de_01042021_001.indd 1 23.3.2021 11.03. PAL.VKO 2021-15 00 74 43 -2 10 6 VAALIT Herra tulosanalyysi POLITIIKKA Viesti ei tavoita nuoria KORONA Tauti luikerteli eduskuntaan 1.4.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 6/ 21 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 21 / 1. YHDESSÄ VAI ERIKSEEN Milleniaalit voivat uhata kirkon erityisasemaa Suomessa. hu ht ik uu ta ERIARVOISUUS TEEMA Kuka sai nallekarkit
09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma Lehti, verkko ja some de_01042021_002.indd 1 23.3.2021 11.20
Vaalien siirto antoi mahdollisuuden aidolle keskustelulle kunta-asioista. KASVO KULTTUURI TEEMA de_01042021_03.indd 3 23.3.2021 17.47. Erot, joille ei ole oikeutusta. 3 Demokraatti 6/ 21 42 34 57 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 1. Viivan mestari. HUHTIKUUTA 2021 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI ANALYYSI ERIARVOISUUS TOVE Sami Borg kertoo kuinka vaalit menivät
Va. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Ka nn en ku va : iS to ck 14 KIRKKO +/– VALTIO Liitos natisee 5 6 8 11 14 20 23 24 26 28 31 32 34 40 41 42 46 49 50 52 64 65 66 72 73 74 Some, internet ja vaalikoneet luovat tasa-arvoa vaaleissa eri puolueiden ehdokkaille. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 15.4. 6/ 21 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Äärioikeiston uhka Viikon kuva: Lentävä lauta Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Laura Ylitalo D-ilmiö: Liitto rapistuu Arkadianmäeltä: Koronassa Alastalon salissa: Yksi kertomus Vaalit: Viesti ei tavoita nuoria Työelämä: Työrauha ei kelpaa Britannia: Lisää fiktiota Mepitshow: Miapetra Kumpula-Natri Kielikylpy: Vill aktivera unga Kuvataide: Maalaamisen taika Teatteri: Saatanallisen hyvää Kolumni: Jyrki Liikka Kirjat: Varman vankka historia Kirjavisa: Nyt kovaksi keitettynä Pelin purku: Lyö rennommin Puheenvuoro: Eemeli Peltonen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Kaarin Taipale IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Sami Borg Kolumni: Mikko Majander Kasvot peilissä: Kari Salmi Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 34 SAMI BORG Politiikan tutkija + TEEMA Eriarvoisuus 57 de_01042021_04.indd 4 24.3.2021 11.02
Jussi Halla-aho on sanonut, ettei puhe väestönvaihdoksesta ole foliohattuilua tai liioittelua, ja Riikka Purra on todennut, ettei termissä ole mitään salaliittoon viittaavaakaan. Suomessa väestönvaihdosta puhuvat gallupeja johtavien perussuomalaisten kärkipoliitikot. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Opportunistisen populismin rumuus on historiallinen fakta, josta on syytä oppia. HELSINGIN YLIOPISTON tutkijaryhmä julkaisi puolestaan viime viikolla selvityksen verkkokeskustelupalstoilla esiintyvästä väkivaltaan yllyttävästä puheesta. Vaikka perussuomalaiset johtajat sitä kuinka kiertelevät, poliittisten johtajien esimerkillä on väliä yleisen ilmapiirin synnyssä ja ylläpidossa. Terrorismin uhka Suomessa on Suojelupoliisin arvion mukaan säilynyt kokonaisuudessaan ennallaan eli neliportaisen asteikon tasolla kaksi, kohonnut. Merkille pantavaa on myös se, että Supo mainitsee ensimmäistä kertaa ns. Supon mukaan ”tämä salaliittoteoreettinen viitekehys nojaa ajatukseen maahanmuuton ja monikulttuurisuuden muodostamasta perustavanlaatuisesta uhkasta länsimaiselle valkoiselle väestölle”. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Äärioikeiston uhka kasvaa Pääkirjoitus JOHTAJIEN ESIMERKILLÄ ON VÄLIÄ. Rajuinta puhe on vähemmän yllättäen äärioikeistolaisissa ja maahanmuuttovastaisissa keskusteluissa. de_01042021_05.indd 5 23.3.2021 14.00. väestönvaihtoteorian yhtenä huomionarvoisista äärioikeistolaisten terroristien aatteellisista vaikuttimista. Supo on myös löytänyt viitteitä iskun konkreettisesta valmistelusta. S uojelupoliisi arvioi viime viikolla julkaistussa vuosikirjassaan, että äärioikeiston muodostama terrorismin uhka on Suomessa aiempaa suurempi. Tutkimuksen mukaan äärioikeistolaisen ja äärivasemmistolaisen verkkoaineiston välillä on selkeitä eroja, sillä äärioikeistolaisessa aineistossa väkivaltafantasiat ovat selvästi graafisempia ja ajoittain myös sadistisia. Vuosikirjassa kuvataan myös, millaisiin ajattelumalleihin aatteellisesti äärioikeistolaiset iskut perustuvat. Taustalla on esimerkiksi islaminvastaisuutta, antisemitismiä tai yleistä maahanmuuttovastaisuutta. Jihadistista verkkoaineistoa on puolestaan ollut kaiken aikaa vähän, ja vuoden 2016 jälkeen sen määrät ovat olleet lähes olemattomia. Supo kertoi tunnistaneensa äärioikeistolaisia toimijoita, joilla on kyky ja motivaatio terrori-iskun toteuttamiseen. Sen sijaan radikaali-islamistisen terrorismin uhka, josta julkisuudessa puhutaan enemmän, on säilynyt aiemmalla tasollaan
6 Demokraatti V iik on ku va A FP , Ez ra Sh aw TALVIURHEILUN TULEVAISUUS Slopestyle ja big air vaiko pertsa ja luistelu. Vielä ehtii ottaa haltuun Suomen mahdollisten talviurheilun menestyslajien termistöä. Hän voitti tänä talvena pronssia slopestylen MM-kisoissa Coloradossa. de_01042021_06.indd 6 23.3.2021 13.54. Hän on edustanut Suomea lumilautailun kansainvälisissä kisoissa jo vuodesta 2018. Rene Rinnekangas, 21 vuotta, on Suomen lumilautailun isoja nimiä
Majanen osaltaan jatkoi SDP:n varapuheenjohtajan, kansanedustaja Matias Mäkysen herättämää keskustelua siitä, onko suomalainen talouskeskustelu jämähtänyt liiaksi sopeuttamiseen. PEKKA SAURI TWITTERISSÄ Henkilöön menevän hyökkäyksen tuomitseminen ei ole uhriutumista tai hiljentämistä. Näitä voi vähentää tulonhankkimismenoina, joita ovat esimerkiksi etätyöhön liittyvä työhuonevähennys, tietoliikennekulut ja työvälinekulut. Ensin on saatava talouteen vauhtia ja vietävä rakenteellisia uudistuksia eteenpäin. Kasvua pitää hakea kestävän kasvun kautta, valtiovarainministeriön uusi kansliapäällikkö Juha Majanen kommentoi Demokraatille. Mäkysen mukaan vastaavia leikkausvaatimuksia eivät enää esitä edes Kansainvälinen valuuttarahasto IMF tai teollisuusmaiden järjestö OECD, jotka vielä finanssikriisin jälkeen vaativat julkisen talouden nopeaa tasapainottamista. Se on ihan selvä, Majanen toteaa. Verohallinto tekee kaikille palkansaajille automaattisesti 750 euron suuruisen tulonhankkimisvähennyksen. Miksi sitä on niin vaikea tuomita. Nyt kannattaa tarkistaa, voiko verotuksessa hyödyntää etätyöhön liittyviä verovähennyksiä. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Etätyön veroetu talteen V IIK O N LU KU 3 prosenttia. de_01042021_08.indd 8 23.3.2021 14.06. – Se on täysin totta, että kansainväliset järjestöt ovat – tässä maailmantilanteessa, jossa koronakriisi on vielä päällä ja talous kärsii – kyllä ihan perustellusti sitä mieltä, että ei ole aika kiristää finanssipolitiikkaa. Suomihan on sinänsä juuri niin toiminut tässä, Juha Majanen toteaa. Verohallinnon sivuilta löytyy tietopaketti etätöihin liittyvistä vähennyksistä. Olemme vielä kriisin keskellä, jolloin on perusteltua harjoittaa mieluummin elvyttävää finanssipolitiikkaa. Mäkynen muistutti, että Suomessa asenteet ovat edelleen samat kuin vuonna 2010. – Valtiovarainministeriökin näkee tämän aika monipuolisen keinovalikoiman, jossa etusijalla ovat julkisen talouden vakauttamisessakin muut asiat kuin suorat leikkaukset. Majanen valittiin pitkään tehtävää hoitaneen Martti Hetemäen seuraajaksi. ERKKI PERÄLÄ TWITTERISSÄ Yhteisiä asioita ei voi hoitaa ilkeilyllä, vinoilulla ja syyttelyllä. Majasen mukaan ministeriön tehtäviin kuuluu myös sanoa se, että mitään keinoa ei ehkä pidä sulkea pois. Jos lopetettaisiin se nyt, niin saataisiin parempia tuloksia aikaan. Jos tulonhankkimismenot jäävät viime vuodelta sen alle, menoja ei tarvitse ilmoittaa. iStock Suuri osa hallituksen saamasta ryöpytyksestä on puhdasta misogyniaa. MATIAS MÄKYNEN TWITTERISSÄ TALOUSPOLITIIKKA Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan työntekijäliiton jäsenten valitseman luottamusmiehen sopijaosapuoleksi paikallisessa sopimisessa haluaa yrityksistä vain Nyt ei ole leikkausten aika – MINUSTA ei missään tapauksessa ole nyt aika virittää leikkauspuheita tai suoria sopeutustoimia. Mutta. Maksettavaksi tulevien verojen määrä alenee keskituloisella palkansaajalla muutamia kymmeniä euroja
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun yhdysvaltalaisyhtiö suostuu kohtelemaan kuljettajiaan työntekijöinä. Mistä muusta kertoo se, että suuria urheilukisoja ovat järjestämässä esimerkiksi Kiina, Qatar tai Valko-Venäjä. Selvitysten mukaan siirtotyöläisten olot eivät paljon eroa orjuudesta. – Pandemiaa ei voi syyttää pitkään esillä olleesta ongelmasta. Ei suinkaan teidän, hyvät urheilujohtajat, ansiosta, vaan yleisen painostuksen ja rahoittajien eli mainostajien vetäytymisen takia. Nykyaikana on aikamoista farssia väittää, että urheilu ei olisi myös politiikkaa. Britannian korkein oikeus päätti, että Uberin kuljettajat ovat työntekijöitä eivätkä yrittäjiä. Tämä on merkittävä voitto alustatyötä tekeville. TYÖELÄMÄ TYÖELÄMÄ KOULUTUS Ammatillinen koulutus on rikki KORONA-AIKANA AMMATILLINEN etäopetus ei toimi, selviää laajasta kyselystä toisen asteen opiskelijoille. de_01042021_08.indd 9 23.3.2021 14.06. Perusteettomista rajoituksista kertoi 23 prosenttia kyselyyn vastanneista. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari EKA KERTA TÄYSIN OPPINUT Koronatestikurlaaja Koronatestikurlaaja Hyvät urheilujohtajat, ottakaa jo pää pois siitä rahalta haisevasta pensaasta. Ammatillinen koulutus on kärsinyt jo vuosikaudet liian vähäisistä resursseista, ja korona nostaa puutteet laadussa ja opetuksen tasaisuudessa vahvemmin esiin, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry:n puheenjohtaja Henriikka Mastokangas sanoo. Työpaikoilla ei toteudu sananvapaus SAK:N MUKAAN joka neljännellä työpaikalla työnantaja on perusteetta rajoittanut työntekijöiden ja luottamushenkilöiden oikeutta kertoa julkisesti näkemyksiään työpaikkaa koskevista asioista, vaikka työntekijöillä on perustuslain takaama oikeus ilmaista mielipiteensä julkisuudessa. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan Qatarissa on kuollut kisoihin liittyvillä työmailla yli 6 500 siirtotyöläistä kymmenen vuoden aikana. Työntekijät eivät esimerkiksi voi poistua maasta ilman työnantajan suostumusta. Kuljettajat jatkossa tienaavat vähintään kansallisen minimipalkan ja saavat loma-ajan palkan ja eläkkeen. Voitto alustatyöläisille KYYTIPALVELU UBER antaa Britanniassa toimiville kuskeilleen työntekijän aseman – vuosien oikeudellisen väännön jälkeen. Hyvä esimerkki on Qatar, jossa järjestetään vuonna 2022 jalkapallon MM-turnaus. Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa kiinnostui siirtotyöläisten tilanteesta vasta julkisen painostuksen myötä – ehkä jälleen mainostajien kaikkoamisen pelosta, ihmettelee Demokraatin väki. Vastaajista 43 prosenttia sanoi ammatillisen osaamisensa jääneen heikommaksi korona-aika na ja 59 prosenttia koki etäopetuksen heikentäneen opetuksen laatua. Vai onko todellakin niin, että perinteisiä demokraattisia arvoja ja ihmisarvoa noudattavia maita ei kisojen järjestäminen enää kiinnosta. Viidesosa vastaajista oli harkinnut opintojensa keskeyttämistä pandemian poikkeusjärjestelyiden vuoksi. Hyvät urheilujohtajat, raha haisee, kun päätätte isojen urheilutapahtumien järjestäjämaista. Tosin näistä Valko-Venäjän jääkiekon MM-kisat siirrettiin. Keskusjärjestön luottamushenkilökyselyn mukaan yleisimmät tavat rajoittaa työntekijöiden sananvapautta ovat kielto kommentoida työpaikkaan liittyviä asioita sosiaalisessa mediassa tai estää mediahaastattelujen antaminen
9. Onneksi koronakevät tuo vaihtelua tähän jo hieman puuduttavaan aihekirjoon. Kuten myös tupakantumpin heittäminen maahan tai koirankakan korjaamatta jättäminen. 8. de_01042021_10.indd 10 23.3.2021 18.01. 10 Demokraatti Kevät KEIKKUEN tulevi VIIKON MEEMI PÄTKÄT Lehtikuva, Jussi Nukari Kevät KEIKKUEN tulevi 10 VIS V 1. Mikä on Matti Vanhasen toinen nimi. Monenko ottelun mittainen voittoputki oli. Mikä on maailman toiseksi suurin valtio pinta-alaltaan Venäjän jälkeen. 3. Minnesota Wildin suomalaismaalivahti Kaapo Kähkönen pelasi hiljattain pitkän tappiottomien ottelujen sarjan. 2. 10. Kasvomaskit! Niitä nimittäin paljastuu nyt lumen alta lähes paikasta kuin paikasta, niin kauppojen edustoilta kuin bussipysäkeiltä. Kuka oli kuunnelluin artisti Suomen Spotifyssa vuonna 2020. Tämä kertoo lähinnä ihmisen korvien välisen radan lyhyydestä. 5. Miksi Harri Holkeri sanoi 1990 ”Minä juon nyt kahvia”. Samanlaisesta kuin se, että koirankakoista suivaantuneet virittelevät koiravihaa ja kostotoimia koiria kohtaan, vaikka oikea osoite olisi siellä hihnan toisessa päässä. Ja kun keskustelijat pääsevät oikein vauhtiin, otetaan mukaan vielä tupakantumpit. Yhteistä näille kaikille kolmelle on, että niiden siivoaminen on varsin vastenmielistä puuhaa. Suomeen ei kuitenkaan kaivata lisää keskinäistä kyttäysmentaliteettia ja paheksuvia pitkiä katseita, vaan jokaisen vastuullista ja muut huomioon ottavaa toimintaa. Minkä klassikkoelokuvan tekemisestä kertoo eniten Oscar-ehdokkuuksia kerännyt Mank-elokuva. Kun roskakoreja löytyy Suomestakin kohtuullisella tiheydellä, osoittaa käytön jälkeen maskin heittäminen maahan suurta välinpitämättömyyttä ja henkistä laiskuutta. 6. Mikä joukkue voitti jääpallon Suomen mestaruuden 2021. Mikä oli maailman myydyin automerkki vuonna 2020. Kuka oli Neuvostoliiton johtaja vuosina 1984–85. Minkä maan lippu on kuvassa. 7. Hol ker i sijo itt ui vas ta kol man nek si ja hän eltä kys ytt iin kom men ttia . 7) Tan eli 8) Kon sta ntin Tše rne nko 9) Yhd eks än ott elu n 10) Kan ada NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen Koirankakkaa maskiin K evään varma merkki on joka vuosi toistuva kiihkeä keskustelu lumen alta paljastuvista koirankakoista. Vas tau kse t: 1) JVG 2) Por voo n Aki lle s 3) Citi zen Kan en 4) Toy ota 5) Poh joi s-K ore an 6) Kok oom uksen puo lue toi mist o oli tee ttän yt Hol ker in tie täm ätt ä kys ely n pre sid ent tie hdo kkaa sta . 4
Uutta on myös vaalien siirtymisen takia kahteen viikkoon pidentynyt ennakkoäänestysaika. Voimaeläimesi on kuukkeli. Uutta on SDP:n valtakunnallinen soittelukampanja. Helsingissä on jo aiemmin osa ehdokkaista tehnyt paperittomia kampanjoita. 11 Demokraatti Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf VAALIEN LOPPUSUORALLA VAADITAAN NYT TAVALLISTA PAREMPAA SPURTTAUSKYKYÄ. Tämä olisi tehty ilman koronaakin. Tulos ei ollut yllätys, kasvu alkoi jo viime vuonna. Onko vaalityössä jotain uutta. Siitä porukasta saan virtaa myös itselleni. Se ei ole ollut helppo tehtävä. Hyvältä. Olemme saaneet nuoria hyvin mukaan. Meidän ehdokkaat ovat mahtavia tyyppejä! Miltä vaalitilanne näyttää Helsingissä. Pääosa istuvista valtuutetuista on taas mukana vaaleissa. Miksi. Ehdokaslista onkin hyvä yhdistelmä uusia nimiä ja konkareita. Olemme molemmat sosiaalisia ja viihdymme vanhoissa metsissä, etenkin hyvien retkieväiden äärellä. Demareiden kevään kannatusluvut näyttävät meille erittäin hyviä lukemia. de_01042021_11.indd 11 23.3.2021 14.51. Demariloikka Demarit ovat nousseet kisaamaan Helsingin suurimman puolueen paikasta. Meillä oli ennätysmäärä ehdokkaiksi haluavia. Vaalien loppusuoralla vaaditaan nyt tavallista pidempää spurttauskykyä. Mielenkiintoista nähdä, minkälaisia somekampanjoita ehdokkaat tekevät. Se on vähän kuin ovelta ovelle kiertäminen, mutta tapahtuu puhelimella. Taustalla on varmasti monia tekijöitä: pitkäjänteinen työmme Helsingissä, hallituksen toiminta ja erinomainen pormestariehdokkaamme. Lievästä lintufobiastani huolimatta Kainuun sosiaalinen kansallislintu on aika selvä valinta, kun olen itsekin sieltä kotoisin. Hyvä meno. Kävimme ehdokkaidemme kanssa läpi kuntavaalien siirrosta johtuvia käytännön asioita. Varmasti myös pääministerin kova henkilökohtainen suosio näkyy kannatuksessa. Ehdokkaiden saaminen taisi tässä tilanteessa olla helppoa. Olen painottanut ehdokkaille ja heidän tukijoukoilleen, että hengähtävät jossain vaiheessa, jotta jaksavat viimeiset kiriviikot. Viime syksynä oli jäsenvaali ja piirihallitus on täydentänyt listaa. Nyt voi sanoa, että Helsingissä on kolme isoa puoluetta. Siinä mielessä tilanne ei ole aivan uusi. Mikä meno Laura Ylitalo, Helsingin Sosialidemokraattien toiminnanjohtaja
Yksi raportin kirjoittajista, tutkija Rolf Fredheim, pitikin ”shokeeraavana” ministerien toimintaa ja osaamista vähättelevien viestien määrää. LÄHES VÄLITTÖMÄSTI Stratcomin selvityksen julkaisun jälkeen alkoi sen vähättely, harhautus. Se viittasi suomalaistutkimukseen, jonka mukaan 28 prosenttia vihapuheen kohteeksi joutuneista päättäjistä kokee kiinnostuksensa osallistua poliittiseen päätöksentekoon vähentyneen. Naispäättäjiin kohdistuvaa loukkaavaa somekirjoittelua on lähes jokaisessa maassa. Tympeän vähättelyn ja nollaamisen sijaan suomalaisten – yli sukupuolirajojen – pitäisi iloita siitä, että meillä voi kuka tahansa, taustastaan huolimatta, nousta vaikka ministeriksi. S uomessa, sukupuolten välisen tasa-arvon mallimaassa, naisviha voi edelleenkin hyvin. analyysi de_01042021_12.indd 12 23.3.2021 14.56. Pari viikkoa sitten julkaistiin Naton alaisen tutkimuslaitos Stratcomin (Nato Strategic Communications Centre of Excellence) tekemä raportti suomenkielisten twiittien sisällöstä ja verkossa esiintyvästä häirinnästä. Twitterillä on Suomessa noin miljoona käyttäjää. Tästä twiittasi myös Ilkka-Pohjalainen-lehden päätoimittaja Markku Mantila, joka työskenteli Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksen yksikön päällikkönä vuosina 2018–2020. Stratcom myös muistutti vihapuheen uhkasta Suomen demokratialle. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Mutta vuonna 2021 jokainen tuollainen vihaa uhkuva ja sukupuolta vähättelevä viesti tuntuu turhalta. Usein se vaatii kovaa työtä ja opintojen rahoittamista esimerkiksi kaupan kassana. Mutta Stratcomilta ei voi tilata mitään, ei etenkään lopputulosta, ainoastaan ehdottaa sille sopivia aiheita. Tympeän vähättelyn asemesta suomalaisten pitäisi iloita kaikkien mahdollisuudesta edetä vaikka ministeriksi. Valtaosa näistä 5 000 viestinlähettäjästä – usein nimettömiä – oli oikeita ihmisiä, ei massaviestejä lähettäviä koneita. Kyse ei ole yleensä poliitikkoihin kohdistuvasta vähättelystä tai haukkumisesta vaan suurelta osin puhtaasta naisvihasta. Stratcom ehdotti, että ennemmin tutkittaisiin vihapuhetta ja verkkohäirintää. Tasa-arvo on vain pintakiiltoa RAPORTIN KIRJOITTAJA PITI ”SHOKEERAAVANA” SUOMALAISMINISTERIEN TOIMINTAA VÄHÄTTELEVIEN VIESTIEN MÄÄRÄÄ. Etenkin menestyvät, johtavassa asemassa olevat naiset ovat monelle miehelle jotain ylitsepääsemätöntä ja tästä syystä sosiaalisen median törkyviestinnän vapaata riistaa. Tällaisia viestejä lähetti 5 000 suomenkielistä twitterkäyttäjää, joista osan viestit liittyivät pääosin Suomen ministeriviisikkoon. Stratcomin tekemistä Twitteriä koskeneista viestiseulonnoista seitsemän prosenttia suomenkielisistä julkaisuista tulkittiin loukkaavaksi tai herjaavaksi. Etenkin perusuomalaiset esittivät, että selvitys on valtioneuvoston tilaama. Eli kirjoittelusta, jota miespolitiitikot harvoin saavat osakseen. Stratcomin raportin mukaan tällaisten vihatwiittausten määrä on kuitenkin Suomessa poikkeuksellisen suuri. Pääviesti oli, että Sanna Marinin hallitus on ollut voimakkaan, naisvihaan pohjautuvan nettikiusaamisen kohde. Valtioneuvoston mukaan se esitti Stratcomille jo keväällä 2019 – joilloin pääministerinä oli Juha Sipilä – tutkimusta vihapuheesta ja verkkohäirinnästä. Tästä joukosta 5 000, vaivaiset 0,5 prosenttia, voi tuntua pieneltä määrältä
NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Tilastokeskus Lähde: Suomen Pankki Arvostamme suomalaista työtä. . . Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Miehet ovat selvästi valmiimpia leikkaamaan palveluista (38 %) kuin naiset (18 %). Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Valtuutetut leikkaisivat palveluista, kuntalaiset korottaisivat veroja . Käteisen käyttö Korona on vähentänyt Suomessa merkittävästi, jopa 10 prosenttia, käteisen käyttöä. . G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: ST TK 50 40 30 20 10 Leikkaisi kunnan palveluista ja toiminnoista Korottaisi veroja Korottaisi palvelu maksuja Valtuutetut Kuntalaiset Miehet Naiset 18 % 28 % 28 % 36 % 36 % 43 % 38 % 18 % % de_01042021_13.indd 13 24.3.2021 10.19. STTK:n kyselyyn vastasi 2 002 täysi-ikäistä kansalaista ja tuhat kunnanvaltuutettua eri puolilta Suomea. . . . Valtuutetuilla sen sijaan suosituin vaihtoehto on kunnan palveluista ja toiminnasta leikkaaminen. Kuntalaisilla suosituin keino kuntatalouden tasapainottamiseksi on kunnallisveron korotus. . 13 Demokraatti Syntyvyys Suomessa syntyi alkuvuonna 302 lasta enemmän kuin vuosi sitten
Tämä on vähentänyt keskustelua kirkon yhteiskunnallisesta roolista. Perussuomalaisilla uskonto on alistettu kansallisuusaatteelle. ILMIÖ de_01042021_14.indd 14 23.3.2021 15.01. 14 Demokraatti Liitto RAPISTUU Suomessa kirkon erityisasemaa valtion kumppanina ei nähdä erityisenä ongelmana, mutta milleniaalit voivat tehdä siitä lopun
Uskonnolliset perinteet ovat kaupallistuneet. Pääsiäiseen liittyvien suklaamunien kauppaamisesta on tullut ympärivuotista. Mämmit ja laskiaispullat saapuvat tiskeihin pian jouluruokien jälkeen, joita tarjotaan asiakkaille jo lokakuussa. 15 Demokraatti de_01042021_14.indd 15 23.3.2021 15.01. Myös suhde niiden sisältöön on muuttumassa. 15 Demokraatti Teksti Simo Alastalo / Kuvat iStock / Kuvankäsittely Demokraatti V uodenkierron juhlat uhkaavat kuluttajan näkökulmasta sekoittua toisiinsa. Tutkijoiden mukaan muutos on jo havaittavissa erityisesti nuoremmissa ikäluokissa
Evankelis-luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla on oma kirkkolaki ja ne saavat osuutensa verotuloista. – Onhan se varmaa, että jos vasemmalta lähdettäisiin vyöryttämään kirkko ja valtio -kysymystä, se saattaisi aktiKIRKON ASEMA NOJAA KANSALAISTEN TUNTEMAAN ARVOSTUKSEEN. Merkittävimmän kulttuurikristittyjen sukupolven katsotaan syntyneen toisen maailmansodan jälkeen. Yksi Kaappiluterilainen kansa -kirjan kirjoittajista, Helsingin yliopiston dosentti Niko Huttunen pitää mahdollisena, että hiljaisuus voisi liittyä paitsi 2000-luvun alkupuolen kirkostaeroamiskeskustelun aiheuttamaan väsymykseen myös perussuomalaisten hyvään kannatukseen, joka saattaisi politisoida keskustelua kirkon asemasta. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattorin Jussi Sohlbergin mukaan kirkkoa perinteisesti arvostavien kulttuurikristittyjen määrä on Suomessa laskussa. de_01042021_14.indd 16 23.3.2021 15.01. Suurin kirkon julkisoikeudelliseen asemaan vaikuttava muutos muhii Sohlbergin mukaan erityisesti 30–39-vuotiaissa milleniaaleissa, joista harva tuntee kirkkoa tai luterilaisuutta itselleen läheiseksi. Tämän jälkeen kirkon ja valtion välinen suhde on näkynyt muun muassa SDP:n puoluekokousaloitteissa jo yli sata vuotta Miksi kirkon roolista ei keskustella laajemmin nyt, kun jäsenyyslukemat ovat joka vuosi ennätysalhaalla. – Kun selkeä sukupolvenvaihdos tapahtuu päättäjien tasolla, remmiin astuu ihmisiä, joilla on hyvin etäinen suhde kirkkoon. – Tämä tulee vaikuttamaan keskusteluun, kun puhutaan evankelis-luterilaisen kirkon julkisoikeudellisesta asemasta. Kun myös kirkon jäsenmäärän odotetaan tulevaisuudessa putoavan noin puoleen suomalaisista, edessä on todennäköisesti keskustelu kirkon julkis oikeudellisesta asemasta. Vaikka kirkon jäseniä on kansasta noin 68 prosenttia, pääsiäisen ytimessä olevaan Kristuksen ylösnousemukseen uskoo kolmasosa suomalaisista. Luterilainen kirkko on vahvasti esillä myös kouluissa, vankiloissa ja puolustusvoimissa sekä virallisen Suomen juhlallisuuksissa kuten valtiopäivien avajaisissa. Huttusen mukaan Suomen luterilaisuus ja kristillisyys voitaisiin helposti valjastaa perusuomalaisille läheisen ulossulkevan identiteettipolitiikan välineeksi. Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan sodanjälkeinen sukupolvi eli paitsi yhtenäiskulttuurin ja luterilaisen kristillisyyden värittämässä Suomessa, myös sosioekonomisen edistyksen ja tieteellisen sivistyksen leimaamassa modernissa yhteiskunnassa. He arvostavat kirkollisia juhlapyhiä ja usein myös viettävät niitä, mutta allekirjoittavat vain osan kristillisistä uskomuksista tai eivät juuri mitään. Se tuskin on aivan lähitulevaisuuden kysymys, mutta tilanne voi 20 vuoden kuluttua olla toinen, Sohlberg sanoo. Pientä vähemmistöä lukuun ottamatta kirkon erityisasemaa valtion kumppanina ei ole Suomessa nähty erityisenä ongelmana, vaikka toisaalta kriittisyys jonkin tietyn uskonnollisen yhteisön erityisasemaan onkin kasvanut. Todennäköisesti silloin nousee esiin kahden uskonnollisen yhteisön, luterilaisen ja ortodoksisen kirkon erityisasema, Sohlberg ennakoi. SUOMESSA ON kaksi kansankirkkoa, joilla on muista uskonnollisista yhteisöistä poikkeava erityisasema. AJATUS KANSANKIRKON erityisaseman purkamisesta on ollut osalle vasemmistosta läheinen jo Forssan ohjelmasta (1903) saakka. Toista ääripäätä edustaa Suomen luterilaisimmaksi kunnaksi kutsuttu keskipohjanmaalainen Perho, jossa luterilaisia on takavuosikymmenten suuruudesta muistuttavat yli 90 prosenttia. Kirkon asema nojaa kansalaisten tuntemaan arvostukseen. 16 Demokraatti D-ILMIÖ Valtaosa Suomen luterilaisen kirkon jäsenistä on tutkimusten mukaan identiteetiltään kulttuurikristittyjä. Mahdollinen tulevaisuudenkuva saattaa olla nähtävillä jo nyt Helsingin Kalliossa ja Vallilassa, joissa kirkkoon kuuluu jo reilusti alle puolet (noin 45 prosenttia) asukkaista
Miksi ruotsinkielisillä on Suomessa tuollainen asema. – Eikä kirkkolaki sinänsä ole mitenkään kummallinen juttu. Kirkko ja seurakunnat ovat kuitenkin olleet varsin aktiivisia esimerkiksi pakolaisten puolustamisessa. de_01042021_14.indd 17 23.3.2021 15.01. Onhan meillä monelle toimijalle erillinen laki, esimerkiksi laki Suomen Punaisesta Rististä. 17 Demokraatti voida sellaisia vastavoimia, joita ei haluta. – Tuo 50 prosentin haamuraja on mielenkiintoinen, mistä ihmeestä se tulee. Syyksi hän arvelee perussuomalaisen identiteettipolitiikan pelkoa. Huttusen mukaan uskonnollisten yhdyskuntien erilainen yhteiskunnallinen painoarvo on reaalipoliittinen tosiasia, joka pitää huomioida päätöksenteossa. – Perusteet ovat historialliset samoin kuin luterilaisella kirkolla. Jos katsot kirkkohallituksen asiantuntijoiden juttuja, siellä puhutaan lähinnä monikulttuurisuudesta. Kukaan ei voi kiistää luterilaisen kirkon historiallista asemaa. Luterilaisuus on historiallisesti nivoutunut niin syvälle suomalaisuuteen, ettei Huttunen ymmärrä, miksi jäsenyysprosenttien pitäisi liittyä mitenkään kirkon yhteiskunnalliseen erityisasemaan. 30–39-VUOTIAISSA MILLENIAALEISSA HARVEMPI PITÄÄ KIRKKOA LÄHEISENÄ. – Omaa luterilaista identiteettiä ei uskalleta ottaa vakavasti. Myös kirkon sisäisessä keskustelussa vältellään Huttusen havaintojen mukaan kirkon keskeisen aseman esiin nostamista suomalaisessa yhteiskunnassa. Ainakin aktiivisempien kirkon jäsenten kannalta hän näkee ongelmalliseksi sen, että puolue vaikuttaisi asettavan uskonnon kansallissuusaatteelleen alisteiseksi. Eivät he ole koskaan muodostaneet 50 prosenttia väestöstä. Perussuomalaisia Huttunen ei silti pidä kirkollisesti erityisen vaikutusvaltaisena puolueena. He pelkäävät hirveästi sen näyttämistä, että kirkko on iso tekijä Suomessa
HELSINGISSÄ KASTETAAN VIIDESTÄ SYNTYNEESTÄ LAPSESTA KAKSI. Ilmiö on Sohlbergin mukaan havaittavissa erityisesti nuoremmissa sukupolvissa kaikkialla Länsi-Euroopassa. Myös uskonnollinen kasvatus näyttää Sohlbergin mukaan ohentuneen. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Esimerkkinä suomalaisten piiloluterilaisuudesta Huttunen nostaa valtion vahvan arvostuksen. Suomessa vuonna 2019 syntyneistä lapsista kastettiin 68 prosenttia. – Uskonnollista vakaumusta kootaan mieluummin yksilöllisesti ja ammennetaan monentyyppisistä perinteistä. Kirkolla on siinä iso rooli. nettäneet jäseniään, ja kiinnittyminen niihin on heikentynyt. Helsingissä kastetaan tilastojen mukaan viidestä syntyneestä lapsesta kaksi. Myös kansalaisten korkean yhteiskunnallisen luottamuksen on nähty Pohjoismaissa liittyvän luterilaisuuteen. Perinteiset uskonnot eivät ole globaalisti häviämässä minnekään. – Suomessa ollaan siirtymässä tilanteeseen, joka on ollut todellisuutta kaikissa Länsi-Euroopan maissa. – Sillä on iso merkitys. Kirkon tutkimuskeskuksen raporteissa heidät identifioidaan paitsi uskonnottomiksi myös etsijöiksi. Koko maailmaa ajatellen Länsi-Euroopan ja Suomen maallistumistrendi koskee kuitenkin kutistuvaa vähemmistöä. Siellä missä väestö kasvaa, uskonnolla on suuri rooli. Maallistumisen rinnalla kulkeva uskonnollisuuden muutos kanavoituu Sohlbergin mukaan uushenkisyyteen ja suuntausten yhdistelyyn, jossa lainataan elementtejä vaikkapa länsimaisesta esoteriasta, aasialaisperäisistä meditaatioperinteistä, enkelihenkisyydestä tai energiahoidoista. de_01042021_14.indd 18 23.3.2021 15.01. – Kun jäsenkehitys on usein kärjessä kirkosta uutisoitaessa, voi tulla kuva, että uskonnot ovat hiipumassa. Jos yhteys perinteeseen ja elämäntapaan ei rakennu kotona, se lisää valtavasti mahdollisuutta, että perinteeseen ei lainkaan kiinnity, vaikka se olisi historiallisesti ja kulttuurisesti läsnä elämänpiirissä, Sohl berg sanoo. Sosiaalinen paine, joka takavuosikymmeninä saattoi johtaa lapsen kastamiseen, toimii Sohlbergin mukaan varsinkin isoissa kaupungeissa nykyisin toiseen suuntaan. Tavallisella ihmisellä on nykyisin mahdollisuus tutustua eri katsomuksiin paremmin kuin esimerkiksi 30 vuotta sitten. Kun katsoo globaalisti Afrikkaa, Aasiaa ja Latinalaista-Amerikkaa, kuva on toinen. KANSANKIRKON KALTAINEN institutionaalinen uskonto on menettänyt asemiaan, mutta ihmiset eivät ole muuttumassa automaattisesti uskonnottomiksi takavuosikymmenten maallistumisteesin mukaisesti. Yksi suuri syy on vahva yksilöllisyyttä korostava kulttuuri, jonka kanssa yhteistä, pitkäaikaista perinnettä tarjoavat uskonnot ovat vaikeuksissa. – Jos pidämme tästä yhteiskuntamallista, kannattaisi ylläpitää myös sen synnyttänyttä arvopohjaa. Kansainvälisen ISSP-tutkimuksen (2018) mukaan neljännes suomalaisista ilmoitti, että ei noudata mitään uskontoa, mutta pitää itseään yliluonnollisista asioista kiinnostuneina, hengellisinä ihmisinä. Mahdollisuus rakentaa yksilöllistä uskonnollista identiteettiä on toisenlainen. Tämänpuoleisuutta korostavien, esimerkiksi vaihtoehtoisten hoitomuotojen ja sekulaarin terveysjoogan rinnalla on myös niihin osittain sekoittuvaa esoteerisesti värittynyttä uushenkisyyttä, jossa kurotetaan tuonpuoleiseen. Uskonnollisuus löytää Jussi Sohlbergin mukaan uusia muotoja. Perinteiset uskonnolliset instituutiot ovat meLÄNSI-EUROOPAN JA SUOMEN MAALLISTUMISTRENDI KOSKEE KUTISTUVAA VÄHEMMISTÖÄ. Uskonnottomien suhteellinen osuus on vähenemässä
19 Demokraatti Iloista pääsiäistä! Työ tekijäänsä kiittää. Vaan mitä kertoisi palkankorotus. Ammattiliitossa olet vahvempi. miapetra.fi @kumpulanatri eeroheinaluoma.fi @heinaluoma de_01042021_14.indd 19 23.3.2021 15.01. jhl.fi/liity 85x118_Demokraatti_pääsiäinen_JHL2021.indd 1 19.3.2021 14:41:30 Euroopan parlamentin Sosialistien & Demokraattien ryhmä S&D Ollaan yhteydessä myös etäaikana! Tilaa EU-kuulumiset suoraan sähköpostiisi meppien kotisivuilta
Hankin hengitysoireiden takia happisaturaatiomittarin. Eeva-Johanna Eloranta kertoo päättäneensä puhua sairaudestaan avoimesti. – Onneksi olo parani. Satonen ja Könttä sairastivat taudin joulukuussa. Oli kevyttä lämpöä ja yleistä väsymystä. Ei tämän kanssa ole leikkimistä. Harvempi sitä tietoisesti levittää. Hajuja makuaisti katosivat. EEVA-JOHANNA ELORANNAN oireet alkoivat 25.2. Heitä asetettiin myös karanteeniin. Pahimpanak päivänä pystyin kävelemään, mutta kahden tunnin päästä saattoi olla aivan sippi, veto pois. Könttä ajatteli, että noin 30-vuotiaana ja hyväkuntoisena hän selviää taudista vähällä. Elettiin lokakuuta. Meillä on paljon iäkästä väkeä ja riskiryhmiä, joten suojautumisessa on syytä olla huolellinen, hän miettii. – Lauantaina iltapäivästä lukkiuduin kämpilleni. Hengittäminen tuntui vaikealta. de_01042021_20.indd 20 23.3.2021 15.30. Hän kertoo maanneensa noin kaksi viikkoa sängyssä ennen kuin toipuminen alkoi. Se hävisi totaalisesti mutta lopulta palautui. Tätä kirjoitettaessa juuri nämä neljä kansanedustajaa 200:sta ovat sairastaneet koronan. – Mutta ei sille mitään voisi eikä sekään voinut, jolta itse sain taudin. 20 Demokraatti ARKADIANMÄELTÄ KORONAN KOKENEET Korona ei kaihda Arkadianmäkeäkään. Se olisi ollut vaikea paikka. Sitten kuume nousi 38,5 asteeseen ja lihakset kipeytyivät. Mielessä pyöri kuitenkin myös se, että tauti on vienyt nuoriakin sairaalaan tai on voinut vaikuttaa työkykyyn. Se oli hämmentävää, ihan kuin kansanedustajat olisivat yli-ihmisiä, joita virukset eivät koskisi, Packalén muistelee mediareaktioita. – Tuntui kivalta ja ystävälliseltä. Teksti Johannes Ijäs K oronan brittimuunnoksesta toipuva SDP:n kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta muistelee hyvillään, miten keskustan kansanedustaja Joonas Könttä laittoi hänelle tsemppiviestiä. Könttä oli sairastanut koronan ennen Elorantaa. Tietysti eduskunta on poikkeuksellinen organisaatio. Kaikki kansanedustajat kertovat suojautuneensa koronaa vastaan asianmukaisesti. Muutama päivä sairauden toteamisen jälkeen aloin tervehtyä. – On varmaan hyvin inhimillistä kuitenkin päässään pohtia näitä. Pedissä meni syntymäpäiväkin, silloin lukuisat onnitteluviestit ja pari kukkalähetystä lohduttivat. Packalénkin on pyöritellyt mielessään, jos olisi sairastuttanut jonkun toisen, kun ei vielä tiennyt olleensa sairas. Tom Packalén muistaa taudin aaltoilleen. – Sain itsekin lukuisilta kollegoilta tsemppiviestejä yli puoluerajojen ja Satosen Arton (kok.) kanssa vaihdettiin muutama viesti taudin kuvasta, Joonas Könttä puolestaan kertoo. Ennen kaikkea pohti, että entä jos olisin tartuttanut riskiryhmäläisiä. Hän pohtii, että ehkä jotkut voivat saada myös lohdutusta tällä tavoin. Hän kärsi keuhko-oireista ja aika ajoin kovasta huimauksesta. Könttä kuitenkin ymmärsi, että hygieniaohjeita noudattaneena ja oireettomana alkuun sairastettuaan hän ei voi ajatella, että olisi syyllinen, jos olisi levittänyt tietämättään tautia. – Ja sitten on ihmisiä, jotka väittävät, ettei korona ole pahempi kuin flunssa. Tietojeni mukaan kukaan ei saanut koronaa. Olen eri mieltä, tauti on vakava. Kerran hän ehti jo pakata laukkunsa ja suunnitella päivystykseen lähtöä. Arto Satonen oli viitisen päivää kipeänä. KAIKILLA NELJÄLLÄ on ollut myös se siunaus, että he eivät ainakaan tiedä, että kukaan olisi saanut heiltä koronatartuntaa. Ensimmäinen koronaan sairastunut kansanedustaja oli perussuomalaisten Tom Packalén. Uupumus oli totaalista. Vaikka välillä tuntuu, että ei jaksa huolehtia varotoimista, niin olkaa tarkkana, hän sanoo. Kaikki oireet hävisivät kuitenkin noin 10 päivässä. Kukaan ei tiedä, mistä taudin sai. Eeva-Johanna Elorannan kotona asuva tytärkään ei sairastunut. Se oli isoksi avuksi, sain siitä mielenrauhaa tietäessäni, että saan happea kunnolla. Joonas Könttä kärsi neljä päivää rankoista lihaskivuista ja päänsärystä. Hän koki sairastumisensa herättäneen myös jonkinlaista julkista paniikkia. Viikossa oireet kuitenkin katosivat. – Tietysti lehdet paljon kirjoittavat, kun on ensimmäinen. Maanantaina kävin testissä ja tiistaina sain tietää, että olen koronassa. Joonas Könttä huokaakin, että virus on salakavala. Hän toivookin ihmisten olevan suojautumisessa tarkkana. Ne henkilöt, keiden kanssa olin ollut tekemisissä pidemmän aikaa, käytiin yksityiskohtaisesti läpi. Neljä kansanedustajaa on potenut taudin henkilökohtaisesti. Demokraatti kysyi, mitä sairaus heille opetti. – Juttelin lääkäreiden kanssa, ja he kertoivat, että ennen oireita on mahdollista kantaa virusta usean päivän. – Erikoisinta oli makuaistin menettäminen. – Siinä oli sellaista kovaa väsymystä, ripulia, kurkkukipua, kuumettakin oli alkuvaiheessa ja lihassärkyä. Totta kai sitä mietti, kenet on tavannut ja onko voinut koronan tartuttaa