Tutustu ja liity jäseneksi . Tradeka.fi/liity Yhdessä teemme hyvää. Tradeka-konserni työllistää Suomessa yli 4000 ihmistä, ja maksaa veronsa Suomeen. de_11092025_001.indd 1 de_11092025_001.indd 1 2.9.2025 10.40 2.9.2025 10.40. sy ys ku ut a HALOO HALOO Hallitus leikkaa sote-järjestöjen tukia. PAL.VKO 2025-39 00 74 43 -2 51 6 6 414880 074923 2 5 1 6 16 /2 5 TEATTERI Syksyn teatterivinkit NATO-MIES Moninkertaista turvaa POSTI Myyntihuhut pelottavat HOIVA TEEMA Kuka huolehtii vanhuksista. Yhdessä teemme enemmän. Yhä useampi apua tarvitseva jää nyt yksin. 11.9.2025 / 6,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 25 / 11
www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki rakennusliitto.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi de_11092025_002.indd 1 de_11092025_002.indd 1 29.8.2025 17.11 29.8.2025 17.11. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.
3 Demokraatti 16 /2 5 38 20 54 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 11. KULTTUURI POLITIIKKA TEEMA de_11092025_03.indd 3 de_11092025_03.indd 3 2.9.2025 16.35 2.9.2025 16.35. Kuka ottaa vanhuksesta kopin. Maria Jotuni ja kirjoittamisen kiihko. SYYSKUUTA 2025 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI POSTI VANHUUS TEATTERI Myydäänkö osa huoltovarmuutta
Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Susanna Luikku Ulkoasu: AD Arja Jokiaho Taittaja Jaana Vainikka Valokuvaaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 www.demokraatti.f i 16 /2 5 POLITIIKKA KULTTUURI / TEATTERITEEMA Pääkirjoitus: Pellejen paluu Viikon kuva: Taas meiltä viedään Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Ulla-Maija Rajakangas Indeksi: Elina Pylkkänen D-ilmiö: Järjestöjen näivetys Posti: Myyntipelkoja SDP: Kohti vaaleja D-kolumni: Anni Saastamoinen Kielikylpy: Mörkt och dystert liv Teatteri: Jotuni – kirjailija ja kiihko Teatteri: Se yhteinen hetki Teatteri: Teatterisyksyn vinkit Kolumni: Laura Ruohonen Liikkeen etuvartiossa: Mikkel Näkkäläjärvi Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Lotta Hamari IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Veli-Petteri Valkamo Kolumni: Emilia Kangaskolkka Kasvot peilissä: Leila Vasama Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 30 8 SUOJAOSA Palauttakaa, sanoo kansa VELI-PETTERI VALKAMO Nato-tulkki + TEEMA Vanhushoiva 54 5 6 8 11 12 14 20 22 25 26 30 36 37 38 44 48 53 61 64 65 66 Seuraava numero ilmestyy 25.9. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. de_11092025_04.indd 4 de_11092025_04.indd 4 3.9.2025 9.33 3.9.2025 9.33. Ka nn en ku va : iS to ck DCA-sopimus täydentää ja antaa Nato-jäsenyydelle merkittävää lisäarvoa
POPULISTIT TOIVOVAT, että politiikka muuttuisi yhä enemmän performanssitaiteeksi, jossa kilpaillaan somesisällöksi kelpaavalla draamailulla. Samaa metodia puolue on ahdingon hetkellä käyttänyt ennenkin. TÄTÄ TAKTIIKKAA voi sanoa vaikka vinkulelupolitiikaksi. Kun puolueen gallupsuosio sulaa ja äänestäjäkunta passivoituu, vastaavia sirkustemppuja omien herättämiseksi nähdään vastedes kuukausittain. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Pellehyppääjien paluu Pääkirjoitus HALLITUKSEN ON SITTENKIN VAIKEAA OLLA ELINKEINOELÄMÄN RUOKALÄHETTINÄ. Jos samalla tulee tölväisseeksi omia hallituskumppaneita, siitä saadut julkiset pääministerin moitteet ovat pieni hinta omien kannattajien (vaisuillekin) aplodeille. Tähän identiteettiahdistukseen eivät minkään nykyisen, entisen tai tulevan hallituskumppanin sormenheristelyt auta – eikä muiden kannata ottaa näistä tavoista mallia. P erussuomalaisten johdon budjettiriihen alla siunaamat puheet Suomeen tunkevista ”heikkolaatuista” maahanmuuttajista olivat todennäköisesti vasta alkua. Keskisarjan fanit olivat luultavasti tyytyväisiä. Kannatuslaskun alhossa oikeistopopulisteilla ei ole juuri muita ilonaiheita kuin loukkaamalla aiheutetut liberaalien kyyneleet. Puolue järjesti jo seuraavana päivänä eduskuntatalon portaille mielenilmauksen, jossa luettiin ääneen ihmisoikeusjulistusta ja otettiin Instagramiin edustavia selfieitä tiedostavin ilmein. Kun kiusaamisen tai provosoinnin kohde vinkaisee osumasta joka kerta kovemmin, sitä varmemmin räyhähenki jatkaa uhrinsa piikittelyä yhä ilkeämmin. de_11092025_05.indd 5 de_11092025_05.indd 5 1.9.2025 15.54 1.9.2025 15.54. Se on tuttua yläkoulun välitunneilta. Jos vastapuoli reagoi möläytyksiin kliseisesti omilla lajityypillisillä tavoillaan, se vasta naurattaakin kiusaajan hengenheimolaisia. Vaalikansaa on peloteltu muun muassa tuulivoimaloiden räjäyttämillä lepakoilla. Nytkin persujen varapuheenjohtajan Teemu Keskisarjan televisio-ohjelmassa laukomiin verbaalioksennuksiin tarttuivat ensimmäisinä vihreät. Äkkiväärän kansanmiehen Simpauttaja-imagolla ratsastava kansanedustaja sai ituhippioletetut kadulle, repimään julkisesti pelihousujaan ja -kauhtanoitaan. TÄNÄ SYKSYNÄ persujen ykköstavoitteena taitaa olla edes jonkinlaisen reaktion saaminen poliittisilta vastustajilta, ihan sama millä asialla. Tärkeintä ei ole aiheuttaa muutosta, kuten pysäyttää tuulivoiman rakentamista, vaan lietsoa ennakkoluuloja ja pöyristyttää muita puolueita. Perussuomalaiset ovat palaamassa politiikan pellehyppääjän rooliinsa, koska hallituksessa on sittenkin vaikeaa olla elinkeinoelämän ruokalähettinä, kravatti kaulassa
6 Demokraatti V iik on ku va Le ht ik uv a / Em m i Ko rh on en de_11092025_06.indd 6 de_11092025_06.indd 6 2.9.2025 14.05 2.9.2025 14.05
Hallituksen säästösakset kilkkaavat kiivaana. de_11092025_06.indd 7 de_11092025_06.indd 7 2.9.2025 14.05 2.9.2025 14.05. Esimerkiksi kolmannen sektorin sote-järjestöjen avustusmäärärahojen leikkaus voi kaataa lopullisesti monen järjestön toiminnan. 7 Demokraatti YHÄ USEAMPI JÄÄ YKSIN. Käytännössä tämä tarkoittaa monen apua tarvitsevan jäämistä ilman tukea
8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Paljon puhetta, vähän faktoja V IIK O N LU KU 17 %-yksiköllä. Ihmiset ansaitsevat parempaa. Kyselyssä 84 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että suojaosa pitäisi palauttaa, jos sen havaitaan helpottavan työttömien työllistymistä. Työttömyysturvan 300 euron suojaosa mahdollisti vuoteen 2024 saakka pienten palkkatulojen ansaitsemisen ilman, että ne vähensivät työttömyysetuuden määrää. SAK mainitsee esimerkiksi A-kassan kyselyn, jossa nousi esiin, ettei osa-aikaista työtä kannata enää ottaa vastaan. Budjettiriihestä tuli rasismiriihi. Väestönkehityksen ja muuttoliikkeen asiantuntija Timo Aro piti Iltasanomien haastattelussa Keskisarjan näkemyksiä väärinä. Migrin tilastojen mukaan viime vuonna Suomeen tehtiin 77 655 ensimmäistä hakemusta. SAK:n mukaan näin ei ole käynyt, vaan on viitteitä siitä, että suojaosan poisto on lisännyt työttömyyttä. Hallitus poisti suojaosan, koska hallituksen mukaan se kannustaisi työttömiä ja osa-aikatyöntekijöitä vastaanottamaan kokoaikatyötä. iStock de_11092025_08.indd 8 de_11092025_08.indd 8 3.9.2025 10.27 3.9.2025 10.27. Siekkinen huomauttaa, että työttömyystilanteen helpottaminenkaan ei välttämättä johda siihen, että kaikille halukkaille löytyisi kokoaikaista työtä. fi Työttömyysturvan suojaosa halutaan takaisin SUOMALAISTEN ENEMMISTÖ on työttömyysturvan suojaosan palauttamisen kannalla, palkansaajakeskusjärjestö SAK:n tuore kysely kertoo. PAULI AALTO-SETÄLÄ X:SSÄ POLITIIKKA El yke sk us te n ke hi tt äm is ja ha lli nt ok es ku s Ke ha / H S. Työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 13 prosenttiyksiköllä, mutta aktivointipalveluiden käyttö laskenut Perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja väittää, että Suomessa ei ole työperäistä maahanmuuttoa, vaan etuustai sosiaaliperäistä. Tätä mieltä oli myös enemmistö hallituspuolueiden kannattajista. MIKKEL NÄKKÄLÄJÄRVI BLUESKYSSA Lystikästä kun kansan edustaja pohtii maahan muuttajien alempi arvoista kulttuuria ja samaan aikaan hänen puolueensa yrittää kitkeä Suomesta kaiken vähänkin korkeakulttuuriin vivahtavan. Esimerkiksi palvelualoilla on talouden hyvinäkin aikoina teetetty paljon osa-aikatyötä. Samansuuntaisia tuloksia raportoi taannoin YTK-kassa omassa kyselyssään. – Suojaosa on turvannut sitä, että työnteko olisi työttömälle aina kannattavaa. Suojaosien poistaminen työttömyysturvasta ja asumistuesta on luonut kannustinloukkuja, joissa työttömän ei ole enää aina kannattavaa tehdä lyhyitä keikkatöitä tai osa-aikatyötä, johtaja Saana Siekkinen SAK:sta sanoo tiedotteessa. MIKAEL JUNGNER X:SSÄ Yhteinen hallitus ohjelma isänmaan parhaaksi liimaa riitapukarit samaan pöytään, mutta ei oikeuta mihin tahansa. Aron mukaan näistä oli työja opiskeluperäisiä (29 187 kpl), perheperustaisia (23 701), ukrainalaisia pakolaisia (12 617), EU-kansalaisia (8 558), kansainvälistä suojelua tarvitsevia (2 399) ja muita (1 203)
de_11092025_08.indd 9 de_11092025_08.indd 9 3.9.2025 10.27 3.9.2025 10.27. Syyskuussa julkaistun Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan kyselyn mukaan runsaat puolet suomalaisista arvioi, että eurosta sekä Euroopan talousja rahaliitto Emun jäsenyydestä on hyötyä Suomelle nykyisessä taloustilanteessa. Selkein poikkeus tässä on perussuomalaiset. Työttömyysturvan suojaosa halutaan takaisin Markka takaisin! SUOMI SIIRTYI euro-aikaan yli 20 vuotta sitten ja markka jäi historiaan. Hallitus käytti taas päiväkaupalla aikaa yhteisen ihmisarvokäsityksensä luomiseen – sitä kuitenkaan löytämättä. Puoluekannaltaan kokoomuksen, vihreiden, vasemmistoliiton ja SDP:n äänestäjät ovat selvästi euromyönteisimpiä. Hallituksen tiedotustilaisuuksissa vakavat ilmeet ja tyhjät puheet toistuvat, mutta kerta toisensa jälkeen ne ovat osoittautuneet teatteriksi, jolla peitetään se, että hallituksen koossapitämiseksi niin kokoomus kuin Suomen ruotsalainen kansanpuoluekin ovat valmiita myymään viimeisetkin liberaalit arvonsa. Suurituloisimmalla yhdellä prosentilla suomalaisista veronalennus on ensi vuonna keskimäärin noin 4 700 euroa vuodessa. 60 000 euron vuosittaisilla ansiotuloilla lompakko paisuu neljällä eurolla. Panokset ovat nyt kovat, pohtii Demokraatin väki. Näin paljon ansiotuloja tienaavia oli toissa vuonna Suomessa kaksi prosenttia kaikista ansiotuloja saaneista. Tutkimuksen perusteella marginaaliveron alennus keikauttaa myös kokonaisuutena kaikki ensi vuoden tuloveronalennukset suurituloisimpien hyväksi. Tutkimuksen mukaan veroalesta saa merkittävää hyötyä vasta sitten, kun ansiotulot ylittävät 100 000 euroa vuodessa. RAHA VEROTUS Huipputuloisten veroale ORPON (KOK.) hallituksen marginaaliveron alennus hyödyttää eniten kaikkein suurituloisimpia suomalaisia, kertoo Kalevi Sorsa -säätiön tutkimus. Siis sen jälkeen, kun ulostuloista syntynyt julkinen keskustelu on pakottanut pääministeri Petteri Orpon puuttumaan tilanteeseen. Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finérin mukaan sen peruminen vahvistaisi julkista taloutta sadoilla miljoonilla euroilla. Hallitus päätti keväällä laskea marginaaliveroa noin 400 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Hallitus päätti kevään kehysriihessään alentaa ansiotuloveroa vuositasolla yhteensä 1,18 miljardilla eurolla. Kun vuosittaiset ansiotulot ovat 100 000 euroa, käteen jää vuodessa 275 euroa. Valta varmasti sokaisee ja siitä haluaa pitää viimeiseen asti kiinni, mutta hallituksessa nyt kipuilevat puolueet nakertavat toiminnallaan demokratian ja politiikan uskottavuutta, pitkälle tulevaisuuteen. Keskustan kannattajista euroon suhtautuu myönteisesti yli puolet. Kyseessä oli taas yksi lukuisista hallituksen ihmisarvoon, rasismiin, maahanmuuton vastustamiseen liittyneistä ”vakavista” keskusteluista, joita perussuomalaisten ulostulot ovat herättäneet hallituksessa. Selkeän eurokriittinen ryhmä ovat perussuomalaisten äänes täjät, joista vain vajaa kolmannes suhtautuu euroon myönteisesti ja lähes puolet kielteisesti. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari SILMÄN ILO KATSASTAJAN ILO Ruska Ruoste Hyvät sanataiteilijat, muistutamme teitä, että ihmisarvo on kaikilla yhtäläinen, riippumatta ihmisen ulkonäöstä, taustasta tai vaikkapa sairaudesta
HALLITUS EI ole onnistunut kääntämään Suomen talouden tai työllisyyden alamäkeä, vaikka jo viimeiset pari vuotta on lupailtu, ”että kasvu alkaa aivan pian”. Milloin se perustettiin. 10. 3. Ensi vuonna Suomi ottaa velkaa 8,7 miljardia euroa. 8. Kuka on Olympiakomitean uusi toimitusjohtaja. Mikä on tällä hetkellä veron osuus bensiinin 1,75 euron pumppuhinnassa. Milloin Kultarannasta tuli Suomen tasavallan presidentin kesäasunto. 4. Myös hallituksen viime viikon budjetin lukuja esitelleessä tiedotustilaisuudessa maalailtiin kuvaa myönteisestä tulevaisuudesta, vaikka samalla varoiteltiin synkästä globaalista tilanteesta. 2. Maailmantalouden käänne onkin se tekijä, joka aikanaan vetää mukanaan Suomen kasvuun – ellei täällä omin toimin onnistuta sössimään kasvun eväitä. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI Lehtikuva / Markku Ulander 10 VIS V 1. 7. 5. Ken on hän. 1) Kai nuu n Suo mus sal mel la 2) Vuo nna 20 05 3) pik alu ist elu 4) työ yht eis ön ulk opu ole lle jät täm ist ä 5) Mar kku Kuk koa hon mie sten 40 m 45, 49 vuo del ta 197 2 6) Yhd ysv alta in puo lus tus min ist eri Pet e Heg set h 7) 1,0 5 eur oa 8) vuo den vai hte ess a 194 5–1 946 9) Rik u Tap io 10 ) 192 2 MAAILMAN TILA • Suomi elää velalla Talous kääntyy – tai sopeutus jatkuu H allituksen viime viikolla julkaisema budjetti pitää sisällään miljardin euron leik kaukset. Mikä oli uuden urheiluministerin Mika Poutalan (kd.) oma edustuslaji. IHMISARVOA EI VOI VERTAILLA, KUNNIAA VOI de_11092025_10.indd 10 de_11092025_10.indd 10 3.9.2025 9.41 3.9.2025 9.41. Kalevi Sorsa -säätiö täyttää syksyllä pyöreitä vuosia. Milloin Suomessa leikattiin setelit eli puolitettiin rahanarvo. 9. Luku olisi paljon rumempi, ellei hallitus olisi päättänyt tulouttaa kassaansa kertaluontoisesti 2,3 miljardia euroa valtion asuntorahastosta. Mikä on vanhin yhä voimassa oleva yleisurheilun Suomen ennätys. 6. Uusi budjetti on sopeutustoimista huolimatta alijäämäinen. Mielenkiintoista on nähdä, ehtiikö nykyinen hallitus ottamaan ”kunnian” Suomen talouskäänteestä vai venyykö pitkään odotettu käänne pitkälle seuraavan hallituksen kaudelle. Hallitus on jo aiemmin, hallituskauden kahden ensimmäisen vuoden aikana, leikannut menoja yhdeksällä miljardilla eurolla. Missä sijaitsee Kaupinvaaran luonnonmetsä, jossa Metsähallitus teki tänä vuonna kiistellyt pesäpuuhakkuut. Mitä on työtyöpaikkaostrakismi
Miksi monella nuorella on koulussa vaikeaa, vai onko. Kiusaamista esiintyy monissa kouluissa. Palvelu on täysin luottamuksellinen. Yksin ei tarvitse jäädä. Kun koulu ja koti toimivat yhdessä, lapsi saa parhaat eväät kasvuun ja oppimiseen, ja koulu voi keskittyä perustehtäväänsä. Koulun ja kodin yhteistyö tukee lapsen oppimista ja hyvinvointia, lisää vanhempien osallisuutta ja vahvistaa luottamusta kouluyhteisössä. Vanhempainliiton strategian ydin on vahvistaa kodin ja koulun yhteistyötä, tukea vanhempien osallisuutta ja edistää lasten yhdenvertaisuutta. Vanhempainliitolta saa apua kiusattujen ja kiusaavien lasten vanhemmille myös puhelimitse. Ehdottomasti kissa. Liitto toimii vanhempien äänenä ja tarjoaa yhdistyksille välineitä sekä tukea arjen työhön. Kyllä saa. Saako Vanhempainliitolta apua myös näihin tilanteisiin. Hitsin hyvä meno! Kuusi viikkoa mökillä takana. 11 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Mikä meno, Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtajana elokuun lopulla aloittanut Ulla-Maija Rajakangas. Valtaosa nuorista voi koulussa hyvin. Yksin ei tarvitse jäädä ”Koulun ja kodin yhteistyöstä saa parhaat eväät kasvuun ja oppimiseen.” AUTAMME MYÖS KIUSATTUJEN JA KIUSAAVIEN LASTEN VANHEMPIA. Mitä hyötyä on koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämisestä. Mikä on voimaeläimesi ja miksi. Niille, joilla on vaikeuksia jaksamisen tai kiusaamisen kanssa, löytyy apua, kun koulu ja koti toimivat yhdessä. Mitkä ovat Vanhempainliiton toiminnan pääpointit. Demokraatti de_11092025_11.indd 11 de_11092025_11.indd 11 2.9.2025 14.02 2.9.2025 14.02. Yhteiskunnan tasolla tämä ehkäisee ongelmia, lisää tasa-arvoa ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Ja kahden vuoden vapaaherrattajuuden jälkeen taas työelämässä. Kun eläinten taivaan isä kysyy kissalta, miksi sinun pitäisi päästä tänne, kissa vastaa, että taidat istua paikallani. Minulla on elämäni aikana pieniä pätkiä lukuun ottamatta ollut aina kissa tai kissoja. Vanhempainliitto tarjoaa vanhemmille neuvoja ja materiaaleja kiusaamistilanteiden käsittelyyn sekä tukee kodin ja koulun välistä yhteistyötä, joka on ratkaisevaa kiusaamisen ehkäisyssä ja lopettamisessa. Palvelu käynnistyi 1.9
12 Demokraatti Elina Pylkkänen Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri elina.pylkkanen@gov.fi Indeksi Ei saa menestyä, muttei epäonnistuakaan J antelagen on tasapäistämisen kulttuurikuvaus, jonka toi esiin tanskalais-norjalainen kirjailija Aksel Sandemose jo 1930-luvulla ilmestyneessä satiirisessa teoksessaan. Uuvuttaako kuvakirjamaisen menestyksen ihannointi nuoret jo alkuunsa. Tähän tiukkaan sosiaaliseen normistoon ei tosin sovi epäonnistujatkaan. Kuka jaksaa kuunnella omia lapsiansa alituiseen kehuvia vanhempia. Pahinta pahennusta herättää ulkosuomalainen, joka ryhtyy kertomaan nurkkakuntaisuudestamme. Se, mistä tämän päivän nuorten aikuisten ahdistuneisuus ja masennus johtuu, on vielä epäselvää, eikä vaivaa yksinomaan suomalaisia nuoria. Trattalista ja verokalenteri ovat suosituinta lukemistoa. Ilmiö liittyy yhtä hyvin myös lahjakkaiden lastensa etua ajavien vanhempien kritiikkiin tasapäistävää koululaitosta kohtaan. Ahdasmieliselle henkiselle pohjalle ei voi tulevaisuutta rakentaa sillä maailmamme on alttiina entistä vakavammille ympäristö-, geoja kauppapoliittisille haasteille ja epävarmuuksille. Työelämään astuvan nuoren sukupolven soisi olevan avarakatseista ja erilaisuuden hyväksyvää, mitä se ilmeisimmin onkin. SUOMI ON kuin kertomuksen pikkukaupunki. USA:SSA KONKURSSI nähdään osana yrittäjyyden riskiä, jopa välttämättömänä oppimiskokemuksena ennen menestystä. Vaikka konkurssi on juridinen menettely, siihen liittyy usein vahva sosiaalinen stigma, joka vaikuttaa yrittäjän maineeseen, itsetuntoon ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Janten laki kuvaa yhteisön sosiaalista kontrollia ja vaatimattomuuden ihannointia, joka kiteytyy ajatukseen ”älä luule olevasi parempi kuin muut”. de_11092025_12.indd 12 de_11092025_12.indd 12 1.9.2025 14.58 1.9.2025 14.58. Teos esitti kertomuksen muodossa kritiikin pikkukaupunkien ahdasmielisyydelle. Konkurssiin päätynyt yrittäjä kokee hyljeksintää ja häpeää tuntiessaan olevansa ivan kohteena. Konkurssia pidetään henkilökohtaisena epäonnistumisena, eikä suinkaan talouden suhdanteesta tai toimintaympäristöstä johtuvana. Ehkä se on myös ylläpitänyt yhtenäisyyttä. Emme ole vastaanottavaisia ulkopuolelta tuleville elviksille, jotka haastavat meidän olemista ja tekemistä. Maailma ilmiöineen on tullut käden ulottuville myös poistamaan erilaisuuden hämmästelyä ja halveksuntaa. Tulevaisuutta ei voi rakentaa ahdasmieliselle henkiselle pohjalle. Jantelagen sisältää kymmenen sääntöä, jotka kuvaavat yhteisön tapaa tukahduttaa yksilöllisyyttä, luovuutta ja menestystä. Tällaisia muukalaisia ovat maahanmuuttajat ja paluumuuttajat. Erityisesti Suomessa vaatimattomuus on ollut korkea moraalinen hyve. Suomessa epäonnistuminen ja mistä tahansa syystä johtuva maksukyvyttömyys leimaa ihmisen pitkäksi aikaa – kirjaimellisesti myös vaikeasti häivytettävänä merkintänä luottorekisterissä. Jos me emme tue toisiamme täällä vähäväkisessä maassamme, voimme sanoa hyvästit omallekin hyvinvoinnille. Menestyneiden henkilöiden koivet ja siivet halutaan katkaista, tai ainakin vikoja halutaan löytää suurennuslasin kanssa. On kuitenkin ilmeistä, ettei esimerkiksi 1990-luvun syvä lama aiheutunut yrittäjien henkilökohtaisista ominaisuuksista, vaikka suuruudenhulluja pomoja liikkeellä olikin
de_11092025_13.indd 13 de_11092025_13.indd 13 3.9.2025 10.35 3.9.2025 10.35. Pääkaupunkiseudulla asuu noin 1,6 miljoonaa ihmistä, mikä on runsas viidennes Suomen väkiluvusta. Jos väkimäärää vertailee ilman pääkaupunkiseutua, pääosa suomalaisista asuu Eteläja Länsi-Suomessa. Vaakasuora kartta etelästä pohjoiseen tai pohjoisesta etelään kuvaa väestön keskittymisen eteläiseen Suomeen. Siellä asuu 1 241 asukasta. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: MT:n kysely Lähde: Tilastokeskus Arvostamme suomalaista työtä. 1,85 milj. D EM O G RA A FI Väki keskittyy pääkaupunkiseudulle G ra fii kk a: Ja an a Va in ik ka / Lä hd e: Ti m o A ro , Ti la st ok es ku s Suomessa merkittävä osa väestöstä asuu pääkaupunkiseudulla. Talous Suomi on ollut alkuvuoden teknisessä taantumassa. 13 Demokraatti Epäusko Suomalaisista noin 75 % ei usko, että hallitus pystyy taittamaan velkaantumisen. ihmistä Jokaisella väritetyllä vyöhykkeellä asuu noin 1,85 miljoonaa asukasta. Rovaniemi Jyväskylä Tampere Helsinki Oulu Lahti Turku Kuopio Rovaniemi Jyväskylä Tampere Helsinki Oulu Lahti Turku Kuopio Suomen pienin kaupunki on Kaskinen. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista
15 Demokraatti 15 Demokraatti SÄÄSTÖ VAI KOSTO. Teksti Heikki Sihto / Kuvitus Arja Jokiaho H allituksen ajamat sote-järjestöjen leikkaukset iskevät toteutuessaan kovaa koko järjestökenttään. Mielenterveyden edistämisen ja ongelmien ennaltaehkäisyn palveluja tarjoavan Mieli ry:n näkyvimpiä palveluita on 24/7 päivystävä kriisipuhelin. Jos valtiovarainministeri Riikka Purran esitykset järjestökentän lisäsäästöistä olisivat vielä toteutuneet, olisi edessä ollut mahdollisesti järjestökentän laaja alasajo. de_11092025_14.indd 15 de_11092025_14.indd 15 3.9.2025 9.33 3.9.2025 9.33. Koulutetut vapaaehtoiset vastasivat vuonna 2024 kriisipuhelimen yli 100 000 puhelusta lähes joka toiseen. Soittoyrityksiä oli yli 400 000. – Kaikilla järjestöillä rahat eivät riittäisi edes hallittuun alasajoon, vaan edessä olisi laaja konkurssiaalto, mielenterveysjärjestö Mieli ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi sanoo. Järjestöjen avustus leikkaukset ovat yksi keino päästä eroon kiusallisesta hallituksen toimien kritisoijasta
Saaren mielestä järjestöjen pitäisi puolestaan nyt osoittaa leikkausten konkreettisia vaikutuksia ja samalla todistaa yhteiskunnallinen legitimiteettinsä. Tuomme puskuria julkisen palvelun kuormittumiseen. – Meillä on hyvin vähän näyttöä siitä, että mikä on muuttunut ihmisten arjessa näiden leikkausten jälkeen. Järjestöjen työn monipuolisuus ei Kiukkaan mukaan aukene budjettikirjan momentteja selaamalla. de_11092025_14.indd 16 de_11092025_14.indd 16 3.9.2025 9.33 3.9.2025 9.33. JÄRJESTÖKENTTÄ MUUTTUU MERKITTÄVÄSTI, JOS LEIKKAUKSET TEHDÄÄN JUUSTOHÖYLÄNÄ ILMAN KOMPROMISSEJA. Järjestöt ja julkinen sektori ovat Suomessa tehneet vuosikymmenet tiivistä yhteistyötä. – Siellä puhutaan sosiaalija terveysjärjestöjen avustamisesta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Me pystymme esimerkiksi tarjoamaan ympärivuorokautista matalan kynnyksen tukea kuten Mieli ry:n kriisipuhelin. 16 Demokraatti D-ILMIÖ – Jos Mieli ry joutuisi säästöjen takia leikkaamaan palveluitaan, esimerkiksi kriisipuhelimen toimintaa, ei avun ja tuen tarve katoaisi mihinkään.Se siirtyisi melko suoraan hyvinvointialueille, Sari Aalto-Matturi muistuttaa. Valtiovarainministerin esittämä 100 miljoonan lisäsäästö olisi nostanut leik kaukset jo 63 prosenttiin tällä hallituskaudella. MYÖS SOSTE ry:n toiminnanjohtaja Vertti Kiukas muistuttaa, että järjestöjen tekemä työ ei ole irrallinen osa muusta sote-sektorista. Nyt järjestöille pitäisi antaa aikaa rakentaa toimintakenttä uudestaan, jotta se saataisiin kestävälle pohjalla kansalaisten kannalta, Tampereen yliopiston sosiaalija terveyspolitiikan professori Juho Saari sanoo. Soste on yli 250 sosiaalija terveysalan järjestön valtakunnallinen kattojärjestö. JÄRJESTÖJEN AVUSTUSLEIKKAUKSISSA on järjestöjen kannalta kyse valtavista summista, mutta valtiontalouden oikaisemisen näkökulmasta melko pienistä. Hyvinvointialueilla ei tällä hetkellä ole resursseja tai halua ottaa tällaista uutta työmäärää hoidettavaksi. Sote-sektorilla korostuu ammattimainen tuki, koska suuri osa vapaaehtoisista tekee työtä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisen kanssa. Kiukas arvioi, että järjestöjen toimintakuluista noin 70 prosenttia menee palkkoihin ja tilavuokriin. Ei se kerro kenelläkään mitään, Kiukas sanoo. – Järjestöjen työ myös kohdistuu eri kohtaan järjestelmässä. – Järjestöjä on kuritettu jo ilman näitä uusikin leikkauksia ihan tarpeeksi. Järjestötyössä ja sen kustannustehokkuudessa avainsana on vapaaehtoisuus. – Piirijärjestössä yksi palkattu työntekijä voi vastata sadan vapaaehtoistyöntekijän tehtävien koordinoinnista. Orpon hallitus on jo päättänyt leikata sote-järjestöjen valtionavustuksista 140 miljoonaa euroa eli 37 prosenttia. Sote-järjestöissä työskentelee Kiukkaan mukaan satoja tuhansia vapaaehtoisia. Kiukas pitää kiistattomana arvioita, joiden mukaan sote-järjestöjen tekemä työ on yhteiskunnalle edullisempaa ja tehokkaampaa kuin vastaavat palvelut julkisella sektorilla. Aalto-Matturi sanoo nykyistä yhteistyömallia yhteiskunnan kannalta kustannustehokkaammaksi, sillä selvitysten mukaan järjestöjen työ on halvempaa kuin vastaava julkisella sektorilla. Vapaaehtoisten toiminnan tukemiseen ja koordinointiin tarvitaan palkattua henkilökuntaa, johon nyt suunnitellut leikkaukset etenkin iskevät. Avustusrahoilla on sote-järjestöissä nyt palkattuna noin 8 000 ihmistä. Leikkaukset yhdessä laskisivat järjestöavustusten osuuden 0,6 prosenttiin sosiaalija terveydenhuollon kustannuksista
– Monet järjestöt toimivat jo nyt sosiaalisen median kanavilla. Oma näkemykseni kuitenkin on, että Stea-järjestelmässä on toimijoita, jotka eivät välttämättä sinne enää kuuluisi, Saari sanoo. Jos järjestöjen palkatut työntekijät vähenevät, voi tämä vaikuttaa palveluiden niin sanottuun laadunvarmistamiseen. Miltä järjestökentän leikkaukset näyttäytyvät sosiaalija terveyspolitiikan professorin näkökulmasta, onko tässä halu päästä eroon ehkä hieman kiusallisesta hallituksen toimien kritisoijasta. de_11092025_14.indd 17 de_11092025_14.indd 17 3.9.2025 9.33 3.9.2025 9.33. 17 Demokraatti Saari uskoo järjestökentän muuttuvan merkittävästi, jos hallituksen suunnittelemat leikkaukset toteutuvat juustohöylänä ilman kompromisseja. – Tämä tulkinta vähän lievemmin sanoitettuna on osa tätä keskustelua. Leikkaukset siirtävät tämän työn painopistettä hyJÄRJESTÖTYÖSSÄ JA SEN KUSTANNUS TEHOKKUUDESSA AVAINSANA ON VAPAAEHTOISUUS. Myös uusi tekniikka muuttaa perinteistä järjestökenttää. Saari pitää selvänä, että järjestökentän leikkaukset merkitsevät niiden palvelutarpeen siirtymistä hyvinvointialueille. Hän muistuttaa hallitusohjelmassa useassa kohtaa painotettavan ennaltaehkäisyn merkitystä. – Järjestöjen yleiskatteellisesta rahoituksesta leikkaaminen on monia muita sektoreita helpompaa, kun tukitasosta ei ole lakipohjaa tai yksilöön kytkettyjä oikeuksia ja maksuja. Voiko esimerkiksi Facebook-ryhmä olla järjestö, Saari kysyy. – Leikkauksilta puuttuu vastavoima, kun oman ryhmän sisältä ei tule rakenteellista vastustusta. Niissä kasvokkainen kohtaaminen on enää vain pikantti lisä. – Etenkin sairauksiin liittyvissä tapauksissa lääkärikäynnit lisääntyvät tai ihmiset siirtyvät mielenterveyspuolelle perusvammasta tai sairaudesta aiheutuvan stressin takia. Hän uskoo, että järjestökentän avustusleikkaukset ja palvelutarjonnan muuttuminen lisäävät painetta järjestökentän fuusioihin. SAAREN MIELESTÄ tukileikkauksien asemesta pitäisi myös pohtia, voitaisiinko joitakin aloja ja toimenpiteitä rajata sosiaa lija terveysministeriön myöntämien Stea-avustusten ulkopuolelle. Etenkin potilasjärjestöissä ja vertaistukiryhmissä voivat erilaiset uskomushoidot yleistyä, jos palkattu henkilökunta merkittävästi vähenee. Niissä on kyse historian jatkumosta ja poliittisista kompromisseista. Vaikkapa rahapeleihin ja alkoholin saatavuuteen liittyvät uudistukset menisivät helpommin lävitse, jos ei olisi järjestökenttää, joka pystyy asiantuntemuksellaan osoittamaan, että tässä ja tässä asiassa on ongelmia, Juho Saari arvioi. Leikkaukset iskisivät pahiten isoihin toimijoihin, joilla on enemmän muun muassa palkattua henkilökuntaa ja vuokrattuja toimitiloja. JÄRJESTÖKENTÄN TUISTA päätettäessä Juho Saari pitää ongelmana, että järjestöjen rahoituksen tasoa ei ole virallisesti määritelty. MIELI RY:N Sari Aalto-Matturi pitää avustusleikkauksia tyhmänä säästämisenä, joka aiheuttaa suurempia kuluja muualla. – Olennaista on palveluiden laadun, vertaistuen ja prosessien turvallisuuden varmentaminen. – Tämä ratkaisu tosin vain siirtäisi osin rahoitusvastuuta toisiin ministeriöihin. Hän uskoo, että perussuomalaisten haluun karsia järjestökenttää vaikuttaa myös se, että puolueella ei ole merkittäviä tukea saavia omia järjestöjä. Muilla puolueilla järjestörahoituksen tulevaisuuden pohtiminen on paljon vaikeampaa. Ministeriöissä, etenkin valtiovarainministeriössä, on pohdittu, mitä järkeä on rahoittaa valtion toimintaa kritisoivaa toimintaa
OECD:n arvion mukaan pelkästään mielenterveyden ongelmat maksavat Suomelle vuodessa 11 miljardia euroa. Kiukas muistuttaa, että tärkeä osa sote-järjestöjen perustyötä on puolustaa yhteiskunnan hiljaisia ja vähemmistöjä. Hän myöntää, että tilanne tuli järjestökentällekin osin yllätyksenä. Järjestöjen tekemä työ näyttäytyi valtiovarainministeriön infossakin jotenkin toisarvoisena työnä, hän ihmettelee. AALTO-MATTURIN SUURI pelko on, että hallituksen neuvotteluissa löydetään jokin ”sopu tai kompromissi” sote-järjestöjen lisäleikkauksista. – Palveluiden tuottajina järjestöt ja yritykset ovat samoilla markkinoilla, mutta valtioavustuksiin perustuva järjestöjen ydintyö siirtyisi käytännössä hyvinvointialueille, jos meiltä viedään toimintaresurssit. Sosten Vertti Kiukas on Aalto-Matturia suorempi arviossaan siitä, miksi Orpon hallitus kurittaa sote-järjestöjä. Aalto-Matturi ei usko, että leikkauksilla haluttaisiin siirtää järjestökentän työtä yrityssektorille. AALTO-MATTURIN ON vaikea ymmärtää, mistä leikkauksista on lopulta kyse. – Perussuomalaiset puhuivat aktiivisesti jo ennen viime eduskuntavaaleja, että järjestöissä ei tehdä tärkeää työtä ja sieltä pitää ottaa rahat pois, Kiukas sanoo. Tällä hetkellä järjestöt eivät vielä tiedä, miten leikkaukset kohdentuvat. Kannanoton mukaan sosiaalija terveysjärjestöjen työlle ei ole korvaajaa. – Nämä ryhmät eivät aina ole kovin tärkeitä politiikan valtavirralle. VOIKO ESIMERKIKSI FACEBOOKRYHMÄ OLLA JÄRJESTÖ. Hyvinvointialueilla tunnetaan järjestökentän tekemän työn arvo. Riski kulujen kasvulle on suuri, sillä sote-sektorilla puhutaan suurista summista. Hän näkee etenkin perussuomalaisissa, mutta osin myös muissa puolueissa, tietämättömyyden lisäksi asenteellista ja ideologista halua ajaa alas järjestöjen toimintaa, joka nähdään omien pyrkimysten vastaisena. – Jotenkin tulee olo, että järjestöjen rooli ei hahmotu sen enempää poliittisessa keskustelussa kuin sosiaalisessa mediassa. Aalto-Matturi avaa tilannetta Mieli ry:n esimerkillä. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimiva Aalto-Matturi sanoo valmistelutyöryhmän jakavan näkemyksen, että hallittuja ratkaisuja ei ole, jos leikkaukset ylittävät 140 miljoonaa euroa. Hän haluaisi nähdä, että taustalla on tietämättömyys siitä, mitä järjestökenttä tekee ja mikä on sen rooli sosiaalija terveyssektorin kokonaisuudessa. – Epäonnistuminen ennaltaehkäisyssä ja oikea-aikaisessa hoitamisessa näkyy aina jossain, viime kädessä erikoissairaanhoidossa sekä sosiaaliturvamenoina ja tuotannonmenetyksinä. Hän pitää järjestökentälle kohtalokkaana jo hallituksen päättämää 37 prosentin avustusleikkausta. 18 Demokraatti D-ILMIÖ vinvointialueille, joilla ei ole riittävästi resursseja ennaltaehkäisevään työhön. de_11092025_14.indd 18 de_11092025_14.indd 18 3.9.2025 9.33 3.9.2025 9.33. Olemme olettaneet, että suomalaiset aika hyvin tietävät mitä järjestöt tekevät, kun toiminnassa on mukana satoja tuhansia vapaaehtoisia ja kyselyiden perusteella suomalaiset arvostavat järjestöjä ja niiden työtä. – Järjestöjen alasajoa on perusteltu myös sillä, että ihmiset saadaan niistä oikeisiin töihin. Sama näkemys on sosiaalija terveysministeriön avustusasioiden neuvottelukunnassa, joka hakee parhaillaan järjestöjen ja rahoittajan kesken ratkaisuja, kuinka säästöt aiheuttaisivat mahdollisimman vähän vaurioita. Valitettavasti samalla katoaa valtava määrä vapaaehtoistyötä tekeviä, kun kukaan ei ole järjestämässä tai koordinoimassa heidän toimintaansa. Hyvinvointialueiden johtajien elokuussa julkaistussa kannanotossa todettiin, että sote-järjestöjen valtionavustusten lisäleikkaukset eivät olisi säästö, vaan jättäisivät sadat tuhannet ihmiset ilman ehkäisevää ja varhaista tukea sekä kasvattaisivat hyvinvointialueiden sosiaalija terveydenhuollon kustannuksia. – Itsekin käymme keskustelua, olemmeko onnistuneet tuomaan järjestöjen työtä riittävästi esille
– Järjestöt ovat pitkään tehneet varainhankintaa, mutta se ei ole helppoa. Aalto-Matturi on huomannut saman. AALTO-MATTURIN MIELESTÄ järjestöleikkaukset testaavat suomalaista yhteiskuntaa ja sen arvoja. Tämä merkitsisi jo vaikeassa tilanteessa olevien ongelmien pahentumista ja lisäisi inhimillistä kärsimystä. 19 Demokraatti de_11092025_14.indd 19 de_11092025_14.indd 19 3.9.2025 9.33 3.9.2025 9.33. Suhtautuminen hyväntekeväisyyteen ja lahjoittamiseen on kuitenkin jo muuttunut myönteisemmäksi myös Suomessa. Siinä ongelmana on, että niin sanotusti mediaseksikkäät ja näkyvät toimijat saavat suurimmat lahjoitukset. Varainhankintaan ei kaikilla riitä resursseja ja järjestöt puhuttelevat lahjoittajien mieltä eri tavoin. 19 Demokraatti – Palvelutarve siirtyisi välittömästi muille toimijoille, jos esimerkiksi kriisipuhelimen ja kriisivastaanottojen aukioloaukioloajat supistuisivat tai pahimmassa tapauksessa loppuisivat kokonaan. Tätä rahoitetaan yhteisesti kerätyillä veroilla. – Suomi on kuitenkin vielä vahvasti yhteisvastuun ja kansalaisyhteiskunnan maa, jossa järjestötoiminnassa mukana olevat ihmiset kantavat yhdessä vastuuta ihmisten pärjäämisestä. ERILAISET USKOMUSHOIDOT VOIVAT YLEISTYÄ, JOS JÄRJESTÖJEN PALKATTU HENKILÖ KUNTA MERKITTÄVÄSTI VÄHENEE. Hänen mielestään Suomi voi olla siirtymässä kohti amerikkalaistyyppistä hyväntekeväisyysyhteiskuntaa, jossa yksityiset ja yritykset lahjoittavat rahaa järjestötoimintaan. Nyt lahjoituksia tehdään etenkin nuorten hyvinvointiin, mutta paljon vähemmän esimerkiksi ikäihmisten hyvinvointiin
– Paun valtuustoseminaari käsitteli elokuussa ammattiosastoilta tulleita tekstiesityksiä. Hän kuitenkin arvelee, että yhteinen sävel löytynee yleisen linjan mukaisista palkankorotuksista. Liitot esimerkiksi vaativat irtisanomisperusteisiin painavan ja asiallisen syyn, koska laista sana painava on katoamassa. Nieminen arvioi, että Postissa tehdyt muutokset henkilöstöpolitiikkaan ja johdon ajattelutavan muutos vuoden 2019 isojen työtaisteluiden jälkeen sekä henkilövaihdokset ovat suotuisa yhtälö sujuvalle kierrokselle. Listaamishankkeelle ei tekisi hyvää, jos ala olisi kovin rauhattomassa tilassa, Nieminen toteaa. Me tietysti lähdemme siitä, että ne ovat siellä jatkossakin, Nieminen kertoo. – En ennakoi tästä mitään erityisen vaikeaa sopimuskierrosta, Paun puheenjohtaja Heidi Nieminen sanoo. – Mitä se tarkoittaisi, jos valtio jäisi vähemmistöosuudella omistajaksi ja siellä voisi olla kansainvälisiä sijoittajia ja ulkomaista omistusta. Meidän siis ei tarvitse niitä sinne viedä tes-esityksinä. Niitä oli 55, eli jäsenistöllä kyllä on toiveita siitä, millä tavoilla työehtosopimusta olisi hyvä parantaa. Ruotsissa ja Norjassa kun de_11092025_20.indd 20 de_11092025_20.indd 20 1.9.2025 11.48 1.9.2025 11.48. Taannoin lakia muutettiin niin, että valtion omistusosuuden Postista pitää olla vähintään 33,4 prosenttia, kun aiemmin vaatimus oli 50,1 prosenttia. – Puolustusvaliokuntakin on moneen kertaan lausunnoissaan painottanut, että Posti ja se infra, mikä sillä on, on ihan olennainen, jos joku kriisitilanne tulee. Nieminen kertoo hänen pohjoismaisten kollegoidensa kyselleen elokuisessa tapaamisessa Suomen pohdintoja aiheen ympärillä. Siinä menetettäisiin yhteiskuntana aika paljon, Nieminen sanoo. Mitä kuuluu työehtosopimuskierrostaan aloittavalle, murroksen myllerryksissä elävälle postialalle. Hän muistuttaa, että Posti on nähty Suomessa osana huoltovarmuusketjua ja kokonaisturvallisuutta. Siellä on esimerkiksi painava syy. Paun ja Palvelualojen työnantajat Paltan väliset työehtosopimukset ovat katkolla nyt lokakuussa ja tammikuussa 2026. – Haluan uskoa, että siellä nähdään arvo hyvälle yhteiselle tekemiselle ja että siellä halutaan tehdä asioita eri tavalla kuin ehkä joskus aiemmin, hän luonnehtii. Postin pörssiin listaamisen käytännön merkityksestä yhteiskunnalle Heidi Nieminen haluaa herätellä keskustelua. Samoin määräaikaisille työsopimuksille Paun sopimukset vaativat perustetta, kun vastaava vaatimus enintään vuoden mittaisten määräaikaisuuksien kohdalta on poistumassa laista. RAUHALLISTA KIERROSTA Nieminen povaa myös siksi, että Postin omistava valtio on kertonut, että Postin pörssiin listaamisen mahdollisuutta tutkitaan. Lomautusilmoitusajat ovat lyhenemässä, mutta Paun sopimuksiin ajat on jo valmiiksi kirjattu pidemmiksi. – Meillä on jo työehtosopimuksissa paljon sellaista tavaraa, mitä lainsäädäntöpöydässä ollaan heikentämässä. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva Nora Vilva S uurin osa ammattiliitoista sorvasi sopimuksensa jo viime talven ja kevään aikana, mutta Postija logistiikka-alan unioni Pau aloittaa urakan nyt syksyllä. 20 Demokraatti VAIHDA TEKSTI SOPIVAKSI! POSTI Posti kulkee POSTI ON TÄRKEÄ OSA SUOMEN HUOLTOVARMUUSKETJUA JA PERUSINFRAA. Moni liitto joutui tes-neuvotteluissaan vääntämään sopimuksiinsa kirjaukset, joilla lainsäädäntöön tulossa olevia heikennyksiä väistellään. Haastattelun aikaan osapuolet eivät vielä olleet tuoneet esityksiään pöytään, joten yksityiskohtia Nieminen ei kommentoi. Vaikka Paun ei tarvitse rukata tes-tekstejä hallituksen toimien takia, ei muutosesityksistä ole Niemisen mukaan pulaa