de_01092022_001.indd 1 de_01092022_001.indd 1 23.8.2022 11.42 23.8.2022 11.42. Vauhtia! Demarinuoret kirittää puoluetta Pinja Perholehdon johdolla. sy ys ku ut a KULTTUURI JA RAHA TEEMA Kuka maksaa. PAL.VKO 2022-37 00 74 43 -2 21 5 TEATTERI Näyttelijät ovat irti KOULUTUS Osaaminen taantuu VALTIONVELKA Kannattaa olla huolissaan 1.9.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 15 /2 2 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 15 • 20 22 / 1
Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.fi/liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia helpomman arjen etuja Tradekan jäsenille. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. -25 % Kotisiivouksesta ja muista kodin palveluista jopa tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_01092022_002.indd 1 de_01092022_002.indd 1 22.8.2022 9.08 22.8.2022 9.08
Rakkaudella taiteeseen on hintansa. Kansallisteatterin juhlanäytelmällä on suuri aihe . 3 Demokraatti 15 /2 2 40 14 55 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 1. KULTTUURI TEEMA ILMIÖ de_01092022_03.indd 3 de_01092022_03.indd 3 24.8.2022 9.42 24.8.2022 9.42. SYYSKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI VALTIONVELKA KULTTUURI DEMOKRATIAN SYNTY Pian voi olla edessä kipeämpi hoitokuuri
www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. 15 /2 2 POLITIIKKA KULTTUURI / TEATTERITEEMA Pääkirjoitus: Kestääkö kantti Viikon kuva: Sää kriisissä Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Jenny Suominen D-analyysi: Turha jossitella D-ilmiö: Kannattaa olla huolissaan Afganistan: Kallis reissu Mepitshow: Eero Heinäluoma Energia: Vaaran talvi SDP: Koulut kuntoon Kielikylvyssä: Tanksmedjan Vallan laidalta: Seppo Kääriäinen Infosota: Väärää tietoa tarjolla Teatteri: Vaaran vuodet Teatteri: Patoluukut ovat auki Teatteri: Usko tulevaisuuteen Kolumni: Laura Ruohonen Puheenvuoro: Harri Järvinen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Ilkka Kaukoranta IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Pinja Perholehto Kolumni: Iisakki Kiemunki Kasvot peilissä: Sara Salonen Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 15.9. 29 30 SOTA TIEDOSTA Sinuun vaikutetaan INFLAATIO Kukkaroa koetellaan + TEEMA Kulttuuri & raha 55 5 6 8 11 12 14 20 21 22 24 26 28 30 32 38 39 40 46 50 52 63 64 72 73 74 de_01092022_04.indd 4 de_01092022_04.indd 4 24.8.2022 9.57 24.8.2022 9.57. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Inflaatiota ei voi kompensoida kaikille
Nyt suomalaisista otetaan henkistä mittaa – niin etiikassa kuin käytöksessäkin. T asavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi elokuun lopussa suurlähettiläspäivillä, miten hän oli pari vuotta sitten havahtunut Vladimir Putinin puheeseen. Tämä maltin ja käytöstapojen tarve koskee nyt meitä kaikkia: elämisen kallistumisesta huolestuvia ei saa leimata turhasta valittajiksi, vaan heidän huoliinsa on vastattava. Kasvavia puolustuskuluja, inflaatiota, uusien energianlähteiden etsimisestä aiheutuvia menoja, kipeää tekeviä hallituksen ratkaisuja. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Kestääkö kanttimme syksyä. Venäjälle riittää Ukrainassa pienikin voitto, koska se pystyy aina propagandassaan esittämään sen kaikkien uhrauksien arvoisena. Jokaisen babushkan kyyneleet kuivuvat aikanaan, kuten sanonta kuuluu. Kremlissä luotetaan siihen, että länsimaat unohtavat vähin äänin venäläisjoukkojen tekemät sotarikokset ja hirveydet, koska meillä ei ole selkärankaa eikä kykyä sietää hetkellistäkään epämukavuutta. ”Ei ole pakko, jos ei huvita” -ajattelutavassa me alamme tinkiä heti ylevistä periaatteistamme, jos arkielämä muuttuu ikäväksi. Lannistumme nopeasti, eikä meillä ole suurista puheista huolimatta halua nähdä vaivaa meille tärkeiden asioiden eteen. Niinistön mielestä tällaiseen kaupankäyntiin Venäjä paneekin toivonsa. Venäjän johtaja oli vakuuttanut kuulijoilleen, miten mukavuudenhaluisia me länsimaiset ihmiset olemme. Ukraina ei saa Marinin mukaan hävitä, sillä se antaisi Venäjälle vapaat kädet käyttäytyä yhtä törkeästi jossain muussakin kansainvälisessä kiistassa. Onko Putin oikeassa, se nähdään tulevana talvena kautta Euroopan. Voi olla, että näissä maissa kasvaa kotien kylmentyessä halu patistaa Ukrainaa hyväksymään alueluovutuksia Venäjälle – jos sillä saadaan taas kaasuhanat auki ja sähkövalot kauppojen näyteikkunoihin. Pian nähdään, onko suomalaisilla malttia köyhtyä – eli kestää tinkimättömyydestämme koituvaa hetkellistä elintason laskua. Pääkirjoitus PIAN NÄHDÄÄN, ONKO SUOMALAISILLA MALTTIA KÖYHTYÄ. Kymmenienkään tuhansien sotilaiden kuolema ei siinä haittaa, koska sikäläisessä ajattelussa sotilaat ovat aina korvattavissa seuraavalla ikäluokalla. PÄÄMINISTERI SANNA MARIN on alkusyksyllä korostanut, että Suomen tavoitteena tässä puolustussodassa on tukea Ukrainaa kohti voittoa. Voitolla tarkoitamme sellaista kunniallista rauhaa ja sodan tuhojen korvaamista, mitä ukrainalaiset itse tarvitsevat. de_01092022_05.indd 5 de_01092022_05.indd 5 23.8.2022 16.55 23.8.2022 16.55. Energiakriisi uhkaa kaikkia Venäjän kaasun ja öljyn varassa olleita maita. Pystymmekö siihen ilman, että alamme rähistä keskenämme tyhjästä ja etsiä syyllisiä toisistamme, kun se oikea syntipukki istuu luksusbunkkerissaan idässä
6 Demokraatti V iik on ku va Le ht ik uv a, Ro ni Re ko m aa de_01092022_06.indd 6 de_01092022_06.indd 6 22.8.2022 9.19 22.8.2022 9.19
Tänä vuonna mahdollisesti tehdään uusi ennätys. Jo vuodet 2015–2021 olivat mittaushistorian seitsemän lämpimintä vuotta. de_01092022_06.indd 7 de_01092022_06.indd 7 22.8.2022 9.19 22.8.2022 9.19. 7 Demokraatti SÄÄN ÄÄRI-ILMIÖT LISÄÄNTYVÄT. Polttavaa, pitkäkestoista hellettä, myrskyjä, poikkeuksellisen rajuja sademääriä... Tämä kesä on viimeistään näyttänyt – myös Suomessa – ilmaston lämpenemisen vaikutukset. Seurauksena metsäpaloja, kuivuvia jokia ja peltoja, sulavia jäätiköitä... Pääsyy ilmaston lämpenemiseen on ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrän lisääntyminen ilmakehässä
Autoilijan maailma ei olekaan kaatumassa. Kun viikolla 24 esimerkiksi 95-oktaaninen bensiini maksoi 2,57 euroa, myytiin toissa viikolla ysivitosta joillain paikkakunnilla alle kahdella eurolla. Oma vaikeuskerroin syksyn työmarkkinaneuvotteluissa tulee yksityisen sektorin palkkaratkaisun kytköksestä julkisten alojen sopimukseen. Kyllä tässä luovuutta tarvitaan, millä tavalla tästä talven läpi rämmitään. Hurraa sillekin. – Jos toimistolle lähdetään testailemaan, kuinka paljon rahaa irtoaa, seuraa vesitarjoilua ja tiukkaa linjaa. Ei täällä voida lähteä sellaiselle laukalle. Missä siis hurraa-huudot. Hän toivookin, että osapuolet neuvottelisivat enemmän itse eivätkä tulisi niin helposti Bulevardille. Sajavaara puolustaa niin sanottua yleistä linjaa. Ja öljyn maailmanmarkkinahinnan putoaminen merkitsee myös pienempiä öljytuloja Putinin sotakassaan. Alf Rehn Facebookissa KOULUTUS Le va da -t ut ki m us la ito s ”Maan suunta on oikea”, sanoi venäläisistä 58 prosenttia helmikuussa ennen Ukrainan sotaa. Myös taloustilanne on haastava. de_01092022_08.indd 8 de_01092022_08.indd 8 24.8.2022 9.39 24.8.2022 9.39. Kyllä tästäkin selvitään, vaikka vyötä pitää kiristää. Tällaiseen ei ole aikaisemmin törmätty. Hän muistuttaa, että mikään ala ei elä umpiossa. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Polttoaine on halpaa V IIK O N LU KU 68 prosenttia. Hän on jo aloittanut neuvottelut hoitajajärjestöjen kanssa. Voi sanoa, että keskinäinen riippuvuus on nykyisin huomattavan paljon suurempaa kuin aikaisemmin. Sajavaaralla on haastava syksy edessä. SDP on nyt coolimpi kuin koskaan aikaisemmin. – On otettava huomioon ostovoima – inflaatio tuo hurjan haasteen – mutta myös kilpailukyky. Kaikista olennaisin asia on se, että osapuolet löytävät toisensa ja sen tason, millä ratkaisu syntyy. Demarina mieluummin häpeän sitä, että puolueen puheenjohtajalla on liian hauskaa kuin kaloripastaa, joka tappaa hitaasti mutta varmasti. Polttoaineen hinta on laskenut keskikesän huippulukemista kymmeniä senttejä. Toiveiden tynnyriä täältä ei saa, Anu Sajavaara sanoo. Sami Kuusela Twitterissä Nuori nainen juhlii kuten nuori nainen juhlii. Minä sanon sen suoraan, että tämä on todella ”pettymysten Bulevardi”. Luulitteko sen istuvan Hrutsevin kanssa saunanlauteilla vodkaa naukkaillen. Nyt luku on Pettymysten Bulevardi PESTIÄÄN ALOITTELEVAT valtakunnansovittelijat yleensä heti toimikautensa alussa painottavat, että Bulevardin toimisto ei ole mikään palkankorotusautomaatti. – Se on selvä, että jos yhdellä alalla nousevat kustannukset, se heijastuu myös muille aloille. Näin toteaa myös muutama viikko sitten työnsä aloittanut uusi valtakunnansovittelija, entinen Palvelualojen työnantajat Paltan neuvottelujohtaja Anu Sajavaara. – Tämä on uusi ja haasteellinen tilanne yksityisen sektorin kannalta. Jaakko Haikonen Twitterissä Sanna Marin tulee olemaan tämänkin tarinan sankaritar. Nyt monessa maassa energian kallistuminen on aiheuttanut pahan pessimismiaallon, joka hukuttaa myönteiset tapahtumat
Olethan itsekin yksinvaltias ja rakentamassa uudelleen suur-Venäjää, tai ainakin yrität palauttaa sisäänpäin romahtaneen Neuvostoliiton vanhaa valtapiiriä. Kun olet tärvännyt maasi talouden omilla, keskuspankkisi vastaisilla talousnäkemyksilläsi, ajanut maan jätti-inflaatioon ja nahistellut lähes kaikkien naapurivaltioidesi kanssa, niin onneksi Venäjältä löytyy aina ystävä, joka auttaa. Samaan aikaan syntyneitä oli vajaat 9 700 vähemmän kuin kuolleita. Prosessi on kesken, mutta kokoomus jo suunnittelisi Suomeen Naton pysyviä, monikansallisia toimintoja. Kunhan hintalappu on sopiva. Samalla on osin unohdettu Turkin koko ajan kasvava energiavirta Venäjältä. Ja sinulla on edullista öljyä, jolla virkaveljesi Turkissa voi voidella kansaa myötämieliseksi lähestyvissä vaaleissa. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari MURSU MALLI Sisäistä kauneutta ja rasvaa Ulkoista kauneutta ja rasvaa Hyvät suuruudenhullut, viime viikot Euroopassa on taivasteltu Saksan riippuvuutta Venäjän energiasta. Hyvä presidentti Erdo?an, tavoittelet suur-Turkkia, mahdollisesti jopa aina vuonna 1923 hajonneen Osmanien valtakunnan rajoille saakka. Suomen syntyvyysluvut ovat olleet pitkään synkkää luettavaa – syntyvyyden hetkellistä piristymistä lukuun ottamatta. Turkki on kaksinkertaistanut tänä vuonna venäläisen raakaöljyn toimitukset. de_01092022_08.indd 9 de_01092022_08.indd 9 24.8.2022 9.39 24.8.2022 9.39. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) toppuuttelee kokoomusta. Heinäkuun lopussa Suomen väkiluku oli 5 553 955. Ai niin hyvät Erdo?an ja Putin, onko kukaan teille ihmetellyt, että edullinen öljynhinta voisi olla koplattu vaikkapa Turkin nihkeään näkemykseen Naton laajenemisesta, pohtii Demokraatin väki IKÄRAKENNE NATO Nato lähti lapasesta – taas HUH, VIELÄ muutama kuukausi sitten Suomessa puhuttiin Nato-kiimasta, mutta eipä tuo kiihko päättynyt Suomen päätökseen hakea Naton jäseneksi. Maahanmuutto tukee Suomea SUOMEN VÄKILUKU kasvoi tammi–heinäkuun aikana lähes 6 000 hengellä. Onneksi sinä, presidentti Putin, ymmärrät virkaveljesi huolia ja tavoitteita. Maahanmuuttoja oli tammi–heinäkuun aikana 14 000 enemmän kuin maastamuuttoja. Tammi–heinäkuun aikana syntyi reilut 26 000 lasta, mikä on lähes 3 000 lasta vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2021. Kuolleiden määrä oli samana aikana vajaat 36 000, mikä on reilut 3 500 enemmän kuin vuotta aiemmin. Väestönkasvua selittää maahanmuutto ulkomailta, mikä pitää Suomen ikärakennetta terveen rajamailla. Kyllä siinäkin työtä vielä riittää, Kaikkonen sanoo. Nyt on tärkeintä keskittyä siihen, että Suomen Nato-jäsenyys varmistuu. – Näistä asioista päätetään aikanaan, kun olemme jäseniä, yhdessä muiden jäsenten kesken
Vuosia talouskriisin partaalla hoip punut Italia sai EU:n 750 miljardin el vytyspaketista yli 200 miljardin siivun. Mikä on parodontiitti. Kuinka monta käyttäjää on Facebookilla. Salvinia epäiltiin suun nitelmista kaataa Italian hallitus Venä jän avustuksella. Vaalivoittajaksi on gallupien mukaan nousemassa fasis mitaustainen äärioikeistopuolue Fra telli d’Italia. Mahdolliseen oikeistohallitukseen saat taa nousta myös Matteo Salvinin joh tama Lega Nord. Mikä on cumulonimbus. Vielä toistaiseksi EU:n kanssa yhteis rintamassa olleessa Italiassa tilanne voi pahentua syyskuun lopun parlament tivaalien jälkeen. 4. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP / Andy Devlin Maailman toiseksi paras – se sattuu 10 VIS V 1. 10. Sen puheenjohtaja Giorgia Meloni on vahva pääministeri ehdokas. Myös EKP on tukenut maata. 9. Kuka on Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja. 6. 3. Jalokivi, mutta mikä. 8. Meloni on jo väläyttänyt muu toksia elvytyspakettivarojen käyttöön, jos hän nousee pääministeriksi. Milloin avattiin Helsingin rautatieasema. Lisäksi parlamenttipaikkaa kärkkyy euroeroa ajava Italexitpuolue. Mikä on Ruotsin suojelupoliisin nimi. Todennäköisesti edessä on raju vääntö Euroopan komission kanssa elvytysvarojen kohdentami sesta. Kuinka monta hammasta on aikuisella. Oikeisto hallituksen pelätään pysäyttävän uudis tukset, mikä voi osaltaan räjäyttää pa hasti velkaantuneen Italian lainako rot taivaisiin. Ketkä ovat näytelleet Mielensäpahoittajaa Tuomas Kyrön kirjoihin perustuvissa elokuvissa. 7. Salvini on puhunut Ita lian irtautumisesta Venäjäpakotteista. 2. Oik eat vas tau kse t: 1) Kuu rotai ukk osp ilv i 2) Ant ti Litj a ja Hei kki Kin nun en 3) Era kko 4) Bak tee rei den aih eut tama suu n tul ehd uss aira us 5) Sam i Ita ni 6) Rub iin i 7) Säk erh ets pol ise n, Säp o 8) 191 9 9) 2,9 , milj ard ia 10 ) 28– 32 MAAILMAN TILA • EU:n yhtenäisyys koetuksella Italia heiluttaa Euroopan unionia M etkaa, että Euroopan unio nin yhtenäisyyttä koette levat maat, jotka saavat eniten EUtukia, kuten Unkari ja Italia. Minkälainen ihminen on eremiitti. de_01092022_10.indd 10 de_01092022_10.indd 10 24.8.2022 9.50 24.8.2022 9.50. 5
– Vaalien järjestöllinen pohjatyö on tehty, mutta vaalien toteutus on vasta sitten se iso juttu. Hänellä on takana monipuolinen työura politiikan eri sektoreilla. Aiemmin olin työskennellyt asioiden toimeenpanon alkuvaiheessa. – Vaikka työ ministeriössä on jo osin tuttua, niin onhan tämä iso askel. 11 Demokraatti Parin viime vuoden tapahtumia ei osattaisi keksiä edes elokuvan käsikirjoitukseen. Omanlaisensa poliittinen tehtävä oli myös muun muassa Tuula Haataisen presidentinvaalikampanjan vetäminen. Ministeriös sä näin, kuinka ne muuttuvat todeksi, Jenny Suominen sanoo. Jenny Suominen Ministerin erityisavustajan työpaikka on koko ajan katkolla. Hän oli jo viime vuonna samassa tehtävässä puolen vuoden ajan. – Erityisavustajana kuvani politiikasta tuli kokonaiseksi. VAALIT OVAT iso osa järjestöpäällikön työtä. H yppy perheja peruspalveluministeri Krista Kiurun erityisavustajan sijaiseksi ei ollut SDP:n järjestöpäällikkönä toimineelle Jenny Suomiselle niin suuri kuin voisi erityyppisistä tehtävistä kuvitella. En ole miettinyt, mitä tapahtuu tämän jälkeen. Niissä mitataan puolueiden politiikan toimivuutta ja jaetaan valtaa. Ennen viisi vuotta kestänyttä SDP:n järjestöpäällikön tehtävää hän työskenteli muun muassa eduskunnassa avustajana, Euroo pan parlamentissa valiokunta-avustajana ja SDP:n Uudenmaan piirin toiminnanjohtajana. – Tiedän työsuhteen olevan katkolla koko ajan. – Aloitin vuonna 2009 SDP:n Uudenmaan piirin toiminnanjohtajana, ja siitä alkaen on tuntunut, että montaa vaalitonta vuotta ei ole ollut. Suominen olisi valmis pohtimaan vaalien yhdistämistä erityisesti puolueiden rajallisten resurssien takia. Pari viime vuotta puolueessa olivat melkoisen vauhdikkaat, sellaista ei osattaisi keksiä edes elokuvan käsikirjoitukseen: Antti Rinteen sairastuminen, vaalivoitto, pääministerin vaihtuminen, korona, kuntavaalien siirtäminen, järjestötyön muuttuminen etätyöksi, Suominen listaa. Mutta se kestää sen, mitä kestää. Suominen lähetti kesällä piireihin tekemänsä järjestötason kampanjasuunnitelman. Toki vaalit ovat olennainen osa politiikkaa. Ja haikeaa jättää puoluetoimiston työyhteisö. Vuonna 2014 Vuonna 2022 de_01092022_11.indd 11 de_01092022_11.indd 11 22.8.2022 11.03 22.8.2022 11.03. Suominen sanoo sen kuuluvan työn luonteeseen. Teksti Heikki Sihto Kuvat Mauri Ratilainen ja Jukka-Pekka Flander MISSÄ OLET NYT. Vaalityön lisäksi on oltava aikaa puolueiden perustyölle kuten vaikka jäsenhankinnalle tai järjestötyön kehittämiselle. Ymmärsin, miten asiat etenevät valtioneuvostossa. Vaikka ensi vuoden eduskuntavaaleihin on vielä aikaa, on vaalityö jo vauhdissa. MINISTERIN ERITYISAVUSTAJAN tehtävä on eräänlainen pätkätyö, joka saattaa päättyä vaaleissa tai vaikka kesken vaalikautta ministerin vaihtuessa. Haluan nyt oppia tämän työn mahdollisimman hyvin
YMMÄRRÄN MOLEMPIEN ajattelua ja vähän perustelujakin. On silti jokseenkin täydellistä toiveunta väittää ja uskoa, että venäläisturistien silmät aukeaisivat maan johdon ja hyökkäyssodan pahuudelle, kun he saapuvat Suomeen ja muualle Eurooppaan nauttimaan turistin elämästä rannoilla ja ostosbulevardeilla. Loputon jossittelu, mutkuttelu ja whataboutismi joidenkin muiden maiden toimista täytyy lopettaa. Jossittelun aika on ohi SUOMEN EI PIDÄ MIETTIÄ LIIKAA VENÄJÄN REAKTIOITA SIIHEN MITÄ PÄÄTÄMME. Yymmärrettävää ja inhimillistä. Viime kädessä veren vuodatus Ukrainassa loppuu vasta, kun Venäjä on pakotettu lopettamaan se. SUOMI TEKEE omat ratkaisunsa ja hyvästä syystä. Tuomiojan mielestä kontaktien vähentäminen tukee Putinin propagandaa ja vie oppositiolta yhden henkireiän. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi hallituksen kokouksen jälkeen, että viisumien määrää vähennettäisiin noin 10 prosenttiin nykyisestä. Hyvä. Tältä osin asia on yksinkertainen: Venäjä tappaa viattomia Ukrainassa eikä ole lopettamassa. Rane Aunimo rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Venäläiset rantaturistit ja bulevardishoppailijat eivät aloittaneet sotaa Ukrainassa, mutta hekin voivat auttaa päättämään sen. Onko se syy jättää kohutut viisumirajoitukset tekemättä. analyysi de_01092022_12.indd 12 de_01092022_12.indd 12 24.8.2022 9.46 24.8.2022 9.46. Asia ei ole mustavalkoinen. SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen kirjoitti puolestaan Demokraattiin kolumnin aiheesta ja argumentoi, että jos venäläiset eristetään ja umpioidaan omaan todellisuutensa, niin heidän mahdollisuutensa saada toisenlaista informaatiota ja todellisuuskäsitystä on entistä rajoitetumpaa. Perhesyistä, ammatin tai opiskelun vuoksi viisumin saisi myös aiempaa helpommin, kun turistiviisumien käsittelystä vapautuu resurssia. Ei tietenkään. 12 Demokraatti Laita musta kuvapalkki kohdalleen vasempaan marginaaliin kun nostat pohjan kirjastosta! (yläosa leikkausvaraan) Otsikko ohut 40 > KESKITÄ! Ingressi pieni > KESKITÄ! ANF 5 Leipis Uuden kappaleen alkuun Leipis 1 kpl CAPS Poiminta viivoilla, mahdollisimman vähän tavutuksia Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Nyt kyse on Venäjästä ja tarpeestamme reagoida julman sotimisen synnyttämään tilanteeseen. Kiljusen mukaan venäläisten shoppailun estäminen naapurimaissa näyttäytyy venäläisille syrjintänä. Kuulostaa järjelliseltä. Turistiviisumin saaminen vaikeutuu, ja se on tarkoituskin. Käytännössä turistiviisumien haku olisi mahdollista vain tiettyinä viikonpäivinä. Voi olla, että Putin hyötyy propagandastaan, voi olla että ei. Jo myönnettyjä viisumeja ei peruta, eikä viisumien myöntämistä lopeteta kokonaan. Ei pidä olettaa venäläistä keskiluokkaakaan tyhmäksi, se kyllä tietää asioiden todellisen laidan, mutta moni sulkee siltä silmänsä. Suomen ei pidä miettiä liikaa Venäjän reaktioita mahdollisiin päätöksiimme. KAIKKI EIVÄT ole yhtä mieltä viisumirajoituksista. Lisäksi Haavisto totesi, että valmistelut humanitaarisen viisumin ottamisesta käyttöön alkavat. M yönnän, en pidä juuri nyt realistisena ajatuksena sitä, että venäläisten turistiviisumien rajoittaminen Suomessa tai edes Euroopan tasolla lopettaisi Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa ainakaan nopealla aikataululla. Hallituksen iltakoulu linjasi, että venäläisten turistiviisumeita rajoitetaan. Jos pidämme toimia moraalisesti oikeina, meillä on kaikki syy toimia sen perusteella. Muun muassa Erkki Tuomioja (sd.) on sanonut pitävänsä Saksan höllempää linjaa perustellumpana kuin Viron tiukkaa. Oikein
Koulutustasomittain ilmaisee väestön koulutustason laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisen pituuden henkilöä kohti. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 IKÄRYHMÄT KOULUTUSTASOMITTAIMEN MUKAAN VUONNA 2020 OECD-maissa jokainen ikäryhmä on yleensä vanhempaa koulutetumpi, mutta tässä Suomi on poikkeus. Siitä huolimatta, että vuonna 2020 keskimääräinen perusasteen jälkeiseen koulutukseen käytetty aika oli 4,6 vuotta ja 1970 vain 1,5 vuotta. 13 Demokraatti 500 400 300 200 20 –2 4 25 –2 9 30 –3 4 35 –3 9 40 –4 4 45 –4 9 50 –5 4 55 –5 9 60 –6 4 D EM O G RA A FI Koulutustaso hiipuu Suomessa 1970-luvun lopulla syntyneet ovat jäämässä Suomen koulutetuimmaksi ikäryhmäksi. de_01092022_13.indd 13 de_01092022_13.indd 13 19.8.2022 14.00 19.8.2022 14.00. Vuoden 2013 jälkeen Suomessa nuorten koulutustaso ei ole enää noussut koulutuksen pituudella mitaten, vaan se on laskenut hieman. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Ti la st ok es ku s, Ko ul ut us til as to t Sähkön hinta Sähkön hinnan arvioidaan jopa kolminkertaistuvan loppuvuoden aikana. Vuonna 2020 korkeimmin koulutettu oli 40–44-vuotiaiden ikäryhmä. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Bensan hinta Polttoaineiden litrahinnat ovat laskeneet kesän huipusta kymmeniä senttejä. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Fingrid Lähde: Tilastokeskus Arvostamme suomalaista työtä. Se oli suorittanut keskimäärin 4,9 vuotta perusasteen jälkeistä koulutusta. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 tarkoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen
Epäsuhtaa on paikattu lainarahalla. 15 Demokraatti ILMIÖ SUOMI ELÄÄ VELAKSI Suomen julkisen sektorin menot ovat suuremmat kuin tulot. Pessimismissä ei kuitenkaan kannata piehtaroida liikaa. Teksti Heikki Sihto / Kuvitus iStock ja Arja Jokiaho de_01092022_14.indd 15 de_01092022_14.indd 15 23.8.2022 17.04 23.8.2022 17.04
Suomen valtionvelaksi arvioidaan tämän vuoden lopussa noin 136 miljardia euroa. Kun tänä vuonna valtionvelan korkomenot ovat noin 700 miljoonaa euroa, ensi vuonna ne nousevat 1,3 miljardiin euroon. Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen, menot ovat suuremmat kuin tulot, jo vuodesta 2008. Siihen nähden olemme pärjänneet paremmin kuin odotettiin, kansanedustaja ja SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen sanoo. Myönteistä on pahimpien korkopelkojen hellittäminen. Ja viime vuodet Suomenkin talous on taas punnertanut vähintäänkin kohtuullisesti – kriiseistä huolimatta. Mutta ilo voi olla lyhytaikainen. Aivan niihin lukuihin ei tuolloin onneksi päästy ja jo seuraavana vuonna valtio jätti nostamatta noin kahdeksan miljardia euroa vuodelle 2021 aiottua lainaa. Budjetoitu valtionvelka nousee arviolta 144 miljardiin euroon ensi vuoden lopussa eikä kasvulle näy loppua. Nyt olemme jo pitkään eläneet poikkeuksellisessa toimintaympäristössä. LABOREN MIKA MALIRANTA tunnustautuu pohjoismaisen hyvinvointivaltion kannattajaksi. VALTIOVARAINMINISTERIÖN BUDJETTIPÄÄLLIKKÖNÄ huhtikuussa aloittanut Mika Niemelä joutuu epäkiitolliseen tehtävään eli edustamaan tässä jutussa sitä kitsasta virkamiestä, joka sanoo mihin on varaa käyttää rahaa ja mihin ei. Samalla tavalla Suomikin nousi 90-luvun lamasta. – On helpompi ehdottaa lisäyksiä kuin tehdä priorisointeja ja valintoja. Pohjoismaat ovat selvinneet aikaisemmista talousvaikeuksistaan – ja veloistaan. – Nämä ovat budjetissa merkittäviä summia, Mika Niemelä sanoo. – Sitä Suomenkin pitää pelätä, että historia ei enää toistaisikaan itseään. Hän pohtii, että kuluvan vaalikauden kriisit ja edullinen velkaraha ovat edesauttaneet sitä, että ministeriöt eivät riittävästi nykyisten resurssien uudelleenkohdennuksia. Nyt päätetään, tarvitaanko Suomessa jatkossa kipeitä vai keskikipeitä toimia julkisen talouden alijäämän korjaamiseksi, Työn ja talouden tutkimuksen Laboren johtaja Mika Maliranta sanoo. Mutta asiaa pitää katsoa pidemmällä aikavälillä. Hän arvioi, että pelkästään vuonna 2020 julkisen talouden velka voi kasvaa yli 20 miljardia euroa. Hän muistuttaa niin Ruotsin kuin Tanskankin käyneen taloudessa syvällä, mutta nyt ne molemmat ovat vahvassa kunnossa. Alkuun ne ikävät luvut. – Olen toiveikas, että Suomen velkaantuminen saadaan hallintaan. Korona-ajan velkaantumisen pahimmat painajaisluvut taisi lyödä pöytään vuonna 2020 tuolloin valtiovarainministerinä toiminut Katri Kulmuni. 16 Demokraatti D-ILMIÖ ina kannattaa olla huolissaan”, sanovat tämän jutun haastateltavat Suomen velkaantumisesta. – Totta kai velkaantumisesta pitää olla huolissaan eikä tilannetta voi hyväksyä. Nyt on de_01092022_14.indd 16 de_01092022_14.indd 16 23.8.2022 17.04 23.8.2022 17.04. Suomi, kuten moni muukin EU-maa, on ylittänyt EU:n jo itsekin hautaaman tavoitteen, jonka mukaan julkista velkaa saisi olla enintään 60 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Uutta velkaa otettiin noin 3,7 miljardia euroa alkuperäisen 11,7 miljardia euron asemesta. Nykymenolla se kasvaa 165 miljardiin euroon vuoteen 2026 mennessä. Suomen bruttokansantuote saavutti viime vuonna vuotta 2008 edeltäneen tason. Tilanne ei ole vielä akuutti eikä äkkinäisiä liikkeitä tarvita, mutta suunnan kääntämiseksi ensimmäiset askeleet pitäisi ottaa jo lähivuosina. Yhteenvetona Niemelä summaa, että nykyisillä suunnitelmilla valtionvelka ei sula
SUOMEN SUOMEN PITÄISI NOSTAA PITÄISI NOSTAA KOKONAIS KOKONAIS VEROASTETTA VEROASTETTA LÄHEMMÄKSI LÄHEMMÄKSI RUOTSIA. Valtiovarainministeriön tuoreimman ennusteen mukaan valtionvelan budjetin alijäämä ei ole kasvamassa ensi vuonna. Tällä varauksella valtiovarainministeriö arvioi, että valtionvelan alijäämä ei lähde kasvuun, Mäkynen muistuttaa. Myös tämän päivän politiikassa on eroja. Jos tämä ankkuri ylittyy yli viisi prosenttia, joutuu hallitus selvittämään ylityksen syyn ja esittämään korjausohjelman valtiopäiville. Suomessa ensi vuoden alijäämäksi on arvioitu 6,3 miljardia. VM:n Mika Niemelä suhtautuu Ruotsin mallin mukaiseen velka-ankkuriin ”hyvin positiivisesti”. MAAOTTELUHENGESSÄ – ja osin ideologisessakin – Suomesta katsotaan kadehtien Ruotsin velkakuria ja kohtuullista velkaantumista. Maliranta muistuttaa Ruotsin – kuten myös hyvässä talousiskussa olevan Tanskan – kokonaisveroasteen olevan Suomea korkeampi. Syitä on useita. Metsäteollisuuden haasteet eivät ravistelleet sitä samaan tapaan kuin Suomea, koska sen rooli oli kutistunut Ruotsissa pieneksi jo aikaa sitten. RUOTSIA. Vielä viime vuonna Ruotsissa arvioitiin, että maa ei ota enää tänä vuonna nettovelkaa eli valtionvelka alkaisi lyhentyä. Se mahdollistaisi nykyistä pitkäjänteisemmän talouden suunnittelun. Pidän hyvin epärealistisena puheita siitä, että yhdessä vaalikaudessa pystyttäisiin kääntämään de_01092022_14.indd 17 de_01092022_14.indd 17 23.8.2022 17.04 23.8.2022 17.04. Vaarana on, että talouspolitiikasta tulee jälleen myötäsyklistä. Ruotsissa sama luku oli 35,2 prosenttia ja velkaantuminen kääntymässä laskuun. – Ruotsin velkakatto on monilta osin nimenomaan jäykkä. Hän pitää tätä liian jäykkänä menetelmänä. – Talouspolitiikkaa tehdään nyt neljän vuoden perioideissa. Viime vuoden lopulla Suomen valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 50,9 prosenttia. Se helposti ohjaa taloussuunnittelun seuraamaan suhdanteita. Länsinaapurissamme on myös puoluerajojen yli sovittu velka-ankkurista, jonka mukaan valtionvelka saa olla vain 35 prosenttia bruttokansantuotteesta. Maliranta uskoo, että keskipitkällä aikavälillä Suomen ”takamatka” mahdollistaa monia muita maita paremman tuottavuuden kasvun. Hänen mielestään valtion talouspolitiikkaa ei voi ohjata yksittäinen luku tai mittari, on kyse sitten valtionvelan kokonaismäärästä tai alijäämästä. – Olennaista on talouskasvun jatkuminen kahden prosentin vuosivauhdilla. 17 Demokraatti kaksi merkittävää tekijää huonommin kuin aikaisemmin: Suomessa on historiallisen huono väestönkehitys ja Ukrainan sodan takia taloudessa on erittäin suuria sopeutumistarpeita, muun muassa energiasektoriin liittyen, Maliranta listaa. Mutta onneksi tai onnettomuudeksi tässä asiassa Suomella on mennyt monia kilpailijamaita huonommin, kun Nokia-klusterin hiipuminen vei tuhansia korkean tuottavuuden työpaikkoja. Hän pitää velan kokonaismäärän asemesta tärkeimpänä mittarina velkasuhdetta, jossa verrataan valtionvelan alijäämää bruttokansantuotteeseen. Se on alle kolme prosenttia bruttokansantuotteesta, mitä lukua pidetään EU:ssa kriittisenä rajana. Taloutta hidastaa myös pitkään kestänyt tuottavuuden kasvun hidastuminen. Talousoptimistina Mika Maliranta kuitenkin katsoo maiden mennyttä taloushistoriaa ja muistuttaa Suomi-Ruotsi-tilanteen kääntyneen Ruotsin hyväksi vasta 2010-luvun lopulla. Matias Mäkynen lähestyy Suomen velkaantumista toiselta suunnalta. – Ruotsissa ei ollut Nokian kaltaista isoa negatiivista tuottavuusshokkia. Silloin toistetaan 2000-luvun alun talouskriisin virheitä. Ruotsissa onkin jo usean vuoden ajan tehty ylijäämäinen valtion budjetti. Nykyinen kehysbudjetointi painottuu Suomessa yhteen vaalikauteen. Ja jos mietitään Ruotsin velkakatto-mallin hyviä puolia, niin ne jo muistuttavat aika paljon Suomen kehysbudjetointia, Matias Mäkynen sanoo. Suomessa väestön vanhenemisen takia vähenee vuosi vuodelta valtion velkaa lyhentävien veronmaksajien määrä. Lisäksi Ruotsin pitkän aikavälin maahanmuuttopolitiikka on turvannut Suomea terveemmän väestön ikärakenteen ja paremman työllisyyden. Ja velkamäärä on kasvussa
”Mitenkäs tämän muotoilisi”, Maliranta pyörittelee kysyttäessä puolueiden keinovalikoimista valtiontalouden oikaisemiseksi. Rakenteellisia uudistuksia, vaikka niitä kannattaakin, Maliranta pitää siinä mielessä ongelmallisina, että niiden vaikutuksista usein puuttuu tutkimusnäyttö. Niemelä ei halua tarkemmin linjata, millä painotuksilla valtiontaloutta ja velkaantumista pitäisi oikaista. Vaikeus tulee eri toimien painottamisessa. Edellisestä huolimatta Niemelä sanoo olevansa edelleen vahva kehysbudjetoinnin puolustaja. Mika Maliranta – hyvinvointivaltion kannattajaksi tunnustautuva – käyttäisi niin veroruuvia kuin leikkauksiakin. Toki jos esimerkiksi kiinteistöveroa tai arvonlisäveroa korotetaan, tulee pelivaraa palkkaverotuksen keventämiseen. Verotusta ei voi kiristää liikaa. Talouskasvu, jota tuetaan julkisin varoin tehtävillä panostuksilla TKI-investointeihin ja vihreään talouteen. Puhtaasti taloustieteellisesti ajateltuna ehdotus on Malirannan mukaan toimiva, jos valtion viisailla panostuksilla – julkista taloutta heikentämättä – pystytään vauhdittamaan talouskasvua. – Piru asuu yksityiskohdissa. Päävaihtoehdot ovat verotuksen kiristäminen tai palveluista säästäminen. – Jos otetaan vain yhtä lääkettä, voi annoskoko kasvaa liian suureksi. Siinä on omat vaaransa. Siitä jokaisella puolueella on oma näkemyksensä. Ja mielestäni työmies on palkkansa ansainnut. – Toimet pitää valita kulloisenkin taloustilanteen mukaan. Se on vähän kuin sopanteko. Se vaikuttaa tulopuolella verokertymään ja kulupuolella julkisiin menoihin. YLTIÖOPTIMISMIA. Muun muassa kokoomus on esittänyt tuloverotuksen keventämistä keinona, joka vauhdittaisi talouden myönteistä kehitystä. JULKISEN TALOUDEN korjaamisen työkalupakki on yksinkertainen: verotus, julkisten menojen leikkaus ja rakenteelliset uudistukset. Kaksi vaalikautta on jo realistinen lähtökohta. – Esimerkiksi sote-uudistus on tarpeellinen, mutta toistaiseksi emme vielä tiedä mikä sen vaikutusten etumerkki tulee olemaan. Hän korostaa työllisyysasteen merkitystä. 18 Demokraatti D-ILMIÖ maan talous plussalle. Lähtökohtana pitää olla talouskasvu ja työllisyyden paraneminen. VM:n Mika Niemelä pitää Suomen talouskehityksen perusongelmana väestön ikääntymistä ja hoivakustannusten kasvua. Malirannan mielestä verokeskustelussa välillä on vaikea nähdä puhutaanko työn verotuksesta vai kokonaisveroasteesta. Mikä on lopulta tuottava investointi ja kuka sen lopulta päättää tai arvioi. Julkisten menojen sopeutus tuloihin eli verotukseen ja velka-ankkuri. Lääkkeet ovat tutut. TYÖN VEROTUKSEN TYÖN VEROTUKSEN KEVENTÄMISEN KEVENTÄMISEN VAIKUTUKSIIN LIITTYY VAIKUTUKSIIN LIITTYY YLTIÖOPTIMISMIA. Mutta reaalimaailmassa Maliranta näkee investointimenojen erottamisessa joskus samantapaista toiveajattelua kuin veronkevennysten autuuteen uskomisessa. Maliranta suhtautuu hieman varauksellisesti SDP:n ajatukseen erottaa kehysbudjetista investointimenot. Vastaavasti julkisten palveluiden väärin kohdistuvat leikkaukset voivat vaikuttaa yhteiskunnan dynaamisuuteen, Maliranta perustelee. Hänen mielestään hallitus tarvitsee sitä työkaluksi, mutta malli kaipaa uudistamista. Kyse on poliittisista valinnoista etenkin veronkorotusten ja palvelujen karsimisen välillä. Välillä nousee lautaselle nakki, välillä pelkkä peruna. Hänen mielestään Suomen pitäisi nostaa kokonaisveroastetta lähemmäksi Ruotsia. – Nykyisen tyyppinen kehysbudjetointi ei toimi kovin hyvin kriiseissä eikä se mahdollista pitkäjänteisempää, vaalikaudet ylittävää suunnittelua. Ja vähänkin merkittävämpi verotuksen keventäminen merkitsisi todella laajoja leikkauksia julkisiin palveluihin. – Työn verotuksen keventämiseen ja sen vaikutuksiin liittyy aika paljon yltiöoptimismia. Hän sanoo suhtautuvansa skeptisesti ainakin valtion verotulojen leikkaamiseen. de_01092022_14.indd 18 de_01092022_14.indd 18 23.8.2022 17.04 23.8.2022 17.04
Hän uskoo onnistuneiden hankkeiden kuittaavan epäonnistumisten menetykset. – Koulutusjärjestelmä on hyvä esimerkki siitä, kuinka siihen panostamisen vaikutukset näkyvät vasta ehkä kymmenen vuoden päästä. EMME VIELÄ EMME VIELÄ TIEDÄ SOTEN TIEDÄ SOTEN TALOUS TALOUS VAIKUTUSTEN VAIKUTUSTEN ETUMERKKIÄ. Hän kertoo VM:n näkemysten useissa TKI-hankkeissa muuttuneen kuitenkin myönteiseksi, kun mukaan on saatu tutkija-arvioita hankkeiden kannattavuudesta. Julkinen raha myös usein vauhdittaa yksityisiä investointeja. ETUMERKKIÄ. Muun muassa vetyteollisuuden vauhdittaminen vaatii yhteiskunnan panostuksia. Samalla hän myöntää, että monien julkisten investointien vaikuttavuusarviointi on vaikeaa. de_01092022_14.indd 19 de_01092022_14.indd 19 23.8.2022 17.04 23.8.2022 17.04. – Sote-uudistus saatiin onneksi vihdoin vauhtiin. 19 Demokraatti MATIAS MÄKYNEN pitää Suomen taloustilannetta kaksijakoisena. Vastaavasti sote-puolella uusien hoitojen vaikuttavuus selviää usein vasta vuosien kuluttua. Se hillitsee sote-kulujen kasvua. Olennaista on monipuolistaa vientiä ja vahvistaa sen vetoa, Mäkynen listaa. Toisaalta monen uudistuksen odotetaan helpottavan menopaineita. Mäkysen mielestä Suomi ei selviä ilman merkittäviä julkisen sektorin tekemiä pitkäjänteisiä investointeja. Lisäksi talouskasvun tueksi tarvitaan tutkimusja tuotekehitysinvestointeja, koulutuspanostuksia ja maahanmuuton lisäämistä. – Ilman julkisen sektorin osallistumista esimerkiksi monet energiaan liittyvät hankkeet jäisivät toteutumatta. Ja usein ne maksavat. Hän pitää vanhentuneena ajattelua, jonka mukaan taloudellinen riskinotto ei kuuluisi valtiolle. Talouskasvun ja tuottavuuden eväitä syö muiden muassa väestön vanheneminen ja huoltosuhteen heikkeneminen. Tämän tyyppisiin investointeihin on tärkeää löytyä rahaa, vaikka ne eivät budjetissa olisikaan. Mäkynen arvoi valtiovarainministeriötä vaivaavan jossain määrin pahimman skenaarion mukainen varovaisuusperiaate, jonka mukaan investointia ei kannata tehdä jos siihen sisältyy riskejä. Mäkysen mielestä julkisen sektorin pitäisi olla investoinneissaan nykyistä valmiimpi riskinottoon
Kenttälääkintätaidot ja käytännöt harppasivat nykyaikaan, samoin sotilaiden tarvitsemat silmä-, polvija muut suojavarusteet huomattiin elintärkeiksi. Samoin kyky operoida taistelutilanteissakin muiden Nato-maiden joukkojen kanssa opittiin Afganistanissa. Suomalaissotilaat tekivät parhaansa myös Afganistanin hallinnon joukkojen ja viranomaisten kouluttamisessa, vaikka oppi ei mennytkään perille niin kuin meillä toivottiin. Imagollistakin hyötyä tuli: suomalaisiin sotilaisiin ja heidän kykyihinsä opittiin luottamaan Nato-esikunnissakin. OMA LUKUNSA olisi pohtia, mitä haittapuolia ISAF-operaatiosta oli Afganistanin kansalle. Fiaskon syiden arvioiminen ei puolustusministeriön mielestä ole heidän tehtävänsä. Myös karmeuksia nähneiden sotilaiden psykososiaalisen tuen tarve ymmärretään nyt paremmin, selvityksessä sanotaan. Joukkojen tukema paikallishallinto osoittautui korruptoituneeksi. Operaatio maksoi Suomelle 315 miljoonaa euroa. Kalleimmat ajat olivat 2009–2013, jolloin rahaa meni vuosittain 25–39 miljoonaa. ”Omaisten surua ja yksittäiselle sotilaalle aiheutunutta läpi elämän mukana seuraavaa vammaa ei voi mitata millään mittarilla”, sanoo puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) selvityksen esipuheessa. Suomalaisten osuutta tästä ei käsitellä. Kriisinhallinta muuttui enemmän sotimisen hallinnaksi. Länsiliittoumalta puuttui selvityksen mukaan myös riittävä kulttuurinen ymmärrys maan olosuhteista ja klaanirakenteista. Kokonaissumma on vain muutamia promilleja länsimaiden koko ISAF:iin upottamista rahoista. Selvityksessä myönnetään yleisellä tasolla, että kansainvälisten joukkojen toiminnasta aiheutui 19 vuoden aikana myös siviileille paljon ihmishenkien menetyksiä ja omaisuuden tuhoa. Jokainen toimialue on erilainen. Teksti Petri Korhonen Kuva Lehtikuva, Heikki Saukkomaa S uomi toimi Afganistanissa YK:n valtuuttamassa ISAF-operaatiossa vuosina 2002–2021. 20 Demokraatti Kallis reissu Suomi oppi Afganistanissa selviytymään sodassa, afganistanilaiset jäivät sodan jalkoihin. AFGANISTAN de_01092022_20.indd 20 de_01092022_20.indd 20 23.8.2022 17.43 23.8.2022 17.43. Kun operaation alkuvaiheessa päätehtävänä oli jälleenrakennuksen ja lasten kouluunpääsyn tukeminen, loppuvuosina suomalaissotilaat joutuivat entistä enemmän suojelemaan itseään ja paikallisia sodankäynnin keskellä. Puolustusministeriö antaa eduskunnalle tämän vuoden lopulla laajemman yhteenvedon toiminnan koko saldosta, mutta ensimmäinen lyhyt selvitysversio julkaistiin pari viikkoa sitten. Sota, jota ei saanut kuitenkaan sanoa sodaksi, opetti puolustusvoimille hyvin paljon etenkin sotilaiden hengissäpysymisen keinoista modernilla taistelukentällä. Silti kaksi suomalaista kuoli ja 15 haavoittui, ja tämä on ministeriön mielestä kallis hinta. Suomen puolustusvoimien nykyinen hyvä tietoja taitotaso on selvityksen mukaan pitkälti perua Afganistanissa pärjäämisestä. Selvityksessä myönnetään, että Suomi pääsi moneen muuhun länsimaahan verrattuna Afganistanista suhteellisen vähillä omilla tappioilla. Ministeriö myöntää auliisti, että länsiliittouma epäonnistui maan olojen vakauttamisessa ja Taleban-liikkeen torjumisessa. Selvitys korostaa, että Afganistania ei kannata pitää ainoana verrokkina, kun Suomi harkitsee seuraaviin mahdollisiin suuriin kriisinhallintaoperaatioihin lähtemistä. SUOMALAISTEN OSALLISTUMISEN luonne alkoi muuttua 2010-luvun taitteessa