Demokraatti 09.05.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Lentoyhtiö loppukiidossa? Finnairille soitellaan jo kuolinkelloja ...8?9 Paavo Lipposelle SDP:n korkein kunnianosoitus ...4?5 Kielikoulutus avaa ovia ...17?19 PER JANTA I 9. ...8 Federalismilla ei ole poliittista kantavuutta SDP:n euroedustaja Liisa Jaakonsaari (kuvassa) sanoo, ettei federalismilla ole poliittista kantavuutta. Euroopan integraatio on prosessi, jota lähestytään käytännön tarpeista, hän linjaa. Touko kuu TA 2014 Lobbaus puheenjohtajasta jatkui läpi yön. Puoluekokouskaudeksi tuli kolme vuotta Oppivelvollisuusiän nostamisen kulut katetaan 15 miljoonalla eurolla, opetusministeri Krista Kiuru sanoo. Hinta 1,20 e (sis.alv). ...11 Tarja Halonen: Olen YK-idealisti ...20 Sähköinen loppusuora ...3, 4?7 Jutta Urpilainen ja Antti Rinne Seinäjoella eilen. Jukka-Pekka Flander Krista Kiuru: 15 miljoona euroa riittää Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. N:o 85, 007450-14-19
0200 30011 Lounais-Suomi, varhaisjakelu: puh. 9.5. Nimipäivät tänään: Timo, Timi (ruots.) Tim Päivä kuvana Aurinko nousee: Helsingissä 4.57 Oulussa 4.15 Aurinko laskee: Helsingissä 21.38 Oulussa 22.16 Nimipäivät huomenna: Aino, Aini, Aina, Ainikki (ruots.) Aina, Aino Nimipäivät sunnuntaina: Osmo (ruots.) Kennet Uutiskertaus 2...8 Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) kiistää, että telakkaneuvotteluiden julkistus olisi tarkoituksella ajoitettu n SDP:n puheenjohtajavalinnan ratkaisuhetkiin. Vapaavuoren mukaan valtio sopi saksalaisen MeyerWerftin kanssa jo viime vuoden puolella, että ne ryhtyvät neuvottelemaan Turun telakan ostamisesta. Neuvottelut korealaisen STX:n kanssa ovat hänen mukaansa olleet vaivalloiset ja hitaat. Vielä on epäselvää, haluaako yhtiö myydä Turun ja Ranskan telakat yhdessä vai erikseen. Asia julkistettiin Vapaavuoren mukaan neuvotteluiden vauhdittamiseksi. 0200 55888 Tampere ja ympäristö: puh. Takeita kaupan toteutumisesta ei hänen mukaansa ole. 4...10 9...14 Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto SDP:n puheenjohtajapaikasta kilpaileva Antti Rinne ei usko, että tuore telakkauutinen olisi ajoitukseltaan tullut ti- n lauksena vauhdittamaan Jutta Urpilaisen puheenjohtajakampanjaa. Rinne piti hienona, että muut ovat nyt telakoiden osalta tulleet sille linjalle, jota ay-liike on esittänyt jo pidemmän aikaa. Helsinki, Uusimaa, . Suomi on kannattanut neuvottelumandaatin julkistamista, mutta osa EU-maista on ollut aiemmin tätä vastaan. Työelämässä tarvitaan yhä monipuolisempaa kielitaitoa, ilmenee Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n yritys- n tiedustelusta. Kyselyn mukaan englannin kielen taito ei yksin riitä, vaan tarvitaan myös muuta osaamista. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus (02) 277 0477 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 . 0800 96675 Muu Suomi: puh. 0200 72822 Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. Mikkeli Uutistoimitus (03) 212 9455 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 Uutistoimitus (06) 317 8711 Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 Uutistoimitus toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi 050 5543430 Lisätietoja: www.demari.fi ? ? ? ? varhaisjakelu: puh. Tampere . EK:n jäsenyrityksistä lähes kolmannes kertoi, että niissä tarvitaan venäjää taitavaa henkilökuntaa. Kantaa otettiin myös rintanapeilla. Politiikka Kulttuuri Demari.fi 3 14?15 ?En kaipaa muutosta oikealle enkä vasemmalle, mutta kaipaan muutosta, joka saa ensin oman väkemme uskomaan puolueen voittoon ja innon vakuuttaa muut.? 4?5 6?7 8?9 10?11 12?13 Urpilainen toivoo malttia Nato-intoiluun Paavo Lipposelle SDP:n korkein tunnustus, pääkirjoitus, Vuorenrinteeltä 16 Huutoja ja kuiskauksia, Elokuva Koomikot Tapas . 0200 71000. pikkusuolaista kulttuurinnälkään Puoluekokousväli kolmeen vuoteen, Aimo Massisen kolumni Ihmiset Finnairin matalalento pahenee 17?19 Pins uudistaa jäsenetuja, Integraatio on prosessi 20?23 YK-idealisti ja EU-idealisti Keskustelua ja taustaa, Anna-Kristiina Mikkosen kolumni 24?27 Radio ja tv Tarja Filatov blogissaan Kielikoulutus avaa ovia työmarkkinoille paneelissa, sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta ?Sosialidemokratia on hieno liike: meitä löytyy kaikkialta. Missään et ole yksin.? Jussi Kukkola Facebookissa Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Hän piti saksalaista Meyer Werftiä hyvänä kumppanina. EU-maat haluavat julkistaa unionin ja Yhdysvaltain välisen vapaakauppasopimuksen neuvottelumandaatin. n EU:n ulkomaankauppaministerit pääsivät asiasta yhteisymmärrykseen tänään Brysselissä. Neuvottelujen reunaehtoja koskevan sopimuksen pitämistä salaisena on arvosteltu laajasti. Vaasa
Nyt on tärkeä pitää kiinni sovitusta. 9.5.2014 3 Jukka-Pekka Flander Jutta Urpilainen uskoo hallituksen toimien osaltaan lisänneen yritysten intoa investoida Suomeen. ??Urpilainen: Malttia Nato-intoiluun ?Vakaus on Suomen paras tulevaisuudenturva? SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen näkee Suomen tilanteessa orastavia myönteisiä merkkejä. Nato-jäsenyyttä ei ratkaista kriisin aikana, Urpilainen muistutti. SDP:n ja Suomen turvallisuuspolitiikan pitkä linja on, että olemme mukana YK:n yh- teistyössä, Etyjin toiminnassa, Euroopan unionin ja pohjoismaisessa turvallisuus- ja puolustusyhteistyössä sekä rauhankumppanuusyhteistyössä Naton kanssa, Urpilainen linjasi. Heikki Sihto Demokraatti, Seinäjoki heikki.sihto@ demari.fi Eriarvoisuuden kasvu huolestuttaa Seinäjoen puoluekokouksessa pantiin kunnolla liikkeelle SDP:n Vasemmiston tulevaisuus -hanke. Pirkanmaalainen Jukka Gustafsson toivoi puoluekokoukselta kriittistä suhtautumista etenkin kasvaviin terveys- ja koulutuseroihin. Ilkka Taipale Helsingistä meni vielä pitemmälle. Maa, jossa päätökset eivät heitä kuperkeikkaa, on paras alusta investoinneille, Jutta Urpilainen muistutti. Urpilainen arvioi hallituksen ja SDP:n ajamien toimien osaltaan kääntäneen Suomen tilanteen valoisammaksi. Hän kaipasi puolueelta ohjelmaa köyhyyden vähentämiseksi. Hän myös esitti, että 30 000 pitkäaikaistyötöntä pitäisi siirtää mahdollisimman nopeasti eläkkeelle. . Asialla ei hänen mielestään pidä hötkyillä eikä tehdä puoluepolitiikkaa. . Näissä asioissa demareiden rooli oli merkittävä. Urpilainen myös perusteli hallituksen tekemää yhteisöveropäätöstä, joka seurasi Ruotsin vastaavaa päätöstä. Yhteisöveron laskulla turvattiin yritysten kilpailukyky. Natosta ei päätetä kriisin aikana Urpilainen otti kantaa myös Nato-keskusteluun. SDP:n Seinäjoen puoluekokouksen poliittisessa tilannekatsauksessa Urpilainen varoitti, että talouspolitiikan pitkää linjaa ei pitäisi tässä tilanteessa äkkinäisesti muuttaa. . Suomeen myös tarvitaan parlamentaarinen komitea selvittämään pienituloisten tilannetta, Taipale sanoi.. Suomi tarvitsee vakautta. Sillä haetaan vastauksia työn ja hyvinvointivaltion muutokseen sekä kasvavaan eriarvoisuuteen. Kokouksessa moni puhuja kaipasikin torstaina toimia tasa-arvon kohentamiseksi ja muun muassa terveyserojen poistamiseksi. Hän korosti hallituksen toimia vahvan julkisen sektorin ja talouden turvaamiseksi. Vahva julkinen talous on paras turva niin keskiluokalle kuin myös pienituloisille ja heikoimmassa asemassa oleville, Urpilainen sanoi. ?Nyt on tärkeä pitää kiinni sovitusta.? Hän listasi hallituksen onnistumisiksi muun muassa soteratkaisun etenemisen, nuorisotakuun, tuloeroja tasanneet veroratkaisut ja työmarkkinoille saadut kattavat palkkasopimukset
Sellainenhan oli Forssan ohjelma, joka taas ei ollut nimeltään periaateohjelma, vaan yksinkertaisesti vain ohjelma. Jos ajatellaan, että SDP:n pitäisi todella ruveta puhuttelemaan tavallisia ihmisiä, tavoiteosa olisi tarpeellinen. Tänään on meidän vuoromme antaa tunnustus siitä, mitä olemme saaneet kansanliikkeenä sinulta. Toinen sanoi olevansa pikemminkin sosialidemokraatti, toinen tunnustautui sosialistiksi. Edellisen kerran sen on saanut Kalevi Sorsa, ja mitalia oli tuolloin ojentamassa Paavo Lipponen, SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen sanoi ennen mitalin jakamista. . Tässä on nyt se loppu. Minua on valistettu, että nimi tulee siitä, ettei kyseessä ole oikeastaan ohjelma, koska siihen ei ole liitetty konkreettista tavoiteosaa. Se pidetään tänään perjantaina. Kysyin puheenjohtajaehdokkailta viime lauantain väittelyssä, minkä sortin sosialisteja he katsovat olevansa. Suomalainen suurmies. Kuka SDP:n legenda? Vastaukset: 1) Nils Robert af Ursin 2) Kaarlo Harvala 3) Väinö Tanner 4) Rafael Paasio 5) Kalevi Sorsa Paavo Lipposelle myönnettiin SDP:n korkein tunnustus Paavo Lipposelle on myönnetty Väino Tanner -mitali SDP:n puoluekokouksessa. 4 9.5.2014 ??Tunnustuksen antajasta tuli saaja Kuvakisa Tunnistatko SDP:n ex-puheenjohtajia? 1. Mitali on hyvin harvinainen ja tunnustus merkittävä. . Kahdesti SDP:n keulassa. Tietänet nimen? 4. Periaateohjelmassa on sekä periaatteet että tavoitteet. Olen iloinen, että saan luovuttaa mitalin toveri Lipposelle, Urpilainen jatkoi. Entinen pääministeri ja SDP:n entinen puheenjohtaja Lipponen sanoo, ettei tiedä hienompaa mitalia. Neuvottelut ovat kuitenkin hänen mukaansa alkuvaiheessa. Meyer Werft on risteilyaluksiin erikoistunut laivanrakennustelakka, joka operoi kahta telakkaa Pohjois-Saksassa. Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto vaatii STX Finlandin korealaista omistajaa reagoimaan nopeasti Suomen valtion ja saksalaisen Meyer Werftin suunnitelmiin ostaa telakkayhtiön Turun toiminnot. Aalto kiittelee hallitusta siitä, että se on vihdoinkin lähtenyt liikkeelle telakka-asiassa. STT-Demokraatti Vuorenrinteeltä Minkä sortin SDP? Seinäjoen puoluekokouksen energia näyttää ainakin ensimmäisen päivän vaikutelman perusteella keskittyvän puolueen puheenjohtajan vaaliin. Yksi niistä on SDP:n periaateohjelman uudistamiseen tähtäävän työn aloittaminen. Nykyinen demarien ohjelma on nimeltään Sosialidemokratian periaatteet. Kuka? 2. Periaatekeskustelun yksi tehtävä on kirkastaa se seikka, että Suomessakin eriväristen porvareiden vastapainona on yksi isompi vasemmistolainen puolue. antti.vuorenrinne@demari.fi twitter: @AVuorenrinne Kun puheenjohtaja on tänään aamupäivällä valittu, puoluekokous voi tämän jälkeen keskittyä asiakysymyksiin.. Hän lienee tuttu. Hän kertoo olleensa SDP:n jäsen jo 50 vuotta ja joskus sanoneensa, että on saanut puolueelta lähes kaiken. . Kun sitten pyysin molempia valitsemaan Karl Kautskyn ja Eduard Bernsteinin välillä, molemmat vastasivat Bernstei- nin. Nyt menee vaikeaksi SDP:n puheenjohtaja 1930-1942. Ken hän on? 3. Eri asia on, kuka pystyy muotoilemaan sellaiset tavoitteet, jotka puhuttelevat kenties vuosikymmeniä tästä eteenpäin. Toivottavasti puoluekokous kuitenkin päättää, että tavoiteosa tarvitaan. n n n Periaatteet eivät ole pelkkiä arvoja, vaikka niistä lähdetäänkin. Myös talousjärjestelmä on tärkeä. Hänen mukaansa ajoitus ei liity SDP.n puheenjohtajakisaan. Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) sanoo niinikään, ettei saksalaisyhtiön strateginen pää- tös kytkeydy demareiden puheenjohtajavaaliin. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) mukaan työja elinkeinoministeriö on ilmoittanut STX Finlandin korealaisille omistajille, että valtiolla on yhdessä teollisen kumppanin kanssa halukkuus ryhtyä neuvottelemaan Turun telakan mahdollisesta ostamisesta. Vapaavuoren mukaan sekä valtio että Meyer Werft ovat sitoutuneet käynnissä oleviin neuvotteluihin. Tulkitsen tämän niin, että SDP jatkaa tämänkin puoluekokouksen jälkeen revisionistisella linjalla. n n n Kun puheenjohtaja on tänään aamupäivällä valittu, puoluekokous voi tämän jälkeen keskittyä asiakysymyksiin. Pari piirua vasemmalle. Jo helpottaa. Keskusteluja on käyty pitkään, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) sanoo. Uutinen on Urpilaisen mukaan hyvä viesti sekä varsinaissuomalaisille että yleisemmin suomalaisille. Mitali menee vitriinin päällimmäiseksi. Tunnistatko hänet? 5. Suomen Työväenpuolueen ensimmäinen puheenjohtaja. Nyt sen kaapin hankin, jos Päivi antaa luvan, Lipponen herkistyi ja nauratti yleisöä. Tannerin rohkea esimerkki Paavo Lipposen mukaan demareiden pitää edelleen johtaa uudistuspolitiikkaa, jotta siihen saadaan oikeudenmukaisuutta. Lipponen muisteli myös Väinö Tannerin ansioita taistelussa Lapuanliikettä vastaan, Rane Aunimo Demokraatti, Seinäjoki rane.aunimo@ demari.fi kun hän nousi ?näillä lakeuksilla pelotta puhumaan mielivaltaa vastaan?. Lipposen tavoin SDP:n entinen pitkäaikainen puheenjohtaja ja entinen pääministeri Sorsa sai Väinö Tanner -mitalinsa SDP:n puoluekokouksessa Tampereella vuonna 2002. Mitaleita on aikaisemmin myönnetty vain muutamalle henkilölle 1960-luvulla, eikä kertaakaan sen jälkeen ennen Sorsaa. Valtio neuvottelee Turun telakan ostamisesta Valtio neuvottelee risteilyaluksiin erikoistuneen laivanrakennustelakka Meyer Werftin kanssa STX Finlandin Turun telakan mahdollisesta ostamisesta.
Mitä ilmeisimmin Urpilainen viittasi myös yhteisöverouudistukseen yhtenä kärsivällisyyttä vaativista uudistuksista. Vaikeiden ratkaisujen tie kannattaa kuitenkin kulkea, koska vahva julkinen talous on paras turva sekä keskiluokalle että vähäosaisimmille. Ja miksi puolue tarvitsee myös köyhyysohjelman. Hallituksella on vielä Ilmapuntari Turbulenssia. tai pikemminkin koulutuspoliittinen ohjelma . Ydinperheisiin painottuva ohjelma saa rinnalleen selvityksen yksinelävien asemasta. ei saa sortaa perheellisten eduksi. Separaattoristi puolestaan on henkilö, joka pyörittää maidon kuorimiseen käytettävää linkoa. Separaattoriksi kutsutaan myös sentrifugia eli laitetta, jolla koulutetaan hävittäjälentäjiä ja astronautteja suuriin g-voimiin. Separatisti on henkilö, joka haluaa irrottaa jonkin alueen tai väestön nykyisestä valtiomuodostelmasta. Meidän pitää johtaa uudistuspolitiikkaa, jotta siitä saadaan oikeudenmukainen. Kokoukseen valmisteltu sivistyspoliittinen ohjelma . Cabin Crew on Suomen pienin ammattiliito. Helppoja ratkaisuja vaikeisiin kysymyksiin ei ole ja kestävien ratkaisujen löytäminen edellyttää pitkäjänteistä työtä, Urpilainen sanoi . Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Ja usein julkisen talouden turvaamiseksi päätetyt toimet kantavat hedelmää vasta ajan myötä. Suomen lentoemäntien ja Stuerttien yhdistys (SLSY) on valmis taloustalkoisiin, mutta se ei Finnairille riitä. 9.5.2014 5 Pääkirjoitus Jukka-Pekka Flander Jukka-Pekka Flander Poliittisia keskusteluja käytiin salissa ja tauoilla. Uudistuspolitiikka ei ole harppomista eikä huutelua Meille sosialideMokraateille lankeaa päävastuu SDP:n entinen puheenjohtaja, ex-pääministeri Paavo Lipponen liittyy harvinaiseen joukkoon. Saman tunnuksen ovat saaneet vain harvat, muun muassa Kalevi Sorsa ja Olof Palme. talouden vakautuksesta ja uudistuspolitiikasta. On perustettu uusi rinnakkainen ammattiliitto Cabin Crew. Se on rikkurijärjestö, joka on halukas tekemään duunia mahapalkalla. joita on 40 prosenttia väestöstä . Telakkateollisuudelle saattaa koittaa parempi aika, sillä valtio neuvottelee risteilyaluksiin erikoistuneen laivanrakennustelakka Meyer Werftin kanssa STX Finlandin Turun telakan ostamisesta. n n n vuosi jäljellä ja sinä aikana on saatettava maaliin moni uudistus, sote etunenässä. Finnair on syöksykierteessä. Ei haittaa. Hyvinvointivaltio kaipaa uudistamista, mutta nimenomaan sitä turvallista uudistamista, jota onnistuu sosialidemokraattien voimin. Puoluekokoukseen kiiri uutinen, joka antaa hallitukselle luvan ylpeillä pitkäjänteisen työn tuloksista. Ukrainassa näitä riittää. Näin sanaili Paavo Lipponen eilen puoluekokouksen avauspäivänä. Kotimaiset toimet ovat ratkaisevan tärkeitä, mutta niistä on vaikea päättää. Siihen kuuluu kolme jäsentä. Tuulipyörteitä. Poliittisen keskustelun kaiketi värikkäimmässä puheenvuorossa Ilkka Taipale perusteli ansiokkaasti sitä, miksi yksin asuvia . Otti näistä selvää. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Puoluekokouksessa näytettiin suuntaa myös tuleville uudistushankkeille. on melkoisen räväkkä. Hyvä niin, sillä keskustelut ja linjausten hionta jatkuvat taatusti tiiviinä. Perhepoliittinen ohjelma on sekin jo kirvoittanut monenlaisia kommentteja sekä omassa että muissa puolueissa. Väinö Tanner -mitalilla huomioitu Lipponen jos kuka tietää, että talouden turvaaminen on äärimmäisen hankalaa silloin, kun maailmantaloudesta ei tule vetoapua. Eikä vastuunkantajan osa ole suinkaan kiitollinen ainakaan lyhyellä aikavälillä. Samaa päätöksentekijän ja vastuunkantajapuolueen näkökulmaa avasi puheenjohtaja Jutta Urpilainen kokouksen poliittisessa katsauksessa. Suomen koulutusjärjestelmä on sosialidemokraattien lempilapsi, joka kaipaa uudenlaista huolenpitoa. Rakenneuudistukset sekä muut kasvun edellytysten turvaamiseksi tehdyt toimet ovat tyypillisesti niitä, joiden vaikutukset näkyvät viipeellä
Perustelut demokratian lisäämisestä eivät ole muuttuneet, Olli-Pekka Koljonen sanoo. Periaateohjelma: Tavalliset ihmiset keskiöön Seinäjoen puoluekokous päättää SDP:n periaateohjelman uudistamisesta. Periaatteiden on pohjauduttava yhteiskunnalliseen analyysiin. Kainulainen ja Helsingin piirin Inari Juntumaa kuuluvat puoluekokouksen periaatevaliokuntaan. ?Puoluekokous voisi kestää viikon? Myös Juntumaan mielestä kysymys talousjärjestelmästä on periaateohjelmaa uudistettaessa keskeinen. . Kokous antaa uudistustyölle myös eväät. . Ohjelma pitää uudistaa, koska maailma on niin paljon muuttunut, Markku Kainulainen Oulusta sanoo. . Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että SDP:n seuraava puoluekokous on vuonna 2017, ellei puolue joudu syystä tai toisesta kokoontumaan ylimääräiseen puoluekokoukseen sitä ennen. Tukea Kotkasta ja Lappeenrannasta sen mukaan pidempi väli mahdollistaa paremman perehtymisen asioihin, panostamisen ohjelmatyöhön. . Jäsenistöä kannattaa aina kuunnella, kun on sen hetki. Nykytekniikalla sen täytyy olla mahdollista tehdä nopeasti, Paalanen täydentää. Puoluekokousedustajat Risto Häkkinen Kotkasta ja Anu Paalanen Lappeenrannasta sen sijaan kannattavat puoluekokousvälin kasvattamista kahdesta kolmeen vuoteen. Tästä huolimatta Vesala ymmärsi päätöstä Pasi Vesala. pidentää puoluekokousten väli kolmeen vuoteen. Kolmatta kertaa puoluekokoukseen osallistuva Vesala toivoo, että puheenjohtajan valinta ei vie liikaa aikaa muiden asioiden käsittelyltä. Puoluekokouksessa puhutaan palkansaajan, puolueen. Häkki- Risto Häkkinen ja Anu Paalanen kannattavat puoluekokousvälin kasvattamista. Tiivistäisin puoluevaltuuston toimintaa. 6 9.5.2014 ??Puoluekokousväliä päätettiin väljentää kolmeen vuoteen SDP:n seuraava puoluekokous on vuonna 2017 SDP:n puoluekokous Seinäjoella on päättänyt äänestyksen jälkeen, että jatkossa puolue kokoontuu puoluekokoukseen kolmen vuoden välein. Ja erityisesti siitä, mitä tapahtuu uusliberalistisen politiikan seurauksena ihmisille, Juntumaa sanoo. Juntumaa pohtii myös työvoiman kysynnän ja tarjonnan kysymyksiä. . Emme ole hirveästi lisänneet kysyntää. Erinomainen ajatus, sanoo Häkkinen. . Hänen mielestään puoluekokous voisi kestää vaikka viikon. Taloudelliset edellytyksetkin ovat puolueella paremmat kolmen vuoden kokousvälin toteuttamiseen, 1990-luvulla ensimmäisen kerran kokousedustajana ollut Häkkinen sanoo Demokraatille. Myös Paalasen mielestä kaksi vuotta kuluu nopeasti, ja siksikin kolme vuotta on perusteltua. . Kumpikaan ei ole puoluekokouksessa ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. ?Tiivistäisin puoluevaltuuston toimintaa.? Rane Aunimo Demokraatti, Seinäjoki SDP siirtyi kahden vuoden kokousväliin vuonna 2008. Esimerkiksi kunnat voisivat edistää uusia taloudellisen toiminnan muotoja, kuten aikapankkeja ja pienosuuskuntia. Antti Vuorenrinne Demokraatti, Seinäjoki Ammattiliitto Pron sopimusala-asiamies Pasi Vesala Hämeen piiristä pelkää, että puoluekokouksessa jää monen ison ja tärkeän asian käsittely liian pintapuoliseksi. Seinäjoella syntyi äänestys, kun usea edustaja toivoi kokousvälin pitämistä kahdessa vuodessa. . Tarvitaan täystyöllisyyspolitiikkaa. Juntumaa pohtisi periaatekeskustelun yhteydessä myös rahatalouden ulkopuolista taloutta. Meidän on käytävä syvällisempi keskustelu uusliberalismista. Tavalliset ihmiset ovat joutuneet muutoksen kohteiksi. Globalisaatio, väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutos on ?Meidän on käytävä syvällisempi keskustelu uusliberalismista.? Inari Juntumaa. Markku Kainulainen. huomioitava myös SDP:n periaateohjelmassa. Pysyviä ovat Kainulaisen mielestä puolueen sosialistiset arvot. . Valtuusto kokoontuu nyt keväällä ja syksyllä sekä tarpeen vaatiessa, kolmannen kerran kokousedustajana oleva Paalanen ohjeistaa. Kummatkin kokousedustajat puoltavat voimakkaasti molempien puheenjohtajaehdokkaiden kannattamaa ajatusta jäsenistön huomioimisesta hallitusneuvotteluissa, kun puolue päättää hallitukseen menosta.
Harmi, jos puoluekokouksessa asiakirjojen käsittely jää pintaraapaisuksi. Viimeksi tätä miestä ei rasistisyytösten vuoksi kelpuutettu edes ehdokkaaksi. Peruspomolle paljon tärkeämmät ovat kuitenkin ensi vuoden eduskuntavaalit, joissa perussuomalaisiakin uhkaa rehentelevistä puheista huolimatta nykygallupien valossa vaalitappio. On sääli, jos niiden valmistelu jää meiltä kesken, Pasi Vesala sanoo. ?Maailman muutos ei saa karata? Itellan jakelun valtakunnallinen pääluottamusmies Kari Lempinen Lahdesta jakaa Vesalan huolen siitä, että monen ison asian käsittely jäisi puoluekokouksessa kesken. . Lähes henkilöpalvonnan kohteeksi antautunut Soini jakaa ihmisiä julkisesti sumeilematta vuohiin ja lampaisiin. PERUSPOMO PYRKII ANTAMAAN Kari Lempinen. kannattajakunnan, tulevaisuudelle tärkeistä asioista. Televisiomainoksessa sanotaan, että Suomesta syydetään miljardeja euroja Euroopan pankkiireille, mistä johtuen vanhukset jäävät ilman hoitoa. Homoavioliittolakia hän vastustaa ehdottomasti. 9.5.2014 Kolumni Aimo Massinen aimo.massinen@gmail.com Kirjoittaja on Turun kaupunginvaltuuston jäsen ja Turun Sanomien ja Turun Päivälehden eläkkeellä oleva päätoimittaja. Kuvat Jukka-Pekka Flander Peruspomo p eruspomo puhkuu vallanhalua. siirtynyt Matti Putkonen. Metalliliitossa vastoinkäymisiä kokenut Putkonen tunsi hengenheimolaisuutta perussuomalaisiin ilmeisesti jo paljon ennen loikkaansa. Peruspomo pyrkii pääministeriksi. Peruspomon itsetunto on enemmän kuin kohillaan, Paavo Väyrysen tai aurinkokuningas Juhani ?Tami. Timo Soinin ansioksi tai syyksi on osittain pantava sekin, että SDP on puolueiden ranking-listassa nyt vasta neljäntenä. Peruspomo ei Peruspomo osaa puhua suinkaan keksi kieltä, jota kansa ymmärkaikkia sutkatää. Hyvänä apuna puolueen markkinoinnin ideoinnissa on epäilemättä myös metallin demareista perussuomalaisten ?työmieheksi. Seinäjoki 7 Peruspomo sanoo toisaalta, että politiikka on joukkuepeliä ja että perussuomalaiset ovat liikaa puheenjohtajansa varassa, mutta toisaalta hän kehuu kovasti esimerkiksi Kike Elomaata ja Pirkko Mattilaa, jotka tulevat aina kiltisti kysymään puheenjohtajan mielipidettä! n n n puoluettaan jo 17 vuotta eikä loppua ole näköpiirissä, jos vain terveys kestää. Lisäksi toivon, että jatkossa kokousedustajat ehtisivät nykyistä paremmin etukäteen perehtymään käsiteltäviin asioihin, Kari Lempinen sanoo. Lempinen vastusti puoluekokousten välin pidentämistä. . Tammisen luokkaa. Luin perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin tuoreen jeremiaadin Peruspomokirjan, joka on suoraa puhetta mieheltä, jolle menestys on noussut päähän. Se ei sisällä paperinuksia itse, vaan makuisia fraaseja, vaan niitä varten on hän käyttää reheviä, huupalkattu Jukka morin sävyttämiä vertaukJusula, Timo sia, jotka eivät aina ole Soinin oikea totta tai edes osuviakaan, käsi. mutta hymyn ne saavat silti kuulijan suupieliin. Peruspomo ei suinkaan keksi kaikkia sutkauksia itse, vaan niitä varten on palkattu Jukka Jusula, Timo Soinin oikea käsi. Näin ainakin aistin Porin Jazzien yhteydessä pidetyssä lounaspöydässä, johon Matti kerran kutsui minut kolmanneksi pyöräksi. PERUSPOMO ON KIELTÄMÄTTÄ n n n itsestään kuvan leppeänä nallekarhuna, mutta täytyy muistaa, että Timo Soini on Suomen konservatiivisin puoluejohtaja, ehkä Päivi Räsästäkin vanhoillisempi. Ja jos joku perussuomalaisista kansanedustajista sattuisi sitä kannattamaan, uhkaa häntä lähtö ryhmästä. Peruspomo on puoluejohtaja, joka ei epäröi haukkua puoluetovereitaankin tarvittaessa pököpäiksi. Hän uhoaa olevansa Suomen tunnetuin poliitikko ulkomailla! Peruspomo väittää toki populismissaan paljon muutakin. Jos tappio on mittava, peruspomokin pudotetaan jalustaltaan nopeasti. PERUSPOMO ON JOHTANUT. Hän pyrkii kruunaamaan poliittisen uransa ministerinä. ?Jos pelaisin politiikassa varman päälle, olisin varmaan tällä hetkellä sosialidemokraattinen ministeri. Olisin luultavasti vuonna 1995 mennyt demareihin?, peruspomo toteaa kirjassaan. Soini ei esimerkiksi hyväksy aborttia, vaikka raskaus olisi raiskauksen seuraus. Peruspomo käyttää totuutta säästeliään tarkoitushakuisesti. Puheissa on aito vennamolainen ote. n n n taitava poliitikko. Suomen reformistisissa demareissa hän olisi kuulemma voinut periaatteessa olla mukana, mutta Euroopan antikristilliset sosialistit häntä kauhistuttavat. Peruspomo on hallituskiimassaan taktisesti liennyttänyt ärhäkkyyttään. Soinista on tullut jo selvästi sovinnollisempi. Mutta EU-vaaleista hän joutuu hakemaan menestystä Jussi Hallaahon johdolla. Maailma muuttuu nopeasti. Puoluekokousten nykyisellä aikataululla pystyisimme paremmin vastaamaan muutokseen. Heikki Sihto Demokraatti. Hänen johdollaan puolue on noussut kääpiösarjasta raskaaseen sarjaan
Minä en väitä, että Finnair olisi taustalla perustamassa uutta työntekijöiden ammattiliittoa. Nykyisin valmistaviin opintoihin voi pyrkiä vasta kouluvuoden päätyttyä. Oppivelvollisuusiän nostamisen kulut katetaan 15 miljoonalla eurolla, uskoo opetusministeri Krista Kiuru (sd.). Kiurun mukaan menoja saadaan madallettua esimerkiksi oppikirjoja ja työvälineitä kierrättämällä. Kustannuksista on esitetty hyvin vaihtelevia arvioita. Hänen mukaansa lentoemäntien ja stuerttien lisäksi Finnairin teknisiltä työntekijöiltä tulee jatkuvasti viestejä, joiden sanoma on erittäin tyly Finnairille. . Se perusti niin kutsutun keltaisen ammattiliiton. 8 9.5.2014 ??Finnairille soitellaan jo kuolinkelloja Rikkuriliitossa on vain kolme jäsentä . Mikäli näin olisi, se rikkoo yhteistyön Suomen lentoemäntien ja stuerttien yhdistyksen (SLSY) kanssa, SDP:n kansanedustaja Raimo Piirainen sanoo. Opetusministeriö on lähettänyt asiaa koskevan lakiesityksen laajalle lausuntokierrokselle. Työnantaja pyrkii saamaan halpatyövoimaa, hän täsmentää. Piiraisen mukaan Finnair säästää väärästä paikasta. Hän on eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen. Piiraisen mukaan homma kuitenkin haiskahtaa samalta, mihin Posti siirtyi jokin aikaa sitten. Hän sanoo, ettei muutos johda aloituspaikkojen kasvamiseen, koska Suomessa on enemmän paikkoja vapaana kuin koskaan aiemmin. STT-Demokraatti Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru kertoi oppilvollisuusiän pidentämishankkeesta eilen Seinäjoella. Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto. Esimerkiksi Kuntaliiton mukaan oppivelvollisuuden ulottaminen koko ikäluokkaan maksaisi jopa noin sata miljoonaa. Ministeri Kiurun mukaan julkisuudessa on esitetty paljon virheellisiä väitteitä. Työnantaja hoitaa yhtä aikaa sekä palkanmaksun, että edunvalvonnan. ?Porukkaa pistetään pihalle 30 vuoden palveluksen jälkeen. Se on sikamaista touhua.? . Muutos tulisi voimaan ensi vuoden alusta. Tuloksien kertomista on tarkoitus aikaistaa, jotta peruskoulun jälkeen ilman toisen asteen opintopaikkaa jäävät oppilaat ehtivät hakea ajoissa paikkaa valmistavien opintojen haussa. Porukkaa pistetään pihalle 30 vuoden palveluksen jälkeen. Se on sikamaista touhua, hän puhisee. Lentoemäntien ja Finnairin neuvottelut säästöistä kariutuivat sen jälkeen, kun lentoemännät eivät suostuneet niin suuriin palkanleikkauksiin kuin työnantaja vaati. Kiuru oikoi väitteitä oppivelvollisuusiän nostamisesta Lukioiden ja ammattikoulujen valintojen ilmoittamista halutaan aikaistaa parilla viikolla. Suunnitelman taustalla on oppivelvollisuusiän pidentäminen 17 vuoteen. Se alkaisi jo keväällä kahta kuukautta nykyistä aiemmin, ja tulokset olisivat selvillä loppukesästä
Kyllä me nähdään, että tässä on työnantaja vahvasti mukana, SLSY:n puheenjohtaja Thelma Åkers, kertoi torstaina STT:lle. Lentoemäntien ja Finnairin neuvottelut säästöistä kariutuivat viime viikolla sen jälkeen, kun lentoemännät eivät suostuneet niin suuriin palkanleikkauksiin kuin työnantaja vaati. Seppo Peltoniemi Demokraatti seppo.peltoniemi@ demari.fi Henkilökuntaa taas kilometritehtaalle Finnairin tappio syveni tammimaaliskuussa 34 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 19 miljoonasta eurosta. 9 Rettig aloittaa yt-neuvottelut Pietarsaaressa 9.5.2014 Rettig-konserniin kuuluva Rettig ICC saattaa lopettaa lämpöpattereiden tuotannon Pietarsaaressa. Piirainen moittii myös valtionohjauksesta vastaavaa ministeriä Pekka Haavistoa (vihr.) toimettomuudesta. Finnair loppukiidossa Raimo Piirainen olettaa, että Finnairin elinkaari suomalaisena valtionyhtiönä on lyhyt. . Perustuslakia pitäisi siten muuttaa niin, että Suomi jaettaisiin eduskuntavaaleja varten vähintään yhdeksään ja enintään kahteentoista vaalipiiriin. Siinä on kolme jäsentä. SLSY syyttää työnantajaa Cabin Crewa hankkeen masinoimisesta. . Sen nimi on Cabin Crew. Finnairin strategia on väärä. Hän toivoo myös, että henkilöstön edustajien ja työsuojeluvaltuutettujen roolia työelämän muutosten mahdollistajina arvostettaisiin enemmän. . Myös liikevaihto laski tuntuvasti. Kotimaassa sekä loma- että liikematkailu ovat olleet ala- maissa synkeän taloustilanteen vuoksi. Muualla vastuksena ovat olleet muun muassa Kiinan vaimeneva talouskasvu ja euron vahvistuminen suhteessa muihin valuuttoihin. Palola: Työuria ei pidennetä ilman työtä Meneillään olevissa työura- ja eläkeneuvotteluissa tavoitteena on ratkaisu, joka pidentää suomalaisten työuria. Normaali työpanos ei tunnu riittävän, vaan meiltä vaaditaan ylisuoriutumista erilaisen muutosähkyn keskellä, Palola arvioi. Demokraatti vät yt-neuvottelujen ulkopuolelle. Rettigin mukaan lämpöpattereiden kysyntä Euroopassa on seitsemässä vuodessa laskenut yli kolmanneksen, minkä vuoksi tuotannossa on merkittävää ylikapasiteettia. Pietarsaaren tuotantomäärät ovat pudonneet yli puoleen. Rettig harkitsee nyt keskittävänsä tuotantoa muualle Eurooppaan, lähinnä Puolaan. STT-Demokratti Stora Enso myy paperitehtaan Saksassa Stora Enso myy Saksan Uetersenissa sijaitsevan tehtaansa itävaltalaiselle erikoispaperin valmistajalle Brigl & Bergmeisterille. Sanoisin muutama vuosi korkeintaan. Kyllähän tässä on kaikki oireet ilmassa, kun siellä työnantaja tarjoaa tiloja, missä voidaan kokoontua. koko herättää lähinnä hilpeyttä. Pidemmät työurat edellyttävät hyvää johtamista ja esimiestyötä, mutta myös työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä esimerkiksi työaikojen järjes- telyissä ja työtavoissa, Palola toteaa. STTK:n työhyvinvointiseminaarin eilen avannut Antti Palola haluaa nostaa työhyvinvoinnin, jaksamisen ja työsuojelun kehittämisen työpaikoilla osaksi normaalia johtamista. Koko ajan on kiire ja muutosherkkyyttä vaaditaan joka tehtävässä. Vaikka yrityksillä ja työnantajilla menisi hyvin, tehostaminen on jatkuvaa. Päällystettyä hienopaperia tuotetaan edelleen Oulun tehtaalla. Stora Enso arvioi, että kauppa saadaan päätökseen heinäkuun puolivälissä. STT Hallitus haluaa mahdollistaa vaalipiirien vähentämisen Hallitus esittää, että vaalipiirien vähentäminen eduskuntavaaleissa tehdään mahdolliseksi. Työurat eivät myöskään pitene, jos työelämä ei kehity. Työelämässä ei mikään tunnu riittävän. ?Ammattiliiton. Käteiskauppahinta on kymmenen miljoonaa euroa, ja Stora Enso kirjaa kaupasta 30 miljoonan euron kertaluonteisen myyntitappion. Yhtiön mukaan kauppa on osa sen strategista muutosta. Erikoispapereita ja päällystettyä hienopaperia valmistavalla Uetersenin tehtaalla on noin 400 työntekijää. Voi olla, että nyt eletään viimeistä vuotta, hän ennakoi. Piirainen ei pidä mahdottomana, että Finnairin työntekijät menisivät lähiaikoina lakkoon. Minikokoinen rikkuriliitto Työntekijöissä säästöt nostattavat voimakkaita tunteita. Osa lentoemännistä on perustanut oman yhdistyksen. Tehtaan myynti vähentää Stora Enson paperintuotantokapasiteettia noin 240 000 tonnilla vuodessa ja liikevaihtoa noin 155 miljoonalla eurolla. Stora Enso jatkaa erikoispaperien tuotantoa Imatran tehtaallaan. Se seikkailee ulkomailla, ja unohtaa Suomen. Yhtiö aloittaa yt-neuvottelut, joiden piirissä on noin 110 työntekijää. Mikäli neuvottelut johtavat irtisanomisiin, noin neljänneksellä heistä on mahdollisuus varhaiseläkkeeseen, yhtiö kertoi tiedotteessaan. Yhteensä Rettig ICC:llä on Pietarsaaressa 130 työntekijää, mutta markkinointi, myynti ja asiakaspalvelu jää- Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto Raimo Piirainen. Piirainen tulkitsee, että Finnairin johdon palkkioita nostetaan huimasti, jotta sitä kautta saadaan työntekijöitä ulos. . Jos ei ole työtä, ei ole työuraa, mitä pidentää. Ahvenanmaan maakunta muodostaisi edelleen oman vaalipiirinsä. Nykyisin vaalipiirejä on pe- rustuslain mukaan MannerSuomessa 12-18. Pari vuotta sitten yhdistettiin neljä vaalipiiriä kahdeksi vaalipiiriksi, jolloin päädyttiin kahteentoista. Ehdotetulla muutoksella turvattaisiin hallituksen mukaan alueellinen edustavuus vaaleissa. STT. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa, että eläkeratkaisut eivät synny ilman, että työelämän laatu aidosti paranee. . Työsuoritusten ohessa koko ajan on huolehdittava omasta kehittymisestään, jotta ei tipahda työelämästä. . Lomautukset ja työttömyys voivat yllättää kenet tahansa
Myös Restelin hotelleissa ja ravintoloissa jäsenet saavat selkeitä alennuksia samoin kuin autopesuista Restelin operoimilla Shell-asemilla. iS ?? Ei ole sidottu mihinkään ketjuun. kaisumme Pinsiin liittymisestä osuuskunnan ja Restelin osalta, hän kertoo. Jar ?? Yli 300 kumppanin ja 400 verkkokaupan yhteinen etuohjelma, johon kuka tahansa voi liittyä maksutta. laajassa ohjelmassa on hyvä olla mukana. Uuden kanta-asiakasohjelman myötä myös osuuskunnan jäsenetuihin on tulossa muutoksia. Osuuskunta Tradeka ?? ?? Hallinnointiosuuskunta, joka omistaa 98 prosenttia prosenttia Tradeka Oy:n osakkeista ja 49 prosenttia määräysvallasta. i Pisteet voi hyödyntää reaaliaikaisesti tai myöhemmin. Toistaiseksi niillä voi maksaa ostoksia Siwoissa ja Valintataloissa. Restel operoi Suomessa liki 50 hotellia ja 240 ravintolaa. ?? Osuuskunnalla on 255 000 jäsentä. ?? Se on perustettu vuonna 1917. Y! MYYT. Hän uskoo, että uusi ohjelma palvelee osaltaan myös osuuskunnan tavoitetta hankkia uusia jäseniä. . Kun siellä syntyi päätös, meidän oli helppo tehdä rat- Tradeka Oy puolestaan omistaa Restel Oy:n ja Tradeka-sijoitus Oy:n. Säästetyillä pisteillä voi myös lunastaa palkintoja Pins-palkintokaupasta. Yksi osuuskunnan keskeisistä tavoitteista uudistuksessa on ollut palkita jäseniä tuntuvasti. Jäseneduista taas on haluttu yksinkertaisia ja pysyviä. . Etujen pitää olla helppoja kommunikoida ja muistaa, Puro painottaa. Jatkossa osuuskunnan jäsenet saavat esimerkiksi kuukausittain Tähän saakka noin 100 000:lla Tradekan jäsenellä ei ole ollut varsinaista jäsenkorttia. Kun mukana on myös verkkokauppoja, se palkitsee niitäkin kuluttajia, joille nykyinen Ykkösbonusjärjestelmä ei ehkä ole ollut niin houkutteleva, hän arvioi. Ykkösbonus on Siwojen ja Valintatalojen taustalla olevan Suomen Lähikaupan kanta-asiakasohjelma. 10 9.5.2014 ??Osuuskunnan toimitusjohtaja Perttu Puro uskoo laajaan etuohjelmaan Pins uudistaa Tradekan jäsenetuja Osuuskunta Tradekan ja Restelin jäsenedut uudistuvat samalla, kun tiistaina lanseerattu Pins-etukorttijärjestelmä korvaa Ykkösbonuksen. Tilanne muuttuu, kun kaikille osuuskunnan jäsenille lähetetään tällä viikolla postitse Pins-kortti. oin ?? Uusi järjestelmä tuo pisteitä eli pinssejä esimerkiksi Siwoissa, Valintataloissa ja tietyissä verkkokaupoissa tehdyistä ostoksista samoin kuin Matkahuollon bussilipuista ja Cumuluksessa yöpymisestä. Kortti postitetaan kaikille jäsenille 20 Pins-pistettä automaattisesti. Puro tietää, että Lähikaupassa uutta etuohjelmaa harkittiin pitkään ja huolellisesti. . Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro suhtautuu luottavaisesti uuteen järjestelmään. Perinteisistä etuohjelmista poiketen Pins ei ole sidottu mihinkään ketjuun. Puron mukaan Sirpa Taskinen Demokraatti Pins-ohjelma ?? ?? ?? Pisteet ovat voimassa kolme vuotta. Ohjelmaa ylläpitää Coalition Rewards Finland Osuuskunta Tradekan jäsenet saavat postissa Pins-kortin
Sen tähden eri puolilla on erilaisia integraatioprosesseja menossa. Eurooppa järkyttävien sotiensa seurauksena on ollut edelläkävijä, Jaakonsaari sanoo. Hänestä onkin ihmeellistä, että jälleen kerran Euroopassa on nousemassa oikeistovirtaus, jossa populistit saavat kannatusta halulleen palata kansallisvaltioihin. . On aika saada heidät kotiin, hän kirjoitti. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama sanoi aikaisemmin ABC-televisioyhtiön haastattelussa olevansa syvästi järkyttynyt sieppauksesta ja tarjosi Nigerialle apua tyttöjen jäljittämiseksi. Boko Haram -islamistikapinalliset hyökkäsivät yli kolme viikkoa sitten pohjoisnigerialaiseen kouluun ja sieppasivat yli sata tyttöä. Paikallisten asukkaiden mukaan siepattuja oli jopa 230. Osa tytöistä pääsi pakenemaan, mutta suuri osa on yhä kateissa. Boko Haramin johtaja Abubakar Shekau on ilmoittanut myyvänsä tytöt orjiksi. STT-AFP, Washington ?On aika saada heidät kotiin.? Michelle Obama.. Nyt ollaan jonkinlaisessa saranakohdassa, jossa katsotaan mihin ollaan menossa. Näitä ovat erilaiset veroparatiiseihin liittyvät asiat, myös SDP:n esittämä yritysveroilla kilpailemisen estäminen, ruokaturvallisuus, kansainvälinen rikollisuus ja niin edelleen. Toiset asiat annetaan jäsenvaltioiden keskinäiseen ja omaan päätösvaltaan. Hänen nimensä oli Santeri Alkio, Maalaisliitto-keskustan ideologinen isä, suomalainen sivistysmies ja visionääri. Samaan aikaan kun kansanedustaja Seppo Kääriäinen (kesk.) on jo varhain vastustanut ?julumaa liittovaltiokehitystä?, on puolue siis kuitenkin aika lähellä alkiolaisia juuriaan, kun se edelleen kuuluu federalistisimpaan poliittiseen ryhmään, liberaalien Aldeen. Liberaalien kärkiehdokas komission puheenjohtajaksi, Belgian entinen pääministeri Guy Verhofstadt lienee yksi tiukim- mista liittovaltion kannattajista. Mutta samoin ajattelevia lienevät ryhmässä lähes kaikki muut kuin keskustalaiset. Idealistien heiniä SDP:n euroedustaja Liisa Jaakonsaari sanoo, että federalismi on tänäkin päivänä melko lailla samantyyppistä kuin Alkion aikoina. . Se on edelleen suurta idealismia. Ja niillä on Euroopan parlamentin ohella suurin valta päätöksiä tehtäessä. . 9.5.2014 11 ??Keskusta on parlamentin federalistisimmassa ryhmässä Jaakonsaari: Euroopan integraatio on prosessi ?Eurooppaan pitää luoda Euroopan Yhdysvallat?, vaati yksi ensimmäisistä suomalaisista federalisteista. Yksikään jäsenvaltio ei tällä hetkellä kannata liittovaltiota. Rukoilemme siepattujen tyttöjen ja heidän perheidensä puolesta. Afrikassa Afrikan unioni ottaa mallia EU:sta ja pyrkii yhä tiiviimpään yhteistyöhön. Tämä vain kertoo siitä, että maailmassa laajasti ymmärre- Olli Hella Demokraatti AFP Photo / John Thys tään, että yksikään valtio, mahtavinkaan, ei yksin pysty ratkaisemaan suuria ongelmia. Todellisuudessa Euroopan integraatio on prosessi, jota lähestytään käytännön tarpeista, Jaakonsaari sanoo. Siinä katsotaan eri asioita yksi kerrallaan ja päätetään missä näistä tarvitaan syvempää integraatiota eli yhteispäätöksiä. Euroopan äärioikeistolaiset nuoret tiedottivat lähtevänsä hakemaan jotain Union of Fatherlandsiä, isänmaiden liittoa. Nationalismi kääritään nyt uudenlaiseen kääreeseen, Jaakonsaari varoittaa. Liberaalien kärkiehdokas komission puheenjohtajaksi, Belgian entinen pääministeri Guy Verhofstadt on tiukka liittovaltion kannattaja. Kari Hulkko Belgialainen Guy Verhofstad toimii Euroopan liberaalidemokraattien ryhmän puheenjohtajana. Liisa Jaakonsaari. Michelle Obama vetosi siepattujen nigerialaistyttöjen puolesta Yhdysvaltain presidentin puoliso Michelle Obama on vedonnut Twitter-tilillään Nigeriassa siepattujen koulutyttöjen puolesta. . Latinalaisen Amerikan maatkin ovat etsineet läheisemmän yhteistyön muotoja, vaikka maanosaa jakavatkin edelleen syvät arvet ja kansallisvaltioiden kiistat. . Sillä ei kuitenkaan ole poliittista kantavuutta näinä aikoina. Venäjän presidentti Vladimir Putin ajaa omaa Euraasian unioniaan. Voimme edetä integraatiossa, mutta on poliittisia voimia, jotka kaipaavat paluuta kansallisvaltioihin, Jaakonsaari pohtii. Muuallakin tiivistetään Jaakonsaari muistuttaa, että integraatio on nykyään yleismaailmallinen ilmiö
Vartiaisen mukaan aiempi menestys ei kuitenkaan takaa pärjäämistä myös tulevaisuudessa. Muutos kivuliasta työväenliikkeelle Vaikka pohjoismainen malli on varsin perusteltu taloustieteel- Yksikään varteenotettava puolue ei voi kampanjoida avoimesti pohjoimaista mallia vastaan maksamatta siitä kovaa hintaa seuraavissa eduskuntavaaleissa. lisesti, ovat sen kehittymiseen vaikuttaneet ensisijaisesti erilaiset poliittiset ja sosiaaliset päämäärät. verotusta, väestönmuutoksia, työmarkkinoita, osallisuutta ja globalisaatiota. Lisätietoja: www.nordmod2030. org ja http://sorsafoundation.fi/ kategoria/nordmod2030/ Näissä oloissa hyvinvointilupauksia olisi tarkasteltava kriittisesti. yksi työväenliikkeen keskeisimmistä tavoitteista . Lapsi- ja perhepolitiikka on mahdollistanut naisten vahvan osallistumisen työelämään. Yhtenäiset palkankorotukset ovat luoneet sekä työnantajille että työntekijöille kannustimia parantaa tuottavuutta ja edistäneet talouden dynamiikan kannalta oleellista luovaa tuhoa. Tulokset ovat suorastaan hämmästyttävän hyviä, kun niitä verrataan muiden teollistuneiden maiden kehitykseen viimeisen puolen vuosisadan aikana. Muutoksen voimakkuus pakottaa lisäämään työn tarjontaa lähes keinolla millä hyvänsä: koulutuksella, aktivointitoimilla, eläkeuudistuksilla ja maahanmuutolla. Maailmalta on vaikea löytää esimerkkejä maista, joissa taloudellinen menestys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus yhdistyvät ja tukevat toisiaan yhtä tehokkaasti kuin Pohjoismaissa. Kun tähän suureen kuvaan yhdistetään taloustieteilijä Thomas Pikettyn viime aikoina paljon julkisuutta saaneet teesit, joiden mukaan pääoman tuotto ylittää kansantuotteen kasvun, muuttuu tilannekuva synkemmäksi. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Pohjoismainen malli taloustieteilijän silmin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiaisen haastattelu Helsingin Sanomissa kaksi viikkoa sitten herätti laajaa keskustelua ja suuria tunteita sosiaalidemokraattien keskuudessa. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt Vartiaisen Nordmod2030-hankkeeseen kirjoittama raportti pohjoismaisen mallin menneisyyden valttikorteista ja tulevaisuuden haasteista. Raportin mukaan pohjoismainen malli on onnistunut menestyksekkäästi luomaan sillan kapitalismin ja sosialismin välille. Päämääränä on luoda tutkimustietoa pohjoismaisen mallin vahvistamisen ja uudistamisen pohjaksi. Toistaiseksi teot ovat ongelman ratkaisemiseksi ovat kuitenkin olleet vähäisiä. Tämä ei välttämättä olisi ongelma ellei sen osuuden pieneneminen viimeisen 30 vuoden aikana olisi ollut maailmanlaajuinen ilmiö. Työikäiset kohortit ovat pienempiä kuin aiemmin ja valtioiden välinen kilpailu investoinneista ja näiden luomista työpaikoista on realismia; piti ajatuksesta tai ei. Tämä ei tarkoita, että olisi hylättävä perinteinen keynesiläinen ajatus siitä, että taantumassa olisi huolehdittava riittävästä kokonaiskysynnästä. Työn osuus tulonjaosta laskee ja kansallisvaltioiden mahdollisuudet vaikuttaa asiaan ovat vähäiset. Seurauksena on varallisuuserojen kasvu ja siihen liittyvät mahdolliset negatiiviset seuraukset kuten terveyserojen kasvu sekä sosiaalisen liikkuvuuden väheneminen. Näihin epäkohtiin on kiinnitetty viime aikoina paljon huomiota muun muassa Davosin talousfoorumissa ja kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF). Projektin puitteissa julkaistaan useita teemaraportteja, jotka käsittelevät mm. Kohtuullisen tasainen tulonjako on kulkenut käsi kädessä nopean talouskasvun ja vähäisen velkaantumisen kanssa. Keskimääräisen eliniän pidentyessä on selvää, että aiemman elintason säilyttäminen edellyt- tää pidempiä työuria, korkeampaa työllisyysastetta ja tuottavuuden kasvua. Keskiluokka maksaa jokaisen uuden hyvinvointilupauksen korkeampina veroina tai leikkauksina jostain muualta. Sen on kuitenkin mukauduttava aikaan, jossa pääomat liikkuvat vapaasti maiden rajojen yli, työvoiman tarjonta on globaalia ja demografinen muutos heikentää maiden huoltosuhteita; tai vaarana on mallin asteittainen rapautuminen. Kaikki rakastavat pohjoismaista mallia Pohjoismaista mallia on helppo rakastaa. Tästä seuraa, että matalan inflaation oloissa palkkoja ei voi pitkällä tähtäimellä nostaa tuottavuuden kasvua enempää lisäämättä työttömyyttä tai pääoman pakoa ulkomaille. Keinoista näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on keskusteltava avoimesti. Suuria kysymyksiä jää kuitenkin auki. Vartiainen esittää, että työn osuutta ei voi enää kasvattaa funktionaalisessa tulonjaossa. Pohjoismaisen mallin rahoittaminen ja ylläpitäminen edellyttää riittävän korkeaa työllisyysastetta ja riittävän pitkiä työuria. Globaalin talouden dynamiikka on johtanut tilanteeseen, jossa jakovara on riippuvainen huoltosuhteesta, tuottavuudesta, työvoimakustannuksista, pääoman tuottoasteesta ja työllisyysasteesta. Suuret kysymykset auki Juhana Vartiaisen lausunnot aiheuttavat lähes poikkeuksetta vastareaktioita perinteisen vasemmiston keskuudessa. Nämä päämäärät ovat kuitenkin muuttumassa rasitteeksi väestön vanhetessa ja tuotannontekijöiden (ensisijaisesti pääoman) liikkuessa vapaasti maiden rajojen yli. Globaalit pääomamarkkinat takaavat, että taloudelle välttämättömistä pääomista ei ole periaatteessa puutetta. Pääoma etsii kuitenkin samaa tuottoastetta kaikkialla, joten työn osuuden kasvattaminen funktionaalisessa tulonjaossa . Jos kyseessä on kilpajuoksu pohjalle, lienee yhdentekevää tuleeko maaliin ensimmäisenä vai viimeisenä. Antti Kaihovaara Mikä NordMod2030? NordMod2030 on Pohjoismaiden työväenliikkeen yhteinen tutkimusprojekti, jossa pohditaan pohjoismaisen mallin nykyisyyttä ja tulevaisuutta vuoteen 2030. Tarvitaan tiukkaa työlinjaa, jonka sisällön määrittely tulisi tehdä rakentavassa yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. Antti Kaihovaara Kirjoittaja on projektitutkija Kalevi Sorsa -säätiössä. On varsin epätodennäköistä, että esimerkiksi Pikettyn ja tutkijakollegoidensa ehdotus euromaiden yhteisöveron minimitasosta hyväksyttäisiin lähitulevaisuudessa euroryhmässä tai Eurooppaneuvostossa. Pohjoismaisen mallin ystävänä olen valmis hyväksymään suuren osan Vartiaisen ehdotuksista työn tarjonnan lisäämisestä. Samaan aikaan tarvitaan kuitenkin yhä enemmän kansainvälistä yhteistyötä suurten systeemisten kysymysten ratkaisemiseksi. Sen rinnalle tarvitaan kuitenkin rohkeampaa keskustelua myös työn tarjonnan lisäämisestä, sillä työvoiman määrä ei enää lisäänny ?perinteisin keinoin. Yksikään varteenotettava puolue ei voi kampanjoida avoimesti mallia vastaan maksamatta siitä kovaa hintaa seuraavissa eduskuntavaaleissa. Rakkautta riittää myös useimmilta taloustieteilijöiltä. Pohjoismaiseen malliin on sisäänrakennettu useita talouskasvua tukevia elementtejä. Laajat julkiset investoinnit koulutukseen, terveydenhuoltoon ja elinikäiseen oppimiseen ovat luoneet edellytyksiä uusille innovaatioille, edesauttaneet uusien teknologioiden käyttöönottoa ja nopeuttaneet sopeutumista rakennemuutoksiin. suurten ikäluokkien osallistumisena työmarkkinoille tai naisten työllisyysasteen merkittävänä kasvuna, kuten se teki hyvinvointivaltion kulta-aikana. Pohjoismainen malli on myös suosittu. on muuttunut lähes mahdottomaksi. Vartiainen esittää, että työväenliikkeen olisikin keskityttävä erityisesti estämään palkkojen ja työolojen polkemista, mutta huolehdit- tava samalla siitä, että palkkavaatimukset ovat kokonaisuudessaan maltillisia ja vientiteollisuuden määräämiä. Toinen työväenliikkeen kannalta keskeinen kysymys tulee olemaan sen suhtautuminen työn tarjonnan lisäämiseen. Työikäiset kohortit ovat pienempiä kuin aiemmin, mikä aiheuttaa valtavia paineita julkisen sektorin rahoitukselle, mikäli aiemmin annetuista hyvinvointilupauksista aiotaan pitää kiinni. Vartiaisen tilannekuvaa on kuitenkin vaikea kieltää, jos tarkastelee maailmaa uusklassisen taloustieteen näkökulmasta. 12 9.5.2014 Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Velkaantuminenkaan ei voi jatkua ikuisesti, koska talouskasvu ei tule keskipitkällä aikavälillä todennäköisesti tuottamaan riittäviä ylijäämiä sen taittamiseksi
Suomalaisesta nuorisotakuusta on tehtävä Euroopan laajuinen toimintamalli. Suomi on ollut EU:n jäsen kohta 20 vuotta. Eikä suotta. Jat- kuvasti kuulee puheenvuoroja, miksi korkeakouluissa opiskelu tulisi olla maksullisia. Se on myös osaltaan taannut tasa-arvoisen yhteiskunnan, sivistys ja elinikäinen oppiminen on ollut kaikkien saavutettavissa. Maksutonta koulutusta ei enää voi pitää itsestäänselvyytenä. Voisiko joku asiantuntija vastata tällä palstalla näihin kysymyksiin? Vesa Vuorinen Vaasa Anna-Kristiina Mikkonen Kirjoittaja on SDP:n EU-vaaliehdokas. annakristiina-mikkonen@hotmail.com Lauri Oilinki Lehdissä kerrotaan harva se päivä koulujen ja muiden rakennusten kosteus- ja homevaurioista, mutta en ole huomannut mitään tietoja vastuunkantajista. Voi siis todeta, että ihan jokainen perusduunarikin on EU:sta hyötyä saanut. Mie haluan elää arkea vakaassa Euroopassa. Kansalaisten, Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden Euroopassa. päivää juhlitaan Euroopan päivänä. Eurooppa-päivä tuo unionia lähemmäs kansalaisiaan toritapahtumineen ja juhlallisuuksineen. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää ennen kuin byrokraattisena hallintohimmelinä pidetty EU on meillä aidon kansanjuhlan aiheena. Milanon huippukokouksessa vuonna 1985 sovittiin, että toukokuun 9. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Maksuton koulutus on yhteiskuntamme kivijalka Suomessa on koko koulupolku maksuton esikoulusta korkeakouluun. Tuolloin Ranskan ulkoministeri Robert Schuman antoi julistuksen, jota pidetään alkuna Euroopan integraatiolle. Eristeet saavat olla viikkoja ja kuukausia alttiina sateille. Schuman esitti, että rauhanomaisten suhteiden säilyttämiseksi on välttämätöntä luoda perusta Euroopan valtioliitolle. Tiedotusvälineet takertuvat näyttävästi kiinni kurkku- ja kahvinkeitin direktiiveihin peittäen alleen EU:n merkityksellisten toimien näkyvyyden kotimaan mediassa. Nykyajan nuoret kasvavat, opiskelevat, tekevät työtä, rakastuvat ja perustavat perheen Euroopassa. Maalaisjärjellä ajateltuna korvausvastuussa olisivat sekä rakennusurakoitsija että rakennusvalvoja siitä, että rakentaminen tapahtuu voimassa olevien määräysten mukaan. Taustoistamme riippumatta meille kaikille on EU tarjonnut hienoja mahdollisuuksia muun muassa opiskelu- ja työvaihtojen kautta. Ovet ovat avoinna meille, meille kaikille, jos vaan osaamme ja tiedämme kuinka hyödyntää mahdollisuuksia. Nuorissa on tulevaisuus! Euroopan tasolla ja Suomessa nuorisotyöttömyys on suuri kysymys. Puhelinmaksut ovat alen- lan aiheena. tuneet EU:n ponnistelujen ansiosta. toukokuuta 1950. Tämä on ollut ratkaisevaa siinä, että näin pieni maa on monessa asiassa osaamisen huipulla. EU-asioiden pitäisi tulla tutuksi jo päiväkodista lähtien. Monesti kyseenalaistetaan Vielä on kuionko EU:sta ollut meille hyö- tenkin paljon tyä. EU-jäsenmaksu, jonka ar- tehtävää vioidaan olevan noin 122 ?/suo- ennen kuin malainen vuodessa, on maksa- byrokraattinut itsensä monin verroin takai- sena hallintohimmelinä sin. Kokeilun raportissa todettiin, ettei kansainvälisyys tai vieraskielisen opetuksen taso kasvanut eikä säästöjä syntynyt. Vaikka kokeilu todettiin epäonnistuneeksi, moni haluaa muuttaa kokeilun pysyväksi. Laadukas ja maksuton koulutus on nähtävä investointina Suomen ja korkeakoulujen kansainvälistymiseen ja kilpailukykyyn. Se on mahdollistanut kaikkien osallistumisen ja etenemisen omien kykyjen, taitojen ja kiinnostuksen mukaan. Perheen tai henkilön oma varallisuus ei ole siis ollut esteenä omien taitojen kehittämiselle. Koska Suomeen tarvitaan jatkossa lisää koulutettua työvoimaa, on kiinnitettävä erityistä huomiota kansainvälisten opiskelijoiden kotouttamiseen, jotta he voivat ja haluavat jäädä Suomeen valmistuttuaan. Lukukausimaksukokeilun vakinaistaminen heikentäisi kansainvälistymistä ja romuttaisi ajatuksen tasa-arvoisesta koulutusjärjestelmästämme. Maria-Riitta Mällinen Lapin Sosialidemokraattisen piirin varapuheenjohtaja Kirjoittajan mielestä on väärin, että rakennuksen omistaja joutuu kustantamaan väärin rakennetun talon korjauskulut. Vastuu hometaloista sesti ilman kosteus- ja homevaurioita. Miksi rakennuksen omistaja joutuu itse kustantamaan kalliit korjauskustannukset? Eikö ole väärin, että omakotitalojen rakentajakin joutuu palkkaamaan kalliin rakennusvalvojan, jos tällä ei ole mitään vastuuta työstään? Mielestäni rakennuslaissa tulisi säätää, että rakennusliikkeellä ja rakennusvalvojalla on määräaikaan sitomaton, jatkuva korvausvastuu kosteus- ja homevauriosta. Miksi nykyisin sallitaan rakentaminen talvellakin ja muutoinkin kosteissa olosuhteissa. On huolestuttavaa, että Suomeen ollaan hissukseen luomassa järjestelmiä lukukausimaksuista. EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoihin kohdistuva lukukausimaksukokeilu tehtiin vuosina 2010-2014. Asuntojen, autojen ja opintolainan korkotaso on ennätyksellisen alhaalla. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten kulut yhteiskunnalle ovat vuosittain noin 300 miljoonaa euroa. Suomessa on luotu hieno nuorisotakuun malli, jossa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ, työkokeilu, opiskelu, työpaja tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Yleisesti ottaen EU-tietoisuutta pitäisi lisätä. 9.5.2014 Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. On tärkeää, että jokainen meistä käyttää äänioikeuttaan myös Euroopan parlamentin vaaleissa sosiaalisemman, oikeudenmukaisemman, tasaarvoisemman ja työläisten Euroopan puolesta.. Infran parannushankkeet, pidetty EU on hanketyö ylipäätään on tuonut meillä aidon työtä ja toimeentuloa maakun- kansanjuhtiin. Euroopassa, jossa jokainen saa olla oma itsensä. Euroopan unioni on kehittyvä prosessi, jonka kehityssuuntaa määrittävät kansalaiset. Vuosisatojen ajan on osattu rakentaa talot kunnolli- Kolumni 13 Hyvää Eurooppapäivää! Euroopan yhteisön syntysanat lausuttiin 9
Kirjassa kartoitetaan korvan rakenne, melun eri muodot, rakennusten ja teiden kaavoitus ja suunnittelu, kuulo- Kirjat 14 Outi Ampuja & Miikka Peltola ( toim.): Huutoja hiljaisuuteen Ihminen ääniympäristössä Gaudeamus 2014. tarttuu ongelmaan ja esittää ilahduttavasti siihen myös ratkaisuja. 9.5.2014 Thi nks toc k Huutoja ja kuiskauksia Aikaamme voi ihan hyvästä syystä kutsua tekniikan ja talouden aikakaudeksi. 359 s. suojaimet ja -kuulolaitteet. Meteli lisää stressihormonin eritystä ja tuottaa keskittymishäiriöitä . Mutta ennen kaikkea se on metelin mahtiaikaa. Melu on myös yhteiskunnallinen ja poliittinen asia. Kirjan lopussa nostetaan esiin monesti ylenkatsottu hiljaisuus. Hiljaisuus on edellytys taiteelliselle luovuudelle ja myös uskonnolliselle tuonpuoleisuuteen tähyämiselle. melu symboloi taloudellista ja teknistä edistystä, hiljaisuus henkisyyttä ja luovuutta. Kiintoisa on huomio, että melu on yksi keskeinen syrjäytymisen aiheuttaja etenkin lapsilla ja nuorilla . Uskonnoissa yritetään saada yhteys jumalaan meditoimalla ja rukoilemalla hiljaisuuden vallitessa. Mutta tinnitystä ja muita fyysisiä vammoja ehkä pahempaa ovat metelin synnyttämät henkiset vauriot keskittymishäiriöistä stressiin ja loppuun palamiseen. Monitieteinen kirja ?Huutoja hiljaisuuteen. Melun aiheuttamia häiriöitä ja ratkaisuja niihin tutkitaan tehtaissa, avokonttoreissa, kouluissa ja konserttisaleissa. Lopuksi melu ja hiljaisuus otetaan filosofisen ja eettisen tarkastelun kohteeksi . Kun melu aiemmin täytti lähinnä vain teollisuushallit ja konehuoneet, on se nykyään levinnyt kouluihin, toimistoihin, konserttisaleihin, kaduille ja jopa luontoon, ainakin lomakauden ajaksi. Ei olekaan ihme, että erilaiset kuulovammat ovat lisääntyneet yhtä jalkaa metelin kanssa. monet huono-osaiset asuvat meluisessa ympäristössä ja itsekin metelöivät. näin melun keskellä elänyt lapsi tai nuori saa koulussa tyhmän ja häirikön leiman, koska ei pysty keskittymään opetuksen seuraamiseen. Sävellystyöhönsä keskittyessään Jean Sibelius kielsi jopa lapsia leikkimästä ja asensi puiset vesikourut metallisten tilalle, ettei veden tippuminen kuuluisi. Pekka Wahlstedt
Max ja Oskar (Oldrich Kaiser ja Didier Flamand) hakevat vanhaa nuottia. * * * * * Mestarillinen * * * * Erinomainen * * * Hyvä ** Ongelmallinen * Kehno Sofi Oksasen vienti Viroon vetää yhä Viron maineikkaimpiin teattereihin kuuluva Vanemuine, on ottanut ohjelmistoonsa Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat -näytelmän, joka sai kantaesityksensä kirjailijan omana sovituksena Suomen Kansallisteatterissa syksyllä 2013. Hyvän mielen elokuvan turvallinen sanoma nojaa ennen kaikkea lempeyteen. Viktor Tausin ohjausta on hankala luonnehtia yksiselitteisesti komediaksi, vaikka myön- Rane Aunimo Demokraatti Klovnit. Ikämiehen paluu kotimaahan käynnistää elokuvan. Lopputyötä trion vaiheista tekevä opiskelija haastattelee ensin muistisairaan Sylvan (Outinen) kanssa purkuvalmiissa rötiskässä laitakaupungilla kituuttavaa Viktoria, joka pulputtaa katkeraa viestiä. Viron kantaesitys nähdään Vanemuinen suurella näyttämöllä ensi vuoden helmikuussa. . Se on ymmärrettävää, sillä teoksen teemana on menettäminen, joka lopulta yhdistää elämän kolhimia entisiä ystävyksiä. Oskar menestyi myös ulkomailla mutta kadotti yhteyden nyt aikuiseen tyttäreensä. Koomikon kyyneleet on tunnettu fraasi, ja myös tämän elokuvan ilmapiiriä leimaa surumielisyys. Euroopassa tänä keväänä vallitsevassa tilanteessa Oksasen teoksissa kuvattu maailma on pelottavan ajankohtainen, Vanemuine-teatterin dramaturgi Anu Tonts sanoo. . Viisikymppisenä lapsia hankkinut Max on onnistunut paremmin ja elää hulppeassa kaupunkiasunnossa nuoren vaimonsa kanssa. Siksi tarina pitikin kirjoittaa näyttämölle. Näytelmän on kääntänyt viroksi Maimu Berg. Oksasen edellisen Puhdistus-romaanin näyttämösovitus nähtiin Vanemuinessa vuonna 2010 Liisa Smithin ohjaamana. Esitys vieraili myös Suomessa Helsingissä, Oulussa ja Turussa. Suomessa Kun kyyhkyset katosivat -näytelmän seuraava näyttämöversio nähdään Kuopion kaupunginteatterissa. Ensi-ilta on tammikuussa 2016, ja näytelmän ohjaa virolainen Priit Pedajas. Demokraatti. Etenkin alkupuolella Petr Ostrouchovin musiikki ja Milan Chadiman tummailmeinen kameratyö hakevat mielleyhtymiä jännitys- tai jopa kauhuelokuvan puolelta. Tyyli voi jotakuta säväyttää mutta ei herättänyt minussa alituista luottamusta sen syvemmästä, temaattisesta tarkoituksesta. Koomikot vakuuttaa, että vaikeudet voidaan voittaa ainakin osittain. Pinnan alle arvailujen varaan jääneestä historiasta alkaa kaivautua esiin inhimillinen totuus ryhmän hajoamisesta, mutta miimisiä vitsejä kertoville taiteilijoille siitä puhuminen ei ole tietenkään helppoa. Tyyli rikkoo lajityyppien rajat teinen humoristisuus painaa päälle vakavissakin kohtauksissa, joissa tehdään tiliä elämän- ja kuolemankysymyksistä. En olisi uskonut, että fasisti-sanan käytön kanssa taiteilevan päähenkilöni pohdinnat mielikuvavaikuttamisesta olisivat tätä päivää keväällä 2014. Näytelmän päähenkilö Edgar Parts toimii 1960-luvulla KGB:n valokuvaajana ja kuva on aina ollut propagandan tärkeimpiä työkaluja. 9.5.2014 15 Uutta tsekkielokuvaa on vyörynyt teatterilevitykseen Suomessa jo ainakin kolmen elokuvan verran tällä vuosituhannella. Pilviin piirretty (2001) on toiseen maailmansotaan sijoittuva, lentäjäpoikien urhoollisuutta hehkuttava saippuaooppera, Elämä kierrättää (2007) puolestaan eläkeikää lähestyvän opettajan suunnanmuutoksesta kertova hyvää tarkoittava satu. Kummatkin on ohjannut maan tunnetuin nykyohjaaja Jan Sverak. Nelikymppinen Viktor Taus edustaa nuorempaa sukupolvea, joka ehti elää teinivuotensa kommunistisessa Tsekkoslovakiassa. Sattumaa tai ei Koomikot (2013) sivuaa maan kollektiivista taakkaa. Eloku- van on osatuottanut suomalainen Kinosto, ja sen yhdessä tärkeässä sivuroolissa nähdäänkin Suomen ainoa kansainvälinen niminäyttelijä Kati Outinen, joka lukeutuu niihin tulkitsijoihin, joiden ei tarvitse paljon puhua ilmaistakseen. Elokuva Kerran sankareita Koomikot Ohjaus: Viktor Taus Pääosissa: Didier Flamand, Jirí Lábus, Oldrich Kaiser, Julie Ferrier, Eva Jenícková ja Kati Outinen 2013, 120 minuuttia Välit poikki, rivit suoriksi Viktor, Max ja Oskar ovat veteraanihauskuuttajia ja entisiä supertähtiä, joiden muodostama trio ilahdutti kansaa sen mielenmaisemaa synkistäneessä poliittisessa alakulossa. Ryhmä hajosi erimielisyyksiin, ja perheensä hylännyt Oskar koukkasi Ranskaan 1980-luvun puolivälissä. Tämän vanhan propagandakuvaston heräämistä eloon olemme saaneet seurata Ukrainan kriisin myötä ja näytelmästä tuttua kuvastoa käytetään nyt yhtenä sodankäynnin välineenä, lisää Sofi Oksanen itse. Esityksen ohjaa Vanemuineteatterin draamapuolen johtaja Tiit Palu, lavastuksen suunnittelee Eugen Tamberg ja musiikista vastaa Toomas Lunge. Edgarin roolissa nähdään Sten Kaprov
-kenttätuomioita tuli nopeasti. Auguste Renoirin 1869 maalaama teos ?Poika ja kissa. Image-lehti ja kuvitusagentuuri Napa Illustrations julkistivat jo lahjoittivansa yhden teoksen, graafikko Helmi Sirolan (oikealta nimeltään Minna Ainoa, s. Minkä sinä valitsisit? Nyt nostetaan kissa seinälle pikkusuolaista kulttuurinnälkään Kattauksen laati Rolf Bamberg rolf.bamberg@demari.fi Ehkä kulttuuriministerinkin tehtävät taannoin kontolleen saanut Pia Viitanen osasi aiempien esimerkkien nojalla aavistaa, että pian ovat taidehaukat ovella testaamassa ja tenttaamassa mieltymyksistä ja tietämyksestä. Sieltä löytyy kissaeläimiäkin joka lähtöön, isompia petoja kyllä enimmäkseen. Myös suomalaisilta naivisteilta löytyisi myös herkullisia ja vähän pehmompia kissatöitä. Ensimmäisenä mieleen tulee turkulainen Annukka Grönlund, jonka lempeissä maalauksien kissat viihtyvät hyvin sylissä. Jos kansa vaatisi ministerin puolesta työtilaan klassisempaa kamaa, Ateneum voisi kenties lainata vaikkapa Akseli Gallen-Kallelan realistisen kansankuvauksen ?Akka ja kissa? (1885). olisi totta kai viehättävä somistus ministeriössä, ?Nukkuva neito ja kissa. vink, vink.. vuodelta 1880 sitten vähän säädyllisempänä ja varmasti enempi koko kansan makuun sopiva vaihtoehto. Samuli Heimonen (hänkin vuoden 1973 ikäluokkaa, vuoden nuori Grrafikko Helmi Sirolan kissataulu on takuusöpö. taiteilija 2008) on tehnyt niin komeita eläinaiheisia maalauksia läpi uransa, että huh ja vau. on edeltäjä Arhinmäen henkilökohtaisen kapinamielen vähän infantiili alleviivaus, mutta taiteilijalle jumalanpilkkatuomion tuonut ?Sikamessias. Siinä saa olla tarkkana, sanooko Edelfelt, Järnefelt, Rogefeldt vai Rosenfeldt puhumattakaan siitä, minkä nimeää viime aikojen sykäyttäneimmäksi elokuva-, lukutai teatterikokemukseksi. Korkean ja matalan rajanvedossa pitää kulttuuri-inkvisiittorien kanssa olla erityisen tarkkana . Hyvä niin. Myös Claude Monet oli kissamiehiä, hänellä on aiheesta monta maalausta. 1973, valmistunut Taikista, toimii nykyisin Stockan ad:na) vaalenpunaista unelmahöttöä huokuvan kisutaulun. Demokraatti nostaa esiin todellisen haastajan, jonka arvelisi kelpaavan korkeakulttuurisimmillekin piireille. Ihan mahtava olisi myös Paul Kleen intensiivinen ?Lintu ja kissa? -teos (1928). Kuuluu muuten Kiasman kokoelmiin sekin . Niin kuin se nyt siihen viranhoitoon vaikuttaisi, mitä kuvia seinältään katselee. Eniten surettaa kissojen puolesta. 16 9.5.2014 Potentiaalisia (?) vaihtoehtoja ministerikammion seinälle: Samuli Heimosen Määränpää (2008, vasemmalla), Paul Kleen L?oiseau et le chat (1928) ja Annukka Grönlundin Oi suven suloisuutta (1968). Picassolta löytyy vähän krouvimpi verrsio samasta asetelmasta. Entisenä (?) punkkarina Viitasta ehkä virkistäisi joku räväkämpikin eläinaiheinen teos. Seinällä jo riippuva Harro Koskisen ?Sikavaakuna. (1969) olisi jo pykälää painavampi statement. Akselilta löytyy maalauksistaan myös isompia kissoja, mutta tapettuna: suurriistanmetsästystä Afrikassa harrastanut maalari näet ikuisti saaliitaan kankaalle. Mikäli valtiolla olisi taidehankintoihin määrärahoja (tajuttomasti), viskaalit voisivat lähteä tekemään tarjouksia vaikkapa ranskalaismuseoille. ?Jo on pinnallinen?, ?ei ymmärrä taiteesta?, ?kasva aikuiseksi. senhän sai edeltäjä Paavo Arhinmäki monesti kokea. Kun tuore kulttuuriministeri meni toivomaan työhuoneensa seinälle kissataulua, laukesi monta hälytintä. Nehän nyt on leimattu köyhän kulttuurin symboleiksi. Ministeri kuulemma sai kosolti kissataulutarjouksia oitis toiveensa ilmaistuaan
9.5.2014 17 Eiran aikuislukion opettaja Heikki Mieskolainen vetää suomen tuntia omilla metodeillaan. . Kielikoulutus avaa ovia työmarkkinoille Suomea oppii parhaiten suomeksi lll Kuvat Kari Hulkko Vladimir Ljubimtsev opiskelee suomea muun muassa lukemalla kirjoja.
Haluan osata puhua naa purin ja lääkärin kanssa! Zahra Guled saapui Suomeen pakolaisena Somaliasta vuonna 1994. Se on pieni pehmeä seepra, joka kat kaisee englannin kielelle lip sahtaneet puheenvuorot huu morilla ja tunnuslauseella ?puhu minulle suomea?. Optimismi pidettävä luokassa Jotta suomen kielen opetus olisi tehokasta, oppilaille tehdään alkajaisiksi pohjakielitaidon ja oppimiskapasiteetin tasokar toitus. pitää taivuttaa? Missä ovat artikkelit, entäpä feminiini ja maskuliinisukujen tunnukset, sellaisiin tottuneit ten mielestä ne niin helpottai sivat muistamista. Suomen kielen alkeet hän on kuitenkin oppinut vasta vuo denvaihteessa alkaneella inten siivikurssilla. . Argentiinalai nen Marcos Barilatti julistaa, ettei Helsinki ole mikään kau punki . Haluan auttaa lapsiani läk syissä ja ymmärtää ilman tulk kia, mitä opettajat puhuvat heistä. Vasemmalta oppilaat Robert Taylor, Tareq Khalaf, Marcos Barilatti, Rahanguli Baikere, Jing Juan. lukiossa opiskelee ihmisiä yli kymmenestä maasta neljältä mantereelta. Mik sei sana ?eri. Sille pitää puhua vain suomea. Nopeimmin op pivat yleensä ne, joilla on suo malainen perhe . Pidän siitä että Suomessa on puhdas ympäristö ja vähän ihmisiä. Siksi vain kaikkein sit keimmät ja puheliaimmat maa hanmuuttajat voivat oppia kiel tämme samalla tavalla kuin Gu ledin opettaja Heikki Mieskolainen oppi nuorena espanjaa Kanarialla. . Ja siitä, että yhteis kunta auttaa kaikkia . Enää ei kiinalaisia si sustustarvikkeita myyvä yrit täjä kuitenkaan kestä olla kie lipuoli uudessa kotimaassaan. . Tah don ruveta yrittäjäksi, kotiäiti Guled suunnittelee. Suomalaiset käyvät ani har voin juttusille tuntemattomien kanssa. 18 9.5.2014 lll . sekä ne, jotka eivät osaa englantia. Kiinalainen Jiang Juan on pärjännyt Suomessa monta vuotta englanniksi sekä suo malaisen aviomiehensä että suomalaisten asiakkaittensa kanssa. Nyt kun vanhimmat heistä ovat jo lukiossa, haluan oppia ensin suomen kielen ja sitten itselleni ammatin. sellaiseksi se on liian pieni, liian hiljainen. Kysymyksiä sataa. Se onnistui, ja Heikki Mieskolainen vakuuttui siitä, että juuri suomeksi hyvän suomen kielen opettajan tulee kin opettaa. Mieskolaisen tämänhetki sessä luokassa Eiran aikuis Opettaja Heikki Mieskolaisella on apuopettajanaan kirahvi. Suomalaiset ovat kuitenkin niin hiljaisia, että täällä tarvitaan kielikurssi, us koo Mieskolainen. Itsenäiseksi suomen kielen käyttäjäksi voi hänen mukaansa oppia jopa vuodessa. Silloin täytyy käydä kurssi, tehdä ko titehtävät ja käyttää suomen kieltä joka päivä kurssin ulko puolellakin. Englannin taito hidastaa oppimista Kun äidinkielenopettaja Mies kolainen loikkasi opettamaan suomea toisena kielenä maa hanmuuttajille, ala oli uusi. Tyypillisen luokan oppilaista puolet oli 20 vuotta sitten inke rinsuomalaisia, puolet pakolai sia Somaliasta. Suomen kielen erityishaas teet, kuten partitiivi ja loputto mien erilaisten päätteitten pi dentämät sanat oli pakko opet taa suomeksi. sekä suo malaisia että maahanmuuttajia, Juan kiittää. Somalirouvat kauhistelevat, miten kukaan voi laittaa äitinsä vanhainkotiin. Eikö ?koko? tarkoitakaan ?shoe size?, kun kerran opettaja puhuu koko Suomesta. Mutta vaikka olen nyt kurs silla, mies puhuu vieläkin mi nulle vain englantia, Juan tun nustaa. Nuori Irakin pakolainen Tareq Khalaf on käyttänyt eng lantia kavereitten löytämiseen Suomesta. . Siellä kaikki puhuivat kans sani, opettajiani olivat bussi kuskit, naapurit, leipurit ja ih miset kadulla. Näin lukutaidottomat. Luo kassa kehutaan, päivitellään, väitelläänkin. . Tai ehkä naiset haluavat tehdä sellaisia töitä, joissa kommunikoidaan paljon ja tahtovat siksi oppia enemmän.? Opettaja Heikki Mieskolainen Katujen hiljaisuus on kielteinen asia Viidessä kuukaudessa Khalaf, Juan, Guled ja muut ovat oppi neet suomea jo niin hyvin, että he pystyvät keskustelemaan suomeksi myönteisistä ja kiel teisistä asioista Suomessa. taivu, kun ker ran ?samaa. Nyt koetan puhua kaikille suomea: naapureille, kave reille, kuntosalilla, joka pai kassa. ?Miehet ovat ehkä rohkeampia, he menevät nopeammin töihin päättäen, että osaavat jo tarpeeksi. En aiemmin päässyt kieli kurssille, koska hoidin lapsia kotona. Robert Taylor ei pysy mukana ja alkaa viljellä ääneen brittihuumoriaan eng lantilaisten toimimattomista aivoista. Tarvittaessa Mieskolainen turvautuu avustajaansa
He ovat motivoituneita, ahkeria ja ha luavat oppia superhyvin. Opet tajan tulee herättää heissä opti mismi, sitä ei saa päästää ikku nasta ulos! Mieskolainen uskoo. Natalia Kisnanen Itsenäiseksi suomen kielen käyttäjäksi voi Mieskolaisen mukaan oppia jopa vuodessa. Kun tulee paljon uutta asiaa, aikuiset ihmiset voivat väsyä ja alkaa pelätä puhumista. Äidinkieliä helsinki läisillä on jo yli 150. Koko Suomessa asuvista ih misistä noin 267 000 puhui äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea tai ruot sia vuoden 2012 lopulla. Vain pieni osa tulijoista on pako laisia. Yleisin maahanmuuton syy on perheside, kuten avioitu minen Suomen kansalaisen kanssa. Maahanmuuttajien on vaikea työllistyä ennen kuin he oppi vat suomen kielen. Miehet ovat ehkä rohkeam pia, he menevät nopeammin töihin päättäen, että osaavat jo tarpeeksi. Korkeimman tason kurs seilla on ylivoimaisesti eniten venäjänkielisiä naisia. Vieraskie listen työllisyysaste oli vain 52 prosenttia vuoden 2009 lo pussa Helsingissä. Maahanmuuttajista puo let elää pääkaupunkiseudulla. Helsingin peruskoululaisista 14 prosenttia puhuu äidinkiele nään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Siinä nousee vain ongelmaksi se, pu hutaanko luokassa suomea vai venäjää? Kielikirjosta on kuitenkin apua, kun luokkatoverit neu vovat toisiaan. Nyt hän opiskelee kokiksi. Opiskelijoille on annettava energiaa ja uskoa tulevaisuuteen. . Mieheni tuli Suomeen yli opistoon, ja minä tulin hänen kanssaan. Uiguureilla on vaikeaa Kiinassa, joten haluamme py syä täällä ja perustaa Suomen ensimmäisen uiguuriravinto lan, Baikere kertoo. Heikki Mieskolainen kat soo, että suomen kielen opetta jan pitää tehdä muutakin kuin opettaa suomea. Silloin täytyy käydä kurssi, tehdä kotitehtävät ja käyttää suomen kieltä joka päivä kurssin ulkopuolellakin. Kielikoulutus maksaa itsensä takaisin Suomeen muuttaa vuosittain noin 30 000 ulkomaalaista. Vielä vuonna 1990 vieraskielisiä asui Suomessa alle 30 000. Yleisimmät vieraat äidinkie let ovat venäjä, viro, somali, englanti, arabia, kurdi ja kiina. Venäjää puhuu äidinkielenään noin 63 000 Suomessa asuvaa, somalia noin 15 000. Ulkomaalaisia on Suomessa vähemmän kuin missään muussa LänsiEuroopan maassa kantavä estön kokoon suhteutettuna. (Lähteet: Väestöliitto, Maa hanmuuttovirasto, Tilasto keskus) Maahanmuuttajien on vaikea työllistyä ennen kuin he oppivat suomen kielen. Työllisyysaste oli vain 52 prosenttia vuoden 2009 lopussa Helsingissä.. Tai ehkä naiset halua vat tehdä sellaisia töitä, joissa kommunikoidaan paljon, ja tahtovat siksi oppia enemmän, Heikki Mieskolainen pohtii. . Zahra Guled puhuu arabiaa muiden sitä taitavien muslimien kanssa. 19 Robert Taylorilla, Kalouyan Karadzhovilla ja Tareg Khalafilla on hauskaa tanskalaisen suklaan kimpussa. Kuvat Kari Hulkko Uiguuri Rehanguli Baikere puolestaan ottaa apukieleksi kiinan ja pyytää apua Jiang Juanilta. 9.5.2014 pakolaiset eivät joudu samaan ryhmään korkeasti koulutettu jen kanssa. Alkeiskursseilla sukupuoli jako on tasainen, mutta jatka jista suurin osa on naisia. . Jotain iloa siitä kin, että kiinalaiset päättävät uiguurien asioista!
Hänen ruotsinkielinen tunnuksensa kuuluu: ?Mera Norden, mindre EU?, enemmän Pohjolaa, vähemmän unionia. Tulevaisuuden unioni voisi olla hajakeskitetympi. STTK:n johdon neuvonantaja Mikko Mäenpää puhui tapahtumassa EU:n paremman läpinäkyvyyden puolesta. Risto Kolanen Kirjoittaja raportoi lehdelle Helsingin EU-vaalikentiltä. Tarja Halonen. Timo Harakka. Miapetra Kumpula-Natri. Thomas Wallgren. Tykkää Facebookissa: Lakeuden kisat ja olet mukana kisatunnelmissa! Tietoa kisapassien hinnoista, lajeista ja oheistapahtumista: www.lakeudenkisat.fi, Raija Lambacka p. Sen sijaan, että vaalikentillä kysytään ?mitä Suomi saa?, on kysyttävä, mitä voimme tarjota tilalle EU:lle ja mitä EU antaa maailmalle? Harakka lainasi yritysjohtajaa, jonka mukaan ?EU voisi määrätä rajoilleen hiilitullin?. Paperitehtaan äärellä Aänekoskella syntynyt ihminen kiitti onnenkantamoista, joka vei hänet peruskouluun ja nykyiselle työuralleen. Thomas Wallgren puhui vastuun jakamattomuudesta, paikallisesta toiminnasta koko maailmaan. Huumo Band Presidentti Tarja Halonen puhui globalisaationhallinnasta iltapäivätapahtumaksi aika hyvin istutetussa Paasitornin Siltasaari-salissa Helsingissä. EU-vaaleissa valitaan kolmen hegemonia välillä: oikeiston markkinalinjan, populistisen vastareaktion ja sosiaalisen vastuun välillä. Arvokeskustelussa hän kiitti demareiden yhteistä aktiivisuutta veroparatiisien kitkemissä ja niiden vaikutusvallan vähentämistä julkisen sektorin, kuntien ja valtio tekemiseen. Timo Harakka sanoi, että ne 80 maailman rikkainta, jotka omistavat yhteensä yhtä paljon kuin maailman kolme miljardia köyhintä ihmistä, olisivat mahtuneet tähän saliin. Itseään Halonen kuvasi ?YK-idealistiksi?. Miapetra Kumpula-Natri lopetti oman kommenttinsa siihen, että hän on varmaan sitten ?EUidealisti?. 040 021 2460, Jarkko Tenkula p. Hän korosti syrjimättömyyden ja väkivallattomuuden periaatteita erilaisiin, toisenlaisiin ihmisiin suhtautumisessa. 20 9.5.2014 ??Kaikista ei tule globalisaation voittajia YK-idealisti kohtasi EU-idealistin Vuoden suurin liikunta- ja urheilutapahtuma TUL:n liittojuhla lähestyy. Olethan sinäkin paikalla 6-8.6. Seinäjoella? Varmista osallistuminen ostamalla kisapassi mahdollisimman nopeasti. Ainutlaatuinen tapahtuma tarjoaa jokaiselle nähtävää ja koettavaa - tule mukaan: Yli 40 urheilulajia Kilpailuja lapsille, nuorille, aikuisille, veteraaneille Lapsille ja nuorille oma leiritapahtuma, PowerPark huvipuistoineen Veteraaneille oma liittojuhlatapahtuma! Liikuntanäytöksiä huipentuen spektaakkelimaiseen pääjuhlaan Seinäjoki Areenalla! Monipuolisia kulttuurielämyksiä: retket, tangoa, runoutta, konsertteja.. Kisatunnelmasta huolehtivat viralliset Kisabändit, suoraan Suomen huipulta: Mikael Gabriel & Uniikki! tanssiorkesteri! J. 044 355 5919