Ma a l iskuu TA 2 014
Uutta tietoa sisällissodan lapsiuhreista
... 8?9
Mainosjakelijat ovat
putoamassa duunareiden
alimpaan kastiin
Postin ulkopuolisista mainosjakelijoista uhkaa tulla ensimmäinen todellinen merkki suomalaisten työmarkkinoiden jakautumisesta. Suurin firma
on Janton, jonka lonkerot ulottuvat veroparatiisiin.
... Pau
valitti tuomiosta, ja jupakka on
valituskierroksella hovioikeudessa.
Jos päätös jää voimaan, saavat
jakelufirmat maksaa edelleenkin
parin euron tuntipalkkaa.
Erikoiseksi asian tekee se,
että alalla häärii nk. 24
KESK I V II KKO 12. EU-vaaleissa ei nähdä
ainuttakaan vaaliliittoa
Persujen ja kristillisten
avoliitto karille ...8?9
Gymnaestrada
Helsinkiin kesällä 2015
25 000
voimistelijaa
valtaa Helsingin ... N:o 47, 007435-14-11 . keltainen
ammattiliitto, joka on työnantajien perustama. Hinta 1,20 e (sis.alv)
Lapsityövoimaa, riistopalkkoja,
pitkiä työpäiviä, keltainen ammattiliitto
Filippiinit
toipumassa
taifuunituhoista
Opettaja Brenda Ucop
Dizon (kuvassa) istuutuu Jinamocin saarella Filippiineillä taifuunin
tuhoamassa luokkahuoneessaan ainoan ehjäksi jääneen pulpetin päällä.
Nyt maaliskuussa opetus luokassa toimii jälleen.
...18?19
Lähteekö
hitsari jatkossa
hoitajaksi?
Työelämän rakennemuutos vaikuttaa sukupuolten
asemaan työmarkkinoilla
... 4?5
Gary Faber. 6-7
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Posti- ja logistiikka-
alan unioni Pau hävisi palkkakiistan käräjäoikeudessa
0800 96675
Muu Suomi:
puh. EU ja Ukraina solminevat täyden vapaakauppasopimuksen ensi marraskuussa, kertoo
EU:n kauppakomissaari. Vaasa
. 12.3.
Nimipäivät tänään:
Reijo, Reko
(ruots.) Greger, Gregorius, Greis
Päivä kuvana
Aurinko nousee:
Helsingissä 6.42
Oulussa 6.43
Aurinko laskee:
Helsingissä 18.17
Oulussa 18.11
Nimipäivät huomenna:
Ernesti, Erno, Tarvo
(ruots.) Ernst
Uutiskertaus
0...6
n
EU ja Ukraina solmimassa vapaakauppasopimuksen loppuvuon-
na. Yhteensä kolmessa kantelussa arvostellaan valtiovallan menettelyä Jalasjärven kuntaa kohtaan.
Opetusministeriö vaatii Jalasjärven kunnalta takaisin noin 35 miljoonan euron valtionapuja.
Kevään merkit ovat selvästi näkyvissä. Venäjän ulko-
n
Tuomioja arvostelee EU:n hitautta
Keski-Afrikassa. Lavrov sanoi, että kaikissa tapauksissa on otettava huomioon krimiläisten oikeus
päättää omasta tulevaisuudestaan.
Aiemmin tänään Krimin alueparlamentti
äänesti alueen itsenäistymisen puolesta. Alennusten
tarkoituksena on auttaa Ukrainaa sen talousongelmissa.
7...8
6...10
Kari Hulkko
n
Venäjä ja Yhdysvallat keskustelivat
Ukrainan tilanteesta. 0200 30011
Lounais-Suomi, varhaisjakelu:
puh. Eduskunta keskusteli tänään Suomen osallistumisesta operaatioon.
Keskiafrikkalaisia uhkaa Tuomiojan mukaan suuri humanitaarinen katastrofi ja tilanne lähestyy kansanmurhaa. Ukrainan hallitus ja länsimaat pitävät kansanäänestystä laittomana.
ki Tuomioja pitää valitettavana, että EU:lta
on vienyt niin pitkään rakentaa kriisinhallintaoperaatio Keski-Afrikkaan. 0200 72822
Pohjanmaa, varhaisjakelu:
puh. Mikkeli
Uutistoimitus
(03) 212 9455
Ilmoitusmyynti 050 568 7361
Uutistoimitus
(06) 317 8711
Ilmoitusmyynti (06) 317 4104
Uutistoimitus
toimitus@demari.fi
ilmo@demari.fi
levikki@demari.fi
etunimi.sukunimi@demari.fi
050 5543430
Lisätietoja: www.demari.fi
?
?
?
?
varhaisjakelu:
puh. Helsinki, Uusimaa,
. 0200 55888
Tampere ja ympäristö:
puh. 0200 71000. Operaatioon lähetetään Suomesta tämänhetkisen arvion mukaan 24 sotilasta.
aikuiskoulutuskeskuksen talousepäselvyydet ovat johtaneet kanteluihin oikeuskanslerille. Krimillä järjestetään viikonloppuna kansanäänestys Venäjään liittymisestä. Tampere
. Helsinki
Vaihde
(09) 701 041
Uutistoimitus
(09) 701 0555
Ilmoitusmyynti (09) 701 0512
Haapaniemenkatu 7-9, B-talo
Postiosoite: PL 338, 00531 Hki
Turku
Uutistoimitus
(02) 277 0477
Ilmoitusmyynti 050 568 7361
. Siihen asti EU myöntää Ukrainalle yksipuolisesti puolen miljardin
euron alennukset muun muassa maataloustuotteiden tuontitulleihin.
Asiasta päätti EU:n komissio. Ulkoministeri Erk-
n
Jalasjärveläiset kantelivat oikeuskanslerille. Jalasjärven ammatillisen
ministeri Sergei Lavrov on keskustellut puhelimitse Yhdysvaltojen ulkoministerin John
Kerryn kanssa Ukrainan tilanteen rauhoittamisesta. Lintumies bongattu tähystelemässä Vanhankaupungin lahdella.
Politiikka
Kulttuuri
Demari.fi
3
14?15
?Verotuet yrityksille ovat mittavat,
olisikohan käytävä läpi samoin
kuin suoratkin tuet, mikä on saatu
investointi ja työllisyyshyöty.?
4?5
6?7
8?9
10?11
12
Teollisuudelta terveiset
budjettiriiheen
Keltainen ammattiliitto saa
surutta polkea palkkoja,
pääkirjoitus
Uutta tietoa sisällissodan
lapsiuhreista
Kristillisille lähtö EU-parlamentista?
Costa Rican viljelijöistä tuli
ilmastoakrobaatteja
Keskustelua ja taustaa
16?17
Päällystakki raikastaa turkulaista teatteria
Kirjavisailijat vauhdissa
Ihmiset
18?19
Sirpa Paatero Twitterissä
Taifuunin uhrit takaisin kouluun
20?21 Sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta
22?23 Radio ja TV
24
Jättimäinen voimistelutapahtuma Helsinkiin
?Se, mitä Venäjä nyt tekee Krimillä,
uhkaa murentaa kaiken sitä
kohtaan tunnetun luottamuksen ja
ystävyyden muualla maailmassa.?
Mitro Repo blogissaan
Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne
Toimitusjohtaja: Esko Ranto
Kustantaja: Kustannus Oy Demari
Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin.
ISSN-L 2242-6892 Demokraatti
ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu)
Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula
Tilaajapalvelu:
(09) 701 0500
Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset:
Hän korosti, että
teollisuuden pitäminen Euroopassa on ilmastoteko.
. Hankkeiden rahoituksen yhdeksi kriteeriksi voitaisiin ottaa
työllistämisvaikutus kotimaassa.
Tiistaina hallituksen budjettiriiheen terveisiä lähettäneet
vientiteollisuuden työntekijäja työnantajajärjestöt vaativat
lupausta vakaasta ja ennakoitavasta toimintaympäristöstä
teollisuudelle.
Fiksuja päätöksiä
ei pidä perua
Järjestöjen mielestä hallituksen
on pidettävä kiinni myös lupa-
Raaka-aineiden hyödyntämistä
pitää kehittää. Raaka-aineiden hyödyntämistä pitää kehittää. Tämän päivän
paska on huomisen raaka-aine.
Timo Vallittu
uksestaan, jonka mukaan teollisuudelle ei enää säädetä lisärasitteita tällä vaalikaudella.
Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Timo Jaatinen kehui
Suomessa vuonna 2012 käyttöön otettua energiaveroleikkuria.
. Suomen asema kansainvälisessä kilpailussa koheni ja kilpailukykymme parani.
Ympäristöministeriö pitää
veroleikkuria ympäristölle haitallisena tukena.
. Suomessa kompensaatiota ei ole vielä otettu
käyttöön.
Vaikka metsäteollisuutta on
viime vuosina karsittu, myös
uusia laitoksia on otettu jo käyttöön.
. Hän muistutti, että
EU:n säännökset mahdollista-
vat päästökaupan epäsuorien
kustannusten kompensoinnin
hiilivuodolle alttiille toimialoille.
. Tämän
päivän paska on huomisen
raaka-aine.
Mika Peltonen
UP
Timo Sparf
Suomalalaisen vientiteollisuuden työntekijä- ja työnantajajärjestöt lähettivät terveisiä hallituksen pian alkavaan budjettiriiheen.. 12.3.2014
3
??Metallin Aalto: Vientirahoituksen
kriteeriksi työllistämisvaikutus kotimaassa
Teollisuus kaipaa
hallitukselta
investointitukea
Metalliliiton puheenjohtajan
Riku Aallon mielestä Finnveran vientilainojen nykyistä kolmen miljardin euron ylärajaa
pitäisi korottaa.
Aallon mukaan etenkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä hirvittää Finnvera-kuviossa byrokratia. Päätös on jäsenmaiden
omissa käsissä. Sellutehtaita on suljettu,
mutta sellua tuotetaan nyt aiempaa enemmän, Paperiliiton
puheenjohtaja Petri Vanhala
kertoi.
Eurooppalainen
teollisuus on ilmastoteko
Kemianteollisuuden toimitusjohtaja Timo Leppä valitteli
alalla kymmenen vuoden aikana tapahtunutta muutosta.
. Myös
uudet tarpeet pitää huomioida.
. Hän esitti, että Finnveralle pitäisi antaa oikeus päättää itse rahoitushankkeistaan.
Vaihtoehtona hän esitti, että
työ- ja elinkeinoministeriön
pitäisi käsitellä hankkeet nopealla aikataululla jo etukäteen.
. Liikevaihto on yli kaksinkertaistunut, mutta tuotanto on
siirtynyt Euroopasta ja Yhdysvalloista Aasiaan.
Leppä toivoi, että Suomi ja
EU panostaisivat alan investointeihin. Aina kun tehdään fiksu päätös, joku yrittää perua sen, Jaatinen ihmetteli.
Jaatinen vaati myös päästökauppakompensaation ottamista käyttöön täysimääräisenä. Esimerkiksi investointien
poisto-oikeuden rajaaminen
olisi väärä teko.
Vallitun mielestä osaamista pitää kehittää ja hyödyntää. Ei Aasiassa ilmastoa suojella.
Kun ajat ovat huonot, valtion
pitäisi TEAMin puheenjohtajan
Timo Vallitun mielestä tukea
investointeja.
Kampanja
muistuttaa, että työllä pitää
voida elää.
Vastavoiman toiminta käynnistyi vuonna 2010. Jäsenmaksu on viisi euroa, Pöyry
luettelee.
Loskaa. Mutta kaikella on hintalappunsa. Kansanliikkeen tavoitteena on rohkaista työntekijöitä toimimaan. Etujärjestöllä ei ole yhtään luottamusmiestä eikä
mitään edunvalvontaa. Mainoksia jakavat ovat yksi
heikoimmin palkatuista työntekijäryhmistä Suomessa. Vihreät on puheenjohtajansa Ville Niinistön johdolla kiemurrellut kuin mato säteilevässä ongenkoukussa selitellessään puolueen kantaa
Fennovoiman ydinvoimalaan. Valta on makeaa
ja siitä luopuminen vaikeaa. jakajat
saavat tyytyä 2?4 euron tuntipalkkaan. Maailmalla on ihmetelty, mik-
Getty Images / Justin Sullivan
si Venäjä hyysää Ukrainan vallasta syöstyä
presidentti Viktor Janukovitshia. Helsingin käräjäoikeus
hyväksyi Suomen mainosjakajien etujärjestön SME ry:n työehtosopimuksen lailliseksi tessiksi.
Tuomion ?ansiosta. Ne solmivat
pikaisesti keskenään alalle normaalisitovan tessin.
Työntekijäliiton johtohenkilöillä on läheiset kytkökset
työnantajayrityksiin.
. Siihen
kuuluu erilaisia toimijoita
duunareista luottamushenkilöihin ja työläisaktivisteihin.
Kansanliike järjesti tiistai-iltana Helsingissä tilaisuuden,
joka kokosi yhteen työntekijöiden eduista kiinnostuneita
ihmisiä.
Ilmapuntari
Ilmiö
Kokista pullosta
120 vuotta
Tänään tulee kuluneeksi tasan 120
vuotta siitä, kun kokista sai ensimmäistä kertaa pullotettuna.
Atlantalainen tohtori John
Pemberton kehitti 1886 juoman
lääkkeeksi parantamaan päänsärkyä. Samaan syssyyn syntyi myös uusi työnantajayhdistys SKE. Janukovitshilla on myös varjohallituksen rahoitus
valmiina, mikäli tiedot hänen Ukrainan
valtiolta kuppaamista miljardeista pitävät
paikkansa.
Kuumenevaa. Tuote ei myynyt hyvin lääkkeenä. Työnantajan perustama
ammattiliitto neuvottelee käytännössä itsensä kanssa työehtosopimuksen. Kun Pemberton lisäsi seokseen soodavettä, ihmiset rakastuivat syntyneeseen uuteen juomaan,
ja Coca-Cola oli valmis menestymään.
Näkyvästi Coca-Cola rantautui Suomeen vasta 1952 Helsingin
olympiakisojen aikaan.
Hänestä on pelottavaa, jos
tällainen sinänsä laillinen toiminta leviää.
. Se ei ole aidosti
edunvalvontajärjestö, Paun tiedottaja Juha Pöyry huomauttaa.
Vastavoimalla stoppi
epäoikeudenmukaisuudelle
Kansanliike Vastavoima laajentaa Oikeutta mainostenjakajille
-kampanjaansa.
. He ovat useimmiten nuoria tai maahanmuuttajia, joiden tiedot omista oikeuksista ovat vajavaisia.. Posti- ja logistiikkaalan unionin Paun neuvottelema yleissitova tes oli taannut
heille noin kahdeksan euron vähimmäistuntipalkan.
?Jakajien olisi
järkevintä
liittyä Paun
jäseniksi.?
Käräjäoikeuden tuomiosta on
valitettu hovioikeuteen.
?Ei mikään aito
etujärjestö?
Mainosjakajia edustava työntekijäyhdistys SME perustettiin
loppuvuodesta 2009, kun työtuomioistuin hylkäsi 25 jakeluyhtiön valituksen jakajien vähimmäispalkasta ja hyväksyi
Paun sopimuksen. Heidän
nostamisekseen palkkakuopasta
tarvitaan koko työväenliikkeen
yhteistä ponnistusta, Vastavoiman puheenjohtaja Markus
Heikkinen perustelee.
Hän pelkää, että ilman reagointia Suomeen syntyy helposti kahden kerroksen työmarkkinat.
. 4
12.3.2014
10 kysymystä
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
Toukokuussa Suomesta valitaan
vaaleilla europarlamenttiin?
a) 11 meppiä
b) 12 meppiä
c) 13 meppiä
d) 14 meppiä
Pisimmän ajan suomalaisista europarlamentissa on istunut?
a) Riitta Myller (sd.)
b) Paavo Väyrynen (kesk.)
c) Ville Itälä (kok.)
d) Satu Hassi (vihr.)
Kukin puolue voi Suomessa asettaa
EU-vaaleissa ehdokkaita enintään?
a) 16
b) 18
c) 20
d) 22
Kaikkien aikojen suomalainen ääniharava EU-vaaleissa on ollut?
a) Raino Paasilinna (sd.)
b) Alexander Stubb (kok.)
c) Esko Seppänen (vas.)
d) Paavo Väyrynen (kesk.)
Nykyisistä Suomen mepeistä ei
asetu ehdolle?
a) Sirpa Pietikäinen (kok.)
b) Mitro Repo (sd.)
c) Satu Hassi (vihr.)
d) Sampo Tervo (ps.)
EU:n jäsenmaissa asuu ihmisiä noin?
a) 300 miljoonaa
b) 400 miljoonaa
c) 500 miljoonaa
d) 600 miljoonaa
Euro on virallinen ja käypä valuutta
EU:ssa?
a) 17 maassa
b) 18 maassa
c) 19 maassa
d ) 20 maassa
Kuinka monta tähteä on EU:n lipussa?
a) 12
b) 14
c) 16
d) 18
Euroopan hymnin on säveltänyt?
a) Bach
b) Vivaldi
c) Mozart
d) Beethoven
EU:ssa on virallisia kieliä?
a) 23
b) 20
c) 18
d) 16
Vastaukset palstan alalaidassa.
Vastaukset: 1c, 2a, 3c, 4d, 5c, 6c, 7a, 8a, 9d,
10 a
??Mainosjakajien on tyydyttävä muutamaan euroon tunnilta
Keltainen liitto saa
polkea surutta palkkoja
Pitkäaikainen kiista mainosten
ja ilmaislehtien jakajien palkoista päättyi työntekijöiden
kannalta ikävästi tammikuun
lopulla. Vihreät ovatkin jo
pyytäneet keskustalta konsulttiapua suunnitteilla olevaan iltalypsy-yritykseensä.
Järjestäytyminen
Pau:hun järkevintä
Mainosten ja ilmaislehtien jakajat ovat hyvin huonosti järjestäytyneitä. Historia tunnetaan Venäjälläkin eli Janukovitshista tehdään tarvittaessa Ukrainan Otto
Ville Kuusinen, joka alkaa johtaa sikäläistä
versiota Terijoen hallituksesta
Vaakakuppiin onkin laitettava valmistajien etu sekä kaikki keskioluen kulutuksen hillitsemistä puoltavat seikat.
Alkoholin kokonaiskulutuksen pienentämiseksi ovat olleet esillä
myös keskioluen laimennus, veronkorotus ja anniskelun rajoittaminen. Sunnuntaiaamuihinkin tulisi rajoituksia. Esityksen pitäisi tulla eduskunnan käsittelyyn vielä kevätistuntokaudella.
Uusin käänne (HS 11.3.) asiassa on, että virkamiehet kieltäisivät keskioluen iltamyynnin. Jakaja Timo Hietanen peräsi vuonna 2010 saataviaan työnantajaltaan.
n n n
Kupla
myyntirajoitusten heikentävän pahoin etenkin pienten myymälöiden katteita. Olutta ei saisi enää perjantaisin ja lauantaisin klo
18 jälkeen kaupoista, kioskeista ja huoltoasemilta. Aihe on sikäli ajankohtainen, että
se liittyy sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevaan uuteen
alkoholilakiin. Päättäjille maalaillaan kauhukuvia
työpaikkojen menetyksistä, myymälöiden sulkemisista ja jopa ruoan
hinnan noususta. Osa voi olla tottakin, mutta tuskin kaupan pelottelemassa määrin.
Panimoteollisuus haluaa tietenkin maksimoida keskioluen kulutuksen ja myynnin, mikä on alan rajoittuneesta näkökulmasta ymmärrettävää. Rajoituksia ei kaavaillakaan heidän vaan alkoholin suurkuluttajien ja väärinkäyttäjien
vuoksi. Myönnettävä toki on, että keskiolut yksin ei ratkaise vielä läheskään kaikkia alkoholinkäytön ongelmia.
KESKIOLUEN KULUTUKSEN RAJOITUKSISSA
Kiista palkoista on jatkunut pitkään. Siksi keskustelu on niin kiivasta ja kaikkia tyydyttävää lainsäädäntöä on vaikea saada aikaan.
Keskiolut liittyy osana yhteen suomalaiseen kansansairauteen, alkoholismiin. Sen seuraukset ihmisille ja yhteiskunnalle ovat niin vakavat, että kalupakissa täytyy olla välineitä, kun alkoholin kasvanutta
kokonaiskulutusta yritetään hillitä.
Alkoholismi tuhoaa ihmisten elämää ja terveyttä samalla kun se
katkaisee työuria ja aiheuttaa terveydenhoidon menoina huomattavia kustannuksia. Järkevintä olisi, että jakajat ymmärtäisivät liittyä Paun
jäseniksi. Perustettu 1895.
Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988,
Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906,
Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun
Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012
Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. 12.3.2014
5
Pääkirjoitus
Jukka-Pekka Flander
. Muutos koskisi vilkkaita keskioluen myyntihetkiä.
HARVA ASIA KUOHUU
n n n
kohtaavat kansanterveyden, kuluttajien, kaupan ja panimoteollisuuden intressit. Myyntiaikojen tavoin nekin herättävät kiivasta keskustelua.
Pulaa ei ole siis keinoista vaan ratkaisuista.
KAUPPA PELKÄÄ OLUEN
AFP Photo / KCNA
Päätin äänestää
itseäni, kun muitakaan
ehdokkaita ei ollut.
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen
pää-äänenkannattaja. Tällöin he pystyisivät ajamaan paremmin yleissitovaa työehtosopimusta, Juha
Pöyry toteaa.
Keltainen ammattiliitto, jota
SME Paun mielestä edustaa,
juontaa juurensa Espanjaan
kenraali Francisco Francon
diktatuurin aikaan, jolloin ammattiliitoissa määräsivät oikeasti työnantajat.
Ammattiliitot pyrkivät työläisten etujen huonontamiseen.
Marja
Luumi
Demokraatti
marja.luumi@
demari.fi
Keskioluen kulutuksen rajoituksissa kohtaavat kansanterveyden, kuluttajien,
kaupan ja panimoteollisuuden intressit.
Kari Hulkko
Keskiolut kuohuu
myös eturistiriitoina
Suomessa ylilaidallisemmin kuin väittely keskioluen kulutuksen rajoituksista. Siksi keskustelua alkoholinkäytön vähentämisestä
pitää käydä vakavasti.
Valtaosa ihmisistä on niin keskioluen kuin kaiken alkoholin käytössä joko täysin pidättyviä tai kohtuukuluttajia
Lisäksi itsenäistymisen
jälkeistä aikaa ovat värittäneet
vallankaappaukset, kaappausyritykset ja kapinat.
Viime joulukuussa ihmisoikeusrikkomukset ajoivat maan
sekasortoon. Heitä ei koskaan merkitty
vangiksi. Tuotteiden on oltava turvallisia, tulivatpa ne mistä tahansa
EU maasta, sanoi kansanedustaja Riitta Myller (sd.) sanoi
Riitta Myller.
Tuulikki Pekkalainen on saanut kaivettua esiin aivan uutta tietoa sisällissodan lapsiuhreista.
tiistaina eduskunnan ruokaturvallisuuskeskustelussa.
Elintarviketurvallisuudesta
on Myllerin mielestä huolehdittava koko EU:n sisämarkkina-alueella, sillä kuluttajat
ovat entistä halukkaampia tietämään elintarvikkeiden tuotantoketjun pellolta pöytään.
Hän piti todella outona, että
keskustelun pohjana olevasta
hallituksen selonteosta puuttuu
kokonaan arvio EU:n elintarvikelainsäädännön ongelmista ja
aukkokohdista.
. Tarkkaa lukua ei ehkä
koskaan saada selville. Kaikkia
ei edes kirjattu mihinkään, ja
ajat olivat muutenkin sekavat.
Leireillä olleet eivät juuri koskaan puhuneet kohtalostaan.
Siitä kehotettiinkin vaikenemaan koko 1920- ja 1930-lukujen ajan.
. Loput jakaantuivat tasan
valkoisiin ja ?muihin?.
Kenttäoikeuksien papereita
on poltettu hyvin paljon, eikä
siksi niiden toiminnasta koskaan saada täyttä varmuutta.
Koko termi on sikäli harhaan
johtava, että kenttäoikeuksia
ei virallisesti edes ollut olemassa, ja ylipäällikkö Mannerheim oli kieltänyt niiden
toiminnan jo helmikuussa
1918.
lättävin tieto onkin, että myös
vankileireillä oli näitä ei-punaisia vankeja, jopa lapsia.
. Tehtävämme poliittisina
päättäjinä on edistää tasapainoista ja vastuullisuuteen perustuvaa kansainvälistä kehitystä. Lisäksi tuemme ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan linjausta Suomen
osallistumisesta EUFOR RCA
-operaatioon enintään 30 sotilaalla 6 kuukauden määräajan
operaation täyden toimintakyvyn saavuttamisesta.
. Ylipäätäänkin
suomalaisten toimijoiden olisi
oltava aktiivisempia huolehtimaan siitä, että EU:n säädökset
vastaavat paremmin suomalaisten kuluttajien tarpeita, Myller
sanoi. Rauhanturvaamisessa ja
kriisinhallinnassa Suomi on
ollut kokoonsa nähden suuri
toimija. Tutkija Tuulikki Pekkalainen on
saanut selville ainakin 300 alle
15-vuotiaan kuolleen joko sodassa tai leireillä ammuttuna
tai olosuhteiden vuoksi kuolleina. Sodan aikana surmattiin
ainakin 80 enintään 15-vuotiasta. EU-operaatio on osa isompaa kokonaisuutta, johon osallistuvat myös
YK ja Afrikan unioni.
. Sisällissodan temmellyksissä ja sodan jälkimainingeissa vankileireillä lapsia oli uhrien joukoissa enemmän kuin on uskottukaan. (Demokraatti)
SDP:n Kantola:
Suomi voi
auttaa KeskiAfrikan tasavaltaa
SDP:n kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Ilkka Kantolan mukaan SDP:n eduskuntaryhmä tukee Suomen osallistumista EU:n kriisinhallintaoperaatioon, jonka tarkoituksena
on rauhoittaa Keski-Afrikan
tasavallan konfliktia. Ehkä kaikkein yl-
Myller kantoi
huolta kuluttajan
ruokaturvasta
. Maa lukeutuu maailman köyhimpiin,
vaikka se on luonnonvaroiltaan
rikas. Siellä oli sellainen hallitsematon kaaos. Tällaisen kohtalon
koki myös äitinsä ja sisarensa
kanssa Hämeenlinnan vankileirille joutunut Anna Mäkinen.
Alle 9-vuotias Mäkinen avusti
sairaanhoidossa ja keittiössä.
. 6
12.3.2014
??Uutta tietoa sisällissodan lapsiuhreista
Lapsia teloitettiin ja
otettiin pakkotyöhön
Vuonna 1918 Suomessa surmattiin lapsia. Olen kerännyt kaikki tiedot myös siitä,
kuinka moni vankileirille päätyneistä on merkitty punakaartilaisiksi tai keillä oli aseita. Se
on aika pieni osuus, Pekkalainen sanoo.
Työvoimaa
tarpeiden mukaan
Eri leireillä merkittiin ja tilastoitiin eri tavoin.
Lisäksi leireillä oli paljon väkeä, jota ei koskaan merkitty
mihinkään. Olen ollut kylässä sellaisten ihmisten luona, jotka ovat
olleet leirillä, mutta eivät ole
koskaan siitä puhuneet, Pekkalainen kertoo.
Silti Tuulikki Pekkalainen
on onnistunut saamaan paljon
uutta tietoa. Osa on vain otettu
leireille työvoimaksi, muttei
koskaan varsinaisesti merkitty
vangeiksi. Operaatioihin osallistumisella on tärkeä tehtävä
myös osana turvallisuuspoli-
tiikkaamme.
Osallistuminen operaatioihin osoittaa, että kannamme konkreettisesti yhteistä vastuuta Ilkka Kantola.
globaalin vakauden edistämisessä.
Keski-Afrikan tasavallan väestö on kolminkertaistunut
noin 50 vuodessa. Kolme neljästä oli punaisia. Lähes miljoona. Analyysi olisi tarpeen, jotta
me suomalaisina voisimme vaikuttaa omien kansalaistemme
hyvinvointiin. Olen törmännyt myös
muihin vastaaviin tapauksiin.
Syy miksi heidät on otettu leirille, on se, ettei saatu tarpeeksi
henkilöstöä leirien pyörittämiseen, Pekkalainen kertoo.
Naisia saatettiin ottaa leireille myös muihin tarkoitukKari Hulkko
Vankileireillä
ankeus jatkui
Eri vankileireille päätyi Pekkalaisen mukaan ainakin 1 500
lasta. Suomi haluaa olla niiden
joukossa, jotka eivät sulje silmiään viattomiin sivullisiin kohdistuvalta väkivallalta.
Maan luottokelpoisuutta on varjeltu
ja on tehty yritysten työllistämismahdollisuuksia lisääviä veroratkaisuja. (STT)
Jalasjärveläiset
kantelivat
oikeuskanslerille
Jalasjärven ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen JAKK:n talousepäselvyydet ovat johtaneet kanteluihin oikeuskanslerille. Vähemmistöhallitukset ovat neuvotelleet jonkin tai joidenkin
oppositiopuolueiden kanssa
enemmistön valtion budjeKun huomio
on kiinnittynyt teille ja monille muille asioille.
Sekin on oikeaoppista parlajulistuksiin,
mentarismia, koska silloinkin
liian pienelle
huomiolle on enemmistö päättää.
jäänyt se, mitä
No, mitä tekemistä tuolla
hallitus on saa- sitten on Suomen kanssa?
nut aikaan.
Meillä on nyt laajapohjainen enemmistöhallitus, mutta
se voi supistua vähemmistörajan tuntumaan,
jos Vihreät ja Vasemmistoliitto lähtevät hallituksesta Fennovoima-ratkaisun vuoksi. Naiset saivat leipää kun
antoivat ja kun antoivat toisen kerran, saivat toisen leivän,
Pekkalainen kuvailee.
Lapseuteenkin suhtauduttiin tuon ajan Suomessa kovin erilaisesti kuin nykyään.
Lapset olivat mahdollisimman
nuoresta iästä alkaen osaelättäjiä perheilleen. Jos se aikoo jatkaa, pitää syntyä toimiva neuvotteluyhteys opposition suuntaan.
Eduskunnan neuvottelutaitoja kannattaisi
harjoitella myös siksi, että niille voi tulla entistä välttämättömämpää käyttöä kevään
2015 eduskuntavaalien jälkeen. Arvioiden
mukaan lähes puolet maan väestöstä tarvitsee kiireellistä humanitaarista apua. Enemmistöhallitus oli vähällä jäädä syntymättä jo
vuoden 2011 vaalien jälkeen. Suojeluskunta oli jo
aiemmin esittänyt hänelle ?ankarinta sotalain rangaistusta?.
. Ja paljon muutakin.
Hallitus ja ministerit päättävät viikoittain
moninaisia asioita, vaikka kaksi keskeistä projektia onkin jäänyt ajelehtimaan. Runsaan vuoden päästä saattaa olla edessä tilanne, että
jäljelle jää vain vähemmistöhallitus.
VARSINKIN TANSKASSA JA. Heistä kahdeksan oli tyttöjä ja viisi poikia. Päinvastoin pitäisi päästä kohti
samanlaista kansalaisaktiivisuutta kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä kuntarakenteen uudistuksille olisi riittänyt matalampi profiili. Niihin joutuneiden lapsien
kohtalo ratkesi paljolti heidän
kotipaikkakuntansa suojeluskuntien esikuntien lausuntojen
mukaan. jälkeen loppuneet, tilalle tulivat valtiorikosoikeudet. Paras tulla poisperatuksi,
lukee lausunnossa.
ihmistä on joutunut jättämään
kotinsa ja yli 200 000 ihmistä
on paennut maasta. Olen törmännyt myös
muihin vastaaviin tapauksiin.
Tuulikki Pekkalainen
?Paras tulla
poisperatuksi?
Punaisten jälkeläiset maksoivat jopa vanhempiensa teoista.
Vankileireille päätyneitä lapsia ei suinkaan vapautettu edes
odottamaan tuomiotaan, saati
että heitä olisi kohdeltu hellemmin.
. Pekkalaisen tutkimuksen mukaan nämä olivat varsin
kirjavia. Mitään ei merkinnyt se, että meillä on ennenkin
ollut laajapohjaisia hallituksia ja eduskuntaan
jäi kuitenkin kaksi merkittävää oppositiopuoluetta.
Omalta osaltaan hallitus nosti riman turhan
korkealle ohjelmalla, jossa julistettiin ennakolta liian paljon tekemättömiä tekoja. Niiltä meillä olisi
samalla paljon opittavaa parlamentaarisen demokratian toimivuudesta.
n n n
Norjassa on näyttöjä siitä, miten hallitus ja oppositio osaavat
toimia yhteistyössä, kun hallituksella ei ole
parlamentissa enemmistöä. Oppositio on hyödyntänyt käsitystä,
että kaikki mikä hallituksesta tulee, menee pieleen tai on lähtökohtaisesti väärin. (Demokraatti)
Jalasjärven kunnanvaltuuston entinen puheenjohtaja katsoo kantelussaan, että valtionapujen takaisinperintä JAKK:lta
perustuu opetusministeriön
harhaanjohtaviin laskelmiin.
Opetusministeriö vaatii takaisin 35:tä miljoonaa euroa,
mikä on lähes puolet Jalasjärven kunnan vuosibudjetista.
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi
viime vuonna kunnan valituksen valtionapujen takaisinperinnästä.
Jalasjärven kunnan tekemässä kantelussa taas arvostellaan sitä, että valtiovarainministeriö on määritellyt Jalasjärven kriisikunnaksi ja määrännyt liitosselvityksen Seinäjoen
kanssa. Saavutukset eivät olisi ainakaan
vähäisempiä kuin nyt.
Mutta kun katseet kiinnittyivät julistuksiin,
liian pienelle huomiolle on jäänyt se, mitä hallitus on saanut aikaan. 20 lasta ammuttiin vankileireillä, eniten Lahdessa, jossa
ammuttiin 13 lasta. Esimeriksi
Kuopion vankileirillä on ollut
5-vuotias poika, jonka ammatiksi on merkitty puuseppä.
Olli
Hella
Demokraatti
olli.hella@
demari.fi
Heitä ei koskaan merkitty
vangiksi. Samaan aikaan humanitaarisen avun perillemeno on vaikeutunut. Hälyttävin vaihtoehto on, että kasvava osa äänestäjiä kääntää
selkäänsä poliittiselle osallistumiselle.
Ei ole hallituksen mutta ei myöskään oppositiopuolueiden etujen mukaista, jos poliittisen päätöksenteon ja osallistumisen rapistuminen jatkuu. ja ?leipäkortin
antaminen?, jotka viitannevat
kuolemantuomioon.
Harvinaisen selvästi eliminointia esitti tutkintatuomari
14-vuotiaasta Toivo Vilhelm
Suhosesta. Sotilaat käyttivät heitä
?viihdyttäjinä?.
. Useista paistoi läpi
viha, kosto ja katkeruus. Siksi on epäoikeudenmukaista ja surullistakin, että on synnytetty kuva täydellisestä kyvyttömyydestä.
Hallituksen julkikuvalle on ollut tuhoisaa
julkiseen keskusteluun pesiytynyt halveksiva
ilmapiiri. Parhaassa tapauksessa kysymys on siitä, että ihmiset tarkkailevat tilannetta ja vain varautuvat myöhempään
kannanmuodostukseen. 12.3.2014
Kolumni
Matti Linnanahde
matti.linnanahde@kolumbus.fi, twitter: @MattiLinnanahde
Kirjoittaja on työskennellyt Suomen Sosialidemokraatin toimittajana 1974?1976
ja Uutispäivä Demarin pääkirjoitustoimittajana 1997?2007.
siin. Kolmaskin kantelu arvostelee liitosselvitystä. Kehotuksia olivat esimerkiksi: ?vaarattomaksi tekeminen?, ?ei toivota enää ikinä nähtävän tällä
paikkakunnalla. Kolmessa kantelussa arvostellaan valtion toimintaa Jalasjärven kuntaa kohtaan.
Hallitus on sittenkin
mainettansa parempi
n
7
ykyisellä hallituksella ei ole ollut
helppoa eivätkä ongelmat näytä
ottavan laantuakseen. Jo lähtökohta oli huono, kun heti hallituskauden alusta alkoi siunailu, ettei kuuden puolueen laajapohjainen hallitus voi onnistua. Kaikkiaan kuoli 104 lasta
minun tutkimusteni mukaan.
Mutta se ei voi olla lopullinen
totuus, Tuulikki Pekkalainen
sanoo.
Kun sota oli päättynyt ja välittömät teloitukset ?kenttäoikeuden. Esimerkiksi vanhuspalvelulaki ja nuorisotakuu ovat merkittäviä uudistuksia. Jäljelle
jäävä 101 paikan tuki eduskunnassa tarkoittaa
käytännössä vähemmistöhallitusta. Tämä saattaa olla vaarallisempaa kuin osataan nähdä.
Mielidemittausten trendi kertoo, että yhä
useampi kansalainen panttaa ilmoittamasta,
mitä puoluetta kannattaisi
Ne ovat
viidennet EU-vaalit Suomessa.
Ensimmäisissä vaaleissa 1996
ei ollut yhtään vaaliliittoa. Persujen nousukiitoisella siivellä oli
hyvä lentää.
. Meillä on 20 hyvää ehdokasta, hän toteaa.
EU-vaaleissa 1999 vaaliliittoja solmivat keskusta, RKP ja
kristilliset sekä perussuomalaiset ja minipuolueet KIPU
ja EKA.
Seppo
Peltoniemi
Demokraatti
Sari Essayah
(kd.) on
putoamassa
europarlamentista.
Ammattialojen sukupuolijako
voi tasoittua tulevaisuudessa
Tietotekniikka, kansainvälistyminen ja tuotantoketjujen pirstoutuminen muuttaa työelämän rakenteita. Tällä hetkellä ei vaaliliittoa ole, mutta sellaisesta
saatetaan neuvotella. eivät vain
suhteessa toisiinsa vaan myös
suhteessa globaaliin talouteen.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimuspäällikkö Antti
Kauhasen mukaan tiettyjen töiden vähentyminen ja toisten työtehtävien lisääntyminen saattaa
osua eri tavoin tyypillisesti miesja naisvaltaisiin ammatteihin.
. Viimeksi Carl Haglund tuli valituksi viimeisenä
edustajana.
RKP:n poliittinen sihteeri
Magnus Öster luonnollisesti
uskoo, että pienpuolue saa yhden paikan. Aikaa
vaaleihin vielä on, Riikonen
toteaa.
RKP:n paikka
veitsenterällä
Ruotsalainen kansanpuolue on
myös vaarassa menettää ainoan
meppinsä. ovatko muutokset sukupuolineutraaleja vai
vaikuttavatko muutokset enemmän jompaankumpaan sukupuoleen. Riikonen elättelee vielä toivoa.
. 8
12.3.2014
??Kristillisdemokraateille tullee noutaja
EU-vaalit käydään
ilman vaaliliittoja
Europarlamenttivaalit järjestetään 25. toukokuuta. Kun globalisaatio rakentaa
uudentyyppisiä kilpailuasetelmia talouteen, teollisuuden ja
palvelujen työtehtävät ja työpaikat muuttuvat . Sitä on etukäteen vaikea sanoa, mitä tapahtuu . Rakenteiden muuttuessa
herää kysymys siitä, millä tavalla
muutokset vaikuttavat sukupuolten asemaan työmarkkinoilla.
Turun yliopiston akatemiaprofessori Anne Kovalainen näkee, että tulevaisuudessakin naisten ja miesten asema työmarkkinoilla riippuu lähinnä koulutuksesta ja työmarkkinoiden sekä
koko talouden kehittymisestä.
. Vaaliliittoihin emme nyt
lähde. Muutokset tehtävärakenteissa tulevat varmasti jatkumaan,
joten parin vuoden sisällä tiedetään paremmin, Kauhanen sanoo.
Koneet syövät
miesten töitä
Nyt työpaikkoja on hävinnyt
tyypillisesti miesvaltaisesta
Anna-Liisa
Blomberg
Demokraatti
Muutos
näkyy siinä,
millaisten
alojen koulutukseen
nuoret tulevaisuudessa
hakeutuvat.. Eikä
ole näillä näkymin toukokuunkaan vaaleissa.
Vaaliliitot ovat hyödyttäneet erityisesti kristillisdemokraatteja, jotka 2009 ja 2004
vaaleissa olivat liitossa perussuomalaisten kanssa. EU-vaaleihin lähdemme
kokonaan omalla listalla, eli ei
vaaliliittoja tällä kertaa, perussuomalaisten puoluesihteeri,
Riikka Slunga-Poutsalo sanoo Demokraatille.
Kohtuullisen tuore puoluesihteeri lisää, että vaaliliitot
vaihtoehtona eivät ole olleet
hänen aikanaan esillä, vaikka
halukkuutta muualtapäin olisi
voinut ollakin.
Perussuomalaisten ja kristillisten avoliiton karituminen
tietänee kohtuullisen varmasti,
että Sari Essayah (kd.) ei kykene uusimaan valtakirjaansa
EU:n parlamentissa.
Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja Teuvo V. RKP osaa äänten
keskittämisen taidon.
Toisaalta lisääntyvä digitaalisuus
voi myös tuottaa joihinkin tehtäviin tarpeetonta rasitusta.
Tietotekniikalla voisi tutkimuspäällikkö Antti Kauhasen
mukaan olla sijansa sukupuolierojen tasoittajanakin, kun töitä
voi tehdä kotonakin. Rajojen avautuminen ja tietotekniikan kehittyminen tarkoittaa, että on ehkä helpompi
myydä omaa osaamistaan kansainvälisestikin, Kauhanen
summaa.
Tasoittuuko alojen
sukupuolijako?
Kauhasen mielestä on mielenkiintoinen kysymys, millaisiin
tehtäviin kadonneista työpaikoista siirrytään. yhdistys on asettanut ensi kevään
eduskuntavaaleihin ehdolle jäsenensä, josta yhdistyksen puheenjohtajan Marko Heinosen mukaan toivotaan seuraajaa kansanedustaja Heli Paasiolle.
Heli Paasio ilmoitti ensimmäisenä Demokraatissa viime
itsenäisyyspäivän jälkeen, että
ei pyri enää jatkoon kansanedustajana.
Nummenmäen ehdokas on
sosionomi Minna Kuusela, 40.
Parhaillaan Kuusela jatkaa
opintojaan. Siinä menee oma aikansa,
ennen kuin muutos näkyy,
mutta aivan varmasti sukupuolijako erityyppisissä tehtävissä
tulee muuttumaan, Kauhanen
uskoo.
Etla ja Palkansaajien tutkimuslaitos tutkivat yhteishankkeessaan työelämän tehtävärakenteiden muutosta ja sukupuolten asemaa työmarkkinoilla. Vuoden 1996
myötä työ alta. Esimerkiksi lääkäreille
vaihtuvat ohjelmat ja tietokoneen
kautta tehtävät paperityöt voivat
olla ylimääräinen rasite.
. Se
on ainoa EU-toimielin, johon
viiden vuoden välein valitaan
edustajat suorilla vaaleilla. Hän uskoo, että
tulevaisuudessa nähdään myös
muutoksia siinä, kuinka mies- tai
naisvaltaisia tietyt alat ovat.
Esimerkiksi
hoiva-alalla
miesten osuus tullee lisäänty-
EU-vaaleissa äänesti 57, 6 prosenttia äänioikeutetusta suomalaista.
Pohjanoteeraus koettiin 1999
vaaleissa. Vaalit järjestetään kaikissa jäsen-
teollisuudesta, mutta myös naisvaltaisempia konttoritoimihenkilöiden töitä on kadonnut. Ainoastaan 30,1 prosenttia kansalaisista vaivautui
äänestämään.
Vuoden 2004 vaalien äänestysprosentiksi tuli 39,4 ja viimeksi pidetyissä vuoden 2009
vaaleissa 38,6 prosenttia.
mään, mutta Kauhanen ei pidä
kovin todennäköisenä, että entiset hitsarit sankoin joukoin
kouluttautuisivat lähi- tai sairaanhoitajiksi. EPP
eli kokoomuksen ja kristillisdemokraattien ryhmä näyttäisi kärsivän tappion ja menettäisi samalla suurimman
ryhmän aseman sosialidemokraateille.
Euroopan parlamentti on
maailman suurin demokraattisesti valittava parlamentti. Tuntuisi siltä, että esimerkiksi tietotekniikan vaikutus
osuu ehkä enemmän miesvaltaisiin tehtäviin, koska erilaisten palveluiden korvaaminen
tietotekniikalla on selkeästi
hankalampaa, Kauhanen sanoo.
Tietotekniikan lisääntymisestä ja globalisaatiosta puhutaan usein negatiiviseen sävyyn.
Se on Kauhasen mukaan ymmärrettävää, koska muutos on raskas
yksilölle, jolta lähtee kehityksen
maissa kansallisen vaalilainsäädännön mukaisesti.
Suomessa eurovaaleissa äänioikeutettuja ovat viimeistään
vaalipäivänä 18 vuotta täyttä-
vät Suomen kansalaiset sekä
viimeistään 80 päivää ennen
vaaleja Suomen äänioikeusrekisteriin ilmoittautuneet toisen
EU-maan kansalaiset.
Surkeat äänestysprosentit
Europarlamenttivaalit järjestettiin aiemmin kesäkuussa, mutta
ajankohtaa muutettiin koko
unionin alueella pyrkimyksenä korottaa äänestysaktiivisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman tutkimuksen on määrä valmistua tämän
vuoden aikana.
Perussuomalaisten puoluesihteerin Riikka
Slunga-Poutsalon
mukaan puolue
ei kaipaa
siipiveikkoja
EU-vaaleihin.
Turkulaiset
löysivät seuraajan
Heli Paasiolle
Nummenmäen sos.dem. Syytä onkin. Työmarkkinoilla sukupuolten asemaan
9
vaikuttaa epätasainen työnjako
esimerkiksi lastenhoidossa,
Kauhanen muistuttaa.
. Tietotekniikan tuoman joustavuuden myötä voidaan ehkä
miettiä erilaista työnjakoa perheen sisällä ja sitä myötä edistää tasa-arvoa, Kauhanen sanoo.
Akatemiaprofessori Anne Kovalainen on samaa mieltä siitä,
että digitalisoituminen tuo joustavuutta, mutta kaikissa ammateissa lisääntyvä digitaalisuus ei
tuo auvoa. 12.3.2014
Yllätys
muhimassa
Suomesta valitaan 13 europarlamentaarikkoa viisivuotiskaudeksi 2014?2019. Hän on Talentian
Varsinais-Suomen alueyhdistyksen puheenjohtaja vuodesta
2012.
Viime kunnallisvaaleissa on
oli ehdolla Turun valtuustoon.
Nummenmäen yhdistyksen
jäsenistä kansanedustaja ennen
Heli Paasiota ovat olleet Rafael
ja Pertti Paasio.
Nummenmäkiläisistä Taru
Pätäri harkitsee ehdokkuttaan.
Demokraatti, Turku
Digitaalisuuden kahdet kasvot
Tietotekniikka ja töiden digitaalistuminen voivat tehdä
työnteosta joustavampaa, kun
puurtaminen ei ole sidottu tiettyyn aikaan ja paikkaan. Kukapa meistä ei olisi ollut lääkärissä ja todennut . Äänestysprosentti on ollut surkea meillä
ja muuallakin.
Vain kerran on Suomessa
päästy yli 50 prosentin äänestysaktiivisuuteen. Sen sijaan muutos näkyy siinä, millaisten alojen koulutukseen nuoret tulevaisuudessa hakeutuvat.
. Kauhasen mukaan erilaisten asiantuntijoiden määrä lisääntyy, samoin kasvua on johtotehtävissä
ja naisvaltaisilla palvelualoilla,
kuten hoivapalveluissa. että ruudun tuijottaminen, oikean ohjelmasivun
löytäminen ei-käyttäjäystävällisestä ohjelmasta ja hiiren saaminen oikeaan klikkauskohtaan
näyttävät joskus vievän enemmän aikaa kuin potilaan tutkiminen, Kovalainen kuvailee.
Minna Kuusela.
Heli Paasio.. Kauhanen muistuttaa, että samalla avautuu kuitenkin uusia mahdollisuuksia
esimerkiksi asiantuntijapalveluiden markkinointiin.
. Yhteensä meppejä valitaan 751.
Vaaleissa muhii yllätys. Tulevaisuudenkuva ei ole Kauhasen
mukaan selvä, mutta arvailla voi.
. yhdessä asiaa pahoittelevan lääkärin kanssa
Vastarannan rinteen
eroosio on jo kalvanut paljaaksi.
Tilakoko on seudulla keskimäärin 2,5 hehtaaria, ja asukkaiden leipä on kiinni kulloisenkin
sadon onnistumisesta.
Vaihtoehdot
vähissä
. Hänkin
korostaa kuljetusalan keskeistä
roolia tavoitteen saavuttamisessa.
Costa Rica
??
Valtio Keski-Amerikassa
??
Asukkaita 4,8 miljoonaa
??
Alle 1,25 dollarilla päivässä eläviä alle 2 %
??
Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 96,2 %
??
Hiilidioksidipäästöt 1,8 tonnia / asukas
??
??
Vrt. En ole enää nuori,
mutta maata minulla on jatkossakin vain tämä hehtaarin
puolikas, joten on keksittävä
keinoja sen tasoittamiseksi,
Chacón huokaa.
Perheviljelmän hoitoon osallistuu myös vaimo Irma Rosa
Loaiza, ja yksi kolmesta lapsesta auttaa yli jäävien tuotteiden myynnissä.
Tuotanto
alenee
Pacayas sijaitsee Costa Rican
hedelmällisen keskilaakson itäpäässä kahden tulivuoren välissä. (STT-AFP, Washington ). Kuljetussektori tuottaa 42
prosenttia hiilidioksidipäästöistä, ja niin kauan kun se ei
ole sitoutunut tavoitteeseen,
hanke jää yritykseksi houkutella ulkomaista rahoitusta, lataa Mónica Araya Clean Costa
Rica -järjestöstä. Tekee pahaa, kun multa valuu jokeen. Nyt se on muuttunut epäsäännölliseksi, eivätkä perunat
kasva ilman vettä, valittaa Guillermo Quirós, 68, joka joutui
uusimaan tilansa salaojat pari
vuotta sitten.
Diego Arguedas Ortiz
IPS, Alvarado, Costa Rica
Costa Ricasta hiilineutraali
Costa Rica päätti vuonna 2007
pyrkiä ensimmäisenä maana
hiilineutraaliksi vuoteen 2021
mennessä. 10
12.3.2014
??Eroosion torjunta pakottaa pengertämään yhä jyrkempiä rinteitä
Costa Rican viljelijöistä
tuli ilmastoakrobaatteja
José Alberto Chacón tuntee
itsensä akrobaatiksi, kun hän
koettaa torjua eroosiota pienellä viljelmällään Irazú-tulivuoren jyrkällä rinteellä Costa
Rican Pacayasissa.
Saadakseen mullan pysymään papu-, maissi- ja porkkapenkeissään Chacón, 51, pengertää rinnettä ja rakentaa kiemuraisia polkuja.
. Ennen sadetta tuli tasaisesti lokakuulta tammi-helmikuulle.
. Tilojen
pienen koon vuoksi he eivät
myöskään hyödy tuesta, jota
Costa Rica myöntää metsänistutukselle.
. Seutu on tiheämmin asuttua kuin 4,8 miljoonan asukkaan maa keskimäärin.
Alueella sataa normaalisti
2 300 milliä vuodessa, mutta ilmastonmuutos on tehnyt säistä
arvaamattomia ja kiihdyttänyt
rinteiden eroosiota. Pengerrys auttaa hillitsemään kiihtyvää eroosiota.
AFP Photo / Manan Vatsyayna
Terrori-iskua pidetään edelleen yhtenä mahdollisena syynä malesialaisen matkustajakoneen katoamiseen. CIA:n johtaja John Brennan kiisti syytökset heti.
. huhtikuuta.
. (STT)
päästöjen ja hiilinielujen tasapainottaminen on toteutunut
70?80-prosenttisesti. Viisi vuotta sitten Atlanttiin pudonneen
matkustajakoneen ensimmäiset osat löydettiin
viiden päivän etsintöjen jälkeen.
Aaltonen on varma, että kone vielä löytyy.
. Feinsteinin esittämät syytökset ovat harvinainen purkaus, sillä yleensä
hän on pitänyt CIA:n puolta. Hän edusti
valtiota ilmastonmuutosneuvotteluissa viime vuoden puoliväliin asti.
Ympäristö- ja energiaministeri René Castro sanoo, että
Suomalaistutkija: Meri
aina hankala paikka etsiä
Suomalaistutkija ei pidä kadonneen malesialaiskoneen etsintöjen pitkittymistä epätavallisena.
Onnettomuustutkintakeskuksen johtavan tutkijan Ismo Aaltosen mukaan meri on hankala
paikka etsiä.
Lauantaina kadonneen matkustajakoneen etsintöjä vaikeuttaa se, ettei silminnäkijähavaintoja ole ja viimeiset tutkakuvat ovat matkalta,
jolloin kone oli vielä yli kymmenen kilometrin
korkeudessa.
Aaltonen muistuttaa, että esimerkiksi Indonesian suunnalla seitsemän vuotta sitten kadonnut
matkustajakone löydettiin vasta kymmenen päivän jälkeen, kun koneen osia alkoi ajautua rannikolle. Vuonna
2000 maatalous tuotti 10,7 prosenttia Costa Rican kansantuotteesta, mutta vuonnna 2012 kaksi
prosenttiyksikköä vähemmän.
Chacónin tilalla rinteen kaltevuus on 50 prosenttia, ja hän
istuttaa maissit 20 sentin korkeuserolla, jotta sadevesi ei valusi suoraan alhaalla virtaavaan
jokeen. Ei voisi olla kauempana totuudesta, Brennan
sanoi.
Senaatin tiedustelukomitean puheenjohtajana
toimiva Feinstein ilmaisi huolensa siitä, että CIA
on rikkonut maan perustuslakia tunkeutumalla
senaatin sisäisiin tiedostoihin.
Asetukset kieltävät CIA:lta maan sisäisen vakoilun.
Senaatin tiedustelukomitea oli valmistellut yksityiskohtaista raporttia CIA:n toimista,
kun CIA oli oletettavasti tutkinut senaatin koneita.
Feinstein kertoi kuulleensa CIA:n etsinnöistä tammikuussa. Malesian poliisi on esitellyt kuvia väärennetyllä passille koneeseen
nousseista.
Yhdysvaltojen senaatin ja
CIA:n suhteet rakoilevat
Yhdysvalloissa senaattori Dianne Feinstein
syytti tiistaina tiedustelupalvelu CIA:ta senaatin
henkilökunnan tietokoneiden laittomasta tutkimisesta. Jotain äkillistä siellä on tapahtunut. Maa juhlii tuolloin
200-vuotista itsenäisyyttään.
Hankkeen onnistumista on kuitenkin alettu epäillä, ja se loisti
poissaolollaan alkuvuoden presidentinvaaleissa, joiden toinen
kierros pidetään 6. En voi sanoa näille ihmisille,
että maa sopisi paremmin metsän kasvatukseen, koska se on
kaikki, mitä heillä on, sanoo
maataloustutkija Beatriz Solano, joka on ollut seudulla
maatalousministeriön tehtävissä 17 vuotta.
Osa viljelijöistä on oivaltanut
eroosion torjunnan tarpeellisuuden. hiilidioksidipäästöt Suomi: 10,6 USA:
18,0
Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 62/169
Lähde: YK
José Alberto Chacón kitkee papupenkkejään Irazú-tulivuoren rinteellä
Costa Ricassa. Jotain
mekaanista, tai sitten ohjaamossa on menetetty
toimintakyky tai siellä on tehty rikollinen teko,
Aaltonen listaa vaihtoehtoja. Luomutilaa pitävät
María Solano ja Marta Guillén ovat jakaneet maan pensasaidoilla pieniin tilkkuihin.
Vuonna 2010 tehdyn selvityksen mukaan 70 prosenttia Pacayasin viljelijöistä ei
tehnyt mitään suojellakseen
peltojaan eroosiolta
Taleban-liike kiisti olevansa
veriteon takana.
Ruotsin radion mukaan Horner oli kertonut
lähtevänsä haastattelemaan ihmisiä Afganistanin presidentinvaalien tiimoilta.
. Myymme Intiasta salakuljetettuja tuotteita normaalisti,
ja alan viranomaiset tietävät,
että ne ovat tehokkaita, kertoo Peshawarissa apteekkia pi-
tävä Mushtaq Ali. 12.3.2014
11
IPS / Diego Arguedas Ortiz
Salakuljetetut edulliset intialaiset lääkkeet ovat monen köyhän ainoa
mahdollisuus lääkehoitoon Pakistanissa.
Salakuljetus
turvaa lääkkeet
Pakistanin köyhille
Teinipojan kuolema nostatti
Ruotsalainen konkaritoimittaja
mielenosoituksen Istanbulissa ammuttiin Afganistanissa
Turkissa Istanbulissa protestoitiin tiistaina
15-vuotiaan pojan kuoleman vuoksi. Hänen mukaansa intialaisia valmisteita
suosivat varsinkin pitkäaikaissairaat.
Afganistanilla on Intian
kanssa sopimus lääkekaupasta,
ja osa tavarasta ?vuotaa. Horner ammuttiin aamulla kadulle Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa.
Silminnäkijöiden mukaan kaksi miestä lähestyi Horneria ja ampui tätä takaraivoon. ääntä,
joka nyt on sammunut, pääministeri Fredrik Reinfeldt sanoi. (STTAFP?Reuters )
Ruotsissa surtiin tiistaina Ruotsin radion pitkäaikaisen ulkomaantoimittajan Nils Hornerin poismenoa. Hän loukkaantui päähän jouduttuaan
leivänhakumatkalla keskelle poliisien ja mielenosoittajien yhteenottoa.
Poikaan osui ilmeisesti poliisin kyynelkaasukranaatti.
Myös Helsingissä Turkin suurlähetystön edustalla järjestettiin tiistaina mielenosoitus pojan
muistoksi.
Siihen osallistui poliisin mukaan kolmisenkymmentä ihmistä.
Turkin pääministerin Recep Tayyip Erdoganin eroa vaatineisiin mielenosoituksiin osallistui
kesäkuussa arviolta 2,5 miljoonaa ihmistä. (STT-TT )
Toimittaja
Nils Horner.
Halvat intialaiset lääkkeet ovat
monen köyhän pelastus Pakistanin pohjoisosissa. Olemme perillä siitä, että
suuria määriä lääkkeitä salakuljetetaan meille Afganistanista,
mutta emme puutu ilmiöön,
koska se hyödyttää asukkaita,
sanoo lääketarkastaja Muhammad Riaz.
Asia on noussut aika ajoin
esiin myös Pakistanin parlamentissa, mutta se on lakaistu maton alle, koska kansanedustajat eivät halua suututtaa äänestäjiä kieltämällä
heiltä halpojen lääkkeiden
saantia.
Ashfaq Yusufzai
IPS, Peshawar, Pakistan. Monet ruotsalaiset ovat kuunnelleet hänen ääntään . Tämä on yksi pahimmista päivistä
Ruotsin radion historiassa, toimitusjohtaja Cilla Benkö kommentoi.
Työtoverit luonnehtivat Horneria
asiantuntevaksi toimittajaksi, joka halusi olla aina siellä, missä tapahtuu.
. Ne salakuljetetaan maahan Afganistanista, sillä Intialla ja Pakistanilla ei ole sopimusta lääkekaupasta.
Afganistanin rajalla sijaitsevilla Pakistanin heimoalueilla
ja Khyber Pakhtunkhwan maakunnassa lääkärit määräävät
asukkaille intialaisia lääkkeitä
ja ne voi ostaa paikallisesta apteekista.
Intia on maailman johtava
halpojen rinnakkaislääkkeiden
valmistaja. Poika oli
hallitusta vastustaville mielenosoittajille symboli poliisien kovakouraisuudesta.
Kymmenet mielenosoittajat heittelivät kivillä
poliisien bussia, ja poliisi ampui heitä kyynelkaasulla.
Teinipoika ehti olla tajuttomana kesäkuusta
lähtien. Pakistanin puolelle.
. Miehet
pakenivat paikalta. Sen tuote voi maksaa pakistanilaisessa apteekissa kymmenyksen siitä, mitä
ylikansallisen lääketehtaan vastaava valmiste.
Valtio-opin tentin dosentti Pertti Timoselle, aikuiskasvatuksen
laudaturin professori Aulis Alaselle ja sosiaalipolitiikan laudaturin professori Armas Niemiselle. Tähän Suomi vetosi myös
taannoin presidentti Tarja Halosen johdolla, kun Yhdysvallat
vei sotajoukkonsa Irakin maaperälle. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen
toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki.
Kolumni
Jukka Gustafsson
Kari Hulkko
Kirjoittaja on kansanedustaja.
jukka.gustafsson@eduskunta.fi
Nuoruuteni
yliopistot
TÄNÄ PÄIVÄNÄ ON hyödyllistä perehtyä venäläi-
sen ihmisen sielunmaisemaan. on ollut puolue SDP
ja toiminta sen järjestöaktiivina, kansanedustajana ja ministerinäkin. Me olemme
varmoja äänestäjiä ja lojaaleja
puoluejohdolle. Olen
erityisen kiitollinen opinahjolle, vapaalle sivistystyölle ja kannustaville opettajille, jotka saivat siivet selkääni. Puolustammeko
me vain vanhan teollisuusyhteiskunnan rakenteita, emmekä
osaa etsiä uuttaa ja tuoda sitä
keskusteluun ja yhteiskunnalliseen toimintaan?
Kun vaaleissa ja gallupeissa
menee huonosti, me kaipaamme
paluuta entiseen ja pari piirua
vasemmalle. Siinä olemme kuin kepu.
Kun he yrittävät maihinnousua
kaupunkeihin niin kannatus
laskee, ja heti alkaa kaipuu ?ta-
kaisin aitovierille?. Kun tietää vähän enemmän, näkee syvemmälle, pidemmälle ja voi tähdätä korkeammalle,
ihmisiä palvelemaan ja auttamaan.
En yllä lähellekään venäläisen kulkurin Peskovin elämänkokemuksia ja seikkailuja. Mutta kun siellä
vasemmalla ei oikeastaan ole
enää ketään. kaiken muutoksen vastustaja, koska meillä
ei ole ollut halua, uskallusta
taikka ideaa uusiin avauksiin,
jotka ajaisivat muut puolustuskannalle.
Maailma muuttuu, ja suomalainen hyvinvointiyhteiskunta
muuttuu talouden ja globalisaation paineissa. Suomen kanta
käännettiin jopa Halosta vastaan. Lähes kaikki vastustajat ovat oikealla. Jotain siihen suuntaan on minullakin ollut mielessä, erilainen elämä kiinnostaa minuakin. Sama tuntuu joiltakin
osin vaivaavan myös ammattiyhdistysliikettä. Johto on henkilötasolla tärkeä asia, mutta puolueen linja, uudistumiskyky ja
muutosasenne menevät niiden
ohi. Kuvassa SDP:n nykyinen puoluejohto valinnan jälkeen puoluekokouksessa Helsingissä 2012.
Pitää keskustella
linjasta eikä henkilöistä
Nyt lähestyvän SDP:n puoluekokouksen keskustelu liikkuu vain puheenjohtajapelin
ympärillä. Seuraavaksi
oli paimennettava asia hallitusohjelmaan. Kun osallis- kousedustuu aktiivisesti ja ahmii kaiken taja ottaa
tiedon niin kokous vastaa kyllä arvokkaan
yhtä yliopiston valtio-opin luen- tehtävän
tosarjaa.
tosissaan.
MINUN NUORUUTENI YLIOPISTOIHIN
Kirjoittaja haluaa nähdä SDP:n johdossa nuorta voimaa. Monen yhdistyksen toiminta ei ole sitä
Kymen piirin entisen piirisihteeri Mauno Hirvisaaren
kaipaamaa ?sosialidemokratian ilosanoman julistamista?,
vaan pienen sisäpiirin keskinäistä puuhastelua.
Puolueemme ei johda yhteiskunnallista keskustelua eikä
ole tiennäyttäjä yhteiskunnan
kehittämisessä ja uusiin muuttuviin olosuhteisiin vastaamisessa. Kirjoitin Teiskon
Ty:n puoluekokousaloitteen vuorotteluvapaajärjestelmän toteuttamiseksi Suomessa. Sosiaalipolitiikan peruskurssin suoritin assistentti Jorma Sipilälle, myöhemmin Jorma oli
professori ja yliopiston kansleri. Suomen johto on jo
presidentti Sauli Niinistön
johdolla tuominnut Venäjän
toimet, joita Suomi pitää kansainvälisen oikeuden vastaisina. Suomessa ei siis Naton perään huutaminen ole nyt viisasta.
Pentti Välimaa
Pori
n n n
Tampereen yliopisto. Kirjoitin
puheenvuoroni ajatuksella ja hyvin tosissani,
unohtamatta aatteellista ja ideologista soihtua.
Myöhemmin erityinen mielenkiintoni on koskenut ohjelmatyötä; työelämää, sosiaalipolitiikkaa, sivistystä, kulttuuria ja hyvinvointivaltiota.
Puoluekokousta voi käyttää myös omien päämäärien ja asioiden ajamiseen. Siitäkään ei Yhdysvaltain johto sellaisenaan niellyt,
eikä sitä kaikki Suomessakaan
hyväksyneet. Muutoksentekijöiksi meistä ei enää ole.
Matti Piipari
Kotka
Suomella ei ole varaa uhota
Suomen valtiojohdon on nyt
tarkkaan mietittävä, mitä Ukrainan tilanteesta jatkossa lausutaan. Se onnistui.
Työministeri Liisa Jaakonsaari esitteli vuorotteluvapaalain eduskunnalle ja kutsui lakia
?Lex Gustafssoniksi?.
Hyvä me!
Uskon, että
Uskon, että jokainen puoluejokainen
kokousedustaja ottaa arvokkaan
puoluekotehtävän tosissaan. Nyt on jo pidemmän aikaa, oikeastaan koko 2000-luvun oltu jämähtäneessä tilassa.
Kenttä ikääntyy ja vähenee.
Nuoret puuttuvat. Uskotteko
hyvät toverit, että se 30?50-vuotiaitten työmiesten joukko, joka
ei luota ay-liikkeeseen, vaan
maksaa maksunsa Loimaan kassaan ja äänestää perussuomalaisia, tulee takaisin sillä, että valitaan vahvoja ay-johtajia SDP:n
johtoon. tapaa harkittua laiskuutta. tai
joutuu olemaan . Ilman heidän tukeaan ja ohjaustaan olisin jäänyt lentämään paljon matalammalle. Puoluehallitus ja kokous hyväksyivät aloitteen. Mutta ovatko rajoituksetkaan viisaita, kun kyse
on itänaapuristamme?
Suomikaan ei Ukrainan selkkauksessa ole mikään lintukoto.
Sitä ei Nato-jäsenyyskään turvaisi. Varastelevat virkamiehet ja poliitikot. Valmistauduin huolellisesti ensimmäisiin puoluekokouksiin. Kirja-arvostelija
kuvaili kulkuri Peskovia. Ja unohdetaanko tässä
touhussa samalla se laaja keskiluokkainen joukko, joka heiluu
meidän, vihreiden ja kokoomuksenkin tuntumassa?
Haluaisin nähdä puoluejohdossa nuortaa voimaa. Porvarit johtavat keskustelua ja heittävät ilmaan uusia avauksia joita työ-
Kun
vaaleissa ja
gallupeissa
menee
huonosti, me
kaipaamme
paluuta
entiseen.
väenliike yrittää torjua. Haikailu
menneeseen on itsensä pettämistä. Kulkuri Peskov törmää 1880-luvun Venäjällä juoppoihin poliiseihin, taikauskoisiin talonpoikiin, varasteleviin virkamiehiin . SDP
tuntuu ajoittain olevan . avaa kirjailija Maksim
Gorki. Ukraina on meitä paljon
lähempänä kuin Irak.
Historia on osoittanut, että
suurvallat ovat ottaneet oikeudekseen puuttua itsenäisten
maiden asioihin silloin, kun ne
katsovat etunsa ja niissä asuvien kansalaistensa aseman tai
omaisuuden olevan uhattuna.
Suomessakin venäläisväestön osuus on kasvamassa, ja
myös heidän omaisuutensa.
Meillä vain bisnestä ajattelevat
henkilöt ovat tuohtuneet siitä,
kun eduskunnassa puuhataan
lakia, jolla rajoitettaisiin venäläisten omaisuuden ostomahdollisuuksia. Yhden ikkunan ?
ei kaikkein edustavinta . 12
12.3.2014
Keskustelua ja taustaa
Kirjoita omalla nimelläsi. Ajattelen heitä kunnioituksella ja arvostaen.
Pyrin ja pääsin Tampereen yliopistoon Kiljavan kansankorkeakoulun kurssin jälkeen. Mistä heitä aina vaan riittää ja riittää?
n n n
ei kuulunut niin rajua elämää, mutta kirjaklassikko sai
minut pohtimaan ?nuoruuteni yliopistoja?.
Yksi sellainen ?yliopisto. ?Tuon rahvaan nuorukaisen rehellisissä pyrkimyksissä ylöspäin ja hänen uskossaan hyvään on jotakin yli-inhimillisen
kaunista?.
Yhteinen liikkeemme on parhaimmillaan inhimillistä ja kaunista, ihmisten silmissä ja mielessä.
VARSINAINEN YLIOPISTONI OLI. Ja siinähän
ei sitten kepukaan uudistu.
Nyt meillä kuvitellaan, että
saadaan perinteinen duunariväki takaisin, jos valitaa puolueen johtoon ay-mies. Meidän
tällaisten 1960-luvun nyt jo varttuneiden demarinuorten varaan
ei kannata rakentaa
klo 18 Helsingin kunnallispolitiikkaa naispolitikkojen silmin
www.tyovaenperinne.fi
Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki
www.
Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI
AMMATINHARJOITTAJIEN JA
YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA
1/21/2013 3:57:51 PM
Aina uutta.
13. 12.3.2014
OSOITTEEMME VERKOSSA
EEVAJOHANNA
ELORANTA
Sinun puolestasi
Varsinais-Suomi
TYÖVÄENLIIKKEEN
KIRJASTO
www.eeva-johanna.net
www.jytyliitto.fi
Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI
Puh. info@tyark.fi
WWW.AYT.FI
.org
Ammattiliitto Nousu ry
Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1
Tilaa
ihmiselle.
Puh. klo 18 Erkki Aurejärvi Kovaa peliä
18.3. 09 766 429, 0440 750 429
Avoinna:ma
masuljettu,
suljettu, titi10-18,
Avoinna:
10-18,
12-18,to-pe
to-pe 10-16.
keke12-18,
10-16.
Seuraava kirjakahvila:
13.3. (09) 774 3110,
sähköp
Toteutustavan raikkaus hurmaa varsinkin aluksi, mutta ensimmäisen puoliajan lopulla aikakausien vyörytys muuttuu jo
puuduttavaksi. Musiikki, muoti
ja hiustyylit ovat hyviä tapoja
kuvata aikakausia, mutta jotenkin ne alkavat syödä tehojaan.
Vaikka näytelmän ensimmäinen puoliaika on yhtä ilottelua,
Akakin ahdistus ja epätoivo antavat jo viitteitä tulevasta. Maineen
ja mammonan huipulla edessä
on kuitenkin pudotus katujen
kulkijaksi, jota kukaan ei ehdi
auttaa.
Käsiohjelmassa lukee, että
Keski-Vähälän ja Leskisen näytelmän yhteys Nikolai Gogolin
näytelmään jää pikkuvirkamieheen, jonka elämän maaginen
päällystakki muuttaa. Hektistä tarinaa selventävät kertojat, jotka vievät tarinaa eteenpäin ikään kuin antiikin kuoro.
Ilmaisu on energistä, ja se toimii. Musiikkinumero onkin yksi tyylikkäimpiä
kohtauksia koko näytelmässä.
Kimmo Rasila tekee varmasti. Välillä
bailataan toimiston pikkujouluissa, vaihdetaan peruukkeja
lennossa ja esiinnytään venäläisenä katubändinä. Mielestäni näytelmä on kyllä täyttä
Gogolia alusta loppuun asti.
Vaikka alun perin pietarilainen
Akaki (Kimmo Rasila) syntyy
tässä näytelmässä Tampereella
ja päätyy turkulaiseksi toimistorotaksi, on Akakin traagisuus
ja nöyryyttäminen kaiken hulabaloonkin keskellä ehtaa Gogolia. Turun
kaupunginteatterille Päällystakin ohjasi Pertti Sveholm, joka
tuo tuotoksellaan tuoreutta turkulaiselle näyttämölle.
Päällystakki on syntymässä
säikähtäneen Akaki Akakijevitshin traaginen tarina. Nikolai Gogolin Päällystakki Sami KeskiVähälän ja Esa Leskisen päivittämänä on raikas kokonaisuus.
Näytelmä sai kantaesityksensä Ryhmäteatterissa vuonna
2009, ja se on osa Keski-Vähälän ja Leskisen suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää käsittelevää näytelmätrilogiaa. Kun
miehen pitkäaikainen unelma,
hieno päällystakki varastetaan,
eikä apua löydy, astuu kuvaan
mukaan pateettisuus. Akaki ei
pysty kommunikoimaan muiden ihmisten kanssa. Kulkiessaan risaisessa päällystakissaan hän
on pilkankohde, mutta uuden
Teatteri
14
Turun kaupunginteatteri
Nikolai Gogol, Esa Leskinen, Sami
Keski-Vähälä: Päällystakki
Ohjaus Pertti Sveholm Lavastus Jani Uljas Puvustus Tiina Valkama Valot Jari
Sipilä Ääni Iiro Laakso Rooleissa Kimmo
Rasila, Jukka Aaltonen, Karoliina Niskanen, Petri Rajala, Severi Saarinen, Riitta
Salminen ja Kirsi Tarvainen
takin ostettuaan ihmiset alkavat kunnioittaa häntä. Oliko kuitenkaan tarpeen vääntää loppua niin paljon rautalangasta?
Tyhjiä katseita ja
rasvattuja lanteita
Päällystakin turkulainen ensemble toimii kuin häkä. Hiljaisena
toimistotyöläisenä hän on ekspertti, on menossa sitten kirjoituskoneiden, tietokoneiden,
globaalin talouden tai start up
?yritysten aika. Akakin
hahmo ja lopun monologi ovat
hyvä muistutus ihmisten epätasa-arvoisuudesta ja vähäosaisen kärsimyksestä. Akakiin kohdistuva halveksunta on juuri sitä, mihin Gogol halusi kiinnittää huomiota,
olkoon vaan takit Armania ja
Guccia ja maailma täysin eri.
Aikakausien kirjoa
huikealla energialla
Päällystakissa on tyylikkäästi
kuvattu suomalaisen työelämän
vuosikymmenet: muun muassa
osuuskassa, nousukausi, Neuvostoliitto, internet ja talouden
ylikuumeneminen.
Kaikki tämä huimalla vauhdilla ja farssin keinoin. 12.3.2014
Akaki Akakijevitshiin (Kimmo Rasila) elämä mullistuu, kun hän vihdoin hankkii uuden päällystakin. Taustalla Jukka Aaltonen, Kirsi Tarvainen ja Riitta Salminen.
Päällystakki raikastaa
turkulaista teatteria
Turun kaupunginteatterin uusi
elämä osakeyhtiönä starttaa hyvissä merkeissä
Äidin tililtä ei tihku
mitään vaikka tai koska virkailijat tuntevat Puntun pikkupo-
Ellinoora Sandell
Suutarila on työtön keskiikäinen luuseri, ei silti aivan pohjimmaisia. Todelliset ja kuvitellut sotkut innostavat myös poliiseja summittaiseen suuroperaatioon.
Lopussa asiat jäävät auki, kuten kuuluukin. Moraalisiin sormenheristyksiin teksti
ei ryhdy kovin osoittelevasti.
Eniten romaani näyttää panostavan erikoiseen kieleensä.
Se on vauhdikasta ja säälimättömän roisia. Syntyy myös pikkumaisen ahneuden puuskia. Isoveli Punttu,
entinen kiekkoammattilainen
tekee töitä satamassa ja ehkä
myös hämärämmissä kuvioissa.
?Vähäveli. Tähän
antaa virikkeitä uutishäly maailmantalouden kriisistä. Nimensä
paikka on saanut yönmustasta
ulkomaalaisvetäjästään.
Kapakassa reuhaa kantaremmi, jossa kaikki ovat velkaa toisilleen. Heidän hieman epämääräinen suhteensa ei kohelluksissa kehity, mutta ei katkeakaan. Päinvastoin pankinjohtaja alkaa kiristää Punttua
tämän mahdollisista pimeistä
rahoista. Hän (siis ?me?) katkoo reaaliaikaistakin kerrontaa tuon
tuosta sanalla ?tässä?, kuin haluten osoitella itse keksimänsä
maailman yksityiskohtia. Niistä erottuvat Matti
Ijäksen kanssa työstetyt hirtehiset komediat.
Uutuudessa sählätään Helsingissä, Kotkassa ja matkalla
sitä väliä. Monikon ensimmäisen persoonan
ulkoinen kertoja kommentoi
tekstin rakentumista ja käänteitä. Kaikki on ollut
sikälikin turhaa, että veljesten
isä toipuu sairauskohtauksesta
pian kotiinsa.
Omintakeista
kieltä
Romaani mässäilee sekosotkuilla, mutta myös hauskoja
arkihavaintoja tarjotaan.
Huumori on viisaimmillaan, kun Suutarilan veljekset vakuuttelevat toisilleen ja itselleen, että hei-
Perherakkaus
kukassaan
yhden onnistuneimmista rooleistaan Akaki Akakijevitshina.
Rasila taitaa reppanan vähäeleisyyden ja avuttoman katseen.
Näytelmän viihdyttävimmät
hahmot luovat Riitta Salminen bimbona toimistopimuna,
Severi Saarinen rasvatuilla
lanteillaan ja Kirsi Tarvainen
karismaattisena heittäytyjänä
pankkiautomaatista kommunistitantaksi. Päällimmäinen huoli taitaa koskea
tulevan perinnön tilannetta.
Eeron kaksi veljeä ovat pysyneet Kotkassa. Rymistelyn suvannoissa
ihmissuhteita setvitään laajemminkin. Eero ja
Johannakin kiirehtivät Kotkaan.
Nyt pojille tulee kiire.
Puntulla, joka ajaa mahtailevaa Pontiac-jenkkikaaraa,
riittää salakähmäisiä suhteita.
Niillä järjestyy sairaalassa
pääsy ruumishuoneelle, mutta
äidin tavaroista ei löydy otaksuttua rahaa. Hänellä
näyttää olleen ikiomia viritelmiä kotitalon suhteen. Pyry on seurakuntayhtymän isännöitsijä.
Puhelinkeskusteluissa veljekset päätyvät aikansa kierreltyään siihen, että ennakkoperintö ?rintaperillisille. Virkaheitto tvtoimittaja esittää julkkista ja
maailmanmiestä äitinsä eläkerahoilla. Poliittisesti hän ei jaksa aktivoitua,
mutta lukee ja siteeraa Marxin
teoksia, joita on löytynyt jostain roskalavalta. Pilakuva jää irralliseksi, vaikka sivuaa jatkossakin hetkeksi Suutarilaa.
Kirjat
Robert Seger
Heikki Reivilä:
Ryöstö
Teos 2014, 255 s.
Vähätolkkuista
tohelointia
Asetelma muuttuu, kun äiti yllättäen kuolee ja isä joutuu tajuttomana sairaalaan. Asia
pitäisi tietenkin hoitaa verottajan ohi.
jasta asti. Tiheä toisto luo rytmiä, mutta
voi myös kyllästyttää. eli
heille itselleen olisi oikeastaan vanhempienkin etu. Ehkä
tyylikeino jotenkin viittaa elokuvan montaasitekniikkaan.
Juhani Ruotsalo
Heini Lehväslaiho
Heikki Reivilä
on palannut
vaihteeksi
proosan pariin.. Pontiac löytyy tyhjänä
tyhjäkäynnillä, mikä usuttaa tutut poliisit poikien perään.
Rymyfarssissa taistellaan
pitkin öisiä metsiä Puntun salkusta, joka näyttää pursuavan ties mitä seteleitä. Karu, mutta toimiva lavastus tukee eläväistä tarinankerrontaa. Turun kaupunginteatterin uusi kasvo Karoliina Niskanen on hurmaavan
varma ja persoonallinen näyttelijä.
Aluksi Päällystakki kaupunginteatterin suurella näyttämöllä hieman mietitytti, mutta
nähtyäni esityksen ei enää ollenkaan. Pojat rypevät
kurassa ja paskassa aivan sananmukaisesti. Toisin olisi
Suomen Sosialistisessa Tasavallassa, hän jupisee.
Kun Eeron vanhemmat sattuvat soittamaan Kotkasta, hän
johtuu ajattelemaan näiden taloudellista tulevaisuutta. Kirjoja on runoineen
ja novelleineen yhteensä kahdeksan, mutta tärkeimpiä saattavat olla hänen näytelmänsä,
kuunnelmansa ja käsikirjoituksensa. Väkivaltaankin
päädytään, yhdessä juonikäänteessä varsin rumasti. Hän asuu
Kulosaaren kerrostalopuolella avovaimonsa Johannan kanssa, lähettelee työhakemuksia ja käy säntillisesti
työkkärissä. Alussa päähenkilö
Eero Suutarila pistäytyy Helsingin Punavuoressa Päiväntasaajan juottolassa. 1955) julkaisee nyt toisen romaaninsa. Venäläistä rahaakin lienee pelissä.
Epäonnistumisilla herkutellaan railakkaasti. Näyttelijät ovat täysillä läsnä, ja ohjaaja Sveholm
on onnistunut luomaan kokonaisuuden, joka naurattaa, koskettaa ja ravisuttaa.
15
dän ahneutensa eli vanhempien
ryöstö on oikeutettu, jopa jalo
teko.
Johanna pitää selvänä, että
Eero ei suostuisi ryöstöpuuhiin, pysyen silti avomiehen
rinnalla. Harvinaisia, ehkä
keksittyjäkin sanoja vilisee. On siis ehdittävä
äidin pankkitileille väärennetyllä valtakirjalla.
Kaikki menee niin pieleen
kuin voi. Kaupungille hän
pukeutuu siististi pitäen kiinni
arvokkuuden rippeistä, vaikkei
saakaan mitään aikaan.
Suutarila on pessimisti, koska
hänestä kapitalistinen Suomi
menee päin mäntyä. 12.3.2014
Kotkan poikii
ilman siipii
Kotkan poika Heikki Reivilä
(s. Surkuhupaisa farssi
kehittyy riidoiksi ja veritöiksi,
joiden syypääksi jotkut lavastavat jo poistunutta Suutarilaa.
Kapakkamiljööseen palataan
pitkin kirjaa, väliin hauskasti
mutta useammin väsähtäneesti. Itsetarkoitustakin taitaa olla mukana.
Samaa voi sanoa vanhahtavasta kerrontakuviosta
Eikä se romaanien puute
ole jarruna ollut. Erno nautti, kun yleisö hörähti, muttei itse ryhtynyt turhaan hymyilemään.?
n n n
Erno ja piippu keväällä 1995.
Kirjavisa
Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki / kirjavisa@demari.fi
Jari-Pekka Vuorela Tampereelta aloittaa kimaran vastauksia, jotka tulevat Ernon entisestä kotikaupungista.
?Mikähän voisi olla tutumpi
sitaatti. Usein kritiikki kääntyi
satiiriksi, jonka kohteita löytyi
lännestä ja idästä, niin oikealta
kuin vasemmaltakin, yhtä hyvin
pankeista ja Etelärannasta kuin
Hakaniemestä ja ay-liikkeestä.
Paasilinna ei itse asiassa niinkään keskustellut kuin julisti,
ei tosin yhtä oikeaa oppia vaan
vaati maailmanparantajan roolissaan silmien avaamista ilmiselville vääryyksille. Jostain hauskasta ulkopuolelle jääminen on
kauheaa kenelle tahansa, saati
sitten sosiopaatille. Visajulkisuus
osuu aika sopivasti syntymäpäivän (14. Mies, joka yritti olla piikki
vallanpitäjien lihassa, mutta sai
aina palstatilaa ja runsaasti kirjallisuuspalkintoja. Äkkiseltään voisi pitää varmana, että visassa on kysytty
ennenkin, ei pelkästään tätä
miestä vaan tätä nimenomaista. Ehkä ?Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään
mäen pohjaisella rinteellä, liki
Toukolan kylää.?
Olenpa pöllämystynyt minäkin. Sitaatti on esseen
lopusta, s. 16
12.3.2014
Moniulotteinen yrmy
oli elävä paradoksi
Eipä ollut visaukon vaikea arvata, että lomalta palattuaan
häntä odottaisi ylitse tursuava
postilaatikko. - - Erno Paasilinna oli lahjakkuudessaan merkillinen mies,
moniulotteisempi kuin miltä
näytti, elävä paradoksi. (1983).?
Mauri Panhelainen Jyväskylästä huomioi kirjailijan paradoksisuuden
?Erno Paasilinna näytti lähes aina yrmeää naamaa eikä
jättänyt kirjoituksissaan rauhaan mitään tai ketään, jonka
näki syypääksi johonkin epäkohtaan. Sellainen
hän oli 1970-luvulla TV2:n keskusteluohjelman juontajanakin,
josta hän sai Antti Tuurin kertoman mukaan runsaasti yöllisiä tappouhkauksia. 56. Siksi Mahtavat Miehet suosivat klassikoita,
niihin on vaikeaa piilottaa mitään ikävää Ajanhengen supatusta. Paasilinnaa kuvattiin usein satiirikoksi,
Arja Jokiaho
itse hän kuvasi itseään ?epäkirjailijaksi?. Valppailla sensoreilla on
näin aina hyvät työllisyysnäkymät.?
Orvo Vitikainen Lappeenrannasta kuittaa sen tunnetuimman sloganin.
. Sitoutumaton vasemmistolainen individualisti, joka taisteli kirjoituksillaan joukkojen puolesta.
Kärjekäs julkinen keskustelija,
joka välillä pakeni pohjoisen
hiljaisiin korpiin ja erämaajärville. Allekirjoittaneelle Erno
Paasilinnaon, Paasilinnan sanoin, kotijumala, jonka tiivis
lause, piikikkyys ja historian
tuntemus tarjoavat yhä uudelleen vavahduttavia lukuelämyksiä. Runoilijat, esseistit sun muut osaavat
soittaa ihmisten sielujen kannelta, minkä tiedostavat hekin,
joiden oma kaikukoppa on tukittu vuorivillalla. Lähinnä visatarkastajan epäusko siitä, että
Erno ei olisi muka jo ollut visassa.
Sitä hämmästelee myös Juha
Jaatinen, Helsinki.
?On todella yllätys, että
maamme ensimmäisen Finlandia-palkinnon voittaja vuodelta
1984, Erno Paasilinna (1935?
2000) ei ole ollut aiemmin kirjavisan kirjailijana. Tuikea saarnamies, joka osasi kääntää vakavan asian repäiseväksi satiiriksi. Erno Paasilinna oli
ahkera toimittaja ja kirjailija,
joka julkaisi vain yhden romaanin ?Kadonnut armeija. Vastaus löytynee psykologiasta. He eivät kykene tavoittamaan herkimpiä
ilmaisullisia nyansseja oikein
missään taiteenlajissa. Saman teoksen esseestä Kirjailijan
maailmanpolitiikka löytyy myös
visalainaus.
Itseään hän tapasi luonnehtia
epäkirjailijaksi, vaikka ainakin
elämänkokemusten ja -vaiheiden kirjon puolesta hänellä oli
omienkin kriteeriensä mukaan
erinomainen pohja täydelle kirjailijuudelle. Vaikeaa, muttei mahdotonta. Mutta ilohan se
on huomata, että näin painavan
sarjan kirjailija tunnetaan näin
hyvin. Pidän Ernon mahdollisesti
parhaana työnä kaksiosasta
Petsamo -kirjaa: ?Kaukana
maailmasta, historiaa ja muistoja Petsamosta?vuodelta 1980
ja ?Maailman kourissa, historiaa
ja muistoja Petsamosta. Julkaistu Finlandia-palkinnon voittaneessa
kokoelmassa ?Yksinäisyys ja
uhma?, 1984. Vihjeitä tehtävään ei annettu paljon mutta sitäkin selvempää tekstiä: ei tällaisia kirjailevia veljessarjoja ruuhkaksi
asti piisaa.
Aulis Kaarnio Porista saa
luvan aloittaa purkutyöt, kun
näissä hommissa sangen harvoin esiintyy.
?Näköjään tunnistan kirjavisasitaatin kerran vuosikymmenessä, ja 2010-luvun vastaukseni on ?Kirjailijan maailmanpolitiikka?, Erno Paasilinnan essee vuodelta 1982. ?Kirjailijaksi ei synnytä. Patologiset persoonallisuustyypit, Johtajat, ovat ihailtavan hullunrohkeita ottaessaan
riskejä mutta lopulta vajavaisia
tunne-elämältään. - - Kirjavisaehdokkuutta lienee
jarruttanut se, että hän oli vain
yhden romaanin mies, mutta
veljet Arto ja Mauri ovat hoitaneet sen saran viljelyä hänen
puolestaan ja sisar näyttelijänä
teatteritaiteen puolta; runolle
hän ei ryhtynyt. maaliskuuta 1935 Petsamossa) tuntumaan.?
Totta vie, olisiko pitänyt pantata vielä vuodella, niin olisi
saatu 80-vuotis tribuutti Ernolle. Järkäle, totta tosiaan.
Kirjailijana Erno on Paasilinnan veljeksistä suosikkini, aikoinaan Tampereella asuimme samoilla kulmilla, mutten koskaan
hankkiutunut juttusille, mikä on
kyllä sittemmin harmittanut.
Sen lisäksi, että olen lukenut kolme kirjaa, olen menneinä vuosikymmeninä pohtinut sitaatissa käsiteltyä aihetta.
Mikä niitä diktaattoreita oikein
riivaa, että taiteilijat ja ajattelijat pitää tappaa, eikö riitä, että
järjestäisi jotkut julkiset ilkkujaiset. lienee tunnetuin sitaatti Erno Paasilinnan laajasta tuotannosta.
Se avasi esseekokoelman Yksinäisyys ja uhma, joka toi tekijälleen ensimmäisen myönnetyn
Finlandia-palkinnon 1985. vuonna
1977
Erno Paasilinna oli ennättänyt toimia Oulussa ensin aikakauslehti Kaltion ja sitten Pohjoisen päätoimittajana. Koskenniemi oli yhteistoimintamies, Einari Vuorela
suuri vaikenija, ?joka kirjoitti
52 vuotta runoja yhdestä ja samasta kirkonkylästä?. Pasi teki
elämäntyönsä kansankoulun
opettajana. P:n teoksesta Musta
aukko: On pakko harjaantua
ajattelemaan väärin, muuten ei
voi käsittää tätä järjestystä. Yritä siinä sitten olla Toisinajattelija, kun Samoinajattelijat vain taputtavat
suuria karvaisia käsiään! Hän
ei todellakaan karttanut riitoja
vaan tuntui nauttivan polemiikista.
Paasilinnan monipuolisuus
kirjailijana näkyy siinäkin, että
kirjastossa hänen teoksiaan
joutuu etsimään milloin mistäkin luokasta. Satujakin hän kirjoitti. Myös siskot Sirpa
ja Salme menestyivät hyvin elämässään.
Ernon kirjoista mieleeni on
jäänyt erityisesti Timo K.
Mukka (1974), jonka hän kirjoitti vuosi ystävänsä kuoleman
jälkeen. Vuonna
1966 hän oli siirtynyt Kariston
kirjalliseksi johtajaksi Hämeenlinnaan. Viime vuosinaan
Ernokin alkoi rauhoittua. Jo alun alkaen hän asetti tehtäväkseen
?kritikoida valtakoneistoja ja
instituutioita ja puolustaa ja
huutaa esiin oikeutta alamaisille, rahvaan syville riveille,
jotka valtakoneistoon nähden
aina ovat maahanpainettuja?
(Hyökkäyksiä ja puolustuksia,
Otava,2000). Unohtuuko huumori niin helposti. Heidän kantaisänsä Pehr Gullstén (17701825) oli runonlaulaja, jonka
Matti Kuusi sijoitti Karjalan
Shemeikkojen ja Larin-Parasken rinnalle. Vai onko??
Kolmas manselainen Vesa
Kautto kertoo mukavan henkilökohtaisen muiston yhteydestään Paasilinnan klaaniin.
?Olin valvomassa pääsykoetta, kun Mauri Paasilinna
pyrki Tampereen yliopiston yhteiskunnalliseen opetusjaostoon
1960-luvun lopulla. - - Erno oli koko uransa ajan
oman tiensä kulkija. Kaksi vuotta myöhemmin se sitten julkaistiin kokoelmassa Yksinäisyys ja uhma.
Essee on kirjan ja Ernon vaikuttavin.
Kaikesta petsamolais-, oululais- ja hämeenlinnalaistaustasta huolimatta tamperelaiset oppivat pitämään Hervannan vuosien Erno Paasilinnaa
omanaan.
Moni tamperelaiskirjailija on
vielä kysymättä, ja uusia tulee
joka vuosi.?
Irma Lehto, Tampereelta
hänkin, kävi läpi koko veljessarjan vastausta hakiessaan.
?Tekstin ja ylipäätään hänen
sanomisensa karheus, osuvuus,
ivallisuus ja pirullisuus, näpäyttivät esiin Ernon ja suurensivat
hänet päätä pitemmäksi muita.
Totta ainakin siinä mielessä,
että Erno Paasilinna voitti esseekokoelmallaan Yksinäisyys
ja uhma Finlandia-palkinnon.
Esseekokoelmasta löytyy
vuonna 1982 kirjoitettu kirjailijan maailmanpolitiikkaa pohtiva teksti, josta sitaatti on leikattu. Kirjoittajan mielestä siihen pyrittiin Suomessa. Erno siis syntyi sellaiseen sukuun ja hänestä
tuli kirjailija, lehtimies ja poleemikko ja sen myötä myös kärjekäs ja kriittinen osallistuja erilaisiin kulttuuri- ja yhteiskuntadebatteihin. Sen
ensi merkkejä oli, kun hän luki
Suomen Kuvalehdestä vastanimitetyn Supon päällikön Seppo
Nevalan haastattelun. Miten ajankohtaista vieläkin!?
Oikeat vastaukset lähettivät myös Taavi Lehtolainen,
Kuopio, Unto Vesa, Tampere,
Jouni Puumalainen, Helsinki,
Reijo Paukkunen, Kuusankoski ja Risto Kaipainen, Hyvinkää.
Kovin oli äijävaltainen tämä
Erno-visa, mutta aika äijä oli
kohdekin. Kummassakin on samoja piirteitä kuin Erno Paasilinnassa, siksi Erno onnistuu kuvaamaan heitä mestarillisesti.?
n n n
Ritva-Leena Viitapohja Nummelasta löytää vastineet edellä
esitetylle nelijaolle lähempää.
?Takakannen esittely antaa
veljesvihjeelle mukavasti pontta:
?Paasilinna pohtii totuudellisen
kirjoittamisen vaikeutta ja mahdollisuutta, kustantajan asemaa, kirjallisuuden opettamista.
Hän näkee kirjailijan neljä erilaista suhtautumista valtaan:
haastajan, yhteistoimintamiehen, vaikenijan ja veijarin ?
Nämä luonnehdinnat sopinevat myös Paasilinnan veljeksiin:
Erno oli haastaja, Reino yhteistoimintamies, neljäs veli vaikeni
ja Arto on veijari.?
Sikäli menee vikaan, että ei
Maurikaan vaiennut ole, vaikka
tuntemattomin nelikosta lieneekin.
Joensuulainen Kalle Salminen on tutkinut sukupuuta tarkemmin.
?Erno Paasilinnan (1935?
2000) mukaan kirjailijaksi ei
synnytä. - - - Muuten, olisi aika
saada Erno Paasilinnan kootut
teokset, sillä varmaan lehdistössä on vielä paljon kirjoissa
julkaisematonta materiaalia.?
Tommi Kekolan pudotuspelistä tuli vastaukseksi Arto P.
?Ja tietysti ihmetellä sopii,
miksi vasta nyt visassa ja vasta
Ernon jälkeen. Sieltä
lähdettiin pienin askelin kansakoulun jälkeen.
Ernon lisäksi Artosta ja Maurista tuli kuuluisia kirjailijoita,
Reinosta paitsi kirjailija myös
tunnettu vaikuttaja. Vastaukset oheisiin osoitteisiin
viimeistään 17.3. - - Paasilinna jakaa kirjailijat
neljään ryhmään: vallan haastajat, yhteistoimintamiehet, vaikenijat ja veijarit. Isän kuoltua parin
vuoden päästä perhe eli äärimmäisen köyhästi korvessa. Arvid Järnefeltin Paasilinna mainitsee
esimerkkinä haastajista, jollainen itsekin oli suuressa määrin.
V. Kuka
?matkakirjailijaakin. Jää jäljelle vanha jäärä
ja helppouden ja yksinkertaistamisen vastustaja Erno, joka minulla oli onni henkilökohtaisesti
tuntea, työskentelihän hän Kariston kustantamossa Hämeenlinnassa. Jos vastaukseni sittenkin on väärä, pistetään sekin huumorin piikkiin,
eli unohda.?
n n n
Pertti Vuorela Espoosta noteeraa sisarusparven ei-kirjailijatkin.
?Visatauon aikana ehdin lukaista Ernon kirjan Tähänastisen elämäni kirjaimet (1996).
Vaikka seurasin Ernon elämänvaiheita ja luin muutamia hänen
kirjojaan, vasta tämän elämäkerran myötä selvisi, miten kovan ja uhmakkaan elämän hän
eli. Mauri
ryhtyi kirjailijaksi vasta 1997,
kun sosionomin tutkinto ei enää
taannut työtä. Veljensä Reino oli silloin tunnettu
räväköistä televisio-ohjelmistaan. Se
herkisti Ernon mielen. Siinä nyt
jo itsekin edesmennyt Nevala
kertoi lukevansa poliisidekkarien asemesta Ernon ja Pentti
Linkolan, siis kahden anarkisteiksi leimatun äärimmäisyysmiehen hengentuotteita ja vieläpä kertoi pitävänsä niistä. 12.3.2014
kirjaa, ensimmäistä Finlandiavoittajaa.
Täytyy nyt osallistua vastaajamäärän kasvattamiseen. Ilmari
Kianto oli veijari. Erno
Paasilinna kirjoitti esseensä
Kirjailijan maailmanpolitiikka
vuonna 1982. kääntänyt matkamies,
mikä teos. Mauri sanoi uusia ilmestyvän tarpeen mukaan. On synnyttävä sellaiseen sukuun, josta syntyy kirjailijoita. Arto oli aloittamassa
erittäin laajaksi muodostuvaa
kirjallista tuotantoaan. Ernon isä ja kolme veljeä
kirjoittivat kirjoja. Seitsemän kokoelman runoilijan tahti on vähän laantunut viime vuosina, edellisestä julkaisusta
on kulunut kohta kuusi vuotta. Paasilinna jatkaa: ?Hyvällä tiellä ollaan silloin, kun
jatkuvasti muistetaan painottaa juuri näiden maailman tosiasioiden tunnustamista, joille
emme mitään mahda.. Kysyin Maurilta, mistä näitä Paasilinnoja
riittää. Hänellä oli ja on
vieläkin oma innostunut lukijakuntansa, mutta hän oli myös vihattu ja pelätty. Siitä huolimatta
hän keräsi mittavan määrän
palkintoja ja tunnustuksia.
Syöpä vei viimein monien monien kulttuuritaistelujen melskeissä karaistuneen kirjailijan ja
jätti jälkeensä aukon, jota ei kukaan, ei edes joku Leif Salmén
tai Esko Seppänen ole kyennyt
täyttämään. A. Miten mahtaa olla nyt,
vaikka maailma on monella tapaa muuttunut. ?. Sotien jälkeen perhe päätyi lopuksi 1948
Tervolan asutusalueelle, Kuikeron tilalle. Teksti poikkeaa melkoisesti Arto Paasilinnan teksteistä, jotka ovat hurjan huumorin sävyttämiä ja käännetty ja
väännetty monelle eri kielelle.
Reino on liian asiapitoinen kirjoittaja ja Mauri ehkä liian tuntematon saadakseen tekstiään
esille. Palkinto lähtee tällä
kertaa Poriin Aulis Kaarniolle.
(rb)
Viikon sitaatti
Tämän viikon kirjailija on Suomesta, mutta
on irronnut kauas juuriltaan. Visaruno
on vielä kauempaa, 1990-luvulta. Mahtoiko
Erno lukea myös veljensä Arton
veijareiden joukkoon?
Visakirjassa on myös upeat
sanalliset muotokuvat Pentti
Linkolasta ja Pentti Haanpäästä. Yhdelle palkinto.
?Onnellinen nainen herää puiden keveyteen.
Kallio ja pisarat, tiu?ut, helkähtävät
ääneti, harmaa jäkälä murtuu
hänen varpaidensa väliin.
Onnellinen nainen pesee kasvonsa
lähteessä; vedessä silmät,
aivan uudet, mutta tutut.
Hänen hiuksensa leviävät kuin lumi maahan
maalis huhti kevään tahto
viimeinen kantamus.
Puut repivät juurensa kiihkossaan,
kuusi kieltä kutsuu tanssiin
naisen onnellisen. Petsamon Salmijärven kylästä Paasilinnan perhe joutui
lähtemään kaksi kertaa evakkoon: talvisodan aikana Norjan
Narvikiin ja Lapin sodan aikana
Ruotsin Jokkmokkiin. Innostuin uudestaan lukemaan hänen tekstejään, ja ei voi
kuin todeta, että briljantti mikä
briljantti.?
Lopputiivistyksen tekee Juhani Niemi Hangosta.
?Kenties ajan mittaan tämä
Paasilinnan opuksista littein ja
esteettisin osoittautuu yhdeksi
hänen vahvimmista kirjoistaan.
17
Se ei nouse keskustelun aallonharjalle, ei alusta, ei vaadi puheenvuoroa, sen sijasta se argumentoi, perustelee huolellisesti,
pysähtelee miettimään, panee
lukijansakin miettimään, kuten
oppinut kaimani Juhani Niemi
kiteyttää.
Ja vielä E. Siinä soivat Ernon omin sanoin ?kauniit
iltakellot meille molemmille?.?
Ossi Lehtiö Tervakoskelta
tekee on ratkonut tehtävän pudotustaktiikalla.
?Kun kyseessä oleva kirjailija
on järkäle, niin varmaan ovat
veljessarjan kolme muutakin jotain muuta kuin ihan tavallisia
harrastelijakirjoittelijoita?
Suomessa lienee omaa laatuaan Paasilinnan veljessarja,
vaan kenestä veljeksistä siis voi
olla kyse. Mukka oli myös Lapin
kovia kokeneita kirjailijoita, joten miehet ymmärsivät hyvin
toisiaan.?
Helsinkiläinen Sirpa Taskinen tekee kiperän ajatusleikin.
?Mahtoi Erno Paasilinnalla
(1935?2000) olla ristiriitaiset
tunteet, kun hän vastaanotti
Finlandia-palkinnon 1984 kirjastaan Yksinäisyys ja uhma.
Siinä hän nimenomaan kirjoittaa: ?Hyväksytyksi tuleminen
yleisessä normistossa on kammottava taakka.
Kun koulut olivat taifuunin
vuoksi lähes kuukauden kiinni,
monet jättivät koulun sikseen.
Kuvat Antti Halonen
Oulaisista Helsinkiin muuttanut Merja Färm toimii Kirkon Ulkomaanavun tiiminvetäjänä taifuuni Haiyanin/
Yolandan katastrofialueella.
Kirkon Ulkomaanapu
Salvacionin kylän koulullakin taifuuni
peitti koulukirjat mutakerroksella.. Itä-Samarilla neljä koulua
joudutaan siirtämään kokonaan
toiselle paikalle. Lapset
voivat kokea, että he ovat koulussa, Merja Färm kertoo.
Osa filippiiniläisistä lapsista ja nuorista palasi kouluun kolme viikkoa taifuunin
jälkeen. Osaan pistetään vaneriseinä väliin, jolloin tilasta saa
kaksi pienempää luokkaa.
. Jos heidän kyläänsä on tulossa koulu,
he kantavat osat sinne. Osaan
pääsee vain parin tunnin patikkamatkalla.
Vaikeiden
kulkureittien
vuoksi logistiikka on tuonut projektiin omat rajoitukset. Pahimmat ruoka- ja terveydenhuolto-ongelmat alkavat
olla hallinnassa, mutta jälleenrakennustyötä riittää.
Kirkon Ulkomaanapu aloitti
alkukeväällä väliaikaisten luokkahuoneiden toimittamisen tuhoutuneille kouluille Itä-Samarin saarella Mercedeksen, Quinapondanin, Giporloksen ja Balangigan kunnissa.
. Opetusta on myös järjestetty terveyskeskuksissa ja
opettajien kodeissa. Niistä ei tiedä, milloin
hallituksen tuki ehtii sinne.
Myös materiaalien huono
saatavuus hankaloittaa töitä.
Kirkon Ulkomaanapu ei halua
tuoda tavaraa ulkomailta, sillä
se näkyisi heti budjetissa. Pelastustoimenpiteet on tehty ja paikallisväestö on aktivoitunut.
. Toiset istuvat edessä
ja toiset takana.
. Tiloista
voi tehdä täysin väliaikaisia tai
puolikestäviä, jotka kestävät
kovempien materiaalien ansiosta vuosikymmeniä.
. Järjestöt koordinoivat yhdessä tärkeimpiä paikkoja ja varmistivat,
etteivät työt mene päällekkäin
keskenään tai Filippiinien hallituksen kanssa.
. Kaukaisempiin kyliin ei viitsi rakentaa
sellaista, joka kestää vain vähän
aikaa. Itä-Samarilla kouluja
tuhoutui 158. Yhdessä
huoneessa voi olla kaksi eri
luokkaa. Filippiinien opetusviranomaisilla on aika kunnianhimoinen aikataulu koulujen
korjaamiseen. Vanhemmatkin saavat aikaa käydä töissä ja rakentaa kotia.
Filippiiniläiset aloittavat alakoulun kuusivuotiaana ja lähes
kaikki lapset menevät kouluun.
Yläasteella tilanne on huonompi ja alle puolet valmistuvat. Olemme
silti varautuneet siihen, että
luokkahuoneita tarvitaan pidempään.
Kirkon Ulkomaanavun tavoite on, että luokkahuoneet
ovat pystyssä kesäkuun alkuun
mennessä. Paikalliset eivät kuitenkaan istu käsi ojossa. Luokkahuoneisiin kuuluu muun muassa 6,5 metrisiä metallirakenteita. Esimerkiksi keskuskouluille emme toimita väliaikaisia luokkahuoneita ollenkaan.
Mitä kauempana koulu sijaitsee esimerkiksi tärkeimmiltä
teiltä niin sitä korkeammalla
se oli meidän asteikossa. Metallirakenteet on vietävä
käsin. Jos kaikki menee
täydellisesti koulut on jälleenrakennettu vuodessa. Kirkon Ulkomaanavun lisäksi muun muassa UNICEF ja Plan International tekevät samaa työtä. Logistikko, rakennuskoordinaattori ja minä.
Valmista
alkukesästä
Projekti alkoi tammikuussa
kartoitustyöllä. Ainakin siis siihen asti, kunnes uudet on saatu
rakennettua.
. Yhteensä 600 000 peruskouluikäistä lasta jäi ilman
koulua. Tärkeintä
on turvan tunne ja rutiini. Oppilaat menevät kouluun, ei-
vätkä maleksi pitkin kyliä tylsistyneinä. Olemme sitoutuneet rakentamaan 50 luokkahuonetta, kertoo Kirkon Ulkomaanavun tiiminvetäjä Merja
Färm.
Färm sanoo, että koulutuksen osalta suurin työpanos tapahtuu yleensä pari kuukautta
katastrofin jälkeen. Nyt koulut ovat auki,
mutta tuhoutuneiden tilojen
vuoksi opetusta on jouduttu
jakamaan vuoroihin. Filippiinien
hallitus haluaa turvallisuussyistä kieltää rakentamisen 40
metriä rannasta, Färm kertoo.
Färmin mukaan eväliaikaiset
Antti Halonen
Demokraatti
antti.halonen@
demari.fi
luokkahuoneet kestävät kunnossapidosta riippuen kaksi tai
kolme vuotta. 18
12.3.2014
??Kirkon Ulkomaanavulta väliaikaisia luokkahuoneita Filippiineille
Taifuunin uhrit
palaavat takaisin kouluun
Filippiinit toipuvat edelleen taifuuni Haiyanin, paikallisittain
Yolandan, marraskuisista tuhoista. Filippiineillä tuhoutui taifuunissa noin 11 000 luokkahuonetta. Menekki on iso ja musta pörssi kukoistaa.
Koulut ovat
jo auki
Väliaikaiset luokkahuoneet
ovat seitsemän kertaa yhdeksän
metriä. Meitä on täällä kolme
suomalaista. Projektin on tarkoitus päättyä heinäkuun lopussa.
Paisuntavaraa on vuoden loppuun asti.
Apua sinne missä
tarve on suurin
Merja Färm kertoo, että projektissa on valittu kaikkein pahimmin tuhoutuneita kouluja.
Vaikka rehtorit usein sanovat,
että juuri heidän koulunsa on
kärsinyt vakavimmat vauriot,
osassa voi opiskella esimerkiksi
pressujen alla.
Erityisesti koordinaattorit
pyrkivät valitsemaan sellaisia
kouluja, jotka ovat Filippiinien
opetusviranomaisten tärkeyslistan häntäpäässä.
. Kyseessä ei ole
pressutelttakouluja, vaan ne
ovat ihan rakennuksia. Nyt on meidän aikamme
auttaa. Luokat on suunniteltu noin
40 oppilaalle
Sadat tuhannet menettivät
kotinsa ja elinkeinonsa.
Lahjoituksen voi tehdä verkkosivuilla www.kirkonulkomaanapu.fi.. Kokonaisbudjetti on 750 000
euroa . 12.3.2014
19
Taifuuni Haiyan/
Yolandan tuulen
nopeus oli
pahimmillaan
yli sata metriä
sekunnissa.
Miten voi auttaa?
Kirkon Ulkomaanavun Filippiinien operaatio on omarahoitteinen projekti. Se ei ole ihan vielä täyttynyt. Kun kyse on lasten koulutuksesta, ihmiset tietävät mitä
se tarkoittaa käytännössä.
Kaikkiaan taifuunissa kuoli Filippiineillä
yli 6000 ihmistä ja lähes 2000 on
kateissa. Loppuosa otetaan Kirkon
Ulkomaanavun katastrofirahastosta. Ulkoministeriön rahaa ei
ole käytetty.
Färm sanoo, että tuki menee
suoraan ihmisiltä ihmisille.
Luonnonkatastrofit herättävät
aina tunteita.
. Tiiminvetäjän
Merja Färmin mukaan tavoitteena on, että hanke rahoitettaisiin kokonaan yleisölahjoituksilla.
Seurakunnasta
mukana pappi ja kanttori. Kahvitarjoilu! Tervetuloa!
POHJANMAA
. Ehdokkaat kiinnostavat ihmisiä. Janakkalan Wanhat Toverit avaa
Eu-kahvilan ma 24.3. 20
12.3.2014
??Espoon demareiden Juttutupa-viikko saa jatkoa
Yhdistystoiminta
Järjestöjen ja yhdistysten kevät-,
syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. klo 14 Turengin työväentalolla.Tilaisuudessa
paikalla kansanedustaja, Eu-ehdokas Ilkka Kantola ja SDP:n Hämeen
piirin toiminnanjohtaja Mikko Suomalainen. klo 15 yhdistyksen kokoustiloissa Vuorikatu 11
A, alakerta. Ilmoitus julkaistaan maksuttomana kaksi kertaa.
Varaamme oikeuden lyhentää ja
jättää julkaisematta tekstejä.
ETELÄ-SAVO
. Heidän kanssaan halutaan
keskustella. Ilmoitukset julkaistaan muistutuksena
Yhdistystoiminta -palstalla kaksi
kertaa maksutta. Seinäjoen Eläkkeensaajat ry.
Hengellinen kerho ke 19.3. ja mitä näkemyksiä ja mieltä on
SDP:llä EU-tulevaisuudesta. Tervetuloa! Boccia peruttu Nuorisokeskuksessa pe 14.3.
HELSINKI
Numerotehtävän
ratkaisu
. Kysymyksiä ?Mihin menet
Eu. Kahvitarjoilu.
Uusi sanomalehti Suomessa!
Vuodesta 1895.
?Ehdokkaat
kiinnostavat?
. Siinä toiveeksi
asetettiin, että ay-liikkeen pitää
toimia yhtenäisesti koko EU:n
alueella ja työehtoja pitää Euroopassa yhtenäistää. klo
13. Tapahtuma järjestettiin tällaisena nyt ensimmäistä kertaa.
Eduskuntavaaleihin tämä antaa
meille pontta, Vilske sanoo.
Hän kertoo muiden puolueiden jo löytäneen kopioitavaa
demareiden uudesta toimintatavasta. Vieraanamme Ilkka Taipale.
HÄME
. Espoonlahti on Espoon
sosialidemokraattisin alue.
Juttutupa-viikolla toteutettiin myös kysely. Työvoiman vapaan liikkumisen rajoitukset eivät saaneet kannatusta.
Hallitusyhteistyötä vastaajat
pitivät kohtuullisena ja katsoivat demariministereistä parhaiten onnistuneen ulkoministeri
Erkki Tuomiojan ja työministeri Lauri Ihalaisen.
Puoluejohdon uusimisessa
vastaukset menivät lähes tasan.
Demokraatti
Kari Hulkko
Tutustu KSR:n upeisiin
apurahatarinoihin,
lahjoittajien ajatuksiin
ja säätiön rahastoihin.
Nouda tai tilaa
KSR:n esite maksutta
kotiisi - tai useampi
tilaisuuksissanne
jaettavaksi.
l Siltasaarenkatu 6, Helsinki
puh. Tehtävää helpottavat valmiiksi annetut numerot jotka on jo
sijoitettu oikeille paikoilleen.
Jukka Vilske.
Sarjakuvat
B.Virtanen - Urja. Käsitellään sääntöjen
määräämät asiat ja asetetaan kansanedustajaehdokkaat. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.
demari.fi/yhdistystoiminta, sähköpostilla osastot@demari.fi tai
faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo
10.00 mennessä. HKY:n Torstaikerho ry:n jäsenkokous Kirjan Juhlasalissa to 13.3. Tässä maassa ollaan sellaisessa tilanteessa, että
ihmiset haluavat seurata, mitä
tapahtuu.
Espoonlahden demareiden
puheenjohtaja Jukka Vilske
sanoo, että kuun vaihteen Juttutupa-viikosta jäi tilaisuudet
järjestäneille niin hyvä tunnelma, että jatkoa on varmasti
luvassa.
Juttutuvissa ja torin markkinateltassa kirjattiin tuhatkunta
kansalaiskohtaamista, jossa es-
poolaiset pääsivät nokakkain
keskustelemaan kymmenen
sosialidemokraattien eurovaaliehdokkaan kanssa.
. Mikkelin Työväenyhdistyksen
kevätkokous su 16.3. osuu
ruutuun 40. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi
Numerotehtävä
Täyttöohjeet: Tarkoituksena on täyttää ruudukko numeroilla 1-40
siten, että numerosta 1 lähdetään täyttämään suurenevilla numeroilla
valkoisia ruutuja shakkihevosen tapaan, kunnes viimeinen ?loikka. klo 14
Ty:n kerhotilassa
fi/kuntoutuskurssihaku.
Kelasta kerrotaan, että
useilla kevään kuntoutuskurs- STT
Tasapuolisuutta
lainsäädäntöön
Eduskunnassa keskusteltiin
pari viikkoa sitten ensimmäistä
kertaa sukupuolineutraalia
avioliittoa koskevasta kansalaisaloitteesta.
Vikströmin mielestä tärkeintä on, että Suomessa on tasapuolinen, pitkäaikaisia ihmissuhteita tukeva lainsäädäntö,
oli sitten kyse homo- tai heteropareista.
. Molemmat vaihtoehdot
nostattaisivat kovaa arvostelua kirkon sisällä. Hautauspalvelut voi-
sivat kuitenkin pysyä kirkolla
vastaisuudessakin, Vikström
sanoo.
<ddd> <d>.<m>.<yyyy>
21
Yleisohje:
Kelan kuntoutujien
määrä kasvoi selvästi
Kelan järjestämää kuntoutusta
on saanut aiempaa suurempi
joukko ihmisiä. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat.
?Hengelliset
Turun tuomiokirkkoseurakunta
Kastetut: Peppi Aleksandra Lindgren, Lotta Sisko Alexandra Liuksila, Anna Helvi Katariina Toukola,
Michaela Margit Ylitalo.
Kuolleet: Hulda Amanda Koivisto
98 v.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Helsingin Wanhojen Tovereiden puheenjohtaja
Jussi-Pekka Alanen pohjustivat keskustelua presidentin vieirailulla Helsingin Työväentalolla.
Ukrainan tilanne puhutti
Wanhoja tovereita
tamista aiheista. klo 17.00
Lohjan työväentalolla Kalevankatu 1. Nasiman
vierailun
jälkeen klo 15:00
sanomalehti
Kauklahden sos.dem.
yhdistyksen
sääntömääSuomessa!
räinen kevätkokous.
TilaaTervetuloa!
ihmiselle.
Espoonlahden Demarit ry
Tampereen Sisu ry
Sääntömääräinen kevätkokous 2014 Laurinlahden koululla Ala-Kivenlahdessa (os.
Merisaapas 2-4) ke 26.3.2014
klo 18.00. Eduskuntaan kirkkolain
kautta kytköksissä oleva päätöksenteko voitaisiin vähentää
minimiin. sätietoa kursseista saa netistä
Viime vuonna kuntoutusta sai osoitteesta http://www.kela.
näistä syistä yli 38 000 ihmistä. Hänen
mielestään kirkon rooli virallisena instituutiona alkaa olla kirkolle pikemminkin rasite.
. Tervetuloa.
KOKOUSKUTSU
Kauklahden sos.dem. Tervetuloa.
1Kunnallistoimikunta
x 55 mm
Yhteisiä
unelmia
vuodesta
1895.
Tilaa ihmiselle.
Uusi
sanomalehti
Suomessa!
Tilaa ihmiselle.
?Hautaus?palvelut
seuran toimistossa
Näsilinnankatu 22 A,
5. Asialistalla Tilaa
sääntömääräiset
ihmiselle.
asiat ja sääntömuutoksen vahvistus. 2
??Vihkimisoikeudesta voitaisiin
luopua, Porvoon piispa esittää
Björn Vikström purkaisi
kirkon virallista asemaa
Kirkon pitäisi harkita luopumista vihkimisoikeudesta, jos
avioliittolainsäädäntöä muutetaan kattamaan myös samaa
sukupuolta olevat parit, katsoo
Porvoon hiippakunnan piispa
Björn Vikström.
Jos lakia muutetaan, kirkolle
jää Vikströmin mukaan kolme
vaihtoehtoa. Minun mielestäni parasta olisi valita kolmas tie, eli kirkko luopuisi vihkimisoikeudesta ja tarjoaisi sen
sijaan avioliiton siunausta, kuten menetellään esimerkiksi
silloin, kun toinen osapuoli ei
kuulu kirkkoon ja pari on ottanut siviilivihkimyksen.
Vikström on yksi harvoista
evankelisluterilaisen kirkon
edustajista, jotka eivät pelkää
keskustella valtion ja kirkon selvemmästä erottamisesta. Viime vuonna
kuntoutusta sai jo liki satatuhatta suomalaista, mikä on
8,5 prosenttia enemmän kuin
vuotta aiemmin.
Kuntoutujien kokonaismäärä on kasvanut tällä vuosikymmenellä miltei neljänneksen.
Mikroilmot
(kokoon
alleai-70 seilla
mm)on
kulman
leikkaus
51 astetta,
Yleisintä
kuntoutusta
vielä vapaita
paikkoja
kuisten
psykoterapia.
Siihen jäljellä.
Niitä on muun muassa
Tyylejä
tässä tiedostossa:
_MIKROILMO_NEGA
bold ja _M
osallistui viime vuonna 15 400 aikuisten työuupumusta ja lieihmistä.
vää tai keskivaikeaa masenKelan kuntoutukseen hakeu- nusta sairastavien sekä syödutaan useimmiten mielen- pää sairastavien kursseilla. Nykyisin lähes puolet avioliitoista
päättyy eroon.
. Kahvitarjoilu. Kahvitarjoilu klo 16.30 alkaen. Sauli Niinistö
jatkoi vierailullaan Helsingin
Wanhojen Tovereiden luona
pitkää presidentillistä perinnettä, joka alkoi jo Urho Kekkosen aikana.
Demokraatti
1 x 39 mm
Julkishallinnon
Helsingin sosialidemokraattien kevätkokous
19.3. Kirkko voi noudattaa eduskunnan päätöstä ja uudistaa kirkollisen avioliiton sisältämään myös homoparit, tai
kirkko voi irrottaa tulkintansa
lainsäädännöstä ja vihkiä tulevaisuudessakin vain heteropareja.
. kerros
tiistaina 25.3.2014 klo 18.00.
1x3
Se on
tilattava.
VUOSIKOKOUS
Turun seurakunnat
Ukraina oli ykkösaihe tasavallan presidentti Sauli Niinistön vierailulla Helsingin Wanhojen Tovereiden tilaisuudessa
tiistaina.
Salintäysi tovereita oli kokoontunut kuuntelemaan ja
keskustelemaan Niinistön alus-
12.3.2014
T
ih
V
T
ih
V
Anja Kaarina Nurmi 75 v, Jarmo Juhani Hakala 57 v, Pekka Tapio Aapo
Jalli 56 v.
5 x 26 mm
Turun Henrikinseurakunta
Kastetut: Hilma Aino Ellen Nummi,
Jade Olivia Helena Salmi, Maisa
Maria Siiri Vilén.
Turun Mikaelinseurakunta
Kuolleet: Hilma Helena Masalin 93
Kastetut: Hilla Aino Vilhelmiina v, Teuvo Kalervo Haapasaari 89 v,
Salminen, Olli Verner Johannes Veikko Jalmari Paavola 88 v, TuoVuorsalo.
mas Kuotisaho 84 v.
Kuolleet: Martta Päkkilä 94 v, Hellin
Helena Stigell 91 v, Hille Ferdinand Paattisten seurakunta
Läksy 84 v, Antti Pekka Vuojärvi Kastetut: Enni Hellin Hakanen.
5 x 26 mm
78 v, Vuokko Matilda Kaarina Ai- Kuolleet: Helly Kaarina Ylitalo 89 v.
rakari 76 v.
Kaarinan seurakunta
Turun Martinseurakunta
Kastetut:Filip Jeremy Flygar, Teemu
Kastetut: Elias Aleksi Jokinen.
Uolevi Himanen, Unto Onni Olavi
Avioliittoon kuulutetut: Teemu Martin, Niklas Petteri Palonen, VilJuhani Juselius ja Maija Helena helm Mikael Partanen, Joel Henrik
Hiippavuori.
Saari, Minea Vilma Elina Similä,
Kuolleet: Märtta Helena Lindqvist Elina Inkeri Ståhlberg.
87 v, Jukka Teutori Tuominen 86 v, Avioliittoon kuulutetut: Janne Johan6 xTilli
21 mm
Teppo Juhani Takio 70 v.
nes
ja Mirka Elina Heinonen.
Kuolleet: Tauno Ensio Väisänen 74
Turun Katariinanseurakunta
v, Ritva Lilja Huvinen 72 v, Paula
Kastetut: Eino Viljami Bergman,
Maria Latvala 54 v.
Jace Jone Jaaron Haapa-alho, Tatu
Emil Tapio Heinonen, Elias Juhani Piikkiön seurakunta
Häkkinen, Saga Nina Maria Saari- Kastetut: Toivo Viljo Koivula, Mea
nen, Niklas Anton Vinnal.
Leea Kristiina Laaksonen, Veeti
Johan Vilén, Ronja Myy Felicia
Maarian seurakunta
Vähänikkilä.
Kastetut: Venla Helmi Sofia Haa- Kuolleet: Toini Laila Lemmitty Elpanen, Saara Emilia Hietala, Leevi meranta 88 v, Eero Ilmari Järvi 70 v.
Olavi Mikael Hiltula, Adam Alexander Kyrölä, Tatu Eino Liitola,
Åbo svenska församling
Petra Olivia Salminen, Anton Ee- Döpta: Elin Amelie Lindberg, Emily
rikki Nikolai Sarkomäki, Melissa Alexandra Lindén.
Olivia Aleksandra Siivonen.
Förelysta: Peter Julius Rikberg och
Kuolleet: Tauno Dravantti 88 v, Mir- Jutta Maria Tailas.
jam Anita Toivonen 86 v, Elli Kaarina Döda:Börje Alexander Pahlman
Hakala 85 v, Sirkka Tamminen 84 v, 86 år.
Punaista m
Vuodesta 1895.
Kyllä työmi
Vuodesta 1895.
Kansanvallassa kaikk
Oikeudenmukaisuutta. Avioliitto on yhteiselon
muoto, joka tukee parisuhdetta hieman korkeammalla tasolla kuin avoliitto tai rekisteröity parisuhde. En näe mitään
syytä, miksi jättää ketään sen
ulkopuolelle.
Samaan aikaan kuin keskustellaan mahdollisuudesta laajentaa avioliiton käsitettä, olisi
hänestä ainakin yhtä tärkeää
keskustella siitä, kuinka tukea
olemassaolevia liittoja. ry.
Ratinan tenniskentät Oy:n
varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 27.03.2014 klo
18.00 hotelli Cumuluksessa,
Koskikatu 5, 33100 Tampere.
Yhtiökokouksessa käsitellään
yhtiöjärjestyksen 13§:ssä
mainitut asiat.
Tampere 12.03.2014
Hallitus
EU-vaaliehdokas Nasima
Razmyar sunnuntaina
16.3.2014 klo 14:00
Puikkarissa, Hansatie
Uusi
4 Kauklahti. Literveyden ongelmien vuoksi. Sekä kirkossa että yhteiskunnassa yleisemminkin pitäisi
puhua enemmän siitä, kuinka
tukea vanhempia ja aviopuolisoja elämään yhdessä, Vikström sanoo.
STT
?Kokoukset
1 x 38 mm
Helsingin Kirjatyöntekijäin Ydistys Ry:n
sääntömääräinen kevätkokous
Uusi
27.3.2014 klosanomalehti
17.00
Kirjan kerhosalissa (Kirjatyöntekijänkatu
Suomessa!
10 B 3 krs.). klo 17.00, JHL:n 389:n
tiloissa Kustaankatu 4 B.
Johtokunta 16.30.
Tervetuloa!
Vuodesta 1895.
Lohjan sos.dem.
kunnallisjärjestö ry
T
ih
V
Sääntömääräinen kevätkokous
sunnuntaina 16.3
15.55 Yle News. HD
Marialla on kotihuolia. 14.00 Uutiset. 22.00 Uutiset ja sää. 06.30 Maakuntaradio.
07.00 Uutiset ja sää. Ruttoon kuolleiden hautalöytöihin kuuluu
nuken keinutuoli. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 07.45 Hartaita säveliä.
07.50 Aamuhartaus. 06.56 Päivän mietelause.
07.00 Uutiset ja sää. Sotilasfarssi reserviläisikään ehtineestä
miehestä, joka erehdyksessä
saa kutsun asepalvelukseen.
Mv.
14.00 Pääministerin ilmoitus Pääministerin ilmoitus
Ukrainan tilanteesta. 08.17 Maakuntaradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 07.53 Maakuntaradio. HD
18.00 Pyhimys (12) Korttipöydän
kuningas. HD
21.50 Yle Uutiset
22.00 Urheiluruutu
22.05 Aleksander Gamme,
etelänavan valloittaja
23.05 Au pairit Lontoossa Uusi
yritys. 07.15 Aamusoitto. 20.07 Café Tropical. 10.05
Brysselin kone. 21.40 Urheiluradio. 22.05
Ajassa soi. Osa 1/10.
Metroporin suojelija. 13.00
Klassista kahteen. 08.15 Ykkösaamu.
09.00 Uutiset. Sotshi,
Venäjä.
19.00
19.10
19.16
19.20
19.30
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset
Urheiluruutu
Yle Uutiset Suora linja
Au pairit Lontoossa Uusi
17.15 Uutiset
17.20 Päivän sää
17.25 Kauniit ja rohkeat (S)
Polvistuminen muotitalon
portilla.
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
18.00 Emmerdale (S) Ystävyys
vai unelma?
18.30 Emmerdale (S) Hanat auki,
hanat kiinni.
19.00 Seitsemän Uutiset
19.20 Päivän sää
19.30 Salatut elämät (7) Osa
2597.
20.05 Erilaiset äidit
21.00 C.S.I. 09.05 Muistojen bulevardi. 11.57
Päivän mietelause. 08.00 Uutiset ja sää.
08.15 Urheiluradio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Helsingin
urkupäivät 2014 21.45 Kolmannen maailman puheenvuoroja:
Keskeneräinen vallankumous. (U)
19.00 Rakkautta Berliinin
muurin varjossa (12) 4/6.
HD
19.50 Historiaa huonomuistisille Osa 8: Klaus Kurki
ja Elinan surma. 11.00 Uutiset. 10.50 Kuuluttajan vieras:
RSO:n oboisti Sanna Niemikunnas. 23.37
Metsää ja luontoa. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 04.02Kantritohtori Teppo Nättilä.
YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto06.00 Yle Puhe esittää 06.30
Yle Uutiset 06.40?07.00 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03
Puheen Päivä 11.00 Uutiset 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Jenni Pääskysaari 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen
Iltapäivä 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun
vieras 22.00 Uutiset 22.05 Jenni Pääskysaari 23.02 Päivä
tunnissa 23.30?00.00 Politiikkaradio. Yksi aihe, monta näkökulmaa.
20.30 Tanskalainen maajussi
4/10.
21.00 Vettä sakeampaa (12)
Osa 6/10. 20.03
Urheiluradio. 22
12.3.2014
TV- JA RADIO-OHJELMAT Keskiviikko 12.3.2014
FOX 06.00 Sky News 06.32 FOX Kids 09.05 24Kitchen 10.55
YLETEEMA
MTV3
05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomen avaus 06.35 Studio55.fi 07.00
Huomenta Suomi 09.05 Studio55.
fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset
09.40 Mitä tänään syötäisiin. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12.
Uutiset ja sää. 11.03 Maakuntaradio. 23.00 Yle Uutiset. 13.03 Urheiluradio. 06.52 Babar
ja Badun seikkailut (S) 07.05 Herra
Nokkelo (S) 07.10 Tiketi Tok (S) 07.22
Lauran tähti: Rohkeuskoe (S) 07.35
Loruloikkaa 07.38 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.52 Muumilaakson tarinoita (S) 08.15 Kaapo
(S) 08.41 Late lammas (S) 08.50 Pat
& Stan (S) 09.00 Elämäni eläimet
09.30 Yle Uutiset Uusimaa 09.40 Yle
Uutiset Kaakkois-Suomi 09.50 Yle Uutiset Lounais-Suomi 10.00 Yle Uutiset
Häme 10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi
10.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.30 Yle
Uutiset Pohjanmaa 10.40 Yle Uutiset
Pohjois-Suomi 10.50 Oddasat 11.05
Camilla Plum ja porisevat padat 11.35
Veljesten keittiössä
12.05 Hehku (U) HD
12.35 Hehku (U) HD
13.05 Nolojen tilanteiden
mies (S)
13.30 ?13.40 Hupipätkät (S)
13.45 Suorana: Kortesmäki
Vieraana näyttelijä Minttu
Mustakallio ja laulaja Eini.
14.15 Ajankohtainen kakkonen Venäjän vaarallinen
shakki Krimillä - mitkä ovat
Suomen siirrot. (U)
ori.
22.00
22.20
22.25
22.30
22.40
23.10
Kymmenen Uutiset
Päivän sää
Viking Lotto ja Jokeri
MTV Sport Uutiset
Teknavi
Rikoksista pahin (12) Pintaa syvemmällä.
21.00 Suomensukuiset 30
päivässä 1: Kazan ja
Mari. Osa 1/26: Voi ei, ne
alkavat! HD
18.55 Gazoon (S) Kivenheitto.
19.00 Aamusta iltaan
19.30 Yle Nyheter TV-nytt
20.00 Lasso Sarja alkaa. 12.55 Suomi tänään. HD
00.10 Uutisikkuna
TV2
04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Katti Matikaisen aamu 06.51
Nimipäiväonnittelu: 12.3. 21.50 Merisää.
21.55 Suomi tänään. 10.00 Uutiset. 06.25 Aamusoitto. Suomen, Ruotsin
ja Norjan puolustusministerit
keskustelevat turvallisuuspolitiikasta. 17.20 Aristoteleen
kantapää: meikkituotteiden nimeäminen. 00.05 Yöradio?toiveiden yö. 21.35
Novosti Yle. 19.03 Urheiluradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 14.00 Kantapöytä. Phil (S) Riitaisat perhesuhteet.
03.10 Dr. ?Abortti vei minulta
kaksi lasta.?
20.30 Yle Uutiset
20.55 Urheiluruutu
21.05 Vaalien välissä: Pohjolan uhkakuvat Maailma
muuttuu . 12.00 Uutiset ja sää. 13.06 Maakuntaradio. 18.55
Luontoilta 0203-17600. 17.30 Taustapeili?Pyöreä pöytä. 16.15
Faunin iltapäivä. 03.40 Luontoretki. HD
18.43 Kysy Laralta (S) Sarja
alkaa. 09.00 Uutiset. Mukana myös
suomalaiset kansanedustajat.
23.05 Keskiviikon ravisuora
Toto65-ravit Vermossa.
23.10 Yle Uutiset
23.15 Ulkolinja: Espanjan
kruunu kriisissä Espanjan
kuningashuoneen suosio on
ollut vankka, mutta keväällä
2012 paljastui kuningas Juan
Carlosin luksussafari. HD
17.00 Pikku Kakkonen HD
18.00 Yle Uutiset minuutissa
18.02 Paralympialaiset Tiistain
yhteenveto ja päivän suomalaissuorituksia. 10.00 Uutiset.
10.03 Ajantasa. 17.45 Tekijä: tanssija, koreografi Sonya Lindfors 18.20 Radioteatteri esittää:
Maria Jotuni: Huojuva talo, osa 50. 09.11 Maakuntaradio. HD
14.50 Hupipätkät (S)
15.00 Au pairit Lontoossa Vierailu Suomeen. Ohjelma
kertoo tv-tuolin kantaisän
tarinan. 16.00 Uutiset ja sää.
16.15 Maakuntaradio. 11.00 Uudet levyt. Tuotanto
Production House Oy. 19.06 Luontoilta 0203-17600. Venäjä ja EU, osa 2. 23.10 Yöklassinen.
YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. 09.45
Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Miehen
puolikkaat (7) 10.40 Emmerdale (S)
11.10 Emmerdale (S) 11.40?12.35
Lääkärit
14.05
14.10
15.15
15.20
15.45
Alueellinen sääennuste
Vauvan kanssa töihin
Mitä tänään syötäisiin?
Vauvaonnea (S) Yö kaksin.
Vauvaonnea (7) Pelistä
pois.
16.15 Pomo piilossa Lomakeisarin paluu.
Akuutti, Yle TV1 klo 20.00
Puunpolttaminen vaarantaa terveyden . Mikä uhkaa Pohjolaa. Vihan
jumala. HD
23.35 Silminnäkijä: Lääkäri
lähti Suomeen Suomi ulkoisti lääkäripulansa Viroon.
Välitystoimistot tekevät Suomeen tulon helpoksi. 15.05 Maakuntaradio. 17.20 Urheiluradio.
Ravisuoran ennakko. Matka alkaa
Volgan mutkasta, jossa tutustutaan Kazanin hevosiin,
marilaiseen luonnonuskoon
ja pyhään metsään. 15.00 Yle Uutiset. (U)
(7) Sarja alkaa. . 12.15 Julkinen sana: Poliitikot ja media. Kuinka ihmiskunta eri aikakausina on
ottanut käyttöönsä uusia
materiaaleja ja muokannut
niistä tarvitsemiaan esineitä. Professori Mark Miodownik tutustuu aluksi metallien
historiaan. Maailmankaikkeuden ensimmäisten sekunnin
triljoonas-triljoonas-triljoonasosien aikana kosmos kasvoi satamiljoonakertaiseksi,
mutta oli kooltaan edelleen
pienempi kuin atomi. Phil (S) Kosto elää.
04.05 ?05.00 Älypää-TV
maa. Toimittaja Jussi
Mankkinen.
00.00 ?04.00 Teematieto
kirsikkakakku.
14.50 Suhdekoukerot (S) Jeffin päivä.
15.20 Suhdekoukerot (S) Mirhaa ja suitsuketta.
YLE FEM
15.50 Supernanny (S) Mitä
heille kuuluu nyt?.
16.50 Deittikamera Tule esiin,
Veronica.
07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa
17.20 Tulossa: Mitä tuli tehtyä
17.25 Maaginen Criss Angel
16.55 Maantieteilijän testamentti Osa 3/10. Kuka
hoitaa virolaiset?
00.05 Copper (16) 3/10. 10.55 Pikkujuttu. N: Tilda
Swinton.
23.40 Neo Kaupunki- ja vaihtoehtokulttuuria esittelevä ohjelmasarja. 22.05 Uudenkansanmusiikki. O: Esko Töyri.
N: Heikki Savolainen, Lasse
Pöysti, Maija Karhi, Leo Jokela, Santeri Karilo. New York (12) Musta
04.00 Teematieto
17.00 ?17.53 Tiededokumentti: Materiaalien salat
1/3: Metallit. HD
21.58 Yle Nyheter TV-nytt
22.00 Apua, meille syntyy
vauva 8/13.
22.30 ?22.45 Oddasat
23.00 SVT:n ohjelmaa
Paksut poliisit 11.20 Aarteen tonkijat 11.45 Miehen paikka
12.35 Jättimäiset rakennusurakat 13.30 Navajo-poliisit 14.25
Lentoturmatutkinta 15.17 STT Uutiset 15.20 Wipeout Kesä
16.05 24Kitchen 18.00 Futurama 18.30 Family Guy 19.00 Seiska
News 19.04 Lentoturmatutkinta 20.00 Varastojen metsästäjät
20.30 Huutokaupan metsästäjät 20.55 Seiska News 21.00
Ilman johtolankaa 21.55 Criminal Minds 22.45 Tabu 23.35 The
Bridge 00.20 Nolot vartalot: Sairaudet 01.10 Alaskan poliisit
02.00 Wipeout Kesä 02.50 24Kitchen 03.37?05.59 Sky News
SUB 06.00 SubChat 06.30 Eurojahti 09.25 Eastenders (S)
10.00?10.55 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55
Kiinteistöjen kuningas 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat
16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä (7) 18.30 Kurjat kuppilat USA 19.30 Isän tyttö
(S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (S) 21.00
Muodin huipulle 22.00 Hävyttömät (16) 23.10 Isän tyttö (S)
23.40 Vampyyripäiväkirjat (16) 00.30 Bones (16) 01.25 Rikos
ratkaistu 02.15 Astral TV 04.00?06.01 SubChat
TV5 06.10 Pulmuset (S) 06.40 Todella upeeta (7) 07.15
Lasten eläinmaailma: Jeff Corwin?uhanalaiset villieläimet
08.05?09.00 Matlock (7) 12.00 Pomo keittiössä 12.25 Tarjousten metsästäjät 12.55 Lasten eläinmaailma: Jeff Corwin?
uhanalaiset villieläimet 13.50 Todella upeeta (S) 14.30 Ponille
kyytiä (7) 15.00 Matlock (7) 16.00 Kolmas kivi auringosta (S)
17.00 Pulmuset (7) 17.30 Kaikki rakastavat Raymondia (S)
18.00 Kellarin kunkku (S) 19.00 Hengenvaarallinen saalis
20.00 NCIS Rikostutkijat (12) 21.00 Elokuva: Enkelit ja demonit
(12) 23.40 5D: Outo riippuvuus (7) 00.50 Call Me Fitz (16) 02.00
Num3rot (12) 02.50 Twin Peaks (12) 03.40 Hengenvaarallinen
saalis 04.30?05.23 Ihmemies MacGyver (12)
JIM 05.00?08.10 Älypää-TV 10.40 LIVE: Tiedä ja Voita 11.10
Homma haltuun 11.40 Lentokenttä (S) 12.10 Kutsu kylään Ian
Wright 13.05 Kokki reissussa 13.35 Maistuvimmat liikeideat
14.30 MasterChef Australia 15.35 Leijonan luola USA 16.30
The Voice of USA 17.30 Gordon Ramsay?pannu kuumana 18.30
MasterChef Australia 19.35 The Voice of USA 20.30 Poliisit
(S) 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Poliisit (7) 22.30
Rekkakuskit jäällä (7) 23.30 Gene Simmonsin sukukalleudet
(S) 00.00 South Park (12) 00.30 JIM D: Metsien miehet (7)
01.25 Leijonan luola USA 02.20 The Voice of USA 03.10 Taksi
(7) 03.40 Älypää-TV
LIV 05.00-06.30 Älypää-TV 09.00 Pikakurssi kodinostoon
09.30 Arvostele mun illallinen Ruotsissa 10.00 Trinny & Susannah Australiassa 11.00 Huippukokki lähtee maalle 11.30
Olet mitä syöt 12.00 Tuhluriprinsessat 12.30 Arvostele mun
illallinen Ruotsissa 13.00 Neljät häät Amerikassa 14.00 Inno
14.30 Unelmien talo 15.00 Liv D Sarja: Raskaana ja rappiolla
(7) 16.00 Häähullut (7) 17.00 Hurja remontti 18.00 Supernanny
(S) 19.00 Neljät häät Amerikassa 20.00 Supermarjo ja tytöt
2 21.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 22.00 Nashville
(12) 23.00 Huippumalli haussa 00.00 Supernanny (S) 00.55
Arvostele mun illallinen Ruotsissa 01.55 Neljät häät Amerikassa 02.55?05.00 Älypää-TV
AVA 06.00 Aamun AVAus 08.10-08.40 Namaste jooga 09.40
Lääkärit (7) 10.30 Kokeilussa perhe-elämä 11.20 Pilanpäiten
11.30 Makuja & Elämää 11.50 Vauvan kanssa töihin 12.50
Hullut hamstraajat 13.45 Jamie Oliverin säästöateriat 14.45
NYC:n täydelliset naiset 15.40 Pilanpäiten 15.45 Lääkärit 16.35
Makuja & Elämää 16.55 Salatut elämät (S) 17.25 Eastenders
(S) 18.00 Frendit (S) 19.00 Brad stailaa 20.00 NYC:n täydelliset
naiset 21.00 Sydän kolmantena jalkana (12) 23.20 Amerikan
ykkösperhe (S) 23.50 Rasittavat tyttäret (S) 00.20?04.20
Yön AVA
YLE RADIO 1 06.00 Uutiset. 21.00 Yle Uutiset.
21.03 Päivä tunnissa. HD
20.00 Akuutti Pienhiukkasten
vaikutus terveyteen . HD
15.30 ?16.19 Erämaan mesimuurahaiset T: BBC. 12.15 Maakuntaradio. 20.00 Yle Uutiset. (U)
18.50 Avaruuskansiot Laajeneva avaruus. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Juontajina Ella
Kanninen ja Mikko Kekäläinen. HD
20.00 Uusi päivä (S) Osa 364:
Otso kuulee järisyttävän uutisen. #puoli7
19.00 ?19.55 Historia: Shackletonin kapteeni Vuonna
1914 Ernest Shackleton lähti
Endurance-aluksellaan kohti
Etelämannerta, mutta juuttui jäihin jo menomatkalla.
Kapteeni Worsleyn poikkeukselliset merimiestaidot olivat
tarpeen, kun retkikunta taisteli hengestään. 18.03 Luontoilta 0203-17600. onko kaikilla
varaa. Kuninkaan vävyn väärinkäytöksiä
käsitellään oikeudessa. uskaltaako puita enää polttaa?
Yksityiset terveyspalvelut
yleistyvät . Kennedy
neuvotteli keinutuolissa. Huutosakissa ei
ole ikärajaa. Kun
sota ajoi pakoon, ensin lähti
talosta keinutuoli. 18.00
Yle Uutiset. 06.05 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä.
18.50 Iltahartaus. 09.10 Sää. 09.05
Urheiluradio. 06.15
Aamuhartaus. tuleeko
halkoihin pian varoitustarrat?
TV1
04.00 Uutisikkuna 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 MOT:
Rahankeräystä Herran nimeen 10.00
Sydämen asialla (7) 10.50 Kuvakirjeitä maailmalta 11.00 Yle Uutiset
11.05 Puoli seitsemän 11.35 Prisma
Studio
12.05 Löytöretkiä maailmaan
Välimeren valaat.
12.20 Taivastiellä 5/8.
12.50 Vääpelin kauhu (S) (Suomi 1957, 69?). Stereo.
(U)
20.00 Intohimona taide Keräilyn kenttänä koko Eurooppa.
(U)
20.50 Lyhyesti: Tuolit puhuvat
Keinutuoli. Suora
lähetys eduskunnasta.
16.50 Novosti Yle
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä
17.00 Yle Uutiset
17.08 Sydämen asialla (7) Kalpeaakin kalpeempaa.
18.00
18.22
18.25
18.30
Yle Uutiset
Yle Uutiset alueeltasi
Yle Uutiset sää
Puoli seitsemän Vanha
rokkistara Jussi Raittinen
poikkeaa kylään kesken The
Boysien 50-vuotiskiertueen.
Ette ole kuulleet Pete Wallia,
mutta olette. 23.03 Kansanradio. 15.05
Kultakuume. Ravitulokset. Onks noloo
piereskellä?
16.30 Galaxi (S) Womman vieraana Galaxissa koululaisten
SM-shakkimestari Jani Ahvenjärvi. HD
00.50 ?04.00 Uutisikkuna
HS-uutiset
HS-sää
Farmi (S)
Neljän tähden illallinen Illallisisäntänä Sillä
Silmällä ohjelman Gekko.
Olosuhteiden pakosta.
22.00 Hyvät ja huonot uutiset Vieraana tänään näyt23.00
23.30
00.30
01.00
telijä Tiina Lymi.
Farmi (S)
Dexter (16) Avunpyyntöjä.
Frasier (S) Suurin fani.
Deittikamera Tule esiin,
Veronica.
01.30 Criminal Minds: Epäilyksen alla (16)
02.20 Dr. T: BBC. (U) HD
00.10 Fringe - rajamailla (12)
Poikkeama XB-6783746.
01.10 UEFA Champions League -huippuhetket: Ke
12.3.
01.40 ?05.29 Astral TV
NELONEN
07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon
vauhtiviikarit (S) 07.25 Disney
esittää: Finias ja Ferb (7) 08.00
Chuckin ja ystävien seikkailut (S)
08.15 Muuttajat 08.45 Kyproksen
herkkukeittiö 09.15 Supernannyn
paluu (7) 09.50 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 10.20 Lapsiperheen
taloprojekti
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita
13.20 Hulluna häämekkoihin
Atlantassa
13.50 Lapsiperheen taloprojekti Unelmien koti.
14.20 Kyproksen herkkukeittiö Lammasviillokkia ja
21.45 Kino: Minä olen rakkaus
(12) (Io sono l?amore/2009
Italia) Emma on malliäiti milanolaisessa yläluokkaisessa
perheessä mutta elää rakkaudettomassa avioliitossa
kunnes kohtaa nuoren miehen ja skandaali on valmis.
O: Luca Guadagnino. 18.50 Merisää. Näyttelijä Ville Haapasalo aloittaa matkansa
suomensukuisten kansojen
pariin Venäjällä. 07.17 Maakuntaradio.
07.50 Merisää. 17.00 Uutiset ja sää. 07.15 Urheiluradio. (U)
HD
16.25 Onks noloo. Vuonojen
(S) Leijuva koristähti.
18.25 Frasier (S) Suurin fani.
17.15 Ollaan kavereita (S) 3/8:
20.30 Suorana: Kortesmäki
18.55
18.58
19.00
19.30
Vieraana näyttelijä, voimamies Jouko Ahola ja jääkiekkoilija Jarkko Ruutu.
21.00 Kohta 18 (12) HD
21.40 Uroot (S) HD
17.25 Sportmagasinet
17.55 Yle Nyheter TV-nytt
18.00 BUU-klubben: Palomies
Sam Rikas ja kuuluisa.
18.30 Supersankari Energina
20.00 Tervetuloa kotiin
20.57 Keno
21.00 Under the Dome (12)
yritys. 20.06 Sää. 14.03 Ajantasa.
15.00 Yle Uutiset. 13.00 Uutiset. Kuka liittoutuu, kenen
kanssa. 12.45
Merisää. 08.00 Uutiset ja sää
Maalla on tylsää ja
Akseli soittelee Andrélle
kuullakseen vain, että
nämä ovat juhlimassa.
Huumeiden käytöstä
kiinni jäänyt Joni jatkaa
terapiavastaanotolla äitinsä toiveesta. 12.3.2014
23
Endurancen sankarikapteeni
YLE TV1
klo 19.00
Vuonna 1914 tutkimusmatkailija
Ernest Shackleton lähti Endurance-aluksellaan kohti Etelämannerta mutta juuttui jäihin
jo menomatkalla. Kurjassa
säässä onnistuneesti navigoinut Worsley kertoi nähneensä
auringon vain neljä kertaa kahden viikon matkan aikana. Kului yli vuosi,
ennen kuin jää suli riittävästi,
että pelastusveneet saatiin vesille, ja vaarallinen matka saattoi alkaa. Hänen poikkeukselliset merimiestaitonsa
olivat tarpeen, kun retkikunta
taisteli hengestään.
Aluksen haaksirikkouduttua
ja lopulta upottua miehistö jäi
ilman suojapaikkaa jäisen tuulen armoille. Joni tosin on sitä mieltä, että
huumeiden käyttö on hänellä hallinnassa ja Jonista muu perhe sekoilee
yhtä lailla.
Linnanmäen maailmanpyörässä Pete kokee syyllisyydentuntoja
abortinteosta. Andrélla (kuvassa vasemmalla) ja Petellä on syntymäpäiväsankarille yllätyksiä useampiakin tarjolla. Entä
minkälaisia ovat esimerkiksi
taloudellisen kriisin tai ympäristökysymysten aiheuttamat
uudet uhkakuvat?
Suorassa lähetyksessä ovat
vieraina ulko-, turvallisuus- ja
puolustuspolitiikkaan erikois-
Demareita illan turvallisuuspoliittisessa debatissa edustaa Miapetra Kumpula-Natri.
tuneet kansanedustajat Ilkka
Kanerva, Miapetra Kumpula-Natri, Jussi Niinistö,
Seppo Kääriäinen, Anni Sinnemäki, Annika Lapintie,
Stefan Wallin ja Sari Palm.
Erikoislähetyksessä nähdään
myös kansainvälinen ministerikeskustelu jossa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Viron puolustus-
ministerit keskustelevat pohjoisen alueemme turvallisuuspolitiikasta.
Ohjelman juontavat Krista
Taubert ja Matti Virtanen.
Neo
Yle Teema klo 23.40
Yle Uutisten vaihtoehtoja kaupunkikulttuuriohjelma NEO tarkastelee
Liettuan marginaalimeininkejä. Worsley onnistui oh-
jaamaan miehistönsä asumattomalle Elefanttisaarelle, mutta
kalliosaari ei sijainnut lähellä
laivareittejä, joten oli todennäköistä, ettei heitä sieltä löydettäisi. Niinpä retkikunta jakaantui
kahtia, ja Shackleton, Worsley ja
neljä muuta lähtivät hakemaan
apua kalliosaarelle jääneille tovereilleen.
Joukko suuntasi kohti EteläGeorgiaa, mutta matkaa oli yli
tuhat kilometriä, ja talvinen
meri oli myrskyinen. Akseli
viettää saunailtaa isänsä
kanssa viileissä tunnelmissa. Ohjemassa
keskustellaan uhkakuvista ja
sotilaallisesta tasapainosta,
asevoimien teknologisesta kehityksestä ja asevelvollisuuden
kohtalosta sekä kriisinhallintaja rauhanturvatehtävistä. Silti
lopulta koko miehistö saatiin
pelastettua.
Kohta 18
TV2 klo 21.00
Kohta 18 -sarjan kolmannessa osassa Karrin (kuvassa oikealla) 18-vuotissyntymäpäivät alkavat
bussola-tunnelmissa ja
käsi autokolarin jälkeen
paketissa. Kiira joutuu poikaystävänsä lohduttajan osaan. kerrottu nyt kapteeni Worsleyn
näkökulmasta. Lisäksi NEOssa
ihmetellään virolaisen
muun muassa La Rabbiaperformanssiryhmän kokeellista esitystä.. Tuttu tarina
on illan historiadokumentissa
?Shackletonin kapteeni. Kun Peten vanhemmat palaavat
lomareissulta ja kertovat
että Pete tulee saamaan
pikkusisaruksen, Pete
saa raivokohtauksen.
Tutkimusmatkailija Ernest Shackletonin retkikunnan kovan onnen reissua Etelämantereelle tarkastellaan nyt haaksirikkoutuneen aluksen kapteenin vinkkelistä.
Kari Hulkko
Puhetta
turvallisuudesta
ja uhkakuvista
YLE TV1
klo 21.05
Tv-ykkösen Vaalien välissä -debatti paneutuu tänään turvallisuuspolitiikkaan. Pienessä maassa
tehdään runsaasti brutaalia noisea, ja pääkaupunki Vilnassa työskentelee useita kiinnnostavia
underground-taiteilijoita.
Yksi heistä on Shaltmira,
jonka töissä väijyvät paholaiset, hirviöt ja sadomasokistinen kuvasto.
NEOssa tutkaillaan
myös kotimaisen digitaiteen nykytilaa: Suomeen
on kasvanut peliteollisuuden ohessa lahjakkaiden digitaiteilijoiden sukupolvi, jolta ei visioita
puutu
Yhden ongelman järjestäjät kuitenkin tiedostavat.
. maaliskuuta 2014.
Maailman suurimmaksi voimistelutapahtumaksi kutsuttu World Gymnaestrada järjestetään Suomessa ensimmäistä kertaa heinäkuussa 2015.
Norjalaishiihtäjä Petter Northug ei osallistu maailmancupin päätöskilpailuihin Falunissa. Hän saattoi sanoa, ettei 17 metrin
kuulatulos ole mitään tai ettei lentopallossa millään voi olla paras verkolta
iskijä, vaan se, joka puolustaa palloja
peliin kentän pinnasta. Tässä tapahtumassa
ei ole rajoja eikä kilpailua, tapahtuman pääsihteeri Maria
Laakso tiivistää.
Gymnaestradan jo kokeneet
ja sen luonteen tuntevat ovat
ylpeitä tapahtuman saamisesta
Suomeen. Iso tapahtuma keskellä
kesää on tervetullut ajatus. (STTNTB). Tappiot olivat tietysti
karvasta kalkkia. Viime kevään mestaruustaistossa
paikallisessa jäähallissa oli yleisöä monesti 4 000 katselijaa.
Palloilulajit ovat Kokkolassa muutenkin hyvässä suosiossa, sillä naiset
pelaavat mestaruusliigassa jalkapalloa
ja nuoria on eri palloilulajeissa kymmeniä joukkueita.
. Olemme nytkin hyvin lähellä mestaruutta. Isku ja Veto olivat sarjan jumbojoukkueita. Olympiastadionilla, Messukeskuksessa, jäähallilla, jalkapallostadionilla sekä kaupunkilavoilla keskustassa.
Järjestäjät odottavat tapahtumasta 30?40 miljoonan euron
hyötyä Helsingin seudulle.
Pohjoismaissa tapahtuma on järjestetty kahdesti: 1987 Tanskan Herningissä ja 1999 Göteborgissa. Päätös tietää sitä, että Northugin
vaikeuksientäyteinen kausi päättyi ennen
aikojaan.
Northug, 28, sairasteli jo harjoituskaudella. Lentopalloseura pisti
mammonat liikkeelle ja osti toissa
vuonna suurella summalla kotimaan
huippuseuroista nimekkäitä pelaajia.
Ja mitä kummaa -Tiikerit voitti toissa
vuonna Suomen mestaruuden. Lisäksi tämä on hyvinkin urheilullinen tapahtuma, jossa ei
kuitenkaan mitata senttejä ja
sekunteja. Me tykitimme jo cup-finaalissa Vammalan. Kokkolan kaupunginhallituksen varapuheenjohtajan Kari Urpilaisen mukaan Tiikereiden mestaruus oli kova juttu kaupungille.
. 24
12.3.2014
??Jopa 25 000 osallistujaa 50 maasta
Kolumni
Suomen mittavimpaan liikuntatapahtumaan
Gymnaestrada
liikuttaa ennätyksellisen
suurta joukkoa
Neljän vuoden välein järjestettävän Gymnaestrada-voimistelufestarin suomalaiset järjestäjät saattavat esitellä mahtavia
lukuja tapahtumastaan. Miksemme tee sitä
myös mestaruusliigan finaalissa, Urpilainen sanoo.
Ainoina joukkueina lentopallon
mestaruusliigassa ilman ostomiehiä
pelasivat Rantaperkiön Isku ja Korson
Veto. heinäkuuta yhteensä 300
tuntia kymmenissä eri paikoissa,
kaupungin keskeisillä urheilunäyttämöillä sekä esiintymislavoilla Helsingin keskustassa.
. Tapahtuma on elämys, jota
on vaikea kuvailla, Voimisteluliiton puheenjohtaja Anne Martikainen sanoo.
. Sen voi jo nyt sanoa, että ei Tiikerit tähänkään kauteen lähde tyhjin taskuin. Suomesta mukana on noin 3 000 esiintyjää.
Osallistujat ovat kaiken ikäisiä ja eritasoisia, keski-ikä noin 30
vuotta. Väkevän urheilutoimittajan muisto elää.
OLIN MUKANA SUOMEN
Northugin hiihtokausi ohi
Rytmisen voimistelun joukkuemaajoukkue esiintyi World Gymnaestrada -tapahtuman tiedotustilaisuudessa Helsingissä 11. Osallistujista noin 75 prosenttia on tyttöjä ja naisia.
Esiintyjät majoitetaan 100 kouluun Helsingissä, Vantaalla ja
Espoossa.
Hanke toteutetaan vahvasti vapaaehtoisvoimin. Se tekee siitä kaikkien
aikojen suurimman liikuntatapahtuman Suomessa.
Helsinki heittäytyy
voimisteluareenaksi heinäkuussa 2015
??
??
??
Iso tapahtuma
keskellä kesää
on tervetullut
ajatus.
Gymnaestrada toteutetaan
Helsingin kaupungin, opetusja kulttuuriministeriön ja Voimisteluliiton yhteishankkeena.
Tiistaina järjestäjät esittelivät
myös yhteistyökumppaninsa,
jotka edustavat tapahtumajärjestämisen koetelluinta osaamista Suomessa.
Eri osapuolet tuntuvat olevan
aidosti innostuneita mittavasta
haasteesta.
. Mieletön juttu tästä on kuitenkin tulossa, ja odotan malttamattomasti, että pääsemme
näyttämään järjestelyissä suomalaista osaamista.
Pasi Rein
STT
Lehtikuva/Vesa Moilanen
Katsomosta
Kokkola luottaa
Tiikereihinsä
voima
urheilussa. Esiintyjiä on sirkustaiteilijoista kansantanssiin. Kerrankin
meiltä kysyttiin jo etukäteen,
??
??
??
??
??
Voimistelun Gymnaestrada järjestetään 15. Edellisessä tapahtumassa ikähaitari
oli kaksiviikkoisesta 92-vuotiaaseen. Ja mikä
parasta, talkoohenki elää näissä seuroissa.
RAHALLA ON TAIVAALLINEN
n n n
Sosialidemokraatin urheilutoimittajan Mauri
Kangaslammen muistotilaisuudessa.
Tilaisuus oli lämminhenkinen, muistopuheen piti Kauko Aatos Leväaho.
Mauri oli oman tiensä kulkija sanoissaan. kerran, kun Helsinki isännöi neljän vuoden välein järjestettävää tapahtumaa
12.?18.7.2015. Mutta voiton puolelle tuli sarjapaikan uusiminen eikä
velkatappiotakaan taida olla. Se on osallistujamäärältään suurin Suomessa
järjestetty liikuntatapahtuma.
Tapahtumaan odotetaan 25 000:ta osanottajaa noin 50
maasta. Heinäkuussa 2015 Helsingissä järjestettävään tapahtumaan on tulossa noin 25 000 osallistujaa 50
maasta. Otetaan esimerkiksi Kokkolan Tiikerit. Tapahtumaan rekrytoidaan jopa 5 000 vapaaehtoista.
Voimisteluesityksiä on yhteensä 300 tuntia kymmenissä paikoissa, mm. Me olemme
myös olleet tukemassa Tiikereitä tässä
mestaruusjahdissa, Urpilainen sanoo.
. Se on modernia tätä
päivää ja istuu uuteen strategiaamme.
Temppuja, tanssia,
voimistelua
Festivaali kerää yhteen kirjaimellisesti kaiken ikäisiä ja tasoisia voimistelijoita. Tämä alkoi kiinnostaa
jo 2007, kun järjestäjät vasta
suunnittelivat tapahtuman hakemista Helsinkiin. Viimeksi se järjestettiin Lausannessa 2011. Hän ei ole pystynyt harjoittelemaan
riittävän hyvin Falunia varten, kertoi
valmentaja Eirik Myhr Nossum. Meistä puhutaan nyt. Gymnaestrada näkyy ja
kuuluu heinäkuisessa Helsingissä. Esityksiä on
12.?18. Ensimmäinen Gymnaestrada oli Rotterdamissa 1953.
onnistuuko tällainen tapahtuma Helsingissä, kaupungin
liikuntatoimen johtaja Anssi
Rauramo kertoo.
Rauramon mukaan Gymnaestrada 2015 sopii monella tavalla liikuntaviraston ja kaupungin strategiaan.
. Sotshin olympialaisissa hän ei yltänyt mitaleille.