Toukoku u TA 201 5
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. N:o 69, 007427-15-20 . ...4?5
120
vuotta
T I I STAI 12. Hinta 1,20 e (sis.alv)
SDP kärsii huonosta työllisyystilanteesta
Kuvankäsittely Jari Soini
Työttömyys ylös,
SDP:n kannatus alas
...8?11. Laittomat potkut
pitkäaikaiselle tiedottajalle
Toisen maailmansodan
päättymisestä 70 vuotta
Tela tuomittiin
jättikorvauksiin ...6?7
Tuhon muistelua ja
uutta uhoa ...18?19
Soini kehuu Sipilän tyyliä
?Mukavaa hommaa
ensikertalaiselle
0200 71000. 48:sta tänään julkiste-
laitoksen mukaan ylipainoa löytyy noin 60
prosentilla miehistä ja 43 prosentilla naisista.
Joka neljäs mies ja joka kolmas nainen oli
yrittänyt laihduttaa edellisvuonna.
Suomalaisten ruokatottumukset ovat kuitenkin muuttuneet vuosikymmenien ajan terveellisemmiksi. Perussuomalaisten kuuden hengen
strategiaryhmästä kaksi on naisia, ja kokoomuksella seitsemästä kaksi.
Saaste on globaali tappaja
Cirko-festarilla visuaalista
ja jännittävää nykysirkusta,
Taipuisa ja pystypäinen Sibelius lasten parissa
Päivä kuvana
AFP / Lehtikuva
Viikon kuvat
Arki
20
21
22
23
24
Mökkirannoista löytyy yhä
miinoja
Yhdistystoiminta, lotto ja
veikkaus
Sarjakuvat
Radio ja TV
Tytti Tuppuraisen kolumni
Hyväntuulinen Kim Jong-Un vieraili karjatilalla jossain päin Pohjois-Koreaa.
Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne
Toimitusjohtaja: Ville Wallin
Kustantaja: Kustannus Oy Demari
Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin.
ISSN-L 2242-6892 Demokraatti
ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu)
Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula
Tilaajapalvelu:
09 701 041 (vaihde)
Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset:
. Vanhempien taholta opettajiin kohdistuu esimerkiksi ammattitaidon arvostelua,
epäasiallista kielenkäyttöä ja maineen mustaamista.
n
Yli puolet suomalaismiehistä on ylipainoisia. 0800 96675
puh. Muu Suomi:
puh. 0200 55888
puh. Helsinki, Uusimaa,
varhaisjakelu:
. Tampere ja ympäristö:
. Eeva Lennonin kolumni
Opettajat kokevat, että heitä kiusaavat sekä oppilaat että näiden vanhemmat, kertoo Jyväskylän yliopistossa teh-
n
ty väitöstutkimus.
Tyypillisimpiä opettajiin kohdistuneen kiusaamisen muotoja ovat oppilaiden hävyttömät
kommentit, yhteistyöstä kieltäytyminen ja valehtelu. Pohjanmaa, varhaisjakelu:
. Koska
osaaminenhan ratkaisee, eikö vain?
Mikkel Näkkäläjärvi Twitterissä
Unilever luopui neljännesosavuosikatsauksista. 12.5.
Nimipäivät tänään:
Lotta
(ruots.) Charlotta, Lotta, Lotten
Nimipäivät huomenna:
Kukka, Floora
(ruots.) Flora
4?5
6?7
Hallitus syö talouskasvun
idut
Hallitusneuvottelijat
kehuvat kilvan toisiaan,
pääkirjoitus
Tela tuomittiin yli 73 000
euron korvauksiin
Avaus
8?11
12?13
14?15
16?17
18?19
4...7
8...13
13...15
Demokraatti.fi
Uutiset
3
Uutiskertaus
Aurinko nousee:
Helsingissä 4.50
Oulussa 4.06
Aurinko laskee:
Helsingissä 21.45
Oulussa 22.26
?Työttömyys on myrkkyä
SDP:n kannatukselle?
Kumman sukupuolittunutta on
Kesk+ps+kok -porukalla osaaminen. Viime vuonna 44 prosenttia
työikäisistä kertoi syövänsä tuoreita kasviksia päivittäin.
allergiaan, kertoo Oulun yliopiston tutkimus.
Tutkimuksen mukaan niillä lapsilla, jotka
ovat altistuneet kissalle ja koiralle kotona ensimmäisen elinvuoden aikana, esiintyy moninkertainen määrä allergiaa verrattuna altistumattomiin lapsiin.
tusta neuvottelijasta vain 13 on naisia.
Tärkeimmässä strategiaryhmässä keskustalla puolet, eli neljä kahdeksasta osallistujasta
on naisia. Terveyden ja hyvinvoinnin
n
Varhainen altistus kissalle tai koiralle
lisää riskiä sairastua niihin liittyvään
n
Selvä enemmistö hallitusneuvottelijoista on miehiä. Kokemukset hyviä.
Kukahan kokeilee tätä Suomessa?
Mikael Jungner Twitterissä
Maailma tänään . Helsinki
Vaihde
(09) 701 041
Uutistoimitus
(09) 701 0555
Ilmoitusmyynti (09) 701 0522
Haapaniemenkatu 7-9, B-talo
Postiosoite:
PL 338, 00531 Hki
Mikkeli
Uutistoimitus
050 5543430
toimitus@demari.fi
ilmo@demari.fi
levikki@demari.fi
etunimi.sukunimi@demari.fi
Lisätietoja: www.demari.fi
. 0200 30011
puh
Il
makunnas on laskenut, mitä
kaavaillut kahden miljardin so
peutustoimet aiheuttaisivat.
Bruttokansantuote hupenisi
noin yhdellä prosenttiyksiköllä.
. ja lopulta ta
louskasvuna.. UUTISET
12.5.2015
3
??PT varoittaa äärileikkausten vaikutuksista
Hallitus syö
talouskasvun idut
Hallitusneuvottelija Juha Sipilä (kesk.) kaavailee kymme
nen miljardin leikkauksia tälle
vaalikaudelle. Kahden miljardin sopeutus
toimet jo ensimmäisenä vuo
tena merkitsisivät konkreetti
sesti sitä, että työttömien määrä
nousisi reilun 20 000 ihmisen
verran, PT:n johtaja Seija Ilmakunnas kuvailee.
Hänen mielestään valtiova
rainministeriö on omissa las
kelmissaan arvioinut hieman
alakanttiin sen, miten leikkauk
set vaikuttavat talouskasvuun.
. Sosioekonominen asema
määräisi entistä enemmän sitä,
kuka uskaltaisi lähteä opiskele
maan korkeakouluun. Palkansaajien
tutkimuslaitos (PT) varoittelee
liian suurien leikkausten seu
rauksista.
. Pelottaa tosi paljon. Lukukausimaksu tuot
taisi rahallista tappiota . se on
todettu monissa maissa, joissa
maksua on kokeiltu.
Hänen mielestään kyse on
myös aatteesta: Maksuttoman
koulutuksen ei pidä tuntea kan
sallisvaltioiden rajoja.
Huumosella on selkeät ter
veiset neuvottelupöytään:
. Kasvu on sen verran heik
koa, että lisäleikkausten kanssa
pitäisi olla varovainen, Ilma
kunnas huomauttaa.
Leikkaukset ja heikko
kasvu paha yhtälö
EU on ennustanut ensi vuo
delle yhden prosentin talous
kasvua. Hintalappu koulutukselle
ei tukisi Suomen koulutusvien
tiä. EUkomissio puoles
taan on laskenut, että Suomen
kasvunäkymät ovat peräti koko
EUalueen heikoimmat.
Heikko talouskasvu yhdis
tettynä suuriin leikkauksiin on
Palkansaajien tutkimuslaitok
sen mielestä huono yhtälö. Se heikentäisi kansainvälis
tymistä ja Suomen houkuttele
vuutta. Nyt jää
nähtäväksi, mitä tarkoittaa lu
paus, että koulutuksesta ei leikata,
Sonkin puheenjohtaja Hanna
Huumonen huomauttaa.
Kaikki hallitusneuvotteluihin
osallistuvat puolueet, keskusta,
perussuomalaiset ja kokoomus,
haluavat esimerkiksi heikentää
opintotukea ja muuttaa sitä en
tistä enemmän lainapainottei
seksi.
. Talous ei kasva lainkaan.
Ilmakunnas ihmettelee sitä,
että ennen vaaleja puolueet
eivät leikkauslistoja esitelles
sään tuoneet esille millään
lailla sitä, kuinka nämä esityk
set söisivät talouskasvun oraita.
Se olisi ollut paikallaan.
lisyysluvutkaan eivät ole ko
hentuneet odotetusti. Sonk pelkää, että koulutus
lupaus, johon kaikki puolueet
sitoutuivat aiemmin, on vast
edes pelkkä tyhjä paperi.
. Jos ynnäämme leikkausten
vaikutukset EUkomission en
nusteen kanssa, päädymme nol
laan. Me suo
malaiset pelkäämme muuten
kin velanottoa, hän muistuttaa.
Sonk päinvastoin korottaisi
opintorahaa, jotta jokaisella
olisi taloudellinen mahdolli
suus kouluttautua niin pitkälle
kuin rahkeet riittävät.
Huumonen on huolissaan
myös siitä, että tuleva hallitus
alkaa periä lukukausimaksun
EU ja ETAalueiden ulkopuo
lelta tulevilta opiskelijoita.
. Satsaaminen perustutki
mukseen ja sivistykseen mak
saa itsensä takaisin osaamisena
ja innovaatioina . Ilmakun
nas pitää kuitenkin suorastaan
hämmästyttävänä, että kulutta
jien luottamus omaan pärjäämi
seensä on piristynyt.
. Eipä olisi voinut kuvitella
etukäteen, että kotitalouksien
ostovoima kohentuu näin hy
vin hitaan inflaation ansiosta.
Se näyttäytyy sitten kuluttajien
luottamuksen nousuna.
Ilmakunnas lähettää ter
veisensä hallitusneuvottelu
pöytään:
. Hallituksen ei kannattaisi
katkaista tätä kuluttajaluotta
muksen hyvää virettä äärileik
kauksilla, hän vetoaa.
TY
Kuluttajien
luottamus kohentunut
Epävarmuus leimaa tämänkin
vaalikauden alkua, kun työl
Marja
Luumi
Demokraatti
Ö
Opiskelijat pelkäävät leikkurin heilahdusta
Sosialidemokraattiset opiskeli
jat
Kolme puoluetta hitsautuu yhteiseen tekemiseen, hän muotoili.
Sipilän mukaan Suomen ongelma on ollut toimeenpanoky-
vyn puute . Tämä
ei ole oikea tapa toimia, Rinne
sanoi kokoukseen mennessään.
Rinteen mukaan edistystä on
tapahtunut lähinnä siinä, että
Kreikka on saanut neuvottelijansa ruotuun.
. Työ on nyt ratkaisukeskeistä. Kuten se,
että Sipilän mukaan oli vielä ennenaikaista puhua työryhmien
työstä.
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Ensimmäisen varsinaisen hallitusneuvottelupäivän jälkeinen tiedotustilaisuus pidettiin eilen valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa.
?Kansanäänestys velkaneuvotteluista
voisi olla hyväksi Kreikalle?
Kansanäänestys velkaneuvotteluista voisi olla hyväksi kreikkalaisille, arvioi Saksan valtiovarainministeri Wolfgang
Schäuble. Minulta jo unohtui, kuka on
missäkin puolueessa, on harjoiteltu hallituspuolueessa olemista, hallituksen muodostaja
Juha Sipilä (kesk.) kuvaili hallitusneuvottelujen liikkeelle
lähtöä tiedotustilaisuudessa
Helsingissä maanantaina.
Neuvottelukumppanit, perussuomalaisten Timo Soini
ja kokoomuksen Alexander
Stubb, suitsuttivat yhteistä tahtotilaa.
. On yhdessä tekemisen
meininki, he kiittelivät.
. Schäuble tähdentää,
että asia on Kreikan hallituksen
päätettävissä.
. Kreikka on soutanut ja huovannut. (Kansanäänestys) voisi olla
Kreikan kansalle jopa hyödyllinen keino päättää, onko se valmis hyväksymään välttämättömän, vai haluaako se jotain
muuta, Schäuble sanoi Brysselissä euroryhmän kokouksen
alla.
Kreikan pääministeri Alexis
Tsipras on pitänyt kansanäänestystä mahdollisena, jos vel-
kojien vaatimukset ylittävät hänen neuvottelumandaattinsa.
Euromaiden valtiovarainministerit arvioivat maananaina
Kreikan lainaohjelman etenemistä.
Neuvottelut ovat pahasti jumissa, sillä velkojien mukaan
Kreikka ei ole edennyt talousuudistusten toteuttamisessa.
Päätöstä uuden tukilainan maksusta ei ollut odotettavissa eilen.
Kreikka uhkaa ajautua maksukyvyttömäksi ja ulos eurosta, ellei se pääse euromaiden kanssa sopuun lisärahoituksesta. Ymmärtääkseni siellä on
nyt saatu joukot järjestykseen,
eli hallintovirkamiehet ja poliitikot puhuvat samaa kieltä ja
ymmärtävät, mitä pitäisi tehdä.
Täytyy toivoa, että tämä johtaa
siihen, että päästään näissä asioissa eteenpäin.
Annu Marjanen
STT. Pidän tästä tavasta
työskennellä.
Alexander Stubbin mukaan
keskiössä ei ole yksikään puolue muita ylempänä.
. 4
12.5.2015
UUTISET
??Hallitusneuvottelijat kehuvat kilvan toisiaan
?Voidaan keskittyä asiaan?
. Näin ollen mahdolli-
nen kansanäänestys koskisi ainakin välillisesti Kreikan eurojäsenyyttä.
?Kreikka soutaa
ja huopaa?
Suomea illan kokouksessa
edusti toimitusministeristön
valtiovarainministeri Antti
Rinne (sd.).
Rinteen mukaan Kreikalla on
lainaneuvotteluissa kova kiire,
sillä maan kassa näyttää hupenevan ja tukiohjelman eräpäivä
kesäkuun lopussa häämöttää.
Kreikan hallitus on ottanut
velkojien näkökulmasta osin takapakkia, sillä se on perunut ai-
empia päätöksiä muun muassa
julkisen sektorin leikkauksista.
. ei se, ettemme tietäisi, mitä on tehtävä.
Turvapaikanhakijoiden
jako EU:ssa esillä
Hehkutuksen alla oli myös ripaus politikan arkea. Tämähän on mukavaa hommaa ensikertalaiselle, Timo
Soini myhäili.
?Ongelma Suomessa on toimeenpanokyvyn puute, ei tietämättömyys.?
. Voidaan keskittyä asi-
aan. Menemme asia kerrallaan
johdetusti. Osa asioista menee parempaan suuntaan, osassa asioista palataan taaksepäin
Perustettu 1895.
Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988,
Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906,
Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun
Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012
Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. SDP jäi syrjään, samoin kuin myös mukana
viime hetkiin roikkunut ja perussuomalaisten karsastama RKP.
Perusporvarihallituksen syntyminen on kuitenkin yhä epävarmaa.
Lujimmin siinä on kiinni kokoomus, jolle sopi jo ennen vaaleja valtiovarainministeriön linjaus julkisen talouden kuuden miljardin euron leikkauksista. Toisaalta kokoomus voisi juuri tästä ministeriöstä valvoa veroratkaisuja ja leikkausten toteutumista.
oma luKunSa on
matti.linnanahde@kolumbus.fi
Twitter: MattiLinnanahde
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen
pää-äänenkannattaja. Se osoittaa aktiivisuutta ja
ratkaisukeskeisyyttä, hän vastasi kysymykseen siitä, mitä
luonnosten määrä kertoo.
EU-ryhmässä oli Sipilän mukaan tehty ensimmäinen luonnos.
Illalla kokoontui vielä ulkoja turvallisuuspolitiikan työryhmä.
Hallitusneuvottelut etenevät
samaan aikaan strategista hallitusohjelmaa tekevässä pääryhmässä sekä kolmessa työryhmässä.
Hallitus on tarkoitus saada
kokoon toukokuun loppuun
mennessä.
Lehtikuva / Markku Ulander
Kupla
Asetetut työryhmät
Strateginen työryhmä (= laajennettu johtoryhmä):
??
??
??
Keskusta: Juha Sipilä, Annika Saarikko, Anu Vehviläinen,
Kimmo Tiilikainen, Tuomo Puumala, Anne Berner, Matti Vanhanen
Perussuomalaiset: Timo Soini, Riikka Slunga-Poutsalo, Hanna Mäntylä, Jari Lindström, Erkki Havansi, Samuli Virtanen
Kokoomus: Alexander Stubb, Petteri Orpo, Paula Risikko,
Sanni Grahn-Laasonen, Joonas Turunen, Olli-Pekka Heinonen, Juhana Vartiainen
EU-työryhmä:
??
??
??
Keskusta: Olli Rehn, Jouni Ovaska, Jari Haapiainen
Perussuomalaiset: Sampo Terho, Toimi Kankaanniemi, Juha
Halttunen
Kokoomus: Lenita Toivakka, Henna Virkkunen, Lauri Tierala
Maahanmuutto:
??
??
??
Keskusta: Juha Rehula, Tapani Tölli
Perussuomalaiset: Juho Eerola, Raimo Vistbacka, Antti Valpas
Kokoomus: Arto Satonen, Juhana Vartiainen, Tiina Rytilä
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka:
??
Keskusta: Timo Laaninen, Seppo Kääriäinen, Ilkka Miettinen
??
Perussuomalaiset: Jussi Niinistö, Maria Lohela, Toni Kokko
??
Kokoomus: Ilkka Kanerva, Ben Zyskowicz ja Pasi Rajala
STT
Hallitusneuvottelijoissa
vahva miesenemmistö
Selvä enemmistö hallitusneuvottelijoista on miehiä. Valtiovarainministeriö kuuluisi perussuomalaisille toiseksi suurimpana
eduskuntapuolueena. Ryhmien on saatava linjauksia valmiiksi keskiviikkoon mennessä.
. Syntyihän sentään mielikuva tunnustelijan jalosta pyrkimyksestä.
Yhteiskuntasopimuksessa oli esillä työajan pidennys kahdella viikolla, mikä olisi pitänyt lyödä lukkoon parissa viikossa. Sen tiesivät myös työnantajat.
Tunnustelijan seuraava liikahdus oli odotettu, kun tie porvarihallitukselle oli avautunut. joko amatöörimäisen otteen vuoksi tai tunnustelijan jo ennakoimana. EU-politiikasta, maahanmuutosta sekä vero- ja budjettileikkausten painotuksista.
SuomeSSa on muodoSteilla
n n n
KeSKuStan puheenjohtaja juha Sipilä
yritti lähteä liikkeelle kunnianhimoisesti hallitustunnustelujen ja yhteiskuntasopimuksen yhdistelmällä. Varsinkin perussuomalaiset joutuvat tinkimään merkittävästä osasta vaaliteemoistaan ja -puheistaan, jotta puolue mahtuu keskustan ja kokoomuksen
seuraksi hallitukseen. Kysymys on mm. Keskusta ja perussuomalaiset asettivat vaalitaistelussa leikkauksille varauksia, mutta nyt kova sopeutus sopii näillekin
puolueille.
Jäljelle jää silti vaikeita kysymyksiä, miten verotusta ja leikkauksia painotetaan, jotta VM:n tavoite voi toteutua. Jokainen aydemokratiaa tunteva tietää, että keskusjärjestöjen johtajat eivät voineet sitoutua työaikaratkaisuun, josta päättäminen kuuluu työehtosopimuksia tekeville ammattiliitoille. SDP:n
valahtaminen neljänneksi suurimmaksi puolueeksi toi asetelman,
missä neuvottelut käynnistyivät keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen voimin.
Kokonaan toinen kysymys on, miten linjakkaasta hallitusohjelmasta kolme suurinta puoluetta kykenevät sopimaan. 48:sta
julkistetusta neuvottelijasta
vain 13 on naisia.
Tärkeimmässä strategiaryhmässä keskustalla puolet, eli
neljä kahdeksasta osallistujasta
on naisia.
Perussuomalaisten
kuuden hengen strategiaryhmästä
kaksi on naisia, ja kokoomuksella seitsemästä kaksi.
Hallitusneuvottelut ovat jakaantuneet kolmeen työryhmään, ja näissä työryhmissä
naisia on selkeä vähemmistö.
Keskustan kolmen ryhmän yhdeksästä neuvottelijasta yksi
on nainen, perussuomalaisilla
samoin. Kokoomus tavoittelee myös suurituloisten verotuksen alentamista ja julkisten palvelujen
ohentamista. Maahanmuuttoryhmässä on
kolmas luonnos pöydällä, Juha
Sipilä kertoi.
. Isänmaan edun ajaminen
ei tarkoita, että Suomi olisi sulkeutumassa, Sipilä jarrutteli
pelkoja siitä, että tuloksessa näkyy perussuomalainen muutos.
Stubbin mukaan neuvotteluissa on ?vältettävä ennakkoluuloja?.
Perussuomalaisten Timo
Soini ei uskonut asiasta tulevan ongelmaa.
Kolmas luonnos
maahanmuuttoryhmässä
Pelkkä Strömsötä ei ryhmätyökään ollut.
. Keskustaa ja perussuomalaisia tullaan muistuttamaan
toistamiseen, mitä puolueet sanoivat vaalilupauksissa.
n n n
aikanaan ministerinpaikkojen jakautuminen. UUTISET
Pääkirjoitus
12.5.2015
5
Matti Linnanahde
Lehtikuva / Anni Reenpää
Ilkka
Yrjä
Demokraatti
ilkka.yrja@
demari.fi
Sen Sipilä sanoi, että turvapaikanhakijoiden tasaisempi jako
EU-maiden kesken nousee keskusteluun hallitusneuvotteluissa.
Keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset puivatkin eilen
EU- ja maahanmuuttoasioita
yhteisissä työryhmissä. Iso yritys karahti kuitenkin kiville . Taustalla toimi puolueiden puheenjohtajien keskusteluyhteys. Kokoomuksen yhdeksän hengen ryhmässä on kolme
naista.
STT
Älä Juha, kyllä se järkiinsä
tulee ehkä ilman luunappiakin!
Hallitusneuvotteluja käydään valtioneuvoston linnassa.
Vaalipuheet joutuvat
nyt tarkkaan puntariin
hallitus, jonka pohjaa voi pitää eduskuntavaalien matemaattisen tuloksen perusteella luontevana
Nopean, luotettavan ja helposti saavutettavan tiedon tarve
ei ole kadonnut, vaan päinvas-. (STT)
Jukka Viitasaari
Viestinnän
Keskusliiton johtoon
Viestinnän Keskusliiton uusi
toimitusjohtaja on Jukka Viitasaari, 53. Uuden verkon tiedonsiirtonopeudet ovat
kansainvälisestikin ainutlaatuiset, vakuuttaa hanketta varten
perustetun Yhteisverkko Oy:n
toimitusjohtaja Antti Jokinen.
Hanke koskee ainoastaan
verkkoyhteistyötä. Jakelusta karsitaan enintään 15 henkilötyövuotta.
Alma Media on STT-Lehtikuvan toiseksi suurin omistaja.
(STT)
DNA:n ja Soneran
yhteinen 4G-verkko
rakenteille
DNA:n ja TeliaSoneran yhteisen koko Pohjois- ja Itä-Suomen kattavan 4G-mobiiliverkon rakentaminen alkaa tällä
viikolla. Tyydymme
tuomioon,
kertoo Telan
toimitusjohtaja
Suvi-Anne
Siimes.
Alma Media
irtisanoo Lapin
lehdistä enintään 14
Viestintäkonserni Alma Media vähentää Lapin lehtien eri
toiminnoista väkeä enintään 22
henkilötyöden verran. Loppuasiakkaista eli liittymien käyttäjistä yritykset kilpailevat aiempaan tapaan.
Investoinnin kustannuksia
Jokinen ei halua tarkasti kertoa, mutta hänen mukaansa 50
miljoonaa euroa ei pahasti metsään mene. Lapin Kansa ja Pohjolan
Sanomat ilmestyvät kesäkuun
alusta alkaen painettuina kuudesti viikossa.
Myös Alma Manu Oy:n Lapin
jakelua koskevat yt-neuvottelut
päättyivät maanantaina. Työt aloitetaan Kuusamosta ja koko hankkeen on
määrä olla valmis vuoden 2016
loppuun mennessä.
Molempien operaattoreiden
tukiasemat varustetaan uuden
sukupolven 4G-tekniikalla ja
niputetaan yhteiseen käyttöön.
Hankkeen odotetaan karsivan
katvealueita ja nopeuttavan
yhteyksiä merkittävästi myös
haja-asutusalueilla.
Operaattorit lupaavat, että
yhteisverkko parantaa paljon
myös hitaampien 2G- ja 3G-laitteiden kuuluvuutta.
. Kemissä toimii vastedes aluetoimitus. Edellinen toimitusjohtaja Valtteri Niiranen
siirtyi Kopiosto ry:n toimitusjohtajaksi.
Aiemmin muun muassa Talentumissa ja Taloussanomissa
Jukka Viitasaari.
työskennellyt Viitasaari sanoo
palaavansa media-alalle, koska
uskoo alan tulevaisuuteen.
. Niden toimitukset, mainosmyynnin organisaatiot, ilmoitusvalmistus ja asiakaspalvelutoiminnot yhdistetään.
Yhdistettävän lehden päätoimipaikka on Rovaniemellä. Enintään
14 työntekijää irtisanotaan. Osa
vähennyksistä hoidetaan eläköitymisillä ja muilla sopimuksilla.
Yt-neuvottelujen alkaessa vähennystarpeeksi arvioitiin 30
henkilötyövuotta.
Alman Lapin lehtiä ovat Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat,
Uusi Rovaniemi ja LounaisLappi. 6
12.5.2015
UUTISET
??Tiedottaja irtisanottiin laittomasti liian lähellä eläkeikää:
Tela tuomittiin yli
73 000 euron korvauksiin
Jukka-Pekka Flander
. Yhdessä rakennettu 4Gverkko on kustannustehokkain
tapa tarjota nopeat yhteydet
koko valtakuntaan. Hän siirtyy media-alan edunvalvojaksi Teknologiateollisuudesta, jossa on
työskennellyt muun muassa tietotekniikka-alasta vastaavana
johtajana vuodesta 2008.
Digiasiantuntijana tunnettu
Viitasaari aloittaa VKL:ssä elokuun alussa
Väkiluku ja nuorten määrä
Helsingissä kasvaa tulevina
vuosina, joten on erittäin lyhytnäköistä luopua tiloista nyt.
Helsingillä on oltava varaa tarjota riittävät tilat ja harrastusmahdollisuudet.
Poliittiset nuorisojärjestöt
korostavat, ettei nuorten kuulemista ja osallistamista ei voi
tehdä vain viraston sallimissa
erityistilanteissa, vaan aina ja
kaikkialla.
. Vaadimme,
että nuorisotaloja koskevissa
tilaratkaisuissa on kuultava
nuoria.
Demokraatti. Erityisesti valtion
omistaman yhtiön pitäisi toimia vastuullisesti.
Juhani Aro
Demokraatti
?Nuoria on
kuultava?
Helsingin poliittiset nuorisojärjestöt vetoavat päättäjiin, jotta
Pakilan nuorisotalon puolesta.
Nuorisolautakunta käsittelee huomisessa kokouksessaan
nuorisoasiainkeskuksen talousarviota ensi vuodelle. Lisäksi hovioikeus velvoitti maksamaan tiedottajansa
sekä käräjäoikeudesta että hovioikeudesta koituneet oikeudenkäyntikulut liki 30 000 euroa.
Erityisenä korvaussummaa
nostavana tekijänä hovioikeus
piti tiedottajan korkeata ikää
(61) ja pitkää, yli 20 vuotta kestänyttä työuraa Telan palveluksessa. He ovat tehneet Postin
eteen paljon enemmän kuin on
pyydetty. Postin johdon kiitos
on häpeällinen. Hovioikeus
katsoi, ettei Telalla ollut edes
toin kasvanut, Viitasaari sanoo
tiedotteessa.
Suomalaisten mediayritysten
edunvalvonta on hänen mielestään äärimmäisen tärkeää tilanteessa, jossa pitää turvata reilut
kilpailuedellytykset niin kansainvälisten kuin julkisen palvelun toimijoidenkin kanssa.
(STT)
Entiset Expertkauppiaat vaativat
jättikorvauksia
ketjun ex-johtajalta
Kodinkoneketju Expertin entiset kauppiaat vaativat vahingonkorvauksia ketjun entiseltä
toimitusjohtajalta. Hän pystyy selvittämään
postinkulun karikot kuljetuksen ja jakelun kanssa. Välittömästi eduskuntavaalien jälkeen, joiden ykkösteemana oli
työllisyys, ilmoitettiin taas kerran uusista irtisanomisista.
. Siinä esitetään Pakilan nuorisotalosta
luopumista.
. 2015 annetun
tuomion mukaan Tela velvoitetaan maksamaan irtisanotulle
miespuoliselle tiedottajalleen 10
kuukauden palkkaa vastaavan
summan, eli 44 505 euroa korkoineen. 5.5. Toimivan ja alueelle tärkeän nuorisotalon luopumisesta ei tule päättää ilman nuorten kuulemista ja julkista keskustelua, nuorisojärjestöt linjaavat tiedotteessaan.
Nuorisojärjestöjen mukaan
päätös tarkoittaisi käytännössä
alueen nuorisotyön alasaloja.
Nuorisotalo on pidetty ja poikkeuksellinen kohde nuorisotaloverkostossa, ja sillä on ollut järjestöjen mukaan suuri
merkitys paikallisen yläkoulun opetusta tukevassa toiminnassa.
. Jos olen niitä (päätöksiä)
toteuttamalla aiheuttanut vahinkoa, päätökset ovat olleet
vahinkoa aiheuttavia, Karipuu
sanoo. Tiedottaja oli myös lähellä eläkeikää.
Pitkä ja monimutkainen
jupakka
Irtisanomisessa oli kyse pitkästä
ja monimutkaisesta jupakasta,
jossa Tela katsoi tiedottajansa
rikkoneen lojaliteettivelvollisuutensa sekä pettäneen luottamuksen.
Tiedottaja oli toiminut lyhyen
aikaa erään vakuutusyhtiön asiamiehenä. Kun
erityisesti pakettiliikenteen ennustetaan kasvavan, tavoite ulkoistaa itsensä keskeisimmistä
asiakaskontakteista on PAUn
mukaan käsittämätön.
. Kaikesta tästä paljastuu
ymmärtämättömyys ja välinpitämättömyys postin perustyöhön.
Posti- ja logistiikka-alan
unioni PAUn liittovaltuusto
vaatii uutta eduskuntaa ja hallitusta puuttumaan valtioyhtiön
toimintaan. Tiedottaja oli luopunut tehtävästään keskusteltuaan
esimiestensä kanssa. Yksi hovioikeuden jäsenistä vastusti päätöstä.
Asia oli ollut vireillä keväästä
2012 asti.
. Suuri osa heistä
on yli 50-vuotiaita naisia, jotka
ovat tehneet koko työuransa
Postissa.
. Posti menettää kasvonsa ja
hävittää perinteisen ammattikunnan lopullisesti.
Myymälöissä irtisanomisten
kohteeksi on joutumassa lähes
400 henkilöä. Kauppiaiden käyttämän asianajotoimiston tiedotteen mukaan ex-toimitusjohtajalta halutaan korvauksia vähintään 15 miljoonaa
euroa.
Juhani
Aro
Demokraatti
juhani.aro@
demari.fi
mahdollisuutta kärsiä vahinkoa
asiassa.
Raskauttava tekijä oli myös,
että tiedottajan ikä vaikeutti huomattavasti hänen mahdollisuuksiaan työllistyä ammattiaan vastaavaan työhön.
Lisäksi mies oli tarjonnut asiakkailleen 150 euron edestä alkoholijuomia ilman esimiehen lupaa, mutta summa oli hovioikeuden mielestä mitätön. Tuoreen
esimiehensä uhkailusta tiedottaja
sen sijaan oli saanut varoituksen,
mutta tapaus ei ollut enää toistunut, eikä varoitus enää ollut irtisanomisen peruste.
Hovioikeus katsoi niinikään,
ettei tiedottaja ollut osallistunut
erään työttömyyskassan tilaisuuteen vastoin esimiehensä lupaa ?
vaikka olikin sairauslomalla.
Mikään näistä tiedottajan tekemisistä ei yksinään eikä kokonaisuudessaan antanut hovioikeuden mielestä oikeutta potkuihin.
Näin ollen hovioikeus kumosi
Helsingin käräjäoikeuden aiemman päätöksen. Nyt esitetään talousarvion
sivulauseessa nuorten arkeen
konkreettisesti vaikuttava asia
miettimättä laajemmin päätöksen merkitystä. Postin myymälöiden henkilökunta osaa
työnsä ja palvelee asiakkaita
ammattitaidolla, jota kumppanuusyrityksissä ei ole.
PAUn mukaan palvelumyyjä
tietää postinkulun koko toimitusketjun ja siihen kuuluvat
prosessit. Henkilöstön mitta on nyt
täysi.
Posti käynnisti huhtikuun lopussa yt-menettelyn myymälöiden ulkoistamisesta kumppaniyritysten hoidettavaksi. Palvelumyyjä hallitsee osoitteenmuutoksiin ja jälleenlähettämiseen
liittyvät asiat ja tuntee reklamaatiomenettelyt. (STT)
Posti käynnisti huhtikuun lopussa yt-menettelyn myymälöiden ulkoistamisesta kumppaniyritysten
hoidettavaksi.
Raskauttava tekijä
oli myös,
että tiedottajan ikä
vaikeutti
huomattavasti hänen
mahdollisuuksiaan
työllistyä
ammattiaan
vastaavaan
työhön.
Postiin puuhataan
lakkoa
Posti- ja logistiikka-alan unioni
PAUn liittovaltuusto vaatii työtaistelutoimia Postin myymälöiden ja postipalvelujen puolesta.
PAUn liittovaltuusto arvosteli kokouksessaan voimakkaasti voittoa tuottavan, valtionyhtiö Postin jatkuvia irtisanomisia, onnetonta henkilöstöpolitiikkaa ja postipalvelujen suunnitelmallista alasajoa. Korvaussummaa korotti
myös se, ettei Tela ollut varannut tiedottajalleen riittävästi aikaa valmistautua ennen irtisanomismenettelyä.
Raskauttava tekijä oli myös,
että tiedottajan ikä vaikeutti
huomattavasti hänen mahdollisuuksiaan työllistyä ammattiaan vastaavaan työhön. Tätä kaikkea, luotettavaa ammattitaitoa ja asiakaspalvelua ollaan nyt tuhoamassa.
PAU vaatii hallitusta
puuttumaan
Vuonna 2014 Postista hävisi lähes 2 000 työpaikkaa. Tyydymme tuomioon.
Olemme tyytyväisiä, että asia on
nyt puoleltamme loppuunkäsitelty, sanoo Telan toimitusjohtaja
Suvi-Anne Siimes.
Tela tiedotti asiasta omilla sivuillaan.
Kanteen mukaan toimitusjohtajan aikana suosittiin yhtä
Kauppiasosuuskunnan jäsentä
muiden jäsenten kustannuksella. UUTISET
12.5.2015
7
Lehtikuva / Roni Rekomaa
Helsingin hovioikeus on tuominnut työeläkevakuuttaja Tela
ry:n kaikkiaan yli 73 000 euron korvauksiin laittomasta irtisanomisesta. Hän hallitsee Postin
tuotteet, palvelut ja hinnoittelun perusteet.
. Kanteessa katsotaan, että
enemmistöomistajan suosimisen takia osuuskunta menetti
arvokkaan Expert-merkin Expert ASA Oy:lle.
Kauppiasosuuskunta on nykyisin nimeltään Kauppiasosuuskunta Veikon Kone.
Korvausvaatimusten
kohteena oleva ex-toimitusjohtaja
Kari Karipuu sanoo STT:lle,
että kaikki asiassa tapahtunut
perustuu osuuskunnan kokouksen, Expert Finlandin yhtiökokouksen tai jommankumman yhteisön hallituksen päätöksiin.
. Hän ymmärtää palvelurepertuaarin, joka
mahdollistaa lisäpalvelut ja
myynnin
8
12.5.2015
AVAUS
Puolueen työllisyyssuunnitelmat
tehtiin 1977
?Työttömyys on
myrkkyä SDP:n
kannatukselle?
AVAUS
12.5.2015
9
Kuvitus Jari Soini
Vallitseva huono talouskehitys pahentaa tilannetta.
. Keinoja olisivat esimerkiksi suorat investoinnit julkisiin palveluihin, tuottavaan yritystoimintaan, infraan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen
sekä kotimaista kysyntää parantaviin kohteisiin
kuten tulonsiirtoihin.
. Jälkimmäisestä esimerkkinä käy 1930-luvun lama.
Kari Hulkko
Ulf Sundqvist (vasemmalla) heilutti SDP:n puheenjohtajan
nuijaa 1991?1993 ja Paavo Lipponen 1993?2005.. Tutkimus esittelee finanssikriisin, työttömyyden, pätkätöiden,
elvytyksen, valtionyhtiöpolitiikan, EU:n, nuorisotakuun, osallistuvan sosiaaliturvan, globalisaation ja sosialidemokraattien kansainvälisen yhteistyön taustat.
1970-luvun puolivälissä talouskasvu hiipui ja
työttömyys kääntyi nousuun. 10
12.5.2015
AVAUS
Valtiotieteiden maisteri Sami Outisen poliittisen historian alaan kuuluva väitöskirjatutkimus
käsittelee SDP:n ja SAK:n sosiaalidemokraattien
työllisyyttä koskenutta politiikkaa Suomessa
vuosina 1975?1998.
Entä mitä on tapahtunut SDP:lle sen jälkeen,
ennen muuta työllisyyskysymyksissä?
. ja
etenkin työllisyyttä?
SDP:n uusi taktiikka kiteytyi vuonna 1977. Suomen kansainvälinen kilpailukyky oli hyvä
vuosina 1995?2008. Mihin suuntaan
sosialidemokraatit alkoivat ohjata Suomea . Tämän voisi toteuttaa lainarahalla tai siten,
että Euroopan keskuspankki investoisi suoraan
elvyttäviin kohteisiin, Outinen toteaa.
EKP:n nykyiset toimet kasvattavat lähinnä finanssikuplaa kuten pörssikursseja, koska Euroopan talouden perusongelma ei ole rahan tarjonnan, vaan kysynnän puute. -kokouksessa korostettiin yksityistä yritystoimintaa ja verotuksen
hillintää.
1980-luvulla strategiaksi vakiintuivat markkinavetoiset ratkaisut, hallittuun rakennemuutokseen pyrkiminen, talouden ohjailun lieventäminen ja rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen.
1990-luvulla avainkäsitykseksi nousi markkinareaktioiden ennakointi.
Seppo
Peltoniemi
Demokraatti
seppo.peltoniemi@
demari.fi
Hallittuun rakennemuutokseen
?Julkinen
sektori on viritetty liian alhaiselle tasolle,
jotta kaikilla
halukkailla
olisi oikeus ja
velvollisuus
elättää itsensä
tekemällä työtä,
mikä on sosialidemokratian
ydinajatus.?
Uotisen väitöskirja osoittaa, että sosialistisen
suunnitelmatalouden näköaloihin sitoutuneet
sosialidemokraatit alkoivat 1970-luvun puolivälissä etsiä lääkkeitä täystyöllisyyden ylläpitämiseksi yksityisen yritystoiminnan elvyttämisestä
ja veroasteen nousun pysäyttämisestä.
SDP:n puheenjohtajan Kalevi Sorsan lyhyen
aikavälin talouspoliittiseksi taktiikaksi . Niin
sanotussa ?Bad Sillanpää. Siitä huolimatta työttömien
työnhakijoiden keskimääräinen vuosittainen lukumäärä ei laskenut alle 200 000 työttömän, Outinen muistuttaa.
Outinen myöntää, ettei tunne tarkasti SDP:n
sisäistä strategista keskustelua työllisyyteen liittyvästä politiikasta vuoden 1998 jälkeen.
. Työttömyys kasvaa hitaan talouskasvun
oloissa, elleivät uusi hallitus ja EU muuta politiikkaansa voimakkaasti elvyttävään suuntaan lisäämällä tavalla tai toisella julkisia menoja.
. nousevan keskiluokan kannatuksen takaamiseksi . Tutkimukseni perusteella sosialidemokratian kriisiytymisen keskeinen syy Suomessa on
ollut 40 vuotta koholla pysynyt työttömyys, Sami
Outinen sanoo.
. tarkoittama Bad Sillanpään linjaus vuodelta 1977 vakiintui 1980-luvulla uudeksi sosiaalidemokraattiseksi strategiaksi.
Se merkitsi SDP:n pyrkimistä hallittuun rakennemuutokseen astumalla markkinavetoiselle
tielle ennen kuin eurooppalaiset sisarpuolueet
kääntyivät kolmannelle tielle Ruotsissa 1980-luvun alussa sekä Britanniassa ja Saksassa 1990-luvun lopulla.
Ennakoiminen avaimeksi
1970-luvun loppuvuosina SDP:n tukemana toteutettu talouden ohjailun lieventäminen kulminoitui 1980-luvulla rahoitusmarkkinoiden vapauttamiseen.
Markkinareaktioiden ennakoiminen nousi sosialidemokraattisen yhteiskuntapolitiikan avaimeksi 1990-luvulla laman, Euroopan integraation, työmarkkinoiden pirstaloitumisen ja kilpailuvaltioajatuksen vahvistumisen myötä.
Köyhtyminen lisääntyi
1990-luvulla sosialidemokraatit alkoivat suosia
kylmän sodan loppumisen siivittämänä markkinakilpailua, työttömien aktivointia, työmarkkinajoustoja, yksityistämistä ja julkisten menojen leikkaamista.
Sosialidemokraattien yhteiskuntapolitiikan
lähtökohtana vuosina 1975?1998 säilyi työnteon
ensisijaisuus, vaikka he eivät kyenneet takaamaan täystyöllisyyttä. Julkisen keskustelun perusteella näyttää siltä,
että sosialidemokraattien työllisyyttä koskevan
politiikan peruskeinot ovat säilyneet tutkimuksessani kuvatun kaltaisina 2000-luvun puolella.
Hänen mukaansa esimerkiksi 2000-luvun
alussa erot Suomen ja Ruotsin työllisyysasteessa
johtuivat yksinomaan siitä, että Ruotsin julkinen
sektori työllisti enemmän työntekijöitä.
Taktiikka hiottiin jo 1977
Sami Uotisen tutkimus luotaa sosiaalidemokraattien suhdetta sosialismiin, kapitalismiin, markkinoihin ja uusliberalismiin.
Kamppailut Kalevi Sorsan, Pertti Paasion,
Ulf Sundqvistin ja Paavo Lipposen johtamien
sosialidemokraattien suunnasta kuuluvat väitöskirjan keskeisimpiin aiheisiin. Tämä edisti Outisen mukaan työttömien köyhtymistä ja syrjäytymistä.
Velkaelvytys
tarpeen?
Valtiotieteiden maisteri Sami Outisen mukaan
julkinen sektori on viritetty Suomessa liian alhaiselle tasolle, jotta kaikilla halukkailla olisi oikeus
ja velvollisuus elättää itsensä tekemällä työtä,
mikä on sosialidemokratian ydinajatus
AVAUS
12.5.2015
Reijo Forberg
Pertti Paasio toimi SDP:n puheenjohtajana 1987?1991
Kalevi Keski-Korhonen
Kalevi Sorsa johti sosialidemokraatteja 1975?1987
11
12
12.5.2015
AVAUS
Piirun verran
punaisempi
Nämä tahot suosivat vasemmistolaista poli
tiikkaa mutta kantavat kaunaa työväenpuolueen
hallituskaudella 2000luvulla tapahtuneesta itä
eurooppalaisten maahanmuuttajien invaasiosta.
Mielipidetutkimukset osoittivat myös, että joka
kerta, kun Ed Miliband lupasi verottaa enemmän
pankkiireja ja muita isokenkäisiä tai päästi suus
taan vasemmistopopulistisia lausahduksia, gallu
pien mukaan hänen osakkeensa nousivat.
Tony Blairin menestyksen salaisuus oli, että hän
pyrki laajentamaan puolueensa kannatuspohjaa ja
vetoamaan myös keskiluokkaan ja keltaisia lehtiä
lukevaan ?KeskiEnglantiin?. Mutta ei
tarpeeksi hyvin, jotta se olisi korvannut menete
tyt paikat Skotlannissa. Konservatiivit sai
vat omaksi ällistyksekseen ensimmäisen kerran 23
vuoteen enemmistön parlamentin alahuoneeseen.
Puolue sai 36,9 prosenttia äänistä ja 331 paikkaa ala
huoneen 650 paikasta. Se on siis jonkinmoinen Bri
tannian Syriza.
olivatko kaikki tasapeliä
PohjoisEnglannissa työväenpuolue menetti
jossain määrin valkoisen työväenluokan ääniä Uki
pille. Koko konstruktio jäi kuitenkin vieraaksi ja
abstraktiksi äänestäjälle, eikä Miliband tai kukaan
muukaan koskaan selittänyt visiota kunnolla tele
visiossa, joka yhä on poliittisesti vaikuttavin media.
eD miliBanD on. Cameronin voitto oli karvas
pala Sturgeonille, joka toivoi
voivansa muodostaa hallituksen
työväenpuolueen kanssa.
Konservatiivien pelottelu puri Britanniassa
torstain vaaleissa todelli
sen poliittisen maanjäristyksen. Mutta oliko työväenpuolue
siis mennyt liiaksi vasemmalle?
Valitettavasti asia ei ole näin yksinkertainen,
sillä skotlantilaisille työväenpuolue ei selvästikään
ollut kyllin vasemmistolainen. Myös
vihreät saivat tyytyä yhteen paikkaan.
n n n
kon Cameronin
servatiivien ja työväenpuolueen vaalikamvälillä ennakoineet gallupit vää panjan
rässä, vai tapahtuiko käänne vasta viimeisen
viime hetkellä äänestyskopin hil viikon
jaisuudessa. SNP:stä tuli
Lontoon parlamentin alahuoneen kolmanneksi
suurin puolue.
Lontoosta tuli työväenpuolueelle hyviä uutisia,
ja Englannissakin sillä meni paremmin. Liberaalidemokraatit lyötiin näissä vaa
leissa maan tasalle. Oma vaikutelmani agressiivinen pelotteon, että David Cameronin vaali
lupolitiikka
kampanjan viimeisen viikon agres
tepsi.
siivinen pelottelupolitiikka tepsi,
ja ihmettelin, miksi se ei näkynyt
gallupeissa. Sitä kautta
myös puolueen taloudellinen perusta romahti. Hän puhuu nenääänellä Pohjois
Lontoon korostuksella, joka ei ole kovin kaunis.
Muutoinkin hän on ehkä hiukan liian lontoolai
nen varsinkin Skotlannille.
Mutta hän piti puolueen koossa kovan vuo
den 2010 vaalitappion jälkeen, ja hänen teoreetti
nen visionsa puolueelle oli varsin ajankohtainen.
Hän halusi irroittautua Tony Blairin Uuden Työ
väenpuolueen uusliberaaleista elementeistä, jotka
aiheuttivat finanssikriisin, palaamatta silti takaisin
menneisyyteen. Skotlannin kansallinen puolue SNP vei 40
paikkaa työväenpuolueen 41 paikasta. AVAUS
Maailma tänään
12.5.2015
13
Kolumni
Eeva Lennon
Kirjoittaja on lainopin kandidaatti ja valtiotieteen maisteri.
AFP Photo / Andy Buchanan
Skotlannin kansallispuolue SNP
ja sen johtaja Nicola Sturgeon
saivat murskavoiton Skotlannissa. Älkää päästäkö työväenpuoluetta taas tuhoa
maan tuhlaavaisuudellaan taloutta, kun me olemme
juuri saaneet sen kuntoon, hän myös vetosi.
11 prosentin budjettivaje syntyi kyllä vuoden
2008 finanssikriisistä eikä työväenpuolueen tuh
lauksesta. Mutta parla
menttipaikkoja tuli 19 vähemmän eli 232.
Britannia koki viime
n n n
tuli
vat miltei kaikki keskustaa edustavilta liberaali
demokraateilta eli konservatiivien hallituskump
paneilta. Mutta hällä väliä, pelottelu tehosi. Mutta ei samalla tavalla
karismaattinen. Työväenpuolue sai kuiten
kin 30,7 prosenttia äänistä eli puolitoista prosenttia
enemmän ääniä kuin viime vaaleissa. Ukipin karismaattinen joh
taja Nigel Farage ei päässyt parlamenttiin. Hän halusi pitää pintansa suuryri
tysten lobbyja vastaan olematta silti yrittäjyyttä ja
budjettikuria vastaan.
Hän pyrki tasaarvoisempaan yhteiskuntaan
verottamalla enemmän suurituloisia, korottamalla
minimipalkkaa ja tekemällä lopun nollasopimuk
sista. Kaikilta muilta liberaalide
mokraattien johtohahmoilta meni paikat paitsi
puolueen johtajalta Nick Cleggiltä. SNP on säästäväi
syyspolitiikkaa vastaan, ja se on toteuttanut Skot
lannin omassa parlamentissa Holyroodissa aitoa
sosialidemokratiaa. Toi
puukohan liberaalidemokraattinen puolue tästä is
kusta enää koskaan?
työväenpuolueen voitot englannissa
Yksivaiheisen enemmistövaalin järjettömyyttä
osoittaa, että oikeistopopulistinen Ukip sai 12,6
prosettia äänistä mutta vain yhden parlamenttipai
kan. Puolue menetti 15,2 prosenttia
ääniosuudestaan ja sai vain 7,9 prosenttia äänistä.
Sille jäi käteen pelkät kahdeksan paikkaa parla
mentissa. ja myönsi oman laiminlyön
tinsä tässä suhteessa. SNP sai 4,7 prosenttia äänistä, ja se toi sille 56
paikkaa alahuoneessa. Se hallitsee nyt maata yksin
12 paikan enemmistöllä.
Liuta tuttuja hahmoja katosi yhtäkkiä politii
kan näyttämöltä: työväenpuolueen johtaja ed miliband, pienemmän hallituspuolueen liberaalide
mokraattien johtaja nick Clegg ja oikeistopopu
listisen Ukipin johtaja nigel Farage ovat kaikki
eronneet.
Työväenpuolue koki murskatappion Skotlan
nissa. Isompi hallituspuolue murskasi pie
nemmän partnerinsa. Tälle joukolle Mili
band ehkä oli liian vasemmistolainen, eikä se näh
nyt hänessä pääministeriainesta samalla tavalla
kuin Tony Blairissa, joka myös puoliirlantilaisena
on nokkela, huumorintajuinen ja kerta kaikkiaan
loistava puhuja, jolla on hyvä ääni ja moitteeton
sisäoppilaitoksessa opittu ääntämys.
n n n
älykäs, pätevä, sujuva ja varsin
aidon tuntuinen ihminen. Työ
väenpuolue sai ilmeisesti jo toisen kerran maksaa
finanssikriisistä.
Työväenpuolueen entinen pääministeri tony
Blair kehotti vaalien jälkeen työväenpuoluetta
palaamaan keskustaan, vaikka hän tekikin kunniaa
Ed Milibandin kampanjalle tasaarvoisemman yh
teiskunnan puolesta . Cameron säikytteli äänestäjiä kaa
oksella, joka syntyisi kun työväenpuolue joutuisi
turvautumaan hallituksessa Skotlannin nationa
listeihin.
. Sen vasemmalle kallistuvat äänestäjät
kokivat puolueen oikeistolaisen politiikan David
Cameronin hallituksessa karkeana petoksena.
Myös konservatiivit veivät ääniä hallituskump
paneiltaan
Menetelmä soveltuu vaikkapa silakansyönnin terveyshaittojen ja -hyötyjen mittaamiseen.
Fullerin mukaan menetelmä on käyttökelpoinen, kunhan mukaan otetaan myös maaperän
saasteet.
GAHP ehdottaa vuoden 2012 kuolleisuus- ja
sairastuvuuslukuja pohjaksi, johon saasteiden
vähenemisen vaikutuksia aletaan verrata.
. Se vastaan 38 miljoonan auton tai 51 hiilivoimalan päästöjä.
Rahan vaikutusta politiikkaan tutkiva MapLight-järjestö kertoo, että öljyputkea kannattavat senaattorit ovat saaneet yhtiöiltä keskimäärin 236 544 dollaria eli kymmenkertaisen summan hankkeen vastustajiin verrattuna.
Edustajainhuoneessa putken tukijoille herui
öljyrahaa keskimäärin 43 375 dollaria, kun vastustajat ovat saaneet tyytyä 3 610 dollariin.
. 14
12.5.2015
AVAUS
Epäpuhtauksiin kuolee enemmän ihmisiä kuin aidsiin ja malariaan
Saaste on globaali tappaja
Saasteista uhkaa tulla maailman vakavin terveysongelma, ellei niiden ehkäisyyn ja puhdistamiseen saada lisää puhtia, asiantuntijat varoittavat.
Ilman, veden ja maaperän epäpuhtaudet tappavat lähes yhdeksän miljoonaa ihmistä vuodessa
ja aiheuttavat terveysongelmia 200 miljoonalle.
Aidsiin kuoli vuonna 2013 noin 1,5 miljoonaa ihmistä ja malariaan 600 000.
Ihmisen valmistamia kemiallisia yhdisteitä on
rekisteröity vähintään 143 000, ja valtaosan terveysvaikutukset ovat tutkimatta. Niiden tilalle tulevat kestävän kehityksen tavoitteet koskevat kaikkia maita ja ulottuvat vuoteen 2030.
Listalla ovat edelleen köyhyyden, nälän ja eriarvoisuuden vähentäminen sekä terveydenhuollon ja koulutuksen parantaminen. Puhtaaseen teknologiaan perustuva talouskehitys on avain kehitykseen ja yleisen terveyden
kohenemiseen on, hän vakuuttaa.
Terveet
elinvuodet
Kuluvan vuoden lopussa umpeutuvat YK:n
vuosituhannen kehitystavoitteet tähtäävät olojen kohentamiseen köyhissä maissa. Öljyjätit uskovat voivansa ostaa ääniä Washingtonissa, ja Keystone-äänestys osoittaa, että
se on yhä mahdollista, vahvistaa David Turnbull fossiilisia polttoaineita vastustavat Oil
Change International -järjestöstä.
Kitty Stapp
IPS, New York
Saasteet ovat maailmanlaajuinen ongelma, joka hidastaa kehitystä köyhissä maissa. Nyt kun YK valmistelee uusia kestävän kehityksen tavoitteita,
myrkkyjen globaaleja vaikutuksia ei voida sivuuttaa, sanoo ympäristökysymyksiin perehtynyt uruguaylainen diplomaatti Fernando Lugris.
. Mukaan mahtuu myös saasteiden aiheuttamien terveysongelmien suitsiminen.
Mittareita hiotaan
Pure Earth -järjestö auttaa myrkyttyneen maaperän puhdistamista kehitysmaissa. Järjestön johtaja Richard Fuller kiittelee saasteiden huomioimista YK-tavoitteissa, mutta näkee vaikeuksia
tulosten mittaamisessa.
Nykyisin mitataan vain kaupunkien ilmansaasteita, mutta vesi, maaperä ja sisäilma jäävät tutkimatta, hän sanoo.
Maailman terveysjärjestön WHO:n tuella kehitetty daly-menetelmä (Disability Adjusted Life
Year) mittaa sairaudesta tai saasteista aiheutuvia haittapainotettuja elinvuosia.
Yksi daly vastaa yhtä menetettyä tervettä elinvuotta. Lapset osallistuvat rantojen puhdistamiseen Kuuban
pääkaupungissa Havannassa.. Miten voimme luottaa siihen, että lainsäätäjät äänestävät yleisen edun nimissä, kun heidän
vaalirahoituksensa riippuu teollisuudesta, kysyy
Pamela Behrsin MapLightista.
. Saasteet vaikuttavat kaikkiin ja kaikkeen,
mutta tietoisuus niistä on vähäistä. Terveydelle haitallista jätettä tuotetaan maapallolla 400 000 tonnia vuodessa, kertoo Julian Cribbin kirja Poisoned Planet.
Cribbin mukaan vastasatanut lumi Mount Everestin huipulla on liian myrkyllistä ihmisen juotavaksi ja vastasyntyneiden vauvojen elimistöstä
on löydetty 212:ta eri kemikaalia.
Saasteet ja kehitys
Saastumisella on suora yhteys kehitykseen, osoittavat Kiinan ja Intian esimerkit. Nyt on oikea
hetki kiinnittää huomiota asiaan, ympäristökysymyksiin perehtynyt uruguaylainen diplomaatti
Fernando Lugris patistaa.
Öljy voitelee
USA:n kongressia
Öljy-yhtiöt ovat antaneet keskimäärin 13 kertaa
enemmän rahaa niille kongressiedustajille, jotka
kannattavat kiistellyn Keystone XL -öljyputken
vetämistä Kanadasta Meksikonlahden rannikolle
Yhdysvalloissa, kuin sen vastustajille, tuore selvitys kertoo.
Tutkimusten mukaan putken tuoman öljyn
polttaminen aiheuttaisi yli 181 miljoonan tonnin
hiilidioksidipäästöt vuodessa
Hunter Valleyssä sijaitsee viisi hiilivoimalaa. Kaivosten ympäröimässä Camberwellin kylässä on enää neljä omistuskotia, loput
ovat kaivostyöntekijöiden valtaamia tai autiotaloja.
Yksi viimeisistä Camberwellin asukkaista
on Wendy Bowman. Lähes puolet maailman hiilidioksidipäästöistä on peräisin
hiilestä.
Työllisyys ohittaa Australiassa
ilmastonmuutoksen
Australia on raskaasti riippuvainen hiilestä. Vuonna 2013
maailman hiilidioksidipäästöistä 43 prosenttia
oli peräisin hiilestä.. Vuonna 2013 Australia tuotti 14,6
tonnia hiilidioksidipäästöjä asukasta kohden.
Suomen vastaava luku oli 11 tonnia ja maailman
keskiarvo 5,1 tonnia.
Suurin saastuttaja on Kiina, joka tuotti vuonna
2013 päästöistä 28 prosenttia, toisena oli Yhdysvallat 14 prosentilla.
IPS
Energianlähteistä
suurin saastuttaja
on hiili. Myös sen asukaskohtaiset päästöt
ovat mittavat. Ne ovat erityisen haitallisia lapsille ja raskaana oleville.
Hiili pahin saastuttaja
Energianlähteistä suurin saastuttaja on hiili.
Vuonna 2013 maailman hiilidioksidipäästöistä 43
prosenttia oli peräisin hiilestä, laskee Global Carbon Project. Eniten hän on huolissaan lasten terveydestä. Poliitikot puolustavat hiiliteollisuutta työpaikkojen
tuojana ilmasto- ja terveyshaitoista huolimatta.
Australian itärannikolla New South Walesin
osavaltiossa sijaitseva Hunterin jokilaakso tuottaa kaksi kolmasosaa koko maan hiilidioksidipäästöistä. Hiilen osuus energianlähteenä on
myös kasvanut nopeimmin viime vuosina.
Australia on Indonesian ohella maailman suurin hiilen viejä. Hän on viljellyt maata
alueella vuodesta 1957 ja kieltäytyy muuttamasta.
Bowman kertoo menettäneensä viidenneksen
keuhkojensa tilavuudesta hiilipölyn vuoksi. Lisäksi laajennuksen
lasketaan tuottavan satojen miljoonien eurojen
rojaltit osavaltiolle.
Paikallishallinto ei kuitenkaan ota huomioon
hiilikaivoksen laajennuksesta koituvia tulonmenetyksiä.
Hanke uhkaisi esimerkiksi Hunter Valleyn hevosjalostusta, joka tuottaa yli 3,6 miljardia euroa
kansantaloudelle ja 1,9 miljardia euroa New
South Walesille.
Kuluja tulee myös hiilen haitoista. Paikallisten
terveys- ja ilmastojärjestöjen liiton Cahan tutkimuksen mukaan niiden aiheuttamat vuosittaiset
terveyskustannukset ovat arviolta 436 miljoonaa
euroa.
Koko Ausraliassa hiilen poltosta koituvat terveyskulut kohoavat 1,9 miljardiin euroon.
Bulga Milbrodale Progress -niminen paikallisyhdistys taistelee hiilikaivoksen laajennusta vastaan.
Yhdistyksen puheenjohtaja John Lamb kertoo
hiilipölyn laskeutuvan talojen katoille ja sieltä sadevesisäiliöihin, joissa se saastuttaa veden. Paikallishallinto haluaa nyt laajentaa
Rio Tinto -yhtiön Mount Thorleyn hiilikaivosta.
Hallinnon laskelmien mukaan laajennus toisi
120 uutta työpaikkaa sekä jatkuvuutta nykyisten
1 300 työntekijän pestille. Hiilipäästöjen rikkidioksidi ja typen oksidit kasvattavat hengityselinsairauksien ja keuhkosyövän
riskiä. AVAUS
12.5.2015
15
yhteensä
Jukka-Pekka Flander
Asia voidaan vielä korjata, sillä YK:n yleiskokouksen on määrä hyväksyä kestävän kehityksen
tavoitteet vasta syyskuun lopulla.
Saasteiden terveysvaikutuksiin erikoistunut
kattojärjestö GAHP ehdottaa tarkempia mittareita, joiden pohjana olisi sama menetelmä kuin
maailmanlaajuista tautitaakkaa arvioitaessa.
Stephen Leahy
IPS, Uxbridge, Kanada
Vastasatanut lumi Mount Everestin
huipulla on liian myrkyllistä
ihmisen juotavaksi ja vastasyntyneiden vauvojen elimistöstä on
löydetty 212:ta eri kemikaalia.
IPS / Jorge Luis Baños
Hiili on eri energialähteistä pahin saastuttaja. Kaivosten lähistöllä on melua yöt ja päivät.
Lambin mukaan tonttimaan arvo laskee kaivosalueella
on lähes koko
ajan liikkuva 2,5 tonnia painava trukki.
Teoksen kolme tanssija-akrobaattia Henna
Kaunista ja vaarallista
Vaaran tuntu on aina kuulunut sirkuksen maailmaan. Yhden vuorollaan ohjatessa kaksi muuta liikkuu ja tanssii. Mukana on suomalaisittain sovitettuna perinteisiä akrobatia- ja
jongleerausnumeroita, mutta myös kiinalaiseen
oopperaan viittaava kummitustarina näyttävine
tappelukohtauksineen.
Jori Reunanen ja Rasmus Witikka yhdistävät työskentelyssään varsinaisiin taitoihinsa hienosti ripauksen klovneriaa, joka luo esitykseen
aivan omanlaisensa hellyttävän ja humoristisen
tunnelman.
Myös tässä esityksessä visuaalisuudella on tärkeä osuus, mutta nyt se tarkoittaa lavan täydeltä
muka-kiinalaista tavaraa, jota kaikkea myös käytetään esityksen aikana. Se on tosissaan, mutta
pilke silmäkulmassa tehty tribuutti perinteiselle
kiinalaiselle kansansirkukselle. Siinä
myös leikitellään sirkukseen kuuluvalla vaaran
tunnulla esimerkiksi silloin, kun saippuakuplia
pilkotaan dramaattisesti veitsellä.
Esitys on myös vahvasti visuaalinen ja siinä
valosuunnittelija Kauri Klemelällä on tärkeä
osuus. 16
12.5.2015
AVAUS
Cirko-festarilla visuaalista
ja jännittävää nykysirkusta
Viime viikolla alkanut, jo kymmenettä kertaa
Helsingissä järjestettävä Cirko-festivaali tuo
tänä vuonna näytille ulkomaisten huippuvieraiden ohella aimo kattauksen kotimaisen nykysirkuksen ensi-iltoja, peräti viisi kappaletta.
Kymmenpäiväiseksi laajentuneen festivaalin
aloitti Cirko-keskuksessa Suvilahdessa kotimaisen nykysirkuksemme arvostettu pioneeri Circo
Aereo kahdella Maksim Komaron ohjaaman
pienoisteoksen ensi-illalla.
?Désertée. Kansainvälinen tanssiteatteriryhmä Kage
vie sen aivan uusiin ulottuvuuksiin teoksessaan
?Forklift?, jonka Euroopan ensi-ilta oli festivaalilla Cirko-keskuksessa.
Esityksen miljöönä on varastohalli, jonne trukinkuljettaja tulee tekemään työvuoroaan. Hänen eri suunnista harkitusti tulevat valokiilansa sekä savun ja valon yhdistelmät luovat
lavalle maagisia näkymiä.
Esiintyvä naiskolmikko on täysillä mukana tekemisessään, ja puolen tunnin mittainen esitys
on täysipainoinen paketti, jossa on yllätyksellisyyttä eikä tippaakaan tyhjäkäyntiä.
Kaksoisensi-illan toinen teos ?Mandarin. on
sitten aivan toista maata. Mainio esitys, josta lähtiessä on varmasti hyvällä tuulella.
Heidrun Lohr
Henna Kaikula osoittaa olevansa huomattavasti taipuisampi kuin varastotrukki, joka on keskeisessä osassa
Cirko-festivaalin esityksessä Forklift.
täen hänen seurakseen trukkiin ilmestyy kaksi
outoa hahmoa. Esiintyjät Jori Reunanen ja Rasmus
Witikka
Kage: Forklift
Ohjaus Kate Denborough Sävellys Jethro
Woodward Esiintyjät Henna Kaikula, Amy
Macpherson, Nicci Wilks!
Milla Lahtinen oli yksi jäsen Desertée-sirkusesityksen sensuellissa naiskolmikossa.
Kaikula, Amy Macpherson ja Nicci Wilks
ovat yksinkertaisesti huikeita. on kolmen nuoren akrobaatin, Sofia Danielin, Milla Lahtisen ja Susanna Liinamaan absurdi, tanssillinen kohtauskavalkadi,
josta on turha etsiä sen suurempaa tarinaa. Jännittäviä ja herkullisia hetkiä paikoitellen erittäin
sensuellista, mutta myös provosoivaa naisagressiota sisältävästä esityksestä löytyy kosolti. Esiintyjät Sofia Daniel, Milla Lahtinen,
Susanna Liinamaa
Circo Aereo: Mandarin
Konsepti ja ohjaus Koreografia Maksim Komaro . Kate Denboroughin ohjaama esitys on yhtä aikaa henkeäsalpaavan jännittävä ja herkän kaunis. Yllät-
Sirkus
Cirko-festivaali
Suvilahden Cirko-keskus
Circo Aereo: Désertée
Konsepti ja ohjaus Koreografia Maksim Komaro . Alkaa uskomaton tanssi- ja akrobatiaesitys, jonka ?näyttämönä
Mutta, näin hiiskumattomia kuulijoita!
Niin vain oli, että vaikka lapset loppua kohti toki
väsähtivät, he kuuntelivat ihmeen intensiivisesti
monien aikuisten karttamaa, Sibeliuksen ajattoman klassista musiikkia ja seurasivat sen kyytipoikana tarinan kulkua.
Silti ja ehkäpä juuri siksi olisikin syytä vähän
kysellä esitykseen upotettujen aineellisten edellytysten perään. No,
muun muassa 1892 valmistui Sibeliuksen sinfoninen runo Satu. saa perjantaina ensi-iltansa Cirkokeskuksessa.
Festivaalin ulkomaisena päävieraana on espanjalainen, kuuden miehen muodostama akrobatiaryhmä La Meute. Hänen uusin teoksensa
?Namesake. Juhani Koivisto) . Keskiviikkona saa Stoassa kotimaan kantaesityksensä suomalaisen Zero Gravity Companyn teos ?Toisin sanoen?, jossa neljä
naista ovat vaihtaneet akrobatia- ja nuorallakävelyköydet kivuliaaseen teräsvaijeriin.
Maailman pohjoisimmaksi sirkusryhmäksi itseänsä nimittävä rovaniemeläinen Agit Cirk tuo
viikonloppuna festivaalille ensi-iltansa ?Sceno?.
Esityksen ytimenä on neljä sirkustaiteilijaa ja
heidän persoonallinen tapansa tehdä sirkusta.
Tänä vuonna festivaali on myös ensimmäisen
kerran valinnut nimikkotaiteilijan, joka on ilmaakrobaatti Ilona Jäntti. Lavastus ja puvut Anna Kontek . Musiikinjohto Erkki Lasonpalo ?
Ohjaus Juulia Tapola . Lapsikuoro hersytteli ja kivasti riehakoi
lavalla, laulu soi puhtautta tulvillaan. Panostuksessa näkyy hienoisesti
yleinen suhtautuminen lapsiin. Onnistuminen oli
vaihtelevaa, enkä sanoisi etteikö lapsissa olisi ollut tahtotilaa ja ainesta, tehtävä vain on ohjaajalle
aina toisenlainen kuin rutinoituneiden laulajien
ja näyttelijöiden parissa.
Anna Kontekin lavastuksessa huomion naulitsi elävän harsoinen ja usvainen metsikkö.
Alati vaihtuva läpinäkuultavuus, pastelleista hä-
Musiikki
Suomen Kansallisooppera
Satumainen Sibelius
Musiikki Jean Sibelius . Esittäjät Timo Torikka, Aatos Ikonen, Sisu Sieppala (viulu); Suomen Kansallisoopperan orkesteri ja lapsikuoro
märyyksiin ulottuvat sävyt oli haltioittava näky.
Esiintyjien (lapsikuoro, Ville, kertoja ja viulisti)
puvuissa oli tavoiteltu sekä arkisuutta että nojattu huovutetun perinnemyytin malliin. Ääni Asko Kuusisto . Setämäistä satuiluako, höpöä, vai. Odotetaan jokunen tovi, siinä he ovat. Oli vaikea etukäteen kuvitella nuoret Sibeliuksen Tapiolan, sinfonisten virtausten ja muiden lainausten
äärelle. Videot Olli-Pekka Koivunen ja Petri Sarkkila . Viulusolisti
Sisu Sieppala valloitti olemuksellaan ja taidoillaan nuoren yleisönsä.
Orkesteri otti tehtävän tosissaan, hyvä asenne.
Kapellimestari Erkki Lasonpalo loi vakautta
kelpo luottamusmiehen otteella. Juhlittu Sibelius pääsi oikeutetusti
esiin, suuri orkesteri nuoren yleisön eteen näkösälle ja ajalle tyypilliset helpot (halvat) houkutukset pääosin poispyyhityiksi.
Ja varttuva yleisö palkitsi Sibeliuksen. Uudet ykköset!
Matti Saurama. Mitäs siihen sanot!
Tarinatarpeet oli koottu Roald Dahlin Tynkätyiset-sadusta, metsäisestä maailmanpiiristä,
lapsi-, luonto- ja mielikuvituslähtöiseltä alustalta. Nyt nykivä joutsen lensi lapsenuskoisen (!) videoapalvonnan sokaisemana taustalavasteissa kuin katurataa kahteen suuntaan ajaen.
Ja hirviöistä ei havaintoakaan. Se, että ohjaus nojasi niihin kauttaaltaan niin vahvasti, ei ole projisoijien
taakka.
Tarina kertoja, näyttelijä Timo Torikka oli
valmistautunut tehtäväänsä huolella, mikä ei
ole itsestäänselvää puherooleja musiikkinäyttämölle tuotaessa. Lapset tulivat hyvänä kakkosena maaliin, mikä antaa uskoa
uusien mestareiden ja taitajien kasvuun. Aikuisten kohdalla
tuskin näin helppoihin ratkaisuihin olisi tyydytty.
Haltioittava näyttämökuva
Ohjaaja Juulia Tapolan osana oli pudottaa kaikille luontainen ramppikuume kolmeysistä noin
kolmeseiskaan ja puoleen. AVAUS
12.5.2015
17
Heikki Tuuli
ympäri trukkia sulavasti ja näennäisen varomattomasti.
Millilleen hiottu ja taitava esitys on hieno elämys, johon Jethro Woodwardin musiikki antaa
sopivasti taustatukea.
Luvassa jännittäviä ensi-iltoja
Puolivälissä oleva festivaali jatkuu ensi sunnuntaihin asti. Nyt vuorossa oli alakouluikäinen ja sitä ehkä vähän nuorempi kohderyhmä. Teososat ja tarinan kulku limittyivät saumatta toisiinsa, hienoa
dj-työtä.
Sibelius oli näytöksen pääosassa, mikä oli ylpeän rohkea valinta, illassa parasta. Aatos Ikonen kasvoi esityksen
myötä yhä luontevammaksi tarinan pojan, Villen,
osassa. Satsaukset tehdään kovin usein puolittamisen pohjalta, resursseja kipataan lastenämpärin mitalla.
Miten paljon elävämmin esityksen suuri joutsen olisikaan lentänyt näyttämöllä kolmiulotteisena ja olisiko hirviöistä jotain voinut hivuttaa
näkösälle. OlliPekka Koivusen valaistus oli sävykirjoltaan
onnistunut, mutta sinne tänne vispaavat valokiilat tuntuivat joskus pakkopullalta. Kansallisoopperan esityksessä huomionarvoisinta oli nostaa orkesteri montun pohjalta
näyttämölle. Valot Olli-Pekka Koivunen . Heidän humoristisen ja vaaralla leikittelevän samannimisen esityksensä voi
nähdä loppuviikosta Kansallisteatterissa.
Annikki Alku
Jouni Ihalainen
Nuori viulisti Sisu Sieppala valloitti yleisönsä niin taidollaan kuin olemuksellaan.
Taipuisa ja pystypäinen
Sibelius lasten parissa
Jean Sibeliuksen juhlavuonna on huomioitu
lapsiyleisö, mainio asia. Teksti Donald Sturrock ja Peter Ash (Roald Dahlin sadusta Tynkätyiset, suom. Projisoinnit sinänsä olivat hyvä elementti lavastemaisemaa hahmotettaessa
18
12.5.2015
AVAUS
Viikonloppuna muisteltiin sotaa ja toivottiin rauhaa
Uhoa, tuhoa ja
virkkuukoukku
AFP Photo / Karl-Josef Hildenbrand
Saksa. Taiteilija Barbara Niklas
viimeistelee Leopard-tankin
peittämää virkkuutyötään, jolla hän
osallistui toisen maailmansodan
päättymistä muistaviin tapahtumiin.
Viikon kuvat
Kokosi Heikki Sihto, tekstit Heikki Sihto
Ukraina. Veteraani ja hänen pojanpoikansa
osallistuivat toisen maailman sodan päättymistä
muistavaan paraatiin Kharkivissa.. Virkkuukoukulla sotaa
vastaan
Kukkaset koristivat Neuvostoliiton aikana rakennettua sotamuistomerkkiä Berliinissä.
AFP Photo / Aleksey Filippov
AFP Photo / Sergey Bobok
Ukraina. AVAUS
AFP Photo
12.5.2015
19
Jemen. Koppalakki oli yleinen päähine Minskissä voitonpäivän paraatissa.
Saksa. Veteraaneille kiitos. Lapset
kantavat puna-armeijan veteraanien kuvia
voitonpäivän paraatissa Donetskissa.. Vain hylsyt
ja kuolleet jäivät maahan
Jemenissä viikonloppuna
käydyissä taisteluissa
kapinallisten ja hallituksen joukkojen välillä.
AFP Photo / Maurizio Gambarini
AFP Photo / Sergei Gapon
Valko-Venäjä
Yksi souti, yksi piti miinasta
kiinni ja kolmas mies istui kiinnipitäjän selässä purkamassa
miinaa, kuvailee Aaltonen operaatiota.
Vuosina 1945?1947 mukana
oli joka vuosi yli 2000 miestä.
Työ oli varsin vaarallista, ja
haavoittuneita ja kaatuneita
tuli noina kolmena vuonna lähes 60, kerrotaan merimuseo
Forum Marinumista Turusta.
Miinanraivaajina toimineet
miehet saivat sotaveteraanin
aseman vasta vuosikymmeniä
työnsä jälkeen.
STT
?Yksi souti, yksi piti
miinasta kiinni ja
kolmas mies istui
kiinnipitäjän selässä
purkamassa miinaa.?
Lehtikuva-STT / Tapani Mylly
Miinamestari Asko Aaltosen mukaan mökkirannasta löytyvä sodanaikainen miina on useimmiten jo vaaraton.. 20
12.5.2015
ARKI
??Sodanjälkeisen miinanraivauksen aloittamisesta 70 vuotta
Mökkirannoista
löytyy yhä miinoja
Suomenlahdelta löytyvät toisen
maailmansodan aikaiset miinat
eivät ole enää vaarallisia. Valtavaan sodanjälkeiseen miinanraivausoperaatioon osallistuneen Wilhelm Carpelan -aluksen kunnostustöihin osallistuvan Asko Aaltosen mukaan
miinoista on jäljellä enää räjähdysaine.
. Tarkkaa arviota on
vaikea antaa.
. Silti miinoja on yhä
meren kätköissä useita kymmeniätuhansia. Sisävesiltä mukaan
kuljetettiin hinaajia. Vaarallista
työtä tekivät aina vuosiluokkansa varusmiehet kantahenkilökunnan ja värvättyjen merimiesten kanssa.
Käytännössä raivaus eteni
niin, että aluksella ajettiin miinakentälle ja vedettiin perässä
vaijereiden, kellukkeiden, siipien ja leikkureiden tai räjähteiden miinanraivauskalustoa.
Pyrkimyksenä oli saada miinoja paikallaan pitävät vaijerit
katkaistua, jolloin miina nousi
pintaan. Isäntä oli
vain ihmetellyt, että onpa erikoisen muotoinen kivi, Aaltonen muistelee.
Purku selässä istuen
Miinanraivausta tehtiin Neuvostoliiton vaatimusten mukaisesti, ja työhön valjastettiinkin kaikki kynnelle kykenevät alukset. Tuolloin merestä
löydettiin ja joko upotettiin, räjäytettiin tai purettiin noin 28
000 miinaa. Niistä on kaikista tässä vaiheessa jo kuori sulanut pois,
Suomen sodanjälkeinen miinanraivaus
??
??
??
??
??
Sodan jäljiltä Suomenlahdella ja Ahvenanmerellä oli arviolta
noin 60 000 miinaa, suurin osa saksalaisten laskemia.
Raivauksen ehdot määriteltiin välirauhassa. Käytännössä ne tarvitsevat räjäyttimen räjähtääkseen,
Merivoimien miinamestarina
uransa tehnyt Aaltonen kertoo
Aaltonen toimii Wilhelm
Carpelanin kunnostuksen asiantuntijana Turun merimuseo
Forum Marinumissa.
Puolustusvoimat raivasi miinoja jo sodan aikana, mutta varsinainen urakka tehtiin vuosina
1945?1950. Viimeiset ajomiinailmoitukset luettiin
radiossa 1970-luvun alkupuolella.
Lähde: Johanna Pakola:
Varusmiehet miinasodassa.
Miinanraivaajakillan tuki- ja perinneyhdistys ry 2012
mutta räjähdysaine ei liukene
veteen. Yleensä miinaa ammuttiin tämän jälkeen tykillä.
Joskus jouduttiin myös purkamaan miina, jolloin kelluvan
räjähteen vierelle mentiin kol-
men miehen voimin soutuveneellä.
. Itse olin viimeisen kerran 1980-luvun alussa Kotkassa
räjäyttämässä rannan tuntumassa ollutta miinaa. Raivattava alue
oli noin 10 000 neliömerimailia.
Raivaajat liikkuivat merellä matkan, joka kertyisi kiertäessä
maapallon 44 kertaa.
Isoa osaa aluksista ei ollut tarkoitettu miinanraivaukseen.
Myös raivaajien koulutuksessa oli isoja haasteita.
Vuoden 1950 jälkeen miinanraivaustyö on ollut lähinnä ajomiinojen tuhoamista