10.12.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 22 • 20 20 / 10 . jo ulu ku ut a TUHO Demok10122020_001.indd 1 1.12.2020 17.15. PERUNA IT-kupla 1600-luvun tyyliin HÄTÄ Kolmannen polven ruoka-apua KAIPOLA Suurta teatteria PAL.VKO 2020-52 00 74 43 -2 02 2 LAJIEN TEEMA: Lajien monimuotoisuuden heikkeneminen voi olla kohtalokkaampi kuin ilmastonmuutos
tsl.fi Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus Demok10122020_002.indd 1 1.12.2020 17.12. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p
Viruksen voittamisessa tarvitaan tietoa ja toivoa. 3 Demokraatti 22 /2 34 14 52 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 10. Viimeinen dinosaurus. KASVO KOLUMNI ILMIÖ De_10122020_03.indd 3 3.12.2020 10.51. JOULUKUUTA 2020 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI KAIPOLA KAIRAMO KORONA Yt:t ja paikallinen sopiminen ovat teatteria
22 /2 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Oi aikoja Viikon kuva: Tigrayn pakolaiset Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Ismo Kainulainen D-analyysi: Hukkaputkeen D-ilmiö: Teatteri Kaipola esittää Alastalon salissa: Post corona Arkadianmäeltä: Kepun paikka Kielikylpy: Som den kommer Apu: Ruokajonon hyväntekijä Mepitshow: Miapetra Kumpula-Natri Äänestä: Vuoden valtuutettu Elokuva: Kuplaa perunasta Linna: SDP:n lukemisto Elokuvat: Hiiriä ja ihmisiä Tässä ajassa: Rolf Bamberg Kirjavisa: Satiirin neorealismia Pakinoitsija: Aimo Kairamo Puheenvuoro: Mika Kari Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Sanna Hellström IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Hanna Nohynek Kolumni: Mikko Majander Kasvot peilissä: Antti Reini Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Laji kuoli sukupuuttoon luultavasti noin 24 000 vuotta sitten. + TEEMA Monimuotoisuus 57 De_10122020_04.indd 4 3.12.2020 10.08. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Va. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 23.12. Ka nn en ku va : M ik ko H uo ta ri Hurstin Valinnassa käy ruoanjakopäivänä hakemassa ruokakakassin jopa 2 400–3 400 ihmistä. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 26 SINI HURSTI Hyväntekijä 5 6 8 11 12 14 21 22 24 26 30 31 34 40 41 42 46 48 50 51 52 65 66 72 73 74 Kannen kuvassa luolakarhun (Ursus spelaeus) kallon kopio, joka on Luonnontieteellisen museon kokoelmissa
Tähän ei pidä mennä. Sinänsä oikeusvaltiomekanismista pystytään päättämään jäsenmaiden määräenemmistöllä, mutta ongelmana on pidetty sitä, että budjettipäätöksiin tarvitaan yksimielisyyttä. Kumpula-Natri onkin huomauttanut, että kotoisten perussuomalaisten populistiset kannat noudattavat eurooppalaisen äärioikeiston kantoja. Kaikki myönnytykset olisivat luonteeltaan väistämättä sellaisia, että minkä taakseen nyt jättää, sen edestään löytää. Oi aikoja, oi tapoja. Mutta kuten SDP:n europarlamentaarikot Eero Heinäluoma ja Miapetra Kumpula-Natrikin ovat todenneet, Unkarilta ja Puolalta jäisivät miljardit saamatta yhteisten ratkaisujen ulkopuolella. De_10122020_05.indd 5 2.12.2020 18.51. Koska kysymys oikeusvaltioperiaatteesta ja -mekanismista on kytketty osaksi EU:n tulevien vuosien rahoituskehystä ja elvytysrahastoa, umpisolmu ei ratkea veivauksella, joka tinkisi enää tippaakaan kesällä sovitusta. Kortit käsissä eivät ole hyviä. Vaikka kyse olisikin vain jonkinlaisesta iltalypsystä, mikään ei poista tosiasiaa, että maita on jo vuosia hallittu tavalla, joka ei vastaa länsimaisten demokratioiden periaatteita. Oikeusvaltio tarkoittaa muun muassa sitä, että jäsenmaiden hallitusten tulee noudattaa lakia, maissa tulee olla riippumattomat tuomio istuimet ja lehdistönvapaus. SUOMEN PÄÄMINISTERI Sanna Marin on tehnyt selväksi, että Suomi puolustaa EU:n oikeusvaltiomekanismia viimeiseen asti. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Siksi jumi on koskenut kaikkea sovittua. Sananvapaus ylipäänsä. U nkarin ja Puolan viime hetken pullikointi oikeusvaltioperiaatteesta ja sitä koskevan EU-mekanismin toiminnasta osoittaa, kuinka kaukana maat ovat niistä sivistyneen Euroopan arvoista, joiden kaikkien unioniin liittyneiden maiden on kuviteltu jakavan osana vanhan mantereen yhteisöä. Unkari ja Puola väittävät puuta heinää puhuen, että niitä kiusataan ja kiristetään, kun myös niiltä edellytetään tätä. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Oi aikoja, oi tapoja Pääkirjoitus MINKÄ TAAKSEEN NYT JÄTTÄÄ, SEN EDESTÄÄN LÖYTÄÄ. Heidän mielestään EU-rahoituksen kytkeminen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen on puuttumista jäsenvaltioiden sisäisiin asioihin. Kenellekään ei ole yllätys, että Suomessa juuri oppositiopuolue perussuomalaiset tukee linjallaan Unkarin ja Puolan räikeyksiä
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , Ya su yo sh i Ch ib a De_10122020_06.indd 6 2.12.2020 16.15
Taistelut Tigrayn alueella Etiopian armeijan ja Tigrayn kansan vapautusrintaman välillä ovat ajaneet kymmeniä tuhansia etiopialaisia pakomatkalle kohti Sudania. Kuva on Gedarefin leirin kännyköiden latauspisteestä. 7 Demokraatti ILMAN KOTIA. Monet heistä elävät nyt Sudanissa alkeellisissa oloissa vain pressuja suojanaan. De_10122020_06.indd 7 2.12.2020 16.15
Valmiuslain avulla hoitohenkilökunta voidaan pakottaa töihin. – Euroopassa ei muualla ole valmiuslakia. C. Koronan eturintamassa vastuuta kantaneella hoitohenkilökunnalla on ymmärrettävästi mennyt kuppi nurin, kun taudin toisen aallon jyllätessä on taas alettu puhua valmiuslaista. LIISA HYSSÄLÄ TWITTERISSÄ Joidenkin puolueiden (ex-)edustajien pitäisi hyväksyä, että koko maata ei voi pitää asuttuna, jos ihmiset eivät halua asua siellä. Nyt työnantajalla olisi tuhannen taalan paikka pitää kiinni hoitajista ja maksaa heille vähän ekstraa. Muun muassa HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi pitää mahdollisena, että kasvavista potilasmääristä ei selvitä joululomien vuoksi ilman valmiuslakia. Se on täysin käsittämätöntä. Vaikka koronaväsymys uhkaa, niin nyt kannattaa perehtyä THL:n ohjeisiin turvallisesta joulunvietosta. TYÖELÄMÄ Suomalaisista 73 prosenttia kertoo käyttävänsä kasvomaskia tilanteissa, joissa sen käyttöä suositellaan, mutta perussuomalaisten kannattajista vain Lä hd e: H el si ng in Sa no m at SUOMESSA EI TARVITSE PORKKANAA TARJOTA, KUN ON VALMIUSLAKI Jos työntekijät tuntevat, että heidät on jätetty yksin ja korvauksetta taistelemaan koronaa vastaan, ei Suomi jatkossa löydä riittävästi hoitohenkilökuntaa Manilaa lähempää. Muun muassa irtisanoutuminen on kiellettyä eikä ylitöistä voi kieltäytyä. Tuolloin Suomessa oli käytössä hoitohenkilökuntaa koskeva valmiuslaki. Hoitoalalla on jo pitkään ollut työvoimapulaa. PASI SILLANPÄÄ TWITTERISSÄ PÄTKÄT HOKSAUS Valmistautuminen on puoli terveyttä Kohta Suomi hakee hoitajat Manilasta V IIK O N LU KU 58 prosenttia. THL muiden muassa suosittelee juhlimaan alle 10 hengen ryhmissä, panostamaan joulusiivouksen asemesta desinfioimiseen ja hoitamaan tapaamisia mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksillä. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen pitää valmiuslailla vihjailua täysin käsittämättömänä. Suomessa henkilöstön riittävyys hoituu tarvittaessa valmiuslailla, mutta monessa muussa maassa hoitohenkilökunnalle on maksettu erilaisia työmotivaatiota parantavia koronalisiä. Esimerkiksi Saksassa maksettiin vanhustenpalveluissa työskentelevälle hoitohenkilöstölle 1 500 euron veroton kertakorvaus. Käytännössä se tarkoittaisi, että tautitilanteen vielä pahetessa hoitohenkilökuntaa voitaisiin määrätä töihin – vaikka kesken joulunvieton. Alankomaissa hallitus maksoi maan jokaiselle lähija sairaanhoitajalle, siivoojalle ja laitoshuoltajalle 1 000 euron kertakorvauksen. Suomessa ei tarvitse porkkanaa tarjota, kun on valmiuslaki, Rytkönen sanoo. KISSAKAAN SAATIKKA sairaanhoitaja ei elä kiitoksella. Jouluna pitää muistaa samat periaatteet kuin muulloinkin korona-aikana: tärkeintä on noudattaa käsija yskimishygieniaa, huolehtia turvaväleistä ja tarvittaessa käyttää kasvomaskia. Norjassa korotettiin keväällä koronaylitöistä maksettavia korvauksia. Hänen mielestään valmiuslaki on ”aivan liian kätevä” tapa paikata normaalia resurssipulaa ja säästää rahaa. Mitään neuvotteluja ei ole käynnissä, vaan valmiuslakia odotetaan kieli pitkällä. Mäkijärven mukaan hoitoon tulevien potilaiden määrä voi nousta samoihin lukuihin kuin keväällä. De_10122020_08.indd 8 3.12.2020 10.30. 8 Demokraatti Miksi Helsingillä on napit vastakkain maan johdon kanssa. Koronan takia moni alan työntekijä saattaa kokea suoranaista työntöä alalta. – Vain hoitajat on näin tiukasti pakkositoutettu töihin. SALONIUS-PASTERNAK TWITTERISSÄ Helsinki haluaa olla valtio valtiossa. THL suosittelee juhlimaan samassa tilassa vain läheisimpien ihmisten kanssa ja noudattamaan ikääntyneiden kohdalla heidän toiveitaan. Suuressa osassa maata ongelma on ei-toivottu poismuutto. Jengi on motivoitu rahalla tekemään töitä. TEPPO RAININKO TWITTERISSÄ Helsingin ydinongelma on hallita toivottua kasvua
Hieman hämmentää myös esityksenne leikata tulevaisuuden työllisyysinvestointeja, kun kuitenkin sanotte budjettinne parantavan työllisyyttä. Tässä ehkä teidänkin mielestänne menee joiltain osin logiikka ja EU-viha ristiin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK jäi pois ryhmästä. Pohjolan mukaan rakennemuutos näkyy tavaroiden kulutuksen kasvun hidastumisena ja palveluiden kulutuksen kasvuna. Suomi tuottavuuden juoksuhaudassa HALLITUSOHJELMASSA ESITETÄÄN tutkimusja kehitysrahoituksen nostamista nykyisestä 2,7 prosentista neljään prosenttiin bkt:stä vuoteen 2030 mennessä. Näissä Pohjolan mukaan Suomi tulee noin 10–15 vuotta kilpailijoitaan jäljessä. Mutta tosielämässä valtion budjetin menot maksetaan verotuloista. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Hyvä ps, luvut pöytään Teidän, hyvät perussuomalaiset, tuore varjobudjettinne jatkaa tuttua linjaa. Olisi mukavaa, jos avaisitte mistä taikurin hatusta lukuja nostatte. Haluatte Suomen eroon EU:n elvytyspaketista, koska se maksaa mielestänne liikaa. Suomessa on leikattu – niin yritykset kuin julkinen valta – tutkimusja kehittämistoiminnasta, mutta rakkaassa naapurissamme Ruotsissa on panostettu lisää. – Ei ole minun tehtäväni identifioida ihmisiä, Marin vastaa kysymykseen transnaisten naiseudesta. Palkka-avoimuutta selvitettiin jo vuonna 2019, ja parhaillaan uutta selvitystyötä tekee kolmikantaisesti sosiaalija terveysministeriön johdolla valtio, työnantajapuoli ja työntekijäpuoli. Kynällä ja paperilla numeroita ynnäillessä varjobudjettinne tulopuoli jää hieman epäselväksi ja budjetti miinusmerkkiseksi. De_10122020_08.indd 9 3.12.2020 10.30. Kyse on Suomea johtavasta naispuheenjohtajien viisikosta. Samaan aikaan osa puolueenne johdosta tukee Unkarin ja Puolan tavoitteita luistella irti oikeusvaltioperiaatteesta, mikä turvaisi näiden maiden tukiosuuden elvytyspaketista. Akava Worksin tuottavuusseminaarissa puhunut Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjola oli huolissaan siitä, että Suomi käy samaan aikaan rakennemuutosta teollisuudesta palveluihin ja leikkaa tutkimusja kehittämistoiminnasta. Pohjola pitää nyt ja tulevaisuudessa erityisen tärkeinä tietointensiivisiä palveluja. Vaikuttaa pikkuspurtilta, vaikka työllisyydenhoito taitaa olla vähintään maraton, pohtii Demokraatin väki POLITIIKKA TALOUS SANANSELITYS Palkka-avoimuus on hallitusohjelmassa yksi keino lainsäädännön avulla poistaa perusteettomia palkkaeroja ja palkkasyrjintää. Työnantajat pelkäävät palkkatietojen avoimuuden johtavan palkkojen tasapäistämiseen. Samasta syystä myös talouskasvu on ollut Suomessa hitaampaa. Dokumentissa selvitetään muun muassa sitä, kuinka Suomi on onnistunut taistelemaan koronavirusta vastaan ja panostamaan myös tasa-arvon parantamiseen – unohtamatta suomalaisen tasa-arvon historiaa. EU, kehitysapu ja maahanmuutto ovat kirosanoja, joita ilman Suomi tulisi mielestänne hyvin toimeen. Tämä osaltaan selittää, miksi suomalaisen työn tuottavuus on alempi kuin kilpailijamaissa. Marraskuussa BBC myös rankkasi pääministeri Sanna Marinin (sd.) vuoden 2020 sadan vaikutusvaltaisen ja inspiroivan naisen listalle. BBC:n tuoreessa tv-dokumentissa Suomea kutsuttiin muun muassa ihmenaisten feministiseksi utopiasaareksi. Ihmenaisten saari TAAS SUOMEA suitsutetaan. On aikamoista namin jakamista äänestäjille, kun tarjoaa verojen perumista ja veronkevennysten lisäämistä. Ohjelmassa käsitellään myös hallituksen tavoitetta parantaa transsukupuolisten oikeuksia Suomessa sekä pohditaan, onko Marin ainoa pääministeri, joka on ottanut kantaa ihmisten oikeuteen määrittää oma sukupuoli-identiteettinsä
3. Ensimmäisessä vaiheessa mi toituksen on oltava vähintään 0,5 ja tu kitöihin on varattava välittömästi eril liset resurssit. Suomen lähi ja perushoita jaliitto SuPerin mukaan kaikki työn antajat eivät ole valmistautuneet la kimuutoksen voimaantuloon, vaikka se oli tiedossa pitkään. Minkä maan osavaltio on Tigray. 9. joulukuuta suomenruotsalaisessa kalenterissa. 6. Minkä järjestön nimen lyhenne on IAEA. Hoitajat ovat edelleen osassa työpaikkoja tehneet tukitöitä, kuten siivousta, pyykkäystä ja ruoanlaittoa, vaikka lain tarkoituk sena on suunnata hoitajien työaika hoi totyöhön. Vas tau kse t: 1) Am mat tilii tto Jyt yn 2) Joh ann es Kos kin en 3) Etio pia n 4) Ran ska lai nen puo lip ehm eä juu sto 5) Die go Mar ado na 6) Suo mal ain en ope tta ja 7) Kan sai nvä lise n ato mie ner gia jär jes tön 8) Mar garita 9) Tom mi Kin nus en Ei ker ton ut kat uva nsa 10) Tov e Jan sso nin Siis, en tod ole Vapaudenpatsas! Siis, en tod ole Vapaudenpatsas! De_10122020_10.indd 10 3.12.2020 10.32. Mikä on kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaneen teoksen nimi. Nuorten Kotkien Lapsiteko-palkinnon tänä vuonna sai…. SuPerin mukaan laissa on hyvin sel keästi määritelty, mikä on välitöntä hoitotyötä ja mikä välillistä. 8. Vähimmäismitoitusta nostetaan portaittain 0,7:ään. 7. PÄTKÄT 10 VIS V 1. Kenen kirjailijan nimipäivä on 12. Kuka kansanedustaja (sd.) viettää syntymäpäiväänsä 10. Hoitoalalla odotukset lakiuudistuk sen vaikutuksista olivat suuret. Liiton mielestä hoitajamitoitusta koskevaa lakia tulee yksiselitteisesti noudattaa eikä vedota jälleen rahapulaan. Minkä ammattiliiton uusi puheenjohtaja on Jonna Voima. joulukuuta. Asial linen toive. 4. Reblochon, mikä tai kuka se on. Mutta mutta... Ei voi olla työntekijöiden vastuulla valvoa uuden lain toteutu mista, jos osa työnantajista venkoilee sen noudattamisessa. 5. 2. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI AFP, Sajjad Hussain NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Hyvä laki – jos sitä noudatetaan P itkän väännön jälkeen laki uudistus hoitajamitoituksesta tuli voimaan lokakuun alussa. Kuka on kuvassa. 10. Mikä oli yleisön suosikki kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi
Terveyspoissaolot aiheuttavat kuntasektorilla noin kahden miljardin vuotuiset menot. Puhetta varmasti riittää niin ilmastoasioista kuin maahanmuutostakin, vaikka niistä usein päätetään muualla kuin kunnissa, Kainulainen pohtii. Rajamäen toiminta ministerinä oli vaikeissa tilanteissa vaikuttavaa ja tehokasta. Tämä vaatii muun muassa työhyvinvoinnin parantamista ja riittävää sijaisten määrää. Monien vaalien kampanjointia suunnittelemassa ollut Kainulainen uskoo kevään kuntavaaleissa puhuttavan muun muassa koronasta sekä siihen liittyen kuntatyöntekijöiden jaksamisesta, työhyvinvoinnista ja julkisista palveluista. Sairaanhoitajan koulutuksen saanut Kainulainen pitää koulutusta parhaana ratkaisuna uhkaavaan työvoimapulaan. 11 Demokraatti Politiikka edelleen kiinnostaa, mutta katsomosta käsin seurattuna. – Tuohon aikaan sattui paljon ikäviä tapahtumia: terrori-iskuja Euroopassa, VR:n makasiinien palo ja Helsingin Asem-kokouksen mielenosoitukset. Muuten työntekijöiden jaksaminen on vaarassa. Teksti Heikki Sihto Kuvat Kari Hulkko ja Keva MISSÄ OLET NYT. Kainulainen sanoo politiikan edelleen kiinnostavan, mutta katsomosta käsin seurattuna. Nämä menot kasvavat vuosittain noin 180 miljoonalla eurolla. Arvioiden mukaan työpoissaolojen kustannuksista olisi vuositasolla säästettävissä jopa puoli miljardia euroa. ENNEN KEVAA Kainulainen teki pitkän uran eri tehtävissä SDP:ssä – viimeinen niistä oli SDP:n eduskuntaryhmän viestintäpäällikkönä. Minun olisi turha täältä katsomosta huudella neuvoja. Hän ei kaipaa enää sen enempää ”jatkuvaa 24/7 tietotulvaa” kuin vaalityötäkään. – Puolueessa on nyt hyvät tekijät. Mieleen jäi erityisesti pesti sisäasianministeri Kari Rajamäen (sd.) avustajana. Ismo Kainulainen Työhyvinvointiin panostaminen on hyvä sijoitus. Hyviä esimerkkikuntia on jo olemassa. Kevalle on tärkeää, että ihmiset jaksavat nykyistä pidempään työelämässä. – Tässä olisi saatavissa isoja säästöjä pelkästään johtamisen ja toiminnan kehittämisellä. Kainulainen ehti toimia myös kahdeksan ministerin erityisavustajana. Vuonna 2004 Vuonna 2020 De_10122020_11.indd 11 3.12.2020 10.35. – Olennaista on tehdä hoitotyöstä houkuttelevaa. – Kuntavaalien teemat todennäköisesti vaihtelevat puolueiden omien tarkoitusperien mukaan. Työperäisen maahanmuuton lisäämistä hän ei tässä tilanteessa pidä nopeasti asiaa muuttavana asiana, joskin se voi olla tarpeellista pitkällä aikavälillä. Keva, Suomen suurin työeläkevakuuttaja, vastaa kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista. Kilpailu uusista työntekijöistä etenkin hoitoalalla on kova, kun työikäisistä moni on jäämässä eläkkeelle ja nuoret ikäluokat pienevät. Esimerkiksi Hailuodossa ja Janakkalassa saatiin isoja säästöjä henkilöstön työhyvinvointiin panostamalla. ”M istä tulevaisuudessa saadaan julkiselle sektorille työntekijät”, kysyy Ismo Kainulainen, Kevan viestintäja sidosryhmäyksikön johtava asiantuntija. – Eläkeasioiden lisäksi Keva kantaa huolta julkisen alan vetovoimaisuudesta
Yhteistä näkemystä ei syntynyt muutosturvasta eli lähinnä eläkeputken poiston maksajasta ja aikataulusta. Hallitus olisi mielellään antanut työmarkkinajärjestöjen tehdä päätöksen eläkeputken poistamisesta. Ja ehkä vähitellen myös työurat pitenisivät loppupäästä 65 vuoteen saakka tai ylikin. Eläkeputken poistoa pidetään vaikuttavuudeltaan tehokkaimpana keinona vähentää uusien työttömien määrää ja tätä kautta nostaa vähitellen työllisyysastetta. Myös työmarkkinat ovat toisenlaiset kuin Suomessa. Eläkeputken poistamisen taloudellisista vaikutuksista ollaan samaa mieltä. Suomen suurin ongelma ei ole eläkeputki vaan se, että 60 vuoden ikää lähestyvää ei enää palkata. Näissä vertailuissa usein unohdetaan, että Ruotsissa laki suojaa irtisanomistapauksissa iäkkäämpiä työntekijöitä. Tähän tarvitaan isoa, koko yhteiskuntaa – ei vain työnantajia – koskevaa asennemuutosta. Hallituksen tuskaa helpottaa se, että työmarkkinajärjestöt, myös työntekijäpuoli, esittivät eläkeputken poistamista, vaikka eivät keinoista päässeetkään yhteiseen näkemykseen. Jos unohdetaan kylmät talousluvut ja työllisyystavoitteet, Suomessa suurin ongelma ei ole eläkeputki tai eläkeikä vaan se, että meillä 60 vuoden ikää lähestyvää ei enää palkata. ELÄKEPUTKEN POISTO MERKITSISI ELÄKETURVAN HOITOA TYÖTTÖMYYSTURVALLA. H allitus joutuu vastentahtoisesti itse tekemään päätökset ikääntyneiden työllisyyttä parantavista toimista. Kyse työmarkkinapöydässä oli etenkin työttömyysturvan lisäpäivistä eli eläkeputkesta. Mikäpä EK:n on kauhistellessa hintalappua, kun erinäisissä sen – ja kokoomuksen – kannanotoissa on esitetty, että eläkeputken poistoa vastaaviin työllisyysvaikutuksiin päästäisiin myös ”työnhakuun kannustavilla” työttömyysturvan heikennyksillä, jotka eivät maksa työnantajille mitään. Suosio ta ei tällä päätöksellä saa. Se kuitenkin aiheuttaisi väistämättä ongelmia monille ikääntyneille työntekijöille. Työntekijäpuolella nähtiin tilanne niin, että työnantajat halusivat jättää muutosturvan kustannukset työntekijöille ja veronmaksajille. Totta, länsinaapurissamme yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on huomattavasti Suomea parempi. Hallitus tavoittelee yli 55-vuotiaiden työllisyyttä kehittävillä toimilla työllisyyden parantamista noin 10 000 työpaikalla. Muutos ei tapahdu hetkessä. Työmarkkinajärjestöt hinkkasivat omaa esitystään kalkkiviivoille saakka, turhaan. TYÖLLISYYTTÄ PITÄÄ parantaa, mutta siihen liittyvät ratkaisut eivät ole helppoja. Ikääntyneiden työllisyydestä puhuttaessa moni vertaa Suomea Ruotsiin. Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon (A-studio, 30.12.) mielestä eläkeputken poisto merkitsisi sitä, että työttömyysturvalla jouduttaisiin jatkossa hoitamaan eläketurvaa. Ruotsissa on esimerkiksi Suomea yleisempää jatkaa työelämässä vielä eläkeiän jälkeen. Siksi – jos hallitus päätyy eläkeputken poistamiseen – tarvitaan kunnon muutosturva ja siirtymäaika niitä varten, joita muutos ensimmäisenä koskisi. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Hän arvioi, että tämän takia moni iäkäs työttömäksi jäänyt joutuisi jatkossa turvautumaan toimeentulotukeen. analyysi Kuka maksaa. De_10122020_12.indd 12 3.12.2020 11.23. Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies arvioi työntekijäpuolen esityksen hintalapuksi yli 100 miljoonaa euroa vuodessa
G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Pa lk an sa aj ie n tu tk im us la ito s Käytettävissä olevien tulojen reaalinen muutos 2020, 2021 ja 2022 Hyvätuloinen pariskunta Toimihenkilöperhe Työntekijäperhe Yksinhuoltajaperhe Työtön, työmarkkinatuki Työtön, ansiosidonnainen Eläkeläispariskunta Lähde: Tilastokeskus, PT Käytettävissä olevien tulojen reaalinen kehitys 2014–2022 Hyvätuloinen pariskunta Toimihenkilöperhe Työntekijäperhe Yksinhuoltajaperhe Työtön, työmarkkinatuki Työtön, ansiosidonnainen Eläkeläispariskunta Lähde: Tilastokeskus, PT 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 -3 -2 -1 1 2 3 2020 2021 2022 % 112 110 108 106 104 102 100 98 112 110 108 106 104 102 100 98 . Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. . Asuminen on kotitalouksien suurin kulutusmenoerä. 13 Demokraatti Lämpötila Vuodesta 2020 on tulossa yksi mittaushistorian kuumimmista vuosista. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: WMO Lähde: Eva Arvostamme suomalaista työtä. Työttömien kulutuskorin hinta nousee kaikkein eniten eli 10 prosenttia vuosien 2014–2022 välillä. Luottamus Suomalaisten luottamus poliitikkojen kansalaisille antamaa tietoa kohtaan heikkeni 25 prosenttia kevään ja lokakuun välillä. Työttömillä vuokran osuus kokonaiskulutuksesta on lähes 40 prosenttia . De_10122020_13.indd 13 3.12.2020 11.13. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Vuokra koettelee köyhää Koronasta huolimatta ansioiden ennustetaan kasvavan keskimäärin 1,6 prosenttia vuonna 2020, 2,3 prosenttia vuonna 2021 ja 1,8 prosenttia vuonna 2022
ILMIÖ De_10122020_14.indd 14 3.12.2020 11.36. 14 Demokraatti Pahin painajainen Kaipolassa pidetään tehtaan lopettamista suurena teatterina, jossa ei ratkaissut kannattavuus vaan halu näpäyttää hallitusta ja ay-liikettä
15 Demokraatti ILMIÖ – En näe tässä yhteiskuntavastuuta paskankaan vertaa, arvioi suljettavan Kaipolan tehtaan pääluottamusmies Ismo Salonen (kuvassa vas.) UPM:n toimintaa. De_10122020_14.indd 15 3.12.2020 11.37
– Tämä tehdas tuotti käyttökatetta noin 35 000 euroa per työntekijä. Torppariaikoja kohti, Alanen jyrähtää. Miksi ei viedä sinne valmista paperia. Koko Kaipolan lakkauttaminen oli järkytys. UPM:n mukaan kyse ei ollut siitä, ettei Kaipola olisi ollut kannattava ELÄKEPUTKI ON MONEN KAIPOLASTA IRTISANOT TAVAN YKKÖS VAIHTOEHTO. Se oli minulle helkkarin vaikea hetki. Alanen hämmästelee globaaleilla markkinoilla toimivien yritysten politiikkaa. Hän selventää puhuvansa ”isoilla kirjaimilla”, koska on pohjalaista sukua. Irtisanottavista 400 työntekijästä kuuluu Paperiliittoon 368. Lukuja on säännöl– UPM:n kannatti rakentaa pehmopaperitehdas Kiinaan, jonne sellu viedään laivoilla. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Teksti Simo Alastalo / Kuvat Lehtikuva, Jussi Nukari ja Compic, Pekka Sipola lisesti esitelty pääluottamusmiehille, mutta he eivät voi kertoa niistä julkisuuteen. Irtisanomisilmoitukset, kansankielellä laput, jaettiin jo marraskuun alussa. Sanomalehtipaperia tuottavan tehtaan kannattavuus ei ole työntekijöiden palkoista kiinni. Koronapandemia on vauhdittanut digisiirtymää. Kaikkien painopaperilaatujen kysyntä on pudonnut 5–7 prosenttia vuodessa maailmanlaajuisesti. Useissa Euroopan maissa sanomalehdet on tavattu ostaa lehtikioskeista, joilla asioiminen on etätyön vuoksi vähen tynyt. Työntekijämäärä Kaipolassa on vuosikymmenten saatossa vähintään puolittunut. Se oli Marinilta aivan oikeutettu kysymys. – En näe tässä yhteiskuntavastuuta paskankaan vertaa. PAPERIMIESTEN PALKKOJEN OSUUS TEHTAAN KULUISTA ON NOIN SEITSEMÄN PROSENTTIA. Tukena lakkauttamisuutista seuranneessa mediamylläkässä on toiminut hänen entinen työparinsa, Kaipolan entinen, jo eläköitynyt pääluottamusmies Tuomo Alanen, Jämsän työväenyhdistyksen puheenjohtaja. Tehtävä oli pääluottamusmies Ismo Saloselle raskas. Kaipola olisi Salosen ja Alasen mukaan voinut koneidensa puolesta jatkaa paperinvalmistusta vielä vuosikymmeniä. – Kyllähän se on tämä korona. Alanen kommentoi lukuja toimitusjohtaja Pesosen julkisten lausuntojen pohjalta. Paperimiesten palkkojen osuus tehtaan kuluista on noin seitsemän prosenttia. KAIPOLAN TARKAT kannattavuusluvut ovat liikesalaisuus. Siinäkö on heidän osaamisensa taso, Salonen kertoo tunnelmistaan. Trendi on Alasen mukaan jatkunut jo reilut 10 vuotta. Hän oli henkisesti varautunut yhden paperikoneen sulkemiseen. – Tuli ajatus, että voi saatana, eikö nämä suomalaiset johtajat osaa perkele yhtään mitään muuta kuin yt:t ja lopettamisen. Aiheesta on keskusteltu julkisuudessa muun muassa pääministeri Sanna Marinin (sd.) kohua herättäneen tviitin tiimoilta. Paperikoneita on uusittu ja pidetty kunnossa. – Kun lappuja jaettiin omalle vuorolleni, tiesin jo etukäteen, miten siinä käy. De_10122020_14.indd 16 3.12.2020 11.37. Salonen kutsuu tehtaan lopettamista pääluottamusmiehen pahimmaksi painajaiseksi. P ian sulkeutuva UPM:n paperitehdas Jämsän Kaipolassa jättää työttömäksi 400 ihmistä. Syynä on muun muassa lisääntynyt automaatio. Oikea summa on noin 40 000 euroa, koska UPM on sähkön suhteen omavarainen ja kuppaa sen näiltä tehtailta markkinahinnalla itselleen, Alanen selventää. Kun oikeisto pääsi valtaan, tässä se on tulos. Se, että (UPM:n toimitusjohtaja Jussi) Pesonen närkästyi siitä, oli suurta teatteria. Salonen ehti toimia pääluottamusmiehenä pari vuotta. Jussi Pesonen itse sanoi A-studiossa ne summat, ja tuttuni, joilla on yrityslaskennan firma, laski sen niistä. – Minulla on mennyt usko Suomen herroihin aivan täysin tämän leikin takia. Uskoin 1980–90-luvuilla, että jotakin voidaan yhdessäkin rakentaa, mutta paskan letut. Alasen näkemys UPM:n yhteiskuntavastuusta on suorasanainen. Ei kuulemma kannata. On ihan fakta, että syöksy vain jyrkkeni, Salonen sanoo
– Minä voin kertoa oman mielipiteeni. De_10122020_14.indd 17 3.12.2020 11.37. Saksassa paperiteollisuus saa enemmän yhteiskunnan tukea esimerkiksi sähkönkulutuksesta koituviin kustannuksiin. – Siellä on työvuosista riippuen puolentoista vuoden irtisanomisaika täydellä palkalla ilman työvelvoitetta. Täällä irtisanomisaika on puoli vuotta työvelvoitteella, Alanen sanoo. – Kun homma on niin, että ei kannata, sen saa sanoa, mutta jos se kannattaa, sitä ei saa sanoa, Salonen sanoo. Ja on vieläpä autettava uuden työpaikan hakemisessa. Lakkautuspäätös on tyhmä. Mutta tämä oli poliittisesti oiva tilanne yrittää potkaista ay-liikettä ja hallitusta. Myös irtisanominen on Saksassa Suomea kalliimpaa. Alasella on vahva näkemys Kaipolan sulkemisen ajankohdasta. Tämä olisi kannattanut ajaa loppuun, tämä tuottaa vielä niin hyvin. 17 Demokraatti vaan siitä, että tehdas oli UPM:n tehtaista kilpailukyvyttömin
Mikäli hallitus päättää poistaa eläkeputken, tulee putkesta varmasti puhetta kuntavaaleissa Jämsässä. Salonen ja Alanen kertovat, että Kaipolassa on harrastettu aktiivisesti myös paikallista sopimista aina te-rajoille saakka. Alanen ja Salonen pitävät vierailua myönteisenä viestinä. Ei hevon tavia. Kuka on suurin. Sanoin Marinille ja Jämsänkosken pääluottamusmieskin sanoi, että miten eläkeputken poistamisella saadaan työpaikkoja tänne Jämsään. – En pidä Pesosta näytelmän isoimpana konnana. Schaur on UPM communication papers -liiketoiminta-alueen johtaja ja Saksan selluja paperiteollisuusjärjestön (VDP) hallituksen puheenjohtaja. Pahimmassa tapauksessa molemmat perheen vanhemmat ovat olleet töissä Kaipolassa ja tehtaan lähtö on romahduttanut asunnon arvon. – Eiväthän he työpaikkoja voi tehdä ja sanoa jollekin kapitalistille, että mene ja pistä Jämsään tehdas pystyyn. Eläkeputki on monen irtisanottavan ykkösvaihtoehto. Hallitus on budjetoinut Jämsään Kaipolan vuoksi myös rahaa kaikkiaan 8,7 miljoonaa euroa, joista runsaat neljä on jo laitettu jakoon. Alanen istui itse 21 vuotta Jämsän kaupunginvaltuustossa. Jämsän työllistymismahdollisuuksia Alanen kuvailee todella heikoiksi. Ainoa keino, joka voisi tehdä siitä muuta, olisi mennä osakkeenomistajien pussille. Tällä kertaa useampi hallituksen ministeri on vieraillut Kaipolassa pääministeri Marinin johdolla. Kyllä ottaa kaaliin, voin sanoa, Alanen sanoo. Jos he leimautuvat sdp:läisiksi tai muuksi, he pelkäävät, että sillä on merkitystä uudelleen työllistymisessä. Hän pitää ajoitusta tarkoituksellisena. Tehdas menee kiinni joka tapauksessa. Ryhdyn haravoimaan talvella hautausmaata. – Mitä oikeasti sitten tekisin, en tiedä. Sellainen ei Suomessa onnistu, Alanen sanoo. Kyllä tämä on pitkän ajan kehitys, Salonen summaa. Kaipolasta irtisanottavien keski-ikä on 55 vuotta. – UPM oli siinä johtavassa roolissa. Oikeat yt:t ovat teatteria ja ovat jatkossakin teatteria. Omaa tulevaisuuttaan Salonen ei tiedä. Salonen ei usko, että myöskään Metsäteollisuus ry:n syksyinen irtautuminen keskitetystä sopimisesta oli sattumaa. – Siinä olisi ollut isommat hartiat. Alasen ja Salosen mukaan muutama vuosi sitten esillä ollut Paperiliiton liittyminen teollisuusliittoon olisi ollut Kaipolan kannalta hyödyksi. – Olen saanut Paperiliitolta tiedon, että yksi tehdas on pelastunut yt-neuvottelujen kautta. – Jos ajatellaan, että Marinin hallitus on syyllinen tähän hommaan, niin paskat se mikään syyllinen ole. Homma on otettu vakavasti. Salonen kertoo itse jatkavansa Kaipolan jälkihoitoryhmässä ainakin ensi vuoden. Silloin se teatteri muuttuisi oikeanlaiseksi. Työpaikat ovat pääosin palvelualalla kuten Himoksen laskettelukeskuksessa, jossa on tarjolla jonkin verran kausityötä. – Kun kuljette keskuskatua pitkin koskelle päin ja katsotte talojen ikkunoita, siinä on ennen ollut kauppoja, mutta ei ole enää. Alanen arvaili, että lakkauttamisen ajankohdan taustalla olisi ollut hallituksen ja ay-liikkeen näpäyttäminen. Salonen on samaa mieltä. – Sitten tuli populistipuolueita parikin kappaletta tänne. Paperiliittoa on yritetty koko ajan eristää. – Toimet ovat olleet suht jämäkät. Kansanedustaja Jouni Kotiaho (ps.) on kirjoittanut aiheesta myös Keskisuomalaisessa, jossa hän väitti ministerien puheiden tulevista teollisuuden lisäkustannuksista vieneen Jämsästä Kaipolan paperitehtaan. Lopetettiin keskitetyt ja muuta. – Paikalliseen sopimiseen ei kannata kenenkään lähteä. Alanen näkee taustalla samat toimijat. En ymmärrä sitä, Salonen jatkaa. Ajatus useamman vuoden opinnoista arveluttaa, koska työvuosia on niin vähän jäljellä. – Aika moni rupesi pelkämään, että ei lähdekään ehdolle. ALASEN MUKAAN Kaipolan sulkeminen on vaikeuttanut SDP:n ehdokashankintaa Jämsässä. Kun UPM sulki Voikkaan paperitehtaan Kuusankoskelta vuonna 2008, Voikkaan herruus kääntyi 2011 jytkyvaaleihin mennessä SDP:ltä vahvasti perussuomalaisille. Se on se kolmas. – Wahlroos, ilman muuta, Alanen ilmoittaa. Perussuomalaisilla on historiassaan paperitehtaiden lakkauttamisen siivittämää vaalimenestystä. Kuten myös vuoden 2005 viiden viikon työsulussa. Se on nähty Kaipolassa, mitä se hyödyttää. Osalla työntekijöistä on vielä asuntovelkaa. 18 Demokraatti D-ILMIÖ PAPERILIITON PUHEENJOHTAJA Petri Vanhala on kutsunut Kaipolan yt-neuvotteluita teatteriksi. De_10122020_14.indd 18 3.12.2020 11.37. SAKSASSA IRTISANOMINEN ON SUOMEA KALLIIMPAA. HALLITUSTA ON asettanut syytetyn penkille muun muassa kuntavaaleihin valmistautuva perussuomalaiset. Kuka lakkauttamista hänen mielestään ajoi. – Varsinaista tietoa ei ole, vain omia arvailuja, että siinä olivat taustalla (UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn) Wahlroos, Winfried Schaur ja Jussi Pesonen. Todellisuudessa esimerkiksi Suomen teollisuuden energiavero putoaa vuoden 2021 alusta EU:n minimitasolle. Se politiikka oli sellaista rämpimistä, että hermot eivät enää kestäneet
19 Demokraatti HALLITUS EI VOI SANOA JOLLEKIN KAPITALISTILLE, ETTÄ MENE JA PISTÄ JÄMSÄÄN TEHDAS PYSTYYN. De_10122020_14.indd 19 3.12.2020 11.37
Tutustu liittosi sinulle neuvottelemiin etuihin osoitteessa: turva.fi/etusi Voihan Venäjä Venäjän eliitti pelkää kuollakseen, että Valko-Venäjän liikehdintä vyöryy rajojen yli. Venäjän eliitti pelkää kuollakseen, että tämä vyöryy rajojen yli. Siksi olen pitkään pitänyt äärimmäisen tärkeänä, että omalla puolellamme olemme valmiita kanssakäymiseen, dialogiin. Pääsevät kertomaan oman käsityksensä, mutta kuulevat myös, mitä lännessä tai Euroopassa ajatellaan heidän menostaan. Turvan sydän sykkii sille, että asiakkaidemme elämän tärkeät asiat ovat meillä turvassa. Heinäluoma sanoo Demokraatille pitävänsä tärkeänä, että parlamentaarikot voivat tavata toisiaan. RISKI VENÄJÄN EI-TOIVOTUSTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ KASVAA. 20 Demokraatti Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110 Pieni, muttei sydämeltään. Ensin pelättiin värivallankumouksia, joita oli Armeniassa, Georgiassa ja Ukrainassa. Se, että olemme yhteydessä toisiimme on mielestäni ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin pitää Venäjä eristettynä. Teksti Rane Aunimo S DP:n europarlamentaarikon Eero Heinäluoman mukaan Venäjän kehitys on ollut viime vuosina hyvin vaikeaa ja ei-toivottua paitsi Euroopan unionin myös monen venäläisenkin näkökulmasta. – On Venäjälle tärkeää, että he saavat suoria vaikutteita myös lännestä. Nyt sitä pidetään hyvänä, ja uskon, että tällä linjalla tulee parempaa tulosta myös Venäjän sisäisessä kehityksessä kuin sillä, että Venäjä eristetään ja estetään kanssakäyminen heidän kanssaan. Nyt liikehdintä on jatkunut Valko-Venäjällä. ITÄSUHDE De_10122020_20.indd 20 3.12.2020 11.13. EU:n hyväksyttyyn toimintalinjaan kyllä tällä hetkellä kuuluu valikoivan yhteistyön mahdollisuus, mutta sitä on vain käytännössä tehty liian vähän. Sitä esimerkkiä on sitten jossain määrin seurattu, jonka presidentti Niinistö käynnisti, kun hän meni Sotshiin 2014 kesällä. Sama koskee myös kansalaisjärjestöjä ja liike-elämää. – Venäjän johto on kokenut jo pitkään asemansa uhatuksi. Heinäluoma otti asiaan kantaa hänen ja Miapetra Kumpula-Natrin yhteisessä Eurooppa-tilaisuudessa. – Siitä seuraa monenlaisia haittatekijöitä. Riski meidän kannaltamme Venäjän ei-toivotusta käyttäytymisesta kasvaa. Eero Heinäluoma sanoo, että eristäytyminen suosii äärimmäisyysvoimien mahdollisuutta päästä valtaan