Demokraatti 12.03.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Ma a l iskuu TA 2 014 Uutta tietoa sisällissodan lapsiuhreista ... 8?9 Mainosjakelijat ovat putoamassa duunareiden alimpaan kastiin Postin ulkopuolisista mainosjakelijoista uhkaa tulla ensimmäinen todellinen merkki suomalaisten työmarkkinoiden jakautumisesta. Suurin firma on Janton, jonka lonkerot ulottuvat veroparatiisiin. ... Pau valitti tuomiosta, ja jupakka on valituskierroksella hovioikeudessa. Jos päätös jää voimaan, saavat jakelufirmat maksaa edelleenkin parin euron tuntipalkkaa. Erikoiseksi asian tekee se, että alalla häärii nk. 24 KESK I V II KKO 12. EU-vaaleissa ei nähdä ainuttakaan vaaliliittoa Persujen ja kristillisten avoliitto karille ...8?9 Gymnaestrada Helsinkiin kesällä 2015 25 000 voimistelijaa valtaa Helsingin ... N:o 47, 007435-14-11 . keltainen ammattiliitto, joka on työnantajien perustama. Hinta 1,20 e (sis.alv) Lapsityövoimaa, riistopalkkoja, pitkiä työpäiviä, keltainen ammattiliitto Filippiinit toipumassa taifuunituhoista Opettaja Brenda Ucop Dizon (kuvassa) istuutuu Jinamocin saarella Filippiineillä taifuunin tuhoamassa luokkahuoneessaan ainoan ehjäksi jääneen pulpetin päällä. Nyt maaliskuussa opetus luokassa toimii jälleen. ...18?19 Lähteekö hitsari jatkossa hoitajaksi? Työelämän rakennemuutos vaikuttaa sukupuolten asemaan työmarkkinoilla ... 4?5 Gary Faber. 6-7 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Posti- ja logistiikka- alan unioni Pau hävisi palkkakiistan käräjäoikeudessa
0800 96675 Muu Suomi: puh. EU ja Ukraina solminevat täyden vapaakauppasopimuksen ensi marraskuussa, kertoo EU:n kauppakomissaari. Vaasa . 12.3. Nimipäivät tänään: Reijo, Reko (ruots.) Greger, Gregorius, Greis Päivä kuvana Aurinko nousee: Helsingissä 6.42 Oulussa 6.43 Aurinko laskee: Helsingissä 18.17 Oulussa 18.11 Nimipäivät huomenna: Ernesti, Erno, Tarvo (ruots.) Ernst Uutiskertaus 0...6 n EU ja Ukraina solmimassa vapaakauppasopimuksen loppuvuon- na. Yhteensä kolmessa kantelussa arvostellaan valtiovallan menettelyä Jalasjärven kuntaa kohtaan. Opetusministeriö vaatii Jalasjärven kunnalta takaisin noin 35 miljoonan euron valtionapuja. Kevään merkit ovat selvästi näkyvissä. Venäjän ulko- n Tuomioja arvostelee EU:n hitautta Keski-Afrikassa. Lavrov sanoi, että kaikissa tapauksissa on otettava huomioon krimiläisten oikeus päättää omasta tulevaisuudestaan. Aiemmin tänään Krimin alueparlamentti äänesti alueen itsenäistymisen puolesta. Alennusten tarkoituksena on auttaa Ukrainaa sen talousongelmissa. 7...8 6...10 Kari Hulkko n Venäjä ja Yhdysvallat keskustelivat Ukrainan tilanteesta. 0200 30011 Lounais-Suomi, varhaisjakelu: puh. Eduskunta keskusteli tänään Suomen osallistumisesta operaatioon. Keskiafrikkalaisia uhkaa Tuomiojan mukaan suuri humanitaarinen katastrofi ja tilanne lähestyy kansanmurhaa. Ukrainan hallitus ja länsimaat pitävät kansanäänestystä laittomana. ki Tuomioja pitää valitettavana, että EU:lta on vienyt niin pitkään rakentaa kriisinhallintaoperaatio Keski-Afrikkaan. 0200 72822 Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. Mikkeli Uutistoimitus (03) 212 9455 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 Uutistoimitus (06) 317 8711 Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 Uutistoimitus toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi 050 5543430 Lisätietoja: www.demari.fi ? ? ? ? varhaisjakelu: puh. Helsinki, Uusimaa, . 0200 55888 Tampere ja ympäristö: puh. 0200 71000. Operaatioon lähetetään Suomesta tämänhetkisen arvion mukaan 24 sotilasta. aikuiskoulutuskeskuksen talousepäselvyydet ovat johtaneet kanteluihin oikeuskanslerille. Krimillä järjestetään viikonloppuna kansanäänestys Venäjään liittymisestä. Tampere . Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus (02) 277 0477 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 . Siihen asti EU myöntää Ukrainalle yksipuolisesti puolen miljardin euron alennukset muun muassa maataloustuotteiden tuontitulleihin. Asiasta päätti EU:n komissio. Ulkoministeri Erk- n Jalasjärveläiset kantelivat oikeuskanslerille. Jalasjärven ammatillisen ministeri Sergei Lavrov on keskustellut puhelimitse Yhdysvaltojen ulkoministerin John Kerryn kanssa Ukrainan tilanteen rauhoittamisesta. Lintumies bongattu tähystelemässä Vanhankaupungin lahdella. Politiikka Kulttuuri Demari.fi 3 14?15 ?Verotuet yrityksille ovat mittavat, olisikohan käytävä läpi samoin kuin suoratkin tuet, mikä on saatu investointi ja työllisyyshyöty.? 4?5 6?7 8?9 10?11 12 Teollisuudelta terveiset budjettiriiheen Keltainen ammattiliitto saa surutta polkea palkkoja, pääkirjoitus Uutta tietoa sisällissodan lapsiuhreista Kristillisille lähtö EU-parlamentista? Costa Rican viljelijöistä tuli ilmastoakrobaatteja Keskustelua ja taustaa 16?17 Päällystakki raikastaa turkulaista teatteria Kirjavisailijat vauhdissa Ihmiset 18?19 Sirpa Paatero Twitterissä Taifuunin uhrit takaisin kouluun 20?21 Sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta 22?23 Radio ja TV 24 Jättimäinen voimistelutapahtuma Helsinkiin ?Se, mitä Venäjä nyt tekee Krimillä, uhkaa murentaa kaiken sitä kohtaan tunnetun luottamuksen ja ystävyyden muualla maailmassa.? Mitro Repo blogissaan Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset:
Hän korosti, että teollisuuden pitäminen Euroopassa on ilmastoteko. . Hankkeiden rahoituksen yhdeksi kriteeriksi voitaisiin ottaa työllistämisvaikutus kotimaassa. Tiistaina hallituksen budjettiriiheen terveisiä lähettäneet vientiteollisuuden työntekijäja työnantajajärjestöt vaativat lupausta vakaasta ja ennakoitavasta toimintaympäristöstä teollisuudelle. Fiksuja päätöksiä ei pidä perua Järjestöjen mielestä hallituksen on pidettävä kiinni myös lupa- Raaka-aineiden hyödyntämistä pitää kehittää. Raaka-aineiden hyödyntämistä pitää kehittää. Tämän päivän paska on huomisen raaka-aine. Timo Vallittu uksestaan, jonka mukaan teollisuudelle ei enää säädetä lisärasitteita tällä vaalikaudella. Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Timo Jaatinen kehui Suomessa vuonna 2012 käyttöön otettua energiaveroleikkuria. . Suomen asema kansainvälisessä kilpailussa koheni ja kilpailukykymme parani. Ympäristöministeriö pitää veroleikkuria ympäristölle haitallisena tukena. . Suomessa kompensaatiota ei ole vielä otettu käyttöön. Vaikka metsäteollisuutta on viime vuosina karsittu, myös uusia laitoksia on otettu jo käyttöön. . Hän muistutti, että EU:n säännökset mahdollista- vat päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensoinnin hiilivuodolle alttiille toimialoille. . Tämän päivän paska on huomisen raaka-aine. Mika Peltonen UP Timo Sparf Suomalalaisen vientiteollisuuden työntekijä- ja työnantajajärjestöt lähettivät terveisiä hallituksen pian alkavaan budjettiriiheen.. 12.3.2014 3 ??Metallin Aalto: Vientirahoituksen kriteeriksi työllistämisvaikutus kotimaassa Teollisuus kaipaa hallitukselta investointitukea Metalliliiton puheenjohtajan Riku Aallon mielestä Finnveran vientilainojen nykyistä kolmen miljardin euron ylärajaa pitäisi korottaa. Aallon mukaan etenkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä hirvittää Finnvera-kuviossa byrokratia. Päätös on jäsenmaiden omissa käsissä. Sellutehtaita on suljettu, mutta sellua tuotetaan nyt aiempaa enemmän, Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala kertoi. Eurooppalainen teollisuus on ilmastoteko Kemianteollisuuden toimitusjohtaja Timo Leppä valitteli alalla kymmenen vuoden aikana tapahtunutta muutosta. . Myös uudet tarpeet pitää huomioida. . Hän esitti, että Finnveralle pitäisi antaa oikeus päättää itse rahoitushankkeistaan. Vaihtoehtona hän esitti, että työ- ja elinkeinoministeriön pitäisi käsitellä hankkeet nopealla aikataululla jo etukäteen. . Liikevaihto on yli kaksinkertaistunut, mutta tuotanto on siirtynyt Euroopasta ja Yhdysvalloista Aasiaan. Leppä toivoi, että Suomi ja EU panostaisivat alan investointeihin. Aina kun tehdään fiksu päätös, joku yrittää perua sen, Jaatinen ihmetteli. Jaatinen vaati myös päästökauppakompensaation ottamista käyttöön täysimääräisenä. Esimerkiksi investointien poisto-oikeuden rajaaminen olisi väärä teko. Vallitun mielestä osaamista pitää kehittää ja hyödyntää. Ei Aasiassa ilmastoa suojella. Kun ajat ovat huonot, valtion pitäisi TEAMin puheenjohtajan Timo Vallitun mielestä tukea investointeja.
Kampanja muistuttaa, että työllä pitää voida elää. Vastavoiman toiminta käynnistyi vuonna 2010. Jäsenmaksu on viisi euroa, Pöyry luettelee. Loskaa. Mutta kaikella on hintalappunsa. Kansanliikkeen tavoitteena on rohkaista työntekijöitä toimimaan. Etujärjestöllä ei ole yhtään luottamusmiestä eikä mitään edunvalvontaa. Mainoksia jakavat ovat yksi heikoimmin palkatuista työntekijäryhmistä Suomessa. Vihreät on puheenjohtajansa Ville Niinistön johdolla kiemurrellut kuin mato säteilevässä ongenkoukussa selitellessään puolueen kantaa Fennovoiman ydinvoimalaan. Valta on makeaa ja siitä luopuminen vaikeaa. jakajat saavat tyytyä 2?4 euron tuntipalkkaan. Maailmalla on ihmetelty, mik- Getty Images / Justin Sullivan si Venäjä hyysää Ukrainan vallasta syöstyä presidentti Viktor Janukovitshia. Helsingin käräjäoikeus hyväksyi Suomen mainosjakajien etujärjestön SME ry:n työehtosopimuksen lailliseksi tessiksi. Tuomion ?ansiosta. Ne solmivat pikaisesti keskenään alalle normaalisitovan tessin. Työntekijäliiton johtohenkilöillä on läheiset kytkökset työnantajayrityksiin. . Siihen kuuluu erilaisia toimijoita duunareista luottamushenkilöihin ja työläisaktivisteihin. Kansanliike järjesti tiistai-iltana Helsingissä tilaisuuden, joka kokosi yhteen työntekijöiden eduista kiinnostuneita ihmisiä. Ilmapuntari Ilmiö Kokista pullosta 120 vuotta Tänään tulee kuluneeksi tasan 120 vuotta siitä, kun kokista sai ensimmäistä kertaa pullotettuna. Atlantalainen tohtori John Pemberton kehitti 1886 juoman lääkkeeksi parantamaan päänsärkyä. Samaan syssyyn syntyi myös uusi työnantajayhdistys SKE. Janukovitshilla on myös varjohallituksen rahoitus valmiina, mikäli tiedot hänen Ukrainan valtiolta kuppaamista miljardeista pitävät paikkansa. Kuumenevaa. Tuote ei myynyt hyvin lääkkeenä. Työnantajan perustama ammattiliitto neuvottelee käytännössä itsensä kanssa työehtosopimuksen. Kun Pemberton lisäsi seokseen soodavettä, ihmiset rakastuivat syntyneeseen uuteen juomaan, ja Coca-Cola oli valmis menestymään. Näkyvästi Coca-Cola rantautui Suomeen vasta 1952 Helsingin olympiakisojen aikaan. Hänestä on pelottavaa, jos tällainen sinänsä laillinen toiminta leviää. . Se ei ole aidosti edunvalvontajärjestö, Paun tiedottaja Juha Pöyry huomauttaa. Vastavoimalla stoppi epäoikeudenmukaisuudelle Kansanliike Vastavoima laajentaa Oikeutta mainostenjakajille -kampanjaansa. . He ovat useimmiten nuoria tai maahanmuuttajia, joiden tiedot omista oikeuksista ovat vajavaisia.. Posti- ja logistiikkaalan unionin Paun neuvottelema yleissitova tes oli taannut heille noin kahdeksan euron vähimmäistuntipalkan. ?Jakajien olisi järkevintä liittyä Paun jäseniksi.? Käräjäoikeuden tuomiosta on valitettu hovioikeuteen. ?Ei mikään aito etujärjestö? Mainosjakajia edustava työntekijäyhdistys SME perustettiin loppuvuodesta 2009, kun työtuomioistuin hylkäsi 25 jakeluyhtiön valituksen jakajien vähimmäispalkasta ja hyväksyi Paun sopimuksen. Heidän nostamisekseen palkkakuopasta tarvitaan koko työväenliikkeen yhteistä ponnistusta, Vastavoiman puheenjohtaja Markus Heikkinen perustelee. Hän pelkää, että ilman reagointia Suomeen syntyy helposti kahden kerroksen työmarkkinat. . 4 12.3.2014 10 kysymystä 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Toukokuussa Suomesta valitaan vaaleilla europarlamenttiin? a) 11 meppiä b) 12 meppiä c) 13 meppiä d) 14 meppiä Pisimmän ajan suomalaisista europarlamentissa on istunut? a) Riitta Myller (sd.) b) Paavo Väyrynen (kesk.) c) Ville Itälä (kok.) d) Satu Hassi (vihr.) Kukin puolue voi Suomessa asettaa EU-vaaleissa ehdokkaita enintään? a) 16 b) 18 c) 20 d) 22 Kaikkien aikojen suomalainen ääniharava EU-vaaleissa on ollut? a) Raino Paasilinna (sd.) b) Alexander Stubb (kok.) c) Esko Seppänen (vas.) d) Paavo Väyrynen (kesk.) Nykyisistä Suomen mepeistä ei asetu ehdolle? a) Sirpa Pietikäinen (kok.) b) Mitro Repo (sd.) c) Satu Hassi (vihr.) d) Sampo Tervo (ps.) EU:n jäsenmaissa asuu ihmisiä noin? a) 300 miljoonaa b) 400 miljoonaa c) 500 miljoonaa d) 600 miljoonaa Euro on virallinen ja käypä valuutta EU:ssa? a) 17 maassa b) 18 maassa c) 19 maassa d ) 20 maassa Kuinka monta tähteä on EU:n lipussa? a) 12 b) 14 c) 16 d) 18 Euroopan hymnin on säveltänyt? a) Bach b) Vivaldi c) Mozart d) Beethoven EU:ssa on virallisia kieliä? a) 23 b) 20 c) 18 d) 16 Vastaukset palstan alalaidassa. Vastaukset: 1c, 2a, 3c, 4d, 5c, 6c, 7a, 8a, 9d, 10 a ??Mainosjakajien on tyydyttävä muutamaan euroon tunnilta Keltainen liitto saa polkea surutta palkkoja Pitkäaikainen kiista mainosten ja ilmaislehtien jakajien palkoista päättyi työntekijöiden kannalta ikävästi tammikuun lopulla. Vihreät ovatkin jo pyytäneet keskustalta konsulttiapua suunnitteilla olevaan iltalypsy-yritykseensä. Järjestäytyminen Pau:hun järkevintä Mainosten ja ilmaislehtien jakajat ovat hyvin huonosti järjestäytyneitä. Historia tunnetaan Venäjälläkin eli Janukovitshista tehdään tarvittaessa Ukrainan Otto Ville Kuusinen, joka alkaa johtaa sikäläistä versiota Terijoen hallituksesta
Vaakakuppiin onkin laitettava valmistajien etu sekä kaikki keskioluen kulutuksen hillitsemistä puoltavat seikat. Alkoholin kokonaiskulutuksen pienentämiseksi ovat olleet esillä myös keskioluen laimennus, veronkorotus ja anniskelun rajoittaminen. Sunnuntaiaamuihinkin tulisi rajoituksia. Esityksen pitäisi tulla eduskunnan käsittelyyn vielä kevätistuntokaudella. Uusin käänne (HS 11.3.) asiassa on, että virkamiehet kieltäisivät keskioluen iltamyynnin. Jakaja Timo Hietanen peräsi vuonna 2010 saataviaan työnantajaltaan. n n n Kupla myyntirajoitusten heikentävän pahoin etenkin pienten myymälöiden katteita. Olutta ei saisi enää perjantaisin ja lauantaisin klo 18 jälkeen kaupoista, kioskeista ja huoltoasemilta. Aihe on sikäli ajankohtainen, että se liittyy sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevaan uuteen alkoholilakiin. Päättäjille maalaillaan kauhukuvia työpaikkojen menetyksistä, myymälöiden sulkemisista ja jopa ruoan hinnan noususta. Osa voi olla tottakin, mutta tuskin kaupan pelottelemassa määrin. Panimoteollisuus haluaa tietenkin maksimoida keskioluen kulutuksen ja myynnin, mikä on alan rajoittuneesta näkökulmasta ymmärrettävää. Rajoituksia ei kaavaillakaan heidän vaan alkoholin suurkuluttajien ja väärinkäyttäjien vuoksi. Myönnettävä toki on, että keskiolut yksin ei ratkaise vielä läheskään kaikkia alkoholinkäytön ongelmia. KESKIOLUEN KULUTUKSEN RAJOITUKSISSA Kiista palkoista on jatkunut pitkään. Siksi keskustelu on niin kiivasta ja kaikkia tyydyttävää lainsäädäntöä on vaikea saada aikaan. Keskiolut liittyy osana yhteen suomalaiseen kansansairauteen, alkoholismiin. Sen seuraukset ihmisille ja yhteiskunnalle ovat niin vakavat, että kalupakissa täytyy olla välineitä, kun alkoholin kasvanutta kokonaiskulutusta yritetään hillitä. Alkoholismi tuhoaa ihmisten elämää ja terveyttä samalla kun se katkaisee työuria ja aiheuttaa terveydenhoidon menoina huomattavia kustannuksia. Järkevintä olisi, että jakajat ymmärtäisivät liittyä Paun jäseniksi. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. 12.3.2014 5 Pääkirjoitus Jukka-Pekka Flander . Muutos koskisi vilkkaita keskioluen myyntihetkiä. HARVA ASIA KUOHUU n n n kohtaavat kansanterveyden, kuluttajien, kaupan ja panimoteollisuuden intressit. Myyntiaikojen tavoin nekin herättävät kiivasta keskustelua. Pulaa ei ole siis keinoista vaan ratkaisuista. KAUPPA PELKÄÄ OLUEN AFP Photo / KCNA Päätin äänestää itseäni, kun muitakaan ehdokkaita ei ollut. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Tällöin he pystyisivät ajamaan paremmin yleissitovaa työehtosopimusta, Juha Pöyry toteaa. Keltainen ammattiliitto, jota SME Paun mielestä edustaa, juontaa juurensa Espanjaan kenraali Francisco Francon diktatuurin aikaan, jolloin ammattiliitoissa määräsivät oikeasti työnantajat. Ammattiliitot pyrkivät työläisten etujen huonontamiseen. Marja Luumi Demokraatti marja.luumi@ demari.fi Keskioluen kulutuksen rajoituksissa kohtaavat kansanterveyden, kuluttajien, kaupan ja panimoteollisuuden intressit. Kari Hulkko Keskiolut kuohuu myös eturistiriitoina Suomessa ylilaidallisemmin kuin väittely keskioluen kulutuksen rajoituksista. Siksi keskustelua alkoholinkäytön vähentämisestä pitää käydä vakavasti. Valtaosa ihmisistä on niin keskioluen kuin kaiken alkoholin käytössä joko täysin pidättyviä tai kohtuukuluttajia
Lisäksi itsenäistymisen jälkeistä aikaa ovat värittäneet vallankaappaukset, kaappausyritykset ja kapinat. Viime joulukuussa ihmisoikeusrikkomukset ajoivat maan sekasortoon. Heitä ei koskaan merkitty vangiksi. Tuotteiden on oltava turvallisia, tulivatpa ne mistä tahansa EU maasta, sanoi kansanedustaja Riitta Myller (sd.) sanoi Riitta Myller. Tuulikki Pekkalainen on saanut kaivettua esiin aivan uutta tietoa sisällissodan lapsiuhreista. tiistaina eduskunnan ruokaturvallisuuskeskustelussa. Elintarviketurvallisuudesta on Myllerin mielestä huolehdittava koko EU:n sisämarkkina-alueella, sillä kuluttajat ovat entistä halukkaampia tietämään elintarvikkeiden tuotantoketjun pellolta pöytään. Hän piti todella outona, että keskustelun pohjana olevasta hallituksen selonteosta puuttuu kokonaan arvio EU:n elintarvikelainsäädännön ongelmista ja aukkokohdista. . Tarkkaa lukua ei ehkä koskaan saada selville. Kaikkia ei edes kirjattu mihinkään, ja ajat olivat muutenkin sekavat. Leireillä olleet eivät juuri koskaan puhuneet kohtalostaan. Siitä kehotettiinkin vaikenemaan koko 1920- ja 1930-lukujen ajan. . Loput jakaantuivat tasan valkoisiin ja ?muihin?. Kenttäoikeuksien papereita on poltettu hyvin paljon, eikä siksi niiden toiminnasta koskaan saada täyttä varmuutta. Koko termi on sikäli harhaan johtava, että kenttäoikeuksia ei virallisesti edes ollut olemassa, ja ylipäällikkö Mannerheim oli kieltänyt niiden toiminnan jo helmikuussa 1918. lättävin tieto onkin, että myös vankileireillä oli näitä ei-punaisia vankeja, jopa lapsia. . Tehtävämme poliittisina päättäjinä on edistää tasapainoista ja vastuullisuuteen perustuvaa kansainvälistä kehitystä. Lisäksi tuemme ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan linjausta Suomen osallistumisesta EUFOR RCA -operaatioon enintään 30 sotilaalla 6 kuukauden määräajan operaation täyden toimintakyvyn saavuttamisesta. . Ylipäätäänkin suomalaisten toimijoiden olisi oltava aktiivisempia huolehtimaan siitä, että EU:n säädökset vastaavat paremmin suomalaisten kuluttajien tarpeita, Myller sanoi. Rauhanturvaamisessa ja kriisinhallinnassa Suomi on ollut kokoonsa nähden suuri toimija. Tutkija Tuulikki Pekkalainen on saanut selville ainakin 300 alle 15-vuotiaan kuolleen joko sodassa tai leireillä ammuttuna tai olosuhteiden vuoksi kuolleina. Sodan aikana surmattiin ainakin 80 enintään 15-vuotiasta. EU-operaatio on osa isompaa kokonaisuutta, johon osallistuvat myös YK ja Afrikan unioni. . Sisällissodan temmellyksissä ja sodan jälkimainingeissa vankileireillä lapsia oli uhrien joukoissa enemmän kuin on uskottukaan. (Demokraatti) SDP:n Kantola: Suomi voi auttaa KeskiAfrikan tasavaltaa SDP:n kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Ilkka Kantolan mukaan SDP:n eduskuntaryhmä tukee Suomen osallistumista EU:n kriisinhallintaoperaatioon, jonka tarkoituksena on rauhoittaa Keski-Afrikan tasavallan konfliktia. Ehkä kaikkein yl- Myller kantoi huolta kuluttajan ruokaturvasta . Maa lukeutuu maailman köyhimpiin, vaikka se on luonnonvaroiltaan rikas. Siellä oli sellainen hallitsematon kaaos. Tällaisen kohtalon koki myös äitinsä ja sisarensa kanssa Hämeenlinnan vankileirille joutunut Anna Mäkinen. Alle 9-vuotias Mäkinen avusti sairaanhoidossa ja keittiössä. . 6 12.3.2014 ??Uutta tietoa sisällissodan lapsiuhreista Lapsia teloitettiin ja otettiin pakkotyöhön Vuonna 1918 Suomessa surmattiin lapsia. Olen kerännyt kaikki tiedot myös siitä, kuinka moni vankileirille päätyneistä on merkitty punakaartilaisiksi tai keillä oli aseita. Se on aika pieni osuus, Pekkalainen sanoo. Työvoimaa tarpeiden mukaan Eri leireillä merkittiin ja tilastoitiin eri tavoin. Lisäksi leireillä oli paljon väkeä, jota ei koskaan merkitty mihinkään. Olen ollut kylässä sellaisten ihmisten luona, jotka ovat olleet leirillä, mutta eivät ole koskaan siitä puhuneet, Pekkalainen kertoo. Silti Tuulikki Pekkalainen on onnistunut saamaan paljon uutta tietoa. Osa on vain otettu leireille työvoimaksi, muttei koskaan varsinaisesti merkitty vangeiksi. Operaatioihin osallistumisella on tärkeä tehtävä myös osana turvallisuuspoli- tiikkaamme. Osallistuminen operaatioihin osoittaa, että kannamme konkreettisesti yhteistä vastuuta Ilkka Kantola. globaalin vakauden edistämisessä. Keski-Afrikan tasavallan väestö on kolminkertaistunut noin 50 vuodessa. Kolme neljästä oli punaisia. Lähes miljoona. Analyysi olisi tarpeen, jotta me suomalaisina voisimme vaikuttaa omien kansalaistemme hyvinvointiin. Olen törmännyt myös muihin vastaaviin tapauksiin. Syy miksi heidät on otettu leirille, on se, ettei saatu tarpeeksi henkilöstöä leirien pyörittämiseen, Pekkalainen kertoo. Naisia saatettiin ottaa leireille myös muihin tarkoitukKari Hulkko Vankileireillä ankeus jatkui Eri vankileireille päätyi Pekkalaisen mukaan ainakin 1 500 lasta. Suomi haluaa olla niiden joukossa, jotka eivät sulje silmiään viattomiin sivullisiin kohdistuvalta väkivallalta.
Maan luottokelpoisuutta on varjeltu ja on tehty yritysten työllistämismahdollisuuksia lisääviä veroratkaisuja. (STT) Jalasjärveläiset kantelivat oikeuskanslerille Jalasjärven ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen JAKK:n talousepäselvyydet ovat johtaneet kanteluihin oikeuskanslerille. Vähemmistöhallitukset ovat neuvotelleet jonkin tai joidenkin oppositiopuolueiden kanssa enemmistön valtion budjeKun huomio on kiinnittynyt teille ja monille muille asioille. Sekin on oikeaoppista parlajulistuksiin, mentarismia, koska silloinkin liian pienelle huomiolle on enemmistö päättää. jäänyt se, mitä No, mitä tekemistä tuolla hallitus on saa- sitten on Suomen kanssa? nut aikaan. Meillä on nyt laajapohjainen enemmistöhallitus, mutta se voi supistua vähemmistörajan tuntumaan, jos Vihreät ja Vasemmistoliitto lähtevät hallituksesta Fennovoima-ratkaisun vuoksi. Naiset saivat leipää kun antoivat ja kun antoivat toisen kerran, saivat toisen leivän, Pekkalainen kuvailee. Lapseuteenkin suhtauduttiin tuon ajan Suomessa kovin erilaisesti kuin nykyään. Lapset olivat mahdollisimman nuoresta iästä alkaen osaelättäjiä perheilleen. Jos se aikoo jatkaa, pitää syntyä toimiva neuvotteluyhteys opposition suuntaan. Eduskunnan neuvottelutaitoja kannattaisi harjoitella myös siksi, että niille voi tulla entistä välttämättömämpää käyttöä kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Arvioiden mukaan lähes puolet maan väestöstä tarvitsee kiireellistä humanitaarista apua. Enemmistöhallitus oli vähällä jäädä syntymättä jo vuoden 2011 vaalien jälkeen. Suojeluskunta oli jo aiemmin esittänyt hänelle ?ankarinta sotalain rangaistusta?. . Ja paljon muutakin. Hallitus ja ministerit päättävät viikoittain moninaisia asioita, vaikka kaksi keskeistä projektia onkin jäänyt ajelehtimaan. Runsaan vuoden päästä saattaa olla edessä tilanne, että jäljelle jää vain vähemmistöhallitus. VARSINKIN TANSKASSA JA. Heistä kahdeksan oli tyttöjä ja viisi poikia. Päinvastoin pitäisi päästä kohti samanlaista kansalaisaktiivisuutta kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä kuntarakenteen uudistuksille olisi riittänyt matalampi profiili. Niihin joutuneiden lapsien kohtalo ratkesi paljolti heidän kotipaikkakuntansa suojeluskuntien esikuntien lausuntojen mukaan. jälkeen loppuneet, tilalle tulivat valtiorikosoikeudet. Paras tulla poisperatuksi, lukee lausunnossa. ihmistä on joutunut jättämään kotinsa ja yli 200 000 ihmistä on paennut maasta. Olen törmännyt myös muihin vastaaviin tapauksiin. Tuulikki Pekkalainen ?Paras tulla poisperatuksi? Punaisten jälkeläiset maksoivat jopa vanhempiensa teoista. Vankileireille päätyneitä lapsia ei suinkaan vapautettu edes odottamaan tuomiotaan, saati että heitä olisi kohdeltu hellemmin. . Pekkalaisen tutkimuksen mukaan nämä olivat varsin kirjavia. Mitään ei merkinnyt se, että meillä on ennenkin ollut laajapohjaisia hallituksia ja eduskuntaan jäi kuitenkin kaksi merkittävää oppositiopuoluetta. Omalta osaltaan hallitus nosti riman turhan korkealle ohjelmalla, jossa julistettiin ennakolta liian paljon tekemättömiä tekoja. Niiltä meillä olisi samalla paljon opittavaa parlamentaarisen demokratian toimivuudesta. n n n Norjassa on näyttöjä siitä, miten hallitus ja oppositio osaavat toimia yhteistyössä, kun hallituksella ei ole parlamentissa enemmistöä. Oppositio on hyödyntänyt käsitystä, että kaikki mikä hallituksesta tulee, menee pieleen tai on lähtökohtaisesti väärin. (Demokraatti) Jalasjärven kunnanvaltuuston entinen puheenjohtaja katsoo kantelussaan, että valtionapujen takaisinperintä JAKK:lta perustuu opetusministeriön harhaanjohtaviin laskelmiin. Opetusministeriö vaatii takaisin 35:tä miljoonaa euroa, mikä on lähes puolet Jalasjärven kunnan vuosibudjetista. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi viime vuonna kunnan valituksen valtionapujen takaisinperinnästä. Jalasjärven kunnan tekemässä kantelussa taas arvostellaan sitä, että valtiovarainministeriö on määritellyt Jalasjärven kriisikunnaksi ja määrännyt liitosselvityksen Seinäjoen kanssa. Saavutukset eivät olisi ainakaan vähäisempiä kuin nyt. Mutta kun katseet kiinnittyivät julistuksiin, liian pienelle huomiolle on jäänyt se, mitä hallitus on saanut aikaan. 20 lasta ammuttiin vankileireillä, eniten Lahdessa, jossa ammuttiin 13 lasta. Esimeriksi Kuopion vankileirillä on ollut 5-vuotias poika, jonka ammatiksi on merkitty puuseppä. Olli Hella Demokraatti olli.hella@ demari.fi Heitä ei koskaan merkitty vangiksi. Samaan aikaan humanitaarisen avun perillemeno on vaikeutunut. Hälyttävin vaihtoehto on, että kasvava osa äänestäjiä kääntää selkäänsä poliittiselle osallistumiselle. Ei ole hallituksen mutta ei myöskään oppositiopuolueiden etujen mukaista, jos poliittisen päätöksenteon ja osallistumisen rapistuminen jatkuu. ja ?leipäkortin antaminen?, jotka viitannevat kuolemantuomioon. Harvinaisen selvästi eliminointia esitti tutkintatuomari 14-vuotiaasta Toivo Vilhelm Suhosesta. Sotilaat käyttivät heitä ?viihdyttäjinä?. . Useista paistoi läpi viha, kosto ja katkeruus. Siksi on epäoikeudenmukaista ja surullistakin, että on synnytetty kuva täydellisestä kyvyttömyydestä. Hallituksen julkikuvalle on ollut tuhoisaa julkiseen keskusteluun pesiytynyt halveksiva ilmapiiri. Parhaassa tapauksessa kysymys on siitä, että ihmiset tarkkailevat tilannetta ja vain varautuvat myöhempään kannanmuodostukseen. 12.3.2014 Kolumni Matti Linnanahde matti.linnanahde@kolumbus.fi, twitter: @MattiLinnanahde Kirjoittaja on työskennellyt Suomen Sosialidemokraatin toimittajana 1974?1976 ja Uutispäivä Demarin pääkirjoitustoimittajana 1997?2007. siin. Kolmaskin kantelu arvostelee liitosselvitystä. Kehotuksia olivat esimerkiksi: ?vaarattomaksi tekeminen?, ?ei toivota enää ikinä nähtävän tällä paikkakunnalla. Kolmessa kantelussa arvostellaan valtion toimintaa Jalasjärven kuntaa kohtaan. Hallitus on sittenkin mainettansa parempi n 7 ykyisellä hallituksella ei ole ollut helppoa eivätkä ongelmat näytä ottavan laantuakseen. Jo lähtökohta oli huono, kun heti hallituskauden alusta alkoi siunailu, ettei kuuden puolueen laajapohjainen hallitus voi onnistua. Kaikkiaan kuoli 104 lasta minun tutkimusteni mukaan. Mutta se ei voi olla lopullinen totuus, Tuulikki Pekkalainen sanoo. Kun sota oli päättynyt ja välittömät teloitukset ?kenttäoikeuden. Esimerkiksi vanhuspalvelulaki ja nuorisotakuu ovat merkittäviä uudistuksia. Jäljelle jäävä 101 paikan tuki eduskunnassa tarkoittaa käytännössä vähemmistöhallitusta. Tämä saattaa olla vaarallisempaa kuin osataan nähdä. Mielidemittausten trendi kertoo, että yhä useampi kansalainen panttaa ilmoittamasta, mitä puoluetta kannattaisi
Ne ovat viidennet EU-vaalit Suomessa. Ensimmäisissä vaaleissa 1996 ei ollut yhtään vaaliliittoa. Persujen nousukiitoisella siivellä oli hyvä lentää. . Meillä on 20 hyvää ehdokasta, hän toteaa. EU-vaaleissa 1999 vaaliliittoja solmivat keskusta, RKP ja kristilliset sekä perussuomalaiset ja minipuolueet KIPU ja EKA. Seppo Peltoniemi Demokraatti Sari Essayah (kd.) on putoamassa europarlamentista. Ammattialojen sukupuolijako voi tasoittua tulevaisuudessa Tietotekniikka, kansainvälistyminen ja tuotantoketjujen pirstoutuminen muuttaa työelämän rakenteita. Tällä hetkellä ei vaaliliittoa ole, mutta sellaisesta saatetaan neuvotella. eivät vain suhteessa toisiinsa vaan myös suhteessa globaaliin talouteen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhasen mukaan tiettyjen töiden vähentyminen ja toisten työtehtävien lisääntyminen saattaa osua eri tavoin tyypillisesti miesja naisvaltaisiin ammatteihin. . Viimeksi Carl Haglund tuli valituksi viimeisenä edustajana. RKP:n poliittinen sihteeri Magnus Öster luonnollisesti uskoo, että pienpuolue saa yhden paikan. Aikaa vaaleihin vielä on, Riikonen toteaa. RKP:n paikka veitsenterällä Ruotsalainen kansanpuolue on myös vaarassa menettää ainoan meppinsä. ovatko muutokset sukupuolineutraaleja vai vaikuttavatko muutokset enemmän jompaankumpaan sukupuoleen. Riikonen elättelee vielä toivoa. . 8 12.3.2014 ??Kristillisdemokraateille tullee noutaja EU-vaalit käydään ilman vaaliliittoja Europarlamenttivaalit järjestetään 25. toukokuuta. Kun globalisaatio rakentaa uudentyyppisiä kilpailuasetelmia talouteen, teollisuuden ja palvelujen työtehtävät ja työpaikat muuttuvat . Sitä on etukäteen vaikea sanoa, mitä tapahtuu . Rakenteiden muuttuessa herää kysymys siitä, millä tavalla muutokset vaikuttavat sukupuolten asemaan työmarkkinoilla. Turun yliopiston akatemiaprofessori Anne Kovalainen näkee, että tulevaisuudessakin naisten ja miesten asema työmarkkinoilla riippuu lähinnä koulutuksesta ja työmarkkinoiden sekä koko talouden kehittymisestä. . Vaaliliittoihin emme nyt lähde. Muutokset tehtävärakenteissa tulevat varmasti jatkumaan, joten parin vuoden sisällä tiedetään paremmin, Kauhanen sanoo. Koneet syövät miesten töitä Nyt työpaikkoja on hävinnyt tyypillisesti miesvaltaisesta Anna-Liisa Blomberg Demokraatti Muutos näkyy siinä, millaisten alojen koulutukseen nuoret tulevaisuudessa hakeutuvat.. Eikä ole näillä näkymin toukokuunkaan vaaleissa. Vaaliliitot ovat hyödyttäneet erityisesti kristillisdemokraatteja, jotka 2009 ja 2004 vaaleissa olivat liitossa perussuomalaisten kanssa. EU-vaaleihin lähdemme kokonaan omalla listalla, eli ei vaaliliittoja tällä kertaa, perussuomalaisten puoluesihteeri, Riikka Slunga-Poutsalo sanoo Demokraatille. Kohtuullisen tuore puoluesihteeri lisää, että vaaliliitot vaihtoehtona eivät ole olleet hänen aikanaan esillä, vaikka halukkuutta muualtapäin olisi voinut ollakin. Perussuomalaisten ja kristillisten avoliiton karituminen tietänee kohtuullisen varmasti, että Sari Essayah (kd.) ei kykene uusimaan valtakirjaansa EU:n parlamentissa. Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja Teuvo V. RKP osaa äänten keskittämisen taidon.
Toisaalta lisääntyvä digitaalisuus voi myös tuottaa joihinkin tehtäviin tarpeetonta rasitusta. Tietotekniikalla voisi tutkimuspäällikkö Antti Kauhasen mukaan olla sijansa sukupuolierojen tasoittajanakin, kun töitä voi tehdä kotonakin. Rajojen avautuminen ja tietotekniikan kehittyminen tarkoittaa, että on ehkä helpompi myydä omaa osaamistaan kansainvälisestikin, Kauhanen summaa. Tasoittuuko alojen sukupuolijako? Kauhasen mielestä on mielenkiintoinen kysymys, millaisiin tehtäviin kadonneista työpaikoista siirrytään. yhdistys on asettanut ensi kevään eduskuntavaaleihin ehdolle jäsenensä, josta yhdistyksen puheenjohtajan Marko Heinosen mukaan toivotaan seuraajaa kansanedustaja Heli Paasiolle. Heli Paasio ilmoitti ensimmäisenä Demokraatissa viime itsenäisyyspäivän jälkeen, että ei pyri enää jatkoon kansanedustajana. Nummenmäen ehdokas on sosionomi Minna Kuusela, 40. Parhaillaan Kuusela jatkaa opintojaan. Siinä menee oma aikansa, ennen kuin muutos näkyy, mutta aivan varmasti sukupuolijako erityyppisissä tehtävissä tulee muuttumaan, Kauhanen uskoo. Etla ja Palkansaajien tutkimuslaitos tutkivat yhteishankkeessaan työelämän tehtävärakenteiden muutosta ja sukupuolten asemaa työmarkkinoilla. Vuoden 1996 myötä työ alta. Esimerkiksi lääkäreille vaihtuvat ohjelmat ja tietokoneen kautta tehtävät paperityöt voivat olla ylimääräinen rasite. . Se on ainoa EU-toimielin, johon viiden vuoden välein valitaan edustajat suorilla vaaleilla. Hän uskoo, että tulevaisuudessa nähdään myös muutoksia siinä, kuinka mies- tai naisvaltaisia tietyt alat ovat. Esimerkiksi hoiva-alalla miesten osuus tullee lisäänty- EU-vaaleissa äänesti 57, 6 prosenttia äänioikeutetusta suomalaista. Pohjanoteeraus koettiin 1999 vaaleissa. Vaalit järjestetään kaikissa jäsen- teollisuudesta, mutta myös naisvaltaisempia konttoritoimihenkilöiden töitä on kadonnut. Ainoastaan 30,1 prosenttia kansalaisista vaivautui äänestämään. Vuoden 2004 vaalien äänestysprosentiksi tuli 39,4 ja viimeksi pidetyissä vuoden 2009 vaaleissa 38,6 prosenttia. mään, mutta Kauhanen ei pidä kovin todennäköisenä, että entiset hitsarit sankoin joukoin kouluttautuisivat lähi- tai sairaanhoitajiksi. EPP eli kokoomuksen ja kristillisdemokraattien ryhmä näyttäisi kärsivän tappion ja menettäisi samalla suurimman ryhmän aseman sosialidemokraateille. Euroopan parlamentti on maailman suurin demokraattisesti valittava parlamentti. Tuntuisi siltä, että esimerkiksi tietotekniikan vaikutus osuu ehkä enemmän miesvaltaisiin tehtäviin, koska erilaisten palveluiden korvaaminen tietotekniikalla on selkeästi hankalampaa, Kauhanen sanoo. Tietotekniikan lisääntymisestä ja globalisaatiosta puhutaan usein negatiiviseen sävyyn. Se on Kauhasen mukaan ymmärrettävää, koska muutos on raskas yksilölle, jolta lähtee kehityksen maissa kansallisen vaalilainsäädännön mukaisesti. Suomessa eurovaaleissa äänioikeutettuja ovat viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttä- vät Suomen kansalaiset sekä viimeistään 80 päivää ennen vaaleja Suomen äänioikeusrekisteriin ilmoittautuneet toisen EU-maan kansalaiset. Surkeat äänestysprosentit Europarlamenttivaalit järjestettiin aiemmin kesäkuussa, mutta ajankohtaa muutettiin koko unionin alueella pyrkimyksenä korottaa äänestysaktiivisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman tutkimuksen on määrä valmistua tämän vuoden aikana. Perussuomalaisten puoluesihteerin Riikka Slunga-Poutsalon mukaan puolue ei kaipaa siipiveikkoja EU-vaaleihin. Turkulaiset löysivät seuraajan Heli Paasiolle Nummenmäen sos.dem. Syytä onkin. Työmarkkinoilla sukupuolten asemaan 9 vaikuttaa epätasainen työnjako esimerkiksi lastenhoidossa, Kauhanen muistuttaa. . Tietotekniikan tuoman joustavuuden myötä voidaan ehkä miettiä erilaista työnjakoa perheen sisällä ja sitä myötä edistää tasa-arvoa, Kauhanen sanoo. Akatemiaprofessori Anne Kovalainen on samaa mieltä siitä, että digitalisoituminen tuo joustavuutta, mutta kaikissa ammateissa lisääntyvä digitaalisuus ei tuo auvoa. 12.3.2014 Yllätys muhimassa Suomesta valitaan 13 europarlamentaarikkoa viisivuotiskaudeksi 2014?2019. Hän on Talentian Varsinais-Suomen alueyhdistyksen puheenjohtaja vuodesta 2012. Viime kunnallisvaaleissa on oli ehdolla Turun valtuustoon. Nummenmäen yhdistyksen jäsenistä kansanedustaja ennen Heli Paasiota ovat olleet Rafael ja Pertti Paasio. Nummenmäkiläisistä Taru Pätäri harkitsee ehdokkuttaan. Demokraatti, Turku Digitaalisuuden kahdet kasvot Tietotekniikka ja töiden digitaalistuminen voivat tehdä työnteosta joustavampaa, kun puurtaminen ei ole sidottu tiettyyn aikaan ja paikkaan. Kukapa meistä ei olisi ollut lääkärissä ja todennut . Äänestysprosentti on ollut surkea meillä ja muuallakin. Vain kerran on Suomessa päästy yli 50 prosentin äänestysaktiivisuuteen. Sen sijaan muutos näkyy siinä, millaisten alojen koulutukseen nuoret tulevaisuudessa hakeutuvat. . Kauhasen mukaan erilaisten asiantuntijoiden määrä lisääntyy, samoin kasvua on johtotehtävissä ja naisvaltaisilla palvelualoilla, kuten hoivapalveluissa. että ruudun tuijottaminen, oikean ohjelmasivun löytäminen ei-käyttäjäystävällisestä ohjelmasta ja hiiren saaminen oikeaan klikkauskohtaan näyttävät joskus vievän enemmän aikaa kuin potilaan tutkiminen, Kovalainen kuvailee. Minna Kuusela. Heli Paasio.. Kauhanen muistuttaa, että samalla avautuu kuitenkin uusia mahdollisuuksia esimerkiksi asiantuntijapalveluiden markkinointiin. . Yhteensä meppejä valitaan 751. Vaaleissa muhii yllätys. Tulevaisuudenkuva ei ole Kauhasen mukaan selvä, mutta arvailla voi. . yhdessä asiaa pahoittelevan lääkärin kanssa
Vastarannan rinteen eroosio on jo kalvanut paljaaksi. Tilakoko on seudulla keskimäärin 2,5 hehtaaria, ja asukkaiden leipä on kiinni kulloisenkin sadon onnistumisesta. Vaihtoehdot vähissä . Hänkin korostaa kuljetusalan keskeistä roolia tavoitteen saavuttamisessa. Costa Rica ?? Valtio Keski-Amerikassa ?? Asukkaita 4,8 miljoonaa ?? Alle 1,25 dollarilla päivässä eläviä alle 2 % ?? Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 96,2 % ?? Hiilidioksidipäästöt 1,8 tonnia / asukas ?? ?? Vrt. En ole enää nuori, mutta maata minulla on jatkossakin vain tämä hehtaarin puolikas, joten on keksittävä keinoja sen tasoittamiseksi, Chacón huokaa. Perheviljelmän hoitoon osallistuu myös vaimo Irma Rosa Loaiza, ja yksi kolmesta lapsesta auttaa yli jäävien tuotteiden myynnissä. Tuotanto alenee Pacayas sijaitsee Costa Rican hedelmällisen keskilaakson itäpäässä kahden tulivuoren välissä. (STT-AFP, Washington ). Kuljetussektori tuottaa 42 prosenttia hiilidioksidipäästöistä, ja niin kauan kun se ei ole sitoutunut tavoitteeseen, hanke jää yritykseksi houkutella ulkomaista rahoitusta, lataa Mónica Araya Clean Costa Rica -järjestöstä. Tekee pahaa, kun multa valuu jokeen. Nyt se on muuttunut epäsäännölliseksi, eivätkä perunat kasva ilman vettä, valittaa Guillermo Quirós, 68, joka joutui uusimaan tilansa salaojat pari vuotta sitten. Diego Arguedas Ortiz IPS, Alvarado, Costa Rica Costa Ricasta hiilineutraali Costa Rica päätti vuonna 2007 pyrkiä ensimmäisenä maana hiilineutraaliksi vuoteen 2021 mennessä. 10 12.3.2014 ??Eroosion torjunta pakottaa pengertämään yhä jyrkempiä rinteitä Costa Rican viljelijöistä tuli ilmastoakrobaatteja José Alberto Chacón tuntee itsensä akrobaatiksi, kun hän koettaa torjua eroosiota pienellä viljelmällään Irazú-tulivuoren jyrkällä rinteellä Costa Rican Pacayasissa. Saadakseen mullan pysymään papu-, maissi- ja porkkapenkeissään Chacón, 51, pengertää rinnettä ja rakentaa kiemuraisia polkuja. . Ennen sadetta tuli tasaisesti lokakuulta tammi-helmikuulle. . Tilojen pienen koon vuoksi he eivät myöskään hyödy tuesta, jota Costa Rica myöntää metsänistutukselle. . Seutu on tiheämmin asuttua kuin 4,8 miljoonan asukkaan maa keskimäärin. Alueella sataa normaalisti 2 300 milliä vuodessa, mutta ilmastonmuutos on tehnyt säistä arvaamattomia ja kiihdyttänyt rinteiden eroosiota. Pengerrys auttaa hillitsemään kiihtyvää eroosiota. AFP Photo / Manan Vatsyayna Terrori-iskua pidetään edelleen yhtenä mahdollisena syynä malesialaisen matkustajakoneen katoamiseen. CIA:n johtaja John Brennan kiisti syytökset heti. . huhtikuuta. . (STT) päästöjen ja hiilinielujen tasapainottaminen on toteutunut 70?80-prosenttisesti. Viisi vuotta sitten Atlanttiin pudonneen matkustajakoneen ensimmäiset osat löydettiin viiden päivän etsintöjen jälkeen. Aaltonen on varma, että kone vielä löytyy. . Feinsteinin esittämät syytökset ovat harvinainen purkaus, sillä yleensä hän on pitänyt CIA:n puolta. Hän edusti valtiota ilmastonmuutosneuvotteluissa viime vuoden puoliväliin asti. Ympäristö- ja energiaministeri René Castro sanoo, että Suomalaistutkija: Meri aina hankala paikka etsiä Suomalaistutkija ei pidä kadonneen malesialaiskoneen etsintöjen pitkittymistä epätavallisena. Onnettomuustutkintakeskuksen johtavan tutkijan Ismo Aaltosen mukaan meri on hankala paikka etsiä. Lauantaina kadonneen matkustajakoneen etsintöjä vaikeuttaa se, ettei silminnäkijähavaintoja ole ja viimeiset tutkakuvat ovat matkalta, jolloin kone oli vielä yli kymmenen kilometrin korkeudessa. Aaltonen muistuttaa, että esimerkiksi Indonesian suunnalla seitsemän vuotta sitten kadonnut matkustajakone löydettiin vasta kymmenen päivän jälkeen, kun koneen osia alkoi ajautua rannikolle. Vuonna 2000 maatalous tuotti 10,7 prosenttia Costa Rican kansantuotteesta, mutta vuonnna 2012 kaksi prosenttiyksikköä vähemmän. Chacónin tilalla rinteen kaltevuus on 50 prosenttia, ja hän istuttaa maissit 20 sentin korkeuserolla, jotta sadevesi ei valusi suoraan alhaalla virtaavaan jokeen. Ei voisi olla kauempana totuudesta, Brennan sanoi. Senaatin tiedustelukomitean puheenjohtajana toimiva Feinstein ilmaisi huolensa siitä, että CIA on rikkonut maan perustuslakia tunkeutumalla senaatin sisäisiin tiedostoihin. Asetukset kieltävät CIA:lta maan sisäisen vakoilun. Senaatin tiedustelukomitea oli valmistellut yksityiskohtaista raporttia CIA:n toimista, kun CIA oli oletettavasti tutkinut senaatin koneita. Feinstein kertoi kuulleensa CIA:n etsinnöistä tammikuussa. Malesian poliisi on esitellyt kuvia väärennetyllä passille koneeseen nousseista. Yhdysvaltojen senaatin ja CIA:n suhteet rakoilevat Yhdysvalloissa senaattori Dianne Feinstein syytti tiistaina tiedustelupalvelu CIA:ta senaatin henkilökunnan tietokoneiden laittomasta tutkimisesta. Jotain äkillistä siellä on tapahtunut. Maa juhlii tuolloin 200-vuotista itsenäisyyttään. Hankkeen onnistumista on kuitenkin alettu epäillä, ja se loisti poissaolollaan alkuvuoden presidentinvaaleissa, joiden toinen kierros pidetään 6. En voi sanoa näille ihmisille, että maa sopisi paremmin metsän kasvatukseen, koska se on kaikki, mitä heillä on, sanoo maataloustutkija Beatriz Solano, joka on ollut seudulla maatalousministeriön tehtävissä 17 vuotta. Osa viljelijöistä on oivaltanut eroosion torjunnan tarpeellisuuden. hiilidioksidipäästöt Suomi: 10,6 USA: 18,0 Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 62/169 Lähde: YK José Alberto Chacón kitkee papupenkkejään Irazú-tulivuoren rinteellä Costa Ricassa. Jotain mekaanista, tai sitten ohjaamossa on menetetty toimintakyky tai siellä on tehty rikollinen teko, Aaltonen listaa vaihtoehtoja. Luomutilaa pitävät María Solano ja Marta Guillén ovat jakaneet maan pensasaidoilla pieniin tilkkuihin. Vuonna 2010 tehdyn selvityksen mukaan 70 prosenttia Pacayasin viljelijöistä ei tehnyt mitään suojellakseen peltojaan eroosiolta
Taleban-liike kiisti olevansa veriteon takana. Ruotsin radion mukaan Horner oli kertonut lähtevänsä haastattelemaan ihmisiä Afganistanin presidentinvaalien tiimoilta. . Myymme Intiasta salakuljetettuja tuotteita normaalisti, ja alan viranomaiset tietävät, että ne ovat tehokkaita, kertoo Peshawarissa apteekkia pi- tävä Mushtaq Ali. 12.3.2014 11 IPS / Diego Arguedas Ortiz Salakuljetetut edulliset intialaiset lääkkeet ovat monen köyhän ainoa mahdollisuus lääkehoitoon Pakistanissa. Salakuljetus turvaa lääkkeet Pakistanin köyhille Teinipojan kuolema nostatti Ruotsalainen konkaritoimittaja mielenosoituksen Istanbulissa ammuttiin Afganistanissa Turkissa Istanbulissa protestoitiin tiistaina 15-vuotiaan pojan kuoleman vuoksi. Hänen mukaansa intialaisia valmisteita suosivat varsinkin pitkäaikaissairaat. Afganistanilla on Intian kanssa sopimus lääkekaupasta, ja osa tavarasta ?vuotaa. Horner ammuttiin aamulla kadulle Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa. Silminnäkijöiden mukaan kaksi miestä lähestyi Horneria ja ampui tätä takaraivoon. ääntä, joka nyt on sammunut, pääministeri Fredrik Reinfeldt sanoi. (STTAFP?Reuters ) Ruotsissa surtiin tiistaina Ruotsin radion pitkäaikaisen ulkomaantoimittajan Nils Hornerin poismenoa. Hän loukkaantui päähän jouduttuaan leivänhakumatkalla keskelle poliisien ja mielenosoittajien yhteenottoa. Poikaan osui ilmeisesti poliisin kyynelkaasukranaatti. Myös Helsingissä Turkin suurlähetystön edustalla järjestettiin tiistaina mielenosoitus pojan muistoksi. Siihen osallistui poliisin mukaan kolmisenkymmentä ihmistä. Turkin pääministerin Recep Tayyip Erdoganin eroa vaatineisiin mielenosoituksiin osallistui kesäkuussa arviolta 2,5 miljoonaa ihmistä. (STT-TT ) Toimittaja Nils Horner. Halvat intialaiset lääkkeet ovat monen köyhän pelastus Pakistanin pohjoisosissa. Olemme perillä siitä, että suuria määriä lääkkeitä salakuljetetaan meille Afganistanista, mutta emme puutu ilmiöön, koska se hyödyttää asukkaita, sanoo lääketarkastaja Muhammad Riaz. Asia on noussut aika ajoin esiin myös Pakistanin parlamentissa, mutta se on lakaistu maton alle, koska kansanedustajat eivät halua suututtaa äänestäjiä kieltämällä heiltä halpojen lääkkeiden saantia. Ashfaq Yusufzai IPS, Peshawar, Pakistan. Monet ruotsalaiset ovat kuunnelleet hänen ääntään . Tämä on yksi pahimmista päivistä Ruotsin radion historiassa, toimitusjohtaja Cilla Benkö kommentoi. Työtoverit luonnehtivat Horneria asiantuntevaksi toimittajaksi, joka halusi olla aina siellä, missä tapahtuu. . Ne salakuljetetaan maahan Afganistanista, sillä Intialla ja Pakistanilla ei ole sopimusta lääkekaupasta. Afganistanin rajalla sijaitsevilla Pakistanin heimoalueilla ja Khyber Pakhtunkhwan maakunnassa lääkärit määräävät asukkaille intialaisia lääkkeitä ja ne voi ostaa paikallisesta apteekista. Intia on maailman johtava halpojen rinnakkaislääkkeiden valmistaja. Poika oli hallitusta vastustaville mielenosoittajille symboli poliisien kovakouraisuudesta. Kymmenet mielenosoittajat heittelivät kivillä poliisien bussia, ja poliisi ampui heitä kyynelkaasulla. Teinipoika ehti olla tajuttomana kesäkuusta lähtien. Pakistanin puolelle. . Miehet pakenivat paikalta. Sen tuote voi maksaa pakistanilaisessa apteekissa kymmenyksen siitä, mitä ylikansallisen lääketehtaan vastaava valmiste.
Valtio-opin tentin dosentti Pertti Timoselle, aikuiskasvatuksen laudaturin professori Aulis Alaselle ja sosiaalipolitiikan laudaturin professori Armas Niemiselle. Tähän Suomi vetosi myös taannoin presidentti Tarja Halosen johdolla, kun Yhdysvallat vei sotajoukkonsa Irakin maaperälle. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Kolumni Jukka Gustafsson Kari Hulkko Kirjoittaja on kansanedustaja. jukka.gustafsson@eduskunta.fi Nuoruuteni yliopistot TÄNÄ PÄIVÄNÄ ON hyödyllistä perehtyä venäläi- sen ihmisen sielunmaisemaan. on ollut puolue SDP ja toiminta sen järjestöaktiivina, kansanedustajana ja ministerinäkin. Me olemme varmoja äänestäjiä ja lojaaleja puoluejohdolle. Olen erityisen kiitollinen opinahjolle, vapaalle sivistystyölle ja kannustaville opettajille, jotka saivat siivet selkääni. Puolustammeko me vain vanhan teollisuusyhteiskunnan rakenteita, emmekä osaa etsiä uuttaa ja tuoda sitä keskusteluun ja yhteiskunnalliseen toimintaan? Kun vaaleissa ja gallupeissa menee huonosti, me kaipaamme paluuta entiseen ja pari piirua vasemmalle. Siinä olemme kuin kepu. Kun he yrittävät maihinnousua kaupunkeihin niin kannatus laskee, ja heti alkaa kaipuu ?ta- kaisin aitovierille?. Kun tietää vähän enemmän, näkee syvemmälle, pidemmälle ja voi tähdätä korkeammalle, ihmisiä palvelemaan ja auttamaan. En yllä lähellekään venäläisen kulkurin Peskovin elämänkokemuksia ja seikkailuja. Mutta kun siellä vasemmalla ei oikeastaan ole enää ketään. kaiken muutoksen vastustaja, koska meillä ei ole ollut halua, uskallusta taikka ideaa uusiin avauksiin, jotka ajaisivat muut puolustuskannalle. Maailma muuttuu, ja suomalainen hyvinvointiyhteiskunta muuttuu talouden ja globalisaation paineissa. Suomen kanta käännettiin jopa Halosta vastaan. Lähes kaikki vastustajat ovat oikealla. Jotain siihen suuntaan on minullakin ollut mielessä, erilainen elämä kiinnostaa minuakin. Sama tuntuu joiltakin osin vaivaavan myös ammattiyhdistysliikettä. Johto on henkilötasolla tärkeä asia, mutta puolueen linja, uudistumiskyky ja muutosasenne menevät niiden ohi. Kuvassa SDP:n nykyinen puoluejohto valinnan jälkeen puoluekokouksessa Helsingissä 2012. Pitää keskustella linjasta eikä henkilöistä Nyt lähestyvän SDP:n puoluekokouksen keskustelu liikkuu vain puheenjohtajapelin ympärillä. Seuraavaksi oli paimennettava asia hallitusohjelmaan. Kun osallis- kousedustuu aktiivisesti ja ahmii kaiken taja ottaa tiedon niin kokous vastaa kyllä arvokkaan yhtä yliopiston valtio-opin luen- tehtävän tosarjaa. tosissaan. MINUN NUORUUTENI YLIOPISTOIHIN Kirjoittaja haluaa nähdä SDP:n johdossa nuorta voimaa. Monen yhdistyksen toiminta ei ole sitä Kymen piirin entisen piirisihteeri Mauno Hirvisaaren kaipaamaa ?sosialidemokratian ilosanoman julistamista?, vaan pienen sisäpiirin keskinäistä puuhastelua. Puolueemme ei johda yhteiskunnallista keskustelua eikä ole tiennäyttäjä yhteiskunnan kehittämisessä ja uusiin muuttuviin olosuhteisiin vastaamisessa. Kirjoitin Teiskon Ty:n puoluekokousaloitteen vuorotteluvapaajärjestelmän toteuttamiseksi Suomessa. Sosiaalipolitiikan peruskurssin suoritin assistentti Jorma Sipilälle, myöhemmin Jorma oli professori ja yliopiston kansleri. Suomen johto on jo presidentti Sauli Niinistön johdolla tuominnut Venäjän toimet, joita Suomi pitää kansainvälisen oikeuden vastaisina. Suomessa ei siis Naton perään huutaminen ole nyt viisasta. Pentti Välimaa Pori n n n Tampereen yliopisto. Kirjoitin puheenvuoroni ajatuksella ja hyvin tosissani, unohtamatta aatteellista ja ideologista soihtua. Myöhemmin erityinen mielenkiintoni on koskenut ohjelmatyötä; työelämää, sosiaalipolitiikkaa, sivistystä, kulttuuria ja hyvinvointivaltiota. Puoluekokousta voi käyttää myös omien päämäärien ja asioiden ajamiseen. Siitäkään ei Yhdysvaltain johto sellaisenaan niellyt, eikä sitä kaikki Suomessakaan hyväksyneet. Muutoksentekijöiksi meistä ei enää ole. Matti Piipari Kotka Suomella ei ole varaa uhota Suomen valtiojohdon on nyt tarkkaan mietittävä, mitä Ukrainan tilanteesta jatkossa lausutaan. Se onnistui. Työministeri Liisa Jaakonsaari esitteli vuorotteluvapaalain eduskunnalle ja kutsui lakia ?Lex Gustafssoniksi?. Hyvä me! Uskon, että Uskon, että jokainen puoluejokainen kokousedustaja ottaa arvokkaan puoluekotehtävän tosissaan. Nyt on jo pidemmän aikaa, oikeastaan koko 2000-luvun oltu jämähtäneessä tilassa. Kenttä ikääntyy ja vähenee. Nuoret puuttuvat. Uskotteko hyvät toverit, että se 30?50-vuotiaitten työmiesten joukko, joka ei luota ay-liikkeeseen, vaan maksaa maksunsa Loimaan kassaan ja äänestää perussuomalaisia, tulee takaisin sillä, että valitaan vahvoja ay-johtajia SDP:n johtoon. tapaa harkittua laiskuutta. tai joutuu olemaan . Ilman heidän tukeaan ja ohjaustaan olisin jäänyt lentämään paljon matalammalle. Puoluehallitus ja kokous hyväksyivät aloitteen. Mutta ovatko rajoituksetkaan viisaita, kun kyse on itänaapuristamme? Suomikaan ei Ukrainan selkkauksessa ole mikään lintukoto. Sitä ei Nato-jäsenyyskään turvaisi. Varastelevat virkamiehet ja poliitikot. Valmistauduin huolellisesti ensimmäisiin puoluekokouksiin. Kirja-arvostelija kuvaili kulkuri Peskovia. Ja unohdetaanko tässä touhussa samalla se laaja keskiluokkainen joukko, joka heiluu meidän, vihreiden ja kokoomuksenkin tuntumassa? Haluaisin nähdä puoluejohdossa nuortaa voimaa. Porvarit johtavat keskustelua ja heittävät ilmaan uusia avauksia joita työ- Kun vaaleissa ja gallupeissa menee huonosti, me kaipaamme paluuta entiseen. väenliike yrittää torjua. Haikailu menneeseen on itsensä pettämistä. Kulkuri Peskov törmää 1880-luvun Venäjällä juoppoihin poliiseihin, taikauskoisiin talonpoikiin, varasteleviin virkamiehiin . SDP tuntuu ajoittain olevan . avaa kirjailija Maksim Gorki. Ukraina on meitä paljon lähempänä kuin Irak. Historia on osoittanut, että suurvallat ovat ottaneet oikeudekseen puuttua itsenäisten maiden asioihin silloin, kun ne katsovat etunsa ja niissä asuvien kansalaistensa aseman tai omaisuuden olevan uhattuna. Suomessakin venäläisväestön osuus on kasvamassa, ja myös heidän omaisuutensa. Meillä vain bisnestä ajattelevat henkilöt ovat tuohtuneet siitä, kun eduskunnassa puuhataan lakia, jolla rajoitettaisiin venäläisten omaisuuden ostomahdollisuuksia. Yhden ikkunan ? ei kaikkein edustavinta . 12 12.3.2014 Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Ajattelen heitä kunnioituksella ja arvostaen. Pyrin ja pääsin Tampereen yliopistoon Kiljavan kansankorkeakoulun kurssin jälkeen. Mistä heitä aina vaan riittää ja riittää? n n n ei kuulunut niin rajua elämää, mutta kirjaklassikko sai minut pohtimaan ?nuoruuteni yliopistoja?. Yksi sellainen ?yliopisto. ?Tuon rahvaan nuorukaisen rehellisissä pyrkimyksissä ylöspäin ja hänen uskossaan hyvään on jotakin yli-inhimillisen kaunista?. Yhteinen liikkeemme on parhaimmillaan inhimillistä ja kaunista, ihmisten silmissä ja mielessä. VARSINAINEN YLIOPISTONI OLI. Ja siinähän ei sitten kepukaan uudistu. Nyt meillä kuvitellaan, että saadaan perinteinen duunariväki takaisin, jos valitaa puolueen johtoon ay-mies. Meidän tällaisten 1960-luvun nyt jo varttuneiden demarinuorten varaan ei kannata rakentaa
klo 18 Helsingin kunnallispolitiikkaa naispolitikkojen silmin www.tyovaenperinne.fi Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki www. Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA 1/21/2013 3:57:51 PM Aina uutta. 13. 12.3.2014 OSOITTEEMME VERKOSSA EEVAJOHANNA ELORANTA Sinun puolestasi Varsinais-Suomi TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO www.eeva-johanna.net www.jytyliitto.fi Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi WWW.AYT.FI .org Ammattiliitto Nousu ry Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 Tilaa ihmiselle. Puh. klo 18 Erkki Aurejärvi Kovaa peliä 18.3. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna:ma masuljettu, suljettu, titi10-18, Avoinna: 10-18, 12-18,to-pe to-pe 10-16. keke12-18, 10-16. Seuraava kirjakahvila: 13.3. (09) 774 3110, sähköp
Toteutustavan raikkaus hurmaa varsinkin aluksi, mutta ensimmäisen puoliajan lopulla aikakausien vyörytys muuttuu jo puuduttavaksi. Musiikki, muoti ja hiustyylit ovat hyviä tapoja kuvata aikakausia, mutta jotenkin ne alkavat syödä tehojaan. Vaikka näytelmän ensimmäinen puoliaika on yhtä ilottelua, Akakin ahdistus ja epätoivo antavat jo viitteitä tulevasta. Maineen ja mammonan huipulla edessä on kuitenkin pudotus katujen kulkijaksi, jota kukaan ei ehdi auttaa. Käsiohjelmassa lukee, että Keski-Vähälän ja Leskisen näytelmän yhteys Nikolai Gogolin näytelmään jää pikkuvirkamieheen, jonka elämän maaginen päällystakki muuttaa. Hektistä tarinaa selventävät kertojat, jotka vievät tarinaa eteenpäin ikään kuin antiikin kuoro. Ilmaisu on energistä, ja se toimii. Musiikkinumero onkin yksi tyylikkäimpiä kohtauksia koko näytelmässä. Kimmo Rasila tekee varmasti. Välillä bailataan toimiston pikkujouluissa, vaihdetaan peruukkeja lennossa ja esiinnytään venäläisenä katubändinä. Mielestäni näytelmä on kyllä täyttä Gogolia alusta loppuun asti. Vaikka alun perin pietarilainen Akaki (Kimmo Rasila) syntyy tässä näytelmässä Tampereella ja päätyy turkulaiseksi toimistorotaksi, on Akakin traagisuus ja nöyryyttäminen kaiken hulabaloonkin keskellä ehtaa Gogolia. Turun kaupunginteatterille Päällystakin ohjasi Pertti Sveholm, joka tuo tuotoksellaan tuoreutta turkulaiselle näyttämölle. Päällystakki on syntymässä säikähtäneen Akaki Akakijevitshin traaginen tarina. Nikolai Gogolin Päällystakki Sami KeskiVähälän ja Esa Leskisen päivittämänä on raikas kokonaisuus. Näytelmä sai kantaesityksensä Ryhmäteatterissa vuonna 2009, ja se on osa Keski-Vähälän ja Leskisen suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää käsittelevää näytelmätrilogiaa. Kun miehen pitkäaikainen unelma, hieno päällystakki varastetaan, eikä apua löydy, astuu kuvaan mukaan pateettisuus. Akaki ei pysty kommunikoimaan muiden ihmisten kanssa. Kulkiessaan risaisessa päällystakissaan hän on pilkankohde, mutta uuden Teatteri 14 Turun kaupunginteatteri Nikolai Gogol, Esa Leskinen, Sami Keski-Vähälä: Päällystakki Ohjaus Pertti Sveholm Lavastus Jani Uljas Puvustus Tiina Valkama Valot Jari Sipilä Ääni Iiro Laakso Rooleissa Kimmo Rasila, Jukka Aaltonen, Karoliina Niskanen, Petri Rajala, Severi Saarinen, Riitta Salminen ja Kirsi Tarvainen takin ostettuaan ihmiset alkavat kunnioittaa häntä. Oliko kuitenkaan tarpeen vääntää loppua niin paljon rautalangasta? Tyhjiä katseita ja rasvattuja lanteita Päällystakin turkulainen ensemble toimii kuin häkä. Hiljaisena toimistotyöläisenä hän on ekspertti, on menossa sitten kirjoituskoneiden, tietokoneiden, globaalin talouden tai start up ?yritysten aika. Akakin hahmo ja lopun monologi ovat hyvä muistutus ihmisten epätasa-arvoisuudesta ja vähäosaisen kärsimyksestä. Akakiin kohdistuva halveksunta on juuri sitä, mihin Gogol halusi kiinnittää huomiota, olkoon vaan takit Armania ja Guccia ja maailma täysin eri. Aikakausien kirjoa huikealla energialla Päällystakissa on tyylikkäästi kuvattu suomalaisen työelämän vuosikymmenet: muun muassa osuuskassa, nousukausi, Neuvostoliitto, internet ja talouden ylikuumeneminen. Kaikki tämä huimalla vauhdilla ja farssin keinoin. 12.3.2014 Akaki Akakijevitshiin (Kimmo Rasila) elämä mullistuu, kun hän vihdoin hankkii uuden päällystakin. Taustalla Jukka Aaltonen, Kirsi Tarvainen ja Riitta Salminen. Päällystakki raikastaa turkulaista teatteria Turun kaupunginteatterin uusi elämä osakeyhtiönä starttaa hyvissä merkeissä
Äidin tililtä ei tihku mitään vaikka tai koska virkailijat tuntevat Puntun pikkupo- Ellinoora Sandell Suutarila on työtön keskiikäinen luuseri, ei silti aivan pohjimmaisia. Todelliset ja kuvitellut sotkut innostavat myös poliiseja summittaiseen suuroperaatioon. Lopussa asiat jäävät auki, kuten kuuluukin. Moraalisiin sormenheristyksiin teksti ei ryhdy kovin osoittelevasti. Eniten romaani näyttää panostavan erikoiseen kieleensä. Se on vauhdikasta ja säälimättömän roisia. Syntyy myös pikkumaisen ahneuden puuskia. Isoveli Punttu, entinen kiekkoammattilainen tekee töitä satamassa ja ehkä myös hämärämmissä kuvioissa. ?Vähäveli. Tähän antaa virikkeitä uutishäly maailmantalouden kriisistä. Nimensä paikka on saanut yönmustasta ulkomaalaisvetäjästään. Kapakassa reuhaa kantaremmi, jossa kaikki ovat velkaa toisilleen. Heidän hieman epämääräinen suhteensa ei kohelluksissa kehity, mutta ei katkeakaan. Päinvastoin pankinjohtaja alkaa kiristää Punttua tämän mahdollisista pimeistä rahoista. Hän (siis ?me?) katkoo reaaliaikaistakin kerrontaa tuon tuosta sanalla ?tässä?, kuin haluten osoitella itse keksimänsä maailman yksityiskohtia. Niistä erottuvat Matti Ijäksen kanssa työstetyt hirtehiset komediat. Uutuudessa sählätään Helsingissä, Kotkassa ja matkalla sitä väliä. Monikon ensimmäisen persoonan ulkoinen kertoja kommentoi tekstin rakentumista ja käänteitä. Kaikki on ollut sikälikin turhaa, että veljesten isä toipuu sairauskohtauksesta pian kotiinsa. Omintakeista kieltä Romaani mässäilee sekosotkuilla, mutta myös hauskoja arkihavaintoja tarjotaan. Huumori on viisaimmillaan, kun Suutarilan veljekset vakuuttelevat toisilleen ja itselleen, että hei- Perherakkaus kukassaan yhden onnistuneimmista rooleistaan Akaki Akakijevitshina. Rasila taitaa reppanan vähäeleisyyden ja avuttoman katseen. Näytelmän viihdyttävimmät hahmot luovat Riitta Salminen bimbona toimistopimuna, Severi Saarinen rasvatuilla lanteillaan ja Kirsi Tarvainen karismaattisena heittäytyjänä pankkiautomaatista kommunistitantaksi. Päällimmäinen huoli taitaa koskea tulevan perinnön tilannetta. Eeron kaksi veljeä ovat pysyneet Kotkassa. Rymistelyn suvannoissa ihmissuhteita setvitään laajemminkin. Eero ja Johannakin kiirehtivät Kotkaan. Nyt pojille tulee kiire. Puntulla, joka ajaa mahtailevaa Pontiac-jenkkikaaraa, riittää salakähmäisiä suhteita. Niillä järjestyy sairaalassa pääsy ruumishuoneelle, mutta äidin tavaroista ei löydy otaksuttua rahaa. Hänellä näyttää olleen ikiomia viritelmiä kotitalon suhteen. Pyry on seurakuntayhtymän isännöitsijä. Puhelinkeskusteluissa veljekset päätyvät aikansa kierreltyään siihen, että ennakkoperintö ?rintaperillisille. Virkaheitto tvtoimittaja esittää julkkista ja maailmanmiestä äitinsä eläkerahoilla. Poliittisesti hän ei jaksa aktivoitua, mutta lukee ja siteeraa Marxin teoksia, joita on löytynyt jostain roskalavalta. Pilakuva jää irralliseksi, vaikka sivuaa jatkossakin hetkeksi Suutarilaa. Kirjat Robert Seger Heikki Reivilä: Ryöstö Teos 2014, 255 s. Vähätolkkuista tohelointia Asetelma muuttuu, kun äiti yllättäen kuolee ja isä joutuu tajuttomana sairaalaan. Asia pitäisi tietenkin hoitaa verottajan ohi. jasta asti. Tiheä toisto luo rytmiä, mutta voi myös kyllästyttää. eli heille itselleen olisi oikeastaan vanhempienkin etu. Ehkä tyylikeino jotenkin viittaa elokuvan montaasitekniikkaan. Juhani Ruotsalo Heini Lehväslaiho Heikki Reivilä on palannut vaihteeksi proosan pariin.. Pontiac löytyy tyhjänä tyhjäkäynnillä, mikä usuttaa tutut poliisit poikien perään. Rymyfarssissa taistellaan pitkin öisiä metsiä Puntun salkusta, joka näyttää pursuavan ties mitä seteleitä. Karu, mutta toimiva lavastus tukee eläväistä tarinankerrontaa. Turun kaupunginteatterin uusi kasvo Karoliina Niskanen on hurmaavan varma ja persoonallinen näyttelijä. Aluksi Päällystakki kaupunginteatterin suurella näyttämöllä hieman mietitytti, mutta nähtyäni esityksen ei enää ollenkaan. Pojat rypevät kurassa ja paskassa aivan sananmukaisesti. Toisin olisi Suomen Sosialistisessa Tasavallassa, hän jupisee. Kun Eeron vanhemmat sattuvat soittamaan Kotkasta, hän johtuu ajattelemaan näiden taloudellista tulevaisuutta. Kirjoja on runoineen ja novelleineen yhteensä kahdeksan, mutta tärkeimpiä saattavat olla hänen näytelmänsä, kuunnelmansa ja käsikirjoituksensa. Väkivaltaankin päädytään, yhdessä juonikäänteessä varsin rumasti. Hän asuu Kulosaaren kerrostalopuolella avovaimonsa Johannan kanssa, lähettelee työhakemuksia ja käy säntillisesti työkkärissä. Alussa päähenkilö Eero Suutarila pistäytyy Helsingin Punavuoressa Päiväntasaajan juottolassa. 1955) julkaisee nyt toisen romaaninsa. Venäläistä rahaakin lienee pelissä. Epäonnistumisilla herkutellaan railakkaasti. Näyttelijät ovat täysillä läsnä, ja ohjaaja Sveholm on onnistunut luomaan kokonaisuuden, joka naurattaa, koskettaa ja ravisuttaa. 15 dän ahneutensa eli vanhempien ryöstö on oikeutettu, jopa jalo teko. Johanna pitää selvänä, että Eero ei suostuisi ryöstöpuuhiin, pysyen silti avomiehen rinnalla. Harvinaisia, ehkä keksittyjäkin sanoja vilisee. On siis ehdittävä äidin pankkitileille väärennetyllä valtakirjalla. Kaikki menee niin pieleen kuin voi. Kaupungille hän pukeutuu siististi pitäen kiinni arvokkuuden rippeistä, vaikkei saakaan mitään aikaan. Suutarila on pessimisti, koska hänestä kapitalistinen Suomi menee päin mäntyä. 12.3.2014 Kotkan poikii ilman siipii Kotkan poika Heikki Reivilä (s. Surkuhupaisa farssi kehittyy riidoiksi ja veritöiksi, joiden syypääksi jotkut lavastavat jo poistunutta Suutarilaa. Kapakkamiljööseen palataan pitkin kirjaa, väliin hauskasti mutta useammin väsähtäneesti. Itsetarkoitustakin taitaa olla mukana. Samaa voi sanoa vanhahtavasta kerrontakuviosta
Eikä se romaanien puute ole jarruna ollut. Erno nautti, kun yleisö hörähti, muttei itse ryhtynyt turhaan hymyilemään.? n n n Erno ja piippu keväällä 1995. Kirjavisa Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki / kirjavisa@demari.fi Jari-Pekka Vuorela Tampereelta aloittaa kimaran vastauksia, jotka tulevat Ernon entisestä kotikaupungista. ?Mikähän voisi olla tutumpi sitaatti. Usein kritiikki kääntyi satiiriksi, jonka kohteita löytyi lännestä ja idästä, niin oikealta kuin vasemmaltakin, yhtä hyvin pankeista ja Etelärannasta kuin Hakaniemestä ja ay-liikkeestä. Paasilinna ei itse asiassa niinkään keskustellut kuin julisti, ei tosin yhtä oikeaa oppia vaan vaati maailmanparantajan roolissaan silmien avaamista ilmiselville vääryyksille. Jostain hauskasta ulkopuolelle jääminen on kauheaa kenelle tahansa, saati sitten sosiopaatille. Visajulkisuus osuu aika sopivasti syntymäpäivän (14. Mies, joka yritti olla piikki vallanpitäjien lihassa, mutta sai aina palstatilaa ja runsaasti kirjallisuuspalkintoja. Äkkiseltään voisi pitää varmana, että visassa on kysytty ennenkin, ei pelkästään tätä miestä vaan tätä nimenomaista. Ehkä ?Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjaisella rinteellä, liki Toukolan kylää.? Olenpa pöllämystynyt minäkin. Sitaatti on esseen lopusta, s. 16 12.3.2014 Moniulotteinen yrmy oli elävä paradoksi Eipä ollut visaukon vaikea arvata, että lomalta palattuaan häntä odottaisi ylitse tursuava postilaatikko. - - Erno Paasilinna oli lahjakkuudessaan merkillinen mies, moniulotteisempi kuin miltä näytti, elävä paradoksi. (1983).? Mauri Panhelainen Jyväskylästä huomioi kirjailijan paradoksisuuden ?Erno Paasilinna näytti lähes aina yrmeää naamaa eikä jättänyt kirjoituksissaan rauhaan mitään tai ketään, jonka näki syypääksi johonkin epäkohtaan. Sellainen hän oli 1970-luvulla TV2:n keskusteluohjelman juontajanakin, josta hän sai Antti Tuurin kertoman mukaan runsaasti yöllisiä tappouhkauksia. 56. Siksi Mahtavat Miehet suosivat klassikoita, niihin on vaikeaa piilottaa mitään ikävää Ajanhengen supatusta. Paasilinnaa kuvattiin usein satiirikoksi, Arja Jokiaho itse hän kuvasi itseään ?epäkirjailijaksi?. Valppailla sensoreilla on näin aina hyvät työllisyysnäkymät.? Orvo Vitikainen Lappeenrannasta kuittaa sen tunnetuimman sloganin. . Sitoutumaton vasemmistolainen individualisti, joka taisteli kirjoituksillaan joukkojen puolesta. Kärjekäs julkinen keskustelija, joka välillä pakeni pohjoisen hiljaisiin korpiin ja erämaajärville. Allekirjoittaneelle Erno Paasilinnaon, Paasilinnan sanoin, kotijumala, jonka tiivis lause, piikikkyys ja historian tuntemus tarjoavat yhä uudelleen vavahduttavia lukuelämyksiä. Runoilijat, esseistit sun muut osaavat soittaa ihmisten sielujen kannelta, minkä tiedostavat hekin, joiden oma kaikukoppa on tukittu vuorivillalla. Lähinnä visatarkastajan epäusko siitä, että Erno ei olisi muka jo ollut visassa. Sitä hämmästelee myös Juha Jaatinen, Helsinki. ?On todella yllätys, että maamme ensimmäisen Finlandia-palkinnon voittaja vuodelta 1984, Erno Paasilinna (1935? 2000) ei ole ollut aiemmin kirjavisan kirjailijana. Tuikea saarnamies, joka osasi kääntää vakavan asian repäiseväksi satiiriksi. Erno Paasilinna oli ahkera toimittaja ja kirjailija, joka julkaisi vain yhden romaanin ?Kadonnut armeija. Vastaus löytynee psykologiasta. He eivät kykene tavoittamaan herkimpiä ilmaisullisia nyansseja oikein missään taiteenlajissa. Saman teoksen esseestä Kirjailijan maailmanpolitiikka löytyy myös visalainaus. Itseään hän tapasi luonnehtia epäkirjailijaksi, vaikka ainakin elämänkokemusten ja -vaiheiden kirjon puolesta hänellä oli omienkin kriteeriensä mukaan erinomainen pohja täydelle kirjailijuudelle. Vaikeaa, muttei mahdotonta. Mutta ilohan se on huomata, että näin painavan sarjan kirjailija tunnetaan näin hyvin. Pidän Ernon mahdollisesti parhaana työnä kaksiosasta Petsamo -kirjaa: ?Kaukana maailmasta, historiaa ja muistoja Petsamosta?vuodelta 1980 ja ?Maailman kourissa, historiaa ja muistoja Petsamosta. Julkaistu Finlandia-palkinnon voittaneessa kokoelmassa ?Yksinäisyys ja uhma?, 1984. Vihjeitä tehtävään ei annettu paljon mutta sitäkin selvempää tekstiä: ei tällaisia kirjailevia veljessarjoja ruuhkaksi asti piisaa. Aulis Kaarnio Porista saa luvan aloittaa purkutyöt, kun näissä hommissa sangen harvoin esiintyy. ?Näköjään tunnistan kirjavisasitaatin kerran vuosikymmenessä, ja 2010-luvun vastaukseni on ?Kirjailijan maailmanpolitiikka?, Erno Paasilinnan essee vuodelta 1982. ?Kirjailijaksi ei synnytä. Patologiset persoonallisuustyypit, Johtajat, ovat ihailtavan hullunrohkeita ottaessaan riskejä mutta lopulta vajavaisia tunne-elämältään. - - Kirjavisaehdokkuutta lienee jarruttanut se, että hän oli vain yhden romaanin mies, mutta veljet Arto ja Mauri ovat hoitaneet sen saran viljelyä hänen puolestaan ja sisar näyttelijänä teatteritaiteen puolta; runolle hän ei ryhtynyt. maaliskuuta 1935 Petsamossa) tuntumaan.? Totta vie, olisiko pitänyt pantata vielä vuodella, niin olisi saatu 80-vuotis tribuutti Ernolle. Järkäle, totta tosiaan. Kirjailijana Erno on Paasilinnan veljeksistä suosikkini, aikoinaan Tampereella asuimme samoilla kulmilla, mutten koskaan hankkiutunut juttusille, mikä on kyllä sittemmin harmittanut. Sen lisäksi, että olen lukenut kolme kirjaa, olen menneinä vuosikymmeninä pohtinut sitaatissa käsiteltyä aihetta. Mikä niitä diktaattoreita oikein riivaa, että taiteilijat ja ajattelijat pitää tappaa, eikö riitä, että järjestäisi jotkut julkiset ilkkujaiset. lienee tunnetuin sitaatti Erno Paasilinnan laajasta tuotannosta. Se avasi esseekokoelman Yksinäisyys ja uhma, joka toi tekijälleen ensimmäisen myönnetyn Finlandia-palkinnon 1985. vuonna 1977
Erno Paasilinna oli ennättänyt toimia Oulussa ensin aikakauslehti Kaltion ja sitten Pohjoisen päätoimittajana. Koskenniemi oli yhteistoimintamies, Einari Vuorela suuri vaikenija, ?joka kirjoitti 52 vuotta runoja yhdestä ja samasta kirkonkylästä?. Pasi teki elämäntyönsä kansankoulun opettajana. P:n teoksesta Musta aukko: On pakko harjaantua ajattelemaan väärin, muuten ei voi käsittää tätä järjestystä. Yritä siinä sitten olla Toisinajattelija, kun Samoinajattelijat vain taputtavat suuria karvaisia käsiään! Hän ei todellakaan karttanut riitoja vaan tuntui nauttivan polemiikista. Paasilinnan monipuolisuus kirjailijana näkyy siinäkin, että kirjastossa hänen teoksiaan joutuu etsimään milloin mistäkin luokasta. Satujakin hän kirjoitti. Myös siskot Sirpa ja Salme menestyivät hyvin elämässään. Ernon kirjoista mieleeni on jäänyt erityisesti Timo K. Mukka (1974), jonka hän kirjoitti vuosi ystävänsä kuoleman jälkeen. Vuonna 1966 hän oli siirtynyt Kariston kirjalliseksi johtajaksi Hämeenlinnaan. Viime vuosinaan Ernokin alkoi rauhoittua. Jo alun alkaen hän asetti tehtäväkseen ?kritikoida valtakoneistoja ja instituutioita ja puolustaa ja huutaa esiin oikeutta alamaisille, rahvaan syville riveille, jotka valtakoneistoon nähden aina ovat maahanpainettuja? (Hyökkäyksiä ja puolustuksia, Otava,2000). Unohtuuko huumori niin helposti. Heidän kantaisänsä Pehr Gullstén (17701825) oli runonlaulaja, jonka Matti Kuusi sijoitti Karjalan Shemeikkojen ja Larin-Parasken rinnalle. Vai onko?? Kolmas manselainen Vesa Kautto kertoo mukavan henkilökohtaisen muiston yhteydestään Paasilinnan klaaniin. ?Olin valvomassa pääsykoetta, kun Mauri Paasilinna pyrki Tampereen yliopiston yhteiskunnalliseen opetusjaostoon 1960-luvun lopulla. - - Erno oli koko uransa ajan oman tiensä kulkija. Kaksi vuotta myöhemmin se sitten julkaistiin kokoelmassa Yksinäisyys ja uhma. Essee on kirjan ja Ernon vaikuttavin. Kaikesta petsamolais-, oululais- ja hämeenlinnalaistaustasta huolimatta tamperelaiset oppivat pitämään Hervannan vuosien Erno Paasilinnaa omanaan. Moni tamperelaiskirjailija on vielä kysymättä, ja uusia tulee joka vuosi.? Irma Lehto, Tampereelta hänkin, kävi läpi koko veljessarjan vastausta hakiessaan. ?Tekstin ja ylipäätään hänen sanomisensa karheus, osuvuus, ivallisuus ja pirullisuus, näpäyttivät esiin Ernon ja suurensivat hänet päätä pitemmäksi muita. Totta ainakin siinä mielessä, että Erno Paasilinna voitti esseekokoelmallaan Yksinäisyys ja uhma Finlandia-palkinnon. Esseekokoelmasta löytyy vuonna 1982 kirjoitettu kirjailijan maailmanpolitiikkaa pohtiva teksti, josta sitaatti on leikattu. Kirjoittajan mielestä siihen pyrittiin Suomessa. Erno siis syntyi sellaiseen sukuun ja hänestä tuli kirjailija, lehtimies ja poleemikko ja sen myötä myös kärjekäs ja kriittinen osallistuja erilaisiin kulttuuri- ja yhteiskuntadebatteihin. Sen ensi merkkejä oli, kun hän luki Suomen Kuvalehdestä vastanimitetyn Supon päällikön Seppo Nevalan haastattelun. Miten ajankohtaista vieläkin!? Oikeat vastaukset lähettivät myös Taavi Lehtolainen, Kuopio, Unto Vesa, Tampere, Jouni Puumalainen, Helsinki, Reijo Paukkunen, Kuusankoski ja Risto Kaipainen, Hyvinkää. Kovin oli äijävaltainen tämä Erno-visa, mutta aika äijä oli kohdekin. Kummassakin on samoja piirteitä kuin Erno Paasilinnassa, siksi Erno onnistuu kuvaamaan heitä mestarillisesti.? n n n Ritva-Leena Viitapohja Nummelasta löytää vastineet edellä esitetylle nelijaolle lähempää. ?Takakannen esittely antaa veljesvihjeelle mukavasti pontta: ?Paasilinna pohtii totuudellisen kirjoittamisen vaikeutta ja mahdollisuutta, kustantajan asemaa, kirjallisuuden opettamista. Hän näkee kirjailijan neljä erilaista suhtautumista valtaan: haastajan, yhteistoimintamiehen, vaikenijan ja veijarin ? Nämä luonnehdinnat sopinevat myös Paasilinnan veljeksiin: Erno oli haastaja, Reino yhteistoimintamies, neljäs veli vaikeni ja Arto on veijari.? Sikäli menee vikaan, että ei Maurikaan vaiennut ole, vaikka tuntemattomin nelikosta lieneekin. Joensuulainen Kalle Salminen on tutkinut sukupuuta tarkemmin. ?Erno Paasilinnan (1935? 2000) mukaan kirjailijaksi ei synnytä. - - - Muuten, olisi aika saada Erno Paasilinnan kootut teokset, sillä varmaan lehdistössä on vielä paljon kirjoissa julkaisematonta materiaalia.? Tommi Kekolan pudotuspelistä tuli vastaukseksi Arto P. ?Ja tietysti ihmetellä sopii, miksi vasta nyt visassa ja vasta Ernon jälkeen. Sieltä lähdettiin pienin askelin kansakoulun jälkeen. Ernon lisäksi Artosta ja Maurista tuli kuuluisia kirjailijoita, Reinosta paitsi kirjailija myös tunnettu vaikuttaja. Vastaukset oheisiin osoitteisiin viimeistään 17.3. - - Paasilinna jakaa kirjailijat neljään ryhmään: vallan haastajat, yhteistoimintamiehet, vaikenijat ja veijarit. Isän kuoltua parin vuoden päästä perhe eli äärimmäisen köyhästi korvessa. Arvid Järnefeltin Paasilinna mainitsee esimerkkinä haastajista, jollainen itsekin oli suuressa määrin. V. Kuka ?matkakirjailijaakin. Jää jäljelle vanha jäärä ja helppouden ja yksinkertaistamisen vastustaja Erno, joka minulla oli onni henkilökohtaisesti tuntea, työskentelihän hän Kariston kustantamossa Hämeenlinnassa. Jos vastaukseni sittenkin on väärä, pistetään sekin huumorin piikkiin, eli unohda.? n n n Pertti Vuorela Espoosta noteeraa sisarusparven ei-kirjailijatkin. ?Visatauon aikana ehdin lukaista Ernon kirjan Tähänastisen elämäni kirjaimet (1996). Vaikka seurasin Ernon elämänvaiheita ja luin muutamia hänen kirjojaan, vasta tämän elämäkerran myötä selvisi, miten kovan ja uhmakkaan elämän hän eli. Mauri ryhtyi kirjailijaksi vasta 1997, kun sosionomin tutkinto ei enää taannut työtä. Veljensä Reino oli silloin tunnettu räväköistä televisio-ohjelmistaan. Se herkisti Ernon mielen. Siinä nyt jo itsekin edesmennyt Nevala kertoi lukevansa poliisidekkarien asemesta Ernon ja Pentti Linkolan, siis kahden anarkisteiksi leimatun äärimmäisyysmiehen hengentuotteita ja vieläpä kertoi pitävänsä niistä. 12.3.2014 kirjaa, ensimmäistä Finlandiavoittajaa. Täytyy nyt osallistua vastaajamäärän kasvattamiseen. Ilmari Kianto oli veijari. Erno Paasilinna kirjoitti esseensä Kirjailijan maailmanpolitiikka vuonna 1982. kääntänyt matkamies, mikä teos. Mauri sanoi uusia ilmestyvän tarpeen mukaan. On synnyttävä sellaiseen sukuun, josta syntyy kirjailijoita. Arto oli aloittamassa erittäin laajaksi muodostuvaa kirjallista tuotantoaan. Ernon isä ja kolme veljeä kirjoittivat kirjoja. Seitsemän kokoelman runoilijan tahti on vähän laantunut viime vuosina, edellisestä julkaisusta on kulunut kohta kuusi vuotta. Paasilinna jatkaa: ?Hyvällä tiellä ollaan silloin, kun jatkuvasti muistetaan painottaa juuri näiden maailman tosiasioiden tunnustamista, joille emme mitään mahda.. Kysyin Maurilta, mistä näitä Paasilinnoja riittää. Hänellä oli ja on vieläkin oma innostunut lukijakuntansa, mutta hän oli myös vihattu ja pelätty. Siitä huolimatta hän keräsi mittavan määrän palkintoja ja tunnustuksia. Syöpä vei viimein monien monien kulttuuritaistelujen melskeissä karaistuneen kirjailijan ja jätti jälkeensä aukon, jota ei kukaan, ei edes joku Leif Salmén tai Esko Seppänen ole kyennyt täyttämään. A. Miten mahtaa olla nyt, vaikka maailma on monella tapaa muuttunut. ?. Sotien jälkeen perhe päätyi lopuksi 1948 Tervolan asutusalueelle, Kuikeron tilalle. Teksti poikkeaa melkoisesti Arto Paasilinnan teksteistä, jotka ovat hurjan huumorin sävyttämiä ja käännetty ja väännetty monelle eri kielelle. Reino on liian asiapitoinen kirjoittaja ja Mauri ehkä liian tuntematon saadakseen tekstiään esille. Palkinto lähtee tällä kertaa Poriin Aulis Kaarniolle. (rb) Viikon sitaatti Tämän viikon kirjailija on Suomesta, mutta on irronnut kauas juuriltaan. Visaruno on vielä kauempaa, 1990-luvulta. Mahtoiko Erno lukea myös veljensä Arton veijareiden joukkoon? Visakirjassa on myös upeat sanalliset muotokuvat Pentti Linkolasta ja Pentti Haanpäästä. Yhdelle palkinto. ?Onnellinen nainen herää puiden keveyteen. Kallio ja pisarat, tiu?ut, helkähtävät ääneti, harmaa jäkälä murtuu hänen varpaidensa väliin. Onnellinen nainen pesee kasvonsa lähteessä; vedessä silmät, aivan uudet, mutta tutut. Hänen hiuksensa leviävät kuin lumi maahan maalis huhti kevään tahto viimeinen kantamus. Puut repivät juurensa kiihkossaan, kuusi kieltä kutsuu tanssiin naisen onnellisen. Petsamon Salmijärven kylästä Paasilinnan perhe joutui lähtemään kaksi kertaa evakkoon: talvisodan aikana Norjan Narvikiin ja Lapin sodan aikana Ruotsin Jokkmokkiin. Innostuin uudestaan lukemaan hänen tekstejään, ja ei voi kuin todeta, että briljantti mikä briljantti.? Lopputiivistyksen tekee Juhani Niemi Hangosta. ?Kenties ajan mittaan tämä Paasilinnan opuksista littein ja esteettisin osoittautuu yhdeksi hänen vahvimmista kirjoistaan. 17 Se ei nouse keskustelun aallonharjalle, ei alusta, ei vaadi puheenvuoroa, sen sijasta se argumentoi, perustelee huolellisesti, pysähtelee miettimään, panee lukijansakin miettimään, kuten oppinut kaimani Juhani Niemi kiteyttää. Ja vielä E. Siinä soivat Ernon omin sanoin ?kauniit iltakellot meille molemmille?.? Ossi Lehtiö Tervakoskelta tekee on ratkonut tehtävän pudotustaktiikalla. ?Kun kyseessä oleva kirjailija on järkäle, niin varmaan ovat veljessarjan kolme muutakin jotain muuta kuin ihan tavallisia harrastelijakirjoittelijoita? Suomessa lienee omaa laatuaan Paasilinnan veljessarja, vaan kenestä veljeksistä siis voi olla kyse. Mukka oli myös Lapin kovia kokeneita kirjailijoita, joten miehet ymmärsivät hyvin toisiaan.? Helsinkiläinen Sirpa Taskinen tekee kiperän ajatusleikin. ?Mahtoi Erno Paasilinnalla (1935?2000) olla ristiriitaiset tunteet, kun hän vastaanotti Finlandia-palkinnon 1984 kirjastaan Yksinäisyys ja uhma. Siinä hän nimenomaan kirjoittaa: ?Hyväksytyksi tuleminen yleisessä normistossa on kammottava taakka.
Kun koulut olivat taifuunin vuoksi lähes kuukauden kiinni, monet jättivät koulun sikseen. Kuvat Antti Halonen Oulaisista Helsinkiin muuttanut Merja Färm toimii Kirkon Ulkomaanavun tiiminvetäjänä taifuuni Haiyanin/ Yolandan katastrofialueella. Kirkon Ulkomaanapu Salvacionin kylän koulullakin taifuuni peitti koulukirjat mutakerroksella.. Itä-Samarilla neljä koulua joudutaan siirtämään kokonaan toiselle paikalle. Lapset voivat kokea, että he ovat koulussa, Merja Färm kertoo. Osa filippiiniläisistä lapsista ja nuorista palasi kouluun kolme viikkoa taifuunin jälkeen. Osaan pistetään vaneriseinä väliin, jolloin tilasta saa kaksi pienempää luokkaa. . Jos heidän kyläänsä on tulossa koulu, he kantavat osat sinne. Osaan pääsee vain parin tunnin patikkamatkalla. Vaikeiden kulkureittien vuoksi logistiikka on tuonut projektiin omat rajoitukset. Pahimmat ruoka- ja terveydenhuolto-ongelmat alkavat olla hallinnassa, mutta jälleenrakennustyötä riittää. Kirkon Ulkomaanapu aloitti alkukeväällä väliaikaisten luokkahuoneiden toimittamisen tuhoutuneille kouluille Itä-Samarin saarella Mercedeksen, Quinapondanin, Giporloksen ja Balangigan kunnissa. . Opetusta on myös järjestetty terveyskeskuksissa ja opettajien kodeissa. Niistä ei tiedä, milloin hallituksen tuki ehtii sinne. Myös materiaalien huono saatavuus hankaloittaa töitä. Kirkon Ulkomaanapu ei halua tuoda tavaraa ulkomailta, sillä se näkyisi heti budjetissa. Pelastustoimenpiteet on tehty ja paikallisväestö on aktivoitunut. . Toiset istuvat edessä ja toiset takana. . Tiloista voi tehdä täysin väliaikaisia tai puolikestäviä, jotka kestävät kovempien materiaalien ansiosta vuosikymmeniä. . Järjestöt koordinoivat yhdessä tärkeimpiä paikkoja ja varmistivat, etteivät työt mene päällekkäin keskenään tai Filippiinien hallituksen kanssa. . Kaukaisempiin kyliin ei viitsi rakentaa sellaista, joka kestää vain vähän aikaa. Itä-Samarilla kouluja tuhoutui 158. Yhdessä huoneessa voi olla kaksi eri luokkaa. Filippiinien opetusviranomaisilla on aika kunnianhimoinen aikataulu koulujen korjaamiseen. Vanhemmatkin saavat aikaa käydä töissä ja rakentaa kotia. Filippiiniläiset aloittavat alakoulun kuusivuotiaana ja lähes kaikki lapset menevät kouluun. Yläasteella tilanne on huonompi ja alle puolet valmistuvat. Olemme silti varautuneet siihen, että luokkahuoneita tarvitaan pidempään. Kirkon Ulkomaanavun tavoite on, että luokkahuoneet ovat pystyssä kesäkuun alkuun mennessä. Paikalliset eivät kuitenkaan istu käsi ojossa. Luokkahuoneisiin kuuluu muun muassa 6,5 metrisiä metallirakenteita. Esimerkiksi keskuskouluille emme toimita väliaikaisia luokkahuoneita ollenkaan. Mitä kauempana koulu sijaitsee esimerkiksi tärkeimmiltä teiltä niin sitä korkeammalla se oli meidän asteikossa. Metallirakenteet on vietävä käsin. Jos kaikki menee täydellisesti koulut on jälleenrakennettu vuodessa. Kirkon Ulkomaanavun lisäksi muun muassa UNICEF ja Plan International tekevät samaa työtä. Logistikko, rakennuskoordinaattori ja minä. Valmista alkukesästä Projekti alkoi tammikuussa kartoitustyöllä. Ainakin siis siihen asti, kunnes uudet on saatu rakennettua. . Yhteensä 600 000 peruskouluikäistä lasta jäi ilman koulua. Tärkeintä on turvan tunne ja rutiini. Oppilaat menevät kouluun, ei- vätkä maleksi pitkin kyliä tylsistyneinä. Olemme sitoutuneet rakentamaan 50 luokkahuonetta, kertoo Kirkon Ulkomaanavun tiiminvetäjä Merja Färm. Färm sanoo, että koulutuksen osalta suurin työpanos tapahtuu yleensä pari kuukautta katastrofin jälkeen. Nyt koulut ovat auki, mutta tuhoutuneiden tilojen vuoksi opetusta on jouduttu jakamaan vuoroihin. Filippiinien hallitus haluaa turvallisuussyistä kieltää rakentamisen 40 metriä rannasta, Färm kertoo. Färmin mukaan eväliaikaiset Antti Halonen Demokraatti antti.halonen@ demari.fi luokkahuoneet kestävät kunnossapidosta riippuen kaksi tai kolme vuotta. 18 12.3.2014 ??Kirkon Ulkomaanavulta väliaikaisia luokkahuoneita Filippiineille Taifuunin uhrit palaavat takaisin kouluun Filippiinit toipuvat edelleen taifuuni Haiyanin, paikallisittain Yolandan, marraskuisista tuhoista. Filippiineillä tuhoutui taifuunissa noin 11 000 luokkahuonetta. Menekki on iso ja musta pörssi kukoistaa. Koulut ovat jo auki Väliaikaiset luokkahuoneet ovat seitsemän kertaa yhdeksän metriä. Meitä on täällä kolme suomalaista. Projektin on tarkoitus päättyä heinäkuun lopussa. Paisuntavaraa on vuoden loppuun asti. Apua sinne missä tarve on suurin Merja Färm kertoo, että projektissa on valittu kaikkein pahimmin tuhoutuneita kouluja. Vaikka rehtorit usein sanovat, että juuri heidän koulunsa on kärsinyt vakavimmat vauriot, osassa voi opiskella esimerkiksi pressujen alla. Erityisesti koordinaattorit pyrkivät valitsemaan sellaisia kouluja, jotka ovat Filippiinien opetusviranomaisten tärkeyslistan häntäpäässä. . Kyseessä ei ole pressutelttakouluja, vaan ne ovat ihan rakennuksia. Nyt on meidän aikamme auttaa. Luokat on suunniteltu noin 40 oppilaalle
Sadat tuhannet menettivät kotinsa ja elinkeinonsa. Lahjoituksen voi tehdä verkkosivuilla www.kirkonulkomaanapu.fi.. Kokonaisbudjetti on 750 000 euroa . 12.3.2014 19 Taifuuni Haiyan/ Yolandan tuulen nopeus oli pahimmillaan yli sata metriä sekunnissa. Miten voi auttaa? Kirkon Ulkomaanavun Filippiinien operaatio on omarahoitteinen projekti. Se ei ole ihan vielä täyttynyt. Kun kyse on lasten koulutuksesta, ihmiset tietävät mitä se tarkoittaa käytännössä. Kaikkiaan taifuunissa kuoli Filippiineillä yli 6000 ihmistä ja lähes 2000 on kateissa. Loppuosa otetaan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastosta. Ulkoministeriön rahaa ei ole käytetty. Färm sanoo, että tuki menee suoraan ihmisiltä ihmisille. Luonnonkatastrofit herättävät aina tunteita. . Tiiminvetäjän Merja Färmin mukaan tavoitteena on, että hanke rahoitettaisiin kokonaan yleisölahjoituksilla.
Seurakunnasta mukana pappi ja kanttori. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! POHJANMAA . Ehdokkaat kiinnostavat ihmisiä. Janakkalan Wanhat Toverit avaa Eu-kahvilan ma 24.3. 20 12.3.2014 ??Espoon demareiden Juttutupa-viikko saa jatkoa Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. klo 14 Turengin työväentalolla.Tilaisuudessa paikalla kansanedustaja, Eu-ehdokas Ilkka Kantola ja SDP:n Hämeen piirin toiminnanjohtaja Mikko Suomalainen. klo 15 yhdistyksen kokoustiloissa Vuorikatu 11 A, alakerta. Ilmoitus julkaistaan maksuttomana kaksi kertaa. Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. ETELÄ-SAVO . Heidän kanssaan halutaan keskustella. Ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Seinäjoen Eläkkeensaajat ry. Hengellinen kerho ke 19.3. ja mitä näkemyksiä ja mieltä on SDP:llä EU-tulevaisuudesta. Tervetuloa! Boccia peruttu Nuorisokeskuksessa pe 14.3. HELSINKI Numerotehtävän ratkaisu . Kysymyksiä ?Mihin menet Eu. Kahvitarjoilu. Uusi sanomalehti Suomessa! Vuodesta 1895. ?Ehdokkaat kiinnostavat? . Siinä toiveeksi asetettiin, että ay-liikkeen pitää toimia yhtenäisesti koko EU:n alueella ja työehtoja pitää Euroopassa yhtenäistää. klo 13. Tapahtuma järjestettiin tällaisena nyt ensimmäistä kertaa. Eduskuntavaaleihin tämä antaa meille pontta, Vilske sanoo. Hän kertoo muiden puolueiden jo löytäneen kopioitavaa demareiden uudesta toimintatavasta. Vieraanamme Ilkka Taipale. HÄME . Espoonlahti on Espoon sosialidemokraattisin alue. Juttutupa-viikolla toteutettiin myös kysely. Työvoiman vapaan liikkumisen rajoitukset eivät saaneet kannatusta. Hallitusyhteistyötä vastaajat pitivät kohtuullisena ja katsoivat demariministereistä parhaiten onnistuneen ulkoministeri Erkki Tuomiojan ja työministeri Lauri Ihalaisen. Puoluejohdon uusimisessa vastaukset menivät lähes tasan. Demokraatti Kari Hulkko Tutustu KSR:n upeisiin apurahatarinoihin, lahjoittajien ajatuksiin ja säätiön rahastoihin. Nouda tai tilaa KSR:n esite maksutta kotiisi - tai useampi tilaisuuksissanne jaettavaksi. l Siltasaarenkatu 6, Helsinki puh. Tehtävää helpottavat valmiiksi annetut numerot jotka on jo sijoitettu oikeille paikoilleen. Jukka Vilske. Sarjakuvat B.Virtanen - Urja. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja asetetaan kansanedustajaehdokkaat. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www. demari.fi/yhdistystoiminta, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10.00 mennessä. HKY:n Torstaikerho ry:n jäsenkokous Kirjan Juhlasalissa to 13.3. Tässä maassa ollaan sellaisessa tilanteessa, että ihmiset haluavat seurata, mitä tapahtuu. Espoonlahden demareiden puheenjohtaja Jukka Vilske sanoo, että kuun vaihteen Juttutupa-viikosta jäi tilaisuudet järjestäneille niin hyvä tunnelma, että jatkoa on varmasti luvassa. Juttutuvissa ja torin markkinateltassa kirjattiin tuhatkunta kansalaiskohtaamista, jossa es- poolaiset pääsivät nokakkain keskustelemaan kymmenen sosialidemokraattien eurovaaliehdokkaan kanssa. . Mikkelin Työväenyhdistyksen kevätkokous su 16.3. osuu ruutuun 40. (09) 5868 530 l muista@sivistysrahasto.fi l www.sivistysrahasto.fi Numerotehtävä Täyttöohjeet: Tarkoituksena on täyttää ruudukko numeroilla 1-40 siten, että numerosta 1 lähdetään täyttämään suurenevilla numeroilla valkoisia ruutuja shakkihevosen tapaan, kunnes viimeinen ?loikka. klo 14 Ty:n kerhotilassa
fi/kuntoutuskurssihaku. Kelasta kerrotaan, että useilla kevään kuntoutuskurs- STT Tasapuolisuutta lainsäädäntöön Eduskunnassa keskusteltiin pari viikkoa sitten ensimmäistä kertaa sukupuolineutraalia avioliittoa koskevasta kansalaisaloitteesta. Vikströmin mielestä tärkeintä on, että Suomessa on tasapuolinen, pitkäaikaisia ihmissuhteita tukeva lainsäädäntö, oli sitten kyse homo- tai heteropareista. . Molemmat vaihtoehdot nostattaisivat kovaa arvostelua kirkon sisällä. Hautauspalvelut voi- sivat kuitenkin pysyä kirkolla vastaisuudessakin, Vikström sanoo. <ddd> <d>.<m>.<yyyy> 21 Yleisohje: Kelan kuntoutujien määrä kasvoi selvästi Kelan järjestämää kuntoutusta on saanut aiempaa suurempi joukko ihmisiä. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. ?Hengelliset Turun tuomiokirkkoseurakunta Kastetut: Peppi Aleksandra Lindgren, Lotta Sisko Alexandra Liuksila, Anna Helvi Katariina Toukola, Michaela Margit Ylitalo. Kuolleet: Hulda Amanda Koivisto 98 v. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Helsingin Wanhojen Tovereiden puheenjohtaja Jussi-Pekka Alanen pohjustivat keskustelua presidentin vieirailulla Helsingin Työväentalolla. Ukrainan tilanne puhutti Wanhoja tovereita tamista aiheista. klo 17.00 Lohjan työväentalolla Kalevankatu 1. Nasiman vierailun jälkeen klo 15:00 sanomalehti Kauklahden sos.dem. yhdistyksen sääntömääSuomessa! räinen kevätkokous. TilaaTervetuloa! ihmiselle. Espoonlahden Demarit ry Tampereen Sisu ry Sääntömääräinen kevätkokous 2014 Laurinlahden koululla Ala-Kivenlahdessa (os. Merisaapas 2-4) ke 26.3.2014 klo 18.00. Eduskuntaan kirkkolain kautta kytköksissä oleva päätöksenteko voitaisiin vähentää minimiin. sätietoa kursseista saa netistä Viime vuonna kuntoutusta sai osoitteesta http://www.kela. näistä syistä yli 38 000 ihmistä. Hänen mielestään kirkon rooli virallisena instituutiona alkaa olla kirkolle pikemminkin rasite. . Tervetuloa. KOKOUSKUTSU Kauklahden sos.dem. Tervetuloa. 1Kunnallistoimikunta x 55 mm Yhteisiä unelmia vuodesta 1895. Tilaa ihmiselle. Uusi sanomalehti Suomessa! Tilaa ihmiselle. ?Hautaus?palvelut seuran toimistossa Näsilinnankatu 22 A, 5. Asialistalla Tilaa sääntömääräiset ihmiselle. asiat ja sääntömuutoksen vahvistus. 2 ??Vihkimisoikeudesta voitaisiin luopua, Porvoon piispa esittää Björn Vikström purkaisi kirkon virallista asemaa Kirkon pitäisi harkita luopumista vihkimisoikeudesta, jos avioliittolainsäädäntöä muutetaan kattamaan myös samaa sukupuolta olevat parit, katsoo Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström. Jos lakia muutetaan, kirkolle jää Vikströmin mukaan kolme vaihtoehtoa. Minun mielestäni parasta olisi valita kolmas tie, eli kirkko luopuisi vihkimisoikeudesta ja tarjoaisi sen sijaan avioliiton siunausta, kuten menetellään esimerkiksi silloin, kun toinen osapuoli ei kuulu kirkkoon ja pari on ottanut siviilivihkimyksen. Vikström on yksi harvoista evankelisluterilaisen kirkon edustajista, jotka eivät pelkää keskustella valtion ja kirkon selvemmästä erottamisesta. Viime vuonna kuntoutusta sai jo liki satatuhatta suomalaista, mikä on 8,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuntoutujien kokonaismäärä on kasvanut tällä vuosikymmenellä miltei neljänneksen. Mikroilmot (kokoon alleai-70 seilla mm)on kulman leikkaus 51 astetta, Yleisintä kuntoutusta vielä vapaita paikkoja kuisten psykoterapia. Siihen jäljellä. Niitä on muun muassa Tyylejä tässä tiedostossa: _MIKROILMO_NEGA bold ja _M osallistui viime vuonna 15 400 aikuisten työuupumusta ja lieihmistä. vää tai keskivaikeaa masenKelan kuntoutukseen hakeu- nusta sairastavien sekä syödutaan useimmiten mielen- pää sairastavien kursseilla. Nykyisin lähes puolet avioliitoista päättyy eroon. . Kahvitarjoilu. Kahvitarjoilu klo 16.30 alkaen. Sauli Niinistö jatkoi vierailullaan Helsingin Wanhojen Tovereiden luona pitkää presidentillistä perinnettä, joka alkoi jo Urho Kekkosen aikana. Demokraatti 1 x 39 mm Julkishallinnon Helsingin sosialidemokraattien kevätkokous 19.3. Kirkko voi noudattaa eduskunnan päätöstä ja uudistaa kirkollisen avioliiton sisältämään myös homoparit, tai kirkko voi irrottaa tulkintansa lainsäädännöstä ja vihkiä tulevaisuudessakin vain heteropareja. . kerros tiistaina 25.3.2014 klo 18.00. 1x3 Se on tilattava. VUOSIKOKOUS Turun seurakunnat Ukraina oli ykkösaihe tasavallan presidentti Sauli Niinistön vierailulla Helsingin Wanhojen Tovereiden tilaisuudessa tiistaina. Salintäysi tovereita oli kokoontunut kuuntelemaan ja keskustelemaan Niinistön alus- 12.3.2014 T ih V T ih V Anja Kaarina Nurmi 75 v, Jarmo Juhani Hakala 57 v, Pekka Tapio Aapo Jalli 56 v. 5 x 26 mm Turun Henrikinseurakunta Kastetut: Hilma Aino Ellen Nummi, Jade Olivia Helena Salmi, Maisa Maria Siiri Vilén. Turun Mikaelinseurakunta Kuolleet: Hilma Helena Masalin 93 Kastetut: Hilla Aino Vilhelmiina v, Teuvo Kalervo Haapasaari 89 v, Salminen, Olli Verner Johannes Veikko Jalmari Paavola 88 v, TuoVuorsalo. mas Kuotisaho 84 v. Kuolleet: Martta Päkkilä 94 v, Hellin Helena Stigell 91 v, Hille Ferdinand Paattisten seurakunta Läksy 84 v, Antti Pekka Vuojärvi Kastetut: Enni Hellin Hakanen. 5 x 26 mm 78 v, Vuokko Matilda Kaarina Ai- Kuolleet: Helly Kaarina Ylitalo 89 v. rakari 76 v. Kaarinan seurakunta Turun Martinseurakunta Kastetut:Filip Jeremy Flygar, Teemu Kastetut: Elias Aleksi Jokinen. Uolevi Himanen, Unto Onni Olavi Avioliittoon kuulutetut: Teemu Martin, Niklas Petteri Palonen, VilJuhani Juselius ja Maija Helena helm Mikael Partanen, Joel Henrik Hiippavuori. Saari, Minea Vilma Elina Similä, Kuolleet: Märtta Helena Lindqvist Elina Inkeri Ståhlberg. 87 v, Jukka Teutori Tuominen 86 v, Avioliittoon kuulutetut: Janne Johan6 xTilli 21 mm Teppo Juhani Takio 70 v. nes ja Mirka Elina Heinonen. Kuolleet: Tauno Ensio Väisänen 74 Turun Katariinanseurakunta v, Ritva Lilja Huvinen 72 v, Paula Kastetut: Eino Viljami Bergman, Maria Latvala 54 v. Jace Jone Jaaron Haapa-alho, Tatu Emil Tapio Heinonen, Elias Juhani Piikkiön seurakunta Häkkinen, Saga Nina Maria Saari- Kastetut: Toivo Viljo Koivula, Mea nen, Niklas Anton Vinnal. Leea Kristiina Laaksonen, Veeti Johan Vilén, Ronja Myy Felicia Maarian seurakunta Vähänikkilä. Kastetut: Venla Helmi Sofia Haa- Kuolleet: Toini Laila Lemmitty Elpanen, Saara Emilia Hietala, Leevi meranta 88 v, Eero Ilmari Järvi 70 v. Olavi Mikael Hiltula, Adam Alexander Kyrölä, Tatu Eino Liitola, Åbo svenska församling Petra Olivia Salminen, Anton Ee- Döpta: Elin Amelie Lindberg, Emily rikki Nikolai Sarkomäki, Melissa Alexandra Lindén. Olivia Aleksandra Siivonen. Förelysta: Peter Julius Rikberg och Kuolleet: Tauno Dravantti 88 v, Mir- Jutta Maria Tailas. jam Anita Toivonen 86 v, Elli Kaarina Döda:Börje Alexander Pahlman Hakala 85 v, Sirkka Tamminen 84 v, 86 år. Punaista m Vuodesta 1895. Kyllä työmi Vuodesta 1895. Kansanvallassa kaikk Oikeudenmukaisuutta. Avioliitto on yhteiselon muoto, joka tukee parisuhdetta hieman korkeammalla tasolla kuin avoliitto tai rekisteröity parisuhde. En näe mitään syytä, miksi jättää ketään sen ulkopuolelle. Samaan aikaan kuin keskustellaan mahdollisuudesta laajentaa avioliiton käsitettä, olisi hänestä ainakin yhtä tärkeää keskustella siitä, kuinka tukea olemassaolevia liittoja. ry. Ratinan tenniskentät Oy:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 27.03.2014 klo 18.00 hotelli Cumuluksessa, Koskikatu 5, 33100 Tampere. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 13§:ssä mainitut asiat. Tampere 12.03.2014 Hallitus EU-vaaliehdokas Nasima Razmyar sunnuntaina 16.3.2014 klo 14:00 Puikkarissa, Hansatie Uusi 4 Kauklahti. Literveyden ongelmien vuoksi. Sekä kirkossa että yhteiskunnassa yleisemminkin pitäisi puhua enemmän siitä, kuinka tukea vanhempia ja aviopuolisoja elämään yhdessä, Vikström sanoo. STT ?Kokoukset 1 x 38 mm Helsingin Kirjatyöntekijäin Ydistys Ry:n sääntömääräinen kevätkokous Uusi 27.3.2014 klosanomalehti 17.00 Kirjan kerhosalissa (Kirjatyöntekijänkatu Suomessa! 10 B 3 krs.). klo 17.00, JHL:n 389:n tiloissa Kustaankatu 4 B. Johtokunta 16.30. Tervetuloa! Vuodesta 1895. Lohjan sos.dem. kunnallisjärjestö ry T ih V Sääntömääräinen kevätkokous sunnuntaina 16.3
15.55 Yle News. HD Marialla on kotihuolia. 14.00 Uutiset. 22.00 Uutiset ja sää. 06.30 Maakuntaradio. 07.00 Uutiset ja sää. Ruttoon kuolleiden hautalöytöihin kuuluu nuken keinutuoli. 00.00 Yle Uutiset ja sää. 07.45 Hartaita säveliä. 07.50 Aamuhartaus. 06.56 Päivän mietelause. 07.00 Uutiset ja sää. Sotilasfarssi reserviläisikään ehtineestä miehestä, joka erehdyksessä saa kutsun asepalvelukseen. Mv. 14.00 Pääministerin ilmoitus Pääministerin ilmoitus Ukrainan tilanteesta. 08.17 Maakuntaradio. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 07.53 Maakuntaradio. HD 18.00 Pyhimys (12) Korttipöydän kuningas. HD 21.50 Yle Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Aleksander Gamme, etelänavan valloittaja 23.05 Au pairit Lontoossa Uusi yritys. 07.15 Aamusoitto. 20.07 Café Tropical. 10.05 Brysselin kone. 21.40 Urheiluradio. 22.05 Ajassa soi. Osa 1/10. Metroporin suojelija. 13.00 Klassista kahteen. 08.15 Ykkösaamu. 09.00 Uutiset. Sotshi, Venäjä. 19.00 19.10 19.16 19.20 19.30 Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset Urheiluruutu Yle Uutiset Suora linja Au pairit Lontoossa Uusi 17.15 Uutiset 17.20 Päivän sää 17.25 Kauniit ja rohkeat (S) Polvistuminen muotitalon portilla. 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale (S) Ystävyys vai unelma? 18.30 Emmerdale (S) Hanat auki, hanat kiinni. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät (7) Osa 2597. 20.05 Erilaiset äidit 21.00 C.S.I. 09.05 Muistojen bulevardi. 11.57 Päivän mietelause. 08.00 Uutiset ja sää. 08.15 Urheiluradio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 19.03 Helsingin urkupäivät 2014 21.45 Kolmannen maailman puheenvuoroja: Keskeneräinen vallankumous. (U) 19.00 Rakkautta Berliinin muurin varjossa (12) 4/6. HD 19.50 Historiaa huonomuistisille Osa 8: Klaus Kurki ja Elinan surma. 11.00 Uutiset. 10.50 Kuuluttajan vieras: RSO:n oboisti Sanna Niemikunnas. 23.37 Metsää ja luontoa. 21.30 Yle Uutiset selkosuomeksi. 04.02Kantritohtori Teppo Nättilä. YLE PUHE 00.00 Elävä arkisto06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Yle Uutiset 06.40?07.00 Puheen Aamu 10.00 Yle Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Jenni Pääskysaari 14.00 Yle Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta 21.30 Puheen Aamun vieras 22.00 Uutiset 22.05 Jenni Pääskysaari 23.02 Päivä tunnissa 23.30?00.00 Politiikkaradio. Yksi aihe, monta näkökulmaa. 20.30 Tanskalainen maajussi 4/10. 21.00 Vettä sakeampaa (12) Osa 6/10. 20.03 Urheiluradio. 22 12.3.2014 TV- JA RADIO-OHJELMAT Keskiviikko 12.3.2014 FOX 06.00 Sky News 06.32 FOX Kids 09.05 24Kitchen 10.55 YLETEEMA MTV3 05.30 Aamusää 06.25 Huomenta Suomen avaus 06.35 Studio55.fi 07.00 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.40 Mitä tänään syötäisiin. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Uutiset ja sää. 11.03 Maakuntaradio. 23.00 Yle Uutiset. 13.03 Urheiluradio. 06.52 Babar ja Badun seikkailut (S) 07.05 Herra Nokkelo (S) 07.10 Tiketi Tok (S) 07.22 Lauran tähti: Rohkeuskoe (S) 07.35 Loruloikkaa 07.38 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan (S) 07.52 Muumilaakson tarinoita (S) 08.15 Kaapo (S) 08.41 Late lammas (S) 08.50 Pat & Stan (S) 09.00 Elämäni eläimet 09.30 Yle Uutiset Uusimaa 09.40 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 09.50 Yle Uutiset Lounais-Suomi 10.00 Yle Uutiset Häme 10.10 Yle Uutiset Keski-Suomi 10.20 Yle Uutiset Itä-Suomi 10.30 Yle Uutiset Pohjanmaa 10.40 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 10.50 Oddasat 11.05 Camilla Plum ja porisevat padat 11.35 Veljesten keittiössä 12.05 Hehku (U) HD 12.35 Hehku (U) HD 13.05 Nolojen tilanteiden mies (S) 13.30 ?13.40 Hupipätkät (S) 13.45 Suorana: Kortesmäki Vieraana näyttelijä Minttu Mustakallio ja laulaja Eini. 14.15 Ajankohtainen kakkonen Venäjän vaarallinen shakki Krimillä - mitkä ovat Suomen siirrot. (U) ori. 22.00 22.20 22.25 22.30 22.40 23.10 Kymmenen Uutiset Päivän sää Viking Lotto ja Jokeri MTV Sport Uutiset Teknavi Rikoksista pahin (12) Pintaa syvemmällä. 21.00 Suomensukuiset 30 päivässä 1: Kazan ja Mari. Osa 1/26: Voi ei, ne alkavat! HD 18.55 Gazoon (S) Kivenheitto. 19.00 Aamusta iltaan 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Lasso Sarja alkaa. 12.55 Suomi tänään. HD 00.10 Uutisikkuna TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 PIKKU KAKKONEN: Katti Matikaisen aamu 06.51 Nimipäiväonnittelu: 12.3. 21.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. 10.00 Uutiset. 06.25 Aamusoitto. Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusministerit keskustelevat turvallisuuspolitiikasta. 17.20 Aristoteleen kantapää: meikkituotteiden nimeäminen. 00.05 Yöradio?toiveiden yö. 21.35 Novosti Yle. 19.03 Urheiluradio. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 14.00 Kantapöytä. Phil (S) Riitaisat perhesuhteet. 03.10 Dr. ?Abortti vei minulta kaksi lasta.? 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Vaalien välissä: Pohjolan uhkakuvat Maailma muuttuu . 12.00 Uutiset ja sää. 13.06 Maakuntaradio. 18.55 Luontoilta 0203-17600. 17.30 Taustapeili?Pyöreä pöytä. 16.15 Faunin iltapäivä. 03.40 Luontoretki. HD 18.43 Kysy Laralta (S) Sarja alkaa. 09.00 Uutiset. Mukana myös suomalaiset kansanedustajat. 23.05 Keskiviikon ravisuora Toto65-ravit Vermossa. 23.10 Yle Uutiset 23.15 Ulkolinja: Espanjan kruunu kriisissä Espanjan kuningashuoneen suosio on ollut vankka, mutta keväällä 2012 paljastui kuningas Juan Carlosin luksussafari. HD 17.00 Pikku Kakkonen HD 18.00 Yle Uutiset minuutissa 18.02 Paralympialaiset Tiistain yhteenveto ja päivän suomalaissuorituksia. 10.00 Uutiset. 10.03 Ajantasa. 17.45 Tekijä: tanssija, koreografi Sonya Lindfors 18.20 Radioteatteri esittää: Maria Jotuni: Huojuva talo, osa 50. 09.11 Maakuntaradio. HD 14.50 Hupipätkät (S) 15.00 Au pairit Lontoossa Vierailu Suomeen. Ohjelma kertoo tv-tuolin kantaisän tarinan. 16.00 Uutiset ja sää. 16.15 Maakuntaradio. 11.00 Uudet levyt. Tuotanto Production House Oy. 19.06 Luontoilta 0203-17600. Venäjä ja EU, osa 2. 23.10 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Aamupala. 09.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Miehen puolikkaat (7) 10.40 Emmerdale (S) 11.10 Emmerdale (S) 11.40?12.35 Lääkärit 14.05 14.10 15.15 15.20 15.45 Alueellinen sääennuste Vauvan kanssa töihin Mitä tänään syötäisiin? Vauvaonnea (S) Yö kaksin. Vauvaonnea (7) Pelistä pois. 16.15 Pomo piilossa Lomakeisarin paluu. Akuutti, Yle TV1 klo 20.00 Puunpolttaminen vaarantaa terveyden . Mikä uhkaa Pohjolaa. Vihan jumala. HD 23.35 Silminnäkijä: Lääkäri lähti Suomeen Suomi ulkoisti lääkäripulansa Viroon. Välitystoimistot tekevät Suomeen tulon helpoksi. 15.05 Maakuntaradio. 17.20 Urheiluradio. Ravisuoran ennakko. Matka alkaa Volgan mutkasta, jossa tutustutaan Kazanin hevosiin, marilaiseen luonnonuskoon ja pyhään metsään. 15.00 Yle Uutiset. (U) (7) Sarja alkaa. . 12.15 Julkinen sana: Poliitikot ja media. Kuinka ihmiskunta eri aikakausina on ottanut käyttöönsä uusia materiaaleja ja muokannut niistä tarvitsemiaan esineitä. Professori Mark Miodownik tutustuu aluksi metallien historiaan. Maailmankaikkeuden ensimmäisten sekunnin triljoonas-triljoonas-triljoonasosien aikana kosmos kasvoi satamiljoonakertaiseksi, mutta oli kooltaan edelleen pienempi kuin atomi. Phil (S) Kosto elää. 04.05 ?05.00 Älypää-TV maa. Toimittaja Jussi Mankkinen. 00.00 ?04.00 Teematieto kirsikkakakku. 14.50 Suhdekoukerot (S) Jeffin päivä. 15.20 Suhdekoukerot (S) Mirhaa ja suitsuketta. YLE FEM 15.50 Supernanny (S) Mitä heille kuuluu nyt?. 16.50 Deittikamera Tule esiin, Veronica. 07.00 Min Morgon 08.30 SVT:n ohjelmaa 17.20 Tulossa: Mitä tuli tehtyä 17.25 Maaginen Criss Angel 16.55 Maantieteilijän testamentti Osa 3/10. Kuka hoitaa virolaiset? 00.05 Copper (16) 3/10. 10.55 Pikkujuttu. N: Tilda Swinton. 23.40 Neo Kaupunki- ja vaihtoehtokulttuuria esittelevä ohjelmasarja. 22.05 Uudenkansanmusiikki. O: Esko Töyri. N: Heikki Savolainen, Lasse Pöysti, Maija Karhi, Leo Jokela, Santeri Karilo. New York (12) Musta 04.00 Teematieto 17.00 ?17.53 Tiededokumentti: Materiaalien salat 1/3: Metallit. HD 21.58 Yle Nyheter TV-nytt 22.00 Apua, meille syntyy vauva 8/13. 22.30 ?22.45 Oddasat 23.00 SVT:n ohjelmaa Paksut poliisit 11.20 Aarteen tonkijat 11.45 Miehen paikka 12.35 Jättimäiset rakennusurakat 13.30 Navajo-poliisit 14.25 Lentoturmatutkinta 15.17 STT Uutiset 15.20 Wipeout Kesä 16.05 24Kitchen 18.00 Futurama 18.30 Family Guy 19.00 Seiska News 19.04 Lentoturmatutkinta 20.00 Varastojen metsästäjät 20.30 Huutokaupan metsästäjät 20.55 Seiska News 21.00 Ilman johtolankaa 21.55 Criminal Minds 22.45 Tabu 23.35 The Bridge 00.20 Nolot vartalot: Sairaudet 01.10 Alaskan poliisit 02.00 Wipeout Kesä 02.50 24Kitchen 03.37?05.59 Sky News SUB 06.00 SubChat 06.30 Eurojahti 09.25 Eastenders (S) 10.00?10.55 Lemmen viemää (7) 13.55 Myytinmurtajat 14.55 Kiinteistöjen kuningas 15.55 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 16.25 Eastenders (S) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Ensisilmäyksellä (7) 18.30 Kurjat kuppilat USA 19.30 Isän tyttö (S) 20.00 Simpsonit (7) 20.30 Miehen puolikkaat (S) 21.00 Muodin huipulle 22.00 Hävyttömät (16) 23.10 Isän tyttö (S) 23.40 Vampyyripäiväkirjat (16) 00.30 Bones (16) 01.25 Rikos ratkaistu 02.15 Astral TV 04.00?06.01 SubChat TV5 06.10 Pulmuset (S) 06.40 Todella upeeta (7) 07.15 Lasten eläinmaailma: Jeff Corwin?uhanalaiset villieläimet 08.05?09.00 Matlock (7) 12.00 Pomo keittiössä 12.25 Tarjousten metsästäjät 12.55 Lasten eläinmaailma: Jeff Corwin? uhanalaiset villieläimet 13.50 Todella upeeta (S) 14.30 Ponille kyytiä (7) 15.00 Matlock (7) 16.00 Kolmas kivi auringosta (S) 17.00 Pulmuset (7) 17.30 Kaikki rakastavat Raymondia (S) 18.00 Kellarin kunkku (S) 19.00 Hengenvaarallinen saalis 20.00 NCIS Rikostutkijat (12) 21.00 Elokuva: Enkelit ja demonit (12) 23.40 5D: Outo riippuvuus (7) 00.50 Call Me Fitz (16) 02.00 Num3rot (12) 02.50 Twin Peaks (12) 03.40 Hengenvaarallinen saalis 04.30?05.23 Ihmemies MacGyver (12) JIM 05.00?08.10 Älypää-TV 10.40 LIVE: Tiedä ja Voita 11.10 Homma haltuun 11.40 Lentokenttä (S) 12.10 Kutsu kylään Ian Wright 13.05 Kokki reissussa 13.35 Maistuvimmat liikeideat 14.30 MasterChef Australia 15.35 Leijonan luola USA 16.30 The Voice of USA 17.30 Gordon Ramsay?pannu kuumana 18.30 MasterChef Australia 19.35 The Voice of USA 20.30 Poliisit (S) 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Poliisit (7) 22.30 Rekkakuskit jäällä (7) 23.30 Gene Simmonsin sukukalleudet (S) 00.00 South Park (12) 00.30 JIM D: Metsien miehet (7) 01.25 Leijonan luola USA 02.20 The Voice of USA 03.10 Taksi (7) 03.40 Älypää-TV LIV 05.00-06.30 Älypää-TV 09.00 Pikakurssi kodinostoon 09.30 Arvostele mun illallinen Ruotsissa 10.00 Trinny & Susannah Australiassa 11.00 Huippukokki lähtee maalle 11.30 Olet mitä syöt 12.00 Tuhluriprinsessat 12.30 Arvostele mun illallinen Ruotsissa 13.00 Neljät häät Amerikassa 14.00 Inno 14.30 Unelmien talo 15.00 Liv D Sarja: Raskaana ja rappiolla (7) 16.00 Häähullut (7) 17.00 Hurja remontti 18.00 Supernanny (S) 19.00 Neljät häät Amerikassa 20.00 Supermarjo ja tytöt 2 21.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit 22.00 Nashville (12) 23.00 Huippumalli haussa 00.00 Supernanny (S) 00.55 Arvostele mun illallinen Ruotsissa 01.55 Neljät häät Amerikassa 02.55?05.00 Älypää-TV AVA 06.00 Aamun AVAus 08.10-08.40 Namaste jooga 09.40 Lääkärit (7) 10.30 Kokeilussa perhe-elämä 11.20 Pilanpäiten 11.30 Makuja & Elämää 11.50 Vauvan kanssa töihin 12.50 Hullut hamstraajat 13.45 Jamie Oliverin säästöateriat 14.45 NYC:n täydelliset naiset 15.40 Pilanpäiten 15.45 Lääkärit 16.35 Makuja & Elämää 16.55 Salatut elämät (S) 17.25 Eastenders (S) 18.00 Frendit (S) 19.00 Brad stailaa 20.00 NYC:n täydelliset naiset 21.00 Sydän kolmantena jalkana (12) 23.20 Amerikan ykkösperhe (S) 23.50 Rasittavat tyttäret (S) 00.20?04.20 Yön AVA YLE RADIO 1 06.00 Uutiset. 21.00 Yle Uutiset. 21.03 Päivä tunnissa. HD 20.00 Akuutti Pienhiukkasten vaikutus terveyteen . HD 15.30 ?16.19 Erämaan mesimuurahaiset T: BBC. 12.15 Maakuntaradio. 20.00 Yle Uutiset. (U) 18.50 Avaruuskansiot Laajeneva avaruus. 16.00 Yle Uutiset ja sää. Juontajina Ella Kanninen ja Mikko Kekäläinen. HD 20.00 Uusi päivä (S) Osa 364: Otso kuulee järisyttävän uutisen. #puoli7 19.00 ?19.55 Historia: Shackletonin kapteeni Vuonna 1914 Ernest Shackleton lähti Endurance-aluksellaan kohti Etelämannerta, mutta juuttui jäihin jo menomatkalla. Kapteeni Worsleyn poikkeukselliset merimiestaidot olivat tarpeen, kun retkikunta taisteli hengestään. 18.03 Luontoilta 0203-17600. onko kaikilla varaa. Kuninkaan vävyn väärinkäytöksiä käsitellään oikeudessa. uskaltaako puita enää polttaa? Yksityiset terveyspalvelut yleistyvät . Kennedy neuvotteli keinutuolissa. Huutosakissa ei ole ikärajaa. Kun sota ajoi pakoon, ensin lähti talosta keinutuoli. 18.00 Yle Uutiset. 06.05 Hartaita säveliä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. 09.10 Sää. 09.05 Urheiluradio. 06.15 Aamuhartaus. tuleeko halkoihin pian varoitustarrat? TV1 04.00 Uutisikkuna 05.55 Puoli seitsemän 06.25 Ylen aamu-tv 09.30 MOT: Rahankeräystä Herran nimeen 10.00 Sydämen asialla (7) 10.50 Kuvakirjeitä maailmalta 11.00 Yle Uutiset 11.05 Puoli seitsemän 11.35 Prisma Studio 12.05 Löytöretkiä maailmaan Välimeren valaat. 12.20 Taivastiellä 5/8. 12.50 Vääpelin kauhu (S) (Suomi 1957, 69?). Stereo. (U) 20.00 Intohimona taide Keräilyn kenttänä koko Eurooppa. (U) 20.50 Lyhyesti: Tuolit puhuvat Keinutuoli. Suora lähetys eduskunnasta. 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Sydämen asialla (7) Kalpeaakin kalpeempaa. 18.00 18.22 18.25 18.30 Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Puoli seitsemän Vanha rokkistara Jussi Raittinen poikkeaa kylään kesken The Boysien 50-vuotiskiertueen. Ette ole kuulleet Pete Wallia, mutta olette. 23.03 Kansanradio. 15.05 Kultakuume. Ravitulokset. Onks noloo piereskellä? 16.30 Galaxi (S) Womman vieraana Galaxissa koululaisten SM-shakkimestari Jani Ahvenjärvi. HD 00.50 ?04.00 Uutisikkuna HS-uutiset HS-sää Farmi (S) Neljän tähden illallinen Illallisisäntänä Sillä Silmällä ohjelman Gekko. Olosuhteiden pakosta. 22.00 Hyvät ja huonot uutiset Vieraana tänään näyt23.00 23.30 00.30 01.00 telijä Tiina Lymi. Farmi (S) Dexter (16) Avunpyyntöjä. Frasier (S) Suurin fani. Deittikamera Tule esiin, Veronica. 01.30 Criminal Minds: Epäilyksen alla (16) 02.20 Dr. T: BBC. (U) HD 00.10 Fringe - rajamailla (12) Poikkeama XB-6783746. 01.10 UEFA Champions League -huippuhetket: Ke 12.3. 01.40 ?05.29 Astral TV NELONEN 07.00 Disneyn esikoulu: Viidakon vauhtiviikarit (S) 07.25 Disney esittää: Finias ja Ferb (7) 08.00 Chuckin ja ystävien seikkailut (S) 08.15 Muuttajat 08.45 Kyproksen herkkukeittiö 09.15 Supernannyn paluu (7) 09.50 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 10.20 Lapsiperheen taloprojekti 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita 13.20 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 13.50 Lapsiperheen taloprojekti Unelmien koti. 14.20 Kyproksen herkkukeittiö Lammasviillokkia ja 21.45 Kino: Minä olen rakkaus (12) (Io sono l?amore/2009 Italia) Emma on malliäiti milanolaisessa yläluokkaisessa perheessä mutta elää rakkaudettomassa avioliitossa kunnes kohtaa nuoren miehen ja skandaali on valmis. O: Luca Guadagnino. 18.50 Merisää. Näyttelijä Ville Haapasalo aloittaa matkansa suomensukuisten kansojen pariin Venäjällä. 07.17 Maakuntaradio. 07.50 Merisää. 17.00 Uutiset ja sää. 07.15 Urheiluradio. (U) HD 16.25 Onks noloo. Vuonojen (S) Leijuva koristähti. 18.25 Frasier (S) Suurin fani. 17.15 Ollaan kavereita (S) 3/8: 20.30 Suorana: Kortesmäki 18.55 18.58 19.00 19.30 Vieraana näyttelijä, voimamies Jouko Ahola ja jääkiekkoilija Jarkko Ruutu. 21.00 Kohta 18 (12) HD 21.40 Uroot (S) HD 17.25 Sportmagasinet 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Palomies Sam Rikas ja kuuluisa. 18.30 Supersankari Energina 20.00 Tervetuloa kotiin 20.57 Keno 21.00 Under the Dome (12) yritys. 20.06 Sää. 14.03 Ajantasa. 15.00 Yle Uutiset. 13.00 Uutiset. Kuka liittoutuu, kenen kanssa. 12.45 Merisää. 08.00 Uutiset ja sää
Maalla on tylsää ja Akseli soittelee Andrélle kuullakseen vain, että nämä ovat juhlimassa. Huumeiden käytöstä kiinni jäänyt Joni jatkaa terapiavastaanotolla äitinsä toiveesta. 12.3.2014 23 Endurancen sankarikapteeni YLE TV1 klo 19.00 Vuonna 1914 tutkimusmatkailija Ernest Shackleton lähti Endurance-aluksellaan kohti Etelämannerta mutta juuttui jäihin jo menomatkalla. Kurjassa säässä onnistuneesti navigoinut Worsley kertoi nähneensä auringon vain neljä kertaa kahden viikon matkan aikana. Kului yli vuosi, ennen kuin jää suli riittävästi, että pelastusveneet saatiin vesille, ja vaarallinen matka saattoi alkaa. Hänen poikkeukselliset merimiestaitonsa olivat tarpeen, kun retkikunta taisteli hengestään. Aluksen haaksirikkouduttua ja lopulta upottua miehistö jäi ilman suojapaikkaa jäisen tuulen armoille. Joni tosin on sitä mieltä, että huumeiden käyttö on hänellä hallinnassa ja Jonista muu perhe sekoilee yhtä lailla. Linnanmäen maailmanpyörässä Pete kokee syyllisyydentuntoja abortinteosta. Andrélla (kuvassa vasemmalla) ja Petellä on syntymäpäiväsankarille yllätyksiä useampiakin tarjolla. Entä minkälaisia ovat esimerkiksi taloudellisen kriisin tai ympäristökysymysten aiheuttamat uudet uhkakuvat? Suorassa lähetyksessä ovat vieraina ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan erikois- Demareita illan turvallisuuspoliittisessa debatissa edustaa Miapetra Kumpula-Natri. tuneet kansanedustajat Ilkka Kanerva, Miapetra Kumpula-Natri, Jussi Niinistö, Seppo Kääriäinen, Anni Sinnemäki, Annika Lapintie, Stefan Wallin ja Sari Palm. Erikoislähetyksessä nähdään myös kansainvälinen ministerikeskustelu jossa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Viron puolustus- ministerit keskustelevat pohjoisen alueemme turvallisuuspolitiikasta. Ohjelman juontavat Krista Taubert ja Matti Virtanen. Neo Yle Teema klo 23.40 Yle Uutisten vaihtoehtoja kaupunkikulttuuriohjelma NEO tarkastelee Liettuan marginaalimeininkejä. Worsley onnistui oh- jaamaan miehistönsä asumattomalle Elefanttisaarelle, mutta kalliosaari ei sijainnut lähellä laivareittejä, joten oli todennäköistä, ettei heitä sieltä löydettäisi. Niinpä retkikunta jakaantui kahtia, ja Shackleton, Worsley ja neljä muuta lähtivät hakemaan apua kalliosaarelle jääneille tovereilleen. Joukko suuntasi kohti EteläGeorgiaa, mutta matkaa oli yli tuhat kilometriä, ja talvinen meri oli myrskyinen. Akseli viettää saunailtaa isänsä kanssa viileissä tunnelmissa. Ohjemassa keskustellaan uhkakuvista ja sotilaallisesta tasapainosta, asevoimien teknologisesta kehityksestä ja asevelvollisuuden kohtalosta sekä kriisinhallintaja rauhanturvatehtävistä. Silti lopulta koko miehistö saatiin pelastettua. Kohta 18 TV2 klo 21.00 Kohta 18 -sarjan kolmannessa osassa Karrin (kuvassa oikealla) 18-vuotissyntymäpäivät alkavat bussola-tunnelmissa ja käsi autokolarin jälkeen paketissa. Kiira joutuu poikaystävänsä lohduttajan osaan. kerrottu nyt kapteeni Worsleyn näkökulmasta. Lisäksi NEOssa ihmetellään virolaisen muun muassa La Rabbiaperformanssiryhmän kokeellista esitystä.. Tuttu tarina on illan historiadokumentissa ?Shackletonin kapteeni. Kun Peten vanhemmat palaavat lomareissulta ja kertovat että Pete tulee saamaan pikkusisaruksen, Pete saa raivokohtauksen. Tutkimusmatkailija Ernest Shackletonin retkikunnan kovan onnen reissua Etelämantereelle tarkastellaan nyt haaksirikkoutuneen aluksen kapteenin vinkkelistä. Kari Hulkko Puhetta turvallisuudesta ja uhkakuvista YLE TV1 klo 21.05 Tv-ykkösen Vaalien välissä -debatti paneutuu tänään turvallisuuspolitiikkaan. Pienessä maassa tehdään runsaasti brutaalia noisea, ja pääkaupunki Vilnassa työskentelee useita kiinnnostavia underground-taiteilijoita. Yksi heistä on Shaltmira, jonka töissä väijyvät paholaiset, hirviöt ja sadomasokistinen kuvasto. NEOssa tutkaillaan myös kotimaisen digitaiteen nykytilaa: Suomeen on kasvanut peliteollisuuden ohessa lahjakkaiden digitaiteilijoiden sukupolvi, jolta ei visioita puutu
Yhden ongelman järjestäjät kuitenkin tiedostavat. . maaliskuuta 2014. Maailman suurimmaksi voimistelutapahtumaksi kutsuttu World Gymnaestrada järjestetään Suomessa ensimmäistä kertaa heinäkuussa 2015. Norjalaishiihtäjä Petter Northug ei osallistu maailmancupin päätöskilpailuihin Falunissa. Hän saattoi sanoa, ettei 17 metrin kuulatulos ole mitään tai ettei lentopallossa millään voi olla paras verkolta iskijä, vaan se, joka puolustaa palloja peliin kentän pinnasta. Tässä tapahtumassa ei ole rajoja eikä kilpailua, tapahtuman pääsihteeri Maria Laakso tiivistää. Gymnaestradan jo kokeneet ja sen luonteen tuntevat ovat ylpeitä tapahtuman saamisesta Suomeen. Iso tapahtuma keskellä kesää on tervetullut ajatus. (STTNTB). Tappiot olivat tietysti karvasta kalkkia. Viime kevään mestaruustaistossa paikallisessa jäähallissa oli yleisöä monesti 4 000 katselijaa. Palloilulajit ovat Kokkolassa muutenkin hyvässä suosiossa, sillä naiset pelaavat mestaruusliigassa jalkapalloa ja nuoria on eri palloilulajeissa kymmeniä joukkueita. . Olemme nytkin hyvin lähellä mestaruutta. Isku ja Veto olivat sarjan jumbojoukkueita. Olympiastadionilla, Messukeskuksessa, jäähallilla, jalkapallostadionilla sekä kaupunkilavoilla keskustassa. Järjestäjät odottavat tapahtumasta 30?40 miljoonan euron hyötyä Helsingin seudulle. Pohjoismaissa tapahtuma on järjestetty kahdesti: 1987 Tanskan Herningissä ja 1999 Göteborgissa. Päätös tietää sitä, että Northugin vaikeuksientäyteinen kausi päättyi ennen aikojaan. Northug, 28, sairasteli jo harjoituskaudella. Lentopalloseura pisti mammonat liikkeelle ja osti toissa vuonna suurella summalla kotimaan huippuseuroista nimekkäitä pelaajia. Ja mitä kummaa -Tiikerit voitti toissa vuonna Suomen mestaruuden. Lisäksi tämä on hyvinkin urheilullinen tapahtuma, jossa ei kuitenkaan mitata senttejä ja sekunteja. Me tykitimme jo cup-finaalissa Vammalan. Kokkolan kaupunginhallituksen varapuheenjohtajan Kari Urpilaisen mukaan Tiikereiden mestaruus oli kova juttu kaupungille. . 24 12.3.2014 ??Jopa 25 000 osallistujaa 50 maasta Kolumni Suomen mittavimpaan liikuntatapahtumaan Gymnaestrada liikuttaa ennätyksellisen suurta joukkoa Neljän vuoden välein järjestettävän Gymnaestrada-voimistelufestarin suomalaiset järjestäjät saattavat esitellä mahtavia lukuja tapahtumastaan. Miksemme tee sitä myös mestaruusliigan finaalissa, Urpilainen sanoo. Ainoina joukkueina lentopallon mestaruusliigassa ilman ostomiehiä pelasivat Rantaperkiön Isku ja Korson Veto. heinäkuuta yhteensä 300 tuntia kymmenissä eri paikoissa, kaupungin keskeisillä urheilunäyttämöillä sekä esiintymislavoilla Helsingin keskustassa. . Tapahtuma on elämys, jota on vaikea kuvailla, Voimisteluliiton puheenjohtaja Anne Martikainen sanoo. . Sen voi jo nyt sanoa, että ei Tiikerit tähänkään kauteen lähde tyhjin taskuin. Suomesta mukana on noin 3 000 esiintyjää. Osallistujat ovat kaiken ikäisiä ja eritasoisia, keski-ikä noin 30 vuotta. Väkevän urheilutoimittajan muisto elää. OLIN MUKANA SUOMEN Northugin hiihtokausi ohi Rytmisen voimistelun joukkuemaajoukkue esiintyi World Gymnaestrada -tapahtuman tiedotustilaisuudessa Helsingissä 11. Osallistujista noin 75 prosenttia on tyttöjä ja naisia. Esiintyjät majoitetaan 100 kouluun Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. Hanke toteutetaan vahvasti vapaaehtoisvoimin. Se tekee siitä kaikkien aikojen suurimman liikuntatapahtuman Suomessa. Helsinki heittäytyy voimisteluareenaksi heinäkuussa 2015 ?? ?? ?? Iso tapahtuma keskellä kesää on tervetullut ajatus. Gymnaestrada toteutetaan Helsingin kaupungin, opetusja kulttuuriministeriön ja Voimisteluliiton yhteishankkeena. Tiistaina järjestäjät esittelivät myös yhteistyökumppaninsa, jotka edustavat tapahtumajärjestämisen koetelluinta osaamista Suomessa. Eri osapuolet tuntuvat olevan aidosti innostuneita mittavasta haasteesta. . Mieletön juttu tästä on kuitenkin tulossa, ja odotan malttamattomasti, että pääsemme näyttämään järjestelyissä suomalaista osaamista. Pasi Rein STT Lehtikuva/Vesa Moilanen Katsomosta Kokkola luottaa Tiikereihinsä voima urheilussa. Esiintyjiä on sirkustaiteilijoista kansantanssiin. Kerrankin meiltä kysyttiin jo etukäteen, ?? ?? ?? ?? ?? Voimistelun Gymnaestrada järjestetään 15. Edellisessä tapahtumassa ikähaitari oli kaksiviikkoisesta 92-vuotiaaseen. Ja mikä parasta, talkoohenki elää näissä seuroissa. RAHALLA ON TAIVAALLINEN n n n Sosialidemokraatin urheilutoimittajan Mauri Kangaslammen muistotilaisuudessa. Tilaisuus oli lämminhenkinen, muistopuheen piti Kauko Aatos Leväaho. Mauri oli oman tiensä kulkija sanoissaan. kerran, kun Helsinki isännöi neljän vuoden välein järjestettävää tapahtumaa 12.?18.7.2015. Mutta voiton puolelle tuli sarjapaikan uusiminen eikä velkatappiotakaan taida olla. Se on osallistujamäärältään suurin Suomessa järjestetty liikuntatapahtuma. Tapahtumaan odotetaan 25 000:ta osanottajaa noin 50 maasta. Heinäkuussa 2015 Helsingissä järjestettävään tapahtumaan on tulossa noin 25 000 osallistujaa 50 maasta. Otetaan esimerkiksi Kokkolan Tiikerit. Tapahtumaan rekrytoidaan jopa 5 000 vapaaehtoista. Voimisteluesityksiä on yhteensä 300 tuntia kymmenissä paikoissa, mm. Me olemme myös olleet tukemassa Tiikereitä tässä mestaruusjahdissa, Urpilainen sanoo. . Se on modernia tätä päivää ja istuu uuteen strategiaamme. Temppuja, tanssia, voimistelua Festivaali kerää yhteen kirjaimellisesti kaiken ikäisiä ja tasoisia voimistelijoita. Tämä alkoi kiinnostaa jo 2007, kun järjestäjät vasta suunnittelivat tapahtuman hakemista Helsinkiin. Viimeksi se järjestettiin Lausannessa 2011. Hän ei ole pystynyt harjoittelemaan riittävän hyvin Falunia varten, kertoi valmentaja Eirik Myhr Nossum. Meistä puhutaan nyt. Gymnaestrada näkyy ja kuuluu heinäkuisessa Helsingissä. Esityksiä on 12.?18. Ensimmäinen Gymnaestrada oli Rotterdamissa 1953. onnistuuko tällainen tapahtuma Helsingissä, kaupungin liikuntatoimen johtaja Anssi Rauramo kertoo. Rauramon mukaan Gymnaestrada 2015 sopii monella tavalla liikuntaviraston ja kaupungin strategiaan. . Sotshin olympialaisissa hän ei yltänyt mitaleille.