Demokraatti 09.01.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hinta 1,20 e (sis.alv) SDP:n vaaliehdokkaat valitsivat ongelman numero yksi Työttömyys on ongelmien pesäke ...14?15. N:o 2, 007450-15-2 . Tamm ikuu TA 201 5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Satiirilehti ei anna periksi terrorismille ...6 Työttömien työnhakijoiden määrä nousi 43 prosenttia Hurja käänne palvelu aloilla vain kuudessa vuodessa ...3 Kansanedustaja Jungner repäisee rajuilla säästö ehdotuksilla ...4?5 120 vuotta PER JANTA I 9
Mikkeli (03) 212 9455 Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi Lisätietoja: www.demari.fi varhaisjakelu: . Charlie Hebdo -leh- n den lakimiehen mukaan ensi viikon julkaisusta aiotaan tehdä miljoonapainos, mikä tarkoittaa, että sitä painetaan yli kymmenkertainen määrä tavalliseen verrattuna. Tanskassa Muhammad-piirroksista tunnettu Jyllands-Posten-lehti oli tänään ainoa isoista tanskalaislehdistä, joka ei julkaissut ranskalaisen satiirilehden pilapiirroksia. Vaasa Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 . Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus . Tampere Uutistoimitus (02) 277 0477 . 0200 55888 puh. Helsinki, Uusimaa, . Pohjanmaa, varhaisjakelu: . Tampere ja ympäristö: . julisti saksalainen mediajätti Axel Springer kustannustalonsa kattotekstissä Berliinissä. 0200 71000. 9.1. Nimipäivät tänään: Veijo, Veikka, Veikko, Veli (ruots.) Bror Aurinko nousee: Helsingissä 9.17 Oulussa 10.10 Nimipäivät lauantaina: Nyyrikki (ruots.) Sigurd Nimipäivät sunnuntaina: Kari, Karri (ruots.) Osvald Demokraatti.fi 3 ?On fiksumpaa antaa ranskalaisten surra ja selvittää Pariisin murhaiskua kuin vääntää sitä suomalaisen pikkupolitikoinnin välikappaleeksi.? 4?5 6?7 SDP:n suklaa maistui yrittäjille, pääkirjoitus Mikään maa ei ole immuuni terrori-iskuille Ajatuspaja 8?9 10?13 14?15 Vuorenrinteeltä, Keskustelua ja taustaa Keskustelua ja taustaa, Pia Viitasen kolumni 18?19 -2...2 Uutiskertaus Matti Linnanahde Twitterissä ?Jälleen pahantekijän uskonnollisen vakaumuksen takia tuomitaan koko uskonto. Liittokans- n leri Angela Merkel kertoi kantansa Berliinissä tavattuaan Ukrainan pääministerin Arseni Jatsenjukin. Terrori-iskun kohteeksi joutunut ranskalainen satiirilehti ei aio pysäyttää toimintaansa. Yksi päätöksen perusteista oli henkilöstön turvallisuus. Vaaliraati Päivä kuvana Arki 16?17 -10...-4 -5...-1 Nimipäivät maanantaina: Toini (ruots.) Eivor Uutiset Irtisanomiset koettelevat rajuimmin palvelualoja Aurinko laskee: Helsingissä 15.38 Oulussa 14.40 AFP Photo / Dpa / Stephanie Pilick Liikenteenkäyttäjän puolestapuhuja, ristikko, sarjakuvat Erityisherkkä voi kärsiä työelämän paineissa, yhdistystoiminta 20?21 Radio ja TV 22?23 Radio ja TV 24 Pertti Paasion kolumni Je suis Charlie . Tuomittiinko kaikki kristityt Breivikin tekojen takia?? Joona Räsänen Twitterissä Saksan liittokanslerin mukaan EU ei voi purkaa Venäjä-pakotteitaan ennen kuin Venäjä toteuttaa kaikki Minskin sopimuksessa sovitut kohdat. 0200 30011 puh. Minä olen Charlie . Muu Suomi: puh. Terroristien hyökkäys pariisilaisen satiirilehden Charlie Hebdon toimitukseen keskiviikkona vaati 12 kuolonuhria ja useita loukkaantuneita. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . 0800 96675 puh
UUTISET 9.1.2015 3 Com.pic / Mauri Ratilainen Palvelualojen työllisyystilanne on poikkeuksellisen synkkä eikä lähitulevaisuudessa näytä yhtään valoisammalta. ???Käännettä parempaan ei ole näköpiirissä? Irtisanomiset koettelevat nyt rankimmin palvelualoja Palvelualoilla ovi on käynyt tiuhaan . Avoimien työpaikkojen määrä myyjille, ravintola- ja suurtaloustyönte- ?Erityisesti majoitus- ja ravintolapalveluista tingitään, kun lompakko alkaa laihtua.? kijöille, tarjoilijoille, kampaajille, kassanhoitajille, lipunmyyjille ja siivoojille kasvoi vain kolme prosenttia. Samalla aikavälillä työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 43 prosenttia. . Ekonomisti Sampsa Hamarila Palvelualojen ammattiliitosta Pamista huomauttaa, että tällä kertaa ?epidemia? iski palveluihin totuttua aiemmin. . Kuten varmasti onkin. Mutta vaikka vientiteollisuus lähtisikin vetämään, kulutuskysynnän kasvua saa odottaa aikansa, Hamarila laskee.. Se näkyy sitten työllisyydessä. Hurja käänne kuudessa vuodessa Hamarilan mukaan palveluammattilaisten työllisyystilanne on heikentynyt koko ajan. ja nimenomaan ulos. Palkansaajajärjestö SAK:n tilastojen mukaan yksityiset palvelualojen yritykset irtisanoivat viime vuonna runsaat 6 400 työntekijää. Myynnin volyymit alkoivat laskea erityisesti majoituspalveluissa jo vuonna 2012 ja vuotta myöhemmin myös kaupassa ja ravintoloissa. Hyvin kuvaavaa on vertailu vuoden 2008 syyskuun ja vuoden 2014 syyskuun välillä. Määrä on lähes 60 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin palvelualojen poispotkija oli Kesko, joka irtisanoi viime vuonna yli 600 työntekijäänsä. Yleinen talouden ahdinko näkyy yleensä palvelualoilla viiveellä. Palvelujen kohtalo on pitkälti kiinni siitä, mitä kuluttajien ostovoimalle tapahtuu. Erityisesti majoitus- ja ravintolapalveluista tingitään, kun lompakko alkaa laihtua, Veirto kuvaa. Hamarilan mukaan palkansaajien ostovoiman on ennustettu supistuvan tänä vuonna 0,7 prosenttia, joten yksityinen kulutus ei oletettavasti juuri kasva. . Teknologian hyödyntä- Marja Luumi Demokraatti minen vauhdittaa muutosta, Veirto toteaa. Veirto ja Hamarila eivät katso lähitulevaisuuteen erityisen optimistisina. . Luvut kertovat trendin aika vahvasti. Jos joutuu irtisanotuksi, mahdollisuudet saada alalta töitä ovat huonot, Hamarila summaa. Ostovoima vain heikkenee Pamin yhteiskuntapolitiikan yksikön johtaja Antti Veirto huomauttaa, että yleisen taloudellisen tilanteen heikkenemisen lisäksi kaupan rakennemuutos vähentää työpaikkojen määrää. Verkkokauppa on yleistynyt ja kaupat digitalisoivat palvelujaan, jolloin kone vie työntekijän paikan. . Lähitulevaisuudessa ei juuri näy valonpilkahdusta, jos suhdanne-ennusteisiin on uskomista
Lisäksi Teollisuussijoitus saa kahden vuoden aikana yhteensä 200 miljoona euroa lisärahaa. Yhteiskunnan tekemisen katsominen prosesseina ja noiden prosessien viilaaminen. Tupakoin-. Puolueen kannatus yrittäjien joukoissa lisääntyi peräti yhdeksällä prosenttiyksiköllä. Mittausjakso osui samoille viikoille kuin SDP:n yrittäjäkampanja. Tärkeintä on, että asioille saadaan tehtyä jotain. Tekemättä ei voi kuitenkaan jättää. Tällaisia kysymyksiä ehdottaa esimerkiksi Applen sovelluskauppa: ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? Mikä oli parhaan ystäväsi nimi, kun olit teini-ikäinen? Vaikka SDP:n kannatus Ylen tuoreimmassa puoluegallupissa putosi edellisestä Ylen mittauksesta 0,8 prosenttiyksikköä 15,3 prosenttiin, kannatustutkimuksen taustalta löytyy varsin merkittävän oloinen tieto. 4 9.1.2015 UUTISET Ilmapuntari ??Puolue parantaisi pienyrittäjien sosiaaliturvaa SDP:n suklaa maistui yrittäjille . Sipilä puhuu, hallitus toimii. Päivän lista Yhteiset muistot? Monet verkossa toimivat ohjelmat pyytävät käyttäjää vastaamaan suojauskysymyksiin, joiden avulla käyttäjä voidaan varmistaa oikeaksi, vaikka tämä olisi unohtanut salasanansa. Onnistuvatko ohjelmien luojat arvaamaan, millaiset asiat meillä säilyvät muistoissa. Kampanjan nimi tulee yrittäjille samassa yhteydessä jaettavasta suklaarasiasta. . Tupakointi rasittaa terveydenhuoltoa miljardeilla ja johtaa lukuisiin sairaspäiviin. kannatus Sataa laariin. Positiivinen, ei ihan tavallinen juttu, Paananen kiteyttää. SDP:n puoluesihteeri muistuttaa SDP:n yrittäjyysohjelmasta, joka hyväksyttiin puoluekokouksessa vuonna 2012. Siksi on hyvä että on toinenkin vaihtoehto. ?Suklaata yrittäjille. Olisiko tämän liikuttavan huolen takana kuitenkin toive siitä, että julkisen sektorin leikkaamisesta säästyvät rahat käytetään yksityisiltä ostettaviin palveluihin. Kuivaa. mainita, että viime viikolla Finnvera sai 600 miljoonan euron lisävaltuudet yritystukiin. Halusimme nostaa esiin pien- ja erityisesti yksinyrittäjien aseman ja sosiaaliturvan. Vaikka etenkin sosiaalisessa mediassa hyökättiin haukan lailla sanomaan, etteivät demarit saa puhua tämmöisistä asioista, yrittäjät näyttivät tykkäävän, SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen sanoo. Paanasen mukaan reipas kannatuksen nousu onkin merkillepantavaa, koska SDP ei ole tavannut kohdata tällaisia suosion muutoksia yrittäjäväen keskuudessa. . Tähän asti vaiettu. Sipilä ?unohtaa. SDP aikoo puhua jatkossakin pienyrittäjien asioista. . oli esillä laajasti niin perinteisessä kuin sosiaalisessakin mediassa. Demariaktiivit puoluejohtoa myöten kiersivät yrityksissä keskustelemassa SDP:n vaaliohjelman pienyrittäjiin liittyvistä tavoitteista. Vaalien lähestyes- sä ilmestyy kainaloihin erilaisia ketunhäntiä. Suomen Yrittäjien eduskuntavaaliohjelmassa vaaditaan julkisen sektorin pienentämistä. Muuten on vaarana hyvinvointivaltion rapautuminen. Tupakoinnista ei ole kenellekään mitään hyötyä, mutta siitä on vaikea päästä eroon. Millaiseksi he olettavat elämäntapamme. Kysymys on tällöin hallitusneuvotteluista ja tulevan hallituksen toimenpiteistä. Paananen toistaa tarpeen parantaa pienyrittäjien sosiaaliturvaa. SDP:n yrittäjäkampanja huomattiin myös yrittäjäjärjestössä. Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus kehui Demokraatissa (19.12.) kampanjaa ?myönteiseksi eleeksi? ja sanoi, että yrittäjät haluavat tulkita kampanjan tulevaisuuteen katsovaksi. Rane Aunimo Demokraatti rane.aunimo@ demari.fi Mikä oli ensimmäisen lemmikkisi nimi? Mikä oli ensimmäinen ruokalaji, jonka opit valmistamaan? Mikä oli ensimmäinen elokuva, jonka näit elokuvateatterissa? Mikä oli ensimmäisen lentomatkasi kohde? Jungner luopuisi Mikä oli suosikkiopettajasi nimi ala-asteella? Mikä oli ensimmäisen moottoriajoneuvosi malli? Minkä nimisellä turistirannalla kävit ensiksi? Get ty Ima ges SDP:n kansanedustaja Mikael Jungner sanoo blogikirjoituksessaan, että poliitikot eivät emmi säästöjen kanssa heikkouttaan, sillä useimmat poliitikot vain kavahtavat sitä kauheutta joka säästöistä voi pahimmillaan seurata. . Kipeää tuokin toki tekee, mutta ehkä vähemmän kipeää kuin perinteiset leikkaukset. Hän listaa esimerkkejä toimista, joilla valtiontalous tasapainottuu ilman että kenenkään sosiaaliturvaa tarvitsee leikata. Mielenkiintoinen on muun muassa tupakoinnin kieltäminen. . Keskustan Juha Sipilä hehkut- taa yhä 150 miljoonan euron rahastomalliaan, jolla pantaisiin kasvuyrityksiin vauhtia
Tämän kaltaisen listan toteuttaminen herättää taatusti vastus- tusta, mutta vähemmän nämä tekevät kipeää kuin valtion talouden tasapainottaminen leikkauksin. Siitä muodostuu varmasti vaikea yhtälö kannatuksen säilyttämistä ajatellen, kun miettii, millaisia palkansaajien vastaisia puheita eduskunnassa ryhmältä on kuultu. Sitä taustaa vasten perussuomalaisten kannatuksen lasku ei olekaan ollenkaan merkillistä. Siinä riittänee melko paljon pohdittavaa Timo Soinille ja muulle puolueen johdolle, joka on siirtynyt koko ajan oikeistolaisempaan suuntaan. Jo pelkästään harmaan talouden hiipuminen käteisen katoamisen myötä tuo yhteiskunnalle miljardisäästöt, muusta tehostumisesta puhumattakaan. Jungner arvioi varovaisesti, että hänen listansa toisi liikkumavaraa julkiseen talouteen yli viisi miljardia euroa vuositasolla. . Sen ovat monet peräkkäiset vaalitkin osoittaneet. Keskustaa äänestäneistä jopa 80 prosenttia mielsi itsensä oikeistolaisiksi. Kaikki nämä toimet olisivat toteutettavissa seuraavalla vaalikaudella 2015?2019. Päinvastainen pitää myös paikkaansa. Mikä parasta, listaa saa jatkaa. Tähän asti Suomen Pankki on suhtautunut tähän kehitykseen neutraalisti. Nähtäväksi jää vain se, mistä puoluetta äänestäneet oikealla ja vasemmalla löytävät oikean poliittisen kotinsa. PerussuoMalaisten kannattajat jakautuvat olli.hella@demari.fi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Tässä on raapaistu vasta pintaa. Demokraatti Ja ri S o in i n n n kyselyn mukaan tasan vasemmistolaisiin ja oikeistolaisiin. Se on se, että näinä päivinä varsin suuri osa ihmisistä ei halua vastata kyselyissä poliittista kantaansa koskeviin kysymyksiin. Se, että kyselyn mukaan reilusti yli puolet suomalaisista katsoo olevansa ainakin jonkin verran oikeistolaisia, ei ole yllätys. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Se on ehkä yllättävämpää. Eri puolueiden johdoille kysely voi aiheuttaa päänvaivaa. Kyselyn metodologiaa voi varmaan arvioida moneltakin taholta. SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen esitti Demokraatissa (7.1) omana arvionaan jo muutaman näkökulman siitä, miten runsaalle tuhannelle ihmiselle esitetyt kyselyt yksinkertaistivat suomalaisten poliittisia näkemyksiä. Onkin varsin todennäköistä, että kyselyyn sisäänrakennettu puhdasoppinen jaottelu oikeistolaiseen tai vasemmistolaiseen asennoitumiseen poliittisiin kysymyksiin ei täysin vastaa tavallisen äänestäjän mentaalidispositiota. Ihmisillä on arvoja, jotka yleisesti koetaan vasemmistolaisiksi, esimerkiksi yhteisöllisyyden pitäminen tärkeänä, vaikka he muuten voivat pitää itseään oikeistolaisuuteen kallellaan olevina. Puolueen kannattajista 61 prosenttia katsoo kuuluvansa työväenluokkaan. Ehkä siinä näkyy selkeimmin puolueen kannattajien arvokonservativismi. luultavasti Myös tätä tupakasta ja käteisestä nin lopettamisen vaikutukset näkyvät terveydentilassa nopeasti. Arvion mukaan käteisen käyttö päättyy Suomessa 15 vuodessa. Siksi tupakoinnin täyskielto olisi syytä ottaa tavoitteeksi jo ensi vaalikaudella. Jungner on valmis myös luopumaan käteisestä. . Moni vasemmistolaiseksi itsensä lukeva voi olla talouspolitiikassa lähempänä perinteisiä oikeiston ajamia linjauksia. Kyselyn mukaan esimerkiksi nuorista 60 prosenttia pitää itseään jonkin verran vasemmistoon kallellaan olevana. UUTISET Pääkirjoitus 9.1.2015 5 Olli Hella nousi Kivankäsittely Jari Soini Ol Soinin ja äänestäjien väliin avautui kuilu ek sa nd rS ta ro se lts ev gallup-viihdettä hyödyntävien viestinten joukkoon tilaamalla TNS-Gallupilta kyselyn suomalaisten poliittisista asenteista. Kuitenkin kyselyssä vasemmistolaisiksi itsensä mieltää 44 prosenttia vastanneista. Silti puolueiden saama kannatus samoissa ikäluokissa ei näytä moista tukevan. Maaseudun tulevaisuus liittyi n n n gallupia rasitti yhä yleisempi kyselyiden ongelma. Ehkä olisi syytä lähteä edistämään käteisestä luopumista
Yhtiö kertoo tavoittelevansa leikkauksilla 15 miljoonan euron säästöä vuotuisiin kuluihin. Toimitusjohtaja Jarmo Tanhua perustelee säästötarvetta muun muassa sillä, että Olkiluodon tuottaman sähkön kilpailukyky on heikentynyt. TVO tuottaa sähköä omistajilleen niin sanotulla Mankala-periaatteella eli omakustannushintaan. Se on todella vaikeaa. Uhattuna on meidän elämäntapamme, arvomme ja elintasomme. Tuomioja arvioi, että ääri-islamin uhka on olemassa vielä pitkään, ainakin niin kauan kuin Isisin toiminta Syyriassa ja Irakissa jatkuu. . Henkiin jäänyt henkilökunta kertoi uutistoimisto AFP:lle, että lehti aiotaan julkaista ensi viikolla aikataulun mukaisesti. . 23.12. Muistotilaisuus Jukan lapsuudenkodissa. Osallistumisesta pyydetään ilmoittamaan viim. 2014 Kaivaten Ulla perheineen Petra perheineen Ritva muut sukulaiset ja ystävät Hiljaa voimat uupui lähdön hetki läheni. köynnös Väistyi vaiva, tuli rauha, uni, kaunis hiljainen. lintu logot/kuvat/auringonl3.tif Siunaus Laukaassa 17.1.2015 klo 13. 16.1 sähköpostitse ullavaan@icloud.com Helsingin Ranskan suurlähetystöllä oli torstaina hiljainen mielenosoitus Pariisin terrorihyökkäyksen uhrien muistolle. Tuomioja: Mikään maa ei ole immuuni terrori-iskuille Olkiluodon ydinvoimalaitoksen rakenteilla oleva OL3-yksikkö Eurajoella. Teollisuuden Voima aloittaa isot yt-neuvottelut Ydinvoimayhtiö Teollisuuden Voima (TVO) aloittaa lähes koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut, jotka voivat johtaa enintään 110 henkilötyövuoden vähennykseen. Sen jälkeenkin se voi jatkua pitkään Euroopasta lähteneiden taistelijoiden takia. . Poliisi ja turvallisuuspalvelu ovat onnistuneet estämään merkittävän määrän terrorisuunnitelmia. . Liittyykö tähän jotain muuta, sitä emme vielä tiedä. Ranskassahan on tänäänkin ollut välikohtauksia, mutta ovatko ne tähän yhteydessä, sitä emme tiedä. Pariisin tragedia nousi esiin myös Tuomiojan ja Britannian ulkoministerin Philip Hammondin tapaamisessa Helsingissä. Britanniassa on varauduttu Pariisin kaltaisiin iskuihin Hammondin mukaan jo vuosien ajan. Taistelemme terrorismia vastaan. Hänen mukaansa on kuitenkin varmaa, että iskun taustalla on kamppailu läntisiä arvoja vastaan. . 15.11.1943 k. (STT) Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan yksikään maa ei ole immuuni terroriteoille. Suomenkin on pidettävä hänen mukaansa valmiuttaan korkealla, vaikka täällä ei ole sellaisia kohteita, joihin iskuja voisi erityisesti kohdistua. Ennemmin tai myöhemmin he ovat onnekkaita. Taustoista varovaisia arvioita Ulkoministerit arvioivat ranskalaislehteä vastaan tehdyn is- kun taustoja vasta varovasti. Hammondin mukaan on liian aikaista arvioida esimerkiksi sitä, ohjailtiinko iskua ulkoapäin. Yleensä lehti on tuplasti paksumpi. Henkilökunta ei voi käyttää omaa toimitusta, vaan työskentelee ainakin aluksi vasemmistolaisen Liberation-sanomalehden toimituksessa. Myös muut ranskalaisviestimet ovat tarjonneet tukeaan. (STT-AFP ). Ainakin hintaero on pienentynyt, ja välillä voidaan olla jopa päinvastoin tässä asiassa, Tanhua sanoi STT:lle. Pohjoismaisen markkinasähkön hinta on nyt kuitenkin laskenut niin paljon, ettei hintakisassa pärjääminen ole itsestään selvää. . 6 attelijat keli 9.1.2015 UUTISET vapaussoturien huoltosäätiö Kuollut linnut Jukka Kaarlo SALOVAARA tammenlehvä Lehtikuva / Jussi Nukari kielo (veteraaniliitto) rauhankyyhky joutsen s. Mutta muistutamme aina itseämme, että meidän pitää olla onnekkaita joka kerta, kun terroristien pitää olla onnekkaita vain kerran. Lehden lakimiehen Richard Malkan mukaan ensi viikon lehdestä aiotaan tehdä miljoonapainos, mikä tarkoittaa, että sitä painetaan yli kymmenkertainen määrä tavalliseen verrattuna. ?Eloonjääneet?-erikoispainoksesta suunnitellaan kahdeksansivuista. Tuomioja huomauttaa, että esimerkiksi suurlähetystöt voisivat olla mahdollisten iskujen kohteina. Suomen turvallisuusviranomaiset eivät hänen mukaansa ole muuttaneet arviotaan Suomen turvallisuustilanteesta. Pariisissa eilen tapahtunut terrori-isku oli hänen mukaansa huolellisesti suunniteltu eikä yksittäinen teko. . Eurooppaan palaavat taistelijat voivat olla potentiaalisia terroritekoihin syyllistyviä. Tuomiojan mukaan sotiin osallistuneita pitää tämän takia seurata. Anniina Luotonen STT AFP Photo / Peter Parks Sydneyn ranskalainen yhteisö kokoontui torstaina kaupungin keskustaan osoittamaan mieltään terrorismia vastaan. Charlie Hebdo vastaa terrori-iskuun miljoonapainoksella Terrori-iskun kohteeksi joutunut ranskalainen satiirilehti Charlie Hebdo ei aio pysäyttää toimintaansa terrori-iskun takia. Me kaikki kärsimme, suremme ja pelkäämme, mutta teemme sen silti, sillä typeryys ei voita, sanoi kolumnisti Patrick Pelloux. Charlie Hebdon jäljellä oleva henkilökunta piti torstaina kokouksen lehden jatkosta
UUTISET 9.1.2015 7
Väestönsiirtojen avulla Kustaa Vaasa tuli perustaneeksi myös Helsinki-nimisen kyläpahasen Vantaanjoen suulle. 1500-luvun lopussa ja 1600-luvun alussa suuri määrä savolaisia ja myös pohjoishämäläisiä siirtyi siis Ruotsiin ja Norjaan Kaarle-herttuan erämaihin, joita alettiin kutsua suomalaismetsiksi ja niihin muuttaneita metsäsuomalaisiksi. Luvattu verovapaus saattoi tuohon aikaan olla kova juttu. Silloin ei tunnettu vuorineuvos maarit toivanen-koiviston ja muiden perintöverotettavien nyt käytettävissä olevia verohuojennuksia eikä veronmaksun lykkäyksiä. Silloisetkaan ruotsidemokraatit eivät pitäneet maahanmuuttajista. Vaikka heidät oli houkuteltu maahan nimenomaan kaskiviljelyn taitajina, kaskenpolttoa alettiin rajoittaa. Portugalilaiset ovat nähtävästi arvioineet, että kymmenessä vuodessa he saavat pumpattua 65?75-vuotiailta pohjoiseurooppalaisilta riittävästi massia omaan kansantalouteensa. Kaarle kun oli saanut isänsä nuorimpana poikana nämä varsin vaatimattomat erämaat muun muassa nykyisen Värmlannin, Taalainmaan, Södermanlandin ja Hälsinglandin alueelta. Kun Portugaliin lähtijöitä on aiheellisestikin moitittu isänmaallisuuden puutteesta, metsäsuomalaiset ovat olleet isänmaallisten toimien kohteena. Valtaväestö alkoi syrjiä heitä jo 1600-luvulla. Heistä tuli lopulta riikinruotsalaisia. Ruotsalaiset rakastavat suomalaismetsistä lähtöisin olevan dan anderssonin runoja ja lauluja. Tunnetuin ja merkittävin metsäsuomalaisista juurista lähtöisin oleva demaripoliitikko oli tietysti tage erlander, Ruotsin pääministeri vuosina 1946?1969. Dan Anderssonkin oli liittymässä demarien äänenkannattajan SocialDemokratenin toimittajakuntaan, kun kuolo korjasi hänet tapaturmaisesti tukholmalaisessa hotellissa vuonna 1920. n n n ja veropakolaisia. Jos joku piruparka yritti piilottaa vähäisiä määriä siemenviljojaan ja jäi ?veropetoksesta? kiinni, tuomio oli lyhyt: tapparasta päähän. Vuosina 1596?1597 käyty Nuijasota oli tosiasiassa verokapina. n n n kansallismuseossa on Parhaillaan esillä metsäsuomalaisten historiaa kuvaava näyttely Finnaskogarna . Monet tavallisetkin eläkeläiset ovat olleet kiinnostuneita henrik Purjehtijan maasta, koska sikäläinen porvarihallitus on päättänyt myöntää ulkomailta maksettavat eläkkeet verottomiksi. Verovapaus on tosin voimassa vain kymmenen vuotta. Onhan kyseessä myös historiallisen ajan ensimmäinen Suomesta Kansallismuseossa on parhaillaan metsäsuomalaisten historiaa kuvaava näyttely. Se on esillä 16.8. saakka. länteen tapahtunut isompi siirtolaisuusaalto. Metsäsuomalaisille ei käynyt kovin hyvin. Se saattoi olla hyvinkin motivoiva tekijä ainakin niille, jotka olivat joutuneet kotimaisemissaan silloisen veronkannon eli totaalisen ryöstön kohteiksi. Niistä tuli kansankodin yhteistä kulttuuriperintöä. Dan Anderssonin tuotantoa on suomennettu verraten vähän, vaikka aika monet artistit tauno Palosta eino gröniin ovat esittäneet hänen laulujaan. Metsäsuomalaisista tuli köyhälistöä, joka ajautui kaikkein raskaimpiin töihin ensin metsissä ja kaivoksilla, myöhemmin teollisuudessa. Vähitellen metsäsuomalaiset sulautuivat valtaväestöön. Yksi vuorineuvos ilmoitti muuttavansa maahan välttääkseen Suomen perintöveroja. Jo 1800-luvun alkupuolella kielitieteilijä ja tutkimusmatkailija k.a.gottlund kiinnitti huomiota metsäsuomalaisten asiaan. Kansallismuseon nyt nähtävillä olevan metsäsuomalaisten esineistön keräsi puolestaan 1930-luvulla sanastonkeruumatkallaan maisteri astrid reponen, joka isänmaallisuuden puuskassaan teki itsemurhan eduskunnan portailla, kun ei hyväksynyt talvisodan jälkeen solmittua ?häpeärauhaa. hector ja esa niemitalo ovat julkaisseet Dan Anderssonin tuotannosta kokonaisen albumin. Mutta sittenkin suomalaismetsien runoilijan tuotantoa tunnetaan Suomessa aivan liian vähän. Dan Andersson kuvasi runoissaan ja proosateksteissään suomalaismetsien miimetsäsuomalaisuus jäi kuitenkin lunpolttajien ja metsätyöläisten ankaraa arkea ja köyhyyttä. Tarina on kiinnostava, koska siitä voi myös oppia jotakin. Kaarle-herttua oli jotain oppinut myös isältään, joka harjoitti aktiivista asutustoimintaa Itä- ja PohjoisSuomessa. Prosessi oli hidas. Ruotsalainen työväenliike sai suomalaismetsistä merkittävää vastakaikua. kustaa Vaasan nuorin poika kaarle-herttua (myöhemmin kuningas Kaarle IX) keksi vuonna 1579 myöntää lähteistä riippuen kuuden tai seitsemän vuoden verovapauden niille savolaisille, jotka muuttivat asumaan Ruotsin ja Norjan asumattomiin metsiin. Metsäsuomalaiset. Suomen kieli kiellettiin. Sitä vanhemmat joutavat takaisin sinne mistä tulivatkin, pois portugalilaisten terveydenhuoltoa rasittamasta. n n n Portugalilaisten Verokikka ei ole mikään uusi keksintö. Neuvostoliiton kanssa. Mutta se on jo sitten toinen tarina. on siis VeroPakolaisia. 8 9.1.2015 AJATUSPAJA Ruotsalainen työväenliike sai suomalaismetsistä merkittävää vastakaikua. Antti Vuorenrinne antti.vuorenrinne@demari.fi twitter: @AVuorenrinne Veropakolaisia ja veropakolaisia Kari Hulkko VuodenVaihteessa kohistiin muun mu- assa Portugalin vero-olosuhteista. Viimeiset suomea puhuvat metsäsuomalaiset kuolivat vasta 1960-luvulla. n n n elämään heidän kulttuurissaan, ja siitä tuli merkittävä osa ruotsalaista kansankulttuuria. Alueet ulottuivat myös Keski-Norjaan. Asutusta levittämällä varmistettiin tuohon aikaan valta-asemia
Venäjä ei tunnusta Ukrainan koskemattomuutta ja oikeutta valita ystäviään. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Venäjä naapurina ja ystävänä ltä e e t n i r n re o u V Suomi eikä Ukraina sen paremmin voi valita naapureitaan. Naapureiden soisi olevan ystäviä ja kunnioittavan toisiaan. AJATUSPAJA Keskustelua ja taustaa 9.1.2015 9 Kirjoita omalla nimelläsi. He voisivat asettaa itselleen seuraavia kysymyksiä. Entä jos sijoittaisimme ne aseisiin suunnatut sadat miljardit kansan hyvinvointiin, terveyteen, sosiaaliseen turvallisuuteen, koulutukseen, asuntoihin ja yhteiskunnan perusrakenteisiin? Entä jos puramme autoritaarisen valtakoneiston, salaisen poliisin ja erikoisjoukkojen ylläpitämän pakkovallan ja rakentaisimme avoimen yhteiskunnan, toimivan kansalaisyhteiskunnan? Entä jos sallisimme vapaan puoluejärjestelmän vapaine vaaleineen sekä avoimet yhteydet ulkomaihin. Samat toimet herättävät perustellusti epäilyjä ja pelkoa muissakin Venäjän naapureissa ja laajemmaltikin. Senkin ystävät kaikkosivat kun pakkositeet katkesivat. Venäjän johdon pitäisi kysyä itseltään, miksi rajamaiden kansat hakevat ystäviään lännestä? emmekä pyrkisi käyttämään heitä valtiollisina välikappaleina suurvalta- ja voimapolitiikan tarkoituksiin? Olisi todella luottamusta herättävää kuulla tällaista keskustelua käytävän Venäjällä ja erityisesti, jos sen johtajat asettaisivat tällaisia kysymyksiä ja pyrkisivät vastaamaan niihin. Politiikassa olisi korkea aika päästä eroon tahallisesta väärinymmärtämisestä. Aila Paloniemi kansanedustaja (kesk.). Pienellä maalla on välttämätöntä olla ystäviä jollei naapurissa niin ainakin lähellä. Ukrainan kriisi on herättänyt vanhat epäluulot Venäjän toiminnan suhteen. Käytössä ovat uhkailu, kiristäminen, salaiset voimatoimet ja sotilaallinen asioihin puuttuminen, jäädytetyt kriisit ja jopa toisen maan alueiden ryöstäminen poliittis-sotilaallisin manööverein. Näillä toimilla ei voi saada ystäviä. Voimapolitiikka ja etupiirien valvonta oli Neuvostoliiton jo harjoittamaa politiikkaa. Entä jos tutkisimme oman maamme hallitsemisen tapaa ja harjoitettua valtioterroria ja keskustelisimme avoimesti näistä asioista ja pyrkisimme oppimaan parempaa. Vladimir Putin tavoittelee kuvaamansa geopoliittisen katastrofin kompensaatiota painostamalla naapureitaan omaan vaikutus- ja valtapiirinsä. Venäjä saisi ystäviä eikä sen tarvitsisi kokea tulleensa uhatuksi ja uhata naapureitaan. Erilaisia optioita tarvitaan Jos ja kun Venäjän voimapoliittiset toimet jatkuvat Ukrainassa, on välttämätöntä että Suomi voimistaa ystävyys-, yhteistyö- ja liittosuhteitaan turvallisuutensa varmistamiseksi. Erilaisten optioiden valmistelua pitää tehdä ja keskustelua niistä käydä. Veikko Räntilä Tampere Entä jos...? Venäjä ei ole näistä kokemuksista halunnut oppia. Entä jos olisimme avoimia historiallemme emmekä kirjoittaisi sitä uudelleen suurvaltasovinismin ja imperialismin tarkoituksiin? Entä jos ylpeilisimme kansalaisyhteiskunnan rakentamisella, kansakunnan hyvinvoinnilla ja sivistystasolla, ihmisten poliittisella arvostelukyvyllä ja aktiivisuudella, median vapaudella sekä demokratian toimivuudella voimapoliittisen uhon sijasta? Entä jos voisimme myös ylpeillä talouden modernisoinnilla, monipuolisella ja tehokkaalla teollisella siviilituotannolla, riittävällä kulutustavarateollisuudella, omavaraisella maataloustuotannolla, teollisuuden korkealla jalostusasteella ja kehittyneellä innovatiivisuudella sekä luotettavalla yritysympäristöllä? Entä jos voisimme myös ylpeillä kehittyneellä ympäristönsuojelulla sekä yritysten ja kansalaisten vastuullisuudella ympäristönsä suhteen? Entä jos antaisimme ulkomailla asuvien venäläisten elää rauhassa elämäänsä ja asettua uusien kotimaidensa yhteiskuntiin lojaaleina kansalaisina, Kotihoidontuen pakkojaon peruminen on säästö Demokraatin pääkirjoituksessa (8.1.) viitattiin virheellisellä tavalla kannanottooni lasten kotihoidontuen muutoksista. Kotihoidontuen pakkojakaminen lisää tuntuvasti, vähintään kymmenillä miljoonilla euroilla kuntien menoja, on turhaa sääntelyä, vie perheiltä valinnanmahdollisuuden ja pahimmillaan lisää työttömyyttä. Pakkojakamisesta luopuminen on säästö julkiselle taloudelle. Venäjän johdon pitäisi kysyä itseltään, miksi rajamaiden kansat hakevat ystäviään lännestä? Millaisella käytöksellä he voisivat saada ystäviä? Mitkä keinot voisivat luoda luottamusta, kiinnostusta, suopeutta ja arvostusta Venäjää kohtaan
He voivat oppia siitä ja vovat löytää oman sosiaalisen identiteettinsä ja asemansa. Koulutus tuo työtä Ei ole koskaan myöhäistä aloittaa alusta, eikä koskaan voi menestyä, jos ei yritä. Arkistokuvassa iäkkäät maahanmuuttajanaiset opiskelevat suomea Eeva Bergin ja Ewa Przybojewskan johdolla Itä-Pasilan asukastalossa. Työllistäkää maahanmuuttajanaisia On todella hämmästyttävää, että on olemassa maahanmuuttajataustaisia naisia, jotka asut tuaan Suomessa monta vuotta eivät osaa pu hua suomea. Sekä nämä naiset itse että koko yhteiskunta hyötyvät heidän työllistymisestään. Tavoitteen toteuttaminen vaatii vahvaa ja aitoa poliittista ja sosiaalista tahtoa jokaiselta puolueelta. Veronica Kalhori Espoo. Lapsetkin saa vat nähdä, miten tärkeää on onnistua ja menes tyä. Kielitaidon puutteen vuoksi hei dän on erittäin vaikea päästä työelämään. Heitä pitäisi aut taa, jotta he jaksaisivat mennä eteenpäin elä mässään. Tärkeintä on, että naiset pystyisivät seiso maan omilla jaloillaan. 10 9.1.2015 AJATUSPAJA Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Naiset elävät elämänsä täysin kieliinvalideina kaukana siviiliyhteis kunnasta. Tarinan toinen pimeä puoli on se, että nämä naiset syrjäytetään ulkonäön, pukeutu On meidän velvollisuutemme tarjota yhteiskunnan ulkopuolella oleville mahdollisuus. misen ja erilaisuuden takia. Li säksi nämä naiset ovat täysin riippuvaisia lap sistaan jokapäiväiseen elämään kuuluvassa asioinnissa. Yleensä naiset joutuvat jäämään kotiin muun muassa kulttuurisista ja uskonnollisista syistä. Naiset jäävät kotiin hoitamaan lapsiaan pitkä aikaisesti. Voi vain kuvitella, millainen heidän elämänsä on. Samaan aikaan he sai sivat tehdä omia valintoja elämässään ilman, että muut puuttuvat heidän asioihinsa. Kaikki tämä on henkisesti hyvin rasittavaa. On ymmär rettävä, että tämä nykyinen tilanne ei saa jatkua. Ei saa unohtaa, että tietämättömyys ja työttö myys on koko yhteiskunnalle iso sosiaalinen ja taloudellinen taakka. On meidän velvollisuutemme tarjota yhteis kunnan ulkopuolella oleville mahdollisuus. Koulutetaan maahanmuuttajanaisia, jotta he löytäisivät oman paikkansa ja asemansa yh teiskunnassa ja että he pääsisivät työelämään. Siten he voisivat luoda sekä itselleen että per heelleen turvallisuutta. Annetaan heille mahdollisuus näyttää muille, että hekin pystyvät osallistumaan yhteiskunnan rakentamiseen. Yhteys yhteiskuntaan katkeaa. Li säksi naiset menettävät mahdollisuutensa kie len oppimiseen. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Kari Hulkko Kirjoittajan mielestä maahanmuuttajanaisten asemaa on parannettava. Elä mässä menestyminen luo turvaa ja hyvää itse tuntoa sekä itselle että lapsille
Puolueiden konsensushakuisuuden lisäksi Stubb kritisoi tapaa, jolla esimerkiksi työmarkkinauudistuksessa on odotettu etujärjestöiltä yksimielistä kantaa. Tämä tarkoittaa sitä, että pääministeri Stubb haluaa hylätä kehittyneen ja sivistyneen sopimusyhteiskunnan. Toimeentulon epävarmuus on siinä merkittävä tekijä. Todennäköisesti perustuloa tulisi eräissä tapauksissa vahvistaa lisätuella. Ilkka Taipale on uurastanut aiemmin kovasti heitä auttaessaan. Perustulosta kilpailuetu? Kyse on myös oleellisesta rakenteellisesta uudistuksesta, johon sekä puolueen että ammattiyhdistysliikkeen tulisi uskaltaa tarttua. Perustulo tai kansalaispalkka antaisi elämisen mahdollisuuden kaikille. Puutun kokonaisuuden yhteen kohtaan, palkkaerojen kaventamiseen. Työpaikan tasa-arvosuunnitelmaa koskevia säännöksiä tarkennettiin, jotta ne edistäisivät tehokkaammin naisten ja miesten tasa-arvoa. Lisäksi moni itsestään epävarma nuori saattaa ajatella, ettei minusta ole siihen kilpajuoksuun. Eri asia on, antavatko kaikki työntekijät suostumuksen, kun luottamusmies haluaa oma-aloitteisesti kartoittaa noudatetaanko palkkauksessa tasapuolisuutta. Toinen tärkeä pointti, mitä yhä tavoitellaan, on palkkojen vertailu yli henkilöstö- ja työehtosopimusrajojen. Lain ulottamattomissa saattavat olla vielä työhierarkian huippua palkitsevat etulisät, kuten autotallipaikka, edustustili, vaateraha, lehtitilaukset, työnantajan edustustilan tai -majan käyttöoikeus tai muu sellainen harvoille valikoitu bonus. Reilu työyhteisö antaa arvoa jokaiselle työntekijälle. Työnantajajärjestöjen maksujen vähennysoikeudesta hän ei ole puhunut mitään. Suomessa pitäisi jokaisen kansalaisen ymmärtää, että kehittyneessä demokratiassa ja kansalaisyhteiskunnassa työntekijöiden ja työnantajien järjestäytyminen on koko yhteiskunnan etu. Automatisointi ja digitaalinen kumous muovaavat keskeisesti tulevaa kehitystä työmarkkinoilla ja koko työelämässä. Tietty ilman jatkuvaa epävarmuutta olemassa oleva toimeentulo olisi ihmisille iso turvallisuutta luova tekijä. Kummallista, että yhteiskuntaa on viemässä taaksepäin henkilö, joka ilmoittaa olevansa nykyaikainen, liberaali ja tulevaisuuteen katsova uudistaja. Toivottavasti palkansaajat ymmärtävät, mitä heidän kannaltaan merkitsisi jos eduskuntavaalien jälkeisessä hallituksessa istuisivat Sipilä ja Stubb ilman sosialidemokraatteja. §) säädetään, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut ovat vähennyskelpoisia verotuksessa. Työpaikoilla ammattiliittoa edustavat luottamushenkilöt voivat edistää tasa-arvoa varmistamalla, että samanlaisista töistä maksetaan työntekijöille sama palkka. Jos kevään eduskuntavaalien jälkeen hallituksessa ovat keskustan Juha Sipilä ja kokoomuksen Stubb ilman sosialidemokraatteja niin palkansaajien asema on todella heikko. Kokoomuksen puheenjohtajakampanjan aikana Stubb oli voimakkaasti sitä mieltä, että ammattiyhdistysten jäsenmaksujen verovähennysoikeus on poistettava. Toisaalta ikääntyvien taidoille ja hiljaiselle tiedolle ei tahdo olla kysyntää. Työelämä muuttuu ja vaatimustasot kasvavat. Kansalais- ja sopimusyhteiskunta sekä yhteiskunta- ja työrauha ovat ainakin minulle tärkeitä arvoja. Olen kuunnellut huolestuneena pääministeri Alexander Stubbin ajatuksia ammattiyhdistysliikkeestä. Liki 60 000 nuorisoikäpolveen kuuluvaa on työelämän ulkopuolella eivätkä takuuohjelmat tahdo purra tarpeeksi. Sen tarjoaminen tuskin merkitsisi nykyisen kaltaisen laajan byrokratian ylläpitoa. Oleellinen rakenneuudistus Nähdäkseni perustuloa tulisi kokeilla jollain alueella, kun seuraavaa hallitusohjelmaa laaditaan. Toivottavasti SDP on silloin mukana ohjelman laadinnassa. He luovuttavat jo ennen oppivelvollisuusiän loppua. Pitkittyvä työttömyys altistaa mo- nille sairauksille ja muille ongelmille. Se tarkoittaa myös tyytymistä aiempaa tingitympään materiaaliseen elintasoon, mutta kenties sitä rikkaampaan henkiseen ja kulttuuriseen elämään vähemmän epävarmoissa elinoloissa. Antti Karila Helsinki. Kun taloudelliset ja poliittiset päättäjät ottavat tämän huomioon suunnitelmissaan, ihmisillä on eri puolilla maailmaa paremmat edellytykset ottaa tämä niin vaikea haaste vastaan. Esko Ahon ja Iiro Viinasen hallituksen aikaiset palkansaajien kokemukset olisivat ilmeisesti pientä tulevaan verrattuna. Eero Ahponen Helsinki Perustulo on keskustelun arvoinen Perustulo on aihe, josta tuntuu olevan kovin vaikea keskustella. Kyse on myös oleellisesta rakenteellisesta uudistuksesta, johon sekä puolueen että ammattiyhdistysliikkeen tulisi uskaltaa tarttua. Suuri kysymys tulevina vuosina on millaiseen elintasoon meillä on varaa. Tasa-arvolaki mahdollistaa puitteet ja meidän jokaisen on otettava vastuu omasta osuudestamme oikeudenmukaisen työyhteisön käytänteistä. Merja-Hannele Vuohelainen Demarinaisten toiminnanjohtaja Pääministeri Stubbin ajatukset huolestuttavat Tuloverolaissa (TVL 31. Tässä muodossa säännös tarkoittaa sekä työnantajajärjestöjen että palkansaajien ammattijärjestöjen jäsenmaksuja eikä pelkästään ammattiyhdistysten jäsenmaksuja. He olisivat perustulon varassa. Kaikkea työelämää leimaa työsuhteiden vaihtuvuus ja usein lyhytaikaisuus. ja 95. Jos palveluala ja teollisuus pyrkivät todella parantamaan kilpailukykyään, ne tarjoavat varmaankin työntekijöilleen kunnon palkkatason ja laadullisesti paremmat työolot. Se sitouttaa meitä Demarinaisia edistämään positiivisella tavalla kansalaisten tietoisuutta oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Tätä yhteiskunnan edun mukaista järjestäytymistä tulee tukea sillä, että ammatti- ja työnantajajärjestöjen jäsenmaksut ovat vähennyskelpoisia verotuksessa. Sopimusyhteiskunta hylätään? Lisäksi Suomessa erittäin arvostettu konsensushakuisuus on pääministeri Stubbin mielestä ha- lavaannuttavaa alimman yhteisen nimittäjän politiikkaa. Pitkäaikaistyöttömistä suuri osa ei ole enää parhaassa kunnossaan, mutta heille ei oikein löydy perustetta eläketurvaankaan. On selvää, että jos lähdettäisiin viemään kansalais- ja sopimusyhteiskuntaa kehityksessä taaksepäin, työnantajajärjestöjenkin jäsenmaksujen vähennysoikeus poistettaisiin. TNS Gallupin tekemässä kyselyssä kuusi kymmenestä suomalaisesta vastustaa verovähennysoikeuden poistamista (HS 24.7.). He voivat helposti syrjäytyä, masentua, käyttää liikaa päihteitä tai vain ajelehtia päivästä toiseen. Mielenterveysongelmista kärsiville ja kuntoutuksen jälkeen työelämään pyrkiville paluusta ei ole tehty helppoa. Kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa perustulo voisi helpottaa palkkakustannusten nousua ja antaa yrityksille kilpailuetua. Lisäksi se antaisi uusia mahdollisuuksia palkata työhön sellaisia työntekijöitä, jotka voisivat palvella vähemmän vaativissa, mutta kuitenkin elämään sisältöä ja lisätoimeentuloa tarjoavissa tehtävissä. Sitten on vielä niitä, joille ei löydy tilaa työmarkkinoilla. Maapallon käytettävissä olevat luonnonvarat ja ympäristö eivät kestä nykyistä menoa. Pääministeri ei näköjään halua kuunnella kansalaisyhteiskunnan jäsenten ääntä. Olennaista palkkaerojen kaventamisessa on tieto, mitä työtä kukin tekee ja kuinka paljon työstä maksetaan. Kuten hän toteaa, kysymys koskettaa eri puolueita, ei ainoastaan vihreitä, joille se on ollut läheinen. Lähtökohtanahan tulee olla, että ketään ei jätetä vaille toimeentulon mahdollisuuksia. Mutta sitä onnea on varmuudella entistä harvemman ulottuvilla. Työlliseltä työvoimalta kysytään entistä kovempaa sitoutumista tiiviiseen, vaativaan työtahtiin ja mieluummin vielä yli normaalin työajan. Muuten Suomen sanotaan putoavan kelkasta. Pentti Arajärvi nosti asian esille viimeksi Demokraatissa (15.12.). Tasa-arvoasiain neuvottelukunta ja Nytkis-naisjärjestöt saivat ottaa kantaa lakiehdotukseen sen valmisteluprosessissa. AJATUSPAJA 9.1.2015 11 Palkkasalaisuus estää tasa-arvon toteutumista Tasa-arvolain uudistukset tulivat voimaan vuoden alusta. Tämä on realiteetti, jonka keskellä tulisi löy- tää uusia etenemismahdollisuuksia kaikille työikäisille. Ongelmaa ei ole niillä, jotka ovat hyvin koulutettuja, terveitä ja ovat onnistuneet saamaan kunnon työpaikan, jolla on jatkuvuutta. Jatkossa palkkakartoituksessa on sel- Jatkossa palkkakartoituksessa on selvitettävä palkkaerojen syitä ja perusteita, jos työntekijäryhmien naisten ja miesten palkoissa on selkeitä eroja. vitettävä palkkaerojen syitä ja perusteita, jos työntekijäryhmien naisten ja miesten palkoissa on selkeitä eroja. Hän oli myös valmis ajamaan tätä asiaa. Jos naisten ja miesten välisille palkkaeroille ei löydy hyväksyttävää syytä, työnantajan on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin. Palkkasalaisuus on yhä suurin este tasa-arvon toteutumisessa. Etenkin palkkakartoituksen sisältö määritellään laissa tarkemmin. Parannusta vanhaan tuli kiitettävästi, vaikka tiedetään, että laki elää ajassa ja taatusti tätäkin lakia tullaan uudistamaan
Voisimmeko johtaa tätä kehitystä rauhanomaisesti. Ongelmien esittely ei riitä. Itse pelkään, että omin voimin tehdyt ponnistelut (mitä pitää tehdä kaikin voimin) viennin edistämiseksi antavat marginaalisen tuloksen. Vienti lähtee sitten kun markkinat vientimais- samme alkavat vetää kunnolla. Nyt siihen on rajalliset mahdollisuudet. On hyvä, että kotimaisin toimin yritetään työllistää muun muassa infraa rakentamalla mutta se on narulla työntämistä. Se ei tuo uutta rahaa kansantalouteen (paitsi jos otetaan lisää velkaa), ei tuloja valtiolle, ei yrityksille rahaa investointeihin eikä myöskään yksityiseen kulutukseen. Kirjoittaja antaa papukaijamerkin sille, joka esittää konkreettiset keinot, joilla vienti saadaan vetämään. ten helpommin ratkaistavissa. Onko kyse öljystä, kaasusta tai muista mineraaleista? Muistan kun pienellä Neste-yhtiön Jurmotankkilaivalla haimme öljyä Venäjältä ja Mustalta mereltä .Nyt Suomenlahti ja Tanskan salmet ovat yhtä vilkkaita öljyn ja kaasun kuljetusalueita kuin Bosborin salmi, Kreikan saaristo, Välimeri ja Gibraltarin salmi 1960-luvulla. Nyt pitää tehdä voitava ja kärvistellä niukkuudessa. Martti Havin Kerava Maailma muuttuu, olemmeko valmiit Mistä nyt oikein on kysymys, kun maailmanrauha horjuu. Nyt myönnetään kansainvälisesti, että markkinoita pitää säädellä. Onko lännen johtavissa kammioissa havaittu jotain muutosta myös sotilaallisella puolella? Ovatko hälytyskellot ja varoittavat urut alkaneet soida?. Vallanhimo. Sotilaallisesti maailman ylivoimainen suurvalta on Yhdysvallat. Toisen maailmansodan jälkeen maailmanrauhaa ylläpiti suurvaltojen ydinasepelote. Otsikko johti kyllä meikäläisen harhaan. Jos tuon rahan olisi käyttänyt talouskasvun ja viennin edistämiseen, meillä olisi ollut eväitä selvitä nykyistä paremmin. Vienti ei vedä vaikka yritykset voivat hyvin ja jakavat ennätyssuuria osinkoja. Devalvaatiot pitivät pystyssä vanhoja rakenteita ja suosivat tehottomuutta. Taloudellinen pattitilanteemme (vienti ei vedä ja kotimarkkinat ovat lamassa) johtuu monesta asiasta. Ahneus. Tämän me jo tiedämme ja osaamme. Mutta miten parantaa työllisyyttä? Suomessa se on perinteisesti tapahtunut vientiä lisäämällä. Jos tavoitteena on työllisyyden lisääminen ja työttömyyden vähentäminen, niin silloin pitää toimenpiteet kohdistaa sen mukaan. Heikomman alistaminen. Ovatko tosiaan yhteiskunnat näin kehittymättömiä. Keinona on ollut oman valuutan devalvointi. Pankkeja ja suuria kansainvälisiä yrityksiä on pelastettu eri valtioiden veronmaksajien varoin. Sama koskee paperiteollisuuden alasajoa. Keskustajohtoinen hallitus söi Suomen kasvun eväät ylisuurilla verohelpotuksilla vuosina 2008?2010. Tiedämme myös kepun lääkkeen: ?Myydään valtion hyvin tuottavaa omaisuutta 5?6 miljardilla ja lahjoitetaan se start up -yrityksille?. Pitää esittää konkreettisesti millä vienti saadaan vetämään kun ulkomaista kysyntää ei ole vaikka kilpailukyky on hyvä. Valtiontalous on siis tässä tilanteessa sivuroolissa. Joihinkin olisimme voineet vaikuttaa, toisiin emme. Tällä hetkellä suunta näyttää pahalta. Annan siitä vähintään papukaijamerkin. Pyydän, että esitys olisi vähän luovempi kuin että, ?Suomen pitää panostaa koulutukseen, uusiin innovaatioihin ja tuotekehittelyyn?. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Täystyöllisyys on tavoite, ei keino nk äs itt ely No ra V i l va Toivon, että taloustieteilijät kertoisivat miten vienti saadaan vetämään ja tuloja kansantalouteen. Ovatko valtaa pitävät taas kerran havainneet oman sotilaallisen mahtinsa vaarantuneen. Horjutetaanko sotilaiden toimesta joiden- kin johtajien valtaa. Kuka olisi sillä hetkellä tämän valtavan muutoksen ennustanut? Tältäkin osin taloudellinen hegemonia tulee osittain siirtymään pohjoisille leveysasteille, ?pohjoiseen ulottuvuuteen?. Miksemme voi ratkaista rauhanomaisesti maapallomme suunnattomia talouteen, luonnonsuojeluun, ylikansoittumiseen sekä sotilaallisiin pulmiin liittyviä ongelmia. Onko vastaus ihmisen kehittymättömyys. Vientiteollisuutemme rakenne kaipaa monipuolistamista. 12 9.1.2015 AJATUSPAJA Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Nyt kapitalismikin horjuu. Onko kysymys maapallon rikkauksista. Se kyllä tulee kuntoon Koskelan kertoman mekanismin myötä. Sama pelote vielä nytkin jarruttaa suursotia. Nyt onneksi tällaista keinoa ei ole yhteisvaluutan oloissa käytössä. Kommunismin ja kapitalismin välinen taistelu päättyi kapitalismin riemuvoittoon. Pitääkö jatkaa ja suunnitelmallisesti hajottaa pieniä valtioita, sekä heikentää suurien talouksia? Pitääkö tämän mennä näin. Näin on Suomi noussut aiemminkin. Matti Vanhasen hallitus epäonnistui pahoin kun ei nähnyt Nokian alamäkeä tai ainakaan ei reagoinut siihen. kehittää tälle alueelle vahva, kaikkia osapuolia velvoittava toimija? Markku Palonen Eurajoki. Vai jokin muu? Voidaanko YK:sta. Maapallo voidaan tälläkin hetkellä tuhota näillä aseilla. Sotilaallinen ja taloudellinen valta ovat hyvin sidoksissa toisiinsa. Ongelmamme olisivat sit- va Kepun lääke tiedetään Ku Antti Koskela käsitteli kolumnissaan (Demokraatti 30.12.) ansiokkaasti talouden ongelmia ja niiden ratkaisemista Suomessa
Näiden tietojen valossa nykyisin ainakin noin joka toinen suomalainen lapsi, nuori tai aikuinen osallistuu vähintään yhden yhdistyksen tai järjestön toimintaan. Luvut kertovat, että Hanke- ja proolemme edelleen järjes- jektirahoitusviitöjen luvattu maa, jossa dakossa selviytyon paljon mahdollisuuk- minen edellyttää sia osallistua, harrastaa tai lähestulkoon Tarvaikuttaa yhteiskuntaan. Siksi on tärkeää, että pidämme huolta kansalaisjärjestötoiminnan edellytyksistä. n n n toimi niin kuin pitäisi. Vastaavanlaisia epäselvyyksiä on esimerkiksi talkootyön verotuksessa tai kilpailulainsäädännön tulkinnassa. kaikki ei kuitenkaan Toinen asia, jota monet järjestötoimijat kritisoivat liittyy hankerahoitukseen. Ryssävihaa lietsotaan taas oikein kunnolla. AJATUSPAJA Kolumni 9.1.2015 13 Kolumni Pia Viitanen Kirjoittaja on kulttuuri- ja asuntoministeri. Tilaa olisi kaikille Olen ollut demaripuolueen jäsen vasta reilun vuoden, mutta seurannut demareiden toimintaa niin nuorisoliitossa, naisliitossa kuin puolueessakin jo useita vuosia. Työryhmä selvittää myös ministeriöiden koordinointivastuita vapaaehtoistoimintaa koskevassa lainvalmistelussa sekä muutoinkin kun luodaan edellytyksiä vapaaehtoistoiminnalle. Esitin viime marraskuussa nuorisojärjestöjen yhteisseminaarissa, että tarvitsemme kansalaisjärjestötoiminnan edistämisohjelman. Tällä hetkellä vapaaehtoistyön koordinointi ei oikeastaan kuulu kenellekään vaan on hajallaan eri ministeriöissä. Sitten kun tapaan näitä toimijoita, joista olen kuullut ilkeitä juoruja, he osoittautuvatkin todella mukaviksi ihmisiksi. Puolan, Valko-Venäjän ja Ukrainan alueet ovat kokeneet sellaisen kohtalon, että siitä toipuminen vie useita sukupolvia. On aivan ilmeistä, että Ukrainan sisäiset erimielisyydet johtuvat heidän syvästä epäluottamuksesta toisiinsa. Tässä hanke- ja projektirahoitusviidakossa selviytyminen edellyttää lähestulkoon Tarzanin taitoja kun on selvittävä jatkuvasta lomakkeiden, suunnitelmien, tilitysten ja raporttien tekemisestä. Tilastollisesti luku on jonkin verran kasvanut. Olen saanut palautetta muun muassa verottajan muuttuneesta tulkinnasta, joka koski yleishyödyllisen yhteisön varainkeruuta. Nykyinen toiminta ei edistä näistä kumpaakaan. Emilia Kostiainen Helsinki Jäitä hattuun Ukrainan tapahtumat ovat kiihdyttäneet kansallisuusaatetta ja mieliä myös Suomessa. Aina pitäisi keksiä polkupyörä uudelleen eli kehittää, kehittää ja kehittää eli keksiä erilaisten hankerahoitusten vaatimuksiin liittyviä hakemuksia, vaikka voisimme paremminkin suunnata resursseja hyvin toimivaan. n n n ValtioneuVoSton demokratiapoliitti- 2014 linjattiin, että vapaaehtoistyön edellytyksiä parannetaan ja asetetaan työryhmä selvittämään lainsäädännön kehittämistarpeita Suomessa ja täsmentämään ohjeistusta. Demarit eivät mahdu toisinaan edes samaan hissiin, vaikka tilaa olisi kaikille. Eikö meidän kannattaisi mielummin puhaltaa yhteen hiileen, eikä kuluttaa energiaa menneiden asioiden ruotimiseen. Olemme tilanteessa, jossa eri tahot lähinnä rajoittavat kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia. Natokortti vilahtaa joka käänteessä. On syytä muistaa, että Ukraina ja Suomi ovat eri maailmasta tai oikeastaan ne sivuavat toisiaan Leningradin tai Pietarin verran. Suomeksi on vastikään ilmestynyt timothy Snyderin kirja Tappotanner. Kaikkien eurooppalaisten pitäisi lukea kirja, vaikka se on osittain jankuttava ja raskaskin. Lisäksi minua myös ihmetyttää käyttäytyminen, joka on määriteltävissä kiusaamiseksi. Järjestökenttämme on moninainen. Kilpailu, äänestykset ja erilaiset mielipiteet kuuluvat politiikkaan. Sitten kun äänestystulokset ovat laskettu ja julkaistu, niin se tarkoittaa sitä, että tilanne on nyt tämä. zanin taitoja. Vapaaehtoistoiminta mahdollistaa kohtaamisten lisäksi vaikuttamista, oppimista, uusia tuttavuuksia, tärkeäksi koetun asian puolesta toimimista ja ennen kaikkea yhteisöllisyyttä. Olen todella hämmästynyt, miten paljon toimintaa värittää puolueen sisäisten leirien ja ryhmittymien keskinäinen kamppailu. Olen kuullut, mitä ihmeellisimpiä tarinoita ihmisistä, joita en ole ikinä edes tavannut. Niissä olosuhteissa oli pakko tappaa omia kansalaisia, jos halusi elää edes hiukan pidempään. Puuttuu aktiivinen ote parantaa toimintaedellytyksiä. Hallitusohjelmassakin linjataan, että kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä vapaaehtois- ja vertaistuen, auttamistyön ja erityispalvelujen tuottajina vahvistetaan, resursointia parannetaan sekä varainhankintaa ja verovapautta selkeytetään. Nyt ei ole enää aikaa odottaa, vaan on käärittävä hihat ja alettava heti töihin. SeSSa SelonteoSSa. On harrastustoimintaa ja vaikuttamista. Demokratiaindikaattoreiden mukaan noin 60 prosenttia täysi-ikäisistä on osallistunut jonkin yhdistyksen tai järjestön toimintaan viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tukitoimintaa vuodesta 1964 toteuttaneen yhdistyksen verotuskäytäntö muuttui viime vuonna, jolloin yleishyödyllisyys tulkittiinkin verotettavaksi tuloksi. Tämä on merkittävä pääoma koko yhteiskuntamme toiminnan ja ennen kaikkea yhdessä toimimisen kannalta. En haluaisi seistä ihmisten takana, jotka näkevät poliittisen toiminnan ainoastaan pelinä ja henkilövalintoina. Meidän tärkeitä arvoja ovat solidaarisuus ja vapaus. Ja syyllisiä tähän löytyy idästä ja lännestä. Lukukokemuksen jälkeen voi taas pohdiskella kansallisuusaatetta vähän syvällisemmin. Pekka Ojanen Turku Dan Bailey Nyt edistämään kansalaisjärjestötoimintaa SuomalaiSelle yhteiSkunnalle on tyypil- listä, että kansalaisilla on mahdollisuus osallistua monenmuotoiseen vapaaehtoistoimintaan. Ja olen sellaisten ihmisten puolella, jotka haluavat tehdä Suomesta ja maailmasta paremman paikan elää. Energian voisi keskittää vaikka siihen, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Minun politiikassani taistelevat asiat eivätkä ihmiset
Tällä hetkellä liian moni kärsii työttömyydestä ja sen aiheuttamista muista lieveilmiöistä.? Ville Jalovaara, Helsinki ?Työn puutteesta lähtevät hyvin monet sosiaaliset ongelmat. Muille epäkohdille jäi vain hajaääniä. Tällä aukeamalla valintaansa perustelevat ne ehdokkaat, joiden mielestä kaikista pahin ongelma on työttömyys, pitkäaikaistyöttömyys tai nuorisotyöttömyys. 14 9.1.2015 AJATUSPAJA Ehdokkaiden mielestä työttömyys on monen muun murheen alkusyy Johannes Koskinen, Hämeenlinna, Häme Se kaikista pahin ongelma Vaaliraati ei päästä ehdokkaita helpolla. Kasautuva ja sukupolvesta seuraavaan periytyvä huono-osaisuus murentaa sosialidemokraattien historiallista saavutusta, tasa-arvoisten mahdollisuuksien kansankotia.? Kaisa Lepola, Forssa, Häme ?Työ on ihmisen perusturva ja arkea sekä koko elämää ja yhteiskunta kaikin puolin turvaava, välttämätön asia. Tällä kertaa vaadimme heitä kertomaan, minkä epäkohdan he poistaisivat, jos vain yhden saisi valita. Vaikeaan kysymykseen tuli kiertelemättömiä vastauksia. Pysyvä työ on hyvä sosiaaliturva ja arvokas on osa yksilön elämää osana yhteiskuntaa.? Mirja Suhonen, Porvoo, Uusimaa Vaaliraati Kysymyksiä SDP:n eduskuntavaaliehdokkaille. ?Jos työttömyys poistuisi, moni asia parantuisi. Heijastusvaikutukset ulottuisivat kaikkiin vähäosaisiin ja pienituloisiin, ellei inflaatio alkaisi laukata.?. Niistä ylivoimaisesti suosituin kuului: ?Poistaisin työttömyyden?. Seuraavassa Vaaliraadissa nähdään, mistä kaikista muista epäkohdista pitäisi päästä eroon. Tua Onnela Demokraatti ?Työttömyyteen liittyy myös tulo- ja luokkaerojen kääntyminen kasvuun
Työ ja sen tuoma toimeentulo ovat perusasia elämässä. Syrjäytyminen vähenisi, kun kaikilla olisi paikka, johon mennä joka päivä.? ?Nuorten työttömyys lisää heidän riskiään syrjäytyä työmarkkinoilta pysyvästi. Työ on parasta terapiaa, ja sillä voidaan vähentää muun muassa rikollisuutta, päihteiden käyttöä, masennuslääkkeiden käyttöä ja perhe väkivaltaa.? Minna Ylikännö, Lieto, Varsinais-Suomi ?Pohjoismaisen hyvinvointivaltiomme elinehto on korkea työhön osallistumisen aste. Sen puolesta on kamppail tava enemmän.? Jaana Vasama, Uusikaupunki, Varsinais-Suomi ?Työttömyys vaikuttaa ihmisarvoon. Klisee, mutta nuoret täällä elävät kauemmin kuin minä. Hen kilöt, jotka eivät enää kuntoudu työelämään, on päästettävä eläkejärjestelyn piiriin.? Tuula Väätäinen, Siilinjärvi, Savo-Karjala ?Työllä ihmiset voivat hallita omaa elämäänsä, ja työstä maksettavilla veroilla yhteiskunta pitää huolta kaikkien tarvitsemista peruspalveluista.? Eeva-Johanna Eloranta, Turku, Varsinais-Suomi ?Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu siihen, että ihmisillä on töitä ja vienti vetää. Työ ehkäisee sai rastumista, köyhyyttä ja syrjäytymistä. Koko naiskustannukset ja vaikutukset nousevat yh teiskunnalle suuriksi: esimerkiksi kasautuva sosiaalinen huonoosaisuus, päihteet ja rikol lisuus.? Pilvi Torsti, Helsinki Mikkel Näkkäläjärvi, Inari, Lappi ?Ensimmäisen työpaikan merkitys on mittaama ton. Silloin ihminen voi ottaa vastuuta itsestä ja lähimmäisistä ja olla vastuullinen yhteiskunnan jäsen.? Tarja Eklund, Vantaa, Uusimaa ?Pitkäaikaistyöttömyys johtaa syrjäytymiseen ja on suuri syy asunnottomuuteen sekä mielenter veys ja päihdeongelmien lisääntymiseen. Työstä tu lee yhteiskunnalle verotuloja, joilla rahoitetaan palveluita.? ?Työttömyyden kadotessa poistuisi valtavasti muitakin epäkohtia, jotka rasittavat Suomea. Työllisyys toisi verotuloja valtiolle ja kunnille. Verotulojen avulla pystyisimme parantamaan palveluita. samoin sen kohtaamat ihmiset ja perheet.? Jukka Kärnä, Imatra, Kaakkois-Suomi ?Ainoastaan työllisyyden kautta yhteiskuntaan syntyy lisäarvoa eli rahaa, jolla tämä apparaatti pyörii. Ih misellä pitäisi olla mahdollisuus tehdä töitä niin halutessaan. Lisäksi työttömyys lisää syrjäytymistä, josta taas syntyy lisäkustannuksia yhteiskun nalle.? Jari Männikkö, Oulainen, Oulun vaalipiiri ?Työttömyys aiheuttaa monenlaisia ongelmia itse työttömälle: toimeentulovaikeuksia, henkistä pahoinvointia, syrjäytymistä ja niin edelleen. Unelma tulevaisuu desta kuuluu heille.? Keijo Kaleva, Virrat, Pirkanmaa ?Työn kautta tuleva ansio auttaa kasvattamaan henkilökohtaista itsenäisyyttä. Työttö myys on lisäksi sosiaalinen ongelma. Mei dän pitää luode lisää työpaikkoja, etenkin vienti teollisuuteen, jotta meillä on jatkossakin mahdol lisuus pitää kiinni meille kaikille tärkeästä suo malaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta palvelui neen ja tulonsiirtoineen.? Merja Kuusisto, Tuusula, Uusimaa ?Työttömyyden kasvu on erityisesti Uudella maalla ollut jyrkkää. Talouden suunnanmuutos on varmasti kaikille meille suomalaisille tärkein asia.? Johanna Ojala-Niemelä, Rovaniemi, Lappi ?Työttömyys on tänä päivänä liian monen vit saus. Erityisesti poistaisin nuorisotyöttö myyden.? Satu Taavitsainen, Mikkeli, Kaakkois-Suomi ?Koko hyvinvointivaltion perusta on mahdolli simman kattava työllisyys. Yhteiskun nallisesti työttömyys vaikuttaa Suomen talou teen monin eri tavoin.? Tim p oS arf ?Nuoret täällä elävät kauemmin kuin minä. Unelma tulevaisuudesta kuuluu heille.? Mika Maaskola, Turku, Varsinais-Suomi ?Kasvava työttömyys muodostaa uhan hyvinvointiyhteiskunnan palveluille. Pahimmil laan lopputulos on, että kohtuuttoman suuri vä estönosa syrjäytetään tai syrjäytyy yhteiskun nasta.? Timo Haverinen, Iisalmi, Savo?Karjala ?Hyvinvointiyhteiskuntamme vaatii mahdolli simman monen työpanoksen.? Sari Pulla, Valkeakoski, Pirkanmaa ?Työ tuo hyvinvointia perheille, ja työllisyys edistää myös talouskasvua. Nuorisotakuun myötä tiedämme hyvin tark kaan, miten on kaikki kaikessa varmistaa, että se nuoren työttömyys ei pitene muutamaa viikkoa tai korkeintaan kuukautta pidemmäksi. Ihmiset pystyisivät elättämään itsensä omalla palkkatulolla, maksaisivat veroa ky kynsä mukaan ja näin pitäisivät huolta yhteis kunnasta.? Kyösti Kurvinen, Parainen, Varsinais-Suomi, FSD ?Ihmisillä on oltava mahdollisuus hankkia elanto itselleen. Mutta edel leen pitää parantaa juoksua.? Katja Taimela, Salo, Varsinais-Suomi ?Minusta pitää olla kansalaisoikeus, että voi hankkia säällisen toimeentulon itselleen ja per heelleen työnteolla tai yrittämisellä.? Ninni Taavitsainen, Kotka, Kaakkois-Suomi ?Jos Suomessa vallitsisi täystyöllisyys, tällöin monet sosiaaliset ongelmat tulivat jo sillä hoi detuksi. Tämä on koko yhteiskun nan etu.? Susanna Bruun, Vantaa, Uusimaa ?Työ on hyvinvoinnin perusta niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin. Taloudellisen merki tyksen lisäksi työ antaa kokemuksen osalli suudesta. Se ajaa valtion ja kunnat taloudellisesti entistä tiu kemmalle . AJATUSPAJA 9.1.2015 15 Hanna Tainio, Tampere, Pirkanmaa Päivi Lester, Pietarsaari, Vaasan vaalipiiri Karita Toijonen, Helsinki ?Työ on parasta sosiaaliturvaa. Työ on siis tärkeää sekä ihmiselle itselleen että yhteiskunnalle.? Tero Savala, Pori, Satakunta ?Työttömyys ja sen myötä tulevat ongelmat ovat maamme suurin ongelma.? Jere Järvinen, Kaarina, Varsinais-Suomi ?Nuorten syrjäytymisen vaikutukset ovat huoles tuttavia, ja meidän on tehtävä sille stoppi nyt. Nuorten on voitava elää turvassa tuntien ole vansa osana yhteiskuntaa.? Jaakko Meretniemi, Helsinki ?Työttömyys säteilee ongelmia niin moneen suuntaan.?. Nuoriso työttömyys vaikuttaa jopa yhteiskuntarauhaan, kuten olemme nähneet yhtä lailla arabikevään tapahtumissa kuin Ranskan tai Ruotsin lähiöi den tapahtumissa.? ?Työpaikka ja siitä saatavat ansiot vapauttavat ihmisen taloudellisesti, lisäävät hyvinvointia ja siten tekevät varmasti onnellisemmaksi. Jos osallisuus yhteis kunnan toimintaan heikkenee, hyvinvoinnin pe rusta järkkyy. Ihminen joutuu tuntemaan, ettei enää kelpaa. Siihen on monia lääkkeitä, ja niitä on mi nisteri Ihalaisen johdolla toteutettu. Yh teiskunnalle se aiheuttaa epävakautta ja taloudel lisia menetyksiä työurien jäädessä lyhemmiksi. Työllisyyttä voitaisiin kohentaa esimerkiksi yk silöllisesti räätälöidyillä työllistymissuunnitel milla.? Sirkka-Liisa Kähärä, Vantaa, Uusimaa ?On luotava elinkeinoelämälle, tutkimukselle ja kehitykselle niitä edellytyksiä, joilla työpaikkoja saadaan lisää erityisesti vientialoille.? Jaakko Kosunen, Kuopio, Savo-Karjala ?Nuorisotyöttömyyden poistaisin niin vähiin, kuin mahdollista
Salo korostaa, ettei liitto ole yksioikoisesti yksityisautoi lua vastaan, mutta... . Liitto haluaa tuoda esille taloudellisesti riippumattoman näkökulman, jossa pääpaino on sillä, mikä on yhteiskuntatalou dellisesti ja liikenteen käyttäjän kannalta järkevää. Hänen mukaansa hankkeita ei pitäisi viedä eteenpäin vain sen perusteella, että liikennöit sijä pääsee tekemään voittoa. Kari Salo käyttää itse lähinnä joukkoliikennettä, Helsingin keskustassa kun asuu. Samat kriteerit tarpeen Salo antaa tälle hallitukselle koh tuullisen arvosanan joukkolii kenteen edistämisestä sinänsä. . Salo kannattaa muun muassa RaideJokerin rakenta mista. . Meille on tärkeintä, että käy tetään tarkoituksenmukaisinta liikennemuotoa. 16 9.1.2015 ARKI ??Suomen liikenneliitto on tavallisen matkustajan asialla Liikenteenkäyttäjän puolestapuhuja Suomessa on satoja tuhansia joukkoliikenteen käyttäjiä, kä velijöitä ja pyöräilijöitä. Valtion pitäisi omissa pää töksissään noudattaa kaikissa tapauksissa samoja sääntöjä. Minkään hankkeen ei pitäisi saada ohituskaistaa, Liikenne liiton puheenjohtaja Kari Salo korostaa. Liiton mielestä pääkaupun kiseudulla ja koko maassa on Pisararataa kiireellisempiä hankkeita. Kenenkään poliitikon ei pi täisi päästä vaikkapa VR:n lob baamana edistämään hanketta, joka ei ole hyödyksi koko yh teiskunnalle. Liikenneliitto pyrkii siihen, että joukkoliikenne olisi kil pailukykyinen vaihtoehto yk sityisautoilulle, Hajaasutussa Suomessa se on kuitenkin vai keaa. Hyöty kustannussuhdekin on koh dillaan: 1,48. Hei dän äänensä kuuluu liian vähän, kun raiteita, teitä ja ylipäänsä liikenneympäristöjä suunnitel laan ja rakennetaan. Tähän hätään syntyi vuonna 2002 Suomen liikenneliitto, val takunnallinen joukkoliikenne matkustajien ja kestävän liiken teen edunvalvontajärjestö. Liikenneliiton punaisena lankana on tuoda liikenteen käyttäjien näkökulmaa esiin liikennepoliittisessa päätöksen teossa, liiton puheenjohtaja Kari Salo selventää. Järkeä suunnitteluun Tärkeimmät keinot vaikuttaa liitolla ovat kannanotot ja lau sunnot vireillä oleviin suunni telmiin yhdessä jäsenjärjestö jen kanssa. Sen tavoitteena on turvallinen, su juva ja vähän ympäristöä rasit tava liikennejärjestelmä ja sitä tukeva liikennepolitiikka. Liikennöitsijöillä, kuten VR:llä, on omat etujärjestönsä, jotka ajavat niiden etuja. . Hyviä askelia on otettu, mutta kaikissa hankkeissa eri puolilla Suomea pitäisi käyttää samaa kriteeristöä. Marja Luumi Demokraatti Hän muistuttaa, että valtion pitäisi käyttää vähiä veroeuroja yhteiskunnallisesti ja taloudel lisesti mahdollisimman hyödyl lisesti. . Käyttäjien kannat voisi ot taa nykyistä paremmin huo mioon. Yksityisautoilu on se viimeinen vaihtoehto, jos joukkoliikenne ei ole taloudelli sesti järkevää, Kari Salo korostaa. Pisara-rata ei kiireellisin Viimeksi Suomen liikenneliitto sai julkisuutta, kun se kritisoi Pisararataa, jota on kaavailtu Helsingin keskustan alle tun neliin kaupunkijunien kuljet tavaksi. Vaikka vuoroväli on kohtuullisen hyvä, bussit eivät riitä hoitamaan suuria matkustajamääriä. Liikenneliiton mukaan nyt olisi hyvä sauma vastata tar peeseen raitiotiellä. Tampereen suunnitelmat palauttaa raitiovaunut kau pungin kaduille saavat Lii kenneliitolta kehuja. Pääkaupunkiseudulla lii kennöi Jokeribussi, mutta linja on hyvin ruuhkainen. Liikenneliiton mielestä noin 900 miljoonaa euroa me nee hukkaan, kun Liikennevi rastonkin laskelmien mukaan seitsemän kilometrin tunne lin hyötykustannussuhde on vain 0,5. . Liitto kannattaa myös lämpimästi Turun rai tiotieaikeita. ?Kenenkään poliitikon ei pitäisi päästä vaikkapa VR:n lobbaamana edistämään hanketta, joka ei ole hyödyksi koko yhteiskunnalle.? Liikenneliitto kannattaa lämpimästi raitioteiden rakentamista. Kari Hulkko. Yhdeksi tärkeim Näin parannamme maailmaa Palstalla esitellään järjestöjä ja niiden väkeä. mistä Salo mainitsee Kulutta jaliiton.
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron rahapalkinto. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon torstaihin mennessä. Onnea! A S T I N A N O R A K V A H A L O L A O V A A L A I L I E S T A A T I I V I S I S I N A M T I O E R R A S E M I S I A A N N L I I S A T K A I E R I O N T I A T T A E R L I P A T I A A S T R O R E K I S U R A O U I V A U S V I N H A E T R I S T I I N U T E K N K U R I H T I S A A V A A N S A T S N A I Oma näkökulma. Vuodesta 1895. T I I T H K A T O A L I N T A J U O L O A S A K U A E P H U O O O M O A A R J H A R I V E N E N I K A T N E L I I P A N A S U U T P I I N A K E I D A S V I L I A L A R M T I A N U A N T O O T S A A H K O E T R A S I N I S A P A K O T E. ARKI 17 Postitoimipaikka: Osoite: Kuvaristikko ilmestyy joka perjantai. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Tavuristikko 2/2015 Nimi: Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com 9.1.2015 Sarjakuvat Ristikon ratkaisu B.Virtanen - Urja Keskiviikkona 31.12.2014 julkaistun ristikon 10 euron palkinnon voitti Kaarina Pulkkinen Otalammelta
Jos itse havaitset tällaisia asioita helposti, saatat olla poikkeuksellisen herkkä eli erityisherkkä. Näitä eri tavoin poikkeuksellisen herkkiä ihmisiä on 15?20 prosenttia väestöstä. Esimerkiksi kotimaan postimerkkien hinnat nousevat kymmenen senttiä. Korotuksen jälkeen 1. Viime vuoden tammisyyskuussa osoitteellisten kirjelähetysten määrä väheni 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Hinnankorotusten lisäksi Posti uudistaa palveluitaan. Jatkossa asiakas voi esimerkiksi maksaa paketin postimaksun suoraan verkkopalvelussa. STT. helmikuuta. Herkkyys ei aiheuta ongelmia, vaan se, ettei ympäristö suhtaudu siihen ymmärtäväisesti. Hänelle monen asian tekeminen yhtä aikaa voi olla raskasta, koska ärsykkeitä tulee liikaa. . Kyseessä on synnynnäinen ominaisuus. Vuosikymmeniä hoitotyötä herkkien ihmisten kanssa tehnyt psykiatri Juhani Mattila pitää herkkien puolta. Mattilan mukaan monilla psyykkisesti herkillä ihmisillä on ongelmia työelämässä, koska nykyään herkkyyteen liittyviä hyviä ominaisuuksia ei aina arvosteta. Työterveyshuollostakin saa apua. Myös yksi tai kaksi käyntiä ongelmaan perehtyneen psykoterapeutin luona voi jo auttaa, Mattila sanoo. Kadotettuihin tunteisiin voi saada yhteyden myös omatoimisesti esimerkiksi kuuntelemalla musiikkia, katsomalla jonkin koskettava elokuvan tai esimerkiksi pohtimalla omaa elämää ja kirjoittamalla omia tuntemuksia ylös päivittäin. Myös rentoutuminen auttaa. (STT) Postimaksut nousevat helmikuussa Yleisimmät postimaksut nousevat 9. Osa herkistä huomaa hyvin aikaisin, että jostakin asiasta on kasvamassa ongelma. Jos esimies on tyytymätön, herkkä syyllistyy. Yksin ei pidä jäädä. Osa herkistä on ulospäin suuntautuneita ja vahvoja, osa hiljaisia ja vetäytyviä. Mattila pitää tärkeänä, että jokainen pystyisi olemaan oma itsensä ja säilyttäisi tunne-elämänsä. . Viimeistään silloin, jos psyykkiset ja fyysiset vaivat toistuvat ja uupumus alkaa uhata, olisi syytä tehdä kartoitus työolosuhteista ja selvittää, mistä suurin rasitus aiheutuu. Työpaikan vääryydet vaivaavat Kuorensa kovettanut voi unohtaa omat tarpeensa Herkkä ihminen haluaa tehdä työnsä kunnolla ja välttää virheitä. Tärkein suhde on esimieheen. Hän osaa kuunnella pyrkimättä dominoimaan. Herkkä osaa lukea ihmisiä ja tilanteita Herkkyys ei silti tarkoita samaa kuin ujous. Vaikka työtehtävä olisi arvostettu, voisiko olla vähem- Päivi Setälä STT Lähteet: Juhani Mattila: Herkkyys ja sosiaaliset pelot sekä Janna Satri: Sisäinen lepatus, Herkän ihmisen tietokirja. Osa herkistä ihmisistä opettelee piilottamaan herkkyytensä ja kovettaa itsensä, jotta pärjäisi paremmin työelämässä. . Keskustelut käydään kerran kuussa torstaisin tammikuusta toukokuuhun. Ensimmäisenä keskusteluteemana 29.1 on ?Suomen asema idän ja lännen rajalla?. Siinä kysytään, olemmeko kuin ?lastu laineilla?. 19.2. Posti perustelee korotuksia kirjelähetysten määrän vähenemisellä. Herkkä ihminen myös reagoi voimakkaasti työpaikan vääryyksiin ja huonoon ilmapiiriin. . Tunneherkkä ihminen ei ole itsekäs ja aina äänessä, vaan hienotunteinen sekä asiakkaita että työkavereita kohtaan. 18 9.1.2015 ARKI ??Tunneherkistä ihmisistä voisi olla yrityksille paljonkin hyötyä Erityisherkkä voi kärsiä työelämän paineessa Oletko ihmetellyt, miksi muut eivät työpaikalla huomaa kehittymässä olevaa konfliktia tai ilmiselvää ristiriitaa pomon sanojen ja olemuksen välillä. ennustellaan eduskuntavaalien tulosta 2.4 aprikoidaan nykypääministerin moittimaa ?Kolmikantaa ja konsensusta?. 7.5. Hän joutuu miettimään, voisiko asiasta sanoa, Satri kuvailee. män ahdistunut toisenlaisissa tehtävissä. virittäjää jäsentämässä pohdinnan sisältöä. Kun kevätkauden vierailijain nimet ovat selvillä, ne kerrotaan lehti-ilmoituksin. Olisi ihanteellista, että hän voisi käyttää kykyjään eikä tarvitsisi suojautua. luokan merkki euron. Myös paketti-, edelleenlähetys- ja jakelunkeskeytyspalvelujen hintoihin tulee muutoksia. Monia kiintoisia teemoja on ehditty käsitellä. Ryhmän omaksuma repliikkimenetelmä antaa kaikille osallistujille sanansijan ja takaa keskustelun vilkkauden. aiheeksi on valittu komeasti ?Ajan syke. ja sillä tarkoitetaan nykymenon nopeaa ja pinnallista tempoa ja kysytään, miten vastustaa kiireen kirousta. Demokraatti Monilla psyykkisesti herkillä ihmisillä on ongelmia työelämässä, koska nykyään herkkyyteen liittyviä hyviä ominaisuuksia ei aina arvosteta. teensä menettäneiden hoitamisesta. Mattilan mukaan työn vaatimukset voivat täyttää ihmisen mielen niin, ettei hän enää tiedä, mitä itse tuntee ja tarvitsee voidakseen hyvin. Ahdistus on silloin merkki siitä, että pystyy reagoimaan. Tällöin ihminen tarvitsisi keskusteluapua siihen, että hän löytäisi kadonneen itsensä. Psykiatrin mukaan pelkkä lääkehoito, lepo tai liikunta eivät riitä palauttamaan voimia. . Unettomuus ja keskittymiskyvyn heikkeneminen ovat jo hälytysmerkkejä alkavasta työuupumuksesta, sanoo psykiatri Juhani Mattila. Hänellä on pitkä kokemus herkkien ja herkkyy- Itäväylän iltakoulu lyhyin puhein TSL:n ja Herttoniemen sos. dem.yhdistyksen opintopiirinä vuodesta 2010 toiminut Itäväylän iltakoulu aloittaa kevätkautensa tammikuussa. Toimintakyky voi säilyä näissä tapauksissa 10?20 vuotta, mutta sen jälkeen tulee vaivoja, joista tavallisimpia ovat jatkuva väsymys ja epämääräinen ahdistus. Olisi tärkeää välttää kaikenlaiset diagnoosit ja hyväksyä erilaiset piirteet, hän painottaa. Herkkyydestä kirjan kirjoittanut Janna Satri toteaa, että sosiaalisesti herkkä osaa lukea muita ihmisiä. Sen sijaan arvostusta saavat päättäväinen kunnianhimo ja pinnallinen sosiaalisuus. . luokan postimerkki maksaa 1,10 euroa ja 2. Ryhmän työtä seuraamaan ja kantaa ottamaan ovat kertakävijätkin tervetulleita. Herkkyyden suojelu on hyvin tärkeää työkyvyn ylläpitämiseksi ja hyödyttää yrityksiä myös taloudellisesti. Mattilan mielestä moneen tehtävään sopisi parhaiten ihminen, joka on harkitseva ja ajattelee asioita monelta kannalta. Jos hän on turvallinen ja luotettava, herkän ihmisen pelot ja ahdistus vähenevät, Mattila sanoo. Joskus psyykkisesti herkkä ihminen pakottaa itsensä töihin, joissa kärsii. . Istunnoissa on mukana aina kaksi ns. Hän tunnistaa nopeasti, mistä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa on kyse. Herkkä ihminen pohtii asioita usein syvällisemmin kuin muut ja näkee vaikutukset pidemmälle. . kokoonnutaan pohtimaan ?Onko markkinakapita- lismi kadottanut itsesäätelykykynsä?, kun taantuma vain jatkuu ja jatkuu. 5.3. Ongelmana on, että tuskin missään työpaikassa voi siirtyä kivuttomasti pienempää stressiä aiheuttaviin tehtäviin, Mattila pohtii. Herkkä ihminen kaipaa muita enemmän lepoa ja rauhaa, jotta vireystila säilyy
Professori, emeritus Kari Uusikylän aiheena on - Rakastettu ja vihattu peruskoulumme. Salon seudun Wanhojen Tovereiden perinteinen tapaaminen 19.1. klo 13. Alustajaksi saapuu sote-lautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila aiheenaan Helsingin valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkon uudistaminen. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. Hyvä Wanha Toveri, seuraava kerhotapaaminen ma 12.1. Roihuvuoren Eläkkeensaajien viikkokokoukset alkavat kirkon remontin takia vasta ma 19.1. klo 11.30, Tapanilan työväentalolla, Sompiontie 4. Roihuvuoren kirkolla pidettäviin kokouksiin palaamme 26.1.2015. . Vuoden 2015 kuukausikokousten avausko- Demokraatin sloganit: kous ti 13.1. 010 770 3700, fax 010 770 3701 alojen liitto JHL ry Metallityöväen Liitto Humalistonkatu 6, 20100 Turku p. Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa www.demari.fi/ilmoitus, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. 020 77 41323, fax 020 77 41330 Työttömyyskassan palvelunumero 020 690 455 toimisto avoinna ma-pe klo 8.20-16.00 sähköposti: etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Tilaa Avaa Palvelualojen ammattiliitto PAM ry toinenkin ihmiselle. Yliopistonkatu1895. 33 G 4 krs., 20100 Turku Vuodesta silmä. Jäsenyys ja liittyminen, 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat, 030 100 620 Työttömyysturva, 020 690 211 sähköposti: turku@pam.fi Toimisto on avoinna ma - pe klo 9.00 - 16.00 1 x 30 mm Tilaa ihmiselle. 1 x 23 mm Aina uutta. 2 x 54 mm Tasapainon Tilaa takia. ihmiselle. Aina uutta. Vuodesta 1895. Kaikki on politiikkaa. mennessä. Tilaa ihmiselle. Vuodesta 1895. Uusi Lisätiedot ja kilpailun säännöt säätiön kotisivuilla sanomalehti www.sivistysrahasto.? Suomessa! Tilaa ihmiselle. 4 x 32 mm Yhteisiä unelmia Tilaa Avaa vuodesta 1895. Tilaa toinenkin ihmiselle. 2 x 67 mm Vuodesta 1895. silmä. ihmiselle. Aina uutta. 3. Toimikunta klo 11, aloitamme ruokailulla klo 11. klo 14 kevään ensimmäiseen kerhoon, jossa keskustellaan eduskuntavaaleista. VARSINAIS-SUOMI . Työväenkirjaston ystävien Studia generalia työväenliike - luento to 22.1. klo 18-20. Naisvuoren Wanhat Toverit kokoontuvat ma 12.1. Jaottelu Elaine Aron. Janna Satri: Sisäinen lepatus:tilattava. Herkän ihmisen tietokirja. Suomessa! Vuodesta 1895. Tilaa ihmiselle. 3 x 24 mm KANSAN SIVISTYSRAHASTON Avaa toinenkin silmä. 1 x 55 mm Uusi sanomalehti Suomessa! Tilaa ihmiselle. 4 x 35 mm OnnitteluYhteisiä lauluunelmia kilpailu vuodesta 1895. Osallistu helmikuun 2015 loppuun Avaa Verkatehtaankatu 4, 20100 Turku toinenkin ihmiselle. sähköposti: etunimi.sukunimi@jhl.fi Vuodesta 1895. silmä. p. klo 11 Panimoravintola Koulussa, Eerikinkatu 18. ja silloinkin vielä Tammisalon kirkon seurakuntasalissa, Väylänrinne 1, jolloin klo 13.30 alkavassa tilaisuudessa alustajana on Sinikka Vepsä aiheenaan: ?Vanhusasiat valinkauhassa? eli mihin suuntaan eläkkeensaajien asioita ollaan viemässä. (02) 4501 541, 4501 540, fax (02) 4501 543 Julkisten ja hyvinvointiYhteisiä unelmia vuodesta 1895. Se on Tilaa sanomalehti Lähde: Suomen erityisherkät ry. Kerhon jälkeen harjoittelee Tapanilan Seniorilaulajat samassa paikassa. . ja 1.6. 2 x 26,5 mm 2 ihmiselle. <ddd> <d>.<m>.<yyyy> Palvelupalsta Tilaa Itsenäisyyspäivä on joka päivä. Wanhojen Tovereiden Retkeily- ja kulttuuripäivät 2015 27.-29.8. Kuormittumisaltis ihminen stressaantuu liiallisesUusi sanomalehti Suomessa! ta aistimus- ja tietomäärästä. klo 13 Kuntatalolla, Toinen linja 14. Eduskuntavaaliehdokkaiden esittely. Matkustamme lentokoneella Turku-Tukholma- Kööpenhamina. Työryhmä valmistelee matkaa, Tutustuminen Suomen Suurlähetystöön, suurlähettiläs Ann-marie Nyroorsin vieraaksi. Kevään kokoontumispäivät 2.2., 2.3., 7.4., <ddd> <d>.<m>.<yyyy> 4.5. voidaan jakaa neljään ryhmään: Erityisherkät p. Moni erityisherkkä kokee olevansa ulkopuolinen ja 1895. Kansanvallassa kaikkien äänien on kuulutSAK:n Lounais-Suomen toiminta-alue/ erilainen. 020 774 0420 Aluejohtaja Outi Rannikko » www.sak.fi/Turku ?. klo 16 Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5, Helsinki, kokoushuone nähtävissä aulan monitorista. Jäsenmaksu edelleen 5 euroa/vuosi. Tilaisuus Työväenliikkeen kirjastossa Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Helsinki. Kahvia tarjolla klo 17.30. Vuodesta 1895. Yleisohje: ?. Vuosähköposti: etunimi.sukunimi@sak.fi desta 1895. Tervetuloa! KYMI . 2.krs ruokasali. Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat Kettumäen Palvelukeskuksessa 13.1. Muiden voi olla vaikea ymmärtää herkän Turun toimipiste Antihömppää vuodesta 1895. tava. voimakasta kokemusmaailmaa. Maariankatu 6 b, 20100 Turku Punaista muulloinkin kuin jouluna. Lisäksi sinulla on mahdollisuus hyödyntää liiton kyky, hän käsittelee asioita monipuolisesti ja syvälUusi sanomalehti Suomessa! tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. Kyllälisesti. työmieskin arvon Vuodesta Aina uutta. Erityisen herkällä ihmisellä on tarkka havainnointiSe on tilattava. Vuodesta 1895 Tasapainon takia. Vuodesta 1895. symyksissä. Tervetuloa! . työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä ky?. (Hissi käytettävissä). Tapanilan Kotien Puolesta ry:n kerhot alkavat ti 13.1. ARKI 9.1.2015 19 Yhdistystoiminta Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaalitapahtumailmoituksia, ne ovat maksullisia. ETELÄ-SAVO . Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. Tapahtuman vetäjänä on Työväenkirjaston ystävien puheenjohtaja, professori Pentti Arajärvi. Alustus piirin toiminnanjohtaja Talvikki Koskinen, aiheena kevään 2015 eduskuntavaalit. Tanskanmatka 6-8.5. Vuodesta Erityisherkkä tekee teräviä Uusi sanomalehti Suomessa! Tilaa ihmiselle.ja Vuodesta 1895. 1895. havaintoja kokee syvästi Intohimona kansanvalta. Yhteisiä unelmia vuodesta 1895. Uusi sanomalehti. Vallilan sosialidemokraattisen työväenyhdistys ry:n sääntömääräinen kokous 9.1. Herkkyys tai erityisherkkyys on synnynnäinen Liity sinäkin SAK:n Avaa toinenkin silmä. Kaikki on politiikkaa. Vuodesta 1895. ?Hmm. autauspalvelut ominaisuus, se ei ole vamma tai sairaus. Herkkiä Mikroilmot (koko alle 70 mm) kulman leikkaus 51 astetta,ammattiliiton sisämarginaali tässä pienimmässä koossa (38 mm) 3 jäseneksi! Oikeudenmukaisuutta vuodesta 1895. Ei höntsäilyä. Hän liikuttuu, vaikuttuu ja asettuu toisen asemaan helposti. 1 x 38 mm 1 x 39 mm ?? ?. Pääkaupungin Wanhat Toverit. Vuodesta 1895. Hän myös kokee asiatansaitsee. syvästi. Vuodesta 1895. ?. klo 11.30 kahvila Vanhalla Kassulla. Vuodesta 1895. arvioidaan olevan 15?20 prosenttia väestöstä. LiTyylejä tässä tiedostossa: _MIKROILMO_NEGA bold ja _MIKROILMO_light säksi noin 20kansanvalta. prosenttia on kohtalaisen herkkiä.1895. Intohimona Vuodesta Oma näkökulma. Vuodesta 1895. SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat sinua mm. Asiat: Sääntömääräiset syyskokouksen asiat. Tervetuloa! . Voimat palautuvat leLakiasioita Vuodesta 1895. SAK:n AmmAttiliittojen AluetoimiStojA turuSSA: päämällä ja rajaamalla aistimuksia. Auto- ja Kuljetusalan TJ-vinjetti Vahvan eläytymiskyvyn omaavan tunteet ja tuntemukset ovat voimakkaita. Vierailijana Mikkelin Kissojen toiminnanjohtaja Kimmo Aholainen, joka kertoo kissojen ajankohtaisia kuulumisia. HELSINKI . Tarkan havainnointikyvyn saanut tarkkailee ympä3 x 22 mm ristöään ja sisäisiä kokemuksiaan tarkasti. Työntekijäliitto AKT Maariankatu 6 b, 20100 Turku 1 x 34 mm 1 x 34 mm Syvällisesti tietoa prosessoiva ihminen miettii vaihUusi toehtoja, vertailee tietoa aiempaan ja yhdistää ulkoiset ja sisäiset kokemukset kokonaisuudeksi. ?? sähköposti: etunimi.sukunimi@akt.fi p
14.03 Ajantasa. 15.00 Uutiset. 21.40 Urheiluradio. 21.50 Merisää. 00.05-04.00 Yöradio. 23.10-06.00 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 05.00 Melkein hereillä. 23.03 Yöradio. 00.00 Uutiset ja sää. 18.55 Puhelinlangat laulaa. Sarjalle on ominaista poikkeuksellisen tiheä, synkkyydestään huolimatta mukaansa imevä tunnelma. 12.55 Suomi tänään. 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt. 21.35-21.39 Novosti Yle. 08.10 Ykkösaamu. 20 9.1.2015 ARKI TV- ja radio-ohjelmat Perjantai 9.1.2015 MTV3 05.30 Aamusää 06.00 Studio55.fi 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Studio55. fi 09.30 Huomenta Suomen Uutiset 09.35 Mitä tänään syötäisiin. 08.00 Uutiset ja sää. 17.00 Uutiset ja sää. 17.20 Maakuntaradio. 10.55 Pikkujuttu. 06.56 Päivän mietelause. 09.00 Uutiset. 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää. 09.10 Sää. 18.03 Puhelinlangat laulaa. 19.00 Uutiset ja sää. Lestadiolaisesta liikkeestä irtautuneet Vuokko ja Ilkka Ilola sekä Tapani Koivuniemen lahkosta lähtenyt Inkeri kertovat rankoista kokemuksistaan. 21.30 Uutiset selkosuomeksi. 18.20-18.29 Radioteatteri esittää. 20.05 Sää. Pulpin ja Molokon juurista kuohuvassa Sheffieldissä. 00.00 - 04.00 Teematieto YLE FEM 07.25-11.00 SVT:n ohjelmaa 12.20 SVT: Markurells i Wadköping 13.00 SVT: Säsongstart: Antikrundan 14.00 - 15.00 SVT: Seriestart: Rakt in i hjärtat 15.55 Majakan arvoitus (7) 16.25 Luontoretkellä: Maria - metsästäjä Maria Monasdatter Almli on kolmen lapsen äiti, jolla on takanaan jo pitkä työura. 18.00 Uutiset. 15.05 Maakuntaradio. 07.53 Maakuntaradio. Agentit 00.40 Hetki ennen tuhoa 01.30 Hetki ennen tuhoa 02.20 Vankilassa ulkomailla 03.10 Venäläiset tulee! 04.00 Mammanpojasta mieheksi 04.50-05.59 Sky News SUb 10.00-11.00 Lemmen viemää (S) 14.00 Walker, Teksasista (12) 14.55 Pomo piilossa 16.00 Dieetit vaihtoon! 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Rakas, sinusta on tullut pullukka 19.00 Naapurit-arvonta 19.00 Simpsonit (7) 19.30 Ensisilmäyksellä (7) 20.00 Rillit huurussa (S) 20.30 Simpsonit (12) 21.00 Sekaisin Marista (12) 23.15 Brändärit (S) 00.15 Eurojackpot ja Jokeri 00.20 Rysän päällä 01.20 Ensisilmäyksellä (7) 01.4502.45 Scorpion (12) TV5 06.20 Eläinten lentokenttä 07.15 Ihmemies MacGyver (12) 08.10-09.00 Matlock (7) 12.00 Kaikki rakastavat Raymondia (S) (S) 13.00 Kellarin kunkku (S) 13.50 Ihmemies MacGyver (12) 14.45 Matlock (7) 15.40 Kadonneet (7) 16.35 Kaikki rakastavat Raymondia (S) 17.35 Kellarin kunkku (S) 18.40 Elokuva: Sydänten tanssi (S) 21.00 Elokuva: Syntynyt 4. Olle on näkövammaisen Åsa Sjöbergin apuna toimiva opaskoira. 07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S) 07.25 Finias ja Ferb (S) 07.50 Aku ja kumppanit (S) 07.55 Onnea matkaan, Charlie! (S) 08.25 Jeff Corwin ja valtamerten salaisuudet 08.55 Vaaleanpunainen pantteri (7) 09.15 Kotikokkien taistelu 10.15 Pikakurssi kodinostoon 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita pailumatka 7,5 km. 17.00 Pikku Kakkonen 18.02 Sydänmailla (7) Avunantoa. 18.55 Sykähdyttävin urheiluhetki -äänestys 19.00 Yle Uutiset alueeltasi 19.10 Yle Uutiset 19.20 Urheiluruutu 19.24 Yle Uutiset sää 19.30 Satuhäät 20.20 - 20.51 Pieni keittiö Pariisissa 21.00 True Detective (16) Uusi sarja 1/8. 12.10 Urheiluradio. 12.12 Maakuntaradio. 12.45 Merisää. HD 22.45 Yle Uutiset 22.50 Edwin Droodin arvoitus (12) 1/2. 16.00 Uutiset ja sää. 16.15-16.57 Faunin iltapäivä. Miksi nyt, 17 vuoden jälkeen samat miehet ovat vuorostaan poliisin kuultavana? 13.50 14.20 15.25 15.55 Deittikamera Kotikokkien taistelu Matkaoppaat Melissa & Joey (S) Remontti. 16.25 Melissa & Joey (S) Kaappigate. 16.55 Naapurini avaruudesta (7) Ensimmäinen koulupäivä. 17.25 MasterChef USA Outoja aineksia. 18.25 Frasier (S) Seikkailuja paratiisissa, osa II. 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland Ääni ratkaisee 2. 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Tron: Perintö (7) Chez Cuisiniére Gras. 00.15 Luck (16) Ace ryhtyy hankkimaan uutta jalansijaa pelibisneksissä neuvottelujen kautta. (12) Toiminnalla ladattu tieteisseikkailu. 07.00 Uutiset ja sää. 21.20 Musiikkia konsertin jälkeen. 15.00 Uutiset. 15.05 Kultakuume. Pääosissa: Ted DiBiase Jr, Temuera Morrison, Lara Cox. 00.40 Eurojackpot ja Jokeri 00.45 Uhka (16) Löytö. 01.45 - 06.00 Voittostudio NELONEN 14.50 - 15.20 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa Boakäärme näyttää kärsivän ummetuksesta, ja tarkemmat tutkimukset antavat sen tilasta yllättävän tuloksen. Mikä auttaisi islanninhevosen yskään, ja miten sudenpennut voivat? Sadan tonnin talot Mummomafia Uutiset Päivän sää Kauniit ja rohkeat (S) Mitä tänään syötäisiin? Emmerdale (S) Joukosta yksi puuttuu. Meediot 13.20 Meediot Tartu Mikkiin: Jatkot Koiranpentuja ja palveluskoiria Abbeyn pennut ovat nyt 10 päivän ikäisiä, mutta Matilda-emolla on vielä edessään ultraäänitutkimus. 1995 raaka murha, joka viittaa uskonnolliseen rituaaliin. 21.00 Uutiset. 19.03 Urheiluradio. Ville tapaa kasakkapäällikön ja nukkuu ufossa. 21.00 Kino: Iltapäivä Toscanassa (S) (Copie conforme/ Ranska 2011) Juliette Binoche palkittiin Cannesissa osastaan ranskalaisena antiikkikauppiaana, joka viettää iltapäivän toscanalaisessa kylässä englantilaisen kirjailijan kanssa. 22.45 Kun rytmi oli laki 1980-luvun brittipopin kapina Margaret Thatcherin kylmää yhteiskuntaa vastaan. Hartin liitto rakoilee. 23.10 Haven (12) Kipinöitä ja sähköiskuja. 23.50 Pasila 2.5 - The Spin-Off YLETEEMA 16.40 - 18.00 Elävä arkisto: Hankien kutsu 16.40 Opettele oikein hiihtämään (1941) 16.53 Naurava kevät - lasten lumiparaati (1941) Hohta- 17.19 Hanki alla - vauhti päällä (1962) Lyhytelokuva 1930-luvun hiihtoharrastuksesta ja -tempauksista. 17.48 Kaikki kerran talvilomalle (1964) Ihminen kaipaa kivierämaasta hohtaville hangille. 18.00 Tekijänä: Yona 18.30 10 kirjaa lapsuudesta 19.00 - 19.54 Salvador Dali, nero ja narri Kuka oikeastaan oli Salvador Dali? Henkilökuva mediataitojen mestarista ja neroksi julistautuneesta monipuolisesta taiteilijasta. 20.00 - 20.45 Kaukasia 30 päivässä Osa 1/10. 19.00 Uutiset ja sää. 11.00 Uutiset. 11.03 Maakuntaradio. 08.12 Maakuntaradio. 20.00 Uutiset. 07.00 Uutiset ja sää. 12.37 Anonyymit kotikiusatut. 07.12 Maakuntaradio. 11.57 Päivän mietelause. 14.00 Kantapöytä. 12.10 Tiedeykkönen. 13.00 Klassista kahteen. 16.00 Uutiset ja sää. 16.15 Urheiluradio. 21.03 Päivä tunnissa. 20.06 Puhelinlangat laulaa. (119?) 23.30 Elokuva: Red Cliff (16) Huikealla toiminnalla ladattu seikkailuspektaakkeli käynnistyy Kiinan Han-dynastian hiipumisen hetkiltä, kun suurvallan pääministeri lietsoo keisarin julistamaan sodan kahta pelättyä sotapäällikköä vastaan. 22.00 Uutiset ja sää. 22.05-23.05 Radioateljee esittää: Madrasista pohjoiseen-mitä matkustamalla oppii. 03.15-03.40 Minna Pyykön maailma. YLE PUHE 06.00 Yle Puhe esittää 06.30 Uutiset 06.40 Puheen Aamu 07.00 Uutiset 07.02 Puheen Aamu 07.20 Alivaltiosihteeri 07.25 Puheen Aamu 07.30 Uutiset 07.40 Puheen Aamu 08.00 Uutiset 08.03 Puheen Aamu 08.30 Uutiset 08.40 Puheen Aamu 09.00 Uutiset 09.02 Puheen Aamu 09.30 Uutiset 09.31 Puheen Aamu 10.00 Uutiset 10.03 Puheen Päivä 11.00 Uutiset 11.03 Puheen Päivä 12.00 Uutiset 12.05 Puheen Päivä 12.30 Politiikkaradio 13.00 Uutiset 13.02 Lindgren & Sihvonen 14.00 Uutiset 14.03 Puheen Iltapäivä 15.00 Uutiset 15.01 Puheen Iltapäivä 16.00 Uutiset 16.03-17.00 Puheen Iltapäivä 17.0818.00 Puheen Iltapäivä 17.15-17.45 Urheilijaelämää 18.00 Uutiset 18.03 Urheiluilta: Jääkiekkokierros 21.30 Puheen Ilta 22.00 Uutiset 22.05 Lindgren & Sihvonen 23.00-07.00 Arkisto. 09.05 Urheiluradio. Louisianassa tapahtui v. 20.03 Urheiluradio. Sotshi, Adygeia, Karatsai-Tserkessia. Ville Haapasalon matka Kaukasus-vuoriston ympäri alkaa. Meren eläimet ovat kiinnostaneet häntä pienestä pitäen. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 bUU: Mietipä sitä! 18.30 Käänteentekevät kappaleet 19.00 Kulttuurimatkoja katastrofialueille 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Seportaasi: Ilotulitteiden mestariampuja 20.30 Näin Norjassa 20.45 Oddasat 21.00 SVT: På spåret 22.00 SVT: Seriestart: Skavlan 23.00 SVT: Lille soldat 00.40 SVT: Aktuellt 00.58 SVT: Kulturnyheterna 01.03 SVT: Väder 01.05 SVT: Titel saknas 01.10 SVT: Sportnytt 01.25 SVT: Freak out! 02.25 - 02.40 SVT: Fredagkväll med Malin FOX 06.00 Sky News 06.28 FOX Kids 09.45 Sara Chafak suolasta sahramiin 10.15 Tilt 10.40 Karita, raakaa ja makeaa 10.45 Historian salaisuudet 11.35 Huijareiden kaupunki 12.25 How I Met Your Mother 12.50 Futurama 13.15 Mammanpojasta mieheksi 14.05 Venäläiset tulee! 14.55 Hetki ennen tuhoa 15.45 Suomiehet 16.35 Uskomaton eläinlääkäri Pol 17.25 Lentoturmatutkinta 18.20 Family Guy 18.45 How I Met Your Mother 19.10 Varastojen metsästäjät 19.40 Huutokaupan metsästäjät 20.10 Bones 21.00 Alien-ylösnousemus 23.00 Criminal Minds 23.50 S.H.I.E.L.D. 23.00 Uutiset. 15.55-15.58 Yle News. Hän on kasvattanut hylkeenpoikasia kerrostaloasunnossaan. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. 19.03 Konserttilavalla pianotaiteilija Nicholas Angelich. 17.20 Hakaristin toimistotöitä ja alennusmyyntejä 18.00 Musiikkikamari. 18.15 Nuntii Latini-latinankielinen viikkokatsaus. 17.00 Uutiset ja sää. 12.00 Uutiset ja sää. 13.03 Maakuntaradio. 12.42 Maakuntaradio. 07.50 Aamuhartaus. On vuosi 1842. 23.45 Vankilakierre poikki 00.15 Uutisikkuna 12.20 12.45 13.30 14.20 15.10 16.15 17.15 17.20 17.25 17.55 18.00 18.30 Emmerdale (7) Morsian täynnä tuskaa. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät Monica löytää hutsumuksensa 20.00 Prinsessa (12) Sijaiskodista toiseen riepoteltu kabareetanssija päätyy mielisairaalahoitoon, ja pian henkilökunnalle ja muille potilaille selviää, että Lappalainen kärsii voimakkaasta harhasta. 22.00 22.20 22.25 22.35 15.25 Ampumahiihdon MC: Naisten pikamatka Kil- Kymmenen Uutiset Päivän sää MTV Sport Uutiset Marine 2 (16) Toimintaseikkailun toisessa osassa merijalkaväen kersantti Joe Linwood pääsee viettämään lomaa ja matkaa vaimonsa kanssa saarelle, missä he osallistuvat VIP-juhliin. 09.11 Maakuntaradio. 10.00 Uutiset. Tarina mm. 07.50 Merisää. Ohjaaja: Roel Reiné. 09.40 Tukikummit Onnenpeli 09.45 Kauniit ja rohkeat (S) 10.10 Emmerdale (S) 10.40 Emmerdale (7) 11.10-12.05 Lääkärit 04.00-16.35 Teematieto 13.35 Unelmakoti puoleen hintaan Erityistarpeita. 14.35 Mike & Molly (S) Päivä vat hanget kutsuvat lapsia reippaisiin ulkoleikkeihin välirauhan aikana. 17.01 Opi hiihtotaitoa (1946) 17.08 Hankien kutsu (1951) porhona. 15.05 Mitä tänään syötäisiin? Broileri-fenkolikeitto Yle TV2 klo 21.00 (osa 1/8) ja 22.10 (osa 2/8) True Detective (16) Uusi sarja alkaa. 08.10 Urheiluradio. 10.00-10.03 Uutiset. 06.25 Aamusoitto. 06.05 Hartaita säveliä. 10.03 Ajantasa. 07.10-07.44 Aamusoitto. Hilja Valtosen näytelmään perustuva vauhdikas komedia muotipiirtäjästä, joka tekeytyy rikkaaksi perijättäreksi. 14.50 Arkistokuvia: Kesällä kerran (S) (Suomi, 1948). 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle News 15.10 Yle Oddasat 15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 Suomi-Filmin tarina Taistelu aikaa vastaan. 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Doc Martin (12) Herrat pitävät milloin mistäkin. 18.00 18.22 18.25 18.30 Yle Uutiset Yle Uutiset alueeltasi Yle Uutiset sää Tosi tarina: Jänkän unelma Urho Blomberg eli Jänkä lähti Inarista maailmalle 40-luvun lopulla. 19.00 Samassa veneessä (12) Uusi sarja (In the Club) 1/6. Voiko mikään yhdistää tuntemattomia naisia yhtä paljon kuin äidiksi tulo? 20.00 Pohjantähden alla: Ullavan cowboyt 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Kahden naisen sonni Aira Samulin siirsi laivan kokoisen, tuhoon tuomitun Miina Äkkijyrkän Woima-sonniteoksen 200 km Haminasta Hyrsylänmutkaan. 21.30 Strada 22.00 Avec Tastula Kontrollia, pelottelua, oman ajattelun kieltämistä. 21.35 Aristoteleen kantapää. 19.05 Puhelinlangat laulaa. Etsivät Cohle ja Hart tutkivat juttua. 06.1506.24 Aamuhartaus. 18.50 Merisää. 21.55 Suomi tänään. Uutiset ja sää. 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. heinäkuuta (16) 03.10-04.02 Kadonneet (7) JIM 09.40 LIVE: Tiedä ja Voita 11.40 Huipputatuoija haussa 12.35 Brady Barrin vaarallinen luonto (7) 13.40 Leijonan luola Kanada 14.35 New Yorkin tatuointitarinat 15.30 Top Chef 16.25 Hurja remontti 18.15 Talent USA 20.00 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay 21.00 Haasta Hans 22.00 Australian rajalla (S) 22.30 Australian rajalla (S) 23.00 Täysillä tutkaan (S) 23.30 Metsien miehet (7) 00.25 Panttilainaamo Louisiana 02.15 Rantavahdit (7) 02.45-03.40 New Yorkin tatuointitarinat LIV 09.00 James Martin ja herkkuja Välimerellä 09.30 Unelmien talo 10.00 Leila leipoo 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Juhlasuunnittelijat 11.30 Kellyn sisustussalaisuudet 12.30 Kodikkaasti vuokralla 13.00 Hulluna häämekkoihin Atlantassa 13.30 Koirakuiskaaja 14.30 Sisustuskaksoset 15.00 Näin meistä tuli Ruotsin miljonääriäidit 16.00 Olet mitä syöt 16.30 Lapsiperheen taloprojekti 17.00 Gok Wan: Teinien salatut elämät 18.00 Hurja remontti 19.00 Kumman kaa (S) 19.30 Kumman kaa (S) 20.00 Älyttömät äidit 21.00 Maailman övereimmät juhlat (7) 22.00 Kaksi julkkista ja yhdet häät UK 23.00 Devious Maids (7) 23.55 Kumman kaa (S) 00.25 Kumman kaa (S) 01.00 Asiaa seksistä (S) 01.55 Liv D: Ahmatin kiirastuli (S) 02.45-03.40 Supertähtien siivellä AVA 06.00-08.30 Aamun AVAus 09.30 Meidän safkaa 10.0011.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 12.00 Suurin pudottaja 12.55 Lääkärit 13.50 Makuja ja elämää 14.05 Kiinteistöjen kuningas 15.00 Glee (7) 16.00 Jamie Oliverin koululaishaaste 17.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa 18.00 Grand Designs Australia 19.00 Suurin pudottaja 20.00 Meidän häät 21.00 Pienin painajainen perheessä (12) 22.55 Kolme miestä ja tyttö (7) 23.25 Mutsi (S) 23.55 House (12) 00.50-05.50 Yön AVA YLE RADIO 1 06.00 Uutiset. Pääosissa: Tony Leung, Takeshi Kaneshiro, Zhang Fengyi, Chang Chen, Zhao Wei, Hu 02.15 Frasier (S) 02.45 Castle (12) Kummitustalo. 01.10 - 04.00 Uutisikkuna 03.40 - 04.35 MasterChef USA 21.58 Yle Uutiset 22.08 Urheiluruutu 22.10 True Detective (16) 2/8. Poliisilla on paineita ratkaista murha pian, ja uskonnollisiin kultteihin erikoistunut taho yrittää kaapata tapauksen näppeihinsä paikallisten etsivien vastustuksesta huolimatta. 09.05-09.58 Muistojen bulevardi. 07.45 Hartaita säveliä. Pääosissa: Jeff Bridges, Garrett Hedlund, Olivia Wilde, Bruce Boxleitner, Michael Sheen. heinäkuuta (16) 00.00 5D: Omituinen pakkomielteeni (S) 00.30 Elokuva: Syntynyt 4. Vuosien 1995-2012 välille eli seitsemäntoista vuoden aikajänteelle sijoittuva sarja kertoo kahdesta etsivästä, jotka jäljittävät sarjamurhaajaa ja omia demoneitaan Louisianassa. 06.30 Maakuntaradio. Pääosissa karismaattiset Hollywood-tähdet Woody Harrelson (kuvassa vasemmalla) ja Matthew McConaughey. TV1 TV2 04.00 Uutisikkuna 05.55 Tosi tarina: Haapalan pojat, USA 06.25 Ylen aamutv 09.30 Pohjantähden alla: Pikkukanttorit 10.00-10.50 Doc Martin (12) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle Uutiset Uusimaa 11.15 Yle Uutiset KaakkoisSuomi 11.25 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.35 Yle Uutiset Häme 11.45 Yle Uutiset Keski-Suomi 11.55 Yle Uutiset Itä-Suomi 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Nimipäiväonnittelu: 9.1. 06.54 Metkat Mesiläiset (S) 07.05 Tilda ja hänen ystävänsä (S) 07.18 Riku ja Rami 07.28 Kasper ja Liisa (S) 07.39 Tinga Tinga -tarinat (S) 07.54 Oktonautit (S) 08.15 Reetta ja Ronja (S) 08.26 Dino-Dan (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Sydänmailla (7) 09.45 Kohti täydellistä elämää 10.15 Aavikon haastamat 11.15 Moottori mylvii ja kumi käryää 11.40 Ihanat autot 11.50 Luontoretkellä: Pilkkijäillä 12.05 Yle Uutiset Pohjanmaa 12.15 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 12.25 Oddasat 12.40 Sydämen asialla (7) Perhesiteitä. 13.30 Markan tähden (7) (Suomi 1938, 75?) O: Risto Orko. N: Birgit Kronström, Uuno Laakso, Irma Seikkula, Paavo Jännes. Ohjaus: Joseph Kosinski. 09.00 Uutiset. 14.00 Uutiset. Hän on kuitenkin moderni kivikauden nainen, joka metsästää kyyhkyjä aamupalaksi ja käyttää kaikkia luonnonantimia ravinnokseen. 16.55 Paikallisherkkuja Pohjois-Atlantilta 17.25 Meri leikkipaikkana Norjalainen Jan Einarsen on Ålesundin meriakvaarion entinen johtaja. Terroristit hyökkäävät tilaisuuteen ja vievät mukanaan useita panttivankeja, myös Linwoodin vaimon. 13.00 Uutiset. L.Onerva: Mirdja. 22.00 Uutiset ja sää. 22.05 Jokaniemen sävelradio. 16.17 Maakuntaradio. 07.10 Urheiluradio