Demokraatti 05.12.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Julkaisijat ja julkaisupaikat ovat vaihtuneet, mutta aina lehdessä on ollut joulutunnelman lisäksi myös aatteellista sanomaa. Tänään perinnettä jatkaa Demokraatin erikoisnumero, joka jaetaan kaikille SDP:n jäsenille.. Hinta 1,20 e (sis.alv) Kari Hulkko Työväenliikkeen jouluperinne jatkuu Työväen joululehti on kuulunut Suomessa työväenliikkeen perinteisiin aivan sen alkuajoista lähtien. i t h e l u l u o j Työväen TO R STA I 5. N:o 232, 007443-13-49 . jO uluku uTA 2013 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?
STX ilmoitti viime viikolla, et- n -5...-2 tä se ei ole saanut järjestettyä rahoitusta määräaikaan mennessä. Selvitykseen vastanneista 15?34-vuotiaista joka kolmas voi- n si harkita työtä, jonka palkka maksetaan pimeästi. Selvityksen mukaan nuorten aikuisten asenne harmaaseen talouteen on välinpitämättömämpi kuin vanhempien. Sähköautoille tulee Suomeen lisää latauspaikkoja. Scandlinesin mukaan rahoitusratkaisusta ei ole saatu yhtiöltä uutta tietoa. Lautat on ollut määrä rakentaa Turun telakalla. -2...2 Kuntien eläkevakuutuksen toimitusjohtajan valtaa ollaan kutistamassa, kertoo Kevan hallituksen puheenjohtaja Laura Räty (kok.). n Kari Hulkko Kevan hallitus aikoo määritellä uudelleen, miten valta toimitusjohtajan ja hallituksen välillä jaetaan. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0512 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Turku Uutistoimitus (02) 277 0477 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 . Tampere . 0800 96675 Muu Suomi: puh. Helsinki, Uusimaa, . 0200 55888 Tampere ja ympäristö: puh. 0200 72822 Pohjanmaa, varhaisjakelu: puh. Niiden avauduttua Suomen pikalatauspisteiden määrä kaksinkertaistuu. EU:n komissio on antanut pankeille ennätyssuuret, yhteensä 1,7 miljardin euron sakot euriborkorkojen vääristelystä. n Sakkoja saa yhteensä kahdeksan kansainvälistä finanssikonsernia. 0200 30011 Lounais-Suomi, varhaisjakelu: puh. Suurimmat sakot saa saksalainen Deutsche Bank. Kuuma glögi lämmitti mukavasti, kun Helsingin sosialidemokraattinen valtuustoryhmä tapasi eilen kaupunkilaisia Kolmen sepän patsaalla. Politiikka Kulttuuri Demari.fi 3 13 14?15 ?Taas kerran on laitettu suomalaisia Euroopan parlamentin jäseniä jonoon ahkeruuden mukaan. Seitsemäntoista energiayhtiön perustama latausoperaattori Liikennevirta avaa lähikuukausina vii- n sitoista uutta pikalatauspistettä ympäri maan. Uudet latauspisteet ovat lahjoitus sähköautoja markkinoivalta autonvalmistaja Nissanilta. Mikkeli Uutistoimitus (03) 212 9455 Ilmoitusmyynti 050 568 7361 Uutistoimitus (06) 317 8711 Ilmoitusmyynti (06) 317 4104 Uutistoimitus toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi 050 5543430 Lisätietoja: www.demari.fi ? ? ? ? varhaisjakelu: puh. 5.12. Nimipäivät tänään: Selma (ruots.) Selma Nimipäivät huomenna: Niilo, Niko, Niklas (ruots.) Nils, Niklas Päivä kuvana Aurinko nousee: Helsingissä 9.04 Oulussa 10.00 Aurinko laskee: Helsingissä 15.17 Oulussa 14.17 Nimipäivät lauantaina Sampsa (ruots.) Agata, Agda Nimipäivät sunnuntaina: Kyllikki, Kylli (ruots.) Angela, Angelika Uutiskertaus -10...-6 Telakkayhtiö STX:n jäissä olevien autolauttatilausten kanssa ei ole edistytty, kertoo tanskalainen varustamo Scandlines. Tai ainakin sen ahkeruuden, joka löytyy erilaisista tilastoista.? 4?5 6?7 8 Antti Palola aloitti STTK:n kipparina Verovelkaiset yritykset halutaan rekisteriin, pääkirjoitus, Kuvakisa SDP hakee aktiivinsa katsomosta vaalityöhön, Yrittäjät penäävät lisää kilpailua Täyttyykö Tampere poliiseista? 9 10 Pohjois-Korean vankileirit kasvavat Antti Vuorenrinteen Näkökulma, Johanna Ojala-Niemelän kolumni 16?17 19?21 Elävät kuvat Kulttuuripersoona Tallinnasta: Mihkel Raud Kirjavisa, Cirkon pikkujoulukabaree Sota peitti alleen lapsuuden Ihmiset Riitta Myller blogissaan 22?23 Demokraatin perinteinen joulupukkikisa 24?25 Pläkkyrin taitavat muotit 26 Verkkokauppa lisää osuttaan 29?31 Ristikko, sarjakuvat ja tehtävät 32?35 Radio ja TV Tarkoittavatko keskustan Kerola ja Puumala leikkauksilla niitä 800 kylä- ja peruskoulua, jotka kepu itse lakkautti?? Dimitri Qvintus Twitterissä Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Esko Ranto Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy viidesti viikossa, maanantaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Vaasa . Samalla määritellään, miten esimerkiksi päätökset työsuhdeasuntojen hankinnasta tehdään. Moni nuori aikuinen voisi kuvitella työskentelevänsä pimeästi, käy ilmi tuoreesta selvityksestä. 0200 71000
Emme saa olla ei-liike. Kun mies on ohjannut valtamerilaivaa, pystyy hän varmasti ohjamaan myös merkittävää palkansaajakeskusjärjestöä STTK:ta, Karukivi totesi. Tehyläinen Aila Eerola kuvasi uutta puheenjohtajaa yhteistyökykyiseksi ja osaavaksi johtajaksi. Kippariksi konsensusmies Kehumisesta vaivautunut Palola arveli kuulleensa ylisanoja, mutta myönsi että puheenjohtajaksi valinta oli hänen työuransa hienoin hetki. . Työelämää hän haluaa kehittää niin, että työssä jaksaminen paranee. . Olen motivoitunut ja innoissani, Antti Palola sanoo. ?Paikallinen sopiminen sopii huonosti esimerkiksi julkiselle sektorille. 5.12.2013 3 ???Työurani hienoin päivä? Merikapteeni Palola tarttui STTK:n ruoriin Lehtikuva / Vesa Moilanen Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n edustajisto valitsi keskiviikkona Helsingissä järjestön uudeksi puheenjohtajaksi Pardian entisen puheenjohtajan Antti Palolan. Palolaa puheenjohtajaksi esittänyt pardialainen MarjaLeena Karukivi kehui häntä erinomaiseksi neuvottelijaksi, joka hakee vaikeassakin tilanteessa kompromissiratkaisun. Karukiven mukaan Palolalla on myös kyky nähdä kauas tulevaisuuteen. . Sillä on hankala parantaa palkkatasa-arvoa.? . Sillä on hankala parantaa palkkatasa-arvoa. STTK:n vahvuutena yhteiskunnallisessa keskustelussa Palola pitää heterogeenista jäsenistöä ja asiansa osaavaa porukkaa toimistolla. . Meidän on löydettävä uusia ideoita, oltava askel aikaa edellä, Palola siteerasi STTK:n slogania. Eläkepaketissa on muutakin kuin ikä Eläkeneuvotteluihin puheenjohtajana valmistautuva Palola ei ole nostamassa eläkeikää ainakaan neuvottelujen alussa. . Haluan hoitaa asiat sopien ja neuvotellen. Palola kertoi uskovansa, että palkansaajat pärjäävät tulevissa neuvotteluissa työnantajaa vastaan. . Yksi syy oli Matvijenkon mukaan se, että EU asetti Ukrainalle liian suuria ehtoja. Vaikka on vähän perhosia vatsassa, olen motivoitunut ja innoissani. Puheenjohtajana Palola aikoo rakentaa sopimisen ja sovittelun yhteiskuntaa. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma kertoi, että viisumivapaus on Suomessa pidemmän aikavälin tavoite, johon pyritään asteittain. Niin Heinäluoma kuin Matvijenko huomauttivat, että viisumivapauden aikaansaamisessa tarvitaan EU:n päätöksentekoa. STT Lehtikuva / Martti Kainulainen Venäjän liittoneuvoston puhemies Valentina Matvijenko vieraili keskiviikkona Helsingissä. Tapaamisessa Tarja Halosen kanssa riitti hymyä.. Toiseksi hän mainitsi Ukrainan talouden kilpailukyvyn ongelmat EU-maihin verrattuna. Venäjän virkaportaikossa kolmanneksi korkeimmalla sijalla oleva Matvijenko vastasi Ukrainaa koskevaan kysymykseen eilen eduskunnassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Tilaisuudessa nousi esiin myös kysymys Suomen ja Venäjän viisumivapaudesta. Oikeastaan tuntuu ihan mahtavalta. Olen konsensusmies. Yksi ovat etuisuudet, mutta ainakaan vielä niihin ei haluta puuttua. Palola heitti pohdittavaksi myös ajatuksen, että työeläkeikä voisi myös vaihdella. Mika Peltonen UP Matvijenko: Ukrainaa ei saa painostaa Ukrainan on itse tehtävä valintansa, maata ei saa painostaa, sanoo Venäjän liittoneuvoston puhemies Valentina Matvijenko. Hän tähdentää Ukrainan johdon tehneen itse päätöksen, ettei allekirjoita EU:n kanssa yhteistyösopimusta. Paikallinen sopiminen sopii huonosti esimerkiksi julkiselle sektorille. Jos työnantajapuoli tuo pöytään tukilakot, me voimme iskeä siihen sopimusshoppailun. Paikallista sopimista ei Palolan mielestä pitäisi ainakaan lisätä. . Olisi hölmöä mennä neuvottelupöytään, jossa olisi jo sovittu työeläkeiän nostosta. Sitähän työnantajat haluaisivat. Palolan mielestä neuvottelupaketissa on muitakin asioita, joita voisi miettiä ensin.
Kouluissa voitaisiin jatkossa panostaa sen opettamiseen, mistä tulee raha muun muassa julkisiin palveluihin kuten opetukseen.. Pekka Ristelä on valittu FinUnionsin johtajaksi. Tiistaina syytettiin suomalaiskou- lulaisia Pisa-tutkimuksessa romahtamisesta, mutta Ylen mukaan kyse olikin aikuisten huonosta laskutaidosta tulosten tulkinnassa. Uudella laskutavalla Suomi on Euroopan paras Pisa-maa ja OECDmaistakin sijalla kolme. Kirkosta eroaminen jatkuu. Siinä tekijämies on Carl Barks. Mutta katsokaapa komeroihinne tai navetan ylisille: ensimmäisen suomenkielisen Aku Ankan hinta on jopa 10 000 euroa. Viisi kysymystä, vastaukset: 1) 304 kuntaa. Mistä tulee mieleen myös näin joulun alla Rioja? Vastaukset palstan alalaidassa. Merkkipäivä ??Suomalaisfirmoilla on neljä miljardia euroa verovelkaa Verovelkaiset yritykset laitetaan rekisteriin Hallituksen harmaan talouden vastainen ohjelma saa jatkuvasti uusia työkaluja. 5) Rioja on Espanjassa alue, joka tuottaa punaviinejä, myös joulupöytään. Jutta Urpilainen ja Lauri Ihalainen kertoivat harmaan talouden vastaisten toimien edistymisestä. Ilmapuntari Tänään ja huomenna Torstai 5.12. ?? ?? STTK:n edustajiston kokous ?? Suomen ja EU:n turvallisuusja puolustuspolitiikan kehittäminen -seminaari ?? Perjantai 6.12. ?? kuntamuseo Lapin työväen vuosisata -näyttely aukeaa, Lapin maa- ?? Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto Vähävaraisten itsenäisyyspäiväjuhla, Turku Heikki Hurstin järjestämä vähävaraisten itsenäisyyspäivän juhla, Helsinki Kari Hulkko Heikki Hursti. Vaihtelevaa säätä. Rekisterillä tarkoitus edesauttaa yritysten mahdollisuutta soveltaa tilaajavastuuta, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) kertoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona. Hänen mukaansa rekisteri antaa myös laajemmin signaalin siitä, että sekä yritysten että yksityisten ihmisten toivotaan hoitavan lailliset velvoitteensa moitteettomasti. Valtiovarainministeriö arvion mukaan tällaisia yrityk- Olli Hella Demokraatti olli.hella@ demari.fi 5.12.1951 50-vuotislahja Suomesta Walt Disney oli yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, tuottaja, näyttelijä, animaattori ja käsikirjoittaja, joka on tullut tunnetuksi erityisesti Aku Ankasta. Vuonna 1934, kun hän sen keksi, nimi oli vielä Donald Duck, mutta varsin erikoisen 50-vuotislahjan Disney sai Suomesta: ensimmäinen suomenkielinen Aku Ankka ilmestyi hänen syntymäpäivänään 5.12.1951. Disney tuli tunnetuksi animaatioelokuvan uudistajana ja monen suomalaisenkin lapsuudenmuistoihin liittyvät lumikit ja bambit valkokankaalla Lähes 30 henkilökohtaisen Oscarin voittaneella, vuonna 1966 kuolleella Disneyllä itsellä ei ollut juurikaan tekemistä siinä, millaiseksi Aku sarjakuvalehdissä muodostui. Taustalla on tilaajavastuulain soveltaminen. Uuttakin hallitusta johtaa liittokansleri Angela Merkel, mutta kuka on suureen koalitioon tulevan demaripuolueen SPD:n puheenjohtaja? 3. Siihen kirjataan sellaiset yritykset, joilla on yli 5 000 euroa verovelkaa. . Pisa- tutkimuksessa Suomi pärjäsi muun muassa luonnontieteissa ja lukemisessa, mutta suomalaisnuoret reputtaisivat yhteiskuntaopissa. 4) Se on palkansaajien keskusjärjestöjen yhteinen edunvalvoja, jolla on edustustonsa Brysselissä. Tuoreen selvityksen mukaan moni nuori aikuinen voisi kuvitella työskentelevänsä pimeästi. Maaotteluhengessä laskettuna Ruotsin Pisa-menestys on edelleen katastrofaalinen. Synkkää. Saksassa hallitusneuvottelut ovat loppusuoralla. Mikä ihme on FinUnions? 5. Tänään eduskunnalle annetaan uusin esitys julkisesta verovelkarekisteristä. Kuinka monta on tähän mennessä eronnut tänä vuonna? 4. 3) noin 40 000 ihmistä. 2) Sigmar Gabriel. 4 5.12.2013 Viisi kysymystä 1. Kuinka monta kuntaa manner-Suomessa nyt on? 2
Hallitus painottaa siirtymistä kotihoitoon ja palveluasumiseen. ketin kymmenistä toimista, koska sen arvioitu säästö on listan suu rimpia . Siihen ei kirjata julkista listaa kaikista velkaisista yri tyksistä eikä laisinkaan tarkkaa velan määrää. Eikä ympärivuo rokautista, kodin ulkopuolista hoitoakaan missään tapauksessa lak kauteta kokonaan. n n n on ymmärrettävää. 5.12.2013 5 Pääkirjoitus Vanhustenhoitokeskustelu heitti häränpyllyä Vanhustenhoito on Timo Sparf suo- kansainvälisestikin kat soen vääränlaista. Neuvotteluilla on suuri merkitys myös meidän kansalli selle lainsäädännöllemme, Iha lainen sanoi. Päivän sitaatti n n n ikääntyneiden hoitomuo- don muutos erottuu rakennepa Kotiin vai laitokseen. Samoin tarkkaillaan alipalkkausta ja ennakkoperin tävelvoitteiden laiminlyöntejä. . Säästöä ker tyy muun muassa siitä, ettei jul kisia varoja tarvitse käyttää enti sessä määrin isoihin laitosraken nuksiin. messa siä on Suomessa jopa 30 000. Suuri osa on jo toimintansa lo pettanutkin. Jos kovin paljon vielä leikataan, silloin heikosti menestyvien koulujen määrä saattaa nousta.? Professori, Pisa-koordinaattori Jouni Välijärvi IS:ssa sen jälkeen, kun uusin tutkimus kertoi Suomen menestyneen huonommin kuin takavuosina. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Yhteensä yrityk sillä on verovelkoja jopa neljä miljardia euroa. Ihmisarvoisen vanhuuden takaamiseksi painoa on siirrettävä kotihoitoon ja pal velutasotyyppisiin ratkaisuihin. Joku saattaa vielä muistaa tuon keskustelun. Tämä onnistuu, kunhan vanhusten kokonaistilannetta arvioidaan säännöllisesti ja heidän pal velutarpeeseensa vastataan. Meillä van huksia makuutetaan laitoksissa. Niissä ei vaihdeta vaippoja eikä huolehdita ravinnon saannista. Vanhukset menettävät vanhain kodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla toimintakykynsä ja yksityisyytensä. Rakentavaa keskuste lua on tärkeää jatkaa virheiden välttämiseksi ja parhaiden ratkaisu jen löytämiseksi. Suomen Geronomiliitto antoi eilen täyttä asiaa olevan kannanoton. Liiton mielestä vanhuksen on voitava siirtyä joustavasti palveluasumi sen piiriin, jos kotona asuminen ei enää suju. Keskustakin, jonka mainoksissa ?koti on maailman keskipiste?, syyttää hallitusta jos ei muusta niin ainakin väärin sammuttamisesta. Opposition edustajat ja osa mediaa ovat jatkaneet väärän viestin viemistä, vaikka hallitus on toistuvasti kerrannut, mistä uudistuk sessa on kyse. 300 miljoonaa euroa . Jos on toistuvasti laimin lyönyt velvoitteita, yritys sul jetaan pois julkisista hankin noista. Tä män perusteella on sekä erehdytty päättelemään että tieten tahtoen ryhdytty väittämään, että hallitus jättää vanhukset heitteille, vaille hoivaa. Sen laajenta mista myös muille aloille selvi tetään. Kun demareiden vahvasti ajama laki tuli voimaan heinä kuun alussa, monet olivat edel leen sitä mieltä, ettei se painota riittävästi kotihoitoa. Rakennepakettiinsa hallitus kirjasi summan . Rekisteri toimii niin, että alihankkijaa tai ura koijaa tai muun vastaavaan yri tyksen palkkaamista harkitseva yksityinen ihminen tai yritys voi syöttämällä yrityksen ni men saada selville löytyykö tämä rekisteristä. . Muutokset valmistellaan ensi vuoden syksyyn mennessä eduskunnalle, Ihalainen sanoi. Tilaajavastuu koskee kaikkia aloja, joilla käytetään alihan kintaa, mutta rakennusalalla sitä sovelletaan laajimmin. Me hän olemme jo lisänneet vero hallinnon yhteisöjen verotie dot. Urpilaisen mu kaan määrä vaihtelee sitä mu kaa, kun yritykset hoitavat ve ronmaksunsa. Kari Hulkko Rekisteristä on tarkoitus tulla mahdollisimman reaaliaikai nen, joten se poikkeaa esimer kiksi luottotietorekisteristä, jossa merkintä säilyy pitkään. Verorekisteri ei myöskään ota huomioon muita luottokelpoi suuteen vaikuttavia tekijöitä. Haku verohallinnon sivulta Rekisteri on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden alusta. Se toimii verohallinnon netti sivulla. Kuten peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) toteaa eilisessä Demokraatissa, laitoshoidon korvaamiseksi tarvitaan lisää kotiin vietäviä palveluita, omaishoitoa ja tehostettua palvelu asumista. Olen vakuuttunut siitä, että veronkierron vastaisessa työssä sekä kansallisesti että kansain välisesti avoimuudella ja läpi näkyvyydellä on iso rooli. Sitä käytiin vanhus palvelulain valmistelun yhtey dessä. Kunnat ovat jo pitkään kasvattaneet kotipalveluiden tar jontaa ja uudenlaisia toimintamuotoja kehitetään. Siellä käsitellään myös ti laajavastuuta ja sitä, tuleeko ti laajalle vastuu alipalkkauksesta ja siitä, että sääntöjä ei ole nou datettu. onhan vanhustenhoitolaitoksia likimain joka kunnassa. Esitykset saataneen val miiksi 2015 alkuun mennessä. Maanantaina on EU:n työ ja sosiaaliministerineuvoston ko kous, jossa käsitellään lähetet tyjen työntekijöiden direktiivin täydentämistä. . Silloin on kysyntää tiuhalle avulle. huoli Vanhusten hoidosta ?Ei ainakaan perusopetus saisi olla sellainen, josta merkittävästi enää leikataan. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Lähes jokaisella on kerrottavanaan lähi ja tuttavapiiristä esimerkkejä onnistuneista ja vähemmän onnistuneista hoitojärjestelyistä. Suunnitteilla on esitys, jossa tilaajavastuun edellyt tämä selvitys tarvitsee tehdä ta loudellisten vastuiden hoitami sen lisäksi myös muun muassa työterveydenhuollon järjestä misestä. Iha laisen mukaan alalla jo käyt töön otettu työntekijän tunnis tekortin veronumero on toimi nut erittäin hyvin. Tarkkoja paikkoja ovat myös vanhusten siirtymiset sairaalahoidosta takaisin kotihoitoon. joka säästyy vuoteen 2017 mennessä, kun vanhustenhoidon mallia uudistetaan aiemmin pää tettyyn suuntaan. Uskon, että tämä rekisteri edelleen lisää painetta yrityk sille hoitaa asiansa kuntoon, Urpilainen sanoi. ?Uskon, että tämä rekisteri edelleen lisää painetta yrityksille hoitaa asiansa kuntoon.? Tilaajavastuu laajenee Työministeri lauri ihalainen (sd.) kertoi ministeriön valmis televan tilaajavastuulain laajen tamista
Eikö nyt ole aika katsoa yritysten sisälle: mitä johtamisella, tuotekehityksellä ja markkinoinnilla voidaan tehdä kilpailukyvyn eteen. . Nyt haemme tapoja, joilla voi tehdä yleistä vaalityötä, Eurooppa-työtä ja työtä kaikkien ehdokkaiden puolesta, vaikka ei olisi lopullisesti ratkaissut, kuka oman äänen saa. Sirpa Paatero: Yritysjohtajille ei riitä mikään Kansanedustaja Sirpa Paaterolta (sd.) ei heru ymmärrystä yritysjohtajille, jotka haaveilevat yhteiskunnan palvelujen purkamisesta. Yritysjohtajat esittivät tiistaina Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Risto E. ??Meidän kaikkien täytyy olla tekemässä kampanjaa eikä katsomassa, kun muut tekevät, puoluesihteeri Reijo Paananen painottaa. 4,5 prosenttiyksikköä. Suomalaiset yritykset eivät ole mitään kolhooseja. Vähennykset toteutetaan pääosin tä- män vuoden loppuun mennessä. Outotec aikoo myös lomauttaa ensi vuonna työntekijöitään ainakin Turulan konepajalla Outokummussa ja mahdollisesti muissakin toimipaikoissa. Outotecilla oli Suomessa syyskuun lopussa yhteensä hieman yli 1 500 työntekijää. (Demokraatti) Outotec vähentää Suomesta yli 100 työpaikkaa Teknologiayhtiö Outotec vähentää Suomesta yt-neuvottelujen päätteeksi yhteensä 101 työpaikkaa. Loput hoituvat eläköitymisillä ja päättämällä määräaikaisia työsuhteita, yhtiö kertoi tiedotteessaan. Henkilöstöä irtisanotaan Espoon, Porin, Lappeenrannan ja Turun toimipaikoista. Helpointa on niillä, jotka jo ovat valinneet ehdokkaansa. Tiedot niistäkin tulevat myös verkkoon osoitteeseen www.eurovaalit.sdp.fi. Demokraatti ?Me emme sulkeudu muulta maailmalta ovien sisälle.? SDP hakee eurovaalikampanjointiin uutta virtaa. Me emme sulkeudu muulta maailmalta ovien sisälle. Vähennyksistä noin puolet on irtisanomisia. Työntekijät ovat suostuneet niin maltilliseen palkkaratkaisuun, että reaaliansiot laskevat. Silloin voi suoraan liittyä tämän tukiryhmään. Alkuvuodesta alkaen demarit järjestävät jo muista vaaleista tuttuja kampanjalauantai-tapahtumia muistuttaakseen, että ?nämä ovat samanlaiset vaalit kuin kaikki muutkin?. . Paateron mielestä ehdotus osoittaa jälleen kerran, ettei yritysjohdolle riitä mikään. . (STT-Demokraatti) Sinebrychoff vähentää 41 henkilötyövuotta Suomalaismepit haluavat lopun Strasbourg-rallille Panimoyhtiö Sinebrychoff vähentää yt-neuvottelujen jälkeen 41 henkilötyövuotta. Jokaisen omalle kontolle jää varmistaa, että on valinnut oikean ehdokkaan. Se on jäsenristeily Suomenlahdella tammikuussa. Paananen sanoo, että vaalityöhön voi tulla mukaan monella tapaa. Kokoomuslainen Penttilä ja muu oikeisto tahtovat siirtää yhteiskunnan vastuuta markkinoille, jolloin palvelut riippuisivat ihmisten lompakon paksuudesta. 6 5.12.2013 ??Eurovaalien kampanjointi alkaa ensi vuoden puolella SDP hakee aktiivinsa katsomosta vaalityöhön . Menestys on ennen muuta omistajista ja johdosta kiinni, Paatero sanoo. Hänen mukaansa kauppakamarilaisten toiveet toivat esiin aatteelliset erot. . Irtisanominen uhkaa noin kymmentä henkilöä. Me suosimme sitä, että ehdokkaat, tukiryhmät ja piirit ovat vilkkaasti liikkeellä eri puolilla maata, emmekä sellaista, että kuljettaisimme heitä yhtenä ryppäänä tietyssä paikassa. Alueellisia tapahtumia ehdokkaiden lisäksi järjestävät puolueen piirit ja kunnallisjärjestöt. Näissäkin vaaleissa meidän kaikkien täytyy olla tekemässä kampanjaa eikä katsomassa, kun muut tekevät. Kun kaikki onnistuu, toimintatapaan tulee suuri muutos, sillä toistaiseksi demarit eivät oikein ole onnistuneet saamaan aktiivejaan kampanjaa tekemään. Tukiryhmään ja tapahtumiin Valtaosa SDP:n euroehdokkaista on jo nimetty ja ensimmäinen suuri vaalitapahtumakin on tiedossa. Pelkään pahoin, että voi tulla valinnanvaikeuksia, sillä ehdokkaat ovat toinen toistaan parempia. Näin ennakoi SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen kevään eurovaaleja. SDP:n kampanjointi alkaa käytännössä vasta ensi vuoden puolella, mutta Paanasella on jo nyt terveiset puolueväelle: . Itse en toiveita ymmärrä, ja uskon tässä edustavani työväenpuolueen linjaa laajemminkin, Paatero sanoo. J. Penttilän johdolla, että palveluita pitäisi purkaa, jotta yrityksille tulisi lisää mahdollisuuksia tehdä voittoa. Hallitus on jo päättänyt humauttaa yhteisöverosta pois Paanasen mukaan on paikkakuntien tottumuksista kiinni, millaisia tapahtumat ovat. . (STT) suja ja etsimällä vaihtoehtoisia työtehtäviä. Organisaatiomuutoksella pyritään parantamaan kustannustehokkuutta. Vuonna 1819 aloittanut Sinebrychoff on nykyään osa kansainvälistä Carlsberg-konsernia. Yhtiö yrittää välttää irtisanomisia käyttämällä lomautuksia, eläkeratkai- Suomalaiset europarlamentaarikot pyytävät Suomen hallitusta ajamaan joka kuukausi toistuvan Strasbourg-rallin lopettamista. Parlamentin täysistunnot pidetään Strasbourgissa, mistä arvioidaan syntyvän jopa 200 mil-
Palvelustrategia pakolliseksi: Velvoite pitkän aikavälin näkymälle, mitä kunta tuottaa itse, mitä yhdessä muiden kuntien kanssa, mitä ostaa yrityksiltä ja järjestöiltä ja millä instrumenteilla 4. Haaste on yhteinen, ja emme ole tässä asiassa vastakkain, Anssi Kujala korostaa. Tiukat normit kaihertavat Yritysten osuus sosiaalipalvelujen tuottajana on Yrittäjien Jussi Järventaus. Getty Images. Koulutus kuntoon 10. Syynä ovat monopolisoitumisen lisäksi normit ja mitoitukset, joita aluehallintovirasto (avi) noudattaa raskaimman mukaan, vaikka ne ovat usein vain suosituksia, Kujala huomauttaa. Hän kiittääkin ministereitä Paula Risikko (kok.) ja Susanna Huovinen (sd.), jotka ovat puuttuneet avien toimintaan. . kuntien toimintaan. Järjestöltä on tullut tämän hallituskauden aikana iso nivaska esityksiä keinoista, joilla tehokkuutta saataisiin lisää. Vertailu kertoo, että hoitojonojen pituus on Ruotsissa yhä keskeinen ongelma muutaman vuoden takaisesta uudistuksesta huolimatta, Tainio huomauttaa. . Yrittäjät penäävät lisää kilpailua Suomen yrittäjät vaatii ?arkijärkeä. Molemmat maat saivat pyyhkeitä hoitoon pääsyn hitaudesta; raportissa kuvataan Ruotsin syöpähoitojonoja suorastaan epäinhimillisiksi. . Hallituksen esitys rakenneuudistuspaketista saa toimitusjohtaja Jyrki Järventaukselta jopa kiitosta. . Sekin kuuluu markkinoiden toimivuuden aseisiin: Jos yritykseltä ei suju palvelun tuottaminen, kunnalla on kaikki oikeus ottaa se taas itselleen, varatoimitusjohtaja Anssi Kujala korostaa. 5.12.2013 7 mukaan valitettavan pieni. Koko sosiaali- ja terveydenhuollosta yksityissektori tuottaa vain yksitoista prosenttia. . sijallaan Ruotsin edelle Euroopan maiden terveydenhoidon toimivuutta mittaavassa Euro Health Consumer -indeksissä. Yritysvaikutukset arvioitava hyvin: Huono esimerkki sairaankuljetuksen siirto sairaanhoitopiireille yksityiseltä sektorilta. Se odottaakin paljon hankintalain uudistukselta. . Vaikuttaa myös siltä, ettei perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio toteudu Ruotsissa toivotulla tavalla. Tehoa ulkoistamalla 6. tavoitteena tuottavuus ylös 1. Yrittäjien mukaan palvelutaso ei parantunut ja kustannukset nousivat joonan euron vuosittaiset kulut veronmaksajille. Tehtävät arvioitava uudelleen: Uskallettava pohtia julkisen ja yksityisen sektorin vastuunjakoa 2. (Demokraatti) Yrittäjät kannattavat monituottajamallia, jossa palveluista vastaavat niin kunnat kuin erikokoiset yritykset ja järjestöt. Yrittäjien järjestö vaatii, että kuntien on otettava vastuu palvelumarkkinoiden toimivuudesta. Muutos edellyttää perussopimuksen muuttamista, jota suomalaismepit toivovat hallituksen tukevan. Aloitteen ovat allekirjoittaneet kaikki muut suomalaismepit paitsi kokoomuksen Petri Sarvamaa. Rahoitus kannustavaksi 9. Kustannukset avattava: Kunnilla pitää olla käytössä yhteinen järjestelmä, jossa kunnan oman palvelutuotannon kustannukset on avattu 5. Suomi sijoittui vastikään 10. Kilpailua ja tarjontaa pitää olla riittävästi, jotta palveluiden laatu pysyy hyvänä, Järventaus muistuttaa. Järjestön mielestä on kunnankin etu, jos palveluita tuottavat kunnan lisäksi erikokoiset yritykset ja järjestöt pienistä kansainvälisiin jätteihin. Laadun ongelmat yksityisellä sektorilla ovat näkyneet siinä, että kunnat ovat ottaneet palveluita takaisin omalle kontolleen. . (STT-Demokraatti) Tainio: Ruotsin malli ei riitä SDP:n kansanedustajan, lääkäri Hanna Tainion mielestä Suomen ei pidä liikaa tähyillä län- teen etsiessään ratkaisuja terveydenhuollon ongelmiin. Siinä näkyy yllättävän paljon halua keventää normeja, jotka jarruttavat niin kuntien kuin yritysten toimintaa. Monituottajamalli tavoitteeksi Marja Luumi Demokraatti Yrittäjien teesit kunnille . Kuntien mietittävä, mikä on kunnan tehtävä, mihin niillä on varaa, kannattaako edes liiketoimia yhtiöittää ja onko tarjolla yksityistä palvelua 8. Julkinen sektori irti bisneksestä: Kunnilla on kiire pohtia, missä toiminnoissa niiden kannattaa olla mukana. Muun ajan parlamentti toimii Brysselissä. Viime kuussa EU-parlamentti hyväksyi päätöslauselman, jonka mukaan sen pitäisi saada itse päättää kokoontumispaikastaan. Mitoituksia höllättävä: Kunnat ja yritykset toimivat samoilla säännöillä, yrityksiä valvotaan nykyisin tarkemmin kuin kuntia 7. Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen: Kunnissa pitää älytä, ettei kaikkea ole pakko tuottaa itse 3. Kunnat ja yritykset tukehtuvat sääntelyyn
Koko vuotta ajatellen koulujen alkaminen ja loppuminen sekä vappu ja uusivuosi ovat ne työllistävimmät. . Tavoitteena on positiivinen julkisuus. Lukumääräisesti kolmisensataa poliisia, mutta presidentin vastaanotto ei työllistä kaikkia. Minkälaisia turvajärjestelyitä tarvitaan? . Kollektiivi on perustettu itsenäisyyspäivää varten. Kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta. Aiotteko ilmoittaa kokoontumisesta? . Presidentin kanslian järjestämä tilaisuus Tamperetalolla tarkoittaa lisää turvatehtäviä. Sekä Tampere-talon sisällä että ulkona tarvitaan poliiseja turvallisuustehtäviin. Poliisi saa erityistehtäviin erikoistuneita työntekijöitä muista kunnista. Esimerkiksi Helsingistä saa- puu kuusi ratsupoliisia hevosineen. Kuinka paljon lisävoimia Pirkanmaan poliisi tarvitsee? . Tampere-talon sisällä on myös presidentin omaa turvahenkilökuntaa. Mikä on kiireisin ajankohta? . Meille ei ole tullut ilmoitusta minkään ryhmän kokoontumisesta. Miten kokoontumisesta pitäisi ilmoittaa? . Päivään kuuluvat myös ylioppilaiden soihtukulkue ja puolustusvoimien ohimarssi Salhojankatua pitkin. Tiina Tenkanen UP Tampere valmistautuu 96:nnen itsenäisyyspäivän viettoon. Juhlinnan lisäksi luvassa on Kiakkovieraskollektiivina esiintyvän ryhmän mielenosoitus. Tampereen joulutori. Suomessa on kokoontumislaki, jossa velvoitetaan kertomaan viranomaiselle kokoontumisen järjestämisestä. Millainen juhla itsenäisyyspäivä on? . Kokoontumislaki menee poliisilain edelle, joten ilmoitusta ei tarvitse tehdä. Kuinka monta osallistujaa tapahtumaan odotatte? . Jokavuotinen perinne, kaupungin järjestämä ilotulitus alkaa kello 15.45 Laukontorilla. Kokoonnumme Tamperetalon läheisyyteen, ja pidämme mielenosoitusmarssin. Ehdottomasti iloinen juhla. Tampereella on itsenäisyyspäivän juhlinnasta pitkät perinteet. Tampereen kaupungin itsenäisyyspäivän juhla alkaa Keskustorilla kello 15.00. Itsenäisyyspäivä työllistää poliisia enemmän kuin muut viikonloput, sillä tähän sijoittuu myös pikkujouluaika. . Kritisoimme presidentin ja yhteiskunnan eliitin juhlintaa aikana, jolloin he ajavat esimerkiksi terveydenhuoltoa alas ja leikkaavat kansalta työväenluokan saavuttamia etuja. Mitä kollektiivi aikoo tehdä? . Kollektiivin tapahtuma alkaa musiikilla kello 15.45. Noin 300?400 osallistujaa, joista 50 tulee Helsingistä. Miten Tampereella varaudutaan 96:nnen itsenäisyyspäivän viettoon, ylikomisario Harri Nojonen Pirkanmaan poliisilaitokselta? . 8 5.12.2013 ??Kiakkovieraskollektiiviksi esittäytyvä ryhmä aikoo osoittaa mieltään Täyttyykö Tampere perjantaina poliiseista? Protestiryhmä Kiakkovieraskollektiivi järjestää mielenosoituksen Tampereella itsenäisyyspäivänä. Vietämme Kiakkovierasjuhlaa. Tampere-talolla kello 17?19 on kiireisintä. Juhlien loppuminen kello 22?23 ei varmaankaan aiheuta lisäponnisteluja. Miten mahdollisiin mielenosoitusryhmiin varaudutaan? . Tamperetalon alue aidataan ja paikalla on myös joukkojenhallintaan erikoistuneita poliiseja. . Pirkanmaan poliisi on lisännyt valvontaa presidentin vastaanoton ja muiden juhlallisuuksien takia. Mikä on Kiakkovieraskollektiivi, ryhmän nimettömänä esiintyvä edustaja Tampereelta?
Amnesty haastatteli häntä marraskuussa 2013, jolloin hän kertoi muun muassa leirillä käytetyistä teloitus- menetelmistä. Naisvankeja raiskattiin ja sen jälkeen tapettiin, jotta sana raiskauksista ei leviäisi. Pohjois-Koreaa on painostettu sulkemaan vankileirejään, mutta tuoreiden satelliittikuvien mukaan esimerkiksi vankileirille numero 16 on rakennettu uusia taloja ja mahdollisesti kasvatettu vankien lukumäärää. Kolmas kerta toden sanoo: Turvasta saat erinomaista palvelua! Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat - jo kolmatta kertaa peräkkäin. 2 1 Asiakkaidemme mielestä meillä asioiminen on vaivatonta ja nopeaa. Vaalimme asiakassuhteitamme ja palkitsemme pitkäaikaisia asiakkaita alennuksilla. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.fi 255x180 SDP_Aimo_Epsi_122013.indd 1 11/27/2013 2:13:54 PM. Pidätettyjen joukossa on myös lapsia. Myös turvallisuusjärjestelyt ovat tiukat, ja vankien liikkumista valvotaan monin tavoin. Herra Lee työskenteli leirillä 1980-luvulta 1990-luvun puoliväliin. Vuonna 2011 leirillä oli arviolta 20 000 vankia. Nämä vankileirit ovat Pohjois-Korean suurimpia. Amnestyn tuore raportti sisältää myös todistajanlausuntoja, muun muassa ensimmäistä kertaa julkisuudessa puhuvan entisen vanginvartijan haastattelun. Amnesty on jakanut analysoimansa tiedot YK:n kanssa, jonka asettama komissio tutkii Pohjois-Korean ihmisoikeusloukkauksia. . Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. (EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013) 3 Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammattiliittojen kanssa. Toukokuussa 2013 otetuista satelliittikuvista ilmenee, että leiri 16:n asukasmäärä on kasvanut ja alueelle on ilmestynyt uusia asuinrakennuksia. Satelliittikuvista näkyy myös selvästi viitteitä kaivostoiminnasta, hakkuista ja maanviljelystä. Monet pidätetyistä eivät ole syyllistyneet rikokseen, vaan ovat rikoksista tuomittujen perheenjäseniä. Monet pidätetyistä eivät ole syyllistyneet rikokseen, vaan ovat rikoksista tuomittujen perheenjäseniä. Leirit ovat kaupungin kokoisia Vankileiri numero 16 sijaitsee Pohjois-Hamgyongin maakunnassa ja on noin 560 neliökilometrin kokoinen. Vangit pakotettiin kaivamaan omat hautansa, jonka jälkeen heidät tapettiin niskaan kohdistuneella vasaraniskulla. Herra Leen mukaan vankilahenkilökunta myös kuristi vankeja ja sitten löi heitä kuoliaaksi puukepeillä. Teollisuusalue näyttää kuvien perusteella olevan laajenemaan päin. Vankileiri 15 on kooltaan 370 neliökilometriä ja sijaitsee maan keskiosassa noin 120 kilometriä pääkaupunki Pjongjangista. Vuonna 2011 leirillä arvioitiin olevan noin 50 000 ihmistä. Demokraatti Amnesty International Teloituksia ja pakkotyötä Entiset vangit ovat kertoneet, että leirillä tehdään pakkotyötä vaarallisissa oloissa lähes tauoitta. Vaadimme Pohjois-Koreaa vapauttamaan kaikki mielipidevangit ja sulkemaan vankileirit välittömästi ja ehdoitta, sanoo Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson. Satojatuhansia ihmisiä pidetään poliittisilla vankileireillä ja muissa pidätyskeskuksissa Pohjois-Koreassa. 5.12.2013 9 ??Kansainvälinen painostus ei ole vaikuttanut vankien kohteluun Pohjois-Korean vankileirit kasvavat Amnesty Internationalin uudet satelliittikuvat Pohjois-Korean vankileireistä numero 15 ja 16 paljastavat uusia asuinkeskittymiä, laajentuneita tuotantolaitoksia ja viitteitä tiukoista turvajärjestelyistä
Siinä riihessä nyt hyväksytyt linjaukset rakenneuudistuksiksi olivat jo sixpackhallituksen pöydällä, mutta monet ehdotuksista tulivat tyrmätyiksi, varsinkin hallituksen pikkupuolueiden taholta. Olin itse paikalla Smolnassa päätoimittajien yhdistyksen lounastilaisuudessa (16.4.), jossa Jutta Urpilainen arvioi hallituksen joutuvan vielä palaamaan rakenteellisiin toimiin kestävyysvajeen umpeenkuromiseksi. Kesän aikana rakenneuudistusten tiekartan tarve täsmentyi. Arktisella alueella asuvien ihmisten tulee saada osansa alueen rikkauksista sekä mahdollisuus vaikuttaa aluetta koskevaan päätöksentekoon. Esimerkiksi Kiina on ollut aktiivinen. Ympäristönäkökohtia ei voi sivuuttaa, kun puhutaan arktisen alueen mahdollisuuksista. Luonto on herkkää ja riski laajaan ja peruuttamattomaan tuhoon olemassa. Erilaisia hallinnon strategiapapereita lukiessa ei voi välttyä ajatukselta, ettei toinen käsi aina tiedä mitä toinen tekee. Lappilaisena sivuuttaa, kun toivon, että tämä osaltaan vauh- puhutaan arktidittaa myös jäämerenradan to- sen alueen mahdollisuuksista. teuttamista. Arktisen Alueen yhteistyö Näkökulma Kuinka SDP otti johtajuuden Aliupseerikoulussa Tikkakoskella minullekin aikanaan opetettiin, miten ryhmä saadaan niin sanotusti ruotuun. Piti huutaa käskevällä äänellä: ?Ryhmä kuuluu komentooni, lepo!?. Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriö on ilmoittanut merkittävästä laivanrakennuksen investointiohjelmasta, jossa pääpaino on juuri arktisilla aluksilla. Arktisten asioiden hoitaminen tarkoittaa laajojen energia-, ilmasto-, ympäristö-, talous ja ulkopoliittisten asioiden haltuunottoa. Liiketoiminta vaatii myös liikenneyhteyksiä. Puhemies heinäluoma esitti taannoin, että arktisille asioille pitäisi nimittää oma ministeri. Pääministeri Jyrki katainen oli elokuun alussa tullut demarien kanssa samoille linjoille tärmäelvytyksen suhteen ja lupasi lehtihaastattelussa (HS 6.8.) siihen ?muutama sata miljoonaa?. Samana päivänä (6.8.) alkoi valtiovarainministeriön sisäinen budjettiriihi, jonka aluksi ministeri Urpilainen ilmoitti antaneensa ministeriön virkamiehille tehtäväksi miljardiluokan tiekartan: ?valmistella yhdessä muiden misteriöiden kanssa suunnitelman uusista työllisyyttä ja tuottavuutta parantavista rakenneuudistuksista elokuun lopun budjettiriiheen mennessä?. Tällä tavalla SDP otti johtajuuden rakenneuudistuksissa. Siinä ei ole sinänsä mitään ylidramaattista. Tontti on laaja ja kansainvälinen kiinnostus arktisia asioita kohtaan suurta. Jotta saisimme kansallista vahvistusta arktisille asioille, tulisi seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa vakavasti harkita joko erillisen ministerivaliokunnan tai ministerin pestin perustamista arktisille asioille. Arktisen ministerin tontille kuuluisi ainakin arktisen strategian jalkauttaminen. Sosialidemokraattisten oppien mukainen ja jossain määrin jopa toteutettu ajatus hyvinvointivaltiosta on jokseenkin toista maata. Siinä mielessä oma ministeri arktisille asioille olisi perusteltu. Toinen konkreettinen toimi, joka toisi arktisen toiminnan poliittiselta tasolta lähemmäs käytäntöä, olisi Arktisen neuvoston muuttaminen toimivaltaiseksi järjestöksi. Suomen telakkateollisuudesta puolestaan löytyy paljon nimenomaan arktista osaamista. Demarit vaativat sen lisäksi jo alkukesästä työllisyyttä lisääviä täsmätoimia, jotka myö- hemmin täsmentyivät elokuun budjettiriihessä työllisyyslisäbudjetiksi. Kokoomuslaiset olivat hiukan jälkijunassa. Arktisten alueiden politiikka on niin herkkää, että kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan. Arktinen alue tarjoaa myös työtä. Sellainen johtajuus on valtiovarainministeripuolueelle luontevaa ja jopa välttämätöntä. Antti Vuorenrinne Demokraatti antti.vuorenrinne@ demari.fi Jukka-Pekka Flander n n n realisoituvat tahdolla ja työllä, ei puheilla. Paino oli sanalla ryhmä, jolloin kyseiseen ryhmään kuuluvat jo ymmärsivät pääjehun olevan nyt asialla, ryhdistäytyivät ja tekivät asennon. Sosialidemokraattien puheenjohtaja Jutta urpilainen herätti lauantaina puoluevaltuustossa yleistä huomiota ilmoittamalla, että SDP otti kesällä johtajuuden rakenneuudistusten tekemisessä. Valtiovarainministerin ilmoitus ei herättänyt ihastusta varsinkaan kokoomuslaisissa, jotka ovat tähän asti luulleet, etteivät kuulu Urpilaisen komentoon. Kun karu totuus viikonvaihteessa selvisi, porvarit ovat käyneet kuumana kuin hiilikoukut. Kuvaavin parkaisu kuultiin kokoomuksen Varsinais-Suomen piirikokouksessa, jossa kansanedustaja Pertti hemmilä arvioi, etteivät ?kokoomuslaiset äänestäjät pidä siitä, että kokoomusjohtoisessa hallituksessa tehdään näin sosialistista politiikkaa?. Muutkin kokoomuslaiset ovat luulleet olleensa kaikkien rakenneuudistusten isiä ja äitejä. Arktisessa strategiassa tunnistetaan liiketoimintamahdollisuudet ja niiden arvo, mutta esimerkiksi lentoliikenteen tulevaisuutta hahmottavassa strategiassa maakunnan lentokentät ovat veitsenterällä. 10 5.12.2013 Kolumni Johanna Ojala-Niemelä Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja Lapin vaalipiiristä. johanna.ojala-niemelä@eduskunta.fi Arktiselle ministerille on tilausta on ollut viime aikoina paljon esillä Suomessa. Päätöksenteko arktisen alueen hyödyntämisestä on pidettävä maantieteellisesti arktiseen alueeseen kuuluvien maiden käsissä. Suomi on Euroopan harvaan asutuimpia alueita, mutta arktisessa mittakaavassa olemme väestö- ja teknologiakeskittymä. Uskon, että alueen luonnonvaroja voi käyttää vastuullisesti samalla tärkeät ympäristönäkökohdat huomioiden. Arktisen Alueen mAhdollisuudet SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen ilmoitti viime lauantain puoluevaltuustossa, että SDP otti johtajuuden rakenneuudistuksissa.. Monet maat ovat tunnistaneet arktisen alueen tarjoamat mahdollisuudet ja seurauksena. Arktiseen neuvostoon on tällä hetkellä tunkua. Moni maa haluaa mukaan hyödyntämään arktisen alueen luonnonvaroja. Tämä on toki kansainvälisen päätöksenteon alla. Työvoiman ja luonnonvarojen liikuttelun lähtökohtana ovat toimivat ja pysyvät liikennöintimahdollisuudet. Arktista aluetta tulee kehittää varovaisesti mutta pitkäjänteisesti. Sosialidemokraattisten rakennemuutosten ideana on tämän hyvinvointivaltion säilyttäminen ja vahvistaminen. n n n Jutta Urpilaisen lauantain johtajuus-puheen taustalla on nähtävä viime kevään kehysriihen tapahtumat. Taustalla on heidän yleis- Kokoomuslaiset ovat tähän asti luulleet, etteivät kuulu Urpilaisen komentoon. maailmallinen konservatiivisten ja uusliberalistististen oppiensa mukainen haavekuva mahdollisimman pienestä valtiosta. Erityisen mielenkiintoisen näköalan tar- Ympäristönäjoaa Koillisväylän avautuminen kökohtia ei voi laivaliikenteelle. Voisimme olla todellinen portti arktiselle alueelle sekä satama arktisten alueiden tuotteiden viennissä ja tuonnissa
40 cm, 16 lediä Airam IMUKUPPIKYNTTILÄSARJA 6 kynttilää, kirkas johto 13,95 18,95 28,95 Airam . matkalahjakortin arvontaan. ti 24.12.2013 tai niin kauan kuin tarjouseriä riittää tarjousaikana ellei toisin mainita. . Syötä koodi ja yhteystietosi nettisivuillamme. www.minimani.?/koodijahti Kaikkien osallistujien kesken arvotaan joka päivä 100. 5.12.2013 Joulun suuri Itsenäisyyspäivän viettoon Minimanin kautta Sivun tarjoukset voimassa ke 4.12. Osallistumisaika 1.12.?24.12.2013. 60 cm, 24 lediä LED MINISARJA 40 lämminvalkoista lamppua 9,95 11,90 Avoinna: ma-pe 8-21 la 8-18 su 12-21 Lempäälä: 9-21 9-18 12-21 Itsenäisyyspäivänä pe 6.12. Ei jälleenmyyjille. KOODI JAHTI Henkilökohtaisen arvontakoodikupongin saat ostostesi yhteydessä kassalta. ostoslahjakortti. Samalla osallistut 5000. Arvonnan säännöt kilpailusivulla ja palvelupisteissä. Malaco Minimanin joulukalenteri Fazer BOKSIT BOKSIT 700-1000 g (5,00-7,14/kg) 320-350 g (10,38-11,35/kg) 2 KPL 10 10 ? Joka päivä uusi hurja kalenteritarjous 3 KPL 90 www.minimani.fi Minimani tuo joulun kotiisi! LYHTYTALO VAIN ELÄMÄÄ 2 TAI VAIN ELÄMÄÄ 2 JATKUU -CD metallia, Fazer sininen tai Geisha sisällöllä MUUMIMUKIT ei sesonki tai seikkailu 10 13 90 16 95 90 Airam Airam Led Airam Hille JOULUTÄHTI LUMISYDÄN KIMALLE PALLOSARJA 16 kpl, johto 1,8 m valkoinen ja punainen valkoinen, hopea ja messinki 8 18 13 95 95 95 Airam LED-TORNI . suljettu . 90 cm, 40 lediä Airam JOULUIKKUNA TAI KYNTTILÄKETJU 17 95 VAIVATON, HELPPO TAPA MUISTAA JOULUNA ? JYVÄSKYLÄ VAASA LEMPÄÄLÄ www.minimani.fi SEINÄJOKI KOKKOLA MINIMANIN LAHJAKORTTI HALUAMALLASI SUMMALLA 11
Korkosijoittajalle tämä merkitsee uusia mielenkiin toisia tuottomahdollisuuksia ja lisää vaihtoehtoja korkosalkun hajautukseen. Erityisen kiinnostavia sijoituskohteita löytyy Pohjoismaiden ja Baltian alueen yrityksistä. LähiTapiolaryhmä on yksi Suomen suurimmista vakuuttajista ja myös täyden palvelun sijoitustalo. Rahaston historiallinen tuotto ei ole tae sen tulevasta tuotosta.. Niin kauan kuin olemme vakuuttaneet, olemme myös sijoittaneet. Vastuullisuus on aina luottoluokitus tai joilla ei ole osa päätöksentekoamme. luottoluokitusta lainkaan, huolellinen oma analyysi ja riskienhallinta korostuvat. Rahastoesite ja avaintieto esite suomeksi ja ruotsiksi lahitapiola.fi/rahastot. Merkinnät LähiTapiolan toimistoilla tai verkkopalve lussamme www.lahitapiola.fi. Kysy lisää puhelimitse 01019 5102 (mape 818). LähiTapiola Varainhoidon korkotiimi Peter Castrén, Ari Luukkonen, Kari Pihkala ja Teemu Kokko. Rahastoa hallinnoi LähiTapiola Varainhoito Oy. Koska sijoi aikavälillä markkinoita paremtuksia voidaan tehdä myös paa tuottoa alhaisemmalla kohteisiin, joilla on alhainen riskillä. 12 5.12.2013 Yritysten velkakirjamarkkinat kehittyvät. Hyödy uusista mahdollisuuksista. LähiTapiola Pohjoinen Yrityskorko. Pankkien tiukentuneen luottopolitiikan myötä yritykset hakevat yhä useammin rahoitusta suoraan sijoittajilta laskemalla liikkeelle velkakirjoja. Tämän yli kahdensadan vuoden pituisen matkamme aikana olemme ehtineet luoda oman näkemyksemme, joka on osoittautunut menestyksekkääksi. Markkinaindeksit eivät ohjaa sijoitusvalintojamme, vaan LähiTapiola Pohjoinen sijoituspäätöksemme perustuYrityskorko vat omaan tutkimukseemme on uusi sijoitusrahastomme, ja omiin näkemyksiimme. johon valitsemme tuottoriski Kiinnitämme erityistä huomiota suhteeltaan houkuttelevimriskiin ja tavoittelemme pitkällä mat yrityslainat
Keski-ikäistyneeltä ja perheellistyneeltä Moodyssonilta puuttuvat etenkin meikäläisiä nuortenfilmejä vaivaavat setämäiset heristelyt, mikä jo sinänsä tekee elokuvasta monin tavoin kehuttavan. Voi olla, ettei kaupunkimiljöö ole sosiaaliselta ilmapiiriltään niin rajoittunut ja ahdistavakin kuin verrokkinsa Åmål, koska sanavalmiit tukholmalaisnuoret näkevät mahdollisuutensa. Hiukan surullisten ja hassujen aikuisten selän takaa pilkottaa jossain se jännittävä tulevaisuus, jonne he ovat jo matkalla. Elävät kuvat Ensi-illat arvioi Rane Aunimo twitter.com/raneaunimo ** Ongelmallinen * Kehno. 13 5.12.2013 Energiaa. Päähenkilöt Bobo ja Klara ovat 1980-luvun alkuun sijoittuvassa tarinassa valloille päässyttä diskoaaltoa inhoavia punkkareita, jotka ovat leikanneet hiuksensa ja muovanneet tyylinsä. Saippualla tukan saa pystyyn kuten vanhemmilla esikuvilla, mutta kumpikaan ei osaa soittaa ensimmäistäkään instrumenttia. Myötätuntoista huumoria, ei heristelyä Muutaman kouluyhteisönsä massasta erottuvan tytön vuotta kuvaava pieni elokuva on lämmin ja sympaattinen sekä tavoitteensa mittainen. Tällä kertaa Moodysson on liikkeellä positiivisella asenteella. Ehkä liiankin, sillä esimerkiksi kiusaamista hänen elokuvansa tuskin edes sivuaa, vaikka nuoret sankarit ovat outolintuja ja luulisi myös silmätikkuja. Yhtyeen kasvaminen kolmijäseniseksikin tapahtuu kuin sadusta, kun ylemmän luokan uskovainen tyttö houkutellaan * * * * * Mestarillinen * * * * Erinomainen * * * Hyvä mukaan punkin suoraan sanomaan. Vain vastakkainen sukupuoli koettelee toverusten keskinäistä solidaarisuutta. Onneksi ohjaaja ei ole maailman epäkohtien katkeruutta puituaan menettänyt uskoaan ainakaan nuoreen sukupolveen, jonka tärkeää kasvuvaihetta tarkastellaan myötätuntoisen humoristisesti ja ymmärtäväisesti kohteitten itsensä ehdoilla. Punk on ehkä kuollut, mutta tyttöjen unelma elää. Lukas Moodysson karisteli harteiltaan häneen iskostettuja odotuksia uuden ruotsalaiselokuvan mannekiinista jo vuosia sitten hylkäämällä tyystin kaupallisen näytelmäelokuvan konventiot. Etenkin pornografisoitunutta mediajulkisuutta sen metodeilla ryöpyttävä inhorealistinen Reikä sydämessäni (2004), joka vielä meilläkin kelpuutettiin teatteriohjelmistoon, kynsi niin syvällä panovideoita olohuoneessaan tehtailevien epätoivoisessa saastassa, ettei häntä enää tunnistanut toivoa pienen ruotsalaiskaupungin lesbotytöille jakaneen Fucking Åmålin (1998) suitsutetuksi menestysohjaajaksi. Vasta kansainvälisillä tähtinäyttelijöillä varusteltu englanninkielinen Mammutti (2009) palautti Moodyssonin nimen tavanomaisempaan kahvipöytäkeskusteluun. Tyttöbändi vai tyttöjen bändi Kristityn kasvissyöjän ja feministin saarnat vaikuttavatkin joskus poliittisuudessaan niin hyökkääviltä, että varsinainen taide on hukkua niiden alle. Ainakin alleviivaaviin julistuksiin tympääntyneet tervehtivät ilolla ohjaajan uutta nuorisoelokuvaa, jota ei ole syyttä ehdittu vertaamaan hänen läpimurtoonsa. Muutaman kouluyhteisönsä massasta erottuvan tytön vuotta kuvaava pieni elokuva ei ehkä käsittele suuria teemoja syvällisesti mutta on lämmin ja sympaattinen sekä tavoitteensa mittainen. Elokuvan simppeli juoni 13-vuotiaiden ystävysten puo- Elokuva Punkkareita ja saippuahiuksia Me ollaan parhaita! Ohjaus: Lukas Moodysson Pääosissa: Mira Barkhammar, Mira Grosin, Liv LeMoyne, Anna Rydgren, David Dencik 2013, 103 minuuttia liksi kurillaan poikia ärsyttääkseen perustamasta bändistä käsittelee murkkuikäisten kapinallisuutta ja sivullisten yhteenkuuluvuutta
Olen oppinut kaiken suomeni vain katsomalla TV:tä, en oppikirjoista enkä sanakirjoista. Raudin mukaan Suomen rockilla ja punkilla oli valtava vaikutus virolaiseen musiikkiin 80-luvulla. Viro itsenäistyi. Virolaiset kulttuuripersoonat olivat luonnollinen osa Raudin elämää, ovathan hänen molemmat vanhempansa, äiti Aino Pervik ja nyt jo edesmennyt isä Eno Raud tunnettuja kirjailijoita. Suomalainen lukija tunnistaa sikäläisiä kuuluisuuksia viliseviltä Rapa roiskuu -teoksen sivuilta ainakin itsenäisen Viron ensimmäisen presidentin, Lennart Meren. Suomen TV-ohjelmia pystyi katsomaan Tallinassa ja muualla Pohjois-Virossa. . Viro oli vielä osa Neuvostoliittoa. Ja tietysti elokuvia ja tvsarjoja, Näkymätöntä miestä, Taistelualus Galaktikaa, Dallasta... Myös mainokset kiinnostivat, haluttiin nähdä mitä kaikkea kaupoissa voi olla. Siitä alkoi normaali elämä, jota on jatkunut tähän asti. Eikä ?normaali. Raudin vuonna 2008 Virossa ilmestynyt omaelämänkerrallinen kirja Musta pori näkku (Rapa roiskuu) on tänä syksynä ilmestynyt suomeksi Liken kustantamana, Hannu Oittisen kääntämänä. Kirja kertoo Raudin muusikon uran alkuvaiheista Neuvosto-Virossa 1980-luvulla. Raud kirjoitti kirjan, koska Virossa ei vielä kukaan ollut tehnyt ?rockautobiografiaa?, kuten esimerkiksi Suomessa tai Yhdysvalloissa, joissa tällaiset muistelmat ovat suosittuja. , Raud pohtii. Vallassa olevat puolueet eivät halua kuunnella oppositiota, vaan käyttäytyvät diktaattorin elkein. Sari Saloranta Demokraatti. Raud oli ensimmäistä kertaa Suomessa ja ulkomailla. Kulttuurishokki oli järkyttävä, mutta hyvässä mielessä, hän muistelee. Nykyään Helsinki on tallinnalaiselle Raudille kuin ?toinen kotikaupunki?, johon on hänen mukaansa aina kiva tulla. Kuin olisi tullut mustavalkoisesta elokuvasta värielokuvaan, virolainen Mihkel Raud kuvailee ensivaikutelmaansa Suomessa. Elettiin vuotta 1987. Raudilta se vaati kahden viikon oleskelun mielisairaalan potilaana. Vieläkin absurdimmalta ainakin suomalaisvinkkelistä kuulostaa se, miten lukion päästökokeista saattoi luistella ?lääketieteellisin perustein?. Parhaillaankin sitä esitetään Tarton Vanamuine -teatterissa. Paitsi että Rapa roiskuu on suorasukainen tilitys nuoren miehen rokkivuosista Neuvosto-Viron viimeisillä askelilla, se on myös elävä pala virolaista kulttuurihistoriaa. Kuinka esimerkiksi pelätyn neuvostoarmeijan saattoi välttää hankkimalla hullun paperit. Sun täytyi olla kova ryyppäämään, sun täytyi elää standardien mukaan. Nytkin Raud on 16-vuotiaan poikansa kanssa tullut Black Sabbathin keikkaa kuuntelemaan. Mihkel Raudin, 44, tuntee varmaan jokainen virolainen. Hän on paitsi suositun yli 25 vuotta soittaneen punkrockyhtyeen Singer Vingerin kitaristi, laulaja, myös TV- juontaja ja Viron Idols-tuomari - ja kirjailija. oli rokkipiirien runsas viinanjuonti, joka lopulta meni överiksi. . Mihkelin pari ystävää olivat saaneet vapautuksen ?korkean verenpaineen. Mielenkiintoista on, että myös nuoret näyttävät tykkäävän tästä musiikista. Kuitenkin sain lopputodistuksen, Raud muistelee. Vanha bändi, nuori demarivaimo ja tyttövauva Kosteaa elämänvaihetta kesti neljä vuotta. tarkoita suinkaan tylsää. 14 5.12.2013 ??Tallinnalainen kulttuuripersoona Mihkel Raud soittaa yhä virolaisten suosikkibändissä Neuvosto-Viron punkkarista . Singer Vinger on yhä voimissaan, lähes alkuperäisessä kokoonpanossaan. Bändi keikkailee nyt noin kerran viikossa, kesällä kuussa saattaa kertyä kymmenkin keikkaa, mikä yhtyeen ikärakenteen huomioon ottaen on jo ?aika rankkaa?. Mutta kun Mihkel näytti hänelle matematiikan oppikirjaansa, lääkäri tuli toisiin aatoksiin, ja laati oitis tenttimisestä vapauttavan todistuksen. . Niinpä Mihkelkin päätti hankkia lääkärintodistuksen viettääkseen aikaa kavereiden kanssa. . Sitten nuori Mihkel lopetti juomisen. Me katsottiin Iltatähteä, Levyraatia, kaikkea missä oli musiikkia. Viinakin oli hyvää ja sitäkin oli aika vaikea saada. Eppu Normaali lähetti äänilevyjä Vielä 1980-luvun Neuvosto-Virossa Suomi oli se kuuluisa ikkuna länteen. Raud oli kutsuttu punkbändinsä Singer Vingerin kanssa Provinssirockiin soittamaan. Raud on kotimaassaan legendaarinen rock-laulaja ja kitaristi sekä radiosta, TV:stä ja lehtijutuistaan tunnettu mediapersoona. Kirjassaan hän kuvailee nuoruusvuosiaan rehellisesti ja naturalistisesti humoristisella otteella, unohtamatta itseironiaa. Kirjasta tehty näytelmä sai ensi-iltansa 2012. Kirjailijavanhemmat olivat hyviä ystäviä Syrjän vanhempien, Kirsi Kunnaksen ja Jaakko Syrjän kanssa. Vaimo, 25-vuotias näyttelijätär Liina Raud on politiikassa mukana sosialidemokraattisen puolueen jäsenenä ja ehdolla eurovaaleissa. Olin tietysti aika tyhmä, en vain viitsinyt opiskella, se oli ainoa syy. Parilla on yhteinen, puolivuotias tytär. Mutta ei ihan kaikki ole mennyt uusiksi. Jossain äidinmaidossa se on imetty seu- Musta pori näkku ei lakkaa soimasta Mihkel Raudin kirja Rapa roiskuu, viroksi Musta pori näkku ilmestyi Virossa vuonna 2008. Siitä tuli parissa kuukaudessa valtaisa myyntihitti, teosta on myyty yli 35 000 kappaletta. Eikä ihme. Päinvastoin, Raudin mielestä nykyinen elo on nyt sata kertaa kiinnostavampaa kuin se edellinen. Raud on kolmatta kertaa naimisissa. Heidän kauttaan sitten Eppu lähetteli Mihkelille ja tämän kavereille omia sekä muiden länsimaisten artistien äänilevyjä. Tohtorilta apua, kun tentit ei maistu Paitsi Singer Vingerin roisia keikkaelämää pitkin Eestimaan kulttuuritaloja, Raud kuvailee kirjassaan seikkaperäisesti sen aikaista Neuvosto-Viron todellisuutta. Tai ehkä se on merkki siitä, ettei systeemi ole niin erilainen tänään .... Cocacola, jota ei Virosta voinut ostaa symbolisoi vapautta. Näiltä ajoilta on peräisin myös Raudin mukavasti sujuva suomi. . Hannu Oittinen) Laulu oli Mihkelin isän, Eno Raudin käsialaa. takia. Kirjassa Raud muistelee lämmöllä tätä kuukautta, johon kuului aina ?hiven viulusoittoa, paljon konjakkia ja yksi naistaksinkuljettaja?. Naistaksikuskin ajamalla Volgalla isä körötteli Mihkelin, tämän veljen ja siskon kanssa sitten muutaman päivän ympäri Viroa. Nykyään kun Mihkel Raud käy soolokeikoilla esiintymässä, virolainen yleisö haluaa jatkuvasti kuulla hänen Musta pori näkku -tulkintansa. raavaan, ja taas seuraavaan sukupolveen, Raud arvelee. Viru-jobbareista 1990-luvun talouseliittiä Ja yhä vielä yleisö haluaa kuulla niitä vanhoja, neljännesvuosisadan takaisia biisejä, joissa ironisoitiin neuvostojärjestelmää. Eniten tänne vetävät ulkomaisten bändien konsertit. Juominen oli jonkinlainen klisee, joka ikäänkuin kuului soittajan elämään. Huumeet sen sijaan olivat siihen aikaan harvinaisia, päinvastoin kuin nyt, kun niistä Virossakin on tullut iso ongelma. . Ne uppoavat myös nuoriin, joille entinen systeemi on täysin vieras. . Kirjan nimi on peräisin kaikkien virolais- ten tuntemasta Matkalaulusta (Soidulaul) Vaunujamme kiskoo neljä hevosta, takaliston alla viistää maa. Kavioista roiskuu rapaa, lokaa naamalle, ei lopu matka, kun me reissataan. (suom. Kotona soitettiin Eppu Normaalia, Pelle Mil- joonaa, Hassisen Konetta, Sielun veljiä, Juicea ja kumppaneita levyiltä. Eppu Normaaliin eli Martti Syrjään Raudilla oli henkilökohtaisempikin yhteys. Syynä ?romahtamiseen. Hän halusi kertoa universaalin tarinan nuoresta miehestä, joka tavoittelee unelmaansa, saavuttaa sen, ja sitten romahtaa. Tosiasiassa matkaa ei tehty hevosvaunuissa, vaan taksilla. Kun perheen äiti lähti syksyisin kirjoittamaan Moskovan suunnalle Venäjän kirjailijaliiton huvilalle, isällä oli kuukausi aikaa juhlia. Menin lääkärille ja sanoin, että voitko kirjoittaa todistuksen, että olen sellainen joka ei pysty opiskelemaan. Hyvä mies, mikä siinä nyt niin vaikeaa on, senkun me- Yhä vielä yleisö haluaa kuulla niitä vanhoja, neljännesvuosisadan takaisia biisejä, joissa ironisoitiin neuvostojärjestelmää. net ja tentit, tohtori tuumi ensin. En ollut koskaan kiinnostunut huumeista. Raud sanoo, että joskus häntäkin väsyttää, vaikka hän on kokoopanon nuorin, kaikki muut ovat jo yli viisikymppisiä. Vaikka perusfanit ovat neliviisikymppisiä, kuuntelijoissa on jopa 15-vuotiaita. . Raud oli 21 vuotias ja aloitti toimittajana Viron Radiossa. . Tätä itse säveltämäänsä ja sanoittamaansa laulua hänellä oli tapana laulaa lapsilleen heidän yhteisillä matkoillaan Virossa
Olen rauhallisempi ja konservatiivisempi.. Ja heidän maailmankuvansa on peräisin Neuvostoliiton kommunistipuolueesta. Kirjassaan Raud mainitsee ?disko-pojat?, joista sittemmin tuli itsenäisen Viron talouseliittiä. . Poliittisessa mielessä se ei ollut hyvää elämää, se oli hirveää. Siinä vahvat ja rikkaat hallitsivat. . 5.12.2013 15 julkkistoimittajaksi . Nuoret ja älykkäät, maailmaa nähneet nuoret ovat tulleet ja sukupolvi on vaihtumassa, mikä on hyvä juttu. ?Kyllä me elimme silloinkin? Raud sanoo, ettei kaipaa neuvostoajoista mitään. Ihminen on ihminen, asui se sitten Amerikassa, NeuvostoVirossa tai Suomessa, se löytää keinot. . Mutta nyt se on muuttumassa. Paitsi tietysti nuoruuttaan. Mutta monet johtavat poliitikot ovat vielä peräisin neuvostoajoilta, he olivat jo silloin politiikassa mukana. Jouko Vanhanen, Like 2011 vanhemmat kirjailijat Aino Pervik ja Eno Raud veli Rein Raud kirjailija ja Helsingin yliopiston japanin kielen professori, sisko Piret Raud, taiteilija naimisissa, puolivuotias tytär, ja 16 vuotias poika Jukka-Pekka Flander Mihkel Raudin nuoruusmuistelmat ovat rajua luettavaa. Mutta se ei ollut vain mustaa, siinä oli myös valkoista. Niin että jos joku sanoo, ettei Neuvosto-Virossa ollut mitään elämää, se ei ole totta, Raud painottaa. Mihkel Raud ?? s. Tietenkin Virossa on nyt demokratia, en halua sanoa ettei olisi. 1969 Tallinnassa ?? TV-juontaja, toimittaja, muusikko, kirjailija ?? Vetää viikottaista talkshowta Kolmraudne Viron TV:ssä ?? Suositun rockpunk -yhtyeen Singer Vingerin kitaristi ?? ?? ?? ?? ?? Kirjat: Musta pori näkku 2008, (Rapa roiskuu, suom. Hän koros- taa kuitenkin useaan otteeseen, että Neuvostoliiton aikanakin ihmiset virolaiset elämäänsä, tekivät töitä, rakastivat, synnyttivät lapsia. Tekivät teatteria, musiikkia, loivat kirjallisuutta. . Jos katsot presidentin itsenäisyyspäiväjuhlaa, siellä on nyt vanhoja neukkuaikaisia diskopoikia kättelemässä. Nämä kaverit olivat niitä jobbareita, jotka Viru-hotellin edustalla ostivat suomalaisilta turisteilta farkkuja myydäkseen niitä sitten eteenpäin. Tästä traditiosta periytyi 1990-luvun Viron taloudellinen linja, cowboy-kapitalismiksi kutsuttu. Nyt 44-vuotias Raud sanoo muuttuneensa. Hannu Oittinen , Like 2013) jännitysromaani Sinine on sinu taevas, 2010 (Sininen on sinun taivaasi, suom.
Työväenkulttuuria hän harrastanut monin julkaisuin. kuvat löyty vät toimituksen toisesta narri galleriasta. Joensuun Kalle Salminen sitoo tavallaan yhteen kaksi edellistä vastausta. Sain appiukolta perintönä Raoul Palmgrenin vanhan työväenliikkeen kaunokirjallisuutta käsittelevän Joukkosydämen I (1966). Sieltä löytyi Edvard Valppaan runo Juntta nouse (1915). ja saivat heidät tuo- Edvard Valppaan paikka on neljäntenä vasemmalla eli alusta lukien tämän lehden historiallisessa päätoimittajain kuvagalleriassa. Kirjavisa Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki / kirjavisa@demari.fi. Raoul Palmgrenin mukaan Valppaan kirjoituksissa ilmenee ?tervettä järkeä, oikeaa sosiaalista näkemystä ja onnistuneita runoja?, mutta sitä enemmän niissä on ?mauttomuuden, karkeuden ja kaksimielisyyden näytteitä?. Vankilan jälkeen hän ei löytänyt paikkaansa kahtia jakautuneessa työväenliikkeessä, vaan siirtyi ay-liikkeen palvelukseen. Valppaan kirjallinen tuotanto oli laaja, joskin epätasainen. Ryhmään liittyi myöhemmin niin sanottuja marraskuun sosialisteja, muun muassa Otto Wille Kuusinen, Yrjö Sirola, Kullervo Manner ja Edvard Gylling. Hän ehti kirjoitella monenlaisen sosialismin pyörteissä ja tarttua vankilan kuokkaan jatkosodasta kieltäydyttyään. Ei kirja ihan hiirenkorvalla ollut, mutta näki että sitä oli luettu. Visaukkonne näet kävelee päivittäin tämän vii kon sitaattirunon kirjoittajan tarkkaavaisten silmien editse. Kyseisen herran valokuva kun komeilee tämän aviisin . Hän oli ensisijaisesti poliittinen journalisti, mutta kirjoitti myös paljon muun muassa runoja. - - - Hän edusti puolueessaan jyrkkää luokkataistelulinjaa. 16 5.12.2013 ?Se nyt ei ollut työväenrunoilija eikä mikään, joka ei linnassa istunut? Kyllä nyt pikkuisen nolottaa tämä köyhänpuoleinen sato, kato miltei. Kuusista lukuunottamatta).? Merkillepantavaa on, että noiden kolmen muunkin ?toi mittajakollegan. Monia ärsytti hänen oman keinotekoisen proletaarisuutensa korostaminen, omahyväinen kaikenarvostelu ja ennen kaikkea vastuunpakoilu, mitkä olivat leimaa-antavia hänen poliittiselle toiminnalleen. Kari Hulkko Siltasaarelaisuus oli vuosisadan alussa toiminut niin ikään vasemmistolaista luokkataistelua korostanut suunta. Pelastaakseen henkensä Valpas pakeni 1918 tapahtumien jälkeen muiden johtomiesten tavoin Neuvostoliittoon, mutta palasi pahimman kostonhimon tasoituttua vuonna 1920 Suomeen, jossa hänet tuomittiin valtiopetoksesta kuritushuoneeseen. Presidentti Ståhlberg armahti Valppaan 1924. Luultavasti paluu Suomeen pelasti hänen henkensä toistamiseen, sillä Stalinin vainoharhaiset puhdistukset Neuvostoliitossa veivät hengen monelta suomalaisemigrantilta (O.W. sen kaikki erinimiset edeltäjät mu kaan lukien . Otto Wille Kuusinen, Yrjö Sirola ja Kullervo Manner). Nuorina ylioppilaina estetiikkaa Helsingin yliopistossa opiskelleet Kuusinen ja Sirola kunnostautuivat myös runoilijoina. Visaruno julkaistiin Työväen joulualbumissa 1915. päätoimittajien fotogalleriassa. Ja vielä tämä Työväen joulu lehtikin julkaisukehyksenä. Jälkipolville niitä on välittynyt eri antologi oiden kautta. Kuopion vanha kettu Taavi Lehtolainen erehtyy veikkaa maan myöhemmän sukupolven vasemmistovaikuttajaa. ?Liikun edelleen mutu-tuntumalla, mutta monet jäljet johdattelevat minut vuonna 1912 syntyneen tohtori Raoul Palmgrenin jäljille. ?Työväenluokan herrakerros elää taas läheisessä kosketuksessa herraluokan kanssa?, Valpas tuumi. Puolueen silloinen johto myös kammoksui aseellista kapinaa, mutta pikkuporukan aivopesemät joukot eivät enää olleet sen hallinnassa. Valpas muiden kapinajohtajien tapaan pakeni tappion jo häämöttäessä Neuvosto-Venäjälle. Ehkäpä he tietoisesti toteuttivat kautskylaista sosialidemokratiaa, jolle aseellinen väkivalta oli vierasta. Näillä perustein ehdotan häntä kyseisen runon kirjoittajaksi.? Mutta annetaanpa Mauri Panhelaisen Jyväskylästä ker toa kenestä merkkimiehestä oli kyse, kun kerran tietää. ?Viikon visa vie vanhan työväenliikkeen (ja tämän lehden) historiaan, aikaan jolloin poliittisen toiminnan osana harjoitettiin vahvaa agitaatiota paremman maailman puolesta myös runouden keinoin. Appiukko oli lukumiehiä, muurari ammatiltaan niin kuin alunperin Valpaskin. Edvard Valpas-Hänninen (1873?1937) oli Suomen työväenliikkeen merkittävimpiä hahmoja. Sieltä palattuaan hänet passitettiin kapinan valmistelusta ja valtiopetoksesta syytettynä vankilaan 1920, josta presidentti Ståhlberg hänet armahti 1924. Valpas kuului sen alkuperäisiin keskushenkilöihin ja sai lempinimen Siltasaaren paavi, sillä Työmiehen toimitus sijaitsi Helsingin Siltasaaressa. Moraalisesti runoilijakollegat Kaarlo Uskela ja Kasperi Tanttu suivaantuivat Valppaan joihinkin ?hävyttömiin runoihin. Mikään karismaattinen johtaja hän ei kuitenkaan ollut. Hänestä tuli sisällissodan puhjettua 1918 punaista Suomea hallinnoineen kansanvaltuuskunnan jäsen kuten monesta muutakin toimittajakolle- gastaan (mm. Ilmeisesti jouluunkin oli tapana yhdistää sopivasti runoutta ja yhteiskunnallista agitaatiota, joka tuolloin oli terminä sävyltään myönteisempi kuin nykyään. Ryhmä vaikutti merkittävästi vuoden 1918 sisällissodan syntyyn. Valpas anarkiaa ja väkivaltaa vieroksuvana pysyi kapinasta erossa kuten Väinö Tannerkin. Visarunon tekijä on Edvard Valpas (alunperin Hänninen, 1873?1937), jonka mittavaan ansiolistaan kuuluu kirjallisten harrastusten ohella kansanedustajuus (1907?1918), SDP:n puheenjohtajuus ja eduskuntaryhmän puheenjohtajuus, pesti Työmies-lehden toimittajana ja pitkäaikaisena päätoimittajana (1901?1917) sekä monenlaiset työt ammattiyhdistysliikkeessä. Sa mansukuinen foorumi, missä tuo runo aikoinaan julkaistiin. Okei, myönnetään, että teh tävä oli siltä osin hankala, että kirjoittajan runoutta ei löydy omina kirjoinaan, koska hän jul kaisi niitä lehdissä
Hän on kotoisin valtiosta, jota ei enää ole, ja 1990-luvulla hän siirtyi henkilökohtaisen tragedian kohdattuaan Yhdysvaltoihin. Ketä haetaan, mitä teosta. Ja kenties minun olisi pitänyt kiittää Jumalaa, ettei minusta tehty ministeriä.? Cirko . (1916). Vastaukset oheisiin osoitteisiin viimeistään 10.12. Otteet hänen upeasta sooloteoksestaan The Pianist ovat ehdottomasti esityksen parasta antia, vaikka aivan saumattomasti perusnäyttämölle tehty teos ei kaksipuoleisen katsomon ratkaisuun taivukaan. Muutenkaan yleisön jakaminen nousevaan katsomoon ja näyttämön vastakkaisella puolella oleviin pöytiin ei oikein toimi. Siihen suuntaan viittaa se, että jopa Juho Rahijärven valot tuntuvat välillä haparoivilta. H. Väliaikoineen kaksituntisessa kokonaisuudessa on lähes puolet liikaa. Voi olla, että esityksen kokoamisessa pn tullut kiire. Yhdelle palkinto. mitsemaan hänen runoutensa ?sakilaisrunoutena. Mielenkiintoista on nähdä heidän duettojaan, joissa kumpikin toimii oman perustekniikkansa pohjalta toisen välineellä. Italialaisen Cristina Geninazzin ja espanjalaisen Zenaida Alcalden esiintymiset ovat lähinnä kovaäänistä meuhkaamista sekä oikealla ruoalla ja kangasspagetilla sotkuisesti leikkimistä. Keväällä 1918 hän siirtyi Pietariin ja toimitti siellä Vapaus-nimistä lehteä. Parhaimmillaan Valppaan runot olivat kuitenkin luokkatietoisia ja sytyttäviä taistelurunoja.? n n n Helsinkiläisellä Sirpa Taskisella on heti kättelyssä hyvä teesi: ?Se nyt ei ollut työväenrunoilija eikä mikään, joka ei linnassa istunut...? ja näin vastaus jatkuu: ...ja Työmieheen ne kirjoittivat melkein kaikki, mutta arkkiveisuja lienee sorvannut vain Edvard Valpas (1873?1937). Hyväpäinen poika kävi jonkin aikaa jopa Vaasan reaalilyseota, jonka perua hän oli varsin kielitaitoinen, mutta varojen puutteessa vaihtoi opinnot muurarin hommiin. Samalla hän toimi sos.dem. Erkon veli Eero, joka oli perustamassa Päivälehteä ja toimi sen päätoimittajana. Valtiopäiväedustaja ja kansanedustaja 1894?1919, tosin Bobrikoff karkoitti hänet maasta vuosiksi 1903?05. Heidän ilma-akrobatia- ja trapetsinumeronsa ovat melkoisen vaatimattomia. Antonio Alemanian ja Juuso Hannikaisen esittämä musiikki seuraa esitystä, mutta ei jää muuten mieleen. Visualisointikaan ei pelasta Kuvataiteilija Jani Leinosen isot 1930- ja -40 ?luvun mieleen tuovat mainosfondit pos- suineen ovat ihan hauskoja ja näyttäviä, eivät sitten muuta. Kenkäsuunnittelija Minna Parikan luomissa puvuissa on värikkyyttä, mutta hänen sinänsä näyttävät kenkänsä vaikuttavat hiukan väkisin mukaan ympätyiltä, sillä ne joudutaan riisumaan aina, kun ryhdytään itse asiaan eli sirkusnumeroihin. Rakenteellisesti esityksestä tuntuu puuttuvan sen yhteen kokoava punainen lanka. Kun asetuin pitkäkseni kaksoivuoteeseen, joka tuntui lepäävän ilmapatjalla, ja sytytin lukulampun ja näin kaikki kauniit huonekalut uudestaan makuuasennosta ja katsoin avoimesta ovesta välkkyvään kylpyhuoneeseen ja näin pyyhkeet, suuret kuin ?lappa?, minun oli tunnustettava, että jos minusta sillä hetkellä olisi tehty ministeri, olisin kiihkeästi pyrkinyt jatkamaan virkaani ikuisesti. puoluetoimikunnan puheenjohtajana ja kansanedustajana (1907?1918). Hän edusti puolueen maltillista linjaa, taisteli yleisen äänioikeuden ja Suomen oikeuksien puolesta, piti tärkeänä työläisnuorison valveuttamista ja oli myös raittiuden asialla. Kansalaissodan aikana hän vastusti aseellista toimintaa ja teki aloitteen sovinnon aikaansaamiseksi. Ei lähelläkään vuosi sitten vastaavaa pikkujoulukauden vetonaulana pyörinyttä Cabaret Katatoniaa. Esitys mainostaa itseään kansainvälisten taitureiden tähdittämäksi. Joka tapauksessa jos aikuinen katsoja haluaa tänä syksynä nauttia pikkujoulukauden sirkusshowsta suosittelen ehdottomasti mieluummin Tanssiteatteri Hurjaruuthin Talvisirkus Kosmosta sekä sisällön että sirkustaitojen kannalta. Annikki Alku. (rb) Edes Jani Leinosen tyylittelemät logofondit ja Minna Parikan suunnittelema puvustus eivät riitä nostamaan Cirkon pikkujoulukabareeta kiinnostavaksi katsomiskokemukseksi. Melkoisen vaatimaton kabaree Nyt olen todella hämmästynyt. Kun esityksen tuottajina ovat yksi maamme johtavia nykysirkusryhmiä sekä itse Cirko ?Uuden Sirkuksen Keskus ja ohjaajanakin kokenut sekä monia loistavia esityksiä tehnyt Maksim Komaro, en ymmärrä, että tulos voi olla sellainen kuin Cabaret Jamonin ensi-illassa nähtiin. Puolivillaista, keskinkertaista ja rytmitöntä. Vankilassa hän oli punakarrtilaisten toimesta, ja sillä välin Hesarin paino oli Tiedonantajan käytössä.? Kuusankoskelaisen Reijo Paukkusen arvaus on vielä rohkeampi, Oscar Wilde. Tähän jäätiin tällä kertaa, mutta kirjoja julkaisseita kynämiehiä löytyy siitä päätoimittajagalleriasta vielä tulevaisuuttakin silmällä pitäen. Kaikki viisi esiintyjää ovat kyllä muualta kuin Suomesta, mutta taitureiksi en heistä nimittäisi kuin uusiseelantilaista klovnia ja akrobaattia Thomas Moncktonia. Sen lakkauttamisen jälkeen hän palasi Suomeen, missä hänet tuomit- tiin valtio- ja maanpetoksesta elinkaudeksi kuritushuoneeseen. Se alennettiin myöhemmin kahdeksaksi vuodeksi, ja hän pääsi ehdonalaiseen, jolloin Suomen Ammattijärjestö palkkasi hänet sihteeriksi. 17 5.12.2013 Heli Sorjonen Viikon sitaatti Tämän viikon kirjailija kuuluu kuulemma Nelson Mandelan suosikkeihin ja on myös erään viime vuosituhannen lopun nobel-kirjailijan korkealle noteeraama. Ammattiosaston ja työväenyhdistyksen rientojen rinnalla hän kirjoitteli Työmieheen, jonne pääsi ensin toimittajaksi, sitten toimitussihteeriksi ja lopulta päätoimittajaksi (1901?1918). Minä voin sanoa vain sen, että tuona ensimmäisenä yönä ei ajatuksissani ollut tilaa arvostelulle. Pöytiin ei tarjoilla, vaan ne ovat ennemminkin vain pelkkä osa lavastusta ja toisaalta esiintyjät joutuvat välillä vähän kankeasti suunta- Sirkus ?Ensimmäinen asia, jonka arvostelijat mainitsevat ministeriemme virka-asunnoista, on se, että jokaisessa on seitsemän makuuhuonetta ja seitsemän kylpyhuonetta, yksi jokaiselle viikonpäivälle. Olin kerta kaikkiaan hypnotisoitunut minulle varatun huoneiston loistosta. mennessä. 57-vuotiaana hänet kuitenkin pantiin hyllylle, ja loppuvuodet kuluivat kirjoittaen näytelmiä ja runoja, jotka ilmestyivät omakustanteina. Nuorena nän käytti nimimerkkejä Valpas, Ee Vuu Vessu, von Vessu, -s, -u, ja vankeustuomion jälkeen Mikko Moukka ja Kyösti Kulkuri. Visassa haettu runo ilmestyi alun alkaen Suomen Työväen Joulualbumissa 1915, mutta löytyy myös suomalaisen työväenrunouden albumista Käy eespäin (uusi laitos). Helsinkiläinen Tommi Kekola joutaa nippa nappa heittämään arvauksen, jonka henkilö tulee ikään kuin barrikadin toiselta puolelta. ?Arvataan pikaisesti, (kun tiistai sulkeutuu), että kyseessä on runoilija J. Uuden sirkuksen keskus Cabaret Jamon Ohjaus Maksim Komaro Musiikki Antonio Alemanna ja Juuso Hannukainen Lavastus Jani Leinonen Puvut Minna Parikka Valaistus Juho Rahijärvi maan tekemisensä kahteen eri suuntaan. Ruotsalaisten akrobaattien Lisa Angbergin ja Klara Mossbergin ilma-akrobatia-, käsilläseisonta- ja nuoraosuudet ovat sujuvia, mutta eivät mitenkään häikäiseviä. Palkinto vaihteeksi Sirpa Taskiselle
Rahoitusyhtiö OP-Pohjola. Edellyttää hyväksyttyä luottopäätöstä ja kaskovakuutusta.. + toimituskulut 600 ?. Kk-erä 390,00 . . Viimeinen erä (25,56 %) 7 375,00 . . Luottoaika 60 kk . Rahoitettava määrä 24 691,64 . Luottokustannukset yht. Kuvan auto vakiovarustein. *Rahoituslaskelma: Kokonaishinta 28 854,87 . . . 625 ?/kk, käyttöetu alk. 18 5.12.2013 www.mercedes-benz.fi Hyvät uutiset vievät Suomea eteenpäin. Uuden A-sarjan valmistus on alkanut Uudessakaupungissa. Kuvan uusi A-sarja 28 255 ?. Nyt uusiin A 180 BE -mallin manuaalivaihteisiin tilauksiin näyttävä Style-paketti ja nahkaverhoiltu ohjauspyörä KAUPAN PÄÄLLE 31.12.2013 asti. . Käsittelypalkkio 8,95 ?/kk . 6 391,19 . 5 689,19 . Rahoituskorko 6,9 % . Etusi 1 863 ?. Omaksi 399 ?/kk * A 180 BE manuaali, autoveroton hinta alk. . . 22 500 . 430 ?/kk. CO2-päästöt 128 g/km, EU-keskikulutus 5,4 l/100 km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kiinteällä kk-maksulla alkaen 24 ?/kk. Korot yht. ?Käsiraha (15 %) 4 328,23 . 398,95 . . KSL:n mukainen luottohinta 35 246,06 . Vapaa autoetu alk. . Todellinen vuosikorko 8,0 % . Perustamismaksu 165 . Kk-erä yht. = 28 254,87 . + arvioitu autovero 5 754,87
Markki tietää kokemuksesta, että nykynuorten voi olla vaikea edes uskoa sotien aikaisia tapahtumia. l?l?l Tauno Markki alkoi pienestä asti veistellä tuohesta ja puusta omia rakennelmiaan. Kuvan pajusta tehdyn aitan kiinnityksiin hän käytti perunaliimaa. 19. Hän oli toiseksi nuorin kahdeksan hengen sisarusparvesta. Markki on vaatimaton, mutta muistaa yhä tarkasti lapsuuden ja nuoruuden aikaisia tapahtumia. Jotkut asiat hän haluaisi unohtaa. Työväenaate on säilynyt hänellä läpi elämän. 5.12.2013 ??Kipeätkin muistot oli kannettava yksin Virpi Kirves-Torvinen Sota peitti lapsuuden alleen Autonkuljettaja Tauno Markki syntyi kahdeksankymmentä vuotta sitten savusaunassa Jämsässä Mustilan kylässä
Markin äiti ei suostunut luopumaan yhdestäkään lapsesta vaan uskoi heidän selviytyvän tavalla Parikymppisenä autonkuljettajana Markki kyyditsi myös ruumiita. Karkuri tuli vastaan tiellä ase vyötäisillään ja kysyi, mitä pojalla oli kelkassa ja repussa. Joululahjat vanhoista langoista Tauno Markin koulun joulujuhlassa oppilaat lauloivat muutaman joululaulun ja saivat todistukset. Ensimmäisen polkupyöränsä hän ostikin rotannahoilla. Varsinaista opettajaa ei ollut, vaan opettajan tointa hoitivat naapurin tytöt, kuka milloinkin. Sota-aikana Markki keräsi myös lumppuja tehtaalle. Hän käveli puolittain takaperin päästäkseen tilanteesta. Markki oli jo pikkupoikana hevosmiehenä. Lapset lauloivat yhdessä äidin kanssa Enkeli taivaan. Siihenkin täytyi tottua ja opetella, vaikka sattui. Ta un o M ar ki n ku va -a rk ist o Yhdessä talossa 30 henkeä Markin luokkatovereita lähti sotalapsiksi Ruotsiin. Markista tuli armeijan jälkeen autonkuljettaja. He koristelivat sen puunpalasilla ja värillisillä papereilla. Sahasin puusta kiekkoja. Kun keskityin liiterissä omaan leikkiin, äiti saattoi huutaa, että missä ne puut viipyvät, hän kuvailee. Markki ei päässyt joka päivä kouluun. Yhtenä talvena pakkasasteita oli nelisenkymmentä. Sotilaskarkurin kohtaaminen pelotti Perhe poimi marjoja ja säilöi syksyisin satoja kiloja sieniä. Kului toistakymmentä vuotta, etteivät he saaneet kahvia lainkaan vaan joivat korviketta, jota he tekivät voikukan juurista ja siemenistä. . Toisten lasten lähtö oli kuitenkin kova isku. . Kansakoulu oli tasavertainen järjestelmä. Ison talon poika oli samassa rivissä kuin pienen torpan tyttö, Hytönen luonnehtii. Lapsuuttaan 50-luvulla eläneillä on yhä muistoja siitä, miten vähävaraisemmat saattoivat saada monot kunnan avustuksella. Vaikka olisi ollut rahaa, ei olisi ollut, mitä ostaa, Markki selvittää. Perheen lapset menivät naapuritaloon parturiin ja ottivat yli jääneet hiukset talteen lisämateriaaliksi neulomiseen. Markki opetteli nylkemään kaneja, rottia ja oravia. Kouluun oli matkaa neljä kilometriä, ja lapset tarpoivat sen usein umpihangessa. Syksyllä pojat oikaisivat juuri jäätyneen järven poikki mahallaan luisuen niin, että vettä pursuili päälle. Tytöt kantelivat vanhemmille, ja pojat saivat selkäsaunan useampana päivänä peräkkäin. . Sinä talvena ei tullut läksyistä eikä oikein mistään muustakaan mitään, Markki sanoo hiljaa. Isä ei joutunut ollenkaan eturintamalle, ja hän palasi sodasta etuajassa. Olin kuusivuotias, kun talvisota alkoi, Markki aloittaa. Hänestä tuli perheen isäntä samantien, sillä toinen kotiin jäänyt poika oli vasta yhden vanha. Muutenkaan ihmiset eivät olleet vielä kovin suvaitsevaisia. Sodan arvet näkyivät myös joulunvietossa Myös työläisperheissä alettiin uskoa koulutuksen mahdollisuuksiin, ja moni perhe saattoi lähettää edes yhden lapsistaan oppikouluun. Osa heistä oli hyvinkin läheisiä. Pojat saivat opettajalta tukkapöllyä ja välillä sormet punottivat karttakepistä. Kymmenen vanhaa lämmitti myös oma nimi Helsingin Sanomissa. Kuva sotilaskarkurista on yhä piirtyneenä Markin mieleen. Karkuri tuli vastaan tiellä ase vyötäisillään ja kysyi: ?Mitäs sulla on kelkassa ja repussa?? Poikaa pelotti, vaikka lopulta omat eväät säästyivätkin. Äiti teki siirapista tikkukaramelleja, ja joulupuurosta mantelin löytänyt sai pienen yllätyksen. Me lapset olimme samassa veneessä, koska kaikkien isät olivat sodassa, Markki kiteyttää. Varsinaista opettajaa heillä ei ollut, vaan opettajan tointa hoitivat naapurin tytöt, kuka milloinkin. Hän kyyditsi myös vainajia ja valmisteli heidät arkkua varten. . Kaikista vähävaraisimmilla ei ollut mahdollisuutta lähteä oppikouluun. Varakkaampien perheiden lapset vihjailivat saamistaan muita paremmista joululahjoista. Keitetyt perunat, porkkanat ja lantut koristivat Markkien joulupöytää. Kaikille lapsille alettiin 1940-luvulla tarjota perusruoka koulussa. . Muistoissa ihmiset näkevät, että 1950-luvulla elämä helpotti. Silloin lapsuus näyttäytyi jo lapsuutena ja ihmisillä oli yleisesti tietoa siitä, että lasten kuuluu saada leikkiä, Hytönen summaa. Työläisperheissä äitien ei ollut samoin mahdollista olla kotona kuin keskiluokkaisissa perheissä. Monet naiset alkoivat käyttää hameiden sijaan pitkiä housuja. Oli suuri lahja, kun sain syksyltä säilötyn omenan iltapuuron aikaan ennen nukkumaanmenoa, Markki kertoo. Joulusiivoukseen jokainen otti osaa. Kymmenvuotiaana hän kynti omia ja naapureiden peltoja ja teki metsätöitä, kun kynnelle kykeni. Tapahtumat jäivät painajaisiin pitkäksi aikaa. tai toisella. Isä oli rintamalla ja vanhempi veli armeijassa. Kaikille lapsille ei riittänyt kenkiä ja talvitamineita, joten lapset vuorottelivat niiden käytössä. Maalla lapset joutuivat pienestä pitäen mukaan maatilan töihin. Kaupungeissa perheet asuivat ahtaasti, ja vanhemmat lapset hoitivat usein pienempiä sisaruksiaan. Yksinhuoltajaäitejä ja leskiä oli sodan jälkeen paljon, ja avioliiton ulkopuolella syntyneisiin lapsiin kohdistui vielä häpeää. Opettaja saattoi tulla työläisperheeseen kylään vakuuttaakseen vanhemmille, että heidän lahjakas lapsensa pitäisi saada oppikouluun. Leikkimiseen Markilla oli mahdollisuus lähinnä työn yhteydessä. . Asiasta hän ei uskaltanut kertoa edes kotona äidille. Taloudellinen epävarmuus ja asunnottomuus olivat vielä ihmisten huolenaiheina. Oppikouluja ei ollut joka kylässä. Joulupukkina oli sota-aikana vällyihin sonnustautunut naapurin mummo. Silti oppikoulua leimasi vielä herraskaisuus. . Vanhempien taloudellisen tilanteen saattoi huomata. Lasten piti osata jokainen säkeistö ulkoa. Lahjoina saattoivat olla vanhan villapaidan langoista kudotut lapaset tai sukat. Työpaikan saaminen saattoi olla naisille hankalaa varsinkin silloin, jos työnantaja sai tietää, ettei lapsen isästä ollut tietoa. Valoja ja varjoja 1950-luvulla -kirjan yhdessä Keijo Rantasen kanssa. . Ensimmäisen polkupyöränsä hän ostikin rotannahoilla. Markki opetteli nylkemään kaneja, rottia ja oravia. Kovilla pakkasilla posket turposivat sulaessa. Kuri oli kova. Sodasta hän ei kuitenkaan puhunut lapsille. Siirtolaisia oli paljon, ja yhden talven aikana Markeilla asui kolmisenkymmentä henkeä. Niistä hän sai kiitokseksi pukukankaan, josta naapurin rouva teki hänelle rippipuvun. Piparitaikinaan tulevat jauhot äiti otti leipäjauhojen määrästä, joten jokainen sai vain muutaman maistiaisen. Perhe sai monista muista poiketen joulupöytään palan kinkkua, koska isä oli teurastajana. . Kaikki lelut täytyi rakentaa itse. Pienempien lasten takia Markki näytteli, että hänenkin mielestään pukki oli oikea. ?Oli suuri lahja, kun sain syksyltä säilötyn omenan.? Virpi Kirves-Torvinen Demokraatti, Jämsä virpi.kirves-torvinen @demari.fi Viisikymmenluku toi helpotusta työläisperheisiin Jyväskylän yliopiston etnologi Kirsi-Maria Hytönen on toimittanut tänä syksynä ilmestyneen Onnen aika. Perheen lapset hakivat aatonaattona tai aattona kuusen sulamaan. 20 5.12.2013 lll