholm sanoo SDP:n haluavan pitää kiinni omasta lehdestä ja journalismista. Demokraatin hallituksen puheenjohtaja Antton Rönnholm pitää tärkeänä, että Demokraatin päätoimittajaksi saatiin vahvan ja monipuolisen journalistisen kokemuksen omaava henkilö. Samalla haasteet ovat kuitenkin samoja kuin muuallakin mediakentässä. Hoitoalan lakko on lisäksi täysin laillinen, ja alan liitot ovat luvanneet tehdä vapaaehtoista suojelutyötä lakon aikana tavoitteenaan, että kenenkään henki ja terveys eivät vaarannu. Orpon ehdottamat leikkaukset pienituloisille ei ole se tarina, jolla Suomi on selvinnyt vaikeimmista paikoista. Aiemmin hän on työskennellyt Helsingin Sanomissa, Taloussanomissa ja Yleisradiossa. Korhosen mukaan Suomessa on Ukrainan sodan aikana nähty monta poikkeuksellisen hienoa yhteisvastuun hetkeä. Hän aloittaa tehtävässä toukokuun puolivälissä. MEDIA Eurooppa ostaa Venäjältä joka päivä maakaasua ja öljyä (muun muassa Neste) Petri Korhosesta Demokraatin uusi päätoimittaja DEMOKRAATTI-LEHDEN uudeksi vastaavaksi päätoimittajaksi on nimitetty Petri Korhonen. Korhonen siirtyy Demokraattiin Otavamediasta, missä hän on toiminut muun muassa Seuran toimituspäällikkönä ja tutkivan journalismin yksikön vetäjänä. – Demokraatti on vahva lukupaketti politiikasta ja kulttuurista, kaikista suomalaisuuden muodoista. Tämä kyky kansalliseen yhtenäisyyteen meidän pitää säilyttää, ja siinä eettisesti kestävällä politiikan journalismilla on valtavan tärkeä rooli, Korhonen korostaa. Hän korostaa puoluelehdistön yhteiskunnallista roolia ja näkee tärkeänä, etenkin haastavina aikoina kun tiedontarve kasvaa, että ihmiset tietävät millä arvoilla puolueet ja päättäjät toimivat. tällä tarkoittaa. ANTTI LINDTMAN TWITTERISSÄ ”Kaikkeen ei ole varaa.” Mitä kok. – Kun suomalaiset haluavat auttaa muita ja vahvistaa maatamme, se tapahtuu automaattisesti puoluerajojen ja aatteellisten erojen yli. Muun muassa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on muistuttanut, että työtaisteluoikeus on Suomessa vahvasti lailla suojeltu. Tiivistys: pienituloisten etuuksia heikennetään ja rikkaiden verotusta kevennetään. – Poliittisen päätöksentekijän ei pidä vesittää lakkoa lainsäädännöllä”, Palola sanoi Demokraatin jutussa. HEIDI VILJANEN TWITTERISSÄ Kun manner laatat liikkuvat, lukijoilla on tarvetta hyvään ja laadukkaaseen yhteis kunnalliseen journalismiin. de_13042022_08.indd 8 de_13042022_08.indd 8 5.4.2022 10.35 5.4.2022 10.35. miljardilla dollarilla. AKI LINDÉN TWITTERISSÄ ”Köyhän kukkarosta voi vähän ottaa...” Tähän ajatteluun voi sortua, jos ei ole kosketuspintaa elämään, jossa joutuu turvautumaan yhteiskunnan tukiin. Samaan aikaan verkko kasvattaa merkitystään. – On suuri kunnia ja haaste ryhtyä tekemään Suomen vanhinta puoluelehteä. Näinä aikoina, kun mannerlaatat liikkuvat niin turvallisuuspolitiikassa kuin taloudessakin, lukijoilla on tarvetta hyvään ja laadukkaaseen yhteiskunnalliseen journalismiin, Petri Korhonen sanoo. Olemme iloisia saadessamme kokeneen ja näkemyksellisen tekijän luotsaamaan lehden taitavaa toimitusta, Antton Rönnholm sanoo
Hän halusi hajottaa Euroopan unionin mutta yhdisti sen. Käytännössä tämä tarkoittaa myös työntekijöiden oikeuksien heikentämistä. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari TUULENVIEMÄÄ KARVOJEN VIEMÄÄ Hassu hattunainen Hassu hattunainen Hyvä valtakunnansovittelijan toimisto, voimia teille vaativassa tehtävässä, kun kunta-alojen neuvottelut ovat jumissa (tilanne tätä kirjoittaessa) ja lakot uhkaavat kohta sulkea vähintään puoli maata. Siitä huolimatta pelisilmänne ehkä petti, ja heititte vain niin sanotusti bensiiniä liekkeihin. de_13042022_08.indd 9 de_13042022_08.indd 9 5.4.2022 10.35 5.4.2022 10.35. Hän halusi tuhota transatlanttisen kumppanuuden mutta antoi sille uuden elämän. Esityksenne oli naurettava, kuten työntekijäpuolella sitä kuvattiin. Hyvä valtakunnansovittelijan toimisto, toki esityksenne oli linjassa muutaman vuoden takaisten puheidenne kanssa siitä, että valtakunnansovittelijan toimistolta on turha tulla hakemaan yleistä linjaa suurempia korotuksia. Sen verran kova paine ja tarve työntekijäpuolella on nyt yrittää korjata kunta-alan palkkoja – ja siihen löytyy myös paljon hyviä perusteluja. Nato on löytänyt uuden tarkoituksen. – Nyt on menetetty luottamus, ja työnantajapuoli ei ole tätä harkinnut ihan loppuun asti, aikaisemmin Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) työmarkkinajohtajana toiminut Laatunen sanoo ammattiliitto Prolle antamassaan haastattelussa. Varmastikin stressaavasta tilanteesta huolimatta pitää ihmetellä ja kritisoida pari viikkoa sitten tekemäänne sovintoesitystä, joka oli rakennettu tähän mennessä tehtyjen palkkaratkaisuiden kahden prosentin linjan varaan. – Tällä politiikalla hävitetään keskinäinen luottamus, ja kehitys työmarkkinoilla voi johtaa rauhattomuuksiin Suomessa, niin kuin se on johtanut monissa Euroopan maissa, joissa työmarkkinat ovat vähemmän valtakunnallisiin sopimuksiin perustuvia. – Jos työmarkkinajärjestelmä toimii hyvin ja riittävän isoissa yksiköissä, se myös vakauttaa kansantaloutta ja on tärkeä osa maan hallitukselle sen talouspolitiikan tukena. Hän arvioi, että metsäyhtiö UPM:n toimien kaltainen käytös voi olla uhka yhteiskuntarauhalle. Laatunen uskoo, että nyt on kyseessä ideologinen taistelu, jossa työnantajat pyrkivät heikentämään ammattiyhdistysliikkeen valtaa. UKRAINA TYÖELÄMÄ Pieleen meni FIRENZESSÄ SIJAITSEVAN EU-yliopiston yksikönjohtaja, professori Alexander Stubb käsitteli EU-yliopiston miniluennossa Venäjän helmikuun lopulla aloittamaa sotaa Ukrainassa. Ja hän halusi pitää Suomen ja Ruotsin kaltaiset maat ulkona Natosta, mutta loppujen lopuksi ne liittyvät.” Sanelukulttuuri uhkaa yhteiskuntarauhaa EMERITUS TYÖMARKKINAJOHTAJAN Lasse Laatusen mukaan suomalaiset työmarkkinaneuvottelut saattavat olla historiansa vakavimmassa kriisissä. Hän listasi (Kauppalehti) tyhjentävästi, mitkä olennaiset asiat ovat menneet pieleen: ”Putin halusi venäläistää Ukrainan mutta eurooppalaisti sen. Toivotamme teille paljon viisautta haastavassa tilanteessa, pohtii Demokraatin väki
Olennaista myös on, että juuri ennen kohua Lehtimäelle oli pienessä porukassa junailtu jatkokausi. 2. Olympiakomitean puheet ja tavoitteet nollatoleranssista epäasialliseen käyttäytymiseen ja häirintään ovat osoittautuneet vitsiksi. Kuka on Euroopan par lamentin puheenjohtaja. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT AFP / Kirill Kudryavsev 10 VIS V 1. Missä kaupungissa Jutta Urpilainen valittiin SDP:n puheenjohtajaksi. 4. Kumpi on veljeksistä vanhempi, Matti vai Teppo. 6. 194 8) on vuo den Mat tia van hem pi 7) Cal am ari Uni on 8) Hes bur ger in 9) Mer iko tka 10 ) Häm een lin nas sa NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Urheilu, sovinismin viimeinen juoksuhauta M etoo tuli, ja maailma muuttui, mutta urheilumaailma jäi tässä muutoksessa lähtötelineisiin. de_13042022_10.indd 10 de_13042022_10.indd 10 1.4.2022 16.07 1.4.2022 16.07. 8. Minä vuonna vasemmis toliitto on perustettu. 10. Mikä Aki Kaurismäen elokuva kertoo viides tätoista Franknimisestä miehestä. Kuohunta Olympiakomitean, joka on pääosin yhteiskunnan rahoittama, huippu-urheiluyksikön ex-johtajan Mika Lehtimäen häirintäskandaalin ympärillä on jatkunut jo muutaman viikon. Kuka on ainoa yleis urheilun MMhallikisoissa mitalin saanut suomalai nen. Oik eat vas tau kse t: 1) Vuo nna 199 2) Kuu lan työ ntä jä Mik a Hal var i vuo nna 199 5 3) Rob ert a Met sol a 4) Afr ika ssa 5) Suo men Oly mpi ako mite an toi mitu sjo hta ja Mik ko Sal one n 6) Tep po (s. Kuka julkisuutta viime aikoina saanut vaikuttaja on kuvassa. Tai ainakin nollatoleranssi on tarkoitettu niin sanotulle suorittavalle portaalle, ei ylimmälle johdolle. Tämän sijaan Lehtimäki ja Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori puheissaan kiertelivät, peittelivät ja kertoivat totuutta sitä mukaa, kun sitä oli muualta paljastettu. Heti kohun alkuvaiheessa aika monessa muussa yhteisössä olisi tehty väistämättömät johtopäätökset: eroaminen tai erottaminen. Missä maanosassa sijaitsee maailman suurin tekojärvi Volta. 7. 3. Minkä ruokaalan yrityksen perustaja on Heikki Salmela. PAM! Venäjän uusin aseistus esittelyssä 5. 9. Mikä on Suomen suurin petolintu
Pidän myös Suomen työmarkkinoita paljon mainettaan parempina. – Onneksi en sentään vielä joutunut neuvottelupöytään päävastuullisena talousasioista, Samuli Sinisalo huokaisee. Sinisalo myöntää, että edessä on iso muutos kirjaimellisesti maailmaa syleilevästä tutkimusaiheesta ammattiyhdistysliikkeeseen. Samuli Sinisalo Tutkimustiedolla näkökulmaa luutuneeseen keskusteluun. Mutta uusi työ tarjoaa myös isoja haasteita, kun ajattelee ammattiyhdistysliikkeen roolia ja merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Aika usein yhteiskunnallinen keskustelu tuntuu omiin poteroihin luutuneelta eipäs-juupas-väittelyltä. Hän liittyi tuolloin JHL:n jäseneksi eduskunnan ammattiosastoon. – Itse näen ammattiyhdistysliikkeen yhtenä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden tukijalkana. Toki niissä on edelleen paljon myös parannettavaa. Edellisessä työpaikassaan Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaavana Sinisalo vastasi ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle -teemakokonaisuudesta. EKONOMISTIT OVAT nykyään kysyttyjä kommentoijia. Sinisalon uudessa työssä tutkimustoiminnan kehittäminen on isossa roolissa. Liiton toiminta oli tullut tutuksi jo ajalta, jolloin Sinisalo toimi eduskunnassa Eero Heinäluoman ja Jutta Urpilaisen avustajana. S amuli Sinisalo hyppäsi keskelle työehtosopimusneuvotteluja, kun hän aloitti Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n erityisasiantuntijana tämän kuun alussa. – Yhteiskuntatieteilijälle Sorsa-säätiön työ oli huippumielenkiintoinen. Sinisalon tehtäviin kuuluu niin talouden seuranta kuin tutkimustoiminnan kehittäminen. Joku voisi sanoa, että ekonomisteista on tullut nykyajan kahvinporoista tulkitsijoita. JHL ei ollut Sinisalolle hyppy aivan tuntemattomaan. Vuonna 2022 Vuonna 2014 de_13042022_11.indd 11 de_13042022_11.indd 11 5.4.2022 9.08 5.4.2022 9.08. Sinisalo uskoo, että tähän kehitykseen on osaltaan vaikuttanut talouden merkityksen kasvu. Näiltä osin hän myös osallistuu meneillään oleviin sopimusneuvotteluihin. Hieman harmitti jättää se kesken. Sinisalo muistuttaa tuoreista tutkimuksista, joiden mukaan ammattiyhdistysliike on tasa-arvoa parantava ja tuloeroja pienentävä toimija yhteiskunnassa. 11 Demokraatti Ay-liike on yksi yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden tukijalka. Tätä haastattelua tehdessä Sinisalo työsti myös JHL:n kannanottoa kevään kehysriiheen. Haluamme osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tarjota siihen omalla tutkimuksella faktaa. Teksti Heikki Sihto Kuvat Kari Hulkko ja Mikko Huotari MISSÄ OLET NYT. Hän itse näkee, että JHL:n tutkimustoiminta voisi kehittyä ajatuspajamaiseksi. – Talous ja raha pyörittävät maailmaa, hyvässä ja pahassa. Harvassa ovat enää ne toimijat, joilla ei olisi omaa ekonomistia. – Lähtökohta on yhdistää niin jäsenistön kuin liiton sisäiset toiveet sekä peilata ja yhteensovittaa niitä siihen, mitä maailmassa tapahtuu, aina erilaisiin megatrendeihin – vaikka ilmastonmuutokseen – saakka
Tästä varoitteli Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu Uuden Suomen haastattelussa. On toinen asia, kuinka nopeasti Suomen hakemus etenisi 30 Nato-maassa. Suomen ylin valtiojohto on toistaiseksi ollut varovainen omissa Nato-puheissaan. AJOITUS ON tärkeä. Viimeisimmän kyselyn mukaan jo noin 60 prosenttia Suomen kansalaisista kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. L änsimaiden moraali heräsi, kun Venäjä aloitti sodan Ukrainassa tämän vuoden helmikuussa. Taistelut ovat siitä saakka jatkuneet Venäjän tukeman niin sanotun kapinallisalueen ja muun Ukrainan rajalla. Kaikki kunnia parlamentarismille, mutta poikkeuksellisen vahvaa kansansuosiota nauttiva tasavallan presidentti Sauli Niinistö on omalla näkemyksellään todella merkittävässä roolissa, jos Suomi päättää muuttaa puolustuspoliittista linjaansa. Eduskunta viime kädessä täysistunnossaan ratkaisee, hakeeko Suomi Naton jäseneksi vai ei. Laita musta kuvapalkki kohdalleen vasempaan marginaaliin kun nostat pohjan kirjastosta! (yläosa leikkausvaraan) Otsikko ohut 40 > KESKITÄ! Ingressi pieni > KESKITÄ! ANF 5 Leipis Uuden kappaleen alkuun Leipis 1 kpl CAPS Poiminta viivoilla, mahdollisimman vähän tavutuksia analyysi de_13042022_12.indd 12 de_13042022_12.indd 12 4.4.2022 12.13 4.4.2022 12.13. Painava vastuu SUOMI VOI TARVITA MYÖS KYYNÄRPÄITÄ. Heiltä tulee aloite linjan muuttamisesta. Eikä ihme. Odotettavissa on, että Natolle myönteinen näkemys aiheuttaisi Venäjän vastatoimia. SDP:n rooli pääministeripuolueena on iso. Toki jo vuonna 2014, kun Venäjä valtasi Krimin ja osia Itä-Ukrainasta, paheksuttiin Venäjän toimia ja asetettiin sille pakotteita. Sen tehtävänä on arvioida, mikä on eduskunnan kanta, jos presidentti ja valtioneuvosto päätyisivät suosittelemaan Nato-jäsenyyden hakemista. Marin muistutti puoluehallituksen puheessaan, että liittyminen sekä liittymättä jättäminen ovat valintoja, joilla on seurauksia. Tilanne muuttui, kun koko Ukraina joutui sotaan. Samoin pääministeri ja valtioneuvosto. Tämä on pyöräyttänyt turvallisuuspoliittisen ajattelun uusille urille länsimaissa, myös Suomessa. Silloin myös Marin kertoo oman Nato-kantansa. Pesu pitäisi katastrofina, jos Suomi hakisi Natoon mutta ei tulisi hyväksytyksi. Pääministeri Sanna Marin linjasi reilu viikko sitten pidetyssä puoluehallituksen kokouksessa, että SDP:n päätös mahdollisesta Nato-jäsenyydestä linkitetään eduskunnan päätöksentekoon. Kanta valmistellaan valiokunnissa. Presidentti Niinistö ohjaa osaltaan Suomen Nato-keskustelun suuntaa. Suomi voi tarvita myös kyynärpäitä. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. SOTA ON tullut Eurooppaan. Niiden kaikkien pitää hyväksyä jäsenhakemus yksimielisyysperiaatteen mukaisesti. Vastuu on painava. Lähes miljoona ukrainalaista on joutunut taistelujen vuoksi maan sisäisiksi pakolaisiksi. Pelko sen leviämisestä tai Venäjän uusista aggressioista on todellinen. Marin totesi luottavansa siihen, että prosessi Natossa olisi nopea, jos Suomi hakisi jäsenyyttä. Hän kuitenkin arvioi haastattelussa, että tällä hetkellä Nato näyttää Suomelle ”vihreää tai keltaista” valoa. Voi pohtia, mikä olisi ollut lännen reaktio ja kuinka pitkäaikainen, jos Putinin toive pikamarssista Kiovaan ja vaaleilla valitun Ukrainan johdon vaihtaminen Venäjä-mieliseksi olisi onnistunut viikossa tai kahdessa. SDP:n eduskuntaryhmä ja puoluevaltuusto tekevät päätöksensä samaan aikaan, todennäköisesti toukokuun lopussa, kun parlamentaarinen prosessi on valmistunut. Eduskunnan tahtotilan selvittämistä varten perustettiin viime viikolla koordinaatioryhmä. Venäjän propaganda puhuu edelleen kansalaisilleen täsmäoperaatiosta, vaikka noin 70 prosenttia sen sotavoimista on Ukrainassa
G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Fo rb es , St at is ta , 20 21 Energian hinta Vuoden aikana energia on kallistunut 45 prosenttia. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Saatavat vaarassa Osalle länsimaita Venäjä-pakotteet ovat vaatineet nikottelua. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 25,3 25,2 17,5 14,7 9,6 8,1 6,6 3,7 ITALIA JAPANI SAKSA ALANKOMAAT SVEITSI RANSKA ITÄVALTA USA VENÄJÄ Suomella on esimerkiksi valtion erityisrahoituslaitos Finnveran Venäjän takauksissa noin miljardin euron luottotappioriski. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Eurostat Lähde: Opetushallitus Arvostamme suomalaista työtä. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Alla niistä osa (mrd/dollaria). Esimerkiksi monen maan pankeilla on suuria saatavia Venäjältä. Opiskelijamäärät Yhteishaussa ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haki 20 000 vähemmän kuin viime vuonna. de_13042022_13.indd 13 de_13042022_13.indd 13 4.4.2022 17.39 4.4.2022 17.39
de_13042022_14.indd 14 de_13042022_14.indd 14 5.4.2022 9.16 5.4.2022 9.16. Ensihoitajien tossut ovat jääneet niille sijoilleen. 14 Demokraatti 14 Demokraatti Kirsi Kaivonen esittelee paloaseman hallia, josta on lähtenyt useampi ambulanssi keikalle
He myös pyrkivät ehkäisemään onnettomuudet ennalta. Vielä suuremmalla innolla hän puhuu nykypäivästä. – Joskus työpäivän mittaan otetaan sellainen ”nyt porukka liikkeelle” -juttu ja kiivetään portaita ylös alas. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvat Jani Laukkanen T ampereen keskuspaloaseman tornia käytettiin aikoinaan paloletkujen kuivaamiseen. Siitä, millaista työtä tehdään tällä ILMIÖ de_13042022_14.indd 15 de_13042022_14.indd 15 5.4.2022 9.16 5.4.2022 9.16. Kaivonen pulputtaa kuin papupata kertoessaan arkkitehti Wivi Lönnin suunnitteleman asemarakennuksen historiasta. Joskus taas käydään juomassa kahvit tuolla ylhäällä, Pirkanmaan pelastuslaitoksen viestintäsuunnittelija Kirsi Kaivonen kertoo ylös kiivetessämme. 15 Demokraatti HÄDÄN HETKELLÄ Pelastusalan ammattilaiset taistelevat kelloa vastaan hätätilanteissa, joissa jokainen minuutti on tärkeä. Nykyään torni on lähinnä virkistysja liikuntakäytössä
Se oli hyvä ja onnistunut valmiusorganisaation koeponnistus, Kaivonen kuvaa. Hän vetää ne nyt ylleen kuvausta varten. – Siellä tuli ahaa-elämys, että voisinkin hakea töihin pelastuslaitokselle. Sekä punaisissa että sinisissä päivät ovat erilaisia ja tilanteet voivat muuttua hetkessä. KIRSI KAIVONEN työskenteli uransa alussa ensihoitoon suuntautuneena lähihoitajana yksityisessä ambulanssifirmassa. Aluevaalien aikaan tuli Kaivosen mielestä hyvin esiin, kuinka ohutta pelastustoimeen ja sen tehtäviin liittyvä tietous onkaan. – Ei voi tulla tilannetta, jossa paloauto tai ambulanssi ei tule paikalle. Muissa kunnissa ensihoitoa toteuttavat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja yksityiset yritykset, 16 vuotta parikymmenvuotisesta urastaan pelastuslaitoksella työskennellyt Kaivonen selvittää. Kaivosen tapaan myös Josefina Nissilä Etelä-Karjalasta ja Juha Halme Päijät-Hämeestä ovat SDP:n aluevaltuutettuja hyvinvointialueillaan. – Koen, että meidän harvojen aluevaltuustoon päässeiden pelastusalan edustajien rooli on merkittävä ihan puhtaasti oikean tiedon tuojana. 16 Demokraatti D-ILMIÖ ja muilla pelastuslaitoksen asemilla ja laajemmin pelastusalalla ympäri maan. Me lähdemme aina, kun hälytys tulee. Ihmisillä on huoli, hätä ja ahdistus. Tuntemattoman edessä oli kehitettävä terveysturvalliset käytännöt ja varmistettava toiminnan sujuvuus myös poikkeusaikana. He tarvitsevat tietoa. – Ukrainan tilanne vaikuttaa myös meihin pelastustoimessa. Työpöydän vieressä kassiin on viikattu ”punaiset”. Pelastusalan tietopankkina hän on tullut tutuksi myös Tampereen päätöksenteossa – ja jatkoa seuraa Pirkanmaan hyvinvointialueen päättäjänä. – Pelastuslaitos voi kyllä tuottaa ensihoidon palveluita. Kaivosen ura eri työnantajien leivissä kuvaa hyvin sitä asiaa, jota aluevaaleissa ei hänen mielestään hahmotettu. Koen, että se on vahvuus, että minulla on sellaista tietoa ja ymmärrystä toiminnastamme, organisaatiostamme ja arjestamme, mitä suurimmalla osalla päättäjistä ei ole, tuore aluevaltuutettu Kirsi Kaivonen (sd.) sanoo. Emme voi sanoa, emme nyt tule koronan takia tai kun on vaikka niin vaarallinen ajokeli. Kaivonen työskentelee nyt sijaisena ”sinisissä” – se on virka-asun väri viestintäyksikön tehtävissä. Pirkanmaan pelastuslaitos esimerkiksi vastaa pelastustoimesta kaikkien 23 kunnan alueella ja ensihoidosta yhdeksässä alueen kunnassa. PALJON ON PUHUTTU HOITAJAPULASTA, MUTTA VÄHEMMÄN PELASTAJAPULASTA. Kaivonen antaa ajankohtaisen esimerkin – viime päivät eivät ole olleet sitä, mitä kalenteriin oli suunniteltu. Sillä tiellä ollaan. Hän veti ne ylleen myös koronapandemian alussa, kun muissa työtehtävissä olleet pelastuslaitoksen ensihoitajat ja palomiehet kutsuttiin hetkeksi avuksi kentälle. Demokraatti pyysi kolmea pelastusalan ammattilaista kertomaan työstään ja tekemään siten alan arkea ja monipuolista tehtäväkenttää tutummaksi. de_13042022_14.indd 16 de_13042022_14.indd 16 5.4.2022 9.16 5.4.2022 9.16. Eilen työstettiin tiedotetta väestönsuojista, EI VOI TULLA TILANNETTA, JOSSA PALOAUTO TAI AMBULANSSI EI TULE PAIKALLE. Viranomaisten pitää sitä antaa ja torjua myös disinformaatiota. Sairaanhoitajaksi valmistuttuaan hän teki töitä Valkeakosken aluesairaalan ensiavussa, jonne pelastuslaitoksen ambulanssit toivat potilaita. Pelastustoimesta puhuessa painotettiin usein ensihoitoa, vaikkei ensihoito kuulu pelastustoimen lakisääteisiin tehtäviin
Viestinnässä sellaiseksi voi laskea vaikkapa joka syksy ja kevät toistuvat varoitukset heikoista jäistä tai kesäiset tietoiskut maastopalovaarasta. Hän on ollut esimerkiksi järjestämässä 8-luokkalaisille NouHätä! -kampanjan pelastustaitokilpailuja, pitänyt alkusammutuskoulutuksia ja palotarkastajana lisännyt yrittäjien ja omakotitaloasujien tietoa turvallisuudesta. Nissilä antaa kiitosta yrityksille – turvallisuuteen panostetaan yleensä hyvin. de_13042022_14.indd 17 de_13042022_14.indd 17 5.4.2022 9.16 5.4.2022 9.16. Viranomaisyhteistyötä tehdään esimerkiksi silloin, kun palotarkastaja saa paloriski-ilmoituksia. Niitä voivat tehdä muut viranomaiset tai kansalaiset koskien asuntoja, joihin on vaikkapa päässyt kertymään tavaraa tai siellä on jokin muu paloturvallisuusriski. Rutiinejakin sinisissä ja punaisissa on. Palotarkastajan työssä hänestä on hienoa päästä vaikuttamaan onnettomuuksien ehkäisyyn eri tavoin. – Se on aina hienoa, kun tulee palautetta, että joku on ymmärtänyt jonkin turvallisuusnäkökulman uudella tavalla, kun minä olen sen asian tuonut esiin, hän kertoo. 17 Demokraatti Kaivonen kertoo haastattelussa viikko sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. RAUTJÄRVELÄINEN JOSEFINA NISSILÄKIN on Kaivosen tapaan työskennellyt eri tehtävissä – palotarkastajana Kymenlaakson pelastuslaitoksessa ja nyt ensihoitajana Eksoten leivissä. Palotarkastajia kuunnellaan ja heitä pidetään ennemmin arvokkaina neuvonantajina kuin ikävinä kyttääjinä. Hän on aiemmin ollut myös 19 vuotta sopimuspalokuntatoiminnassa
Työpaikalla oli yhteisöllisyyttä ja ”hyvä fiilinki”, paloesimiehen pätevyydenkin hankkinut Halme kuvailee. Erityisen positiivisina mieleen ovat painuneet synnytystehtävät. Vuonna 2000 paloauto vaihtui ambulanssiin. Joskus tehtävät ovat sillä tavalla rankkoja, että tapahtumia on syytä käydä läpi jälkikäteen. KUN EI MUUALTA SAA APUA, IHMISET TARTTUVAT PUHELIMEEN JA SOITTAVAT HÄTÄNUMEROON. Tämä on parantunut todella paljon viime vuosien aikana ihan valtakunnallisestikin. Palomiehen työ oli jännittävää ja tuntui liikunnalliselle nuorukaiselle omalta. Juha Halme huomauttaa, että etenkin eurooppalaisen turvallisuustilanteen valossa kehityksen pitäisi olla päinvastaista. JUHA HALME aloitti vuonna 1989 silloisella Lahden kaupungin palolaitoksella isänsä jalanjäljissä. Tältä osin ensihoidossa pidetään työntekijöistä hyvää huolta, hän kertoo. Koulutuspaikkoja pitää lisätä, mutta on myös panostettava työoloihin ja -hyvinvointiin, jotta ala ylipäätään houkuttelee. Keväällä 2020 tehdyn kyselyn mukaan sanallinen uhkailu ja uhkaava käytös on lähes jokapäiväistä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana alaa uhkaa noin tuhannen pelastajan vajaus. – Moni ehkä ajattelee, ettei tuo ole luku eikä mikään sote-puoleen verrattuna. Nissilä kuvailee, että syystä tai toisesta jotkut tilanteet menevät enemmän tunteisiin. Ensihoitajien työhyvinvointi on ollut tapetilla – he muun muassa kohtaavat työssään yhä useammin väkivaltaa tai sen uhkaa. de_13042022_14.indd 18 de_13042022_14.indd 18 5.4.2022 9.16 5.4.2022 9.16. Vastaajista lähes 40 prosenttia oli saanut tappouhkauksia tai uhkailussa oli mukana teräase (30 %) tai ampuma-ase (9 %). – Sitä tuodaan usein esiin houkuttelevana asiana, että tämä on yhteiskunnallisesti merkittävä ammatti, mutta ei sillä statuksella laskuja makseta, Halme sanoo. ENSIHOITAJAN TYÖSSÄ Josefina Nissilän mielestä sellaiset vaikeat keikat, joista myöhemmin kuulee potilaan selvinneen hengissä, ovat työn suola. Juha Halme allekirjoittaa kehityksen, mutta kertoo, ettei itse ole kokenut tilanteita väkivaltaisen tai ennalta-arvaamattoman potilaan kanssa kovin stressaavina. Paljon on puhuttu hoitajapulasta, mutta vähemmän pelastajapulasta. 18 Demokraatti D-ILMIÖ – Ne ovat usein vähän pitempiä prosesseja, jotka eivät yleensä yhdellä käynnillä hoidu. Hän arvioi, että kokemus antaa varmuutta ja on opettanut myös ennakoimaan. Ja usein on monta eri viranomaista mukana – sosiaalitoimi esimerkiksi. – Ensihoidon voimakas kehittyminen ja motivoitunut työporukka täällä Lahdessa imaisi minut mukanaan, hän kertaa uransa vaiheita. Kyse on myös siitä, miten vastuullisesta työstä maksetaan. Mutta kun Suomessa on tällä hetkellä noin 4000 päätoimista pelastajaa, niin siihen suhteutettuna tuhannen vajaus on aika iso, Kirsi Kaivonen sanoo. – Meillä on tosi hyvin järjestetty se, että on heti mahdollisuus debriefing-purkutilaisuuteen. Yleensä heillä, joiden luokse mennään, voi olla aika laaja-alaisiakin ongelmia, Nissilä kuvailee. – Meidän pitää tehdä merkittäviä panostuksia ja ratkaisuja hyvinkin nopealla aikataululla, että pystymme lisäämään sen henkilöstön määrää, joka pystyy toimimaan erilaisissa poikkeusolosuhteissa, hän sanoo
Sen huomaa jo siitä, että tulipalon jälkeen vaatteet haisevat voimakkaasti. Kaivoselle yksi syy lähteä vuonna 2017 ehdolle kuntavaaleihin, oli kaikki se, mitä hän oli nähnyt arjen työssä. Halme ja Kaivonen jakavat kokemuksen. – Pitkään pidettiin luonnollisena, että kannat niitä myrkyllisiä vaatteita mukana työmaatiloihin, jopa majoitustiloihin saakka. Pelastajan työssä myös altistutaan usein erilaisille myrkyille. Toinen juttu on, mikä kenellekin tuntuu hätätilanteelta. JOSEFINA NISSILÄ kertoo, että nykyään yhä suurempi osa ensihoitotehtävistä on kiireettömiä. Henkilöstön terveyttä seurataan paremmin, ja esimerkiksi erilaisten työperäisten terveysongelmien varalta testaaminen aloitetaan entistä aikaisemmin. de_13042022_14.indd 19 de_13042022_14.indd 19 5.4.2022 9.16 5.4.2022 9.16. Kun vaikkapa mielenterveystai päihdeongelmiin ei ole saatu apua ajoissa. – Kun ihmiset saavat tarpeeksi ei-oota tai saa vaikka mielenterveysongelmissa ajan parin kuukauden päähän, ongelmat pahenevat, kriisiytyvät. Kirsi Kaivosen mukaan ihmisiä pyritään muistuttamaan säännöllisesti siitä, missä tilanteissa hätänumeroon kuuluu soittaa. Pelastustoimessa onkin otettu isoja harppauksia puhdas paloasema -ajattelussa, Halme sanoo. Kyllä siinä useasti, kun näitä altistumisia tuli, oli päänsärkyä ja muita sen tyyppisiä oireita, hän muistelee. Se tarkoittaa esimerkiksi, että asemarakennukset suunnitellaan siten, että kemikaalien ja palokaasujen jäämiä ei kuljeteta mukana oleskelutiloihin. 19 Demokraatti – ”Puhejudolla” selviää pitkälle – ihmiseen pystyy vaikuttamaan ja tilanteita hallitsemaan pelkällä puheella hyvin pitkälle, hän kuvailee. Sellaisia, jotka eivät varsinaisesti kuulu ensihoidolle, vaan joissa ehkä päädytään vain neuvomaan, mistä apua saa. Sitten, kun ei muualta saa apua, ihmiset tarttuvat puhelimeen ja soittavat hätänumeroon. Tietoisuus haitallisista ja syöpävaarallisista aineista on lisääntynyt ja työterveyshuolto kehittynyt. Empiirinen todistusaineisto siitä, mitä tapahtuu, kun sosiaalija terveydenhuollon palvelut sakkaavat. Työhyvinvoinnin suhteen Halme nostaa esiin vuorotyön, joka vaatii veronsa fyysisesti sekä usein myös henkisesti
Kaivosen puheesta kuuluu arvostus. Nuorisoa olisi tärkeä saada harrastuksen pariin, koska heistä voi kasvaa sekä uusia ammattilaisia pelastajapulaa paikkaamaan, mutta myös tuiki tärkeitä hälytystehtävissä toimivia sopimuspalokuntalaisia. Kyllä sitä väkisin miettii, että entä sitten, kun tulee kiristystarpeita – mistä vähennetään. – Toteamme, että tämä ihminen ei pärjää kotonaan, viemme hänet ensiapuun. Josefina Nissilä kantaa huolta siitä, että maaseudulla väki vähenee ja vanhenee, mikä heijastuu myös sopimuspalokuntatoimintaan. – Tätä turvaverkkoa pitää vaalia ja varjella, siitä ei ole varaa supistaa yhtään. Me pelastustoimessa pelkäämme, että aletaanko sitten niistää myös pelastustoimesta, Kaivonen sanoo. – Tiedämme, että sote-menojen kasvu on ollut valtavaa viime vuosina. Porukka on kuihtumassa ja jollain konstilla olisi saatava toiminta kiinnostavammaksi, hän kiteyttää. Se ei tietenkään aina tarkoita, että ensihoitoa ei olisi tarvittu, koska monia asioita pystytään hoitamaan paikan päällä. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella Halme pitää yhtenä tärkeänä kehityskohteena, että yhteistyö eri toimijoiden välillä lisääntyy ja erilaisia raja-aitoja kaadetaan. Pelastustoimi on vain murunen sitä budjettia, josta leijonanosan vie sote, hän jatkaa. HYVINVOINTIALUEELLE SIIRTYMISEN keskeiset uhat ja pelot liittyvät Kirsi Kaivosen mielestä rahoitukseen – sen yleiskatteellisuuteen. Mutta kyllä se kuvastaa sitä, että ensihoitoa hälytetään todella paljon tehtäville, jotka eivät sille kuulu. D-ILMIÖ Kaivosta huolettaa, että investoinneista tingitään. Onnettomuus voi tapahtua kenelle tahansa missä tahansa. – Etenkin maaseudulla ja harvaan asutulla alueella sopimuspalokunnat ovat se toimiva porras. Kirsi Kaivonen on samaa mieltä. Kun VPK tekee sopimuksen alueensa pelastusviranomaisen kanssa, siitä tulee sopimuspalokunta, joka hälytetään pelastustehtäviin tarvittaessa. Hän ei voi olla esimerYHTEISKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄN AMMATIN STATUKSELLA EI LASKUJA MAKSETA. Hän pitää tärkeänä, että esimerkiksi jo suunnitellut paloasemahankkeet Pirkanmaalla saadaan vietyä loppuun. Ensihoidon suhteen hän pohtii pelastustoimen ja hyvinvointiyhtymän työnjakoon liittyviä asioita. 20 Demokraatti Ensihoidon tehtävät Pirkanmaalla lisääntyivät pelastuslaitoksen osalta viime vuonna lähes 6500:lla edellisvuodesta. – Hälyttävintä on, että lähes puolet ensihoitotehtävistä päättyy kuljettamatta jättämiseen. de_13042022_14.indd 20 de_13042022_14.indd 20 5.4.2022 9.16 5.4.2022 9.16. – Alueellisesti täytyisi löytää sellainen järjestely, jossa pelastuslaitos keskittyy kiireellisen ensihoidon tuottamiseen ja Päijät-Sote keskittyisi ensihoidon johtamistoimintaan sekä kiireettömän ensihoidon tuottamiseen, hän katsoo. Vapaaehtoinen palokunta eli VPK on palokuntatoimintaa varten perustettu yhdistys. Kaivonen toteaa, että se on valtava määrä varsinkin, kun ambulanssien määrä ei ole lisääntynyt. Fakta on, että ilman niitä maaseutu ei tule toimeen, Nissilä painottaa. Niissä toimiminen on monelle harrastus. kiksi aluehallituksessa tai turvallisuuden lautakunnassa tekemässä ratkaisuja, jotka liittyvät omaan työhön. Pelastusalan tulevaisuuden kannalta työvoimapulaan vastaamisen lisäksi on tärkeää huolehtia sopimusja vapaaehtoispalokuntien elinvoimasta. Liian moni joutuu sinnittelemään kotona. Joku kaatuu kotonaan kaksi, kolme, neljä kertaa, ensihoito käy ja taas mennään… Tämän tällaisen rallin pitää loppua. – Pyrin pitämään kiinteästi yhteyttä myös ammattijärjestöön (Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL), luottamusmiehiimme ja käymään jatkuvaa dialogia myös henkilöstön kanssa, Halme kertoo. Vakavissa hetkissä me taistelemme kelloa vastaan – jokainen minuutti on tärkeä. – He tekevät ensin päivätyönsä ja sieltä omien kotiaskareidensa ja arkensa keskeltä he lähtevät vielä hälytykselle, Kaivonen sanoo. Sen sijaan vaikuttaa voi Kirsi Kaivosenkin jo alkuun mainitsemalla ja myös Josefina Nissilän kannattamalla tavalla. Ei löydy paikkaa, mihin hänet laittaa, joten jossain kohtaa hänet siirretään takaisin kotiin, kunnes ensihoito taas käy. Kaivonen kertoo, että mielenterveysja päihdepalvelujen ontumisen lisäksi ensihoitajat todistavat tilanteita, joissa esimerkiksi kotihoitoon vahvasti nojaavat vanhuspalvelut osoittavat toimimattomuutensa. Vanhus kaatuu tai tapahtuu jotain muuta, jonka vuoksi ensihoito kutsutaan paikalle. Juha Halme muistuttaa olevansa pelastustoimen työntekijänä monin paikoin esteellinen. MILLAISIA ODOTUKSIA ja ajatuksia kolmikolla on hyvinvointialueelle siirtymisestä sekä mahdollisuuksistaan vaikuttaa oman alansa asioihin aluevaltuutettuina. Siis kertomalla pelastustoimen asioista ja välittämällä kentän terveisiä valtuustokollegoille yli puoluerajojen. Hän puhuu valtakunnanlaajuisesta turvaverkosta, joka muodostuu kaikista pelastusalan ammattilaisista ja sopimuspalokuntalaisista. Myös Josefina Nissilää huolettavat resurssit ja niistä karsimisen vaikutukset palvelutasoon ja -laatuun