Demokraatti 08.09.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Maalauksia, muotokuvia, grafiikkaa... Tänään liitteenä MA ANA N TA I 8. N:o 167, 007419-14-37 . ...9 Työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) mukaan on ensiarvoisen tärkeää, että yhteiskunta tukee ihmisiä muutostilanteissa uuden työpaikan saamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Ihalainen painottaa muutosvalmiuksia Työ muuttuu, mutta ei lopu ...8?9. Erityisen tärkeää se on pitkän työuran tehneiden työn sankareiden kohdalla. Hinta 1,20 e (sis.alv) Lehtikuva / Mikko Stig Sirpa Paatero täyttää 50. ?Yhtään paikkaa ei ole vielä mennyt? SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero varoittaa pessimismistä. . Pitää huolehtia myös työssä jaksamisesta. SY YSKUU TA 201 4 Laaja Munchnäyttely Helsingissä ...12?13 Porvarit myisivät Palmian pois JHL järjestää mielenilmaisun ...3 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Meiltä ei ole mennyt vielä yhtään paikkaa. Vaalityötä ei pidä lähteä tekemään valmiiksi hävinneen asenteella. ...6-7 SDP: Työn sankarit keskiöön Eläkeneuvottelut jatkuvat maanantaina. SDP muistuttaa, ettei pelkkä automaattinen eläkeiän nosto pidennä työuria
haluaisimme?? Ihmiset Matti Riihimäki Twitterissä 4?5 6?7 8?9 10 19 JHL järjestää mielenilmauksen tiistaina ma, Vinkiksi viikolle Rinne vaaleista: Puolueen kokonaispotti ratkaisee, pääkirjoitus, Politiikan viikko Sirpa Paaterolla riittää virtaa jatkaa, Jussi Rauvolan kolumni Katsaus suomalaisen työn tulevaisuuteen Tulitauko rakoili Itä-Ukrainassa Keskustelua ja taustaa, Jaakko Lehtosen kolumni 22?23 Viikon kuvat 24?25 Peliuutiset, sarjakuvat ja tehtävät, yhdistystoiminta 26?27 Radio ja tv 28 Urheilu ?Sähköisen äänestämisen vastustaminen ei ole rationaalista, vaan refleksinomaista muutosvastarintaa.? Pasi Ilola Twitterissä Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Virallista raporttia tästä ei tehty. Lehti haastatteli muun muassa koneen lentäjiä. 17...20 Mielipidekyselyn säikäyttämä brittihallitus lupailee skotlantilaisille suurempia valtaoikeuksia, jos Skotlanti pysyy AFP Photo / Neol Lean n osana Britanniaa kansanäänestyksen jälkeen. Sunnuntaina julkaistussa mielipidekyselyssä Skotlannin eroa Britanniasta kannattavat nousivat ensimmäistä kertaa eroa vastustavien ohitse. Skotlannissa järjestetään kansanäänestys Britanniaan kuulumisesta vajaan kahden viikon kuluttua. Suomen joukkue on varmistanut paikan jatkopeleihin lentopallon MM-kisoissa Puolassa. 8.9. Nimipäivät tänään: Taimi (ruots.) Göte, Göta Päivä kuvana Aurinko nousee: Helsingissä 6.31 Oulussa 6.18 Aurinko laskee: Helsingissä 20.04 Oulussa 20.12 Nimipäivät huomenna: Isto, Eevert, Vertti (ruots.) Evert Uutiskertaus 10...15 Tieto lentokonetta uhkaavasta ohjuksesta ei jäisi nyt pimentoon. 0200 72822 Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. 0800 96675 Muu Suomi: puh. Tutkijan mukaan puutiaisaivokuume- ja borrelioositartuntoja on kirjattu koko lailla saman verran kuin edellisvuosinakin. Lopullista tartuntamäärää on vaikea arvioida, sillä tartunnoista saadaan tieto vasta jonkin verran jälkikäteen. Britannian pääministeri David Cameron ja Yhdysvaltain presidentti Barack Obama katsoivat eteläisen Walesin taivaalle seuratessaan Natokoneiden ylilentoa järjestön huippukokouksen toisena päivänä 5.syyskuuta. Politiikka Kulttuuri Demari.fi 3 20?21 Edvard Munchin ääni ja vim- ?Miksi sähköistä äänestystä ei mahdollisteta meille jotka sitä . Liikenteen turvallisuusviraston Trafin ilmailujohtaja kertoo Helsingin Sanomissa, että n 16...19 miehistö raportoisi siitä heti. Helsingin Sanomien mukaan Finnairin kone joutui ohjuksen maalitauluksi Pohjoisnavalla vuonna 1987, kun se oli palaamassa Tokiosta Helsinkiin. 0200 71000. Tampere . Voitto tiesi sitä, että Suomi sijoittuu alkulohkossa C kolmanneksi tai neljänneksi ja pelaa jatkolohkossa F. Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö haluaisi ottaa varuskuntien lakkautuspäätökset n uudelleen pohdittaviksi, kertoo MTV. Niinistö arvioi, että tämänhetkisessä kansainvälisessä tilanteessa esimerkiksi PohjoisKarjalan prikaatia ei olisi lakkautettu. n Punkkien määrä on tänä vuonna suorastaan poikkeuksellisen tavalli- nen. Helsinki, Uusimaa, . Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus (02) 277 0477 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 . Vaasa . kaiken riskin uhallakin . 0200 30011 Lounais-Suomi, varhaisjakelu: puh. 0200 55888 Tampere ja ympäristö: puh. Suomi voitti Tunisi- n an 3-0 (25-18, 25-14, 25-20). Mikkeli Uutistoimitus (03) 212 9455 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 Uutistoimitus (06) 317 8711 Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 Uutistoimitus toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi 050 5543430 Lisätietoja: www.demari.fi ? ? ? ? varhaisjakelu: puh
Päätös tulee olemaan äärimmäisen niukka suuntaan tai toiseen. Mikäli Palmia yhtiöitetään, se romuttaa kaupungin palvelutuotannon. Se työllistää lähes 3 000 ihmistä. Lopputuloksen voi ratkaista yksi ääni, Toijonen ounastelee. Kallista muotia Oikeisto ajaa Helsingissä voimakkaasti Palmian yhtiöittämistä vedoten muuttuneeseen lainsäädäntöön. 8.9.2014 3 ??JHL järjestää mielenilmauksen tiistaina ?Palmian yhtiöittäminen on ideologinen alasajo? Kari Hulkko Helsingin liikelaitos Palmia ei ole mikään pikkupulju. Hanttiin panevat SDP, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset. Tämä on ideologinen alasajo, Toijonen toteaa. Palmian yhtiöittäminen on erityisesti kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok.) kuningasajatus. Tästä on esimerkkejä eri puolilta Suomea. . Muutaman vuoden jälkeen ne nostavat palvelujen hinnat pilviin. Homma toimii siten, että isot, usein kansainväliset yksityiset toimijat vetävät tarjouskilpailussa ensin hinnan tosi alas. Palmia valmistaa esimerkiksi aterian noin 70 000 koululaiselle ja päiväkotilapselle joka päivä. Helsingissä yhtiöittämistaistelua käydään ruoka-, siivous-, turva- ja kiinteistöpalveluja tuottavan Palmian ympärillä. . Ymmärrän täysin ammattiliitto JHL:n vastustuksen, Palmian johtokunnan puheenjohtaja Karita Toijonen (sd.) sanoo. JHL järjestää tiistaina mielenosoituksen Helsingin keskustassa. Toijonen arvelee, että yhtiöittämisen toteutuessa parin vuoden päästä Palmiasta ei ole jäljellä yhtään mitään. . Helsingin sosialidemokraattien mielestä kunnan on edelleen mahdollista tuottaa palvelunsa itse. . Se tulee pitemmän päälle kalliiksi, Palmian johtokunnan puheenjohtaja Karita Toijonen sanoo. Toista sataa palasi vanhaan malliin Suurimman ulkoistusinnon jälkeen yli sata kuntaa Suomessa on palauttanut ulkoistettuja palveluita takaisin omaksi työksi. Syynä on ollut palveluiden voimakkaasti noussut hinta ja heikentynyt laatu. Palmia on sataprosenttisesti Helsingin kaupungin omistama liikelaitos, joka tuottaa catering-, kiinteistö-, siivous- ja turvapalveluja sekä puhelin- ja hyvinvointipalveluja. Palmian asiakkaita ovat virastot ja laitokset, kunnat ja yrityk- set, yksityiset henkilöt ja yhteisöt. Palmia aloitti toimintansa vuonna 2003, kun Helsinki Catering, kiinteistöviraston kiinteistöpalvelukeskus ja opetusviraston palvelukeskus yhdistyivät. Seppo Peltoniemi Demokraatti. Vihreissä ja keskustassa on kahdenlaista mieltä. Päätös Palmian pilkkomisesta ja osien yhtiöittämisestä tehdään Helsingin kaupunginvaltuustossa 24.9. . Pajunen saa tukea kokoomukselta ja RKP:lta. Yhtiöittäminen on muotia. Se tulee pitemmän päälle kalliiksi, Karita Toijonen tuhahtelee. Palmian työntekijät saavat puhtaana käteen verojen jälkeen keskimäärin 1 400 euroa. Sopimuksen vaihtuessa palkan lisäksi heikkenisivät myös muut työehdot. ?Lopputuloksen voi ratkaista yksi ääni.? . Yhtiöittäminen on muotia
Mikä myrkyllinen sieni? Politiikan viikko Maanantai 8.9. ?? ?? 7. Lauantaina puolueen eduskuntavaaliteemoja työstettiin Kauhavalla. 6. Tattihan se siinä, mutta mikä tatti on tässä kuvassa? 2. Kokousten vastaanotto on ollut hyvä. . Mikä on yleisnimike? Piirien työkokouksissa ideoidaan vaaliteemoja SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne näkee puolueessa selvää tarvetta yhteiseen keskusteluun. Mutkikkaaksi menee finnairilaisten len- to. Tunnelma on ollut vapautunut ja tulevaisuuteen kat- 3. It-työttömyyden riivaamassa Oulussa kokeneille työtä hakeneille insinööreille on tarjottu jopa 2 000 euron kuukausipalkkoja. Nyt tarvitaan jo asiantuntemusta. Finnair ulkoistaa matkustamopalveluita norjalaiselle miehistöpalveluyritykselle, joka palkannee työntekijöitä Aasiasta. Euroopan kuljetustyöntekijäin liiton (ETF) mukaan Finnairin ulkoistukset sotivat työjärjestön ILO:n ?samasta työstä sama palkka. Loput pidetään marraskuun puoluevaltuus- toon mennessä, ja Rinne aikoo olla tiiviisti mukana. -periaattetta vastaan ja vaatii valtiota puuttumaan yhtiön ulkoistustoimiin. Tämä on kantarelli. Millä toisella nimellä se tunnetaan? 4. ETF syyttää Finnairia sosiaalisesta dumppauksesta, koska yhtiö korvaa kelvolliset työolot ja palkat alemman tason standardeilla. STTK:n talouspoliittinen seminaari Torstai 11.9. ?? Eduskunta: suullinen kyselytunti. Tihkua. Asiasta kirjoittaneen Tekniikka ja talous -lehden mukaan työnantajan valmiiksi tinkimää palkkaa on tarjottu muun muassa Nokiassa spesialistin tittelillä työskenneelle seniorille. Vastaukset: 1) Herkkutatti 2) Hapero 3) Keltavahvero 4) Torvisieni 5) Kangasrousku 6) Kärpässieni 7) Kehnäsieni. 4 8.9.2014 Kuvakisa ??Rinne: Vaaleissa kerätään ääniä koko SDP:lle Tunnetko sienet? 1. Sieni kuvassa on rousku, mutta mikä rousku? SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne on tyytyväinen piirien työkokousten ilmapiiriin. Tätä lajiketta on useilla nimikkeillä. Tätä sientä kannattaa varoa. Tämän sienen nimi viittaa soittimeen. Mikä sieni? 5. Katoavaista on insinöörin arvostus. Mikä sieni on kuvassa? ?? Työmarkkinajärjestöjen neuvottelut eläkeuudistuksesta jatkuvat. Helsingin Sosialidemokraattien ylimääräinen piirikokous. Vantaan Koivukylässä Kirnun aukiolla käynnistyy politiikan viikko (8.-13.9.) Tiistai 9.9. ?? ?? SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vierailee Pirkanmaalla. Eduskunnan täysistunto: valtioneuvoston selonteko kehityspolitiikan vaikuttavuudesta ja johdonmukaisuudesta ?? Pk-yritysten barometri julkaistaan Keskiviikko 10.9. ?? ?? Eduskunta: lähetekeskustelussa vuoden 2014 toinen lisätalousarvioesitys Ilmapuntari Ilmakuoppia. Tarpeeseen vastataan, kun SDP järjestää jokaisessa vaalipiirissä työkokouksen, jossa osallistujat pääsevät miettimään tavoitteita ja keinoja ensi kevään eduskuntavaaliohjelman pohjaksi. Toistaiseksi kokouksia on pidetty kolme: Vantaalla, Joensuussa ja viimeksi lauantaina Kauhavalla
Kauman tapauksessa ulostulo perustui kuulopuheisiin, jotka on osoitettu perättömiksi. Monet sanovat julkisesti, että SDP on menneen talven lumia, ja ettei tällaista liikettä tässä yhteiskunnassa enää tarvita. . Aivan kuin sosiaaliliberalismi olisi lähtenyt puolueesta Jyrki Kataisen myötä. KOKOOMUKSEN KANSANEDUSTAJAN PIA n n n Teemapäivä Kansainvälinen lukutaitopäivä Lukutaitopäivää vietetään 8. Heidän osoittamansa empatian puute taas vaurioitti käsitystä sosiaalisen ajattelun arvostuksesta kokoomuksessa. Joka viides aikuinen ihminen maailmassa on lukutaidoton. Mielestäni suurin tekijä, mikä on luonut epäluottamusta SDP:tä kohtaan, on ollut juuri se, että meillä ei ole ollut mielikuvaa siitä yhteiskunnasta, jota kohti kuljemme, hän arvioi. Lauantain alustuksessaan Rinne peräänkuulutti yhteen Sirpa Taskinen Demokraatti, Kauhava sirpa.taskinen@ demari.fi hiileen puhaltamista sisäisen riitelyn sijaan. Alustuksessaan hän muistutti yhteisistä tavoitteista. . Lukutaito on avain parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. Vahvistui käsitys, että kaikki maahanmuuttajat elävät sosiaalitukien turvin ja vieläpä järjestään rohmuavat niitä väärin perustein. Toki paikkakunnan kunnallispolitiikassakin vaikuttava kansanedustaja saa kiinnittää asiaan huomiota, jos hänellä on tiedot kuntalaisten eriarvoisesta kohtelusta tai verorahojen määräysten vastaisesta tuhlaamisesta. Keräämme ääniä SDP:lle. Puolueen kokonaispotti ratkaisee sen, kuinka me tulemme pärjäämään, hän sanoi. ?Tunnelma on ollut vapautunut ja tulevaisuuteen katsova. Ilmeet ovat olleet iloisia, eikä surkuttelua SDP:n tilasta ole keskusteluissa kuulunut.? Sali täyttyi Kauhavalla SDP:n Pohjanmaan piirin työkokous keräsi Kauhavan Ylihärmään auditorion täydeltä osallistujia. Kuten SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne painotti kannanotossaan, ennakkoluulojen lietsomisesta jotakin ihmisryhmää vastaan ei ole koskaan seurannut mitään hyvää. Näin kävi, koska Kauma tuli sanomisillaan lyöneeksi leimoja moneen tahoon. Tämä langetti epäilyksen varjon poliitikkojen ylle. Maahanmuuttajien uusien lastenvaunujen paheksunta on paisunut vaunugateksi, joka poikii jatkojuttuja ja sketsejä. Sen saavuttamiseksi on hänen mukaansa myös luotava äänestäjille selkeä mielikuva siitä, millaista yhteiskuntaa puolue tavoittelee, kun maailma muuttuu ympärillä. . Hän muistutti myös, että vaaleissa ääniä kerätään yhteiseen pottiin, ja että vaalityötä tehdään kaikkien ehdokkaiden hyväksi. . Lukutaidolla on merkitystä myös sukupuolten välisen tasa-arvon, kestävän rauhan, kehityksen ja demokratian toteutumisen kannalta. Arviolta 61 miljoonaa lasta ei koskaan pääse kouluun. Se tarkoittaa sitä, että ihmisillä on halu lähteä kehittämään ja vieSirpa Taskinen mään asioita eteenpäin, hän kertoo. Kokonaispotti ratkaisee pärjäämisen Rinteen mukaan SDP:n potentiaalinen kannatus on 25,8 prosenttiyksikköä. syyskuuta, jolloin kansainvälistä yhteisöä muistutetaan lukutaidon merkityksestä. Lukutaito on ihmisoikeus, joka mahdollistaa yksilön kehityksen, kouluttautumisen ja täyden kapasiteetin hyödyntämisen. Kauman kommentit myös osuivat kokoomuksen kannalta onnettomaan saumaan, sillä puolue ei ole vielä saanut paikattua sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn ?epäonnistuneiden sananvalintojen. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Kansalaiset voivat oikeutetusti kysyä, minkä tasoisen tiedon pohjalta poliitikot muodostavat kantoja ja tekevät päätöksiä. Kykypuolueen maineella ratsastava kokoomus putosi satulasta Rädyn ja Kauman tietovajeiden vuoksi. 8.9.2014 5 Pääkirjoitus Lehtikuva / Mikko Stig sova. Aamun alustuksesta vastasi lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila. Antti Rinne puolestaan evästi osallistujia ennen iltapäivän ryhmätöitä. Hän konkretisoi asiaa käytännön vertauksella ja kysyi kuulijoilta, kuka haluaisi tulla kylään perheeseen, jossa riidellään. synnyttämiä kolhuja. Vaikka espoolaiset maahanmuuttajaperheet mahdollisesti ostaisivat toimeentulotukirahoilla tuliteriä vaunuja, epäkohta ei olisi megaluokkaa. Olen täysin eri mieltä. Meillä on köyhyyttä, eriarvoisuutta ja esimerkiksi miesten ja naisten välinen palkkatasa-arvo on edelleen toteuttamatta, hän listasi. Kansanedustaja Pia Kauma (kok.) ajoi itsensä kohun pyörteisiin puheillaan maahanmuuttajien lastenvaunuista. Vaunulastia kerrakseen Kauman puheista syntynyt lastenvaunukohu ei ota laantuakseen. Kun taloustaantuma pitkittyy ja työllisyystilanne heikkenee, toimeentulo-ongelmista kärsii moni sellainenkin, joka on kuvitellut aina pärjäävänsä ilman muiden apua. PAHINTA ON, ETTÄ Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Oleellista on kysyä, onko vaikeuksiin joutuneille tarjolla riittävästi oikeanlaista apua. Ilmeet ovat olleet iloisia, eikä surkuttelua SDP:n tilasta ole keskusteluissa kuulunut. Ja osaavatko ja rohkenevatko rahattomat pyytää apua. Lukutaidottomia aikuisia ja nuoria on yhteensä yli 774 miljoonaa. Malin aikuisväestöstä lukutaidottomia on 82 prosenttia naisista ja 65 prosenttia miehistä. kansanedustaja väheksyi sekä maahanmuuttajia että toimeentulotuen saajia. Vähemmistöjen mustamaalaukselle ei saa olla tilaa meidän yhteiskunnassamme. Kauman onnettomista puheista voi seurata lopulta jotain hyvääkin, jos keskustelu johtaa pohdintaan sosiaaliturvan ja sosiaalityön toimivuudesta
Demareiden pitää toimia kanssaihmisten edunvalvojana. Yhteiskunnallista hyvinvointia pitää pystyä tasaamaan. Hän kehuu pitkän linjan kansanedustajan Kari Rajamäen (sd.) työtä Pohjois-Savossa. Kotimäki odottaa, että SDP:n ehdokkaat tekevät uudessa piirissä hyvän vaalikampanjan. Hän korostaa, että kaikki mikä on Pohjois-Karjalan etu, on myös Pohjois-Savon etu. Käymieni keskustelujen perusteella muutkin ovat pohtineet samaa. . . Tärkeimpiä teemoja ovat eriarvoisuus, pienituloisten asema ja köyhyys. Kotimäki haluaa kiinnittää huomiota myös aluepolitiikkaan. Hän ei kuitenkaan halua ruotia menneitä sen enempää vaan keskittyy tulevaan. . (Demokraatti) Kotkalainen Sirpa Paatero ei nuorempana ajatellut, että politiikasta voisi tulla hänelle ammatti. Kotimäen mukaan poliitikkojen tehtävänä on huolehtia siitä, että taloudellinen vauraus sekä terveys ja hyvinvointi jakautuvat paremmin kuin tällä hetkellä. . Kiitämme äitimme hoidossa mukana olleita: Kokkolan kaupungin kotipalvelu ja kotisairaanhoito, Tervakartanon päivätoiminta, Libeckin os 2, Eijan ja Hannan kotiapu, jalkahoitaja Raija Junttila, kampaaja Pirkko Nieminen. ?Vaaleihin ei pidä lähteä valmiiksi Lapset perheineen Kari Hulkko Perussuomalainen varakansanedustaja Jukka Kotimäki siirtyi ?tekijöiden tiimiin?. Jukka Kotimäki valitsi SDP:n Siilinjärveläinen Jukka Kotimäki on innostunut, sillä SavoKarjalan piiri on asettanut hänet sosialidemokraattien eduskuntavaaliehdokkaaksi. 6 8.9.2014 Kiitämme kaikkia suruumme osaa ottaneita ??Sirpa Paaterolla riittää paloa jatkaa työtä eduskunnassa äitimme Eini Pikkaraisen poismenon johdosta. Siirryin puheiden puolueesta tekojen tiimiin. Haluan olla avoimessa puolueessa, jossa vuorovaikutus toimii aidosti, Kotimäki sanoo. Kotimäen mukaan demarit ovat ottaneet hänet erittäin hyvin vastaan. Tässä sitä nyt ollaan, hän naurahtaa eduskuntatalon kupeella.. Jukka Kotimäki on yhtä asiaa lukuun ottamatta kuin kuka tahansa SDP:n ehdokas: hän on perussuomalaisten varakansanedustaja. Oikeusaputoimistossa edunvalvojana työskentelevä Kotimäki kypsyi perussuomalaisten ylhäältäpäin saneluun. Myöskään entisestä puolueesta ei ole kuulunut poikkipuolisia sanoja. Siviilityössään Kotimäki näkee esimerkkejä eriarvoisuudesta joka päivä
Näyttää siltä, että keskustelu isoista rakenteellisista uudistuksista on tullut jäädäkseen. Pitkällä aikavälillä katsottuna on tietenkin aivan arkista, että lainsäädäntö vanhenee ja sitä uudistetaan sektori kerrallaan. siis asteittaisen kehityksen vastakohta. Arjessakin sen huomaa vasta jälkikäteen: viimeiset tulostetut kokouspaperit ovat vuodelta 2011, viimeksi ostetut cd-levyt vuodelta 2008. 2000-luvun alun työvoimapulaennusteille naureskellaan jo avoimesti, niin myös videoiden vuokraamiselle. Mutta internet muuttaa kaiken. Tiedon ennennäkemättömän vapaa liikkuvuus, saatavuus ja nopea muuttuminen haastaa koulutusjärjestelmän säilöntään ja tottelemiseen perustuvan ideologisen rakenteen toden teolla. Terveellisten elämäntapojen puolestapuhuja hän on edelleenkin, mutta kansanedustajana kiinnostuksen piiri on laajentunut valtavasti. En ollut koskaan ajatellut, että politiikka voisi olla aikani näin kokonaisvaltaisesti, mutta tässä sitä ollaan, hän naurahtaa. Yksi tärkeä piste oli, kun hän meni heittämällä Kotkan kaupunginvaltuustoon ensiyrittämällä. Häntä ärsyttävät sellaiset puheet, että SDP:n kannattaisi heittäytyä suosiolla suoraan oppositioon. Kaakkois-Suomen sosialidemokraattien taannoisessa piirijuhlassa tällaistakin asennetta oli ilmassa. . saati Nokialle. JOSKUS KEHITYS TAPAHTUU. Tätä on kysyttävä itseltään aina yhä uudestaan, hän pohtii. Paatero toimi ennen kansanedustajuutta ehkäisevän päihdetyön ohjaajana kotikaupungissaan. Tämä on samaa kuin painonhallinnassa: Ensin hyvä startti ja siitä pienemmin askelin kohti tavoitetta, mikä se sitten onkin, 20 tai 25 prosenttia. Hän uskoo vahvasti, että kansalaiset löytävät uudelleen SDP:n, kunhan puolue kertoo vielä selvemmin, mitä hyvää se haluaa suomalaisille tarjota. Voittajan asennetta vaaditaan Paatero hakee ensi kevään vaaleissa jatkopestiä eduskuntaan Kymen vaalipiiristä. Siinä missä tietoyhteiskunta oli 2000-luvun alkaessa tyhjää VERKKOKAUPPA ON TÄSTÄ 7 sanahelinää, se on nyt itsestään selvää arkitodellisuutta, joka mullistaa sektorin toisensa jälkeen. Arkikokemuksen tasolla ja ehkä mittareillakin heikosti näkynyt pitkä kehi- Auktoriteetit tyskulku konkretisoituu murtuvat ja kesyhtäkkiä näkyväksi muu- kitetyt järjesteltokseksi, josta ei ole pa- mät korvataan hajautetuilla. luuta menneeseen. n n n hyvä esimerkki. Se oli marginaalinen ilmiö ja tulevaisuusvisio, kunnes yhtäkkiä ei enää ollutkaan, vaan alkoi viedä markkinaosuuksia kivijalkakaupalta ja jopa uusilta kauppakeskuksilta ja tavarataloilta. Joku sanoi laskeneensa, että meiltä on lähdössä laskennallisesti paikkoja tämän ja tämän verran. Se johtuu taloussuhdanteiden ja epäonnistuneen politiikan lisäksi maailman muutoksesta. sote-uudistus ja ydinvoiman lisärakentaminen ovat niistä tärkeimpiä. Eduskuntavaalien läheisyys antaa omat virityksensä. . Se ajaa eteenpäin, kun tuntuu, että itsellä on jotain annettavaa. Paatero toivoo voittajan asennetta jokaiselta ehdokkaalta ja koko puolueelta. Paljon maaliin saatettavaa Syksyn eduskuntatyötä on sävyttänyt Ukrainan kriisi ja edelleen jatkuva maailmanlaajuinen huono taloustilanne. Paatero muistuttaa, että ennen eduskuntavaaleja Suomessa on saatava maaliin useita tärkeitä asioita . Minä totesin, ettei meiltä ole menossa vielä yhtään paikkaa, Paatero muistutti laskijaa. Marja Luumi Demokraatti marja.luumi@ demari.fi Hän korostaa, ettei vaalityötä voi lähteä tekemään jo valmiiksi hävinneenä. Kunpa peruskoululle ei kävisi niin kuin Stockmannille . Oppimisteoriat kokivat 1900-luvulla yhtä täydellisen myllerryksen kuin fysiikka kvanttifysiikan myötä (ks. Syksy Räsänen HS 25.8.). Jo sitä ennen hän nousi vuodeksi kesken kauden Arkadianmäelle Sinikka Mönkäreen siirryttyä muihin tehtäviin. Kotkalainen Paatero ?ajautui? politiikan pyörteisiin Nuorten kotkien ja urheiluseuratoiminnan viemänä. . Oman puolueen kannatus oli noussut kaksi prosenttiyksikköä. Nyt on helppo nähdä, kuinka internetin käyttö yleistyi ja laajeni nopeasti 2010-luvun taitteessa, mutta ei sitä uutisissa kerrottu vielä silloin. Politiikka kiehtoo Paateroa siksi, että siinä saa olla tär- keiden asioiden valmistelun ja päätöksenteon ytimessä. . Suuriin riemunkiljahduksiin ei vielä ole aihetta, mutta... . Kun taksinkuljettajat kesällä protestoivat oman alansa sääntelyn murtumista, sosiaalisessa mediassa jaettiin tv-yhtiöiden parin vuoden takaisia vähätteleviä lausuntoja kansainvälisistä suoratoisto- eli streaming-palveluista, jotka ovat sittemmin mullistaneet useimpien alle 50-vuotiaiden mediatottumukset. Kaiken tämän keskellä julkishallinto lupaviranomaisista koulutus- ja sosiaaliturvajärjestelmään natisee liitoksissaan. Intuition varassa on vaikea arvioida, ovatko niin sanotut kokonaisuudistukset lisääntyneet, vai onko niitä aina ollut yhtä paljon; joskus ihmisillä on taipumus kokea oma aikansa ainutlaatuisena ja ennen näkemättömänä, mitä lehtien historialeikkeet lempeästi kyseenalaistavat. Uutta tai ei, muutosvauhti on nyt kova, eikä mukana pysyminen onnistu aivan itsestään. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela esitteli joskus vuosia sitten Eurooppa-aiheisessa seminaarissa käsitettä punctuated evolution, vapaasti suomennettuna pistemäinen kehitys . 8.9.2014 Kolumni Jussi Rauvola jussi.rauvola@unidea.fi Kirjoittaja on koulutuspolitiikan asiantuntija ja Unidea oy:n johtaja. hävinneenä? SDP:n kansanedustaja, ryhmän varapuheenjohtaja Sirpa Paatero ilahtui viimeisimmästä gallupista. Koulutus on yksi tällainen aihe. Koulutusjärjestelmä on kuitenkin ulkoisilta puitteiltaan hyvin samanlainen kuin sata vuotta sitten. Ulkomaailman ja järjestelmän välisiä muutospaineita on tähän asti pystytty tasaamaan modernisoimalla luokkahuoneen sisäisiä toimintatapoja. Äänenpainot alkavat varmaankin koventua jonkin verran, kun yksi sun toinen haluaa saada itsensä näkyville. Auktoriteetit murtuvat ja keskitetyt järjestelmät korvataan hajautetuilla. n n n niin hitaasti ja varkain, että muutostarve näyttäytyy kirkkaana vasta, kun alkaa olla jo myöhäistä. Toivon, ettei vielä asetuttaisi vaaliasentoihin, koska meillä on paljon työtä jäljellä, Sirpa Paatero vetoaa. ?Meiltä ei ole menossa vielä yhtään paikkaa.? Valtuustosta se alkoi Sirpa Paaterolla on pian kaksi kokonaista vaalikautta takana eduskunnassa. Hän istuu nyt muun muassa valtiovarain- ja talousvaliokunnissa. . Suomalaisten työpaikkojen luominen ja kilpailukyvyn parantaminen on entistä tärkeämpää, hän muistuttaa. Syntymäpäivät Sirpa Paatero 50 vuotta ?? ?? Kansanedustaja Sirpa Paatero, Kotka, täyttää 50 vuotta 9.9.2014. Mahdolliset onnittelut voi ohjata maakunnan nuoriso- ja kulttuuritoiminnan tukemiseksi KSR:n Kymenlaakson rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Sirpa Paatero. Reformien aikakausi m uistaako joku, milloin politiikassa on viimeksi hoidettu asioita ?business as usual?, tavallisen arkiseen tapaan? Olemme saaneet tottua jatkuvaan poikkeustilaan: ensin finanssisektorilla, sitten Välimeren maissa, sen jälkeen kotimaisessa kansantaloudessa ja lopulta julkisessa taloudessa
Emme voi jäädä toimettomiksi, on tämä niin törkeää, AKT:n Piirainen sanoo. Vastatoimien laajuus selviää liittojen kokouksessa. Suomalaiset ulos Valtio-omisteinen Finnair ilmoitti syyskuun 1. Heille talouskasvukaan ei Ihalaisen mukaan takaa automaattisesti työllistymistä, joten tarvitaan lisäpanostuksia osaamiseen ja työkykyyn. Sen vuoksi hän pitää ensiarvoisen tärkeänä sitä, että yhteiskunta tukee ihmisiä muutostilanteissa uuden työpaikan saamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Olennaista selviytymisen kannalta on myös Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) muistuttaa, että Suomessa on kovan luokan osaamista monilla tulevaisuuden aloilla, esimerkiksi digitalisaatiossa, cleantechissa ja terveysteknologiassa. Kuljetusliitot harkitsevat vastatoimia Finnairin viimeviikkoiset toimet ulkoistaa matkustamohenkilökuntaansa norjalaiselle henkilöstöfirmalle ovat suututtaneet Suomen kaikki kuljetusalan liitot perinpohjaisesti. Demokraatin saamien tietojen mukaan kuljetusalan liitot, etunenässä AKT ja merimiehet, harkitsevat vastatoimia. . Arviot ovat peräisin työ- ja elinkeinoministeriön viime torstaina julkaisemasta katsauksesta suomalaisen työn tulevaisuuteen. Julkaisun asiantuntija-artikkelit nostavat esiin, että työ ei suinkaan ole loppumassa Suomesta, sillä kehitys synnyttää uudenlaisia töitä ja uusia ammatteja. Vaikka meillä on parhaillaan myös viennin kivijalkojen osalta iso murros meneillään ja vienti tökkii, meillä on samaan aikaan maailmanlaajuisiin megatrendeihin sidottuja vahvuuksia, joihin panostetaan, hän sanoo. Sirpa Taskinen Demokraatti Koulutuksen ja työn liittoa pitää vahvistaa Muutoksella on kuitenkin varjopuolensa, kun osa ihmisistä ei pysy vauhdissa mukana ja myös työttömyyden rakenne muuttuu. Suomen 350 000 työttömästä jo yli puolet on vaikeasti työllistettäviä. Päätöksiä tulee loppuviikosta, sanoo AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen. On tämä niin älytöntä touhua, että jotain pitää tehdä, sanoo puolestaan Merimies-Uni- ?Älytöntä touhua, pakko ryhtyä toimiin.? onin puheenjohtaja Simo Zitting. Oletettavaa on, että muutkin kuljetusliitot ovat yhteisrintamassa mukana Finnairia vastaan. . Sopimus koskee ensi vaiheessa Finnairin Hongkongin ja Singaporen reittejä, mutta sitä on tarkoitus laajentaa myöhemmin. Kahden reitin ulkoistus johtaa Suomessa yhteensä noin sadan henkilötyövuoden vähennykseen, joka toteutetaan ensi vaiheessa lomautuksilla, yhtiö kertoi tiedotteessaan. Lisäksi noin 80 aasialaisen vuokratyöntekijän työt loppu- vat, kun reitit ulkoistetaan. Euroopan kuljetustyöntekijäin liitto ETF vaatii Suomen valtiota puuttumaan lentoyhtiö Finnairin ulkoistustoimiin. ETF syyttää Finnairia rajulla tavalla sosiaalisesta dumppauksesta, koska yhtiö korvaa kel-. Työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) mukaan tukevasti tutkimuksiin nojaava katsaus herättääkin myös toivoa. . päivänä al- kavansa ostaa matkustamopalveluja alihankintana norjalaiselta miehistöpalveluyritykseltä OSM Aviationilta. 8 8.9.2014 ??Tuore tulevaisuuskatsaus rauhoittelee: työ ja työnteko eivät lopu Suomesta Ihalainen painottaa muutosvalmiuksia Työmarkkinoiden ja työelämän muutokset jatkuvat tulevaisuudessa vähintään yhtä voimakkaina kuin nyt, ja samalla digitaalinen ja teknologinen kehitys muuttaa kaikkia ammatteja. Ulkoistuksia laajennetaan tulevaisuudessa Mielenkiintoista on, että norjalainen OSM miehittää myös Neste Oilin öljytankkereita nimellä OSM Ship Management. Sen pääkonttori on Manilassa. Merimiehet ovat paheksuneet sitäkin, että elintärkeät öljykuljetuksetkin ovat nyt norjalaisten käsissä. Tämän lisäksi iltapäivälehdet paljastivat Finnairin kiinalaisille matkustamohenkilökunnalleen tekemän sopimuksen, joka muun muassa kieltää raskaudet, homouden ja avioliiton muiden kuin kiinalaisten kanssa. Kansainvälistä huomiota Finnairin toimet ovat herättämässä myös kansainvälistä huomiota
Kun rakennetaan turvallisia muutossiltoja työstä ja ammatista toiseen, myös sopimusteitse tapahtuvat panostukset jatkuvaan oppimiseen ja osaamiseen ovat erittäin tärkeitä, Ihalainen linjaa. ?Työ on muutakin kuin toimeentuloa? Työ- ja elinkeinoministeriön viime viikolla julkistetussa tulevaisuuskatsauksessa tarkastellaan myös ihmisten asenteita työtä kohtaan. Se sitoo ihmistä yhteiskuntaan ja yhteisöllisyyteen. SDP on huolissaan siitä, että heidän lisäkseen hälyttävän suuri määrä, yli 20 000 työntekijää, jäi työelämästä pois työkyvyttömyyden takia keskimäärin 51-vuotiaana. . Myös eettiset arvot ja työn merkityksellisyys tulevat entistä tärkeämmiksi, hän sanoo. Ristiriitaa aiheuttaakin, kun työhönsä sitoutunut joutuu lomautetuksi tai irtisanotuksi. Tutkijat pohtivat, onko vastavuoroisuuden ajattelu murenemassa. . Saattaa olla, että lainsäädäntö ja sosiaaliturvajärjestel- mät eivät aina pysy ajan tasalla, arvioi Ihalainen. Vaikutukset ulottuvat edunvalvontaan Ammattiyhdistysliikkeen osalta Ihalainen pitää muutosturvamallien ohella ydinkysymyksenä sitä, miten kollektiiviset sopimusjärjestelmät sopeutuvat uudentyyppisiin työsuhteisiin. Lisäksi hänen mielestään ayliikkeen tulisi panostaa jäsentensä taloudellisten ja sosiaalisten etujen ajamisen ohella yhä enemmän myös muutoksen hallintaan. Parannetaan työelämää ja työkykyä, niin työuratkin pitenevät, Tarja Filatov ja Jukka Kärnä vetoavat. 8.9.2014 9 Tarja Filatov. Jukka Kärnä. Ikääntyneistä pidettävä kiinni Demokraatin tavoittama Filatov toivoo eläkeratkaisun syntyvän, mutta siinä on otettava todellisuus huomioon. Pitkän ja raskaan työuran jälkeen keho tai mieli ei jaksa enää vanhaan malliin, Filatov ja Kärnä muistuttavat. Työterveyshuolto tehokkaammaksi Runsaat 50 000 suomalaista siirtyi vuonna 2013 vanhuuseläkkeelle, mukaan lukien eläkeputkessa olevat. varapuheenjohtaja Antti Lindtman Öljykuljetukset ja Finnairin lennot ovat pian norjalaisten käsissä. anttilindtman.fi Antti Lindtman 2x80 kiitostilmoitus Demokraatti.indd 1 4.9.2014 15:35:39. Työhyvinvointia ja työn tuottavuutta voidaan nostaa organisoimalla työ fiksummin. Monet yritykset ovat tarttuneet toimeen ja muiden kannattaisi demareiden mielestä ottaa niistä mallia. Esimerkiksi Berner Oy:n ja Oras Oy:n senioriohjelmat ovat nostaneet eläköitymisikää ja vähentäneet sairauspoissaoloja merkittävästi. . Viisaus piilee esimerkiksi Oraksella siinä, että ohjelmaan pääsee tarpeeksi ajoissa, jo 55-vuotiaana, Filatov huomauttaa. Porin ja Rauman yhteinen ikäjohtamishanke nosti myös eläköitymisikää ja vähensi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrää. . Vaikka osaamisen päivittäminen ja varmistaminen eivät olekaan asioita, jotka keräävät suosionosoituksia, ovat ne hänen mukaansa yhä olennaisempi osa jäsenten edunvalvontaa. . Kestävyysvaje ei poistu sillä, että eläkkeelle siirtymisen sijaan siirrytään työttömäksi. Marja Luumi Demokraatti Hyviä esimerkkejä riittää Tarja Filatov ja Jukka Kärnä muistuttavat, ettei työhyvinvoinnin parantaminen ole rakettitiedettä vaan yksinkertaisia työpaikoilla sovittavia asioita. . SDP haluaa laajentaa näkökulmaa pelkästä eläkeiän nostotalkoosta työssä jaksamiseen. . Se luo pohjan sille, että opetetaan oppimisen taitoja. Jokaisella heistä olisi ollut vielä paljon annettavaa työyhteisölleen, Kärnä ja Filatov huomauttavat. Työkyvyn säilyminen on monen tekijän summa. Mikäli eläköitymisikää halutaan oikeasti nostaa, on onnistuttava synnyttämään lisää työpaikkoja ja huolehdittava työkyvystä, SDP:n kansanedustajat Tarja Filatov ja Jukka Kärnä korostavat yhteisessä kannanotossaan. Filatov on eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, Kärnä valiokunnan varajäsen. He haluavat nostaa keskiöön pitkän työuran tehneet työn sankarit. . Ikääntyneiden työllisyys voi olla hyvinkin alhainen maissa, joissa eläkeikä on Suomea korkeampi. Oleellista hänen mielestään on se, että työnantajat pitävät tiukemmin kiinni ikääntyneistä työntekijöistään eivätkä saneeraa heitä ulos. . Ihalainen muistuttaa, että tyypillisesti työ on tekijälleen paljon enemmän kuin vain keino tulla toimeen. . Ei petetä itseämme. Lehtikuva / Roni Rekomaa ?Työn ja oppimisen vuorottelu jatkuu läpi koko työhistorian.? Lauri Ihalainen. peruskoulusta alkaen vahva koulutusjärjestelmä ja jatkuvalle oppimiselle rakentuva yhteiskunta. . Varsinaisestihan oppiminen alkaa monesti vasta työelämästä, eikä suinkaan pääty koulutukseen. Työn ja oppimisen vuorottelu jatkuu läpi koko työhistorian, hän korostaa. Uudentyyppiset työn tekemisen tavat yleistyvät Katsauksessa analysoidaan myös työn luonteen muutosta. Päätoiminen palkkatyö on edelleen vallitseva työsuhteen muoto, mutta yksinyrittäminen, freelancer-työt sekä internetin kautta tehtävät työt yleistyvät. Käytännössä palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastoon sijoittuvia uudentyyppisiä työn tekemisen tapoja on nähtävissä jo nyt samoin kuin sitä, että palkkatyö ja yrittäjyys tai palkkatyö ja opiskelu vuorottelevat. . Kyse ei siis ole pelkästä teoriasta, demarikaksikko huomauttaa. Finnairille Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto volliset työolot ja palkat alemman tason standardeilla. Liitto vaatii Finnairin enemmistöomistajaa, valtiota arvioimaan lentoyhtiön johdon toimia uudelleen pääministeri Alexander Stubbille (kok.) lähettämässään kirjeessä. Liiton mukaan Finnairin ulkoistustoimet ovat ristiriidassa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n Samasta työstä sama palkka -periaatteen kanssa. Juhani Aro Demokraatti Lämmin kiitos luottamuksesta jäsenäänestyksessä! Tervetuloa mukaan vaalityöhön. Liity Antin postituslistalle: klikkaa anttilindtman.fi Kansanedustaja SDP:n 1. On tunnistettava työn henkisen kuormittumisen aiheuttama rasitus, ennen kuin työuupumus tai jopa masennus iskee. . Demarikaksikko kehittäisi esimerkiksi työterveyshuoltoa. Niistä hyötyvät työnantaja ja työntekijä. Heidän mieles- tään työterveyshuollon pitää päästä kiinni nykyistä aiemmin kiinni ongelmiin. . Suomi on Euroopan tilastoissa kuudentena 60?65-vuotiaiden työllisyysasteessa. . Se on ihan hyvä kysymys, sanoo Ihalainen. SDP laajentaa työurakeskustelua Neuvottelut eläkkeistä jatkuvat jälleen maanantaina
Järjestön raportin mukaan separatistit ja Ukrainan armeija ovat suhtautuneet siviileihin piittaamattomasti. Järjestö on haastatellut ihmisiä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan Itä-Ukrainassa sodan vuoksi. Vieressä taisteluissa tuhoutunut Ukrainan armeijan panssarivaunu. STT-Reuters-AFP Koulu ei alkanut Pakistanin rajaseudulla Yli puoli miljoonaa lasta ei ole pystynyt väkivaltaisuuksien vuoksi käymään peruskoulua Pohjois-Pakistanissa reiluun vuosikymmeneen, viranomaiset arvioivat. . 10 8.9.2014 ??Tykistötulta ja räjähdyksiä Donetskissa ja Mariupolissa Tulitauko rakoili huolestuttavasti Perjantaina solmittu Itä-Ukrainan tulitauko näytti rakoilevan pahasti Donetskissa ja Mariupolissa sunnuntaina. Reutersin mukaan Mariupolin laidalle ammuttiin tykistötulta. Mariupolin kaupungin viranomaisten mukaan yön tuli- tuksessa kuoli ainakin yksi ihminen ja neljä haavoittui. Itä-Ukrainan separatistijohtaja on sanonut aiemmin, että kaupunki on kapinallisten ja vapaaehtoisten venäläisten hyökkäyksen päämäärä. EU kertoi perjantaina sopineensa uusista talouspakotteista Venäjää vastaan. Amnestyn mukaan sillä on väitteidensä tueksi satelliittikuvia ja silminnäkijälausuntoja. Paikallinen asukas turvautui lemmikkieläimeensä Talakovkan kylässä, hieman Mariupolin kaupungista koilliseen. Kyseessä oli tiettävästi taistelujen ensimmäinen kuolonuhri perjantaisen tulitaukosopimuksen jälkeen. Mariupolin viranomaisten mukaan kaupungissa asunut 33-vuotias nainen kuoli, kun Venäjä-mieliset tulittivat hallituksen joukkojen tarkastusasemaa kaupungin itälaidalla. AFP Photo / Alexander Khudoteply Pakotteet ja vastapakotteet Strategisesti tärkeä Mariupol on ollut Ukrainan armeijan hallussa. Kokonainen sukupolvi on menettänyt Talebanin vuoksi mahdollisuutensa koulunkäyntiin täällä, valittaa alueella asuva neljän lapsen isä Osama Ghazi. Bannun alueella Khyber Pakhtunkhwan maakunnassa koulujen oli määrä alkaa 1. Islamistitaistelijat siirtyivät alueelle Afganistanista, missä Yhdysvaltain hyökkäys kukisti heidän valtansa vuonna 2001. Koulunkäynti on jäänyt haaveeksi tuhansilta pakistanilaislapsilta, jotka asuvat Talebansissien terrorisoimilla alueilla tai ovat paenneet sieltä. . Haastatellut ovat kertoneet armeijan pommittaneen summittaisesti heidän asuinalueitaan. Venäjää Amnesty syyttää joukkojen ja raskaan aseistuksen toimittamisesta separatisteille. Rakennamme koulut uudelleen, kunhan Taleban on lyöty, lupaa heimoalueen koulutoimen apulaisjohtaja Ishtiaqullah Khan. Tilanne ei ollut seudulla kehuttava ennen väkivaltaisuuk- siakaan, sillä vain 33 prosenttia lapsista kävi koulua. Pojilla osuus oli 42 ja tytöillä vain 25 prosenttia. Ashfaq Yusufzai IPS, Peshawar, Pakistan. EUlähteiden mukaan pakotteiden voimaantuloa voidaan lykätä, jos Ukrainan tulitauko jatkuu. Venäjä ilmoitti lauantaina vastaavansa vastapakotteilla, jos unioni asettaa uusia pakotteita. Ukrainan huhtikuussa alkaneissa yhteenotoissa on kuollut tähän mennessä jo lähes 3 000 henkeä. Me olemme pitäneet kiinni tulitauosta, sanoi separatistien julistaman Donetskin kansantasavallan varapääministeri Vladimir Antjufejev. Tulitauko rakoili jo sunnuntain vastaisena yönä kaakkoisukrainalaisessa Mariupolin satamakaupungissa, jonka itälaidalla kuultiin useita voimakkaita räjähdyksiä. Ukrainalaiset eivät noudata tulitaukoa. Lisäksi ainakin noin puoli miljoonaa on joutunut jättämään kotinsa. Amnesty syyttää sotarikoksista Ihmisoikeusjärjestö Amnesty syyttää Ukrainan konfliktin osapuolia sotarikoksista. Meillä on sotilaita haavoittunut monissa paikoissa. syyskuuta, mutta siitä ei tullut mitään, koska 80 prosenttia koulurakennuksista on pakolaisten majoitustiloina. Lähes miljoona ihmistä on joutunut kesän aikana pakenemaan Pohjois-Waziristanin heimoalueelta, jossa Pakistanin armeija on kiihdyttänyt sotaansa ääri-islamistista Talebania vastaan. YK:n mukaan Bannun pakolaislapsista 98-99 prosenttia on kaiken kouluopetuksen ulkopuolella. Maallista opetusta vastustavat talebanit ovat tuhonneet heimoalueilla noin 750 koulua. Molemmat osapuolet syyttävät toisiaan tulitauon rikkomisesta. Donetskin lentokentän läheisyydessä kuultiin aamulla jatkuvaa tykistötulta. Lentokenttä on ollut Ukrainan hallituksen hallussa, mutta Venäjä-mieliset separatistit ovat hallinneet itse Donetskin kaupunkia. Kapinallislähteiden mukaan lentokenttä on tyhjillään ja taistelut ovat keskittyneet läheiseen sotilastukikohtaan.
Kuva: Hilkka Tikka. Kuopion Retkeilijät TRL: +358451369744 Rihmakuru, Kittilä Käkkälö, Enontekiö Ukonjoki, Lieksa Savonlinnan Työväen Retkeilijät TRL: +358451369744 TRL: +358451369744 TRL: +358451369744 Puh: +358155714766 Putretti, Savonlinna www.tyovaenretkeyliitto.com www.tyovaenretkeyliitto.com www.tyovaenretkeyliitto.com erkki.muukkonen@savonlinna.fi Kallioniemi, Sipoo Siikaranta, Kirkkonummi Utkujärvi, Muonio Kilpisjärventie Unarin kämppäkartano, Sodankylä Puh: +358440556523 Puh: +3589867971 www.utkujarvenmajat.fi heikki.virkkunen@udepa.fi www.unarinkamppa.fi heikki.virkkunen@udepa.fi www.kesakotikallioniemi.fi Auki vain kesällä Auki ympäri vuoden Telttailumahdollisuus www.hotellisiikaranta.fi Sähköt Komposti Täysihoitomahdollisuus Invalidiystävällinen Kahvila Oleskelutilat Soveltuu kokouskäyttöön Keittomahdollisuus Oma vesi Soveltuu perheille Kalastusmahdollisuus Retkeilijöille Sauna Savusauna Luontopolku Koivula, Kuopio Pauli Komonen +358400350515 pauli54@msn.com www.kuopionretkeilijät.fi/page3.php international services: eeva.mehtonen@ dnainternet.net phone. Tutustu nettisivuillamme www.tyovaenretkeilyliitto.com ja varaa ajoissa maja liiton toimistosta. Huomioi Loistava retkiviikko majoillamme Varkhanmukkan leirikeskuksessa 13.-20.9. +358400696067 Lomakoti Kotoranta Puh: +358103875800 www.kotoranta.fi lomakoti@kotoranta.fi Puhelin. Lisätietoja sivulla 3. TRL-Retket www.tyovaenretkeilyliitto.com Sivuilla 2, 3 ja 7 Majoiltamme marjaan ja sieneen, lähistöllä mm. Tässä esiteltävä ruudukko on kooste maltillisen matkailun kohteistamme. Sitä täydennetään ja päivitetään sitä mukaa kuin halua ja harrastusta löytyy. TRL:n majavuokrat löytyvät netistä. Varkhanmukka, Enontekiö Suaskumpu, Enontekiö www.tyovaenretkeyliitto.com TRL: +358451369744 www.tyovaenretkeyliitto.com Varkhanmukkan Kelo-, Tiira- ja Liiterikämpiltä on tukeva suon ylitys pitkossiltaa pitkin kauniille harjulle ja suositulle Suaskummun kammille. Kuva: Hilkka Tikka. TRL:n ja retkeilyseurojen majat ja yhteistyökumppanit Luonnonläheistä retkeilyä ja maltillista matkailua Työväen Retkeilyliitto on maltillisen matkailun ja luontevan lomailun järjestö, joka välittää tietoa sekä omista, jäsenjärjestöjensä että liiton kanssa yhteistoimintaa harrastavista luontevan lomailun kohteista. 8.9.2014 TRL . Vuontisjärvi. Majoja vuokrataan edullisesti ryhmille ja yksityisille. Värikkäät, ruskan koristamat, rauhaiset tunturimaisemat tekevät lomasta virkistävän. 43 vuotta toimintaa Nro 3 11 8.9.2014 Tuulettumaan tuntureille! Majamme ovat luonnonkauniilla paikoilla Ylläs-Pallastunturin kansallispuiston polkuverkoston äärellä
HYVÄN MIELEN TALKOOT . 045 1369 744. vissa, myös viime vuoden ta et lu on i ht le älij ei tk Re lla näköissivuina. ui iv is tt ne n L: TR ot er m nu o.com www.tyovaenretkeilyliitt Hilkka Laitinen Syksy saapuu Mennyt kesä jäänee kaikkien mieleen pitkistä helteistä. Muutellaan niitä sitten saatujen kokemusten mukaan. Ukonjoelle. Kaivo piti tyhjentää, koska Ukonjoen vesi oli taas noussut ja sekoittanut uinti- ja juomaveden. Komposti ja puuseet laitettiin kuntoon. Jokainen löysi luettelosta oman talkootyönsä. Kuva Reino Tuominen Grillikatos ja uusi Karjalan Retkeilijöitten lahjoittama pöytä. Ukonjoen luonnossa on taikaa talkoolaisillekin Karjalan retkeilijät vahvistettuna kolmella eteläsuomalaisella kiiruhtivat kevätviikonlopuksi 16.-18.5. puheenjohtaja, puh. Erinomaista ruokaa oli tarjolla, kun taitajat huolehtivat talkooväen muonituksesta. Samalla saimme reipasta liikuntaa ja nautimme luonnon keväisestä kauneudesta ja lämmöstä. 045 1369 744 . Komonen Valoa ja lämpöä kansalle! Uuden grillipöydän harjannostajaiset. Tavoitteena oli saada aikaan puhtautta ja kauneutta. Luettelimme tehtäviä: saunan kuuraus, ikkunoiden puhdistus, mattojen, ikkunaverhojen, liinavaatteiden ja patalappujen pesu; pölyt piti imuroida ja lattiat luututa, varastot inventoida ja hyllyt ja kaapit puhdistaa. 050 5431954) niin neuvotellaan miten olisi paras menetellä. Valaistuksesta. Nyt pitäisi kestää vähän rajummatkin illanistujaiset. Mikäs oli asennellessa kun kolme ammattitaitoista sähkömiestä paiski hommia aamusta iltaan. 0400 350515 Hyvän mielen keräys Majat kaipaavat joka vuosi huoltoa ja parannuksia. Läppä lensi kuin sydänkirurgien urakkatöissä. Luonto heräsi henkiin todenteolla! Oppiakin otimme: Lieksan palokunta tuli opettamaan meille alkusammutusta. Kaasuvalot on poistettu käytöstä, virran loppuessa täytyy olla lyhdyn tai kynttilän valossa. Ukonjoki on valmis ottamaan vastaan syksyn marjastajat, sienestäjät, ruskasta nauttijat sekä tietysti joukkoon mahtuu mehtuuimmeisiäkin. Hyvää alkavaa syksyä teille retkeilevät ihmiset ja tietysti muillekin. Lapin majoilla polttopuut eivät kuivuneet sitten millään ja siitähän sitten porua piisasi kun kuivia polttopuita ei ollut. Haluaisinkin saada palautetta sähköjen toimivuudesta. Mieleeni jäi alkusammutusvälineet: sammutuspeitto, vesi ja painesammutin. Lahjoituksia voi osoittaa Työväen Retkeilyliiton tilille Nordeaan, FI66 1521 3007 119458. Hyvän mielen talkoitten viitenumero on 11633. Kiitokset lahjoittajille. Lapin vuokko. 0400 350 515 TRL:n tili: Nordea FI66 1521 3007 119458. Puheenjohtajan palsta Retkeilijä-lehti: Toimitus Hilkka Laitinen, puh. Ukonjoen kuvat: Hilkka Tikka Kuten huomaamme, pidetään majoistamme hyvää huolta. Ajakaisen Eki veteli korealaisella monitoimikoneellaan risuja kodalle niin että tanner pöllysi. Siitä suurkiitokset talkoolaisille. Ukonjoen valo- ja lämpötalkoissa ahkeroivat: Heikki Aaltonen, Erkki Ajakainen, Tuomas Kettunen, Pauli Komonen, Raimo Latja, Mikko Ruoppa, Ilmo Nousiainen, Tarmo Tikka, Arvo Åke. Rihmakurussa laiteltiin saunaan tulensuojalevyjä ja paikkoja kohenneltiin. Kaikkea muutakin pienempää hommaa tehtiin niin paljon kuin aika antoi myötä. 212 8.9.2014 TYÖVÄEN RETKEILYLIITTO ry Luonnonystävien kansainvälisen Liiton (Naturfreunde Internationale, NFI) Suomen jäsenjärjestö, perustettu 1971. Toimisto: uusi osoite Säästöpankiranta 6 C, 6. Varkhanmukkaan rakenneltiin kiinteät portaat kaikkien kämppien katoille. Komonen, puh. Melkein unohdin tärkeimmän. Vuodet eivät ole veljiä keskenään. Saimme tulen kyllä sammumaan, mutta tulityökortti jäi saamatta. Näim- me myös kesän ensimmäisen pääskysen. Ihastelimme majavan hampaanjälkiä joen puukepeissä. Hilkka varmisti mainioilla aterioilla että porukka jaksoi ahkeroida pidennetyn viikonlopun. Tavoitteena olisi saada marjat ja yrtit paikanpäältä. Harjaa nostamassa Erkki Ajakainen ja Tuomas Kettunen. krs , 00530 Helsinki, puh. Siitäpä saadaankin aasinsilta kiinteistöihimme. Pieni mutta sitäkin tekevämpi talkooporukka kävi kesäkuussa huoltamassa majojamme pohjoisessa. Nyt pääsee nuohooja ilman hissiä turvallisesti yläilmoihin työtään tekemään. panoksellasi. Onneksi muutamalla retkeilijällä se on vielä voimassa! Viihtyvyyden takuu on aina myös ahkerat ja mukavat talkoolaiset, joista kauimpaa tulivat Vihdistä ja Längelmäeltä. Lähtiessämme kastelimme viime syksynä istutetut tyrnimarjapensaat. Tiedän että sähköistäminen ei kaikkia miellytä, mutta kaiketi meidän on katsottava tulevaisuuteen ja ajateltava nuorempia käyttäjiä. Aurinkoa riittää lyhyemmäksi aikaa kuin kesällä, joten akut eivät lataudu hetkessä. Ikätakuuta annetaan varovaisen arvion mukaan kymmenen vuotta. Majavat olivat tehneet padon Ukonjokeen ja vesi lainehti melkein tielle saakka. Haluamme pitää majamme sellaisessa kunnossa, että niissä on miellyttävä viettää omatoimista, liikunnallista vapaa-aikaa. Ulkovalojen ajastimiin ei liene syytä koskea. Kyykäärmeet luikertelivat talvipiiloistaan, perhoset lentelivät siivet kevyesti lepattaen. Ajatus käyttökelpoisten tavaroiden säilyttämisestä on hyvä mutta paikka ei. Olemme tyhjentäneet vinttiä palokuorman vähentämiseksi. mennessä. Kysy TRL:sta vapaita kämppiä ja tilaa Kämppäopas, puh. Emännän tehtävät hoiti Hilkka Tikka. Työssä Pauli ja Tarmo. Köökin keittiönurkka, valo palaa! Huom. Ukonjoen kävijät! Harmiksemme jollekin tarpeetonta tavaraa on varastoitu Ukonjoen vintille. helmikuun vä- linen aika on kaikkein hankalinta. lahjoituskampanjalla kartutetaan TRL:n majojen hoitorahastoa. Lahjoittamalla sopivan summan tilillemme olet mukana kämppätalkoissa omalla ?hyvän mielen. 040-5098 259. Tervetuloa syysretkelle! TRL-retkeilytoimikunta Pauli T. Liiteri on täynnä ja ulkonakin melkoiset pinot. Polttopuita tehtiin useamman miehen voimin. Tontilta raivattiin puita jotta terveet puut mahtuvat kasvamaan ja ilma kulkisi esteettömämmin. Oikein massiivipuusta. Tuomas Kettunen kilkutteli apureineen grillikatoksen viereen uudet kalusteet. Harjoittelimme tulipalon alkusammutusta kuumassa kevätsäässä. Jos sinulla on varaston rakentamiseen tarvittavaa puutavaraa tai muuta, jonka haluat lahjoittaa, niin ota yhteyttä allekirjoittaneeseen tai Ilmo Nousiaiseen (p. Yhteen huussiin tehtiin kulkua helpottava luiska, kaiteet ja kahvoja jotta vähän huonomminkin liikkuvat pääsevät vaivattomasti asioimaan. Puiden sahaus, pilkkominen, pinoaminen ja liiteriin kantaminen oli myös listalla. Miten akuissa riittää virtaa ja toimivatko valot niin kuin kuuluukin. Arvioisin että marras . Runsas osallistujajoukko pääsikin talkootavoitteeseensa. Pihamaata haravoitiin, isoimmat oksat ja risut kerättiin ja kasvimaa kitkettiin. NFI internetissä www.nf-int.org Palvelemme: ti, ke, to klo 9-16 Toimistonhoitaja: Maija Koponen Puheenjohtaja: Pauli T. sähköposti tyovaenretkeilyliitto@gmail.com www.tyovaenretkeilyliitto.com . 0440-500354, hilkka.laitinen@gmail.com Seuraava Retkeilijä ilmestyy 8. Muistamme kesän 2012 joka oli sateinen kuin mikä. Lämpimästi kiitän kaikkia mukana olleita energisiä puurtajia, tervetuloa ensivuonnakin! Näin voimme hyvillä mielin toivottaa itsemme ja vieraamme viihtymään Ukonjoen kämpälle osoitteeseen Kitsintie 208, Lieksa. Liisi Juvonen/KR. Muistakaa sammuttaa huoneista poistuessanne valot. Lapin majamme ovat valmiita ottamaan vastaan syksyn vaeltajat ja ruskaretkeläiset. Kun junan tuoma savolaistunut ja eloisat karjalaiset kohtaavat niin sitä voi luonnehtia vain hyvien ystävieni Halavatun Pappojen laulun sanoin ?Huumoripoijaat tulloo?kyllä huumori herkässä on?. Päivä olikin sopivasti kansallinen yhdessä tekemisen päivä eli talkoopäivä. Tervetuloa Ukonjoelle! Pauli T Komonen Kiinteistötoimikunnan vt. joulukuuta 2014 Demokraatti-lehden liitteenä. Aineistot 17.11. Nautitaan toivottavasti värikylläisestä ruskasta. TRL:n perinteinen syyspatikka kolutaan tänä vuonna Lapakistossa Nastolassa 4.- 5.10. Kokoontuminen Pajulahden urheiluopiston parkkipaikalla lauantaina klo 10. Osallistumismaksu 15?, sisältää opastuksen, kartan alueesta ja tulokahvit. Telttayöpyminen. Lisätietoja: armi.salenius@gmail.com, puh. Aurinko paistaa matalalta ja akkujen latautuminen on vähäistä. Joku näki maakotkan ja useimmat kuulivat käen kukunnan ensi kertaa. Asennettiin Ukonjoen kämpälle sähköt. Meikeläisellekin löytyi oma pikku homma, olin kuulemma vastuksena koko viikonlopun
Hän oli sanonut, että kun ruoka ei maistu, hän nostaa kädet pystyyn. Mikä Lahdessa viehättää. 2 keitettyä perunaa, 1tl leivinjauhetta, 1,5 dl kermaa Täyte 2 dl suppilovahveroita (tatit ja kanttarellit käy myös), 2 dl juustoraastetta, 1 prk kermaviiliä, 1 muna, 1 dl hienonnettua sipulia, 1 dl purjorenkaita, suolaa. Sekoita pohja ja painele pyöreään torttuvuokaan. 1967 Joensuun, Pankakosken, Oulun ja Kokkolan kautta. On hyvät ulkoilu-, marjastus- ja sienestysmaat. ?Lahti kuvin ja sanoin?-kirja syntyi, kun olisimme halunneet viedä Ruotsiin tuliaisiksi Lahti-aiheisen kirjan, mutta sellaista ei kaupoista löytynyt. Niitä ei ole enää jäljellä. 3. Siitä Ollille kiitokset. Olavi ja Alli Luhti Riihimäen Retkeilijöiden 25-vuotisjuhlassa Heiskan majalla 9.6.2013. Kuva: Hilkka Laitinen Retkeily Lapissa on ollut koko perheen harrastus. Lahdessa luonto on lähellä - melkeinpä iskulause, joka pitää paikkansa.Mutta Lahdessa on myös kulttuuri lähellä. Kovista pakkaskokemuksista huolimatta reissu uusittiin kahden vuoden päästä. Liityimme Hyvinkään Retkeilijöihin, meitä olikin jo melko monta riihimäkeläistä siellä jäsenenä, kun Erkki Wiksten otti yhteyttä ja kannusti oman seuran perustamiseen. Pallas-, Hieta- ja Vuontisjärven maisemiin sekä Lumi-, Vuontis-, Saivo-, Jäkälä- ja Taivaskeroon. Tutuiksi tulevat myös Pyhä-, Nammala-, Hannu- ja Ruotakurut sekä Särki-, Keimiö-, Sammal- ja Lommoltunturit. Tutustutaan myös Keimiöjärven kalamajoihin ja Torassiepin Lapinkylään ym. Osallistumismaksu 15. 13 majaa. Viime aikoina, kun käveleminen oli mahdotonta nivelrikon takia, pyörätuoli oli Olavin kulkupeli. Jokainen Lapin majatalkoissa Niilon kanssa ollut muistaa varmasti Niilon ystävällisen, myhäilevän olemuksen, ahkeran ja taitavan talkoolaisen. Haikeana muistelen niitä lukuisia talkooretkiä Lappiin, jotka Niilon kanssa teimme. Mielisieni. On Mukkulaa, Sibelius-talo jne.Mikä on kotimainen mielikirjailijasi, entä musiikkisi? Luonto on tosiaan lähellä. Ilma oli lämmin, mutta maisema talvinen. Ukonjoen maja on myös tullut monen puolukkaretken tukikohtana tutuksi. Muistelemisen arvoisia ovat olleet myös Kilpisjärven, Kebnekaisen ja Huippuvuorten retket. Haasteellinen matka tehtiin matkailuautolla TRL:n puheenjohtajan Erkki Wikstenin opastuksella v. 050 543 1954. Suruviestit Niilo ?Nitsu. 27.6.2014 Vaimo Alli muistelee yhteisiä retkiä Olavin kiinnostus retkeilyyn alkoi jo 1960-luvun lopulla, kun ?veturin päällä. Minne mieli palaa Salpausselän harjuilta. Paras retkeilylaji. Hän oli pyytänyt Ollia vielä jäämään luokseen. Olavi täytti 76 vuotta 2.7.2014. Alli Luhti Työväen Retkeilyliitto ry kunnioittaa pitkäaikaisen jäsenensä ja aktiivin, talkoolaisen Olavi Luhdin muistoa sekä esittää surunvalittelut omaisille. Missä pitkokset päättyvät ? tapasin Niilon ensimmäisen kerran kevätkesällä vuonna 1991. Paras sienireseptisi? Tatit ovat parhaita. Tutustuimme NFI-majoihin: Aloitimme Tanskasta, jatkoimme Saksaan, Itävaltaan ja Unkariin . Olet tehnyt kotikaupungistasi kuvateoksenkin, mistä siihen syntyi idea? Lahti on hieno kaupunki. erikoisesti ihmetytti Pääsiäissaari mahtavine kivipatsaineen. 6. Me lähdimme Riihimäeltä, Heikkisen perhe Kuopiosta jaVauhkosen perhe Lopelta, kaikkiaan 16 henkeä. Elämyksiä ja kokemuksia kertyi paljon ja lapset viihtyivät yhdessä. 8.9.2014 Yksi meistä TRL:ssa Hilkka Tikka, Salpausselän Samoojien rahastonhoitaja 10+1 kysymystä Hilkalle: 1. Niiloon oli helppo tutustua, rauhallinen, myhäilevä olemus, hyvä huumorintaju ja usein kuultu ystävällinen neuvo ?kato nääs?, näin se on, oli Nitsun tapana sanoa. Kun rakentajaa jossakin tarvittiin, niin Niilo oli aina ensimmäisten joukossa. paljasjalkainen? (Taitaa olla vanha lempinimitys Lahden kauniille kaupungille, mistä lie johtuneekin) Tunnen olevani karjalainen. oli mahdollisuus keskustella työkaverin, veturinkuljettaja Arvo Kerovuoren kanssa hänen ja hänen perheensä harrastuksista. Olimme käyneet jo aikaisemmin Lapissa, mutta 1972 miehet keksivät, että olisi mukavaa lähteä porukalla VR:n Pyhätunturin mökkiin jouluksi. Useimmin tulee käytyä omalla mökillä, Enontekiöllä, mutta paljon on muitakin kohteita koluttu ja tunturissa rinkkaa kannettu. 5. Tunturinlaella tunnen oman pienuuteni ja siellä tulee asiat laitettua uuteen järjestykseen. 8. Mottosi? Kohtele kanssaihmisiäsi niin kuin tahtoisit itseäsi kohdeltavan. +1 Mitä toivot talvelta? Paljon lunta ja pakkasta. Kiitos haastattelusta! Hilkka Laitinen 2. Niinpä meitä lähti neljä perhettä. Erittäin hyvää! (sieniä voi kyllä laittaa runsaammin) Vielä ehtii Lapin ruskaan! TRL:n loistava retkiviikko 13.-20.9.2014 Enontekiön Varkhanmukka tukikohtana Olen ollut Saanalla täyttäessäni 40, 50, ja 60 vuotta. Pitkos, joka on tä- näkin päivänä luja ja kaunis kuin syntyessään. Niilo on aina ollut mukana kun jotakin on kunnostettu tai rakennettu Torpalla, hänen kädenjälkensä näkyy ja säilyy. Kangasalan Retkeilijöiden ja Riihimäen Retkeilijöiden yhteisestä suuresta urakasta, Suaskummun saunan rakentamisesta vuonna 1997, alkoi Niilon monivuotinen talkoorupeama TRL:n majoilla Lapissa. Vuoden 2005 talkoot olivat ikimuistoiset, rakennettiinhan silloin Telaojan ylittävä kaksoispitkos. Pistele pohja haarukalla ja esipaista 8 min. Myös suppilovahvero ja kanttarelli maistuvat, ja rouskut suolattuna ovat verrattomia. 10. Kuvausmatkoilla kuljin paikasta riippuen polkupyörällä, hiihtäen, meloen tai kävellen. Kanootti on säilössä Kahvisaaressa, sieltä voi lähteä melomaan Vesijärvelle. Teatteri oli työpaikkanani 26 vuotta, joten sitä kautta kulttuuri tuli tutuksi. Ehdoton kotimainen mielikirjailijani on Mika Waltari . ?löysimme. Paras kotimainen retkikohde mielestäsi? Kyllä se on vain yksi suunta, minne mielin mennä: Lappi. Pääsemme kotiovelta ladulle. Kenian safari oli vaikuttava. Kuullota suppilovahverot ja sipulit voissa . Poika toi tabletin, jota oli helppo pitää sylissä ja olla Skypellä yhteydessä. Olli Saarinen oli viimeinen meistä, jonka kanssa sunnuntaina 20.7.Olavi keskusteli. Olihan se 70-vuotiskuvakin käytävä ottamassa samassa maisemassa. 200 asteessa. Piirakkaan voi lisätä myös pieniksi kuutioitua kylmäsavuporoa, timjamia ja mustapippuria. Sinne veimme myös kaikki viisi pojanpoikaakin. Oletko alkuperäinen lahtelainen, ?Suomen Chicagon. maksetaan liiton tilille FI66 1521 3007 1194 58, viitenumero 12852. Ilmoittaudu TRL:n toimistolle, puh. Myös maailmanympärimatkalta tuli monenlaista mietittävää. Kuva on otettu 5.6.2014. Miksi? Kävellen ehtii parhaiten havaita luonnon ihmeitä. 7. Kangasalan Retkeilijät oli perustettu vuoden lopulla 1990 ja Niilo oli seuran perustajajäsen. Ensimmäiset kosketukset seuran toimintaan ja seuran jäseniin sain seuran järjestämillä retkillä. 1990. Mikä maailmalla viehättää, mikä on jäänyt vaikuttavana mieleen? Maailmalta on jäänyt paljonkin mieleen. Taustalla seuran puheenjohtaja Anneli Hakala ja Ellen Granholm. Pyörätiet ovat myös aivan vieressä. Vuokrakämppämme Torpan kunnostuksessa Niilon työpanos on ollut merkittävä. Pitkä vaikea sairaus mursi lopulta mukavan ystävän, ahkeran puurtajan, perheen isän, rehdin retkeilijän elämän. Ilman retkikaverin, Saarisen Ollin mukana oloa ei matka olisi onnistunut. Sekoita täyte, kaada vuokaan ja paista 30-40 min. Seura perustettiin Erkin avustuksella 1988. Muistoihin jäänyt retkielämys? Niitä on aika paljon. Olavi alkoi puheenjohtajaksi, Matti Hyytiäinen sihteeriksi ja Juhani Luhti taloudenhoitajaksi. Vuoden 1984 kevättalvella lähdin Olavin kanssa minulle suureen tuntemattomaan yleisillä kulkuneuvoilla. Majoituspaikka oli TRL:n Rihmakurun maja. Olin tammikuusta 2013 hänen omaishoitajansa. En toki hoitanut häntä yksin, kotona meillä kävi kotipalvelusta ihania ihmisiä häntä katsomassa ja löysimme hänel- le miellyttävän ja osaavan henkilökohtaisen avustajan. Olavi kärsi kun ei päässyt kävelemään, vaan tarvitsi kaikessa toisen apua. Mieleen jäi Heikkisen Niken valmistama maukas madekeitto. Upea retkiviikko, jonka aikana tutustuimme myös Leo Laaksoon, joka pistäytyi meitä katsomassa samalla avaten ladun tienvarteen, jossa sitten postiautoa odottelimme. Emme silloin aavistaneet, että palaisimme samoihin maisemiin joka vuosi uusien kavereitten kanssa. Viimeisen lapinmatkan Olavi teki kaksi vuotta sitten keväällä. Niinpä päätin tehdä kirjan itse. Tärkeimpiä henkilöitä olivat poika ja pojanpoikansa, sekä heidän lapsensa, joiden työ-, opiskelu-, ja arkiset asiat kiinnostivat. Olen syntynyt Parikkalassa ja kulkeutunut Lahteen v. Sinuhe egyptiläinen on tullut luettua useampaan kertaan. 133 Suppilovahveropiirakka (Hilkan mieliresepti) 100 g voita, 2,5 dl jauhoja, n. Siirtosen muistolle Olavi Luhti on poissa 29.8.1931 . Lahti on kaikkea muuta kuin Chicago - vireä, kaunis kaupunki. Musiikki ei ole minulle tärkeää - jotain rauhallista sen on oltava. 4. Kun pitkos valmistui, huolehti Niilo ainakin viiden vuoden ajan pitkosten tervauksesta, se oli erikoistyö jonka rakennuspäällikkö Jaska uskoi vain hänelle monien muiden töiden ohessa. Niilo nukkui pois kesäkuun 27. pnä ja sain olla, suuren saattojoukon mukana, saattamassa häntä viimeisen pitkoksen päähän kauniina, aurinkoisena perjantaipäivänä 11.7.2014. Lukuisa joukko sukulaisia, naapureita, Lappikavereita ja 60 vuotta rinnalla kulkenut puoliso Helvi ja pojan, Heikin perhe jäivät kaipaamaan Nitsua. Olen polkuni päässä, tuhansista erään ? ja niitä on täynnä maa. On viileä ilta, eräs päivä on mennyt, on painunut metsien taa. Aila Meriluoto Nitsua lämmöllä muistaen Luostarisen Pena. Kuva: Tarmo Tikka. Viikon aikana tutustutaan porukan toiveiden mukaan esim. Jos olisit lintu, mikä lintu olisit? Miksi? Tikkana on hyvä olla! 9. 045 1369 744 tai Ilmo Nousiaiselle, jolta lisätietoja, puh. älä ruskista. Omakustannuskirjoja tilasin 350 kpl
Arne Wahlström, HTR, 86 cm. Tyttöstretsetti innostui laulattamaan. Laulettiin TRL:n tunnuslaulu ?Houkutus. Osanottajia oli yhdeksästä seurasta ja osanottajia yllättävän mukavasti. Illanviettoon saimme vieraaksi saunatuoreen morsiamen, jolle laulettiin ?sä kasvoit neito kaunoinen?. Oli mieltä ylentävää seurata tosiretkeilijöiden toimintaa, ei siinä purnattu, hoppuiltu eikä hätäilty! Lahden Kahvisaaressa vietettiin oikein mukavat SalSan järjestämät TRL:n 37. Erillinen saunarakennus tuli myös testattua ja hyväksi koettua. Viikonlopun aikana kuljimme Bjursin luontopolun, joka oli hyvin monimuotoinen maastoltaan ja maisemaltaan. Anneli Koskinen ja pj. Perillä Lasten Kalakeitaalla odotti Anne Kuokkasen keittämä nuotiopannukahvi. siistin, valoisan ja hyvin varustetun majapaikan. Kaikki tarvittava ruuanlaittoon ja tarjoiluun löytyy talon keittiöstä. Nukkumapaikkojakin oli tarpeeksi yhdeksänhenkiselle ryhmällemme. Heistä toinen oli Anne-Leena Toivanen, jonka Osallistujat Kolmikannan päärakennuksen edessä. Sirkka-Liisa Tölli kiinnittää ansiomerkkiä Toivo Rissaselle. mielestä melontareitti oli mukava ja järvet sopivan kokoisia. Kuva retkisaunan edustalta Vesijärvelle. Kuva: Mia Neuvonen Barösundin lintu- ja luontoretkelle osallistuneita , vasemmalta Väinö ja Karin Kinnunen, Jatta Andersin, Mia Neuvonen, Seppo ja Maria Hanhikorpi, Kari Neuvonen ja Olavi Mattila.. Leo Ketola, SalSa 2. Saimme vieraiksemme Karjalan Retkeilijöiden puheenjohtajan Il- Kisatuloksia: mo Nousiaisen ja viisi jäsentä. Olavi Mattila, Helena Idman ja Kari Neuvonen. Olimme ensimmäinen ryhmä, joka sain ?korkata. Paluumatkan jokainen suunnisti itse valitsemaansa reittiä kartan mukaan. Kolmikannassa nautittiin Raisa Piiroisen valmistamaa poronkäristystä, johon olimme saaneet lihat 30-vuotislahjaksi Karjalan Retkeilijöiltä. Kuusankosken ja Pohjantähden T. Retkeilijät 3. Iltaan ovat tervetulleita myös muiden seurojen jäsenet. Mia Neuvonen, ViRet Kotkan rengastusrenkaat. Vihdin Retkeilijät Olavi Mattila, Helena Idman, Kari Neuvonen. 2. Anneli Koskinen, PTR Ongintakisa: Olipa hauskaa ja mieltä lämmittävää siellä Vesijärven rantamilla telttailla, lauleskella, eräretkeillä, palloa iskeä, onkia, saunoa ja molskahtaa Vesijärven aaltoihin. Ennen illanviettoa moni otti vielä kunnon löylyt paikalle tuodussa retkisaunassa. 414 8.9.2014 Arvo Korkkisen lämpöiset kiitokset retkeilypäivien osanottajille: Lyhyellä varoitusajalla niin päivien järjestäjät kuin osanottajatkin joutuivat toimimaan nopealla aikataululla. Kuollessaan kotka oli joitakin päiviä vaille 10v. Syyskuun 18. Aikaa jäi jopa tutustua Melontamuseoon sekä Moottoripyörämuseoonkin. Saalistakin tarttui poikien onkeen. Kuva: Pertti Mikkelä Erätaitokisan voittajajoukkue vas. Osa retkeläisistä yöpyi Kolmikannassa ja melonnasta innostuneet Joensuun ?tytöt. Kuva: Pertti Mikkelä Vahvoja luontokokemuksia Inkoon Barösundissa Vihdin Retkeilijöiden lintu-ja luontoretki 2.- 4.5.2014 Lähtiessämme Barösundiin keväiselle lintu- ja luontoretkelle emme voineet aavistaa mitä kaikkea kokisimme sillä retkellä. Saareen tulimme lossilla ja majoituimme Bjursin Vaunuilijoiden Valkoiseen taloon perj. Kotka oli rengastettu, joten otimme renkaat talteen ja Neuvosen Kari toimitti ne ensimmäisenä arkipäivänä Eläintieteellisen keskusmuseon rengastustoimistoon. Leena Korkkinen, Helena Nurmio ja Hilkka Laitinen. Raimo Patronen, SalSa 2. Kotka haettiin, pakattiin ja lähetettiin Ouluun. Vielä ollessamme retkellä, löytöiltana Valkoisen talon kohdalla taivaalla liiteli kolme merikotkaa ja seuraavana aamuna kaksi, kuin jättäen hyvästit kuolleelle toverille. Tänään tiedämme, että kyseessä oli naaras merikotka, joka oli rengastettu 27.5.2004 Varsinais- Suomessa pesäpoikasena, jossa se oli liidellyt koko elämänsä. Leena Korkkinen, Tarmo Tikka, Pentti Luostarinen, Markku Pohjola ja Leo Ketola . Retkeilypäivät 1.-3.8.14 Erätaitokilpailu: 1. Seija Räsänen, RiRet 3. Tulokahvin jälkeen lähdettiin patikoimaan kohti Erä- ja Luontokeskusta kauniissa metsä-, järvi- ja harjumaisemissa. Illan suussa kokoonnuimme kuuntelemaan puheenjohtajan katsausta seuran menneeseen ja tulevaan toimintaan. Näin toimittiin. Ennen iltaa ehti vielä meloa, soudella ja onkia. Kuva: Jouko Koskinen Länsi-Karjalan Retkeilijät 30 vuotta Viileän kesäkuun viimeinen viikonloppu valkeni aurinkoisena, kun LänsiKarjalan Retkeilijät kokoontuivat 28.29.6.2014 Outokummun Kolmikannan leirikeskukseen teemansa ja nimensä mukaisesti viettämään rentoa retkeilyviikonloppua. Timo Vilja, SalSa Pihagolf: 1. Harri Järvenpää, KuuRet 3. Rengastustoimistosta saimme viestin, josko voisimme toimittaa linnun Oulun Eviraan tutkittavaksi. Lintuja bongasimme 48. Juhlavuoden kunniaksi jaettiin Toivo ja Suoma Rissaselle liiton pronssiset ansiomerkit. Kolmikannan keittokatoksessa päivän viimeisinä tunteina täytimme vielä vatsamme muurinpohjaletuilla, joita Anne Kuokkanen jaksoi paistaa tuntikaupalla. Kiitokset SalSan emännille ja isännille. Vas. Soitin Bjursin Vaunuilijoiden päivystävälle henkilölle, voisivatko he hakea kotkan maastosta, laittaa mustaan jätesäkkiin turvalliseen paikkaan, josta voisimme sen samana päivänä hakea. Osa porukasta pyöräili Outokummun keskustasta leirikeskukseen. Pauli T Komonen. Ruuan jälkeen nautittiin puheenjohtajamme Heikki Haapean ja Viljo Kaariahon lämmittämästä saunasta. melomassa. 1. Käkikin kukkui jossain kauempana, tarkkakorvaiset kuulivat senkin. Retkemme kohokohdaksi ja mielenpainuvaksi kokemukseksi nousi Olavi Mattilan ja Väinö Kinnusen löytämä kuollut merikotka. sekä edessä liiton vpj. Pari joensuulaista osallistujaa lähti matkaan melomalla. Olavi Mattila, ViRet, 117 cm 2. 2.5. Kuva: Jouko Koskinen Osa ansiomerkkien saajista . tekivät vielä seuraavana aamuna kierroksen ennen kotiin lähtöä. Kiitämme mukana olleita Karjalan Retkeilijöitä ja omia jäseniämme. Juhlaviikonloppumme toivottavasti innostaa meitä kehittämään toimintaamme siten, että saamme mukaan uusia, etenkin nuoria idearikkaita toimijoita. Teksti ja kuvat: Seija Pääkkönen Karjalan Retkeilijöiden ?tytöt. Kuopion Retkeilijät ja Espoon Retkeilijät (tasatulos) Kenttäpeli 3-ottelu: 1. Museolla ja Eviralla on menossa projekti, jossa pyritään selvittämään merikotkien kuolinsyitä. ja järjestäjien kehulaulu. Suunnitellut tapahtumat, erätaitokisat, pihagolf, 3-ottelu, ongintakisa sekä saarisuunnistus onnistuivat hienosti. Kuolinsyy epäillään olevan reviiritaistelu, koska niinä aikoina Bjursin väki oli kuullut vahvoja ääniä taivaalla Valkoisen talon kohdalla. iltana klo 18 jäsenillassa tutustumme saamiimme dokumentteihin Evirasta ja Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimistosta
?Saaren ukoksi? nimetty Saarisen Jussi, tiedustelija, ehätti edellä ja löysi rannalta kuolleen hylkeen. Kuva: Heli Korhonen. Lyökin saaristoon on auringon laskiessa päästy. (emme osanneet Kylmäpihlajan valssia). Aallokko kutsui ja Santakarin pooki läheni taivaanrannalla. Sieltä matka jatkui pit- kän, pitkän Asikkalan selän yli Vääksyn uimarannalle yöpymään. Neljännen päivän melonta olikin jo Vesijärvellä, Vääksystä Siikaniemen kurssikeskuksen kautta Kahvisaareen, kotisatamaan, jossa meidät taas otettiin lämpimästi vastaan. Näin muisteli Helena Nurmio Kuva: Juha Saarinen n o n n Rantakäärme Luo ä nappasi t i e m ih ahvenen Päilyvällä Päijänteellä heiluu Helenan mela kohti Pulkkilanharjua. kyseli Pertti-kapu. klo 21. Vesi oli kirkasta, niin mekin leikimme hylkeitä liukuessamme vihreän ahdinparran yli veteen. 8.9.2014 155 Luanikast reissu Selkmerell Raumanmerestä on sitten tullut Selkämeri ja oikein Selkämeren kansallispuisto, joka on perustettu 2011. Majakan torniin voi kiivetä vaikuttumaan avomerimaisemasta. Meloimme rivakasti Pikku-Pöllään ja rantapusikon varjossa evästellen silakoista jäi vain nahkat lokeille. Siellä on ollut majakka- ja luotsiasema vuodesta 1953. Olipa hauskaa laulaa porukassa Dannyn kanssa vanhoja 60-70-luvun hittejä (mm. Näytät inkkarilta, sanoi Aki. - 26.7. Siitä kerrotaan tarinaa haaksirikkoutuneesta piispa Henrikistä, jota kolme paimenta lähti auttamaan ja hukkuivat. Kuva: Paula Pulkki ?Nopeat syövät hitaat. Tyytyväiset melojat: Camilla, Hilkka, Raija ja Sirpa. Vietimme luppopäivän saunoen ja tutustuen saareen ja ravintolan maukkaaseen pitsaan. Melontaviikon päätteeksi paistettiin letut Kylmäpihlajan majakan valon ystävällisesti tuikkiessa horisontissa. Siellä on myös kansallispuiston infopiste, saunakin ja kylpypalju! Kuuskajaskari on entinen puolustusvoimien saari, jossa armeijan tunnelma on yhä vahvasti aistittavissa. Nykyään majakkatorni toimii myös hotellina. Entisten merenkulkijain tärkeä merimerkki oli nyt maailman tärkein meille, jotka iltamyöhäisellä ponnistelimme sitä kohti. Komeiden, puhtaiden levien seassa nautiskelimme niiden kutittelusta lämpimässä merivedessä. Meri-Ihamosta saa ehkä kalaakin, tuumattiin. Opaspolkua pitkin voi tutustua saaren luontoon sekä sotahistoriaan tykkeineen. Ravintolassa sekä rantakahvilassa riittää ruokaa, juomia ja leivonnaisia. Saari on nykyään matkailu- ja retkeilysaari ravintoloineen ja majoituksineen. Piispa heidät siunasi ja hautasi, mutta kuka kantoi valtavat kivimäärät? Päivän melontaurakan kohteina olivat tälle päivälle vielä Santakarin pooki, Kylmäpihlajan majakkasaari ja Kuuskajaskarikin. Padasjoen satamasta lähti matkaan yksi kaksikko ja neljä yksikkökajakkia suuntana Lietsaari ja sieltä yöpymään Isohiedalle. Seuraavana aamuna melonta jatkui Kelventeeltä Vähä-Paatson kautta Iso- rantaan, joka on Lahden kaupungin virkistysalue. Taas mela pyörii! Rihtniemen kierto on pitkä veto ja leiripaikan haku kivijärkäleitten joukosta oli hyvin työlästä. Kuva: Pertti Mikkelä. Merikartat ovat tarpeen melojillakin. oli ER.n järjestämä ja siihen osallistui 12 melojaa: Anne Laitinen-Soulagnet, Pascal Soulagnet, Sirpa Kaipiainen, Juha Saarinen, Camilla v. Rauma vietti pitsiviikkoa; pitsin nypläys on jälleen suuressa huudossa, sitä harrastavat nuoret naiset, jotka somistavat asusteensa itse nyplätyllä pitsillä. Kuva: Heli Korhonen. Lyökin pooki on Suomen vanhin merimerkki (1757), silmän ilo ja saariston kaunistus. Siellä olikin meillä mökkimajoitus ja saimme lämmittää saunan. Kolmantena aamuna kajakkien keulat suunnattiin Pulkkilanharjulle ja melojat pääsivät Reimarin lounaspöytään herkuttelemaan. Lähtölaulu ?Kalastaja-Eemeli. Kuva: Pertti Mikkelä Päilyvällä Päijänteellä 26. amour . vit en compagnie! (Eläköön rakkaus - eläköön kumppanit) Intiaanien kanoottilaulu oli viimeisen aamun lähtölaulu. Sen korkeus on 21,5 m ja seisoo saaren korkeimmalla kohdalla. Kivikon takaa avautui leiripaikka, kaunis mäntykangas. Sinne kulkee vesibussi useita kertoja päivässä kuten Kuuskajaskarillekin. - sanonta pätee tässä tapauksessa tarkalleen. Saarisen Jussi oli melontaretkellä ehättänyt ensimmäisenä kohdesaareen ja sai rauhassa tarkkailla ympäristöä, istuskella rantakivellä ja odotella muita. Jussin katse osui käärmeeseen, joka teki salamannopean hyökkäyksen veteen. Rantakäärme oli saalistanut päivän pääaterian, ahvenen. Käärme oli nopea ja nappasi kalan Jussi oli nopea ja nappasi kuvan. Kun me muut saavuimme, oli käärme tipotiessään. Totesi Hilkka Laitinen. Hoitoa ei ole kylpylässä saatavilla. Aikamoisessa vastatuulessa meloimme sitten pitkän selän ylitse yhtämittaisesti muutaman tunnin kohti Lyökin pookia, joka taivaanrannalla kutsui luokseen. Bonsdorff, Raija Pahlman, Aki Kattelus, Heli Korhonen, Anna ja Sasha Laneva, Pertti Mikkelä ja allekirjoittanut. Kiitokset hyvästä seurasta ja erityiskiitos Pertille reitin suunnittelusta ja opastuksesta sekä logistiikan sujuvuudesta. Hilkka Laitinen Santakarin pooki on kunnostettu ja uljaasti uhmaa myrskyjä yksinäisellä luodollaan. Sieltä tähystelimme Kylmäpihlajan majakkaa, joka näkyi selvästi. Kylmäpihlajan saari on uloin Rauman edustan isoista saarista. Tarkoitti, että nahkani oli punainen ja sulka tallella. Aamulla tutkittiin kivikehärakenne ?Vihityn maan rinki.. Hyvin rauhanomaisesti laulettiin kalamiehelle synttärilaulu: Vit . Oli täydennyksen aika. Pari kurkea suuntasi myös Laitakarille, jossa on pieniä lettoja niiden pesimäpaikoiksi. Siksi kanootti ei ole ollenkaan hassumpi kulkupeli niillä vesillä. Kajakit laskettiin täyteen lastattuina vesille Uudessakaupungissa, kun heinäkuun helteet porottivat kuumimmillaan. Kauankos melaa heiluttaa, kun on jo tutkimassa Iso-Haidus-saaren kivilouhoksia, joihin viritelty unohtuneita kiipeilyseiniä ja rautarakennelmia. Seuraavana päivänä oltiin jo pitämässä virsilaulutuokiota ukkosen jytinässä Putsaaren pikkuruisessa piilokirkossa, jonne isonvihan (1714-21) aikana paettiin raakaa vihollista. Joukossa oli mainio onkimies, joka kaikki kalapaikat hyvin ties. Lähtölaulu oli valssi ?aallokko kutsuu. Iltaohjelmana seurattiin pikku hinaajan hidasta ponnistelua valtavan tukkikuorman vetämiseksi määränpäähän. ?Paljonko on kullakin kuppikunnalla juomavettä?. ja niin Pooki jäi taivaanrannalle, kun navigoimme ison selän ylitse Laitakarille. Merikotka liiteli yllämme ja joutui lokkien ahdistelemaksi. Tuuliviiri) erittäin hyvän bändin säestyksellä! TRL-melontaviikko 19. ja laineille kauniiseen aamuun. Menin sulkahattuineni Dannyn iltakonserttiin puutalojen pihapiiriin. Reittiä tutkailemassa Pertti ja Aki. Rohkea sulka oli pysynyt reippaasta tuulesta huolimatta hatussa. Aamun lähtölauluna oli ?Kapteeni katsoi horisonttihin. - 29.6. melottiin SalSan 30-vuotisen toiminnan juhlaretki Vesisamoilijoilla vahvistettuna. Pääkohde saavutettiin n. Pinta-ala on 913 km, josta 98% on merta. Seuraavana päivänä paisteltiin ahvenfileet Nurminen-saaren rantakivillä. Puhtaat rakkoleväkasvustot ovat nykyään harvinaisuuksia ja ilmaisevat veden laadun. Pookia ympäröikin hieno, vedenalainen luonto, jossa ei muualla nähtyä sinilevää ollut. Pooki on rakennettu keisari Aleksanterin aikana 1857 ja korjattu viimeksi 2010. Rauhaisasti melottiin Rauman venesatamaan, jossa Pertin nuoruusvuosien seilauskaverit odottelivat. Meri-Ihamo -satama tuotti pettymyksen, kraanasta saatiin vettä, mutta särjet onki ranskalainen kalamiehemme. Löysimme kuitenkin kalastajatilan, ja emäntä kiireiltään ehti myydä meille juuri savustetut silakat ja siiat
Pietarhovin leiriläiset olivat harjoitelleet meille perinteistä kertovia esityksiä, saimme kuulla kansanlauluja ja - tansseja, tapasimme ihan oikean taiteilijan ja saimme käydä isojen poikien tekemässä telttasaunassa. Kuvat: Jaana Hagqvist Tallinnan laululava täyttyi ääriään myöten ympäri maata tulleista eri-ikäisistä laulajista, joita johti useat tunnetut kuoronjohtajat. Retkeilyn lomassa istahdettiin puun rungolle nauttimaan Repoveden maisemista. Meille monille tuttu Helve Ott ja poikansa Arne Martin Ott pukeutuivat perinteisiin kansallispukuihin, kun lähdimme katsomaan juhlaesityksiä. Kuvat: Pertti Mikkelä Sanotaan, että virolaiset kääntyvät sisäänpäin isänmaallisessa juhlassaan. Kouvolan kaupunkikierroksen yhteydessä järjestetyllä vastaanotolla kaupungin viranhaltijat kertoivat ikäihmisten huolehtimisesta kaupungin alueella. Vajaiden yöunien jälkeen raahustimme Joensuun bussille. Matka antoi jokaiselle jotakin, ehkä juuri sitä, mitä halusi nähdä ja kokea. Ensikertalaiselle matka oli rankka, mutta saldo jäi reilusti plussan puolelle. Erityiskiitos Jurille, Ilmolle ja pietarilaiselle Annalle, jotka tekivät itseään säästämättä reissun mahdolliseksi. 616 8.9.2014 Lumoavalla Vodlajärvellä 31.7.-9.8.14 Helteisen heinäkuun viimeisenä iltapäivänä kokoonnuimme Joensuun linja-autoasemalle. Jatkoimme pikkubussilla aamulla matkaa Kivatchun putoukselle. Nykyään vanhoissa taloissa käy kesäasukkaita, ja jonkin verran uudempaa asutusta on myös tullut. Sään jumalat suosivat meitä. Kosken ja piirakkakahvien jälkeen matka jatkui Stalinin kanavan yli Sandarmohin vaikuttavalle joukkohautausmaalle. Vodlajärvi jäi mieliimme paikkana, jossa vesi ja taivas kohtasivat sinisenä ihmeenä, joka on päässyt Unescon maailmanperintökohteeksi. Palasimme Kuhaniemeen, jossa näimme luontopolulla Kremlin kuusen ja pääsimme kauppoihin ja postiin. Ainakin mölkyn peluu sujui, sen huomasivat naapurisaaren munkitkin, kun tulivat katsomaan iltaöistä peliä. Ennen Suomen kokousta oli vierailtu Turkissa, missä teemana oli taiteen ja käsitöiden vaikutus senioreiden sosiaalisen syrjäytymisen estämisessä, Tsekin tasavallassa aiheena olivat terveelliset ruokailutavat, Kreikassa käsiteltiin vaihtoehtohoitoja terveyden tukena, Portugalissa pohdittiin kulttuurin osuutta mielen hoitajana, ja Slovakiassa esiteltiin miten pilates, naurujooga ja kasvovoimistelu voivat edistää fyysistä ja mielen terveyttä. Seuraavat juhlat ovat v. Jälleen yö koululla. Saimme tietää, että kirkko oli perustettu jo v.1595 Iivana Julman aikoihin, vanhalle pakanalliselle palvontapaikalle. Vieraat vietiin sauvakävelylle Kuusankosken Kettumäelle. Vieraille annettiin tietoa senioriikäisten koulutusmahdollisuuksista Suomessa. Mallikelpoisesti sujuneen projektin hienoksi päätökseksi muodostui illanvietto projektin pääkoordinaattorin Pirjo Mattilan ja miehensä Ollin kodin maisemissa Harjussa. Kuhanniemen koululla uupunutta joukkoa odotti maukas iltapala. KuuRet 55+ hyödynsi näitä taitoja jäsenilloissaan ja muissa toiminnoissaan, ja tähän tähtäsivät myös ulkomaiset osanottajat. KuuRet 55+:n jäsenistö osallistui innolla projektin loppukokouksen valmisteluihin. Sieltä laivarantaan, josta kantosiipialus vei Äänisen yli Petroskoin välimerelliseen tunnelmaan. Nykyinen kirkko on jo neljäs samalla paikalla. Meidät bongattiiin myös Karjalan tv:n suomenkieliseen lähetykseen, toimittaja haastatteli muutamaa meistä ja olemme kuulemma myös Youtubessakin. Iltapäivällä vene vei meidät Kolkostrovsaarelle, jossa meitä jo odotti Pietarhovin väki, nuorimpina Jasja, 6-v tyttö ja Vasja, 7-v poika, lapset oli reippaita koko ajan. Kuusikymmentäluvulla kävi käsky, että näiden perspektiivittömien kylien väen täytyy poismuuttaa. Vietimme päivän Iljan praasniekkaa seuraten sekä nautimme petroskoilaisen kansanmusiikkiyhtye Toiveen esityksestä. Söi eväitämme ja lepäili kallioilla kanssamme. Ennakkotehtävänä oli ?Miten osanottajien lähiympäristössä voidaan hyödyntää luontoa seniorien hyvinvoinnin tukemisessa?. Vilkas seurustelu isäntien ja vieraiden kesken antoi erinomaisen kuvan siitä kansainvälisestä yhteistyöstä, jota Euroopan Unionin tuella tehdään ruohonjuuritasolla. Projekti kesti kaksi vuotta Kaksivuotisen Aktiivinen seniori -projektin tavoitteina oli kannustaa senioreita terveeseen elämäntapaan, edistää eri kulttuurien tuntemusta ja kehittää kunnioitusta toisia kansoja ja kulttuureita kohtaan sekä parantaa kielitaitoa. Kaikissa kuudessa osanottajamaassa järjestettiin hankkeen aikana kolme päivää kestänyt kokous. Iltauinnilla kävimme Vodlajärvessä ja ihastelimme lempeää iltaa ja saimme vielä ihanaa mustikkapiirakkaakin! Aamulla jatkoimme kalastusveneellä Pyhän Iljan saarelle, jossa oli kirkko ja pieni munkkiluostari. Eräällä vierailulla meitä oli laiturilla vastaanottamassa komitea, johon kuului puolentusinaa lammasta, pässi, kaksi hevosta ja kolme ankkaa. Ystävyyttä auttoi laivapojalla ollut pussillinen leivänkannikoita. ?Ihmiset, älkää tappako toisianne. Näimme merikotkia ja haukkoja, löysimme valtavasti kanttarelleja ja näimme monta tsasounaa ja kirkkoa. Kokoukseen saapui 19 eri puolilta Eurooppaa erityisesti ikäihmisten aktiivisesta toiminnasta kiinnostunutta henkilöä. Vieraista tuli Tsekistä yksi, Kreikasta neljä, Portugalista kuusi, Slovakiasta viisi ja Turkista kolme. Sitä emme tunteneet, sillä koimme hymyä ja ystävällisyyttä kaikkialla. Juhlamatkan järjesti Tapiolan Maa- ja Meriretkeilijät. Juri Podkopajev, luontopolun oppaamme, Sari Ylkänen, Liisi Junonen, Helvi Leinonen, Liisa Oura, Ahti Leinonen, Eero Oura, Ljuba, Kolja, Eeva-Liisa Tolvanen, Else Nevalainen, Heikki Aaltonen ja Ilmo Nousiainen. Laulujuhlien traditio on pitkä, ensimmäiset juhlat olivat jo 145 vuotta sitten. Laulu on pitänyt Viron kansan yhtenäisenä vaikeiden aikojen yli. Tänä vuonna esiintyjiä oli 42000, enemmän kuin koskaan. Kun juhlien soihtu syttyi laululavan torniin, alkoivat juhlat ja tuhansien laulajien kuorot aloittivat avajaiskonsertin. Musiikista illan aikana huolehtivat Tuomas Tykkälä, Sami Mattila ja Timo Sorvo, laulu- ja soitinyhtye Karela sekä portugalilaisten muodostama lauluryhmä. Oman lukunsa muodostivat KuuRet 55+:n talkoolaiset, jotka huolehtivat ruuasta ja sen jakelusta sekä muusta huollosta. Konkreettisena esimerkkinä vieraat vietiin sauvakävelylle Kettumäelle. Kouvolan luontoa esiteltiin muun muassa Repoveden kansallispuistossa ja UNESCOn maailmanperintökohteessa Verlassa. Maailman ystävällisin koira. Veneet veivät meidät takaisin lähtöpaikkaamme ja lähdimme pikkubussilla Pudoziin syömään ja museoon. Aamulla lähdimme lahjaksi saadut pärekorit keikkuen matkaan. Suunta oli etelään, ohitimme Pudozin kaupungin ja saavuimme Mustajoelle, josta kolmella nopealla moottoriveneellä jokea pitkin Ääniselle. Jylhät kalliot, uljaat maisemat mahtavan Äänisen itärannalla olivat vai- Polttopuutalkoissa Pyhän Iljan saarella. Juhannuksen jälkeen Kuusankoskelle saapuneet vieraat tutustutettiin heti alkuun Suomen luontoon, sen monimuotoisuuteen sekä niihin toimiin, joilla täällä tuetaan senioreiden luonnossa liikkumista. Sinne on haudattu tuhansia Stalinin vainojen uhreja, joukossa noin 800 suomalaista. Englannin kieli oli siellä pääkielenä, mutta seurustelua hoidettiin myös muilla kielillä ja ennen muuta eleillä, tanssilla ja musiikilla. Kansallispuiston opastuskeskuksen portilla vas. Bussi vei meitä Sortavalan ja Laatokan kauniin rantatien kautta Petroskoihin. oli muistomerkkiin kirjoitettu. Jatkoimme matkaa Kuhanniemeen (Kuganovolok), viimeiset 60 km kapeaa hiekkatietä. Kaikkea ohjasi kolme opettajaa. Ei ihme, että jo tuhansia vuosia sitten ihmiset olivat merkinneet ne kalliopiirroksin omikseen. Rannattoman Äänisen aallot olivat meille lempeitä, vesi viileää hikisille matkalaisille. Vietimme leirisaaressa viisi päivää. Vodlajärven ympäristössä on ollut neljäkymmentä kylää, joille järvi on antanut kalaa ja metsät riistaa. Lapset olivat hyvin kohteliaita ja käyttäytyivät hyvin. Näin minä näin tämän matkan! Eeva-Liisa Tolvanen Aktiivinen seniori -hanke loi ystävyyttä yli rajojen Tallinnassa vietettiin 4.-6.7.14 mieleenpainuvat XXVI laulujuhlat KuuRet55+ toimi projektikokousten viimeisenä isäntänä Yksi Kuusankosken Retkeilijöiden yhteydessä toimivan KuuRet 55+:n kesän 2014 kohokohdista oli Aktiivinen seniori -projektin loppukokous, joka pidettiin Kouvolassa. Suomen kokouksen aiheina olivat aktiviteetit ulkona ja yhteys luontoon. Tämä oppimiskumppanuushanke kuului EU:n Elinikäisen oppimisen Grundtvig-alaohjelmaan ja Kuusankosken retkeilijät/KuuRet55+ sai siihen tukea CIMOlta. Teuvo Nurmi Valmiina lähtöön. Kuvat: Juri Podkopajev kuttavat. Kiitos, että mekin saimme kokea virolaisten sykähdyttävän juhlan. Saaressa istuimme iltanuotiolla. Siperian laika ilmestyi saattamaan kalliopiirroksille. Vaikka yhteistä kieltä ei ollut, muutamalla venäjän- ja englanninkielen sanoilla ja hyvällä tahdolla ymmärsimme toisiamme. Tutustuimme saarien vanhoihin kyliin, nuotanvetoon, karjalais-venäläisen talon pihapiiriin, näimme karsikkopuita, kävimme Ileksajoella, jossa kävelimme Vienanpolkua. 2019. Hilkka Laitinen/Espoon retkeilijät. Kaikki siirtymiset tapahtuivat kalastajaveneessä, ja maihin menimme matalikkojen kohdalla puuveneellä. Osa lähtijöistä oli teräskuntoisia kokeneita luonnossa liikkujia, osa ensikertalaisia ja loput siltä väliltä
Kiista-Veikkojen majalla Suonummella klo 16. Seuran syyskokous su 23.11. klo 15 Heiskan majalla. Ilmoitt. Kirkkaat jäkäliköt ja sammaleet pörhistelivät eleganteissa väreissä. Juhlakahvit keitettiin Stenbackan tulipaikalla ja tikkupullan paistoon innostuivat kaikki. menn. Ilmolle. Lisätietoja: ilmo.nousiainen@ elisanet.fi, puh. Lähtö kimppakyydeillä Prisman pihasta klo 9. Omat eväät mukaan. syyskokous 13.11. hellesää. hilkka.laitinen@gmail. com puh. Lapin hiihtoloma- Penedon Retkeilijät järjestää Brasilian kiertomatkan maaliskuussa2015 Rio de Janeirosta Penedoon ja edelleen Iquassun putouksille, Amazonakselle mm. Erityiskiitokset Helenalle, jonka järjestelyt osoittivat, että retkiin saadaan sisältymään monenlaisia, virikkeellisiä tapahtumia. Ensilumi hiihtoviikko Tarkempia tietoja PK:sta ja l Kouvolan Sanomista sekä kotisivuilta. Tiedustelut: jaana.hyvonen@ kotikone.fi tai 040 7032668 viikolle 27.3.-5.4.15 viimeistään 30.12.14 Annelille, 040 761 0415 tai s-postilla anneli.a.hakala@kolumbus.fi n Länsi-Karjalan Retkeilijät (L-K R) Suppilovahveroretki 2.10. Syysvaellus Repoveden kansallispuistoon. herkkutatteja keräten. Ylärivissä Raimo Patronen, Leo Ketola, Matti Huttunen, Helena Nurmio, Maija-Liisa Salmi, Pirkko Rami ja Eija Kauppinen, Immilän emäntä. Aatosta jaloa - marraskuun valoa! Ohjelmatiedot: www.tyovaenperinne. fi tai kirsti.lumiala@tyovaenperinne.fi puh 050 4360178 Sääntömäär. Ilmoitt. Joulujuhlat Stenbackassa klo 12 26.12. myöh. Tiedustelut: heikki.haapea@ pp.inet.fi, puh. iltamat ja Hiisigurmetit. 2. Vuokrat 10,-/ hlö/vrk jäsenet, ulkop.15,- lapset alle 16 v. sivu 3. Syysretki Hopealahteen 4.5.10. sivu 3 1.10. klo 10. +358 500 967941 tai ellen. granholm@gmail.com. n Savonlinnan Työväen Retkeilijät (STR) Tiedustelut: Erkki Muukkonen, 044 361 7953, Raili Muukkonen, 050 581 6320. n Tapiolan Maa- ja Meriretkeilijät (TMMR) La 13.9. Kahvi kirvoitti kielen kannat ja juttu luisti. Maailman murheet unohtuivat ja retkitarinoita riitti. Nuukan vuosikokous 1.11. Lähtö klo 13 toimiston edestä, Stadin Työväenkirjallisuuspäivä 8.11. Kuva: Hilkka Laitinen. Pisin päivämatka oli 90km. Ilm. Kokoonnutaan Kampin aukiolla Hiljentymisen kappelin edessä klo 15. Ke 3.12. Matkaa kertyi 330km. ja 30-vjuhlavuoden pikkujoulu. Paikka ilm. s. Hopealahdessa kävellään luonnossa ja kulttuuriympäristössä. klo 14 Pikkujoulu la 13.12. Ilmoitt. Hiisivalkeat Stenbackassa. syyskokous 26.11. Armi. - 3.11. Viikonloppuvaellus Lapakistossa. Karpalo- ja sieniretki. 8.9.2014 n Espoon Retkeilijät (ER) 13.-20.9. toimistolla alk. Töölönlahden ympäristössä. Kokoont. klo 9.30 linja-autoaseman turistipysäkin tienoille, lähdetään autoilla yhteiskuljetuksin. Seuran yhteyshenkilöt: Pj. 2 1. 0400 210 011. n Rovaniemen Retkeilijät Ruskavaellus Äkäslompolooon 10.-14.9. Tiedustelut: Hannu Puhalainen, puh. 0440 500354 Nettisivu www.trekkari.fi (myös Satakieli-tiedotteen näköispainos) n Helsingin Työväen Retkeilijät (HTR)/ Helsingin Luonnonystävät Lähde katsomaan Raattaman ruskaa, viikot 38?39. 3. 11.10. 29.9. menn. klo 10?17.30. Päivän järjesti Nuuksion kansallispuistoyhdistys NUUKA ry. ER Hiisivalkeat Stenbackassa. 20.11. 050 543 1954 sekä seuran nettisivuilta http://www.elisanet.fi/karjalan. retkeilijat n Kuopion Retkeilijät (KuRet) Perinteinen kalailta Koivulassa ti 9.9. Ukonjoella voi viettää koko viikonlopun. Lisät.: Matti Huttunen Letkeästi lepopäivää -kävely 26.10. Kuva: Hilkka Laitinen Isä ja poika herkkutattimetsässä. Makkarat seuran puolesta. Perinteinen pikkujoulu la 22.11. Kyselyt ja ilmoittautumiset: Riitta Sairinen, 0405745051, riitta.sairinen@elisanet.fi n Kangasalan Retkeilijät (KangRet) Ukonjoen retki 13.-20.9. Kesäkauden päättäjäiset Torpalla 27.9. Huom. Vaellus Everestreitillä Nepalissa. 050 5430067, tiedotus: hilkka.laitinen@gmail. com, p. Nuuksion Stenbackassa kumpanakin päivänä alk. -2.11. Kiitokset Eija ja Markku Kauppiselle kahvituksesta. Mukana olijat luovat retken ilmapiirin, kiitos hyvästä seurasta. Pihapelejä, makkaran ja muurinpohjalettujen paistoa nuotiolla, kävelylenkki Vastamäen maastoon. Seuran uimalavuoro alk. Markulle 17.9. 3.10. Kimppakyyti Rientolan pihalta klo 10. 1.- 2.11. Tapanin taaperrus klo 11 Luovuus kukkii -ohjelma valmistumassa, lisät. Ks. ilm. Mialle viimeist. s. Hiisivalkeat Stenbackassa ja vaellus Nuuksiossa. Tuikkukävely klo 19 Uuden hautausmaan p-paikalta. 5.-13.12. Ukonjoella. Ulvotaan kuuta Kummelbergenin kallioilla Sipoossa. syyskokous Rientolassa klo 18. 15 km). Loistava ruskaviikko Varkhanmukkassa. Ks. Ks. Yhteinen ruokailu omakust.hintaan. Jäsenilta Rientolassa 26.-28.9. - 2.11. klo 16.30, perinteiset jatkot Paasisalissa. Tiedustelut: Matti Huttunen, Toimintakalenteri Retkiä tapahtumia kursseja l 040 8324302 mk.huttunen@ pp.inet.fi, Eila Oranen, 040 7344913 oranen.eila@gmail. com, Ilpo Rossi, 0400 700787 ilporossi5@gmail.com n Hämeenlinnan Retkeilijät (HäRet) Tiedustelut: Hannu, 050 526 9814. n Jyväskylän Kunto- ja Luontoliikkujat (JyKuLuLi) Tiedustelut: Leena Yksjärvi puh. Alarivissä Jussi Pikkarainen, oppaamme Heinolasta Nastolaan, Nina Pendikainen, Kyösti Kähkönen, Mari Halonen, Kerttuli Karonen, Ritva Sipinen, Kaarina Kähkönen, Matti Kotka, Tarmo Tikka ja Tenho Halonen. Kuvan otti Markku Kauppinen, Immilän isäntä. Juhlan kunniaksi nousi Suomen lippu salkoon Stenbackan mäellä ja metsiin hyvät ruokasienet, haperot, kanttarellit, lampaankäävätkin ja yllättävän runsaasti kerättiin kopat täyteen herkkutatteja, jotka eivät ole kovin yleistä herkkua pääkaupunkiseudulla. Runsaat sateet olivat väistyneet ja metsä oli raikas auringon välkkyessä puiden lomasta. Yövytään teltoissa. ilm. 13.12. matkat ja majoitukset aamiaisineen. Lisätietoja Ellen Granholmilta, p. Ulkoilupäivä Meilahdessa ja tutustuminen Urho Kekkosen museoon. Kokoont. Lähtö Leppävaaran Läkkitorilta klo 9. Lisäksi kultt.tapahtumia, seuratkaa sähköpostianne. Lisätietoja: Tuula Touru, 040 502 9399, tuula.touru@gmail. com ja Kerttuli Kaaronen, 050 565 8883, kerttuli.karonen@ gmail.com n Turun seudun Retkeilijät (TSR) Tiedustelut: Klaus Vuorinen, puh. Ks. Hilkka. Seuran Stenbacka-tukikohta Nuuksiossa. klo 17 alk. TRL-retkiviikko Varkhanmukkassa. Sienioppaana yhdistyksen puheenjohtaja Hilkka Laitinen. HIISIVALKEAT 1. Ilmolle. Syyskokous ja pikkujoulu 22.11. Marjaan - sieneen. Kokoontuminen Nuuksiontien ja Ruuhijärventien risteyksessä klo 12. Sörnäisten rantatie 25A. jokiristeilylle ja Bahian Salvadoriin sambaamaan. sisältää lento- ym. Hämeenlinnan retkeilijöiden upeassa majassa Padasjoella saatiin yösija. klo 17 toimistolla, Säästöpankinranta 6 C 6.krs. Läh. Joulumarkkinat ja joulukodit avoinna Loviisassa. Kimppakyyti tai bussi. Matkanjohtajana toimii Suomi-Brasilia Seuran pj, matkailun opettaja Hannele Leppäneva. Seurasaaren sillan kupeessa klo 12. Pe 28.11. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: hilkka.laitinen@gmail.com p.o440 500354 Tervetuloa Stenbackaan . Kahvitarjoilu, tervetuloa! Jouluinen yhdessäolohetki 5.12. Torpalla klo 13. Tiedustelut: Risto Mäntylä, puh.040 828 9146 tai mantylaristo@gmail.com. n Karjalan Retkeilijät (KR) TRL:n retkiviikko Varkhanmukassa 13.?20.9. siellä on aina hyvä ilmapiiri Hiiden lamppu. Majoitustilaa on! Lisätietoja: eila.oranen@gmail.com, p.040 7344913 Kävelytapahtuma Hietalahden maisemissa 25.9. Hauska oli myös nauttia aamiaista Maakeskellä sijaitsevassa pienen Punaisen Tuvan B&B-paikassa ja kuulla sen taustatarinoita. Heinolassa pyöräilystä innostunut nuori mies esitteli Heinolan nähtävyydet ja saattoi Nastolaan saakka! Retken kohokohta oli Nastolassa Immilän kosken historiaan tutustuminen (sahat, mylly, uitto) asiantuntevan oppaan johdolla. Tätilässä Inkilänmäellä klo 16. Lisätietoja: Liisa 040 7516 143 Kuopionretkeilijat.fi -sivuilta ja lehtien muistiopalstoilta ajankohtaista tietoa. n Kuusankosken Retkeilijät (KuuRet) 21.9. Saunojaiset . 0400 474 477, sähköposti rovaniemenretkeilijat@ gmail.com n Riihimäen Retkeilijät (RiRet) Syyskauden avajaiset Heiskan majalla su 21.9. 3. Puolukkaretkelle Ukonjoelle ehkä 21.9. Syyskokous Suokadun palvelutalolla 16.11. klo 10 Tänä vuonna teemana SAUNA Sitä ennen talkoillaan niityillä ja pihapiirissä (puun kaatoa ja käsittelyä) . Kannatti olla mukana! Tarmo Tikka n Salpausselän Samoojat (SalSa) Retkeilypäivä 21.9. Os. Petri Mikkelän tatti oli ainakin 20 cm korkea, Pertin ehkä 3. Joulujuhla Stenbackassa yhdessä ER:n kanssa. Lisätiet. Sääntömäär. alk. Läh. Juha Saarinen, jpt@kolumbus.fi, p. TRL-syyspatikka SalSan avustuksella Nastolaan, ks. s. Retkellä tutustuttiin luomutilaan Kärkölässä, jossa isäntä kertoi luomuviljelyn periaatteista ja antoi päätteeksi viuluesityksen. Kahden viikon matkan arvioitu hinta 2.700 . klo 8.05-10.00. Askartelut alkavat majalla lokakuussa. päivä su: Suunnistellen Stenbackasta kansallispuistoon tulille. klo 18 JHL:n toimisto Ainont.2, Kangasala. Pikkujoulu 30.11. 0400 810 927. Ruskapatikka Lapakistossa 4.5.10. 050 340 3394. n Vihdin Retkeilijät (ViRet) 18.9.klo 18. 040-769 6198, leena.yksjarvi@invalidiliitto.fi n Järvenpään Retkeilijät (JäRet) Kaamosherkut 8.-9.11. Ilmoita sitova kiinnostumisesi Mialle 045-1319128 tai s-postilla miaviret88@gmail.com viimeist. Kokoontuminen Oksalaan. Karpaloretki Viurusuolle myöhäissyksyllä. Syyskokous 22.11. 12. Sääntömäär. 2 ja jäsenkirje. Pikkujoulu marraskuussa. Paikka ja aika myöh. 177 Päivä vietettiin Nuuksion kansallispuistossa Suomen luonnon parasta antia . Urajärvellä Huhtarannassa. 0440 500 354 Seuraavaan Retkeilijään toimintatiedot 17.11. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Lisätietoja tapahtumista jäsenille s-postilla ja paikallislehtien seura- ja järjestöpalstoilla. Kotisivut: www.vihdin-retkeilijat.fi n Nuuksion kansallispuistoyhdistys NUUKA ry 1.-2.11. kerros. La 13.12. Ks. Majoitus mökeissä, voit tulla myös vain päiväretkelle. Ruoholahden metroas. klo 17. Halukkaille pyöräretkenä (n. Syyspatikka Heisanharjulle klo 9 Tekniikkatalo KSNK ja klo 9.15 Voikkaan Työskiltä kimppakyydein. 15.10. mennessä. Lehti ilmestyy 8.12.2014. Suomen luonnon päivä 30.8. TRL-pyöräretki 19.- 23.7.14 Pyöräiltiinpä PäijätHämeen kunnat! SalSan (Helena Nurmio) järjestämälle TRL:n pyöräretkelle osallistui 15 polkijaa eri puolilta Suomea. Seuraa paikallislehtiä. Isänpäiväretki Lopen Luutasuolle la 8.11. Tutustutaan Apteekkimuseoon Joutsen-Apteekissa. Opastus klo 16. Bussi 85 Espoon asemalta, pysäkki ?Haukkalammentie?. Su 21.10. Talkoosoppa . Ks. 17.11. 0/2,-. 12.9. 4.-5.10. klo 13.00 samassa yhteydessä. 13.12. Juha 4.-5.10. Syyskokous klo 14, sen jälkeen saunotaan ja vietetään pikkujoulua. Matkat kimppakyydein. Kokoont. Ilmoitt. Vuosikokous ja joulukahvit klo 17 TRL:n kokoustilassa Säästöpankinranta 6 C, 6. Ruokailut 15 ?, yöpyminen 8 ?/yö. su 12.10. menn. puh. s. 040 588 1439, Tiina Pesola p. Retkeä ?suosi
Mökillä kaivoin puukon rinkasta ja menin liiterii vuoleskelee. Matka meni hyvin, nukuin monta tuntia. Eetu, Veikka, Eeka ja Miika. Ja saunakin vielä. Kannoin Ukon ja Jussin kaa saunalle vettä. Tapsa tuli sinne suolle kans. Ronja solmuilee ja vas. Kannoin ne ite mökille. Lauantaina lähettii kotii. On ollu kivaa vaeltaa metsässä ja tuntureilla ja rämpiä soilla. Kuva: Pertti Mikkelä. Reippaat pojat vas. Viisain pojista keräsi makuupussinsa ja siirtyi nukkumaan tyttöjen telttaan. Aamuvarhain saapui RadioSavon toimittaja herättelemään leiriläisiä. Annettii näkkileipää ja kaks nakkii, ne söi ne kaikki. Perjantaina mentii taas suolle. Useimmille teltan pystytys oli aivan uutta ja outoa, mutta vanhempien ja retkeilijöiden avustuksella ne saivat oikean muodon. Savon Sanomien toimittaja ja kuvaaja olivat seuraamassa ja raportoimassa leirin aloitusta. Koulussa oli suunniteltu leirin ohjelma ja ruokalistat, kahdella pojalla oli syntymäpäivätkin ja pojat pakersivat komeat kakut kavereiden iloksi. Mutta poikien teltassa elämä jatkui, pojille oli jäänyt puhelimet kännyyn ja viestittelyä piti tietysti jatkaa läpi yön puheenpulputuksen kera. Ne paino tosi paljo. 045 1369744. tyovaenretkeilyliitto@gmail.com ISSN 0783-165X Painopaikka: Keski-Uusimaa Oy, Tuusula. Poroja ei näkyny, kait ne oli nukkumassa. Lauantai meni tutustuessa paikkoihin. Ihmettelin meidän mökkiä. Kaikki mahtui mukaan, kaksikkokajakkikin laivan katolle. Aurora-laiva lähtee lauantaina mukana telttoja, sauna ja rompetta aina kasa on korkea - muonaakin paljon Hei - mitä sulla vielä on? Kapteeni kuuluttaa - saari on nyt tässä Rövaren! Perillä ollaan leiriytymässä Saareen astuu mummot, vaarit ja vävyt... teltat pystyyn - pois alta kivet ja kävyt! Aarrepolku kutsuu - joukkueet matkaan Ja sauna meren rantaan - ei aikaillakaan Solmujen teko on retkellä tarpeen ?Puuhunkin pääsin vaikk se oli korkee? Hei - merestä nousee hopeakuu Joukko siitä riemastuu Aamulla aurinko meren kultaa melojat sinne riemulla suuntaa TRL:n Perheleiri oli Espoon retkeilijöiden järjestämä 9.-10.8.14 Sauna on lämmin ja vesikin vielä polskia joutaa meressä siellä Kajakki kiitää mukana lasti ei päivä voi kulua paremmasti Hyvää syksyä ja tavataan taas . Pystytyksessä myös Kuopion Retkeilijöiden Tuula Hytönen. Opettaja ja mukana olleet vanhemmat olivat tyytyväisiä leiripaikkaan ja siihen yhteistyöhön mikä on ollut Kuopion Retkeilijöiden ja kummiluokan välillä jo kaksi vuotta ja yhteistyö jatkuu. Olisipa kaikilla koulunsa aloittavilla lapsilla lähellä aikuisia, vanhempia, iso- vanhempia, naapureita ja vaikka retkeilijöitä, joilla olisi aikaa olla lasten kanssa ja tehdä yhdessä ihan tavallisia asioita. Ja ymmärtäväinen ja ennakkoluuloton, mukava opettaja. Retkikummien puolesta Liisa Niskanen/KuRet Päätoimittaja Hilkka Laitinen. Työväen Retkeilyliitto ry:n järjestölehti. Toimitus: Säästöpankinranta 6 C, 00530 Helsinki. Mut ei se Ukko Markku Nuotio, Jaakko ja Ukon löytämät poron sarvet. jaksanu kantaa ku toiset mökille. Ukko haki kahvivettä, mutta Mumma ei ollu ottanu kahvia mukaa, tehtiin sitte marjoista ja hunajasta mehua. Kuukkelit tuli kerjää ruokaa. Nekin oli isot, mut ei niin isot ku Ukon. Näin poroja ja kuukkeleita. Piti ostaa tuliaisia. Matkalla näin poroja. Yks meinas juosta auton alle. Torstaina Ukko meni käymää tunturilla. Reunassa Hilkka. Kuva: Solmu-Pertti. YÖ- Jaakon retki pohjoiseen koulu Tehtiin ruokaa trangialla ja syötiin sitä nautinnolla. Ensin käytiin saunassa, nukuttiin me teltassa ja vahdittiin tulta kamiinassa. Aamulla radiotoimittajat tuli ja hyvät unet suli. Kiitokset meiltä kaikilta, Rajalan koulun 4 b. Kummiluokkamme ja meidän kevät huipentui yökouluun Koivulan pihassa. Kuva: Tanja Kuikka. Poikien teltta on kohta pystyssä. Iloisia ja sanavalmiita lapsia oli hauska haastatella ja mukava juttu radioon syntyikin. Henri, Taavi ja Jasu vahtivat, että soppa kypsyy. Se oli löytänyt kahet tosi isot poronsarvet. Nukuin korsussa. Jaakko Hyötylänmäki, 6v Jaakon juttuja kirjasi ylös Mumma eli Seija Niemelä, Hämeenlinnan Retkeilijät. Tyttöjen teltta on kiiloja vailla valmis. Puh. Kuvat: Liisa Niskanen. Perjantai-iltana lähettii kohti Varkhanmukkaa. Heidi, Henni ja Venla seuraavat mikä solmu on syntymässä. Kun heräsin niin näkyikin jo tuntureita. Sulka ja Solmu Loppujuhlat alkaa kohta ja leirin purku . Hyvää oli keksin kaa. Takas mökille mentii Ahvenjärven kautta. Mettäs oli paljon sieniä. Tiistaina lähettiin käymää Muoniossa. 8 18 8.9.2014 Leirikuulumisia Ryöväri-saarelta Espoon Rövaren-saari on jylhä, metsäinen ja vähän salaperäinenkin. Tänä hellekesänä monen teki mieli meren raikkauteen ja peräti 30 retkeilijää odotteli Otaniemen laivalaiturilla tavaravuoren varjossa Aurora-laivan lähtöä. Jussi katsoi kompassia ja suolle jouduttii. Mulla kastui toinen jalka. Päästiin sinne sit lopultakin. Söin suolla lakkoja ja juolukoita. molskista vaan. Käveltii sitte tietä pitkin takas. Enpä ollu ennen moista nähnyt. voi onnetonta Aurora ottaa kaikki mukaan rannalla ei ruikuta kukaan. Meri oli lämmin . Ukko keitti laavulla kahvit, ja söimme eväät. Saunan jälkeen mentiin nukkumaan. Sunnuntaina lähettii Suasjärvelle. Kuva: Pertti Mikkelä. Solmuilu oli suosittu laji. Siinähän sitte taas hypittii suolla. Keräsin Äitille mustikoita ja juolukoita. Ne on samanvärisiä ja melkein saman makusii, ei haittaa vaik menee sekasin. Illalla Ukko tuli tunturilta. Eikä enää jalat kastunu, paitsi Jussilla, putos puroo. Maanantaina mentii Vuontisjärvelle . Vene oli tallessa ja vettä täys. Koitin tehä voiveistä, ei oikein onnistunu. Keskiviikkona tihuutti, joten lähettii käymää Levillä. Pääruoka valmistui pihalla trangioilla. Sauna ja uiminen melko hyisessä Kallavedessä oli myös extremeä, jota leirivuorokauden aikana sai kokea. Yöllä tyttöjen teltassa nukuttiin, kamiina lämmitti suloisesti ja kipinämaijat huolehtivat, ettei tuli päässyt sammumaan. Se oli löytäny mulle omat sarvet. Mä menin Mumman kaa lakkoja kerää. Pihalle kohosi kaksi puolijoukkuetelttaa, toinen tytöille ja toinen pojille. ainakin perheleirillä! t. Keskellä Teija Torvinen, perheen äiti. Koko joukko Lempäälästä. Käytii ruokakaupas kans
Meneillään olevat resurssisodat estävät hätäapuna ruokahuollon muun muassa monilla alueilla Afrikassa. Euroalueen työttömyysaste on 12 prosenttia, kriisimaissa huomattavasti enemmän. Kiinassa on koko sakki tällä kriteerillä koviksia. Kysymys on todellisesta niukkuushyödykkeestä, valkuaistuotannosta. vaikuttamaan euroalueen keskuspankin rahapolitiikkaan ja jäsenmaiden yhteisvaikutuksiseen talouspolitiikkaan (Helsingin Sanomat 31.8.) muun muassa näistä lähtökohdista: ?Japanin menetetyn vuosikymmenen aikana maan työttömyysaste on ollut viidessä prosentissa. Ynnä takapuolet, tuon seurauksena. KUN MATKUSTELEMME HIUKAN n n n monia muita ih- Niin paljon misiä sitten saapuu matkalle kuin tästä Suomeen, heillä on kulttuuri- maasta kummastelu edessään omista pidänkin, alkaa lähtökohdistaan. Käärme on tuttua murkinaa. Se järkyttää ulkomailla. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen toimitus@demari.fi tai Demokraatti, PL 338, 00531 Helsinki. Oikeita kysymyksiä talouden kestävyydestä Opiskelun keskeinen tavoite on hankkia tiedot ja taidot tehdä oikeita kysymyksiä. Jättiläismäinen pihvi on lautasta suurempi, lerppuu reunojen yli. Riittävä möykky neljälle, mutta niin se vain tuodaan jokaisen nenän alle. Turhaako? Ainakin työllistävää ja kuluttavaa. Mutta hankalampaa väis- suurimpien teltävää ovat joidenkin kaupun- kaupunkien kiemme tolkuton roskaisuus, osalta tuntua örisevät heimoveljemme, graffi- vaikealta titöherrykset, monet muut uu- markkinoida demman kulttuurimme epähe- puhtautta, delmät. Mämmi ei ehkä ainakin maistu. Mutta esimerkiksi kiinalaiset haluavat melua ja spektaakkeleja, eivät mitään suhisevia koivuja järven rannalla. Tunti, enintään kaksi pöpelikössä menettelee, mutta sitten on jo päästävä kaupungin hälinään ja pärinään. Suomalaiset itse kaipaavat usein sitä rauhaa. Se näkyy matkailumainoksistakin. Siitä valmistettiin polttoainetta omissa työkoneissa käytettäväksi. Liuskekaasutuotanto osana kokonaisuutta säästää pellot ruokatuotantoon, mutta aiheuttaa valtavat ympäristötuhot. USA on jopa perunut energianvientikiellon ja myöntänyt kahdelle yhtiölle vientiluvat. Joka seitsemäs ihminen elää aliravittuna. Bushin presidenttikaudella raakaöljymarkkinoiden epävarmuus sai alueen maanviljelijät ottamaan talouksiensa energiahuollon omiin käsiinsä kieltäytymällä myymästä maissisatoaan ruokamarkkinoille. Mielenkiintoista nimittäin on, että Suomen keskustan jälkeen kokoomus näyt- ?Jos lopettaisimme talouskurin ja käyttäisimme saadut rahat koulutukseen ja terveyteen, voisimme edistää talouden rakennemuutosta ja puuttua samalla eriarvoistumiseen.? tää vakuuttaneen Eurooppaneuvoston jäsenet Suomen asettamien komissaariehdokkaiden makroluokantalousasioiden hallinnasta. Nobelilla palkittu ekonomisti Joseph Stiglitz kannusti . Ne on tiettävästi aikanaan otettu käyttöön siksi, että avotulella paistettu liha oli liian kuumaa syötäväksi paljain käsin. Siksi kaikki on suurta, pihvit, purilaiset, perunalastupussit ja limpparipätikät. Niiden kuvissa on hyvin usein pelkkää maisemaa, ei ihmisen ihmistä. Brasiliassa raivataan laittomasti sademetsiä valkuaisrehun tuotantoon. Rehu käytettäisiin kassilohien ruokintaan Norjan rannikolla. Suomikin kuuluu yli 400 miljoonan euron lohiostoksillaan asiakkaiden joukkoon. Puikoilla syömistä joutuu länsi-ihminen hetken harjoittelemaan. Kulutuskulttuurissa puuvillan tuotanto kilpailee peltomaasta kotieläintalouden kanssa. Vielä George W. Kiina on ilmestynyt vuokramaa-siirtomaaisännäksi . pelloiltaan. Siinä oli lyhyt katsaus akuuteista miljardiluokkaa olevista asioista, jotka antavat aihetta oikeisiin kysymyksiin juuri tässä ajassa. mukanaan sotajoukot pitämään paikalliset poissa ?omilta. Suomessa sanotaan kovasta tyypistä, että se on kärmehiä syönyt mies. siis ilmeisesti Jyrki Kataista . Ulkomaisten matkailijoiden haastatteluissakin suomalainen ihminen nousee toiseksi parhaaksi vetonaulaksemme, heti luonnon jälkeen. Olemme ystävällisiä, avuliaita, melkoisen kielitaitoisiakin. Tulipa kerran Saksasta tiedustelu, onko Suomessa asfaltoituja maanteitä laisinkaan, kun yhdessäkään kuvassa ei sellaisia näy. Mainostetaan siis maatamme seikoilla, jotka kiinnostavat ulkomaalaisia. Käytännön tasolla havainnollinen esimerkki on ammattien ja samalla tutkintojen poistuminen käytöstä ja uusien ilmestyminen markkinoitaviksi. Oma lukunsa markkinataloudessa on muoti. Sen koneistojen tehtävänä on pitää huoli siitä, että luomis-, valmistus-, mitätöimis- ja hävittämisprosessi on ikuinen jatkumo. Tämän opin yhdeltä suomalaiselta, joka oli kehunut arabin suurinta kamelia. Kiinassa ruokahuolto on runsasta ja monipuolista. Ympäristönsä kustannuksella Yhdysvallat on uudessa energiapoliittisessa tilanteessa lisän- Kolumni Jaakko Lehtonen Kirjoittaja on Matkailun edistämiskeskuksen ylijohtaja. Mitä ne oikeasti haluavat? eksoottisempiin maihin, saamme hämmästellä sikäläisiä tapoja, tottumuksia ja vaikka ruokia. Eli jos puolison, naapurin taikka työkaverin naama alkaa ärsyttää, niin on hyvä muistaa, että hän on tutkitusti mukava ihminen. Luontomme on edelleen melkoisen hyvässä iskussa, suosion paalupaikalla. 8.9.2014 Keskustelua ja taustaa Kirjoita omalla nimelläsi. Jälkimmäisissä nuorisotyöttömyys on 50 prosenttia, bruttokansantuote henkeä kohti on euroalueella selvästi alle vuoden 2007 tason ja samalla 20 prosenttia alle sen tason, jossa meidän pitäisi nyt olla.? Stiglitzin johtopäätös poikkeaa monesta muusta linjanvedosta: ?Jos lopettaisimme talouskurin, poistaisimme verojärjestelmän porsaanreiät ja käyttäisimme saadut rahat koulutukseen ja terveyteen, voisimme edistää talouden rakennemuutosta ja puuttua samalla eriarvoistumiseen?. Tähän kysymykseen Jyrki Katainen joutuu monta kertaa vastaamaan, jos tulee rekrytoiduksi talouskasvukomissaariksi. Erkki Pulliainen valtiopäiväneuvos 11. Pensaista taiteltiin risuja avuksi. Amerikoissa kaikki on suurta. Tutkitusti. Ravinto ja suoja ovat ekologisia perustekijöitä. Puuvillantuotannosta on luovuttu ja pellot on otettu rehuvalkuaisen tuotantoon. Tämä ei kuitenkaan riitä, kun Kiinan nouseva keskiluokka on oppinut liharuokien monipuolisen kotivalmistuksen.UusiSeelanti ja Australia ovat kiinalaisten ruokkijoita. Kohta on odotettavissa Venäjän tuontikieltopakotteiden takia kassilohen alemyyntioperaatio Oltermanni-juuston tapaan. Yhdysvalloissa ja Kanadassa vesisärötystekniikalla talteenotettava maakaasu on mullistanut maanosan energiahuoltovarmuuden. Eikö siellä tosiaan asu ketään. Meiltä löytyy luonnonrauhaa ja raikasta ilmaa. Siksi materiaaleja halutaankin uusiokäyttää. Uusiokäyttö on hyvin tarpeellista. Jenkeille tiemmä on tärkeää saada vastinetta rahalle. Kengänpohjia ei sovi näyttää arabille, ei liioin kehua mitään arabin omaa. Ja vielä eri maissa eri lailla. KUN NÄITÄ JA Nobelilla palkittu ekonomisti Joseph Stiglitz uskoo, että Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaa muuttamalla voitaisiin panostaa enemmän koulutukseen ja terveyteen ja näin edistää talouden rakennemuutosta ja puuttua eriarvoistumiseen. nyt toimillaan poliittista painoarvoaan. Maapallon väestö runsastuu 90 miljoonalla ruokittavalla vuodessa. Niin paljon kuin tästä raikkautta, maasta pidänkin, alkaa ainakin toimivuutta. suurimpien kaupunkien osalta tuntua vaikealta markkinoida puhtautta, raikkautta, toimivuutta. Pääosa suomalaisista on kuitenkin edelleen sitä mukavaa, luotettavaa ja vastuullista porukkaa. Klassisessa mallissa oikeat vastaukset tiedon karttuessa menettävät osuvuuttaan, jopa täydellisesti oikeellisuutensa. Se nimittäin tarkoittaa, että haluat tuon tavaran lahjaksi
Vapaa pääsy. sia, miltei idyllisiä tuokiokuvia. Niissäkin on kuitenkin jo sitä jännitettä, joka on ominaista Munchin myöhemmälle tuotannolle. Oman lajinsa Munch löysi kuitenkin ihmisen sisäisiä tuntoja ja mielenliikkeitä tulkitsevasta maalauksesta, sanottakoon sitä sitten ekspressionismiksi tai symbolismiksi. 12 8.9.2014 Edvard Munchin ääni ja vimma Meitä suomalaisia hemmotellaan parhaillaan hienoilla pohjoismaisen taiteen näyttelyillä. Tämän kuun loppuun saakka on Helsingin Taidehallissa esillä Hilma af Klintin maalauksia ja juuri avattiin Didrichsenin taidemuseossa Edvard Munchin taiteen katselmus. Edvard Munch (1863-1944) on tunnetuin pohjoismaalainen taiteilija. Rasvaletti-näyttelyn 50-luvun valokuvien keskellä voi tehdä retken aikakauden muotiin ja muotoiluun kuuntelemalla asiantuntijoiden tietoiskuluentoja ja tekemällä löytöjä vintagetorilla. Traumaattinen suhde naisiin tulee esiin monissakin teoksissa. Vampyyri on tästä hyvä esimerkki. Yksi näyttelyn pääteoksista on Elämän tanssi, jossa keskeisiä teemoja on sisällytetty yhteen maalaukseen. Grafiikan lumo Aina uusista taiteen tuulahduksista kiinnostunut Munch innostui jo 1800-luvun lopulla grafiikasta. Mukana on kuitenkin hieno litografia, joka toistaa maalauksen sanoman erinomaisesti. Munch seurasi tarkoin kansainvälisen tai ainakin eurooppalaisen taiteen kehityssuuntia. Tuo innostushan oli yleiseurooppalainen, myös suomalaiset olivat siinä mukana. Maalausten teemat toistuvat grafiikassa. kodinkoneet 1950-luvun kaupunkilaiskodeissa klo 15.00 dosentti Hanna Kuusi: Modernin muotokielen läpimurto 1950-luvun Suomessa 50-luvun designtapahtuma on osa Helsinki Design Weekin ohjelmaa. Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b lauantaina 13.9. klo 11-17. kodinsisustuksen kultaaika klo 12.45 tutkija Pirkko Ma- Koonnut Sari Saloranta detoja: Amerikan malliin ? muovin tulo suomalaisiin koteihin klo 13.30 muotitutkija Piia Lempiäinen: 50-luvun naisten muoti . Symbolismin keskeistä aihepiiriä on mukana. Viime vuosina ne ovat olleet harvinaista herkkua. Edellisestä on kulunut jo toista- kymmentä vuotta. Sitä tulkitsevat sellaiset teokset kuin Kuoleman suudelma, Mustasukkaisuus tai Rakkauden aalloilla. Helsingin kaupunginmuseo/Hugo Sundström Kauneudenhoitola Helsingin Kluuvikadulla 1950-luvulla.. Tässä vaiheessa mukaan tulevat ääni ja vimma. Teokset ovat hienon keskittyneitä; ihmishahmot on toteutettu suurpiirteisesti, päähuomio kiinnittyy yksityiskohtiin kuten asentoihin tai ilmeisiin, väri ja valo nostavat nämä hienosti esiin. Munch kuvaa traagisia ihmiskohtaloita kuten teoksessa Sairas lapsi, josta taiteilija teki useita versioita. Hän myös omaksui nopeasti uudet ilmaisumuodot, mutta pyrki kuitenkin aina omintakeiseen maalausjälkeen. Alkuvaiheessa taiteilija kävi läpi naturalismin ja impressionismin vaiheet. Tuskin kukaan meillä Suomessakaan on välttynyt näkemästä jotakin versiota hienosta Huuto-teoksesta; välttämättä kaikki eivät tiedä tai muista tekijää. Runsaat sata vuotta sitten Helsingissäkin nähtiin pari Munchin näyttelyä. Nyt näyttely on saatu tänne Didrichsenin museon korjattua turvajärjestelynsä vaatimuksia vastaaviksi. Huuto ja hiljaisuus Huuto-teos ei ole maalauksena esillä näyttelyssä. moderneja uutuuksia ja perinteisiä arvoja klo 14.15 intendentti Elina Kallio: Toivetavaroita talouteen . Tuolta kaudelta näyttelyssä on mukana rauhalli- Vinkiksi viikolle Fiilistele 50-lukua Helsingin kaupunginmuseon Hakasalmen huvilassa uppoudutaan 1950-luvun designiin lauantaina. Paikalla myös kampaajat, jotka pyöräyttävät kävijöiden kutrit fiftarikuosiin maksutta. klo 12.00 tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss: 50luku