Demokraatti 02.04.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hu htiku uTA 201 5 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja?. Tässäkö selitys? Piispa Irja Askola pohtii ihmisen mittaa Vanha ei voi olla vain budjettirasite ...14?15 Pisararata kaatui kokoomuksen johtaja-kriisiin ...4 Demokraatin vaaliveikkaus alkaa taas . voita iPad ...25 120 vuotta TO R STA I 2. Hinta 1,20 e (sis.alv) Kari Hulkko Eero Heinäluoma arvioi vaalien kakkosen nousevan ratkaisijan asemaan Kakkonen voi olla ykkönen ...6?8. N:o 49, 007443-15-14
Tampere ja ympäristö: . Helsinki, Uusimaa, varhaisjakelu: . Nainen oli kuollessaan 117-vuotias. Okawa piti pitkän elämänsä salaisuutena herkkujen syömistä ja runsasta lepoa. Maailman vanhimpana pidetään nyt yhdysvaltalaista Gertrude Weaveria. 0200 30011 puh. 0200 55888 puh. Muu Suomi: puh. 0800 96675 puh. Helsinki Vaihde (09) 701 041 Uutistoimitus (09) 701 0555 Ilmoitusmyynti (09) 701 0522 Haapaniemenkatu 7-9, B-talo Postiosoite: PL 338, 00531 Hki Mikkeli Uutistoimitus 050 5543430 toimitus@demari.fi ilmo@demari.fi levikki@demari.fi etunimi.sukunimi@demari.fi Lisätietoja: www.demari.fi . Hän on 116-vuotias. n Mikael Junger twitterissä Jo 290 ehdokasta on sitoutunut vihapuheesta vapaisiin vaaleihin http:// eivihapuheelle.fi/vaalit/ehdokkaat/ ? Onko sinun ehdokkaasi mukana? Timo Kontio twitterissä Päivä kuvana n Eilen syötiin silliä ja juotiin kuravettä päälle, sillä aprillipäivä sai taas perhei- den ja työpaikkojen keppostelijat liikkeelle. Keväisen narrauspäivän juuret juontavat keskiajalle, ja se tunnetaan eri puolilla maailmaa. AFP Photo / Joe Klamar Arki 22?23 Vaalipäällikön katsaus 24?26Sarjakuvat, yhdistystoiminta 27?31 Radio ja TV Pääsiäinen lähestyy. Wienissä vielä tällä viikolla viimeisteltiin myyntiin meneviä maalattuja munia. Päätoimittaja: Antti Vuorenrinne Toimitusjohtaja: Ville Wallin Kustantaja: Kustannus Oy Demari Ilmestyy neljästi viikossa, tiistaista perjantaihin. ISSN-L 2242-6892 Demokraatti ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Painopaikka: SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Tilaajapalvelu: (09) 701 0500 Jakelutiedustelut ja -häiriöilmoitukset: . Pohjanmaa, varhaisjakelu: . 2.4. Nimipäivät tänään: Pellervo (ruots.) Vidar 0...4 Aurinko nousee: Helsingissä 6.30 Oulussa 6.42 2...3 Nimipäivät perjantaina: Sampo, Veeti (ruots.) Ferdinand Nimipäivät lauantaina: Ukko (ruots.) Odin Nimipäivät sunnuntaina: Ira, Irene, Irina, Iro (ruots.) Irene Nimipäivät maanantaina: Ville, Vilho, Vilhelm, Viljami, Vili, Jami (ruots.) Liam, Vilhelm, William Uutiset Demokraatti.fi 3 4?5 6?8 Jännä nähdä lähtevätkö normien vastustajat ja suvaitsevaiset joukolla puolustamaan @AnttiRinnepj oikeutta omaan versioon pasta carbonarasta. Murtajakiista hiertää Pisararataa ei ole kuopattu Suomen suunta on kakkospuolueen hanskassa 9 10?11 12?13 14?15 Ay-johtajat uskovat uuteen keskusjärjestöön Huono-osaiset eivät lähde uurnille Lammas voitti kalkkunan Lyötyä ei saa lyödä Elämänmeno 16?17 Kaikki samassa veneessä 18?19 Ystävyyden talossa 20?21 Kirjavisa Aurinko laskee: Helsingissä 20.06 Oulussa 20.13 2...6 Uutiskertaus n Suomen pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus on hyvä ja vahvis- tunut useimmilla osa-alueilla, arvioi Finanssivalvonta. Myös työeläkesektorin ja henkivakuutussektorin vakavaraisuus on vahvistunut. Finanssivalvonta varoittaa kuitenkin tuottojen hausta liialla riskinotolla. Maailman vanhimpana ihmisenä pidetty japanilainen Misao Okawa on kuollut. 0200 71000
Lehtemme erittäin laajan ylipainoksen johdosta lopputulosta ei kuitenkaan ollut tiedossa, kun lehti jouduttiin iltapäivällä lähettämään kirjapainoon. Hallituslähteistä korostettiin STT:lle, että hallitus ei ole kuitenkaan neuvotteluosapuoli, vaan asia on täysin sovittelijan ja työmarkkinaosapuolten käsissä. Demokraatti tavoitti Merimies-Unionin puheenjohtajan Simo Zittingin juuri ennen sovittelun alkua. UUTISET 2.4.2015 3 Kari Hulkko Tuhansien laivamatkaajien pääsiäisreissut uhkasivat mennä myttyyn jäänmurtajalakon tukilakkojen takia. ??Tukilakkoa ei voi siirtää tällä aikataululla Jäänmurtajakiistaa soviteltiin urakalla Jäänmurtajalakkoon haettiin eilen sovintoa hartiavoimin. Jos vastaava EU-direktiivi koskisi myös liikennelentäjiä, voisi olla mahdollista tulevaisuudessa estää ihmishenkien menetys. Myös valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.), työministeri Lauri Ihalainen (sd.) ja omistajaohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero (sd.) ovat olleet aktiivisia asiassa. Pääministeri oli kutsunut myös hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan pu- helinkokoukseen käsittelemään tilannetta. Arctia Shipping on aloittanut työtaistelun johdosta laittoman työsulun sekä uhkaillut työntekijöitään tavalla, jota ei voida pitää hyväksyttävänä, liitot tuomitsivat eilen. EU:n direktiivi edellyttää nyt, että lääkärin on ilmoitettava ajokorttiasioita hoitavalle poliisille, jos lääkäri epäilee potilaansa ajokyvyn heikentyneen niin, ettei tämä enää täytä ajokortin edellyttämiä terveysvaatimuksia. . Arctia Shippingille muutoksella ei ole merkitystä. huom.) koneen perämies Demokraatti Suomalaisten jäänmurtajien työ- ja palkkaehdot eivät ole kalliimmat verrattuna muuhun Suomen lipun alla seilaavaan tonnistoon. Jaakonsaari velvoittaisi lääkärit kertomaan lentäjien terveydestä Euroopan parlamentin jäsen Liisa Jaakonsaari (sd.) on tehnyt EU-komissiolle kirjallisen kysymyksen, jossa ehdotetaan uutta direktiiviä lentoturvallisuuden parantamiseksi. Juhani Aro (Andreas Lubitz) ohjasi tahallaan koneen päin vuorenseinää. Ehdotuksen takana on neurologian emeritusprofessori Markku Kasteen kirje suomalaismepeille. Demokraatti. Suomalaisten jäänmurtajien palkkataso on myös ruotsalaisia jäänmurtajia halvempi, liitot katsovat. Arctia Shippingin jäänmurtajat Otso ja Kontio ovat olleet työtaistelussa jo kolmatta viikkoa ja monitoimimurtajat Fennica ja Nordica sekä jäänmurtajat Urho, Sisu ja Voima jo toista viikkoa. Merimies-Unioni ja Suomen Laivanpäällystöliitto ilmoittivat laajojen tukilakkojen alkamisesta tiistaina. Taustalla kilpailuttaminen Uuden työehtosopimuksen solmimisen esteeksi on liittojen mukaan selvästi noussut se, että Arctia Shipping vastustaa työehtosopimuksen soveltamis- alan muuttamista koskemaan kaikkia Suomen Erikoisalusten Työnantajaliiton jäsenvarustamoja ja sitä, että jäänmurtoa koskeva työehtosopimus voitaisiin vahvistaa yleissitovaksi. . Näin tapahtui, kun Lufthansan (Germanwingsin emoyhtiö, toim. Sen sijaan alan työntekijöille muutoksella on erittäin suuri merkitys työsuhteiden ehtojen ja työvoimakustannusten leikkaamiseen perustuvan jatkuvan kilpailuttamisen johdosta, liitot korostavat. . Maan hallitus kuitenkin yritti kaikin keinoin patistaa osapuolia sopuun jäänmurtajien työkiistassa. Pääministeri Alexander Stubb (kok.) oli STT:n mukaan yhteydessä työmarkkinaosapuoliin ja valtakunnansovittelijaan, jotta kiistaan löydettäisiin vielä ratkaisu ennen tälle päivälle suunniteltuja laajoja tukilakkoja. Toisin kuin Arctia Shipping väittää, suomalaisten jäänmurtajien työ- ja palkkaehdot eivät ole kalliimmat verrattuna muuhun Suomen lipun alla seilaavaan tonnistoon. Työtaistelu on todettu työtuomioistuimessa lailliseksi. Kaiken kaikkiaan kiistassa on neuvoteltu jo neljättä kuukautta. . Hänen mukaansa tukilakkoa ei voida siirtää, sillä siirrosta olisi pitänyt ilmoittaa kolme vuorokautta ennen sen alkua
Ei edes omiensa keskuudessa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt kokoomuksen sisäisen kärhämöinti vaalien lähestyessä. Vanha poliittinen totuus on, että ei kannata laittaa arvovaltaansa peliin, jos sitä ei kertakaikkiaan ole. Mutta Pohjanmaa nousi ministeri Paula Risikon johdolla kaatamaan hankkeen. . Pisararata olisi helpottanut esimerkiksi koko maan kaukoliikennettä, koska se olisi purkanut Helsingin ja Pasilan ruuhkaisia ratapihoja. Kokoomuksen hallitsema Espoo ilmoitti, että se haluaa ensin Espoon kaupunkiradan ja vasta sitten Pisaran. Espoolainen Stubb joutui nöyrtymään Pohjanmaan helapääpuukkojen edessä. Kokoomuksen huonosta johtajuudesta kärsii koko junaileva maa. Keskustapuolue on tosin ilmoittanut vastustavansa koko Pisararataa. Ja Stubbilla ei ole. Radan oli tarkoitus kulkea Helsingin alla. Pisaran mallinen rata olisi alkanut Pasilasta ja kiertänyt tunnelissa Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan. Tiistaina Yleisradio kertoi todennäköisen syyn sille, miksi kokoomus vastustaa Pisararataa. 4 2.4.2015 UUTISET ??HSL ja Espoo ajautuivat napit vastakkain Pisararataa suunnitellaan yhä Jos joku luuli, että Helsingin alle suunniteltu Pisararata olisi haudattu kokoomuksen alaspäin sojottavaan peukaloon, erehtyi pahasti. Parempi kuitenkin olisi ollut, jos aloitusraha olisi myönnetty lisäbudjetissa jo nyt. Valitettavasti. Esimerkkinä tästä on juuri Pisararata. Stubbin valinnan jälkeen kokoomusväki lähti laukkaan kuin nuoret oriit kesälaitumelle. Koko maata hyödyttävä hanke kaatui kokoomuksen siltarumpupolitikointiin. Onneksi vaalit ovat pian. Juhani Aro juhani.aro@demari.fi. Kanta saattaa vielä tosin muuttua, jos keskusta nousee pääministeripuolueeksi. Joka tapauksessa kokoomus vastahangallaan vaaransi koko hankkeen. Myös metropolisunnitelmat kaatuivat samaan ongelmaan. Kokoomus ei ole kenenkään eikä etenkään Stubbin hanskassa. Silloin olisi ollut tukeva noja hankkia EU-tukea koko maan kannalta keskeiseen liikennehankkeeseen. Ihmetystä herättää, että Risikko käynnisti itse toukokuussa hankkeen valmistelutyöt, mutta mieli näköjään muuttui. Radan suunnittelutyö jatkuu silti edelleen, sillä rahat työhön on päätetty ja myönnetty jo aiemmin. Metropolihallinnossa olisi ollut mukana 14 Helsingin ympäristökuntaa. Myös Porvoo ja Lohja olisivat voineet halutessaan liittyä mukaan. Metropolihallinnon tarkoituksena oli ohjata Helsingin Lehtikuva / Markku Ulander Kokoomuksen liikenneministeri Paula Risikko käynnisti Pisararata-hankkeen, mutta torppasi sen myöhemmin itse. ?Ihmetystä herättää, että Risikko käynnisti itse toukokuussa hankkeen valmistelutyöt, mutta mieli näköjään muuttui.? seudun kuntia yhteistyöhön, koska kuntaliitokset eivät ole Helsingin seudulla edenneet. Hallinnon piti alkaa vastata maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä. Demarit kannattivat hanketta, mutta sekin kaatui kokoomuksen valtapoliittisiin pyrkimyksiin. Juhani Aro Demokraatti Kehnoa johtajuutta Vaalikauden lopussa ovat katseet kääntyneet kokoomuksen ja sosialidemokraattien kärhämöintiin. Pisararataa suunnitellaan edelleen tehokkaasti ja vauhdilla, tiedottaa liikenneministeriö sivuillaan. Hallitus päätti kokoomuksen seinäjokisen liikenneministerin Paula Risikon voimin siirtää Pisararadan rahoituksen eduskuntavaalien yli. Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) olisi ollut valmis radan alkurahoitukseen, mutta hanke kaatui lopulta Risikon ja kokoomuksen vastustukseen. Järjestys on toinen kuin mitä Helsingin seudun liikenne on esittänyt. Myös metropoli törmäsi kokoomukseen Kokoomus kaatoi helmikuussa myös toisen pääkaupunkiseudun suuren hankkeen, metropolin. Pääministeri Alexander Stubb (kok.) on julkisuudessa esiintynyt tässä raossa sovittelijana, huonolla menestyksellä tosin. Ei miljardia TAAS Helsinkiin! kuulen Risikon huutaneen puoluehallituksen kokouksessa. Niinpä niin. Olen vakuuttunut, Kommentti että Stubb olisi sen halunnut
Maa antoi varoituksen teknisestä osaamisestaan, kun kiinalainen Lenovo osti IBM:n pctietokoneiden tuotannon vuonna 2005. Viime vuosina Kiina on aloittanut aseellisen uhittelun. Kerro lyhyesti kuka kuvassa on, missä ollaan ja mitkä ovat vaalitunnelmat. Kansa onkin tyytyväinen niin pitkään kuin se voi nauttia parantuvasta elintasosta. Jos tämä asetelma järkkyy, kiinalaisten tyytyväisyys voi muuttua vaatimuksiksi demokratiasta ja laajemmista ihmisoikeuksista. Kiinan Kehittymisen tielle n n n pitkään rauhanomaisella kauppapolitiikalla. Helsingin kaupungin Pääkirjoitus 2.4.2015 5 Heikki Sihto AFP Photo / Goh Chai Hin palveluksessa on noin 10 000 JHL:läistä. Suuruuden ohella leimallista on hajanaisuus. . Annamme sopimustulkintaa, koulutamme yhdistystoimintaan, käymme informoimassa, annamme lausuntoja... Tilanteet ja ongelmat vaihtelevat sektoreittain. Ilkka Yrjä Demokraatti Kari Hulkko Kiina taiteilee autoritäärisen johdon ja kansalaisoikeuksien välillä. Epäilijät unohtavat maan kehittämistä ajavan autoritäärisen hallinnon ja valtavien voimavarojen sekä hyvän talousvarannon yhdistelmän tehon. Kiina on siirtänyt tuotantoaan Kaukoidän halvempiin maihin eli tekee alihankintaa länsimaiden tapaan. Kiina on 2000-luvun Aluepäällikkö Rune Takamaa sai yhteiskuvassa rinnalleen aluetoimitsijat Santeri Halttusen (vasemmalla) ja Matti Mamian. Pari pointtia äänestyskoppiin Rune takamaa toivoo, että vaaliuurnilla muistetaan julkisten palveluiden merkitys. . Vähän kaikkea tilanteen mukaan, Takamaa luettelee. Tarvittaessa aluetoimisto hoitaa myös yksittäisten jäsenten asioita. . Älä luota siihen, että naapuri osaa puolestasi äänestää. Vaaliterveiset Äänestä itse. Välit ovat viime aikoina kiristyneet eräiden Kiinan naapurimaiden välillä. Alunperin maatalousvaltaisesta Kiinasta tuli ensin maailman hikipaja, sitten maapallon tehdas. JHL:ssä jäsenjärjestöineen on jäseniä lähes 230 000. On ministeriöitä, yliopistoja, VR:ää, yksityistä sosiaalialaa ja opetussektoria. Kutsun sitä meidän aktiiviporukaksi, johon kuuluvat yhdistyksen hallituksen jäsenet, luottamushenkilöt, työsuojeluvaltuutetut ja erilaiset toimihenkilöt. . Kuva Kiinan poliittisen kongressin kokouksesta. Kiina on merkillinen menestystarina menestystarina. Jotta turvataan niiden saatavuus, laatu ja tasapuolisuus kaikille kansalaisille. Sote-prosessissa häntä huolestutti yksityistämisinto, joka johti joissakin kunnissa paniikkiratkaisuihin. . Tosin ne myös nivoutuvat toisiinsa. Kiinan kommunistisen kansantasavallan johto ei salli valtansa arvostelua. Mutta miten käy jatkossa. HUS (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) kuuluu myös meille, Takamaa toteaa. Isot työnantajaorganisaatiot tuovat erityispiirteet toiminnalle. Kiina muun muassa rakentaa sotilastukikohtaa hallinnollisesti kiistanalaiselle alueelle ja aloitti öljynporauksen alueella, jonka Vietnam laskee omaksi merialueekseen. Kiina vahvisti vaiKutusvaltaansa heikki.sihto@demari.fi Pirkanmaan piirin demariehdokkaat Johanna Loukaskorpi ja Hanna Tainio kävivät kampanjoimassa Juupajoen Salen edustalla. Kiinalaisille kehitys on tarkoittanut huikeaa elintason nousua. Kiina kasvun loppua on ennustettu monta kertaa. Meillä on jäseniä, joilla ei ole luottamusmiehiä ollenkaan, yksityisellä sosiaalisektorilla varsinkin. Aluetoimisto käy välillä kirjeenvaihtoa työnantajan kanssa ja neuvottelee, kun paikallistason toimija puuttuu. . Autioksi jääneet uudet kaupungit ovat pikkuvirhe suuressa suunnitelmassa. Nytkin Kiina panostaa satoja miljardeja euroa ylikuumenevan taloutensa kunnostamiseen. Kiinasta on myös kehittynyt teollinen osaaja. Kirjo on täällä laaja. UUTISET Aluetoimisto on aktiiviporukan tuki ja turva Julkisen ja hyvinvointialojen liitto JHL:llä on yksitoista aluetoimistoa. Pääkaupunkiseudun aluetoimistoa johtaa aluepäällikkö Rune takamaa. Jäseniä, joiden etujen perään Takamaa porukkoineen katsoo, on päälle 45 000. Helsingin toimistoa hän on vetänyt kaksi vuotta. Sitä ennen Takamaa toimi Etelä-Suomen aluetoimistossa Riihimäellä ja Pohjanmaalla Vaasassa. Aluetoiminnan ytimen Takamaa kuvaa paikallisten JHLtoimijoiden tukemiseksi ja auttamiseksi. Venäjä on taantunut lähinnä raaka-aineiden viennin varassa eläväksi aseidenkalistelijaksi. Oikeiston kanto on selkeästi laskussa ja nuorten piirissä on yhteiskunnallinen aktiivisuus kasvussa. Individualismi on menossa, kollektiivisuus tulossa, Takamaa näkee. . Pääkaupunkiseudun yksikkö on jäsenmäärässä selvästi suurin. Takamaa on pitkän linjan aymies. Yksi merkki tästä on Kaukoidän maiden vahvat keskinäiset taloussiteet. Mittasuhteiltaan valtava maa on nopeasti noussut kommunistisesta takapajulasta sekoitukseksi markkinataloutta, autoritääristä johtamista ja poliittisista ideologiaa. Sen vertaaminen toiseen autoritäärisesti johdettuun maahan eli Venäjään on mielenkiintoinen. Kiinan talous ei ole erityisesti köhinyt edes teollisuustyöntekijöiden palkkatason noustessa. Ehdokkaat otettiin lämpimästi vastaan ja paikalliset demarit tarjosivat heille lähtiäisiksi kahvit Punaisen ristin kirpputorilla. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. He ovat toiminnan pääkohderyhmä. . Kuvat teksteineen voi lähettää osoitteeseen toimitus@demari.fi. n n n voi nousta taiteilu ihmisoikeuksien ja autoritäärisen hallinnon välillä, ei niinkään mahdolliset talouden ongelmat. Olemme joskus mukana myös paikoissa, joissa on luottamusmies. Taiwanin kysymys on aina ollut Kiinalle kipeä paikka. Näin voi käydä, kun asiat ovat vähän vaikeita ja meiltä pyydetään tilanteessa apua, Takamaa kertoo. Laaja ammattikirjo, vaihtelevat tilanteet Toimisto kattaa Helsingin, Espoon ja Vantaan. Nyt Kiina valmistaa esimerkiksi maailman matkapuhelimista 70 prosenttia ja 60 prosenttia kengistä. Äänestä sellaista henkilöä, joka arvostaa sitä työtä, mitä itse teet. Perustettu 1895. Työmies ?1918, Suomen Sosialidemokraatti ?1988, Demari ?2001, Länsi-Suomen Työmies ?1906, Sosialisti ?1918, ?1951, Demokraatti ?1919, Turun Päivälehti ?2001, Uutispäivä Demari ?2012 Päätoimittaja Antti Vuorenrinne. Kuntasektorilla mukaan tulee myös Kauniainen. . Älä äänestä itseäsi vastaan. Hänellä on tuntuma, että yleinen asenneilmasto on kääntymässä. . Vaaleissa ratkaistaan paljon meille tärkeitä asioita niin työelämän kuin palveluiden osalta. JHL-palkansaajalle aluepäälliköllä on kirkas viesti. . Se myös kilpailee esimerkiksi Nokian kanssa tietoliikenneverkkojen markkinoista. Ihmiset haluavat liittyä, olla jäseniä ja vaikuttaa selvästi enemmän kuin joitakin vuosia takaperin. Lähetä kuvaterveisesi vaalikentiltä. Takana on 23 vuotta toimitsijana
Erityisen tärkeä on kakkos- sijoitus. Saattaa olla, että vaalitulokseen sisältyy iso paradoksi. Suomen politiikan suunnan lähivuosiksi ratkaisee se puolue,. Joka toinen äänestäjä vielä miettii, mitä puoluetta tai henkilöä äänestää, eduskunnan puhemiehen tehtävistä jo pikkuhiljaa vaalitantereille siirtynyt SDP:n kon- karisarjan poliitikko Eero Heinäluoma muistuttaa. Heinäluoman mukaan vaaleissa voi muhia vielä iso yllä- tys. Kirkossa ei ole kuulutettu varmaa ykköstä kakkosesta puhumattakaan. . 6 2.4.2015 UUTISET ??Heinäluoma haistaa työreformin tuulahduksia Suomen suunta on kakkospuolueen hanskassa . Olen yhä sitä mieltä, että isot yllätykset ovat mahdollisia
myös hallitukseen. . on heittämässä SDP:n pyyheliinaa kehään. Kaikkea muuta. . Samoin toiseksi sijoittunut puolue tulee ?auto- maattisesti. Ensi kuussa valittavat uudet kansanedustajat kokoontuvat uusissa tiloissa. Evakko kestää kaksi vuotta. Istuntosalina käytetään SibeliusAkatemian konserttisalia. Parin vuoden evakkoreissu Ensi kuussa valittavat uudet kansanedustajat kokoontuvat uusissa tiloissa. Ero näkyy erityisesti suhteessa työmarkkinasopimiseen, verotukseen, terveydenhuoltoon ja turvallisuusasioihin. . Minulla on se tuntuma, että näillä kahdella on loppusuoralla parhaat kirimahdollisuudet. Hyvin näyttää remontti luontuvan, Eero Heinäluoma tuumiskelee. Mikäli näin käy, SDP:n ja edellisen valtiovarainministerin Jutta Urpilaisen Kreikalta vaatimat ja saadut vakuudet nousevat arvoon arvaamattomaan, Heinäluoma pohdiskelee. Tuskin saman katon alle . Sen pitäisi valmistua itsenäisyyden juhlavuoteen syksyllä 2017. 2.4.2015 7 Teksti Seppo Peltoniemi Demokraatti Kuvat Kari Hulkko Demokraatti. Minä väitän, että kakkospaikan merkitys on tällä kertaa suurempi kuin mitä se on politiikan lähihistoriassa koskaan ollut. Ei pyyheliinaa kehään Eero Heinäluoma perustelee väitettään sillä, että SDP ja kokoomus ovat tätä nykyä selkeästi eri linjoilla. . Mikäli keskusta pitää piikkipaikkansa, niin politiikan polkujen tuleva suunta mää- räytyykin sen mukaan, mikä on toiseksi suurin puolue. . Joka toinen miettii vielä mämmituokkonen äärellä, ketä äänestää. Rakennuksen sähköjärjestelmä, ilmanvaihto, vesijohdot ja viemä- röinti sekä lämmitysjärjestelmä uusitaan ja työtilat varustetaan jäähdytyksellä. Eduskunnan kaikkien kiinteistöjen peruskorjausurakka alkoi Sauli Niinistön (kok.) puhemieskaudella jo 2007. Remonttiin on budjetoitu 225 miljoonaa euroa. Jos kokoomus on kakkospaikalla, syntyy porvarihallitus, jos SDP on toiseksi suurin maahan tulee punamultahallitus, joillakin täydennyspuolueilla vahvistettuna, hän tiivistää. . -kehitystä. Perustan tämän ajatukseni siihen, että keskusta on ilmoittanut olevansa halukas yhteistyöhön niin oikealle kuin vasemmalle, Heinäluoma jatkaa. . Istuntosalina käytetään naapurissa sijaitsevaa Sibelius-Akatemian konserttisalia. Eduskuntatalo peruskorjataan kokonaisuudessaan. En minä vieläkään mahdottomana pidä, että SDP olisi vaalituloksissa Suomen suurin puolue, hän kiirehtii lisäämään. . Kun se joukko lähtee liikkeelle, alkaa tapahtua.? . Kun se joukko lähtee liikkeelle, alkaa tapahtua, Heinäluoma sanoo. Vakuudet uuteen arvonnousuun? Viimeksi neljä vuotta sitten ihan vaalien alla ykkösaiheeksi nousi Portugalin tukipaketti. Se saattoi auttaa perussuomalaisia saamaan jytky-tuloksen. Nyt voi olla, että Kreikan tilanteesta saattaa tulla samanlainen vaalien loppusuoraa hallitseva asia. . Pidän SDP:n ja kokoomuksen mahtumista yhdessä seuraavaan hallitukseen epätodennäköisenä. . Kaikki tietysti on kiinni siitä, miten poliittinen viesti tavoittaa ja saa potentiaaliset äänestäjät liikkeelle. Tässä vaiheessa moni ikuisena optimistina Heinäluomaa pitävä kenties ounastelee, että ?Iso-Eero. Katsomossa on ollut poikkeuksellisen paljon sosialidemokraatteja ja perussuomalaisia äänestäneitä. Kokoomuksen ja SDP:n keskinäisissä suhteissa on tapahtunut ?kasvoimme erilleen. UUTISET joka sijoittuu kakkoseksi, Heinäluoma sanoo. Suomen politiikassa on tullut tavaksi, että eniten ääniä vaa- leissa saanut puolue muodostaa hallituksen ja saa pääministerin postin. Alexander Stubbin (kok.) johtaman hallituksen ongelmat eivät johtuneet hallitusohjelmasta. Enemmänkin pitää tässä tapauksessa kysyä johtamisen perään, ja yhteisen vision perään, Heinäluoma sanoo. ?Joka toinen miettii vielä mämmituokkosten äärellä, ketä äänestää. Evakko kestää kaksi vuotta
Eihän siinä ole mitään järkeä, koska Suomessa on jo lähes puoli miljoonaa työtöntä. Se johtaa alipalkkaukseen. Keskustan suunnasta on myös kuulunut, että työntekijöille ei pitäisi maksaa työehtosopimuksen mukaisia palkkoja. Käsittämätöntä, Heinäluoma tuhahtelee. . Olen levollisin mielin. SDP:lle halutaan hallituksessa vahvempi asema. Koen, että nähdään ja kuullaan myös vähän agitaattori-Heinäluomaa. Huomasin, että keskusta ajaa kokoomuksen lailla voimallisesti ulkomaisen työvoiman maahanmuuton lisäämistä. . Ainoana euromaana Suomi neuvotteli vakuudet Kreikan kanssa toiseen lainaohjelmaan. Katsotaan, mikä on vaalitulos ja jään sen jälkeen odottelemaan millaisiin tehtäviin minua mahdollisesti tarvitaan, Heinäluoma sanoo. Heinäluoman vaalivankkurit ovat jo tovin olleet liikkeellä. . Nyt on vapaus ottaa kantaa. Kaikki itseään merkittävinä pitävät tiedotusvälineet ja talousasiantuntijat katsoivat yksimielisesti, että Urpilaisen malli ei toimi. ERVV-takausten osalta asemamme on siis turvatumpi kuin muilla euromailla. Seppo Peltoniemi seppo.peltoniemi@demari.fi Monella pää kuumenee liikaa Eero Heinäluoma on ainoa nykypoliitikko, jonka meriittilistaan kuuluvat puolueen puheenjohtajuus, eduskuntaryhmän puheenjohtajuus, puoluesihteerinä toimiminen sekä ministerin tehtävien hoito. Ansiolista riittäisi vaikka ministeriksi seuraavaan hallitukseen, mikäli SDP siellä istuu ja kutsu käy. . Se nosti ammattiyhdistysliikkeen takajaloilleen, Heinäluoma palauttaa mieliin. . Olivat täydellisen väärässä. Perussuomalaisten propagandassa toitotetaan tavan takaa, että suomalaisten veronmaksajien lompakoista maksetaan satoja miljoonia euroja Kreikalle. Tässäkin kokemus on avuksi. Suomi on saanut melkein miljardin euron tulot. Tällaista elämä on. Vaa- lit jakavat kaiken uudelleen. EU-maa ei sellaista Kommentti ole älynnyt vaatia. tieto siitä johtaa helposti hermostumiseen. Papua on ranteessa vähänlaisesti. Suljetulla vakuustilillä on nyt rahaa noin 930 miljoonaa euroa. Sopimuksen mukaisesti vakuudet siirtyvät Suomelle, mikäli Kreikka ei maksa velkojaan. Mikäli julkaistaan vain parin konekirjoitusliuskan ohjelmajulistus hyvän puolesta pahaa vastaan, ja todellinen sopiminen jää myöhempään, voidaan olla uusissa ongelmissa, Eero Heinäluoma toteaa. Hän pohdiskelee, että tulee lisää isoja asioita, jotka pitää valmistella erillään hallitusohjelmasta. . On valtaisa määrä toiveita, kaikkia toiveita ei voi toteuttaa. Siitä (hallitusohjelmasta) ei hallituksen päättäessä työnsä jäänyt käsiin mitään, Heinäluoma toteaa. Esko Aho nousi keskustan joh- toon ja pääministeriksi lähes tuntemattomuudesta. Työpiirustus pitää kuitenkin olla siinä vaiheessa, kun hallitus aloittaa toimintansa. Palkansaajien tutkimuslaitos varoitti viime viikolla teke- mästä liian suuria menoleikkauksia valtiontalouteen. Julkisten menojen 2,1 miljardin lisäleikkaus ensi vuonna johtaisi laitoksen mukaan siihen, että talouden kasvu hiipuisi 0,6 prosenttiin ennakoidusta 1,6 prosentista. Moni saattaa vielä muistaa, mitä jäi käsiin pääministeri Esko Ahon (kesk.) hallitusohjelmasta. Ahon hallitus istui vuodet 1991?1995. Pitää pyrkiä ajoittamaan menoleikkaukset talouden kasvuun. Minulla ei ole enää eduskunnan puhemiehen takkia päälläni. Se ei voi toimia, koska mikään ihan ?oikea. Tosiasiassa se tarkoittaa uusia linjauksia hallitusohjelmaan, vaikka ohjelmaa ei uusiksi kirjoitettaisikaan. Ainahan on ollut niin, että hallitusneuvottelujen jälkeen tulee uutta tietoa. Liikkumatila on vähäinen. Hallitukseen mennään vain, jos demareita hallitukseen haluavat äänestävät sosialidemokraattien ehdokkaita. . Elämä jatkuu vaalien jälkeenkin. . Yhteistyötä tarvitaan vaalien jälkeenkin. Vielä seitsemän laihaa vuotta? Eero Heinäluoma katsoo, että viisas hallitus reagoi aina siihen, mitä ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuu. . Se on täyttä potaskaa. Kun on nähnyt ja kokenut riittävän monet vaalit, voi ottaa asiat hermojaan menettämättä. 8 2.4.2015 UUTISET Sipilän lääkekaapin sisältö on arvoitus Keskustan suunnasta on kuulunut, että seuraavassa hallituksessa pitää olla vähemmän ministereitä kuin nykyisessä. Lisäksi hallitusohjelman pitää olla lyhyt. . On etu, mikäli uusi hallitus pystyy heti alussa sopimaan, miten asiat hoidetaan. Hän oli pettymys. . Esimerkiksi keskustan työelämän linjauksissa on minusta paljon samansuuntaisia elementtejä kuin Esko Ahon markkinoimassa työreformissa. Saattaa olla, että vaalitulokseen sisältyy iso paradoksi. Suomen politiikan suunnan lähivuosiksi ratkaisee se puolue, joka sijoittuu kakkoseksi, Eero Heinäluoma sanoo. ?Hallitukseen mennään vain, jos demareita hallitukseen haluavat äänestävät sosialidemokraattien ehdokkaita.? Kokkolan naarastiikeri teki miehen työn Oheisessa Eero Heinäluoman haastattelussa kerrotaan, että mikäli Kreikan vaikeuksilla aiotaan voittaa Suomen vaalit, tuo taktiikkaa sataa ääniä suoraan SDP:n laariin. Kokkolan Tiikerit pelaa parhaillaan Suomen lentopallomestaruudesta. Todellinen Kokkolan tiikeri on kuitenkin edellinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.). Euroopan unionissa on 28 valtiota. Suomi, ja käytännössä Jutta Urpilainen oli ainoa, joka kolmisen vuotta sitten härkäpäisesti ja tomerasti teki selväksi, että apua Kreikalle annetaan, mutta avulle halutaan myös vakuudet. Tuomio oli tyly. Siinä on tietty totuus. Olisin herkällä korvalla tieteen ja tutkimuksen asiantuntijoiden suuntaan, Heinäluoma sanoo.. Seitsemää laihaa vuotta ei välttämättä seuraakaan seitsemää lihavaa vuotta. . Haistan hiukan samoja tuulia keskustan nykyisen puheenjohtajan Juha Sipilän kohdalla. Minulle on jäänyt utuiseksi, mitä talouslääkkeitä oikeastaan hänen lääkekaapistaan löytyy. Huoli työllisyydestä, päätöksenteon tasapuolisuudesta sekä eläkeläisten ja lapsiperheiden toimeentulosta puhuttavat. Väitetään, että järkevinäkin pidetyt poliitikot menettävät järkensä vaalien alla. . Mikäli talousleikkauksia joudutaan tekemään matalasuh- danteessa, otetaan riski taantuman pitkittymisestä, Heinäluoma toteaa. Suomen talous on yskinyt jo seitsemän vuotta. Työllisten määrä vähenisi 24 000 ihmisellä. . Suomen veronmaksajien rahapusseista ei ole mennyt euron euroa Kreikan talousvaikeuksien tukemiseen. Itse asiassa on käynyt ihan päinvastoin. Palaute on ollut rohkaisevaa
Perheenisä Itä?Helsingistä . istuvaan hallitukseen nähden. Kun ajat nyt ovat vaikeat, tämä merkitsee palkansaajille yhä enemmän, kun hän valitsee ammattiliiton ja pelkän kassan välillä. 2. Loimaan kassa ei ole ammattiyhdistysliike vaan työttömyyskassa, joka myy palveluita, mutta ei ole edunvalvoja. 2. Siltä näyttää vahvasti. YTK:hon. Metalliliitto kykenee yhteistyöhön kaikkien ajateltavissa olevien hallituskoalitioiden kanssa. Nyt tehdään selvitystyötä ja Paperiliitto on sitoutunut olemaan mukana tässä työssä. Katsotaan mitä saadaan aikaiseksi ja sen jälkeen tehdään päätöksiä. 136 tuulahaatainen.fi SDP Hki. Ay-liike on aina ?oppositiossa. Loimaan kassan jäsenmaksulla on varmasti välillinen vaikutus liiton jäsenmäärän kehittymiseen. onkin paperitiikeri Ay-pomot uskovat vahvasti uuteen keskusjärjestöön Jarkko Eloranta, puheenjohtaja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL 1. Tosin vaihtajia on tähänkin saakka ollut vain vähän. Mieluisin liittomme kannalta olisi sellainen hallitus, joka ymmärtää viestiteollisuuden merkityksen tälle yhteiskunnalle. 3. Olen saanut hankkeesta enimmäkseen myönteistä palautetta aktiiveiltamme ja jäseniltämme. He arvioivat, että rivien tiivistäminen vahvistaa ay-liikettä jäsentensä edunvalvojana yhä hankalammassa maailmassa. Riku Aalto, puheenjohtaja Metallityöväen Liitto 1. Punamullalla toivottavasti mennään. Syynä on ollut lähinnä alan työpaikkojen . Näyttää vahvasti siltä. Olemme käsitelleet asiaa hallinnossamme liittohallituksessa ja ?valtuustossa. Näyttääkö tässä vaiheessa siltä, että liittosi jäsenet voisivat hyväksyä mukaanmenon kaavailtuun uuteen jättiläismäiseen palkansaajien keskusjärjestöön? Jape Lovén Duunareita eduskuntaan! Ehdokkaana Helsingissä Sairaanhoitaja, valtiot.maisteri Ke 8.4.klo 16-17.30 Kampin palvelukeskus ?Iloa ja turvaa ikääntymiseen? Alustamassa: Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton pj Vappu Taipale ja omaishoitajien asemasta dosentti Kaisa Kauppinen. ke 8.4. Vaikuttaja Helsingin kunnallispolitiikassa . Olennaista on, että hallitus kunnioittaa kolmikantaa ja on yhteistyökykyinen sekä omalta osaltaan kykenee turvaamaan vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa. 3. Meille tärkeitä ovat julkiset palvelut ja työpaikat, oikeudenmukainen työelämä ja verotus sekä turvallisuus. 3. 41-vuotias koiranulkoiluttaja Seppo Peltoniemi Demokraatti seppo.peltoniemi@ demari.fi häviäminen. Siinä kiteytettyinä yhteiset nimittäjät. 1. Metalliliiton jäsenmäärän väheneminen ei pääsääntöisesti ole johtunut jäsenten siirtymisitä muihin kassoihin. Sellainen, joka ottaa palkansaajien asiat tosissaan ja arvostaa konsensusta ja kolimikantaa. Joten en usko, että YTK:n jäsenmaksukorotuksella on suurta vaikutusta Metalliliiton jäsenmäärään. 2. Merkittävämmässä asemassa on kuitenkin liiton oma toiminta jäsenkehityksen varmistamiseksi. klo 18.30 ravintola Gurkha, Herttoniemi, Hiihtäjäntie 1 Toimiiko terveydenhuolto Helsingissä? Kerro mielipiteesi. Tarjolla teetä Tuulan kanssa. Ilmoituksen maksoi Tuula Haatainen Jorma Malinen, puheenjohtaja Ammattiliitto Pro 1. Emme ole riippuvaisia YTK kassan ratkaisuista. 2. Duunari Vuosaaren satamasta . Yhteistyö kokoomuksen kanssa näyttää vaikealta merkittävistä linjaeroista johtuen. 3. Kummankin yksimieleinen näkemys on ollut, että ainakin tällaisessa uuden keskusjärjestön selvitystyössä on ehdottomasti oltava mukana. Tukiryhmä Demokraatti esitti kolme kysymystä neljälle ay-puheenjohtajalle. Usko uuteen palkansaajakeskusjärjestöön on vahva, Loimaan kassaa ei koeta uhkaksi ja ay-liike pyrkii yhteistyöhön tuli maahan millainen hallitus hyvänsä. UUTISET 2.4.2015 9 ???Loimaan kassa. JHL:n jäsenten tulotasoilla oma kassamme on edullisempi kuin YTK. Liiton jäsenmäärän kasvuun vaikuttaa myös se, että me tarjoamme edunvalvontaa, luottamusmiesverkoston, oikeusapua ja muita jäsenetuja, joita pelkkä työttömyyskassan jäsenyys ei anna. Se varmasti vähentää kiinnostusta vaihtaa kassaa meiltä YTK:hon. Toisten puolueiden kanssa se voi helpompaa kuin toisten. Millaiseen puoluepohjaan perustuva eduskuntavaalien jälkeinen hallitus olisi liittosi kannalta kaikkein mieluisin? 3. Paperiliiton järjestäytymisaste on aina ollut korkea. Yleinen työttömyyskassa YTK (Loimaan kassa) nostaa jäsenmaksujaan reippaasti. Mikä on arviosi oman järjestösi osalta, tuleeko se lisäämään liittosi jäsenmääriä? 2. Tässä vaiheessa liiton jäsenistö on ehdottomasti uuden keskusjärjestön kannalla. Petri Vanhala, puheenjohtaja Paperiliitto 1
Siellä, missä äänes- ?Eriytyminen alkaa jo koulusta ja etenee aikuisten työllisyyteen tai työttömyyteen, koulutukseen ja myös äänestämiseen.? tetään vähemmän, on muitakin osallistumisen ja hyvinvoinnin haasteita. . Puoluevalinnat, elämäntyylitai arvovalinnat voivat kuvata kaupungin monimuotoisuutta ja erilaistumista. Ne voivat olla ilmiöitä, jotka koetaan positiiviseksikin, Bernelius sanoo. Erilaistuminen ei sulje ketään pois, vaan houkuttaa samanhenkisiä ihmisiä yhteen. . Eriytyminen alkaa jo koulusta ja etenee aikuisten työllisyyteen tai työttömyyteen, koulutukseen ja myös äänestämiseen, hänkertoo. Muita heikompi äänestysaktiivisuus alueella voi kieliä huonoosaisuuden kasautumisesta, mutta erot äänestysvalinnoissa voivat kertoa erilaistumisesta. Siksi onkin Berneliuksen mukaan myös mielenkiintoista tutkia mitä äänestetään, eikä vain sitä, kuinka aktiivisesti äänestetään. . Hän arvioi, että äänestysaktiivisuus näyttää seurailevan kaupungin sosioekonomista ja myös kulttuurista eriytymistä. . Erityisesti pitempään sairastavat äänestävät harvemmin. . Viimeaikaiset tutkimukset tuntuvat tukevan sitä, että tällai- nen eriytyminen on pikemmin edennyt kuin vähentynyt, Bernelius sanoo. Hälyttävänä Bernelius pitää sitä, että erilaiset eriytymiseen liittyvät ilmiöt, osallistumisen tavat ja hyvinvointi ovat säännönmukaisesti eriytyneet samalla lailla. Olen tutkinut koulujen oppimistuloksia. Sehän tarkoittaa sitä, että ihmiset osallistuvat paitsi sosioekonomisesti myös alueittain hyvin epätasaisesti sekä meidän yhteiskuntamme että kaupunkimme kehittämiseen, Bernelius sanoo. Varallisuus, koulutus ja tausta vaikuttavat Äänestyskäyttäytymiseen perehtynyt Helsingin yliopiston akatemiatutkija Hanna Wass vahvistaa, että huono-osaisuus ja ihmisen elämäntilanne ylipäätään usein heijastuu suoraan äänestämiseen. Poliittinen aktiivisuus vaatii resursseja, motivaatiota ja mobilisointia eli äänestäjään kohdistunutta kampanjointia. Parempi taloudellinen asema on helposti etulyöntiasema näihin kaikkiin, Wass sanoo. Varallisuuden itsenäinen vaikutus äänestämiseen on Wassin mukaan melko pieni. Käytännössä se kuitenkin helposti lamaannuttaa entisestään, lisää voimattomuuden tunnetta, syö luottoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin ja luottamusta edustukselliseen järjestelmään, Wass summaa.. Vähäisen äänestämisen taustatekijänä on muun muassa heikko terveys. että äänestäminen on ikään kuin hyvän kansalaisuuden merkki. Korkeasti koulutetuilla on myös kaltaisistaan koostuva sosiaalinen ympäristö, jossa ehkä keskustellaan enemmän politiikasta, Wass kuvailee koulutuksen merkitystä. Samoin vaikuttaa perhetausta, esimerkiksi ovatko vanhemmat olleet koulutettuja tai yhteiskunnallisesti valveutuneita. Wass muistuttaa, että äänestäminen ei ole vain yksittäinen teko, vaan siihen liittyy muutakin poliittista aktiivisuutta. . Se on hirveän sääli, että äänestysaktiivisuus vaihtelee niin paljon. Silloin liikkuu vähemmän sellaisissa paikoissa ja sosiaalisissa ympyröissä, joihin kampanjointi on keskittynyt, Wass kuvailee. Wass on mukana nelivuotisessa Terveys ja poliittinen kiinnittyminen -akatemiaprojektissa, jossa tutkitaan terveyden ja äänestämisen välistä yhteyttä. Jos erot näkemyksissä ovat suuret, uhkaa politiikka muuttua eliitin puuhaksi. . Jos menee paljon aikaa oman sairauden kanssa selviytymiseen, se ainakin hetkellisesti nakertaa sitä energiaa, mitä muuten voisi käyttää politiikan seuraamiseen, Wass sanoo. Tutkijoiden mukaan eri kaupunginosien äänestyskäyttäytymiseen vaikuttaa muun muassa asukkaiden yhteiskunnallinen asema. 10 2.4.2015 UUTISET ??Kaupungin eriytyminen näkyy äänestysaktiivisuudessa Huono-osaiset lähtevät Tilastot viime eduskuntavaaleista vuodelta 2011 paljastavat eroja Helsingin vaalipiirin eri äänestysalueiden välillä. Ei ole äänestämättä jättäneitä motivoivaa, jos he kokevat, ettei politiikassa ei puhuta asioista, jotka resonoivat heidän omia tarpeitaan. . Myös lasten hyvinvointi on eriytynyt. Vaikeimmin taivuteltavissa olevat saattavat olla myös vaikeimmin tavoitettavissa. Esimerkiksi Kontulassa (kuva) äänestysaktiivisuus on lähes kymmenen prosenttia pienempi verrattuna moniin keskustan alueisiin. Eriytyvä ja erilaistuva kaupunki Kaupunkitutkija Venla Bernelius kertoo kaupungin eriytymisen edenneen niin, että se näkyy hyvin monipuolisesti eri ilmiöissä ja myös kasautuvassa hyvinvoinnissa, jota joillain alueilla on ja joillain ei. . Jotkut alueet ovat profiloituneet lapsiperheiden, toiset urbaanien sinkkujen tai taiteesta kiinnostuneiden ihmisten kaupunginosiksi. Jos äänestäminen keskittyy pääsääntöisesti hyväosaisille, jotka äänestävät omalle ryhmälle keskeisiä etuja ajavia ehdokkaita, alkavat päätöksenteossa tietyt intressit ylikorostua, Wass sanoo. Wass kertoo, että esimerkiksi Yhdysvalloissa osavaltioissa, joissa terveyserot ovat suuret ja terveet äänestävät aktiivisemmin, on myös vähemmän kattavasti terveyspalveluja saatavilla. Jos itseä lähellä olevat asiat ovat aliedustettuina poliittisessa päätöksenteossa, se voi Wassin mukaan aiheuttaa noidankehämäisen kierteen. Vaikuttavia asioita ovat myös esimerkiksi koulutus ja kasvuympäristö. meillä nimittäin äänestäneiden ja äänestämättä jättäneiden väliset erot näkemyksissä eivät ole dramaattiset. Voi tietysti olla mahdollista, että se sisuunnuttaisi ja rohkaisisi osallistumaan. Esimerkiksi Viikki on profiloitunut ekokaupunginosaksi, hän kuvailee. Uhkana politiikan elitistyminen ?Jos äänestäminen keskittyy pääsääntöisesti hyväosaisille, jotka äänestävät omalle ryhmälle keskeisiä etuja ajavia ehdokkaita, alkavat päätöksenteossa tietyt intressit ylikorostua.? Kun pohditaan äänestysaktiivisuuden epätasaisen jakautumisen vaikutuksia politiikkaan, on akatemiatutkija Hanna Wassin mukaan olennainen kysymys, että eroavatko äänestäneiden ja äänestämättä jättäneiden yhteiskunnalliset näkemykset toisistaan. Wassin mukaan Suomessa asiat voisivat olla huonomminkin . On osallistumista tukevia kansalaistaitoja ja myöskin velvollisuudentunnetta . Toki varallisuus usein heijastaa koulutusta ja ammattiasemaa. . Was- Anna-Liisa Blomberg Demokraatti sin mukaan äänestäjien mobilisointikin herkästi keskittyy sellaisiin ihmisiin, joilla on lähtökohtaisesti suurempi todennäköisyys äänestää. . Wass on tutkimuksissaan havainnut, että myös äänestysaktiivisuus näyttää periytyvän. Terve äänestää sairasta useammin Ihminen suuntaa todennäköisemmin vaaliuurnille, jos häneen otetaan yhteyttä ja kannustetaan äänestämään. Vilkkainta äänestäminen oli Paloheinässä ja laiskimmin äänestettiin Jakomäessä. Kaupunkitutkija Venla Bernelius Helsingin yliopistosta on tutkinut kaupungin eriytymiskehitystä
UUTISET 2.4.2015 harvemmin uurnille Kari Hulkko 50 Puolueiden kannatus tietyillä Helsingin äänestysalueilla eduskuntavaaleissa 2011 prosenttiosuus äänistä KOK VAS SDP VIHR PS RKP KESK KD % Lähde: Tilastokeskus Äänestysprosentti eduskuntavaaleissa 2011 40 30 82 80 80 80 77 20 75 73 73 71 10 0 ON NIIN HELPPOA LÖYTÄÄ EHDOKAS SDP.FI 70 66 Taka-Töölö D Eira Kamppi Munkkivuori A Marjaniemi Vallila B Kontula B Vuosaari G Myllypuro A HELSINKI Jakomäki B 11
Laske hetken päästä uunin lämpötila 80?90 asteeseen. Toinenkaan sanonta ei juuri lampaanlihan ystäviä mairittele. Christa Pessi (vasemmalla) ja Niina Mäkinen esittelevät pääsiäisajan herkkuja. Seppo Peltoniemi Demokraatti seppo.peltoniemi@ demari.fi paanlihatuotannosta on karitsanlihaa ja sen menekki on kasvussa koko maassa. Kotimaista neljännes Suomessa myydystä lampaanlihasta noin neljännes on kotimaista. Pippuroi, tarkista suola. Sekoittele välillä. Kuori ja keitä 1,6 kiloa passeleita muusiperunoita. Tänään ruokana on perunaa ja lammasta, huomenna taas lammasta ja perunaa. Irlannissa syödään vähintään monikymmenkertainen määrä lampaanlihaa asukasta kohden verrattuna Suomeen. Suomessa syödään yhteensä 3,4 miljoonaa kiloa lampaanlihaa luullisena lihana laskettuna. Sitä paitsi lampaasta on tullut suussa maistuvaa herkkua läpi vuoden. Kotimaisen lampaan- lihan myynti kasvaa koko ajan. Karitsanlihan myynnistä lähes 40 prosenttia on kotimaista. Lihantuotannossa karitsaksi lasketaan alle vuoden ikäinen lammas. Aina oikeassa Pessi ja Mäkinen vakuuttavat viihtyvänsä töissään. Kotimainen luomukaritsa on nyt suosiossa. Laita lihat takaisin kastikkeeseen. Tarjoile esimerkiksi pikkelöityjen vihannesten kanssa. Lisää haudutettu porkkanaraaste, pikkupurkillinen smetanaa, kaksi desilitraa kermaa. Se ei ole enää pelkästään pääsiäisen ajan tuote. Pessi perustaa arvionsa myymälänsä myyntiin. Viiniksi voit kokeilla Carménère tai Zinfandel-rypäleistä tehtyä punaviiniä. Ruokaa riittää kuudelle. Oheisen reseptin laatija on Demokraatin taittaja Timo Sparf. Hän on työskennellyt myös kahdeksan vuotta kokkina.. Moksuttele morttelissa vähän tuoretta rosmariinia hienoksi ja lisää kastikkeeseen. Suosiojärjestys on muuttunut, Christa Pessi sanoo. Hänen mukaansa kinkku on ykkönen, mutta lammas on ajanut suosikkilistalla kalkkunan ohi. . 12 2.4.2015 UUTISET ??Unohtakaa villasukalta maistuva lammaspaisti Lammas on ohittanut suosiossa kalkkunan Irlannissa syödään monipuolisesti. ?Tämähän on selvää pässinlihaa?. . Lajikkeeksi sopivat vaikkapa van gogh tai rosamunda. Soseuta. Pessi on työskennellyt HOK-Elannon valtaisassa Kannelmäen hypermarketissa, Prismassa ja sen edeltäjässä Elannon Maximarketissa yhteensä parikymmentä vuotta, Mäkisen kokemus rajoittuu viiteen vuoteen. Väitetään, että lammas ei juurikaan maistu suomalaisen suussa, koska se maistuu villasukalta. Laita raaste kasariin pienelle lämmölle. Sitä paitsi asiakas on aina oikeassa, he naureskelevat. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen duelli Paasitornin Karl Lindahl ?salissa ke 8.4.klo 18. Äänessä eduskuntavaaliehdokkaat ulkoministeri ERKKI TUOMIOJA (SDP) ja Euroopan parlamentin varapuhemies OLLI REHN (Suomen keskusta). Nyt saa Olli Rehnkin puhua! YPSY Yön yli haudutettu lammaspata Tänään illan hämyssä: Poista lampaanpaistista rasva ja kalvot ja paloittele se kuohuviinipullon korkin kokoisiksi paloiksi. Laita uuni lämpenemään 180 asteeseen. Ei ole totta, kysymys on siitä, miten lammas valmistetaan maistuvaksi ateriaksi, Pessi ja Mäkinen tyrmäävät lampaanlihan maun arvostelijat. Kolme on yli muiden Kolme on lihaista sesonkiherkkua yli muiden: jouluna kinkkua ja kalkkunaa, pääsiäisenä lammasta ja juhannuksena lenkkimakkaraa. . Valtaosa lampaanlihatuotteista tulee Uudesta-Seelannista. Kannen pitää olla tiivis. Lorauta sekaan hyvää öljyä, esimerkiksi avokado- tai oliiviöljyä ja nokare voita ja anna hautua kannen alla. Pääosa kotimaan lam- Kari Hulkko . Muusi saa olla mieluummin sakeaa kuin löysää. Jos asut kerrostalossa, käy muutaman kerran katsomassa, että ei mainoksia -kyltti on suorassa, jolloin tuoksu leviää rappukäytävään. Heitä padan kasvikset pois, ota liemi erilleen, kiehauta ja suurusta se kevyesti ohratärkkelyksellä. Lihat kypsyvät, mutta pysyvät pitkästä kypsytysajasta huolimatta ehjinä, koska eivät kiehu. Mureita niistä tulee, mör på svenska. Huomenna siihen aikaan, kun sinulle sopii: Kuori 400 grammaa porkkanoita ja raasta ne mahdollisimman hienoksi raasteeksi. Ruskista palat pannulla ja laita kannelliseen pataan. Lisää joitakin valkosipulin kynsiä, pari porkkanaa ja punasipulia, persiljanjuuri, sellerinvarsi, liraus balsamiviinietikkaa ja suolaa hyppysellinen. Jos olet chilin ystävä, ei pata pilaannu pienestä tulisuudesta. Lihasta ja kasviksista tulee riittävästi nestettä, joten vettä tai lientä ei tarvita, mutta jos niin haluat, lorottele pari desilitraa punaviiniä sekaan. Laita pata uuniin. He kehuvat myös HOK-Elantoa hyväksi työnantajaksi. Vaikka duo myy mielellään lammasta asiakkaille, he myöntävät, etteivät itse ole erityisesti lampaanlihan ystäviä. . Eniten lampaanlihaa syödään paisteina ja fileinä. Lihajalostetiimin vetäjä Christa Pessi ja myyjä Niina Mäkinen tuntevat kuluttajien makutottumukset. Hänen arvionsa pätee kuitenkin laajemmaltikin. Sekoita ja tarkista suola. Kulutus on suurimmillaan pääsiäisenä
UUTISET 2.4.2015 13
Ihmiset kulkevat Helsingin kaduilla hartiat kyyryssä ja jokaisen ilme on kärsivä. Hän on mielissään siitä, että työryhmässä ovat laajalti edustettuina ne, jotka ovat Suomen suunnasta vastuussa. . Kirkko kuuluu näihin yhteisöihin. ?Jos et pärjää, omapahan on vikasi?. Liian monet harrastukset ovat sellaisia, että siihen tarvitaan perheessä auto ? ja myöskin ajokuntoinen aikuinen lauantaiaamuna. Askolaa surettaa, että lapsi joutuu kantamaan vielä van- hempiensakin syrjäytetyksi joutumisen taakkaa. Budjettirasite ja häiriötekijä? Piispa puhuu nimenomaan syrjäytetyksi joutuneista, ei syrjäytyneistä. Opettajien ja oppilaiden kertomukset ovat surullista kuultavaa. 14 2.4.2015 UUTISET ??Piispa Irja Askola muistuttaa välittämisen ilosta Lyödyn lyöminen ei kuulu Pääsiäisviikolla vihmoo räntää vaakasuoraan. Hän ei ollut kolmeen vuoteen päässyt ulos. Irja Askola kysyi vanhalta rouvalta tämän unelmasta. Se on niin vakava asia. Lapsi joutuu monen taakan kantajaksi Irja Askola kiertää ahkerasti piispantarkastuksissa kouluissa. Lyödyn lyöminen ei kuulu kristityn eikä sivistyneen ihmisen käytökseen ja etikettiin. Hän muistuttaa, että työttömäksi joutumisessa, koulutuksen ulkopuolelle jäämisessä tai sairastumisessa on taakkaa ihmiselle aivan tarpeeksi. . Se oli riipaisevan yksinkertainen: Kunpa pääsisi kerrostalon pi- Piispa Irja Askolan mielestä pääsiäisen sanomassa on paljon ammennettavaa kaiken kiireen keskellä kamppailevalle nykyihmiselle: Ei tarvitse olla täydellinen, kelpaat sellaisena kuin olet.. Koveneva ilmapiiri kuuluu puheissa. . Onneksi meillä on päättäjiä, jotka eivät ummista silmiään kasvavalta eriarvoistumiselta, ja näkevät myös köyhyyden meidän kaikkien yhteistä turvallisuutta ja tulevaisuutta tuhoavana, Askola pohtii. Hänestä tuntuu luontevalta, että arkkipiispa . Pidän tärkeänä, että kirkon työntekijät toisivat esille arjen asiantuntemusta myös poliittisille päättäjille. Vanhempi joutuu työttömäksi ja lapsi ei voikaan enää jatkaa rakasta harrastustaan. Jos sallimme eriarvoistumisen jatkuvan, silloin me sallimme jotain pahaa tapahtuvan tuleville sukupolville. heillä kaikilla on myös kertomuksensa kerrottavanaan, Askola vetoaa. Kukaan ei vie sireeniä haistelemaan Köyhyysraportin mukaan yksinäisyys on suuri uhka hyvinvoinnille. Askola on huolissaan lapsista, jotka joutuvat olemaan tuntikaupalla yksin kotona koulun jälkeen, ja vanhuksista, jotka ovat joutuneet vangeiksi omissa kodeissaan. Piispa muistaa erityisesti erään vanhuksen, joka asui hissittömän kerrostalon viidennessä kerroksessa. Askola muistuttaa, että seurakuntien työntekijät kohtaavat kaikki ikä- ja sosiaaliluokat kaikissa elämän tärkeissä saranakohdissa, ilossa ja surussa. . Silloin me menetämme jotain syvävirtaa yhteiskunnassa. Kyllä yhteiskunnassa täytyy olla tilaa uupuneille ja sairastuneille . tai työttömältä puuttuu vain yritystä. Ei ole varaa. . Meidän ei pidä suostua siihen, että vanhus on budjettirasite tai oppimisvaikeuksia omaava lapsi on häiriötekijä . Armo, kannustaminen ja tosiasioiden näkeminen on sivistyneen poliittisenkin retoriikan mittari. Inhimillisyysvaje ei ole kaukana, jos kaikki mitataan vain urakehityksessä, tulostavoitteissa tai koulutuspisteissä. . Köyhyysraportti kuvaa tilannetta hyvin. . tai kirkko ? kutsuu kaikkia keskustelemaan köyhyydestäkin. Kirkon yti- meenhän kuuluu toisista välittäminen. Kirkon väkeä kannattaa kuunnella Hyvin harva organisaatio Suomessa enää lähettää työntekijöitään kovin usein ihmisten koteihin. Tämä tulee selväksi arkkipiispa Kari Mäkisen johtaman köyhyystyöryhmän raportista. Helsingin piispa Irja Askola on lukenut köyhyysraporttia tarkalla silmällä. Köyhyyden leima tuottaa sellaista tunnekuormaa nuorelle, mitä meidän aikuisten ei pitäisi sallia. Yhä useampi suomalainen elää kituuttaa jokapäiväistä arkeaan kuin taivaltaisi ainaisessa räntäsateessa ilman valonpilkahdusta. He voisivat ravistella päättäjiä kertomalla tosiasioista, joita he näkevät. Marja Luumi Demokraatti Ihmisellä voi olla ongelmia, mutta ihminen itse ei ole koskaan ongelma. Askolan mielestä ei saa sivuuttaa hiljaisia signaaleja ja joskus kovempiakin huutoja
UUTISET sivistykseen halle katsomaan kesäkuussa sitä sireeniä, jonka aviomies istutti aikoinaan nuorelle morsiamelleen. . Ihmisellä voi olla ongelmia, mutta ihminen itse ei ole koskaan ongelma tai uhka, piispa Askola muistuttaa. www.arajarvi.? www.facebook.com/p.arajarvi Sosiaalioikeuden professori Kari Hulkko Piispa Irja Askolaa surettaa se, että sana solidaarisuus puuttuu nykyisin retoriikasta. . toisiaan vastaan. . Sen ydinsanoma on se, että pahalla, kivulla ja kuolemalla, ei ole viimeistä sanaa. Sydämellisyyttä Sote-uudistuksessa tarvitaan arjen asiantuntijaa SINIKKA VEPSÄ ensi kertaa ehdolla eduskuntaan. Sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, osastonhoitaja, Helsingin varavaltuutettu. www.sinikkavepsa.fi Ville 138 Jalovaara Vaikeiden aikojen vaikuttaja Suorapuheinen toiminnan mies, isä, helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu, dosentti, turvallisuuspolitiikan tuntija eduskuntaan! Maksaja: Villen tukiryhmä Yhteisiä unelmia vuodesta 1895. Tilaa ihmiselle. Pääsiäinen antaa armon ja lohdun Pääsiäinen merkitsee monelle nykyajan kiireiselle ihmiselle lähinnä irtiottoa työstä, taukoa yhä kiihkeätahtisemmasta ponnistelusta. Piispa Irja Askola sanoo pääsiäistä hyvin voimaannuttavaksi juhlaksi. . eikä vain omille vaan myös naapurin lapsille. Sanotaan, että ilo yhteisen vastuun kantamisesta on häviämässä. Meidän oma inhimillisyytemme tarvitsee sitä, että 15 Pentti Arajärvi . He ovat löytäneet uusia tapoja kantaa lähimmäis- ja yhteiskunnallista vastuuta myös globaalisti. Häntä liikuttaa myös se hellyys ja huolenpito nuorten kesken, kun toisella on murheita. . tohtori, historian opettaja 141 HELSINKI www.paivi.fi FT, filosofian yliopistonlehtori THOMAS WALLGREN UUDEN AJAN DEMARI l Veroparatiisit kiinni - reilu talous l Ei nollatyösopimuksille l Robotit ja lääkkeet eivät voi korvata ihmisiä hoitotyössä l Paperittomille perusturvaa HELSINKI 155 Mekin äänestämme Thomasta: Rosa Liksom, Seela Sella, Kjell Westö thomaswallgren.fi. Meidän on vaadittava lakeja, joissa yhteiskunta takaa erityisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten perusturvan. Minusta meillä on nuorissa paljon opittavaa. Ilmoituksen maksaa P.Arajärvi ?Jos sallimme eriarvoistumisen, silloin me sallimme jotain pahaa tapahtuvan tuleville sukupolville.? 2.4.2015 www.villejalovaara.net Päivi Lipponen kansanedustaja, fil. Mutta meidän kaikkien kansalaisten pitää miettiä, tuottavatko minun arkivalintani ja elämänasenteeni turvallisuutta itselle ja yhteisölle . Se on pääsiäisen suuri sanoma: Mikään moka tai häpeä ei vie sinulta oikeutta kuulua joukkoon. 154 Maksan ilmoituksen itse Mihin unohtui solidaarisuus? näemme vastuumme sekä kotimaassa että globaalisti. Solidaarisuuden osoitus on sekin, että näkee työttömän, sairaan tai vanhan leiman taakse. Hän on muutakin kuin yksi määrittelevä sana. . Irja Askola näkee asian toisin, kun katsoo nykypäivän nuoria. Ja silti keskeneräistenkin ihmisten keskellä pääsiäisen suuri ilo lopulta toteutui. Hän muistuttaa, että Jumala ei vaadi täydellisyyttä, rikkeetöntä elämää. . työn täyttämät ihmiset, jotka eivät ehdi tavata edes itseään, Askola huomauttaa. Nuorissa on suuri toivo Köyhyysraportin keskeisiä viestejä on, että ihmisarvo täytyy taata jokaiselle kaikissa oloissa. 134 Helsinki Sivistystä. Hänellä on koko elämäntarinansa ja kokemuksensa. Kuolema ei ole piste vaan puolipiste. Aina kesäkuu meni ohi, eikä kukaan tullut auttamaan häntä pihalle. Yksinäisyyden kivusta ja riittämättömyyden kokemuksesta kärsivät myös ne, joista ei ikinä arvaisi . Osaamista. Se on laitettu jonnekin museon vitriinikaappiin. Pääsiäinen tuo toivon tuoksun kivunkin keskelle. Koko pääsiäisen suuri kertomus antaa lohtua ja armollisuutta tänäkin vaativana aikana, kun ihmisen pitäisi kaikilla elämänsaroilla yltää lä- hes kohtuuttomiin suorituksiin. . Lainsäätäjät eivät voi luistaa omasta vastuustaan ja ulkoistaa palveluita omaishoitajille tai vapaaehtoisille, piispa Askola korostaa. Se, että lainsäädäntö on kohdillaan, ei yksin riitä. . Haluan sen palaavan retoriikkaan ja varsinkin tekoihin. Yksi osoitus solidaarisuuden häviämisestä on esimerkiksi halu leikata rajusti kehitysapurahoista. Askolan mielestä on väärin asettaa oman maan ja kehittyvien maiden köyhät ?kilpailemaan. Aivan lähellä Jeesustakin elävät ihmiset olivat aivan mahdottomia ja jopa kelvottomia. Oli valkoisia valheita, sopimatonta käytöstä, mielenmaltin menettämistä ja kavereitten pettämistä, Askola naurahtaa. . Pitäisi päästä tilanteeseen, jossa naamion saa tipauttaa pois. Naamion takaa löytyy koko ihmisen tarina
Luku- ja kirjoittamistaidottomat ihmisetkin tietävät itse parhaiten mitä ongelmia heillä on arkipäivässään. Iiris Härmän ohjaama dokumentti kertoo Riitta Kujalan viimeisistä ajoista Ugandassa. Ja heille on puhuttava suoraan, Kujala sanoo. Elokuvassa on kohtaus, jossa kurssilaiset pannaan kulkemaan silmät sidottuina. Silti ihmiset eivät olleet kuulleetkaan koko taudista. Tytöt hoitavat koulun ohella suuren osan kotitöistä, siivoten, hakien puita ja veden. Muun muassa rikokset ja koulupoissaolot ovat vähentyneet. Ne ovat Othienon ideoimia. Miehet ja naiset ovat samassa luokkahuoneessa. Sairastuneiden uskottiin olevan tansanialaisten noitumia. Tämän tulkittiin olevan kosto niille, jotka olivat petkuttaneet tansanialaisia salakuljetuksessa. Kujala työskenteli opetusterveyskeskuksessa, jossa koulutettiin paikallista henkilöstöä. Harjoituksen tarkoitus on auttaa ihmisiä näkemään tiedon merkitys. Samassa veneessä me pirulauta ollaan. Tiesin, että jos en nyt mene, niin sitten en uskalla koskaan mennä. Ugandassa riehui silloin AIDS. Toisille on vaan käynyt parempi tuuri synnyinpaikan suhteen. . klo 15 ja 17.30 Espoo, Kino Tapiola Erikoisnäytöksissä vieraina elokuvan ohjaaja Iiris Härmä ja Riitta Kujala. (liput: www.finnkino.fi). Ugandassa kuvattu, Iiris Härmän ohjaama Hyvästi Afrikka kuvaa Riitta Kujalan ja Catherine ?Kata? Othienon työtä ja ystävyyttä. suunnittelusta. Että asioista on itse otettava selvää. . Parlamentissa on myös omat naiskansanedustajat, jotka ajavat naisten asioita. . Ugandasta tuli toinen kotimaani, Kujala sanoo. Huomenna elokuvateatterien ensi-illassa nähdään Hyvästi Afrikka. Tansaniassa aiemmin vietetyt kuusi viikkoa olivat kuitenkin vahvistaneet, että kehitysyhteistyö Afrikassa olisi hänen paikkansa. Hän ei tiennyt maasta mitään. Laki ei kuitenkaan mennyt läpi. Nainen ei periaatteessa voi omistaa eikä periä. Ugandan naisjärjestöt ovat alkaneet pitää meteliä tästä. Saattaapa juoda ne ja ottaa vielä uuden vaimon. . 16 2.4.2015 ELÄMÄNMENO Ugandasta tuli Riitta Kujalan toinen kotimaa ?Samassa veneessä Solidaarisuus on hieno sana. Työhaastattelua seuraavan päivän aamuna hänen oli vastattava ottaako pestin vastaan. . Hänen perustamansa kansalaisjärjestö antaa nyt seksuaalivalistusta ugandalaisille. Kujala kuvailee opetusmetodeja vallankumoksellisiksi. Näin on pahimmillaan. Pojat pelaavat koulun jälkeen jalkapalloa. Sama kuvio toistuu aikuisilla. Jos kuljet sokkona olet toisen armoilla.. Mutta kun tulee sadokorjuun aika, mies myy sadon ja pitää rahat. Naiselle ei riitä, että lattiassa on reikä, Othieno opastaa dokumentissa paikallisia. Ilman tietoa olet kuin sokea Kujala ja Othieno ovat kurssittaneet tuhansia ugandalaisia. Naiset opettivat paikallisille seksuaaliterveyttä. Kaksi vuotta sitten hän palasi Suomeen jäätyään eläkkeelle. . Ideana oli viedä ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa maahan. Hänellä ei ollut mitään käsitystä rokotuksista eikä perhesuunnittelusta. Mutta hänellä oli aivan mahdoton tiedonjano ja avoin mieli, Kujala muistelee. Myöhemmin Othieno opiskeli Englannissa ja Suomessa. Koulutuksen loppuarvioinneissa on käynyt ilmi, miten valtava merkitys sillä on ollut yhteisöille. Edelleen tätä on liian paljon, Kujala kertoo. Velkavankeudessa avioliitossa Ugandassa myötäjäiset tarkoittavat käytännössä sitä, että mies ostaa naisen tämän vanhemmilta Maksuna on lehmiä, vuohia, paloöljyä, hirssiviinaa ja sen päälle vielä rahaa. Puhutaan seksistä, ehkäisystä ja perheGuerilla Films Hyvästi Afrikka ?? ?? ?? ?? ?? ?? Hyvästi Afrikka -dokumentti elokuvateattereissa 3.4. Toiset on vaan onnekkaampia kuin toiset. Näin tuumii lääkäri Riitta Kujala, joka työskenteli lähes 27 vuotta Ugandassa kehitysyhteistyön parissa. Aina silloin tällöin kylissä kuuli kuinka joku nainen oli ottanut hengen itseltään päästäkseen irti siitä helvetistä Pientä edistystä on kuitenkin tapahtunut. Viime vuonna parlamentissa oli lakiesitys, että myötäjäisiksi voitaisiin hyväksyä vain pieniä lahjoja. Miehet istuksivat työpäivän jälkeen puun alla, miettivät. Kuitenkin me kaikki olemme osa ihmiskuntaa. Suurin osa, 75 prosenttia Afrikan sairauksista on Kujalan mukaan ennaltaehkäistävissä. 1980-luvulla se oli uutta tässä maanosassa. Vallankumokselliset metodit Terveyskeskuksessa Kujala tutustui Catherine Othienoon, jossa tämä työskenteli sairaanhoitajana. Sillä aikaa nainen hoitaa kotia ja tekee peltotyöt. Se kuvaa hänen ystävyyttään ja työtään yhdessä ugandalaisen Catherine ?Kata? Othienon kanssa. ja juovat hirssiviinaa, paikallista alkoholi. Käytännössä ero on siis mahdoton, nainen on ikäänkuin velkavankeudessa. . Aihe ei ole ihan yksinkertainen maassa, missä nainen on käytännöllisesti miehen omaisuutta. Uganda on Kujalan mukaan edelleen hyvin patriarkaalinen yhteiskunta. Itsekkyys on lisääntynyt hirveästi. Jos nainen ha- Solidaarisuus ?? ?? ?? ?? Solidaarisuus on suomalainen vuonna 1970 perustettu kehitysyhteistyöjärjestö Järjestö tekee sukupuolten välistä tasaarvoa, ihmisarvoista työtä sekä kansalaisyhteiskuntia vahvistavaa kehitysyhteistyötä Ugandassa, Nicaraguassa, Keniassa ja Somalimaassa. Solidaarisuus on ulkoministeriön pitkäaikainen kumppanuusjärjestö, jonka kehitysyhteistyöstä hyötyy 150 000 ihmistä. www.solidaarisuus.fi luaisi myöhemmin erota, kaikki myötäjäiset on palautettava. isoja aatoksia. Mutta mihin se on Suomesta kadonnut. Naisista tuli elinikäiset ystävät. . alkaen Elokuva voitti DocPoint -festivaalin yleisöpalkinnon 2015 Ohjaus ja käsikirjoitus Iiris Härmä, kuvaus Visa Koiso-Kanttila Solidaarisuus ja Kehys ry järjestävät Hyvästi Afrikka -dokumenttielokuvan erikoisnäytöksen Helsingin Kinopalatsissa torstaina 2.4. Mutta se vie aikaa, varmaan semmoiset 50 seuraavaa vuotta, Kujala sanoo. Lentävä lähtö Afrikkaan Riitta Kujala työskenteli terveyskeskuslääkärinä Turengissa, kun hän 1986 haki Mannerheimin Lastensuojeluliiton hankkeeseen töihin Ugandaan. Vanhemmat osaavat myös paremmin kommunikoida lastensa kanssa. . Kata oli työskennellyt aiemmin leikkaushoitajana sairaalassa. Jos et tiedä, voit tehdä virheitä ja olet alttiina toisen pahanteolle. klo 18.00 Seniorikinon erikoisnäytös 8.4. Elokuvassa käy ilmi, että niinkin arkinen asia kuin WC ei ole mikään itsestäänselvyys, siinäkin on otettava huomioon naisen ja miehen erilainen anatomia.
En mä varmasti kokonaan sinne koskaan muuta, hän tuumii. Riitta Kujala asuu taas Turengissa, siellä mistä hän lähtikin. Kari Hulkko Kuka ?? Lääkäri Riitta Kujala, 68 ?? Eläkkeellä, asuu Turengissa ?? Lähti Ugandaan kehitysyhteistyöhön 1986 ?? ?? Riitta Kujala kuvailee itseään ?puoliugandalaiseksi. Kiusaaminen loppui, kun pojat saivat tietää asiasta. Mikä täällä on muka niin huonosti? Vaikka Kujala ei ennestään tuntenut Ugandaa, palaaminen Suomeen tuntui isommalta shokilta kuin Afrikkaan meno. Kuka tahansa meistä voi olla huomenna kuollut. Täällä on yleinen harha, että eletään tuhat vuotta. Mutta ei me olla täällä ikuisesti. Linnut melskaavat aina. tullessaan Suomeen. En halua uskoa että tämä on totta. Kujalan mielestä meidän hyvinvointiyhteiskunnassamme asiat ovat vielä hyvällä tolalla, kun vertaa siihen missä oloissa suurin osa ihmisistä elää ? tälläkin hetkellä. asuttuaan maassa 27 vuotta. Työskenteli Solidaarisuuden maakoordinaattorina Ugandassa 2000?13 Hyvästi Afrikka -elokuvan pääosassa. Kuitenkin ihmiset valittavat. Näin ei ole Afrikassa, vaikka monesti olisi syytäkin. Tästä on nyt toivuttu. Mutta yksi asia häntä on jäänyt vaivaamaan Suomeen paluunsa jälkeen. Ja nyt palataan siihen, mistä tämä juttu alkoi. . Tytöt kertoivat miten he kärsivät kun pojat näpelöivät heidän rintojaan tai ilkkuvat kuukautisista. Suomessa häntä pitää vielä 96-vuotias äiti. . Miten huonosti täällä muka kaikki asiat ovat. Hän muistelee, kuinka Ugandassa ihmiset olivat aina valmiit ruokkimaan toisensa vähästäänkin. . jonka ystävykset joutuivat käymään läpi. Dokumentin kuvauksen aikana joku oli lähettänyt nimettömän kirjeen viranomaisille, jossa naisia syytettiin homo-ja lesbopropagandan levittämisestä. Täällä hän taas ikävöi Ugandan vihreyttä ja luonnon ääniä. . Kaipaan sitä ääntä. Kampalassa, Ugandan pääkaupungissa Kujala jakoi ison talonsa Othienon kanssa. Nyt Katalla on oma pieni talo. . Siellä on kuulemma aina mulle yksi pieni huone varattuna. Eläköitymisen jälkeen Kujala on ehtinyt jo kaksi kertaa kuukauden reissulle Ugandaan. Köyhyydestä huolimatta ihmiset jaksavat iloita. Lisääntynyt itsekkyys ja materialistisuus surettavat Kujalaa. Vaikka on kuinka köyhä porukka, niin aina tehdään enemmän ruokaa kuin mitä perhe käyttää, jos sattuisi tulemaan joku yllätysvieras. Sari Saloranta Demokraatti sari.saloranta@ demari.fi Ei me olla täällä ikuisesti . Siitä mä nautin. ELÄMÄNMENO 2.4.2015 17 me kaikki ollaan? Myös lapsille oli oma ryhmänsä. Muistan sen ihanan helpotuksen olon. Tähän vaikutti myös ?se 11 kuukauden helvetia. Vaikka syytökset kumottiin, Kujala sanoo olleensa ?aika lyöty. Mähän olen pelkkä täinpaska tässä maailmankaikkeudessa. Tuli turvallinen olo: mitä minä näine pienine murheineni. Ihmiskunnan todelliset suuret uhat ovat Kujalan mukaan väestönräjähdys ja ilmastonmuutos. Ja juuri tässä järjestyksessä. Siksi pitäisi olla tyytyväinen ja iloita kun on vielä elossa, Kujala tuumii. Hän muistelee kuinka hän kerran Afrikassa seisoi yli satametrisen puun alla. . Vieläkään en ole toipunut siitä, enkä varmaan toivukaan. Kuvaavaa on, että esimerkiksi Ugandan väestö on kolmessakymmenessä vuodessa kasvanut kahdeksasta miljoonasta yli 35 miljoonaan. Ugandassa Riitta Kujala kaipasi Suomen neljää vuodenaikaa. Kujalan työlupa oli vaakalaudalla ja hän oli vähällä joutua karkotetuksi maasta. Ugandassa homoseksuaalisuus on vakava rikos. Paikalliset nousivat kuitenkin puolustamaan naisia
Näissä ihmisissä on riittämiin särmiä ja klommoja. Jukka Leisti kääntää rennolla näyttelemisellään myös huithapeliTommyn oikeasti sympaattiseksi tyypiksi. Puvut Mari Pajula . Rooleissa Jukka Leisti, Esa Latva-Äijö, Mikko Hänninen, Anna Andersson, Martti Manninen Rolf Bamberg Demokraatti rolf.bamberg@ demari.fi Yön kulkijoista on ?pieni on kaunista. Se on silti linjassa sisällön kanssa: näytelmän tapahtumakulutkaan eivät pyri kohauttamaan, nostattamaan hiuksia tai analysoimaan maailmaa uusiksi. Yön kulkijoissa on kyse pienten ihmisten pienenpuoleisista ongelmista, jotka heille itselleen voivat näyttäytyä hyvinkin dramaattisina. Nuoresta naisesta on varsin vaikea saada irti, mikä hän on lajiaan, mutta kun aggressiivinen miesystävä Kenneth viimein yhyttää hänet, jotain alkaa valjeta. McPhersonin draama rakentuu monista viha-rakkaus-suhteista. Mikko Hännisen esittämästä Mauricestakin kuoriutuu lopulta yhteisöllinen kunnon buddy. Ovet jo paukkuvat ja tiet ovat eroamassa, mutta sidokset ovat kuitenkin Teatteri niin vahvat, että tämä dublinilainen ystävyyden talo asukkaineen selviää koettelemuksista. Tampereen Teatteri, Frenckell-näyttämö Conor McPherson: Yön kulkijat Monta lajia tiiviissä paketissa Suomennos Aino Piirola ? Ohjaus Mikko Viherjuuri ? Lavastus Marjatta Kuivasto . Yksinkertainen kaveri, mutta ei tollo. Aimee jää Tommyn toiveesta asuntoon parantelemaan haavojaan vähän pidemmäksikin aikaa, ja ehtii sekoittaa niin Mauricen, Docin kuin Tommyn itsensäkin arkiset kuviot jo pelkällä läsnäolollaan. Se juuri tekee heistä kiinnostavia ja . rakastettavia. Rakastettavin on kiistatta Esa Latva-Äijön sydämellä näyttelemä Doc, jonka puolelle katsoja asettuu tilanteessa kuin tilanteessa. Tässä ja nyt miehet käyvät lähinnä toistensa hermoille, mutta sietävät toisiaan, osin olosuhteoden pakosta. Tommyn huolehtivainen minä on Aimeen tuki ja turva, mutta hänen leväperäisempi puolensa taas ärsyyntyy naisen piittaamattomuudesta. Ja tuleehan kuvaan sitten merkittävän rahasumman varastamista, prostituutiota, muuta väkivallan uhkaa ? tuttuja juttuja suurkaupungin katujen varjoisammalta puolelta. Kyllästymistä, sietämistä, ystävyyttä Näytelmän simppelissä asetelmassa keski-ikäinen sekatöitä paiskiva Tommy tuo eräänä ehtoona kämpilleen poikaystävänsä pahoinpitele- mäksi joutuneen Aimeen. Näyttämötekemisiä leimaa tietty viimeistelemättömyyden tuntu, mikä osuu kohdalleen. Nämä ihmiset, heidän keskustelunsa ja heitä ympäröivä ja määrittävä rapistunut miljöö eivät todellakaan huuda julki viestiä hioutuneisuudesta ja kaiken onnistumisesta. 18 2.4.2015 ELÄMÄNMENO Harri Hinkka Doc (Esa Latva-Äijö) on käynyt hyvää hyvyyttään naurisvarkaissa, mutta saa siitäkin pyyhkeitä Tommylta (Jukka Leisti). Se alkaa hienovaraisen komediallisena, kääntyy Kennethin atakkien myötä trilleriksi, on päätymässä haikeaksi erodraamaksi, mutta kääntyy vielä kerran... Lopun hyvissä ajoin käynnistetyt jouluvalmistelut taitavat kuitenkin olla näytelmässä mukana vain siksi, että taustalle päästään soittamaan suuri irlantilainen nykyjoululaulu, The Poguesin Shane MacGowanin ja Kirsty MacCollin katheankaunis duetto ?Fairytale of New York?, joka mielenmaisemiltaan sopii nakutettuna tämän irkkudraaman pirtaan. Mikko Viherjuuren konstailematon ohjaus luottaa näyttelijöihin ja heidän rosoiseen dialogiinsa. Haavoitetun ja hauraan Aimeen roolin tekee herkästi Pietarin teatteriakatemiasta pian valmistuva Anna Andersson.. Valot Tuomas Vartola . Samaa sukua on Tommy suhde Dociin: kaverin kaikkinainen hitaus saa vuoroin sekä välittämään että käämit käryämään. Mauricen ja Tommynkin välillä on menneisyydessä ollut läheinen suhde, sillä Maurice on kasvattanut sukulaispoikansa tämän jäätyä ilman vanhempiensa huolenpitoa. Oman lisämausteensa suhdekudelmaan tuovat vielä Tommyn kiharaiset välit ex-vaimoonsa ja teiniikäisiin lapsiinsa. Aimeen kuvaan tulon myötä näiden suhteiden ylle lankeaa varjo, jokin epämääräinen uhka, joka häiritsee kaikkia miehiä. -lähtökohtiinsa nähden hämmästyttävän moneksi. Äänet Ivan Bavard . Ehkä tästä tavallisuudesta viestii omalta osaltaan näytelmän banaalihko suomenkielinen nimi ?Yön kulkijat?. Se on sinänsä alkuperäistittelille uskollinen, mutta ei paljon kerro eikä avaudu suuntaan tai toiseen. Tommy asuu vuokralaisena monien asioiden katkeroittaman Maurice-setänsä talossa, ja samassa luukussa öitsee aina silloin tällöin Tommyn kuljetushommissa apumiehenä häärivä Doc, joka on niin sanotusti oppimisrajoitteinen. Tampereen Teatterin Yön kulkijoiden viehätysvoima on erilaisissa viharakkaus-suhteissa. Ystävyyden talossa New Yorkin teatterikriitikot palkitsivat viime vuonna parhaana uutena näytelmänä irlantilaisen Conor McPhersonin suloisesti nukkavieruisen dublinilaisdraaman The Night Alive. Tampereen Teatteria on syytä onnitella nopeasta toiminnasta, kun se onnistui saamaan McPhersonin näytelmän esitettäväkseen näin vinhalla aikataululla, vain puolitoista vuotta Lontoon maailmanensi-illasta. Rajuin kohtaus, jossa tarinan henkilögallerian pahis murjoo ihan vaan sosiopaattiuttaan tarinan sympaattisimman hahmon henkihieveriin, ravistelee toki katsojaakin perusteellisemmin. TT-Frenckellissä nähdäänkin siis pohjoismainen kantaesitys. McPherson on onnistunut kirjoittamaan varsin arkisista aiheista tiheän näytelmän
Työtä tehdään ja rakastetaan, ihan pyyteettömästi. Saana Lavasteen ohjaus miellyttävästi tasapainoista. Rooleissa Eeva-Kirsti Komulainen, Ritva Sorvali, Saana Hyvärinen, Aki Raiskio Ritva Sorvali (vasemmalla) ja Eeva-Kirsti Komulainen tekevät sisäistetyt roolityöt kahden taiteilijan rakkaustarinassa. Aki Raiskion ja Saana Hyvärisen karikatyyrimäiset pikkuroolit ovat eräänlaisia ajan ja paikan ilmentymiä. Pienelle näyttämölle sijoitettu esitys on intiimi ja lämminhenkinen, draama toimii ja tuo katsojan koettavaksi monia sävyjä ja tasoja. Marja Welin. Näyttämökuvat ja tilanteet vaihtuvat leikkisästi videoita hyväksi käyttäen. Marissa korostuu myös eräänlainen romantikko, joka sopivasti pehmentää Jonnaa. Naiset elävät samassa talossa, mutta eri huoneistoissa. Suhde on kestänyt jo vuosia, rakkaus on niin vahvaa ja kaikkivoipaa, että enää ei tarvitse selitellä. Kirjailija Mari (Eeva-Kirsti Komulainen) ja graafikko Jonna (Ritva Sorvali) tuntevat luomisen tuskaa, mihin kuuluu myös yksinäisyys. Lavaste ja Pipsa Lonka ovat koostaneet novelleista eheän ja raikkaan kudelman, jossa tunnelma säilyy rikkoutumattomana huolimatta siitä ollaanko kaupunkiateljeessa vai saarella. Jonna Kuittisen skenografia on mielenkiintoisen omaperäinen. ELÄMÄNMENO Rakkaustarina, jossa ei tarvitse selitellä 2.4.2015 19 Lauri Rotko Yllätyshelmiä kaivataan myös teatterissa ja todellisen jalokiven on löytänyt Lahden kaupunginteatteri. Vaikka naiset elävät vapaamielistyvässä maailmassa, he eivät voi välttyä ennakkoluuloilta, omiltakaan. Välillä vietetään aikaa karussa saaressa pienessä mökissä kalastaen, välillä matkustellaan tai tavataan ihailijoita ja ehditään opettaakin. Videot Antti Rautava . dramatisoitu esitys ?Kaksi naista ja meri. Ohjaus Saana Lavaste . Siksi he etsivät aina uutta, jotta voivat ymmärtää ja laajentaa omia näkemyksiään ja käsityksiään. Marin ja Jonnan maailmassa on värejä ja viivoja, he itse ovat inhimillisiä ja empaattisia, joilla on paljon elämänviisautta. on aistikas ja hienovarainen, kahden kypsään ikään ehtineen taiteilijan rakkaustarina, ja samalla kuvaus heidän työstään. Näytelmän Mari ja Jonna ovat kiertelemättömästi Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän alter egoja. Näyttämön kaksi portaikkoa kuvaavat Marin ja Jonnan ateljeita. Taiteilijoista Mari on selvästi herkempi osapuoli, mutta myös uteliaampi ja valmiimpi seikkailuihin. Hieno oivallus käyttää Marin ja Jonnan sormileikkejä rakentamissaan pienoismalleissa laajentaa tarinaa, mutta myös viihdyttää näyttämökuvien vaihtuessa. Niin Eeva-Kirsti Komulainen kuin Ritva Sorvali tekevät hienot, omannäköisensä roolit. Komulaisen sisäistetty Mari on sympaattinen ja hieman arka ihminen, joka ymmärtää rakastettunsa tuskan, kun luomistyö ei suju. Ritva Sorvali Jonnana antaa taiteilijan temperamentin kiehahtaa kerran jos toisenkin. Sorvalin vahva ja itseään säästämätön Jonna on värikäs vastakohta herkälle Marille. Näyttämön takaosassa heijastuu Komulaisen ja Sorvalin omakuvat, jossa on elämänkokemusta ja lämpöä eikä katkeruudesta tietoakaan. Teatteri Lahden kaupungin teatteri, Eeronäyttämö Tove JanssonPipsa Lonka: Kaksi naista ja meri Tekstin dramaturgia Emilia Pöyhönen . Lavastus ja puvut Jonna Kuittinen . Se näkyy kaikessa naisten tekemisessä. Naiset osaavat lukea toisiaan ja antaa tilaa: kun toisella on luomisen into päällä, toinen osaa pysyä poissa. Arki on näyttämöllä vahvasti läsnä. Tove Janssonin omaelämäkerrallisesta novellikokoelmasta ?Rent spel
Hän piti erityisen paljon Katriinasta, ja puhuimme siitä lukukokemukseni jälkeen. Veikko Huuska Ikaalisista taas heittää vastauksensa alkuun poleemisen väitteen, että ?tämä oli kenties helpoin Kirjavisa kautta aikain?. Aivan yksin hän kamppaili merta, köyhyyttä ja vallasväkeä vastaan. Tuleva kirjailija työskenteli siellä kotiapulaisena. Kirja käännettiin heti suomen kielelle ja siitä otettiin nopeasti 15 painosta. Kun palautin kirjan postitse, laitoin mukaan kaksi Elannon eloleipää. Hemingwaysta hän ei sen sijaan piitannut, vaan harmitteli että ystävättäret olivat tuollaisen teoksen ostaneet hänelle, vaikka tiesivät kyllä hänen makunsa: ehkä alkusivulla oleva John Donnen runo jossa pappismies toteaa, että älä konsaan tule kysymään kenelle kellot soivat, sillä ne soivat sinulle, oli harhauttanut ystäviä luulemaan sitä jotenkin ?hartauskirjaksi?. Mene ja tiedä. Kirjailija selitti, että häntä oli Suomessa painostettu, ja vakuutti omasta puolestaan nähneensä ?uudessa Saksassa paljon hyvää?. Monena oli nainen eläessään. Katriina oli joutunut kauas kotoaan Pohjanmaalta. -huokailuihinsa vastataan ihan joukolla. Hän syntyi Ahvenanmaalla, mutta oli jo kirjaa kirjoittaessaan muuttanut Amerikkaan. Ehkä näkyvin heistä on kuitenkin ollut Sally Salminen (1906?1976), jonka romaani Katriina (1936) oli kansainvälinen menestys.? n n n Jyväskyläläinen Mauri Panhelainen kertoo kirjailijasta näin: ?Kun hän saapui 1936 esikoisromaaninsa esittelyyn Yhdysvalloista Suomeen, sanomalehdet kir- Demokraatti, Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki kirjavisa@demari.fi. - - Äitini oli saanut ne ystäviltään lahjoina. Amerikkaan muuttanut piikatyttö voitti pohjoismaisen kirjoituskilpailun ja kohosi maineeseen. Sally palasi Katriinansa jälkeen Ahvenanmaalle ja sitten Tanskaan puolisonsa mukana. Muut 17 teosta eivät olleet yhtä suosittuja. täysi loota. Elämä koettelee häntä monin tavoin kovalla kädellä. eli yhteensä lähes puolet. Salminen joutui suurvaltapolitiikan pyörteisiin kohta kohuesikoisensa julkitulon jälkeen. Hän voitti tällä Yhdysvalloista lähettämällään käsikirjoituksella suuren pohjoismaisen romaanikilpailun. Ja miten sitten arki Ahvenanmaalla aukeaa täysin toisenlaisena kuin Katriina on kuvitellut.? Helsinkiläiselle Raila Rinteellekin kirjaan liittyi mieluisia muistoja. Siellä saksalaismiehityksen keskelle joutunut pariskunta auttoi Tanskan vastarintaliikettä, ja asui myöhemmin myös Israelissa. Muistelmissaan hän toteaa Katriinan menestyksen vieneen häneltä vapauden ja itsenäisyyden.? Helsinkiläisellä Irma Koskella lienee lukuhommia edessä. ?Mieleen nousi muistikuva lapsuuteni kodin kirjahyllystä jostain 50-luvulta. Onhan Sally Salmisesta kirjoitettu aika ajoin enkä ole koskaan tiennyt hänellä Katriinan lisäksi muita kirjoja olevankaan. Anni Blomqvistin Myrskyluoto-sarja on ollut kova hitti, ja Ulla-Lena Lundbergin Jää sai Finlandia-palkinnon. Erityisesti muistiin jäi kohta, kun Katriina kasvatti vehnää, mutta kartanon isäntä kielsi mökkiläistä syömästä rikkaille tarkoitettua ruokaa. Sain kirjan lainaksi Ruotsissa käydessämme mieheni veljen avovaimolta Annelilta. Visaukko tosiaan ihan harkitusti pisti peliin merellisen minisarjan jalossa pohjolanordenilaisessa hengessä: tanskalais-norjalaisesta Sandemosesta, ruotsalaisesta Tranströmeristä tähän romaaniin, joka tuli... ?Nyt kylläkin Ahvenanmaalta, Sally Salmisen (1906?1976) kynästä. Vuonna 1936 hän irtisanoutui julkisesti natsismista ja sen Blut und Boden ?taidesuunnasta, mutta pyörsi puheensa jouduttuaan Der Nordenin mustalle listalle. Näin elämä meitä vie!? n n n Seremoniamestarinne on pitkin kevättä mielessään harmitellut naisvastaajien hiipunutta aktiivisuutta, mutta nyt hänen iskelmäkaihoisiin ?tul- Schildts Sally Salminen lähti Ahvenanmaalta maailmalle . ja naisen osasta. otteet; miehekkäästi hän kesti seuraamukset: saksalaisten käännöstensä makuloinnin, markkinoiden umpeutumisen ja ?kirkonkirouksen?. Mutta myös Sally Salminen joutui hieman tarkistamaan kantaansa natsismiin, kun hän avioiduttuaan tanskalaismiehen kanssa, muutti 1940 Tanskaan. Se kävi luontevasti sikäli, että äidilläni oli tasan kaksi romaania kirjastossaan: Ernst Hemingwayn Kenelle kellot soivat. Jotenkin pakettikortti ei koskaan tavoittanut Annelia ja asian lopulta selvittyä, hän sai kaksi homeista leipää lainapalkaksi. Katriina luulee menevänsä suureen valkeaan kartanoon emännäksi, mutta päätyy pieneen mökkiin ja joutuu raskaaseen työhön. Totta puhuakseni en ole vieläkään lukenut sitä, mutta vihje kertoi minulle heti kenestä ja mistä kirjasta on kysymys. Suunnan tarkistus sai aiheellisestikin vasemmistosta, erityisesti kommunistien piiristä, ankaraa sapiskaa. Toisenlaisen esimerkin, taipumattomasta suoraselkäisyydestä, antoi F. Ensinnä esiin vantaalainen Pirjo Leinonen. ?Viikon sitaatin kirjoittaja on ahvenanmaalainen Sally Salminen ja teksti on kirjasta Katriina. Kirja kertoo pohjanmaalaisesta talon tyttärestä Katriinasta, joka ihastuu suurisuiseen ahvenanmaalaiseen nuorukaiseen Johaniin. Sally Salminen ja Katriina tuntuivat niin hienoilta, varsinkin etunimi Sally. Katriinan unelma omenapuutarhastakin kuihtui... Katriina oli Sally Salmisen esikoisteos. ja yhtälailla Stalinin ja Mussolinin . Nyt panen Katriinan ohjelmaan.? Kokeneinta kaartia visanaisten joukossa edustaa Sirpa Taskinen Helsingistä. ?Kokoonsa nähden Ahvenanmaalla on ollut huomattavan useita menestyneitä kirjailijoita, monet heistä naisia. sekä Sally Salmisen Katriina. E. siis jotain aivan liian suurta ja vaativaa. Ahvenanmaasta kirja kuitenkin kertoo . Jotenkin kirjan kova onni jatkui edelleen.? Maijaliisa Mattila Tampereelta sanoo olevansa visan ensikertalaisia. ?Tunnistan tekstinäytteestä Sally Salmisen Katriinan. Sillanpää, joka 19371938 eri yhteyksissä tuomitsi Hitlerin . Jaahas, joku voi olla toistakin mieltä... ?Luin Sally Salmisen Katriinan joskus 13-14 -vuotiaana. Hän muuten kehaisee, että ?on herrasmiesmäistä kohdistaa huomio naisiin kirjailijoina näin Minna Canthin päivänä?. Eikö vain! Vaikka kyse silkasta sattumasta olikin. ?Katriina on yksi varhaisimmista lapsena lukemistani aikuisten kirjoista ja siksi muistan sen tarinan jo kaukaa 1960-luvulta. Äiti kehui kirjaa ja katselin usein sen selkää ihailevasti. Joka tapauksessa Katriina on ollut miellyttävä lukukokemus, kun voinut seurata sankarillista naiskohtaloa. Osasit valita teksinäytteen niin ovelasti, että sitä etsiessämme tuli kirja luetuksi pariinkin kertaan uudestaan!? Näin siis Lehtolaisen Taavi. Pidin molemmista, mutta vielä enemmän Hemingwaysta. Muistaakseni luin kirjan myöhemmin myös suomenkielisenä. Kyseessä on Sally Salmisen esikoisteos Katriina. Kirjavisa Sally Salminen oli todella oman aikansa sensaatio, niin on sanottu. Löysin paksun vihreäkantisen kirjan isovanhempieni talon vintiltä. Siellä ei monta kirjaa ollut, kotona vielä vähemmän. Ankarissa oloissa eläneen Katriinan sitkeys ja lapsirakkaus koskettivat nuorta lukijaa. 20 2.4.2015 ELÄMÄNMENO Oman aikansa kirjallinen Visapostin avaajaa odotti lomalta palatessa ilahduttavan näky . Varattoman ahvenanmaalaisperheen kaksi tytärtä, Sally ja Aili, olivat vuonna 1930 lähteneet toimeentulon perässä siirtolaisiksi New Yorkiin. Keskellä hiljaiseksi nimettyä viikkoa kevään ennätyssatsi! ?Ja taas pohjoismaista?, aloittaa vastauksensa Taavi Lehtolainen Kuopiosta, ja on asian ytimessä. Aviomies Johan ei oikein osannut pitää perheensä puolta, lapsia menehtyi sairauksiin ja haaksirikkoihin. - - Aikansa lehtihaastatteluissa Salminen sanoo Katriinasta tulleen mörkö, joka polkee kirjailijan jalkoihinsa . Se työnnettiin käteeni alkukielisenä. Eläydyin syvästi köyhän saaristolaisperheen kohtaloihin. - - Melko tuntemattomaksi nykyajalle jääneen Sally Salmisen asemaa kuvaa ehkä parhaiten se, että maamme ruotsinkielisestä kirjallisuudesta tehtiin lähes 200 käännöstä 1945-1967, ja niistä meni Sally Salmisen tuotannon kontolle peräti noin 60 ja Tove Janssonin noin 30 . Sillä oli kahtalainen tarkoitus: piti tutustua Suomen ruotsinkieliseen kirjallisuuteen ja samalla lisätä ruotsin taitoa. Vasta kolmikymppinen menestyskirjailija kutsuttiin takaisin Suomeen. ja maailmanmaineeseen. kaa tytöt takaisin. Loppuelämä kului Jyllannissa tanskalaisen taiteilijan puolisona. Romaani Katriina taisi syntyä USA:ssa kotiapulaisen työn ohessa. Luja nainen ja lujien naisten kuvaaja! Naisvaltainen lukupiirimme ihastui Katriinaan muutama vuosi sitten.? Tamperelainen Irma Lehto kertoo olleensa visassa ?pitkään vaikeneva osanottaja, koska vihjeet ja kirjailijat ovat olleet vaikeita?, mutta nyt tuli vastaan läheinen kirja ja kirjailija. ?Luin tuo kirjan joskus kuusikymmentäluvun alussa. Miten Katriina, pohjoispohjanmaalainen nuori kaunis tyttö hurmaantuu erilaisuuteen, suurisuiseen Johaniin ja menee naimisiin tämän kanssa. Tällä perääntymisellään hän turvasi myyntinsä jatkumisen Saksan kirjamarkkinoilla