ta m m ik uu ta ISO KUVA Hallitusohjelman tavoitteet ovat toteutuneet etuajassa. UHANALAINEN DEMOKRATIA TEEMA Luotto rapistuu de_13012022_001.indd 1 3.1.2022 14.06. Nyt edessä ovat aluevaalit. PAL.VKO 2022-04 00 74 43 -2 20 1 KALAMAJA Tallinnan jatkuva muutos ALUEVAALIT Uudet menopäättäjät VETY Harmaata vai vihreää 13.1.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 1 • 20 22 / 13
09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Nimetön 2 1 3.1.2022 11.49. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. www.demokraatti.fi Seuraa meitä myös somessa. ALUEVAALIT 23.1.2022 Ennakkoäänestys 12.-18.1.2022 Pyydä tarjous! sari.ojala@demokraatti. Hyvä aluevaaliehdokas, Suomen ensimmäiset aluevaalit ovat jo nurkan takana. Kerro tavoitteistasi äänestäjille Ilmoittamalla Demokraatin aikakauslehdessä ja verkkosivuilla olet mukana yli 150 000 lukuhetkessä viikoittain. Värittömyys pahasti hakusessa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
TAMMIKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI VETY IKISUOSIKKI MYÖNTEINEN Euroopan sampo ja Afrikan riistoa. KASVO KULTTUURI ILMIÖ de_13012022_03.indd 3 4.1.2022 9.21. Omaishoito sai palaamaan politiikkaan. Tallinna elää jatkuvaa ja nopeaa muutosta. 3 Demokraatti 1/ 22 34 14 42 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 13
1X 26 SANNA MARIN Uudistustyö jatkuu ETUNIMI SUKUNIMI Selitysteksti + TEEMA 55 5 6 8 11 12 14 22 23 24 26 34 40 41 42 47 48 51 52 63 64 65 72 73 74 Nyt on minun vuoroni. 34 HILKKA AHDE Omaishoitaja Uhanalainen demokratia de_13012022_04.indd 4 4.1.2022 10.45. Ka nn en ku va : M ik ko H uo ta ri Xxx. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 27.1. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 1/ 22 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Ohi on Viikon kuva: Lakkotalvi Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Jussi Ahokas Britannia: Kohti normaalia D-ilmiö: Hyvä, paha, ruma vety Indeksi: Mika Maliranta Alastalon salissa: Yhteinen rikki Aluevaalit: Menopäättäjät Marin: Voittamisen aika Kalamaja: Kylä keskellä Tallinnaa Kolumni: Rolf Bamberg Kuvataiteet: Totuudesta viis Kirjavisa: Paluu normaaliin Kirja: Vapauden etsijä Puheenvuoro: Harri Järvinen Puheenvuoro: Kaisa Vatanen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Ismo Kainulainen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Hilkka Ahde Kolumni: Marja-Liisa Manka Kasvot peilissä: Ralf Sund Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Va
päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Ohi on Pääkirjoitus MENNEEN MAAILMAN HAIKAILUA. Evan lokakuisessa kyselyssä Suomen Nato-jäsenyyttä kannatti 26 %, kun vastustajia oli 40 %. Silti oli tarpeellista kuulla Niinistön suulla sanottuna juuri nyt tai taas kerran, että Suomen liikkumatilaan kuuluu myös mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti. Tapaus merkitsi tiettyä alkusoittoa sille kehitykselle, joka on nyt kriisiytynyt uuteen huippuunsa. Viimeaikaiset tapahtumat tuovat ikävällä tavalla mieleen Putinin vuonna 2005 sanoman ajatuksen siitä, että Neuvostoliiton hajoaminen oli viime vuosisadan suurin geopoliittinen katastrofi. Nyt Putin on lisännyt kierroksia vaatimuksillaan, ettei Nato saa laajeta enää metriäkään Venäjän rajoilla. Etupiirit eivät kuulu 2020-luvulle, kuten Niinistö sanoo, mutta Putin näyttää ajattelevan päinvastaisella tavalla. Menneen maailman haikailusta ei ole historiassa hyvä heilunut. Mahdoton nähdä, että Suomi toimisi asiassa missään oloissa jollakin tapaa äkkinäisesti tai yllättävästi. Näkyvimmän poliittisen vastustajansa Aleksei Navalnyin Putin passitti viime vuonna vankilaan katujen arkea ja julkista vallankäyttöä häiritsemästä. Tätä on luettu myös suoraan Suomea koskevaksi ukaasiksi, koska Suomen Nato-optio sisältää mahdollisuuden liittyä lännen puolustusliittoon, jos Suomi itse niin parhaaksi katsoo. Keskusteluyhteys Venäjän ja Yhdysvaltain välillä on sentään olemassa, joskin ilmeisen jännitteinen. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. V enäjä miehitti Krimin vuonna 2014, ja maailma järkyttyi. Se mitä asiassa sitten tapahtuu tulevaisuudessa tai on tapahtumatta on Suomen asia, ei Venäjän eikä kenenkään muun. Suomessa Putinin liikkeet ovat nostaneet joidenkin kiirettä hakea välittömästi Natoon Venäjän uhittelun seurauksena, vaikka Naton suosio on Suomessa edelleen korkeintaan maltillinen. Uusi kriisi Ukrainassa on nyt niin herkkä, että on vaikea tietää varmasti, millaisessa maailmassa tätä tekstiä luetaan, kun lehti ilmestyy. Jos näin kävisi, Putin olisi 83-vuotiaana hallinnut Venäjää pidempään kuin Josif Stalin Neuvostoliittoa. de_13012022_05.indd 5 4.1.2022 9.25. Krimin valloituksen jälkeen Vladimir Putin on muun muassa sementoinut valtaansa niin, että uusi laki antaa hänelle mahdollisuuden hallita Venäjää vuoteen 2036 asti. Ei nytkään. PRESIDENTTI SAULI NIINISTÖ sanoi uudenvuodenpuheessaan selvin sanoin, että kylmän sodan jälkeinen aika on totisesti ohi
6 Demokraatti V iik on ku va Le ht ik uv a, La ur i H ei no de_13012022_06.indd 6 3.1.2022 16.08
Suomessa eletään poikkeuksellisen vaikeaa aikaa työmarkkinoilla. 7 Demokraatti SOPIMINEN ON RIKKI. Työnantajat haluavat rikkoa perinteisen sopimisen malleja. päivän aamuna lakkovahteina. de_13012022_06.indd 7 3.1.2022 16.08. UPM:n Kaukaan tehtaalla olivat Juha Marttila (vas.) ja pääluottamusmies Kari Rikkilä tammikuun 1. Monessa sopimuspöydässä tilanne on pahasti jumissa. Vuodenvaihteessa alkoivat lakot monella työpaikalla
Eläketurvakeskuksen mukaan eläkeikäisten työssäkäynti on lisääntynyt selvästi kuluvina vuosikymmeninä. SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Niina Malm muistuttaa, että työssä jaksamisesta huolehtimattomuus tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin siitä huolehtiminen. – Osaajapula jarruttaa tällä hetkellä kipeästi yritysten kasvua. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa jättää ihmisten työpanosta käyttämättä. Myös 70–74-vuotiaiden työllisyysaste on noussut. Malm uskoo, että työelämän joustot pitäisivät työntekijän työelämässä, jos vaihtoehtona olisi esimerkiksi kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen. Juuri sitä yksipuolista sanelua, johon pyrtään. Muutos on tapahtunut erityisesti 2010-luvulla. MIKA KORPIMO TWITTERISSÄ Järisyttävä muutos jos alakohtaisen työehtosopimuksen sijasta yritys sanelisi työehdot ihan itse. Heitä tarvitaan mukaan työelämään, Veirto korostaa. Juuri nyt olisi tärkeää saada myös kokeneet työntekijät kokemaan, että heidän osaamistaan tarvitaan. – Meillä on paljon kirittävää siinä, että kokemusta arvostettaisiin riittävästi työelämässä. Yleensä se on työn tekijöiden päätettävissä. Vaikka eläkeikä nouseekin, on olennaista pohtia, kuinka myös eläkkeellä olevat voivat halutessaan työskennellä ja mikä saisi heidät jatkamaan yli vanhuuseläkeiän. Hän esittää, että työntekijöille pitäisi rakentaa lisää mahdollisuuksia siirtyä osa-aikatyöhön. Samalla kun maassa on osaajapula ja eläkejärjestelmän kestävyyttä tulisi vahvistaa pidemmillä työurilla, kokee vanhempi väestönosa, ettei heidän osaamiselleen anneta arvoa. Selvityksen mukaan suomalaisista on kiinnostuneita äänestämään aluevaaleissa vain El in ke in oe lä m än va ltu us ku nt a EV A prosenttia. Tieto käy ilmi työeläkeyhtiö Elon marras-joulukuussa teettämästä kyselystä, johon vastasi 4 800 vanhuuseläkkeen saajaa. Työlämä ei arvosta kokemusta TYÖELÄMÄSSÄ JATKETTAISIIN pidempään, jos kokemusta arvostettaisiin enemmän. de_13012022_08.indd 8 4.1.2022 11.01. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Lisää uusia malleja työlle V IIK O N LU KU 35 Mielenterveyden sairaudet ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy. VESA TUOMISTO TWITTERISSÄ Työnantaja pyrkii sanelemaan, kuka saa edustaa työntekijöitä. Näemme tämän konkreettisesti asiakkaidemme tilanteista. Tämä on koko yhteiskunnan kannalta olennaista. Elon yhteiskuntasuhdejohtaja Katja Veirto sanoo hätkähtäneensä tulosta. Eivät ammattiliitotkaan valitse työnantajan edustajaa. 64 prosenttia eläkeläisistä ajattelee näin. Keitele Group valmisteli työntekijöille omat työehdot. Yli 65-vuotiaiden työllisyysaste on noin 1,5-kertaistunut kymmenessä vuodessa. ILKKA KAUKORANTA TWITTERISSÄ TYÖELÄMÄ On demokratian irvikuva, jos vain kolmannes äänestää aluevaaleissa
Tuolloin päivittäiset tartuntamäärät liikkuivat sadoissa, kun ne nyt ovat muutamassa tuhannessa. Koronan alkuvaiheessa kaupoista hamstraattiin kriisitunnelmissa vessapaperihyllyt tyhjiksi. Suurin erimielisyys koski palkankorotuksen suuruutta. Tämän todistaa vessapaperi-indeksi. MONI SUOMALAINEN suhtautuu harmillisen lepsusti nykyiseen koronatilanteeseen, vaikka tartuntamäärät liikkuvat eri sfääreissä kuin koronan alkuvaiheessa vuoden 2020 alkupuolella. Kannattaako tällaisessa suhdanteessa taas ajaa neuvottelutilanne työtaistelutoimiin, kysyy Demokraatin väki. – On hyvä, että raha on otettu tähän näinkin voimakkaasti mukaan. Hiilen käytön jatkuminen on tärkeä Puolalle – ja puolalaisille äänestäjille. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari ÄHKY ÄHKY Pienen tulpan vaara Ison tulpan vaara Hyvä Teknologiateollisuus, tätä kirjoittaessa neuvottelutilanteenne oli vielä auki. Nyt Puola joutuu valitsemaan oikeusvaltiosääntöjen noudattamisen – etenkin oikeuslaitoksen kohdalla – ja tukien menettämisen välillä. Hän vertasi Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja Teollisuusliiton toimintaa mafiaan ja Lapuan liikkeeseen. de_13012022_08.indd 9 4.1.2022 11.01. Se osoittaa, että EU elää periaatteidensa mukaan, meppi Eero Heinäluoma totesi asiasta Kauppalehdessä Tosin panokset ovat kovat tässä pelissä. Ei koronahätää, vessapaperia riittää Puheet kovenevat PUHEET OVAT puheita työmarkkinataistossakin, mutta eräänlaisena ennätyksenä voi pitää Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen retoriikkaa. Puola saattaa uhkailla muun muassa ilmastopaketin kaatamisella. Vaikka puhutte siellä Teknologiateollisuudessa paljon paikallisesta sopimisesta – myös siltä kannalta, että palkat voisivat myös paikallisesti nousta – niin nyt vaikuttaa, että haluaisitte lyödä palkankorotusprosentin huonoiten pärjäävien mukaan. Kumma, että laskusuhdanteessa kyllä huudetaan työntekijää osallistumaan yhteisiin talkoisiin yhteiskunnan pelastamiseksi. Omalla toiminnalla voi edelleen vaikuttaa paljon sairastumisja tartuttamisriskiin. Tällä kertaa niin, että ilmeisesti monella palkansaajalla ostovoima jälleen kärsisi. Syynä on näiden liittojen toiminta Keitele Groupin tapauksessa, kun kyseinen yritys ei halunnut neuvotella Teollisuusliiton kanssa työehtosopimuksista. Metka lähtökohta tilanteessa, jossa suuri osa alanne yrityksistä puskee tavaraa vientiin minkä ehtivät. Eli jälleen kerran noususuhdanteen voitot jäisivät yrityksille, ja työntekijöille jäisi kiitollisuus siitä, että saa olla töissä. KORONA PUOLA TYÖELÄMÄ Hyvä EU! TURHAAN NAURESKELTIIN, kun Suomi ajoi EU:n puheenjohtajamaana oikeusvaltioperiaatetta ja unionin elvytysja budjettirahojen käyttöä vipuvartena. Hyvä Teknologiateollisuus, ja takananne häärivä Elinkeinoelämän keskusliitto, neuvottelutaktiikassanne haisee taas Suomen mallin palkkakoordinaatio, jolla haluatte määritellä myös muiden alojen palkankorotuksia
6. Venäjän siis ajaa muutosta vallitsevaan maailmanjärjestykseen. Putinin tiedottaja Maria Zaharova totesi joulupyhinä, että mahdollinen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ”aiheuttaisi vakavia sotilaallisia ja poliittisia seurauksia ja vaatisi Venäjältä tarkoituksenmukaisia vastatoimia”. Lukuisten Putinin käsittämättömien vaatimusten listalla on muun muassa vanhojen Varsovan liiton maiden, nykyisten Nato-jäsenten, aseistuksen palauttaminen Nato-jäsenyyttä edeltävään aikaan. Myös on Suomi saa osansa uhkailusta. Kenet valittiin VTV:n uudeksi pääjohtajaksi. – uusi lämpötila UUSI VUOSI de_13012022_10.indd 10 4.1.2022 9.30. 5. 3. Mikä on pääministerin virka-asunnon Kesärannan alkuperäinen nimi. Putin haluaa Yhdysvalloilta takeet siitä, että Nato ei laajene lisää itään. Tosin samalla voi miettiä, missä määrin Venäjällä ulkopolitiikka on sisäpolitiikkaa eli haluaako Putin vahvistaa hupenevaa kannatustaan uhollaan. 8. Tosin tuoreen tutkimuksen mukaan alle 45-vuotiaita venäläisiä Ukraina ei enää kiinnosta. Missä tehdään Havin kynttilät. Kuka on kuvassa. 9. Putin pelaa kovaa peliä erityisesti Ukrainalla. Milloin järjestetään valtiopäivien avajaiset. Mitkä maat ovat kärkikolmikko kansainvälisessä maiden elämänlaatua mittaavassa vertailussa. 4. 7. 10. Milloin THL aloitti toimintansa. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP / Armando Babani 10 VIS V 1. 2. Oik eat vas tau kse t: 1) Nor ja, Suo mi, Tan ska 2) 31 3) Sam i Ylä out ine n 4) hel mik uun alu ssa 5) 20 09 6) Suo men maa sto hiih tom aaj ouk kueen pää val men taj a Tee mu Pas ane n 7) Vill a Bjä lbo 8) 20 20 9) Riih im äel lä 10 ) 73 pro sen ttia MAAILMAN TILA • Back in the USSR Kylmän sodan paluu N euvostoliiton hajoamisesta tuli joulukuussa kuluneeksi jo 30 vuotta, mutta Venäjän presidentti Vladimir Putin puhuu kuin mikään ei olisi muuttunut ja perää vanhaa valtapiiriajattelua takaisin. Minä vuonna koneellinen kullankaivuu loppui Lemmenjoella. Mikä oli marraskuun työllisyysaste. Montako päivää on tammikuussa
– Myös Sostessa työskentelin muun muassa kestävyysasioiden kanssa. Edellinen työ oli sosiaalija terveysalan kattojärjestö Sosten pääekonomistina. Vaihdos ei ole niin suuri kuin voisi luulla. Hän aloitti vuodenvaihteessa nelivuotisen pestin monitieteellisen tutkimusyksikön BIOSin ekonomistina. Ahokas kaipaakin poliittisilta päättäjiltä vahvempaa johtajan roolia muutoksessa. Ahokas vertaa Ranskan keltaliivejä suomalaisiin turpeen käytön puolustajiin. Uudes sa työpaikassa on enemmän tähän asiaan perehtyneitä eri alojen asiantuntijoita. Hän pitää ongelmana ristiriitaista suhtautumista muutoksen aikatauluun: osa haluaisi heti syöksyä fossiilivapaaseen tulevaisuuteen, mutta samaan aikaan moni edelleen pureutuu kiinni kirjaimellisesti hiileen ja turpeeseen. Mutta jos mitään ei nyt tehdä, niin sitten vasta meillä onkin vaikeita päätöksiä edessä. Aikaa ei ole paljon, iso muutos pitäisi viedä läpi 10–15 vuodessa. Ahokas pitää olennaisena, että siirtyminen vihreämpään ja ekologisesti kestävämpään talouteen tapahtuu mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja kestävästi – niin, että siirtymän taakka jakautuu mahdollisimman tasaisesti kaikille. – Viimeistään siinä vaiheessa meilläkin alkaa kovempi huuto, kun hiilinielupäätökset viedään osaksi suomalaista metsänhoitoa ja -käyttöä. Ahokas uskookin, että siirtymä ekologisesti kestävämpään aikaan voi onnistua kivuttomasti. 11 Demokraatti Olennaista on yhteinen visio siitä, mitä haluamme tehdä. Uskon että siinä tarvitaan kaikkia, yhtä lailla asiantuntijoita kuin vähemmänkin koulutettuja. Se tosin edellyttää kunnollista suunnittelua ja nopeaa liikkeellelähtöä. Olennaista on, että meillä on vahva missio ja yhteinen visio siitä, mitä haluamme tehdä. ONGELMITTA EI muutoksesta selvitä. Jussi Ahokas Viivyttelemällä meillä on edessä vain vaikeampia päätöksiä. Monella on huoli omasta toimeentulosta ja työstä. Teksti Heikki Sihto Kuvat Soste MISSÄ OLET NYT. Yksittäinen kansallisvaltio on näissä talkoissa pieni tekijä. – Ei tässä täysin mitään keskusjohtoista toimintaa tarvita, mutta yritykset tarvitsevat ohjeistusta suunnasta, mihin pyritään. – Edessä oleva muutos on valtava, ja se etenee nopeasti. Tämä vaatii Ahokkaan mukaan paljon niin yrityksiltä kuin julkiselta sektorilta, jonka pitäisi näyttää askelmerkit etenemiseen. Oma roolini on tuoda mukaan poliittisen talouden ja taloustieteen näkemystä, Ahokas kertoo. Tässä tilanteessa ei kannata sortua sen enempää uhkien liioitteluun kuin vähättelyynkään. Vuonna 2019 de_13012022_11.indd 11 4.1.2022 9.32. Muutokset pitäisi saada toteutumaan koko Euroopan tasolla ja Eurooppa sitten näyttäisi valoa muille. Optimistina Ahokas arvioi, että esimerkiksi vihreään siirtymään liittyvä työttömyys voisi vertautua lopulta lähinnä kitkatai kausityöttömyyteen. Nyt tarvittaisiin avointa dialogia, jossa eri osapuolet hakisivat yhdessä ratkaisuja. T alous on olennainen osa ekologista jälleenrakentamista ja vihreää siirtymää, sanoo ekonomisti Jussi Ahokas
Inflaatio on kiihtynyt viiteen prosenttiin ja lukuisten EU-työntekijöiden lähtö maasta on johtanut pahaan työvoimapulaan. Äänestäjien enemmistö ja miltei puolet brexitin äänestäjistäkin on alkanut kokea brexitin epäonnistuneena projektina ja varsinkin taloudellisesti tyhmänä temppuna. Enää ei maassa vallitse jyrkkä kahtiajako brexitin kannattajien ja brexitin vastustajien välillä. Eräs tutkija laski, että hallitus tuhlasi kaikkiaan 12,5 miljardia puntaa (noin 10,6 miljardia euroa) sopimuksiin, jotka sen olisi pitänyt saada noin 4,5 miljardilla punnalla. Ehkä tärkein on ”sleaze”, ”törky” tai korruptio, johon luetaan kaikki mahdollinen eroottisista syrjähypyistä vakavaan korruptioon. Puolue laahusti pitkään kansansuosiossa konservatiivien jäljessä, mutta viime kuukausina se on pinnistänyt 7–8 prosentin etumatkaan konservatiiveistä. Niin pieleen on brexit-politiikka mennyt, että hallituksen Eurooppa-ministeri David Frost näki hyväksi erota hallituksesta, väittäen tosin, että hän erosi hallituksen covid-rajoitusten takia. Vienti Manner-Eurooppaan on brexitin byrokratian takia pudonnut vuodessa noin 13 prosenttia. Kapina konservatiivisessa puolueessa esti operaation. Melkoista pahennusta on herättänyt myös hallituksen ”chumokratia” covidin tiimoilla (chum on suomeksi kaveri). Hallituskin myöntää, että maa on menettänyt pysyvästi noin neljä prosenttia taloudellisesta kasvustaan brexitin myötä. Ensimmäisen todellisen brexit-vuoden tilinpäätös onkin todella kehno. Finanssialalla työskentelevä Kate Bingham rohkeni lahjakkaana riskisijoittajana sijoittaa suuria summia veronmaksajien varoja rokotteisiin, joiden toimivuudesta ei vielä tuolloin ollut varmuutta. Erityisen katkeria ovat kalastajat ja maataloustuottajat, jotka olivat brexitin innokkaimpia kannattajia. BRITANNIA de_13012022_12.indd 12 3.1.2022 15.20. Pohjois-Shropshiren perinteisellä maatalousalueella hallitus koki todellisen shokkitappion menettäessään täytevaalissa vankan brexit-vaalipiirin keskustaa edustaville liberaalidemokraateille, jotka ovat brexitin kiihkeitä vastustajia. Mutta nyt työväenpuolueen voitto seuraavissa vaaleissa näyttää jo mahdolliselta. MUTTA PÄÄMINISTERI Johnsonin suosiota jäytävät monet muutkin kriisit. Ehkä pahin skandaali oli covid-kauden alussa testijärjestelmän romahdus ja puutteet kansanterveyshuollon työntekijöille teetetyissä suojavarusteissa. Ilmapiiri on selvästi lauhtunut. Työväenpuolueen johtaja Keir Starmer on tuonut puolueensa sen vasemmistopopulistiselta harharetkeltä takaisin perinteiseen vasemmistokeskustaan. Tuottoisia valtion tilauksia on niitä kilpailuttamatta annettu ministerien ja kansanedustajien kavereille ja konservatiivisen puolueen lahjoittajille, joista vain harvat ovat osoittautuneet päteviksi tehtäviinsä. Yksi sopimuskumppani oli kuitenkin pätevä, vaikka olikin konservatiivisen kansanedustajan vaimo. 12 Demokraatti Laita musta kuvapalkki kohdalleen vasempaan marginaaliin kun nostat pohjan kirjastosta! (yläosa leikkausvaraan) Otsikko ohut 40 > KESKITÄ! Ingressi pieni > KESKITÄ! ANF 5 Leipis Uuden kappaleen alkuun Leipis 1 kpl CAPS Poiminta viivoilla, mahdollisimman vähän tavutuksia Kohti normaalia Britannian brexit-tilinpäätös: kehnosti menee. Britanniassa on normaalia, että oppositio tässä vaiheessa hallituskautta menee äänestäjien suosiossa hallituspuolueen edelle, eikä se vielä takaa työväenpuolueen voittoa ensi vaaleissa. Mutta kun epäpätevyys johti silloin yhä useampiin covid-kuolemiin, äänestäjät eivät antaneet anteeksi. Ensin pääministeri Johnson yritti lakia muuttamalla pelastaa rangaistukselta lobbaussääntöjä rikkoneen hallituksen jäsenen Owen Patersonin. Ja niin britit pääsivät ensimmäisinä käsiksi rokotteisiin. Kaikki tämä osoittaa, että Britannian politiikka alkaa taas normalisoitua, ja brexit on lakannut vaikuttamasta siihen. Hallitus puolustautui selittämällä, että tuossa hätätilanteessa ei ehditty turvautua normaaliin kilpailuttamiseen. Teksti Eeva Lennon / Kuva AFP, Geoff Pugh T yöväenpuolueen tilanne parani melkoisesti menneenä vuonna. Sen jälkeen kävi ilmi, että pääministeri oli antanut vastoin sääntöjä erään konservatiivien lahjoittajan maksaa remontin virka-asunnossaan ja kodissaan Downing Street 10:ssä. Uuden tullitarkastusbyrokratian takia kalastajat eivät saa ajoissa tuoretta kalaa markkinoilleen Manner-Eurooppaan. ”Partygate” (viittaa presidentti Nixonin aikanaan kukistaneeseen Watergateskandaaliin) paljasti, että toissa vuoden joulun aikoihin Downing Streetillä oli pidetty joulujuhlia, vaikka bileet oli covidin takia kielletty, ja koko maa oli julistettu eristymispakkoon, joka erotti pitkiksi ajoiksi perheenjäsenet ja rakastavaisetkin toisistaan. Boris Johnsonin hallituksen suosio on mielipidetutkimusten mukaan romahtanut ja konservatiivit alkavat harkita johtajan vaihdosta. Ja kun vielä julkinen terveydenhoitolaitos toteutti laajamittaisen rokotusoperaation moitteettomasti, pääministeri Johnson ratsasti pitkään tuolla menestyksellä. Ja mistäpä tilalliset nyt saisivat työvoimaa sadon korjaamiseen ja muihin töihin
Mutta sitä mukaa kun ”törky”on paljastunut, on kunnia rokotuskampanjan tehokkuudesta hiipunut. Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja. Oikeisto kantaa kaunaa Johnsonille myös siitä, että tämä on haudannut thatcherismin ja mennyt poliittisesti kohti keskustaa ja suurta valtiota. Se ratkaisisi kuitenkin nopeasti osan Britannian brexit-ongelmista, mutta siihen tarvitaan todennäköisesti puolueen vaihdos Britannian johdossa. KAUPANPÄÄLLISIKSI PÄÄMINISTERI on saanut vielä vastaansa puolueen oikeiston kapinan, kun hän on yrittänyt suojella kansalaisia uudelta omik ronvirukselta tietyin varsin vähäisin rajoituksin. Puolueen oma suosikki on kyllä Margaret Thatcheria jäljittelevä ulkoministeri Liz Truss. de_13012022_12.indd 13 3.1.2022 15.20. Keir Starmer, joka oli panostanut kaiken pääministerin epäpätevyyteen, joutui tuolloin liemeen. Hän äänesti vuoden 2016 kansanäänestyksessä brexitiä vastaan, mutta siitä huolimatta hänkään tuskin uskaltaisi uhmata puolueen oikeistoa ja liittää Britanniaa takaisin edes EU:n tulliliittoon, johon Turkkikin sentään kuuluu. Keir Starmerin pyrkimys esiintyä pätevänä vaihtoehtona tunaroivalle pääministerille voi myös kariutua siihen, että konservatiivit vaihtavat johtajansa äänestäjien suosimaan nuoreen intialaistaustaiseen valtiovarainministeriin Rishi Sunakiin, joka tyydyttää äänestäjien poliittisen pätevyyden kaipuun. Jos Johnson kukistuu, hänen seuraajansa tulee todennäköisesti puolueen oikeistosta, vaikka koko maa on siirtynyt poliittisesti vasemmalle. 13 Demokraatti BORIS JOHNSONIN SUOSIOTA JÄYTÄVÄT MONET KRIISIT, EROOTTISISTA SYRJÄHYPYISTÄ KORRUPTIOON
Komissio suunnitteleekin vedyn massiivista tuontia Pohjois-Afrikasta. Teksti Aino Haavio Kuvat Lehtikuva ja iStock, grafiikka Arja Jokiaho de_13012022_14.indd 14 4.1.2022 9.18. 14 Demokraatti ILMIÖ VETY EU on sitoutunut saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Energiapalapelin vaikeimmat kohdat on tarkoitus ratkaista niin sanotulla vihreällä vedyllä
Se on vety. – Vety on ratkaiseva vaikkei tärkein tekijä Euroopan energiamurroksessa. Päästövähennyskeinoista yksi on viime vuosina kirinyt ylitse muiden. Unioni sitoutuu vähentämään hiilipäästöjään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja nollaamaan nettohiilipäästönsä vuoteen 2050 mennessä. Vielä emme kuitenkaan elä ”vetytaloudessa”, vaan vetyä kuluu lähinnä teollisuuden raaka-aineena ja sitä valmistetaan 98-prosenttisesti maakaasusta, 325 780 2251 2015 2030 2050 Kunnianhimoton tavoite Kunnianhimoinen tavoite Kunnianhimoton tavoite Kunnianhimoinen tavoite Energian kysyntä yht., TWh Vedyn osuus, % 2000 1500 1000 500 481 665 11 500 14 100 9 300 2 % 4 % 6 % 8 % 24 % TWh Sähköntuotanto Liikenne Rakennusten lämmitys Teollisuuden energia Uuden teollisuuden raaka-aine Teollisuuden raaka-aine Arvioita EU:n vedynkulutuksesta 2015–2050 Lähde: Fuel Cells and Hydrogen Joint Undertaking (FCH JU) FCH JU:n ennuste ei ota kantaa vedyn tuotantotapaan. 16 Demokraatti D-ILMIÖ E urooppa käy ilmastotaistelua maailman eturintamassa. YK:n ilmastokokouksessa Glasgow’ssa EU sai ansaitusti kehuja kunnianhimoisista tavoitteistaan. – Kaikkialla EU:ssa vety kiinnostaa ja innostaa päättäjiä, kertoo johtava vetyasiantuntija, italialainen Eleonora Moro ajatushautomo E3G:stä Brysselistä. Se on kuin kameleontti, moninainen ja muuntuva. – Varteenotettavien mallinnusten mukaan vedyllä voitaisiin vuonna 2050 kattaa runsas viidennes Euroopan kokonaisenergiantarpeesta, Flis arvioi. Sähköistäminen tulee ensin. Tulevaisuudessa sitä ja sen johdannaisia hyödynnettäisiin niin erilaisissa teollisuusprosesseissa, rakennusten ja veden lämmityksessä, osassa liikennettä kuin energian varastonakin. Vedyn merkitys korostuu vaikeimpien päästölähteiden kitkemisessä, kiteyttää vetyyn ja ilmastokysymyksiin perehtynyt neuvonantaja, kemisti Gniewomir Flis ajatushautomo Agora Energiewendestä Berliinistä. Siellä missä sähköistäminen ei onnistu, turvauduttaisiin siis merkittävästi vetyyn. Visioiden vedystä on kuitenkin vaikeaa saada otetta. Onko vety energia-alan kauan kaivattu sampo. de_13012022_14.indd 16 4.1.2022 9.18. Ensimmäisten joukossa Saksa, sitten EU, myöhemmin muut jäsenmaat, myös Suomi, ovat laatineet omia vetystrategioitaan
Euroopan komissio tavoittelee unionin alueelle 40 gigawatin elektrolyysikapasiteettia vuosikymmenen loppuun mennessä. Tuotannosta syntyy merkittäviä hiilipäästöjä. Olemassa olevaa tiheää maakaasuinfrastruktuuria voitaisiin jatkossa kehittää vedylle sopivaksi, arvioi vetytalouden vanhempi asiantuntija Maira Kusch Maailman energianeuvoston Saksan-jäsenkomiteasta. Investoinnit kuitenkin ohjautuvat nyt vahvasti elektrolyysiin, tietää konsulttiyhtiö Nikolan energia-asiantuntija Jiri Räsänen. Tuulivoimala jokaiseen niemennokkaan. Sen sijaan tähtäimessä on aivan toisenlainen, ”vihreä” vety, jota valmistettaisiin vedestä. ALUSTAVASSA TARKASTELUSSA vihreä vety vaikuttaisi monipuoliselta ja joustavalta työkalulta energia-alan rakenteelliseen murrokseen. Tarvittaessa vihreä vety toimisi myös uusiutuvan sähkön varastona. Tämä näkymä vaikuttaisi todennäköiseltä muun muassa Suomessa, jossa maakaasuputkiverkostoa ei juuri ole. Vetyteollisuutta edustava Hydrogen Europe -järjestö nosti hiljattain oman tavoitteensa 60 gigawattiin. Antonin mukaan eurooppalainen teollisuus pyrkii vetyalan globaaliksi markkinajohtajaksi: – Tulevaisuudessa Eurooppa myy vetyteknologiaa kaikkialle maailmaan. Vetystrategia siis siivittää eurooppalaista cleantech-teollisuutta lentoon. 17 Demokraatti käytännössä metaanista (CH?). Mutta viekö EU:n vetystrategia meitä kohti puhtaampaa tulevaisuutta. – Keskieurooppalaisten lämmitys hoidetaan toistaiseksi laajoilla alueilla maakaasulla. – Teoriassa tämä on kyllä mahdollista, hän sanoo. Seuraako elektrolyysilaitteiden valmistamisesta kuitenkaan ilmastopäästöjen taittumista ja energiaomavaraisuutta. Vetyalan kokouksissa Euroopan johtajat piirtävät kuvaa energiavallankumouksesta, jonka myötä tuotetaan suuria määriä vetyä, leikataan hiilipäästöjä ja lisätään omavaraisuutta. – Aurinkoja tuulivoiman tuotanto pitäisi jopa kymmenkertaistaa nykyisestä, mikäli Eurooppa haluaisi olla energiassa omavarainen, Agoran Gniewomir Flis arvioi. Hän on mukana myös arvovaltaisessa Fuel Cells and Hydrogen Joint Undertaking -yhteistyöelimessä (FCH JU), joka kerää saman pöydän ääreen eurooppalaisen teollisuuden ja tieteen sekä EU-instituutioiden johtajia. Aurinkopaneeleita Etelä-Eurooppa väärälleen. – Meillä puhtaan teollisuuden keskittymän voisivat muodostaa tuulivoimala, vihreän vedyn tuotantolaitos ja terästehdas, pohtii sosialidemokraattien energiakysymyksiin perehtynyt europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri. – Se, mikä vaikutti vielä muutama vuosi sitten mahdottomalta, on nyt toteuttamiskelpoista ja realistista, sanoo eurooppalaista vetytutkimusta kokoavan Hydrogen Europe Research -järjesde_13012022_14.indd 17 4.1.2022 9.18. Toistaiseksi EU:n kokonaisenergiankulutuksesta noin 20 prosenttia ja sähkönkulutuksesta noin 40 prosenttia katetaan uusiutuvalla energialla. Teollisen läpimurron saavuttanut teknologia vihreän vedyn valmistukseen on jo olemassa. Tätä ”harmaan” vedyn käyttöä Eurooppa ei halua jatkaa. Siinä vesimolekyyleja pilkotaan uusiutuvan sähkön, lähinnä aurinkotai tuulisähkön, avulla vedyksi ja hapeksi. VEDYN TUOTANNOSTA SYNTYY TOISTAISEKSI MERKITTÄVIÄ HIILIPÄÄSTÖJÄ. Investoidaanhan vetyyn nyt kymmeniä miljardeja. Lisäksi vihreällä vedyllä voitaisiin lämmittää eurooppalaisten rakennuksia ja käyttövettä. Osaan Euroopan maista syntyisi pikemminkin paikallisia vetykeskittymiä. Kriitikoiden huoli liittyy puhtaan primäärienergian saatavuuteen. Vihreän vedyn tuotanto on riippuvaista uusiutuvan energian saatavuudesta. Kun pilvisinä tai tyyninä päivinä suoraa aurinkotai tuulisähköä ei olisi riittävästi tarjolla, säiliöihin tai luolastoihin varastoidun vedyn kemiallinen energia muunnettaisiin takaisin sähköenergiaksi. Tätä kilpailua emme aio hävitä, niin kuin hävisimme aurinkopaneeleissa. Ajatuksena on, että lopulta vedyn koko tuotantoketju saataisiin päästöttömäksi. Vaikealta näyttää, kun jo nykyisistä vähistä voimaloista väännetään kättä, linjaa esimerkiksi Italian ulkopoliittisen instituutin IAI:n laaja raportti. tön ranskalainen puheenjohtaja Laurent Antoni. – Muitakin teknologioita on kehitteillä. – Vihreä vetyhän ei ole primäärinen energianlähde vaan energian kantaja, Jiri Räsänen muistuttaa. Miksi emme tähän uskoisi. Uusiutuvan energian voimalat, vihreän vedyn tuotanto ja raskas teollisuus sijoitettaisiin lähekkäin tukemaan toisiaan. Vedyn välityksellä aurinkoja tuulivoimaa voitaisiin rantauttaa entistä useammalle toimialalle ja niiden tuotantoon liittyvää vaihtelua hallita paremmin. Se on nimeltään elektrolyysi. Suunnitelmissa vihreä vety ja sen johdannaiset korvaisivat öljyä ja maakaasua esimerkiksi teräsja kemianteollisuuden prosesseissa sekä lento-, laivaja rekkaliikenteen polttoaineina
Laurent Antoni vahvistaa, että EU on toiminnassaan pragmaattinen. Maailman energianeuvoston Maira Kuschia komission linjaus ei yllätä. Vastaus selviää unionin asiakirjoista. VETY KUITENKIN tulee, sanotaan. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Vetybuumin kriitikot lyövät suurempaa vaihdetta silmään: Mikäli uusiutuvan sähkön tuotanto jää Euroopassa tarpeeseen nähden alhaiseksi, kannattaako siitä edes valmistaa vetyä. – Joissakin maissa, kuten Ranskassa ja Suomessa, puhdasta vetyä voidaan valmistaa myös ydinsähköllä, hän mainitsee. Eli mikä vety. Sinisen vedyn tuotantoprosessi ei ole järin energiatehokas, ja hiilen varastointitavoista kiistellään. Euroopan komissiossa vihreän vedyn tuotanto-ongelmat ja sinisen vedyn kritiikki ovat tiedossa. – Niin kutsuttu välivaihe tulee kestämään kymmeniä vuosia, uskoo algerialainen energiasiirtymään erikoistunut tutkija ja aktivisti Hamza Hamouchene Transnational Institute -tutkimuslaitoksesta Lontoosta. EU:n vetystrategian hyötyjiä olisivat hänen mukaansa ennen muita venäläinen maakaasuteollisuus ja kaasun eurooppalaiset jalostajat. ”2x40 GW” viittaa siihen, että komissio tavoittelee vuoteen 2030 mennessä 40 gigawatin elektrolyysikapasiteettia EU-alueella ja vastaavaa kapasiteettia unionin rajojen ulkopuolella. Vedyntuotannossahan osa energiasta menetetään. de_13012022_14.indd 18 4.1.2022 9.18. Lä hd e: A d Va n W ijk , D el ft U ni ve rs ity of Te ch no lo gy Hahmotelma vedynkuljetuksen runko verkostosta tulevaisuuden Euroopassa Vetyputkiverkostoa (kuvassa oranssi) kehitettäisiin olemassa olevan maakaasuinfrastruktuurin (sininen ja punainen) varaan. – Vedestä uusiutuvalla energialla tuotettua vihreää vetyä ei ole Euroopassa juurikaan saatavilla vielä vuosiin, konsulttiyhtiö Nikolan Jiri Räsänen arvioi. Vetytaloutta ajetaan sisään tarjolla olevan ”vähähiilisen” vedyn kautta. Se on hänestä päinvastoin looginen johtopäätös Euroopan ilmastositoumuksista ja unionin vedyntuotannon ennusteista. Vuonna 2050 EU tarvitsisi vetyä ja sen ONKO VETY ENERGIA-ALAN KAUAN KAIVATTU SAMPO. Tilanteesta on myös tehty johtopäätöksiä. Mitä tämä tarkoittaa. Vetybuumin kriitikot pitävätkin Euroopan vetystrategiaa lähinnä maakaasuteollisuuden onnistuneen harhautuksen tuloksena. Hävikki on erityisen merkittävää, kun vetyä käytetään sähkön varastona eli kun ketjussa kuljetaan uusiutuvasta sähköstä vedyn kautta takaisin sähköön. Komissio on päätellyt, että EU ei pysty taittamaan hiilipäästöjään likimainkaan tavoitteidensa mukaisesti eurooppalaisella vedyntuotannolla vaan että sen on maaliin päästäkseen turvauduttava laajamittaiseen tuontiin. Niihin suuri yleisö ei tosin liene juurikaan perehtynyt, onhan komission ratkaisu nimeltään ”2x40 GW Green Hydrogen Initiative”. – Sitä odotellessamme kulutamme pikemminkin niin sanottua sinistä vetyä eli maakaasua, josta hiili on otettu talteen ja varastoitu. – Me olemme päätyneet ennusteissamme samaan myös pitkällä aikavälillä
EUROOPAN KOMISSION ja Saksan tuontivisiot muistuttavat erehdyttävästi 2010-luvun alussa mediassa kohahduttanutta saksalaisvetoista Desertec-suurhanketta, jonka puitteissa eurooppalaisen teollisuuden oli tarkoitus tuoda SaTÄTÄ KILPAILUA EMME AIO HÄVITÄ KIINALLE. – Eurooppalaiset kuluttavat vielä pitkään merkittävästi enemmän energiaa kuin pohjoisafrikkalaiset. de_13012022_14.indd 19 4.1.2022 9.18. Sininen vety: tuotetaan käytännössä maakaasusta, ja tuotannossa hiilidioksidi otetaan talteen ja varastoidaan. – Pitää paikkaansa, suunniteltu jako on 80–20, Hydrogen Europe Research -järjestön Laurent Antoni vahvistaa. Jäsenmaista vetykehityksen veturi, ydinvoimasta luopunut Saksa on päätynyt laskelmissaan samansuuntaisiin tuloksiin, joskin sen tuontiennusteet ovat vielä EU:n keskiarvoa suurempia. – Saksan katse kääntyy niin ikään Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään, Kusch kommentoi. Pohjois-Afrikkaan vihreän vedyn tuotantokapasiteettia rakennettaisiin kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä 30 gigawatin edestä. Vihreän ja sinisen vedyn tuotanto potentiaali alueittain Lähde: Hydrogen Council Keskimääräinen vihreän vedyn tuotantopotentiaali Optimaalinen vihreän vedyn tuotantopotentiaali Keskimääräinen sinisen vedyn tuotantopotentiaali Optimaalinen sinisen vedyn tuotantopotentiaali Optimaalinen vihreän ja sinisen vedyn tuotantopotentiaali Vihreä vety: tuotetaan vedestä uusiutuvalla energialla. 19 Demokraatti johdannaisia noin 60 miljoonaa tonnia, ja tästä puolet olisi tuotava. Euroopan komission Pohjois-Afrikkaan suunnittelemasta elektrolyysikapasiteetista neljä viidennestä palvelisi eurooppalaisia ja yksi viidennes paikallisia. Kauppaa Eurooppa virittelisi komission suunnitelmien mukaan ensisijaisesti Pohjois-Afrikan maiden ja toiseksi Ukrainan kanssa. – Meidänkin analyysimme mukaan Pohjois-Afrikka olisi uusiutuvan energian potentiaalinsa ja maantieteellisen läheisyytensä vuoksi Euroopalle luonnollinen vetykumppani, Kusch sanoo. Siksi esimerkiksi tasajako, 50–50, ei olisi tässä vaiheessa mielekäs. Vuonna 2030 lähes 70 prosenttia Saksan vedyntarpeesta katettaisiin tuonnilla
Vetybuumin myötä Dii-konsortion Desertec on luonut nahkansa ja vaihtanut kaapelit vetyyn. Laurent Antoni kuitenkin rauhoittelee: Euroopan Afrikka-suunnitelmissa paikallisten tarpeet asetetaan etusijalle. Lisäksi rakennettaisiin uusi putkiyhteys Egyptistä Kreikan kautta Italiaan. Hamouchene pelkää, että tulevaisuudessa myös vihreän vedyn kauppa toteutuisi eurooppalaisen teollisuuden ja Pohjois-Afrikan ”korruptoituneen eliitin” välillä paikallisväestöä kuulematta. Gniewomir Flis ymmärtää näkökulman: – On syytä muistaa, että Afrikka ei pysty vielä kehittämään puhdasta teknologiaa ilman ulkomaista pääomaa. Jos me emme saavu ajoissa paikalle, Kiina valtaa markkinan. Uusimman ”Desertec 3.0” -hahmotelman mukaan EU:n kokonaisenergiantarpeesta jopa puolet katettaisiin vuonna 2050 vihreällä vedyllä ja tästä vedystä kaksi kolmannesta tuotaisiin Pohjois-Afrikasta. Myös laivausvaihtoehtoa pidetään Antonin mukaan esillä, vaikka laivojen päästöt olisi saatava jatkossa kuriin ja kustannuksia karsittava rajusti. – Vedyntuonnissa lähinnä kuljetuksen haasteet on vielä ratkaistava. Desertecin suunnitelmien takana on muun muassa hollantilainen professori Ad van Wijk, joka toimii myös Euroopan komission energianeuvonantajana. Yhteyk sien rakentaminen on hyvin kallista, hän sanoo. 20 Demokraatti D-ILMIÖ haran aurinkosähköä merenalaisia korkeajännitekaapeleita pitkin Eurooppaan. Eurooppalaiset tutkijat jakavat Hamouchenen huolia. Samat argumentit toistuvat Dii:n lausunnoissa. Näyttäisi niin ikään siltä, että Pohjois-Afrikan maista ainakin Marokko, VIHREÄ VETYHÄN EI OLE PRIMÄÄRINEN ENERGIANLÄHDE VAAN ENERGIAN KANTAJA. Hamouchene on seurannut eurooppalaisten rahoittamia keskittävän aurinkovoiman (concentrated solar power, CSP) hankkeita Marokossa. Kaiken lisäksi voimalat käyvät tappiolla, hän kritisoi. – Suurisuuntainen kaapelihanke hiipui, mutta perusajatus Saharan auringonpaisteen tuomisesta Eurooppaan ei kuollut. Komissio korostaa Pohjois-Afrikan maiden oikeutta ilmastonmuutoksen hillintään, tekniseen ja taloudelliseen kehitykseen, puhtaan sähkön saantiin ja työpaikkoihin. Ranskalainen Laurent Antoni pitää Timmermansin Sahara-visiota kiinnostavana, vaikka välttää ottamasta suoraan kantaa Deserteciin. – Marokon Ouarzazateen on rakennettu muun muassa saksalaisrahoituksella valtavia aurinkovoimaloita sillä asenteella, että aavikko olisi tyhjää joutomaata. EU-komission varapuheenjohtaja ja vihreän kehityksen ohjelmaa johtava komissaari, hollantilainen Frans Timmermans on eri yhteyksissä ilmaissut jakavansa Van Wijkin yleisnäkemykset. Heidän juomavettään käytetään voimaloiden peilien puhdistamiseen ja järjestelmän jäähdytykseen. – Yhteys Desertec-vision, Saksan kansallisen vetystrategian ja EU:n vihreän kehityksen ohjelman välillä on olemassa, Gniewomir Flis vahvistaa. Paikallisten paimentolaisten maita on vallattu. – Totta on, että Desertecin aikaisemmat versiot kaatuivat paitsi teknisiin ongelmiin ja taloudellisiin kiistoihin myös syytteisiin resurssiriistosta, algerialainen Hamza Hamouchene tietää. Elektrolyysiin tarvittava vesi saataisiin merivedestä suolaa poistamalla. Hänestä epäilyt uuskolonialismista ovat jo nähdyn nojalla perusteltuja. Pääosin vety kulkisi Välimeren poikki putkissa. Alueen huikeiden aurinkoja tuulienergian resurssien ansiosta vihreää vetyä riittäisi lisäksi vientiin, mikä poikisi maille valuuttatuloja. Liian suuri osa vedystä vietäisiin Eurooppaan, ja Pohjois-Afrikassa tuotot valuisivat johtajien taskuun. Myöhemmin verkostoa jatkettaisiin Lähi-itään. Työpaikkoja paikallisväestölle on tarjoutunut niukasti. de_13012022_14.indd 20 4.1.2022 9.18. Vanhaa maakaasuinfrastruktuuria hyödynnettäisiin. MONI ÄLÄHTÄÄ: eikö tämä ole uuskolonialismia