de_10042025_001.indd 1 de_10042025_001.indd 1 1.4.2025 10.33 1.4.2025 10.33. Etuja ja enemmän. tradeka.fi/liity PAL.VKO 2025-17 00 74 43 -2 50 7 6 414880 074923 2 5 7 PITKÄ PESTI 30 vuotta eduskuntaa TIETOTURVA Luottamushenkilö on riski LUOKKAJAKO Olemme kaikki keskiluokkaa 10.4.2025 / 6,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 7/ 25 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 7 • 20 25 / 10 . Tuntuvia alennuksia arkeen ja ilonpitoon sadoista etupaikoista 33,64 € kertamaksulla. hu ht ik uu ta TERVE TULEVAISUUS TEEMA: Hyvinvointialueet ovat onnistuneet mainettaan paremmin. Tradeka. Tutustu ja liity jäseneksi
www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN AMMATTILIITTO JHL.FI /LIITY Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki rakennusliitto.fi Yhdessä parempaa pam.fi paperiliitto.fi www.tul.fi Liikunnan iloa hyvässä seurassa! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työelämän joukkovoima Ammattiliitto Pro proliitto.fi PELASTA PALVELUT Pidetään yhdessä huoli siitä, että leikkaukset eivät kohdistu ihmisiin. jhl.fi/pelastapalvelut | #PelastaPalvelut de_10042025_002.indd 1 de_10042025_002.indd 1 24.3.2025 13.01 24.3.2025 13.01. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Äänestä alueja kuntavaaleissa 13.4.2025
HUHTIKUUTA 2025 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TYÖVÄENLUOKKA VIIHDE ARMEIJA Ovatko edunvalvojat unohtaneet palkansaajan. 3 Demokraatti 7/ 25 30 14 34 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 10. Nyt ostetaan aseita, mutta kuka niitä käyttää. POLITIIKKA KASVO ILMIÖ de_10042025_03.indd 3 de_10042025_03.indd 3 1.4.2025 15.28 1.4.2025 15.28. Demokraattisesti svengaava Dallapé
de_10042025_04.indd 4 de_10042025_04.indd 4 2.4.2025 9.41 2.4.2025 9.41. Viikon kuva: Juhla alkakoon Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Birgitta Wahlberg D-analyysi: Oikeaa demokratiaa D-ilmiö: Työja keskiväkeä Tietoturva: Sinä olet riski Eduskunta: 30 vuotta täyteen Uhka: Pahikset puuhakkaina Unkari: Orbán sai haastajan Armeija: Asepalvelus kiinnostaa Sarjakuva: Lukija on myös tekijä 1918: Salmela – punapäällikkö TUL: Ylivoimaa olympialaisissa Elokuva: Naisten naamioita Kirjavisa: Taitokirjallisuutta Liikkeen etuvartiossa: Mikkel Näkkäläjärvi Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Atte Jääskeläinen IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Juha Hostikka Kolumni: Teemu Laajasalo Kasvot peilissä: Juri Aaltonen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Ka nn en ku va : iS to ck , O le ks an dr Bu t Neljällä kansanedustajalla tuli 30 vuotta täyteen eduskunnassa. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Susanna Luikku Ulkoasu: AD Arja Jokiaho Taittaja Jaana Vainikka Valokuvaaja: Nora Vilva Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 10–14 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 www.demokraatti.f i 7/ 25 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Golf vai kissa. EDUSKUNTA Pitkä pesti + TEEMA Parempi sote 53 5 6 8 11 12 14 22 24 27 28 30 34 40 41 42 46 48 50 52 61 64 65 66 Seuraava numero ilmestyy 24.4. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. 24 61 MIKKEL NÄKKÄLÄJÄRVI Hallitus jatkaa pimittämistä. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895
Se, miten suurvaltajohtajat itse tulkitsevat vieraansa käytöstä, on myös ihan toinen juttu. Martti Ahtisaari tapasi vieraitaan saunassa, Sauli Niinistö pelasi Kremlin johdon kanssa jääkiekkoa – ja nyt Alexander Stubb urheilee kenen kanssa tahansa. Epämieluisaksi koettu pikkumaan pomo litistetään varmimmin, koska nykyisillä suurvaltajohtajilla on norsun muisti ja osin käytöstavatkin. Silti aivan varmasti johtajien väliset henkilökemiat joko hidastavat tai vauhdittavat kehitystä. Pienet tönitään aina syrjään. VALTIONJOHTAJIEN HYVÄT välit eivät geopolitiikassa loputtomiin paina. Näitä omalle kotiyleisölle suunnattuja propagandatöräyksiä ei kannatakaan ottaa kirjaimellisina totuuksina. Voi olla, että ”hyvä pössis” haihtui jo, tai sitten jotain tunnelmista jäi oranssitukan mieleen. Neuvostoliitolla oli koko ajan valmiina suunnitelmat Suomen nujertamiseksi, vaikka Kekkonen ryyppäsi vierailuillaan isäntien mukana raihnaisimpia politbyroon jäseniä pöydän alle. S opivasti kevään golfkauden alkaessa olemme päässeet pohtimaan veljeilydiplomatian merkitystä. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Golfia tai kissanpentuja Pääkirjoitus HYVÄ, JOS TASAVALLAN PRESIDENTILLÄ ON SOSIAALISTA PELISILMÄÄ. Tärkeintä on, että hän pitää parlamentarismin takia eduskunnan informoituna siitä, mitä kaikkia todellisia diilejä poseerauskuvien taakse kätkeytyykään. Yhdysvallatkaan ei epäröi hetkeäkään, jos sen pitää valita oman etunsa ja Suomen intressien väliltä. de_10042025_05.indd 5 de_10042025_05.indd 5 1.4.2025 15.31 1.4.2025 15.31. Ilmeisesti Stubb osaa helpommin pallotella taktisesti omaa tasoaan huonommin, mikäli Suomi-kuvan puolesta uhrautuminen niin vaatii. Luultavasti Trumpin mielestä Suomen pomo kehui MAGA-meininkiä koko seitsentuntisen visiittinsä ajan. VAKAVASTI PUHUEN: kukaan ei tiedä, kuinka lyhyeksi aikaa Stubbin ja Donald Trumpin golfkierroksella Floridassa on vaikutusta Suomen ja Yhdysvaltojen suhteisiin. ON HYVÄ, jos tasavallan presidentillä on sosiaalista pelisilmää ja vähintään kokeneen kesäteatterilaisen lahjat, ainakin imartelulle persojen itsevaltiaiden kanssa minglatessaan. Samalla tavallahan Vladimir Putin kiitteli aikoinaan aina tapaamistensa jälkeen Tarja Halosta Venäjän toimien tukemisesta. Kekkonenkin teki samaa, mutta kuulemma hänen oli pakko päästä voittamaan perässähiihtäjänsä, muuten myrrysmies saattoi muuttua pahantuuliseksi. Lisäksi ne, jotka nyt äänekkäimmin haukkuvat Stubbin ja Trumpin selfieitä suomettumiseksi, eivät muistaakseni 2013 pahastelleet näin paljon, kun presidentin kanslia julkaisi kuvia Venäjän Haloselle lahjoittamasta kissanpennusta
6 Demokraatti JUHLAN AIKA, PAASTO ON OHI! Ramadan, muslimien pyhä kuukausi, päättyi tänä vuonna 29.3. Kuukauden paaston jälkeen oli edessä kolme päivää kestävä juhlinta, jolloin panostetaan muun muassa syömiseen. Kuvassa paaston päättymistä juhlitaan Indonesian Makassarissa. V iik on ku va Le ht ik uv a / M uc ht am ir Za id e de_10042025_06.indd 6 de_10042025_06.indd 6 1.4.2025 15.42 1.4.2025 15.42
JURI AALTONEN X:SSÄ TYÖELÄMÄ V IIK O N LU KU 33 000 kotitaloutta. Työn teon eri muotojen tulisi olla yhden vertaisia. Käytännössä tämä merkitsee arviolta noin 50 000 työntekijän jäämistä vanhuuseläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden kuluessa ja noin 20 000 työntekijää uhkaa jääminen työkyvyttömyyseläkkeille. Erilaisille eläkkeille jää vuosina 2024– 2033 ennusteen mukaan esimerkiksi noin 14 000 peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajaa, 4 900 luokanopettajaa ja 3 300 erityisopettajaa. TYÖELÄMÄ PÄTKÄT HOKSAUS Oja vai allikko: EU vai viherpiiperrys Kop, kop, täällä työvoimapula Perussuomalaiset on vaikean valinnan edessä. HYVINVOINTIALUEET VÄHENTÄVÄT kovalla kädellä hoitajien määrää. Vaikkapa eläkemaksujen pitäisi aiheuttaa sama kulu työ suhteessa ja yrittäjä työssä. Kevan mukaan seuraavien kymmenen vuoden aikana eläkkeelle siirtyy arviolta kolmannes lähihoitajista (noin 15 600 henkilöä) ja sairaanhoitajista vajaa neljännes eli lähes 11 800 henkilöä. Kuntien 333 000 työntekijästä noin 76 000 henkilöä siirtyy vanhuuseläkkeelle ja noin 23 000 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeille seuraavien kymmenen vuoden kuluessa, Keva ennustaa. Sodankylän kaivossuunnitelma on yksi EU-komission Suomeen esittämistä kuudesta mineraalihankkeesta, joiden luvitusta pitäisi komission mukaan kiirehtiä eurooppalaisen edun nimissä. KIM VÄISÄNEN X:SSÄ On outoa verrata sijoittamista ja sosiaaliturvaa. YEL (kuten muutkin eläkkeet) ei ole säästämiskeino vaan vakuutus ja osa sosiaaliturvaa. Kunta-alalla tilanne on sama. Kannattaako Suomelle kaivossuosituksia ”sanelevaa” EU:ta. Kevan ennusteen mukaan hyvinvointialueiden noin 235 000 työntekijästä jää eläkkeelle keskimäärin joka kolmas työntekijä (32 %) seuraavien kymmenen vuoden aikana. Vaiko puolustaa Suomen itsemääräämisoikeutta ja lähteä puolueen inhoamien viherpiipertäjien kanssa samaan rintamaan vastustamaan Sodankylän Natura-alueelle esitettyä Sakatin kaivonhanketta. 8 Demokraatti /// 07 SNAD 8 // NYT KANNATTAISI EHKÄ PANOSTAA HYVINVOINTIALAN PITOVOIMAAN. Kannattaisi ehkä ennemmin panostaa hyvinvointialan pitovoimaan, sillä työeläkevakuuttaja Kevan mukaan työvoimapula on monella alalla kohta taas realisoitumassa. Jos satut esim. vammau tumaan puolen vuoden työuran jälkeen, maksetaan sinulle loppuelämäsi eläkettä vakuutus summan mukaisesti. Perustoimeentulotuen tiukennuksen takia Kela kehotti viime vuonna vaihtamaan halvempaan asuntoon iStock de_10042025_08.indd 8 de_10042025_08.indd 8 1.4.2025 15.33 1.4.2025 15.33. Kunta-alan työtehtävistä etenkin opetuksesta ja varhaiskasvatuksesta on eläköitymässä joka neljäs työntekijä seuraavan kymmenen vuoden aikana
Hyvä Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu, teet Yhdysvaltojen suojeluksessa Gazassa kansanmurhaa. Yhdysvallat rikkoo demokratiaa ja sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää. Toistaiseksi ei vielä kerrota, kuka OX2:n sähkön ostaa. Ei edes kunnon boikotteja. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari SODANKÄYNTIÄ VUOSI 2025 SODANKÄYNTIÄ VUOSI 1939 Migreenihelvetti Pakkashelvetti Hyvät hirmuhallitsijat, aivan kun teille olisi tullut joulu. Hanke kasvattaa Suomen sähkön kokonaistuotantoa noin kaksi prosenttia. Toki pidätys on tuomittu poliittisena ajojahtina – mutta siihen se jäi. Kiina hekottelee maailmanmenoa ja hämmentää kansainvälistä soppaa vahvistaakseen asemiaan maailmanpolitiikassa. Vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden äänestäjien enemmistöt maksaisivat ennemmin itse valtiolle lisää veroja kuin tehostaisivat alueiden toimintaa. Muutama viikko sitten Turkin presidentti Recep Tayyip Erdo?an pidätytti Istanbulin pormestarin E krem ?mamo?lun, jota pidetään Erdo?anin poliittisena päävastustajana. Kyseessä on Suomen suurin tuulivoimainvestointi ja sen arvo on 700 miljoonaa euroa. Venäjä tuhoaa Ukrainaa. Naisista joka kolmas kertoi, ettei heillä ole lainkaan säästöjä. Miehistä vastaava tilanne on joka neljännellä. TALOUS ENERGIA iStock Tehostamista vai lisää veroja. Tämähän on sinulle kuin polttoainetta, etenkin kun olet vielä uudelleen käynnistämässä oikeusjärjestelmän uudistuksia, siis alasajoa, mikä toissa vuonna aiheutti valtavia mielenosoituksia. de_10042025_08.indd 9 de_10042025_08.indd 9 1.4.2025 15.33 1.4.2025 15.33. SUOMALAISISTA NOIN 40 prosenttia vastustaa ajatusta hyvinvointialueiden verotusoikeudesta ja vain joka neljännes pitää verotusoikeutta hyvänä, Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan teettämä kysely kertoo. Suositusten mukaan ihmisellä pitäisi olla taloudellisena puskurina säästöjä 3–4 kuukauden menoja vastaava summa. Tässäkin tapauksessa muut maat ovat vain paheksuneet toimintaasi. suree Demokraatin väki. Talouden kotivara puuttuu monelta NOIN NELJÄNNEKSELLÄ suomalaisista ei ole lainkaan säästöjä, Danske Bankin kyselytutkimus kertoo. Ilmeisesti olet jo aloittanut Donald Trumpin puheiden mukaista Gazan tyhjentämistä palestiinalaisista, kun rikoit tulitauon ja aloitit uudelleen jo raunioittamasi Gazan pommittamisen. Evan mukaan jakolinjat oikeistoja vasemmistopuolueiden äänestäjien välillä ovat selvät. Uusiutuvan sähkön tuottaja OX2 aloittaa kahden tuulipuiston rakentamisen Eteläja Keski-Pohjanmaalle. Kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjien enemmistöt uskovat alueiden toiminnan tehostamiseen, eivätkä ole valmiita maksamaan lisää veroja valtiolle alueiden rahoittamiseksi. Teille pienemmille toimijoille on pelikenttä vapaa tuhota vastustajia – ilman suurempaa kansainvälistä huomiota tai paheksuntaa. VEROTUS Tuulen tuomaa SUUNNITTELUPÖYDÄLLÄ pitkään maanneet tuulivoimainvestoinnit käynnistyvät
Asia jakaa etenkin oppositiopuolueita. 10 Demokraatti PÄTKÄT 10 VIS V 1. Mikä on vanhin edelleen toimiva NHL-joukkue. Kuka oli RKP:n puheenjohtaja ennen Anna-Maja Henrikssonia. Tämä merkitsee noin kolmen miljardin lisäystä puolustushallinnon rahoitukseen. Vancen omaelämäkertakirja. Irtautumisessa on kuuden kuukauden siirtymäaika. 10. Ketkä olivat Suomen kolme ensimmäistä presidenttiä. 8. Svi nhu fvu d MAAILMAN TILA • Jalkaväkimiinan paluu Suomi käänsi miinakantansa S uomi jatkaa panostamista puolustukseensa. Viime viikolla ilmoitettiin, että Suomi irtaantuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Viime viikolla Yle kertoi, että lähes puolet kansanedustajista kannattaa sopimuksesta irtautumista. Suomi liittyi Ottawan sopimukseen vuonna 2012. Stå hlb erg , Lau ri Kris tia n Rel and er, P. Mikä joukkue voitti tänä vuonna SM-liigan runkosarjan. 2. Ottawan sopimuksen päätarkoitus on vähentää jalkaväki miinojen aiheuttamia siviilivahinkoja. Minkä niminen on Yhdysvaltain varapresidentin J.D. Minkä ikäinen on Volodymyr Zelenskyi. Mikä oli vuoden 2022 aluevaalien äänestysprosentti. E. 6. VIIKON MEEMI AFP / Kemal Aslan Erdo?anin suosikkimauste: PIPPURISUMU de_10042025_10.indd 10 de_10042025_10.indd 10 2.4.2025 10.21 2.4.2025 10.21. J. 5. Samalla kerrottiin, että Suomi aikoo kasvattaa puolustusmenonsa vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansan tuotteesta vuoteen 2029 mennessä. 4. Oik eat vas tau kse t: 1) Hill bill y Ele gy 2) 8 859 3) Kre ika lla , 11 4) Rau man Luk ko 5) Car l Hag lun d 6) Jas mi Joe nsu u 7) 47 vuo tta 8) Mon tre al Can adi ens 9) 47,5 10 ) K. Liikkuu nopeasti, mutta kuka. Sen on ratifioinut yhteensä 165 valtiota. 9. Ukrainan sota on osoittanut, että jalkaväkimiinat ovat edelleen kustannustehokas ase. Hallitus yrittää saada Ottawan sopimuksesta irtautumisen eduskunnan käsittelyyn vielä ennen kesää. 3. Millä EU-maalla on eniten sukellusveneitä. Rahaa käytetään etenkin maavoimien kehittämiseen. Puola ja Baltian maat ilmoittivat tämän vuoden maaliskuussa, että ne irtautuvat sopimuksesta. Kuinka monta kunnanvaltuutettua Suomessa oli tällä kaudella. 7. Asiaa koskevassa tiedotustilaisuudessa poliitikot eivät kertoneet, kuinka tämä kaikki rahoitetaan
Meno olisi oikeudenmukaisempi, jos eläinten perusoikeudet tunnustettaisiin ihmisoikeuksien rinnalle. de_10042025_11.indd 11 de_10042025_11.indd 11 1.4.2025 15.21 1.4.2025 15.21. Mitkä ovat eläinsuojelussa Suomen kolme suurinta epäkohtaa. Lisäksi se jättää täysin huomiotta kärsimyksen, jota aiheutamme eläimille. 11 Demokraatti Teksti Nora Vilva Kuva Birgitta Wahlberg ja iStock jelu on säädetty tavallisen lain tasolla, joka on alemmalla tasolla kuin perustuslaki, emmekä siten pääse oikeudellisesti kiinni ongelmiin. Tämä johtaa vinoutuneeseen nykytilanteeseen, jossa eläimiä suojellaan lukuisin eri säädöksin, mutta samalla aiheutamme eläimille, ainakin määrällisesti, enemmän kärsimystä kuin koskaan aikaisemmin, tuhoten samalla yhteistä elinpiiriämme. Mikä on Suomen Eläinoikeusjuristit ry. Koko eläinkunta. Eläinten perusoikeuksien tunnustaminen ihmisoikeuksien rinnalle vaikuttaisi meidän kaikkien elämään myönteisesti, myös tulevien sukupolvien. Nykylainsäädännön nojalla ei ole tahoa, joka voisi viedä eläimen puolesta asioita oikeudellisesti eteenpäin. Yhdistys edistää myös eläinoikeustieteen, joka siis tutkii oikeudellisia kysymyksiä eläimen näkökulmasta, kasvua. Suomen teurastamoissa teurastettiin vuonna 2023 yhteensä yli 84 miljoonaa eläintä, jotka olivat eläneet koko lyhyen elämänsä tuotantotiloilla. Mikä meno, eläinoikeusjuristi Birgitta Wahlberg. Meidän on pohdittava ja säädettävä eläinten käyttöä ja suhdettamme muihin tunteviin olentoihin kokonaisvaltaisemmin ja kauaskatsoisemmin. Ehdotus eläinten perusoikeuksista, joka on nyt perustuslakivaliokunnassa odottamassa julkista kuulemistilaisuutta, on esimerkki konkreettisesta aloitteesta, jota yhdistys ajaa. Kolmantena: nykylainsäädäntö rakentuu ihmisnäkökulmasta. Ihmisten perusoikeudet on säädetty perustuslain tasolla, kun taas eläinten suoAIHEUTAMME ELÄIMILLE ENEMMÄN KÄRSIMYSTÄ KUIN KOSKAAN AIKAISEMMIN. Eläinten perusoikeuksien tunnustaminen ei poissulje tai vähennä hyvinvointivaatimusten tarkentamisen tarvetta. Eläinten nykykäyttö heikentää kansanterveyttä, vahingoittaa yhteistä luontoamme ja kuluttaa elinvarojamme. Yhdistys työskentelee sen eteen, että eläimillä olisi vahvempi ja oikeudenmukaisempi oikeudellinen asema yhteiskunnassamme. Siksi pelkästään hyvinvointivaatimuksien kiristäminen ei riitä. Eläimillä ei ole tunnustettuja perusoikeuksia. Koko sen kirjo ja rikkaus, se jokaisen eläinyksilön oma, ainutlaatuinen olemus ja elämä. Epätasa-arvoinen, ihmisillä on bileet, joissa eläimet ja luonto pääasiassa maksavat laskun. Miksi eläinten perusoikeuksien kirjaaminen perustuslakiin olisi tärkeää. Toisena: eläimet eivät ole asianosaiskelpoisia. Esimerkiksi, koiralle lemmikkinä ja koiralle koe-eläimenä on säädetty erilainen suojelutaso riippuen siitä, miten ihminen haluaa eläimiä käyttää. Mikä on voimaeläimesi ja miksi. Miljoonien tuntevien yksilöiden alistaminen ja systemaattinen tappaminen ei ole välttämätöntä ruoantuotantomme kannalta. Eläinkin tarvitsee perusoikeudet Myös ihminen voittaa eläinten olojen parantuessa. Voisiko tuotantotilojen eläinten hyvinvointivaatimuksia vain kiristää lailla
Ilmeisesti moni ajattelee samoin myös kuntavaaleista, sillä niissä äänestysprosentti on ollut jo pitkään laskussa. Mutta kyllä aluevaltuutetuilla edelleen on valtaa vaikkapa leikkauksien kohdentamisessa tai miten ja missä palveluita järjestetään – tai ei enää järjestetä. Y li puolet suomalaisista, 58 prosenttia, ajattelee, että aluevaalit ovat näennäisvaalit (Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus). Vaikeassa taloustilanteessa niidenkin rahoittaminen on jo haastavaa. Toki aihe on ehdokkaille vaaliteltoilla helpompi kuin esimerkiksi hallituksen sotetai koulutussäästöjen puolustelu. Haaveeksi on jäänyt muun muassa ennaltaehkäisevän hoidon kehittäminen, mikä oli sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena. Hyvinvointialueilla on tässä tilanteessa pelivaraa vähän, kun ne vastaavat myös lakisääteisistä tehtävistä. Perinteisesti valta on siellä missä rahat ovat. Siitä hallituspuolueiden kannatus on pudonnut noin 10 prosenttiyksikköä. VAALIASETELMAT OVAT nyt kutkuttavat. Sen miettiminen on yhtä tärkeää kuin hyvän, eli rahan, jakaminen. ÄÄNESTYSAKTIIVISUUS todennäköisesti ratkaisee jälleen vaalien voittajan, sillä kokoomuksella on uskollinen ja aktiivinen kannattajakunta. Kokoomus on voittanut neljät edelliset kuntavaalit. Oman kunnan ”lähipäättäjät” edelleen pitkälti linjaavat, miten esimerkiksi koulutus, terveyspalvelut tai vanhustenhoito käytännössä järjestetään. Mielenkiintoista on nähdä, nouseeko se, kun nyt aluevaaleissa äänestäminen hoituu samalla äänestyskäynnillä kuntavaalien kanssa. Kuntaja aluevaaleissa äänestäjien hiipuva kiinnostus onkin nurinkurista, sillä niissä voi edelleen oikeasti vaikuttaa omaa arkea koskevien asioiden järjestämiseen. Näkemys näennäisvaaleista – ja näennäisdemokratiasta – on siltä osin ymmärrettävä, kun valtio suurelta osin päättää hyvinvointialueiden rahoituksesta – mikä on tällä kaudella ollut lähinnä alueiden toimintojen rahoituksen kiristämistä. Kokoomuksen epätoivosta kertoo se, että puolue yrittää nostaa turvallisuuden vaaliteemaksi maata kiertävällä Rauhassa ja valppaana -kiertueella, vaikka turvallisuusasioista päätetään lähinnä eduskunnassa ja EU:ssa. Se voitti myös vuoden 2022 aluevaalit. Orpon hallituksen puolueiden yhteiskannatus oli vuoden 2023 eduskuntavaaleissa 49,4 prosenttia. Kokoomuksen riippana on valtakunnan politiikka ja poikkeuksellisen epäsuosittu oikeistohallitus. Nyt SDP kuitenkin menee vaaleihin selvänä gallupykkösenä. Enemmän kuin näennäisdemokratiaa LÄHIVAALEISTA ON JÄLLEEN KERRAN TULOSSA OPPOSITIO VASTAAN HALLITUS -VAALIT. Lähivaalit ovat parasta lähidemokratiaa – vaikka rahaa ei olisikaan. Aluevaalien äänestysprosentti oli 47,5. Samoin alueellisten tarpeiden tai paikallisen osaamisen huomioiminen on vaikeutunut. 12 Demokraatti Laita musta kuvapalkki kohdalleen vasempaan marginaaliin kun nostat pohjan kirjastosta! (yläosa leikkausvaraan) Otsikko ohut 40 > KESKITÄ! Ingressi pieni > KESKITÄ! ANF 5 Leipis Uuden kappaleen alkuun Leipis 1 kpl CAPS Poiminta viivoilla, mahdollisimman vähän tavutuksia Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Vuoden 2022 kuntavaalien äänestysprosentti oli 55,1, Se on matalin vuoden 1945 kunnallisvaalien jälkeen. Lähivaaleista on jälleen kerran tulossa oppositio vastaan hallitus -vaalit. analyysi de_10042025_12.indd 12 de_10042025_12.indd 12 2.4.2025 9.01 2.4.2025 9.01
euroa de_10042025_13.indd 13 de_10042025_13.indd 13 2.4.2025 10.23 2.4.2025 10.23. Suurin muutos oli toimeentulotuen menoissa. e Opintoetuudet 832 milj. e Lapsiperheiden etuudet 1 830 milj. Miestyöttömyys Suomessa miesten työttömyysaste oli tammikuussa EU:n korkein. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. e Yleinen asumistuki 1 677 milj. e Perustoimeentulotuki 825 milj. e Kuntoutus 775 milj. e Maksetut etuudet yhteensä 17 268 milj. e Vammaisetuudet 663 milj. e Eläkeetuudet 2 677 milj. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Kuntalaistutkimus Lähde: Tilastokeskus Arvostamme suomalaista työtä. Kelan etuusmenot 2024, miljoonaa euroa D EM O G RA A FI Ihmiset tarvitsevat lisää tukea Kelan etuuskulut kasvoivat 710 miljoonalla eurolla eli 4,3 prosentilla vuonna 2024. Sairausvakuutus korvaukset (pois lukien lääkkeet) 3 250 milj. e Lääkkeet 1 898 milj. Lastenhoidon tukien etuusmenot pienenivät 36 miljoonalla eurolla eli 12,6 % edellisvuodesta. Eniten pienenivät lakisääteisen kotihoidon tuen menot. 13 Demokraatti Lukiosuosio Kunnissa ollaan ennätyksellisen tyytyväisiä lukiokoulutukseen. e Muut 244 milj. e Eläkkeensaajan asumistuki 685 milj. e Työttömyysetuudet 1 912 milj. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ke la Kelan perustoimeen tulotuen menot kasvoivat vuonna 2024 14,8 % edellisvuodesta
14 Demokraatti MISSÄ KAIKKI OVAT. ILMIÖ Työväenluokka on kuollut, eläköön keskiluokka! Teksti Heikki Sihto / Kuvitus Arja Jokiaho de_10042025_14 kopio.indd 14 de_10042025_14 kopio.indd 14 2.4.2025 9.50 2.4.2025 9.50
Jouhkin mielestä vuoden 2010 SDP ja ay-liike olivat unohtaneet koulutetun ja hyvin toimeentulevan keskiluokan. Miten esimerkiksi ke vyt yrittäjät tai pätkätyöläiset näkevät asemansa työelämässä, Reinikainen pohtii. JOHANNA VUORELMA pohtii, mitä voisivat olla tämän päivän todellisia työväenluokkaisia näkemyksiä, kun yhteiskunnassa korostuu yksilökeskeisyys ja TULON SIIRTOIHIN SUHTAUTUMINEN ON KYSYMYS, JOHON VASEMMISTO EI OLE OSANNUT VASTATA. Hannu Jouhki, onko SDP, tai laajemmin koko työväenliike, muuttunut siihen suuntaan kuin kirjassasi 15 vuotta sitten toivoit. Nyt A-klinikkasäätiön toimitusjohtajana toimiva, aiemmin muun muassa SAK:n kasvuja vaikuttaminen osaston johtajana työskennellyt Jouhki kritisoi kirjassaan SDP:n ja työväenliikkeen tilaa. Nousu nykyajan työväenliikkeeksi edellytti Jouhkin mielestä omilla tuloillaan elävän keskiluokan nostamista yhdeksi kohderyhmäksi. Nämä ihmiset ovat osa työväenluokkaa, joka pitää talouden pyörät pyörimässä ja yhteiskunnan kasassa, Hannu Jouhki sanoo. Keskiluokkaisuus koetaan mielekkääksi ja turvalliseksi tässä ajassa. Hän on paperimies kolmannessa polvessa ja UPM:n Valkeakosken Tervasaaren paperitehtaan pääluottamushenkilö. Jo varhaisessa iässä sosiaalistuttiin tiettyihin identiteetteihin kuten ammattiyhdistysliikkeeseen. Myös työväenluokkaan kuulunut yhteenkuuluvuus on Reinikaisen mielestä häviämässä. – Perinteisten teollisuustyöpaikkojen määrä on vähentynyt ja työelämän nopeasti edennyt murros koskee monia muitakin aloja. – Valitettavasti tänään, vuonna 2025, painitaan edelleen samojen ongelmien kanssa. Puolueessa ei ole nähty, kuinka proletarisointi on edennyt niin asiantuntijakuin johtamistyössäkin. Työväenluokan kuvasto kuuluukin osin kylmän sodan ajan polarisoituneeseen maailmaan, jossa ihmisten piti valita mille puolelle kuului. HANNU JOUHKI kirjoitti 15 vuotta sitten kirjan Demari ajaa Bemarilla: punakoneen viritysopas. Politiikantutkija Johanna Vuorelma sanoo suomalaisista palkansaajista valtaosan nykyään pitävän itseään keskiluokkaisena, ei työläisenä. de_10042025_14 kopio.indd 16 de_10042025_14 kopio.indd 16 2.4.2025 9.50 2.4.2025 9.50. Kaikki oli selkeää, niin jakolinjat, identiteetit ja se, missä osuuskaupassa sai tai ei saanut käydä. Samalla yksilökeskeisyys lisääntyy. 16 Demokraatti D-ILMIÖ P erinteinen duunari. Vuorelma pitää huolestuttavana kehitystä, jossa niin puolueiden, ammattiyhdistysten kuin myös muiden toimijoiden jäsenmäärät laskevat. Työväenluokka oli samaistumisen kohteena merkittävä vielä 1990-luvulla, mutta sen jälkeen keskiluokkaistuminen on edennyt nopeasti. Vuorelma pitää pohjoismaisena erikoispiirteenä, että myös eliittiin kuuluvat ajattelevat olevansa keskiluokkaa. – Hyväosaisena asiantuntijana itseään pitävälle väitelleelle tohtorille voi tulla yllätyksenä, että 12 vuoden tutkijanuran jälkeen palkka voi olla huonompi kuin putkiasentajalla, Helsingin yliopistossa tutkijana työskentelevä Johanna Vuorelma kertoo. Työväenluokan perinteiset tunnusmerkit kuten ammatti tai koulutus eivät enää välttämättä kerro yhteiskunnallisesta asemasta tai tulotasosta. Monissa tutkimuksissa, muun muassa Yhdysvalloissa, on todettu, että ihmisten sosiaalinen ja poliittinen luottamus heikkenevät yhdistystoiminnan hiipuessa. Arto Reinikaista voisi pitää sellaisena. Reinikaisen mielestä työväenluokkaan liittyvät määrittelyt ovat jo historiaa. Palkka tai työtehtävä ei enää kerro yhteiskunnallisesta asemasta. Nyt yhteiskunnallinen, nuoria kiinnostava keskustelu käydään somessa, missä erilaisia areenoita on loputtomasti. Nykyään ammatti tai sosiaalinen tausta eivät enää samalla tavalla kuvaa poliittisia jakolinjoja. – Työväenluokka kuulostaa aika menneeltä ajalta. Eipä mediassakaan enää tätä sanaa käytetä. – Monella ehkä menee niin hyvin, että perinteistä työväenluokkaisuutta ei enää koeta tarpeelliseksi – kunnes ongelmat osuvat omalle kohdalle. – Työväenliike oli pitkään tärkeä väylä ihmisen identiteetin rakentumisessa. Tai kun moni erikoisosaaja kokee työn statuksen hävinneen loputtomien yhteistoimintaneuvottelujen myötä. MIKÄ TAI kuka on enää työväenluokkaa, kun moni niin sanottu duunari tienaa enemmän kuin yliopistotutkija. Siellä sosiaalisen ja poliittisen luottamuksen rakentaminen on vaikeaa. – Tuolloin puoluekanta siirtyi usein vanhemmilta lapsille. Vuorelma uskoo, että etenkin nuorempien ikäluokkien voi olla vaikea ymmärtää, mikä työväenluokka on – tai on ollut. Hän näki, että SDP oli suurelta osin leimautunut edunsaajien puolueeksi. Nyt olemme kaikki ennemmin keskiluokkaa, se kuulostaa jotenkin hienommalta, Arto Reinikainen pohtii
17 Demokraatti etenkin oikeiston vaalima oman uurastuksen merkitys. ARTO REINIKAINEN kokee, että perinteiset työväenpuolueet ovat osin epäonnistuneet työelämän murrokseen vastaamisessa. – Tämä on mielestäni se olennainen kysymys, johon vasemmisto ei oikein ole osannut tarjota vastausta. de_10042025_14 kopio.indd 17 de_10042025_14 kopio.indd 17 2.4.2025 9.50 2.4.2025 9.50. Etenkin, kun taantumassa tai muuten vaikeina aikoina näkemykset muiden kustannuksella elämisestä vahvistuvat. Vaikka poliittinen jako oikeistoon ja vasemmistoon on hämärtynyt, suhtautuminen tulonsiirtoihin jakaa edelleen puolueita. Hän pohtii, mikä suhde duunariammatissa olevalla – jolle työn eetos on olennainen – on tulonsiirtoihin. Johanna Vuorelmakaan ei puhuisi vasemmiston kriisistä – päinvastoin. Suhtaudutaanko niihin solidaarisuudella, osana yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Varovaisuus voi olla myös ongelma, jos ei uskalleta haastaa talouspolitiikan isoja linjoja ja tarjota omaa uskottavaa vaihtoehtoa. NUOREMPIEN IKÄLUOKKIEN VOI OLLA VAIKEA YMMÄRTÄÄ, MIKÄ TYÖVÄENLUOKKA ON – TAI ON OLLUT. Demarit on nyt ykkönen kannatusmittauksissa ja historiallisen oikeistolainen hallitus on poikkeuksellisen epäsuosittu. Vuorelma ei näe, että Suomessa vasemmiston äänestämisestä olisi tulossa marginaalinen ilmiö. Hän sanoo etenkin kokoomuksen ”ketterästi” hyödyntäneen tilannetta. – Vasemmalla taas on aika vähän yritetty ammentaa työväenluokkaisuudesta. – Oikeisto, etenkin perussuomalaiset, on osannut rakentaa vastakkainasettelua meille tutun stereotypian ja nykyisen todellisuuden välille, Vuorelma sanoo. – Työväenliikkeen identiteetin hiipuminen ei ole näkynyt vasemmiston vaalimenestyksessä. Vuorelma itse uskoo, että hyvinvointivaltion idea pysyy vahvana, vaikka perinteinen tulonsiirtoyhteiskunta ei enää puhuttelisi suuria joukkoja. Vuorelma näkeekin tulonsiirrot edelleen olennaisena osana vasemmistolaista talouspolitiikkaa. Etenkin poliittisessa retoriikassa helposti unohdetaan, että monen kohdalla hyvinvointiyhteiskunta on merkittävästi auttanut etenemisessä. Vai pidetäänkö niitä oikeiston näkemyksen mukaisesti valtion kustannuksella elämisenä. Samalla moni elämässä pitkälle edennyt vetoaa omiin vaatimattomiin lähtökohtiinsa ja kovan työn eetokseen. Vuorelman mielestä oikeisto on osannut hyödyntää yhteiskunnallista muutosta ja onnistunut houkuttelemaan aiemmin työväenluokkaan identifioituneita ihmisiä kannattajikseen. Ehkä siellä pelätään, että tämä karkottaisi osan äänestäjistä. ENEMMISTÖ SUOMALAISISTA on jo pitkään ollut poliittisesti oikealle kallellaan, mutta ero ei ole merkittävä. Oikeisto puolestaan haluaa heikentää niitä ja korostaa ihmisen omaa vastuuta. Hän painottaa, että puoluekentän oikealla laidalla ei kuitenkaan hyödynnetä työväenluokkaista perinteistä kuvastoa. – Edelleen elää ajatus, että lattea lipittävä kalliolainen ei ymmärrä mitään työväen asioista
Hän sanoo perinteisen vasemmiston keskittyneen ehkä liikaa huono-osaisten asioihin. 18 Demokraatti D-ILMIÖ – Kokoomus on tullut samoille apajille työväenpuolueena ja tarjosi aikanaan muun muassa työväen presidenttiä. Näkkäläjärvi myöntää, että palkkatyössä olevan näkökulmasta osa SDP:n ajamista asioista voi antaa vaikutelman edunsaajapuolueesta. – Esimerkiksi perussuomalaisia äänestävälle ratkaiseva tekijä voi olla maahanmuutto. SDP on noussut pitkästä aikaa työtekijäväestössä suosituimmaksi puolueeksi ohi perussuomalaisten. Onko tässä sitten taas mukana itsekeskeisyyttä, jos on valmis hyväksymään puolueen ajamat heikennykset niin pitkään kun ne eivät koske itseä. Hän uskoo tällaisen näkemyksen osin syntyneen työelämän nopeasti edenneestä rakennemuutoksesta, joka on hävittänyt työpaikkoja etenkin teollisuudesta. – Itse näen, että työväenliikkeelle on kysyntää enemmän kuin moneen vuoteen. Näkkäläjärvi myöntää, että perinteisissä palkansaaja-ammateissa on tapahtunut eräänlainen keskiluokkaistuminen. – Hyvin ymmärrän muutoksen aiheuttaman kipuilun. Puolustamme voimakVASEMMISTON ÄÄNESTÄMISESTÄ EI OLE TULOSSA MARGINAALISTA ILMIÖTÄ. Tämä painotus näkyy myös kuntaja aluevaaleissa. Hän sanoo nykyisen hallituksen monin tavoin heikentäneen työntekijöiden asemaa ja ammattiyhdistysliikkeen toimintamahdollisuuksia. Näkkäläjärvi ei myöskään jaa näkemystä, että SDP ei enää tavoittaisi tavallisia palkansaajia tai ei ymmärtäisi näille tärkeitä arjen kysymyksiä. Hallituksen toimet näkyvät myös SDP:n kannattajakunnassa. – Mielestäni tämä on yksi hienoimpia työväenliikkeen, mukaan lukien SDP, saavutuksia. Tarvitsemme vahvoja poliittisia toimijoita ja työväenliikettä, jotta voimme puolustaa työntekijöiden oikeuksia ja vastustaa hallituksen tekemiä heikennyksiä. Hänen mielestään tämä hallituskausi on tarjonnut tavalliselle kansalaiselle aika vähän hyvää. – KYLLÄ TYÖVÄENLUOKKA ja etenkin työväenidentiteetti on edelleen voimissaan, SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi sanoo. Aika hienosti puolue on onnistunut tavoitteidensa markkinoinnissa. Siinä moni kysyy, kukas meitä nyt puolustaa. de_10042025_14 kopio.indd 18 de_10042025_14 kopio.indd 18 2.4.2025 9.50 2.4.2025 9.50. Hän kuitenkin muistuttaa, että kokoomuksen ja perussuomalaisten työväenhenkistä vaalipuhetta kuunnellessa pitää muistaa isompi kokonaisuus. Mutta viime vuosina on tullut myös takapakkia. – Jatkossakin SDP on sellaisten puolella, jotka elättävät itsensä omalla työllään. Ne eivät osanneet iskeä samalla lailla ja vastata siihen mitä kokoomus yhteistyössä EK:n kanssa on tuonut vähän väkivalloin työmarkkinakentälle. Tavallaan meidät on unohdettu, kun vaalilupaukset eivät kohdistu omalla palkalla pärjääviin, Reinikainen pohtii. Ja se on Näkkäläjärven mukaan ollut myös työväenliikkeen tavoite. Monessa länsimaassa luokkayhteiskunta on vahvistunut, kun varallisuus keskittyy ja varallisuuserot kasvavat, Näkkäläjärvi muistuttaa. Hän muistuttaa, että puolueella on laaja kannattajakunta opiskelijoista ja eläkeläisistä palkansaajiin. Maahanmuuttokriittisyyden kokonaishinta voi selvitä vasta myöhemmin. Hän ei näe, että työväenliike olisi työntekijöiden puolustajana tehnyt itsensä turhaksi – päinvastoin. SDP ja vasemmistoliitto jäivät vähän jalkoihin. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän toimi Palvelualojen ammattiliiton Pohjois-Suomen aluepäällikkönä, missä duunariarki tuli tutuksi. – Toki kaikki työssäkäyvätkään eivät pärjää omillaan, mutta jos ajattelee vaikka tätä omaa alaani, niin emme me tarvitse yhteiskunnan tukea. Tässä tilanteessa osa on siirtynyt laitaoikeiston kannattajaksi. Tätä SDP on tällä vaalikaudella ajanut. – Työväenliike on mahdollistanut sosiaalisen nousun myös ammateissa, joissa ei vaadita korkeaa koulutusta
JOUHKI MAALAA synkkää kuvaa nykypäivän työelämästä, jossa suurin osa työntekijöistä, alustatalouden läheteistä aina hyväpalkkaisiin erikoisosaajiin, on markkinaliberalismin armoilla. – Loputtomissa muutosneuvotteluissa ihmiset ovat viimeistään huomanneet, että asiantuntijatai päällikköasemaan joskus liittyneellä statuksella ei ole tässä päivässä enää mitään arvoa. – Jos halutaan olla oikea työväenlii ke, niin pitäisi puhutella työssäkäyvien isoa ryhmää. – Säällinen ja toivorikas yhteiskunta rakentuu yksilöistä, jotka luottavat omiin mahdollisuuksiinsa ja toisiinsa. Kollektiiviset edunvalvontajärjestelmät eivät Jouhkin mukaan kuitenkaan vetoa ihmisiin, vaikka kilpailuyhteiskunta on ottamassa meistä niskalenkkiä. Jouhki uskookin, että työväenliikkeen, ja etenkin SDP:n, agendasta löytyy paljon yhtymäkohtia myös keskiluokalle tärkeisiin asioihin. de_10042025_14 kopio.indd 19 de_10042025_14 kopio.indd 19 2.4.2025 9.50 2.4.2025 9.50. On uskallettava määritellä, mitkä ovat yksilön vapauden ja vastuun rajat ja keskustella myös ihmisen velvollisuuksista yhteisönsä jäsenenä. Tästä huolimatta useimmilla aloilla työntekijöiden järjestäytymisaste koko ajan heikkenee. 19 Demokraatti kaasti julkisia palveluita, hoitoon pääsyä ja oppimista. – Kyllä moni markkinatalouden kannattaja kannattaa vaikkapa myös perintöveroa. Jos nämä palvelut toimivat, yhä useammalla on mahdollisuus elää hyvää elämää ja tehdä sosiaalista nousua. Jos vaikka asiantuntijaja toimistotyössä oleva porukka turhautuu siihen, että omat vanhemmat eivät saa terveydenhoitopalveluja, aika monikin voisi siinä tilanteessa ajatella äänestävänsä SDP:tä. Hieman samanlainen kehitys on tapahtunut Britanniassakin, jossa Keir Starmerin johtamasta työväenpuolueesta on tullut keskiluokalle kelpaava vasemmistopuolue. Hän toteaakin SDP:n osin jääneen oman ”köyhyyspropagandansa” vangiksi. Voisi ajatella, että tämä herättelisi työväenidentiteettiä ja halua vaalia omia etuja. HANNU JOUHKI pitää tärkeänä, että SDP nostaa esille tuensaajien ja heikoimmassa asemassa olevien asioita. Vaikka ihminen joutuisi välillä elämään yhteiskunnan tuilla, ei hän halua identifioitua uhriksi, vaan ennemmin sellaiseksi, joka saa hommansa hoidettua ja ehkä vielä autettua muita. Työväenliikkeen on tehtävä politiikkaa, joka tukee samanaikaisesti yksilön kehittymistä ja yhteistä merkitystä. Tämä ei hänen mielestään kuitenkaan riittävästi puhuttele työssäkäyvää keskiluokkaa. – Kyllä kokoomuksen äänestäjissä on edelleen monia, jotka ymmärtävät vasemmistolaisen yhteisvastuun idean, mutta he eivät ole kokeneet, että SDP puhuttelisi heitä. Jouhki sanoo työelämän myllerryksen muuttaneen koulutetumpienkin työntekijöiden asenteita myönteisemmiksi työväenliikkeelle. Hän sanoo työelämän muuttuneen nopeammin huonompaan suuntaan kuin hän osasi kirjassaan arvioida 15 vuotta sitten. Jouhki sanoo ”raadollisen kapitalismin” johtaneen siihen, että moni kokee työelämän epäreiluksi ja epätoivoiseksi. Hän uskoo, että jos SDP olisi aikanaan vahvistanut kannattajakuntaansa keskustaoikeiston suuntaan, olisi moni nyt kokoomuksen äänestäjäksi lipunut ennemmin äänestänyt ”suhteellisen vastuullista” politiikkaa tekevää SDP:tä. Moni kokee, että kaikki pitää hoitaa itse ja työelämässä jokainen on oman onnensa varassa. Jouhki varoittaa turhien ideologisten ristiriitojen rakentamisesta esimerkiksi varallisuudessa tai talouspolitiikassa. – Kyllä kaikkia kiinnostaa miten sosiaaliturva tai peruspalvelut hoidetaan
20 Demokraatti PENTTI ARAJÄRVI Rakkaudesta kotikaupunkiin ja ihmisiin Professori, kaupunginvaltuutettu Helsinki Kaiken voi tehdä reilummin. Päätöksien tekoon tarvitaan erilaisia ihmisiä, jotta meidän kaikkien ääni tulee kuulluksi. 832 Maksaja ehdokas itse M ak sa ja na De m ar in ai se t Sillä on merkitystä, ketkä asioista päättävät. Helena Marttila Demarinaisten puheenjohtaja SDP:n kansanedustaja Lue lisää Demarinaiset.fi Muista äänestää kuntaja aluevaaleissa 13.4.2025! Alueja kuntavaalit 13.4.2025 de_10042025_20.indd 20 de_10042025_20.indd 20 31.3.2025 17.01 31.3.2025 17.01