NELIPÄIVÄINEN Lisää mittaa työuraan KIRKKO Laumaa ei kiinnosta MAAHANMUUTTO Suomi on myöhässä BRITANNIA TEEMA Kriisistä toiseen 13.10.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 18 /2 2 Sokea piste Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo haluaa ikäihmisten arjen näkyväksi. PAL.VKO 2022-43 00 74 43 -2 21 8 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI x • 20 22 / xx . lo ka ku ut a de_13102022_001.indd 1 de_13102022_001.indd 1 3.10.2022 17.27 3.10.2022 17.27. xx xk uu ta PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 18 • 20 22 / 13
-25 % Kotisiivouksesta ja muista kodin palveluista jopa Nimetön 1 1 Nimetön 1 1 3.10.2022 9.25 3.10.2022 9.25. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia helpomman arjen etuja Tradekan jäsenille. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.fi/liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat
Ikäihmisiltä on viety vaikuttamismahdollisuudet. KASVO TEEMA ILMIÖ de_13102022_03.indd 3 de_13102022_03.indd 3 4.10.2022 16.00 4.10.2022 16.00. LOKAKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TYÖVOIMAPULA BRITANNIA IKÄ Maahanmuutto vai elintason lasku. 3 Demokraatti 18 /2 2 32 14 51 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 13. Suomi ja Britannia hakevat uutta yhteistyötä
4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Onko EK:lla pokkaa sanoa, että ei mennyt ihan kuin Strömsössä. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 27.10. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 28 HARRI JÄRVINEN Miestä moneksi + TEEMA Britannia 51 5 6 8 11 12 14 21 22 24 27 32 38 39 40 44 46 47 48 49 59 60 64 65 66 24 KIRKKO Jäsenyys kuin vakuutus de_13102022_04.indd 4 de_13102022_04.indd 4 5.10.2022 11.18 5.10.2022 11.18. 18 /2 2 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Ei vain uskon asia Viikon kuva: Brittien kaaos Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Ilkka Kaukoranta D-analyysi: Vihreä juna kiihdyttää D-ilmiö: Työvoimapula uhkaa Alastalon salissa: Viimeinen ranta Työ: Nelipäiväisen päivitys Kirkko: Suuntaa haetaan Eläke: Pelin paikka ajoituksessa TV: Satiiri ja demokratia Teatteri: Enkelten kaupunki Teatteri: Munausten voitto Elokuva: Kikan tuhkimotarina Kirjavisa: Ratsut ja mehiläiset Kolumni: Jari Sedergren Puheenvuoro: Johan Kvarnström Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Dimitri Qvintus IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Päivi Topo Kolumni: Elina Hirvonen Kasvot peilissä: Kristiina Salonen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
Ne populistiryhmät, jotka eniten korostavat ”kodin, uskonnon ja isänmaan” aatteellista merkitystä, ovat yleensä kaikkein vähiten valmiita tekemään mitään noiden kiiltokuvakäsitteidensä hyväksi. Asenteet monia sielunpaimenia vastaan alkoivat kärjistyä jo ennen vuoden 2015 pakolaiskriisiä. Siksi kirkosta eroaminen heidän takiaan on täysin väärän puun haukkumista: yhtä osuvaa olisi erota kristillisdemokraattien puheiden vuoksi vaikka kokoomuksesta. IKÄVÄ KYLLÄ suuri yleisö ei aina huomaa, että nämä oman elämänsä päiviräsäset tai tapainturmelusta paheksuvat maallikkosaarnaajat eivät ole esimerkiksi evankelisluterilaisessa kirkossa missään virallisessa asemassa. Samaan aikaan myös moni kristillisoikeistolaisena itseään mainostava poliitikko tekee parhaansa antaakseen kristillisyydestä mahdollisimman vieraannuttavan kuvan. Jos haluaa laupeudentöiden jatkuvan, kannattaa äänestää niitä ihmisiä, jotka kirkossakin ymmärtävät parhaiten solidaarisuuden ja yhteisvastuun merkitystä. Päinvastoin, mukanaolo on ainoa keino varmistaa, etteivät umpimielisimmät konservatiivit pääse ohjailemaan kirkkoa ja sen varainsiirtoja liikaa. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Ei pelkkä uskon asia Pääkirjoitus KRISTILLINEN ARMOLLISUUS VÄHÄOSAISIA KOHTAAN ON OIKEISTO POPULISTEILLE KAUHISTUS. de_13102022_05.indd 5 de_13102022_05.indd 5 4.10.2022 15.58 4.10.2022 15.58. Sitten nimenomaan pakolaisten auttaminen oli monella paikkakunnalla se ratkaiseva hetki, joka vieroitti laitaoikeiston yhä kauemmas niin sanotuista Jeesuksen periaatteista. Vain heidän tulkintansa uskonnosta on oikea, ja sillä syvällä vakaumuksen äänellä he voivat tuomita toisia vähempiarvoisiksi. Paitsi tietenkin käyttämään niitä omina lyömäaseinaan. K irkon suhde vasemmistopuolueisiin on huidellut vuosikymmenien aikana ääripäästä toiseen. TULEVIIN SEURAKUNTAVAALEIHIN osallistumisella voi olla paljonkin merkitystä muun muassa diakoniatyön ja seurakuntien vähävaraisille perheille jakaman tuen kohtalolle. Kyseessä lienee sama ilmiö kuin hurmahenkisen isänmaallisuudenkin kanssa. Kirkon toiminnassa etenkin ruohonjuuritasolla etenevä suvaitsevaisuus ja uudelleen löydetty kristillinen armollisuus vähäosaisia kohtaan on oikeistopopulisteille kauhistus. Lähimmäisenrakkaudesta ja ihmisten tasa-arvosta puhuvat diakonit ja papit, jotka saattavat vielä ymmärtää ihmisten seksuaalisuuttakin, edustavat nyt populisteille jotain vaikeasti määriteltävää, vaarallista ”mädännäisyyttä”. Harvoin suomalaisessa poliittisessa keskustelussa kuulee enää valitusta luterilaisten pappien liiasta oikeistolaisuudesta, päinvastoin
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , Ju st in Ta lli s de_13102022_06.indd 6 de_13102022_06.indd 6 4.10.2022 11.01 4.10.2022 11.01
de_13102022_06.indd 7 de_13102022_06.indd 7 4.10.2022 11.01 4.10.2022 11.01. 7 Demokraatti TÄYSKÄÄNNÖS BRITANNIASSA. Tämän jälkeen muun muassa punta alkoi vahvistua. Reilun kuukauden Britannian pääministerinä toimineen Liz Trussin talouspolitiikan linja harhailee. Markkinoiden pelästyttyä Trussin puheita tämä ilmoitti peruvansa uudistukset. Truss kertoi pian valtaantulonsa jälkeen uudesta elvyttävästä talouspolitiikasta, joka kuitenkin piti sisällään lähinnä kovatuloisia suosivia veronalennuksia
Selvityksessä nousi esiin useita suomalaisia vaivaavia huolenaiheita, mutta vaikeista ajoista huolimatta suomalaisten tyytyväisyys omaan elämäänsä ja luottamus tulevaisuuteen on korkea. Sähkölaitokset ja valtio voisivat yhteistyössä teettää kännykkäsovelluksen, jolla voisi seurata reaaliaikaisesti ja laitekohtaisesti sähkön kulutusta. Energiakriisin vyöryessä päälle kaikkien pitää säästää sähköä, mutta kulutukseen vaikuttavien tekijöiden seuranta ja vertailu on vaikeaa. Etenkin sosiaalisen median kielenkäyttö koetaan kovaksi ja henkilöön meneväksi. E2 Tutkimuksen Miten meillä menee. Väkivalta ui suomalaiseen mielenmaisemaan iStock de_13102022_08.indd 8 de_13102022_08.indd 8 5.10.2022 11.30 5.10.2022 11.30. JAAKKO HAIKONEN TWITTERISSÄ YHTEISKUNTA Suomalaisista kannattaa nykyisen kaltaista ansioihin perustuvaa pakollista työeläkettä KESKUSTELUILMAPIIRI ON suomalaisten mielestä kärjistynyt viime vuosina. Luku voi tuntua pieneltä, mutta se on merkittävä Suomen kaltaisessa maassa. Tutkimustulos tietää puolueille haasteellista aikaa ennen ensi kevään eduskuntavaaleja, jos ihmiset eivät innostu vaaleista. Nuoret aikuiset (25–34-vuotiaat) ovat elämäänsä keskimääräistä vähemmän tyytyväisiä. JENNA VEHVILÄINEN TWITTERISSÄ Melonin sosiaalija talouspolitiikka on maltillisempi kuin kokoomuksen, ja siirtolaispolitiikka on maltillisempi kuin perussuomalaisten. 72 prosenttia on elämäänsä erittäin tai melko tyytyväisiä. Toisaalta 19 prosenttia vastanneista kertoo politiikan ja poliitikkojen tuottavan myös iloa. Tämä ei kerro kaikkien italialaisten siirtymisestä arvoineen äärioikealle. Poliitikoista eniten mainintoja keräsivät pääministeri Sanna Marin sekä presidentti Sauli Niinistö. Asenneilmapiiri voi myös heijastua äänestysaktiivisuuteen, etenkin kun selvityksen mukaan kolmanneksessa (32 %) suomalaisista poliittinen keskustelu saa aikaan vihan tunteita. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Reaaliaikainen sähkömittari tarvitaan joka kotiin V IIK O N LU KU 80 prosenttia. ANTON MONTI TWITTERISSÄ Ranskan äärioikeiston mielestä Italian äärioikeisto ei ole äärioikeistoa lai sinkaan. Katsaus suomalaisten mielenmaisemaan -selvityksen mukaan liki puolet (49 %) suomalaisista on kyllästynyt voimakkaaseen vastakkainasetteluun, eikä halua osallistua lainkaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Selvityksen yllättävä tulos on, etttä vastanneista kaksi prosenttia – noin 100 000 suomalaista, lähes yksinomaan miehiä – on valmis fyysiseen väkivaltaan omien tavoitteidensa ajamiseksi. Tyytyväisimpiä ovat varttuneet ja hyvin toimeentulevat. Kun sota-aikana kotirintamalla kilpailtiin polttopuiden tekemisessä, nyt voisi samassa hengessä kisata siitä, ketkä ovat maan parhaat sähkön pihistäjät. Vempelehullut suomalaiset saa tekemään melkein mitä vain, kun heille tarjoaa sitä varten sopivia kännykkäsovelluksia. Oikea äärilaita voitti Italian vaalit
Tuelle on jälleen kerran tarve ja kohde. Alv-veron laskulla halutaan helpottaa inflaation ja energian hintojen nousun kurittamia kansalaisia. Reilu kymmenen vuotta sitten parturi-kampaamoiden ja pienkorjauspalvelujen arvonlisävero tiputettiin 22 prosentista kahdeksaan. Pää pensaaseen, usko markkinoiden kaikkivoipaiseen viisauteen vai yhteiskunnan syy. Tämä on hyvä, sillä nyt päästään ratkomaan akuuttia hoitajapulaa yhteistyössä eri osapuolien kanssa. Tavoitteena oli laskea palveluiden hintoja ja luoda sillä lisää kysyntää ja työpaikkoja. Fortum ilmoitti kaupan alla, että hallitus oli hyväksynyt hankkeen. Alv-kevennysten kohdentumisella on huono maine. Tässä tilanteessa ei kannata suututtaa jo muutenkin epätoivoisia kuluttajia. Palkkauksen parantaminen on tässä olennainen tekijä, mutta tärkeitä ovat myös uuden sopimuksen kohdat muun muassa työn laadullisesta kehittämisestä. Petteri Orpo perusteli edellisen hallituksen toimintaa kokoomuksen puheenjohtajapäivillä näin: – Toinen kysymys on, olisiko asiaan silloin pitänyt puuttua, mutta yhteiskunnan henki oli sellainen, että Fortumin johto on varmaan tehnyt järkevän ratkaisun, Orpo sanoi Hämeen Sanomien haastattelussa. de_13102022_08.indd 9 de_13102022_08.indd 9 5.10.2022 11.30 5.10.2022 11.30. Nyt työ vasta alkaa SUPER JA Tehy pääsivät pitkän väännön jälkeen sopimukseen Kuntaja hyvinvointialuetyönantajien kanssa. Hoitajaliitot vakuuttivat tyytyväisyyttään sopimukseen. SOPIMUS POLITIIKKA Oi pyhä henki, johda sinä meitä KOKOOMUS HALUAA selvityksen Uniper-neuvotteluista hallitukselta. Siis mitä. Tuen pitää mennä sinne, mihin se on tarkoitettu: tavallisille kuluttajille, ei yritysten katteisiin. Hyvät yrittäjät, maineenne on nyt pelissä. Työhyvinvointi ratkaisee. Parempi palkka ei pitkään ilahduta, jos työ on huonosti organisoitua tai sitä on liikaa. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari LUKEMINEN ENSI TALVENA LUKEMINEN ENSI KESÄNÄ Sähkökatko Aurinkoenergia Hyvät tukipelurit, tällaisessa ankeassa taloustilanteessa valtio ei höveliyttään kevennä arvonlisäveroa tai jaa tukieuroja yrityksille. Silloinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.), valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ovat kuitenkin kertoneet saaneensa tiedon joko minuutteja ennen kaupan julkistamista tai ”lukeneensa siitä mediasta”. Tässä olisi selvityksen paikka. Tämä on tärkeää nykytilanteessa, kun osa energiayhtiöistä tekee tulosta windfall-voitoilla. Tulos: valtio menetti kokeilun aikana verotuloja vuosittain 50 miljoonaa euroa, alan työllisyys tuskin värähti ja alle puolet yrittäjistä siirsi edes osan alv:n alennuksista hintoihinsa, taivastelee Demokraatin väki. Sama kokoomus, joka edellisessä hallituksessa siunasi Uniper-kaupan eli nyt käydyn väännön lähtökohdan, jossa Fortum osti itseään suuremman Uniperin
de_13102022_10.indd 10 de_13102022_10.indd 10 4.10.2022 12.59 4.10.2022 12.59. Mikä oli seurakuntavaalien äänestysprosentti vuonna 2018. 9. Kuten Antti Ronkainen totesi Demokraatin haastattelussa: – Hyvähän se on, että keskustelua syntyy. 5. 10. 8. 6. Tässä keskustelussa aktiivisesti unohdettiin, että myös poliitikoilla on oma vastuunsa ja valtansa vaikuttaa talouden kehitykseen. Mikä Saksan liittokansleri Olaf Scholz on siviiliammatiltaan. Kuinka pitkään Turkin Recep Tayyip Erdo?an on ollut vallassa (pääministerinä ja presidenttinä). Kuinka pitkä on Lauri Markkanen. Marinia syytettiin muun muassa siitä, että hän puuttuu poliitikkona itsenäisen keskuspankin toimintaan tai vähättelee inflaatiota. 3. Kuka on Veikkausliigan historian vanhin pelaaja. Moni muukin taloustieteilijä on pohtinut, tappavatko keskuspankit inflaatiolääkkeillään, lähinnä koronnostoilla, potilaan eli kituliaan talouskasvun. Kuka on kuvassa. Keskuspankin itsenäisyyden ei tule tarkoittaa, etteikö rahapolitiikasta saisi tällaisina murrosaikoina keskustella. Ja keskustelu tulee todennäköisesti vain kiihtymään, jos keskuspankkien toimista huolimatta inflaatio kiihtyy ja taloustilanne heikkenee. Minne perustettiin Suomen ensimmäinen McDonald’s. Kun pääministeri Sanna Marin lainasi kyseistä Ronkaisen lausetta twiitissään, aiheutti se etenkin osassa miespuolisia talousosaajia ja kokoomuslaisia alkuräjähdyksen. 4. 2. Mitä on prokrastinaatio. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT AFP / Alberto Pizzoli 10 VIS V 1. T utkija Antti Ronkaisen Suomen Kuvalehden kolumnissa oli lause: ”Vallitsevissa rahapolitiikan ideoissa on jotain pahasti vialla, kun keskuspankit suojelevat uskottavuuttaan ajamalla taloudet taantumaan.” Se ei aiheuttanut suurempaa reagointia. Milloin ilmailuja avaruushallintovirasto Nasa perustettiin. Missä Vladimir Putin palveli, kun Berliinin muuri kaatui 1989. 7. Oik eat vas tau kse t: 1) 14, 4 % 2) asi ana jaj a 3) Tam per eel le 4) 2.13 m 5) Mar tin Saa rik ang as, 57 vuo tta 6) Ita lia n pää min ister i Gio rgi a Mel oni 7) asi oid en lyk kää mist ä 8) vuo des ta 20 14 9) Dre sde nis sä, Itä -Sa ksas sa 10 ) 195 8 PYHÄ TAUKOJUMPPA MAAILMAN TILA • Keskuspankkien rooli Kuka saa puhua taloudesta
Ammattiyhdistysliikkeestä politiikan puolelle siirtyessä tekemisen tapa muuttui. – Tässä ollaan tavallaan sisällä makkaratehtaassa. Nythän meillä on 100 000 työllistä enemmän kuin hallituksen aloittaessa. He luovat omissa neuvotteluissaan pohjaa hallituksen päätöksenteon tueksi. Luulen, että ammatillisen kehityksen kannalta on todella hyvä päästä näkemään molemmat puolet, Kaukoranta kuvailee. Miten Ilkka Kaukoranta arvioi hallituksen onnistuneen. Tänä syksynä hän siirtyi SAK:sta työvapaalle ja määräajaksi uusiin kuvioihin, pääministeri Sanna Marinin (sd.) talouspoliittiseksi erityisavustajaksi. Samaan aikaan laajasti jaettu käsitys on, että työllisyyden kasvua pitää saada tulevaisuudessa vielä lisää. Edellisessä ja nykyisessä pestissä fokus – näkökulmat joista talouspolitiikkaa katsotaan ja tavat, joilla sitä kommentoidaan – on erilainen. Vaikka näitä talousennusteita katsoessa nähdään taantumariskiä ja hitaamman kasvun vaihetta, niin esimerkiksi työllisyyden suhteenhan näkymä on ennusteissakin ollut vielä aika valoisa. Työmarkkinajärjestössä työskentelevällä ekonomistilla ei ole mitään pidäkkeitä tai rajoitteita esimerkiksi valtion budjetin kommentointiin ja siihen liittyvään vaikuttamistyöhön. Tekemässä, eikä vain kommentoimassa lopputulosta. Ilkka Kaukoranta Sivustahuutelija meni makkaratehtaaseen. Talouspoliittiset erityisavustajat auttavat hallitusta toteuttamaan talouspolitiikkaansa. Kun ekonomistien kommentteja talouden tilanteesta lukee, tulee helposti tunne siitä, että juuri muuta kuin synkkyyttä ei ole näköpiirissä. Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuvat Nora Vilva ja Tuulikki Holopainen MISSÄ OLET NYT. Vuonna 2011 Vuonna 2022 de_13102022_11.indd 11 de_13102022_11.indd 11 29.9.2022 16.19 29.9.2022 16.19. Ja tilastoissa työllisyyskehitys on ollut paljon parempaa kuin etukäteen osattiin ennustaa – ja erityisesti parempaa kuin korona-aikana pelättiin. Viesteissä on myös toivon pilkahduksia. I lkka Kaukoranta vietti SAK:ssa yhteensä 12 vuotta, joista viimeiset viisi ja puoli vierähtivät pääekonomistin tehtävässä. – Nähdäkseni aika hyvin. Talouden iso kuva haasteineen näyttää samalta molemmissa tehtävissä, mutta työmarkkinajärjestössä painottuivat työmarkkinanäkökulmat, kuten palkkapolitiikan kysymykset. 11 Demokraatti Nyt olen tekemässä enkä vain kommentoimassa lopputulosta. Kaukorannalla on lohdullinen viesti. – Siinä mielessä työmarkkinajärjestössä katsotaan asioita hyvinkin laajasti, kun taas esimerkiksi palkkaratkaisujen sorkkiminen ei kuulu valtion hommiin, Kaukoranta kuvailee. Hallitus asetti kautensa alussa työllisyystavoitteita. – Uskon, että siitä on aina etua, että ihmiset siirtyvät organisaatioiden, eri sektoreiden ja tehtävien välillä, koska siitä tulee uusia ajatuksia itselle ja myös organisaatiolle, johon siirtyy, hän puntaroi. – Mielestäni ekonomistit eivät synkistele niin paljon kuin mitä se mielikuva on. SAK:ssa Kaukoranta kuvaa tehtävänsä olevan enemmänkin ”sivusta huutelua” eli talouspolitiikan kommentointia ja julkiseen keskusteluun osallistumista työmarkkinajärjestön edunvalvonnan näkökulmasta. Siihen kehitykseen voi olla tyytyväinen. Hallituksen itselleen asettamat tavoitteet työllisyystoimista on täytetty
Suomellakin on paljon pelissä. Tämä edellyttää muun muassa tuulivoiman voimakasta lisärakentamista. Energiamarkkinat ovat eurooppalaiset ja kriisistä selviäminen vaatii Euroopan laajuista yhteistyötä. Green Deal -juna etenee, ellei Eurooppa sorru paniikkiratkaisuihin. Tässä Kremlin hajoita ja hallitse -valtapelissä populistinen rajat kiinni -ajattelu eli energian tuotannon keskittäminen omaan maahan ei toimi. Henkseleiden paukutteluun ei ole varaa ydinvoimaan panostaneella Ranskallakaan. Vauhti saattaa ensin hidastua, mutta lopulta Venäjän hyökkäys Ukrainaan todennäköisesti aiheuttaa samanlaisen loikan muutokselle kuin korona teki työelämän digitalisaatiolle. Se osoitti, kuinka haavoittuvainen Euroopan energiantuotanto on ja kuinka paljon sitä oli rakennettu edullisen venäläiskaasun varaan. Suomessa on päätetty noin 800 miljoonan euron tukipaketista kotitalouksille. Katse yli energiakriisin LOPULTA VENÄJÄ ITSE AIHEUTTAA LOIKAN ENERGIAMUUTOKSESSA. Sähkön hintaa ennustavien arvioiden mukaan hintapaineet alkavat helpottaa jo kevään aikana. analyysi de_13102022_12.indd 12 de_13102022_12.indd 12 5.10.2022 11.08 5.10.2022 11.08. Energiatilanne todennäköisesti pahenee talven aikana. Tätä lietsovat pitkin Eurooppaa kannatustaan vahvistavat populistiliikkeet. analyysi Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Suomalaisiakin pelotellaan talven sähkökatkoilla. Osaltaan tilannetta helpottaa se, että monessa Euroopan maassa on tehty mittavia tukipaketteja, joilla helpotetaan kansalaisten energia-ahdinkoa. Tilanne on paljon pahempi esimerkiksi Saksassa, missä lähes puolet kotitalouksista on venäläisen kaasun varassa. Energiateollisuus ry uskoo yritysten miettivän investointipäätöksiä osaltaan ohjaavan puhtaan energian saanti. Nyt kun energiaa tarvittaisiin, käy ilmi, että suuri osa Ranskan ydinvoimaloista on huollettavana. Nyt pitäisi kuitenkin välttää paniikkiratkaisuja. Suunnitelmien toteutumisella olisi myös merkittävä työllistävä vaikutus. Ne pelaavat tahtomattaan, toivottavasti, Kremlin pussiin, sillä Venäjä pyrkii energian saantia rajoittamalla aiheuttamaan kaaosta länsimaihin. Meillä on suunnitteilla, ja osin jo toteutuksessakin, paljon vihreään siirtymään liittyviä isoja hankkeita. Tukipaketeissa ei ole kyse pelkästään energian hinnasta. Niillä tuetaan laajemminkin kansalaisten kulutusta. ENERGIAKRIISIN, ETENKIN sen hintojen nousun, pääsyy on Venäjän hyökkäys Ukrainaan. E nergiakriisi raastaa Eurooppaa. Suomen onni on, että meillä on jo pitkään hajautettu energiantuotantoa pääosin bioenergian, vesivoiman ja ydinvoiman varaan. Arvioiden mukaan vihreä siirtymä, irtautuminen fossiilisista energialähteistä, etenee energiakriisistä huolimatta. Energiateollisuus ry, energia-alan etujärjestö, arvioi, että Suomella on hyvät mahdollisuudet kasvaa puhtaan energian mallimaaksi, merkittäväksi energian tuottajaksi ja viejäksi. Esimerkiksi Saksan ”energiasodan” tukipaketti on kooltaan 200 miljardia euroa. Kiukkuiset kansalaiset voivat vielä lähteä kaduille, jos kodin lämpö tai omat rahat loppuvat. Sen hyytyminen olisi myrkkyä jo muutenkin kituvalle talouskasvulle. Talven jälkeen pitäisi jo helpottaa. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö
NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Yle Lähde: Yle Arvostamme suomalaista työtä. de_13102022_13.indd 13 de_13102022_13.indd 13 4.10.2022 13.53 4.10.2022 13.53. 45 30 15 s/kWh 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 13 Vanhasta sähkösopimuksesta, ennen Ukrainan sotaa tehdystä, siirtyminen pörssisähköön merkitsee usein laskun monikymmenkertaistumista. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. 13 Demokraatti Velka Suomen velkaantumisvauhti on ollut Länsi-Euroopan maiden keskitasoa. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Yökyöpeli säästää sähkössä Pörssisähkön hinta vaihtelee paljon vuorokauden ajan mukaan, mutta harva pystyy kohdistamaan sähkönkulusta yöaikaan. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: W at te nf al l PÖRSSISÄHKÖN TUNTIHINTA esimerkkinä 26.9.2022 Hinnat sisältävät arvonlisäveron sekä 0,30 s/kWh preemion. Lenin-patsaat Suomen viimeinen julkisella paikalla oleva Leninin patsas siirretään Kotkassa museoon
de_13102022_14.indd 14 de_13102022_14.indd 14 5.10.2022 10.27 5.10.2022 10.27. 14 Demokraatti EI RIITÄ, ETTÄ PANOSTAMME YKSITTÄISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN POIMINTAAN
Teksti Johannes Ijäs ja Heikki Sihto / Kuvitus Arja Jokiaho de_13102022_14.indd 15 de_13102022_14.indd 15 5.10.2022 10.27 5.10.2022 10.27. Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttoa. 15 Demokraatti ILMIÖ Maahan muutto pelastaa Työvoimapula ravistelee pian hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta
Helle muistuttaa Suomen perusongelmasta, ikärakenteesta. Tarvitsemme vuosittain yli 13 000 uutta työntekijää ja hyvinä aikoina alan yritykset ovat palkanneet reilusti yli sen. Pelkästään työllisyyttä parantamalla emme pysty osaajapulaa ratkaisemaan. Tavoitteena on luoda työelämään johtavia polkuja maahanmuuttajille. Alan yritysten edunvalvontajärjestö Maran selvityksen mukaan 73 prosenttia sen jäsenyrityksistä arvioi osaavan työvoiman rekrytoimisen olevan vaikeaa ja vastaavasti 70 prosenttia arvioi ulkomaisen työvoiman osuuden kasvavan seuraavan parin vuoden aikana. 16 Demokraatti D-ILMIÖ S uomessa on työvoiman tuplaongelma: työttömyyden sulattelun rinnalle on tullut huoli työvoimapulasta. – Teknologiateollisuuden tilauskirjat ovat olleet täynnä. Tämä tarkoittaisi 50 000 työperäisen maahanmuuttajan lisäystä vuosikymmenen loppuun mennessä. Viime kesänä oli myös merkkejä paluuliikkeestä. Elinkeinoelämälle vauhti on riittämätön. MAAHANMUUTOSSA TAPAHTUU myös myönteisiä asioita. Iso kysymys on, miten tästä jatkossa selvitään, Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen ihmettelee. Työvoimapula iski lähes kaikkiin länsimaihin koronan jälkeen. Enää ei puhuta vain osaajapulasta. Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen ei usko, että edes talouden taantuma muuttaisi merkittävästi kehityksen suuntaa. Heitä siirtyi esimerkiksi kauppoihin, elintarviketeollisuuteen ja kouluttautui sote-alalle. Samaan aikaan elinkeinorakenne muuttuu työvoimaintensiivisemmäksi. Viime vuonna niitä myönnettiin vajaat 10 000. Tarvitsemme Suomeen lisää ulkomaista työvoimaa, Helle sanoo. Kannattamattomien yritysten konkursseja, pitkiä jonoja, aukioloaikojen rajoituksia ja ravintoloiden sulkemisia, Pylkkänen listaa esimerkkejä. Teknologiateollisuus työllistää tällä hetkellä 336 000 ihmistä. – Ei riitä, että panostamme yksittäisten työntekijöiden poimintaan. Tämän jälkeen tavoite olisi saada vuosittain Suomeen 10 000 työperäistä maahanmuuttajaa. – Olemme jo pahasti myöhässä, Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle sanoo työvoimapulasta. Enemmän työvoimaa tarvitsevat palvelualat kasvavat ja teollisuuden rooli pienenee. Ongelma koskee kaiken tasoisia työtehtäviä. 2021 hallitus linjasi työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamisesta vuoteen 2030 mennessä. Kyse on kansantaloudellisesti isosta asiasta. Tällä hallituskaudella myönnettyjen työperäisten oleskelulupien määrä on kasvanut 16 prosenttia koronasta huolimatta. Työvoimapula iski koronan jälkeen palvelualoihin kovaa. – Edessä on iso myllerrys, jos emme onnistu vastaamaan työvoimapulaan. Kato kävi etenkin majoitusja ravintola-alalla (mara). de_13102022_14.indd 16 de_13102022_14.indd 16 5.10.2022 10.27 5.10.2022 10.27. Työvoimapulan uhkasta on puhuttu lähes 30 vuoden ajan. – KAIKKI mahdolliset osaajat on jo varmasti haalittu töihin. Suomi ei ole tilanteessa yksin. USEIN PIENI TUUPPAUS TYÖ MARKKINOILLE VOI RIITTÄÄ. Teknologiateollisuus ei puhu enää työperäisestä maahanmuutosta vaan työhön johtavasta maahanmuutosta. Alalta hävisi koronan aikana joidenkin arvioiden mukaan lähes 20 000 työntekijää. Nyt se realisoituu kovaa etenkin Suomessa, jossa väestön ikääntymisen myötä työssäkäyvien määrä pienenee monia muita maita nopeammin. Tästä puolet tarvitaan korvaamaan eläkkeelle jäävien työntekijöiden määrää. Työja elinkeinoministeriön arvion mukaan työvoimapulan takia jää tammikuun 2021 ja helmikuun 2022 välisenä aikana syntymättä noin 130 000 työsuhdetta. Teknologiateollisuudessa on tarve 130 000 uudelle työntekijälle seuraavan 10 vuoden aikana
Hän pelkää, että luopuminen johtaisi halpatyövoiman kasvuun. Heillä palkka voi nousta kymmenenkin prosenttia. Lisäksi on tutkittua tietoa siitä, että maahanmuuttajataustaisen on muita vaikeampi päästä työhaastatteluun, vaikka valmiudet työhön olisivat kunnossa. Hyvä työpaikkatilanne on lisännyt myös työnantajakannibalismia. Prosessi nopeutuisi, koska sertifioidun työnantajan työnantajavelvoitteisiin liittyviä tietoja ei tarkistettaisi toistuvasti hakemuskäsittelyjen yhteydessä. Mutta tarvitsemme lisää työntekijöitä. Tätä tapahtuu, vaikka heillä olisi koulutus ja osaaminen kohdallaan, Tuula Haatainen suree. – Meneillään on energiakriisi ja vihreä siirtymä. Tällä Suomeen muuttavan oleskelulupa käsitellään enintään kahdessa viikossa, ja tämä tavoite on saavutettu. Tämä aiheuttaa haasteen myös hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiselle. – Aika monet tuotannon tehostamiseen tähdänneet isot teknologiset investoinnit lisäsivät työvoiman tarvetta, vaikka oletus oli joiltain osin päinvastainen. Kilpailu työvoimasta nostaa palkkoja. Samalla myös kotoutumisessa päävastuu tulee kuntien harteille. Etenkin asiantuntijatehtävissä vaihdetaan työpaikkaa paremman palkan ja urakehityksen perässä. Saan jatkuvasti viestejä esimerkiksi siitä, että muualta tulevat korkeakouluopiskelijat eivät saa harjoittelupaikkoja, jos nimi viittaa muuhun kuin eurooppalaiseen maahan. – Palvelualoilla on liukumia ollut yllättävän vähän, vaikka luulisi työvoimapulassa yritysten kilpailevan osaajista tarjoamalla enemmän palkkaa. Ministeri nostaa esiin senkin, että nyt Ruotsissakin pohditaan jo saatavuusharkinnan palauttamista. Esimerkiksi erityisasiantuntijoiden, kuten IT-alan osaajien ja startup-yrittäjien muutto Suomeen vauhdittui kesästä alkaen, kun heille ja heidän perheenjäsenilleen suunnattu pikakaista otettiin käyttöön. Suomella on paljon osaamista niiden ratkaisemiseksi. Se edellyttää myös jo täällä asuvien maahanmuuttajataustaisten parempaa työllistämistä. Helle sanoo jo nyt yritysten pohtivan investointejaan sen perusteella, kuinka hyvin kohdemaassa on saatavana osaavaa työvoimaa. Työntekijöiden vaihtuvuus on suuri ja palkkaus on jäänyt jälkeen monista muista aloista. – Suomessa on perattu läpi, että työlupaprosessin venymiset eivät täällä johdu saatavuusharkinnasta. – Suomalaisen yhteiskunnan ja yritysten pitää nyt alkaa katsella tätä maailmaa ihan uudella tavalla, jos aiomme selviytyä ja yritykset aikovat työvoimaa saada ja pitää siitä kiinni. – Kunnilla on iso mahdollisuus rakentaa työvoimapalvelut siten, että ne palvelevat entistä paremmin myös maahanmuuttajaväestön pääsyä työelämään sekä sitä, että he saavat kielikoulutuksen ja voivat muutoinkin päivittää osaamistaan, Haatainen painottaa. Tilastokeskuksen mukaan miesten palkat nousevat työpaikan vaihtamisen jälkeen keskimäärin 3,4 prosenttia ja naisten 3 prosenttia. Esimerkiksi koronan isot elvytyspaketit osaltaan pahentavat työvoimapulaa. Työperusteisten oleskelulupien käsittelystä yleensä, siten että keskimääräinen käsittelyaika olisi noin kuukauden, ei Haataisen mukaan olla enää kaukana. Työvoimapalvelut ovat siirtymässä kunnille. Sillä helpotettaisiin työlupien saantia sertifioimalla sellaisia taloudellisesti vakaita työnantajia, jotka rekrytoivat paljon ulkomaalaista työvoimaa. Hallituksen viimeisimmistä toimista Haatainen nostaa esiin ulkomaalaislain työlupasääntelyn uudistuksen. Pylkkänen kertoo tutkimuksista, joiden mukaan investoinnit ja korona-ajan elvyttävä finanssipolitiikka tuotti hieman yllättävän tuloksen. Haatainen on painottanut työssään paljon myös yritysten vastuuta työntekijöiden kotoutumisen edistämisessä. 17 Demokraatti Jos työvoimapulaan ei löydetä ratkaisuja, näkee Helle Suomen tulevaisuuden varsin synkkänä. PALVELUALOILLA TYÖVOIMATILANNE oli vaikea jo ennen koronaa. Eniten hyötyvät korkeammin koulutetut – ja miehet. Pamilaisten huonoon palkkakehitykseen on osaltaan vaikuttanut myös Elinkeinoelämän keskusliiton nuijima palkankorotuskatto, Rönni-Sällinen sanoo. TYÖMINISTERI Tuula Haatainen (sd.) jakaa Teknologiateollisuuden huolen. Muuten emme pysty vastaamaan kysyntään. Hänen mukaansa tilanne johtaa työpaikkojen vähenemiseen ja kasvun heikkenemiseen. EDESSÄ ON ISO MYLLERRYS, JOS EMME ONNISTU VASTAAMAAN TYÖVOIMAPULAAN. Hän sanoo, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisesta selviäminen vaatii jatkuvaa työllisyysasteen nostamista. Rönni-Sällisen mukaan palvelualoilla työvoimapula ei ole vielä näkynyt laajemmin palkoissa. EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta Haatainen ei luopuisi. – Meillä on paljon piilosyrjintää. Asiantuntijatehtävissä työpaikkakiertoa vauhdittaa kova pula työntekijöistä. VM:N ELINA Pylkkänen sanoo työmarkkinoilla tapahtuneen koronan jälkeen ”ihmeellisiä ja vähän yllättäviäkin asioita”. de_13102022_14.indd 17 de_13102022_14.indd 17 5.10.2022 10.27 5.10.2022 10.27
Suomalaisista oli vuoden 2020 lopulla työkyvyttömyyseläkeellä noin 130 000 henkilöä ja sille jää vuodessa yli 15 000 suomalaista. Palkkauksen ja alan vetovoiman välisestä suhteesta on Pamissa paljon esimerkkejä. – Työperäisessä maahanmuutossa ihmisillä pitää olla oikeus kotoutuspalveluihin samalla tavalla kuin humanitaarisessa maahanmuutossa. – Työntekijöiden lisäkoulutuksen tarve on valtava akuutissa työvoimapulassa. Pienellä koulutuksella olisi löydettävissä melkoinen työvoimareservi myös työttömistä työnhakijoista. – Tätä työvoimahävikkiä on vähennettävä ja vahvistettava paluutietä työkyvyttömyyseläkkeeltä takaisin työmarkkinoille. Heistä yli kolmannella syynä oli ”taloudellinen välttämättömyys”. – Lisäksi te-palvelujen ja yksityisten henkilöstöpalveluyritysten yhteistyötä pitää kehittää. ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN pitää faktana, että palvelualat eivät selviä työvoimapulasta ilman ulkomaista työvoimaa. Etenkin mara-sektorilla vetovoima on heikko riittämättömän palkkauksen takia. – Työvoimapulasta puhuttaessa työnantajat kyllä vaativat joka paikkaan valde_13102022_14.indd 18 de_13102022_14.indd 18 5.10.2022 10.27 5.10.2022 10.27. Arvioiden mukaan 250 000 työttömästä noin SUOMESSA MAAHAN MUUTTO ON VIELÄ LAPSEN KENGISSÄ. Siellä työnantajat velvoitetaan osallistumaan työtehtävien uudelleensuunnitteluun. Tietoturvasyistä meillä ei ole riittävästi mahdollisuuksia hyödyntää avointa dataa työnhakijoista ja vapaista työpaikoista, jotta ne voitaisiin digitaalisesti yhdistää, Pylkkänen harmittelee. Väkilukuun verrattuna Suomen tilanne on muita Pohjoismaita synkempi. – Usein pieni tuuppaus työmarkkinoille voi riittää. Ansiot ja työehtojen taso on sielläkin kuitenkin edelleen liian alhainen ja työntekijöistä on pulaa. Toinen huolestuttava luku on työkyvyttömyyseläkkeellä olevin suuri määrä. Tämä vaatii valvontaan lisää resursseja. Yksityinen toimija voi monessa tapauksessa olla se ketterämpi toimija te-palveluiden rinnalla. – Kiinteistöpalveluissa on taas alan vetovoima kymmenessä vuodessa noussut, mihin varmastikin vaikutti aiempi ansiokehitysohjelma. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen kautta rahoitetaan pikavauhdilla muun muassa 3 400 uuden hoiva-avustajan koulutus. Muuten maahanmuuton lisäämisen vaarana on, että meille syntyy kahden tai jopa kolmen kerroksen työmarkkinat. Myös työnantajien pitäisi osallistua kotoutuspalveluiden järjestämiseen, Rönni-Sällinen linjaa. Olennaista on turvata kaikille työntekijöille samantasoiset työehdot. Rönni-Sällistä harmittaa työperäiseen maahanmuuttoonkin usein liittyvä asenne, jossa työntekijät nähdään enemmän käsipareina kuin ihmisinä. Tämä on pakottanut monet tekemään kahta työtä. Hän pitää lyhyen ajan täsmälääkkeenä, tässä ja nyt, täsmäkoulutusta. Keskuksen rahoitusta voi hyödyntää muillakin aloilla. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Iso ongelma on myös riittämätön viikkotyötuntien määrä. Tätä varten perustettiin viime vuonna Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Jälkimmäisessä työ ja tekijät eivät löydä toisiaan. – Mutta ei maahanmuutto mikään taikakeino ole, kun palvelualoilla eivät nytkään kaikki tule työsuhteellaan toimeen. – Tekoäly voisi kohdentaa työtä ja työnhakijoita älykkäästi ja nopeasti. ELINA PYLKKÄNEN jakaa työvoimapulan kahteen osaan: oikeaan työvoimapulaan tai kohtaanto-ongelmaan. Se voi olla vaikka ajokortin uusiminen, hygieniapassi tai ulkomaalaistaustaisella lyhyt kielikoulutus, Pylkkänen kertoo. Esimerkiksi Ruotsissa jälleenistutus työmarkkinoille on hoidettu paljon Suomea tehokkaammin. 80 000 olisi saatavissa takaisin työmarkkinoille pienellä lisäkoulutuksella tai valmennuksella. Jo nyt noin puolet pääkaupunkiseudun siivousalan työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia. Pamin selvitykseen (2020) vastanneista 13 prosenttia teki kahta työtä
de_13102022_14.indd 19 de_13102022_14.indd 19 5.10.2022 10.27 5.10.2022 10.27. Esimerkiksi Oikotie Työpaikat -palvelussa haettiin viime elokuussa töitä viikoittain noin 19 prosenttia useammin kuin vuosi sitten. Tilastokeskuksen mukaan nuorten lisäksi myös muun muassa 55–64-vuotiaiden työvoimaosuus on kasvussa ja viime vuoden heinäkuusta on Suomessa työssäkäyvien määrä kasvanut 50 000 työntekijällä. Kilpailu työvoimasta näkyy myös palkoissa. Pahimman työvoimapulan työpaikkojen kymmenen kärki on hoiva-alaa. Vuoden 2021 loppupuolella esimerkiksi lähihoitajien avoimia työpaikkoja oli työnvälityksessä keskimäärin 8 000 kuukaudessa ja sairaanhoitajien paikkoja noin 4 600 kuukaudessa. Nyt on työnhakijan markkinat – jos omaa sopivan koulutuksen. 19 Demokraatti Nyt on töitä tarjolla SUOMESSA ON nyt poikkeuksellisen paljon vapaita työpaikkoja. Tämä on osaltaan näkynyt myös työttömyysluvuissa. Myös muilta osin työllisyys kehittyy hyvin. Esimerkiksi 15–24-vuotiaiden työttömyysaste on laskenut noin kymmeneen prosenttiin. Tällä hetkellä ylitarjontaa työmarkkinoilla on muiden muassa toimistotyöntekijöistä, toimittajista, graafisista ja multimedia suunnittelijoista sekä matkatoimistovirkailijoista. Kovin tarve on lähihoitajista, sairaanhoitajista, terveydenhoitajista sekä sosiaalityön osaajista. miiksi koulutettuja osaajia, mutta harvoin he ovat kuitenkaan valmiita itse osallistumaan työntekijöiden koulutukseen tai kantamaan vastuuta tänne töihin tulleiden maahanmuuttajien kielikoulutuksesta ja kotouttamisesta. Ehkä Suomi oli finanssikriisin jälkeen niin pitkään huonossa kunnossa, että ongelma ei noussut pintaan. – Olemme auttamattomasti myöhässä. – Puhumme työvoimapulasta kovalla äänellä, koska meillä on jostain syystä kansakuntana paljon sellaista ajattelua, että maahanmuuton lisäämistä ei tarvita. Työvoimapulan pitää olla isossa roolissa seuraavassa hallitusohjelmassa. Teknologiateollisuudella on lista tarvittavista toimista: muiden muassa vauhtia lupaprosessien digitalisoimiseen, työn vastaanottoon liittyvien kannustinloukkujen purkaminen, saatavuusharkinnan poistaminen, tekniikan alan koulutuksen aloituspaikkoja lisääminen sekä nopeaa täsmäja muuntokoulutusta vastaamaan niin työelämän kuin teknologian nopeaan muutokseen. MINNA HELLE ihmettelee, että Suomessa on puhuttu vuosikymmeniä eläkepommista, mutta vasta nyt päättäjät ovat kunnolla heränneet sen osin aiheuttamaan työvoimapulaan. Tilastokeskuksen mukaan ne ovat kuluneen 12 kuukauden aikana nousseet noin kuusi prosenttia
17 % Kuljetus/varasto 9 % Kauppa ym. ala 41 % Julk. 5 % Teollisuus 4 % Inform./ viestintä 3 % Muut palvelut 1 % Maa/metsät. Suomen ikärakenne on niin iso ja pitkäaikainen ongelma, että talouden taantuma ei sitä poista. Käytännön toimia kuitenkin kaivataan. – Kaikki näyttää siltä, että menemme kohti taantumaa. – Parhaat yritykset vievät parhaat työntekijät. Työntekijöillä on tehokas puskaradio, jossa tällainen tieto leviää. Yksityisellä sektorilla näiden korjaaminen on ollut viime vuosina valtakunnansovittelijan tukeman EK:n koordinaation vuoksi mahdotonta. Tässä on yrityksen maine ja työilmapiiri iso tekijä. Työvoimapulan takia palkkaamatta jääneiden henkilöiden määrä toimialoittain, Q2/2021–Q1/2022 Terv. – Tämä ei vain käy järkeen. Se pakottaa yritykset myös palvelualoilla palkkakilpailuun. Se merkitsee lomautuksia, mahdollisesti myös irtisanomisia. Perinteinen työntekijäpuolen ”jako” miesja naisvaltaisiin liittoihin on hajonnut. Rönni-Sällinen sanoo neuvottelukliseeksi lausetta: ”koskaan ei ole aikaisemmin ollut näin vaikeaa neuvottelutilannetta”. 7 % Liike-el. – Tässä talousja maailmanpoliittisessa tilanteessa neuvotteluissa on oikeasti poikkeukselliset haasteet. Koetaan, että maahanmuuttajat vievät meiltä jotain, vaikka monella työpaikalla on huomattu maahanmuuttajien tuovan paljon myönteistä koko työyhteisöön. 1 % Lähde: Tilastokeskus Olen juristi, en psykologi, mutta jotenkin minusta tuntuu, että uudet asiat synnyttävät meillä huolta. palv 6 % Rakennus 6 % Majoitus/rav. palv. He auttavat suomalaisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Helle sanoo maahanmuuton olevan Suomessa vielä lapsenkengissä. Rönni-Sällinen ei ymmärrä työnantajien työsuhteilla pelaamista, mikä vain pahentaa työvoimapulaa. – Tässä tilanteessa vakinaisessa työsuhteessa olevissa voi herätä hieman katkeriakin tunteita, kun työpaikalle palkattava vuokratyövoima saa usein vähän parempaa palkkaa kuin vakinaiset. Vakinaiseen työsuhteeseen palkattu työntekijä on usein osa-aikaista tuottavampi, sitoutuneempi, vähentää työlästä ja kustannuksia aiheuttavaa rekrytointia sekä helpottaa työntekijöiden kouluttamista. / sos. Hän muistuttaa, että osa-aikainen tai riittämättömän työtuntimäärän tarjoava työsuhde ei sitouta työntekijää. Rahan lisäksi työnantajan maine ratkaisee työvoiman saannissa. / koul. – Julkinen sektori on neuvotteluineen ollut tänä vuonna paljon esillä, mutta samoja palkkaukseen ja jaksamiseen liittyviä ongelmia on myös palvelualoilla. Hän pitää vaarallisena ajatusta, että huoli työvoimapulasta unohtuisi mahdollisen taantuman takia. 20 Demokraatti D-ILMIÖ tua ajatukseen, että taantuma hoitaisi työvoimapulan. Nyt valitettavasti tuolla lauseella on paljon katetta. AMMATTILIITTOKENTTÄ ON rytissyt tänä vuonna, kun julkiset alat saivat kesällä oman sopimuksensa ja hoitajaliitot neuvottelivat pitkään omista suuremmista korotusvaatimuksistaan. Palvelualojen työnantajat, etenkin mara-sektorilla, myöntävät palkkaukseen liittyvät ongelmat ja jakavat huolen työvoimapulasta. Palvelualoilla alkavat hiihtokeskusten palkankorotusneuvottelut lokakuussa ja kaupan alan palkkaneuvottelut joulukuussa. Hän ihmettelee tilannetta etenkin kaupan alalla, missä keskusliikkeet tekivät hurjaa tulosta myös koronan aikana. Hän uskoo, että työvoimapula pahenee nykyisestä. Siitä huolimatta ei pidä tuudittaude_13102022_14.indd 20 de_13102022_14.indd 20 5.10.2022 10.27 5.10.2022 10.27