sy ys ku ut a Huijari ja hurmaaja Minna Craucherin kiihkeä elämä taittuu musikaaliksi. PAL.VKO 2024-39 00 74 43 -2 41 6 TERVEYSEROT TEEMA Köyhä on sairaampi SDP Luottamusyhteiskunta 2.0 ILMASTO Suomi viedään oikeuteen JUNA ON POP Suomi makaa yhä kiskoilla 12.9.2024 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 24 / 12 . de_12092024_001.indd 1 de_12092024_001.indd 1 3.9.2024 11.13 3.9.2024 11.13
Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Nimetön 2 1 Nimetön 2 1 2.9.2024 10.40 2.9.2024 10.40. ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.
Minna Craucher viihdytti ja vedätti eliittiä. KASVO KULTTUURI ILMIÖ de_12092024_03.indd 3 de_12092024_03.indd 3 3.9.2024 12.54 3.9.2024 12.54. Liiallisten odotusten ansa. 3 Demokraatti 16 /2 4 30 14 38 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 12. SYYSKUUTA 2024 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI JUNAT SYNTINEN SALONKI POHTIJA Rataverkko huutaa rahaa – jota ei ole
www.demokraatti.f i Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 4 Demokraatti 16 /2 4 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Suuttuva lapanen Viikon kuva: Säälittävä farssi Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Anna Rajavuori D-analyysi: Taas kuritetaan D-ilmiö: Suomi jää junasta Indeksi: Liikaa luuloa Äärioikea: Satanismia ja terroria D-kolumni: Touko Aalto Verotus: Alv-giljotiini SDP: Kohti uutta luottamusta Alastalon salissa: Uutisten oravanpyörä Teatteri: Madame Minna Teatteri: Syksyn esityskattaus Kirja: Oman elämänsä Palo Teatteri: Taru soi isosti Kolumni: Rolf Bamberg Kirjavisa: Absurdia teatteria Liikkeen etuvartiossa: Mikkel Näkkäläjärvi Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Ida-Susanna Pöllänen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Sami Itani Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Timo R. + TERVEYS 53 Terveyserojen Suomi de_12092024_04.indd 4 de_12092024_04.indd 4 4.9.2024 9.10 4.9.2024 9.10. Stewart Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 14 28 ANTTI LINDTMAN Kohti uutta luottamusta RATAVERKKO Junaliikenteen paluu 5 6 8 11 12 14 20 22 25 26 28 29 30 36 37 38 44 48 50 51 53 61 62 64 65 66 ED ITKILPAILU 2023 Vuoden yleisömedia VOITTAJA Seuraa meitä myös somessa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 26.9. Ka nn en ku va : M itr o H är kö ne n Uusilla ratahankkeilla ei ole sen enempää taloudellisia kuin yhteiskunnallisia perusteluja
PÄÄMINISTERIN LAMMASMAISUUS tässä arvokysymyksessä on hämmästyttänyt jopa perussuomalaisia itseään. RASISMIN VÄHÄTTELYSTÄ on pieni matka epäreilun kohtelun ja suoranaisen sorsimisen hyväksymiseen, eikä meillä olisi tällaisiin mielikuviin varaa. Samat poliitikot, jotka nyt kertovat, ettei Suomessa ole rakenteellista rasismia, ovat vakuuttaneet, ettei täällä ole äärioikeistoakaan. Jostain ne maakunnista paljastuneet satanisti-uusnatsit tai romaniasiakkaille porttikieltoja antavat ravintoloitsijat kuitenkin tulevat – vaikkei niitä hallituspuolueissa haluta nähdäkään. Mitään ei tapahdu, vaikka perussuomalainen puolue pyyhkii pöytää hallituksen sopimilla rasisminvastaisilla toimenpiteillä ja puolueen kansanedustajat pilkkaavat niitä julkisesti. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Vähättely on aito vaara Pääkirjoitus PÄÄMINISTERIN SUUTTUMINEN TARKOITTAA KORKEINTAAN KULMAKARVOJEN RYPISTÄMISTÄ. Nöyryys on poissa: Riikka Purrakin voi hymysuin irvailla hallituksen rasismikoulutuksille televisiolähetyksissä – koska pääministeriä ei tarvitse pelätä, ei edes kunnioittaa. Vähättely kertoo myös haluttomuudesta havaita yhteiskunnassa nousevia pimeitä virtauksia. Hallituksen vetäjänä hänellä olisi kaikki keinot ja mahdollisuudet jyrähtää, jos joku hallituskumppaneista lällättelee kokoomuslaisillekin tärkeitä perusarvoja vastaan. Koska persujen gallupsuosiokin alkaa painua uhkaavasti jo lähemmäs keskustan lukemia, luulisi että puolueella ei enää olisi varaa porsastella hallituksessa kokoaan suurempana sanelijana. Jo nyt Suomen kansainvälinen houkuttelevuus saa kolhuja hallituksen aikeista muuttaa ulkomaalaisen työvoiman maastaheittoehtoja. Puheenjohtaja Riikka Purra joutui seisomaan pääministerin vieressä ja pahoittelemaan somepostauksiaan silminnähden nöyrtyneenä. NYT RUNSAASSA vuodessa perussuomalaiset ovat oppineet, että pääministerin suuttuminen tarkoittaa korkeintaan kulmakarvojen rypistämistä ja painokkaasti toistettuja ympäripyöreyksiä – ei todellista kurinpalautusta yhteisen pesän sottaajille. K un kesällä 2023 hallituksen avainministerit joutuivat tekemään julkisesti tiliä takavuosien rasistisista puheistaan ja vitsailuistaan, perussuomalaistenkin puoluejohdon ilmeet olivat tiedotustilaisuuksissa aika vakavia. Rajanveto ei tarkoita hallituksesta ulos heittämistä vaan selkeää kaapin paikan näyttämistä omahyväisesti käyttäytyvälle kumppanille. de_12092024_05.indd 5 de_12092024_05.indd 5 3.9.2024 11.52 3.9.2024 11.52. Olivathan ilmitulleet käytöskukkaset sellaisia, jotka kavahduttivat sivistysporvaristoakin. Hallitusyhteistyötä oli takana vasta muutama kuukausi, eikä puolue voinut olla vielä varma siitä miten järeisiin kurinpitotoimiin Petteri Orpo kaiken paljastuneen jälkeen ryhtyisi
Hallituksen rasismin vastainen kampanja alkoi epäonnisesti, mahdollisisesti nuupahti ennen alkamistaan, kun sen esittelypäivänä valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoi, että kampanja sitoo perussuomalaisten ministereitä, mutta puolue tuskin siihen sitoutuu. Prosessi sai lisää sketsin piirteitä, kun pääministeri Petteri Orpo totesi A-Studiossa, että hallituksen rasismin vastaista kampanjaa ei alun perinkään ollut tarkoitettu puolueille vaan muun muassa isoille työyhteisöille, järjestöille tai urheiluseuroille. 6 Demokraatti V iik on ku va Le ht ik uv a / M ar kk u U la nd er TEHKÄÄ TE, ME EMME TEE. de_12092024_06.indd 6 de_12092024_06.indd 6 3.9.2024 12.28 3.9.2024 12.28
Haloo hallituksen rasismin vastaisesta kampanjasta irtautunut aikuisten perussuoma laisten puolue, resonoiko . Suomi uhkaa jäädä asiassa historian väärälle puolelle, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kirjoitti X:ssä. Historian väärällä puolella SDP:N PUOLUEHALLITUS vaatii, että Suomi tunnustaa Palestiinan valtion tänä syksynä. Yhden rauhoitetun raakun määritelty ohjeellinen korvausarvio on Lä hd e: Ym pä ris tö m in is te riö n as et us PALESTIINALAIS VALTION TUNNUSTAMINEN AJAA SIIRTYMISTÄ VÄKI VALLASTA KANSANVALTAAN. – Palestiinalaisvaltion tunnustaminen yhdistettynä itsehallinnon demokratisoitumisen ja vastuullisen oikeusvaltion rakentamisen vaatimukseen poistaa pohjaa ääriliikkeiden vallalta. Se ei anna viestiä, että terrorismilla voisi saada tuloksia vaan päinvastoin ajaa siirtymistä väkivallasta kansanvaltaan. Jo yli 140 YK:n jäsenmaata on tämän tehnyt. Lähi-idän väkivaltakierre on saatava Koskisen mukaan katkeamaan kansainvälisen yhteisön määrätietoisin toimin. Raakkurikos oli karmea, mutta kuka uskoo, että se on ainoa laatuaan. Myös Suomen on tehtävä aktiivista työtä rauhan puolesta alueella. Kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Johannes Koskinen (sd.) painottaa, että Suomi ei voi vetäytyä suurten EUtai Nato-maiden selän taakse Palestiinan tunnustamisasiassa. Pikaista tulitaukoa ja panttivankien vapauttamista pitää edistää kaikin voimin, Koskinen sanoo. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Mitä pienet edellä sitä isot perässä Suomen koulurauhan julistuksen yhteydessä tasavallan presidentti Alexander Stubb muistutti, että erilaisuus on hyvä asia, sillä se mahdollistaa esimerkiksi oppimisen toinen toisiltaan. Kokoomuksen ja KD:n riveistä SDP:n avaukseen kohdistuneeseen kritiikkiin Koskinen vastaa korostamalla, että kyse on toimista, jotka tukevat siirtymistä väkivallasta kansanvaltaan. – Suomen on aika tunnustaa Palestiinan valtio ja tehdä osansa rauhan aikaansaamiseksi. NIKLAS KASKEALA X:SSÄ Nyt pelotellaan ennallistamisasetuksella: tehtaita kiinni, tuhansille kenkää! Toisaalta viime päivät ovat osoittaneet huutavan tarpeen luontosääntelylle. de_12092024_08.indd 8 de_12092024_08.indd 8 4.9.2024 11.05 4.9.2024 11.05. KAISA KOSONEN X:SSÄ Metsäasioissa demokratia on lobbarikratia. MARI PANTZAR X:SSÄ PALESTIINA V IIK O N LU KU 589 euroa. – Hallituksen tulisi ryhtyä asiassa toimiin heti tänä syksynä. Tehdäänkö yksi diili. Samassa yhteydessä hän ehdotti diiliä: –. Eskalaation riski on yhä suurempi, ja siksi väkivallan kierre on saatava pysäytettyä heti. Nyt sattui fiksu ja rohkea biologi paikalle todistamaan tuhoa. – Rauhanprosessin edistämiseksi meidän pitää toimia aktiivisesti ja aloitteellisesti. Se on se, että tänä vuonna jouluun mennessä mietitään joka ilta, kun tulemme kotiin: yksi, mitä uutta olen oppinut – kaksi, kenen kaveri olen tänään ollut. Sitä edellyttää myös Suomen rauhanpolitiikan pitkä perinne
Samalla kriisipuheenne luo laajemminkin epävarmuutta ja toivottomuutta tulevai suutta kohtaan. Ekström on erityisen huolissaan työntekijöiden tilanteesta, kun moni julkisen alan sektori potee jo nyt työvoimapulaa. Etenkin nuorilla on tulevaisuudenus ko heikentynyt. Ja samaan aikaan odotetaan, että suomalaiset kuluttami sellaan pitäisivät kotimarkki noilla toimivaa elinkeinoelä mää hengissä. Ja kuinka on nyt käynytkään, valtaosa vihreistä hankkeista on hyytynyt. Nykytilanteessa kaivataan positiivisuutta ja tulevaisuu denuskoa. Elinkeinoelämän keskusliiton ylläpitämän Suomen vihreitä investointihankkeita listaavan dataikkunan mukaan hankkeita on keskeytynyt yhteensä noin kolmen miljardin euron edestä. Ekström sanookin valtiovarainministeriön budjettiesityksen uhkaavan entisestään rapauttaa kuntien, hyvinvointialueiden ja valtionhallinnon toimintaa sekä syövän talouden kasvuedellytyksiä pitkällä aikavälillä. Sen luominen on kaikkien vastuulla. EK:n ylläpitämässä dataikkunassa on nyt yksittäisiä hankkeita 650 kappaletta. Tänä vuonna euromääräisesti suurimmat investointisuunnitelmat on ilmoitettu vetytuotantoon, datakeskuksiin sekä akkuteknologioihin. Tästä kertoo muun muassa se, että tällä hetkellä suomalaiset kokevat inflaa tion neljä prosenttiyksikköä todellisuutta korkeammaksi. Syynä on muuassa rahoituksen saamisen vaikeutuminen. Hyvät työnantajat, taas on se aika, kun työmarkkina neuvottelujen lähestyessä mielestänne vienti takkuaa ja muutenkin elinkeinoelä mällä menee kehnosti. – Virastot joutuvat tekemään säästöjä hyvin ripeällä aikataululla. Josko samalla keskinäinen kyräily ja vastakkainasettelukin laantuisi, toivoo Demokraatin väki SÄÄSTÖT TALOUS Enemmän höyryä kuin energiaa SUOMESTA PITI tulla puhtaan energian suurvalta ja vaikka mitä muuta. de_12092024_08.indd 9 de_12092024_08.indd 9 4.9.2024 11.05 4.9.2024 11.05. Myös uusien hankkeiden määrä on romahtanut viime vuodesta. Iso kysymys kuitenkin on, kuinka moni näistä hankkeista lopulta etenee investoinneiksi. Hyvä hallitus, kuritatte leikkauksillanne jo muu tenkin huonoosaisia ja kurjuutta tihkuva talousku rimantranne saa kansalaiset säästämään – jos enää on jotain, mistä säästää. Leikkaamalla eivät suomalaiset nuorru LEIKKAUSLINJA EI muuta Suomen suuria ongelmia eli väestön ikääntymistä ja heikkoa tuottavuuden kasvua, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL muistuttaa. Se voi johtaa jopa 4 000 työsuhteen päättymiseen. JHL:n puheenjohtajan Håkan Ek strömin mukaan leikkurilinja ei kuitenkaan näytä kääntävät taloutta nousuun tai Suomen velkataakkaa ripeään laskuun. Säästöt eivät helpota henkilöpulaa, saati paranna palveluita, Ekström sanoo. Ja rahaakin oli tulossa kymmeniä miljardeja. Tilanne voi muuttua paremmaksi jos globaali talous kääntyy kasvuun. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari SUOMESTA HÄÄDETTY RUOTSIIN PAKKOVIETY Erikoisosaaja Pälkäneen paluumuuttaja Hyvät pelottelijat, te suistatte suomalaiset pelkoon ja epävarmuuteen, vaikka juuri nyt taas tarvit taisiin tavallista suomalaista kuluttamisen talkoisiin pyörittämään yhteiskunnan rattaita ja auttamaan työl listämisessä. Väärät luulot jylläävät, kun pelko voittaa järjen
Hyvinvointialueiden johtajien mielestä hyvinvointipalvelut toimivat osin paremmin kuin ennen uudistusta. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI Lehtikuva / Hannu Huttu 10 VIS V 1. Hyvinvointialuejohtajien mukaan suomalaisten ei tarvitse olla huolissaan hyvinvointialueiden palveluista, sillä niillä lakisääteiset palvelut turvataan. Kuinka monta jäsenmaata on Euroopan poliittisessa yhteisössä. Edellinen käy ilmi hyvinvointialuejohtajista koostuvan H23-verkoston kannanotosta, jossa oiotaan väärille urilla lähtenyttä julkista keskustelua. Eikä hyvinvointialueiden kuralla oleva talous johdu sote-uudistuksesta. Minkä valtiollisen toimijan tunnus. Talousongelmat olisivat olleet edessä myös aikaisemmassa mallissa, jossa kunnat ja kuntayhtymät vastasivat palvelujen järjestämisestä. 6. Tiedotteen mukaan kriisipuheisiin ei ole syytä. Hyvinvointialueiden ja sote-uudistuksen eturintamassa tilanne nähdään toisin. Yksi keino on velvoittavan lainsäädännön purkaminen. Mitä ovat Tanskan PET ja Ruotsin MUST. 10. Missä USA:n osavaltiossa Tim Walz on kuvernöörinä. Kuinka vahvaa ruokakaupassa myytävä viini voi enintään olla. 8. Missä kaupungissa nähdään tänä syksynä teatteriesitys Taru Sormusten herrasta. 7. 4. 5. Oik eat vas tau kse t: 1) 45 2) tie dus tel upa lve lui ta 3) Min nes ota ssa 4) Tea tte rija med iat yön tek ijö ide n liit to 5) viid es 6) Raj ava rtio lai tok sen 7) 6 8) 8 pro sen ttis ta 9) Tam per eel la 10 ) 5 918 km MAAILMAN TILA • Sote-uudistuksen kriisi Hyvinvointialueiden kriisi peruttu H allituspuolueet ovat oikein urakoineet sote-uudistuksen mollaamisessa, väärin tehty ja etenkin väärin laskettu rahoitus. Hyvinvointialueiden mukaan sote-menojen kasvun takana ovat etenkin inflaatio, palkkaratkaisut, palvelutarpeen lisääntyminen ja koronan jälkeinen hoitovelka. Kuinka mones presidentti kausi Vladimir Putinilla on menossa. Mikä on Suomen valtion rataverkon pituus (vuonna 2022). virsi 275: Mä elän laupeudesta virsi 275: Mä elän laupeudesta de_12092024_10.indd 10 de_12092024_10.indd 10 4.9.2024 9.05 4.9.2024 9.05. 3. Hyvinvointialuejohtajien mukaan talouden tasapainottaminen vaatii myös valtion apua. (EPC) 2. Mikä toimija on Teme. 9. Kuinka monta puheenjohtajaa SDP:llä on ollut 2000-vuosituhannella
Se on asia, mihin pitäisi paneutua eri ta hoilla ja tarttua toimeen. Elämme monikriisin ai kaa, jossa meneillään on useita samanai kaisia kriisejä, jotka vahvistavat toisiaan. Hyvä meno. Tämä voi olla yksi tekijä alhaisen syntyvyyden taustalla. Seurauksena eriarvoisuus kasvaa, ja hyvinvointi polarisoituu entistä enem män, sillä taloudellinen toimeentulo vaikuttaa suoraan ihmisten hyvinvoin tiin. Esimerkiksi nuorten pahoinvointi heijastuu ja kertautuu ajan myötä, ja sillä on monenlaisia koko yhteiskunnan kan nalta huolestuttavia vaikutuksia. Nykyhallitus kohdistaa sosiaaliturva leikkauksia ja palveluheikennyksiä nii hin väestöryhmiin, joiden hyvinvointi on jo pitkään ollut heikoin. Voimaeläimesi on siili. de_12092024_11.indd 11 de_12092024_11.indd 11 4.9.2024 11.30 4.9.2024 11.30. Nuorissa on tu levaisuus, mutta tässä tilanteessa se on vielä entistä konkreettisempaa, koska Suomi ikääntyy nopeasti. Miksi juuri se. Pinnalla on paljon epävarmuuksia ja huolenaiheita. Teksti Nora Vilva Kuva Nora Vilva ja iStock HYVINVOINTI POLARISOITUU ENTISTÄ ENEMMÄN. Ilahdun aina, kun tapaan siilin iltahämä rässä, koska se on minulle merkki siitä, ettei ihminen ole tuhonnut sen elinym päristöä vielä täysin. Miksi se on kiinnostavaa. Olisi hienoa, jos poliitikot pystyisivät kehittä mään positiivisia tulevaisuuden visioita, eivätkä vain sammuttelemaan tulipaloja siellä täällä. On sodan uhkaa, on Ukrainan sodan ai heuttama energiakriisi sekä elinkustan nusten nousu. Toisissa väestöryh mis sä se taas heikensi hyvinvointia. Toisten hyvin vointi parani, koska koettiin, ettei ollut niin kiire ja monissa ammateissa työn teko siirtyi kotiin. Päättäjien vahva kriisipuhe luo epävarmuutta ja toivottomuutta. Koronaaika vaikutti hy vinvointiin polarisoivasti. Suomalaisten elämäntyytyväisyys oli vuosikymmeniä korkealla, mutta nyt se on romahtanut. Jos nuor Mihin hävisi onnellisuus. Raportin kyselyssä moni vastasi kokevansa aniharvoin onnellisuuden tunteita. Toisaalta päättäjien vahva kriisipuhe voi olla huono juttu. Kokemuksen taustalla on moninaisia syitä, mutta myös varsin merkittäviä seu rauksia. Liiallinen kriisi tietoisuus luo epävarmuutta ja toivot tomuutta tulevaisuutta kohtaan. Mikä meno, Kalevi Sorsa -säätiön eriarvoisuuden asiantuntija Anna Rajavuori. 11 Demokraatti ten on vaikea suunnitella tulevaisuuttaan tai he kokevat epävarmuutta omassa elä mässään, perheen perustaminen ei ehkä tunnu houkuttelevalta. Nuorten pahoinvointi ja mielenter veys ongelmat ovat huimassa kasvussa. Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 raporttimme otettiin hy vin vastaan ja sitä kohtaan on ollut mo nenlaista kiinnostusta. Olisiko päättäjillä mahdollisuuksia lisätä tulevaisuudenuskoa ja kansan onnellisuutta. Mistä se johtuu. Nuoruus on elämänvaihe, jossa haetaan omaa paikkaa ja identiteettiä, työuraa ja näkymiä. Miksi etenkin nuoret ovat epävarmempia tulevaisuudestaan. Siili edustaa minulle siis toivoa, vaikka luontokato eteneekin huolestut tavasti. Nyt tulevaisuus näyttää näiden erilaisten kriisien takia epävarmalta
Hallituksen lupaus 100 000 uudesta työpaikasta tällä vaalikaudella on vähintäänkin haasteellinen. Myös hyvinvointialuejohtajien H23-verkoston (mukana kaikkien alueiden johtajat) kannanotossa reilu viikko sitten ihmeteltiin alueiden taloudesta käytävää keskustelua. Hallituksen tavoitteena on pysäyttää velkaantuminen vuoteen 2027 mennessä. SUOMEN TALOUSKEHITYS on pitkälti positiivisten työllisyysodotusten varassa. Kannanotossa painotettiin, että hyvinvointialueiden talousongelmat eivät johdu sote-uudistuksesta. Hallituksen sopeutustoimet ovat täynnä kysymysmerkkejä. Keskipitkän aikavälin epätäsmäohjus KYSYMYSMERKKI ON, HIDASTAAKO HALLITUS TOIMILLAAN SUOMEN TALOUSKASVUA. Siinä myös todettiin hyvinvointipalvelujen toimivan monella alueella jo osin paremmin kuin ennen uudistusta. H allituksen ensi vuoden budjettiesitys on 12,2 miljardia alijäämäinen eli tämän verran Suomi ottaa ensi vuonna lisää velkaa. Budjettia esitellessään niin pääministeri Petteri Orpo (kok.) kuin valtiovarainministeri Riikka Purrakin (ps.) käyttivät useaan otteeseen ilmausta ”keskipitkän aikavälin vaikutus”. Se kertoo suuren alijäämän sulattamisen vaikeudesta, mutta myös hallituksen keinojen epävarmuudesta. Lopputulos, sosiaalija terveyspalvelujen rahoituskriisi, olisi todennäköisesti suurelta osin nykyisen kaltainen, vaikka sote-uudistusta ei olisi tehty ja kunnat olisivat jatkaneet sosiaa lija terveyspalvelujen tuottajina. Esimerkiksi väestön vanhenemisen kehitys ja sen aiheuttama paine on tiedetty jo toistakymmentä vuotta. Kysymysmerkki on myös se, hidastavatko hallituksen toimet Suomen talouskasvua – jos se joskus pääsee alkamaan. Kansainväliset suhdanteet ovat kuitenkin samat kaikille maille. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. analyysi de_12092024_12.indd 12 de_12092024_12.indd 12 4.9.2024 11.00 4.9.2024 11.00. Monissa EU-maissa työttömyys on viime vuosina jopa parantunut, mutta Suomessa työttömyys on tämän vuoden aikana kasvanut EU-maista toiseksi nopeimmin. Tätä yritetään ennätyksellisellä velanotolla ja verotuksen kiristämisellä. Tätä pohti Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, makrotaloustieteen professori Niku Määttänen A-Studiossa. Moni asiantuntija pitää esimerkiksi hallituksen ajamien työmarkkinauudistusten tai sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkauksien työllisyysja talousvaikutuksia vähäisinä, osa jopa kielteisinä. Eikä julkisen sektorin palkkaratkaisukaan kovin suuri yllätys voinut olla, vaikka korotusprosentti oli ehkä hieman odotettua suurempi. Työllisyyden nimissä työttömien ja ammattiyhdistysliikkeen kurittamisen sijaan hallitus voisi enemmän miettiä, miksi Suomessa talouskasvu matelee moniin kilpailijamaihin verrattaessa ja miksi Suomessa on EU-alueen kolmanneksi korkein työttömyysaste. Ja niiden odotusten toteutuminen on paljon enemmän kiinni globaalin talouden kehityksestä kuin hallituksen toimista. VALTION BUDJETISTA menee vajaa kolmannes hyvinvointialueiden rahoitukseen. Hallitus onkin hanakasti syyttänyt Suomen talousahdingosta edellisen hallituksen tekemää sote-uudistusta
Eli veronmaksajat maksavat kela-korvauksina enemmän. Saajia oli 13 000 enemmän. D EM O G RA A FI Kela-korvauksen nosto ei toimi Kela-korvauksen nosto on johtanut siihen, että samat asiakkaat käyvät yksityisillä lääkäreillä mutta maksavat siitä enemmän. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ke la MAKSETUT KELAKORVAUKSET 1–7/2023 1–7/2024 10 00 00 20 00 00 30 00 00 40 00 00 50 00 00 KELAKORVAUSTEN SAAJAT 1–7/2023 1–7/2024 40 00 80 00 Kela-korvauksia yksityislääkärikäynneistä saaneet henkilöt sekä maksetut Kela-korvaukset tammiheinäkuussa 2023 ja 2024 Tammi–heinäkuussa Kela maksoi yksityislääkärikäynneistä korvauksia yli 50 miljoonaa euroa eli reilu 30 miljoonaa enemmän kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Ehkäisevä päihdehoito EHYT ry Lähde: Tehy Arvostamme suomalaista työtä. 13 Demokraatti Alkoholihaitat Alkoholi aiheuttaa kuluja julkiselle terveyden huollolle jopa yli miljardi euroa vuodessa. Työmotivaatio Suurin osa Tehyn kyselyyn vastanneista hoito työn johtajista on harkinnut alan vaihtoa. eu ro a de_12092024_13.indd 13 de_12092024_13.indd 13 2.9.2024 14.26 2.9.2024 14.26
de_12092024_14.indd 15 de_12092024_14.indd 15 3.9.2024 12.30 3.9.2024 12.30. – Henkilöliikenteen kasvu voi nähdäkseni jatkua, arvioi Suomen yrittäjien liikenneja kaupunkipolitiikan asiantuntija Sini Puntanen. Suunnitteilla on isoja ratahankkeita: Helsingin ja Turun välinen Länsiranta, Itärata, Helsingin Lentorata ja Uusi Suomi -rata Tampereen ja Helsingin välille. Hän muistuttaa, miten Suomi kaupungistuu koko ajan enemmän. Pääkaupungin aluekin kasvaa, eikä etätyön yleistyminen mitenkään poista ihmisten lähiliikennetarvetta. MENIKÖ JUNA JO. Teksti Petri Korhonen, Heikki Sihto / Kuva Mikko Huotari N yt tapahtuu Suomen rautateillä. VR:n kannattavuus on noussut viime talven notkahduksesta ja palautunut edellisvuoden tasolle. Tilastokeskuksenkin elokuun liikennekatsaus viittaa pitempään kehitykseen: jo viime vuonna kiskoilla kuljetetun rahdin määrät putosivat 13 prosenttia edellisvuodesta, eikä muutosta parempaan näy tänäkään taantumavuonna. Rahtiliikenteessä ei juhlita, koska talouden toimeliaisuus on mitä on ja yritysten kuljetustarve on pysynyt vaisuna. Tulosta kertyy käytännössä vain kaupunkija kaukoliikenteen yhä kasvussa olleista matkustajamääristä. Vuosi 2024 on tähän asti ollut myös rautateiden matkustajamäärissä ennätysjuhlaa. Jo nyt varsin nopeaksi saatu etelän ja pohjoisen välinen kaukojunaverkko sopii hyvin kaupunkien välillä liikkumiseen. 15 Demokraatti Suomessa jatkuu odottelu vaihe. Tai ainakin moni toivoo tapahtuvan. Päinvastoin, autoilun kallistuessa lähijunien suosio todennäköisesti lisääntyy kaikkialla ruuhka-Suomen isoissa asutuskeskuksissa
UUSISSA RATAHANKKEISSA puhutaan suurista summista. Julkisesti tuettua ostoliikennettä varten pitää vielä perustaa valtion junakalustoyhtiö, mutta sekin on vasta työryhmävaiheessa. – Avainkysymyksiä ovat neutraali toimintaympäristö liikenteen ohjauksessa sekä kilpailutetun liikenteen kalustoja varikko-omistuksissa, Sini Puntanen luettelee. Tämä tarkoittaa kilpailutusnäkymää valtion ja HSL:n rahoittamassa junaliikenteessä sekä myös kaupunkiseutujen kehittyvässä kaupunkiraideliikenteessä, Puntanen sanoo. Valtiovarainministeriön viime vuoden selvityksessä arvioitiin uusien ratahankkeiden yhteiskustannukseksi jopa noin 15 miljardia euroa. EU-tuista ei ole rataverkon kehittämisessä apua, sillä Suomi ei ole onnistunut tukien hakemisessa. Nykyisessä taloustilanteessa uusissa ratahankkeissa on osin kyse enemmän toiveista kuin realismista. Meillä raideleveys on ollut tsaarin ajoista saakka 1 524 millimetriä, kun Ruotsissa ja muualla Euroopassa 1 435 millimetriä. Nyt näyttää vielä hyvin epätodennäköiseltä, että Suomeen tulisi mikään valtava ulkomaisten paikallisjunafirmojen ryntäys, vaikka henkilöliikenne vapautettiin kilpailulle jo vuonna 2021 ja julkisten tilaajien liikennöintisopimuksetkin viime vuonna. Ulkomaiset bussiyhtiöt yrittivät aikoinaan tähän samaan saumaan, kuljettamaan ihmisiä vilkkaasti asutuista paikoista toisiin samanlaisiin. Eurooppalainen raideleveys mahdollistaisi myös VR:n pelkäämään kaupallisen kilpailun, kun eurooppalaiset rautatieyhtiöt voisivat liikennöidä Suomeen omalla kalustolla. Suomi lopulta sai tukea 11 hankkeelle yhteensä 39,11 miljoonaa euroa. Jos tänne pystyisikin tuomaan länsimaisia vetureita ja vaunuja tuosta vain, useampi keskieurooppalainen rahtifirma voisi kokeilla täällä liikennöimistä vaikka omalla ylijäämäkalustollaan. Komissio myönsi Verkkojen Eurooppa -liikenneohjelmassa rataverkkojen kehittämiseen rahoitusta 7,01 miljardia euroa 134 eurooppalaiselle hankkeelle. Puolustusvoimat on toivonut, että ensimmäisenä rakennettaisiin eurooppalaisen standardin mukainen raideleveys Haaparannasta Tornion kautta Rovaniemelle. Suomessa on nyt pohdittu eurooppalaista raideleveyttä aikaisempaa vakavammin. Toistaiseksi tällaista markkinanäkymää ei ole, vaikka VR on ilmoittanut luopuvansa varikkoja asemakiinteistöjensä sekä tarpeettoman ratainfran omistamisesta. Tällä hetkellä Suomen raideleveydelle sopivia vetureita saa käytännössä ostettua täältä vain VR:n huutokaupoista, eikä sekään ole kovin helppoa. EU-komissio esitti reilu vuosi sitten, että se velvoittaisi rakentamaan uudet Euroopan laajuisen liikenneverkon raideyhteydet eurooppalaiseen raideleveyteen ilman poikkeuksia. AUTOILUN KALLISTUESSA LÄHIJUNIEN SUOSIO TODENNÄKÖISESTI LISÄÄNTYY. YHTEINEN RAIDELEVEYS Ruotsin kanssa hyödyttäisi sotilaskuljetuksien lisäksi myös siviililiikennettä. – Tunnin junat eivät esimerkiksi tuo talouskasvua tai paranna Suomen teollisuuden kilpailukykyä, Talvitie sanoi haastattelussa. Liikenneministeriön mukaan Suomesta haettiin EU-rahoitusta 21 hankkeelle yhteensä 325,13 miljoonaa euroa. Selvitys piti niitä taloudellisesti kannattamattomana. Muun muassa Länsirata jäi ilman tukea. – Kansainvälisillä toimijoilla tulee olla näkyvissä riittävän suuri markkina Suomen raideliikenteessä, jotta ne kiinnostuvat. Rahat täytyisi kohdentaa ennemmin olemassa olevien rautateiden kehittämiseen, kun Suomessa on jo liikaa rautatiekapasiteettia, Talvitie sanoi Hämeen Sanomien haastattelussa. Yhteinen raideleveys mahdollistaisi joukkojen ja tavaroiden nykyistä nopeamman siirron junalla Nato-maiden välillä. Koko EU-alueella on kyse isoista tukisummista. Syynä on Nato-jäsenyys. Liikenneja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) kertoi alkukesästä, että ministeriö teettää selvityksen Suomen raideleveyden muuttamisesta kapeampaan eurooppalaiseen standardiin Haaparannasta Suomen puolelle. Raideleveys on yksi tulevan kilpailun tekninen hidaste. 16 Demokraatti D-ILMIÖ SUOMI EI OLE ONNISTUNUT EU-TUKIEN HAKEMISESSA. Hänen mielestään ratahankkeilla ei ole sen enempää taloudellisia kuin yhteiskunnallisia perusteluita. KUN KAMREERIN virassa valtiovarainministeriö tyrmää uudet ratahankkeet kalliina ja taloudellisesti kannattamattomina, niin Aalto-yliopiston emeritusprofessori ja Maailmanpankissa toiminut tieliikenneasiantuntija Antti Talvitie sanoo uusia ratahankkeita jopa haitallisiksi. Euroopan maista muun muassa Espanjassa on kahta eri raideleveyttä. Syrjäseutujen välistä liikennöintiä kun ei kukaan halua riesakseen. de_12092024_14.indd 16 de_12092024_14.indd 16 3.9.2024 12.30 3.9.2024 12.30. SUOMESSA POHDITAAN myös rataverkon mitoittamista eurooppaleveyteen
Yhtiö sanoo kuitenkin kartoittavansa nyt syksyn aikana uusia mahdollisia ostajaehdokkaita. Liikenneja viestintäministeriö on tilannut ulkopuolisilta konsulteilta selvityksen vanhan VR-kaluston uusiokäyttötarpeista ja -mahdollisuuksista. Ruotsissa tunnetaan ”flygskam”, lentohäpeä, joka ohjaa jo merkittävästi kuluttajien valintoja. Lindin mukaan VR ei ole suostunut neuvottelemaan uudempien sähköveturien ja tavaravaunujen myymisestä kilpailijoille, vaan antaa niiden mieluummin lojua varikoilla tai päätyä purettavaksi Pieksämäen konepajalleen. 17 Demokraatti Junien paluu Teksti Mika Horelli / Kuva Kari Hulkko R aideliikenne tekee paluuta kaikkialla maailmassa. Osaltaan raideliikenteen kehittämisen takana Euroopassa on sen kysynnän kasvu. RUOTSISSA ”FLYGSKAM”, LENTOHÄPEÄ, ON LUONUT KYSYNTÄÄ UUSILLE JUNAYHTEYKSILLE KESKIEUROOPPAAN. Tämän kaltaiset hankkeet ovat osa laajempaa strategiaa, jolla pyritään saavuttamaan ilmastotavoitteet ja lisäämään rautateiden kuljetuskapasiteettia. Osaltaan tämä on luonut kysyntää myös uusille junayhteyksille Ruotsista suoraan Keski-Eurooppaan. Ranskassa puolestaan rakennetaan suurnopeusrautatieyhteyttä Lyonin ja Torinon välille. Kuluttajien tietoisuus kestävästä kulutuksesta alkaa olla jo merkittävä markkinatekijä. Meitä harmittaa erityisesti, että Sr2-sähköveturit olisivat ihan kelvollisia saneerattavaksi, niihin saa varaosia. Ennusteet viittaavat siihen, että EU-maiden raideliikenteen matkustajamäärät voivat kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä. – Pieksämäelle on viety kesän aikana kymmenkunta veturia. VR näkee asian toisin: tosiostajia ei vain ollut, koska teollisuuden raskaan rahdin kysynnän tulevaisuus on yhä arvoitus. VR puolestaan korostaa, että se aidosti haluaa tukea hallituksen suunnitelmia markkinoiden avaamisesta, mutta ylimääräistä poistokalustoa ei vain vielä ole liiaksi asti. Tunneli on yksi Euroopan tärkeimmistä TEN-T-hankkeista, ja sen odotetaan valmistuvan 2030-luvulla. Hanke sisältää 57,5 kilometrin pituisen Mont d’Ambin tunnelin. Tämä on osa vilkasta Reinin-Alppien TEN-T-käytävää (Trans-European Transport Network). Neuvottelukunnan asiantuntijan Juha Lindin mukaan ainoa myyty Dr16-dieselveturi meni kotimaiselle Arcticrail-yhtiölle, eli se päätynee kiskomaan tavaraa Suomen-Ruotsin-Norjan alueella. Projekti parantaa merkittävästi yhteyksiä Ranskan ja Italian välillä ja helpottaa tavaraliikennettä sekä vähentää tieliikenteen ruuhkia ja päästöjä Alpeilla. Esimerkiksi Saksassa Deutsche Bahn on aloittanut 40 miljardin euron laajan peruskorjauksen ja kapasiteetin lisäämisen useilla tärkeillä rautatieosuuksilla muun muassa Riedbahnin linjalla Frankfurtin ja Mannheimin välillä. Euroopassa raideliikenteen uutta tulemista kirittää EU:n vihreä siirtymä. Esimerkiksi lentoyhtiö KLM kysyi jokin aika sitten markkinointikampanjassaan, voisiko lentämisen korvata junamatkalla vai tarvitseeko matkustaa ollenkaan. Nyt ne seisovat purettuina siellä, Lind kertoo. Kaupallisia junatoimijoita edustavan Rautatiealan neuvottelukunnan mielestä vetureille oli asetettu liian kovat, halvimmillaankin yli sadan tuhannen euron lähtöhinnat. Alkukesällä VR pani myyntiin viisi vanhaa dieselveturiaan, joista vain yksi löysi uuden omistajan. Yhtiö kertoo kuitenkin panevansa loppuvuonna myyntiin vielä kymmenkunta liikennekelpoista dieselveturia. de_12092024_14.indd 17 de_12092024_14.indd 17 3.9.2024 12.30 3.9.2024 12.30. Kun se loppusyksyllä valmistuu, ministeriö luultavasti antaa kaluston myynnistä VR:lle uudet periaateohjeet. Lisäksi kaluston varaosien saanti sekä huoltokulut olivat ostajalle arvoitus. Jo vuosikymmeniä raideliikennettä hyljeksineessä Yhdysvalloissa on meneillään valtava uuden raideinfran rakennusboomi. Myös vanhoja matkustajavaunuja tulee huutokauppaan. Tavoitteena on nollapäästöinen maanosa vuoteen 2050 mennessä. USEITA MERKITTÄVIÄ ratahankkeita on meneillään ympäri Euroop paa. Samaan aikaan Kiinassa rakennetaan ennätysmäärin uusia ratoja. Useimmat vaunut ovat silti yhtiön mukaan niin huonossa kunnossa, ettei niistä ole sellaisenaan liikennöintiin ilman remonttia
Muun muassa Wienistä Berliiniin, Hampuriin ja Amsterdamiin liikennöivän Itävallan ÖBB:n Nightjet-yöjunat ovat olleet tässä suunnannäyttäjiä, mutta se on saanut seurakseen jo useita muitakin operaattoreita kuten ranskalais-italialaisen Thellon ja useissa Euroopan maissa operoivan Euronightin. Yhtiön mukaan junien matkustajaliikenne on pakko kilpailusyistä saada riittävän nopean ja kattavan internet-verkon piiriin, jotta rautatiet voisivat realistisesti tarjota luotettavia työskentelymahdollisuuksia ja esimerkiksi kokouspalveluja työmatkalaisille. TEE 2.0 -yhteydet Euroopan suurimpien kaupunkien välillä palvelevat yöjunaliikenteen lisäksi myös päiväjunina. Ruotsi kehittää uusia suurnopeusratoja, joiden tarkoituksena on lyhentää matkustusaikoja ja vähentää lentoliikenteen tarvetta kotimaan pitkän matkan liikenteessä. KUN YÖJUNALIIKENNE katosi suurimmalta osaltaan vuosina 2009–2018 euroop palaisilta rautateiltä halpalentoyhtiöiden paineessa, nyt uusia yöjunayhteyksiä perustetaan lähes viikoittain. Tämä tarkoittaa sitä, että kuluttajat valitsevat nyt yhä useammin mahdollisuuden matkustaa yöjunalla työtai lomamatkoille siten, että perillä saapuessa ja palatessa kohteessa vietettyjen hotelliöiden sijasta nuo yöt vietetään junassa. Hankkeen taustalla on keskeisesti pyrkimys tehdä junamatkustamisesta varteenotettava vaihtoehto lentoliikenteelle lyhyillä ja keskipitkillä matkoilla Euroopassa. Uusia suoria yöjunayhteyksiä on tällä hetkellä myös muun muassa Tukholmasta Hampuriin ja Berliiniin sekä Malmösta Kölnin kautta Brysseliin. KYSYNNÄN KASVAESSA junayhtiöiden on kyettävä tarjoamaan kilpailukykyisiä palveluja. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Myös Ruotsissa ja Norjassa on meneillään merkittäviä ratahankkeita. Kysymys ei ole enää vain matkustajakilpailusta lentoyhtiöiden kanssa vaan kilpailusta myös hotellija ravintolapalvelujen tarjonnassa. EU:n ulkopuolinen Norja puolestaan investoi merkittävästi olemassa olevien rautateiden modernisointiin ja laajentamiseen, mukaan lukien Oslon ympäristön lähiliikenteen kehittämiseen, joka on keskeinen osa maan liikennepolitiikkaa. Gigabit Innovation Track (GINT) -tutkimusprojektin 18 Demokraatti de_12092024_14.indd 18 de_12092024_14.indd 18 3.9.2024 12.31 3.9.2024 12.31. Näitä ovat erityisesti riittävän korkeatasoiset hytit, laadukkaat ravintolapalvelut ja toimivat verkkoyhteydet junassa tapahtuvan työnteon mahdollistamiseksi. Muun muassa Saksan Deutsche Bahn DB on ryhtynyt kokeilemaan huippunopeiden 5G-yhteyksien rakentamista varta vasten rautatiematkustajia varten. DB:n ensimmäinen varta vasten rakennettu, kymmenen kilometrin pituinen 5G-kokeiluverkko on parhaillaan koekäytössä Meclenburgissa Etelä-Pommerissa. Lisäksi vireillä on TEE 2.0 -aloite, joka pyrkii luomaan uuden version historiallisesta Trans Europ Express -verkostosta
Euroopan rautatieliikenteen kehitys on merkittävä osa EU:n Green Dealia, ja sen tavoitteena on tehdä rautateistä keskeinen osa kestävää liikennettä mantereella. Rahoitushankkeet ja laajenevat rautatieverkot tukevat tätä tavoitetta. Liikenneja viestintäministeriö oli päättänyt edellisellä, Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella 4,7 miljoonan euron valtiontukiohjelmasta, joka kohdennettiin radanvarsialueiden verkkokapasiteetin lisäämiseen. SUOMESSA MENNÄÄN toiseen suuntaan. EUROOPASSA RAIDELIIKENTEEN paluun taustalla on vihreä siirtymä, jonka myötä mahdollisimman paljon henkilöja tavaraliikennettä on tarkoitus siirtää kumipyöriltä ja lentokoneista kiskoille. Tämä sisältää selkeän aikataulun, budjetin, riskinhallintasuunnitelman ja ympäristövaikutusten arvioinnin. Yksi merkittävimmistä EU:n rahoitusinstrumenteista rautatieliikenteen kehittämisessä on Connecting Europe Facility (CEF), joka on keskeinen väline Euroopan laajuisten liikenneverkkojen, kuten Trans-European Transport Networkin (TEN-T), kehittämisessä. Lisäksi EU suosii monikansallisia hankkeita, jotka edistävät maiden välistä yhteistyötä ja rajat ylittävää liikennettä. Tämä tarkoittaa usein sitä, että riittävä kansallinen tai alueellinen rahoitus täydentää EU-rahoitusta, ja että hanke on kansallisten infrastruktuurisuunnitelmien mukainen. 19 Demokraatti de_12092024_14.indd 19 de_12092024_14.indd 19 3.9.2024 12.31 3.9.2024 12.31. Junamatkustamisesta on tulevina vuosina tarkoitus tehdä nopeampaa, helpompaa ja ympäristöystävällisempää. Kirjoittaja on Brysselissä asuva toimittaja. Nykyisen hallituksen liikenneja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) kuitenkin keskeytti ohjelman kesäkuussa. EU-MAIDEN RAIDELIIKENTEEN MATKUSTAJAMÄÄRÄT VOIVAT KAKSINKERTAISTUA VUOTEEN 2050 MENNESSÄ. CEF:n kokonaisbudjetti kaudelle 2021–2027 on yli 20 miljardia euroa, josta merkittävä osa on varattu rautatiehankkeille. Tämä tapahtui siitä huolimatta, että myös nykyisen hallituksen ohjelmassa on todettu, että raideliikenteen houkuttelevuutta lisätään parantamalla junien tietoliikenneyhteyksien nopeutta ja toimintavarmuutta. Komission mukaan rahoitusta myönnetään hankkeille, jotka osoittavat realistisen ja hyvin perustellun taloudellisen ja teknisen toteutettavuuden. Tällaiset hankkeet saavat usein etusijan rahoituksessa, erityisesti jos ne liittyvät TEN-T-verkostoon. 19 Demokraatti kautta uusia radiomastoja asentavat ja testaavat verkkolaitetoimittaja Ericsson, televiestintätoimittaja O2 Telefónica ja radiomasto-operaattori Vantage Towers. CEF tarjoaa rahoitusta hankkeille, jotka parantavat liikenneverkkojen yhteenliitettävyyttä ja kestävyyttä, ja sillä on keskeinen rooli puuttuvien linkkien rakentamisessa Euroopan liikenneverkkoihin. Hakemuksen tulee myös osoittaa, että valtio on sitoutunut hankkeeseen sekä taloudellisesti että poliittisesti
INFLAATIO VAUHDITTUI vuoden 2021 lopulla koronan jälkeisten logistiikkaongelmien sekä energian hinnan nousun puskemana. EKP reagoi harmonisoituun kuluttajahintaindeksiin tehdessään päätöksiä ohjauskorosta ja muista toimista. de_12092024_20.indd 20 de_12092024_20.indd 20 4.9.2024 10.04 4.9.2024 10.04. Itsenäisellä Euroopan keskuspankilla (EKP) on tavoitteena kahden prosentin inflaatio keskipitkällä aikavälillä euroalueella, johon kuuluu 20 jäsenmaata. INVESTOINTIEN JA kulutuksen virkistymiseen on olemassa lääke, jota meillä odotellaan jo kärsimättömästi: keskuspankin pitäisi alentaa ohjauskorkoa. Kun inflaatio on liian korkea tai liian matala, talous on epävarmassa ja ennustamattomassa tilassa. S uomen talous ei ole lähtenyt kasvuun, sillä investointiaste on heikko, eikä kasvu tunnu lähtevän käyntiin myöskään kotitalouksien kulutuskysynnän kiskomana, vaikka ennustelaitokset siihen oman myönteisen näkemyksensä ovat perustaneet. Tilastokeskus selvittää kuluttajabarometrin kyselyissä säännöllisesti, kuinka suureksi kuluttajat kokevat hintojen nousun. Koska energiaa tarvitaan melkein kaikkien tavaroiden ja palvelujen tuottamiseen, energian kallistuminen aiheutti laajan hintojen nousureaktion. Kuluttajahintaindeksiin vaikuttaa siten myös kotitalouksien uudet kulutustavat: kulutuksemme on tänään hyvin erilainen kuin sata tai vain kymmenen vuotta sitten. Inflaatiovauhti kertoo, kuinka nopeasti kuluttajahintaindeksi nousee. Ei siis ole ihme, etteivät kotitaloudet tohdi kuluttaa, sillä he kokevat talouden epävarmuuden jatkuvan. Sama pätee yleisemminkin. Hintojen holtiton noususuunta ei ole yhtään sen parempi investointiolosuhde kuin hintojen jyrkkä laskukaan. Inflaatiota mitataan prosentuaalisena hintojen muutoksena vuositasolla. Indeksi puolestaan ilmaisee, miten kotitalouksien keskimääräisen kulutuskorin hinta muuttuu. Talouspolitiikalla pyritään vaikuttamaan talouden toimijoiden käyttäytymiseen. Me olisimme jo tarvinneet ohjauskoron laskun, mutta EKP varoo yhä inflaation kiihtymistä. Inflaatio koetaan todellisuutta korkeammaksi todennäköisesti siksi, että hintataso on noussut, vaikka nousu onkin jo pysähtynyt. Ainahan ennustaminen on vaikeaa – ja varsinkin tulevaisuuden ennustaminen – mutta investoinnit jäävät usein odottamaan varmempia aikoja. Sillä luottamuksen kasvu ja positiiviset odotukset ovat todistetusti ennakoiva indikaattori sekä BKT:n että yksityisen kulutuksen kasvulle. Tällä hetkellä suomalaiset kokevat inflaation neljä prosenttiyksikköä todellisuutta korkeammaksi. Jos kansalaisilla on kovin eri käsitys inflaatiosta, pitäisikö politiikan perustua pikemminkin koettuun inflaatioon kuin todelliseen hintojen muutosvauhtiin. Ero koetun ja todellisen hintakehityksen välillä on valtava. 20 Demokraatti Elina Pylkkänen Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri elina.pylkkanen@gov.fi Indeksi Luulo on tiedon väärti Suomalaiset kokevat inflaation neljä prosenttiyksikköä todellisuutta korkeammaksi. Talouden ennusteen laatijalla täytyy olla tiedossaan kuluttajien ja yritysten odotukset omasta ja talouden lähitulevaisuudesta. Olemme pienenä avotaloutena suurten maiden liekanarussa rahapolitiikassa, sillä suomalaisten kulutuskorilla on paljon pienempi painoarvo yhteenpuristetussa indeksissä kuin suuremmilla jäsenmailla. Eikä ansiotaso ole noussut kuluttajahintojen kanssa samaa tahtia. Vaikka hintojen nousu on pysähtynyt, kuluttajien käsitys tilanteesta on aivan päinvastainen