Demokraatti 02.06.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Suoraan kuin EK:n tavoitteista Hallitus kehittää leikkaamalla Hallitus vaihtoi kiristyksen kyykytykseen ...4?5 Koulutus rapautuu ...8?11 Feldt-Ranta huolestui hallitusohjelmasta ...7 120 vuotta T I I STAI 2. Ke sä kuuTA 201 5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. N:o 79, 007427-15-23 . Hinta 1,20 e (sis.alv) Julkinen sektori on heikoilla palveluiden imagokilvassa Ulkoistamisruletti voi käydä kalliiksi ...12?13
2.6. Nimipäivät tänään: Venla (ruots.) Vendla Nimipäivät huomenna: Viola, Orvokki (ruots.) Viola 4?5 6?7 Kreikka-neuvottelut ratkaisuun pian Hallitus sotki heti asiansa, pääkirjoitus Palkansaajia ei saa vain rokottaa Avaus 8?11 12?13 14 16?17 18?19 Uutiskertaus 10...15 15...17 15...18 Demokraatti.fi Uutiset 3 Aurinko nousee: Helsingissä 4.07 Oulussa 2.54 Aurinko laskee: Helsingissä 22.30 Oulussa 23.40 Koulutus ei kohene leikkauksilla Sataa ja tuulee. Tutkimustulosten valossa tämä ei pidä paikkaansa. Lehtikuva / Anni Reenpää Viikon kuvat Arki 20?21 Pieni ja pirtsakka Kuusaalla 22?23 Poliisi jalkautuu Tampereella 24 Luontokohteena nokikana Kansainvälinen rauhanlaiva Peace Boat saapui Helsinkiin eilen. Kaupungilta kerrotaan, ettei heillä ole syytä epäillä henkilöstöä. Ongelma havaittiin, kun palautumattomien vuokralaitteiden viivevuokrat kasvoivat. nuslääkkeet eivät merkittävästi kohota henkirikokseen syyllistymisen riskiä. Tämä selviää Vihreän Langan eduskunnan tietopalvelulta tilaamasta laskelmasta. Euromääräisesti eniten hyötyvät ne, joilla on käytössään enemmän rahaa kuin 80 prosentilla suomalaisista. n Espoon kaupungilta kateissa miljoonien arvosta tietokoneita. Vielä. Tarja Filatov Twitterissä Arkkipiispa Kari Mäkisellä painava kannanotto: Palkkaani saa leikata verotuksen kautta. Eero Heinäluoma Twitterissä Ulkoistaminen on usein arpapeliä Ensin menevät pekkaset, sitten lomat pätkiksi Esiopetus lisää tasa-arvoa Bangladeshissa Päivä kuvana Vihreä Lanka: Hallituksen veromuutokset hyödyttävät eniten hyvätuloisia. Kadonneiden laitteiden, kuten tietokoneiden ja tulostimien kokonaisarvo on enimmillään miljoonia euroja. Espoo on vuokrannut laitteita yrityksiltä ja laitteet ovat olleet kaupungin työntekijöiden käytössä. Asia selviää suomalais-ruotsalaisesta tutkimuksesta. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi Lisätietoja: www.demari.fi . Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: . 0200 71000. Muu Suomi: puh. Lehden mukaan hallituksen esittämät veromuutokset hyödyttävät suhteellisesti eniten niitä, joilla on käytössään enemmän rahaa kuin 60?70 prosentilla suomalaisista. Missä kesä luuraa? Onneksi on kirjasto. Tampere ja ympäristö: . Poliisi tut- n Masennuslääkkeiden yhteys henkirikoksiin luultua vähäisempi. 0800 96675 puh. Myöskään psykoosilääkkeiden käyttöön ei liittynyt merkittävää henkirikosriskiä. On arvioitu, että masennuslääkitys olisi ollut laukaisevana tekijänä useissa henkirikoksissa, muun muassa kouluampumisissa. Hallituksen veromuutokset hyödyttä- n vät eniten hyvätuloisia, uutisoi Vihreä Lanka. 0200 30011 puh. 0200 55888 puh. Laivalla matkustaa maailmansodan aikaisesta atomipommista selviytyneitä japanilaisia kertomassa kokemastaan. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: 09 701 041 (vaihde) Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Pohjanmaa, varhaisjakelu: . Masen- kii, minne yli 9 000 Espoon kaupungin vuokraamaa it-laitetta on kadonnut
En sanoisi, että loppu lähestyy, mutta ratkaisu lähestyy, hän sanoo viitaten neuvotteluihin, joita on käyty viime päivinä myös valtiojohtajien tasolla. Euroalueen osakkeet voisivat heiketä 5?10 prosenttia, mutta reaktio jäisi väliaikaiseksi, sillä euroalue on ehtinyt varautua Kreikan lähtöön. Poliittisesti Kreikan lähtöä olisi yhä vaikea niellä, sillä se laukaisisi isoja kysymyksiä eurooppalaisen integraation suunnasta. EU:n yhtenäisyys on kovalla koetuksella myös Britannian EUkansanäänestyksen takia. . Virkamieslähteen mukaan edessä voi olla uusi ?tekninen lisäaika?, joka mahdollistaisi lainaerän maksamisen kesäkuun jälkeen. Kreikka tarvitsee uutta tukilainaa kipeästi, sillä maalla erääntyy kesällä poikkeuksellisen suuri määrä lainoja. Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Francois Hollande ovat keskustelleet puhelimitse Kreikan pääministerin Alexis Tsiprasin kanssa. Keskeiset kiistakysymykset liittyvät Kreikan eläkejärjestelmän ja työmarkkinoiden uudistamiseen. Se, että perjantaina jäisi maksamatta 300 miljoonaa IMF:lle, ei tarkoita vielä Kreikan maksukyvyttömyyttä tai porttia euroeroon, pääekonomisti Rantala totesi Aktian suhdannekatsauksen julkistuksen yhteydessä. Kreikan lainaneuvottelut ovat polkeneet paikallaan viikkokausia, ja Kreikan kassan hupenemista on povattu pitkin kevättä. Toistaiseksi hallitus on onnistunut haalimaan rahoja kasaan muun muassa aluehallinnon varoista nipistämällä. Tälläkin kertaa neuvotteluista löytynee tie ulos, vaikka sopua ei syntyisi kuluvalla viikolla. Finanssikonserni Nordea arvioi viikkoraportissaan, että Kreikan lähtö eurosta on lähempänä kuin koskaan. Suomessa asia Kreikan lainaneuvottelut ovat polkeneet paikallaan viikkokausia, ja Kreikan kassan hupenemista on povattu pitkin kevättä. viedään eduskunnan suureen valiokuntaan. Myös Aktian pääekonomisti Anssi Rantala arvioi, että neuvotteluissa eletään ratkaisevia päiviä. . Tukiohjelman viimeisen lainaerän avulla Kreikka voisi pärjätä jopa vuoden loppuun asti, sillä lainojen erääntymistahti helpottaa syksyn jälkeen. Euroero olisi poliittisesti vaikea pala Ilman tukilainaa Kreikka uhkaa ajautua maksukyvyttömäksi, mikä voi laukaista maan eron euroalueesta. Pankki kuitenkin uskoo, että Kreikka nöyrtyy ja toteuttaa vaaditut säästöt. Nordean mukaan Kreikan euroero ei toisi enää dramaattisia markkinahäiriöitä. Kreikan pitäisi ensin päästä sopuun virkamiestasolla eli lainoittajia edustavan troikan kanssa. Sen jälkeen euromaat arvioivat sopimusta ja vievät lainaerän vapauttamispäätöksen kansallisten parlamenttien hyväksyttäväksi. Hallitus aikoo myös perua aiempia säästöjä ja palkata takaisin työntekijöitä julkiselle sektorille. Uutta lainaa vanhojen velkojen maksuun Painetta neuvotteluihin tuo se, että Kreikalla erääntyy kesäkuussa 1,5 miljardin euron edestä vanhoja lainoja Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle. UUTISET 2.6.2015 3 Giordano Aita Kreikka alkaa olla liian syvässä ahdingossa. ??Jumissa olevan tukilainan avulla Kreikka voisi selvitä vuoden loppuun Kreikka-neuvotteluissa odotetaan ratkaisua lähipäivinä Kreikan pitäisi päästä velkojiensa kanssa sopuun tällä viikolla, jotta se saisi viimeisen lainaeränsä maksuun ennen tukiohjelman päättymistä. Uskon, että valtionpäämiehet haluavat välttää (Kreikan kohdalla) tätä keskustelua viimeiseen saakka, Rantala arvioi. Annu Marjanen, Olli Kuivaniemi STT. Kreikan hallitus ei halua leikata eläkkeitä, koska se sotii pääministeripuolue Syrizan vaalilupauksia vastaan. Lainaohjelma erääntyy kesäkuun lopussa. Virkamieslähteiden mukaan kuluva viikko on ratkaiseva, sillä reilun seitsemän miljardin euron lainaerän vapauttaminen vie aikaa. Ensimmäinen eräpäivä on jo perjantaina, mutta Kreikka voi ehkä maksaa velat yhtenä könttänä kuun lopussa.
Räsänen on noussut otsikoihin varsinkin tasa-arvoisen avioliittolain vastustamisella. Se ei kuitenkaan tässä tilanteessa riitä palauttamaan luottamusta. 4 2.6.2015 UUTISET ??Iltalehti paljasti hallituksen salaisen kyykytyslistan, ministerit kiistävät Hallitus sotki heti asiansa Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen ilmoitti jo myöhään sunnuntai-iltana, ettei palkansaajapuoli jää katsomaan kädet ylhäällä Sipilän hallituksen suunnitelmia. Iltalehti uutisoi aiemmin päivällä, että hallituksella on salainen lista toimenpiteistä, joilla se pakottaa ay-liikkeen Rane Aunimo Demokraatti rane.aunimo@ demari.fi yhteiskuntasopimukseen, ellei ratkaisua muuten synny. . Tyka-sopimuksen viimeisen vuoden palkoista on tarkoitus sopia 15. Sipilä kiistää blogissaan vastaavan listan olemassaolon. Sari Essayah ilmoittautui heti puheenjohtajakisaan Kristillisdemokraatit etsii uutta alkua puheenjohtajavaihdoksella. Essayah kertoi STT:lle saaneensa kentältä paljon pyyntöjä lähteä mukaan. Puheenjohtajakisaan myös veikkailtu eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman aikoo kertoa heinäkuun alussa suunnitelmistaan. Varmasti se on ollut sekä eduksi että haitaksi, Östman sanoo. Puheenjohtajalla on hänen mielestään ollut kuitenkin laaja kannatus puolueen sisällä, lukuun ottamatta viime kesää, jolloin vaatimukset puheenjohtajan vaihtamisesta kasvoivat. Anniina Luotonen STT. Mahdollisia nimiä ovat myös ensimmäisen kauden kansanedustajat Sari Tanus ja Antero Laukkanen. Räsänen odottaa, että uusi puheenjohtaja löytyisi juuri kansanedustajien joukosta. Kiistelty persoona Kristillisdemokraatit on henkilöitynyt viime vuodet vahvasti Päivi Räsäseen, mikä on kostautunut, kun puheenjohtaja on joutunut julkisuusmyllytykseen lausuntojensa takia. Nyt tarvitaan koko ässätrion julkinen irtisanoutuLehtikuva / Jussi Nukari Ammattiyhdistysliike tyrmistyi ensin Juha Sipälän kiristyslistasta, nyt julkisuuteen on vuotanut tietoja hallituksen kyykytyslistasta. Viisi vuotta sitten kirkosta erosi tuhansia ihmisiä sen jälkeen, kun Räsänen oli esiintynyt Ajankohtaisen kakkosen homoillassa. Räsästä yritettiin kammeta pois puheenjohtajan paikalta jo viime kesänä ja paikalle soviteltiin europarlamentissa tuolloin istunutta Essayahia. Kaavailtu ennenaikainen puoluekokous ei kuitenkaan toteutunut, kun Essayah antoi tukensa Räsäselle. Östman myöntää, että Räsänen on ollut kiistelty persoona. . Kristillisdemokraattien vaivainen 3,5 prosentin kannatus eduskuntavaaleissa ja yhden paikan menettäminen olivat pettymyksiä. Myös oppositioon jääminen on karvas pala, kun puolue 20 vuoden oppositiotaipaleen jälkeen oli vihdoin päässyt maistamaan hallitusvastuuta. Räsäsen mukaan juuri nämä ovat suurimmat syyt sille, ettei hän asetu enää ehdolle uudelle puheenjohtajakaudelle. . Olen tehnyt ratkaisun aivan itse, Räsänen sanoi STT:lle. Puheenjohtajaksi jo jonkin aikaa soviteltu kansanedustaja Sari Essayah vahvisti heti maanantaina pyrkivänsä puolueen johtoon. Ammattiliitto Pro on val- mis käyttämään koko järjestövoimansa, jos hallitus lähtee toteuttamaan Iltalehden paljastamaa ay-liikkeen kyykyttämislistaa, varoittaa Malinen. Malinen syyttää Sipilän hallitusta ?thatcherimäisistä ayliikkeen vastaisista aikeista?. Maanantaina Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta säesti ilmoittamalla blogissa, että vaarassa ovat sekä työllisyys- ja kasvusopimuksen (tyka) jatko että yhteiskuntasopimus, sillä ?kattilassa porisee niin myrkyllinen keitos?. kesäkuuta mennessä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) joutui kiistämään listan olemassaolon omassa blogikirjoituksessaan sunnuntaina. . Minkäänlaista ajamista pois tästä tehtävästä ei ole ollut. Puoluetta yli 10 vuotta johtanut Päivi Räsänen ei enää asetu ehdolle elokuun puoluekokouksessa. Trond H. Trosdahl Sari Essayah. Räsäsen päätös ei tullut lopulta yllätyksenä
Mikäli asiantilan muuttaminen tuntuu vaikealta nyt alkaneella vaalikaudella, eduskuntaryhmät voisivat sopia hyvissä ajoin ennen seuraavia eduskuntavaaleja, että opposition edustus eduskunnan puhemiehistössä turvataan ainakin vuoden 2019 vaalien jälkeen. SoSialidemokraatteja Syytettiin kiukutteluSta, ?Töitä hakevat ajetaan todella ahtaalle? SDP:n puoluesihteeri reijo paananen pitää hallitusohjelman työllisyyspolitiikkaa epäloogisena. . SDP kiinnitti huomiota siihen, että ensimmäisen kerran vuosikymmeniin oppositio jäi puhemiehistön ulkopuolelle. Kansanedustaja Arja Juvonen sai peräti kymmenen ja Pirkko Mattilakin neljä ääntä. Henkilövaalit ovat salaisia. Protestiääniä antaneiden motiiveja voidaan siksi vain arvailla. Ympäristö- ja maatalousministerin tehtävien yhdistämisen voi ymmärtää pyrkimyksenä lopettaa koko ympäristöministeriö, niin torjuttava ja väärä ajatus kuin se onkin, mutta oikeus- ja työministerien tehtävien yhdistämi- seen ei liity edes tätä logiikkaa. Tuomioja pohdiskelee myös, ?miten poliittiset valinnat yhteisiin tehtäviin on nykyisin betonoitu sellaisiin siiloihin, että mandaattijaon jälkeen kuka tahansa kelpaa mihin tahansa tehtävään, eikä kukaan perään kysy?. Uudessa hallituksessa on 14 ministeriä. n n n eduSkunnan puhemiehen vaaliSSa valittu puhemies, perussuoma- Kupla Lehtikuva / Jussi Nukari Kuule Timo, kyllä se on teidän ohjelma, joka täällä haisee. laisten Maria Lohela sai 127 ääntä. Niin kauan kun suurempia puolueita on ollut vain kolme, opposition edustus puhemiehistössä on toteutunut tavallaan itsestään, koska yksi kolmesta on aina ollut oppositiossa. Opposition merkityksen olisi nyt voinut tiedostaa myös puhemiehistön kokoonpanossa. Jatkossa näin tuleekin toimia. Vaikka UM:n osalta lopulta päädyttiinkin sentään kahteen ministeriin, niin muissa ministeriöissä tehtiin täysin kestämättömiä ratkaisuja. Yllättävää oli kuitenkin se, että peräti seitsemän muuta perussuomalaisten kansanedustajaa sai vaalissa ääniä. Kun samaan aikaan leikataan sekä työttömyysturvasta että työllisyystoimista, ajetaan töitä hakevat ihmiset todella ahtaalle. Tuomioja arvostelee ministeriratkaisuja Entinen ulkoministeri, SDP:n kansanedustaja erkki tuomioja hämmästelee pääministeri juha Sipilän halua vähentää ministereitä. Tuomioja kirjoittaa verkkosivuillaan kertoneensa Sipilälle jo ennen vaaleja, että esimerkiksi ulkoministeriössä tarvitaan vähintään kaksi ministeriä. . Minulla ei ole siihen mitään lisättävää. Eduskunta alkaa arvioida uutta hallitusohjelmaa tänään tiistaina. Oppositio on huolissaan vaikutusmahdollisuuksistaan eduskunnassa ?Nyt tarvitaan koko ässätrion julkinen irtisanoutuminen kaikista niistä toimista, jotka kerrotulla salaisella listalla olivat.? Opposition merkitys pitää tiedostaa kun SDP:n kansanedustajat äänestivät tyhjää eduskunnan puhemiesten vaalissa. Samassa yhteydessä muistutettiin aikaisempien puhemiesvaalien protestiäänistä. Tämä asetelma muuttui 2011 vaalien jälkeen, kun perussuomalaiset nousivat kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi ja suuria puolueita on nyt neljä. Poliittisen asetelman muuttuminen pitäisi ottaa huomioon myös parlamentaarisissa käytännöissä. Saattaa olla, että ainakin osaksi kyseessä oli protesti Lohelan edustamaa halla-aholaista maailmankuvaa vastaan. Tulivatko kaikki 19 muille perussuomalaisille kuin Lohelalle annetut protestiäänet vain oppositiopuolueiden riveistä? antti.vuorenrinne@demari.fi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. UUTISET Pääkirjoitus 2.6.2015 5 Antti Vuorenrinne Lehtikuva / Jussi Nukari minen kaikista niistä toimista, jotka kerrotulla salaisella listalla olivat, Eloranta vaatii. Eduskunta aloittaa hallitusohjelman ruotimisen Työ- ja oikeusministeri jari lindström (ps.) sanoi sunnuntaina, että vastuu yhteiskuntasopimuksen toteutumisesta on julkisessa keskustelussa kasautunut liikaa työntekijöiden kannettavaksi Jos yhteiskuntasopimus kaatuisi työnantajien passiivisuuteen, Lindströmin mukaan pitäisi harkita työnantajien Kela-maksun palauttamista valtiontalouden tasapainottamiseksi. SDP:n eduskuntaryhmän pu- heenjohtaja antti lindtman pitää Lindströmin havaintoa yhteiskuntasopimuksen epäreiluudesta oikeana. . Hallitus on kasannut koko kuorman palkansaajien, niin tavallisten työssäkäyvien kuin työttömienkin niskaan. Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri timo Soini kommentoi hallituksen ensimmäistä sotkua MTV:llä. . SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman huomautti mielipidekirjoituksessaan (HS 1.6.), että opposition merkitystä ja asemaa vahvistettiin viime vaalikaudella, kun eduskunnan peräsimessä oli puhemies Eero Heinäluoma (sd.). Viittaan pääministerin sanoihin: listaa ei ole. Vuonna 2010 nykyinen tasavallan presidentti sai puhemiesvaalissa vain 89 ääntä, kun kansanedustajat eivät ilmeisesti pitäneet puhemiehen ?kurinpalautuksista?. Jos hallitusohjelman lukuja katsoo työllisyyskulmasta, voisi ereh- tyä luulemaan, ettei Suomessa mitään työllisyysongelmaa olekaan. Paanasen mukaan työntekijän vilttiä lyhennetään nyt molemmista päistä. . Hallituksen kiristyspaketti on kovin yksipuolinen. Toisaalta voidaan myös spekuloida perussuomalaisten sisäisellä yhtenäisyydellä. Tähän asti tapana on ollut, että puhemiehet on valittu kolmesta suurimmasta puolueesta. Tyhjää äänestäneitä oli demarien lisäksi muitakin, koska tyhjiä lippuja jätettiin 47. Viime vaalikaudella keskusta yritti saada ex-puheenjohtajansa Mari Kiviniemen puhemiehistöön sillä perusteella, että puhemiehistössä oli vain miehiä. Tällä kertaa ei ollut kuitenkaan kyse mistään kiukuttelusta. Tapoja voidaan myös muuttaa, jos ja kun parlamentarismin toteutuminen sitä edellyttää
On reilua peliä avata paperi, hän totesi. Seminaarin varsinaisena aiheena oli paikallinen sopimi- Omien työpaikkojen luottamushenkilöt Jaana Saarinen ja Pekka Mäkinen, joka on myös PAMin Selin ei hyväksy kiristämistä nen, jota yhteiskuntasopimus syntyessään vauhdittaisi. Olisiko pitänyt jättää kertomatta se, mitä julkisista säästöistä voidaan jättää tekemättä, jos sopimus syntyy. Työsuojelussa on edetty aivan valtavasti. Hän muistaa vielä ajan, jolloin piti selvitä yhdellä tauolla. ?Tuntui iskulta mahaan, mutta sitten nousi sisu? Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kiristämispolitiikka yhteiskuntasopimuksella ei naurata työntekijöiden edustajia. . Saarisesta se ei kuulosta hyvältä, koska järjestäytymisaste laskisi takuulla. . jo senkin takia, ettei ihmisillä ole entiseen tapaan varaa syödä ja juoda ulkona. . Jyväskylän Prismassa. Ongelmia syntyy, jos asiat tulevat pöydälle liian myöhään. Kun työpaikalla on avoimuuden kulttuuri, paikallinen sopiminen onnistuu, hän vakuutti. Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin on pettynyt uuden hallituksen tapaan käynnistää vuoropuhelu palkansaajien kanssa. ?Hallitusohjelma ja siihen sisältyvä kiristyspaketti yhteiskuntasopimuksen kyljessä oli aikamoinen märkä rätti suoraan päin naamaa, hän totesi PAMin PAMin puheenjohtaja Ann Selin toivotti seminaarin keskustelijat tervetulleiksi. Hän on ?moniosaajana. Vehmaksen mielestä kokoaikaiset työntekijät eivät lisätunteja kaipaa, koska kädet ovat täynnä työtä jo nyt. Se näkyy tarjoilijoiden ?tipeissäkin?, jotka olivat aikoi- Marja Luumi Demokraatti marja.luumi@ demari.fi naan lähes toinen palkka, Mäkinen muistelee. Huonona kehityksenä hän näkee nollatuntisopimukset, jotka ovat pesiytyneet ravintola-alalle. . Nyt tulee sellainen tunne, että joku lyö yläpuolelta vaihtoehdot tiskiin: ota tai jätä. Yhteiskuntasopimus kaatui aiemmin keväällä muun muassa vaatimukseen lisätä sata tuntia vuodessa työaikoihin. Pyrin tekemään työni niin hyvin kuin osaan ilman yltiöpäistä kiirettä, hän kertoo filosofiastaan. Ravintola-alalla taas hektisyys on vähentynyt . Eihän noissa hallitusohjelmissa yleensä ole mitään hyvää palkansaajan kannalta. Seminaarin juonsi toimittaja Katja Ståhl.. Mutta vastuunjako on tehtävä tasapuolisesti. Pöydän takana istuvat (vasemmalta) Lauri Sipponen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen puheenjohtaja Seija Ilmakunnas, Päivi Vehmas ja Kari Uotila. Nivelet ovat menneet ja jään työkyvyttömyyseläkkeelle syyskuun alussa. Saariselle tulee päällimmäisenä mieleen se, että kuuden tunnin työpäivään mahtuu nyt kaksi taukoa. Suomen toimitusjohtaja Lauri Sipponen korosti, että asioista on pystyttävä puhumaan ja sopimaan. . En todellakaan olisi valmis siihen. Se kostautuu nyt. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy on työpaikoilla luontevaa, Mäkinen kiittää. Hänellä on valitettavasti omakohtaisia kokemuksia ajalta, jolloin asia ei ollut näin. Nuorena hän teki jopa 16-tuntisia päiviä, kun ergonomiasta ei ollut tietoakaan. . Mutta sen vastapainoksi pitäisi saada työnantajapuolelta vahvasti jotain, hän lisää. On myös väläytelty sitä, että ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuisi. Hän uskoo, että osa-aikaiset työntekijät ottaisivat ilolla lisätunnit vastaan. Kansanedustaja Kari Uotila ei näe järkeä kasvattaa jo työssä olevien työtunteja. . Saarinen ei ota siitä pulttia: . niin, että osapuolet neuvottelevat siitä keskenään. . Mutta minä olenkin kaupan alalla sellainen harvinaisuus, että olen kokoaikainen työntekijä. Mäkinen taas laskee, että 15 minuuttia lisää päivää kohden, tuskin hetkauttaisi kenenkään elämää. . Alun perin hovimestariksi kouluttautunut Pekka Mäkinen taas on töissä Runnin kylpylässä alkoholikassalla. Työvuosia ravintola-alalla tuli juuri täyteen 32 vuotta. Suurimpia muutoksia kysyttäessä, kummaltakin tulee vastaukseksi aluksi hyvät asiat. . Uotila ja Vehmas eivät teilaa paikallisen sopimisen mahdollisuutta, jos työntekijät ovat tasavertaisesti neuvottelemassa ehdoista. He peräsivät muun muassa toimivaa luottamusmiesjärjestelmää. . 6 2.6.2015 UUTISET ??Liittokokousedustajat odottavat tasapuolista kohtelua ?Palkansaajia ei pidä vain Palvelualojen ammattiliitto PAMin liittokokous alkoi maanantaina herkullisessa tilanteessa. Maahan on saatu juuri uusi ääriporvarillinen hallitus, jonka hallitusohjelma yhteiskuntasopimusvaateineen on ehtinyt herättää jo närkästystä. . Se veisi potentiaalisia työpaikkoja 115 000, hän on laskenut. Uotila näkee yhteiskuntasopimuksen silkkana kiristyspakettina ?olkoon sen taustalla mitä tahansa?. Kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen ihmetteli yhteiskuntasopimuksesta syntynyttä hälyä. . Minä kuuluisin silti liittoon, hän vakuuttaa. Kaupassa kiirettä, ravintolassa hiljaisempaa Kaupan alalla kiire on ainainen ystävä. Ensin tuntui kuin olisi nyrkillä tullut mahaan, mutta sitten nousi sisu, pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Päivi Vehmas Osuuskauppa Keskimaasta kuvaili tuntojaan Palvelualojen ammattiliitto PAMin seminaarissa maanantaina. Vehmas ymmärtää sanan ?sopimus. Ne ovat ihmisarvon polkemista. Luottamusmiehenä toimiva Mäkinen on saanut ne kitketyksi omalta työpaikaltaan. ?Nollatuntisopimukset polkevat ihmisarvoa.? Nivelet sökönä, eläke odottaa Jaana Saarinen on työskennellyt kaupassa 28 vuotta. Eivät vain luottamusmiehet tarvitse koulutusta vaan myös työnantajien pitäisi osata tehdä sopimuksia, Vehmas muistutti. Kauppaketju Lidl on harrastanut Suomessa laajasti paikallista sopimista. Mutta sitä pitää vain porskuttaa eteenpäin, tapahtuu isoissa kuvioissa mitä tahansa, kaupanalaa edustava Jaana Saarinen Jyväskylästä kuittaa. Ravintola-alalla työskentelevä iisalmelainen Pekka Mäkinen muistuttaa kuitenkin, että ay-liikkeenkin on kannettava kortensa kekoon tuottavuustalkoissa. . Eivät palkansaajat voi olla vain se maksava osapuoli. Työajan pidennys ei käy ehdoitta Yhteiskuntasopimuksessa vaaditusta työajan pidentämisestä Saarinen ei pidä yhtään.
Nyt viimeistään on pakko tehdä se johtopäätös, että keskusta on porvaripuolue. Asuntolainakannan kasvuun vaikutti myös se, että lyhennysvapaiden vuoksi lainoja ei lyhennetä samaa tahtia kuin aiemmin. (STT) en tiedä, Feldt-Ranta sanoo. Feldt-Ranta arvioi, ettei ohjelma liene herkkua kaikille kuntien keskustapoliitikoillekaan, sillä ennen vaaleja tehdyissä mittauksissa moni keskustan kenttäväestä kannatti punamultaa. . Takana ovat ne ajat, kun kehitettiin yhdessä sosiaaliturvaa, hän sanoo. Taustamuistiot julki Feldt-Ranta huomauttaa, että hallitusohjelmasta on kuitenkin toistaiseksi vaikeaa tehdä loppuun asti vietyjä analyysejä, sillä oppositiolla ei ole kaikkia tietoja käytössään. . Se valitsee liiton puheenjohtajan, hallituksen ja valtuuston sekä päättää liiton tavoitteista. ?Hallitusohjelma ja siihen sisältyvä kiristyspaketti yhteiskuntasopimuksen kyljessä oli aikamoinen märkä rätti suoraan päin naamaa.? SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta sanoo hallitusohjelman herättävän huolta ihmisistä, jotka ovat riippuvaisia julkisista palveluista. Feldt-Rannan mukaan ohjelma on perinteistä oikeistolaista politiikkaa. . Mitä se on käytännössä, ?Heikennykset tulevat pieni- ja keskituloisille automaattisesti, mutta hyvätuloiset voivat olla mukana ?talkoilla?.? Asuntolainojen kysyntä piristyi Asuntolainojen kysyntä on piristynyt kevään aikana, kertoo Suomen Pankki. Uusia asuntolainoja nostettiin huhtikuussa 1,6 miljardin euron edestä, mikä on kuukausitasolla tarkasteltuna suurin määrä lokakuun 2012 jälkeen. Asuntolainakanta kasvoi huhtikuussa yli 90 miljardin euron, osaltaan juuri uusien asuntolainanostojen verrattain suuren määrän vuoksi. Kaikki tämä edellä mainittu koskettaa pieni- ja keskituloisia. Heikennykset tulevat heille automaattisesti, mutta hyvätuloiset voivat olla mukana ?talkoilla?. Kiristäminen ei varmasti lisää luottamusta, eikä paranna onnistumisen mahdollisuuksia, se lisää vain taktikointia. Selin korosti, että työntekijöiden oikeudet ja ihmisten kunnioittaminen eivät todellakaan ole turhaa sääntelyä tai hallinnosta taakkaa, Selin korosti. PAMin liittokokous jatkuu keskiviikkoon asti. Ideologinen yksityistäminen näkyy selkeästi, hän sanoo. Kunnille kaavaillut miljardisäästöt tarkoittavat Feldt-Rannan mukaan selvää palvelujen laadullista heikkenemistä, joka kohdistuu moniin palveluihin aina vanhustenhoidosta perusterveydenhuoltoon, hammashuoltoon ja sosiaalipalveluihin. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset sattuvat kipeästi. . UUTISET 2.6.2015 7 Kari Hulkko rokottaa? Kuvat Kari Hulkko Maarit Feldt-Ranta on huolissaan niistä, jotka ovat eniten riippuvaisia julkisista palveluista. Feldt-Ranta huolestui hallitusohjelmasta hallituksessa, kuuluvat niiden 392 joukkoon, jotka päättävät liittonsa tulevaisuudesta. liittokokouksen avauspuheessaan Helsingissä maanantaina. Selinin mukaan sopimusyhteiskunta ei ole vain sana, vaan sisältää ajatuksen siitä, että päätöksissä ovat edustettuina kaikki ne, joita päätökset koskevat. Hän muistutti, että ammattiyhdistysliikkeen neuvottelumandaatti, valta, kumpuaa edelleen siitä, että 75 prosenttia suomalaisista palkansaajista kuuluu johonkin ammattijärjestöön. Sen sijaan, että oltaisiin lähdetty vahvistamaan julkisia palveluja, nyt lähdetään yksityistämis- ja kilpailuttamislinjalle. Se on ollut iso linjavalinta, eikä mikään maailman suurin ihme, kun porvarihallituksesta on kyse. Hallitusohjelmassa viitataan monta kertaa taustamuistioihin, joita ei ole julkistettu. Odotamme, että saisimme myös ne käyttöömme, jotta voisimme arvioida ohjelmaa paremmin, Feldt-Ranta sanoo. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti. Kaikkein eniten näistä palveluista riippuvaisten ihmisten maksuja korotetaan, heidän hoitoonpääsynsä vaikeutuu ja sitten, kun hoitoon pääsee, on siellä vähemmän hoitavia käsipareja, Feldt-Ranta kuvailee. ?Mitkä hyvätuloisten talkoot?? Feldt-Ranta ihmettelee, että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) peräänkuuluttama hyväosaisten osallistuminen talkoisiin ei näy hallitusohjelmassa käytännössä lainkaan. . Hän uskoo, että vain rakentavalla yhteistyöllä voidaan parantaa työllisyyttä, työhyvin- vointia ja Suomen kilpailukykyä.
Normien tulisi ku- Anna-Liisa vata ja luvata se taso tai sisältö, Blomberg mikä taataan, Luukkainen selvit- Demokraatti tää. Yksi askel opetuksen paremman laadun tiellä olisi määritellä opetusryhmien suurin sallittu koko. Ammatillisen koulutuksen suhteen sama tilanne on sadassa kunnassa. Erot tiedoissa ja taidoissa kasvavat asuinpaikkojen välillä ja myös tyttöjen ja poikien välinen ero kasvaa. . Me OAJ:ssa kysymme, että näinkö kauan se muisti piti, Luukkainen sanoo. Aikaisemmin Suomi on pärjännyt hyvin kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa, mutta viimei- ?Perusopetuksessa kuntien välillä voi olla jopa puolen vuoden eroja siinä, kuinka paljon opetusta saa peruskouluaikana.? sin tutkimus paljasti osaamistasomme luisuvan heikompaan suuntaan. Puhuttiin, että hallitus kaavailisi peräti 600 miljoonan euron säästöjä koulutukseen. Viime keskiviikkona sitten paljastui tyrmäävä tieto, että Juha Sipilän (kesk.) kokoama hallitus todella aikoo kurittaa koulutusta jättisäästöin. Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ei ollut riemuissaan. Rekisteristä esimerkiksi lapsen huoltaja voisi tarkistaa, onko hänen lapsellaan kelpoisuusvaatimukset täyttävä opettaja. . Se ei tapahdu niin, että koulutuksesta leikataan, Luukkainen summaa. ?Ryhmäkokoihin suurinta myrkkyä? OAJ:n tavoitteissa tälle hallituskaudelle kerrataan, miten epätasaisesti koulutusmahdollisuudet jakautuvat. Yli kolmessakymmenessä kunnassa 16-vuotiaille ei ole tarjolla lukiokoulutusta kymmenen kilometrin säteellä kodistaan. nyt petettiin ennen vaaleja annettu koulutuslupaus. . Myös perusopetuksessa kuntien välillä voi olla jopa puolen vuoden eroja siinä, kuinka paljon opetusta saa peruskouluaikana. On monia kiistattomia signaaleja, jotka kertovat osaamistason rapautumisesta. Kauhulla odotan, mitä ryhmäkoolle nyt tapahtuu, Luukkainen sanoo Eläintarhan koululla.. Vihaisia olivat myös opiskelijajärjestöt . Ennen vaaleja ja jopa niiden jälkeenkin kaikki puolueet ovat sanoneet, että nyt ei ole varaa leikata koulutuksesta. Tämä oli meille kaikkein suurinta myrkkyä. Kauhulla odotan mitä ryhmäkoolle nyt tapahtuu, Luukkainen sanoo. Opettajarekisteristä loppu kikkailulle Opetuksen laatuun liittyen OAJ kaipaa Suomeen myös opettajarekisteriä. Nyt hallitus on luopumassa perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseen myönnettävistä valtionavustuksista. . Vielä tätä suurempi kysymys on, että kuntien ja koulutuskuntayhtymien tarjoaman opetuksen määrässä ja laajuudessa on hurjaa vaihtelua. Oleellista on, että enää ei pystyttäisi kikkailemaan siten, että pyöritetään opetusta vuodesta toiseen kelpoisuutta vailla olevilla opettajilla, Luukkainen perustelee. Opettajarekisteriä puoltaisi Luukkaisen muKuvat Kari Hulkko OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on huolissaan koulutuksen laadun säilymisestä. Luukkaisen mukaan Pisan rinnalla myös kotimaiset mittaukset kertovat samaa, karua tositarinaa. Hälyttävää on Luukkaisen mukaan sekin, että koulutuksen tasa-arvo on vaarantumassa. OAJ:n mukaan vain 49 kunnassa ammatillinen koulutus on hyvin saavutettavissa. . Mittarit, joilla varmistetaan tehtävien laadukas hoito. . Myös ryhmäkoossa on hurjia eroja, Luukkainen selvittää. Luukkaisen mielestä olisi tarpeen luoda kuntien tehtäville laatukriteerit. Näin ovat sanoneet myös Sipilä, Timo Soini (ps.) ja Alexander Stubb (kok.). . Meidän näkemyksemme OAJ:ssa on, että koulutukseen pitää panostaa. Normeerauksen purkamisen hokemisen sijaan meidän tulisi arvioida, onko meillä vääränlaisia normeja. 8 2.6.2015 AVAUS OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen hämmästelee poliitikkojen lyhyttä muistia ?Koulutukseen ei panosteta siitä leikkaamalla? Hallitusneuvotteluista tihkui menneinä viikkoina koulutuspolitiikkaan vihkiytyneille huolestuttavia tietoja
kuten oheinen gallupkin kertoo. OAJ:n Olli Luukkaisen mukaan koulutuksen lyhentäminen olisi huono ajatus, eikä sitä pidä missään nimessä tuoda ajatuksen tasolta käytäntöön. useassa kunnassa rahkeet eivät riitä laadukkaasta koulutuksesta huolehtimiseen. . Tietoyhteiskunnan ymmärtäminen on kansalaistaito ja sen pitäisi olla sitä ihan varhaiskasvatuksesta alkaen, Luukkainen sanoo. Terveet tilat ja hyvät työvälineet Olennainen osa koulutuksen onnistumista ovat opettajat ja heidän edellytyksensä opettaa. Opetusministeri on paljon vartijana. Musa Jallow Vt. Työelämän osaamisvaatimukset pikemminkin kasvavat kuin laskevat, joten ajatus tutkintojen lyhentämisestä tuntuu oudolta. Ja kun katsotaan työelämän muutosta, niin yhä enemmän tarvitaan kielitaitoa, it-osaamista, kulttuuriymmärrystä, talousymmärrystä. Ammatillisen koulutuksen lyhentäminen ei ole pitkänäköistä politiikkaa, mutta ammatillisen koulutuksen toimintatapoja uudistamalla voidaan päästä tilanteeseen, jossa tutkinnon voidaan suorittaa myös lyhyemmässä ajassa. 3. Suurin osaamisvaje on yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa myös riski jäädä työttömäksi on nuorempia ikäluokkia suurempi. Millaiset terveiset lähetät uudelle opetusministerille? Riina Nousiainen Koulutuspoliittinen asiantuntija, STTK ?On monia kiistattomia signaaleja, jotka kertovat osaamistason rapautumisesta.? kaan sekin, että nykyisellään Opetushallitus toteuttaa muutaman vuoden välein opettajakartoituksen, johon se ostaa tiedot Tilastokeskukselta. . Tutkimusten mukaan joka kolmannella työikäisellä on heikot tietotekniset taidot. toivottavasti tämä pysyy uudella opetusministerillä kirkkaana mielessä. Mikko Koskinen Koulutuspäällikkö, SAK 1. Megatrendit, kuten digitalisaatio ja robotisaatio tulevat muuttamaan työn tekemistä kaikissa työtehtävissä tulevina vuosikymmeninä. Suomi nousee vahvistamalla osaamista ja uudistamalla tuotantoa ja palveluita. Investointipakettiin pitää sisältyä myös homekoulujen korjaukset, Luukkainen linjaa. Ammatillisen koulutuksen pituuden kohtalo puhutti Hallitusneuvottelujen kuluessa uutisoitiin myös, että ammatillisen koulutuksen lyhentämistä kahteen vuoteen kaavaillaan. se on tärkein tavoitteemme. 2. Toivon uudelta opetusministeriltä tahtoa ja voimia pitää koulutuksen tasosta kiinni sekä tuoda esille, että koulutukseen investoiminen on investointi tulevaisuuteen siinä missä koulutuksesta leikkaaminen on leikkaus tulevaisuudesta.. Toisen asteen koulutusta tulisi kehittää muilla keinoilla, kuten oppivelvollisuusiän nostamisella, ja erityisesti ammatillisen koulutuksen yleissivistävyyttä tulee lisätä ja opetuksen laatua korostaa. 3. En usko sellaiseen vaihtoehtoon, että korkeaasteen hakuehtoja muutettaisiin niin, että sinne voisi hakea kahden vuoden ammatillisella koulutuksella ja kolmen vuoden lukiokoulutuksella. Nämä eivät ole keskenään yhteismitallisia, Luukkainen sanoo. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaa on saatu nostettua viime vuosina. Työelämässä on yli 350 000 aikuista, joilta puuttuu perusasteen jälkeinen tutkinto. Koko väestön osaamistason nostamiseksi tarvitaan toimia vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa oleville aikuisille. 2. Puhutaan yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen kasvattamisesta, hän jatkaa. ?Koulutuksen tehtävä ei ole vain luoda ammattitaitoista työvoimaa, vaan myös sivistyneitä ihmisiä.? 1. Jos näin tehdään, ollaan Luukkaisen mukaan kovaa vauhtia luomassa kahden kerroksen väkeä. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen lyhentäminen nimittäin tarkoittaisi, että kahden vuoden ammatillisen koulutuksen käynyt ei voisi enää samalla tapaa hakea korkeakouluihin lukion suorittaneiden rinnalla. . Mielestämme tärkein koulutuspoliittinen tavoite on, että koulutuksen laatu taataan kaikille ja että koulutukseen panostetaan muun muassa kehittämällä sitä. Koulutus ja osaaminen ovat avainasemassa työelämän kehittämisessä, korkeammassa työllisyysasteessa sekä tuottavuuden kasvussa. Sen vuoksi tavoitteena on vähintään toisen asteen tutkinnon saaminen koko ikäluokalle ja korkeakoulutettujen osuuden kasvattaminen. Koulutus on paras ase eriarvoistumista vastaan. Jos olisi opettajarekisteri, meillä olisi koko ajan ajantasainen tilannetieto olemassa, emmekä tarvitsisi erillistä tiedonkeruuta. Työelämän osaamisvaatimukset ovat koko ajan kasvamassa. Koulutus kiinnostaa vähemmän, jos ammatillisen koulutuksen valinneen eteen nousee seinä, eikä jatko-opintoihin enää pääse. . On tärkeä varmistaa kaikkien työntekijöiden mahdollisuudet kehittää ammattitaitoaan. Rekisterin avulla voitaisiin myös määritellä esimerkiksi opettajakoulutuksen määrälliset tarpeet, Luukkainen sanoo. Rohkeita ratkaisuja ja tiukka ote digimaailmaan Luukkaisen mukaan koulutuksen tilaa katsellaan liikaa ?numeroina excel-taulukoiden kautta?. Luukkaisen mielestä katseet pitää nostaa numeroista ja tehdä rohkeita ratkaisuja. Luukkainen muistuttaa, että koulutus ei ole irrallaan yhteiskunnan rakenteellisista uudistuksista. AVAUS 2.6.2015 9 Koulutuspoliittinen gallup Kolme kysymystä koulutuspolitiikasta 1. Ajatus on erittäin huolestuttava. Koulutus on myös olennainen osa soteratkaisua, Luukkainen painottaa. Luukkaisen mielestä Suomi tarvitsee myös digistrategian koulutus- ja osaamistason pitimiksi. Tieto- ja viestintätekniikan hurjaa vauhtia kehittyvästä maailmasta täytyy rohkeasti ottaa kiinni kouluissakin. Luukkainen huomauttaa, että monen lapsen arkeen tietoyhteiskunnan areenat ja välineet kuuluvat jo nyt, mutta yhä valitettavan usein ainoastaan koulun ulkopuolella. . Luukkaisen mukaan koulutuksen lyhentäminen vaikuttaisi päinvastaisesti. Muut maat ovat menneet ohi jo moneen kertaan. Digiosaamisen nostaminen tulisi ottaa yhdeksi painoalueeksi kaikessa aikuisten jatko- ja täydennyskoulutuksessa. Hanna Huumonen Puheenjohtaja, Sosialidemokraattiset opiskelijat Sonk 1. puheenjohtaja, Suomen ammattiin opskelevien liitto Sakki 1. Koulutuksesta leikkaaminen ei ole kestävää. On tärkeää, että ammatillista koulutusta kehitetään ja se tehdään nimenomaan laadulliset mittarit edellä. 2. Uudistuksia tehdessä ei voida katsoa koulutusta sormien välistä, vaan on tarkasteltava oikeasti, miten koulutukselle eri rakennemuutok- sissa käy. Siksi on tärkeää, että ammatillisen koulutuksen saaneilla olisi riittävät tiedot ja taidot pärjätä työelämän muutoksissa. Mikä on tärkein koulutuspolitiikan tavoite alkaneelle vaalikaudelle? 2. Koulutuksen tehtävä ei ole vain luoda ammattitaitoista työvoimaa, vaan myös sivistyneitä ihmisiä, Luukkainen perustelee. . Laadukas ja maksuton koulutus kaikille tulee säilyttää . Lisäksi tarvitaan aikuiskoulutusjärjestelmä, joka mahdollistaa ammattitaidon ylläpitämisen ja tarvittaessa uuden ammatin hankkimisen. 2. Työelämän rakennemuutosten takia kymmenien tuhansien aikuisten on kouluttauduttava kokonaan uuteen ammattiin, joten aikuiskoulutuksella on työlllisyyden kannalta keskeinen merkitys. Mitä ajatuksia herättävät puheet toisen asteen ammatillisen koulutuksen lyhentämisestä kaksivuotiseksi? 3. Opiskelijoihin ja koulutukseen satsaaminen maksaa aina itsensä takaisin. Suomen tulee olla koulutuksen kärkimaa . Tutkintojen tuottama jatko-opintokelpoisuus on periaate josta ei pidä missään tilanteessa tinkiä. 3. Opettajan työ ei myöskään saa valua sosiaalija perhetyöksi, vaan opettajan työssä pitää muistaa, että opettajan tehtävä on oppimisen edistäminen, Luukkainen sanoo. Hallituksen kaavailemasta teiden ja kulkuväylien kunnostukseen suunnattavasta investointipotista Luukkainen jakaisi siivun myös koulutuksen hyväksi. . Esimerkiksi kuntarakenteet liittyvät tiiviisti myös koulutuksen kysymyksiin . Uskomme myös, että oppiaineita tulisi lisätä. 3. Ammatillisen koulutuksen suosio ja vetovoimaisuus perustuvat sen monipuolisuuteen sekä jatko-opintokelpoisuuteen. Emme usko, että näitä heikentämällä ammatillisen koulutuksen suosio pysyisi, vaan se tulisi heikkenemään. Luukkaisen mukaan on tärkeää pitää huolta siitä, että opettajilla on käytössään hyvät työvälineet ja että heidän osaamisestaan ja kouluttamisestaan pidetään huolta. . Terveet tilat lapsille ja opettajille. SAK:n näkökulmasta tärkein tavoite on varmistaa aikuisten osaamisen kehittäminen. Toinen argumentti lyhennystä vastaan on, että myös ammatilliseen koulutukseen täytyy sisältyä sivistyksellinen osuus. Sekin säikäytti koulutuspolitiikkaan perehtyneet
10 2.6.2015 AVAUS lutusta u o k a o ts a k a id o v essä ei ?Uudistuksia tehd oikeasti, a v a lt te s a k r ta n o an sormien välistä, va sa käy.? is s k to u u m e n n e k a e eri r miten koulutuksell
AVAUS 2.6.2015 11
Kumpikin tapaus päätyi lopulta markkinaoikeuteen. . Mutta tehottomuutta löytyy myös yksityisistä toimijoista, Ylönen muistuttaa. Palvelut menivät, vastuu jäi Matti Ylönen pitää palveluiden ulkoistamisen keskeisenä ongelmana julkisen ja demokraattisen päätäntävallan ja vastuun sekä avoimuuden katoamista. Isoilla yksityisillä yrityksillä on valtavat prbudjetit, joiden avulla osaltaan luodaan kuvaa julkisen sektorin tehottomuudesta, Ylönen sanoo. Hän muistuttaa, että akateeminen tutkimustieto ei tue näkemystä siitä, että julkiset palvelut olisivat tehottomampia tai kalliimpia kuin yksityisesti tuotetut. joka lähinnä tarkoittaa henkilöstökulujen leikkaamista . Riskeistä huolimatta ulkoistaminen on yleistynyt nopeasti Suomessa. Julkisen sektorin palveluissa on kyse valtavista rahoista. Ulkoistamiskulut ovat kasvaneet suuremmiksi kuin tehostamisohjelmalla saadut säästöt. Ylönen uskoo, että julkisten palveluiden ulkoistamissuunnitelmien taustalla ovat hyvät tavoitteet, mutta osaamisen puuttuessa jälki voi. Tällainen on muun muassa sosiaali- ja terveydenhuoltoon suunniteltu asiakkaan valinnavapaus. . JHL:n toimialajohtaja ja varapuheenjohtaja Päivi NiemiLaine ei ihmettele yrittäjien peittelemätöntä innostusta. Osa toteutuneista hankkeista on osoittautunut toimiviksi. Nyt olisi kannattanut mennä merta edemmäs kalaan, sillä Ruotsissa on huonoja kokemuksia raha seuraa potilasta -mallista ja yksityistämisestä. . Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa julkisuuslaki ei koske julkisomisteisia yhtiöitä. . Suuret terveydenhoitoalan yritykset ovat onnistuneet hyvin lobbauksessaan.? Ulkoistamiseen kriittisesti suhtautuvan oppaan toinen kirjoittaja Matti Ylönen toivoo, että hallituksen sote-suunnittelijat perehtyisivät oppaan kirjoittajien varoituksiin. Todellisia säästöjä ja kuluja vaikea arvioida Kustannusvertailu julkisten ja yksityisten palveluiden välillä on vaikeaa, vaikka yrittäjäjärjestöt lobbaavatkin palveluidensa tarjoamia kustannussäästöjä. Ylönen pitää kuvaavana esimerkkinä valtion tuottavuusohjelman . Yhteiskuntatutkija ja Aalto yliopistossa yritysten verosuunnittelusta väitöskirjaa tekevä Matti Ylönen varoittaa, samalla voi hävitä myös avoimuus ja demokraattisesti valittujen päättäjien vaikutusvalta. Odotetut säästöt näyttävät muuttuneen ylimääräisiksi kustannuksiksi, Niemi-Laine varoittaa. ?Julkisesta rahasta tulee vähitellen yksityistä. Nyt usein painopiste on kustannuksissa. Heikki Sihto Demokraatti heikki.sihto@ demari.fi ?Yrityksillä on valtavat pr-budjetit, joiden avulla luodaan kuvaa julkisen sektorin tehottomuudesta.? Hallitus on yrittäjän asialla Tuoreen hallitusohjelman linjaukset ovat saaneen paljon kiitosta yrittäjäjärjestöiltä. osaltaan kertoo terveyspalveluita tarjoavan Pihlajalinnan meno pörssiin. Muun muassa Attendolla ja Mehiläisellä on apuna kovan tason expoliitikkoja, Päivi Niemi-Laine sanoo. Monet hallitusohjelman linjaukset suosivat hänen mukaansa yksityisiä tuottajia. Kasvua vuodesta 2006 oli 69 prosenttia. Julkisten palveluiden rahamääristä ja ?vetovoimasta. Yritysten hyvään tahtoon ei voi luottaa. Hallitusohjelman auta itseäsi -hymistely tarkoittaa yksilön oman vastuun lisääntymistä itsestä ja läheisistä. Ruotsin malli ei toimi Niemi-Laine ihmettelee, miksi hallitus ei ohjelmansa teossa huomioinut muualla saatuja kokemuksia. ja valtionhallinnon ulkoistamiskulujen vertailua. kun ne suunnittelevat palveluidensa ulkoistamista tai yksityistämistä. Kustannusten karkaaminen ei ole ainoa ulkoistamisen vaara. Käytännössä se merkitsee yhteiskunnan kahtiajaon syvenemistä, kun varakkailla ja työssäkäyvillä on vapaus valita, mutta muilla ei. Kummassakin kunnassa sote-palvelut ulkoistettiin yksityisille yrityksille huonoin tuloksin. Hän sanoo hallitusohjelman olevan vahva kädenojennus yrittäjille. Erityisen huolestuttavina Niemi-Laine pitää hallitusohjelman kuntia koskevia linjauksia. Hän kuitenkin ?Suomessakin avoimuuden ja demokratian pitäisi olla oikeudenkäytön perusarvoja.? toivoo, että asiasta käytäisiin keskustelua enemmin faktojen kuin mielikuvien perusteella. Ylönen arvioi julkisen sektorin hävinneen julkisuuspelin, jota käydään niiden tarjoamista palveluista. . Hän muistuttaa, että kansainvälisissä vertailussa Suomen julkinen sektori on todettu tehokkaaksi ja toimivan kokoiseksi. . Tämä vanha suomalainen viisaus unohtuu usein kunnissa ? ja myös valtiolla . jatkuvat, kun monessa kunnassa pelätään maakuntatason soteratkaisua. . Kyse on hänen mielestään kansalaisten oikeusturvasta, jos sosiaali- ja terveyspalveluiden päätöksenteko siirtyy julkisen valvonnan ulkopuolelle. Ylösen mielestä Suomi on julkisten palveluiden avoimuudessa jäljessä muita Pohjoismaita, vaikka periaatteessa täälläkin on toimiva julkisuuslaki. Niistä on Suomessa revitty isoja otsikoita ja leimattu koko julkisen sektori. Hän epäilee, että hallituksen linjaukset lisäävät nykyisestä julkisten palveluiden ulkoistamista, yhtiöittämistä ja yksityistämistä. Niemi-Laine myös uskoo, että kuntien ?soteulkoistukset. Valinnanvapaus vahvistaa yksityisten toimijoiden asemaa palvelumarkkinoilla. Vuonna 2013 Suomen julkisen sektorin tavara- , palvelu- ja urakkahankinta ovat noin 35 miljardia euroa. Vastuu palveluiden laadusta ja toimivuudesta jää kuitenkin usein julkiselle sektorille, vaikka ne luopuvat palveluiden tuottamista. Ulkoistamisen ongelmia on esitelty tänä keväänä ilmestyneessä Hanna Kuuselan ja Matti Ylösen kirjoittamassa Ulkoistajan ja yhtiöittäjän käsikirjassa. Suurista organisaatioista löytyy aina tehottomia osia. Suomen julkisuuslain ongelmana on suuri poikkeusten määrä, joita myös paljon käytetään. Tarvitsemme ehdottomasti voimakkaamman julkisuuslain. 12 2.6.2015 AVAUS Jos taito ei riitä, palveluista voi tulla kallis riippa Ulkoistaminen on usein arpapeliä Köyhän ei kannata ostaa halpaa. Suomessakin avoimuuden ja demokratian pitäisi olla oikeudenkäytön perusarvoja. Hänen mielestään jo kilpailutusprosessissa pitäisi huomioida nykyistä enemmän vastuu- ja kontrollikysymyksiä. Kunnille muun muassa terveyskeskuspalveluita myyvä Pihlajalinna on kuvannut kasvunäkymiään erittäin lupaaviksi. Raha ratkaisee Matti Ylönen ei kokonaan tyrmää julkisten palveluiden ulkoistamista. Julkisesta rahasta tulee vähitellen yksityistä. Suuret terveydenhoitoalan yritykset ovat onnistuneet hyvin lobbauksessaan. Ruotsissa tämä malli on merkinnyt julkisen talouden ajautumista kuralle sekä palveluiden tasa-arvon ja laadun heikkenemistä. Niemi-Laine sanoo Suomestakin löytyvän julkisten palveluiden yksityistämisestä ja yhtiöittämisestä varoittavia esimerkkejä esimerkiksi Rääkkylästä ja Mänttä-Vilppulasta. Ne kiinnostavat yrityksiä
Tähän saakka kehitys on kulkenut kohti isompia palveluntarjoajia. kilpailuttaminen, sopimusten laadinta ja sopimusten valvonta . Joskus joudutaan myös pakkoratkaisuihin, kun rahat loppuvat. Ylösen mielestä etenkin kunnissa kannattaisi miettiä ulkoistamisen yhteishankintoja eli osaamisen keskittämistä isompaan yksikköön. Siinä mallissa kokonaiskustannukset ovat usein muita vaihtoehtoja kalliimmat, mutta kustannukset jakautuvat useammalle vuodelle. Pelkästään henkilöstön palkkakulujen vertaaminen johtaa Ylösen mukaan harhaan. Joissain tapauksissa odotetut säästöt ovat muuttuneet kasvaneiksi menoiksi. Hinnat usein nousevat, kun tarjonta vähenee, Ylönen muistuttaa vanhasta talousviisaudesta. Myös parhaillaan neuvoteltava EU:n ja Yhdysvaltojen välinen TTIP-sopimus voi tuoda ikäviä yllätyksiä. AVAUS karua. Hän va- roittaa henkilöstöstä säästämisen olevan usein koko kansantalouden kannalta haitallista. Eri arvioiden mukaan ulkoistamisen transaktiokustannukset . Jos tämä ei toteudu, saattaa sopimus mahdollistaa sen, että yritykset voivat haastaa valtioita tai kuntia oikeuteen, jos nämä peruvat ulkoistamispäätöksiään. . Tällaista hankintayhteistyötä on jo esimerkiksi tavarapuolella. . Tällaisten kulujen osuutta on tutkittu vähän ja niiden laskeminen on erittäin vaikeaa. Ylönen näkee yhtenä vaarana kustannuksissa myös yksityisten palveluiden monopolisoitumisen. voivat tuoda kuluihin jopa 20 prosentin lisän. Suomessa on jo monia muun muassa terveydenhoito- ja sosiaalialalla toimivia kansainvälisiä yrityksiä, jotka ovat ostaneet paikallisia kilpailijoitaan pois markkinoilta. . Päättäjiä myös ehkä miellyttää nyt muodissa oleva elinkaariajattelu. Tällä hetkellä näyttää siltä, että julkiset palvelut mahdollisesti suljetaan sopimuksen ulkopuolelle. Ulkoistettujen palveluiden muuttaminen takaisin julkisiksi on erittäin vaikeaa ja kallista. Tästäkin syystä ulkoistamisen etuja ja hyötyjä pitää harkita tarkasti. 2.6.2015 13 ?Ulkoistettujen palveluiden muuttaminen takaisin julkisiksi on erittäin vaikeaa ja kallista.? Kari Hulkko
Laissa on aika tiukat raamit siitä, milloin peruskoululaiset lomailevat ja kuinka monta päivää vuodessa koulua käydään. Vastaavasti niissä kouluissa, joissa palataan opintojen pariin jo 10.8., voidaan pitää viikon syysloma. Myös joululoman pituus voi vaihdella 12:n ja 19 lomapäivän välillä. Elinkeinoelämä haluaa, että koululaisten lomat siirtyisivät myöhemmäksi kuten monissa muissa maissa.. ja viimeistään 18.8. Niissä kouluissa, joissa on pitkä kesäloma, syysloma saattaa kutistua vain kahteen päivään. Jos loma-aikoihin halutaan muutos, esimerkiksi kansalaisaloite olisi väylä sen tekemiseen, Matti Lahtinen sanoo. Satu Hotakainen STT Getty Images Pitkälle lomalle ei ole tarvetta Tampereen yliopiston tutkija Jessica de Bloom kyseenalaistaa pitkien lomien tarpeellisuuden. De Bloomin viimevuotisen tutkimuksen mukaan loman vaikutus hyvinvointiin haihtuu yhtä nopeasti loman jälkeen, oli lomalla sitten lorvittu viikko tai pari kuukautta. . Koululaisten pitkät lomat aiheuttavat ongelmia myös vanhemmille, jotka eivät pysty ottamaan töistään yhtä pitkää vapaata, de Bloom huomauttaa. Tutkija Jessica de Bloom viittaa University of Missouri-Columbia ja Tennesee State University -yliopistojen tutkijaryhmän tekemään tutkimukseen: . Elokuussa Suomi hiljenee, kun koululaiset palaavat takaisin kouluun. Koululaisten lomaajat koskettavat suurta joukkoa ihmisiä, ei vain lapsiperheitä. Jos tätä haluaisi muuttaa, pitäisi laittaa eduskunta asialle, opetushallituksen tiedotuspäällikkö Hannu Ylilehto sanoo. Perusopetuslain muuttamiseksi tarvittaisiin joko kansanedustajan tekemä lakialoite tai esimerkiksi kansalaisaloite. Opetushallituksen hallintojohtaja Matti Lahtisen mukaan lomakausien mahdollisista muutoksista on tehty opetus- ja kulttuuriministeriössä erilaisia selvityksiä, mutta muutokselle ei ole kuitenkaan nähty tarvetta. laat suoriutuivat huonommin tehtävistään heti lomalta paluun jälkeen, testitulokset olivat huonompia varsinkin matematiikassa ja lukemisessa. Tutkimuksen mukaan tulokset huononivat jyrkemmin loman aikana, jos lapsi oli alemman sosioekonomisen luokan perheestä. Elinkeinoelämän puolelta toivotaan, että lomia lykättäisiin syksymmäksi ja osa perheistä toivoo, että koululaisten lomaviikot ripoteltaisiin tasaisemmin pitkin vuotta. . Tutkimuksessa verrattiin koululaisten oppimismenestystä keväällä ennen kesälomaa ja heti lomalta paluun jälkeen. 14 2.6.2015 AVAUS Elinkeinoelämä lykkäisi peruskoululaisten kesälomaa syksymmälle Ensin pekkaset, nyt pätkittäisiin kesäloma Koululaisten kesälomakauden ajoitus otetaan puheeksi joka vuosi. Amerikkalaisoppi- Laissa on tiukat raamit siitä, että milloin peruskoululaiset lomailevat ja kuinka monta päivää vuodessa koulua käydään. Koulujen kesälomat ?? ?? ?? ?? ?? Kesälomalle kirmattiin kaikista Suomen peruskouluista ja lukioista viime lauantaina 30.5. Perusopetuslain mukaan jokaisessa koulussa työskennellään 190 päivää vuodessa. Pisin loma sijoittuu kaikissa peruskouluissa ja lukioissa kesään. Lukuvuoden 2015?2016 työskentely käynnistyy peruskouluissa ja lukioissa aikaisintaan 10.8. Tutkijat selittivät eroa sillä, että hyvätuloiset vanhemmat harjoittelivat lastensa kanssa loman aikana lukemista ja matematiikkaa, huonotuloiset eivät. Opetushallituksen hallintojohtaja Matti Lahtisen mukaan eniten painetta lomakau- sien rukkaamiseen on tullut elinkeinoelämän puolelta.
AVAUS 2.6.2015 15
Perhe kiittää siitä Bangladeshin suurimpiin kehitysjärjestöihin kuuluvaa Bracia, joka on perustanut yhden tuhansista esikouluistaan juuri tähän kylään. Shantan sisaruksetkin kävivät samaa ilmaista esikoulua ja pärjäävät nyt hyvin peruskoulussa, kertoo lasten äiti Mosammet Laily Begum. Eriarvoisuus kostautuu Bangladeshin valtio ei tarjonnut maksutonta esiopetusta ennen vuotta 2012, eikä monilla ollut varaa yksityiskouluihin. Sen mukaan pihistely opetusrahoissa kostautuu kaikkein köyhimmille lapsille kautta maailman. Brown muistuttaa, että koulutusrahojen puute pahentaa ratkaisevasti lasten asemaa kriisialueilla, kuten syyrialaisten pakolaisleireillä tai Ebolan koettelemissa Länsi-Afrikan maissa. Jaksolla 2015?2030 maailma tarvitsisi vuosittain noin 20 miljardia euroa lisää rahaa koulutukseen, jotta köyhien ja keskituloisten maiden lapsille voitaisiin järjestää asiallinen esi- ja peruskoulutus sekä alemman keskiasteen opetus. IPS ?? ?? ?? ?? ?? ?? Rannikkovaltio Etelä-Aasiassa Asukkaita 156,6 miljoonaa Maatalous työllistää 45 prosenttia asukkaista, tärkein tuote riisi Alle 1,25 dollarilla päivässä eläviä 43,3 % Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 57,7 % Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 142/187 Lähde: YK. Ryhmässä on 30 lasta, joista 18 tyttöjä. Köyhän perheen tyttö on päässyt kansalaisjärjestön pyörittämään esikouluun Bangladeshin Mohonpurin kylässä. Shantan isä ansaitsee riksankuljettajana alle sata euroa kuukaudessa. Koulujen heikon tason takia lapsilta menee keskimäärin 8,6 vuotta viisivuotisen peruskoulun käymiseen, kertoo YK:n lastenrahasto Unicef. Tilanne on kuitenkin parina viime vuosikymmenenä kohentunut aiemmasta. Bangladeshin peruskoulu kuuluu nyt maailman mittavimpiin: 6?10-vuotiaita oppilaita on noin 20 miljoonaa, opettajia 365 000 ja opinahjoja 82 000. Koulun aloitti 72 prosenttia lapsista vuonna 1990, mutta nyt jo 97 prosenttia. Bangladeshin 156 miljoonasta asukkaasta vajaa puolet elää alle eurolla päivässä. Esikoulua käymättömät ovat peruskoulussa muita heikommassa asemassa. Brac varaa tytöille vähintään puolet esikoulupaikoista. . Niissä opiskelee vuosittain 360 000 lasta. Eriarvoisuus jatkuu usein läpi kouluvuosien ja kostautuu vielä työmarkkinoillakin. Brac on perustanut 12 450 ilmaista esikoulua tasoittamaan tilannetta. 16 2.6.2015 AVAUS Köyhän maan koulutusolot kohentuneet merkittävästi Esiopetus lisää lasten tasa-arvoa Bangladeshissa Shanta on vasta nelivuotias, mutta hän rakastaa koulua. Tuki peruskoulutukselle on laskenut joka vuosi vuodesta 2010 lähtien, vaikka sitä olisi pitänyt lisätä tavoitteen saavuttamiseksi, sanoo A World at School -kampanjan perustajiin kuuluva Sarah Brown. Järjestön selvityksen mukaan tuki terveydenhuollolle on kasvanut 58 prosenttia, kun taas koulutukselta on leikattu 19 prosenttia. 58 miljoonaa peruskouluikäistä lasta on syrjässä opintieltä ja 100 miljoonaa ei suorita koulua loppuun, laskee YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco. Johtavat kehitysavun antajamaat ovat Norjaa lukuun ottamatta supistaneet tukeaan koulutukselle viime vuosina. . Vanhemmat toivovat, että Mohonpuriin avattaisiin toinenkin esikoulu, Rowshanara kertoo. Kylä sijaitsee 140 kilometrin päässä Bangladeshin pääkaupungista Dhakasta. Brac-järjestön mukaan miltei kaikki lapset jatkavat esikoulusta peruskouluun, missä hyvä pohja nopeuttaa oppimista. 20 miljoonaa peruskoululaista Bangladeshin peruskoulujen opettajista neljännes on epäpäteviä. Aakkosten opettelun lomassa piirretään, leikitään ja pelataan. Peruskoulun päättävien osuus on noussut 40:stä 79 prosenttiin. Muutosten taustalla ovat opettajainkoulutuksen koheneminen, opetusryhmien kutistuminen kymmenessä vuodessa 67:stä 49 oppilaaseen sekä se, että 90 prosenttia alakoululaisista saa nyt ilmaiset kirjat. Naimul Haq IPS / Jamalpur, Bangladesh IPS / Jesús Abad Colorado Bangladesh Peruskoulu jää yhä haaveeksi 58 miljoonalta lapselta maailmassa. Hanke on tarjonnut esiopetusta yli viidelle miljoonalle lapselle vuodesta 1997 lähtien. Oppilaista puolet tyttöjä Rowshanara Begum, 27, pitää Mohonpurin lapsille kahden ja puolen tunnin esikoulun kuutena päivänä viikossa. Nämä lapset ovat päässeet opintielle Kolumbian Chocón maakunnan pääkaupungissa Quibdóssa. Rahapula estää miljoonien lasten pääsyn kouluun YK:n tavoitteena on saada kaikki maailman lapset aloittamaan koulu tänä vuonna, mutta se kaatuu rahapulaan. Äiti on kotona, ja kaksi isompaa lasta käyvät peruskoulua. Perhe kasvattaa itse vihanneksensa, mutta eläminen on silti niukkaa. Näissä oloissa koulutus, ja varsinkin pääsy esikouluun, on ylellisyyttä
Hän alkoi muutama vuosi sitten vakuuttaa perheitä koulunkäynnin hyödyistä. . joista 62 prosenttia on tyttöjä . Ahmed, 12, aneli vielä neljä vuotta sitten almuja portilla, josta hän nyt kulkee päivittäin ylpeänä kouluun. Ahmedin kotikylä on Pakistanin Sindhin maakunnan Pipri, jonka noin tuhannesta kotitaloudesta 95 prosenttia hankkii elantonsa kerjäämällä. Nyt Ahmed kuuluu opettajien mukaan luokkansa parhaisiin oppilaisiin. . Lopulta muutamat lähettivät kouluun poikiaan, mutta eivät tyttäriään, ja pojatkin palasivat tuntien jälkeen kerjuulle. IPS. Heikoimmat mahdollisuudet koulunkäyn- tiin on katulapsilla, joita on arviolta 1,5 miljoonaa. Köyhillä perheillä ei ole varaa koulumaksuihin, mutta Kansalaissäätiö soveltaa periaatetta ?maksa mitä pystyt?. ei käy koulua Pakistanissa. Myös Ahmed kulki isoäitinsä mukana kerjuulla kahdeksanvuotiaaksi. Sitten onni potkaisi, ja hän pääsi Kansalaissäätiön ylläpitämään kouluun. Aluksi vastustus oli kovaa, koska lasten ansioista ei haluttu luopua. En pitänyt kerjäämisestä. Maan 182-miljoonaisesta väestöstä reilu viidennes elää köyhyysrajan alapuolella. YK:n arvion mukaan 6,7 miljoonaa lasta . Ihmisten ilkeät kommentit tekivät kipeää, Ahmed tunnustaa. Kukaan kouluun päässeistä lapsista ei ole viime aikoina palannut kerjuulle, tarvitseville on löytynyt iltapäivätyötä esimerkiksi lähikaupoista. Ahmed oli vähän aikaa töissä kännykkäfirmassa ja oppi korjaamaan puhelimia. Alin taksa on alle kymmenen eurosenttiä kuukaudessa. Koulun rehtori Rabail Abbas Phulpoto, 25, sanoo, että 85 prosenttia oppilaista on kerjäläisperheiden lapsia. Nyt hän suunnittelee uraa tietokoneinsinöörinä. Maksu kykyjen mukaan Voittoa tavoittelematon Kansalaissäätiö perustettiin 1995 kohentamaan köyhimpien koulutusmahdollisuuksia, ja sillä on nyt Pakistanissa 1 060 koulua. AVAUS 2.6.2015 17 IPS / Mahmuddun Rashed Manik Bangladeshilaisen Mohonpurin kylän lapset ovat päässeet maksuttomaan esikouluun, jota pyörittää suuri opetusalan järjestö Brac. Lapset kadulta kouluun Pakistanissa Heikoimmat mahdollisuudet koulunkäyntiin on katulapsilla, joita on arviolta 1,5 miljoonaa. Joskus elämässä käy niin elokuvissa
18 2.6.2015 AVAUS AFP Photo / Radek Mica Tsekin tasavalta. Mitä sitä muuta nuori voisi kaivata.. Sitä tikulla silmään... Helsingissä järjestetty Zombie walk tarjosi monenlaista nähtävää. Lehtikuva / Jussi Nukari Suomi. Kesäloma, aurinko ja meri. Ei hätäisille. Brnon historiallisten pyörien festivaalissa vaalitaan vanhoja pyöriä ja asuja. Kotimaan kesäkelejä odotellessa Hellettä, jäähdytystä ja kesäharrastuksia Lehtikuva / Vesa Moilanen Suomi
Monialaista yhteistyötä. Intiassa pitkään jatkuneilta helteiltä hae- taan suojaa monin tavoin.. Intialainen taiteilija Sudarsan Pattnaik veisti hiekasti näkemyksensä tupakan vaaroista. Intia. AVAUS 2.6.2015 19 AFP Photo / Noel Celis Filippiinit. Manilassa poliisi ja palomiehet rauhoittivat yh- AFP Photo / Noha Seelam teistyössä asukkaita, joiden taloja ollaan purkamassa uuden liikekorttelin tieltä. Viikon kuvat Kokosi Heikki Sihto AFP Photo / Asit Kumar Intia. Vaihtoehto hiekkarannalla makaamiselle. Täällä sateenvarjo, Intiassa aurinkovarjo
Yhdistys on järjestänyt 1970-luvun alusta alkaen erään vanhusten palvelutalon asukkaille kesäisin pihatapahtuman. . Ja ihan perinteistä on elokuun kesäkokous eräällä mökillä. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitukset julkaistaan muistutuksena Yhdistystoiminta -palstalla kaksi kertaa maksutta. 1990-luvun alussa innostuin politiikasta, kertoo kuvassa keskellä punalippua vappumarssilla kantava Laine. SDP:n puolueosastojen kuulumisia eri puolilta maata. Sarjakuvat B.Virtanen - Urja Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys- ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Ihmiset ovat tykänneet. Olemme tarjonneet makkaraa ja kahvia ja paikallisia trubaduureja on ollut kanssamme laulamassa. Itäkeskuksen sosialidemokraattien keskustelutilaisuus . Evästämme kokouksissamme vierailevia viskaaleja ja otamme tarvittaessa kantaa. Viimeksi vastustimme terveysja sosiaalipalvelut yhdistävän Ratamo-keskuksen sijoittamista suolle ja kuusaalaiset tykkäsivät meistä. Valtuusto päätti kuitenkin äänestäen sijoittaa tämän pitkälti yli sadan miljoonan investoinnin suolle. . Viime kesänä risteilimme Saimaalla Lappeenrannasta Savonlinnaan. Sanon onneksi, koska suojeltuna talo olisi vienyt yhdistykseltä toimintakyvyn. Vieraana on yleensä joku demaripiiristä, viimeksi mukana oli Sirpa Paatero. Markku Lahikainen Demokraatti, Mikkeli Juhani Litmanen Kesä on vilkasta aikaa Kesä on perinteisesti Kymintehtaalaisten työväenyhdistykselle vilkasta aikaa. Olinkin vähän aikaa mutta sitten menin töihin uimahallille laitosmieheksi. Nyt jäsenlistassa on 90 nimeä. Yhdistyksellä oli pitkään oma, vuonna 1916 rakennettu komea työväentalo. . Nyt toimimme Kuusankosken kansantalolla samoissa tiloissa Kuusankosken sosialidemokraattien kanssa. Viskaaleja evästetään Yhdistyksen kokouksiin osallistuu Raimo Laineen mukaan mukavasti ihmisiä. . Varaamme oikeuden lyhentää ja jättää julkaisematta tekstejä. HELSINKI . ti 2.6. klo 18.30 Ravintola Puotilan kartanon Svenkan terassilla, Puotilantie 7. Miten SDP vaikuttavaksi kansanliikkeeksi?. Onneksi kaupunki osti sen 1981 ja nyt talo on purettu. Nyt emme pääse enää keittämään kahvia palvelutalon keittiöön emmekä ainakaan tänä kesänä järjestä tapahtumaa, kertoo Raimo Laine. Yhdistys on perustettu heinäkuussa 1906. Alustajana kansanedustaja Timo Harakka. Kaikki kiinnostuneet tervetulleita.. Olemme Kuusankosken pienin, mutta silti toimiva ja pirtsakka yhdistys. 20 2.6.2015 ARKI Pieni mutta pirtsakka yhdistys Kuusaalla . Jos pyydämme puolueen kärkinaamoja, järjestämme tilaisuuden yhdessä Kuusaan kahden muun työväenyhdistyksen kanssa. Yhdistys pyrkii myös vaikuttamaan kotikunnan asioihin. . Meillä on mukavasti oikein aktiivisia jäseniä. Näin kehaisee Kuusankoskella toimivan Kymintehtaalaisten työväenyhdistyksen puheenjohtaja Raimo Laine. Ei tarvitse tuntea kovin paljoa kaakon teollisuushistoriaa, kun tietää, että yhdistyksessä on parhaimmillaan ollut monta sataa jäsentä. . Syntymäpäivän tienoilla järjestetään yleensä kesäretki tai joku muu tilaisuus. . ?Minustakin piti tulla tehtaan jätkä. Tapahtumailmoitukset julkaistaan pyydettäessä maksuttomana kaksi kertaa. Aloitin puheenjohtajana vuonna 2000, silloin meitä oli noin 150. Tänä kesänä me- Ruohonjuuritasolta Raimo Laineen vanhemmat olivat töissä sellutehtaassa Kuusankoskella. Kuukausikokouksissa on usein teema, josta alustamassa on joku viskaali, kaupunginjohtajakin on käynyt. Tulkoot mihin vain kunhan tulee, jotta terveyspalvelut alkavat paranemaan, heittää Kuusankosken ja sitten Kouvolan valtuutettuna yhteensä liki 20 vuotta toiminut Laine. nemme Visbyyn ja yövymme laivalla. . Lähetä tapahtumailmoituksesi osoitteessa http://ilmoitusmyynti.demokraatti.fi/yhdistyksille, sähköpostilla osastot@demari.fi tai faksilla 09 701 0569 julkaisupäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä