de_11112021_001.indd 1 3.11.2021 12.03. PAL.VKO 2021-47 00 74 43 -2 12 11.11.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 20 • 20 21 / 11. m ar ra sk uu ta KESTÄVYYSVAJE TEEMA Elinikähaaste SOTE-VAALI Paljon pelissä ELÄKE Kriisi peruttu MIINAKENTTÄ Hallituksen haasteet Soten puhemies Kuin yö ja päivä, Aki Lindén kuvaa siirtymistä terveydenhuollon johtotehtävistä eduskuntaan
Hyvä aluevaaliehdokas, Suomen ensimmäiset aluevaalit ovat jo nurkan takana. Värittömyys pahasti hakusessa Lehti, verkko ja some Anna aineeton Kulttuurilahja tai hae hankkeellesi joukkorahoitus – saat 20% sen päälle! TEET HYVÄÄ JA OLET MUKANA TÄRKEÄSSÄ TYÖSSÄ! KULTTUURILAHJA.FI ALUEVAALIT 23.1.2022 Ennakkoäänestys 12.-18.1.2022 Pyydä tarjous! sari.ojala@demokraatti. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma de_11112021_002.indd 1 3.11.2021 11.01. Kerro tavoitteistasi äänestäjille Ilmoittamalla Demokraatin aikakauslehdessä ja verkkosivuilla olet mukana yli 150 000 lukuhetkessä viikoittain. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p
3 Demokraatti POLITIIKKA 20 /2 1 24 14 26 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 11. MARRASKUUTA 2021 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI HALLITUS ALUEVAALIT ELÄKE On vaikeaa olla keskusta. Ei kriisiä, mutta... Mainettaan tärkeämpi. VAALIT ILMIÖ de_11112021_03.indd 3 4.11.2021 9.11
Va. Ka nn en ku va : N or a V ilv a + TEEMA Kestävyysvaje 53 5 6 8 11 12 14 22 23 24 26 30 36 37 38 40 44 46 48 50 52 64 72 73 74 Elinikä pitenee. 44 PAAVO HAAVIKKO Kirjallisuuden toteemi de_11112021_04.indd 4 4.11.2021 11.54. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 25.11. 20 /2 1 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Jääkaapin oveen Viikon kuva: Lisää piikkiä Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Timo Nevaranta D-analyysi: Nollatoleranssi D-ilmiö: Hallituksen miinakenttä Kielenpäällä: LumiPallot ilmassa Alastalon salissa: Kyynisyys kainalossa Eläke: Ei akuuttia kriisiä Vaali: Nyt ei kannata nukkua Kuvataide: Naapurissa ja vedessä Kirja: Haavikko – lajinsa paavi Teatteri: Linnaa koetellaan Elokuva: Afrikkalaista elämää Kirjavisa: Poeetta kuutamossa Kolumni: Jari Sedergren Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Liisa Rohweder IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Aki Lindén Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Tapani Eskola Pukkivisa: Kuka luuraa parrassa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Hienoa! Ja kamalaa! 53 KESTÄVYYSVAJE Lisää vauvoja ja maahanmuuttoa
Juttu kannattaa teipata vaik kapa jääkaapin oveen. Ei tarvitse olla edes politiikan aktiiviseuraaja hämmästelläkseen ulostuloja, joissa yhtäältä moititaan pääministeriä ja toisaalta tuskail laan laihoja kompromisseja. Kaiken aikaa ei voi olla kaik kialla. Rinteen hallitus kaatui vuonna 2019 palveltuaan vain puolisen vuotta. Mutta minkälaisiin politiikan to dellisiin asioihin hallituspuolueet joutuvat vielä ottamaan kantaa tällä vaalikaudella ja missä haasteet ovat. L ipposen toisessa hallituk sessa vuosina 1999–2003 istuivat aluksi SDP:n li säksi kokoomus, vasem mistoliitto, RKP ja vih reät. Suoma lainen politiikka on suuressa ku vassa edelleen vakaata ja suhteelli sen ennustettavaa. Veik kausrahoista syntynyttä kiistaa rat kottiin monenmoisten medialau suntojen siivellä. Sen jälkeen yksikään hallitus ei ole kyennyt vas taavaan. Tämä koskee kaikkia puo lueita. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Halu taanko hallituksessa olla vai julistaa sanomaa omille äänten varmistami seksi. Julkisestikin on näyttänyt vähän siltä, että keskustalla on tarvetta profiloitua etenkin vaalien alla, en sin kuntavaalien alla viime keväänä ja nyt aluevaalien lähestyessä. Vihreät lähti 2002, mutta Lip ponen II pysyi poliittisesti toimin takykyisenä enemmistöhallituksena koko vaalikauden ajan. Vastaukset kuvastavat paitsi politiikan jakolinjoja, kenties myös pelkoja ja toiveita asioiden ku lusta. Keskusta on kipuil lut sittemminkin myös Marinin hal lituksessa. Kooltaan varsin pienet kiistat saa vat myös mediassa suhteettoman merkityksen. Julkisuus itsessään on tila, joka synnyttää ja kärjistää rii toja. Myös tällä vaalikaudella on esiin tynyt turbulenssia. Kysymys on esitetty aiem minkin: miksi hallitukset hajoavat tai näyttävät hajoavan aiempaa hel pommin. ON SILTI hyvä muistaa, että hallituk set kaatuvat Suomessa edelleen erit täin harvoin siihen, että joku puolue lähtee ja hallitus menettää enem mistönsä. Hämmentäjät palkitaan suu rilla otsikoilla. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Jääkaapin oveen Pääkirjoitus JULKISUUS SYNNYTTÄÄ JA KÄRJISTÄÄ RIITOJA. de_11112021_05.indd 5 3.11.2021 16.34. Demokraatti kysyy tässä numeros saan eri puolueiden vaikuttajilta, mitkä kysymykset voivat nousta hallituskauden lopulla keskustelui den keskiöön. Henkilöt pääministeristä alkaen vaihtuvat selvästi useammin, mutta niissäkin syyt vaihtelevat po liittisista henkilökohtaisiin. Taustalla on keskustan veret seisauttanut vaalitappio vuo den 2019 eduskuntavaaleissa ja pää tös vaihtaa poliittisesti suuntaa Si pilän oikeistohallituksesta SDPjoh toiseen hallitukseen
Suomessa pohditaan, kuinka nuorille voidaan antaa koronarokote. Tällä hetkellä koronarokotusta suositellaan Suomessa 12 vuotta täyttäneille nuorille. de_11112021_06.indd 6 4.11.2021 11.58. 6 Demokraatti V iik on ku va A FP ROKOTE SUOJAA MYÖS LAPSIA. Kiinassa rokotetaan jo 3–11-vuotiaita lapsia
Henrikssonin avaus saa tukea sosiaalija terveysministeri Hanna Sarkkiselta (vas.). Sote-alan haasteiksi listataan esimerkiksi palkkaus, työolosuhteet ja jatkuva henkilöstöpula. – Yksi malli voisi olla sellainen, jossa hoitajat ovat neljä päivää peräkkäin töissä ja pitävät sitten kolme päivää vapaata, hän esitti Iltalehdessä. de_11112021_08.indd 8 4.11.2021 9.45. Ryhmässä pohditaan muun muassa kuinka ”sosiaalija terveyspalveluiden laadun ja saatavuuden varmistaminen vaatii kaikkien osapuolten vuoropuhelua ja ratkaisujen löytämiseksi tarvitaan vahva poliittinen tuki”. Suomalaisista jäsenyyttä vastustaa El in ke in oe lä m än va ltu us ku nt a (E VA ) Hoituuko hoito neljän päivän työviikolla. Hän muistuttaa, että hoitoalalla nelipäiväisen työviikon esteeksi voi tulla pula työvoiman saatavuudesta. JURI AALTONEN TWITTERISSÄ Palkankorotus varaa pitäisi olla reilusti yrityskohtaiseen sopimukseen, jos UPM:n tulos tuplaantui. TIMO VIRTANEN TWITTERISSÄ HOITAJAPULA Suomalaisista 26 prosenttia kannattaa puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Samaan aikaan UPM ei suostu uusimaan toimihenkilöiden tessiä tai työntekijöille yrityskohtaista sopimusta. OIKEUSMINISTERI ANNA-MAJA HENRIKSSON (r.) pohti pari viikkoa sitten, voisiko yksi ratkaisu hoitajapulaan olla neljän päivän työviikko. Nyt painotalot kertovat alati kallistuvasta tuontisanomalehtipaperista. PATRIZIO LAINÀ TWITTERISSÄ Ja lopettivat kannattavan Kaipolan tehtaan. Sarkkinen pitää tärkeänä, että sote-alalla kehitettäisiin johtamista ja nimenomaan työhyvinvoinnin johtamista, jotta työssäjaksaminen vahvistuisi. – Voitaisiin kerätä kokemuksia, jotta nähtäisiin vaikutukset. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Parempi liksa ja työolot V IIK O N LU KU 40 prosenttia. Jos sanahelistelyn asemesta hoitoalan ongelmat halutaan oikeasti ratkaista, hoitajat tarvitsevat lisää palkkaa ja paremmat työolot. Jos jokin työnantaja sellaista lähtisi tekemään, olisi erittäin mielenkiintoista nähdä, millaisia vaikutuksia sillä on työhyvinvoinnin ja työvoiman saatavuuden näkökulmasta, Sarkkinen toteaa. Totta. Poikkihallinnollinen työryhmä on perustettu miettimään sote-alan työvoimapulan ratkaisemista. Kokeilu ja pilotointi voisi olla tässäkin asiassa hyvä etenemistapa. Vuoden kolmas neljännes oli UPM:n kaikkien aikojen paras. Sarkkinen toivoo, että sote-alan työnantajat tarttuisivat ehdotukseen ja kokeilisivat vaihtoehtoisia työaikamalleja kuten nyt esillä olevaa nelipäiväistä työviikkoa. – Yleisesti ottaen pidän työajan lyhentämistä oikeana pyrkimyksenä ja mahdollisuutena vahvistaa työhyvinvointia ja työssäjaksamista, Sarkkinen kommentoi Demokraatille. Taustalla on muun muassa huoli hoitajien uupumisesta sekä alan vetovoimasta
Ruotsiharha SUOMESSA YRITETÄÄN napsia omaan käyttöön ruotsalaisia rusinoita mutta unohdetaan taustalla oleva kokonaisuus. Siinä sitouduitte päästöjen vähentämiseen. Edessä olevat päätökset eivät ole helppoja eikä niillä saa suurta kansansuosiota. Teollisuuden palkansaajien tuoreen selvityksen mukaan myös Ruotsissa on tiukka neuvottelujen koordinaatio. Hyvät päättäjät, teistä moni oli allekirjoittamassa vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimusta. Esimerkiksi työnantajat jaksavat muistuttaa, että Ruotsissa ei ole yleissitovuutta tai että siellä paikallinen sopiminen on yleistä. Selvityksen mukaan molempien maiden malleissa liittotason sopimukset ovat yleisiä ja työehtosopimusten kattavuus ja työntekijöiden järjestäytymisaste korkeita. Eli kauniit ilmastopuheet ovat osoittautumassa … vain puheiksi. de_11112021_08.indd 9 4.11.2021 9.45. Johtavissa tehtävissä palkat ovat yli kaksinkertaiset. Siellä hajautetuimmat neuvottelut ovat valtiolla ja kunnissa. Tavoite oli vuoteen 2050 mennessä rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. YK:n tuoreen raportin mukaan monessa maassa hallitukset suunnittelevat tuottavansa kaksinkertaisen määrän kivihiiltä, öljyä ja maakaasua ilmastotavoitteisiin nähden. Harjuniemi muistutti Kauppalehden haastattelussa, että rakennuksilla työskentelevistä enää yksi kymmenesosa on yritysten omia työntekijöitä suhteessa 1990-luvun alkuun. Ja pahemmaksi menee. Jos nykymenonne jatkuu, ilmaston arvioidaan lämpenevän 2,7 celsiusastetta vuoteen 2100 mennessä. Paikallisessa sopimisessa yksityisellä sektorilla Suomi ja Ruotsi ovat melko lähellä toisiaan. Tämän toteutuessa fossiilisten polttoaineiden tuotanto kasvaisi 110 prosenttia päästötavoitteisiin nähden. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön (SAK) koulutusja työvoima poliittinen asiantuntija Mikko Laakkonen puolestaan ihmetteli Helsingin Sanomien haastattelussa, miksi yritykset eivät nosta palkkoja, jos työvoimasta on pulaa. Molemmissa maissa myös työehtosopimukset ovat keskeinen osa työmarkkinoita. Ja mielellään ennen kuin on ehdoton pakko, toivoo Demokraatin väki. Laakkonen uskoo, että enemmän palkkaa – sellaista, jolla duunari tulee toimeen, asuu ja elää – maksava yritys saa muita paremmin rekrytoitua työntekijöitä. Harjuniemi uskoo, että pätkäja vuokratyön asemasta vakinaista ja kunnolla palkattua työtä tarjoamalla ala pystyisi vastaamaan työvoimapulaan. Niissä säädellään palkkojen ja työaikojen lisäksi muita työsuhteen ehtoja. TYÖELÄMÄ TYÖELÄMÄ Palkka – tuo ihmeellinen ratkaisu työvoimapulaan RAKENNUSLIITON PUHEENJOHTAJALLA Matti Harjuniemellä on alan työvoimapulaan yksinkertainen ratkaisu: yritysten pitäisi palkata tekijöitä omille palkkalistoilleen. Raamatulliset, sadon tuhoavat vitsaukset – heinäsirkat, kuivuus, tulvat – ovat jo arkea monen köyhän maan pienviljelijän elämässä. Harjuniemi muistuttaa, että Suomessa rakennusala pyörii pitkälti ulkomaalaisten keikkatyöntekijöiden varassa. Mutta niitä on pakko tehdä. Nyt on tekojen aika. Esimerkiksi Uudellamaalla keskimäärin joka kolmas alalla työskentelevä on ulkomaalainen. Tilastokeskuksen mukaan rakennustyöntekijän mediaaniansio yksityisellä sektorilla vuonna 2020 oli 3 015 euroa kuukaudessa. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari POKKA PITÄÄ POKKA PITÄÄ Maatalous ei saastuta Lisää ydinvoimaa Hyvät poliitikot, ilmastonmuutoksen torjunta karkaa käsistä
Aika oli toinen, kun pääministeri Mauno Koivisto osallistui 1960-luvun lopulla lauantai-iltaisin esitettyyn viihdeohjelma Jatkoaikaan. Oik eat vas tau kse t: 1) Vuo des ta 20 19 2) Hämee nlin naa n 3) Sud ani n 4) Eiff el-t orn i 5) TH L:n ylläp itä mä elin tar vik kei den kan sal lin en koo stu mus tie top ank ki 6) 17 7) Pud u 8) Rus t 9) Gun the r 10 ) St. Mihin kaupunkiin perustettiin Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto 20 vuotta sitten. Kuinka monta pysyvää valiokuntaa eduskunnassa toimii. Mistä lähtien isänpäivä on ollut virallinen liputuspäivä Suomessa. Minkä elokuvan kuvauksissa tapahtui lokakuussa kuvaajan kuolemaan johtanut ampumatapaturma. Moni Suomessa ilmeisesti ahtaisi pääministerin ja koko instuution edelleen samaan menneiden aikojen muottiin, jota muokkasivat jo aikoinaan muun muassa Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto. 6. Unohdettiin, että pääministerikin on tavallinen ihminen, jolla on oikeus elää myös tavallista arkea. Millä nimellä hänet muistetaan tv-sarjasta Frendit. Pääministerin haastattelutunnilla – instagramissa julkaistun boomer-viestin jälkimainingeissa – Marin sanoi, että hän haluaa ravistella pääministeri-instituutiota. Lou is Blu es MAAILMAN TILA • Marin-gate Pääministerikin on ihminen T arkoitushakuinen ja osin tietoisen ymmärtämätön ajojahti pääministeri Sanna Marinin ympärillä alkaa laantua. 8. Missä NHL-seurassa pelaa jääkiekkomaalivahti Ville Husso. Suomen kansa ilmeisesti edelleen kaipaa pääministeriltä tuhkan ripottelua ja tulikiveltä tuoksuvaa pelottelua. Harri, sä oot kone! Nielasit sä jo kaikki. Minkä maan pääkaupunki on Khartum. Missä tunnetussa rakennuksessa on Euroopan vanhin hissi. Harri, sä oot kone! 10 VIS V 1. Kuvassa on James Michael Tyler. Tästä oli merkkejä jo pari viikkoa sitten, kun iltapäivälehdissä oli ensimmäiset Marinia ymmärtävät kolumnit. 7. 2. Nyt Marinin boomer-viesti tulkittiin pahantahtoisesti sukupolvien väliseksi vastakkainasetteluksi. Mikä on maailman pienin hirvieläinlaji. 3. Mikä on Fineli. 9. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP, Natalia Kolesnikova Nielasit sä jo kaikki. 10. 4. de_11112021_10.indd 10 4.11.2021 10.11. 5. Juontajat olivat sulaa vahaa sanavalmiin pääministerin edessä, ja kansa rakastui Manuun. Iloittelu ja irrottelu ei sopinut pääministerin rooliin
Ammattiyhdistystoiminta ei ole etenkään neuvottelutasolla mitään lastenleikkiä. Ehkä eniten hyötyä on työministerin erityisavustajana toimimisesta. Aika työministeriössä oli muutenkin haasteellista, kun tuolloin alkoi koronakriisi. Olennaista on ymmärtää, mitkä asiat ja arvot vaikuttavat ihmisten arkeen. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva MISSÄ OLET NYT. Hyvää tässä tilanteessa kuitenkin oli se, että yrityksissä jouduttiin nyt kunnolla miettimään, miten työehtosopimukset halutaan tehdä. Nevaranta on muun muassa työskennellyt lakimiehen tehtävissä Autoja kuljetusalan liiton asiantuntijana ja Suomen Konepäällystöliitossa. Toimitusjohtajat ovat pragmaattisia ja osaavat laskea, kannattaako käyttää kallista aikaa ja resursseja neuvottelemiseen itse sopimuksista ammattiliiton kanssa, Timo Nevaranta sanoo. entisen SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen viestintävastaavana sekä silloisen työministerin Lauri Ihalaisen avustajana. Samalla myös varmistui, että Teollisuusliiton pääsopimuksesta tulee yleissitova, mikäli osapuolet myöhemmin paiskaavat kättä. Nevaranta sanoo oppineensa Jukka Kärnältä, että niin politiikassa kuin ammattiyhdistystoiminnassakin voi välillä puhua kovilla sanoilla. Työnantajajärjestöt ovat pitkään ajaneet yrityskohtaista sopimista, mutta esimerkiksi Teknologiateollisuuden työnantajista suuri osa päätti liittyessään uuteen työnantajajärjestöön, että he haluavat edelleen tehdä työehtosopimuksen keskitetysti työntekijäliiton kanssa. T imo Nevaranta, Teollisuusliiton uusi yhteiskuntasuhdepäällikkö, ihmettelee tässäkö tämä työmarkkinoiden suuri murros oli. Siinä puhutaan miljardeista ja asioista, jotka vaikuttavat lukuisten yritysten ja satojentuhansien ihmisten arkeen. Timo Nevaranta Lyhyt matka politiikasta Hakaniemeen. 11 Demokraatti Olennaista on ymmärtää, mitkä asiat ja arvot vaikuttavat ihmisten arkeen. – Kärnän tyyli vastasi omaa ajatteluani työväenliikkeestä, eli että välillä on pakko puhua kovemmalla äänellä, jos haluaa oikeasti vaikuttaa asioihin. – Aikaisempi työurani on valmentanut hyvin nykyiseen tehtävään. Politiikassa ura alkoi yli kymmenen vuotta sitten kansanedustaja Jukka Kärnän (sd.) eduskunta-avustajana. Kyse ei ole vain uuden työnantajan kehumisesta, sillä ennen juristinopintoja Nevaranta työskenteli sähköasentajana Sinebrychoffin tehtaalla ja Kotkan sahalla. Työkokemusta on myös muista ammattiliitoista. Nevaranta on toiminut mm. Politiikassa avustajan työ on ehkä vaativinta valtiosihteerin jälkeen. Tämän mietinnän pohjalta yritykset päätyivät valitsemaan yleissitovuuden. Vuonna 2021 de_11112021_11.indd 11 4.11.2021 10.58. Ensisijaiseksi nousi koronan hoitaminen, vasta sen jälkeen tuli hallitusohjelmaan liittyvä varsinainen ministeriön työ. – Harmi, että työnantajajärjestöt toiminnallaan yrittävät hajottaa toimivaa sopimusjärjestelmää. POLIITTISESTA TAUSTASTAAN huolimatta Nevaranta kutsuu Teollisuusliittoa henkiseksi kodikseen. Nevaranta siirtyi Teollisuusliittoon työministeri Tuula Haataisen kabinetista, jossa hän erityisavustajana vastasi mediasuhteista ja tiedottamisesta. Siinä oli kaksi työtä päällekkäin
PELASTUSALALLE TILANNE ei tullut yllätyksenä. Alalla on selvitetty työntekijöiden kokemaa häirintää jo muutaman vuoden ajan. Tämä vaatii koko organisaation läpi menevää ajattelua. Tilanteen ahdistavuus pahenee entisestään, jos seksuaalisesta ahdistelusta ei uskalla puhua työpaikalla. Ammattien välisessä arvostusvertailussa esimerkiksi palomies oli vuonna 2018 sijalla 13 lähes 400 eri ammatin vertailussa. Kyseisessä vertailussa naiset arvostivat palomiehen ammattia miehiä enemmän. Esimiesten rooli on tässä työssä olennainen. Työpaikkamme pantavin naiskollega PELASTUSALA ON MIEHINEN, MUTTA SE EI OIKEUTA RASKAS TYÖ VAATII RASKAAT HUVIT -AJATTELUA. Pelastusala on edelleen miehinen, vasta vähän yli kymmenesosa työntekijöistä on naisia. analyysi de_11112021_12.indd 12 4.11.2021 10.25. Toisaalta nollatoleranssista puhuminen, laki tai koulutus on turhaa, jos työyhteisössä, jokaiselta työntekijältä, puuttuu ymmärrys oman työtoverin koskemattomuudesta tai siitä, mitä toiselle on soveliasta sanoa, edes vitsinä. S uomalaiset listaavat pelastustoimen luotettavimmaksi viranomaiseksi. Jutuissa haastateltiin nimettömänä useita pelastusalalla työskenteleviä naisia, joiden kertomukset olivat karuja: seksistisistä vihjailuista fyysiseen ahdisteluun ja ammatillisen osaamisen vähättelystä naisvihaan. Seksuaalisen häirinnän nollatoleranssi pitäisi olla lähtökohta jokaisessa työyhteisössä. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Muutama viikko sitten Yle kertoi juttusarjassaan pelastusalalla ilmeisen yleisestä seksuaalisesta häirinnästä. Ammatin arvostus ei välttämättä kerro paljoakaan siitä, minkälaisessa arjessa alalla työskennellään, tai miten eri kollegoita kohdellaan – tai edes laajemmin ajateltuna järjenkäytöstä. Valitettavasti pelastustoimen lisäksi myös monella muulla alalla on paljastunut, että seksuaalinen häirintä on ollut enemmän tai vähemmän julkinen salaisuus. Toimivia keinoja tilanteeseen puuttumiseksi ei ole kuitenkaan syystä tai toisesta aikaisemmin löydetty. Ongelmaa on pahentanut se, että monen Ylen haastatteleman naisen mukaan esimiehet eivät ole puuttuneet tilanteeseen, vaikka heille on asiasta kerrottu. Nyt suunnitellaan muun muassa tasa-arvoasioihin liittyvän koulutuksen lisäämistä pelastusalalla ja niin sanottujen turvahenkilöiden tuomista työpaikoille, joiden kanssa häirinnästä voisi turvallisesti puhua. Nollatoleranssi tai tiukempi lainsäädäntö ei riitä karsimaan työpaikoilta seksuaalista häirintää, jos terve järki puuttuu siitä, mitä voi ja ei voi tehdä. Tämä ei kuitenkaan oikeuta ”raskas työ vaatii raskaat huvit” -ajattelua tai seksististä vihjailua. Tämän jutun otsikko on suora lainaus yhden mukana olleen naisen haastattelusta, jossa hän kuvasi työyhteisössä kohtaamaansa yleistä keskustelua. Eikä etenkään fyysistä ahdistelua
Osaava työvoima Työvoimapula pahenee etenkin teollisuudessa ja rakentamisessa. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ty öh yv in vo in tik ys el y 20 21 , A ka va W or ks 40 30 20 10 % Akavalaisten mielestä tärkeimmät kokonaisuudet, joita tulisi parantaa, jotta työssä voitaisiin nykyistä paremmin 42 % Henkilöstöresurssien lisääminen 32 % Työn psyykkisen kuormituksen vähentäminen 31 % Johtaminen ja esihenkilötyö Kuinka suurena riskinä pidät työuupumusta työssäsi. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Työuupumus uhkaa Yhä useampi kokee työn rasittavuuden kasvaneen. 13 Demokraatti Optimismi Matkailuja ravintola-alan työntekijöiden usko työnantajansa talous tilanteeseen on historiallisen vahvaa. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: PAM Lähde: Tem Arvostamme suomalaista työtä. En pidä sitä lainkaan riskinä Vähäisenä riskinä Melko suurena riskinä Suurena riskinä En osaa sanoa 10 20 30 40 50 10 14 11 43 45 39 34 29 37 12 10 12 2 2 1 % Akavalaiset Perustai toisen asteen tutkinto, muut kuin akavalaiset Vähintään alin korkea-asteen tutkinto, muut kuin akavalaiset Moni työntekijä kokee työssään psykososiaalista kuormitusta, joka aiheutuu työn pirstaleisuudesta, työn määrästä ja intensiteetistä sekä työajan rajojen hämärtymisestä. Oireina ovat muun muassa vaikeudet suoriutua omasta työstä, uni-, muistitai keskittymisongelmat sekä huono työstä palautuminen. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. de_11112021_13.indd 13 4.11.2021 9.15
Eduskuntavaaleihin on aikaa vuosi ja hallituspuolueiden on löydettävä yhteisen ohjelmansa mukainen ratkaisu voimakkaasti jakaviin kysymyksiin työllisyydestä, valtiontaloudesta ja ilmastopolitiikasta. Työvaliokunnassa istuva piiskuri organisoi ja arvioi salityöskentelyä. Kärnä tunnetaan ärhäkkänä some-hahmona, mutta hänellä on keskustan eduskuntaryhmässä myös virallinen asema niin kutsuttuna piiskurina. Suomela puolestaan sijaistaa Maria Ohisaloa vihreiden puheenjohtajana Ohisalon vanhempainvapaan ajan. Demokraatti selvitti jäljellä olevan hallituskauden suurimmat haasteet. Filatov on ollut kolmessa eri hallituksessa työministerinä. Sisäinen eripura on saanut opposition jo teroittamaan veitsiään. de_11112021_14.indd 14 4.11.2021 10.50. Vastaajina ovat tässä jutussa kansanedustajat Tarja Filatov (sd.), Mikko Kärnä (kesk.) ja Iiris Suomela (vihr.). Hallitus on jo saavuttanut monia keskeisiä tavoitteitaan kuten jättimäisen sote-uudistuksen, oppivelvollisuusiäin noston ja sitovan hoitajamitoituksen. Häkkänen on kokoomuksen varapuheenjohtaja. Talous on lähtenyt niin lupaavaan kasvuun, että utopistisena pidetty 75 prosentin työllisyysaste näyttää mahdolliselta. Ne, joiden äärellä poliittisten voittojen riskit ja panokset ovat kaikkein suurimmat. Opposition puheenvuoron käyttää kokoomusta edustava Antti Häkkänen. 14 Demokraatti ILMIÖ miinakenttä Teksti Simo Alastalo, Johannes Ijäs / Kuvat iStock H istoriallisen raskaasta koronakriisistä selvinnyt Sanna Marinin hallitus on ensi keväänä tiukan paikan edessä. Hallituksen Istuvan hallituksen loppukausi on täynnä haasteita
16 Demokraatti D-ILMIÖ Hallitusohjelma on suomalaisten monipuoluehallitusten pyhä kirja, jonne on kirjattu kivulla synnytetyt kompromissit. Nettonegatiivisuutta on miltei mahdotonta saavuttaa ilman hiilinieluja. Kaikki Demokraatin haastattelemat kansanedustajat tunnistavat suurimmiksi haasteiksi ilmastosovun sekä talousja työllisyyspolitiikan. Esimerkiksi viherväylien kaavoittamisen on pelätty heikentävän metsänomistajien omaisuudensuojaa. Ilmastotavoitteiden sovittaminen metsänja maanomistajien etuihin on osoittautunut paikoin työlääksi. – Odotellaan nämä arviot nyt kaikessa rauhassa ja katsotaan sitten siltä pohjalta, että minkä näköisiin toimenpiteisiin on tarvetta, jos on, Kärnä sanoo. Suomi olisi komission esityksessä lähinnä maksaja, kun Puolan kaltaiset kehittymättömämmät jäsenmaat saisivat tukea kasvaviin energiakustannuksiinsa. Suomela kertoo olevansa huolissaan hiilinieluarvioissa tapahtuneista muutoksista. – Tiedämme, että pelkillä päästövähennyksillä eteneminen on aikataulullisesti hyvin vaikeata. Kun laskevien Veikkaus-tuottojen uhkaamat kulttuurin rahat nousivat keskusteluun, koko budjettisopu Veikkauksen rahoista nostettiin uudestaan pöydälle. Jos yhtä yksityiskohtaa muutetaan, muitakin on tapana avata uudelleen neuvoteltaviksi. Kun poliiseille annettiin syksyllä lisärahaa, vasemmisto vaati rahoitusta myös kulttuurille. Kun yhteisiä sopimuksia sovelletaan käytäntöön, ajaudutaan helposti vaikeuksiin. Kaiken on mentävä tasan, pilkuntarkasti kuin kuusivuotiailla karkkipäivänä. Hallitus pyrkii tarkastelemaan myös maankäyttöä ja rakentamista hiilipäästöjen näkökulmasta. Mikäli päätetyt ilmastotoimet eivät asiantuntijapaneelin mukaan riitä, olisi valmiutta kompromissien tekemiseen löydyttävä. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan Suomen metsien hiilinielut ovat olennaisesti aiemmin arvioitua pienempiä. Vihreät on ajanut läpi kirjauksen, jonka mukaan ilmastopaneeli arvioi hallituksen ilmastotoimien vaikuttavuuden ensi helmikuussa. Maataloudelle ei saa aiheutua ilmastotoimista lisäkustannuksia kuten hallitusohjelmassa selkeästi todetaan. Keskustalle maankäyttöä ja metsiä koskevat päätökset ovat ilmastokivun ytimessä. Tavoitteena on hiilineutraaliuden saavuttaminen vuonna 2035. Tavoite olisi utopistinen. HALLITUS ON ottanut selkeän kielteisen kannan EU:n komission esittämään ilmastopoliittiseen sosiaalirahastoon, jolla niin sanottua oikeudenmukaista siirtymää pyrittäisiin hoitamaan EU:n tasolla. Suomelan mukaan hiilineutraalisuustavoite edellyttäisi ilman nieluja päästöjen vetämistä nollaan. – Ilmastopaneelin pitäminen mukana on meille keskeisen tärkeää, puheenjohtaja Maria Ohisalon sijaiseksi marraskuun lopulla nouseva Iiris Suomela sanoo. Näiden reunaehtojen puitteissa on liikuttava, kesken peurajahdin tavoitettu Kärnä kommentoi Demokraatille. Filatov leikittelee myös ajatuksella valtiosta ilmasto poliittisena roskapankkina. Lokakuussa hallitus päätti kompensoida ensi vuonna edessä olleet tappiot kaikille Veikkauksen edunsaajille. Ilman hiilinieluja ilmakehään joutuvien päästöjen lämmittävää vaikutusta ei saada käännettyä. – Metsien kestävä käyttö on turvattava. Sopu Veikkaus-rahoista syntyi hallituksen sisällä helpontuntuisesti ja nopeasti. Kärnä ei halua kiirehtiä asioiden edelle. Mikko Kärnä pitää täysin selvänä, että hallitusohjelmaa on metsien ja maatalouden suhteen noudatettava. Eli nyt todella maankäyttö ja metsät ovat ihan keskeisiä ilmastopolitiikassa. de_11112021_14.indd 16 4.11.2021 10.50
Filatov ei ole varma, että asteittainen turpeen käytön vähentäminen olisi edullisin tapa lopettaa turveteollisuus. – Hyvin pieni osa maataloudesta tuottaa suuren osan päästöistä. Hallitus tukee jo osana oikeudenmukaista siirtymää esimerkiksi öljylämmityksestä luopuvia kotitalouksia ja sähköautojen hankintaa. Suomela kuitenkin tunnustaa olevansa hieman huolestunut valmiudesta kompromissien löytämiseen. Linjauksen on tulkittu tarkoittavan työttömyysturvan leikkauksia. Korostan, että yhdessä on tähän asti päästy ja katsotaan miten eteenpäin sitten. ILMASTOKYSYMYSTEN OHELLA hallituksessa riittää ristivetoa myös talousja työllisyyspolitiikassa. Vaikeuksiin ajautuneille turvetuottajille sovittiin keskustan vaatimuksesta tukipotti kevään kehysriihessä. Hallituksen sisällä ajatus on saanu tukea ainakin vasemmistoliitolta ja vihreiltä. – Se vie Suomen pysähtyneisyyden tilaan, Suomela sanoo. Ennen koronaa julkisen talouden alijäämäraja oli EU:ssa kolme prosenttia jäsevaltion bkt:sta ja julkisen velan osuuden yläraja 60 prosenttia. Yhdeksi teemaksi on noussut myös vihreiden investointien suhde budjettikehyksiin. Filatov kaipaisi keskustelua myös keskustalle vaikeista maatalouden päästöistä. – Jos energian hinta tai liikkumisen hinta kallistuu, kyllähän meidän pitää miettiä, miten pienituloiset ihmiset pystyvät viettämään säällistä elämää, Filatov sanoo. Sellainen logiikka johtaa siihen, että todella tärkeitäkään edistysaskelia ei saada otettua. Hallitusohjelmassa kaiken on mentävä tasan, kuin kuusi vuotiailla karkkipäivänä. Vihreät on vaatinut maataloudelta voimakkaita päästövähennyksiä. Ne isoimmat kriisitilanteet ovat sieltä tulleet. – Se kannattaa muistaa, että joutuu sovittelemaan, mutta voi myös tiukan paikan tullen käyttää omaa ykkösasemaansa hyväksi. Tiukkoja tilanteita on Kärnän mukaan luvassa myös jatkossa. Jakolinjat ilmatokysymyksissä eivät ole pelkästään keskustan ja muiden hallituskumppaneiden välissä. de_11112021_14.indd 17 4.11.2021 10.50. – Voi olla, että olisi ollut pitkässä juoksussa halvempaa ostaa kaikilta turvetuottajilta toiminnot pois käypään hintaa ja lopettaa ne. MIKKO KÄRNÄ näkee keskustan hallituskauden hankalimpana kumppanina vihreät. Sen taloudelliset vaikutukset olisivat ehkä olleet pienemmät kuin valitun tien, jolla pyritään tukemaan ja menemään hitaammin. Nyt niiden uudistamisesta on viritelty keskustelua. Maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) taipui lokakuussa vaatimuksiin ja totesi päästövähennyksiin olevan valmiutta mikäli maatalouden kannattavuudesta huolehditaan. Hän puhuu mielellään hallituksesta kokonaisuutena. Meillä pitäisi olla ratkaisuja, joilla menemme hienovaraisemmin toimialojen sisälle ja haemme sieltä kustannustehokkaita ja vähemmän haittoja sisältäviä ratkaisuja. – Se voisi olla valtiolle edullisempaa kuin hidas tie. Koronapandemian aikana EU:n vakavaraisuussäädökset heitettiin tilapäisesti sivuun. Hän ei kuitenkaan käsittelisi maataloutta yhtenä kokonaisuutena. Talouspolitiikan iso linjakysymys liittyy EU-tasollakin käytävään keskusteluun velkaantumisen tasosta. Jos maatalous ei hoida omaa osaansa, se tarkoittaa, että liikenteessä tai jollakin muulla sektorilla pitää tehdä enemmän. Hallitus on sitoutunut loppukautensa aikana tekemään työllisyystoimet, jotka vahvistavat julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla. Vihreiden Suomela vierastaa ajatusta keskustan ja vihreiden vastakkainasettelusta. Suomessa kehysmenettelyn uudistamisen tarpeesta on puhunut muun muassa pääministeri Sanna Marin (sd.). Monipuoluejärjestelmän logiikkaan ei hänen mukaansa voi kuulua pyrkimys pysäyttää kaikki. – Lähtien maataloudesta, metsästyspolitiikasta, susista, hanhista, joutsenista ja kaikista mahdollisista. Filatov leikittelee myös ajatuksella valtiosta ilmastopoliittisena roskapankkina, joka ostaisi päästöjä tuottavia toimialoja pois markkinoilta. Tuolloin periksi joutui antamaan vihreät. – Toivon, että mennään aina sellaiseen suuntaan, jossa haetaan tapoja mennä yhdessä eteenpäin eikä suinkaan rakenneta kompromisseja sen varaan, että jos meidän juttu ei etene niin ei myöskään tuo teidän. Filatovin mukaan sosialidemokraattien osa on pääministeripuolueena sovitella ristiriitoja. 17 Demokraatti Kansanedustaja Tarja Filatovin (sd.) mukaan Suomi tarvitsisi pikemminkin omaa, kansallista sosiaalirahastoa, jonka avulla tuettaisiin esimerkiksi toimialansa alasajosta kärsiviä toimialoja. Hän ei täsmennä mikä puolue pysäytyksen voisi tehdä
Vihreiden Suomela vaikuttaisi aistivan työllisyystavoitteen toteutuksessa ongelmia. Niihin liittyy massiivinen keskustan olemassaolon pyhyys. Vasemmistopuolueille kevyemmätkään heikennykset kuten ansiosidonnaisen porrastaminen eivät ole sopineet. Meidän isompi ongelmamme on pitkäaikaistyöttömyyden nousu, ei niinkään se, että ansiosidonnaisella olevien määrä kovin paljon kasvaisi. Filatov ei jaa näkemystä, että huonompi työttömyysturva auttaisi ihmisiä hakeutumaan paremmin työmarkkinoille. Yhteiskunta on Filatovin mukaan muuttunut niin osaamisperusteiseksi, että siivoojakin joutuu tuntemaan käyttämänsä aineet. – Riskit tulevat siinä, että keskustalla on aika erilaiset näkemykset siitä, mitä työttömyysturvalle voisi tehdä. Keinot siihen ovat monet ja avoimilla korteilla täytyy neuvotella niinkuin meilläkin on puheenjohtaja sanonut. – Oleellista on se, että työllisyystoimet toteutetaan ja kyetään vakauttamaan tätä valtiontaloutta. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Mikko Kärnä on hallituksen loppukauden talousja työllisyystavoitteista lyhytsanainen. – Sosiaaliturvan leikkaus ei lisää ihmisten osaamista. Keskustalla on ollut suurempi valmius työttömyysturvaa heikentäville uudistuksille. Usein ne toimet, joilla vaikkapa sote-alalle saadaan lisää ihmisiä, ovat sellaisia, jotka maksavat. Mietin silloin neuvotteluissa, että tästä tulee tiukkaa. Kyse on koulutuksesta ja tarkkaan määritellyistä tehtävistä. Olisimme olleet valmiita vaikka veronkorotuksiin. Kärnä näkee keskustan hallitus kauden hankalimpana kumppanina vihreät. Sille tielle ei menty ja nyt ollaan tässä, Suomela toteaa. de_11112021_14.indd 18 4.11.2021 10.50. Eräs hankaluuksista liittyy juuri työttömyysturvan leikkauksiin. Hänen on myös johdettava itseään ja osattava käyttää koneita. – Olemme hallitusneuvotteluissa sopineet, että vaikuttavat työllisyystoimet ovat valtiovarainministeriön arvioimia. Nykytyömarkkinoilla ei voida ottaa ihmisiä tuosta vain kadulta töihin
1 – Vihreillä ihan selvästi näkyy, että puolue on vähän radikalisoitumassa. – Ensimmäinen on työllisyystoimet, Häkkänen toteaa. Hallitus on päättänyt lisätä ilmastotoimia jo maaliskuussa, jos tavoitteet kohti hiilineutraalisuutta eivät ole asiantuntijoiden mukaan täyttymässä. Sotessa ei ole varattu resursseja siihen ja vuoden päästä pitää tehdä ratkaisu, miten se maksetaan. Hallitus päätti kompensoida myös ensi vuonna Veikkauksen edunsaajien eli esimerkiksi kulttuurin ja sote-järjestöjen rahat. Neljäntenä Häkkäsen mukaan menokehykseen linkittyy myös pommi nimeltä hoitajien palkankorotukset. Tässäkin Häkkänen näkee vaaran paikan ja katsoo keskustan olevan ilmastotavoitteita painottavista vihreistä niskan päällä. Häkkänen toteaa, että vajaan 200 000 sote-työntekijän siirto hyvinvointialueisiin voi nostaa palkkakuluja jopa miljardin vuodessa. 2 3 4 de_11112021_14.indd 19 4.11.2021 10.51. Näin voisi päätellä varapuheenjohtaja Antti Häkkäsen (kok.) edesottamuksista. Hallituksen työllisyystoimien tavoitteena on ollut vahvistaa julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla vuosikymmenen loppuun mennessä. Se ei pysty rikkomaan kehyksiä. – En tarkoita palkkakierrosta vaan palkkaharmonisaatiota hyvinvointialueita perustettaessa. Vasemmistopuolueilla on ihan varmasti tilanne päällä, että on pakko saada ne rahat jostain. – Täytyykö menokehys rikkoa uudestaan. Kahden miljardin euron julkisen talouden vahvistava vaikutus on ihan eri juttu kuin hallituksen teot, Häkkänen sanoo ja kritisoi hallituksen toteuttaneen työllisyystoimiaan veronmaksajien rahoilla julkista taloutta vahvistamatta. – Keskusta joutuu jossakin vaiheessa tarkistamaan, saako se kynnyskysymyksensä täyttymään edes kohtuullisesti. Tässä piilee Häkkäsen mukaan hallituksen kolmas miina eli mitä päätetään vuoden 2023 osalta. Kun Demokraatti kysyi Häkkäsen näkemyksiä hallituksen tilanteesta, hän latoi eduskunnan kuppilan pöydässä vartissa pöytään 10 miinaa, joihin hallitus voisi mahdollisesti loppukaudella kaatua. Keskustalla on vuoden päästä jo vaalikampanja käynnissä. 19 Demokraatti Häkkänen ja 10 miinaa okoomuksen oppositiopolitiikka käynnistyi pitkän hallitusvastuun jälkeen yskähdellen, mutta pikku hiljaa puolue on alkamassa päästä vauhtiin
– Viime vaalikaudellahan käynnistimme nämä lakihankkeet. Viidenneksi miinaksi Häkkänen lukee EU-poliikan linjapäätökset taloudesta ja kuudenneksi EU:n ilmastoja metsäpoliittiset päätökset. Aistin, että vihreissä on jokin ydinvoimaan liittyvä ongelma. Tämäkään ei vakuuta Häkkästä. – Ydinvoiman takia on lähdetty kaksi kertaa hallituksesta. Vihreät taas yrittävät saada mukaan kaikki ilmastoarviointivaikutukset ja julkisen omistuksen eikä yksityisomistusta. Yhdeksänneksi hän nostaa keskustan kannatuksen kehittymisen. – He tiedostavat, että nyt on sulanut löysä pois ja enää on kovaa ydinkannatusta ehkä jäljellä. – Keskusta yrittää puolustaa maanomistusoikeutta ja tavallaan jossain määrin tervehenkistä kaavoitusta. Tätä vastaan sotii se, että hallitus on kesällä päässyt sopuun siitä, että se ajaa ydinvoimaa EU:n kestävien energiamuotojen listalle. Mutta se on tietysti heidän asiansa. Hän nostaa esiin lunastuslakiin sekä maankäyttöja rakennuslakiin liittyvät uudistukset. Jos joku näistä – velkaantuminen, kehysmenettely, metsäpolitiikka, liikenneverotus, maankäyttö, rakentaminen – repsahtaa vähänkään väärään suuntaan, niistä tulee rakenteellinen ongelma keskustan näkökulmasta. Miinaan seitsemän tullessaan Häkkänen ennakoi jo, että siihen saattaa hallituskin kaatua. Häkkäsen oppositiopolitiikan keihäänkärki näyttäisi osoittavan kaikkein eniten juuri keskustaan. – Suhtaudun niin, että toivottavasti he saisivat hallituksessa asioita aikaiseksi oikeaan suuntaan. EU:n kestävän metsänhoidon niin sanotut taksonomiakriteerit ovat Häkkäsen mielestä myös keskustalle ”kohtalonkysymys”. Niissä ovat äärimmilleen vastakkain keskustan sekä vihreiden ja vasemmistoliiton intressit. 5 7 8 9 10 6 de_11112021_14.indd 20 4.11.2021 10.51. Kymmenentenä kohtana Häkkänen pyörittelee sitä, että hallitus ajautuisi vaikeuksiin ydinvoimakannoissa. Kahdeksantena hallituksen haasteena Häkkänen puhuu liikenteen verotuksesta. Sama pätee Häkkäsen mielestä myös Suomessa, mikäli kehyssääntöjä uudelleenarvioidaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) keskustelunavauksen seurauksena vihreiden investointien mahdollistamiseksi. Mutta keskustan kannattaa jättää hallitus siinä vaiheessa, kun kokee, että usko on mennyt ja ei varmasti saa asioita aikaiseksi kynnyskysymystensä kannalta. – Niihin liittyy massiivinen keskustan olemassaolon pyhyys, oppositiopoliitikko miltei mehustelee. Ymmärrykseni mukaan keskustan edustajat ovat valmiita marssimaan hallituksesta ulos, jos lausuntokierroksella olevat lait menevät väärään asentoon. Häkkänen toteaa, että mikäli vihreät investoinnit vapautetaan jäsenmaiden talouspolitiikan säännöistä eli luetaan vakausja kasvusopimuksen ulkopuolelle, talouspolitiikan säännöt löperöityvät. 20 Demokraatti D-ILMIÖ – Tämä tulee olemaan megajuttu, koska se vaikuttaa siihen, pitävätkö valtiontalouden kehykset vai eivät. Demareissa on perinteisesti ollut jopa 30–50 prosenttia ydinvoiman vastustajia