Demokraatti 1.2.2018 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . 25 Sirkusja säätiötirehtööri Penny Kikyn pelimiehet karkaavat Ay-liike hakee uutta suuntaa Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. HELMIKUUTA 2018 N0 5 EU-Suomi pelaa itseään nurkkaan POLITIIKKA . . 16 POLITIIKKA . 6 Kiitos Tuula POLITIIKKA . 12 ELÄMÄ . 10 POLITIIKKA . Hinta 3 € 1
HELMIKUUTA 2018 WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. 2 1. 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Kaisa Pennyn kanssa Vain Suomi ja suomalainen osaa olla jääräpäisesti yhteisössä yksin. WWW.JYTYLIITTO.FI www.paperiliitto.fi www.teollisuusliitto.fi Ammattiliitto Nousu ry .org www. Kannen kuva: Jukka-Pekka Flander 10 Hallitus ja työnantajat pelaavat venäläistä rulettia työmarkkinapöydässä. Kuten EU:ssa. Tervetuloa ?näkymään ?omalla ?ilmoituksella Ota yhteys: Aila Pääkkö 097010450 www.pau.fi Ota yhteyttä meihin! Lehdessä 6 Arvot voittivat vaaleissa 8 Uutiskertaus 9 Demokraatti.fi 10 Työnantajat lipeävät sovitusta, koko sopimusmalli on rapautumassa 12 Ay-liikkeen rooli kaipaa uudistamista 16 Suomi on jäämässä yksin EU-linjauksineen 18 Corbyn pelottaa ja ihastuttaa brittejä 19 SDP Samakin vetovastuuseen 20 Valtuustokierros: Kouvola 22 Salmiakkia 23 Kynttilänpäivänä on Suomessa syynätty variksia 24 Olipa kerran minä: Kaisa Penny 28 Orava on linnunruokarosvo 29 Kasvot peilissä: Timo Lappalainen 31 Mikkelissä elettiin ilon päiviä 32 Kuvataide 34 Elokuvat: The Post 36 Kirjavisa 38 Demokraatti 100 vuotta sitten 39 Puheenvuoro: Kimmo Suomi 40 Mielipiteet 42 Suomalainen demari 43 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Horoskooppi, Närästäjä, Radio 19 Liike 31 Kulttuuri 23 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Sirpa Paatero. Viikon valinta
Ilkka Kanerva. Olen työskennellyt hänen kanssaan muun muassa puolustusvaliokunnassa ja rahapelityöryhmässä. Hyvä meno! Olen jo pitkään ollut tekemässä Helsingissä presidentivaaleja. Toivottavasti asemani valtakunnan ykköskoirana ei tästä enää heikkene, kun edessäsi on todellinen ruuhkavuosi: presidentiksi, lapsi ja seiskakymppiset. Eduskunta aloittaa ensi viikolla. Joopa, joo. On hienoa – ja vähän yllättävää – kuinka paljon aktiivimallia vastustava kansalaisaloite on kerännyt nimiä. Mutta kysymykseen liittyen Kotkassa kallistun vähän enemmän jalkapallon puolelle. Kyllä minä sinua olisin pitänyt kampanjassa mukana, mutta ne puoluetoimiston tyypit... Mikä on poliittinen voimaeläimesi. TUL:n puheenjohtajana olen kaikkiruokainen lajiharrastaja. No tuota, jos hommaat kutsun Valkoiseen taloon, voisit päästä epäviralliseksi kummiksi. Kyllä minä aina 10 pr-ihmistä vastaan. Minut ulkoistettiin, vaikka Yhdysvaltojen mediassakin sain istuvaa presidenttiä enemmän palstatilaa. Olemme monista poliittisista asioista eri mieltä, mutta arvostan hänen työtään ja suhtautumistaan politiikkaan pitkäjänteisenä työnä. Kotkalaisena: koripallo vai jalkapallo. D-leaks VIIKON SOMEVUOTO Sauli Niinistö Lennu No niin, ”isäntä”, joko olisi kiitoksen paikka myös Lennulle. Tarvittaessa toimintaan pystyvä tiikeri on pitkään ollut minulle eräänlainen toteemieläin, ei niinkään että näkisin itseni tiikerinä. 3 1. HELMIKUUTA 2018 TEKSTI HEIKKI SIHTO . Tästä myös varmasti keskustellaan eduskunnassa. Entä aktiivimalli. Miltä tuntui pelastaa kotkalaiset punkeilta. Kaikki lajit käyvät. Punkkiongelma on todellinen tällä alueella ja siksi mielestäni kotkalaisillekin piti saada mahdollisuus ilmaiseen rokotukseen kuten länsirannikolla. (Haastattelu tehtiin viime viikolla) Mistä eduskunnassa väännetään kevään aikana. Ainakin tiedustelulait ovat heti alussa paljon esillä. Ehkä Kotkan saariston alueelle ajamani ilmainen puutiaisaivotulehdusrokote ei varsinaisesti pelastanut kotkalaisia, mutta tärkeä se on. KUVA NORA VILVA KUULUMISIA KENTILTÄ Politiikkaa ja punkkeja Mikä meno, kansanedustaja (sd.) Sirpa Paatero. SDP oli alusta alkaen mallia vastaan. Ja seuraavassa Nato-keskustelussa voisin tarvita vähän kevennystä, kun toimittajat aina jankkaavat samoja asioita.. Rakkain poliittinen vastustajasi. Ja tietenkin sote, kun valinnanvapauslaki tulee eduskunnan käsittelyyn maaliskuussa. Molemmat asiat tietävät minulle vauhdikasta kevättä, kun olen sekä puolustusvaliokunnassa että hallintovaliokunnassa jäsenenä. Mielestäni aktiivimallin vastustus osoittaa hienoa solidaarisuutta siitä, kuinka erilaiset ryhmät lähtevät puolustamaan työttömiä. Krhöm
Silloin taloustaiston eturiviin astuivat muun muassa pienipalkkaiset naiset, nuo urheat kaupan kassojen takana ja kuntien virastoissa. Te puskitte töitä, vaikka hallitus teki parhaansa työmotivaationne nujertamiseksi. Toivoo Demokraatin väki Te puskitte töitä, vaikka hallitus teki parhaansa työmotivaationne nujertamiseksi. Työpanoksestanne maksoitte veroja, joilla pidettiin yhteiskunnan palveluita yllä. Taisi olla vuosi 2010, kun Suomen vienti alkoi sakata. Pari valittua sanaa Demokraatin irtonumeromyyntipisteet HELSINKI Akateeminen Kirjakauppa Keskuskatu 1 Prisma Kaari, Kannelmäki Kantelettarentie 1 R-kioski, aseman lippuhalli Rautatieasema R-kioski, asema-aukio Elielinaukio 3 R-kioski, Hakaniemi Siltasaarenkatu 13 R-kioski, Sörnäisten metro Helsinginkatu 1 Suomalainen Kirjakauppa Aleksanterinkatu 23 IMATRA R-kioski, Lappeentie Lappeentie 16 R-kioski, Vuoksenniska Vuoksenniskantie 58 LAPPEENRANTA R-kioski, Keskuskioski Valtakatu 36 B R-kioski, Luukkaa Karjalantie 25 JYVÄSKYLÄ R-kioski, matkakeskus Hannikaisenkatu 20 KOKKOLA R-kioski, linja-autoasema Tehtaankatu 13 TAMPERE R-kioski, rautatieasema Rautatienkatu 25 TURKU Matkahuolto Aninkaistenkatu 20 R-kioski, rautatieasema Ratapihankatu 37 R-kioski, tori Eerikinkatu 12 VAASA R-kioski Kauppapuistikko 30 VARKAUS R-kioski, Torikulma Kauppakatu 55. Kiitos vielä kerran tulevaisuuden uskon valamisesta, hyvä kuluttaja. 4 1. HELMIKUUTA 2018 VIIKON SANA » Bob Dylan: Sen tietää ilman säätiedotustakin, mistä tuuli puhaltaa. Hyvä suomalainen kuluttaja, tulevaisuuden uskosi on uskomaton. Tilastokeskus kertoi tällä viikolla, että kuluttajien mielialat ovat valoisammat kuin koskaan. Toivottavasti tulevaisuudenuskosi kohta tarttuu kohta myös hallitukseen, tuohon maan ykkösmasentajaan, joka optimismin asemasta tarjoaa kansalle lähinnä Raamatun vitsauksien täyttämää tulevaisuutta. Onneksi talous on lopulta saanut vakaata maata alleen ja lähtenyt nousuun. Ville Ranta Hyvä suomalainen kuluttuja KIITOS SINULLE, HYVÄ suomalainen kuluttaja. Pienistä palkoistanne tuitte yksityisiä palveluita, mikä toi monelle töitä. Sinä olet taas pitänyt Suomen talouden pyöriä pyörimässä ja kantanut vakailla harteillasi maasi yli taantuman hetteikön ja suomaaston
Nämä presidentinvaalit muistetaan perinteisten kansanliikepuolueiden mahalaskuna. Saamansa kansalaispalautteen perusteella hän ilmoitti vaali-iltana halukkuutensa jatkaa pääministerinä. Nato-kosintoihin Niinistö on suhtautunut toistuvan kielteisesti. Asialista on pitkä ja Suomen suuntaa haarukoidaan poikkeuksellisen jännitteisissä tunnelmissa. Penny on aloittanut juuri uuden työnsä Kalevi Sorsa -säätiön vt. Vaalikrapulaa ei auta jäädä pitkäksi aikaa potemaan, sillä tämän hallituskauden merkittävin vuosi käynnistyy lähes välittömästi. Tätä mieltä näyttää olevan yli 60 prosenttia suomalaisista. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Kuten Matti Vanhanen sanoi: ”Loppuilta oli vain desimaalijumppaa”. 5 1. Tulos tai ulos -puheet voidaankin jatkossa unohtaa; Sipilä vie keskustan pää pystyssä eduskuntavaaleihin keväällä 2019. Sauli Niinistö on kuuden vuoden aikana osoittanut osaavansa määritellä Suomen ulkopoliittisen suunnan ja pysynyt siinä vakaana. Arki ei toimisi ilman hyvää tukiverkostoa. Mies työskentelee taikurina, ja temppujen harjoittelu on tuttu näky kotona. Hän toivoo, että hänen tekemänsä työ puhuu puolestaan. On totta, että Haatainen toi vaalikeskusteluihin arvokkaita teemoja laajemmasta turvallisuuskäsityksestä ja eriarvoistumisesta, mutta äänestyspäätökseen nuo aiheet eivät silti kantaneet. HELMIKUUTA 2018 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Pennyllä on 11-, 9-, ja 2-vuotiaat lapset. Kun Penny puhuu politiikasta Robert’s Coffeessa, voisi hänen kuvitella jatkavan loputtomiin. SDP:n on heti alkajaisiksi päätettävä eduskuskunnan varapuhemiehen nimi. Kohtaaminen TEKSTI JA KUVA VIRPI KIRVES-TORVINEN Supersankareiden äiti. Suurvallan naapurissa sotilaallinen liittoutumattomuus on Niinistön mukaan rauhan tae. Muutos on niin merkittävä, että voidaan ounastella jopa pysyvämpää muutosta presidentinvaalien asetelmiin. Vatulointipuheistaan tunnettu pääministeri osoitti itsekin takinkäännön ja vatuloinnin taitojaan. Ehdokkaan sitoutumista kampanjaan voi silti vilpittömästi kiittää ja onnitella. JK KAISA PENNYN HAASTATTELU SIVULLA 24 Demarivaikuttaja Kaisa Penny antaa mielellään haastattelun kotikaupungissaan Tampereella. Olisiko tässä hyvä paikka kiittää Tuula Haataista arvokkaasta vaalityöstä. Ilmiö on Suomessa mahdollinen, sillä liberaalidemokraattista puoluetta ei tällä hetkellä maassamme ole. Sauli Niinistön yli 60 prosentin kannatus jo ennakkoäänten perusteella lässäytti koko vaali-illan kulun. Voiton jälkeen ”Macron-ilmiöön” nojaava ehdokas perustaa uuden puolueen, joka nousee ryminällä myös eduskunnan keskeiseksi vaikuttajaksi. Vaalien mielenkiintoisin yksityiskohta lienee pääministeri Juha Sipilän ilmoitus, jossa hän ennen vaaleja sitoi oman jatkonsa keskustan puheenjohtajana Matti Vanhasen vaalimenestykseen. Kun entisen mahtipuolueen äänisaalis jää alle 100 000:teen, on syytä perusteelliseen itsearviointiin. Vatulointipuheistaan tunnettu pääministeri osoitti itsekin takinkäännön ja vatuloinnin taitojaan pyörtämällä jo ennakkoäänien jälkeen puheensa puheenjohtajuudesta luopumisesta. Niinistön Suomi on osa läntistä Eurooppaa, joka haluaa syventää eurooppalaista turvallisuusyhteistyötä. Niin huikea oli istuvan tasavallan presidentin ylivoima vaalissa. Penny ei pidä itseään erityisen mielenkiintoisena henkilönä. Niin työssä kuin politiikassa Penny kertoo olevansa valmis vaihtamaan mielipidettään, jos faktatiedot puhuvat puolestaan. Niin keskustan, sosialidemokraattien kuin kansandemokraattien yhteenlaskettu äänimäärä jää noin 10 prosenttiin. Tulos ei gallupien perusteella yllätä, mutta SDP:n kannalta se on vähintäänkin kiusallinen. Äiti nimittää lapsiaan supersankareiksi. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Mahdollista onkin, että kuuden vuoden päästä Pekka Haavisto käyttää samaa valitsijayhdistystaktiikkaa ja pyrkii keräämään laajan kannatusprofiilin niin oikean kuin vasemman laidan äänistä. Suomi äänesti näissä vaaleissa ulkoja turvallisuuspolitiikan jatkuvuuden puolesta. – Ajatus siitä, että tietäisin kaiken, on kaukana minusta, hän sanoo. toiminnanjohtajana. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 Presidentinvaalit olivat laimeat S unnuntai-illan jännitysnäytelmä oli ohi ennen kuin popkornit ehtivät mikrossa räjähtää. Omasta itsestään hän puhuu varovaisemmin ja harkiten. Tuula Haataisen lento näissä vaaleissa riitti 3,3 prosentin kannatukseen. Voi jopa olla, että seuraavissa vaaleissa näemme suomalaisen ”Macron-ilmiön”, jossa päivänpolitiikan ulkopuolelta tulee henkilökulttiin nojaava ehdokas, joka muuttaa kertaheitolla koko poliittisen järjestelmän
Upea tulos!. HELMIKUUTA 2018 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Liisa Jaakonsaari: Pressanvaaleissa EU-myönteiset saivat äänistä 87 %, EU:n vastustajat 13 %. 6 1
Nyt kun hän pyrki jatkokaudelle, hän keräsi itselleen valitsijayhdistyksen. – Kontulan soppatykillä eräs nainen tuli puhumaan minulle aktiivimallista ja puhkesi kyyneliin. Upea tulos! TAKINKÄÄNTÖ KESKUSTALAISITTAIN Pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ei kytkekään – toisin kun aiemmin sanoi – omia jatkoaikeitaan Matti Vanhasen äänisaaliiseen. Politiikkaa puheiden mukaan Vaalikeskusteluissa arvokysymykset eivät aluksi nousseet esiin ja niitä voimakkaasti ajaneen Haataisen sanottiin jopa olevan ehdolla väärissä vaaleissa. Ihmisten eriarvoisuus tuli Haataista vastaan myös toritilaisuuksissa. Kokouspuheissa vihjattiin myös valmiudesta yleislakkoon. – Kun puhutaan esimerkiksi maahanmuutosta, tulee roskapostia. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI POLITIIKKA POLITIIKKA POLITIIKKA Jukka-Pekka Flander Arvojen voitto Haatainen nosti vaaleissa julkisuuteen paljon tärkeitä asioita, vaikka äänimäärä jäi alhaiseksi S DP:n presidenttiehdokas Tuula Haataisen vaaliurakka kuukausien kampanjointeineen ja tv-tentteineen on ohitse. Yksi sanoi liittyneensä sen takia myös puolueeseen. Kampanjateemat ovat Haataisen mukaan kiinnostaneet nuoria. – Kampanja-aika oli lyhyt, mutta sitä oli hienoa tehdä, kun mukana on ollut laajasti puolueen ihmisiä. Nuoria, eläkeläisjärjestöjä, naisliittoa, palkansaajaliikkeen sosialidemoraatteja, eduskuntaryhmää ja europarlamentaarikkoja. Tappiosta huolimatta Haataiselle itselleen jäi päälimmäkseksi kiitollisuus kampanjan tekijöille. Myös toisenlaista palautetta tuli. Kuitenkin taustalla oli kokoomuspuolue, ei se ole sieltä minnekään hävinnyt. – Tämä pisti ihan oikeasti miettimään, että tehdyissä päätöksissä pitää olla tuntuma siitä, miten ihmiset ne kokevat ja mitä se kansalaisissa aiheuttaa. Oma porukka oli liikkeellä ja se oli minulle tärkeää. YHTEINEN MOSKEIJA TARVITAAN – Meillä ei ole moskeijaksi rakennettua tilaa, jossa voisi olla monenlaista toimintaa. Hän kertoo kohdanneensa ihmisiä, joita työttömyysturvan aktiivimalli koskettaa henkilökohtaisesti. Se puhuttelee nuoria, kun mukana on arvoista lähtevä viesti. Siinä on kyse ihmisarvosta. Niinistö oli kuusi vuotta sitten kokoomuksen ehdokas. Nyt täytyy vahtia millaista politiikka on puheiden takana. Ne kertovat siitä, että puolueiden rooli on väistynyt taka-alalle, Haatainen myöntää. Haatainen puhui kampanjassaan myös eriarvoistumisesta, nuorten mahdollisuuksista koulutukseen, oppivelvollisuuden laajentamisesta ja syrjäytymisen ehkäisemisestä. Sain tungettua ne agendalle. – Nämä olivat kansainväliseen politiikkaan istuvia asioita, joista on puhunut myös Tarja Halonen. YLEISLAKKO LÄHELLÄ SAK:n liittoväki pohti viime viikolla, millä keinoin hallituksen työttömiä kyykyttävä ”aktiivimalli” kaadetaan ja hahmotteli omaa vaihtoehtoa työttömyysturvamalliksi. – Se oli kaikille ehdokaille tosi tiukka ja haasteellinen paikka. Nämä arvot ovat olleet perinteisestä ulkoja turvallisuuspolitiikasta syrjässä, mutta nykyisin ne ovat vahvasti esillä muun muassa YK:n päätöslauselmissa. He ideoivat uudenlaisia tilaisuuksia kuten Helsingin Rautatientorin hävikkiruokatempauksen, josta tuli valtavasti hyvää palautetta. Haatainen ei kuitenkaan näe, että kansaliikkeen ehdokkaana olleen Niinistön menestys olisi osoitus puolueiden merkityksen romahtamisesta presidentinvaaleissa. – Onhan maailmalla tietysti Ranskan presidentin Macronin kaltaisia ilmiöitä. Arvoja ei unohdeta Omat vaaliteemansa, kuten naisten oikeuksien ja yhteiskunnallisen tasa-arvon, Haatainen näkee SDP:n kansainvälisinä teemoina, joita on pidettävä esillä vastakin. Sauli Niinistön ensimmäisen kierroksen murskavoittoon päättyneitä vaaleja Haatainen kutsuu erikoisiksi. 7 1. Kansan kahtiajakaminen – leikkaaminen niiltä, joilla menee entuudestaan heikosti samalla kun hyväosaiset saavat veronalennuksia – on teema, jota pitää nostaa esille myös eduskuntavaaleissa. Kun halasin häntä, hän sanoi, että älkää unohtako meitä. Vaikka se ei johtanut massaliikkeeseen, niin siellä on selvästi potentiaalia mikä pitää pystyä hyödyntämään. – Tuli niin iso palauteryöppy, että se ei saa vaikuttaa, oli se tulos mikä tahansa. – Sellaista johtopäätöstä tästä ei voi suoraan tehdä. Eritysen iloinen hän on omassa kampanjassaan nuorten aktiivisesta roolista. Perinteinen vaalityö on hyvä asia, samoin sosiaalinen media, mutta myös uudenlaisia tilaisuuksia tarvitaan. Siihen joutuu tottumaan. Hän toivoisi, että puolueet miettisivät jatkossa miten kampanjaa ja vaalityötä tehdään. Haatainen kertoo saaneensa samanlaisia viestejä eduskunnan joulutauon jälkeen paljon. Hänen miehensä oli jäänyt työttömäksi ja hän oli itse ollut aiemmin työtön, joten tuska ja ahdistus oli käsinkosketeltavaa. – Se oli upeaa. – Sain näistä paljon hyvää palautetta. Hienoa, että Niinistö ilmoitti jakavansa samat arvot. – Sitten kaikki alkoivat puhua samoista asioista kuin minä. Globaalisti ajatellen naisten ja tyttöjen asema on kaiken kehityksen este. Ihmiset eivät saa menettää uskoa, että me kaikki kuulumme tähän yhteiskuntaan. – On monenlaista tapoja tehdä vaikuttavaa kampanjaa, joka nostaa teemoja esiin tekemisen kautta. Muslimivähemmistö kasvaa väistämättä Helsingissä ja olisi syytä nähdä tämä tarve, apulaispormestari Nasima Razmyar sanoo. – On ollut ihanaa, kun nuoret miehet ja naiset ovat tulleet sanomaan, että hienoa, kun olen puhunut näistä asioista. Simo Alastalo Demokraatti ” Kansan kahtiajakaminen on teema, jota pitää nostaa esille myös eduskuntavaaleissa.. – Tämä on hitsannut meitä yhteen, se on arvo josta pitää pitää kiinni, Haatainen sanoo. Niinistö oli täysin omilla luvuillaan jo ensimmäisistä mielipidemittauksista alkaen. HELMIKUUTA 2018 Liisa Jaakonsaari: Pressanvaaleissa EU-myönteiset saivat äänistä 87 %, EU:n vastustajat 13 %. Sain paljon roskapostia, aiemmin en ole sellaista saanut
maksimoimisen erinomaisesti osaava Väyrynen mahdollisesti, jopa todennäköisesti, ilmoittautuu keskustan puheenjohtajaehdokkaaksi. Rinteen mielessä tässä presidentinvaalissa ei ollut kysymys vasemmistosta tai oikeistosta, vaan henkilöistä ja erityisesti yhdestä henkilöstä. Ja jos tässä tapauksessa vihdoin keskusta päättäisi erottaa kaksilla korteilla pelaavan Väyrysen, ottaisi hän siitäkin irti kaiken marttyyrijulkisuuden. Hämmentämisen ja julkisuusarvonsa HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Paavo hämmentää taas Hämmentämisen osaava Väyrynen mahdollisesti ilmoittautuu keskustan puheenjohtajaehdokkaaksi. SDP:n kannattaakin hänestä nyt miettiä strategiaansa, yrittääkö se yhä torjua vuotoa perussuomalaisiin vai yrittääkö se voittaa globalistiliberaalin punavihreän äänestäjäkunnan johtajuusaseman. Majanderin mielestä presidentinvaaleja pitäisikin jäsentää mieluummin erilaisten ryhmien kuin puolueiden kautta. HELMIKUUTA 2018 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA P aavo Väyrynen voitti presidentinvaalit. – Ymmärrämme demokratian sillä tavalla, että kun on vaaleja, pitää olla ehdokkaita. STT Ju kk aPe kk a Fl an de r Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO. Rinteen mielestä SDP:n oli isona ja valtakunnallisena puolueena kuitenkin ehdottoman tärkeää asettaa oma ehdokas. Väyrynen ei olisi Väyrynen, ellei hän ottaisi kaikkea iloa irti siitä, että voitti vaaleissa keskustan ehdokkaan Matti Vanhasen. Näihin vaaleihin ei pidä jäädä piehtaroimaan SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei ruoski itseään, vaikka puolueen presidenttiehdokkaan Tuula Haataisen äänisaalis jäi laihaksi. – Suora kansanvaali ei ole puolueuskollisuuden mittari, vaan siihen yhdistyy ajan henki, periaatteellista asennoitumista, ehkä antipatioita. Näin Väyrysen omasta mielestä. Lähtökohtamme oli, että halusimme keskustelua ilmastonmuutoksesta, globaalista köyhyydestä, naisten ja lasten oikeuksista. – Meillä on punavihreä globalistiliberaaliryhmä, kansalliskonservatiivinen populistiryhmä ja maltillinen keskustaoikeistolainen ryhmä. Ihmiset ovat ymmärtäneet, mistä näissä vaaleissa on kysymys, Rinne sanoo. – En ole kokenut minkäänlaista painostusta keneltäkään, että tämä tulos olisi jotenkin minun vikani. 8 1. Muiden mielestä Kansanliikkeen presidenttiehdokkaan Paavo Väyrysen 6,2 prosentin äänisaalis kertoo jostain muusta. Näihin presidentinvaaleihin ei ole Majanderin mielestä mitään syytä jäädä piehtaroimaan. Perinteisten kansanliikepuolueiden äänestäjäpohja murenee suorissa presidentinvaaleissa, arvioi Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja, poliittisen historian dosentti Mikko Majander. Etenkin kun se oli selvästi heikompi kuin vuoden 2012 presidentivaalien keskustan presidenttiehdokkaan Paavo Väyrysen 17,2 prosentin äänipotti. Istuvan presidentin Sauli Niinistön suosio oli poikkeuksellisen kova myös SDP:tä äänestävien keskuudessa. Osin samoista äänestäjistä kilpaillut perussuomalaisten Laura Huhtasaarikin vaikutti Väyrysen rinnalla todelliselta puolueen soturilta. Pitkän ja osin hienonkin poliittisen uran tehnyt Väyrynen osoittautui jälleen vaaleissa ei kansanliikkeen, vaan yhden asian ja yhden miehen liikkeeksi, joka ajaa vain ja ainoastaan Paavo Väyrysen valtapyrkimyksiä. Ilman Tuulan panosta nämä asiat eivät olisi nousseet ollenkaan samalla tavalla keskusteluun. Jokainen näistä saa yleensä yhden kärkiehdokkaan, jonka taakse kannatus pakkautuu – oli se iso tai pieni kannatus, Majander sanoo
Sipilä vatuloi jatkollaan Pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ei kytke omia jatkoaikeitaan siihen äänisaaliiseen, jonka keskustan ehdokas Matti Vanhanen saa presidentinvaaleissa. Ihmiset ovat tämän väitteen uskoneet, ja tulokset näkyvät.” Aimo Aaltonen ”Seuraavissa vaaleissa on uusi tilanne, kun Sauli Niinistö ei osallistu. Oikeisto on propagoinut pitkään, että asetelma on päinvastainen, he esittävät, että henkilö on tärkeä. Haatainen on sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtaja. Ratkaisevaa on se, mitä ajattelevat sadat Euroopan keskustaoikeistolaiset, muun muassa mepit ja jäsenjärjestöjen puheenjohtajat, jotka valitsevat puolueen kärkiehdokkaan. Irlanti äänestää abortista toukokuussa Irlannin kansanäänestys aborttilainsäädännöstä järjestetään toukokuun lopussa, kertoo pääministeri Leo Varadkar. Pääosa bussiliikenteestä jää perjantaina ajamatta HSLalueella kello 03–18. – Tuli niin iso palauteryöppy, että se ei saa vaikuttaa, oli se tulos mikä tahansa. HELMIKUUTA 2018 Lisää uutisia: Demokraatti.fi Tuula Haatainen nousemassa varapuhemieheksi STT:n tietojen mukaan SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen on nousemassa eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi. SDP:N TUULA HAATAINEN SAI ÄÄNISTÄ HIEMAN YLI KOLME PROSENTTIA. Komission nykyinen varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) on puheenjohtajaveikkailuissa mukana. Demokraatti.fi KOONNUT RANE AUNIMO SAULI NIINISTÖ VALITTIIN SUNNUNTAINA JATKOKAUDELLE PRESIDENTTINÄ. – Toisaalta isojakin muutoksia puolueiden kannatuksessa saattaa tapahtua tulevaisuudessa, Kantola toteaa. AFP / Thierry Charlier. Äänestyksessä kansalaisilta kysytään, hyväksyvätkö he muutokset maan aborttilainsäädäntöön, jonka mukaan raskaus on sallittua keskeyttää vain, jos odottavan äidin henki on vaarassa. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 12,3. Eduskunnan puhemiehen ja varapuhemiesten vaalit käydään 5. Irlanti kertoi jo syyskuussa aikovansa järjestää kansanäänestyksen naisten oikeudesta raskaudenkeskeytykseen. Sen verkkosivujen mukaan niiden liikenne käynnistyy normaalisti lauantaiaamuna. Kuluttajien luottamusindikaattori oli tammikuussa 24,2, kun se joulukuussa oli 24,0. 9 1. Kuluttajilla on superluottamus tulevaan Kuluttajien luottamusta mittaavan indikaattorin lukema näyttää korkeampaa lukemaa kuin koskaan aiemmin, kertoo Tilastokeskus. Kyllä minun täytyy sitä uskoa. Hänen nimensä on ollut esillä puhemiesveikkailuissa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin. Hän on entinen pääministeri, komission varapuheenjohtaja ja Euroopan kansanpuolueesta (EPP), joka saattaa hyvinkin olla suurin puolue myös seuraavien vaalien jälkeen. Hän kuitenkin muistuttaa, että presidentinvaalien tulos ei kuitenkaan anna suoranaisesti osviittaa puolueiden kannatuksesta seuraavissa eduskuntavaaleissa, koska vaaleissa keskitytään erilaisiin asiakysymyksiin. Pääkaupunkiseudun julkinen liikenne pysähtyy perjantaina Metrot, raitiovaunut ja liki koko bussiliikenne pysähtyy HSL-alueella perjantaina SAK:n mielenilmauspäivän takia, kertoo HSL. Silloin vassarien ja demarien kannattaa laittaa ykkösketjun ykkösnimi peliin, jolloin vasemmiston äänimäärät ovat ihan eri luokkaa.” Mikael Kallavuo ”Viimeistään nämä presidentinvaalit osoittavat, että oikeisto tiedotusvälineineen on onnistunut missiossaan.” Matti Kouri Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi Katainen pohtii EU-komission varapuheenjohtajan kisaa EU-komission johtoon haetaan ensi vuoden eurovaaleissa seuraajaa Jean-Claude Junckerille. Kaksi kansalaisliikkeen ehdokasta poimi 70 prosenttia kansalaisten äänistä, puolueiden ehdokkaille jäi noviisin rooli.” Pentti Hotti ”SDP:n päättäjien tulee kertoa, että eduskuntaja kunnallisvaalit ovat ennen kaikkea puoluevaalit eivätkä henkilövaalit. Vaalien tulos kerro puolueiden kannatuksesta Laaja tuki istuvalle presidentille Sauli Niinistölle jo presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella kertoo siitä, että puolueiden ote kannattajistaan on löystynyt ja kannattajamäärät ovat muutoksessa, Helsingin yliopiston professori Anu Kantola arvioi. ”Voitto rahalle ja mediakratialle on tappio yhteiskuntarauhalle ja demokratialle.” Katriina Kajannes ”Olemme uudessa tilanteessa poliittisesti. Katainen kertoo, että päätös syntyy hänen mukaansa kevään aikana. Viime vuoden tammikuussa luottamusindikaattori sai arvon 21,0. helmikuuta. Jutta Urpilainen kieltäytyi varapuhemiehen tehtävästä aiemmin. SDP:n eduskuntaryhmä käsittelee asiaa todennäköisesti tällä viikolla. Sipilä sanoo saaneensa palauteryöpyn kenttäväeltä, kun hänen tulkittiin harkitsevan omaa jatkoaan Vanhasen tuloksen perusteella
– Nimenomaan siitähän tässä on kysymys. Liittojen puheenjohtajille, Teolli suusliiton Riku Aallolle ja Paperi liiton Petri Vanhalalle on selvää, että kyse on myös aktiivimallia suu remmista asioista. Minä työnantajana huutaisin nyt Sipilälle enkä esimerkiksi Teollisuusliitolle, joka on nyt tehnyt lakkopäätöksiä. Kritiikkiä Akavalle ja STTK:lle Sekä Aalto että Vanhala ilmaise vat olevansa pettyneitä myös Aka van ja STTK:n päätöksiin pysyä si vussa perjantain mielenilmauksesta, vaikka osa molempien keskusjär jestöjen jäsenliitoista siihen osallis tuukin. Miksi olet aiheuttanut tähän maa han tällaisen tilanteen vaikka me yhdessä sovimme tästä. Osa on siis aktiivimallin vastustamista mallin itsensä takia ja osa on sitä, että maan hallitus on pettänyt palkansaajat ja lähtenyt te kemään leikkauksia työttömyystur vaan, vaikka erityisesti juuri näistä leikkauksista he päättivät luopua, Aalto sanoo. Ne joutui vat ratkaisunsa uhan edessä teke mään. Eihän tässä siitä ole kysymys vaan siitä, että sopimukset on tehty ja niistä pitää pitää kiinni, Aalto sanoo.. HELMIKUUTA 2018 ”Työnantajana minä huutaisin nyt Sipilälle” ” Tämä on ihmeellinen tarina, jossa pelisäännöistä ei ole välitetty. Vaikka he kahdenkeskisissä keskus teluissa hallitusta arvostelevat, jul kisesti he eivät uskalla sitä tehdä, hän jatkaa. – Jos esimerkiksi me olisimme ir tautuneet siitä samalla tavalla kuin hallitus, päälle olisi tullut jumalaton älämölö. – Yhdessä päätettyjen asioiden puolustaminen ei näköjään enää olekaan yhteinen agenda. Tässä kohtaan livetään ja ajatellaan, että tämä on poliittinen manööveri. 10 1. Paperiliiton Vanhala ja Teollisuusliiton Aalto avaavat mielenilmauksen mutkikkaat taustat T eollisuusliitossa ja Pa periliitossa valmis taudutaan perjantaina Helsingin Senaatin torilla järjestettävään palkansaajien mielenilmaukseen. Sillä vastustetaan vuoden alusta voi maan tullutta työttömyysturvan ak tiivimallia. Huuto olisi tullut myös sil loin, jos työantaja olisi lähtenyt so pimuksesta kävelemään. Työnanta jien pitäisi nyt sanoa ääneen, että hallitus vaarantaa käyttäytymisel lään työmarkkinajärjestelmän. Työttömyystur van heikennykset ovat hallituksen päinvastaisista puheista huolimatta vastoin yhdessä sovittua kilpailuky kysopimusta. – En tiedä oliko kiky viimeinen kolmikantainen sopimus, mutta kyl lähän se sillä lailla surullinen sopi musratkaisu on, että siitä ei ole nä köjään puolustamassa ketkään muut kuin palkansaajajärjestöt. Vanhala muistuttaa työnanta japuolen saaneen kikystä kaiken hyvän. Työnantajajärjestöistä ei ole yhteistä ratkaisua puolustamaan
Aktiivimalli pitää perua SAK:n yhteinen vaatimus on, että aktiivimalli pitää perua. 11 1. Aallon mukaan nyt kannetaan hedelmää työnantajajärjestö EK:n päätöksestä irtautua keskusjärjestösopimisesta. Puhutaan loma-rahojen leikkauksista ja työajan pidennyksistä. Teollisuusliitto on tehnyt perjantaina mielenilmauksen ajaksi lakkopäätöksen. Vanhalan Paperiliitossa ei lakkopäätöstä tehty, mutta väkeä haalitaan torille muun muassa yhteiskuljetuksin. Aika monia isoja asioita on ollut. Samaan aikaan firmojen taloudellinen tilanne on kääntynyt merkittävästi positiivisempaan suuntaan. Mahdolliset muut toimenpiteet mietitään Aallon ja Vanhalan mukaan perjantain mielenosoituksen jälkeen. – Vaikka ministeri sanoo, ettei tässä mitään rikota, niin jokainen sen kumminkin tietää. Siitä huolimatta hallitus haluaa tehdä työttömiä kyykyttäviä ratkaisuja, Aalto ihmettelee. Työnantajaosapuoli ei halua olla enää tukemassa sopimusjärjestelmää. – Tämä on kaksinkertainen karenssijärjestelmä näille ihmisille. – Aika näyttää vaikuttaako tämä mihinkään. Toivoisin, että kansalaisaloitteen yli 130 000 allekirjoittajasta iso osa näkyisi tuolla torilla, Vanhala sanoo. Nyt jäsenet kyselevät, että miten aktiivimalli on mahdollinen, kun asiasta sovittiin toisin. Aallon mukaan liitossa neuvotellaan parhaillaan työpaikkakohtaisia lakkorajoja. Myös paperiliittolaisia, jotka ovat aktiivimallin uhreina. Simo Alastalo Demokraatti Loputtomiin se pinna ei tuolla kuuluisalla kentällä kestä.. Sehän tässä ihmetyttää, että 130 000 nimeä tuli muutamassa viikossa eikä sillä näytä olevan mitään vaikutusta, vaikka se oli aidosti kansalaisten aktiivisuuden ansiota, Aalto sanoo. – Kun yhteisiä ratkaisuja ei tehdä, se johtaa tulevaisuuteen, jossa EK:ta eivät nämä asiat kiinnosta. Tämä on ihmeellinen tarina, kaikki tietävät ettei ole toimittu pelisääntöjen mukaan, mutta nyt niistä pelisäännöistä ei vain välitetä. – Oletusarvo on se, että väki saadaan liikkeelle. – Hallituksella ei tunnu olevan mitään halua edes keskustella meidän kanssa näistä asioista. EK:ta kiinnostaa, olemmeko me työtaistelussa vai emme. – Sellainen tunne tulee, ettei mitään tiivistä pohdintaa asioiden ympärillä ole. HELMIKUUTA 2018 Vanhalan mukaan kiky-sopimus ei ollut Paperiliitossa helposti myytävissä. – Loputtomiin se pinna ei tuolla kuuluisalla kentällä kestä. Riku Aalto muistuttaa, että nykyisessäkin työtömyyslainsäädännössä on jo erittäin pitkiä karensseja, jos työtön ei suostu ottamaan työtä vastaan tai osallistumaan koulutukseen. Vanhalan mukaan myös STTK:n ja Akavan toiminta näyttää enemmän julkisuuden kautta hallitukselle huuteluna. – Toivottavasti sinne tulisi paljon myös muitakin kuin työssäkäyviä jäseniä. Yhteydenpito hallituksen suuntaan ei Aallon mukaan toimi ainakaan liittotasolla. En ole yhtään varma, että tämä on hyvä tapa ratkaista näitä asioita, Aalto sanoo. Tämä voi olla tulevaisuuden malli. Mennään sitten näin ja katsellaan sitten, miten tulevaisuudessa tulee käymään. Sekä Aalto että Vanhala näkevät perjantain mielenilmauksen ennemmin prosessin alkuna kuin sen päätepisteenä
– Ay-liikkeeltä se oli huonoa julkisuuden hallintaa. Pisteet otti Sipilän hallitus. Väitän, että olemme jo murroksessa. Vanha ennakkoluuloinen käsitys rasvanahkaisista duunareista nousee esille vain, kun ay-liikkeestä halutaan puhua kielteisesti. Ay-liike on kuin fb-kaveri, joka ei postaa eikä kommentoi. Melinin mukaan ay-liike on eriytymässä entisestään. Mitä nuorempiin ikäluokkiin mennään, sitä enemmän järjestäytyminen laskee. – Sillä tavalla voitaisiin saada kiinni yritystai tuoteketjukohtaisista ongelmista. Siihen ei ole löytynyt luontevaa paikkaa. HELMIKUUTA 2018 A y-liike näyttäytyy eri tavalla sen mukaan, mistä sitä katsotaan. Työnantaja haluaa valuttaa riskiä alaspäin työpaikkaja henkilökohtaisiin sopimuksiin. Pitää löytää uusia, tähän aikaan sopivia järjestäytymisen muotoja. Hänen mukaansa kiky olisi pitänyt kääntää voitoksi, tuulettaa kunnolla, että ratkaisu auttoi luomaan uusia työpaikkoja. Birgitta Suorsa Tiina Tenkanen UP Ay-liike kaipaa päivitystä Ay-liikkeelle on povattu loppua monet kerrat, mutta silti liike on pysynyt elävänä – nyt huolta nostattaa jäsenten keski-iän nousu. Yksittäinen työntekijä on aika heikoilla neuvottelukumppanina. Se taas vaatisi toisin tekemistä ja haastamista. Ei ole yhtä ay-liikettä, sanoo sosiologian professori Harri Melin Tampereen yliopistosta. 12 1. Jos ayliike ei pysty sitä antamaan, peli on Melinin mielestä menetetty. Tämä on ollut Melinin mukaan taktiikkaa. – Työpaikkatason kohtaamiset olisivat tärkeitä. Järkevintä olisivat Melinin mukaan isot arvoketjujen mukaan järjestetyt katto-organisaatiot, joiden sisällä voisi olla pienempiä verkostomaisesti toimivia alaorganisaatioita. – Keskimääräinen palkansaaja noteeraa tämänkaltaisen politiikan tekemisen pikemminkin hyväksi kuin huonoksi. Pitkässä juoksussa vastuullisuus esimerkiksi työllisyydestä kääntyy voitoksi. Ay-liikkeen on vaikea päästä tästä ulos, ellei se löydä rohkeita uusia avauksia. – Tämä näkyy jo. – Ne muuttavat myös edunvalvontaa ja siten ay-liikettä. Ay-liikkeen kohtaaminen jää etäiseksi. – Ay-liike on leimattu muistoksi menneisyydestä: ”Tällaista jarrua enää tarvita”. Juhlikaa voittoja Kiky-sopimus ei jätä Melinin mielestä tahraa ay-liikkeeseen, mutta jatkuvat periksi antamiset kyllä. Melinin mukaan ay-liikkeen tulisi mennä tiukemmin mukaan ihmisten arkeen. Mukaan arkeen Viimeiset 20 vuotta on Melinin mukaan ollut niin vahvaa uusliberalistien pyöritystä, että ay-liike on menettänyt aloitteensa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Syynä ovat uudet tuotantomenetelmät ja -tavat, jotka vaativat uudenlaisia työn organisoinnin ja johtamisen tapoja. Työntekijä tarvitsee tukea
HELMIKUUTA 2018 Ku va t Ja ri So in i. 13 1
Se ay-liikkeen pitää huomioida toiminnassaan. Ay-liike siivilöi jäsenistön kollektiivisen tahdon esiin. Bergholm ehdottaa esimerkiksi palkkaneuvottelujen julkisempaa käsittelyä. Hän luonnehtii SAK:ta puoluepoliittisesti ärhäkkääksi ja STTK:ta profiililtaan laimeammaksi. – Vaikutelma on, että keski-ikäisten, valtaa käyttävien miesten äänellä, projektitutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori Maija Mattila Kalevi Sorsa -säätiöstä kertoo. Hänen mukaansa keskusjärjestöjen rekrytoinnit paljastavat puoluesidonnaisuudet. Palkansaajapuoli julkistaa tavoitteensa etukäteen myös työsopimuskierroksella. – Nykyinen ilmapiiri ei suosi huolehtimista kollektiivisista eduista, yhdenvertaisuudesta tai tasa-arvosta, Mattila toteaa. – Tulevaisuutta ajatellen puoluepolitiikka on ay-liikkeelle taakka. Pesäero puoluepolitiikkaan Jutilan mukaan osaa ay-liikettä leimaa puoluepoliittinen sidonnaisuus. Sosialidemokraatit ovat ay-liikkeessä näkyvästi edustettuina, vasemmistoliittolaisetkin vähän. Samaan aikaan Yleinen työttömyyskassa YTK eli Loimaan kassa on kasvanut noin 400 000 jäsenen kassaksi. Epäonnistuminen on oma vika Myös Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Maija Mattila sanoo yhteiskunnallisen ilmapiirin muuttuneen. 14 1. Kriittinen jäsenyys tätä päivää Perinteiset ammattiliitot työttömyyskassoineen menettävät maksavia jäseniä. Hänen mukaansa elämme yksilöllistymisen aikaa, jolloin muun muassa ajatellaan yksilön epäonnistumisen olevan hänen oma vikansa, eikä rakenteiden. SAK:n Bergholmin mukaan puoluepolitiikka on jäänyt sivummalle ay-liikkeessä. – Julkisuudessa näkyvien miehisten voimien äänellä, keskustaliberaalin E2 ajatushautomon johtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutila vastaa. Ay-liikkeen lisäksi kansalaiset arvioivat myös kirkon toimintaa ja pohtivat tarkasti, mihin rahansa laittavat. HELMIKUUTA 2018 Kenen ääni kuuluu ammattiyhdistysliikkeessä. – Ay-liikkeen voimaan ja perusajatukseen kuuluu aktiivinen jäsenistö ja sen tahdon noudattaminen. – Koen, että yhteiskunnallinen ilmapiiri ei ole reilu ay-liikettä kohtaan. – Esimerkiksi Norjassa palkkaja työehtoneuvottelut tehdään melko julkisesti. – Vasemmistopuolueiden kannatus on vain noin 20 prosenttia, joten loput kansalaisista ajattelevat jotenkin toisin. Suurin osa jäsenistöstä ja kansalaisista on puoluepoliittisesti sitoutumattomia. Ammattiyhdistysliike näkyy tutkijoiden mukaan yleisölle keski-ikäisinä miehinä, mutta kenen äänellä ay-liike puhuu. – Enää ei ole periytyvää ammatti-identiteettiä tai luokkaidentiteettiä, Jutila kertoo. Jutila näkee puoluepoliittisuudesta pois pyrkimisen välttämättömäksi. Hänen mukaansa ihmiset ovat aiempaa vaativampia. Perinteet painavat entistä vähemmän. – Elinkeinoelämän keskusliitto EK on enemmän kokoomuksen loppusijoituspaikka. Liittotasolta kuulee, että pitäisi jo osata tehdä pesäero SDP:een, painotetusti SAK:ssa, Jutila toteaa. SAK:hon rekrytoidaan tietämättä, mistä puolueesta kukakin on, Bergholm kertoo. – Jäsenistön äänellä, SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm toteaa. Se tarkoittaa, että duunarin lapsi ei välttämättä koe itseään duunariksi, puoluekantaa ei imetä äidinmaidosta eikä ammattiliiton jäsenyys ole yhtä tärkeä nuorelle ikäpolvelle. Jutilan mukaan kansalaiset pohtivat jäsenyytensä hinta-laatu -suhteen lisäksi instituution edustamia arvoja. Myös terävämpi julkisuuden kautta toimiminen, jäsenille informointi ja ” Onko ammattijärjestöjen vahva työelämäosaamista osattu brändätä?. Ay-liikkeen brändäys kesken Ay-liike voisi tutkijoiden mukaan päästä uuteen nousuun avoimuudella, kertomalla saavutuksistaan ja olemalla helposti lähestyttävä
Yleissitovat sopimukset ovat sentään ay-liikkeen kulmakiviä. 15 1. 3. Jäsenten ja liitojen vuorovaikutusta pitäisi kehittää paremmaksi. Täytyy olla sosiaalisessa mediassa läsnä sille porukalle, joka ei osaa hyödyntää tai ei ole löytänyt omaa liittoa. 2. ” Ay-liike siivilöi jäsenistön kollektiivisen tahdon esiin.. Pitää ymmärtää nuorten sukupolvien tarpeita. Kenen ääntä kaivataan. Hiljaisten, jotka eivät ole vielä kiinnostuneet ay-liikkeestä tai ay-toiminnasta. 2. HELMIKUUTA 2018 Kysymykset 1. Nuorten, syrjäytyneiden ja syrjäytymässä olevien. JAANA YLITALO edunvalvontajohtaja, PAM 1. Jäsen ykköseksi kaikessa toiminnassa. – Pelkät kabinettikeskustelut eivät riitä. 3. Heikoimmilla olevien sekä työelämään tulevien. MAIJA PIHLAJAMÄKI puheenjohtaja, Jyty 1. Tulevaisuuden haasteet. Työn rakennemuutos ja digitalisaatio, joka korvaa työntekijöitä ja vähentää työpaikkojen henkilöstömäärää. työehtosopimuskierroksiin yhdistetty jäsenhankinta olisi Bergholmin mielestä luontevaa ay-liikkeelle. Työelämä muuttuu. Myös työehtosopimusten saaminen niille aloille, joilla sitä ei ole, voisi houkutella uusia jäseniä. Näin tavoitetaan myös nuoria, kriittisiä ryhmiä. 2. SAMU SALO puheenjohtaja, Insinööriliitto 1. Pitää tuoda enemmän esiin ay-liikkeen aikaansaannoksia, kuten äitiyslomia, eläkkeitä, lapsilisiä. Nuoret eivät tunne työelämän pelisääntöjä eikä oikeuksiaan, heille pitäisi saada viestiä perille. Kun työnantajan äänenpainot kasvavat, ay-liikkeen on oltava terävämpi. Huolena on yleissitovuuden katoaminen. Nuoret pitäisi saada mukaan, innostumaan ja liittymään jäseniksi. Segmentoitua viestintää pitää lisätä. 2. Alustatalouden työntekijät ovat vielä heikosti järjestäytyneet. Uusi nousu. Jokainen työntekijä on tärkeä ja tulevat jäsenet pitäisi ottaa jo opiskellessa kiinni. Ay-liikkeen toiminta voisi olla kansanliikkeen omaista toimintaa, Mattila ehdottaa. – Ammattijärjestöillä on erittäin vahva työelämään liittyvä osaaminen, mutta onko sitä osattu brändätä, Jutila tiivistää. Ay-liikkeen pitäisi tuoda aktiivisesti ja positiivisesti esille omia vaihtoehtoja, eikä olla vain ei-liike. Kenen ääni kuuluu ammattiyhdistysliikkeessä. 3. Jokaisen ääni on yhtä tärkeä. Eläkkeelle jääneiden ääntä kaivataan. Työn murros alustatalouksineen. 3. Mattila toivoo ay-liikkeen osallistuvan enemmän julkiseen keskusteluun sekä kertovan nuorille ja työelämäänsä aloittaville, mitkä ay-liikkeen saavutukset ovat. Tutkijoiden mukaan ammattiyhdistysliikettä tarvitaan niin kauan kun ihmiset tarvitsevat työsuhdeturvaa
– Täällä ymmärretään huonosti tarvetta kehittää EU:ta niin, että siitä tulisi vakaampi ja pelisäännöiltään selkeämpi instituutio. Suomen etu. Yksi kysymyksistä, jonka puolesta olemme taistelleet, on EU-parlamentin valvoman Euroo pan valuuttarahaston perustaminen. Hän näkee, että nyt on uhkana Suomen jääminen EU-kantoineen yksin. Olemme suhtautuneet penseästi ajatukseen EU:sta aidosti poliittisena yhteisönä, Timo Miettinen kiteyttää Suomen linjan. Euroopan komissio julkaisi suunnitelmansa EMU:n kehittämiseksi 6. Yksiselitteistä vastausta Suomen edusta hän ei löydä myöskään euroaluekysymyksessä. – Suomella on pitkä linja sääntöperustaisen talouskoordinaation merkityksen korostamisessa. Ymmärrys siitä, että euroalue tarvitsee perusteellisen rakenteellisen remontin, on kasvamassa, Udo Bullman sanoo. Meillä askarrellaan tulevaisuusnäkymien kanssa paikallisella tai korkeintaan kansallisella tasolla, sanoo eurokansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (sd). Miettisen mielestä suomalainen keskustelu on keskittynyt liikaa taloudellisten vastuiden kasvattamisen näkökulmaan. Olisivatko komission joulukuussa julkaisemat suunnitelmat sitten toteutuessaan haitallisia pienelle jäsenmaalle kuten Suomelle. Schultzin tavoitetta liittovaltiosta pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei vielä joulukuussa (HS 15.12) pitänyt realistisena. HELMIKUUTA 2018 Kovanaama-Suomi on jäämässä EU:ssa yksin Saksan asenne yhteisvastuuseen on muuttumassa, Saksaa peesaillut Suomi on kadottanut EU-politiikkansa vision N äkemys siitä, mihin suuntaan Eurooppaa pitäisi viedä puuttuu Suomessa lähes kokonaan. Saksassa sosialidemokraattien SPD:n puheenjohtaja Martin Schultz totesi joulukuun alussa kannattavansa Euroopan Yhdysvaltojen rakentamista vuoteen 2025 mennessä. Keskustelu EU:n sekä talousja rahaliiton (EMU) tulevaisuudesta on jälleen ajankohtainen. Hän sanoo, että harva EU-budjetin nettomaksajakaan vastustaa sitä, mitä. Udo Bullman, saksalainen europarlamentaarikko ja parlamentin talousja raha-asioiden komitean jäsen (sd.) sanoo, että Saksan asenne yhteisvastuuseen on nyt kuitenkin muuttumassa. Suomen hallituksessa komission suunnitelmat eivät ole herättäneet innostusta. Hallitus ei tue kaavaillun Euroopan valuuttarahaston päätöksentekomallia, yhteisvastuullisten rahastojen luomista eikä euromaiden valtionvarainministerin pestin perustamista. Maa toimi Suomen kannattaman talouskuripolitiikan veturina EU:ssa. Suomen vaikutusmahdollisuuksien pohtimista EU:ssa ylipäänsä Miettinen pitää nykyisellään jopa hieman turhanakin. Saksan majakka ja Suomen perävaunu Kreikan kriisin aikana Suomi tottui katsomaan Saksaan etsiessään liittolaista. Merkittävä osa komission ehdotuksista koskee juuri tämän institutionaalisen puolen selkeyttämistä. Tämä johtuu siitä, että EU:ssa tehtävät päätökset osuvat eri tavalla eri väestöryhmiin tai eri alueella asuviin ihmisiin. Suomi haluaa viimeistellä pankkiunionin ennen EMU:n uudistamista. – Tästä on todisteena menestyksemme hallitusneuvotteluissa Angela Merkelin kristillisdemokraattien kanssa. 16 1. Miapetra Kumpula-Natri viittaa tulonsiirtoihin yleisemmin. Visioita tulevasta siis kaivataan kipeästi. – Suomella voisi olla vaikutusvaltaa, jos se tuottaisi omia ehdotuksia. Toisaalta pitkällä aikavälillä talouden hyvä kehitys ja kysynnän vahvistuminen Euroopassa hyödyttävät viennistä riippuvaista Suomea, Miettinen sanoo. – Mikäli euroalueen budjettia kasvatettaisiin esimerkiksi Euroopan valuuttarahaston kautta, Suomen vastuut lyhyellä aikavälillä kasvaisivat. Timo Miettinen näkee, että puhe Suomen edusta on yleisesti harhaanjohtavaa. Pidemmällä tähtäimellä ei ole toivottavaa, että esimerkiksi EU:n ja euroalueen hallinto eriytyvät toisistaan. Timo Miettinen, yliopistotutkija ja projektijohtaja Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkosta sanoo, että viime vuosina Suomen linja on paikoin ollut jopa kovempi kuin Saksan. joulukuuta. Tällä hetkellä kuitenkin reagoimme lähinnä suurten jäsenmaiden kantoihin ja komission ehdotuksiin, Miettinen sanoo
Miapetra Kumpula-Natri (sd.) pitää Schulzin visiota selkeänä. ” Ymmärrys siitä, että euroalue tarvitsee perusteellisen rakenteellisen remontin, on kasvamassa. – Schultzin kommenteissa näkyy visio EU:n tulevaisuudesta mutta myös selvä kyllästyminen siihen, että EU:n pitäisi edetä sataprosenttisesti yhteisymmärryksessä. Udo Bullman ei pidä yllättävänä puolueensa johtajan näkemystä siitä, että EU:n tulisi syventää integraatiotaan Euroopan Yhdysvalloiksi. Jenni Heikka Demokraatti, Bryssel Kuvitus: Emilie Uggla. HELMIKUUTA 2018 V iime vuosina Suomen linja on paikoin ollut jopa kovempi kuin Saksan. Kohti liittovaltiota. Olemme erittäin EU-myönteinen voima. Aluekehitys ja maataloustuet ovat EU-budjetin suurimmat alakohdat. niillä saadaan aikaan, kunhan ne toimivat tehokkaasti. Udo Bullmanin mielestä EMU-keskustelussa tulisi keskittyä enemmän siihen, ovatko esitetyt ideat hyviä vai huonoja ja vähemmän vastakkainasetteluun pienten ja isojen jäsenmaiden välillä. 17 1. Ei koko Euroopan pidä jäädä vastustajien vangiksi. – Esimerkiksi rakennetukirahastoilla saadaan heikommin menestyneitä alueita mukaan talouskasvuun, mitä kukaan ei pidä pahana. – Euroalueen demokraattisempi ja läpinäkyvämpi hallinto olisi kaikkien etu, hän sanoo. Tutkimusrahoituksessa taas Suomi on ollut kokoaan suurempi saaja, Kumpula-Natri muistuttaa. – Idea vaikuttaa ensi katsomalta radikaalilta, mutta todellisuudessa on kysymys Saksan sosialistien historiallisesta tavoitteesta, joka on kirjattu myös puolueohjelmaamme. Mitä sitten pitäisi ajatella Martin Schultzin puheista liittovaltiosta. Suomikaan ei ole ollut valmis rikkaampana maana aluetukia lopettamaan
Liike-elämän edustajat toivovat Britannialle edes Norjan ratkaisua eli jäämistä sisämarkkinoille ja tulliunioniin. Tietenkään sen edustajat eivät pidä siitä, että Corbyn haluaa nostaa yhtiöveron nykyisestä 19 prosentista, 26:een prosenttiin, panna erityisveron niin sanotun liiallisen palkan veron yrityksille, joiden henkilökunnalla on ”hyvin korkeat” palkat. u u u Mutta voisiko liike-elämä sitten lähentyä työväenpuoluetta. Mutta nyt on Britannian konservatiivinen eliitti katkerassa sisällissodassa. Työväenpuolue on valmis ottamaan uutta lainaa infrastuktuurin rahoittamiseksi, ja liike-elämä pelkää valtion liiallista velkaantumista. CBI:n vuosikokouksessa viime syksynä Jeremy Corbyn sai lämpimämmät suosionosoitukset kuin Theresa May. Mutta sen jälkeen kun äänestäjät viime vaaleissa osoittivat, että hekään eivät suosi kovaa brexitiä ja Mayn hallitus menetti enemmistönsä parlamentissa, CBI:n kielenkannat ovat lauenneet. Työväenpuolue haluaa myös nostaa suurituloisimpien palkansaajie tuloveroa julkisten palvelujen ja ilmaisen yliopisto-opetuksen rahoittamiseksi. 18 1. Jotkut taloustieteilijät korostavat kuitenkin, että Corbynin varjohallituksen talouspolitiikka pyrkii ainakin talouden laajentumiseen, ja liike-elämä voisi siksi olla siihen tyytyväinen. Labour menestyi viime vaaleissa lähinnä siksi, että se aktivoi nuoret vaaliuurnille. Niin kauan kun konservatiiveilla oli parlamentin alahuoneessa enemmistö, pääministeri May saattoi tukkia liike-elämän edustajien suut uhkaamalla, että julkisesti valittavia yritysjohtajia ei enää oteta vastaan Downing Streetin hallintorakennuksissa. Observerin gallup paljastaa myös, että puolta enemmän työväenpuolueen kannattajista haluaa toisen kansanäänestyksen kuin vastustaa sitä. Mutta Britannian liike-elämässä pelätään Corbynin ”valtio hyvä, yksityinen paha” -asennetta ja epäillään, että luvatut kansallistamiset olisivat vasta alkua. Ja vaikka osa työväenluokasta äänestikin brexitin puolesta, sekään ei välttämättä halua kovaa brexitiä. Toinen syy Corbynin haluttomuuteen sitoutua pitkän päälle edes Norjan ratkaisuun on, että työväenpuolueen työläisäänestäjistä osa äänesti brexitin puolesta. Lontoon City ja suurteollisuuden edustaja CBI, meidän EK:mme vastine, ovat brexitin takia sukset ristissä konservatiivisen hallituksen kanssa. HELMIKUUTA 2018 EEVA LENNON Maailma tänään Corbyn pelaa monella rintamalla K onservatiivinen puolue on aina ollut perinteisesti liike-elämän ystävä ja tulkki. Mayn hallitus edustaa kovaa brexitiä eli vaatii Britanniaa lähtemään paitsi EU:sta myös sisämarkkinoilta ja tulliunionista. Hän pelkää, että EU:n jäsenenä tai sisämarkkinoilla hän ei voisi toteuttaa suurta kansallistamisohjelmaansa junien, vesilaitoksen ja energiayritysten kansallistamista. Ja entä sitten sitoutumista uuden kansanäänestykseen vaatimukseen Brexit-sopimuksesta sen jälkeen, kun se on solmittu. Työväenpuolueen ohjelmassa mainitut kansallistettavat yritykset ovat usein valtion käsissä Manner-Euroopan maissa. Kauanko Corbyn siis voi vastustaa liike-elämän, ammattiyhdistysliikkeen ja omien nuorten ja muidenkin äänestäjiensa painostusta ja välttää lopullista sitoutumista Norjan ratkaisuun. Tässä ne ovat samoilla linjoilla kuin ammattiyhdistysten keskusliitto TUC, joka pelkää työpaikkojen puolesta, jos CBI:n jäsenillä menee brexitin takia huonosti. Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja. u u u Mutta voiko liike-elämä niellä Corbynin vasemmistolaisen ohjelman. Expertit täällä ovat todenneet, että kansallistaminen olisi vaikeampaa EU:n jäsenenä tai ehkä sisämarkkinoillakin, mutta ei mahdotonta. Työväenpuolue onkin saanut vettä myllyynsä monissa julkisen sektorin hankkeissa mukana olevan rakennusfirma Cariollionin romahduksesta. Sitä on ajanut erityisesti työväenpuolueen pitkäaikainen entinen johtaja Tony Blair, ja nyt on hankkeelle antanut yllättäen siunauksensa EU:ta vastustavan rasistisen Ukip-puolueen entinen johtaja ja voimahahmo Nigel Farage. Samoin yrityksissä, jotka pyrkivät saamaan tilauksia julkisilta sektoreilta. Työväenpuolueen vaalivoitto johtaisi ehkä puntakriisiin ja sitä kautta inflaation kiihtymiseen, vaikka varjovaltiovarainministeri John McDonnell on ilmoittanut pohtivansa keinoja puntakriisin estämiseksi. Puolueen fanaattisille kovan brexitin kannattajille, he ovat epäisänmaallisia maanpettureita. Eliitin sisällissota on todella katkeraa. Mutta sunnuntailehti Observerin teettämä mielipidetutkimus osoitti, että 56 prosenttia työväenpuolueen potentiaalisesta äänestäjäkunnasta suosii sisämarkkinoille jäämistä ja vain 13 prosenttia vastustaa sitä. Samoin tutkimuksesta, jonka mukaan valtion ja yksityisten yhteishankkeet infrastuktuurin rakennusalla ovat tulleet veronmaksajalle paljon kalliimmiksi kuin puhtaat valtion hankkeet. Mutta vaikka Corbyn kauhistuu kovaa brexitiä, hän on toistaiseksi sitoutunut jäämään sisämarkkinoille ja tulliunioniin vain kahdeksi siirtymäkauden vuodeksi. Tutkimuksen mukaan 63 prosenttia Työväenpuolueen nuorista kannattajista haluaa Britannian jäävän sisämarkkinoille. Corbyn pelkää, että EU:n jäsenenä tai sisämarkkinoilla hän ei voisi toteuttaa suurta kansallistamisohjelmaansa. Julkisissa yrityksissä johtajien palkat saisivat olla korkeintaan kaksikymmentä kertaa suuremmat kuin alimmat palkat. iStock. Yhteistä työnantajapiireille ja Corbynin työväenpuolueelle on kovan brexitin vieroksunta ja halu sijoittaa runsaasti varoja infrastruktuurin – rautateiden, teiden sekä rakennusten ja laitteiden parantamiseksi
– Meillä on mahdollisuus saada kampanjakokemuksia eri pohjoismaisista vaaleista ja voimme oppia muiden strategisista siirroista ja taktisista päätöksistä, Rönnholm summaa. Mukana ovat myös autonomiset alueet Ahvenanmaa, Grönlanti ja Färsaaret SAMAK. Samakin kokouksessa etsitään tapoja, joilla pohjoismaista mallia voidaan kehittää ja varmistaa menestymisen mahdollisuudet jatkossakin. – Suomalaisen sosialidemokratian kannalta on merkittävää, että SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne valitaan kokouksessa Samakin puheenjohtajaksi kaudelle 2018–2022, hän jatkaa. . 19 1. Koostuu jäsenmaiden sosialidemokraattisista puolueista ja keskusammattijärjestöistä . Rönnholmin mukaan tutkimus on jälleen tehnyt näkyväksi, ettei ilman sopimusyhteiskuntaa voi olla myöskään pohjoismaista mallia. Verkostoitumalla pohjoismaisen sdja ay-liikkeen kanssa saadaan jatkuvasti uusia ajatuksia. HELMIKUUTA 2018 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi SDP ottaa Samakin ohjat S osialidemokraattisten puolueiden ja ammattiliittojen keskusjärjestöjen pohjoismainen yhteistyökomitea Samak kokoontuu vuosikokoukseensa Ruotsiin ensi viikon alussa. – Liian usein unohtuu, että mallin menestymisen edellytyksenä on ollut varallisuusja toimeentuloeroja tasaavien elementtien rinnalla vahva ammatillinen järjestäytyminen, ay-liikkeen sopimisoikeus ja yleissitovat työehtosopimukset, Rönnholm sanoo. . Samakin puheenjohtajuus on kahden vuoden mittainen ja vetovastuu kiertää jäsenmaalta toiselle. Sosialidemokraattisten puo lueiden ja ammattiliittojen pohjoismainen yhteistyökomitea . Anna-Liisa Blomberg Demokraatti . Sopimusyhteiskunta on vahvuus Samak on viime vuosina keskittynyt pohjoismaisen mallin turvaamiseen ja kehittämiseen NordMod2030-tutkimushankkeen sekä poliittisen Sømarkan julistuksen avulla. SDP:n puoluesihteeri Antton Rönn holm uskoo, että kokouksessa käydään mielenkiintoista keskustelua pohjoismaisen sosialidemokratian tilasta ja teemoista, kuten pohjoismaisen hyvinvointivaltion kehittämisen seuraavasta vaiheesta sekä käynnissä olevasta työelämän muutoksesta. . . Verkostoituminen on valttia Rönnholm luonnehtii Samakia ainutlaatuiseksi organisaatioksi, jossa mukana olosta on monenlaista hyötyä. Rönnholmin mukaan se on taannut paitsi yhteiskuntarauhan myös tavan luoda vakaata kysynnän kasvua markkinoille. Sen jäsenmaat ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti
Uuden kaupunkistrategian mukaan alueparlamentit korvaavat alueraadit. Kampanja pakettiin Voimakkaasti arvopohjainen, ehdokkaan näköinen kampanja. Kiitos viestin leviämisestä kuuluu ahkerille somejoukoille, jotka muun muassa Facebookin Tuula Haatainen presidentiksi -ryhmässä pitivät vaalitsemppiä yllä. Me demarit olemme kuunnelleet tarkalla korvalla alueiden asukkaiden ja järjestöjen näkemyksiä kaupungin tasapuolisesta kehittämisestä ja eri alueiden oikeudenmukaisesta kohtelusta, kertoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Helminen (sd.). Vetovoimaa lisää valmistuttuaan myös vielä työn alla oleva keskustan kävelykatu Manski. Myös SDP:n valtuustoryhmä uudistui tuntuvasti – 16 valtuutetusta 9 on uusia vaikuttajia. – Ehdokas kiersi paljon – 53 paikkakunnalla – mutta enimmäkseen oli kampanjoitava ilman ehdokasta. Laajan turvallisuuden käsite haluttiin alusta asti vahvasti esiin ja siinä onnistuttiin. Uusi valtuusto on piristysruiske Reippaasti uudistunut valtuusto on aloittanut työnsä Harri Helmisen mukaan hyvin. Kouvolan demarit ajavat aluedemokratiaa Valtuustokierros TEKSTI JA KUVA MARKKU LAHIKAINEN Verna Sydänmaanlakka ja Harri Helminen korostavat, että Kouvolassa on nyt positiivista tekemisen meininkiä. Suomisen mukaan Haataisen esiintymiset tv-tenteissä oli kasvutarina, mikä näkyi myös hänen esiintymisistään saaduissa arvioissa. HELMIKUUTA 2018 ” Rautatieja maantieterminaalihankkeen jatkuva kehittäminen on Kouvolalle erittäin vahva mahdollisuus. Sen sijaan, että vaalikoneisto olisi piirretty suoraan järjestörakenteesta, etsittiin paikallista vaalityötä vetämään ”Tuulan tekijöitä”. Jos rautatieyhteys Kiinaan lähtee oikein hyvin liikkeelle, työntekijämäärä nousee viidessä vuodessa yli 3000:n. Meillä on logistiikassa töissä 1700 ihmistä. Ryhmässä on hyvä henki ja teemme yhdessä töitä kuntavaaliohjelmamme pohjalta. Ensi yrittämällä valtuuston noussut Verna Sydänmaanlakka vahvistaa konkarin sanat. – Meillä on positiivista yhdessä tekemisen meininkiä ja uudet valtuutetut ovat saaneet ryhmässä hyvin tukea. Meillä on paljon innokkaita ja ennakkoluulottomia ihmisiä, jotka haluavat tehdä yhdessä töitä positiivisen Kouvolan puolesta. Haatainen oli viimeisen tv-tentin selkeä voittaja. – Tärkeintä on keskusteluyhteys ja se, että alueet saavat jonkin verran varoja, joilla ne voivat tukea omia tärkeitä kohteitaan. Kaikki hankkeet ja toiminnot elinvoiman puolesta ovat erittäin tärkeitä. Se ei ole mennyt ihan kivuttomasti. Logistiikkakeskus on tärkeä vahvuus Kouvolan pärjääminen edellyttää Harri Helmisen mukaan positiivisen työpaikkakehityksen aikaansaamista. Somejoukkoja ja torien tallaajia Suominen iloitsee, että Tuula Haataisen viesti levisi sosiaalisessa mediassa hyvin, ja kampanjan visuaalisesta ilmeestä saatiin hyvää palautetta alan ammattilaisiltakin. – Se on edellytys, että voimme turvata kaupungin perustoiminnot. Näin luonnehtii kampanjapäällikkö Jenny Suominen SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haataisen vaalikampanjaa. Niinistö nosti muun muassa uudenvuodenpuheessaan esiin asioita, joista Tuula on puhunut, Suominen kertaa. 20 1. Alueellisesti kampanjaa toteutettiin uudella – ja Suomisen mukaan onnistuneella – tavalla. – Uusi valtuusto on ollut piristysruiske. Alueparlamentit ovat olleet meille tosi tärkeitä. – Aluedemokratian vahvistaminen on erittäin tärkeää siksikin, että vuonna 2009 lakkautettiin kuusi kuntaa ja perustettiin uusi Kouvola. – Muut ehdokkaat – Sauli Niinistö erityisesti – tulivat Tuulan agendaruutuun. Heitä yhdisti kiinnostus presidentinvaalityöhön, Kouvolan demarit ovat tyytyväisiä siitä, että SDP:n kuntavaaliohjelmassa yhtenä keskeisenä asiana olleet alueparlamentit ovat toteutumassa. Kouvola Vuorovaikutusta ei mikään korvaa Demariryhmän nuorin valtuutettu Verna Sydänmaanlakka sai heti ensi kaudellaan käteensä ikäihmisten lautakunnan puheenjohtajan on pohjoismaiden ainoa rautaja kumipyöräkeskus EU:n TEN-T-ohjelmassa. – Se on meille vahvuus. Helminen korostaa erityisesti Kouvolan rautatieja maantieterminaalihankkeen jatkuvan kehittämisen tärkeyttä. joka poikkeaa luonteeltaan esimerkiksi kuntavaaleista. Vaatii erityistä motivaatiota mennä tuonne lumipyryyn pelkkien flyereiden kanssa, Suominen sanoo.
Osaa vastauksista on lyhennetty. Asukkaita noin 86 000 . . Raisa-Tiina Lahtinen Olen snäpännyt, facettanut, jakanut, tykännyt, laittanut Instaan Tuulasta juttuja ja kannustanut ihmisiä äänestämään. . . – Sitä ei voi korvata mikään muu. Anja Malm Vedin sellaisen älyttömän kovan juonnon Tampereella Demarinuorten vohvelikahvilassa Tuulalle ihan livenä. Mutta esimerkiksi digitalisaatiota kannattaa hyödyntää myös ikääntyneiden palveluissa vaikkapa turvallisuusasioissa. Meille demareille on tärkeää, että ihmisten on hyvä olla töissä ja kaupungin on tuettava heidän jaksamistaan. Vihreät 6 . Ja hymyilty. Sijaitsee Kymenlaaksossa . Millaisia terveisiä kampanjapäällikkö haluaa nyt kentän väelle lähettää. Kivaa oli! Päivi Pietari Järjestettiin mm. Keskusta 9 . Ja kaupungin on turvattava resurssit eri palvelumuotoihin sekä pidettävä huolta henkilöstön työhyvinvoinnista. Siv Jouhkimo Esiintymällä Tampereen Työväenmuseo Werstaalla järjestetyssä Rauhanjuhlassa. Sitä on pidetty mukana Tuulan kävelyillä Espoon rantaraitilla, jossa osallistujat ovat yhdessä ulkoilleet kampanjaliivit päällä. Heli Hietala Suosittelin lähiystävilleni ja verkkoyhteisölleni. – Kiitos kaikille tehdystä työstä. Sitoutumattomat 2 . Perussuomalaiset 5 . Pirkko Sonné Nuorten kotkien kanssa paistettiin pipareita ja jaettiin niitä kävelykadulla. SDP:n kannatus kuntavaaleissa 2017 25,2% (+2.7) Valtuustopaikat 2017–2021: . . Sosionomina hän tietää vanhustyössä aidon vuorovaikutuksen tärkeyden. Se kantaa tuleviinkin vaaleihin, Suominen sanoo. HELMIKUUTA 2018 Miten osallistuit Tuula Haataisen kampanjaan. Suomisen mieltä lämmittää, että eri puolilla Suomea järjestettiin Rauhankahviloita ja somessa vaalipäivän lähestyessä vilisi rutkasti kuvia Tuula-liivit päällä häärivistä aktiiveista. Onhan sitä Tkkuraitin vaalimökillä pyöritty ja kahvitettu kansalaisia. . Kristillisdemokraatit 4 . Ilmo Korhonen Joka kotiin Taivalkoskella jaettu Tuulan mainos, puhutettu ihmisiä ja jaettu Facessa mainoksia. . Noora Kinnunen nuijan. Ville-Veikko Haapala Olen istunut vapaaehtoisena vaalikahvilassa ja kantanut Tuulan rintanappia laukussa ja rintapielessä. Saini Ortia Suositellut lähipiirille, ystäville somessa ja livenä. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti KOUVOLA . Artturi Jyrkkänen Tikkurilassa ja vähän muuallakin Tuulan tilaisuuksissa ottanut kuvia ja lähettänyt niitä eteenpäin. DEMOKRAATTI KYSYY . . Pia Saarela Äänestämällä. . Veikko Toivonen Ollaan oltu Tuulan kirittäjiä ja lenkkeilty liivit päällä. Laittanut roposia tukitilille! Äänestänyt jo ennakkoon. . . Kokoomus 13 . Vasemmistoliitto 2 Olemalla vaalikopilla Oulun Rotuaarilla. Emma Haapasaari Huovutin ison punaisen Tuula-sydämen. . Järjestettiin puolueosaston kanssa onnistunut lastentapahtuma, jossa tila oli ääriään myöten täynnä lapsiperheitä ja Tuula keskellä mukana – no pahvisena, mutta näkyvästi esillä. Kysymykset tälle palstalle esitetään Facebookin Sosialidemokratia Suomessa -ryhmässä, josta myös vastaukset poimitaan. Jutellut ihmisten kanssa netissä ja livenä. SDP 16 . Markku Lahikainen Demokraatti, Kouvola. stand up -ilta paikallisessa pubissa Kokkolassa teemalla Tuula ja presidentinvaalit. 21 1. Vaalivalvojaisissa huokui ylpeys omaan ehdokkaaseen ja niihin teemoihin, joita kampanjassa pidettiin esillä
Vanhusten ja ikä-ihmisten asiat loistivat poissaolollaan vaalitenteissä. Maija asuu talon neljännessä kerroksessa. Soitan toisen kerran – ei ääntäkään. ”Avaa sinä, kun sulla on vahvemmat sormet”, hän jatkaa. Jos vain joku tulis käymään Pienen yösoiton loppupuolella väliovi napsahtaa auki. Tapasimme ilahtuneita entisiä hallikauppiaita, joille joulu oli tullut asiakastulvan muodossa myös tammikuun keskelle. “Betonitalon rappukäytävässä leijailee puuterin ja parfyymin pisteliäs haju. Säkkipimeässä Helsingissä vastaan tuli väsyneen näköisiä ihmisiä. Luulin joskus, että Maija asuu siellä. Oikea aika kunnon arvokeskustelulle lienee maakuntavaalien tai eduskuntavaalien yhteydessä, mutta kasvava ikäihmisten joukko olisi ansainnut kunnon käsittelyn jo näissä vaaleissa. ”Maijahan se siinä”, huokaan. Kun kahvit on juotu, Maija nousee ja ottaa jääkaapin päällä olevasta laatikosta keksipaketin. Yksi suurimpia vanhuuteen liittyviä haasteita on yksinäisyys. Muistelemme aikoja, jolloin Maija leipoi pullia ja minulle maistui. Kun lähestymme tulevia vaaleja, on työelämän, talouden, koulutuksen ja ympäristöpolitiikan lisäksi alettava puhua myös ikäihmisten asioista. Lopulta huomaan ovenkarmin toisella puolella sähköisen soittokellon. Olisin syönyt kaikki Maijan tekemät pullat, ellei äiti olisi tullut poikkeuksetta väliin. 22 1. Jos vain joku tulis käymään. Ihmiset ottivat lehden vastaan pääsääntöisesti ilman katsekontaktia. Silmiini osuu viimeinen käyttöpäivä 12.11.2016.” Niinpä. Soitan ovikelloa – mitään ei tapahdu. Kun henkisen sumuverhon keskeltä tutut piirteet alkavat hahmottua, Maija huojentuu. Kertapainallus riittää, ja Mozartin tuttu melodia valtaa koko rappukäytävän. Kurkkaan postiluukusta – haalistunut väliovi seisoo tylynä edessä. ”Nämä minä ostin ihan vaan sitä varten että, jos vain joku tulis käymään”, Maija selventää. Kääntelen ruskeaa keksipakettia kädessäni. Puhe kääntyi pian presidentinvaaleihin. ”Kirjoitapa joskus ikäihmisten asioista Demokrattiin”, yllytti nainen ja jatkoi matkaansa. Kun kello tuli kahdeksan, menin myyntipäällikkömme Aila Pääkön kanssa tutustumaan vasta avattuun Hakaniemen ”parakkihalliin”. Varmuusketju ja lukko avautuvat rauhallisesti. Mutta miksi kukaan ehdokkaista ei puhunut vanhusten ja ikäihmisten asemasta. Toinen naisista oli huolissaan vaalien keskustelunaiheista. On se hurja ikä. Totta. Maija on kotona. He ottivat ilahtuneena Työmies-lehden vastaan. HELMIKUUTA 2018 V iime viikon perjantaiaamun vietin Hakaniemen metroaseman edessä henkiin herätettyä Työmies-lehteä jakamassa. Ja minähän avaan. Vaikka uskomme teknologian tuovan helpotusta hoivapalvelujen järjestämiseen, vain toisen ihmisen läsnäolo tuo todellista turvaa ja hoivaa askelten lyhentyessä. Juomme Maijan kanssa kahvit. Hallin käytävällä vastaani tuli kaksi keski-iän ylittänyttä naista. Mietin, miten me suomalaiset osaammekin elää niin yksin yhdessä. Ihan oikeasti. Seurakuntatalon keittiö oli minulle maailman pyhin paikka. Hän piti sinänsä hyvänä, että vaalitenteissä oli puhuttu eriarvoisuudesta, maahanmuutosta ja turvallisuudesta. Hänen kasvoilleen leviää maailman kaunein hymy: ”Mikko, voi kun kiva nähdä pitkästä aikaa.” Hän unohtaa hetkeksi, ettei enää selviä ilman rollaattoria ja rutistaa puolta pitempää miestä, niin että kylkiluut rutisevat. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI iS to ck. Vanhusten ja ikäihmisten asiat loistivat poissaolollaan vaalitenteissä. Yksinäisyydestä mieleeni tuli eräs kohtaaminen viime syksyltä 2017. Yhdeksänkymmentä vee
Kyseessä oli pakanallinen juhla, jossa helmikuun kolmeatoista ensimmäistä päivää pidettiin ”onnettomuuden päivinä”. Antiikin Roomassa kynttilänpäivän aikaan kulkivat tulisoihtuiset puhdistusja sovitussaattueet pitkin kaupungin katuja. Varis kertoo kevääntulon Suomessa on vanhan kansanperinteen mukaisesti keskitytty kynttilänpäivänä pääosin variksiin ja siinä sivussa syynätty tarkalla silmällä ympärillä vallitsevia keliolosuhteita. 23 1. Varisten vaakunta kynttilänpäivänä oli varma merkki, joka lupasi nopeasti ilmestyvää suojasäätä ja aikaista kevättä. Kynttilänpäivä on ollut yksi sydäntalven tärkeistä merkkipäivistä, jolloin luontoa havainnoimalla on saatu vihiä kevään etenemisestä. HELMIKUUTA 2018 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi A iv ita Vaakku, sano jotain S unnuntaina vietettävällä kynttilänpäivällä on pitkät perinteet. 300-luvun puolivälissä roomalaisten vanhaan juhlapäivään solautettiin kristillistä sanomaa ja kynttilänpäivää alettiin viettää Marian ja Jeesus-lapsen kirkossakäynnin juhlana. Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto kertoo, että ”ensimmäisestä suojasta kynttilän jälkeen on yhdeksän viikkoa sulaan veteen ja kaksitoista viikkoa ohran kylvöön.” Nora Vilva Demokraatti. Optimistisimmissa osissa Suomea variksen vaakunta kynttilänpäivän tienoilla on saattanut antaa lähes yliluonnollista puhtia kevääntuloon; ”Kun varis huutaa ensimmäisen kerran kynttilän jälkeen, kuukauden päästä on vasikka laitumella” Kevääntulon ennusmerkkejä ei tietenkään voitu jättää pelkkien varisten varaan
24 1. KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä. HELMIKUUTA 2018 TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN
Mieluummin olisimme reilusti jotain mieltä. Yleensä se herättää kunnioitusta. – Pelkäämme asettaa isoja tavotteita. Se edellyttää eri toimijoiden tasapainossa olevaa, toimivaa markkinataloutta. toiminnanjohtajana juuri aloittanut demarivaikuttaja Kaisa Penny on innoissaan uudesta työstään. Säätiön hallituksen jäsenet kysyivät varapuheenjohtaja Pennyltä joulukuussa kiinnostusta tehtävään. Ohjelmatyö on nyt aloitettu uudelleen tosissaan, ja uskon sen näkyvän myös tuloksissa. Työn määräaikaisuus mietitytti vakinaisessa virassa olevaa, sen mielenkiintoisuus ratkaisi. Meidän tulisi rohkeasti katsoa eteenpäin ja miettiä, mitä me voimme antaa suomalaiselle ja kansainväliselle demariliikkeelle. 25 1. Penny toivoo Sorsa-säätiön antavan ärsykkeitä ja visioita päätöksentekoon hyvinvointivaltion säilyttämiseksi ja kehittämiseksi tulevaisuuteen. HELMIKUUTA 2018 Sirkuksesta toiseen K alevi Sorsa -säätiön vt. Hienot ideat eivät yksin riitä. Uusi maailma on aika eri kuin aiemmassa rehtorin tehtävässäni Sorin Sirkuksessa, Penny hehkuttaa. – Sorsa-säätiö tekee todella hienoa työtä ja tutkimusta. Penny kannattaa ensijaon mallia, jossa pyritään eriarvoistavien rakenteiden murtamiseen sosiaalisilla investoinnella perheisiin, koulutukseen ja varhaiskasvatukseen. Meidän pitäisi kirjoittaa sellainen puolueohjelma, jota muut kopioivat. He odottavat demareiden ottavan nykyistä vahvemmin kantaa. Henkilöstöhallinto ja johtaminen ovat Pennylle tuttua aiemmista tehtävistä. – Meillä on liikkeenä kova tarve odottaa, että joku muu on samaa mieltä. Olemme katsoneet aina jonnekin muualle, milloin Itävaltaan, Ruotsiin, Iso-Britanniaan tai Saksaan. Henkilöstömuutokset ja kokonaisuuksien yhteensaattaminen ovat tämän vuoden haasteita. Penny uskoo laajasta kansainvälisestä verkostostaan olevan hyötyä. Nyt vaikuttaa siltä, ettei SDP uskalla sanoa mitään sen pelossa, että menetämme jonkin äänestäjäkunnan. – Historia ja aateperimä velvoittavat. Penny haluaisi lisätä ennen kaikkea Kalevi Sorsa -säätiön vaikuttavuutta. – Yhteiskunnalliseen keskusteluun on hiipinyt varovaisuus. EU-politiikka on yksi säätiön tämän vuoden pääteemoista. Ohjelmatasolla SDP ei näytä Suomen kansainvälisimmältä puolueelta. Ohjelmatyö on nyt aloitettu uudelleen tosissaan, ja uskon sen näkyvän myös tuloksissa.. Perustelemme näkemyksiämme muiden näkemysten kautta. Penny on saanut myös muiden puolueiden vaikuttajilta palautetta. Hänestä on tuntunut hyvältä päästä jatkamaan toiminnanjohtaja Mikko Majanderin työtä
26 1. HELMIKUUTA 2018
Penny oli jälleen aloittamassa kansainvälistä demarinuorten leiriä. asuu Tampereella . Aktiividemarina mummo Ella Vatanen saattaa yhä tarkistaa, onko lapsenlapsi ”oikeilla linjoilla”. Telinevoimistelu oli pakko lopettaa. Opiskelijoiden sosialidemokraattisen yhdistyksen OSY:n puheenjohtaja 2007 . Voimaannuttavien kokemusten seuraaminen on motivoinut myös apurahahakemusten tekemiseen ja rahoituksen etsimiseen. Iso-Britanniaan muutettuaan Penny osallistui pian kilpaväittelyihin eglanniksi suuren yleisön edessä. Pari kuukautta sitten. Loukkaantuminen vaikutti parikymppisenä vahvasti myös hänen valintaansa lähteä opiskelemaan kansainvälistä politiikkaa Southamptonin yliopistoon sirkusuran sijaan. toiminnanjohtaja helmikuusta 2018 alkaen . Silloin ajatus politiikan vaikuttavuudesta vahvistui. Kynttilämeri Itävallassa Pennylle sydämeen jäänyt tapaus liittyy Utöyan joukkosurmaan heinäkuussa 2011. Sen tulisi säilyä yhtenäisenä. – Loukkaantumiset ovat olleet isoja käänteitä elämässäni, ja ne ovat ohjanneet tekemisiäni. . Penny sai Tampereella toiseksi eniten ääniä vuonna 2014 eurovaaleissa. Oma menestyminen vaaleissa ei ole kuitenkaan hänelle henkilökohtaista. Euroopan sosialidemokraattisen nuorisojärjestön YES:n puheenjohtaja 2011–2015 . Penny on työskennellyt niin Jutta Urpilaisen, Erkki Tuomiojan kuin Antti Rinteen kampanjoissa. ” Minun on vaikea olla itse poliitikko. . Demareiden kansainvälisyys houkutti Kukaan perheenjäsenistä tai sukulaisista ei pitänyt Pennyn puoluesuuntausta itsestäänselvänä. – Se on minulle tosi vierasta. Sorin Sirkuksen rehtori 2017, apulaisrehtori 2013–2016 . – Ilmarenkaat oli mun laji, hän tarkentaa. HELMIKUUTA 2018 Kilpaväittelyitä englanniksi Kaisa Penny aloitti liikuntaharrastuksen telinevoimistelun parissa. Hän näkee kuitenkin itsensä vasemmistodemarina. 27 1. – Näimme, että tilanne oli monissa maissa muuttunut merkittävästi huonommaksi, ja toivottomuus levisi tosi nopeasti. ” Ohjelmatyö on nyt aloitettu uudelleen tosissaan ja uskon sen näkyvän myös tuloksissa. Se on masentavaa ja erityisen lannistavaa demareilla. – Jokaisella heistä oli perheessä tai läheisissä meidän elinaikanamme menetettyjä ihmisiä. . . Vuotta myöhemmin toinen erityinen hetki sattui Kroatian ja Slovenian rajalla Savudrijan kylässä. – Minun on vaikea olla itse poliitikko. – Suurimmat voittoni ja riemuni politiikassa liittyvät aikaan, kun olin Euroopan demarinuorten puheenjohtajana. En ole uhkarohkea, enkä pidä itseäni älyttömän rohkeana. ”Mä oon ollut täällä”, nuori nainen sanoi. Hirveän paljon helpompi on tehdä muille töitä. Yleisön eteen meneminen helpottui, oli asia mikä hyvänsä. Hän oli ollut samassa paikassa sijainneella pakolaisleirillä pari–kolme vuotta lapsena, mutta ei ollut osannut etukäteen yhdistää asiaa. Solidaarisuudesta on tullut hänelle vuosien mittaan tärkein arvo. Sirkus on antanut vahvan pohjan yhteistyötaidoille ja toisiin luottamiselle. Se tuntuu huvittavalta. En koskaan ymmärrä, etten pysty tekemään samoja juttuja kuin ennen. Mielestäni Euroopan osalta liittovaltiokehitys on ainoa tapa mennä eteenpäin. Isä vaikutti pitkään TUL:n Pirkanmaan toiminnanjohtajana. Millainen käsityöihminen olet. Hirveän paljon helpompi on tehdä muille töitä. Jo hänen äitinsä vaari oli kunnanvaltuutettu. PES Women in Executive Board’n jäsen 2011–2015 . Sosialidemokraattisten opiskelijoiden SONKin pääsihteeri 2007–2009 . – Se luottamus pitää löytää ja oppia rakentamaan. Hän on nähnyt, miten monet erityisnuoret ovat päässeet edistymään elämässään. Omistakin riveistä joskus nousseet ”maassa maan tavalla” -linjaukset kylmäävät. ESP:n nuorisotyöttömyysryhmän puheenjohtaja 2011–2014 . Kun hän pääsi perille, turvallisuuspoliisi oli vastassa. Tärkeimpänä solidaarisuus Pennylle henkilökohtaisesti vaikein poliittinen keskustelu on maahanmuutto. Siinä olen aika päinvastainen kuin politiikassa. We are all AUF-activists. Sirkus on ollut uskomattoman upea koulu kaikkeen tulevaan. Vuosien varrella ihmiset ovat leimanneet Pennyä molempiin poliittisiin laitoihin. Hän on elänyt itse vuosia maahanmuuttajana, ja myös hänen ex-miehensä oli maahanmuuttaja. Tapahtuneesta huolimatta leiri pidettiin lähes kolmentuhannen nuoren voimin. Itsetuntoja luottamus vahvistuivat. Leiri alkoi kynttilämuistotilaisuudella Utöyassa menehtyneille. Kun Bosnian delegaatio saapui paikalle, yksi heistä jäi yhtäkkiä seisomaan. Pennyn mielestä demarit eivät ole uskaltaneet ottaa aiheesta ihmisarvoja erilaisuuskysymyksissä riittävän selkeää kantaa. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA ” Meidän pitäisi kirjoittaa sellainen puolueohjelma, jota muut kopioivat. Laskea pulkalla ja leipoa laskiaispullia. Penny innostui. . naimisissa, kolme lasta KAISA PENNY. Penny opetteli asiat pieninä paloina ja loputtomilla toistoilla. – Minusta kansainvälisyys ja usko ratkaisujen löytämiseen isoihin kysymyksiin yhdessä on määrittävämpää kuin puolueen sisäinen oikeisto-vasemmisto-ajattelu. Penny liittyi puolueen jäseneksi lukioiässä, mutta alkoi toimia aktiivisesti palattuaan Englannista vuonna 2005. Itsensä ylittäminen, onnistumisen kokemukset, adrenaliini ja endorfiini koukuttivat. Kalevi Sorsa -säätiön vt. . Oli kamalaa ja hirveän pelottavaa, mutta ihanaa. – Syy, miksi valitsin demarit, oli kansainvälisyys. – En ole utopisti, mutta aina kannattaa yrittää. Minulla on monia yksittäisiä villasukkia. Kyseenalaistaminen ja yhteiskunnallinen keskustelu kuuluivat arkeen. Mitä vain voi saada aikaan. . opiskellut kansainvälistä politiikkaa University of Southamptonissa Iso-Britanniassa ja valtiotieteitä Helsingin yliopistossa . Paikat oli kipeät sen jälkeen. Tämän hetken poliittisen keskustelun historiattomuus, sympatian ja empatian puute Euroopassa on ihan käsittämätöntä. – Sinun täytyy uskoa ihmisten yhdenvertaisuuteen, jos haluat olla solidaarinen. syntynyt 1982 Tampereella . Stanishev kannatti ajatusta, ja pian nuorisotakuu oli koko PES:n kärkiteema. Penny ei haaveile kansanedustajan urasta, vaikka tavoitteet ovat muuten korkealla. Sosiaalinen sirkustyö on muodostunut Pennylle yhdeksi tärkeimmistä. Sellainen, joka aloittaa enemmän kuin saa valmiiksi. – On mahtavaa huomata, kun yhtäkkiä jokin lukko aukeaa ja asiat menevät eteenpäin. Penny on neljännen polven demari. Jollekin sirkus on ollut syy nousta aamuisin ylös sängystä. Mitä haluat ainakin tehdä helmikuussa. Penny esitteli nuorisotakuun Euroo pan sosialidemokraattisen puolueen PES:in puheenjohtajalle Sergei Stanisheville. Rohkeutta on ollut pakko opetella. . Kaveri houkutteli häntä mukaan Sorin Sirkukseen sanomalla ”sirkuksessa voit tehdä mitä vain”. . Hän loukkasi polvensa yhdentoista vanhana. . Olimme puhuneet nuorisotyöttömyydestä ja -takuusta jo vuonna 2009. Olemme poteroissa, joista heittelemme kiviä. Suomessa on Pennyn mukaan vallalla poliittinen kulttuuri, jossa mielen muuttamista pidetään heikkoutena. – Se hetki ei unohdu koskaan, kun niin monet sanoivat, että meitä ei voi pelottaa. . . . Ilmassa ollessaan ei voi sooloilla. Euroopan demarinuorten puheenjohtajana huomasin ajatuksien olevan hyvin samansuuntaisia riippumatta siitä, tuleeko jäsen Balkanilta vai Uruquaysta. Penny ei ajattele demareita vain Suomen SDP:nä vaan osana laajempaa sosialidemokraattista liikettä. – Niin kauan kuin politiikka on harrastuksena, siihen on paloa ja draivia. Penny oli aloittamassa kansainvälistä leiriä juuri tragedian jälkeen Itävallassa. – Kun olet korkealla, sinun pitää uskaltaa. Penny on ollut elämänsä aikana neljässä polvileikkauksessa. SDP:n puoluehallituksen jäsen . Milloin kiipesit viimeksi trapetsille
kirkonkirjoista, kun oravakanta romahduksen jälkeen on alkanut kasvaa. Tihein osa oravakannasta on muuttanut asutuskeskuksiin, osa kulkee muutoin asutuksen pihapiirissä, jossa se hyödyntää erityisesti nykyään varsin suosituksi tullutta talvilinturuokintaa: orava taitaa olla kaikkein yleisin läskin näpistäjä, minkä ohella se hyödyntää oikeastaan minkä tahansa esille pannun siemenlajin tarjoamaa ravintolisää. Akrobaatti asioi asutuksen piirissä Luonto TEKSTI ANTTI SIMONEN Orava on varmasti viehkeän ja siron olemuksensa vuoksi erittäin pidetty pikku nisäkäs, vaikka metsästyslain säännösten mukaan se onkin riistalaji. Osin se on kytköksissä kuusen ja männyn siemensatojen vaihteluihin. Oravan metsästysinto perustui tietenkin siitä saatavan nahan taloudelliseen arvoon, vaikka vaikeina ravintovuosina ja köyhemmissä talouksissa muulloinkin oravan liha oli kelvollinen myös pataan pantavaksi – onhan kyseessä pääosin kasvisravintoa naposteleva otus, jonka lihaa pidettiin paikoin kanan veroisena ja jopa sitä maukkaampana, näin osin Ruotsin puolella, mutta kyllä Suomessakin oravanlihan käyttömahdollisuus tunnettiin. 28 1. Parhaillaan meneillään oleva talviruokintakausi oman seurantani mukaan osoittaa havaintona toistaiseksi täyttä nollaa, vaikka muina talvina parhaimmillaan auringonkukan siemenien kimpussa on yhtä aikaa hyörinyt kuusikin oravaa. Nykyisin runsaat metsänhakkuut vaikuttavat nekin. Oravasaaliiden määriä seuraten voidaan havaita esiintymisen huippuvuosien seuraavan noin viiden vuoden välein. Niin sanottua metsäoravaa ei kerrota oikeastaan tavatun juurikaan jälkilaskentojen perusteella arvioituna. HELMIKUUTA 2018 Orava taitaa olla kaikkkein yleisin läskin näpistäjä. Vanhojen historiatietojenkin valossa löytyy mainintoja mm. Oravakanta romahti Nykylaskentojen mukaan oravakanta on suorastaan romahtanut. Jos sattuu silmäilemään sitä koskevia saalistilastoja, on hyvä jos ei lennä ”pyrstölleen” havaittuaan, että taannoin sen vuotuinen saalismäärä kohosi parhaimmillaan 2,5 miljoonaan napattuun yksilöön! Tällaisia miljoonasaaliita kerrotaan haalitun viime vuosisadan alkupuolella. Paino riippuu luonnollisesti yksilön iästä ja ravitsemustilasta, vaihteluväli on 200–400 g. Myös ilmaston lämpenemisen arvellaan vaikuttavan asiaan, vaikka tarkkaa vaikutusmekanismia ei tunnetakaan – vai onko tämä pelkästään yksi ”hätäselitys”, kun tehometsänkäsittelyä ei haluta liioin syyllistää. Blewulis. Nykyisin oravan merkitys metsästettävänä riistalajina on hiipunut lähes olemattomiin, vain enintään muutamaan tuhanteen yksilöön vuodessa. Ruumiin pituus on parikymmentä senttiä ja hännän pituus 14–20 cm. Oravakannan runsaus vaihtelee tunnetusti melko suuresti. Tämä ei olekaan erityinen ihme, onhan orava nahan hyödyntämistä ajatellen jokseenkin pieni otus. Eikä siitä tavattoman pitkää aikaa ole, kun erälehtien riistaruokien reseptien yhteydessä esiintyi oravanlihan ruokakäyttöäkin koskevat ohjeet
Mitä sinne on matkan varrella jäänyt ja mitä seuraavat askeleet voivat tuoda tullessaan. Oman elämän tarkastelu on hiukan hämmentävää. Aika tarkastella millainen peltoon kynnetty ura on takana. Paletti on sillä tavalla ollut kasassa. On arvioinnin paikka. Huomaan miettiväni, että tämän näköinen kaveri on tullut jo melkoisen matkan, ja on nyt menossa työurallaan viimeiselle kierrokselle. Nopeat vastaukset ja itsevarma puhe on muuttunut kysymyksiksi ja kuuntelemiseksi. Kenpä tietää. Onko tämä tarkoituksenmukainen, vai pitääkö tulla muutoksia. Mitä vähemmän nuoreksi tulen, sitä epävarmemmaksi myös tulen. Tähän asti asiat ovat menneet omia latujaan, koko elämässä. 29 1. Isompiakin elämänmuutoksia. HELMIKUUTA 2018 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Timo Lappalainen, 58 P eilistä katsoo vastaan mies, joka on tässä vaiheessa elämää tullut kääntöpisteeseen. Nyt sitä on enää viisi tai kuusi vuotta jäljellä. Suuren osan tähänastisesta elämästä on täyttänyt aktiivinen työelämä. Timo Lappalainen on Kepan toiminnanjohtaja.. Nyt on uudelleenarvioinnin aika, miten tämän paletin jatkossa järjestää. Ehkä tämä on sellaista tilinteon hetkeä
Suomen tilanteesta on syytä olla onnellinen ja vaalia sitä. Demokratia on Mika Taberman, joka jakoi päiväkaupalla esitteitä vaalimökillä ja lapioi muidenkin ehdokkaiden porstuan edustat lumesta puhtaaksi. Siinä on ollut SDP:nkin menestyksen perusta jo pitkään. Demokratian sankareita. Lisää lopuksi joukkoon jättikatkaravut ja anna niiden kuumentua. Sen taustalla tapahtuu paljon näkymätöntä työtä, joka on välttämättömän tärkeää demokratian ja vapaiden vaalien toteutumiseksi. Jukka-Pekka Flander. Vaalityötä tehtiin reilusti ja muita kunnioittaen, media haastoi ehdokkaita asiallisesti heidän näkemyksistään ja luotettava viranomaisten ja vapaaehtoisten työ takasi sellaiset vaalit, joissa kenenkään ei tarvitse olla huolissaan siitä, että pääsivätkö kaikki halukkaat äänestämään tai tehtiinkö vaaleissa vilppiä. Dunan ei nimittäin toiminut kyseisen taistelun aikana vielä Napoleonin kokkina eivätkä ruoan raaka-aineet olleet mitenkään tyypillisiä Marengon alueelle. Toivottavasti samalla muistetaan kaikki se työ, mitä vaalien ja oman ehdokkaan eteen tehdään taustalla. Raaka-aineiksi löytyi kana, muutama rapu, tomaatteja, valkosipulia ja kananmunia. Lisää mausteet, viini, säilyketomaatit, oliviit ja broilerinpalat kastikkeeseen ja kypsennä kannen alla miedeolla lämmöllä 30-40 minuuttia tai kunnes liha on kypsää. Demokratia on Olli Jauhiainen, joka ajoi Haataisen kampanja-autoa 9 000 kilometriä, jotta ehdokas pääsi tapaamaan kansalaisia. HELMIKUUTA 2018 Mikkel Näkkäläjärvi S unnuntaina järjestettiin jälleen presidentinvaalit, joissa kansa pääsi valitsemaan itselleen tasavallan presidentin seuraavaksi kuudeksi vuodeksi. Tarjoa pata paistettujen kananmunien ja riisin kanssa. Napoleonin kokki Dunan sai laittaa kaiken kekseliäisyytensä likoon raapiessaan taistelun runnoman kaupungin antimista ruokaa keisarille. Demokratian sankarit ansaitsevat kiitoksen Marengon kana oli Napoleonin herkku Tarinan mukaan kanaa Marengo on saanut alkunsa Napoleonin Itävallassa käymän voittoisan taistelun jälkimainingeissa. Siihen tarvitaan innostuneita ihmisiä, jotka laittavat itsensä likoon paremman Suomen ja maailman puolesta. u u u Useammissa vaaleissa ehdokkaana ja tukijoukoissa olleena osaan todella arvostaa sitä kaikkea työtä, joita vaalikampanjoiden eteen tehdään. Tsekkaa maku. Kuori pikkusipulit, hienonna valkosipulinkynnet ja viipaloi herkkusienet. Ruskista broilerinpalat ja nosta hetkeksi sivuun. Kuumenna tilkka öljyä padassa ja ruskista valkosipuleita, sipuleita ja sieniä kunnes ne ovat kauniin ruskeita. Joka kerta äänestäessä tulen pohtineeksi sitä, miten hyvin meillä vaalit järjestetään. 3 rkl oliiviöljyä noin 1 kg broilerinpaloja (reisipaloja, rintaleikettä tms.) 8-10 pikkusipulia 3 valkosipulinkynttä 200 g tuoreita herkkusieniä 1 tl suolaa 1 tl mustapippuria lisäksi keitettyä riisiä 2 tl Provencen yrttiseosta 1 dl kuivaa valkoviiniä 2 tlk (yht. u u u Vaaleihin kuuluu se, että vaalien tulosta ja sen syitä pohditaan ja ruoditaan aina. 30 1. Suurelle yleisölle vaaleissa näkyy vaalien lopputulos, ehdokkaiden vaalitentit ja etenkin viimeisen kuukauden näkyvä mainostaminen ja uutisointi. Kekseliäisyydellä ei Marengon kanassa ole muutenkaan pihtailtu. Vaalipäivä on minulle aina juhlapäivä. Demokratia on kaikki he, jotka puhuivat ehdokkaansa puolesta, osallistuivat tapahtumiin, suosittelivat tutuilleen niin somessa kuin muuallakin, lahjoittivat rahaa, luukuttivat esitteitä, tarjoilivat puuroa pakkasessa, äänestivät ja ahersivat kampanjan puolesta ympäripyöreää päivää. Maailmassa on miljardeja ihmisiä, jotka eivät pysty osallistumaan vapaisiin vaaleihin. u u u Tälläkin kertaa moni demokratian sankari – vaalilautakuntien vaalivirkailijat, viranomaiset, kampanjaväki, kriittinen media ja todella moni vapaaehtoinen – teki näistä vaalit. Kirjoittaja on yhteiskuntatieteilijä ja Demarinuorten puheenjohtaja Rovaniemeltä. Ohje kirjasta Klassikkoruokia – reseptit ja tarinat; Tiina Rantanen (Otava) Mikään kampanja ei menesty pelkällä ehdokkaan panoksella. 800 g) säilöttyjä tomaatteja 1 dl kivettömiä oliiveja 12 jättikatkaravun tai jokiravun pyrstöä 4 kananmunaa öljyä paistamiseen Kuumenna öljy paistinpannussa. Mutta samapa tuo, tämä herkullinen ja näyttävä ruoka voi viedä kielesi mennessään. Mikään kampanja ei menesty pelkällä ehdokkaan panoksella. Tällä kertaa tarvittiin poikkeuksellisesti vain yksi äänestyskierros suosituimman ehdokkaan löytämiseksi. Makuyhdistelmä on herkullinen ja Napoleonille tulikin tavaksi popsia Marengon kanaa jokaisen taistelun jälkeen
Mikkelin harrastajateatterifestivaalin yhteisöllistä tunnelmaa ei kuitenkaan kykene luvuilla mittaamaan. Ellei sitten desibelimittarilla esimerkiksi päättäjäistilaisuuden palautesessiossa. Työväen Näyttämöpäivät 2018 numeroiksi puristettuna. Teatterinystävän kannattaa laittaa tuo aika jo kalenteriin, sillä vastaavanlaista teatterin tekemisen ja sen katsomisen iloa ei tavoita muualla kuin Mikkelin festivaalilla. Ohjelmakartalta löytyi esimerkiksi kolme musikaalia, joista yksikään ei ollut kimalteiseksi kiillotettu ja särmättömäksi hiottu niin kuin ammattiteattereiden sisäänvetoproduktiot tapaavat monesti olla. Ensi vuonna näyttämöpäiville kokoonnutaan tammikuun 25.–27. Mikkelin festivaalin ohjelmistosta tänä vuonna päättäneen teatteriohjaaja Sirpa Riuttalan valintoja kiiteltiin laajasti. Tuttuun tapaan Mikkelissä nähtiin paljon ryhmien omassa piirissä syntyneitä esityksiä, pieniä ja vähän suurempia, kuten Kajaanin harrastajateatterin posketon mukaelma brittiläisestä sankarieepoksesta ”Beowulf”. HELMIKUUTA 2018 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Ilon päivät Pih la Liu kk on en K olme päivää (ja aika pitkälle iltaa ja yötä), 26 esitystä joista 15 loppuunmyytyjä, 13 esiintyjäryhmää teatteria tarjoamassa, myytyjä lippuja reilut 3 300, katsomoiden täyttöaste noin 80 prosenttia. Se on siinä, 42. Vantaallehan se lähti; ihan niinistömäisiin lukuihin Carita Välitalon hieno ohjaus Sirkku Peltolan koskettavasta tragikomediasta ei yltänyt, mutta 32 prosentin osuus kaikista tämän suoran kansanvaalin äänistä on vakuuttava. 31 1. Tai Tikkurilan Teatterin ”Tyttö ja varis” -esityksen loppuaplodeissa – niistä saattoi ennustaa, minne yleisöäänestyksellä päätettävä festivaalin kiertopalkinto matkaisi. Rolf Bamberg Demokraatti, Mikkeli. Peltolan näytelmän ohella kotimaista nykydraamaa edusti pienen hausjärveläisteatterin valloittava toteutus Reko Lundánin 20 vuotta sitten kirjoittamasta näytelmästä ”Aina joku eksyy” ja nyt toista kertaa teattereissamme nähty Maria Kilven sovitus Risto Isomäen romaanista ”Sarasvatin hiekkaa”. Näyttämöpäivien esityskirjo olikin tänä vuonna poikkeuksellisen moni-ilmeinen mutta ei silti varman päälle vedetty
Niitä hän on järjestänyt tai ollut järjestämättä uudelleen. Myös teosten hienostuneen esteettisyyden panin merkille. Puiset totemit on tehty Helsingin Mäkelänkadun kaadetuista poppeleista, EGS on polttanut ne mustiksi ja muokannut vaikuttaviksi totemeiksi. Näyttelyn nimi on ”En voi jatkaa. Vastakohdat tuntuvat viehättävän. Ja tehokkaasti ne toimivatkin. Graffiti on anonyymi taiteenlaji. Helsingin Taidehalli Writing My Diary – EGSin teoksia Avoinna 25.2. Esillä toki on kuvia, valokuviakin, mutta ne ovat epätarkkoja, osa negatiivikuvia, osa erilaisia kollaaseja. Newyorkilaisesta Keith Haringista tuli maailmankuulu taiteilija jo yli kolmekymmentä vuotta sitten. Toki se jo sellaiseksi ainakin osittain hyväksyttiin jo varhain. EGS: Latvia, 2017. Taiteijan nimi tulee niistä kolmesta kirjaimesta, joilla hän on signeerannut teoksensa eri puolilla maailmaa. Puranen on jo pitkään koetellut valokuvan ja sen tekemisen ehtoja, kuvan ja kuvaamisen suhdetta maailman ja sen yksityiskohtien näke miseen. 32 1. Mutta jos tuntee Jorma Purasen aikaisempaa tuotantoa, ymärtää tätä näyttelyä ja tutustuu siihen kiinnostuksella. Taustana on se, että Mäkelänkatu on yksi helsinkiläisen graffitin syntysijoista. Jos satunnainen kadunkulkija nousee Galerie Anhavaan ja ajattelee astuvansa valokuvanäyttelyyn, luulee varmaankin tulleensa väärään paikkaan. Esillä on myös lasiveistoksia ja totemeja. Jo tuohon aikaan kiinnitin huomiota hänen huikeaan taitoonsa luoda pienistä aineksista vaikuttavia kokonaisuuksia. Purasen muistio kirjaa menetykset uusik si kokemuksiksi. Seppo Heiskanen. saakka, ti, ke, pe 11– 17, to 11–18, la–su 12–16. Ne hävitetään kun näyttely loppuu. Ville Andersson on vuoden 2015 nuori taiteilija. Tässä ollaan syntymisen tai katoamisen tilassa. Tässä näyttelyssään Puranen on käyttänyt materiaalinaan vanhoja kuvatallenteita. Ehkä se on menettänyt jotakin alkuvoimaisuudestaan ja tuoreudestaan. Helsinki Contemporary I can’t go on. EGS on ryhtynyt tekemään taidetta, ja se onkin sitten toinen juttu kuin salaa ulkoseinään maalaaminen. saakka, ti, to, pe 11– 18, ke 11–20, la–su 11–17 Kuvan ja kuvaamisen koettelua Jorma Puranen: Short lives, 2017. Meillä hyväksyntä on nyt tullut arvovaltaiselta taholta: Suomen Taideyhdistys on järjestänyt Helsingin Taidehalliin graffititaiteilija EGSin näyttelyn. Jorma Puranen: Gaoya’s Head, 2017. Jatkan.” Sanat ovat Samuel Beckettin romaanin lopusta. Ehkä pieni roso ei olisi pahitteeksi. Tämä on jatkoa edellisille. Näyttelyn nimi on Menetysten muistio. Graffitin taide Graffitia on aina yritetty kuljettaa korkean taiteen piiriin. Ehkä sitaatti viittaa Hamletin ja kuvankin ongelmaan: ollako vai eikö olla. Tässäkin on ainakin osittain kysymys syntyprosessin esittämisestä. HELMIKUUTA 2018 KUVATAIDE Galerie Anhava, Helsinki Menetysten muistio – Jorma Purasen valokuvia Avoinna 4.2. saakka, ti–pe 11–17, la–su 12–16. Joku piirustus näyttää keskeneräiseltä, mutta kertoo sellaisenakin jotain oleellista mallista. Joka tapauksessa on syntynyt uusia kokonaisuuksia, joissa on jotakin tuttua, nostalgiaakin mutta samalla jotakin kummallista, ehkä surrealistista. Ollako vai ei Kuvien katoamisesta ja esiin nousemisesta on kysymys myös Ville Anderssonin näyttelyssä. Valokuvanhan on sanottu tallentavan menneeksi, ehkä menetetyksikin muuttuvaa maailmaa. EGS on tehnyt valtavankokoisia maalauksia Taidehallin kuvanveistosalin seinille. Jo jonkin aikaa Puranen on kuvannut klassisia maalauksia niin että salamavalon välähdykset ja erilaiset heijastukset saavat teokset miltei tunnistamattomiksi. Oikeaa nimeään hän ei kerro julkisesti ja näyttelyn tiedotustilaisuudessa hän oli peittänyt kasvonsakin. Toisaalta on myös hahmoja, jotka on ”väritetty” graniitin tai ainakin kiven kaltaiksi, ja toisaalta kuvia halkeilusta, rapistumisesta. Ne ovat erilaisia maailmankarttoja ehkä muistutuksena taiteilijan kansainvälisyydestä. I will go on – Ville Andersonin piirustuksia, maalauksia ja valokuvia Avoinna 4.2. Miten grafittitaide toimii taiteen pyhäkössä. Myös liike, tanssi ja leikki ovat kuvissa mukana, samoin pysähdys, hiljaisuus. Niinhän graffiiteille usein käy. Taiteilija näyttää, miten valokuva syntyy ja samalla lähestyy sitä teoksen katsojan kokemusta, jossa ei aina ole ihanteellista valaistusta eikä kaikkia häiriötekijöitä ole poistettu. Monissa Anderssonin teoksissa, varsinkin valokuvissa, vaalea hahmo vaaleaa, aineetonta taustaa vasten on joko häviämässä tai kasvamassa esiin
Siiskosen maisemat ovat perusmaisemia, niitä ei voi tunnistaa. saakka. Avoinna Galleria Heinossa 4.2. Vaula Siiskonen: Polku-sarja. KUVATAIDE Ville Andersson: Taste in Ideas, 2017. saakka. HELMIKUUTA 2018 Näyttelykuvia Sirkka-Liisa Lonka on pitkään viihtynyt maalauksissaan viida koissa, joita ovat kansoittaneet erilaiset kissaeläimet. Henkilöt erilaisissa dramaattisissa tai vähemmän dramaattisissa ti lanteissa ovat hänen aiheensa. KOONNUT SEPPO HEISKANEN KUVATAIDE Myös Vaula Siiskosen maa lauksissa valo on merkittävässä osassa. Elina Brotherus: Orange Event. Toista malla on saatu aikaan huikea matka jonnekin. Usein taiteilija itse. Hänen tummissa maise missaan se saa oman hienon ja samalla vähän myyttisenkin vi vahduksen vedestä. Ja valon Lonka saa hehkumaan. Avoinna Gal leria Katariinassa 11.2. Avoinna Galleria Amassa 4.2. EGS: Treaty of Jeddah 1927,2017.. Tässäkin näyttelyssä niitä on, mutta puu tarhan kukat ja kasvit tuntuvat nousevan etualalle. KUVATAIDE Elina Brotherus on yksi kan sainväliseti tunnetuimmista valokuvaajistamme. 33 1. Sirkka-Liisa Lonka: Paratiisi. saakka
Wiseau on häärännyt elokuvataiteen taiteen parissa muutamaan otteeseen The Roomin jälkeenkin. Elokuva on parhaimman luokan viihdettä: erinomaisesti kuvattu, leikattu ja lavastettu. Eurooppalainen syntyperä, useimmiten on veikattu jotain vanhan rautaesiripun takaista maata, on sen sijaan mennyt läpi. Puhdas häpeä esti päättäjiä tunnustamasta tosiasioita ja lähettämästä nuorukaisia kuo lemaan. Puhumattakaan siitä, kuinka paljon vetävämpi ensin mainittu teos on. Dollaria, ei miljoonaa. Asiallisesti molemmat jatkavat Alan J. Tommy Wiseau on suuri mysteeri. Hän on sanonut syntyneensä 1960-luvun lopussa, mutta se ei ulkonäön perusteella ole tuntunut uskottavalta. Trumpin, valeuutisten ja propagandan zeitgeist nostaa tarvetta punnituille puheenvuoroille perinteisen median tehtävästä ja luotettavuudesta. Steven Spielbergin tosipohjainen lehtidraama puhuu vahvasti sananvapauden puolesta Konservatiiviset Hollywood-elokuvat sovittavat kernaasti sankarin viittaa yhteiskunnallisia instituutioita edustavien ammattiryhmien, kuten poliisien, lääkärien, lakimiesten tai toimittajien harteille riippuen ajankohtaistrendien kulloisestakin aallonharjasta. ”Maailman kaikkien aikojen paras huono elokuva”. Tällä kertaa satusetä Spielberg ei väläytä edes vakavien historiallisten aikuisteostensa helmasyntiä, kaiken tietämistä ennalta, oikeastaan kuin teoksen lähtökohdassa, jossa näkökulma ei ole paljastuksista ensin kertoneen kilpailijan vaan sen paKehnouden korkea veisu: The Room Kumma heppu unelmatehtaalla. Pakulan Watergate-teos Presidentin miesten (1976) eetosta, jossa vallanpitäjien suosiosta riippumattomat tiedotusvälineet kyttäävät järjestelmää ja kaivavat esiin totuuksia, joita huiputtajat parhaansa mukaan kätkevät. Vieläkään ei tarkkaan tiedetä, kuka hän oikein on, mistä hän on tullut ja mistä ihmeestä hänellä oli rahaa heittäytyä Los Angelesin elokuvabisnekseen. Pentagonin paperit Sotilaallinen tutkija Daniel Ellsberg vuoti Pentagonin papereina tunnetut salaiset asiakirjat New York Timesille Richard Nixonin ensimmäisen kauden loppupuolella vuonna 1971. Nixonin hallinto nostaa oikeusjutun edellistä vastaan ja hankkii sille julkaisukiellon, jonka jälkeen Postin toimituksessa puntaroidaan median roolin suurta kuvaa. Yllättäen Spielberg kysyy elokuvassaan myös hankalia kysymyksiä muun muassa poliitikkojen ja median läheisistä suhteista, jotka mahdollistavat tiedonhankinnan mutta voivat toisaalta korruptoida toimittajat luulemaan, että vallanpitäjät ovat heidän esimiehiään tai ystäviään valvottavien sijasta. HELMIKUUTA 2018 ELOKUVA The Disaster Artist Ohjaus: James Franco Pääosissa James Franco, Dave Franco, Seth Rogen, Alison Brie 2017, 142 minuuttia ELOKUVA The Post Ohjaus: Steven Spielberg Pääosissa: Meryl Streep, Tom Hanks, Bob Odenkirk, Bradley Whitford, Bruce Greenwood, Matthew Rhys 2017, 116 minuuttia Totuuden tähden ” Perimmäiseksi kysymykseksi Spielberg nostaa pohdinnan, ketkä päättävät ja millä perustein julkaisulinjasta. Niiden mukaan maan presidentit olivat tienneet jo vuosia, ettei Yhdysvallat voi voittaa kaukana kotoa käytyä Vietnamin sotaa. Spielberg, Hanks ja Streep ovat niin suuria Hollywood-vaikuttajia, ettei The Post tarvitse edes alkutekstejä. Päinvastoin, jäntevä kerronta luistaa ja tapahtumat etenevät kellosepän tarkkuudella. Ohjaaja James Franco näyttelee Tommy Wiseaun tapaan elokuvansa pääroolin itse. Epookista puuttuu tyystin vastaaville yrityksille monesti ominainen tympäisevä kuivakkuus. Vuonna 2004 hän muun muassa tuotti dokumentin ”Homeless in America” ja on vilahtanut näyttelijänä parissa halpisfilmissä. Hänen viimeisin saavutuksensa on amerikkalaisella Hulu-videopalvelulla kuuden jakson verran pyörinyt sitcom-sarja The ”Neighbors”, ”Naapurit”, jolle sen tuottaja ja päätähti Tommy Wiseau on luvannut jopa jatkoa.. Ja mikä pahinta, kansan ja totuuden kustannuksella. Kriittisyys on siksikin odottamatonta, että päärooleihin menestysohjaaja on valinnut nykyelokuvan pidetyimpiin lukeutuvat suuren yleisön suosikit Meryl Streepin ja Tom Hanksin, joista edellinen esittää leskikustantajaa ja jälkimmäinen haukkamaista päätoimittajaa. Tällaisen epiteetin on saanut Tommy Wiseaun kirjoittama, ohjaama, tuottama ja pääosittama vuonna 2003 ensi-iltansa saanut ”The Room”, joka maksoi noin kuusi miljoonaa dollaria ja tuotti puolisentoista tuhatta. Vaikka Steven Spielbergin ohjaama lehtidraama The Post (2017) edustaa selvästi samoja ihanteita kuin parhaan elokuvan Oscar-palkinnon pari vuotta sitten vienyt Todd McCarthyn reportaasiteos Spotlight (2015), tuntuu se vähemmän idealistiselta puhdasotsaisuudelta. Spielbergin elokuva on jo ehtinyt sapettaa Timesin toimitusta, koska se keskittyy asiakirjat myöhemmin käsiinsä hankkineen The Washington Post -lehden toimintaan poliittisen skandaalin tultua julki. 34 1. Mukavan miehen imagoaan varjeleva Hanks jopa tupakoi tähtikuvaansa vastaan
Tarinan keskiössä oleva leffa on toki mitä suurimmassa määrin erityislaatuinen eli katastrofaalisen kamala nuoren miehen odysseia läpi ihmissuhdeviidakon, joten vähän enemmän asetelmasta olisi voinut kuvitella saatavan irti. HELMIKUUTA 2018 Pika-arviot Ikitie Viime syksystä saakka elokuvateattereissa pyörinyt AJ Annilan ohjaama elokuva menestysromaanista on parasta filmattua Antti Tuuria. (RA) ELOKUVA Synkin hetki Joe Wrightin perinnetietoinen näköispatsasdraama rajaa tapahtumansa vain muutamaan viikkoon. Jälkimmäinen käyttää kaikki keinot päästäkseen kirittäjän rinnalle ja ohi. Henkilösuhteiden syvemmän kehittelyn sijaan Franco ja käsikirjoittajansa Scott Neustadter ja Michael H. Kuvausurakassa uupu nut työryhmä katsoo kutsuvierasensi-illassa elokuvaansa itkun partaalla, muu yleisö on tikahtua nauruun ja koko sopan keittänyt maestro kituu paniikissa… mutta kuinkas sitten kävikään. (RA) ELOKUVA Jymyjuttu. Tommy Wiseau on tahattomassa koomisuudessaan näet varsinainen elokuva-alan Don Quijote eli surullisen hahmon ritari. Suomessa Helsingin Sanomat on saanut juuri maistaa käräjöinnin uhkaa vähän vastaavasta salaisten tietojen julkistamisesta. Weber keskittyvät seuraamaan The Roomin järjettömien ja erinomaisen kökösti näyteltyjen kohtausten kuvausten sujumista tai sujumattomuutta. The Roomin vaiheet sen sijaan tunnetaan varsin tarkkaan, kiitos sen toisen päätähden Greg Sesteron, jonka muistelmateokseen ”The Disaster Artist: My Life Inside The Room, The Greatest Bad Movie Ever Made” Francon elokuva pohjautuu. himman haastajan. Hannu-Pekka Björkman loistaa Kallosen pahisroolissa: hyytävä, ihan täyssaatana. Lyhyt kesto puolestaan rajaa väistämättä itse asiankäsittelyn syvyyttä. Jos ette muuten usko Wiseaun lahjattomuuteen elokuvantekijänä, The Room on kaikkien katsottavissa You Tubessa. Ja siltikin… The Disaster Artist jää pohjimmiltaan aika tavanomaiseksi kuvaukseksi elokuvan tekemisestä. Rolf Bamberg Demokraatti. Siis enemmän tragediana kuin komediana. Voi tietysti olla, että The Roomin kuvauksissa saavutettiin – säälistä – konsensus, vaikka liki kaikki työryhmästä oli kalkkiviivoilla lyömässä hanskoja tiskiin. Läpileikkaavaa elämäkertafilmiä Wiseausta olisi vaikea tehdäkään, koska hänen elämästään tiedetään niin vähän. Elokuvassa Jussi Ketola (Tommi Korpela) on vielä korostetummin keskushenkilö kuin romaanissa. 35 1. Sen aikana alaisilleen, vaimolleen ja työtovereilleen äksyilevä vanha herra Winston Churchill (Gary Oldman) kamppailee paitsi ulkoisia myös sisäisiä vihollisiaan vastaan ja pyrkii vakuuttamaan epäilijät tulevien uhrausten välttämättömyydestä. Puutteistaan huolimatta Francon elokuva on sujuvasti ohjattu, kiinnostavakin. Perimmäiseksi kysymykseksi Spielberg nostaa pohdinnan, ketkä päättävät ja millä perustein julkaisulinjasta. Viritellään vain pikkuisen mutta annetaan sitten haipua latteaan sopuun. Etenkin, kun sitä katsoo oikeasta kulmasta. Kumpi painaa enemmän, yleisön oikeus tietää vai valtion oikeus pantata tietoa maan turvallisuuteen vedoten. (RB) KOONNUT RANE AUNIMO JA ROLF BAMBERG ELOKUVA Tammisunnuntai 1918 Ilkka Vanteen ohjaama ja Antti Tuurin käsikirjoittama puolipitkä dramatisoitu dokumenttielokuva näyttää, kuinka suojeluskuntalaiset ryhtyivät vapaussotaansa sata vuotta sitten. Elokuva kuvaa uskottavasti eri näkemyksiä kuunnellen, millaisessa paineessa ratkaisevia päätöksiä on kuitenkin tehtävä odotusten ja uhkailujen ristitulessa. Ristiriidat eksentrikko Wiseaun ja filmiryhmään kuuluvien alan ammattilaisten kanssa jäävät esimerkiksi käyttämättömäksi resurssiksi. Sitten uskotte. Aihe on hyvä, niin komedian kuin tragedian aineksia kasassa, roolitus osuva ja erittäin näköinen. Francon elokuvan loppu on, päinvastoin kuin tragediaan päättyvän The Roomin, seesteinen jopa imelyyteen asti. Kukaan tuskin yllättyy The Postin kaltaisen liberaalin Hollywood-draaman päätelmistä, mutta ohjaaja pitää pöyhkeät julistamiset kurissa miltei loppuun saakka. Myös Tommy Wiseaun sisääntulokohtaus, jossa hän erään pikkuteatterin roolitussessiossa pistää Brandoakin paremmaksi Stanley Kowalski -monologissa (”Steeelllaaaaa!!!!), lupaa hyvää. Rane Aunimo Demokraatti Oivat ainekset jäävät vajaakäytölle Muun muassa Hämähäkkimiehen parasta kaveria Harrya valkokankaalla ja James Deania tv-elokuvassa esittänyt James Franco heittäytyy kokonaisvaltaisesti Tommy Wiseaun nahkoihin itse ohjaamassaan elämätai pikemminkin elokuvakertaelokuvassa ”The Disaster Artist”. Parasta siinä on erinomaisen harkittu ja huolellinen visuaalinen suunnittelu. Kustantaja (Meryl Streep) ja päätoimittaja (Tom Hanks) koettavat ymmärtää, mikä on median tehtävä suuressa kuvassa. Tommyn ja hänen parhaaksi (ainoak si?) kaverikseen manipuloimansa Gregin (roolissa Jamesin velipoika Dave) suhteessa olisi jo ollut eväitä vaikka mihin, mutta jotenkin teinidraamamaiseksi sen juonteen kehittely vain jää, vaikka toisen osapuolen kirja on tekstin pohjalla
Jyrkimmillään ne erosivat kansalaissodan kuvauksissa.” Raila Rinne yhytti erään merkittävän päivämäärän. ”Myrskyisinä kuukausina sata vuotta sitten Pärssinen kuuui niiden kansanedustajien joukkoon, jotka vastustivat aseellisen vallankumouksen tietä. Puolentoista vuoden harhailu Venäjälllä ja Virossa pelasti luultavasti Hilja Pärssisen kuolemantuomiolta.” Eero Reijonen vetelee kainuulaisia kirjailijalinkityksiä. Ja vaihtelee se taso Eino Leinollakin, Ilmari Calamnius-Kiannosta puhumattakaan. ”Ensimmäisen runokirjansa Hilja Pärssinen julkaisi 1899 ja toimi myös Työläisnainen-lehden toimittajana. Turhaan. Jos heille kuuluu senaattorin arvoinen status, niin naisministereiden tai vastaavien lukumäärä lisääntyy kahdella eli Hanna Karhisella, joka oli sisäasian valtuutettu ja Hilja Pärssisellä, joka toimi sosiaaliasiain valtuutettuna, joka hoiti eritoten kouluasiat.” Nimi tulikin tuossa jo mainituksi, mutta varsinaisen perusselvityksen kirjailijan henkilöydestä saamme Jouko Grönholmilta. Se ponnahti Työväenliikkeen kirjaston tapahtumakalenterin muodossa. Vuosisadan alun sortovuosina hän liittyi tsaarin vastaiseen maanalaiseen järjestöön. ”Melko laajan nettiotannan perusteella (visaruno ei sisälly aineistoon) tämän Suomen historian yhden ehdottoman yhteiskunnallisen vaikuttamisen kärkinaisen runojen taso vaihtelee aika lailla; monet ovat aikansa lapsia, nykylukijan makuun vähän paatoksellisiakin. Tuota pohdiskelee myös Ossi Lehtiö visavastauksessaan: ”Nyt kun vietämme sisällissodan satavuotista muistoa, niin minkä arvon annamme punaisten kansanvaltuuskunnan jäsenyydelle, sillä toimihan se, tosin melko lyhyen aikaa, Suomen väestörikkaimmalla alueella. Samanlaisista oloista lähtöisin nämä Kainuun miehet olivat kuin visataiteilija. No, unohdus varmaan karisee lähiaikoina, kun Mikkasen romaani saa kohta rinnalleen ensimmäisen tieteellisen elämäkerran Hilja Liinamaa-Pärssisestä.” Pertti Vuorela tuumaa myös, että ”on ihmeellistä, että näinkin monipuolinen työväenliikkeen vaikuttajanainen on jäänyt suurelta yleisöltä ja myös minulta tuntemattomaksi” ja toivottaa tulevan elämäkerran erittäin lämpimästi tervetulleeksi. ”Kirjavisa viritti jokaisen kirjanystävän taas kerran mielipuuhaansa: salapoliisintyöhön. Ladut veivät pohjalaista Visa-vaikuttajanaista ja näitä Kainuun nälkämaiden miehiä ihan eri suuntaan. Sisällissodan viimeisinä viikkoina hän pakeni yhdessä aviomiehensä Jaakko Pärssisen kanssa Neuvosto-Venäjälle, mistä he yrittivät eri teitä päästä takaisin Suomeen. Elvi Sinervoa käsittelevä teos ehti tulla jo syksyllä. Kielellisten sointisävyjen samoin kuin kuvaston naisellisuus kannusti kuitenkin keskittymään naisrunoilijoihin. ”Selasin kai kaikkien kustantamojen uutuusluettelot etsien suomalaista runoilijaa, jonka elämäkerta ilmestyy tänä keväänä. Päivä on 8. Hilja Liinamaa armahdettiin juuri vuonna 1923 vankilasta, johon hänet oli tuomittu, kun hän palasi kotimaahan Neuvosto-Venäjän kaoottisista ja järkyttävistä oloista. Kenen tekstiä visasitaatti voisi olla: perinteistä mittaa, suloista nyyhkettä, epäilemättä naisen kynästä. Kielitaitoisena hän solmi yhteyksiä kansainvälisiin naisjärjestöihin, ja matkoillaan hän tutustui poliittisten teemojen lisäksi myös taiteeseen. Yhteiskunnallinen myrsky vei kuitenkin mukanaan, ja hän ajautui kansanvaltuuskunnan jäseneksi, lyhytaikaisen punaisen hallituksen sosiaaliasioiden valtuutetuksi eli ministeriksi. Mutta on joukossa paljon aikaa hyvin kestäneitä runoja. Aihepiiri on täysin ymmärrettävä. 36 1. Jopa kirjoittajastakin minulla oli heti aavistus, koska olin juuri lukenut Raili Mikkasen tuoreen dokumentaarisen romaanin ’Hilja’ (2017), jonka nimihenkilö on Hilja Liinamaa-Pärssinen. Vankila-aihe on vanhassa työväenrunoudessa niin usein esiintyvä, että sitaattia ei ollut helppo oitis tunnistaa. Kansanedustajana hän ajoi aloitteita erityisesti äitien ja lasten aseman parantamiseen; työttömyydestäkin hän oli huolissaan.” u u u Mauri Panhelainen muistuttaa, että alunperin Pärssinen oli sotaa vastaan. vahinkonapakympiltä. Huomattavasti vaatimattomammilla säkeillä on saatu sivukaupalla palstatilaa meikäläisistä Runoraamatuista... Tärppäsi. Kianto vielä papin poikakin, jonka ’Nälkämaan Laulu’ tuntuu näin jälkikäteen arvioitaessa ns. Mahtavaa! Kiinnostuin nyt tästä kansansivistyksen, naisten oikeuksien, raittiusasian ja työväenliikkeen vahvasta vaikuttajasta niin ehdottomasti, että hankin kyllä hänen elämäkertansa ja paneudun siihen huolella.” 1907 eduskuntavaaleissa Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä valittiin luja demariedustus ja kaksi runoilijaa, Pärssinen ja Turkia.. Erittäin paljon vankilarunoja sisältyy myös hänen toiseksi viimeiseen kokoelmaansa ’Jälleen vapaana’ (1923). Sirpa Taskinen täydentelee faktoja sieltä täältä. Siinä kapinassa tämä kirjailijamme oli poliittisena toimijana mukana, tavallaan ensimmäinen naisministeri, kahdeksan vuotta ennen Miina Sillanpäätä. Kunnollinen tutustuminen Hilja Liinamaa-Pärssisen kaunokirjallisiin teoksiin saattoi puuskahtamaan, miten näin taitava sanankäyttäjä on voitu niin pahasti unohtaa. maaliskuuta, kansainvälinen naisten päivä. HELMIKUUTA 2018 Kapinan runoilijaääniä Kuten varsin hyvin hoksattiin, kakkosviikon vihjeissä mainitulla historiallisella ajalla viitattiin vallankumouslyhdyn nousemiseen Helsingin työväentalon torniin. Kenen. Äkkiä vastaus ponnahti tietokoneeni näytölle: Hilja Pärssinen. Kirjoitustensa lisäksi hän oli väsymätön puheiden ja esitelmien pitäjä, ja hänet valittiin ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan vuonna 1907. Liinamaa-Pärssinen kuului myös Heinrich Heinen ensimmäisiin suomentajiin. Hänen tekstinsä kertovat paitsi lyriikan kielellisten keinojen oivallisesta hallinnasta myös vankasta kulttuurihistoriallisesta lukeneisuudesta. Maaliskuussa kirjaston Työväenperinnepäivässä julkistetaan Maijaliisa Hentilän, Matti Kalliokosken ja Armi Viidan kirjoittama teos Uuden ajan nainen Hilja Pärssinen – poliitikko, opettaja, runoilija, naisasianainen. Hilja Liinamaan seitsemän runokokoelman selailu tuotti tuloksen: sitaatti on avausruno hänen viimeisessä runokokoelmassaan ’Muistojen mailta’, jonka kustannusosakeyhtiö Kansanvalta julkaisi 1926
mennessä osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Helsingissä on pidetty seminaareja sisällissotakirjallisuudesta, ja tulevana viikonloppuna dokumenttielokuvafestivaali DocPointin yhteydessä myös sisällissodan ja elokuvan suhdetta läpivalaistaan. Kun itsenäisyyttä nopeasti seuranneesta sisällissodasta tulee kuluneeksi 100 vuotta, tämä ei ole enää mahdollista. Kulttuurin kautta toteutunut näkemys jopa niinkin karseasta aiheesta kuin sisällissota lisää myös sietämistä helpottavaa tietoa: tässä jos missä menneisyyttä tarkasteleva tiede ja taide nykypäivän elämyksineen ja kokemuksineen voi olla hyvä yhdistelmä. Paikallinen yhtyy kansalliseen ja kansainväliseen, yksityinen julkiseen, henkilökohtainen kollektiiviseen. HELMIKUUTA 2018 Kouluihin mallia NHL:stä: huonoimmat joukkueet saavat valita parhaat pelaajat. Kukin toimija, pieni tai suuri, katsoo sotaa omasta perustellusta näkökulmastaan. Yhtenäisyys ei ole erilaisuutta, mutta erilaisuuden sietäminen kyllä lisää yhtenäisyyttä. Monia näistä voidaan katsoa menneenhallintana, näkemyksenä siitä, kuinka kipeiden asioiden kanssa voi elää. Sisällissodan vaikutusta sadan vuoden periodilla tutkinut ja siitä tuoreen kirjan julkaissut emeritusprofessori Seppo Hentilä ehti jo laskeskella, että sisällissodasta ilmestyy kirjoja enemmän kuin konsanaan talvisodasta. Välillä jankkaavaksi käyneessä nimikeskustelussa ei ole muistettu sanoa, että nimeksi vakiintunut sisällissota on pätevä myös historian teorian kannalta – sekin, että sisällissodille on tyypillistä, että siihen osallistuu monien valtioiden joukkoja. Näitä on myös tallennettu myöhemmille sukupolville. Se oli yhtä itsestään selvää kuin että minä asuin lastenhuoneessa. ”On erinomaisen hienoa, että hänestä ilmestyy tuore elämäkertateos näin merkkivuoden yhteydessä. Taiteilijoiden ja tieteen tekijöiden puheenvuoroja on myös kuultu. Kirjoittaja on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin erikoistutkijana työskentelevä elokuvaja televisiotutkimuksen dosentti. Pohjanmaalla työstettiin sikäläisestä suojeluskuntanäkökulmasta visuaalisesti vahva dokumenttielokuva, Tampereella tehdään teatteria punaisten ja naisten näkökulmasta. Jari Sedergren Sisällissotakulttuuria Aforismi välipalaksi. Hänen vähän toistakymmentä vuotta sitten suomennetun proosavalikoimansa alussa on pieni luku otsikolla Omaelämäkerta, jossa hän kertoo muun muassa, että ”vuosina 19121922 kirjoitan lakkaamatta, mutta en julkaise kirjoja” ja että ”rakkaimmat kirjailijani ovat Selma Lagerlöf, Sigrid Unndset ja Mary Webb”. Se on erilaisuuden rikkautta. Tarjonta on ollut jo alkuvuodesta monipuolista. Tunnettu historiantutkija Eric Hobsbawm sanoi aikoinaan, että historioitsijan tehtävänä on muistaa se, minkä muut unohtavat. Olivatpa ne sitten muistamista tai tarinoita, nämä historian ja yleisinhimillisen kokemuksen kohtaamiset pitävät teeman elävänä. Ne myös ajoivat hänet päättämään päivänsä oman käden kautta. Yhdelle palkinto. (rb) V iime vuonna juhlittu satavuotinen itsenäisyys oli valtiollisesti johdettu ponnistus ylevöittävän yhtenäisyys-teeman ympärillä. Erilaisuus purkaa myös ehkä tarpeetonta puhetta kansakunnan laajuisesta kollektiivisesta traumasta; eihän kyse ole mistään lääketieteellisestä patologiasta. Mutta samalla kysytään, miten nuo kaukaiset menneisyyden asiat yhä vaikuttavat ja ovat läsnä elämässämme. 37 1. ”Varhaislapsuuteni paholainen jätti minulle perinnöksi kaiken muun ohella iankaikkisen ’Tyl-sä-ää’, kuin koiran haukotuksen kaikelle mikä oli pelkkää leikkiä. KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 VIIKON 5 SITAATTI Viime viikonvaihteessa vietettiin vainojen uhrien muistopäivää, ja sen jälkikaikuna tulee tämä kirjailija, joka sai kokea oman osansa historian hirveyksistä. Yksilön tasolta sadan vuoden takaisiin tapahtumiin on monia erilaisia teitä: oma savolainen isänisäni marssi Helsingissä valkoisten paraatissa Savon taisteluiden ja Viipurin valloituksen jälkeen, kajaanilainen äidinisän isoisä, vanha mies jo, menehtyi nälän aikaansaamaan heikkouteen Kuopiossa vankileirillä. Palkinnon saa Raila Rinne. Pitääkin siis varmaan ponnistella ja lukea tämä elämäkertateos hänen vaiheistaan.” Kirjailijan tiesivät tällä viikolla myös Eeva-Liisa Haanpää, Juhani Niemi ja Kyösti Suonoja. Miksi piru asui Valerian huoneessa. u u u Sata vuotta on yhtä aikaa pitkä ja lyhyt aika. Sen verran nimittäin nyt lueskelin hänen elämänvaiheistaan, että uskaltanee sanoa, että avioliitossaan hän ei tainnut ollakaan se ’heikomman sukupuolen’ leiman kantaja. Se on vielä elävän muistin piirissä: monilla meistä on muistikuvaa ajan kokeneen omista kertomuksista, elävän ihmisen kertomuksesta toiselle elävälle ihmiselle. Yksilötasolla tunteet ja monenlaiset tuntemukset ovat tietysti läsnä, kuten monista puheenvuoroista on helposti aistittavissa. Isä asui työhuoneessa, isoäiti muotokuvassa, äiti flyygelin jakkaralla, Valeria Katariinan instituutissa ja piru Valerian huoneessa. Sisällissodassa ei ole mitään juhlittavaa ja merkkivuodestakin puhuminen olisi liioittelua. u u u Kulttuurin näkökulmasta tämä vuosi voi hyvinkin olla edellistä antoisampi. Silloin en sitä miettinyt (rikä Valeria saanut sitä koskaan tietää). Tutkimuksia, tietokirjoja ja kaunokirjallista tuotantoa on esillä runsain mitoin, eivätkä journalistitkaan ole jättäneet historia-aihetta syrjään, vaan palstamillimetrejä on suotu näinä niukkuuden aikoina runsaasti. Siinä on kulttuurin ja tieteen voima. Niin olivat asiat silloin.” Odottavalla kannalla on myös Ilpo Pietilä. Vastaukset viimeistään 7.2. Kuka on tämä runoilijana paremmin tunnettu kirjailija, joka oli myös tärkeä tienraivaaja maansa kirjallisuushistoriassa. Yhtenäisyys ei ole erilaisuutta, mutta erilaisuuden sietäminen kyllä lisää yhtenäisyyttä. Mutta ei merkityksellisiä asioita kannata muidenkaan aktiivisesti unohtaa
Kun kaikilla oli kalossit jalassa, he ymmärsivät, että oli syytä livistää takaoven kautta. Kun saatiin tieto, että senaattoreita on koolla Säätytalossa, Otto Ville Kuusinen lähetti punakaartilaispartion heitä vangitsemaan. Kommunistipäähenkilö Arvid Jansen näkee ismiensä haihtuvan, mutta samalla hän löytää perheyhteyden yhdennellätoista hetkellä.. Kuvassa punakaartilaiset Kalle Flykt (vas.) ja Eemeli Syrjänen (oik.) Valkeakoskelta. Euroopan poliittinen hullunmylly, ”the wind of change” -vuosi 1989, valottuu Pettersonin kirjassa komeasti kahdessa tasossa. Molemmat kaatuivat sodassa. Jos eivät punakaartit alistu laillisen hallituksen alle, tulevat maan harmistuneet talonpoikaisjoukot ase kädessä itse tuomitsemaan maan petturit. Niin Helsingin kuin eräiden muidenkin kaupunkien hienoimmissa kahviloissa on eilen ja toissapäivänä levitetty ja luettu seuraavaa monistettua ”ilosähkösanomaa”: Suojeluskuntien ylipäällikkö kenraali Mannerheim ilmoittaa seuraavaa: Suomen Senaatin puheenjohtajalle Kaikkiin sähkösanomakonttoreihin ilmoitettava, kopia kaikille viranomaisille. Venäjän sotaväen kanssa huonompien ainesten yhteydessä tehdyt väkivaltaisuudet, ryöstöt ja murhat kansalaisia vastaan, joista erittäinkin Viipurin tapahtumat ovat kuohuttaneet Pohjanmaan vapautta rakastavat talonpojat, ovat saattaneet muut riisumaan aseet venäläisiltä joukoilta Vaasassa, Lapualla, Ylistarossa, Seinäjoella, Pietarsaaressa ja Kokkolassa. Svinhufvud ja kaksi muuta senaattoria olivat juuri menossa ulko-ovelle, kun heille kerrottiin, että herrojen ”kalossit ovat unohtuneet”. /-/ Porvarilliselta taholta on myös varsin vilkkaasti levitetty kaupungissa huhuja milloin 25 000, milloin 50 000-miehisen etelä-pohjalaisen armeian marssimisesta Helsinkiä kohti. Eräs Svinhufvudin sähkösanoma”, lehti otsikoi (31.1.) ja kommentoi: ”Julistus, joka näin tulee kyllä koko kansan tietoon, on oiva näyte siitä julkeasta häikäilemättömyydestä, joka vallasta syöstyn hallituksen toimia aina ennenkin johti. Yksikään senaattori ei jäänyt vangiksi, vaikka punaisten helsinkiläisille jakamissa flaijereissa niin väitettiin. ”Ent. TULKINTA ROLF BAMBERG Mitä se on: PN:n kirjallisuuspalkinnon norjalainen voittajaromaani kertoo muurien murtumisesta, ihanteiden luhistumisesta ja jonkun murentuneeksi luullun yhteyden etsimisestä ja jälleenlöytämisestä. tammikuuta. Kohotettu kohtaa arkisen koskettavasti kirjoitetussa romaanissa. Sisällissodan alkupäivinä sama toistui Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa. hallituksen epätoivoiset yritykset. 38 1. Työmies, 30.1.1918 ”Oiva näyte julkeasta häikäilemättömyydestä” Vallankumoushöyryissään punaisen puolen johdolta jäi kapinan alkupäivinä moni päätettykin asia tekemättä. Neljä Svinhufvudin senaatin jäsentä onnistui pääsemään Vaasaan. Täpärin tilanne sattui Säätytalossa sunnuntai-iltana 27. Se armeia on kuitenkin toistaiseksi pysynyt paikoillaan ja askarrellut eräiden venäläisten rajavahti-sotilaiden ja sillanvartijain aseistasiisumista, että saisi paremman tilaisuuden varsinaiseen päätehtäväänsä – pommien asettamiseen rautatiejunien alle. /-/ Mannerheim Ratsuväen kenraali, Seinäjoki 28/I. Yksi niistä oli Svinhufvudin porvarisenaatin jäsenten kiinniotto. Vetäisin henkeä, missä olin ollut, tämä oli paha juttu, en ollut tilanteen tasalla, tämä oli todella paha juttu, ja aloin itkeä.” PER PETTERSSON: KIROTTU AJAN KATOAVA VIRTA (JEG FORBANNER TIDENS ELV, 2008) SUOMENTANUT KATARIINA HUTTUNEN . HELMIKUUTA 2018 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Maailman kirjallisuuden katekismus Lahtarikaartilaisten ”voitot”. Ja nämä ovat ”hallituksen joukkoja” – sen menneen kyllä, joka toivottavasti ei enää palaja. Seuraavaan aamuun mennessä punaiset olivat miehittäneet kaikki Helsingin hallintorakennukset. Myöhemmin Työmieskin julkaisi kokonaisuudessaan Svinhufvudin Suomen kansalle osoitetun julistuksen. Työväenmuseo Werstas ”Kioskin ikkunoiden eteen oli ladottu lehtiä telineisiin ja kaikkien lehtien etusivuilla luki isoin kirjaimin MUURI KAATUU. Kansanvaltuuskunnan johtajille oli valjennut, että porvarisenaattorit olivat vielä vapaalla jalalla. Muut pakoilivat Svinhufvudin johdolla Helsingissä. Innostus vallankumoukseen ali aluksi suurta. Eräs niistä kertova kiertosähkösanoma. Lahtarit pankoot aseensa alas ja senaatti astukoon esiin piiloistaan tilille.” Näin Työmies tuli myöntäneeksi, että valkoinen senaatti oli yhä toiminnassa. Punakaartilaiset kävivät mielellään valokuuvaamoissa poseeraamassa aseiden kanssa
Mukana ovat kaikki liikuntapalvelut, tuotteet ja välineet. TUL kannattaa lähes kaikkia Harkimon ryhmän esityksiä. Tietopankin talousraporteista löytyy Jyväskylän yliopistossa kehitetty liikunnan paikkatietojärjestelmä, jossa ovat kaikkien kuntien tilinpäätöksiin perustuvat kuntien liikuntapanostukset vuosina 1980–2016 ja noin 80 prosenttia maamme liikuntapaikoista kartoille sijoitettuna. Tällöin keskustelu on lakikeskustelua eikä liikuntapoliittista keskustelua. Laissa ei ole mitään vikaa, mutta se vaikuttaa liiaksi niin, että liikuntapoliittinen keskustelu rajautuu vain liikuntalain puitteisiin. Suomessa liikunta on kuitenkin noussut isoksi toimialaksi, joka työllistää yli 33 000 henkilötyövuotta. Vapaaehtoistyön arvo vaihtelee tutkimuksista riippuen yhden ja kahden miljardin euron välillä. Suomalaista liikuntapoliittista keskustelua on latistanut yli 40 vuoden ajan liikuntalaki. Useiden puolueiden liikuntapolitiikka on siroteltu muiden ohjelmien sisälle niin, ettei puolueiden liikuntakannanottoja tahdo saada selville. Jos niin kävisi, liikunnan suurin epäkohta – liikuntapalvelujen ja -välineiden saannin epätasa-arvoisuus – jakaisi väestöä edelleen paljon liikkuviin laadukkaiden markkinapalveluiden käyttäjiin ja vähän tai ei ollenkaan liikkuviin ilmaisten julkisten palveluiden käyttäjiin. Liikunta ja urheilu on käytännössä nähty liian harvoin itseisarvoisena hauskuutena, elämyksinä, tunteina ja fiiliksinä. Valtavirtakäsitys on, että antaa liikuntamarkkinoiden toimia vapaasti ilman ohjausta. Liikuntapoliittinen arvokeskustelu puuttuu lähes kokonaan. On myös hyvä, jos liikunta nähdään laajemmissa yhteyksissä, kuten SDP:n kannanotot aktiivisesta kaupunkielämästä. Mukaan on laskettu kaikkien kuntien liikuntatoimet, kaikki liikuntapaikat ja lisäksi liikuntapaikkojen kunnallistekniset kulut ja 250 miljoonan euron liikunnanopetus. Miksi yksityinen sektori ei kelpaa liikuntapoliittiseen keskusteluun. Kunnissa päätetään lähes seitsemän kertaa suuremmasta liikuntabudjetista kuin eduskunnassa. Kunnat panostavat liikuntaan vuodessa yli miljardi euroa. Jokainen voi käydä katsomassa, kuinka oma kunta panostaa liikuntaan internetissä osoitteesta www.liikuntapaikat.fi. Kirjoittaja on professori ja TUL:n puheenjohtaja. HELMIKUUTA 2018 KIMMO SUOMI Puheenvuoro Liikuntapoliittinen keskustelu jämähti lillukanvarsiin L iikemies-kansanedustaja Hjallis Harkimon liikunnan valtionavustuksia pohtineen työryhmän esitys liikuntapoliittisen selonteon tekemisestä eduskunnalle ensi vuonna on kannatettava. Palveluja tapahtumabisnes liikunnassa kasvavat nyt eniten. Kuntasektori on tärkein liikunnan rahoittaja kotitalouksien jälkeen.. 39 1. Ensimmäisenä sen huomasi professori Risto Sänkiaho jo 1976 julkaisussaan ”Laillako kaikki liikkumaan?” (Risto Sänkiaho-Osmo Saukkonen). Liikunnan kansantalouskakku Suomessa eli bruttokansantuote (BKT) on ohjaamani tohtori Hamid Gholamzadehin väitöskirjan (2016) mukaan 11 miljardia euroa ilman vapaaehtoistyön arvoa. Liikuntavälineet ja -varusteet saavat suhteessa yhä pienemmän osuuden. Meillä pelätään liikunnasta keskusteltaes sa politiikka-sanan liittämistä liikuntaan. Suomi jää liikunnan BKT:ssä alle EU-maiden keskiarvon. Missä muualla 50–60-vuotias suomalainen mies osoittaa kyynelehtien tunteitaan kuin Suomi-Ruotsi -yleisurheilumaaottelussa tai Venäjä-Suomi -jääkiekko-ottelussa. Suomessa keskustellaan liikuntapolitiikassa lillukanvarsista eli paljon valtion liikuntabudjetista, joka on 150 miljoonaa euroa vuodessa. Ryhmän muut esitykset ovat ”uudelleen keksittyjä pyöriä”, joista osa on TUL:n esiin nostamia. Liikuntalaki jättää tärkeimmän sektorin eli yksityisen markkinasektorin kokonaan lain ulkopuolelle. Se näkyy myös puolueiden liikuntapoliittisten ohjelmien vanhentumisena, tai ne puuttuvat kokonaan. Korostetaan jopa liikaa liikunnan yhteiskunnallista merkitystä, vaikka liikunnalla on myös itseisarvoinen tehtävä – esimerkiksi tunteiden esiin nostaminen. Aloitin tämän LIPAS-järjestelmän kehittämisen vuonna 1989 Teknisellä korkeakoululla, kun kuntien valtionosuuselvitykset loppuivat ja piti saada tietoa, kuinka kunnat käyttävät rahansa liikuntaan. SDP:n liikuntapoliittinen ohjelma on vuodelta 1977, mutta uuden valmistelun aloittamisesta on päätetty viime vuonna. Lisäksi se on heikkolaatuista ja piiloutuu juridisten yksityiskohtien taakse. Suomessa tämä alue on liian suuri jätettäväksi eduskunnan liikuntapoliittisen selonteon ulkopuolelle. Kuntasektori on tärkein liikunnan rahoittaja kotitalouksien jälkeen. Julkisen sektorin osuus on tästä noin 7 000 henkilötyövuotta. Samaan tulokseen on päätynyt Työvoimaja elinkeinoministeriön raportti Jan Vapaavuoren ollessa TE-ministerinä. Suomessa on muihin Länsija KeskiEuroo pan maihin verrattuna aitoa liikuntapoliittista keskustelua vähän
40 1. Aktiivimalli edellyttää, että työttömän on tehtävä 18 työtuntia kolmen kuukauden aika na, kokeiltava yrittäjyyttä tai osallistuttava työllisyyskoulutukseen. Tuhannen työttömän osallistuminen viikon pituisille työpaikan löytämiseen keskittyville luovuusja työpaikanhakukursseille testaisi, olisiko tästä apua onnettoman tilanteen ratkaisuksi. Juhlakahvien jäähdyttyä komea Yhdessä-teema unohtui nopeasti hallituksen esitettyä työttömille aktiivimallin. Ei ole oikein, että työttömiltä leikataan tukia, jos he pääsevät mukaan vapaaehtoistyöhön. Se kuuluu kaikille osapuolille mutta tässä hetkessä erityisesti ay-liikkeelle. Luovuusja markkinointiprojekteilla on kiire. HELMIKUUTA 2018 Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Vaarana on, että työttömyydestä tulee ammatti, jota varten on olemassa jo keskusjärjestökin. Ihmisen tulisi varautua johonkin sellaiseen, mitä ei vielä ole. Työhaluisten ihmisen kannalta toivoisi aktiivimallin tueksi tilaa myös vapaaehtoistyölle. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Luovuuden kehittäminen aktiivimallin tueksi ”Vaarana on, että työttömyydestä tulee ammatti, jota varten on olemassa jo keskusjärjestökin. Ammattiyhdistysliike voisi olla dynamona tämäntyyppisen koulutuksen aikaansaamiseksi. Työn hedelmät jaetaan palkkojen lisäksi maailman korkeimpiin kuuluvan verotuksen avulla useimpia maita tasapuolisemmin kansalaisille, myös työtä väliaikaisesti vaille jääville. Aktiivimallikin lähtee tilanteesta, josta irtisanomiset ovat jo tiedossa. Mistä olen kiinnostunut, mihin ominasuuteni sopisivat, mitä kautta sinne pääsisin… Samat opit koskevat kaikkia henkilöstötasoja. Uusien reittien ja mahdollisuuksien löytäminen koskee jokaista ihmistä työhön tai titteliin katsomatta. Ari Valjakka päätoimittaja, eläkkeellä Tim o Sp arf. Kokemukseni luovuuskoulutuksen hedelmällisyydestä perustuvat työhöni Wärtsilän henkilöstöjohtajana 1977–88, jolloin yhtiössä toteutettiin määrätietoinen toimihenkilöiden luovuuskehitysohjelma. Mies ei jäänyt tuleen makaamaan vaan luki itsensä kemian laborantiksi ja on nyt Suomen hallituksen ministeri. Yrityksissä pitäisi ammattiosaston kanssa aloittaa lähtemään joutuvien koulutus ennen työn loppumista. Sen velvollisuus on käyttää jäseniltään kerättyjä jäsenmaksuja heidän hyväkseen ja ihmisten tulevaisuuden turvaamiseksi. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Eri mittareilla mitattuna Suomi on yhdessä nostettu maailman johtavien kansakuntien joukkoon. Suo siellä… vetelä täällä. Lyhyessä ajassa kansalaisaloite hallituksen aktiivimallin purkamiseksi sai 150 000 ärtynyttä allekirjoittajaa. Toimeen tartutaan vasta kun ”huonot on jo housuissa”. Sen tavoite oli progressiivinen tuotekehityksen parantaminen, mutta samoja oppeja voi sovltaa myös defensiiviseen työttömyyden torjuntaan. Jatkuva kehittäminen välttämätöntä Työelämän raju ja jatkuva muutos merkitsee sitä, että kun yksi ongelma on ratkaistu, nurkan takaa tulee jo uusi. Päättäjät pelkäävät kuitenkin palkattoman työn vääristävän työmarkkinoita. Eduskunnan satavuotisjuhlaistunnossa lainattiin presidentti Kyösti Kallion sanoja itsenäisyyden alkuvuosilta: ”On rakennettava sellainen Suomi, jossa kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.” Pitkälle tässä tavoitteessa on päästykin. Esimerkki tästä elävässä elämässä on työministeri Jari Lindström (sin.) itse. Ammattiliittojen vastuu omista jäsenistään on tiiviimpi kuin ”ulkopuolisilla” (veroilla kustannettavilla) työvoimatoimistoilla ja oppilaitoksilla, jotka tekevät sinänsä ammattitaidolla omaa työtään tilauksesta. Ongelmaan tartutaan liian myöhään Työttömyyden ongelmaa Suomessa lähestytään nyt vikasuunnasta. Paperitehdas, jossa hän oli luottamusmiehenä, ajettiin alas. ”Kyllä lampaita ollaan, jos emme löydä 200 000 ihmiselle kolmen tunnin työjaksoja joka toinen viikko”, pähkäili Hesarissa pääministeri Juha Sipilä. Yritysten mielenkiinto lähtemään joutuvia kohtaan tahtoo hiipua heti, kun vähennysten pakko alkaa selvitä johdolle. Ahkeruuden ohella joustavuus ja luovuus ovat avainsanoja jatkossa pärjäämiseksi. Sillä pyritään saamaan työttömät itsekin ponnistelemaan aikaisempaa määrätietoisemmin takaisin työmarkkinoille. Ilman näitä edellytyksiä työttömyysturvaa leikattaisiin 4,65 prosenttia. Nykyisen kumuloituvan kehityksen katkaisuun voisi löytyä ratkaisu lisäämällä valmennusta, jolla vastataan jo ennakkoon muuttuvan työelämän mutkiin. Työttömät ovatkin varovaisia talkoilla auttamiseen, kun he pelkäävät työttömyyskorvaustensa menettämistä. Sitä riittäisi halukkaille
Hallinto-oikeus ei yrittänytkään korjata Migrin tekemiä virheitä. Tässä koen, että viranomaisemme selvästi rikkovat paitsi ihmisoikeuksia myös Suomen maahanmuuttolakia. Pelokas vaimo piikitettiin rauhalliseksi ja koko perhe lennätettiin Kabuliin. Puhuttelussa tosiasioiksi selvisi, että perheen isä oli ollut tehtävässä, jossa joutui erään terroristiryhmän silmätikuksi, vangittiin, pahoinpideltiin, painostettiin sen palvelukseen ja uhkailtiin koko perhettä. HELMIKUUTA 2018 LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Nyt tiedän, mitä on pelko Lehtikuva / Emmi Korhonen Turvapaikanhakijoiden palautuksia vastustava mielenosoitus maahanmuuttoviraston edessä Helsingissä perjantaina 8. Aivan kestämätön väite! Yleisestikin selviää, että Migri ei ehdi perehtyä asioihin kunnolla. Afgaaniperhe yrittää kätkeä sen. Hallinto-oikeudet saavat korjata virheet! Valitus hallinto-oikeuteen. Palautus turvalliseen kotimaahan oikeusvaltiosta. Mutta pelkään myös rakkaan Suomeni puolesta. Elävinä, Suomessa Kirjoitus julkaistaan poikkeuksellisesti nimimerkillä. Jostakin syystä ihmisoikeuskysymyksiin malli kuitenkin otetaan Unkarista, Slovakiasta ja Puolasta. Se oli pyytänyt edellä mainitsemaltani lakimieheltä jotakin vastinetta, jota tämä ei ollut toimittanut. Hekin olivat ilmoittaneet, etteivät voi Afganistaniin mennä. Suomi väittää olevansa oikeus valtio. Kaiken pitää tapahtua nopeasti ja siististi. Maahanmuuttovirastolle ja hallinto-oikeudelle sillä ei kuitenkaan näytä olleen mitään merkitystä. Vastaisikohan yksi iäkäs suomalaismies viittä Afganistanista paennutta hazaraa. Tämä elin kuitenkin itse päättää, saako valituksen tehdä. Kielteinen! Mitään perusteluita sille, että kertomusta pidetään epäluotettavana, ei edes yritetä esittää. Sanomme olevamme osa länttä ja sen arvomaailmaa. KHO:een on lähetetty valitus. Vanhemmat koettavat salata sen kolmelta koulua käyvältä lapseltaan. ”Afganistaniin me emme voi mennä!” Tunnen perheen yli kahden vuoden ajalta. Nyt erityisesti perheen äiti on romahduksen partaalla. Lakimiehen laiminlyönti kaatui turvapaikan hakijoiden syyksi. Ehkä viranomaiset ovat jo tilanneet Lappeenrannan lentokentälle tilauslennon Kabuliin, ja poliisin tehtävänä on saada se täyteen. Ihmiset pitää palautettaman ”kotimaahan”, josta he ovat olleet paossa monia vuosia. Muutaman viikon jälkeen he kahdessa erässä pääsivät livahtamaan takaisian Iraniin, mistä he Suomeen olivat tulleet. Sillä lailla! Minäkin pelkään. Kai siinä jonkinlaisen palautuskiintiön täyttämisestä oli kysymys. Yritän päästä avustajaksi tilanteeseen, jossa oikeusaputoimiston lakimies valituksen tekee. Väkisin saa sen käsityksen, että Migrin paineiden hellittäessä valmistelijoita on sieltä siirtynyt hallinto-oikeuksiin. Toivottavasti olen väärässä. Puhelimet takavarikkoon ja ihmiset Konnunsuolle! Perheen on vaikea paeta ja kätkeytyä. Joskus kahden kesken pokka kuitenkin pettää, itketään hysteerisesti ja pelätään yhdessä. Kun he tulivat, hallituksemme antoi käskyn, että tulijoiden pitäisi kotoutua ja meidän pitäisi heitä kotouttaa. Ihmettelen eteisessä jollekulle, eikö luottamuksensuoja koske pakolaisia. Kabulin hallitus ei pysty takaamaan heidän turvallisuuttaan, jos edes haluaakaan. Naapurikaupungin vastaanottokeskuksessa oli hazarapariskunta vauvansa kanssa. Häivyin vähin äänin. Kun olin pikkupoika, sanottiin, että suomalainen vastaa kymmentä naapurimaan asukasta. Päätöksessä näillä asioilla ei kuitenkaan ollut merkitystä. Näin on tehty ja onnistuttu. Olin aivan varma, että Helsingin hallinto-oikeus korjaa Migrin tekemät virheet ja vähintäänkin järjestää uuden puhuttelun, koska ensimmäisessä oli ilmeisiä puutteita. Jotkut oikeusoppineet ovat olleet sitä mieltä, ettei missään oikeustapauksissa saisi soveltaa takautuvaa lainsäädäntöä. Se oikeusturva näyttää kuitenkin olevan vain rikollisilla! Sitten lakimies esti minun läsnäoloni hyvin agg ressiivisesti. Varmuuden vuoksi piti lähettää paikalle monta poliisipartiota. Perheillähän se saadaan nopeammin täyteen. Pelkään näiden tutuiksi ja rakkaiksikin käyneiden ihmisten puolesta. Joululahjaksi perhe kuitenkin sai uuden kielteisen turvapaikkapäätöksen. Mutta teen tässä tarjouksen. syyskuuta 2017. Lakimies kuulee ihmettelyni ja murahtaa, että se koskee vain rikoslakia. Ihmisoikeuksien osalta ei aina ole. Migri piti heille puolentoista tunnin puhuttelun, jossa ei avustajaa ollut. Lähettäkää minut heidän sijastaan! Minusta ei ole enää paljon hyötyä, heistä hyvin pian olisi. Millä hetkellä tahansa panda-autot tai mustat saattavat ilmestyä oven eteen ja toiset hakemaan lapsia koulusta. 41 1. Lapsilla, joista nuorin on kotimaassaan elänyt vain vuoden, väitetään olevan kotimaahansa vahvat siteet
TEKSTI PEKKA TUOMIKOSKI Luja pohjatyö tuotti tulosta 28.10.1988 Suomi on kuulunut YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvien jäsenmaiden joukkoon kahteen otteeseen: vuosina 1969–1970 ja 1989–1990. Ollaan yhteydessä! 09 701 0560 / Aila Pääkkö. (09) 774 3110, sähköp. HELMIKUUTA 2018 Suomalainen demari PIIRROS KARI SUOMALAINEN © KARI SUOMALAISEN PERIKUNTA . www.tyovaenperinne.fi Punanurkka-divari auki ti-ke 16-18 Viikkolehti ja netti: demokraatti.fi Onko tässä sinun paikkasi. Talon kanssa sen sijaan on vähän niin ja näin. 09 766 429, 0440 750 429 Avoinna: ma suljettu, ti 10-18, ke 12-18, to-pe 10-16. info@tyark.fi www.tyark.fi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan ”Politiikassa yksi teko on enemmän kuin tuhat sanaa!” www.anttilindtman.fi TY Ö VÄ EN LI IK K EE N K IR JA S TO Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. 42 1. Sen pyytäminen saattaa mennä jo melkeinpä ahneuden puolelle! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Ollaa n yhtey dessä WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.teollisuusdemarit.fi www.vuokralaiset.fi Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Eikö nyt mokomasta tai paljon vähemmästäkin pitäisi lahjustontti irrota. Jälkimmäisellä kerralla Kalevi Sorsa teki suuren työn Suomen saamiseksi kansainvälisiin ”parrasvaloihin”
Tekniikkaan liittyi myös hänen rakkain harrastuksensa, radioamatööritoiminta. Kerran lakon aikana HTY:n ulkopuolelle oli syntyä katastrofi. Aleksovski on ollut Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2004, ja hän toimi vuosia myös Tampereen sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön puheenjohtajana. 12.2017. . Itsensä likoon laittaja Kysyimme Aleksovskin syntymäpäivävastaanotolla, mitä päivänsankarista ajattelevat he, jotka hänet tavalla tai toisella tuntevat. Näin häntä kuvailtiin poliitikkona ja johtajana: – Atso on ollut esimerkki siitä, että itsensä likoon laittaminen ja kaikkensa antaminen tuottaa tulosta. Vakaumuksellisena ja ehdottomana sosialidemokraattina hän halusi, että sovittu sana pitää, ja että kaikki saavat äänensä kuuluviin. Kukkatervehdysten sijasta toivomme, että muistamiset ohjataan Kansan Sivistysrahastolle.. Tarvitaan siihen toki kykyjäkin. Aleksovski valmistui Sarajevon yliopistosta musiikkitieteen maisteriksi ja soitti ennen Suomeen tuloaan trumpettia Sarajevon sinfoniaorkesterissa. Näin myös ihmiset ulkopuolella pääsivät osallisiksi lakkokokoukseen. yhdistyksen puheenjohtaja Kuollut Antero Järvinen. Heikki Näreikkö Demokraatti, Tampere Rakkaamme YTM, tietokirjailija Viljo Kalervo (Ville) Ripatti s. – Atanaksen poliittisen uran nousu johtui pitkälti asioitten nopeasta omaksumisesta ja sen ymmärtämisestä, että onnistuminen perustuu sosiaalisten taitojen lisäksi kokonaisuuksien hallintaan. Anteroa jäivät kaipaamaan vaimo, pojat ja lapsenlapset sekä lukuisa sukulaisten ja järjestöystävien joukko. Talkootyössä oli oltava paikalla joka vappuaamu klo 6. 28.3.1929 Hirvensalmi k. Perusstadilaisena Antero tutustui myös Kehä I:n ulkopuoliseen elämään, tavoitteena autoil la kaikissa Suomen kunnissa. 25.1.2018 Syntymäpäivät Sinfoniaorkesterista kunnallispolitiikkaan Ismo Alhoniemi Atanas Aleksovskilla oli viime viikolla aihetta juhlaan, sillä syntymäpäivän lisäksi hän juhli 15-vuotishääpäiväänsä vaimonsa Jasminan kanssa. Hän ymmärtää yhteistyön merkityksen ja tärkeyden, eräs juhlavieras kiteytti. Puolueosastoja Antero veti puheenjohtajana ensin Etelä-Kaarelassa ja 1970-luvulta Pohjois-Haagassa. ATANAS ALEKSOVSKI 50 VUOTTA . Varsinaisena leipätyönään Antero Järvinen opetti eri ammattikouluissa radioja televisiotekniikkaa. Tanssien tekninen osa oli Anteron heiniä kolmena iltana viikossa. Jo täynnä olevaan juhlasaliin ihmiset alkoivat tunkea väkisin sisään. Moni näki, että Balkanin sodan kauhut ovat jättäneet häneen jälkensä. Tuon ajan tähtiorkesterien soittaessa Antero luki takahuoneessa radioja tv-insinöörin tutkintoa. Helsingin sos.dem. Pitkäaikainen puolue-, radioamatöörija retkeilyaktiivi, insinööri Antero Järvinen oli nukkunut pois 21. Kari Tirronen Kirjoittaja Pohjois-Haagan – Lassilan sos.dem. (Z.Topelius) Muistaen Kari, Sanna ja Tiina perheineen Muistotilaisuus pidetään 3.2.2018 klo 14 -16.00 Paasiravintolan lasikabinetissa. HELMIKUUTA 2018 Kuollut Talkootyön ammattilainen Joulun odotus toi suru-uutisen Helsingin sosialidemokraattiseen kenttätyöhön. Hommaan kuului myös vinyylilevyjen pyörittäminen orkesterin pitäessä taukoa. Kutsun OH2VO hän sai jo parikymppisenä. Samoihin aikoihin hän sai kipinän poliittiseen toimintaan. 14.1.2018 Helsinki Kuoleman varjo on vain elämän sarastusta. Oman kannan puolustamista tarvittiin erityisesti puoluehajaannuksen aikoi hin – kuin myös oman väen keskuudessa Helsingin piirikokouksissa. Tampereen SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Atanas Aleksovski tuli Suomeen 24-vuotiaana pakolaisena 1990-luvun alussa. piiri vastasi tuolloin sekä tansseista että ay-kokouksista työväentalolla. Hän on kypsynyt ihmisenä ja ajattelijana. 43 1. Omien poikiensa kanssa hän seikkaili muun muassa Islannissa ja Huippuvuorilla, kiipeili Itävallan Alpeilla ja retkeili Lapissa Helsingin Työväen Retkeilijöiden majoilla, joita oli itse ollut rakentamassa. Ja tietysti SDP:n vappujuhlat Mäntymäellä olivat jokavuotinen tapahtuma, jonka äänentoisto oli uskottu Anterolle ja hänen ”joukoilleen”. Äänentoistolaitteiden oli oltava priimakunnossa vaikka yli yön. Näitä camping-matkoja perhe teki myös ulkomaille Pariisista Moskovaan. Talon ja sen äänityslaitteet tuntien Järvinen keksi rakentaa ulos suuret ämyrit. Helsingin parhaat tanssit 1950ja 1960-luvuilla jorattiin Byggalla stadin ensimmäisten värivalojen alla, jotka Antero kehitteli. Antero oli monessa mukana. Suomi ajautui yleislakkoon vuonna 1956. Ne kestivät usein pikkutunneille. Suomessa hän aloitti uuden elämänsä lehdenjakajana ja on työskennellyt sen jälkeen monissa ammateissa – muun muassa vahtimestarina, tulkkina, opettajana ja maahanmuuttajakoulutuksen koordinaattorina ja toimialajohtajana Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa. Nyt hän työskentelee Tampereen Kotilinnasäätiön toiminnanjohtajana. – Hän on nähnyt ja ymmärtänyt, ettei sotimisesta seuraa kuin raunioita
Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. Kokoontuminen Linnankatu 67. Wanhassa herrassa. klo 18. TSL:n Vammalan Seudun Opintojärjestö ja SAK:n Sastamalan Paikallisjärjestö järjestävät ay-tilaisuuden to 1.2. Tapaamme Runeberginpäiväna 5.2. TUL:n seurojen ikäihmisten maksuton terveysliikunta Ratinan voimistelusali 2:ssa to 1.2. Ratas ry:n kuukausikokous 7.2. klo 17–21 Tampereen Työväentalon Miina-kokoushuoneessa, ilm. VARSINAIS-SUOMI . (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. Jumpan vetää Pekka Ruohonen. Tervetuloa! HELSINKI . krs. 44 1. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etun.sukunimi@teollisuusliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. Maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Risto Kuisma kertoo ajankohtaisista asioista. Tervetuloa! PÄIJÄTHÄME . 20100 Turku, turku@pam.fi Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen. Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. klo 12 Työväen Liikkeen Kirjastossa Sörnäistenrantatie 25. 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Tervetuloa! . Kiitämme kaikkia, jotka teitte Antero Järvisen muistotilaisuudesta lämpimän ja ikimuistoisen. kahvitarjoilu klo 17.45. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. AKT:n puheenjohtaja Marko Piiraisen alustamana keskustelemme minkälaista uutta osaamista ay-liike tarvitsee aikana, jolloin hallitus kyykyttää työttömiä aktiivimallillaan. klo 18 Heinon Leipomon kahvilassa, Sastamalankatu 68, Sastamala. 2018 Vastaanotto 6.2.2018 kello 12.00–18.00 SAK:n neuvotteluhuone, Rautatienkatu 10, 7.krs, Tampere. Palkkaja muiden työehtojen sopimusneuvotteluihin tarvitaan myös tulevaisuudessa uutta osaamista. 5.2. klo 17–20 Tampere. ke 31.1. HELMIKUUTA 2018 Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Tuiketta Talveen-tapahtuma järjestetään su 18.2. Lahden Seudun Wanhat toverit. Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat 13.2. klo 10. Omaiset Viikkolehti ja netti: Demokraatti.fi. klo 16–19 Tampereen Pyynikin kentällä. Ilmoittautumiset viim. 70 VUOTTA 60 VUOTTA 75 VUOTTA Pertti Paltila Kansainvälisten asioiden päällikkö, Tampere 6.2.2018 Paavo Toivanen Eläkeläinen, Kiiminki 8.2. klo 14 Kettumäen Palvelukeskuksessa. Seuran talous ja verotus-kurssi ma 12.2. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen perjantaina klo 12 mennessä osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. Helsingin Kotien Puolesta keskiviikkokerho kokoontuu 7.2. mennessä, jukka.nieminen@tul.fi, esite ohessa. jukka.nieminen@tul.fi tai 045 773 021 22. T Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 560 5513 Varapuheenjohtaja Matias Kvist 040 840 1994 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 PIRKANMAA . TUL-Tampere. 2018 Pauli Ukkonen Liittotoimitsija Teollisuusliitto, Visuvesi 6.2. Viikkolehti, netti ja some VAASAN SOS.DEM. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. Piiritoimisto suljettuna ma 5.1. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ne julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla enintään kaksi kertaa maksutta. Tietosuojakoulutus 15.2. Turun Sos.dem. Tervetuloa! KYMENLAAKSO . www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Teollisuusliitto ry www.akt.fi www.teollisuusliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku Outi Rannikko 040 5434 875 etunimi.sukunimi@sak.fi Veli-Matti Kauppinen 0400 715 786 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh
Mah mud Abb as 7. Uni ver saa li 2. Mik e Pen ce 6. 5. Kumpi on suurempi: globaali vai universaali. 10. Kuka on Yhdysvaltain varapresidentti. Kuinka monta konkurssia pantiin Suomessa vireille 2016. 9. Mistä sotapäällikkö Hanninal oli kotoisin. Mikä on maailman suosituin alkoholia sisältävä juoma. 1 532 640 kap pal ett a 3. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. Kuka on palestiinalaisten presidentti. Onnea voittajalle!. 17 vuo tta 4. 4. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. 3. Kar tha gos ta 8. HELMIKUUTA 2018 Ristikko 5/2018 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Olu t Sudoku 1. 45 1. Mitä alkoholia lisätään Madeiraan sen käymisvaiheessa. Kuinka monta ennakkoääntä annettiin presidentinvaaleissa. Ratkaisu Ristikon 3/2018 ratkaisu: Torstaina 18.1. 7. Miksi Suomessa aikoinaan kutsuttiin perunaa. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Bra ndy a 10. 6. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Seppo Hakamäki Tampereelta. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. 8. Maa pää ryn äks i 9. 2 160 kon kur ssi a 5. 2. Mikä on Suomessa oppivelvollisuusikä
Pitkälti turkulaisvetoinen nelikko, johon Rintamäen lisäksi kuuluivat näyttelijä Dick Holmström sekä muusikot Bert Karlsson ja Ari Hakulinen, teki Rintamäen Vysotski-suomennosten pohjalta maanläheisen estradishown nimellä ”Katkennut laulu”. MAANANTAI 5.2. Teema uusii nyt Vysotskin merkkipäivän tienoilla tämän hyvätunnelmaisen musiikkiohjelman, joka on taltioitu Finlaysonin Siperia-hallissa Tampereella vuonna 1996. Voisi ja voisi, mutta kun mies poltti antaumuksella kynttiläänsä molemmista päistä. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Amazing Race 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Korttelivahdit (16) 00.40 Rikospaikka 01.10 Nuori MacGyver (12) 02.05 Middle x 2 03.00 Duudsonit (16) x 3 04.30–04.55 Fameless – tuplajäynät NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Hisse Hoksausmaassa 06.40 Hisse Hoksausmaassa 06.50 Angry Birds Piggy Tales 06.55 Angry Birds Stella 07.00 Peukaloisen uudet retket (7) 07.15 K3 07.25 Ritariprinsessa Nella 07.50 Madagascarin pingviinit (7) 08.15 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 08.35 Transformers Rescue Bots (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Wedding Town 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Kaverille ei jätetä 14.40 Tulossa: Selviytyjät Suomi (7) 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Wedding Town 15.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 16.45 Tulossa: Selviytyjät Suomi (7) 16.55 Leijonan luola USA 17.55 Hauskat kotivideot 18.55 Tulossa: Selviytyjät Suomi (7) 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Resident 22.00 Elokuva: Poliisiopisto 5: Tehtävä Miami Beach (12) 23.55 Stand Up! Ilari Johansson 00.55 Elokuva: RED 2 (12) 03.15–04.15 Stand Up! TEEMA&FEM 09.25–12.00 FEM 09.25 Kadonneita etsimässä 10.04 Puutarhaperjantai 10.31 Vem vet mest. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.52 Viidakkojytä 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.20 TEEMA 20.00 Ranskalainen kylä (12) 21.00 Kino Klassikko: Il postino posteljooni 22.50 Elävä arkisto: Vysotski 22.52 Vysotskij – katkennut laulu 23.50– 00.20 Valitut sanat: Marsh & Mazzarella YLE TV1 05.55 Akuutti: Lento-onnettomuuden jälkeinen trauma 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 11.00 Alueuutisia 12.10 Oddasat 12.30 Sukuni tarina: Torpasta lähiöön 13.27 Opettajatar seikkailee 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio: Talk 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Durrellin perhe (7) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 Hiljainen todistaja (16) 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 4 Blocks – veriveljet (16) 00.25–00.55 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Taikakaruselli 07.04 Puuharit 07.18 Sanni Sateenkaari 07.30 Pikku Kakkosen posti 07.36 Töötti ja Pulteri 07.57 Sohvatiikerit 08.02 Anton Siilinen ratkaisee 08.16 Galaxi 08.17 Tipu Touhukas 08.19 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kohteessa: Lontoon sivukujat 10.50 The Late Late Show with James Corden 11.30 Kätevän emännän juhlat 12.00 Lippu rakkauteen 12.30 Sotaturistina maailmalla 13.30 Kun kaksi sukupuolta ei riitä 14.00 Tobias leipoo maailmalla 14.45 Laivakokin matkassa 15.25 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini 16.00 Elämäni eläimet 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Syke (12) 20.00 Matkaaja: Tansania 21.00 Sohvaperunat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Lydia Lassila ja lentämisen lumo 23.35 Downshiftaajat (12) 00.15–00.55 James Corden Show MTV3 06.25 Huomenta Suomi x 3 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 46 1. Suomalaislle tutuin hänen lauluistaan on eittämättä Juha Vainion suomentama ”Ystävän laulu”, mutta laajemmin hänen tuotantoonsa uppoutuivat 1980-luvun lopussa Malin veljekset Turkka ja Mika sekä vähän myöhemmin laulaja-näyttelijä Arto Rintamäki. Vladimir Vysotski oli raikas totuuden ääni pysähtyneisyyden ajan Neuvostoliitossa.. Vuosikymmenten jälkeen hän haluaisi sovitusta uhreiltaan ja päästä kiinni normaaliin elämään. Arto Rintamäen omakin laulu-ura katkesi parikymmentä vuotta sitten, jolloin hän aivoverenvuodon seurauksena vaipui pitkäksi aikaa koomaan. 01 02 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Eläinten vallankumous (7) Teema & Fem klo 21.00 (Animal Farm, Englanti 1954) Animaatioklassikko George Orwellin satiirista, jossa maatilan eläimet heittävät yltään sortajiensa ikeen – kunnes käy ilmi, että toiset eläimet ovatkin tasa-arvoisempia kuin toiset. 11.00 Norjalaisessa syrjäkylässä 11.30 Elämäni eläimet 12.00–17.15 TEEMA 12.00 Seymour: pianistin oppitunteja elämästä 13.20–13.48 Arkistojen salat 14.00 Historia: Vietnamin sota 15.00 Elävä arkisto: Vysotski 15.02 Vysotskij – katkennut laulu 16.05 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.50 Ruokaratsia 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Dok: Per Anders Fogelström 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–01.40 TEEMA 20.00 Ranskalainen kylä (12) 21.00 Kino: Tigerland (16) 22.40 Live: Grammy Awards 2018 01.10–01.40 Jäitä hattuun (12) Valitut sanat: Fioretos & Gappah Teema & Fem klo 20.00 Aris Fioretoksen ja Petina Gappahin kirjat kertovat naisista vankiloissa. Kuvassa Petina Gabbah, Aris Fioretos ja Sirpa Kähkönen. Ankara alkoholinkäyttö ryyditettynä huumeaddiktiolla romuttivat miehen ennen aikojaan. O: Lars Feldballe Petersen. Niinpä suuren venäläisen lauluntekijän sydän petti jo Moskovan olympiavuonna 1980, jolloin ”Volodja” oli vain 42-vuotias. Vladimir Semjonovitš Vysotski olisi täyttänyt viime viikon torstaina 80 vuotta eli voisi hyvinkin olla keskuudessamme ja vaikka heittää yhä keikkaa. Viikon vinkki ROLF BAMBERG Vysotskia, lämmöllä Vysotskij – Katkennut laulu Yle Teema 22.50 TORSTAI 1.2. HELMIKUUTA 2018 YLE TV1 05.55 Kandit 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.47 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 11.00 Alueuutisia 12.10 Oddasat 12.30 Sukuni tarina: Torpasta lähiöön 13.30 Leena (7) 14.45 Ikimuistoinen: Nuori rytmi 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Newton 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Syyttäjä (12) 20.00 Seniorit somessa 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Iranin nuorten ristiriita (12) 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Oddasat 23.25 Silta (16) 00.25– 00.55 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Jääkarhu Otto 07.03 Mimmit 07.07 Stella ja Sami 07.21 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.32 Laura 07.44 Fluugalaiset 07.56 Maikki ja pelottava Pontso 08.23 Galaxi 08.24 Pertti ja Purtti (7) 08.36 Tero hoitaa (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kohteessa: Belgia 10.50 James Corden Show 11.30 Tanskan toisenlaiset frendit 12.00 Älä kokeile tätä kotona 12.30 Kohteessa: Thaimaa 13.20 Linen mukana maailman ympäri 13.50 Dok: Mikä alastomuuudessa kiusaa. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.00–12.00 Ensitreffit alttarilla 13.30 Vanhan talon uusi elämä 14.30 Grand Designs – unelma-asunnot 15.25 Tulossa: Kotoisa 15.30 Yökylässä Maria Veitola 16.30 Pitääkö olla huolissaan. Sirpa Kähkösen vetämän keskustelun aiheina ovat mm. Musisoinnin lomassa siinä myös tarinoitiin laulujen taustoista ja niiden tekijästä. Moskovan olympialaisten aikaan hän olisi tuskin kelvannut neuvostovaltion mannekiiniksi, vaikka olikin länsimaissa hyvin rakastettu ja sai jopa matkustella niissä poikkeuk sellisen vapaasti. Vysotskin lauluista on sanottu, että useimmiten niiden aiheena olivat raskasmieliset miehet ja kevytmieliset naiset. Niissä todella on, etenkin hänen itsensä esittämänä, läsnä elämän koko väripaletti – ehkä niitä räikeitä neonsävyjä lukuunottamatta. toisen polven siirtolaisuus, kulttuurinen omiminen ja ennakkokäsitysten murtaminen. Vladimir Vysotski oli poikkeuksellinen vapauden tuuli brezhneviläisen ajan Neuvostoliitossa. Mies kuitenkin sinnitteli itsensä takaisin elävien kirjoihin ja pystyi palaamaan musiikin pariin tämän vuosikymmenen taitteessa. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.00–12.00 Ensitreffit alttarilla 13.30 Huippujengi 14.30 Amazing Race 15.30 Kokkisota 16.30 Kauneuden hinta 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 11.00 Hulluna moottorikelkkailuun 11.30 Sportmagasinet 12.00–17.15 TEEMA 12.00 Muodin äärirajoilla 13.00 Fideliä etsimässä (12) 14.30 Tutkimusmatkailija Marianne North 15.20 Ellan matkassa: Etelä-Italia 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.50–17.15 Ruokaratsia 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. Dokumenttiprojekti: Anteeksiantamaton (12) Yle TV1 klo 21.30 Bosnian sodan julmuuksiin syyllistynyt Esad (kuvassa) kärsi sotarikostuomionsa Suomessa. 14.50 Irina palaa kotiin 15.20 Naissotilaat 15.49 Downshiftaajat (12) 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 19.45 Torpedot (12) 20.00–20.49 Syke (12) 21.00 Donna (12) 21.25 Kätevän emännän juhlat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Hard Sun (16) 23.00 The James Corden Show 23.40 The Leftovers (16) 00.40–01.30 Villi kortti MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. LAUANTAI 3.2. 17.25 Salatut elämät (7) 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Kokkisota 21.00 Yökylässä Maria Veitola 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.55 Rikoksista pahin (12) 23.50 Yökylässä Maria Veitola 00.50 Kokkisota 01.45 60 päivää kiven sisässä 02.35 Pukumiehet 03.30 Modus (12) 04.25–05.12 Scorpion (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.50 Angry Birds x 2 07.00 Peukaloisen retket (7) 07.15 K3 (7) 07.25 LEGO Friends (7) 07.50 Madagascarin pingviinit (7) 08.10 Kung Fu Panda (7) 08.35 Transformers 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Wedding Town 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Kaverille ei jätetä (12) 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Wedding Town 15.50 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 16.55 Remppa vai muutto 17.55 Leijonan luola USA 19.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.00 The Voice of Finland 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Suomen hauskin tavis 22.00 Stand Up! Ilari Johansson 23.05 Näin tehtiin elokuva Veljeni vartija 23.35 Elokuva: Poliisiopisto 4 – Korttelipoliisit 01.30 Holmes NYC (12) 02.30–03.00 Poliisit (7) TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Luontomatkalla Costa Ricassa 10.00 Norjalaisarkkitehtien koteja 10.30 Vem vet mest. TIISTAI 6.2
47 1. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.00–12.00 Ensitreffit alttarilla 13.30 Manuela leipoo 14.00 Punk’d Suomi 15.00 Putous 16.30 Sääntö-Suomi 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 01.05 Sääntö-Suomi 02.00 Stadi vs. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.05 Myytinmurtajat 00.10 Pitääkö olla huolissaan. Lande 02.55 Bull (12) 03.50–04.40 Scorpion (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.50 Angry Birds x 2 07.00 Peukaloisen uudet retket (7) 07.15 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen (7) 07.35 K3 07.50 Madagascarin pingviinit 08.10 Angry Birds Toons 08.15 My Little Pony 08.35 Transformers (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Kaverille ei jätetä (7) 14.40 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Wedding Town 15.45 MasterChef Kanada 16.45 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 16.50 Onnenarpa 16.55 Remppa vai muutto 17.55 Leijonan luola USA 18.55 Tulossa: Suomen huutokauppakeisari 19.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.00 Leijonan luola 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Kadonneen jäljillä 22.00 Elokuva: Perhe on painajainen (12) 00.10 Stand Up! 01.10 Holmes NYC (12) 02.10–02.40 Poliisit TEEMA&FEM 09.00–10.59 FEM 09.00 Syntynyt vuonna 2010 10.00 Piha kuntoon 10.30–10.59 Vem vet mest. 11.00 Dok: Rakas Dick – äiti joka lähti 11.30 Zorro the chronicles (7) 11.52 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) 11.55 Historiaa kolmessa minuutissa 12.00–17.13 TEEMA 12.00 Jäitä hattuun (12) 12.30 Kino: Korppi (7) 14.00 Our Vinyl Weighs A Ton 15.30 Noble Savage: Ohjaajan puheenvuoro 15.37–17.13 Noble Savage 17.25–20.00 FEM 17.25 Älä stressaa! 17.40 Tämä tästä 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Pikku Roy 18.30 På spåret 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.49 Arkkitehtuurin helmiä 20.00– 01.08 TEEMA 20.00 Sami Yaffa – Sound Tracker 21.00 Eläinten vallankumous (7) 22.10 1984 (16) 00.00–01.08 Uusi Kino: Road Movie (16) YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto 09.00 Uutiset 09.05 Flinkkilä & Tastula 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Uutiset 11.05 Uutiset Viikko viitottuna 11.15 Pressiklubi 11.45 Seniori työssä 12.00 Yhteisvastuukeräyksen avaus 12.10 Yhteisvastuu: Kaduilta auttajaksi 12.15 Perjantai 13.10 Vaiheessa: Öllöläntie 156 13.30 Kandit 14.00 SuomiLOVE 15.00 Uutiset 15.05 Neiti Marple: Hallavan hevosen majatalo (12) 16.35 Mittatilaustyönä 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Kotilieden lämpöä (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Luontohetki: Attenborough’n erikoiset 18.45–19.30 Arto Nyberg 19.45 Jäljet päättyvät Berliiniin (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Jäät (12) 22.00 Silta (16) 23.00 Ykkösaamu 23.40–00.40 Hiljainen todistaja (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hyrräpäät 07.04 Musarullaa! 07.27 Kim ja Kai 07.35 Pipsa Possu 07.40 Ninni ja Nestori 07.54 Ryhmä Hau 08.18 Oktonautit 08.41 Onnelin ja Annelin talvi 08.59 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Kesäleiri (7) 09.21 Törmäyskurssi 09.26 Otso ja sopulit (7) 09.33 Urheiluhullut 09.35 Lassie (7) 10.00 Sohvaperunat 10.50 James Corden Show 11.30 Uusi päivä x 3 13.05 Peltsin kova vuosi x 2 14.05 Ratsastuksen maailma 14.30 Rallin SM: Rovaniemi 15.00 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 15.25 Lydia Lassila ja lentämisen lumo 17.00 Leijonien olympiamitalit: 2010 ja 2014 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Motorheads 20.00–20.47 Torpedot (12) 21.00 SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Reggie Yates: Britannian nuoret 22.50 Kioski 23.05 Donna (12) 23.30 Totuuden treffit 00.20–00.50 Inside No. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Vaahteramäen Eemeli 18.30 Lippu rakkauteen 19.00 Sportmagasinet 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–01.30 TEEMA 20.00 Ranskalainen kylä (12) 21.00 Ellan matkassa: Etelä-Italia 21.30 Kino: Hirviöitä ja ihmisiä (12) 23.00–01.30 Yle Live: Grammy Awards 2018 03 04 05 06 07 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. Robot (16) 22.55 Game of Thrones (16) 23.50–00.20 Jonah from Tonga (7) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 9 (12) 21.00 Downshiftaajat (12) 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Big in Finland x 3 22.50 James Corden Show 23.35–00.00 Rouva varapresidentti (7) 02.00–04.00 Korean olympialaiset: Curling MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 17.30 Putous 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 CHL Extra 19.30 X Factor Suomi 21.00 Aallonmurtaja (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Bull (12) 23.30 Rikospaikka 00.00 Rikoksista pahin (12) 00.55 Penn & Teller: Naruta meitä! (7) x 2 02.45 Voitolla yöhön 04.10–05.05 Taikuuden tuolla puolen NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Angry Birds Toons 06.30 Vili Vilperi06.40 Peukaloisen retket (7) 06.55 K3 07.10 LEGO Friends 07.30 Angry Birds Stella 07.40 Madagascarin pingviinit (7) 08.05 Kung Fu Panda (7) 08.25 LEGO Ninjago (7) 08.50 Lasten uutiset 09.00 MasterChef Kanada 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Remppa vai muutto x 2 13.00 Suomen hauskin tavis 14.00 Hyvät ja huonot uutiset 15.00 Emma Gaala 2018 17.15 Tulossa: Selviytyjät Suomi (7) 17.20 Elokuva: Toy Story 3 (7) 19.30 Napakymppi 20.30 Selviytyjät Suomi 21.55 Keno ja Synttärit 22.00 Elokuva: Love Records – Anna mulle Lovee (12) 00.15 Tulossa: Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 00.20 Stand Up! 01.20–03.20 Poliisit (7) x 4 TEEMA&FEM 08.30–12.00 FEM 08.30 BUU-perjantai 09.00 Junajengi 09.15 Koiruli ja Kaija 09.16 Kysy Laralta (7) 09.29 Hevostila Mistral (7) 09.51 Viidakkojytä 09.56 Zorro the chronicles (7) 10.18 Knietzsche – maailman pienin filosofi (7) 10.21 Historiaa kolmessa minuutissa 10.30 Kaikkea kaupan 11.00 På spåret 12.00–17.20 TEEMA 12.00 Kino: Lontoon kuolleet silmät (12) 13.35 Dreams of Replay 14.35 Rebels on Pointe: miehet kärkitossuissa 15.27 Klassinen katubaletti 16.20 RSO Musiikkitalossa 17.25– 23.40 FEM 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Aisopoksen teatteri 18.30 Tanskalainen maajussi 19.00 Yksin lavalla: Felicia 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.50 Kuvakirjeitä maailmalta 20.00 Skavlan 21.00 Helteinen helmikuu (12) 22.00–23.40 Dok: Citizen Schein YLE TV1 05.55 Seniorit somessa 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 10.45 Näin Norjassa 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.05 Kandit 12.35 Dokumenttiprojekti: Machines (7) 13.45–14.47 Autuas eversti 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Vuoden 1936 olympiavoittaja 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Anteeksiantamaton (12) 22.45 Uutiset Uutis-Suomi 22.55 Uutiset 23.00 Oddasat 23.15 Kotikatsomo: Jäät (12) 00.10–00.40 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Niksi-Nella 06.58 Ystäväni Ronja 07.05 Tinga Tinga -tarinat 07.17 Astroset 07.31 Siiri ja Krokotiili 07.36 Kaapo 08.02 Pelle Hermanni 08.15 Pingu 08.22 Galaxi 08.23 Neljä ja puoli kaverusta (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00–10.46 Kohteessa: Synkkä Lontoo 11.00 Ali Show: Kirsi Alm-Siira, Tuija Pehkonen 11.55 Yksineläjä Severin 12.25 Linen mukana maailman ympäri 12.55 Tanskan toisenlaiset frendit 13.25 Reinøyan paimenkoirat 14.05 Elämäni eläimet 15.05 Donna (12) 15.25 Uusi päivä 15.56 Uusi päivä 16.26 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 SAS: Erikoisjoukkojen kovassa koulussa 20.00 Uusi päivä 20.30 Rouva varapresidentti (7) 21.00 Naissotilaat 21.30 Rehtori 21.55 Uutiset 22.00 Urheiluruutu 22.05 Mr. 17.55 Nyheter TVnytt 18.00 BUU-klubben: Yakari 18.30 Norjalaisarkkitehtien koteja 19.00 Spotlight : Vaarat netissä 19.30 Nyheter TVnytt 20.00–00.23 TEEMA 20.00 Valitut sanat: Fioretos & Gappah 20.30 Arkistojen salat 21.00 Historia: Vietnamin sota 21.55 Kino Suomi: Insiders (16) 23.40 Uusi Kino: Juuret on 23.53–00.23 Uusi Kino: I will always love you Conny (12) YLE TV1 05.55–06.20 Luontohetki: Attenborough’n erikoiset 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 10.45 Uutisikkuna 12.30 Kuka hallitsee meriä. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Henri ja uudet asiat 18.30 Sinun, ikuisesti 19.00 Ystävällisesti Lars Lerin 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00 Närbild 20.30 Dok: Surun arkistoinnista 21.00 Efter Nio 22.00 Helteinen helmikuu (12) 23.00 Petra rakastaa itseään 23.30– 00.29 Luontomatkalla Costa Ricassa YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00–10.45 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 11.00 Alueuutisia 12.10 Oddasat 12.30–13.22 Valtiot velkakierteessä 13.40 Valtiopäivien avajaiset 14.35 Ilvesten elämää 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Seniorit somessa 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 SuomiLOVE 20.00 Kandit 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Poldark (12) 22.25 Uutiset Uutis-Suomi 22.35 Uutiset 22.40 Oddasat 22.55 Victoria (7) 23.40 Prisma: Lemmikkien villi sydän 00.35–01.05 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Kuiske 07.00 Katinkontti 07.10 Tilda ja hänen ystävänsä 07.22 Babar ja Badun seikkailut 07.34 Askarrellaan 07.43 Dinojuna 08.09 Petteri Kaniini 08.24 Galaxi 08.25 Harri & Bip 08.27 Merten syvyyksissä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00–10.44 Kohteessa: Pariisin salaisuudet 11.00 Ali Show: Tuija Pehkonen 11.27 Ali Show: Karita Aaltonen 12.00 Luonto lähellä sydäntä 12.45 Tanskalainen maajussi 13.15 Köyhä vai hemmoteltu 14.00 Lippu rakkauteen 14.30 Rouva varapresidentti (7) 15.00 Kätevän emännän juhlat 15.30 Sohvaperunat 16.20 Mikaelin naiset: Erin 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00–19.46 Reggie Yates: Britannian nuoret 20.00 Uusi päivä 20.35 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Fortitude – ikiroudan kirous (16) x 2 23.35–00.20 Väkivaltaiset aivot MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 12.30–17.25 TEEMA 12.30 Kino: Lady Chatterleyn rakastaja (12) 14.00 Interdom on isänmaamme! 15.00 Sininen laulu: Suomen taiteiden tarina 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.45 Arkistojen salat 17.10 Happy hour 17.25–19.59 FEM 17.25 Vem vet mest. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.00–12.00 Ensitreffit alttarilla 13.30 Peter Nyman 14.00 Manuela leipoo 14.30 Vanhan talon uusi elämä 15.30 Unelmarempat 16.30 Kokkisota 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) 10.05 The Chefs’ Line x 2 11.00–12.00 Ensitreffit alttarilla 13.30 Älä jäädy 14.00 X Factor Suomi 15.30 Unelmarempat 16.30 Kaappaus keittiössä 17.25 Salatut elämät 17.55 Kauniit ja rohkeat 18.25 Emmerdale (7) 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Tuubi 21.00 Sääntö-Suomi 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.40 Peter Nyman 23.10 NCIS: New Orleans (12) 00.10 Rimakauhua ja rakkautta (12) 01.05 Rouva Ministeri (12) x 2 02.55 Kohde (16) 03.50–04.45 Paimelan autoparoni NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Hisse Hoksausmaassa 06.50 Angry Birds Piggy Tales 06.55 Angry Birds Stella 07.00 Peukaloisen retket 07.15 K3 (7) 07.25 Ritariprinsessa Nella 07.50 Madagascarin pingviinit (7) 08.10 Angry Birds Toons 08.15 My Little Pony 08.35 Transformers (7) 09.00 Soppa365 x 2 09.20 Pikakurssi kodinostoon 09.50–10.50 Remppa vai muutto 13.45 Kaverille ei jätetä (7) 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Wedding Town 15.45 Tulossa: Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 15.50 MasterChef Kanada 16.55 Remppa vai muutto 17.55 Leijonan luola USA 18.55 Tulossa: Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 19.00 Kadonneen jäljillä 20.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Elokuva: Terminator Genisys (12) 23.35 Napakymppi 00.35 Stand Up! 01.35 Holmes NYC (7) 02.35–03.05 Poliisit TEEMA&FEM 09.00–11.59 FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Sinun, ikuisesti 10.30 Vem vet mest. 9 (12) MTV3 08.05 Palomies Sami 08.15 Littlest Pet Shop 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Winx-klubi (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Kauneuden hinta 11.00 Manuela leipoo 11.31 Makumuistoja 12.30 Kokkisota 13.30 Kaappaus keittiössä 14.25 Top Gear Special: James May’s Cars of the People 15.30 Sääntö-Suomi 16.30 Pitääkö olla huolissaan. Lande 21.00 Pitääkö olla huolissaan. HELMIKUUTA 2018 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Historia: Kiinan Jadevaltakunnan aarteet 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Kun Suomesta tuli Suomi 11.00 Uutiset 11.05 Alueuutisia 12.15 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.35 Luontohetki: Attenborough’n erikoiset 14.05 Prisma: Lemmikkien villi sydän 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Akuutti: Lento-onnettomuuden jälkeinen trauma 15.50 Hakekaa kätilö! (12) 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Flinkkilä & Tastula 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Strömsö 18.45 Avara luonto: Koskematon Etelämanner 19.40 Epäilyksen polttopiste: Tennison (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 SuomiLOVE 22.15 Pako pimeydestä (16) 23.15–00.10 Karkotetut (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hau Hau, Piip ja Veli 07.04 Olivia 07.26 Martta puhuu 07.49 Tilkkupeiton tarinoita 07.53 Nelli ja Noora 08.01 Vilkki Ankka 08.13 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.33 Mimosa ja Lennu 08.44 Jetron matkaan 08.59 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.13 Karvinen (7) 09.25 Sohvaset (7) 09.39 Tenavat (7) 09.46 Kammokatu (7) 10.00 James Corden Show 10.40 Kohteessa: Thaimaa 11.25–12.04 Reinøyan paimenkoirat 12.20 Naissotilaat 12.50 Alamäkiluistelu 14.30 Villi kortti 15.20 Hiihdon Ski Classics: Dobbiaco Cortina 17.00 Leijonien olympiamitalit: 1998 18.00 Leijonien olympiamitalit: 2006 19.00 Uutiset 19.05 Urheiluruutu 19.10 Donna (12) 19.35 Kätevän emännän juhlat 20.00 Sohvaperunat 20.50 Peltsin kova vuosi x 2 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05–01.30 KioskiEsports: Assembly Winter 2018 MTV3 08.05 Palomies Sami 08.15 Littlest Pet Shop 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Winx-klubi (7) 09.30–10.00 Paavo Pesusieni (7) 10.30 Salatut elämät (12) x 5 13.00 Elokuva: Neropatin päiväkirja 3: kovanonnen kesä (7) 14.50 Pilanpäiten 15.15 Pelisilmä 16.00 Sääilmiöiden Top 10 17.00 Tuubi 18.00 Yökylässä Maria Veitola 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Putous 21.00 Rimakauhua ja rakkautta (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Elokuva: Wallander: Jokeri (16) 00.20 Putous 01.45 Viikingit (16) 02.40–04.28 Bosch (12) x 2 NELONEN 06.00 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.25 Angry Birds Toons 06.30 Vili Vilperi x 2 06.55 Peukaloisen uudet retket (7) x 2 07.20 Angry Birds Toons 07.25 K3 (7) 07.40 Ritariprinsessa Nella 08.05 Disney esittää: DuckTales (7) 08.30 LEGO City 08.35 LEGO Ninjago (7) 09.00 MasterChef Kanada x 2 11.00 Remppa vai muutto 12.00 Remppa vai muutto 12.55 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! x 2 14.55 Hauskat kotivideot x 2 16.55 Leijonan luola 17.55 Tulossa: Selviytyjät Suomi (7) 18.00 The Voice of Finland x 2 20.00 Emma Gaala 2018 21.55 Keno ja Synttärit 22.00 Elokuva: Star Wars: Imperiumin vastaisku (12) 00.35 Elokuva: Jack Reacher – Tappajan jäljillä (16) 03.10 Stand Up! 04.05–05.00 Napakymppi TEEMA&FEM 09.20–12.00 FEM 09.20 Lääkärit vastaan internet 10.00 Obs debatt 10.30 Vem vet mest. 11.00 Närbild 11.30 Ystävällisesti Lars Lerin 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Suojasää (12) 12.55 Kuun metsän Kaisa (7) 14.20 Yöperhosten salattu maailma 14.45 Sami Yaffa – Sound Tracker 15.40 Naisen nimi 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.44 Laila 17.25–19.59 FEM 17.25 Vem vet mest. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Kaappaus keittiössä 21.00 Kauneuden hinta 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Pukumiehet 23.35 Putous 01.05 Kauneuden hinta 02.00 Kaappaus keittiössä 02.55 Rizzoli & Isles (12) 03.50 Paimelan autoparoni 04.45–05.38 NCIS: New Orleans (12) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Hisse Hoksausmaassa x 2 06.50 Angry Birds x 2 07.00 Peukaloisen retket (7) 07.15 K3 (7) 07.25 Ritariprinsessa Nella 07.50 Madagascarin pingviinit (7) 08.10 Angry Birds Toons 08.15 My Little Pony 08.35 Transformers (7) 09.00 Soppa365 09.20 Wedding Town 09.50–10.50 Ummikot ulkomailla 13.45 Kaverille ei jätetä (12) 14.45 Pikakurssi kodinostoon 15.15 Wedding Town 15.45 MasterChef Kanada 16.45 Tulossa: Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 16.55 Remppa vai muutto 17.55 Leijonan luola USA 18.55 Tulossa: Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! 19.00 Suomen hauskin tavis 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Elokuva: Beverly Hills kyttä III (12) 00.10 Stand Up! 01.10 Holmes NYC (12) 02.10–02.40 Poliisit (7) TEEMA&FEM 09.15–11.59 FEM 09.15 Kysymyksiä kulttuurista 10.00 Yksin lavalla: Felicia 10.25 Yksin lavalla: Felicia & Mattias Björkas 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Skavlan 12.00–17.16 TEEMA 12.00 Elävä arkisto: Vysotskij 12.02 Vysotskij – katkennut laulu 13.05 Historia: Stalin 14.00 Jäitä hattuun (12) 14.30 Muodin äärirajoilla 15.15 Tiededokumentti: Aivot 16.05 Velvet – muotitalon tarina (7) 16.50 Ruokaratsia 17.25–00.29 FEM 17.25 Vem vet mest. 13.30 Sotapojan heilat 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Murhia ja kantrimusiikkia (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Lemmikkien villi sydän 20.00 Akuutti: Minulla on syöpä 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Doctor Foster (12) 22.35 Uutiset Uutis-Suomi 22.45 Uutiset 22.50 Oddasat 23.05 Ulkolinja: Iranin nuorten ristiriita (12) 00.00–00.30 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Humps 07.00 Meidän vauva 07.05 Dinotassut 07.19 Sasu 07.30 Noksu 07.35 Timppa 07.46 Nuottiavain 07.56 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 08.23 Galaxi 08.24 Tenavat (7) 08.32 Jack (7) 08.43 Råtta Booris 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala (12) 10.00 Kohteessa: Ilmiömäinen Pariisi 10.55 Uutisikkuna 12.30 Laivakokin matkassa 13.00 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini 13.30 Kekseliäs nikkari 14.15 Tanskalainen maajussi 14.45–15.24 Luonto lähellä sydäntä 15.40 Villi kortti 16.30 Uusi päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Holby Cityn sairaala (12) 19.00 Naissotilaat 19.30 Siperia – vapaalaskijan unelma 20.00 Uusi päivä 20.30 Inside No. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Stadi vs
Oinas 21.3.–20.4. Tietäneekö, mitä on myötähäpeä. Oma etu on paras etu ja leuat lyö yhteen, happi kulkee jotain muuta kautta – jättäen aivokapasiteettiin hapenpuutteen, joka näkyy. Talviolympialaiset ovat kauniin kauriin Kaisa Mäkäräisen urheilun juhlaa. Peukaloliisan matkassa Nepalissa. Rapu 22.6.–22.7. Leuaton selkärankainen kala on usein juuri niin leauaton kuin politiikassa kuulukin olla. No status on siellä parempi kuin Ikean portailla aikanaan. Hiljentykäämme Nato-hartauteen Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Härkä 21.4.–20.5. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 11.00 Narrin aamulaulu 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuoYle radio 1 1.2.–7.2.2018 miokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 19.50 Väliajalla haastateltavina illan taiteilijat 20.15 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.00 Kuoleman lauluja ja tansseja 21.40 Matkakuume. Vaikea siihen on nyt muita istuttaa. 23.10–06.00 Yöklassinen MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 09.58 Muistojen bulevardi 10.00 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Euroopan valot 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Valkoista valoa: Käsiala 17.50 Valomusiikkia 18.10 Äänitarina. Perimätiedon mukaan Suomen ensimmäinen Nato-keskustelu käytiin jo seuraavana yönä eduskuntatalon alla olevassa väestönsuojassa. Laura laukaisi kestomigreenin sinisen tulevaisuuden nuppiluun alle. Heidän vakautensa on tasan sama kuin väite, että jolupukki on olemassa. Nyt tarvitaan kipeästi hänelle manttelinperijä. Raja. Aika on ääniä, on se kyllä rahaakin. Keskustelu eteni seuraavasti: Liturgi: Pitäisikö Suomen liittyä Natoon. Jatkuvaa menestystä työllenne maamme ja kansalaistemme hyväksi. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Uudet levyt 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Venuksen koulu kulttuurin seksihistoria: Lähetyssaarnaaja 17.30 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset 17.50 Etnohetki 18.00 Romano mirits 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Kaustisen kamarimusiikkiviikko 2018: Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin konsertti 21.30 Maailmanpolitiikan arkipäivää 21.50 Musiikkihetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen. 11.40 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Kekkonen ei kuole koskaan 12.40 Musiikkikamari 12.50 Kuuluttajan vieras: Abi-treenien toimittaja Jenni Honkanen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Matkakuume. He ripustavat mitalin kaulaasi. Toivottavasti varapuhemiehen tuoli odottaa istujaa ja paikan saa täyttää nainen, joka on näyttänyt meille osaamisensa. Apua huutaa työtön. 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Kalle Haatanen 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen. Peukaloliisan matkassa Nepalissa. Mitä lie kabineteissa puuhataan. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Radio 1 vastaa 17.15 Kertomuksia kansalaissodasta: Naisten sota 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Sibafestin päätöskonsertti 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.00 Iltahartaus 23.10–07.00 Yöklassinen SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.02 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana 07.57 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Tarinatarha 08.30 Musiikkihetki 08.45 Romano mirits 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus Lakeuden ristin kirkosta Seinäjoelta 11.00 Katolinen messu Pyhän Joosefin kirkosta Kuopiosta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Horisontti 12.50 Draamanpurkajaiset 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riston Valinta 15.00 Radioteatteri esittää: Jäänne. LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.02 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Aamun kirja 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Hyväksyn käyttöehdot – tietosuojan historiaa 10.20 Musiikkia parrasvaloista 10.35 Aristoteleen kantapää: Presidentinvaalien retorinen anti 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Radio 1 vastaa 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.30 Moniääninen Eurooppa 12.50 Kuuluttajan vieras: Abi-treenien toimittaja Jenni Honkanen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset 15.20 Etnohetki 15.30 Matkakuume. Näyttää siltä, että ken presidentiksi haluaa, on aika aloittaa kampanja nyt. Kalat 20.2–20.3. Skorpioni 24.10.–22.11. Seurakunta: Liittyminen ei ole ajankohtainen, mutta haluamme säilyttää Nato-option ja pitää oven avoimena. Kauris 23.12.–19.1. Liturgi ja seurakunta: Ei jumalauta! Vaikka suomalaisen Nato-keskustelun kaava on ollut jo yli 25 vuotta sama, liturgiaa ei ole toistaiseksi sävelletty. Kaksoset 21.5.–21.6. Jousimies 23.11.–22.12. NEUVOSTOLIITTO HAJOSI OMAAN mahdottomuuteensa joulukuussa 1991. Etsintäkuulutus! Robin Hood varasti rikkailta köyhille 1200-luvulla. Leijona 23.7.–22.8. HELMIKUUTA 2018 007443-1805 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Mikä maksaa. Vesimies 20.1.–19.2. 18.50 Etnohetki 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua: Minkä värinen on maailmankaikkeus. Sittemmin rikkaat ovat vapaasti varastaneet köyhiltä, ja nyt aktiivimalli heille oikein lailla säädettiin. 22.55 Äänitarina. 15.50 Äänitarina. 17.30 Keidas 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Kaustisen kamarimusiikkiviikko 2018: Elämän kulku 20.00 Kotimaisen konsertin väliaika 20.20 Konsertti jatkuu 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras 22.00 Uutiset ja sää 22.05Radio Variaatio: Nousukiidossa Tosi on. Pelottaa päästää heitä vallankahvaan. No niin, nyt töihin Eero. Miehen puhetta: ”Äänestäkää Mattia, tai minä lähden. Soinilaisten itseriittoisuus on nyt kovilla. Kautenne päättyessä kodissanne on esikoululainen. Te ette äänestäneet Mattia vaan Paavoa – minä en lähde”. Onnea Herra Presidentti. Raja. On aika olla huolissaan. Vaaka 23.9.–23.10. Perinteet menivät nyt rikki ruotsinkielisten kansalaisten keskuudessa. Valta. Politiikan horoskooppi LAATINUT MADAME LOVIISA VIIKON HÄRKÄ Juha Sipilä.. 20.00 Etnoilta: Sydänjuurilla: Juhlien välissä – Etno-Emmasta saamelaisten kansallispäivään 21.00 Etnoilta: Keinuva talo 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Horisontti 22.50 Draamanpurkajaiset 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen. Varsinainen satusetä tämä pääministeri Sipilä. 48 1. Vaakojen vakaus on usein suurta silmänlumetta. Itsevarma Vartianen on ollut hiljaa jo jokusen viikon. 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Kuusi kuvaa 18.00 Radio Variaatio: Rouva Peluri. Peukaloliisan matkassa Nepalissa. Arkinen, harmaa, vaikkakin vielä vähän charmantti Matti Vanhanen saa tyytyä eduskunnan kuppilan tuoleihin ja politikoida siellä vierailleen. Aktiivimalli on nyt kuitenkin pölkyllä, ja innostunut selityksen mestari on kadonnut. Nato-liturgian merkeissä etenivät myös viikonloppuna päättyneet presidentinvaalien keskustelut. Neitsyt 23.8.–22.9. Ne surkeat, ei presidentilliset sukat onneksi huomattiin, ja lopputulos oli yllättävän hämmentävä. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Brysselin kone 10.45 Musiikkihetki 11.00 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Uutiset ja sää 12.10 Naisia huipulla 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riikan tähtitarha: Vieraana musiikin moniosaaja Taavi Oramo 15.00 Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.10 Aristoteleen kantapää: Univormut haarniskasta haalariin 17.35 Moniääninen Eurooppa 17.55 Ykkösvieras 18.10 Draamanpurkajaiset 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 19.55 Väliajalla haastateltavina illan taiteilijat 20.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.10 Kamarimusiikin helmiä: Franz Schubertin pianotrio nro 1 B-duuri 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.00 Iltahartaus 23.10–06.00 Yöklassinen. Sinisen unen värit saattavat saada uuden soinnin. 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.02 Radioteatteri esittää: Jäänne. Ajatella, niin se aika kuluu. Thorvaldsin mukaan Suomen tulisi liittyä Natoon oikopäätä. Seitsemän presidenttiehdokkaan joukkoon mahtui myös RKP:n Nils Thorvalds, thorvaldsisuuspoliittisen keskustelun pakollinen soraääni. Eduskunnan pommisuojassa syntynyttä Nato-liturgiaa on sittemmin muutamia kertoja toisteltu turvallisuuspoliittisissa rituaaleissa kuten presidentinvaaleissa ja kokoomuksen puolueristeilyillä. Kun tekee parhaansa, ei ole tarvetta kurkistaa peiliin. 11.00 Valkoista valoa: Mitä hyötyä on hoveista. 23.00 Iltahartaus 23.10 06.00 Yöklassinen. Vinkki: ammu ja osu niin, että lätkä lentää ja sitten sivakoi täysillä maaliin