ta m m ik uu ta SALAINEN SUPO Nykyisen kaltainen Supo on verrattain uusi organisaatio. Sen valvonta hakee vielä muotoaan. de_12012023_001.indd 1 de_12012023_001.indd 1 3.1.2023 11.55 3.1.2023 11.55. PAL.VKO 2023-04 00 74 43 -2 30 1 VELKA TEEMA Valtion tasapainoilua SOME Nettikiusaamisen vartija VAIKUTTAMINEN EU-politiikan änkyröintiä HARAKKA Tulevaisuusministeriön pomo 12.1.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 1/ 23 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 1 • 20 23 / 12
de_12012023_002.indd 1 de_12012023_002.indd 1 2.1.2023 8.47 2.1.2023 8.47. tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi pau.fi EDUSKUNTAVAALIT 2.4
TAMMIKUUTA 2023 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI 14 53 SUPO VELKA EU Kuva valvoo valvojaa. TEEMA ILMIÖ 32 POLITIIKKA de_12012023_03.indd 3 de_12012023_03.indd 3 3.1.2023 15.53 3.1.2023 15.53. Velalla voi tehdä paljon hyvää. Suomi on myöhässä EU-vaikuttamisessa. 3 Demokraatti 1/ 23 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 12
Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 1/ 23 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Luvallista vakoilua Viikon kuva: Levoton Lähi-itä Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Jesse Jääskeläinen Akava: Hyvinvointihuolta D-ilmiö: Salainen Supo Alastalon salissa: Historia nyt Italia: Raha rauhoittaa D-kolumni: Marjo OIlikainen Politiikka: Aseveliakseli Harakka: Kohti tulevaisuutta EU: Suomi on EU-änkyrä Kuvataide: Kalevala ja muut myytit SDP: Kun jätkät tappelivat Kirja: Aleksis Kiven teilaaja Kirjavisa: Klassikoista kesään Kolumni: Rolf Bamberg Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Annu Lehtinen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Ville Merinen Kolumni: Elina Hirvonen Kasvot peilissä: Juno Keijupuro Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 34 28 TIMO HARAKKA Tulevaisuusministeri VILLE MERINEN Terapeuttiville + TEEMA Julkinen velka 53 5 6 8 11 12 14 21 22 23 24 28 32 34 40 41 42 46 48 50 52 61 64 65 66 de_12012023_04.indd 4 de_12012023_04.indd 4 3.1.2023 17.25 3.1.2023 17.25. Ka nn en ku va : A rja Jo ki ah o Olen menestynyt terapeuttina somessa pelkästään ihmisiä auttavalla tyylillä. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 26.1. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa
Nyt kun Ukrainan sota on sysännyt miljoonia ukrainalaisia pakosalle ym päri Eurooppaa, myös Venäjä haluaa tietää vainoamiensa ihmisten liik keistä. K un puhutaan tieduste lusta ja vakoilusta, ky seessä on saman asian ”hyvä ja paha” puoli. Jos Suomen viranomaiset havait sevat asian, tekijästä otetaan kuvain nollisesti niskapersusote ja hänet hei vataan sinne, mistä hän on tullutkin. Monista yrityksistä huolimatta Suomi ei ole saanut uudistettua lain säädäntöään niin, että tämä niin sa nottu pakolaisvakoilu kiellettäisiin selvästi. Suojelupoliisi toivoi toi minnan kriminalisointia jo vuonna 2012, mutta vuodesta 2014 alkaen asian selvitystyöt ovat aina jumittu neet hallitusten vatulointiin. PAKOLAISVAKOILU ON kriminali soitava nopeasti. Autoritääristen maiden urkintayritykset aiheuttavat aina välillisiä ja välittömiä vaaroja myös Suomen kansalaisille, kaikille heille, jotka esimerkiksi nyt yrittävät auttaa Ukrainan sodan jaloista tul leita. de_12012023_05.indd 5 de_12012023_05.indd 5 2.1.2023 16.01 2.1.2023 16.01. On käsittämätöntä, jos Venä jän tiedustelulle palveluksia tekevät ihmiset saavat periaatteessa kenen kään estämättä tarkkailla ja urkkia Suomesta turvaa hakeneita. Suomi voi tiedustella aivan laillisesti ulkomaiden toimin taa, jos on oletettavissa että jossain haudotaan juonia suomalaisten päänmenoksi. MUTTA YKSI poikkeus tähän on olemassa, ja se johtuu lainsäädän töömme mystisesti jääneistä aukois ta. Turkki on urkkinut paitsi kurdeja, myös presidentti Erdoganin vastustajiksi epäiltyjä ih misiä. Iranin ja Syyrian tiedustelulla on ollut seurannassaan maasta pa koon lähteneitä. Kiina on yrittänyt va koilla Suomessa uiguureja ja Tii betaktivisteja. URKINNAN RISKIT ovat samaan aikaan kasvaneet ja keinovali koima laajentunut tietotekniikan kin kautta. Jos toisen valtion palkollinen al kaa Suomessa vakoilla omiaan tai kolmansien maiden kansalaisia, hän saa toimia täällä vapaasti lähes mie lensä mukaan – kunhan ei aiheuta vaaraa kantasuomalaisille. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Tämä vakoilu on pysäytettävä Pääkirjoitus AUTORITÄÄRISTEN MAIDEN URKINTAYRITYKSET AIHEUTTAVAT AINA VAAROJA MYÖS SUOMEN KANSALAISILLE. ValkoVenäjän op position hahmot ovat saaneet täällä varjostajat peräänsä. Kyse on selkeästä uhasta kan salliselle turvallisuudelle – ja ennen kaikkea arvoillemme. Kun ulkomainen agentti, nyky kielellä operaattori tulee tänne urk kimaan laittomasti suomalaisten yritysten, kansalaisten tai valtion asioita, kyseessä on vakoilija joka vakoilee
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Sa id Kh at ib de_12012023_06.indd 6 de_12012023_06.indd 6 3.1.2023 15.44 3.1.2023 15.44
de_12012023_06.indd 7 de_12012023_06.indd 7 3.1.2023 15.44 3.1.2023 15.44. Hänen uutta hallitustaan pidetään maan historian oikeistolaisimpana. Kuva on Gazasta ja siinä poltetetaan Netanjahua ja hänen kahta ministeriään esittäviä hahmoja. 7 Demokraatti RAUHANKYYHKY EI LENNÄ LÄHI-ITÄÄN. Netanjahu on ilmoittanut jatkavansa juutalaissiirtokuntien laajentamista Länsirannan palestiinalaisalueella. Mukana on niin ääriuskonnollisia kuin äärioikeistolaisiakin puolueita. Israelissa Benjamin Netanjahu aloitti jälleen kerran pääministerinä. Tämä on herättänyt palestiinalaislalueella mielensoituksia ja pelkoja Israelin hyökkäyksistä
Eläkeläiset saisivat lisää tuloja ja työvoimapula helpottuisi. Eläkkeellä olevien työskentely olisi kaikkien etu. Tämä on erittäin vaikea keskustelu mutta se on vain käytävä ANTTI PALOLA TWITTERISSÄ Suomessa pohjoismaisen mallin mukaisen vanhustenhoidon mallin ydin on sanaton lupaus siitä, että lapset eivät hoida vanhempiaan. Tämä vaatii kuitenkin asenteiden muuttumista työpaikoilla. Talentia toivoo, että hyvinvointialueiden työnantajilla on ongelmatilanteiden varalta riittävät varautumisuunnitelmat eli vaihtoehtoiset tavat saada palkat maksuun. de_12012023_08.indd 8 de_12012023_08.indd 8 3.1.2023 15.46 3.1.2023 15.46. Työeläkeyhtiö Elon selvityksen mukaan reilu kolmannes eläkeläisistä ei tiedä, että vanhuuseläkkeellä saa tienata vapaasti ilman tulorajoja. TÄMÄN VIIKON perjantaina nähdään, miten vuodenvaihteessa aloittaneilla hyvinvointialueilla onnistuu palkanmaksu. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Vanhuuseläkkeellä kannattaa tehdä töitä V IIK O N LU KU 10 prosenttia. Eläkkeen aikainen työskentely myös kerryttää lisää eläkettä. Moni vanhuuseläkkeellä oleva haluaisi jatkaa työntekoa, mutta pelkää tämän vaikutusta eläkkeeseen. Yhtenä pelkona on, että kuukausia kestänyt Helsingin kaupungin palkanmaksukaaos toistuisi muodossa tai toisessa myös hyvinvointialueilla. RISTO MURTO TWITTERISSÄ Palkkakaaos pelottaa PELKONA ON, ETTÄ HELSINGIN KAUPUNGIN PALKANMAKSUKAAOS TOISTUISI HYVINVOINTIALUEILLA. Taletian toivookin, että palkanmaksun onnistumista muutostilanteessa ei jätetä pelkästään hyvän tahdon varaan. Lisäksi palkanmaksun ongelmia varten on myös oltava ilmoituskanava sekä vaihtoehtoinen maksujärjestelmä. Turhaan. HYVINVOINTIALUEET Suomessa käytetystä sähköstä kuluu valaistukseen noin Lä hd e: M ot iv a Meidän on tulevina vuosina mietittävä palvelujen laajuutta ja niiden hintalappua tilanteessa, jossa väki vähenee, huoltosuhde huononee ja rahat eivät riitä kaikkeen. Vanhuuseläkkeellä saa työskennellä ilman ansaintarajaa. Muiden muassa sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia on muistuttanut, että palkanmaksu on työja virkasuhteessa työnantajan keskeisin velvoite. Ammattijärjestön mukaan palkkahallinnossa ja IT-tuessa pitää olla riittävästi henkilöstöä
Ehkä viimeistään kevään lämpö aikanaan kääntää taistelun lopulliseksi voitoksemme. Ja toimeen on tartuttu. PALKAT POLITIIKKA Huonosti menee, ja kohta menee vielä huonommin KANSALAISTEN LUOTTAMUS hyvinvointivaltion tulevaisuuteen horjuu. Kauppalehden selvityksen mukaan valtio-omisteisten yhtiöiden toimitusjohtajien palkkakärjessä on Postin toimitusjohtaja Turkka Kuusisto, jonka kokonaisansiot olivat viime vuonna 911 000 euroa. Säästötoimet ovat osaltaan turvanneet sähkön riittävyyden kylmempinä ajanjaksoina ja samalla helpottaneet sähköjärjestelmän hallintaa. Kusti polkee, ja johtajan palkka kulkee VALTION PITKÄ ja kapea leipä -sanonta ei koske ylintä johtajaporrasta. Helsingin Sanomien haastattelema politiikan tutkija Johanna Vuorelma pitää erikoisena vastaajien näkemystä velkaantumisesta, etenkin kun eduskuntavaalien kannatuskyselyjä johtaa kokoomus, joka on pitkään puhunut velkaantumisen hidastamisesta. Kylmä puhuri on taas käynyt idästä, mikä on edelleen jatkuvan taiston perimmäinen syy. Summasta noin puolet oli erilaisia bonuksia ja kannustepalkkioita. Kyselyn mukaan kansalaiset näkevät talouden liikkumavaran pienenä: velkaantumistahdin hidastumiseen ei uskota eikä palvelujen karsimisen nähdä keventävän verotusta. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari SUKKAMIES SUKKANAINEN Taalat kilisevät puikot kilisevät Hyvät sähkösodan veteraanit, Suomi on jo usean kuukauden käynyt ansiokasta taistelua kammottavia sähkön hintoja vastaan. Samaa pohti myös stand up -koomikko Jukka Lindström twitterissä. Moni vastaaja myös epäilee, että valtion velkaantuminen jatkuu. Tämä kävi ilmi Helsingin Sanomien mielipidemittauksessa. Hän oli laskenut, että Turkka Kuusiston palkka on päivässä noin 2 500 euroa. Fingridin alustavan laskelman mukaan esimerkiksi joulukuussa lämpötilakorjattu sähkönkulutus oli 10 prosenttia pienempi edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Maamme viisaan johdon ja käytännön toimista vastaavan Fingridin opastuksella jokainen suomalainen on osannut kantaa oman vastuunsa tästä taistelussa. Hyvä me, kannustaa Demokraatin väki. Vuorelma uskoo, että kansalaisten kriisitietoisuus ja siihen liittyvät kysymykset suosivat vaaleissa enemmän perinteistä vasemmisto-oikeisto-akselia kuin liberaali-konservatiivi-akselia. Lindström ehdotti asiakasnäkökulmasta kannustavaa ja Postin toimitusvarmuutta parantavaa ratkaisua, jossa palkka maksetaan päivittäin Postin kautta lähetettävällä paketilla, joka sisältää 2 500 euroa käteistä. Moni Postin satunnaisesti toimivien palveluiden kanssa tuskaileva asiakas saattaa ihmetellä, mistä toimitusjohtajan bonukset syntyvät. Vielä ei ole aika säätää pattereita kovemmalle tai läträtä kuumalla vedellä. de_12012023_08.indd 9 de_12012023_08.indd 9 3.1.2023 15.46 3.1.2023 15.46. Säästäminen jatkukoon. Suomalaisia kannustettiin jo pitkin syksyä säästämään sähköä ja ajoittamaan käyttöä hiljaisempiin ajankohtiin, koska sähkön riittävyys on ollut epävarmaa. 75 prosenttia vastaajista uskoo, että nykyisenkaltaisiin julkisiin palveluihin ei ole tulevaisuudessa varaa
4. Marinin hallituksen ministereistä tukea saivat muun muassa Antti Kaikkonen (kesk.), Antti Kurvinen (kesk.), Maria Ohisalo (vihr.), ja Annika Saarikko (kesk.). 6. NORMIPÄIVÄ LENTOKENTÄLLÄ de_12012023_10.indd 10 de_12012023_10.indd 10 3.1.2023 15.49 3.1.2023 15.49. 9. 8. Mikä 1990-luvulla suosittu poikabändi esiintyy Helsingissä ensi kesänä. 7. Mikä on kylän nimi. Kuinka monta erilaista tuotetta on vuoden 2023 äitiyspakkauksessa. Minkä linnun tieteellinen nimi on Bubo scandiacus. 1. Minkä yhtiön toimitusjohtaja on Jukka Ruusunen. Toista on luvassa, kun SAK:n liitot todennäköisesti jo lähiviikkoina kertovat omasta vastaavasta vaalitukipaketistaan, jossa raha kohdistuu työntekijäpuolen asioihin myönteisesti suhtautuviin ehdokkaisiin. 3. Pro Markkinatalouden tukipaketti ei herättänyt suurta intohimoa mediassa. 2. Mihin liittyy iskulause ”Nainen! Elämä! Vapaus!”. Kuka kuvassa tuulettaa. Jostain syystä ammattiyhdistysliikkeen vaalituki on perinteisesti ollut paheksuttavampaa kuin yrityksiltä kerätty raha. Minä vuonna Suomi sai ensimmäiset liikennevalot. Summien suuruus vaihteli 1 500 eurosta 6 000 euroon. Minkä fiktiivisen hahmon vanhempien nimet ovat Morticia ja Gomez. Minkä maan pääkaupunki on Windhoek. Norjassa on kalastajakylä, jota kutsutaan myös Pikku-Suomeksi. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP, Noel Celis 10 VIS V Oik eat vas tau kse t: 1) Ira nin niin kut sut tui hin hui vip rot est eih in 2) 195 1 3) Pyk eija 4) Nam ibi a 5) Pur jel aut aili ja Tuu li Pet äjä -Si ren 6) Fin grid 7) 38 8) Tun tur ipö llö 9) Tak e Tha t 10 ) Wed nes day Add am s MAAILMAN TILA • Vaalirahoitus Paheksuttavaa rahaa jaossa E duskuntavaalien lähestyessä kiihtyy keskustelu myös vaalirahoituksesta. 5. Viime vuoden lopulla nettisivujensa mukaan ”markkinataloutta ja yritysten hyvää toimintaympäristöä edistävä” Pro Markkinatalous ry kertoi jakaneensa 140 eduskuntavaaliehdokkaalle vaaliavustusta yhteensä 528 000 euroa. Siinä riittääkin aiheellista ja aiheetonta paheksuntaa, näkyvyyttä ja näkymättömyyttä. 10
Tuntuu aika turhalta, että koko parlamentti, 705 meppiä, osa heidän avustajistaan ja muuta henkilökuntaa, siirtyy luotijunilla Brysselistä Strasbourgiin pitämään täysistuntoa. Jääskeläinen aloitti tehtävässään viime syyskuussa. JÄÄSKELÄINEN KERTOO solahtaneensa Euroopan unionin toimintaan ja Brysseliin kolmen kuukauden aikana melko kivuttomasti. Vaikka näissä yhteyksissä usein puhutaan politiikasta ja työhön liittyvistä asioista, en ole kokenut niitä työksi. – Mielenkiintoista Brysselissä on myös kaupungin iso suomalaisyhteisö. Vuonna 2020 de_12012023_11.indd 11 de_12012023_11.indd 11 3.1.2023 14.52 3.1.2023 14.52. Euroopan parlamentti ja komissio tarjoavat täällä työskenteleville paljon verkostoitumismahdollisuuksia. Yksi tällainen asia on kerran kuukaudessa tapahtuva täysistunnon siirtäminen Ranskan Strasbourgiin. – Itse olen täällä ollessani kokenut byrokratian pääosin myönteisenä, yhtenä keinona estää politiikan väärinkäytöksiä. EU-asiat ja kaupunki olivat jo osin tuttuja, sillä ennen nykyistä pestiään hän toimi Suomessa Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtajana. Hän itse vastaa muun muassa mediasuhteista sekä AFCO-valiokunnassa EU:n poliittisen päätöksenteon ja instituutioiden suojaamisesta kyberuhilta ja siitä, kuinka kansalaiset pääsevät instituutioiden asiakirjoihin käsiksi. Täällä on iso merkitys sillä, keitä saat hankkeisiin mukaan”, kertoo Jesse Jääskeläinen, europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin kabinettipäällikkö. Myönteinen yllätys on Euroopan unionin parlamentin byrokratia, jota Suomessakin usein moititaan. ”E uroopan parlamentissa asioiden etenemisen ratkaisee paljon se, keitä tunnet ja kenen kanssa sinulla on luottamukselliset välit. Välillä itsekin vapaamuotoisissa iltatilaisuuksissa miettii, onko tämä työtä vai vapaa-aikaa. Jesse Jääskeläinen ”Superihmisen” kabinettipäällikkö. Moni asia etenee esimerkiksi epävirallisissa käytäväkeskusteluissa. 11 Demokraatti Moni asia etenee epävirallisissa käytäväkeskusteluissa. Työ vaatii sosiaalista luonnetta ja valmiutta avata suunsa oikeissa yhteyksissä. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva MISSÄ OLET NYT. Ihmeteltävääkin on ollut. Suomen hallitus-oppositio-asetelmasta poiketen täällä jokainen, yli viiteryhmien, haluaa laittaa oman lusikkansa soppaan. Jääskeläinen korostaa asioiden epävirallista valmistelua. – Suomalaismepit ovat verkostoitumisen superihmisiä, he tekevät töitä aamusta iltaan. – Jos Euroopan unionin toimintaa voisi suunnitella uudelleen puhtaalta pöydältä, pudottaisin Strasbourgin tästä kuviosta pois. Täällä voisi halutessaan elää Suomi-kuplassa. Jääskeläinen johtaa Miapetra Kumpula-Natrin kabinettia ja koordinoi sen kuuden työntekijän työskentelyä
Voi kysyä: happamia sanoi perussuomalainen vihreän siirtymän marjoista. Yhteiskuntaa on rakennettava pala palalta uudelleen niin, ettei se nojaa enää fossiilisiin polttoaineisiin, kuten kivihiileen, öljyyn ja maakaasuun. – Ilmastotoimet voivat näyttää parhaimmillaan tältä. Teksti Demokraatti N orjalainen yhtiö Blastr Green Steel (Blastr) suunnittelee vihreää terästä tuottavan tehtaan sekä integroidun vedyn tuotantolaitoksen perustamista Inkooseen. – Nyt on käytettävä kaikki mahdollisuudet siihen, että työntekijät löytävät tiensä rakennettavaan tehtaaseen. VIHREÄ SIIRTYMÄ Suomeen suunniteltu jätti-investointi on kuin loton jättipotti, joka herätti hurraa-huutoja – paitsi perussuomalaisissa. Niiden pitää toimia niin, että ala houkuttelee tulevaisuuden osaajia ja saa ihmiset sitoutumaan ja hakeutumaan koulutukseen, Malm totesi. Malmin mukaan teräksen tuotannolla on erityinen rooli, jotta muun muassa tuulivoimaan ja liikenteen sähköistämiseen liittyvää kehitystä voidaan edistää. Toteutuessaan se olisi yksi Suomen historian suurimmista teollisuusinvestoinneista. Vihreä siirtymä näyttää houkuttelevan Suomeen isoja investointeja. Tässä työnantajilla on suuri rooli. 12 Demokraatti Wohoo vai bohoo. Siksi on pikaisesti arvioitava, minkälaisia henkilöstötarpeita teollisuudella on ja myös koulutettava ihmisiä alalle. Norjalaishankkeesta iloittiin yli puoluerajojen ja myös yli hallitus-oppositio-rajojen. HAPPAMIA SANOI PERUSSUOMALAINEN VIHREÄN SIIRTYMÄN MARJOISTA. muistutti, että kyse on 1 200 uudesta työpaikasta, mikä on suuri määrä suomalaisessa teollisuudessa. Malm muistuttaa, että SDP:n ilmasto-ohjelman tavoitteisiin kuuluu energiantuotannon ja teollisuuden hiili-intensiivisyyden pienentäminen. Erikoista tilanteessa oli, että muiden riemuitessa mahdollisesta jätti-investoinnista, perussuomalaiset olivat hiljaa. MYÖNTEISESTI HANKKEESEEN suhtautuvista muiden muassa SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm 12 Demokraatti de_12012023_12.indd 12 de_12012023_12.indd 12 3.1.2023 17.19 3.1.2023 17.19. Ennen lehden painoon menoa sen enempää puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio tai puheenjohtaja Riikka Purra ei ollut asiaa kommentoinut julkisuuteen. – Inkooseen suunnitteilla oleva laitos toteuttaisi näitä molempia. Tällaisen jätti-investoinnin saaminen Suomeen kertoo siitä, että olemme kiinnostava kohde raskaalle teollisuudelle, Niina Malm sanoi
Töölöläiset maksavat suhteellisesti vähemmän veroa, sillä pääomatuloja verotetaan suhteessa kevyemmin kuin ansiotuloja. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Yle Lähde:Suomen ympäristöhallinto Arvostamme suomalaista työtä. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Ku va : iS to ck / Lä hd e: Ti la st ok es ku s / Ve ro .fi 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 Töölö, pääomatulojen keskittymä Postinumeroalueelta 00100 Helsinki Keskusta – Etu-Töölö kerättiin viime vuonna ansioja pääomatuloista perittäviä veroja 301 miljoonaa euroa. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Pölyttäjien määrä Sukupuutto uhkaa yli 40 % pölyttäjähyönteisistä. 10 ) Es po o Ta m pe re Va nt aa O ul u Tu rk u Jy vä sk yl ä Ku op io La ht i Ko uv ol a Po ri Va as a H äm ee nl in na La pp ee nr an ta Jo en su u Se in äj ok i Ki rk ko nu m m i Po rv oo Ro va ni em i N ur m ijä rv i H yv in kä ä Tu us ul a Jä rv en pä ä 10 0, H ki Ke sk us ta Et uTö öl ö Ansioja pääomatuloista perittävät verot, miljoona euroa Jos Helsinki Keskusta – Etu-Töölö olisi kaupunki, niin tuloverokertymällä se olisi 24. de_12012023_13.indd 13 de_12012023_13.indd 13 3.1.2023 15.24 3.1.2023 15.24. Se on vain reilut 50 miljoonaa vähemmän kuin Kainuusta (358 milj) ja Keski-Pohjanmaalta (356 milj.). 13 Demokraatti Suojelu YK:n luontokokous päätti, että maaja merialueista suojellaan 30 % vuoteen 2030 mennessä. suurin kaupunki (2021). H el sin ki (p l
de_12012023_14.indd 14 de_12012023_14.indd 14 3.1.2023 15.30 3.1.2023 15.30. 14 Demokraatti SALAINEN KUIN SUPO ILMIÖ 14 Pitkä muisti on nyt Supon parasta valuuttaa
STT:n selvityksen mukaan viimeksi Supo on avannut syyttäjälle päätyneen vakoilututkinnan toukokuussa 2002. Supon toiminta ja Suomeen kohdistuva vakoilu kuitenkin kiinnostavat kansalaisia. 15 Demokraatti de_12012023_14.indd 15 de_12012023_14.indd 15 3.1.2023 15.30 3.1.2023 15.30. 15 Demokraatti SALAINEN KUIN SUPO Teksti Simo Alastalo, Petri Korhonen, Heikki Sihto / Kuvitus Arja Jokiaho ja iStock S uojelupoliisi, Supo, kertoo äärimmäisen harvoin julkisuuteen toiminnastaan. Supon vetäessä tiukkaa julkisuuden nollalinjaa, sen valvoja – parlamentaarinen tiedusteluvalvontavaliokunta – pohtii, kuinka laajasti tiedusteluasioista voidaan julkisesti keskustella
Saamme hyvän vastineen sen toimintaan käytetyille rahoille, Kari sanoo. Työntekijöitä on runsaat viisisataa. Monissa muissa maissa jokaiselle on omat, hiukan erilliset organisaationsa. Hän arvioi etenkin tietoverkkotiedustelun merkityksen kasvaneen Supon työssä. Saadaanko täällä vakoilijoita kiinni enemmän kuin ennen, ja estetäänkö terrori-iskujen valmisteluja. Kari ei usko, että esimerkiksi tänä syksynä Ruotsissa ja Norjassa paljastuneet vakoilutapaukset olisivat tulleet ilmi vahingossa. – Meillä toimii tämä ”varhaisen puuttumisen” periaate. Hämäriä toimijoita paljastuu ajoittain, ja nämä saavat lähtöpassit ilman suuria lööppejä ja kohuja. – Olemme länsimaiden palveluista ainoita, joilla on yhtä aikaa vastuullaan näin paljon sekä turvallisuusettä tiedustelupalveluun ja kyberturvallisuuteen liittyviä tehtäviä, Pelttari sanoo. Tilanäärim mäisen harvoin julkisuuteen toiminnastaan. Myös opetus on vasta muovautumassa muutoksen mukaiseksi, Martti J. Suojelupoliisi kertoo kittyi vastatiedusteluun ja terrorismin torjuntaan. Kasvua selittää se, että käytännössä Suomessa vasta rakennetaan siviilitiedustelupalvelua. MUTTA YRITETÄÄNPÄ KYSYÄ vielä myös Antti Pelttarilta uudelleen sitä raha-asiaa. – Sen avulla olemme saaneet tehostettua toimintaa huomattavasti. Siitä on vaikea saada tietoa. Esimerkiksi Saksa supisti Angela Merkelin kansleriaikana vastavakoilutoimintaansa Venäjän suuntaan, koska tarvetta ei päättäjien mielestä enää ollut. – Suomen taktiikkana vastavakoilussa on ennaltaehkäisy. Väkeä on rekrytoitu koko ajan lisää. Kari myöntää, että Supon saamien veroeurojen panos-tuotos-suhdetta on vaikea arvioida, sillä vastatiedustelutoiminta ei ole julkista. Onko Supon toiminta hintansa väärtiä. Kari sanoo. On silti julkinen salaisuus, ettei Supo ole ollut toimettomana Ukrainan sodankaan aikana. Vasta vuonna 2019 voimaan tulleet lait mahdollistivat tiedustelun verkossa ja ulkomailla. Ruotsissa ja Norjassa uutisoitiin syksyllä näyttävästi Venäjän tiedustelijoiksi epäiltyjen ihmisten pidättämisistä. Krimin miehitys 2014 ja Venäjän sotatoimet Itä-Ukrainassa pitivät myös perinteisen itäisen vastatiedustelun tarpeen voimissaan – ainakin meillä. 16 Demokraatti D-ILMIÖ SUPO ON muuttunut ”presidentin salaisesta poliisista” normaaliksi länsimaiseksi tiedusteluviranomaiseksi, ja sitä on vuodesta 2011 alkaen johtanut Antti Pelttari. Viranomaisten työnjaossa Suponkin löytämien tapausten rikostutkinta kuuluu KRP:lle. Tämä voi osaltaan selittää Supon niukkaa tiedotuslinjaa. Pelttarin mukaan Suomella kävi Supon kanssa yhtä hyvä tuuri kuin maanpuolustuksessakin. Lait tulivat voimaan 2019. Etenkin jos kyse on diplomaateista, Martti J. Mutta miten kansalaiset tai Supon valvojat eduskunnassa saavat selville, onko kymmenien miljoonien eurojen vuosittainen lisärahoitus tuottanut Suomelle lisäarvoa. – Olen hyväksynyt sen faktan, että emme voi kertoa julkisesti isoistakaan saavutuksista eikä onnistumisista, Pelttari sanoo. Hän oli myös Puolustusvoimien edustajana valmistelemassa siviilitiedustelulakia ja lakia tiedustelun valvonnasta. Meillä ei myöskään haluta tehdä vakoilutapauksista suurta numeroa. Karilla on taustansa ansiosta näkemystä arvioida Supon toimintaa, sillä hän on Puolustusvoimien entinen apulaistiedustelupäällikkö, eversti evp. Kari sanoo. – Supon organisaatio on viime vuosina selvästi laajentunut. Kari ymmärtää Supon nihkeän suhtautumisen julkisuuteen. Kari muistuttaa, että nykyisen kaltainen Supo on verrattain uusi organisaatio. – Ajankohta oli ihan sattumaa, Pelttari sanoo. Karkoitamme havaitsemiamme vieraan vallan tiedustelu-upseereja ja olemme maahanpääsyn valvonnassa tarkkoja, Antti Pelttari luonnehtii. – Veronmaksajana olen tyytyväinen Suojelupoliisin toimintaan. Toiveajattelun aika loppui viimeistään Ukrainan sodan alkamiseen. RESURSSIEN VIIMEAIKAISESTA lisäyksestä huolimatta Supo on moniin muihin EU-maiden vastaaviin laitoksiin verrattuna yhä pieni toimija. – Mitään toimintoja ja osaamista ei ajettu alas, toisin kuin monessa muussa EU-maassa, Pelttari kuvaa. Pelttarin mukaan sisäministeriön sisäisissä tarkastuksissa Supon rahankäyttö on hänen aikanaan saanut aina puhtaat paperit. TOKI PIENTÄ MAAOTTELUHENKEÄ on ollut ilmassa. Vielä vuoteen 2019 saakka se kesde_12012023_14.indd 16 de_12012023_14.indd 16 3.1.2023 15.30 3.1.2023 15.30. Hän sanoo Supon ”ottaneen hyvin kopin” hybridiuhkiin ja kriittiseen infraan, esimerkiksi maakauppoihin, liittyvissä asioissa. Ja tähän on Karin mukaan myös selvä syy: – Vastatiedustelutoiminnassa lähde helposti kuivuu, jos paljastumisen uhkaa. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON kyberturvallisuuden työelämäprofessori Martti J. 2000-luvun alussa ääri-islamistisen terrorismin uhka alkoi Euroopassa kasvaa voimakkaasti. Tiedustelukulttuurimme on vasta kehittymässä. Joulun alla Suomessa keskusrikospoliisi kertoi kolmesta maanpetosrikosepäiystä, joihin liittyy vakoilu tai sen yrittäminen. Lisäksi Supo on tehnyt historiaa: sen taannoinen suuri tietojärjestelmien uudistus oli yksi niistä harvoista valtionhallinnon ICT-hankkeista, jotka onnistuivat toivotusti. Hän arvioi, että jollekin läntiselle tiedustelupalvelulle oli Moskovasta vuodettu tieto vakoojista tai se on peräisin venäläiseltä loikkarilta. Valtiollisten konnuuksien torjuntamäärät ovat – yllätys yllätys – salaisia
– Meidän kilpailuetunamme on pitkä, katkeamaton tiedonhankinta. Tiedustelun aikajänne lasketaan kymmenissä vuosissa, Pelttari sanoo. Kari muistuttaa. Liittolaismailta ei osteta tiedustelutietoja, niitä vaihdetaan viranomaisten kesken yhteistyön ja avunannon nimissä – ja saadakseen jotain Suomen täytyy myös pystyä tarjoamaan jotain vastikkeeksi. Martti J. Pelttarin mukaan kumppanimaiden tiedustelupalvelut kaipaavatkin Suomelta nykytapahtumien seurannan lisäksi myös takavuosina tehtyjä havaintoja. Supon lisäksi myös Puolustusvoimat tekee ulkomaan tiedustelua ja tietoverkkotiedustelua. Uskottavien taustojen luominen vie aikaa, eikä ihmisiä aseteta kohdemaahan välttämättä suoraan vaan jonkun toisen valtion kautta. Pienessä maassa oma tiedusteluväki tuntee toisensa, ja yhteistyö toimii joka tapauksessa paremmin kuin suurvaltojen sisällä. Yksi tällainen pitkäaikainen ilmiö voisi olla soluttautuja-agenttien ja illegaalien kasvattaminen johonkin länsimaahan. Tuleeko Supolle annoskateus, kun toiselle alan kotimaiselle toimijalle avautuu pääsy Naton tiedustelutiedon karkkikauppaan. Kuinka pitkältä ajalta, sitä hän ei kerro. Siinä on olennaista se, mitä tietoa meillä on annettavana vastapuolelle. – Varmasti Nato-jäsenyys lisää Suomen uskottavuutta ja luotettavuutta. Hän ei näe, että Supo ja Puolustusvoimat tekisivät päällekkäistä työtä. 17 Demokraatti nekuvamme on lisäksi tällä hetkellä varsin hyvä, Pelttari kertoo. Hän muistuttaa Pelttarin tavoin tiedustelutyön olevan bilateraalista, kahdenvälistä. Kyse on kuitenkin tietojen vaihtamisesta valtioiden välillä. 17 Demokraatti de_12012023_14.indd 17 de_12012023_14.indd 17 3.1.2023 15.31 3.1.2023 15.31. – Ulkomailta tulevasta tiedustelutoiminnasta on alkuvaiheessa vaikea sanoa, kuka pahuuden on pannut liikkeelle, yksityinen vai sotilastoimija ja mihin toiMEILLÄ TOIMII TÄMÄ ”VARHAISEN PUUTTUMISEN” PERIAATE. Hän pitää olennaisena, että Supon ja Puolustusvoimien tiedustelutyön väliin ei jää aukkoja. Luottamuksen rakentaminen on pitkä prosessi, Martti J. Kari kertoo vuoden 2019 lain valmistelutyössä haetun synergioita ja koordinointia näiden kahden toimijan kanssa. Kari arvioi, että Puolustusvoimat hyötyy Nato-jäsenyydestä Supoa enemmän. Tässä Supon tärkein valuutta on jo neuvostovakoilun torjunnan ajoilta kerätty tieto. Valtionjohto saa todennäköisesti Supolta ennakkovaroituksensa ajoissa, jos jotain tapahtuu. Pelttarin mukaan ei. TIEDUSTELUSSA ON SILTI paljon asioita, joita ei rahalla pysty ratkaisemaan. TULEVA NATO-JÄSENYYS LISÄÄ Puolustusvoimien sotilastiedustelun saamaa kansainvälisen tiedon määrää. Ja kuinka meihin luotetaan. Esimerkiksi Venäjä toimii tällaisissa operaatioissaan usein neuvostoaikaisten doktriinien mukaan, ja Suomella on vuosikymmenien kokemus tällaisten toimijoiden tunnistamisessa
Mika Kari arvioi, että julkinen keskustelu tiedusteluasioista tulee tulevaisuudessakin olemaan turvallisuussyistä rajoitettua. Laki velvoittaa jäseniksi ehdotettujen taustojen selvittämiseen. SUPON PARLAMENTAARINEN valvonta sälytettiin kesäkuussa 2019 voimaan tulleiden tiedustelulakien mukaisesti eduskuntaan perustetulle tiedusteluvalvontavaliokunnalle. Kimmo Hakonen ymmärtää Supon julkisen roolin haasteita. – Valiokunnalla on lakiin merkityt laajat tiedonsaantioikeudet. Esimerkkimaa julkisuuden suhteen on Iso-Britannia, jossa nykymuotoisella tiedustelutoiminnalla on vuosikymmenien historia. Rekisteritarkistuksen tekee tietosuojavaltuutettu. Suojelupoliisin ja sotilastiedustelun salaista tiedustelutoimintaa vuodesta 2019 virkamiehenä valvonut tiedustelu– Britanniassa on käyty keskustelua siitä, että kansalaisille pitäisi kertoa enemmän, että aiheeton tai joskus aiheellinenkin huoli olisi oikeassa suhteessa. – Tiedusteluvalvontavaltuutetun vuosikertomusta koskeva mietintö on tämän ensimmäisen valiokunnan viimeinen ja siinä tullaan jättämään myös perintö riittävästä avoimuuden tarpeesta. Supon on ilmoitettava tiedusteluvalvontavaltuutetulle kaikista sen tiedustelumenetelmien käyttämistä ja tiedustelun suojaamista koskevista päätöksistä sekä käräjäoikeudelle esittämistä tiedustelumenetelmien käyttöä koskevista lupavaatimuksista. Lisäksi valtuutettu saa Suojelupoliisin sisäisen laillisuusvalvojan tarkastuskertomukset ja sisäministeriön vuosittaisen siviilitiedustelua koskevan kertomuksen. Supon Pelttari on samoilla linjoilla. Karin mukaan teema on eduskunnassa hyvin herkkä. – Esimerkiksi haittaohjelmien torjunnassa voi muodostua moniulotteisempia sivullissuhteita ja kertyä aikaisempaa enemmän ylimääräistä tietoa, Hakonen sanoo. Haaste on viranomaisten tiedonhankintatoimivaltuuksien ja tiedonsaantioikeuksien sääntely nopeasti kehittyvässä digitaalisessa toimintaympäristössä. Hakonen kuvaa tiedonsaannin Suojelupoliisilta toimivan hyvin. – Tiedusteluvalvontajärjestelmän luomisen yksi keskeinen tavoite oli kompensoida siviilija sotilastiedustelun laaja-alaista salassapidettävyyttä, jotta yleinen luottamus toimintaan säilyisi, Hakonen sanoo. Hän perustelee Supon tiukkaa julkisuuslinjaa siviilija sotilastiedustelun kohteena olevien toimijoiden luonteella sekä tiedustelua tekevien ja tietolähteinä toimivien turvallisuudella. valvontavaltuutettu Kimmo Hakonen on samoilla linjoilla Mika Karin kanssa. Tiedustelutoimintaan liittyvää vaiteliaisuuden ja salaisuuden tarvetta ei saa vaarantaa. Valiokunnan viimeisimmässä julkisessa mietinnössä todetaan, että tiedustelutoiminta on hoidettu Suomessa asianmukaisesti, tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi yhteydenpito tiedusteluviranomaisiin ja laillisuusvalvojiin kuten oikeuskansleriin, eduskunnan oikeusasiamieheen ja tiedusteluvalvontavaltuutettuun – joka on meidän tärkein kumppanimme – on jatkuvaa ja säännönmukaista. 18 Demokraatti D-ILMIÖ minta kohdistuu, sotilaalliseen vai siviilikohteeseen. Hakonen sanoo yhteistyön niin valvottavien, Supon ja sotilastiedustelun, kuin myös parlamentaarista valvonnasta vastaavan tiedusteluvaliokunnan kanssa toimineen hyvin. Kaikissa eduskunnan valiokunnissa valinta pohjautuu ME OLEMME EDUSKUNNAN UUSIN JA SALAISIN VALIOKUNTA. – Yksi keskeisimpiä teemoja on varmasti kansainvälinen tiedonvaihto, Mika Kari toteaa Nato-lausunnosta. Lisäksi valiokunta antaa oman lausuntonsa Suomen Nato-jäsenyydestä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle. – Supo torjuu siviiliyhteiskuntaan kohdistuvia uhkia, emmekä erottele tulevatko ne sotilasvai siviilipuolen toimijoilta, Pelttari sanoo. – Ehdokkaiden soveltuvuudesta on tieto rajatulla määrällä ihmisiä eduskunnan kansliassa, puhemiehellä ja ryhmien puheenjohtajilla, Mika Kari sanoo. Supoa ei kuulemma sinänsä haittaa, jos pahantekijän havaitseekin ensimmäisenä sotilastiedustelu tai poliisi – pääasia että uhka saadaan torjuttua Suomen kannalta ajoissa. JULKISUUDEN SUHTEEN on kuitenkin tasapainoiltava. de_12012023_14.indd 18 de_12012023_14.indd 18 3.1.2023 15.31 3.1.2023 15.31. Valiokunnan puheenjohtajan Mika Karin (sd.) mukaan jäljellä on vielä mietinnön teko tiedusteluvalvontavaltuutetun vuosikertomuksesta. Myös kansalaisilla on oltava mahdollisuus muodostaa käsityksensä tiedustelutoiminnan vaikuttavuudesta. Hän arvioi muutaman vuoden kokemuksella siviilija tietoliikennetiedustelua koskevia lakeja pääosin toimiviksi. Ensimmäisen valiokunnan kausi tulee kevään eduskuntavaalien myötä päätökseen. Tiedusteluvalvontavaltuutetulla on myös suorakäyttöyhteys Supon järjestelmään, jossa ovat tiedustelumenetelmien käyttöä koskevat päätökset ja pöytäkirjat. Valiokunnassa etsitään rajaa sille, kuinka laajasti tiedusteluasioista voidaan julkisesti keskustella. Jäseniä valiokuntaan esittävät eduskuntaryhmät. HUHTIKUUN VAALIEN jälkeen on edessä uuden valiokunnan valitseminen
Karin mukaan tiedusteluvalvontavaliokunta muistuttaa läheisesti puolustusvaliokuntaa. – Tämä on ainoa valiokunta, jossa kynnys on korkea. Lisäksi pitäisi miettiä, miten käytettävissä olevilla budjeteilla varmistetaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuus, esimerkiksi se, etteivät ihmiset syrjäytyessään ajaudu ääriliikkeisiin. Meidän valiokunnassamme se menee juuri toisin päin. Tiedusteluvalvontavaliokuntaan kuuluu yksitoista varsinaista ja kaksi varajäsentä. Ovatko yöunet menneet, kun tiedon määrä on lisääntynyt. – Samalla pitäisi pohtia miten varmistetaan turvallisuustoimijoiden riittävät resurssit, jotta näihin uhkiin pystytään vastaamaan ennalta ehkäisevästi ja pitkäjänteisesti. Mika Karin mukaan Suomella ja valtiojohdolla on nyt parempi näköalan ääri-ilmiöihin kuin vuosikymmeniin. Pidän sitä isona onnistumisena tälle valiokunnalle. VALTIOJOHDOLLA ON NYT PAREMPI NÄKÖALA ÄÄRIILMIÖIHIN KUIN VUOSIKYMMENIIN. Suomalainen toimintatapa on siinä hyvä, että kyllä näistä uhista myös riittävällä tavalla kerrotaan. – Suomi on maailman mittakaavassa edelleenkin hyvin turvallinen maa. Meillä on asiat paremmin kuin valtaosassa muita maita. – Supo nosti omassa vuosikatsauksessaan esiin äärioikeiston nousun. – Valiokunta toimii toisinpäin kuin muut valiokunnat. Karin mukaan tulevaisuuden kannalta ei ole keskeistä ainoastaan se miten talouden haasteet ja velkaantuminen saadaan kuriin. Sitten on tiedustelulailla torjuttavat, kansallista turvallisuutta uhkaavat toimet kuten vakoilu ja siihen liittyvä sotilaallinen, kansallista itsemääräämisoikeutta vaarantava toiminta, Kari listaa. Molemmat perustuvat laajaan parlamentaariseen yhteistyöhön, jolle ei ole ominaista hallituksen ja opposition vastakkainasettelu. Myös hybridivaikuttaminen ja maahan rantautuva kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus ovat vakavia uhkia. Siellä on samanlainen ”korsutunnelma” kuin puolustusvaliokunnassa. Me olemme eduskunnan uusin ja salaisin valiokunta. Nyt sitä on saatu syntymään tässä vajaan neljän vuoden aikana myös tiedusteluvalvontavaliokuntaan. – Sellainen henki on ollut puolustusvaliokunnassa vuosikymmeniä. On tärkeää toimia niin, että asia on jatkossakin näin. Yleensä valiokuntatyön pohja on se, että kaikki asiat ovat julkisia, ellei niitä päätetä julistaa salaiseksi. – Sanotaan nyt niin, että joskus saattaa tulla mentyä vähän myöhemmin nukkumaan. Keskeisimmät uhat ovat Suomessa viranomaisten mukaan pääosin sisäisiä ja liittyvät ääriliikkeisiin. 19 Demokraatti de_12012023_14.indd 19 de_12012023_14.indd 19 3.1.2023 15.31 3.1.2023 15.31. 19 Demokraatti eduskuntaryhmän ja kansanedustajan oikeuteen asettua ehdolle. Kaikki asiat ovat salaisia, ellei valiokunta erikseen päätä julkistaa jotakin asiaa
20 Demokraatti HYVINVOINTIALUE Nyt hassataan osaamista Hyvinvointialueiden päätöksenteossa löytyi iso ongelma. Ja huoli on vain vahvistunut, kun uudistusta on pistetty käytäntöön. Hänen mukaansa esimerkiksi henkilöstöä koskevissa päätöksissä jääviys voi tulla kysymykseen. Aluevaltuusto valitsee keskuudestaan aluehallituksen, joka johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta. – Mutta joka tapauksessa valtava määrä ihmisiä tulisi nyt lähtökohtaisesti esteelliseksi toimimaan aluehallituksessa, Akavan puheenjohtaja arvioi. Teksti Marja Luumi / Kuva iStock V astuu sosiaalija terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä vuoden alussa 21 hyvinvointialueelle. Tämä koskee ainakin alueita, joidenka hallinnoissa ei ole lautakuntamallia. Löfgren mainitsee esimerkiksi työjärjestelyt ja työtilojen suunnittelun kiinteistöstä toiseen mahdollisesti siirryttäessä. Akavan puheenjohtaja toivoo malttia odottaa lisäohjeistusta tai laintarkennusta. – Saamieni tietojen perusteella käynnissä on selvityksiä, mutta mahdollista muutosta lakiin saadaan varmaankin odottaa muutamia kuukausia. Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestön Akavan puheenjohtajan Maria Löfgrenin mukaan pelkästään akavalaisia lääkäreitä valtuustoissa istuu 146, ja muuta hoitoalan henkilöstöä on moninkertainen määrä. Nyt on jo herännyt monia epämääräisyyksiä siitä, miten hyvinvointialueita johdetaan. Osa sotehenkilöstöstä on jäämässä jääviksi päätöksenteossa. Uudessa hyvinvointialueita koskevassa laissa on kuitenkin pykälä, jota tiukasti noudattamalla rajattaisiin hyvinvointialueen työntekijöitä ulos aluehallituksista. Tässä on kyse myös perustuslaillisesta ongelmasta. päällä ja jos siinä pitäisi vielä alkaa nimetä uusia päättäjiä hallituksiin… Onhan tämä tästäkin näkökulmasta todella epätarkoituksenmukaista. TÄSSÄ ON KYSE MYÖS PERUSTUSLAILLISESTA ONGELMASTA. – Henkilöstöllä pitäisi olla sananvaltaa ainakin näissä asioissa, koska heillä on paras asiantuntemus arjen sujumisesta. Akavassa on kannettu suurta huolta siitä, miten vähän henkilöstöä on kuunneltu sote-uudistusta valmisteltaessa. LÖFGRENILLÄ EI ole tarkkaa kuvaa siitä, kuinka monella hyvinvointialueella sotetai pelastustoimen luottamushenkilö on suoraan aluehallituksen alainen – ja ei näin ollen olisi tiukan laintulkinnan mukaan vaalikelpoinen aluehallitukseen. Heihin kuuluu muun muassa lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä, psykologeja, terveydenja sairaanhoitajia, fysioterapeuttja, suuhygienistejä ja tutkijoita. Löfgren peräänkuuluttaa nyt järkeä, jotta ei tehdä mitään paniikkiratkaisuja. de_12012023_20.indd 20 de_12012023_20.indd 20 3.1.2023 17.47 3.1.2023 17.47. Vuodenvaihteessa hyvinvointialueiden aloittaessa on muutenkin härdelli AKAVAN LIITTOJEN jäseniä siirtyy hyvinvointialueiden palvelukseen noin 50 000. – Aluehallitusten ei pitäisi hukata sitä valtavaa osaamista, joka henkilöstötaustaisilla hallituksen jäsenillä on. – Ongelmana on se, että jääviys tulee täysin riippumatta asiasta. Hänen mukaansa hallituksessa on tiedostettu ongelma. Osa jäsenistä istuu hallituksessa lisäksi henkilöstön edustajan ominaisuudessa. Viime tammikuun aluevaaleissa aluevaltuustoihin valittiin monia soteja pelastusalan työntekijöitä