LOKAKUUTA 2016 N0 41 Valtio on mainettaan parempi omistaja POLITIIKKA . 33 Politiikkaa isolla sydämellä Ihalaisella riittää konsultoitavaa Taiteilija, joka katoaa teokseen tehtaanmyymälä Vanha talvitie 8 00580 Helsinki P. 18 Kotona vieraalla maalla KULTTUURI . 10 POLITIIKKA . 6 ELÄMÄ . 09 774 33 477 Avoinna ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 palvelutiskit Prisma Itäkeskus, Vanhanlinnantie1, Helsinki P. 25 LIIKE . 010 766 1047. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . . Hinta 2 € 13. 010 766 8912 S-Market Sokos Helsinki Postikatu 2 Helsinki P
LOKAKUUTA 2016 Lehdessä 6 Keskitettyä ei saatu vieläkään hengiltä 8 Nobelisti, joka oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan 9 Demokraatti.fi 10 Valtio on mainettaan parempi omistaja 14 Maailmankuvia: Turkki rakentaa muureja 15 Uutisanalyysi: Britannia siirtyy pari piirua vasemmalle 16 Demograafi: Vienti vetää – palveluissa 17 Luonto on loputon meditaation lähde 18 Olipa kerran minä: Timo Harakka 22 Tee se itse -mysli on terveellistä 23 Kasvot peilissä: Antti Vuorenrinne 24 Kolumni: Uskollinen nelijalkainen ja luopumisen tuska 25 Taiteilija katoaa teokseensa 28 Rispaantuneen perheen ompelukset 29 Elokuvat: Nuoria kapinallisia 30 Kirjavisa 32 Demokraatti 100 vuotta sitten 33 Miten minusta tuli demari: Jonne Nurmi 35 Veljeysliitto yhdistää uskovat demarit 36 Puheenvuoro: Nasima Razmyar 37 Mielipide: Työäeläkevarat, ketä varten 38 Mielipide: Rasismi jyllää taloudessa 39 Mielipide: Lahdessa tehdään uusi Forssan ohjelma 40 Suomalainen demari 41 Nieminen Vee 42 Järjestöt 45 Ristikko 48 Mun luonto, Närästäjä, radio 33 Liike 25 Kulttuuri 17 Elämä 6 Politiikka 3 Maailmanparantaja Timo Laukkanen 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, kohtaaminen Timo Harakan kanssa HYVIS HYVIS Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi www.jytyliitto.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Ammattiliitto Nousu ry .org www. Hidasliikkeisyys ja maltti on usein arvokasta.. 2 13. www.paperiliitto.fi Valtio on hautonut aika monta kultamunaa Suomen yritysmaailmaan
Onko hölmömpää kuin kuin tuottaa ruokaa ja lopulta viedä se roskiin. Millä tappiokierre selitetään niin, ettei oma palli heilu. Kaikki muu on p-puhetta. Leimaako köyhyys. peessa. Vihdissä toimivan K-Supermarket Vihdin kauppias . . D-leaks VIIKON SOMEVUOTO Hans Backe Petteri Orpo ” Kaikkien pitäisi herätä vapaaehtoisesti ruokahävikin vähentämiseen. Meidän kymmenen ottelun tappioputken tai sun kannatuskadon voi kuitata näin: Olen tyytyväinen joukkueeseen, peli on ok ja koko ajan kehitytään. Minulle laukaukset kohti maalia eivät kerro mitään. Kaikenlaiset. Työskennellyt 11 vuotta ruokakauppiaana . Hyvin futaa. Nythän on tulossa laki, jolla pyritään pienentämään kauppojen ruokahävikkiä. Samalla siinä autetaan ihmisiä, jotka ovat oikeasti avun tarKuis futaa. . Uskoisin, että leimaa, ja osin köyhiä varmasti myös leimataan. Minkälaiset ihmiset hakevat ilmaista ruokaa. Mutta arvioisin, että pääosin. Jakaa vanhaksi menevää ruokaa ilmaiseksi kaupassaan . . Meillä kaupassa kaikki lähti ajatuksesta, että ruokaa päätyisi mahdollisimman vähän roskiin. Tämä asia on tärkeämpi kuin sen laskeminen, vaikuttaako ilmaisen ruuan jakaminen kaupan myyntiin. Miksi ruokahävikkiä kannattaa vähentää. LOKAKUUTA 2016 ”Ruuan vieminen roskiin on maailman tyhmin asia” Maailmanparantaja TIMO LAUKKANEN . Toimitimme aikanaan ruokaa seurakunnalle, mutta se piti pakastaa. Älä yritä. KUVA JARI SOINI sitä haetaan todelliseen tarpeeseen eli ihmiset, joilla on vaikeuksia päivittäisen toimeentulon kanssa. Laukaisutilastot ovat hevonpaskaa. Harrastaa vapaapalokuntaa TEKSTI HEIKKI SIHTO . Uskon, että ihmiselle ilmaisen ruuan hakemiseen ruokakaupasta on matalampi kynnys kuin siinä, että hän lähtisi ruokajonoon. Jeesaatko kannatusasioissa. Totesimme helpommaksi, että ilmoitamme somessa, milloin meillä on ruokaa täällä kaupassa ilmaiseksi jaossa. Ei tätä enää kestä. Vaikeuttaako byrokratia ruuan jakelua Voi olla. Mielestäni tarvitaan myös asennemuutosta. Kaikkien pitäisi herätä vapaaehtoisesti ruokahävikin vähentämiseen. Vanhaksi menevän ruuan jakaminen on eettistä. Kokoomus muuten suunnittelee jalkapallon maajoukkueen lopettamista normitalkoiden, kansantalouden ja kansanterveyden nimissä. Ruuan jakamisesta saamamme palaute on ollut 99 prosenttisesti myönteistä. Tämä on heille iso asia. . 3 13. Ilmaista ruokaa on jaossa kassojen ulkopuolella, emmekä me kaupassa ole seuranneet, ketkä ruokaa hakevat
Akuutti hätä ja hiljainen kärsimys eivät lopu toi siamme sättimällä. Taksien suhteen oli suorastaan liikutta vaa kuunnella perussuomalaisten puheen Opposition ääni SATU TAAVITSAINEN Valiokunnan kokouksissa ei varmasti tule olemaan helppoa, kun sekä opposition että hallituspuolueiden kansanedustajat tykittä vät kysymyksillään ja esittävät muutostar peitaan erityisesti henkilö ja tavarakulje tusmääräyksiin. Liikennekaaren tulee saada aikaan ihmisten arkea helpottavia di gitaalisia ratkaisuja. Maailman 200 miljoonaa silvottua tyttöä ja naista ovat osa hiljaista katastrofia, jonka ratkaisuun kuuluu rajat ylittävä solidaarisuus. 4 13. He itse kritisoivat esitystä lähete keskustelussa todella paljon ja esittivät hen gästyttävän paljon kysymyksiä ja epäilyjä liikenne ja viestintäministeri Anne Bernerille. Edessämme on valtavia kriisejä, jotka vaativat meitä ottamaan kantaa, reagoi maan. Kun itsekkyys ja välinpitämättömyys lisääntyvät, kaipaan periksi antamat tomuutta ja rohkeutta näyttää hyvyys. Tässä liikennekaareksi nimetyssä kokonai suudessa kumotaan kaikki entiset liikentee seen liittyvät lait ja tehdään yksi uusi. Kirjoittaja on Solidaarisuuden toiminnanjohtaja. LOKAKUUTA 2016 VIIKON SANA » Bengt Holmström: Leikkaukset ovat älyllinen loukkaus tiedeyhteisöjä kohtaan. Moni kouluja käy nyt ihminen puntaroi, miksi Suomen pitäisi kunnioittaa kansainvälisiä sopimuksia. SDP:n eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että vanhaa lakia kumottaessa ja uutta luo taessa varmistetaan, että kuljetusalalla säi lyvät toimivat ja tasapuoliset markkinat ja minkäänlaisia porsaanreikiä ei jää har maalle taloudelle. Soini kirjoitti 17.4.2016 blogissaan: ”Perussuomalaiset ei vät hyväksy taksiliikenteen vapauttamista.” Suuret olivat puheet. Tarvitsemme kerta toisensa jälkeen raaem man herätyksen, jotta meidät saadaan liikkeelle. Asetelma kär jistyy yhteiskuntaa mädättäväksi vihapuheeksi ja äärim mäisiksi teoiksi. Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.). Eduskunnan istunnossa viime tiistaina perussuomalaiset maalailivat lain myötä tapahtuvan maaseudun tyhjentymistä tak seista, palvelun heikkenemistä, hintojen nousua ja taksiyrittäjien konkursseja. Kiinni rajat ja mielet, meillä ei ole varaa hyysätä tuntemat tomia. Vihaisen teon vastavoima on välittää ja pelastaa edes yksi tyttö silpomiselta. Saa nähdä, saadaanko tässä vielä aikaan yhteinen vastalause hallituspuolueiden kanssa heidän omaa lakiesitystään vastaan. Erityisesti mi nua hämmästyttää se, miksi hallituspuolu eiden kansanedustajat ovat päästäneet sor miensa läpi näin keskeneräisen hallituksen esityksen. Ville Ranta UUSIEN AJATUSTEN KOEPONNISTAMO Demo MIIA NUIKKA Tarvitaan rohkeutta näyttää hyvyys MAAILMA ON KOVA : pidetään me omien puolta. Mielen pitäminen avoinna toisen hädälle auttaa myös meitä itseämme. Lii kenne ja viestintävaliokunnan perussuo malainen puheenjohtaja arveli maaseudun asukkaiden olevan häviäjiä ja veti johto päätöksen, että ehkä palataan nykyjärjestel mään. Liikennekaari on torso EDUSKUNTA ALOITTI MITTAVAN kokoisen liikennelakeja koskevan paketin käsittelyn. Pahikset hyökkäävät ja hyvikset vaikenevat. Edessä on valtava urakka. Elämme mielenkiintoisia aikoja. Siis tämä linjaus jo lain lähetekeskus telussa!. Eikö heidän olisi kannattanut sorvata la kia ministerin kanssa etukäteen niin, että he olisivat olleet tyytyväisiä esitykseen, eikä päästää sitä keskeneräisenä valiokuntaan. Kuin virustartuntana leviää ajatus siitä, että ihmisoi keudet kuuluvat vain valikoiduille. Kuvioon kuuluu että pa hikset hyökkäävät ja hyvikset vaikenevat. vuoroja, vaikka tosiasiassa he ovat tässä kin kääntäneet taas takkinsa. Arvojen kiristyminen ei ole Suomessa uusi ilmiö mutta hätkähdyttää yhtä kaikki
Tätä sote-soppaa keskusta tulee kuntavaalitoreilla syöttämään kansalaisille mukitolkulla. Virossa viikonloppunsa viettävälle Harakalle Tallinna on ennen muuta perheen yhteinen koti. Hallituksen ajama maakuntauudistus sisältää valtavasti riskejä. Siitä huolimatta sote-kiinteistöt jäävät kuntien omistukseen, joita maakunnat vuokraavat ensimmäisen kolmen vuoden ajan. Lakivalmistelussa on kaavailtu 12,5 prosentin leikkausta kunnallisveroon ja vastaavan summan tilittämistä maakunnille. Demokraatin entinen päätoimittaja, uutispäätoimittaja Antti Vuorenrinne siirtyy tänään viettämään ansaittuja eläkepäiviä. Tuolla iso julkisivuun kiertyvä lohikäärme, jonka huomaamiseen tarvittiin Harakan pienen tyttären apua. 5 13. Hallituksen ajama maakuntauudistus sisältää valtavasti riskejä. KUVA JUKKA-PEKKA FLANDER JK Jyrki Katainen oli sittenkin oikeassa P ääministeri Juha Sipilän ajama maakuntahallinnon uudistus on vertaansa vailla oleva kepulainen puhallus. Aivan tornin takana, satamasta katsottuna, asuu kansanedustaja Timo Harakka (sd.) perheineen. On erittäin harmillista, ettei edellinen hallitus kyennyt viemään sote-uudistusta alkua pitemmälle. Silti sote-uudistuksen kaatuminen keskustan syliin on erittäin valitettava juttu. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 050 408 1359 TIMO HARAKAN HAASTATTELU SIVULLA 18 Kotonaan vieraalla maalla Pyhälle Olaville pyhitetty Olevisten kirkko keskellä Tallinnan vanhaa kaupunkia näkyy kauas merelle. Monille Suomessa Tallinna on fantasia paremmasta markkinataloudesta. LOKAKUUTA 2016 Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä. Kohtuullisen kummallista, eikö totta. Kirkon Tallinnan kävijöille tuttu torni oli aikoinaan maailman korkein. Tuolla on Mustapäiden veljeskunnan talo, jossa järjestivät 1400-luvulla juhliaan muualta tulleet kauppiaat. Kun Demokraatti on pyytänyt valmistelijoilta kommentteja uudistuksen onnistumisen mahdollisuuksista, kukaan virkamies ei halua omalla naamallaan kertoa tilanteesta. Valtaa viedään keskuksista maakunnille. Tämän määräajan jälkeen maakunnat päättävät siitä, mitkä kiinteistöt maa-alueineen se haluaa itselleen. Jälkiviisaana voi todeta, että edellisen hallituksen pääministeri Jyrki Katainen oli oikeassa ajaessaan Suomeen sadan kunnan mallia. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Lisäksi järjettömästä yhtiöittämisvimmasta olisi säästytty. Pieni yksityiskohta on myös se, että kuntien lainanhoitomenojen arvellaan kasvavan kuudesta prosentista yhteentoista kunnallisveron pienentyessä. Tallinna on ollut kauppiaiden kaupunki jo paljon ennen nykybisnestä ja sen voimasta nousseita lasisia toimistorakennuksia. Vahvoihin peruskuntiin nojaaminen ja kuntien välinen yhteistyö olisi aidosti tuonut synergiaetuja ja luultavasti laskenut sosiaalija terveydenhuollon menoja. Antti kuuluu siihen harvinaiseen joukkoon, joka lähtee tuuliselta päätoimittajan paikalta oman aikataulunsa mukaan. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Kävellessään kotikadullaan Harakka pysähtyy vähän väliä kertomaan tarinoita vanhankaupungin keskiaikaisista rakennuksista. Huolestuttavinta tässä kehityksessä on se, että sote-uudistuksen valmistelijatkin ovat suurelta osin kadottaneet uskonsa kustannussäästöihin ja parempiin sosiaalija terveyspalveluihin. Kunnat siis maksavat omasta pussistaan yli kymmenen prosenttia sote-kiinteistöjen menoja vaikka eivät edes vastaa sosiaalija terveyspalveluista! Suuri kysymys kuuluukin, milloin kansalaiset menettävät uskonsa Sipilän hallituksen kykyyn johtaa yhteiskunnan muutosta kohti hyvinvoivaa ja taloudellisesti menestyvää Suomea. Missään maailmassa ei ole onnistuttu samaan aikaan luomaan uutta hallinnon tasoa ja samalla säästämään kustannuksissa. Lopputuloksen voi jo nähdä ennakkoon: kuntien käsiin jää satojen miljoonien arvosta heikkokuntoisia sote-kiinteistöjä, joiden uusiokäyttö jää olemattomaksi. Kun maailman megatrendien mukaan tulevaisuuden menestys ratkaistaan suurissa kaupungeissa, suomalaisten kehitys kulkee täysin päinvastaiseen suuntaan. Yksi merkittävä kuntatalouden riski liittyy kuntien omistuksessa oleviin sote-kiinteistöihin. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Kiitämme Anttia laadukkaasta ja aatteellisesti kirkkaasta journalistisesta työstä ja toivotamme eloisia eläkepäiviä.. Sen varjolla suomalaisille syötetään häpeilemättömästi valhetta paremmista sosiaalija terveyspalveluista sekä kolmen miljardin kustannussäästöistä. Kohtaaminen TEKSTI SIMO ALASTALO . Ideologisesti liian etäiset hallituskumppanit veivät uudistukselta terän
Sitten toisessa kentässä voi olla joitakin palvelualoja ja muita aloja sekä julkinen sektori on ikään kuin ulkokehällä. En halua avata asiaa, koska ne olivat luottamuksellisia keskusteluja. 6 13. – Jos siirrytään viennille alttiiden alojen palkkajohtajuusmalliin, täytyyhän olla jokin tapa, jolla koordinoidaan, miten tämä muu porukka pysyy raamin puitteissa. Onhan se nyt jokin itsetunto muillakin kuin vientialoilla. Ihalainen on huolissaan mallinvalmistelusta. S uomen liittyessä Euroopan talousja rahaliiton (EMU) jäseneksi ja siirtyessä euroon pohdittiin, miten oman rahan poisto heijastuu talouspolitiikan työvälineistöön. Ihalainen kuitenkin olettaa, ettei tämän koulukunnan kannatus taida nyt olla suurissa kantimissa. Tämä sama ilmiö voi tarttua palkansaajapuolellekin. Ihalaisen mielestä olisi hyvä, että keskusjärjestöt, siitäkin huolimatta etteivät ne olisi enää sopijaosapuolia, rakentaisivat liitoilleen uuden mallin. Vientialat eivät saa jyrätä Vaikka EK ei enää neuvottele palkanmuodostuksesta, Ihalainen muistuttaa, että kolmikannassa voidaan yhä sopia palkkaperusteiseen sosiaaliturvaan liittyvistä asioista kuten työeläkkeistä, työttömyysturvasta ja työlainsäädännöstä. Tuskin Suomikaan ikuisesti on vain yhden prosentin kasvussa. Tämän takia keskusjärjestöt ovat pystyneet tämän asian klaaraamaan niin, että on saatu yhteisiä ratkaisuja aikaan. – Jos arvioni on oikea, työnantajapuolella muun muassa kiky-sopimus aiheutti sen verran karrelle menoa, että työnantajien keskusjärjestöille ei annetakaan enää valtakirjaa keskustella uuden mallin konseptista. – Totta kai se vaikuttaa palkansaajapuoleenkin, ettei keskusjärjestötasoisia palkanmuodostusratkaisuja enää tehdä. Hän muistuttaa, että muillakin on oikeus pysyä palkkakehityksessä mukana. 1960-luvun lopulta alkaen on tehty lähinnä laajoja työmarkkinaratkaisuja. Näiden kahden yhteensovittamisen tarve on vain kasvanut, entinen SAK:n puheenjohtaja, Kataisen ja Stubbin hallituksen työministeri, kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) sanoo. Hallituksen suunnalta on useampaan kertaan kysytty arvioita, mikä olisi järkevää ja mikä ei. – Nämä asiat toivon mukaan jäävät keskusjärjestöjen tehtäväksi. Ihalaisen mielestä on perusteltua, että kilpailulle avoin sektori määrittelee palkankorotuksen peruslinjan. Nyt Elinkeinoelämän keskusliitto on kuitenkin ilmoittanut, ettei se enää neuvottele keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja. EK:ssa on kiky-närästyksen ohella nähtävissä myös pidemmän aikavälin jännitteitä. Siitä varoittaisin. – Työmarkkinakokemus ja ennen kaikkea työmarkkinajärjestöjen sielunelämän tuntemusta ei ehkä ole ollut sitä luokkaa kuin toivoi. Työmarkkinapolitiikan tekemisen tavat ovat murroksessa. Sen pitäisi olla jo hiottuna syksyä 2017 ajatellen. Ihalainen ottaa paperin ja alkaa piirtää ympyröitä. – Koordinaatiota puoltaa sekin, että jos avoin sektori on vetänyt linjan, on siitä menty kahta puolta ohi. – Ettei tulisi väärää kuvaa, kyllähän järjestöt itse ovat vastuunsa ottaneet ja sopineet. Eihän sellainenkaan malli kestä pitkään, jos joku ottaa vastuuta linjan vetämisestä ja sitten se ohitetaan. Se alkaa ihmisoikeuksien kiistämisestä. LOKAKUUTA 2016 Keskitetty ei jää arkkuun lepäämään P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Tytti Tuppurainen: On aika ymmärtää, ettei väkivalta ilmesty tyhjästä. Myös järjestöistä on oltu yhteydessä konkariin. Hallituksen konsultti Julkisuudessa on kerrottu, että Sipilän hallitus on käyttänyt Ihalaisen työmarkkinatuntemusta apunaan. – Niin paljon kuin tapaa sopia on kritisoitukin ja sen ruumisarkkuun on pitkin historiaa nauloja laitettu, siihen on palattu, Ihalainen sanoo. Ruotsissa, josta liittokohtaiseen ja vientivetoiseen Suomen malliin on haettu oppia, aaltoliike käy jo toiseen suuntaan. Keskusjärjestöillä voisi olla tässä luonteva rooli. Tiettyyn mittaan olen yrittänyt näkemyksiä kertoa, tai varoitella jostakin, mitä ehkä ei kannattaisi tehdä alun epäonnistumisen jälkeen, Ihalainen sanoo. Keskusjärjestöillä on myös roolinsa euroop palaisessa edunvalvonnassa. Eivät yksittäiset liitot luontevasti pysty kaikkia palkansaajia koskevia työlainsäädäntöön tai palkkaperusteiseen sosiaaliturvaan liittyviä neuvotteluja käymään. Hiljattain syntynyt kilpailukykysopimus on eri vaiheittensa jälkeenkin hyvä esimerkki sopimisen kulttuurista. Ihalainen on huolissaan, että suomalainen sopimusyhteiskunta eli työmarkkinajärjestöjen yhteistyö voidaan hukata. Mitä hallituksen piiristä tulleet kysymykset ovat kertoneet kysyjistään. Johannes Ijäs Demokraatti. Hän on puhunut taklaajajoukkueesta ja yhteistyötä hakevasta taitojoukkueesta, muttei halua yksilöidä EK:n sisäisiä voimia. Ja kuvitellaan, että tässä ei mitään yhteistä koordinaatiota tarvita, että tämä menee nätisti. – Jäljelle jäivät finanssija budjettipolitiikka sekä työmarkkinapolitiikka, koska palkanmuodostus on olennainen osa talouspolitiikkaa. Keskitetty ei jää arkkuun lepäämään Lauri Ihalainen uskoo, että keskityillä työmarkkinasopimuksilla on Suomelle vielä paljon annettavaa. EK:n sisällä on Ihalaisen silmissä erilaisia voimatekijöitä, maltillisia ja vähemmän maltillisia. Ihalainen muistuttaa, että siellä keskusjärjestöt joutuivat jo viime kierroksella vahvempaan rooliin koordinaation aikaansaajina. – Siellä helposti ajatellaan, että on uuden sopimusmallin sisärengas eli vientialat. Jatkossakin hän näkisi keskusjärjestöillä sopijaroolin sijaan koordinaatiotehtävän. Sopijasta koordinoijaksi Suomessa valmistaudutaan uuden sopimusmallin rakentamiseen, missä vientiteollisuuden työntekijäja työnantajärjestöt neuvottelevat palkkaratkaisusta ensin ja muut alat seuraavat perässä
ma 17.10. Isovanhempien päivää vietetään lauantaina 15.10. Aiheesta luennoi professori emeritus Seppo Hentilä Työväenliikkeen kirjastossa. Viikon tärpit Keskitetty ei jää arkkuun lepäämään ” Onhan se nyt jokin itsetunto muillakin kuin vientialoilla.” Anna-Liisa Blomberg. KUNNIA ISOVANHEMMILLE Vanhusja lähimmäispalvelun liitto palkitsee Vuoden isovanhemman. Terveiset Euroopasta tuo europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari ja eduskunnasta kansanedustaja Tytti Tuppurainen. Juhlapuhujana on SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. su 16.10. LOKAKUUTA 2016 Keskitetty ei jää arkkuun lepäämään Tytti Tuppurainen: On aika ymmärtää, ettei väkivalta ilmesty tyhjästä. pe 14.10. Se alkaa ihmisoikeuksien kiistämisestä. SIIKAJOELLA JUHLITAAN Siikajoen työväenyhdistys Taisto juhlii 110-vuotista taivaltaan. 7 13. VAARAN VUOSIA Studia Generalia -luento ”Kun Suomen työväenliike suistui raiteiltaan 1916–1917”
Sopimukset ja niiden kirjoitusasu näyttelivät hänen mukaansa tärkeää roolia kriisin muodostumisessa. Lepakoita poliitikon vintillä Nobelisti on ollut oikeassa paikassa oikealla hetkellä Lehtikuva / Jussi Nukari Bengt Holmströmin mukaan Suomessa on paljon hyvää taloustieteen tutkimusta, vaikka tilanne on koulutusleikkausten vuoksi hankala. Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO. Ilman sitä euron populistit johdattavat meidät tuhohyönteisten kuluttamalle kiinalaiselle pellolle. ” Kannustimet ovat tärkeä osa ihmisten käyttäytymistä.” Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA SIMO ALASTALO tuottaja simo.alastalo@ demokraatti.fi P olitiikassa on aina tarvittu asiantuntijoita. Ahlströmin (nykyinen Ahlstrom) palveluksessa valmistuttuaan Helsingin yliopistosta. Lehdissä on seurattu hallituspuolue perussuomalaisia ja räjähtävien lepakoiden arvoitusta. Ja erityisen kipeästi heitä olisi tarvittu silloin, kun päätettiin pärjätä ilman. Tuulivoiman haitallisiksi väitetyt infraäänet ovat sellaista poliittista huttua, että muun muassa tolkulliseksi tiedetty eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho (ps.) on joutunut välttelemään asian kommentoimista. – Jos ihmisiä ei saa motivoitumaan, ei yritysmalleistakaan ole paljoa iloa. Kahdeksan miljoonan Ruotsin kruunun eli noin 830 000 euron suuruinen palkinto tuli sopimusteoriaan liittyvistä tutkimuksista. Jos haluamme tietää, onko jokin vaihtoehto toimiva, asiantuntijat voivat ottaa siihen kantaa tutkimustietoon nojaten, jolloin kaksi plus kaksi pysyy neljänä vaikka viisi tuntuisi poliittisesti paremmalta vastaukselta. Asiantuntemus on syvimmiltään poliittisesti neutraalia. Vasta työelämässä kehittyneet ajatukset ja stipendivuosi Yhdysvalloissa Stanfordin yliopistossa veivät hänet taloustieteen pariin. Holmström jakaa palkinnon yhdysvaltalaisen taloustieteen professorin Oliver Hartin kanssa. Poliitikoilta asiantuntijoiden kuuleminen edellyttää vaivannäköä. LOKAKUUTA 2016 Poliitikoilta asiantuntijoiden kuuleminen edellyttää vaivannäköä. Tuore nobelisti ei ollut alun perin edes opiskellut taloustiedettä vaan matematiikkaa, teoreettista fysiikkaa ja tilastotiedettä. Esimerkkejä on lukemattomia aina Kiinan suuren harppauksen aikaisesta varpusjahdista 1930–40-lukujen arjalaiseen fysiikkaan. Holmström työskentelee Massachusetts Institute of Technology (MIT) -yliopistossa Yhdysvalloissa. Voi sanoa, että se oli oikean suuntainen ajatus. Yhtiö yritti rakentaa strategisia malleja yrityksen oikean päätöksenteon tueksi. Viime vuodet Holmström on pohtinut enimmäkseen finanssikriisiin ja sen syntyyn liittyviä kysymyksiä. Saksassa kokeillun arjalaisen fysiikan taival jäi lyhyeksi, koska paatuneimmankin kansallissosialistin oli vaikea suhtautua vakavasti ajatukseen Einsteinin suhteellisuusteorian hylkäämisestä. On ollut tuuria, että on ollut oikeassa paikassa oikealla hetkellä, Nobel-palkinnon saanut taloustieteen professori Bengt Holmström sanoi STT:lle. – Tässä maailmassa on monta taloustieteilijää, jotka voivat palkinnon saada. 8 13. Holmströmille selvisi varhain, että kannustimet ovat tärkeä osa ihmisten käyttäytymistä. Maon masinoima varpusten joukkosurma lisäsi tuhohyönteisten määrää katastrofaalisesti Kiinan pelloilla. Työmies Putkosen Tuumaustunnilla esiintyneet kokemusasiantuntijat korostivat, etteivät ole tutkijoita ennen kuin ”kumosivat” tutkimustietoa itse tekemillään mittauksilla. Holmström kertoo kiinnostuneensa sopimuksiin liittyvistä kannustimista ja ihmisten käyttäytymisestä työskennellessään teollisuusyhtiö A
Teollisuuden alamäki jatkuu Teollisuuden uusien tilausten arvo oli elokuussa 12,6 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Se on saanut neljän risteilijän tilaukset kuukauden aikana. Luonnoksen mukaan uudistus toteutettaisiin kahdessa vaiheessa vuosina 2019 ja 2021. Siinä esimerkiksi vammaiselle ihmiselle myönnettäisiin sote-palveluihin henkilökohtainen budjetti. Toimet voivat johtaa arviolta 220 työntekijän irtisanomiseen. Toisessa vaiheessa vuonna 2021 valinnanvapaus laajennettaisiin myös erikoissairaanhoitoon. Haatainen: Eduskunta voi perua hoitajaleikkaukset Eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) esittää, että eduskunta peruu hallituksen kaavailemat 70 miljoonan euron leikkaukset vanhusten hoitoon. Jussi Nukari. Metalliteollisuudessa tilaukset laskivat vuoden takaisesta 19,6 prosenttia. Jaatisen mukaan muokkaaminen olisi jälleen yksi esimerkki poliittisen päätöksenteon ennakoimattomuudesta. Hallitus on jo antanut tuesta esityksen eduskunnalle. Vaasan taikina ei nouse Leipomoyhtiö Vaasan aloittaa yt-neuvottelut, jotka koskevat noin 670 henkilöä. Haataisen mukaan hallituspuolueiden riveissä on selvästi tahtoa tehdä muutoksia hallituksen suunnittelemiin säästöihin. Laskua selittää suurelta osin edellisen vuoden vastaavan jakson tilausten poikkeuksellisen korkea arvo, jonka taustalla oli muun muassa telakkateollisuuden tilaus. Lisäksi henkilökuntaa saatetaan osa-aikaistaa tai lomauttaa. Ensimmäisessä vaiheessa otettaisiin käyttöön myös henkilökohtainen budjetti. Tilanne on yhtiön mukaan ennätyksellisen hyvä. Vuoden takaista enemmän uusia tilauksia saivat paperi-, tekstiilija kemianteollisuus. Erityisesti astma ja poskiontelotulehdus ovat hälyttävän yleisiä. Sote-palveluiden valinnanvapaus tullee vaiheittain Sosiaalija terveyspalvelujen valinnanvapausuudistuksesta on julkistettu virkamiesten valmistelema luonnos. Syynä ovat tuotannolliset ja taloudelliset syyt sekä toiminnan sopeuttaminen. Tutkimuksen mukaan sosiaalija terveysalan työntekijät oireilevat selvästi enemmän kuin muu väestö. Takaisin eduskunnan penkille murjomaan kommenttejaan, sillä valtiomiestä hänestä ei tule tekemälläkään.” Eero von Hellens ”Jotenkin käy sääliksi Matti Putkosta, joka ei ymmärrä olevansa ihan kuutamolla. Jeremy Corbynin johdolla Labourin jäsenmäärä on kasvanut merkittävästi, mutta samalla sen valtakunnallinen kannatus on vajonnut kauas konservatiivien taakse. Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) sanoi Helsingin Sanomille lauantaina, että osa tukeen varatuista rahoista voitaisiin käyttää energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian innovaatiotukeen. Haatainen arvioi, että vanhusten hoivan leikkausaikeet tulivat monelle hallituspuolueiden kansanedustajille kuluneella viikolla yllätyksenä. Blairin mukaan vasemmistolainen Corbyn ei nouse pääministeriksi, koska hänen politiikkansa ei toimi. Hänellä ei ole minkäänlaista tietämyst,ä kuinka valtava melun mitta tuo lukema on.” Esko Saariaho ”Jos ongelmia ei ole niin miksi asiaa ei saisi tutkia perusteellisesti?” Ismo Takamatka ”Palkkoja ja sosiaaliturvaa heikentämällä saa Nobelin palkinnon. Virkamiehet ehdottavat myös, että käyttöön otettaisiin asiakasseteli. Koko juttu käy häntä ja hänen tällä kertaa edustamansa puoluetta vastaan.” Raija Toivonen ”Putkonen puhuu 200 desibelin melusaasteesta. Tilastokeskuksen mukaan tilaukset ovat laskeneet yhtäjaksoisesti vuoden. ”Soinin todelliset kyvyt ovat paljastuneet ja vahvistuneet tämän hallituskauden aikana. 9 13. Tehy vaatii kansallista korjausohjelmaa Turun yliopisto on tehnyt laajan tutkimuksen sosiaalija terveysalan toimipisteiden sisäilmasta yhteistyössä sosiaalija terveysalan ammattijärjestö Tehyn kanssa. Ensimmäinen vaihe tulisi voimaan vuonna 2019. Blair miettii paluuta politiikkaan Britannian entinen pääministeri ja työväenpuolue Labourin puheenjohtaja Tony Blair sanoo olevansa niin huolestunut maansa ja puolueensa tilasta, että pohtii jopa paluuta politiikkaan. Laivanrakennus on Suomen teollisuuden veturi Telakkayhtiö Meyer Turku on allekirjoittanut aiesopimuksen kahden uuden risteilijän tilauksesta yhdysvaltalaisen Royal Caribbean Cruises -varustamon kanssa. Laivat toimitetaan vuosina 2022 ja 2024. Suunnitelmat saattavat johtaa leipomotoiminnan lopettamiEDELLISEN VIIKON PUHEENAIHEISIIN LUKEUTUIVAT MUUN MUASSA PROFESSORI BENGT HOLMSTRÖMIN TALOUS-NOBEL, TIMO SOININ ESITYS ELÄKETURVASTA ÄIDEILLE, JOKA ON OLLUT LAKINA VOIMASSA JO 11 VUOTTA, JA PERUSSUOMALAISTEN TAISTELU TUULIMYLLYJÄ VASTAAN. Telakan tilauskirja ulottuu nyt vuoteen 2024. Silloin jokainen voisi valita itse perustason hoidon ja suun terveydenhuollon palveluntuottajan. LOKAKUUTA 2016 Metsäteollisuus kyllästyi hallituksen vatulointiin Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Timo Jaatinen pitää erikoisena, jos hallitus muokkaa esitystään raskaan teollisuuden päästökauppatuesta. Yhtiö kertoo tiedotteessa, että laivoissa otetaan käyttöön useita innovaatioita, kuten polttokennoteknologiaa energianlähteenä. Kyselyyn vastasi 13 560 tehyläistä. Koska mietitään tavallisen heikkotuloisen ihmisen motivaatiota, vai onko sillä väliä, jos vaikka pakolla saa väännettyä ihmisen töihin.” Tapani Lehto Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT RANE AUNIMO seen Tampereella, Kuopiossa ja Seinäjoella
Innovaatioita syntyy Suomessa juostaan bisnesmuotien perässä muita herkemmin. LOKAKUUTA 2016 Hyvä, paha valtion omistus V altion omistusta valtionja muista yhtiöistä aiotaan kutistaa 1,5 miljardin euron edestä. Ehkä tärkeintä onkin valtion ja samalla kansalaisten köyhdyttäminen riisumalla valtio tuloa tuottavista yhtiöomistuksista. – Suomella tätä viisautta ei ole ollut. – Valtiolla on vielä huomattavia omistuksia Fortumista, Nesteestä, Sammosta ja Metsosta. Yleensä valtionyhtiöt ovat tuoneet markkinoille tarvittavaa kilpailua ja. – Harmaina ja hitaina pidetyt valtionyhtiöt kuten Televa ovat tuottaneet innovaatioita, joista yksityinen sektori on hyötynyt, Televan tapauksessa Nokia. Viime aikoina uusia innovaatioita on tullut mm. Fortumista valtion omistuksessa on 50,8 prosenttia, Nesteestä 50,1 prosenttia. Ne maksavat hyvää osinkoa. Outokummun tapauksessa saatiin kansainvälinen kuparikartelli rikki. Fortumilta ja valtion osaksi omistamilta Metsolta ja Kemiralta. Kuisman mukaan ajatus on perusteeton. Ruotsi on pitänyt mm. Osa suomalaisista oikeistopoliitikoista katsoo, että valtion omistus on lähinnä omistuksen säilömistä. Suomi toimii Kuisman mukaan toisin kuin Ruotsi, Norja ja Yhdysvallat. Miksi niistä pitäisi päästä eroon. Lisäämässä kilpailua Valtionyhtiöiden plussaksi voidaan laskea, että ne ovat purkaneet kartelleja. 10 13. Kuisman mielestä olisi paikallaan tutkia, kuinka paljon kvartaalitalouden paineissa toimivat voittoisat yksityiset yritykset tuottavat innovaatioita. Vattenfallin kokonaan valtion omistuksessa, Norja Statoilin. – Se nyt on vaan tyhmää myydä hyvin tuottavaa omaisuutta, Kuisma sanoo. Usein ne hankkivat innovaatioita keksineitä yhtiöitä omistukseensa. – Ruotsalaiset ovat liike-elämässä vuosisatoja kokeneempia, vähemmän sinisilmäisiä ja he ymmärtävät oman etunsa, Kuisma toteaa. Kuisma on Suomen ja Pohjoismaiden historian professori. Rahat hallitus haluaa käyttää kärkihankkeisiinsa. Hän on tutkinut 1980-luvulta lähtien talousja yrityshistoriaa. Valtion perustamat ja valtion omistukseen päätyneet yhtiöt ovat tuottaneet valtiolle hyvää osinkotuottoa. Professori Markku Kuisma Helsingin yliopistosta pitää irtaantumispolitiikkaa omituisena
Meillä odo tetaan, että valtio tulee avuksi. – Pahin epäonnistumisen riski oli, kun Outokummun te rästehdas perustettiin Tornioon 1970luvulla asiantuntijoiden lausunnoista huolimatta. LOKAKUUTA 2016 ” Valtionomistusta pidetään pahana paitsi silloin, kun valtion pitää pelastaa yksittäisiä yrityksiä.” pitää vähän auttaa. – Muualla valtio voi vaatia ison yhtiön pilkkomista, kun konkurssi uhkaa. Kun markki nat eivät ratkaise ongelmaa, sitä. Valtionyhtiöiden moititaan tuottavan huonosti. Kun tuotteet ovat olleet hyviä, osakekurssit ovat nousseet. Pankkien pelastamisessa kyse oli koko yhteiskunnan toimi vuuden varmistamisesta. Se on myynyt pois halvalla, huonoon aikaan ja ostanut liian kalliilla turhia tuotteita. Birgitta Suorsa UP Em ili e U gg la Valtion omistuksessa olevien yritysten hallinnointi ja tavoitteet (Kun suunniteltu kehitysyhtiö on perustettu. – Valtio voi laajentaa omis tuksiaan tarpeelliseksi katso mallaan tavalla. Valtion ei kannata Kuisman mielestä luoda omistuksilleen keinotekoisia, ideologisia es teitä. – Jos hanke täyttää selkeän ja konkreettisen tarpeen, luo markkinoille kilpailua ja moni puolistaa talouden dynamiik kaa, miksei valtiokin voisi olla mukana, Kuisma pohtii. Tavallaan valtio toimii markkinatalouden turvaverk kona. Valtio hankki siitä 15 prosentin osuuden. Kuisma muistuttaa, että 1900luvun valtionyhtiöt oli vat lähes kaikki startupyrityk siä sekä innovatiivisia kasvun ja rakenneuudistuksen gene raattoreita. Yritykset kokonaan tai osittain valtion omistuksessa.) SOLIDIUM KEHITYSYHTIÖ Elisa Kemira Metso Outokumpu Outotec Sampo SSAB Stora Enso Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Telia Company Tieto Valmet “ Pitkäjänteinen arvon kasvattaminen suomalaisessa omistuksessa” Altia Arctia (49,9 %) Ekokem Kemijoki Neste (16,7 %) Nordic Morning Posti Group (49,9 %) Raskone Vapo “ Tase töihin” VALTIONEUVOSTON KANSLIA Arctia (50,1 %) Boreal Kasvinjalostus Finavia* Finnair Finnpilot Pilotage* Fortum Gasum Leijona Catering Meritaito Motiva Neste (33,4 %) Patria “ Omistajaohjaus” * Ministeriöistä siirrettävät Posti Group (50,1 %) Suomen ilmailuopisto* Suomen lauttaliikenne Suomen Siemenperunakeskus Suomen Viljava Tapio Uusi rahapeliyhtiö* VR Lähde: Valtioneuvoston kanslia siten kirittäneet yksityisiä yri tyksiä parempiin suorituksiin. – Useimmiten valtion omistus on kuitenkin ollut elintärkeä ja äärimmäisen hyödyllinen. Kuisma naurahtaa, että val tionomistusta pidetään pahana paitsi silloin, kun valtion pitää pelastaa yksittäisiä yrityksiä. Tuorein pelastusoperaatio on Talvivaara. Huonoina aikoina vakaa omis tus on varmistanut, että yh tiössä on voitu kehittää uusia innovaatioita. – Voitot jäävät yksityisille, mutta tappiot sosialisoidaan valtiolle. Perustetaan valtionyhtiö, Kuisma esittää. Suomessa toimitaan turhan va rovaisesti. Omistuspohja vakauttaa Valtio on Kuisman mukaan ollut teknisesti katsoen huono omis taja. Nykyiset startupit eivät hänen mukaansa lähtö kohtaisesti tarvitse valtion si joituksia. Vakaa omis tuspohja on kuitenkin taannut helpommat luotot, eivätkä nur kanvaltaukset ole onnistuneet. – Esimerkiksi Elisan pelasta misella valtio sai takaisin onnet tomasti menettämänsä verkko yhteydet, Kuisma sanoo. Tällaista kilpailua sekä innova tiivisuutta tarvittaisiin Kuisman mukaan nyt pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoille. Yksityiset yhtiöt eivät rat kaise ongelmaa, koska niille on fiksua pitää uusien asuntojen hinnat korkealla. Yhtiöiden pelastus Toisinaan valtio on tullut mu kaan omistajaksi, kun osaami nen tai jokin toimiala on ha luttu pitää kotimaisessa omis tuksessa. – Pitäisi tuottaa riittävästi kohtuuhintaisia vuokraasun toja. 11 13. Tulok sena oli kirkas teollinen kruu nunjalokivi, alallaan yksi maa ilman parhaista, Kuisma huo mauttaa
Paatero muistuttaa, että osa valtionyhtiöistä tuottaa lakiin perustuvia palveluita. Sipilän perusteluihin kuuluvat työllisyyden ja talouskasvun edistäminen. Valtion yhtiöomistus sijoitetaan kolmeen koriin: Valtioneuvoston kansliaan, Solidiumiin ja uuteen sijoitusyhtiöön. Tarkoituksena vahvistaa eduskunnan roolia ja tuoda omistajapolitiikkaan pitkäjänteisyyttä yli hallituskausien. Esikerkiksi teollisen internetin kehittämiseksi vedettiin kaapeli Saksasta Suomeen. Nesteestä ja Vaposta valtioneuvoston kansliaan jää 33,4 prosenttia ja loput osoitetaan kehitysyhtiöön. – Yksityiset yritykset eivät lähteneet sitä tekemään, joten valtio otti aloitteen. Holding-yhtiö Solidium Solidium Oy on Suomen valtion omistama sijoitusyhtiö, jolla on nettovaroja n. Sitä tarvittiin hoitamaan konkurssiin menneeltä SKOP:ilta hankittua osakesalkkua. Valtiota on tarvittu teollisen perustan rakentamisessa. Arctian ja Posti Groupin osakkeista on tarkoitus jättää 50,1 prosenttia valtioneuvoston kansliaan ja siirtää loput kehitysyhtiöön. Hän näkee valtion lähinnä markkinoita sotkevaksi häiriköksi, jonka toiminnasta aiheutuu julkisen edun sijaan pelkkää haittaa. Itse hän on jyrkästi toista mieltä. Valtio – markkinahäirikkö vai mahdollistaja Solidumin hallituksen entinen puheenjohtaja Heikki Bergholm, näkee (Helsingin Sanomat 05.10, ettei valtion tulisi avoimessa taloudessa sijoittaa yhtiöihin, kuin korkeintaan poikkeustapauksissa. Tavallaan valtio toimii markkinatalouden turvaverkkona.”. Valtion munat kolmeen koriin Valtion omistamien yhtiöiden arvo on Suomessa Euroopan suurin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtion omistuksista on määrä tehdä yhteiskunnan aktiivisen uudistamisen apuväline. Valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksen salkun yhtiöt tilittivät Suomen valtiolle 4,8 miljardia euroa vuonna 2015. N iistä voidaan luopua, kun muita toimijoita tulee mukaan. – Tämä ei kuulosta miltään muulta kuin myyntiaikeilta. Paatero muistuttaa, ettei valtion tarvitse välttämättä olla alulle panemissaan yhtiöissä mukana maailman tappiin. Valtio mahdollistajana Valtiolla on Paateron mielestä tärkeä rooli mahdollistajana. Alexander Stubbin (kok.) hallituksessa omistajaohjauksesta vastanneelle Sirpa Paaterolle (sd.) Bergholmin näkemyksissä ei ole mitään uuta. Solidiumin hallintaan siirtyivät 2008 valtion ei-strategiset omistukset. Jotakin uutta Uuden perustettavan kehitysyhtiön salkkuun laitetaan yhtiöt, joiden tase on määrä laittaa töihin. Sipilän suunnitelman mukaan valtioneuvoston kanslian yhteyteen perustetaan parlamentaarinen neuvottelukunta käsittelemään neuvoa antavasti valtion yhtiöomistusten toimintapolitiikkaa. 6,7 miljardin euroa (kesäkuu 2015). – En myöskään oikein ymmärrä koko kehitysyhtiön mielekkyyttä. Miten voidaan jokin yhtiön jakaa kehitettäväksi kahteen paikkaan. Yhtiöt voivat olla tärkeitä myös Suomen huoltovarmuuden kannalta. Valtioneuvoston kanslian ja osin muiden ministeriöiden salkussa ovat strategiset yhtiöt, joilla on yhteiskunnallisia ja liiketaloudellisia tavoitteita. Se selittyy pitkälle Suomen pääomaköyhyydellä. Cajanderin näkemykselle. Outo kehitysyhtiö Paatero pitää outona, ettei hallituksen suunnitelmia kehitysyhtiön perustamisesta ole kuulunut mitään suunnitelman julkistamisen jälkeen. Hän halusi valtiolle tuloja huojentamaan kansalaisten verorasitusta. LOKAKUUTA 2016 Tase töihin! Toukokuussa Juha Sipilän (kesk.) hallitus linjasi valtion omistajapolitiikkaa. Syksyllä Sipilä ilmoitti, että valtionyhtiöiden myyntivoitoilla rahoitetaan hallituksen kärkihankkeita. – Valtiolla on iso rooli tulevaisuudessakin, ensinnäkin strategisten omistusten kautta ja osana elinkeinopolitiikkaa. On myös tyhmää hävittää tuottavaa omaisuutta. Tavoite on sukua 1930-luvun pääministerin ja metsähallituksen johtajan A. Sijoitusyhtiön tehtävänä on vahvistaa ja vakauttaa kotimaista omistusta kansallisesti tärkeissä yrityksissä ja kasvattaa pitkäjänteisesti omistusten taloudellista arvoa. K. Ilmeisesti tämän salkun yhtiöiden myynnillä rahoitetaan hallituksen kärkihankkeita. Solidiumin perusti Suomen Pankki pankkikriisin myllerryksessä 1991. – Tase töihin, pääministeri julisti. Näin on määrä tapahtua Arctian, Posti Groupin, Vapon ja Nesteen kohdalla. 12 13. Kari Leppänen UP ” Voitot jäävät yrityksille, mutta tappiot sosialisoidaan valtiolle
Presidentti Kekkosen ja punamultahallitusten kantava ajatus oli vahvistaa Suomen teollista kehitystä valtionyhtiöiden avulla. Kekkosen ja vasemmiston teollisuuspolitiikkaa Yksityinen liike-elämä suhtautui poliittisine edustajineen vieroksuen valtiolliseen teolliseen toimintaan. K. Paasikiven johtama ”pankkiirisenaatti” osti norjalaisen pörssiyhtiön W. Suomessa kärjessä kulki metsäteollisuus, mutta myös metalliteollisuudella oli merkittävä sija. Saksa tuki Suomen sisällissodassa valkoista armeijaa maihinnousulla ja sai väkivahvan vaikutusvallan kaikkeen mitä Suomessa tapahtui aina ensimmäisen maailmansodan loppuun asti. Valtion omistama Outokumpu synnytti yhden kansainvälisesti merkittävimmistä metallurgisista innovaatioista, liekkisulatuksen. Oli tarpeen kiihdyttää maan sähköistystä ja teollista kehitystä. Kysymys oli puolen miljoonan hehtaarin metsäomaisuuden ja suurten vesivoimavarojen pelastamisesta kansalliseen omistukseen. Suurpääoma keskittyi metsäteollisuuteen, josta oli luvassa vientituloja. Maatalouden modernisointia auttamaan perustettiin rikkihappoja superfosfaattitehtaat, sittemmin Kemira. Valtiollinen teollisuus oli merkittävässä roolissa. Suomi mukaan nousubuumiin Toisen maailmansodan jälkeen Eurooppa jälleenrakennettiin ja maailmatalous kukoisti. Valtionyhtiöt ja osuustoiminnalliset yritykset muodostivat vastavoiman yksityisille finanssileireille. Sen tehtävä oli hyödyntää Pohjois-Suomen metsävaroja, joista merkittävä osa kuului ja kuuluu yhä valtion omistukseen. Kansallinen etu Valtion aktiivisuus talouselämässä selittyi kansallishenkisyydellä ja maan pääomaköyhyydellä. LOKAKUUTA 2016 Valtionyhtiöiden esihistoria ” On myös tyhmää hävittää tuottavaa omaisuutta.” Suomen valtion teollisuuspolitiikan ensi askeleet otettiin heti itsenäisen Suomen alkutaipaleella 1918. Siinä nähtiin valtiososialismia ja vaara vapaalle markkinataloudelle. J. Poliittisesti keskustavasemmistoon nojautunut valtiollinen teollisuuspolitiikka muodosti vastapainon yksityiselle suurelle ja pienemmällekin pääomalle. Euroopan mittakaavassa merkittävää malmiesiintymää haluttiin hyödyntää kotimaisen metalliteollisuuden hyväksi ja puolustusteollisuuden vahvistamiseksi. 13 13. Valtio halusi vahvistaa teollisen kehityksen perustaa toimialoilla, joihin markkinavoimien rahkeet eivät riittäneet. Neste Oy käynnisti öljynjalostuksen 1950-luvulla, 1960-luvulla Rautaruukki aloitti teräksen jalostuksen. Markku Kuisman mukaan todellinen syy oli keisarillisen Saksan vaatimus torjua Englannin vaikutusta Suomen metsäteollisuudessa (Suomen poliittinen taloushistoria 1000–2000, Siltala 2009). Ne eivät voineet eivätkä halunneet hajottaa resurssejaan uuteen perusteollisuuteen. 1920-luvulla valtion painoa metsäpolitiikassa vahvistettiin perustamalla Veitsiluodon saha (1922). Siitä tuli muutamassa vuosikymmenessä kuparisulatuksen päämenetelmä maailmassa. Imatran koski valjastettiin sähkön tuotantoon valtiollisen yrityksen voimin. Gutzeitin osa-enemmistön Suomen valtiolle. Suomi pääsi vahvasti mukaan talouden nousubuumiin. Outokummun kuparikaivos hankittiin kokonaan valtion omistukseen. Konepajayhtiö Valmet koottiin valtion asepajoista sodan jälkeen. Kari Leppänen UP. Sisällissodanjälkeinen ”tynkäeduskunta” hyväksyi kaupan edellyttämät lainavaltuudet, kun teollisuuspoliittista operaatiota perusteltiin itsenäisen Suomen metsäja vesivoimavarojen suojelemisella ”ulkomaisten rahapiirien” saalistukselta
El Pais-lehden mukaan pitkittyneesessä hallituskriisissä tapahtui myönteinen käänne, kun työväenpuolueen puheenjohtaja Pedro Sánchez erosi tehtävästään. Espanjan sosialistipuolue palasi neuvottelupöytään Espanjan sosialistipuolue (PSOE) on käynnistänyt uudelleen neuvottelut väliaikaishallitusta johtavan konservatiivisen kansanpuolueen (PP) kanssa. Teen parhaillaan Euroopan parlamentissa tätä työtä, ensimmäistä lainsäädäntövastuutani! Komissio ehdotti liian korkeita tukkuhintoja, minä lakiesityksessäni paljon matalampia. Entäpä ne, jotka eivät lomaile ulkomailla. Simo Alastalo Demokraatti Tervemenoa lomalle, muistakaa soittaa kotiin! K uinka paljon suomalainen maksaa puheluista tai nettisurffailusta kännykällä ensi kesän Espanjan-lomalla. Todennäköisesti saman verran kuin puheluista tai surffailusta Suomessa. Ulkomaalaiset operaattorit veloittavat suomalaisen matkailijan roamingista suomalaisia operaattoreita – ja päinvastoin. Myös kuluttajajärjestöt Suomessa ja Euroopassa ovat olleet tyytyväisiä verkkovierailumaksujen poistumisesta. Uutistoimisto Reutersin haastatteteleman turkkilaisen virkamiehen mukaan koko 900 kilometrin rajan kattavan muurin olisi määrä olla valmis helmikuussa. Seuraavaksi alkavat neuvottelut, ensin parlamentin sisällä ja sitten komission ja neuvoston kanssa. LOKAKUUTA 2016 EUROPARLAMENTAARIKKO KERTOO KUULUMISET BRYSSELISTÄ. Meppi pitkätossu MIAPETRA KUMPULA-NATRI miapetra.kumpula-natri@ ep.europa.eu Sosialidemokraatit tappiolla Liettuassa Liettuassa oppositio löi hallitsevat sosiaalidemokraatit parlamenttivaalien ensimmäisellä kierroksella. Roaming-maksujen poistumisesta on tullut hyvää palautetta erityisesti nuorilta. CNN:n kyselyssä 57 prosenttia katsojista piti Clintonin esiintymistä parempana. Vaalien toinen kierros järjestetään kahden viikon kuluttua. Turkin rakentama muuri valmistumassa Turkki on pyrkinyt patoamaan laittomia rajaylityksiä sotaakäyvästä Syyriasta rakentamalla maiden rajalle massiivista muuria. EU on luvannut poistaa verkkovierailumaksut kuluttajilta vuoden 2017 kesällä. Olen luottavainen parlamentin suhteen, mutta neuvostossa jäsenmaiden kesken kannanmuodostus on jumissa. Kolmas ja viimeinen suora tv-väittely järjestetään keskiviikkona 19. Nato-kumppanit ovat painostaneet Turkkia estämään laittoman rajaliikenteen islamilaisen valtion hallitsemille alueille. Kun tukkuhinta saadaan tarpeeksi alhaiseksi, ei se merkittävästi haittaa suomalaisia operaattoreita, eikä hintoja tarvitse nostaa. Sosiaalidemokraatit olivat kolmantena noin 15 prosentin kannatuksella. Teen työtä, jotta EU:hun saadaan vapaus vierailla toisissa maissa ilman lisämaksuja. CNN: Toinenkin tv-väittely Clintonille Yhdysvaltain presidentinvaalien toinen suora televisioväittely päättyi uutiskanava CNN:n tekemän mielipidemittauksen mukaan demokraattien Hillary Clintonin voittoon. Sosialistipuolue on tähän saakka estänyt hallituksen muodostamisen. Jos pääministeri Mariano Rajoy ei saa hallitusta pikaisesti kokoon, Espanjassa järjestetään jo kolmannet parlamenttivaalit vuoden sisällä. Turkki on aiemmin ottanut vastaan yli kaksi miljoonaa Syyrian pakolaista, mutta linja on terrori-iskujen jälkeen tiukentunut, ja pakolaiset ovat voineet viime aikoina käyttää laillisesti vain kahta rajanylityspaikkaa. Keskustalainen maanviljelijöiden ja vihreiden puolue oli saanut runsaat 22 prosenttia äänistä, kun valtaosa äänestyspaikoista oli ilmoittanut tuloksensa. lokakuuta. Toistaiseksi vuonna 2014 alkaneissa rakennustöissä on saatu aikaiseksi noin 200 kilometriä valmista muuria. Turkkia huolettaa myös Syyrian puolella rajaa toimivat kurdijoukot. Velvollisuutemme on varmistaa, ettei heidän puhelinmaksunsa kasva siksi, että roamingista tulee matkustaville ilmaista. Maailmankuvia KOONNUT SIMO ALASTALO Turkin rakentaman rajamuurin toivotaan tulppaavan pakolaistulva Syyriasta. Tätä turvaa operaattorien välisille hinnoille säädettävä tukkuhintakatto. Muuri vaikeuttaa olennaisesti Syyriaan sotaa pakenevien ihmisten Turkkiin pääsemistä. YouGov-tutkimuslaiton kyselyn mukaan väittely oli tasaisempi, ja katsojista 47 prosenttia kannatti Clintonia ja 42 prosenttia Trumpia. Teen työtä, jotta EU:hun saadaan vapaus vierailla toisissa maissa ilman lisämaksuja, ihan kuin kotimaassa kaupungista toiseen matkatessa. Syyrian puolella rajaa on parhaillaan tuhansia pakolaisia yrittämässä pois sodan runtelemasta maasta. AFP / Bulent Kilic. Suomalaiset matkustavat eurooppalaisittain paljon, joten maksujen poistuminen koskee suurta osaa suomalaisista. Konservatiivinen Isänmaaliitto oli runsaassa 20 prosentissa. 14 13
Valtion roolia Theresa May kyllä varmasti voi ja hänen on ehkä pakkokin lisätä. Se oli myös poliittisessa keskustassa, kun taas thatcherismi edusti oikeistoradikalismia. Theresa May korostaa valtion roolia yhteiskunnan hyväntekijänä ja tasa-arvon lisääjänä. Tätähän on yrittänyt sanoa jo kauan muun muassa keynesiläinen Nobel-taloustieteilijä Joseph Stiglitz, mutta hänet on leimattu radikaaliksi vasemmistolaiseksi. LOKAKUUTA 2016 Uutisanalyysi Britannian konservatiivit ottavat pari piirua vasemmalle B ritannian sisäpolitiikan mullistukset jatkuvat. Theresa Mayn menneisyyden nostalgiaan viittaa hänen halunsa luoda Britanniaan enemmän valtion oppikouluja. Mutta Theresa Mayn politiikkaa ja puheensävyjä näyttää pikemmin leimaavaan menneen ajan nostalgia, eikä hän maininnut halaistua sanaa esimerkiksi uudesta tekniikasta ja sen vaikutuksesta. Toinen ongelma on brexit. May näkee brexitin haluna päästä irti, ei niinkään EU:sta, vaan nykyisestä globalisaation muodosta, joka hyödyttää vain parempiosaisten joukkoa eikä jaa muun hyvinvoinnin hedelmiä koko kansalle. Niissä uskotaan, että teollisuusja rahaeliitin piti saada olla rauhassa ahneita, sillä kapitalismi toimii parhaiten sillä tavoin, ja enemmän muruja rikkaiden muhkealta pöydiltä putoaisi silloin myös muille. May on vakavamielinen rovastin tytär, ja mieleltään selvästi edeltäjiään sosiaalisempi ja tuntuu uskovan kaikkeen tähän. Brexit on synnyttänyt poliittisen kääänteen Britanniassa, mutta juuri brexit voi myös tehdä sen tyhjäksi. Se oli verrattomasti sosiaalisempaa ja uskoi hyvinvointivaltioon, valtion rooliin ja sosiaaliseen luokkakiertoon. Voi myös ihmetellä, pystyykö edes Mayn johtama konservatiivinen puolue kammitsoimaan yritysjohtajien mielettömiä palkkoja, antamaan työntekijöille edustuksen yritysten johtoelimissä ja pakottamaan monikansalliset yritykset maksamaan veroja. Oikeiston keskuudessa muuallakin on alkanut syntyä ryhmiä, jotka uskovat, että kapitalismi on pelastettava kapitalisteilta eli uusliberalismilta. Yleensäkin julkinen sektori oli pahasta ja sitä piti supistaa. Eeva Lennon Lontoo Theresa May linjaa konservatiivien politiikkaa vasemmalle uusliberalismista ja thatcherismista. Cameronille valtio oli siis yhä pahasta. May itse on valtion oppikoulun kasvatti, ja hän väittää haluavansa helpottaa luokkakiertoa uusilla oppikouluilla. Hän julisti haluavansa tehdä Britanniasta maan, joka toimii kaikille eikä vain pienelle eliitille. Jos niitä vielä uhataan kaikella tällä, niillä on entistä vähemmän syytä jäädä tänne. Margaret Thatcher julisti, että yhteiskuntaa ei tosiasiassa ole, on vain yksilöitä. Myös Ranskan edellisen oikeistohallituksen valtiovarainministeri ja nykyinen Kansainvälisen valuuttarahaston johtaja Christine Lagarde julistaa kaikkialla: ”jos haluatte säilyttää globalisaation, jakakaa sen hedelmiä paremmin”. ” Oikeistossa on alkanut syntyä ryhmiä, jotka uskovat, että kapitalismi on pelastettava uusliberalismilta. AFP / Paul Ellis. Mutta tutkimus osoittaa, että keskiluokka on vallannut muutamat jäljellä olevat oppikoulut, ja ne vain lisäävät eriarvoisuutta. Myös Mayn edeltäjä David Cameron lähti keskustasta, mutta päätyi vielä Thatcheriäkin oikeammalle. Ja siitä hän on jo antanut näytteen, pysäyttämällä edeltäjänsä kiinalaisten ja ranskalaisten kanssa valmisteleman ydinvoimalahankkeen ja muuttamalla sitä koskevaa sopimusta niin, että Englannin valtiolle jää hankkeeseen niin sanottu kultainen osakkeenomistus. Toisen maailmansodan jälkeen ne nostivat joukon työläisten lapsia keskiluokkaan, koska silloin tarvittiin lisää virkamiehistöä. Vastaisuudessa Englanti ehkä ottaa esimerkkiä Ranskasta, eikä enää hellitä otettaan maalle strategisesti tärkeistä yrityksistä ja palveluista niin kuin Britannian aikaisemmat hallitukset ovat varsin holtittomasti tehneet. 15 13. Valtion piti olla yhä pienempi, se piti saada pois yksityisen sektorin tieltä ja sitä häiritsemästä kaiken maailman reguloinneilla. Valtion on puututtava asioihin muun muassa antamalla työntekijöille enemmän valtaa, käymällä käsiksi markkinoihin, jotka eivät toimi ja ryhtymällä ankariin toimenpiteisiin yritysten ahneutta vastaan. Pankit ja suuryrityksethän rahoittavat konservatiivista puoluetta. Jotkut puhuvatkin jo “konservatiivisista sosialisteista” ja Theresa Mayn puheen todettiin muistuttavan yleisesti työväenpuolueen edellisen johtajan Ed Milibandin ohjelmaa. Opillista täyskäännöstä merkitsi hänen lausumansa: “Hallituksen valta on pantava selvästi tavallisten työkansan palvelukseen, ja on aika muistaa, mitä hyvää valtio voi tehdä”. Yritykset tekevät jo muutenkin lähtöä Britanniasta brexitin takia. David Cameron myönsi kyllä yhteiskunnan olemassaolon, mutta korosti, että se ei ole sama kuin valtio. Pyrkimys jakaa globalisaation hedelmiä tasaisemmin ja valtion roolin korostaminen ovat täydellisessä ristiriidassa uusliberalismin ja thatcherismin kanssa. Britannian uusi pääministeri tuntuu pikemmin palanneen valistuneeseen konservatiivisuuteen, joka hallitsi Britanniaa ennen Margaret Thatcheria. Uuden konservatiivisen pääministerin Theresa Mayn puhe Birminghamin puoluekonferenssissa merkitsi ainakin puheen tasolla thatcherismin eli uusliberalismin loppua Britanniassa
VILLE KOPRA Indeksi Vienti vetää – palveluissa Vienti kasvaa kaksinumeroisin luvuin – palveluissa. Suomesta vietiin viime vuonna esimerkiksi it-palveluita yhtä paljon kuin paperia ja kartonkia yhteensä. Viennin arvonlisäyksestä tulee 56 prosenttia palvelusektorista. Ja näin ollen, se parhaimmillaan auttaa ihmisiä näkemään populististen liikkeiden sumuverhon läpi: ilman EU:ta ja ilman rohkeita EU-poliitikkoja, kansallisvaltioiden välistä verokilpaa olisi mahdoton hillitä. Palvelujen tuonnissa EU-maiden osuus on lähes 70 prosenttia. SUOMEN KOKONAISVIENTI VUONNA 2015 53,8 MILJARDIA EUROA EUROOPPAAN (EU-MAAT) KAUKOITÄÄN 50 % 20 % PALVELUVIENTI: 16,9 MILJARDIA EUROA Demograafi TEKSTI HEIKKI SIHTO . 16 13. Ilman EU:ta ja ilman rohkeita EU-poliitikkoja, kansallisvaltioiden välistä verokilpaa olisi mahdoton hillitä. PALVELUVIENTIEURO ON ARVOKAS Yhdestä palveluvientieurosta jää Suomeen 80–90 senttiä. Komission mielestä Irlanti on suosinut Applea verotuksessa perusteettomasti erityisesti kotimaisten yritysten kustannuksella. Komissio ”sotkee” Irlannin talousstrategiaa ja tekee siitä epäluotettavan yritysten silmissä. Irlannin porvaripääministeri Enda Kenny joutuukin pian valitsemaan korkoineen lähes 20 miljardin euron veroshekin ja Applelle kumartamisen välillä. EU:n kilpailukomissaari Margrethe Vestager ilmoitti syksyn aluksi, että komissio haastaa Irlannin oikeuteen ja vaatii Applea maksamaan korkoineen noin 19 miljardia euroa saarivaltiolle jäämättä saaneita verotuloja. Irlanti oli toisen maailmansodan jälkeen vähän kuin Atlantin Suomi: syrjäinen, maatalousvaltainen maa. Tällä hetkellä työllistävä vaikutus on satakertainen ja sama Cork’in tehdas on globaalin talouskeskustelun polttopisteessä. Se rohkaisee poliitikkoja puoluerajoihin katsomatta vaatimaan terveempää, yhteisille pelisäännöille pohjautuvaa kansainvälistä verojärjestelmää. Kyse ei ole komission puuttumisesta verotukseen, siihen sillä ei ole kompetenssia. Kansainvälistä verotusta tarkastellaan tyypillisesti vielä kansallisista intresseistä käsin ja myös Irlannin demareista löytyy erilaisia kantoja asiaan. Oppimestarointi on silti vaikeaa. Siellä isoksi mentaaliseksi naapuriksi ja mahdollisuudeksi hahmottui paitsi UK, myös USA. Lähde: Palvelujen ulkomaankauppa 2015, Tilastokeskus EUROOPPA OSTAA PUOLET SUOMEN PALVELUISTA Puolet Suomen palvelujen viennistä kohdistuu EU-maihin, Aasian osuus on kasvanut 20 prosenttiin. Verokiista avaa kansainvälisen yhteisön silmät sille mittaluokalle, missä veronvälttelyssä on liikuttu jo pitkään. Vähintään 40 prosenttia teollisuuden työpaikoista on erilaisissa palvelutehtävissä. Vuoden 2015 palveluvienti kasvoi 15 prosenttia edellisvuodesta. Irlannin veroetuihin rakennettu talousstrategia kärsii järistyksistä, jotka saattavat vielä ravistella maan hyvinvointia perinpohjaisesti. GRAFIIKKA TIMO SPARF. Leimaantuminen veronvälttelijäksi on kansainvälisille kuluttajafirmoille pelko, joka heikentää Irlannin asemaa kilvoittelussa uusista sijoituksista. Palveluvienti oli 2015 16,9 miljardia euroa eli lähes kolmannes Suomen koko viennistä. Tietotekniikkapalvelujen vienti kattaa yli 40 prosenttia palvelujen viennistä. Tavaroissa se on jopa alle 50 senttiä. Tavaroissa se on jopa alle 50 senttiä. LOKAKUUTA 2016 Kelpaisiko 20 miljardia. Kenny pyrkii valitsemaan jälkimmäisen, mutta tavallisia irlantilaisia ihmetyttää, miksei edessä häämöttäviä veromiljardeja otettaisi paikkaamaan kovan talouskuurin läpi käyneen maan palveluja ja sosiaaliturvaa. Siinä missä Suomi hyödynsi sotakorvauksia teollisuutensa rakentamisessa, Irlanti kehitti veroseireenit herättämään isompien huomion taloudellisen kumppanuuden luomiseksi. Nyt strategia kuitenkin päästää kintuille. KUN STEVE JOBS tuli avaamaan Applen toimipisteen Irlannin Cork’ssa vuonna 1980, tehdas työllisti 60 ihmistä. Kirjoittaja toimii johtavana asiantuntijana viestintätoimisto Milttonissa. Kyse on kielletystä valtiontuesta, jossa komissiolla on erittäin vahva kompetenssi. Yhdestä palveluvientieurosta jää Suomeen 80– 90 senttiä. Irlannin taloudellinen menestys on kuitenkin ratkaisevasti perustunut ulkomaisten yritysten investointeihin
Hetkeksi meidät valtaa tunne, että olemme vahvasti yhtä luonnon kanssa, kuin luontevana osana sitä, juurillamme. Pysähtyä ihailemaan, kuinka auringonvalo siivilöityy värikkäiden lehtien lomitse, kuinka ihmeellisiä sävyjä luonto pystyy ylleen maalaamaan. 17 13. Ehkä meihin suomalaisiin on sisäänrakennettu mediotinnin taito, jonka luontokokemukset houkuttelevat esiin kuin huomaamatta.. Suomalaisten luontosuhde on vahva. Kuin värikäs viimeinen juhla ennen laskeutumista talven hiljaisuuteen. Luonnon keskellä ladataan akkuja, nautitaan ympäröivästä kauneudesta, maisemista sekä pienen pienistä ihmeellisistä yksityiskohdista. Se suorastaan kutsuu ihailemaan loistoaan, pudonneiden lehtien tanssia villien tuulenpuuskien vieminä. Mieli hiljenee kuin itsestään ja kaikki turha häly unohtuu, aika seisahtuu lempeästi. Kokemuksen jälkeen mieli on levollinen ja virkeä. Luonnossa on helppo keskittyä vain nykyhetkeen. LOKAKUUTA 2016 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Luonto kutsuu hiljentymään Syksyinen luonto lumoaa värisävyillään. Syksy on luonnossa kaunista luopumisen aikaa
Tallinnasta tuli Harakan toinen koti jo ennen kuin hän päätti pyrkiä eduskuntaan. Se on sisustukseltaan skandinaavinen. Timo Harakka katsoo maailmaa kahden maan näkökulmasta Tallinnan koti-isä TEKSTI SIMO ALASTALO . Ovelle vastaantuleva Timo Harakka käyttää perheensä Tallinnan kodista sanaa miellyttävä. Anun työpaikkaan Tallinnan Kirjailijatalolle on 700 metriä eikä Saiminkaan tarvitse pelätä koulumatkallaan auton alle jäämistä. – Täällä on täyskaaos, hän sanoo ja viittaa muun muassa olohuoneen lattialla sijaitseviin legoihin, jotka pyrkivät jäljittelemään uima-allasta ja hyppytornia. KUVAT JUKKA-PEKKA FLANDER Olipa kerran minä. 18 13. Kaupassa ja päiväkodissa on käyty kävellen, koska niin pääsee kaikkialle. Useampaan suuntaan avautuvaa näköala on näyttävä asetelma vanhankaupungin kattoja ja kirkontorneja. Vaimo Anu Laitila valittiin pari vuotta sitten Suomen Viro-instituutin johtajaksi , ja Viroon siirsi työhuoneensa myös sosiologian väitöskirjaa tuolloin sorvannut Harakka ja lapset Linnea, 3, ja Saimi, 6. LOKAKUUTA 2016 K un kansanedustaja Timo Harakka (sd.) nousee perjantain päätteeksi Tallinnaan suuntaavaan pika-alukseen, hänestä kuoriutuu virolaista elämänmenoa hiekkalaatikon laidalta tarkkaileva koti-isä. – Just sain Linnean vietyä päiväkotiin ja tultua kaupan kautta himaan. Asunto löytyi vanhankaupungin ytimestä Pikk-kadulta
19 13. LOKAKUUTA 2016
– Tässä katkeaa yhteys täysin suomalaisen politiikan arkeen. Paikalliset olivat ihmetelleet , miksi tyttöjen ja poikien yhtä suuri määrä herättää suomalaisissa hämmästystä. Harakka pitää Viron talouden ihailua paljolti perusteettomana. ” Olen kaikki nämä vuosikymmenet toiminut niin, että kokouksia olisi mahdollisimman vähän. – Se, että kokoomus ja keskusta kaupittelevat yrittäjä-äänestäjilleen Viron veromallia on edesvastuutonta huijausta. Virolaisministerit olivat parlamenttivaalien alla huolissaan työvoimapulasta. Asetelma oli tasan päinvastainen kuin Suomessa. En ehdi viikonlopun aikana paljoa puntaroimaan budjettiasioita, kun istutaan tuossa hiekkalaatikon reunalla ja koko ympäristö on aivan toinen. Kansanedustajalle Viro on kuin toinen planeetta, äärimmäinen maakuntamatka, jonne singahtaa nopeammin kuin Jyväskylään, puolessatoista tunnissa. Kouluun liittyvät kansalliset erityispiirteet aiheuttavat Harakassa lievää hymyä. Uskon, että fiksummat yrittäjät ymmärtävät, ettei tätä ole tarkoituskaan toteuttaa Suomessa. Harakan mukaan veromalli olisi mahdollinen, jos olosuhteet olisivat Suomessa ja Virossa samanlai– Toin tänne auton vuoden 2015 tammikuussa ja vein sen takaisin Suomeen 2015 helmikuussa. LOKAKUUTA 2016 – Kansantanssin takia tarvitaan tietysti tasaparit. 20 13. Viron veromallista ei ole esikuvaksi Harakka on ajanpuutteen vuoksi perheensä kehnoin vironpuhuja. Muu perhe asuu Viron pääkaupungissa jatkuvammin niin kauan kuin Anu Laitilan pesti Viro-instituutissa jatkuu. – Viroa ihailevat eivät ymmärrä, ettei Viron talouskasvua olisi ilman Suomea. Elintasokuilu Suomenlahdella on Euroopan suurimpia. Lasipilvenpiirtäjien it-menestyjistä huolimatta suuri joukko virolaisia kituuttaa pienellä palkalla ja olemattomilla eläkkeillä. Meillä on töissä 60 000 virolaista, jotka tähtäävät Suomeen moninkertaisten ansioiden takia. Yrityksiä houkuttaa Viroon ennen muuta veromalli, jossa veroja ei makseta ennen voittojen kotiuttamista. Harakan mukaan mallista ei ole Suomelle esikuvaksi, koska ”nollavero” on viimeinen keino houkutella investointeja. Tätä eivät näe ne ihmiset, jotka poimivat vain rusinat pullasta ja keskittyvät niihin yksittäisiin asioihin, jotka Virossa ovat hyvin. Suomen poliittisessa keskustelussa Viro edustaa usein etenevää digitalisaatiota, toimivaa yritysverotusta ja ripeää talouskasvua. Hän pärjää virolla lähinnä kaupassa, kun syyskuussa koulunsa aloittanut Saimikin on jo läpäissyt kielikokeen. Tallinna on Timo Harakan koti viikoittain perjantai-illan ja varhaisen tiistaiaamun välillä. Saimi pukeutuu koulussaan koulupukuun ja -lakkiin. Rangaistuksena tästä, elämässäni ei ole nyt mitään muuta kuin kokouksia. Normaalit kansanedustajan viikonloppuvelvoitteet vaalipiirivierailuineen ovat Tallinnasta käsin mahdottomia. Oman perinteen vaalimista harrastetaan täällä ihan tosissaan, koska se on ollut uhanalaista ja nujerrettua. – Jos laittaisin soppatykin tuohon Vabaduse väljäkulle (Vapaudenaukio), en saisi hirveän suurta joukkoa kasaan. Se on minulle armollista ja aitoa rentoutumista. ” Viron veromalli on hyvin erilaisen yhteiskunnan verokilpailukikka, välttämättömyyden pakosta ja EU:n säälistä myöntämä poikkeus.. Myös Vatt juuri todisti omassa tutkimuksessaan, että se ei ole mahdollista. Kun osaava, koulutettu työvoima siirtyy paremman elintason perässä Suomeen, se vähentää yritysten halua investoida. – Viron vaalikeskustelussa puhuttiin siitä paljonko palkkoja pitäisi nostaa. Tämä ei koske pelkästään rakennusmiehiä vaan myös lääkäreitä, hoitajia ja opettajia