SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 25.4. hu ht ik uu ta Demok04042019_001-002.indd 1 3.4.2019 10.38. 9/ 19 11.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI SDP on valmis suurimmaksi puolueeksi ja Antti Rinne pääministeriksi. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 9 • 20 19 / 11. OSOITTEESSA WWW.DEMOKRAATTI.FI. MUUTOS! PAL.VKO 2019-17 00 74 43 -1 90 9 VAALIEXTRA. SEURAA TULOSILTAA 14.4
Tuotto-osuuksille maksettavasta korosta päätetään vuosittain ja tuottotavoitetta voidaan muuttaa. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Osuuskunta Tradeka laskee liikkeelle 200 000 tuotto-osuutta. Kerätyt varat on tarkoitus siirtää Tradeka-Yhtiöt Oy:lle käytettäväksi yhtiölle vahvistetun strategian mukaisten omistuskategorioiden sijoituskriteerit täyttäviin sijoituksiin. Sijoitukseen sisältyy riski tehdyn sijoituksen menettämisestä kokonaan tai osittain. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. Tradekan tuotto-osuusesitteen, annin ehdot ja lisätiedot sekä ohjeet merkintähakemuksen tekemiseksi löytyvät Tradekan verkkosivuilta osoitteesta tradeka.fi/tradekan-tuotto-osuus 1904 Tradeka Demari ja Kansan Uutiset tuotto-osuus 1s.indd 1 27/03/2019 12.26 Demok04042019_001-002.indd 2 3.4.2019 10.38. Tradekan tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuskunnan 18 vuotta täyttäneet henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenet. Tradekan tuotto-osuus Tuotto-osuuksien merkintä oma.tradeka.fi Uusi sijoitusmahdollisuus Merkintä 4.2.2019 alkaen, merkintähakemukset Oma Tradekassa Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on osuuskuntalain mukainen sijoitusmahdollisuus osuuskunnan omaan pääomaan. Käytä aina originaalilogoa. Tradekan tuotto-osuus on tarkoitettu pitkäaikaiseksi sijoituskohteeksi tuottamaan vakaata vuosittaista tuottoa niitä merkinneille osuuskunnan jäsenille. Se on uusi mahdollisuus hyötyä oman osuuskunnan liiketoiminnan tuloksesta. Yhden tuottoosuuden hinta on 100 euroa ja osuuskunnan jäsen voi merkitä niitä 1–300 kpl:tta eli 100–30 000 euron arvosta. Tradekan tuotto-osuusannin merkintäaika on 4.2.–31.12.2019 ellei antia tätä ennen keskeytetä. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 1/21/2013 3:57:51 PM www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. www.paperiliitto.fi www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. Tradekan tuotto-osuusmerkintää harkitsevan jäsenen tulee huomioida, että tuotto-osuudella ei ole pääomaturvaa eikä se kuulu talletussuojan piiriin. Osuuskunnan hallitus on vahvistanut sen tuottotavoitteeksi 3,5 %:n koron. (09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Korkoa voidaan maksaa ensimmäisen kerran keväällä 2020 pidettävän osuuskunnan edustajiston kokouksen jälkeen
De_11042019_03.indd 3 3.4.2019 11.45. 3 Demokraatti 9/ 19 36 16 38 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 11. Ilmaston lämpeneminen vaatii nopeita – ja radikaalejakin – toimia. Baletin nautinto, huuma ja tuska. HUHTIKUUTA 2019 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI KARU TOTUUS HUUMA POLTTELEE ILMIÖ KASVO ULKOMAAT Vanhushoidon tila yllätti päättäjät, mutta ei hoitajia
Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n Jani Laukkanen 36 TÄSSÄ JA NYT Ilmastokriisi. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Va. Yleissitovuus antaa ihmiselle luottamusta säälliseen elämään. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Sisältö 9/ 19 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Äänestä ja vaikuta Viikon kuva: Brexit on farssi Pätkät: Yleissitovaa sumutusta Mikä meno: Iida Vallin D-analyysi: Vaalimatematiikkaa Työelämä: Tolkku potkuille D-ilmiö: Kuka yllättyi Indeksi: Kiky vai kulutus Alastalon salissa: Lupaus Kielikylpy: Tid för alternativ Nuoret: Ei syrjäytymiselle Vaalit: Revanssin aika Mepit show: Liisa Jaakonsaari Ympäristö: Vihreä Sahara Canth: Aina ajankohtainen Elokuvat: Rivien välissä Historia: Parempi huominen Puheenvuorot Mielipiteet Ristikko Politiikan kirjahylly 5 6 8 11 12 14 16 22 23 24 26 28 35 36 IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Minna Tervamäki Kolumni: Mikkel Näkkäläjärvi Kasvot peilissä: Sara Holappa Ihminen ja suhteet: Kriisi 38 46 47 48 50 56 58 62 65 72 74 Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Topi Juga (työvapaalla), Marja Luumi Ulkoasu: AD Emilie Uggla, Timo Sparf, Arja Jokiaho (opintovapaalla) Valokuvaaja: Nora Vilva Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560 Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinoinnin sihteeri: Sari Ojala Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 28 ANTTI RINNE De_11042019_04.indd 4 3.4.2019 14.57. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Ratkaisut. Nyt
JOTAIN TARTTIS tehdä, ja SDP on tehnytkin, muun muassa mittavaa ohjelmatyötä ja tavoitellut oikeita ih miskontakteja kampanjassaan – vie läpä onnistuneesti. Yhteiskunnan suuret rakenteel liset uudistukset jäivät eronneelta hallitukselta tekemättä, ja moni kansalainen kokee aitoa vieraan tuneisuutta politiikan nykymenoa kohtaan. Vähän alle kolmasosa äänioikeutetuista ei to dennäköisesti äänestä lainkaan. 12). Samaan aikaan eräs puheenjoh taja esiintyy puolueensa vaalivideol la, jossa yhteiskunnallinen väkivalta esitetään ymmärrettävänä. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Tuli uutinen, että ministeriä yritettiin lyödä vaalitilaisuudessa. Kuultiin monesta muustakin tapauksesta, vähintäänkin uhkaavista tilanteista ja verbaalisesta häirinnästä. Tietoinen väärinymmärtämi nen, motiivien kyseenalaistaminen ja ”spinnaaminen” väsyttivät monia. Sosiaa lisessa mediassa julmaa kielenkäyt töä kohdistuu etenkin rodullistettui hin henkilöihin. Gal lupit povaavat tasaista kamppai lua usean puolueen kesken. 28–35). Äänestysprosenttimme on kaukana naapurimaa Ruotsin ta sosta. Saman puolueen puoluesihteeri toteaa, ettei videolla panna ketään hengiltä vaan lyödään vain tainnoksiin. Yrityksestä pelas taa pääministeripuolueen kannatus epäsuosittujen leikkausten ja pa kolla pusketun, epäonnistuneen so tehankkeen jälkeen. Totuuden hetki on vain muutaman päivän päässä sunnuntaina. Jos ja kun niin hyvin käy, että SDP on vaalien suurin puo lue ja ehkä vielä tuleva pääministe ripuolue, on selvää, että moni asia muuttuu, parempaan (s. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Jotain tarttis tehdä Pääkirjoitus MUUTOSTA KAIVATAAN JA MYÖS SAADAAN, KUN VIIMEISETKIN ANNETUT ÄÄNET ON LASKETTU. Sadat tuhannet äänestäjät tekevät valin tansa vasta kampanjan viimeisten päivien aikana (s. Poliittista, poliitik koihin kohdistuvaa väkivaltaa ei ole esiintynyt paljon, onneksi, mutta kehitys voi kulkea myös negatiiviseen suuntaan. Poliitikot ja politiikan toimitta jat kävivät omia taistojaan Twitte rissä, pikaviestipalvelussa, jonka kuplassa tuetaan omia ja moititaan muita. Muutoksen vank kureita vetää SDP. MISTÄ MUUSTA kampanjaaika muistetaan myöhemmin, kun pa laamme kevääseen 2019. Merkit viittaavat siihen, että muu tosta kaivataan, ja muutosta myös saadaan, kun viimeisetkin annetut äänet on laskettu. 14.4. Mutta eipä nuolaista vielä. M ielikuva Suomesta lintukotona ei ole ihan entisellään. on vielä ti laisuus tulla mukaan. Ehkä Sipilän hallituksen erosta kin sitä ennen. De_11042019_04.indd 5 3.4.2019 14.57
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Is ab el In fa nt es De_11042019_06.indd 6 3.4.2019 12.07
De_11042019_06.indd 7 3.4.2019 12.07. 7 Demokraatti SOPIMUKSELLA VAI EI Brittien brexit-vääntö on jo kyllästyttänyt EU-kansalaisia kanaalin kummallakin puolen. Marraskuun lopulla Lontoossa järjestetyssä EU-myönteisten mielenosoituksessa ajettiin uutta kansanäänestystä brexitistä
Tätä vaihtoehtoa on pohtinut muun muassa Helsingin yliopiston politiikan tutkija Antti Ronkainen. – Kaikki hallituspohjat ovat mahdollisia, Ronkainen sanoo, vaikka hän edelleen pitää todennäköisimpänä hallituspohjana sinipunaa. Jatkaako porvarihallitus. Viime vuonna yritykset vähensivät kiinteitä investoi ntejaan Suomi on pieni maa, jossa helposti jäädään juupas-eipäs-jankkaamiseen. 8 Demokraatti VAALIT VAALIT PÄTKÄT HOKSAUS Lopetetaan paikallinen hirttäytyminen V IIK O N LU KU 12 prosenttia. Vain äänestämällä voi vaikuttaa lopputulokseen. Hyvä esimerkki on kokoomuksen Nykypäivä-lehti, joka kannen otsikko ”Punainen vaara” varoitti SDP:n vaaliohjelmasta. Paroni Münchhausen nosti itsensä suosta omasta tukastaan. Suomen menestys on perustunut siihen, että täällä kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. MIKÄÄN EI ole varmaa, edes gallup-johdon säilyminen. Enää ei puheissa suoraan rajata mahdollisia hallituskumppaneita mahdottomiksi, mutta rivien välissä demonit irvistelevät. Perussuomalaisten kannatuksen kasvu on herättänyt pohdintaa, toistuuko viime vaalien kuvio eli uusi hallitus rakentuu kokoomus-keskusta-perussuomalaiset-koalitiolle. Yksi tällainen mantra on paikallinen sopiminen, jota työnantajat ja Sipilän hallitus ovat tarjonneet ratkaisuksi kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan vanhustenhoidon kriisistä alkaen. MARIA TOLPPANEN TWITTERISSÄ 1.4. Kovat piipussa VAALIEN LOPPUSUORA ja peli kovenee. Niin tai näin, mielenkiintoiset vaalit ovat edessä. Koulutus ei toimi samoin. iStock Kyltit varoittavat susista Vaasan keskustassa. Olisiko jo aika hellittää ja miettiä muita keinoja työelämän ja tuottavuuden parantamiseksi. Yritykset valittavat, että kasvu edelleen matelee, mutta samaan aikaan ne panttaavat investoimista tulevaisuuteen. Nousukausi ei palauttanut suomalaisyritysten tulevaisuudenuskoa. Jännittävää nähdä auttavatko ne ja menevätkö sudet pois. TARJA FILATOV BLOGISSAAN 31.3. Vaikkapa investoida. De_11042019_08.indd 8 3.4.2019 14.19. Ilmeisesti kokoomuksessa on unohdettu mainonnan perusohje: kilpailijan haukkuminen kääntyy usein itseä vastaan. ANTTI LINDTMAN BLOGISSAAN 29.3
Aktiivimalli on uhkaus päivärahan menettämisestä kaikille niille, jotka eivät kykene osoittamaan aktiivisuuttaan tilapäisissä töissä tai työnhaussa. Tukea työnhakuun te tarjositte yhtä vähän tai vähemmän kuin ennen. globalisaatio Keskusta ja sen puheenjohtaja Juha Sipilä jatkavat tosiseikat kieltävää taisteluaan globaalia kaupungistumista vastaan. On aika kohdata ihmiset ihmisinä ja auttaa heitä löytämään tiensä työmarkkinoille. Juha hei, moni oikeasti haluaisi asua pienellä paikkakunnalla, mutta jos siellä ei löydy työtä tai vaikkapa puolisoa, veri vetää kaupunkeihin. Kallista sumutusta Kokoomus ehdottaa, että yleissitovuus rajataan koskemaan vain minimiehtoja. Keinoksi työttömyyden vähentämiseen keksitte aktiivimallin, uudissanan, joka käytännössä tarkoittaa vihannoivan porkkanamaan sivuuttamista keppi kädessä. Pyritte kaikin voimin parantamaan Suomen työllisyysastetta. Ystävällisin terveisin Demokraatin toimitus Sipilä vs. Niputitte työttömät massaksi, joiden työttömyyden taustalla on sama perussyy: laiskuus ja halu jäädä kotiin nauttimaan ulkopuolisuuden tunteesta ja taloudellisesta niukkuudesta. YLEISSITOVUUS Hassu maa Suomi on erikoinen maa. 9 Demokraatti POPULISMI JÄRKI PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari Saara Karhu Björn Wahlroos Politiikkanalle Fyffelinalle Ilo irti vaikka kivääri selässä Parahin Sipilän (kesk.) ennenaikaisesti työnsä päättänyt hallitus. Ehkä Suomesta on terve järki loppunut, kun kaikkeen tarvitaan virkamiehen viimeistä sanaa. De_11042019_08.indd 9 3.4.2019 14.19. Tuorein erikoisuus on se, pitääkö Suomessa kriminalisoida alipalkkaus vai hyväksytäänkö hiljaisesti, että kaikki eivät tule riistopalkalla toimeen. Tässä ei ole onnistuttu, sillä Sipilän hallituksen aikana muuttoliike kohti suurimpia kaupunkeja on kiihtynyt. Tätä faktaa ei avustuksilla muuksi muuteta. Arvoisat Juha, Petteri (kok.) ja Sampo (sin.), ei hyvä, ei näin. Viimeisin veto on Sipilän ehdotus tukea pienemmille paikkakunnille muuttajia erillisillä avustuksilla, kuten opintolainan takaisinmaksun helpotuksella tai muuttokulujen korvaamisella. Mistä lähtien ihmiset ovat motivoituneet tekemään parhaansa väkisin ja hampaat irvessä. Aktiivimallinne on työvoimapoliittinen olkiukko, joka vastaa itse keksimäänne ongelmaan. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin mukaan tämä tarkoittaa sitä, että mikäli työnantaja ei ole järjestäytynyt, vain työehtosopimusten alimmat taulukkopalkat pätevät. Muita erikoisuuksia ovat muun muuassa nollatoleranssin esittäminen lapsipornoon ja hoivayhtiöiden sitoutuminen siihen, että sängystä lattialle tippunutta vanhusta ei jätetä yöksi lat tialle. Yhteen lauseeseen kiteytettynä työllisyyspolitiikkanne ohjenuora oli ”jos et pysty, sinun on pakko”. Voi kuulostaa järkevältä, mutta kouraisee julmasti palkansaajan kukkaroa. Rautalangasta väännettynä: yleissitovuuden rajaus mahdollistaisi monilla aloilla kymmenien prosenttien palkan alennuksen
Tärkeitä teemoja, mutta valitettavasti niillä ei voiteta vaaleja. a) Keski-Suomi b) Savo-Karjala c) Satakunta 9. Lisäksi nyt vaaleissa tapetilla oleva ilmastokysymys ratkaistaan enemmän EU-tasolla kuin kansallisesti. Kuka oli ääniharava vuonna 2003. b) kok. Kuinka moni puolue sai yli 20 % äänistä 2011. a) Jutta Urpilainen b) Maria Guzenina c) Lauri Ihalainen 8. Kuka oli demarien ääniharava 2011. a) 390 000 b) 490 000 c) 590 000 10. a) Anneli Jäätteenmäki b) Paavo Lipponen c) Tanja Karpela EDUSKUNTAVAALIT Oik eat vas tau kse t: cbb acb ccb b Kenelle kellot soivat – nukkuminen EI KANNATA De_11042019_10.indd 10 3.4.2019 8.51. Stubbin hallituksessa olivat kok, SDP, RKP, kd ja. a) kesk. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) hämmästelevät, miten vähän eduskuntavaaleissa on käyty ulkoja turvallisuuspoliittista keskustelua. a) Pekka Sauri b) Satu Hassi c) Pekka Haavisto 6. Kuinka paljon ääniä SDP sai vuonna 2015. Kuka oli tuolloin vihreiden puheenjohtajana. Vaaliteltoilla harvoin kuulee puhetta myöskään ikävistä kotimaan asiosta. Mutta kukapa hyvää vaalipöhinää haluaisi hyydyttää. a) Erkki Tuomioja b) Antti Rinne c) Jutta Urpilainen 3. a) Li Andersson b) Timo Soini c) Juha Sipilä 2. a) vasemmistoliitto b) vihreät c) perussuomalaiset 4. Näitä omia hys-hys-aiheita ovat muun muassa kestävyysvaje ja syntyvyyden lasku, vaikka niihin löytyisi ratkaisu etenkin perussuomalaisten suu vaahdossa tuomitsemasta maahanmuutosta. c) SDP 5. Mikä on kolmanneksi pienin vaalipiiri. a) 3 b) 1 c) 2 7. Kuka oli ääniharava vuonna 2015. Lehtikuva / Vesa Moilanen 10 VIS V 1. 10 Demokraatti NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen VIIKON MEEMI Lisää kuluttajasuojaa O ijoi. Kuka demareista sai tuolloin eniten ääniä. Lisäksi suuri osa puolueista on rahoittamassa hankkeitaan paranevilla työllisyysluvuilla, mutta ne eivät pohdi mahdollista taantumaa, joka tuuppaisi hyvät työllisyysluvut pudotukseen. Samalla tavalla esimerkiksi EU on vaiettu aihe vaalikentillä, vaikka Suomen eduskunta on alisteinen sieltä tulevalle lainsäädännölle. Mikä puolue sijoittui toiseksi vuonna 1995. Jälleen on aika kysyä äänestäjän kuluttajansuojan perään
Huh. Mieheni oli aikoinaan Japanissa pari vuotta töissä. Maassa viehättää erityisesti maan omaleimaisuus, japanilaisten kohteliaisuus ja arjen kauneuden arvostus, tietty esteettisyys. Nouseeko tuskanhiki, kun vedät edustajavaalikampanjan viestintää. Somessa pitää myös muistaa vaalia vuorovaikutteisuutta. Horisontin pitää olla pidempi kuin neljä vuotta. Hyvä meno siis. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf OLE ROHKEASTI OMA ITSESI! De_11042019_10.indd 11 3.4.2019 8.51. Mitä vinkkaat ehdokkaalle, joka tuskailee somepreesenssinsä kanssa. Mikä meno Iida Vallin, SDP:n viestintäpäällikkö. Niitä on paljon. Rakkaus Japaniin alkoi silloin. Katse seuraavassa vaalikaudessa vai vuodessa 2030. Mikä on viestintäpäällikön painajainen eduskuntavaalikampanjassa. Globaaleihin megatrendeihin ei voi vastata vaalikauden aikana. Yksi voisi olla esiKatse tulevaisuuteen Vaalivoitto on ensimmäinen askel, mistä ponnistetaan vuoteen 2030. Vaalikampanja etenee, aurinko paistaa ja ihmisillä on mainio fiilis. 11 Demokraatti merkiksi tärkeän televisiomainoksen deadlinen unohtaminen. Voimaeläimesi on pingviini. No ei! On hauskaa – ja etuoikeutettuatehdä työtä, jossa voi olla rakentamassa maailmasta parempaa paikkaa. Ole oma itsesi! Somessa pitää olla rohkea ja kertoa rehellisesti oma mielipiteensä. Se on myös eläin, jolla on jalat tiukasti maassa ja se viihtyy myös laumassa, kuten minä itsekin. Minua miellyttääkin pingviinin graafinen väritys. Kevään vaaleja ei voi erottaa SDP:n Suomi 2030 -tulevaisuustyöstä. Mistä se tulee. Olet Japani-fani. Tuttavani ovat vitsailleet, että muistutan tyyliltäni pingviiniä, kun pukeudun tummiin vaatteisiin. Miksi
TUTKIMUSTEN PERUSTEELLA LÄHES NELJÄNNEKSEN ÄÄNISTÄ TAISTELLAAN VIELÄ, KUN LUET TÄTÄ KÄSISSÄSI OLEVAA LEHTEÄ. MAALISKUUN LOPULLA uutisoitiin monitieteisestä Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushankkeesta, joka pohjautuu muun muassa Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin viime eduskuntavaaleista. Heistä alle 60 prosenttia käytti äänioikeuttaan ja esimerkiksi ikkunanpesijöistä vain 40 prosenttia äänesti. 12 Demokraatti Mitä oikeastaan tiedämme vaalikäyttäytymisestä. Kun SDP voitti viimeksi eduskuntavaalit lähes 20 vuotta sitten Paavo Lipposen johdolla vuonna 1999, ainoastaan 68,3 prosenttia äänioikeutetuista antoi äänensä. Tutkijat Ville Pitkänen ja Jussi Westinen kävivät läpi menneiden vaalien dataa, joka avaa uusia tai ainakin uudistamista kaipaavia näkökulmia kansalaisten toimintaan vaaliuurnilla. e2 Tutkimus julkaisi helmikuussa tietopaketin eduskuntavaaleista. Rekisterissä on tieto noin miljoonasta äänestäjästä, siis neljäosasta kaikista äänioikeutetuista. Huoli äänestysprosentista lukeutuu vaalien kestopuheenaiheisiin, mutta myös myytteihin. De_11042019_12.indd 12 3.4.2019 9.55. Myös tulotason perusteella erot ovat huomattavia. Ainakaan eduskuntavaaleissa äänestysprosentti ei ole lähivuosikymmeninä juurikaan laskenut toisin kuin julkisesta kirjoittelusta voisi ajatella. Päinvastoin voidaan puhua jopa hienoisesta noususta tällä vuosituhannella. Yli 52 000 euroa ansaitseva tulokymmenys äänesti puolestaan peräti 87 %:sti. Vähiten äänesti pienituloisin viidennes, se väestönosa, jonka vuositulot ovat alle 12 000 euroa. Tämän perusteella emme voi siis suoraan päätellä sitä, että mitä alemmaksi äänestysprosentti painuu, sitä huonommin SDP menestyy. Varmimmin taas äänestivät korkeakoulutetut, siis hyvätuloiset talouselämän ja järjestöjen johtajat, opettajat ja lääkärit, joiden äänestysprosentit kohosivat yli 90:een. Rane Aunimo rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo analyysi Puolet äänestäjistä valitsi puolueensa jo viime vuoden puolella. Ainakin näin on syytä uskoa aiempien tutkimusten perusteella. Vitsikkäästi sanottuna rikkaat äänestävät lompakoillaan, köyhät jaloillaan. Silti aika moni, sadattuhannet, tekee valintansa vasta vaalisunnuntaina. Tämän perusteella tiedämme, että eri ammattiryhmistä vähiten vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestivät ruumiillista työtä tekevät, esimerkiksi keittiöhenkilökunta ja tarjoilijat, lehtien ja mainosten jakajat sekä varastojen ja jätehuollon työntekijät. Viime eduskuntavaaleissa 2015 SDP keräsi äänistä vain 16,4 prosenttia äänestysprosentin ollessa 70,1 prosenttia
Ero kakkosena olleeseen kokoomukseen oli yli neljä prosenttiyksikköä. Sen sijaan puoluelistan sisällä kamppailut ovat usein tiukkoja ja joskus ratkeavat vasta tarkistuslaskennassa. Vuonna 2011 kokoomuksen Lasse Männistö nousi vain 27 äänen turvin Helsingin vaalipiirissä puoluetoverinsa Laura Rädyn ohi. Suurin oppositiopuolue SDP on lähellä jättipottia. 13 Demokraatti Kirjoittaja on Demokraatin va. Viime vaaleissa tulos jäi vähän yli 16 prosenttiin ja monessa vaalipiirissä SDP jäi ensimmäiselle varasijalle. Vuosien 2007–2015 eduskuntavaalien vertailu osoittaakin, että piirien viimeinen paikka puolueiden välillä on ratkennut alle 500 äänen erolla vain kuudessa tapauksessa neljästäkymmenestä. Entä vaalisunnuntaina, vihoviimeisenä hetkenä. Perussuomalaiset oli noussut kamppailemaan kakkossijasta. Tutkijoiden mukaan vaikeus löytää ehdokasta on ollut poikkeuksetta tärkeämpi syy äänestämättömyydelle kuin vaikeus löytää sopivaa puoluetta. Nyt näyttää vahvasti siltä, että pääministeripuolue keskusta jatkaa sarjaa ja on suuntaamassa veret seisauttavaan vaalitappioon. Palataan vielä myytteihin, joista aloitimme. Tutkimusten perusteella lähes neljänneksen äänistä taistellaan vielä, kun luet tätä käsissäsi nyt olevaa numeroa. TÄTÄ KIRJOITETTAESSA Yle oli julkaissut toiseksi viimeisen gallupinsa ennen vaaleja. Puolueuskollisuus on sitä suurempaa, mitä vanhemmasta äänestäjästä on kyse, ja oma sukupolveni eli 1970-luvulla syntyneet ovat kaikkein vähiten puolueuskollisia. Ku vi tu s: Em ili e U gg la De_11042019_12.indd 13 3.4.2019 9.55. Ikätarkastelussa parikymppisistä äänesti selvästi alle puolet. Ennakkoäänten osuus on tyypillisesti hieman alle puolet kaikista annetuista. Toisaalta kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa suurin oppositiopuolue on hävinnyt vaalit. Kuinka paljon asetelmat voivat vielä muuttua ja uhkaako jokin SDP:n vaalivoittoa. He ovat siis äänestäjiä, joihin ei vaikuteta televisiomainoksilla, vaalitenteillä tai torikampanjoinnilla. Noin viikkoa tai kahta ennen vaaleja päätöksensä tekee viitisentoista prosenttia äänestäjistä. Esimerkiksi Helsingissä ei ole käyty viimeisissä kolmissa eduskuntavaaleissa kertaakaan tiukkaa puolueiden välistä kisaa viimeisestä paikasta. He ovat jo selvästi kampanjoinnin kohteita ja vaikutettavissa. 70-vuotiailla äänestysprosentti oli lähes tuplasti suurempi. Mitä sitten voi tapahtua aivan viimeisten päivien aikana. Vasta tuolloin noin joka kymmenes päättää, onko valinta SDP vai joku muu. Todellisuus on ollut pitkälti toinen. Noin neljäsosa äänestäjäkunnasta on äänestänyt aina samaa puoluetta eduskuntavaaleissa. Pitkänen ja Westinen huomauttivat analyysissaan alkuvuonna, että kisaa vaalipiirien viimeisistä paikoista pidetään usein tiukkana. Kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa puoluevalintansa teki jo edellisen vuoden puolella lähes joka toinen. Pitkäsen ja Westisen katsannossa huomautetaan, että historialliseti pääministeripuolue on kärsinyt keskimäärin 2,6 prosenttiyksikön vaalitappion vuosien 1983–2015 eduskuntavaaleissa. SDP ON ollut eduskuntavaalien suurin puolue kolmekymmentä kertaa, muttei vielä kertaakaan 2000-luvulla. Siinä SDP piti edelleen ykköspaikkaa ainoana yli 20 prosentin puolueena. Ennakkoäänestys päättyi kaksi päivää sitten 9.4. Tämän lehden ilmestymisen aikoihin pari päivää ennen vaaleja puolueensa valitsee saman suuruinen äänestäjäjoukko. päätoimittaja
– Se oli yksi ponnin esitykseen. SAK suututti puoli Suomea, mutta mitä se tosiasiassa esityksellään tavoitteli. Tarvitaan toimia, jotka kohentavat nuorten työmarkkina-asemaa, jotta he saavat kunnollisia työsuhteita, mutta tarvitaan toimia myös työuran loppupäähän, Eloranta painottaa. Teksti Marja Luumi / Kuva iStock TYÖMARKKINAT De_11042019_14.indd 14 3.4.2019 15.01. Julkisuudessa huomio kiinnittyi lähinnä työsuhteen kestoon, joka käytännössä vahvistaisi ikääntyneiden irtisanomissuojaa. 14 Demokraatti Tolkku potkuille P alkansaajakeskusjärjestö SAK sai hiljattain arvosteluryöpyn päälleen esittäessään irtisanomisjärjestystä, kun työnantajat pohtivat, kenelle antaa potkut. Kouluttaminen kasautuu myös helposti heihin, joilla on jo ennestään parempi pohjakoulutus, ja jotka ovat ylemmissä tehtävissä. Mehän emme puhuneet mitään iästä vaan palvelusvuosista. – Yksi asia ei ole toiselta pois, koska kaikkien turvaa tässä pyritään parantamaan. – On yrityksiä, joissa kaikkien osaamista arvostetaan ja kehitetään. Mutta lukujen valossa on paljon matkaa siihen, että ikääntyneen työpanosta haluttaisiin ja osattaisiin käyttää ja kehittää. SAK listasi suojaaviksi kriteereiksi ammattitaidon, työnantajan palveluksessa menetetyn työkyvyn, elatusvelvollisuuden ja työsuhteen keston. DEMARINUORET ÄLÄHTI heti SAK:n ehdotuksesta, ja oli upottamassa kankeaa vanhan maailman mallia syvälle Mariaanien hautaan. Ruotsissa lakisääteinen irtisanomisjärjestys suojaa pitkään töissä olleita. Meitä haluttiin ymmärtää hieman väärin. SAK haki ehdotuksellaan läpinäkyvyyttä tilanteeseen, jossa työnantaja voi yhteistoimintaneuvotteluissa varsin mielivaltaisesti valita, kenen työpanosta ei enää halua. Yli 55-vuotiaiden työllisyys on kohentunut, mutta Elorannan mielestä tahtia pitää pystyä parantamaan. Niitä on muun muassa teknologiateollisuuden ja kunta-alan sopimuksissa. Sukupolvien sotaa SAK ei halua lietsoa – siitä huolimatta, että tilastojen mukaan iäkkäämmällä väellä on nuoria moninkertaisesti suurempi riski pitkäaikaistyöttömyyteen, jos työ lähtee alta pois. Määräykset irtisanomisjärjestyksestä eivät ole aivan tuntemattomia Suomessakaan. Eloranta toivoo hartaasti, ettei keskustelua tyrehdytetä alkuunsa vetämällä liinat kiinni: ”Ei käy!” – Irtisanomisten mystiikkaa pitää voida avata, päästä keskustelemaan siitä, miksi irtisanomiset kohdistuvat juuri niihin, joihin ne osuvat. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta huomauttaa, että erityisesti kokenut väki on heikoilla, kun työnantaja irtisanoo väkeä tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Se on nähty SAK:ssa. Hän löytää useita syitä siihen, että irtisanominen iskee herkästi kokeneempaan: palkkataso, osaaminen, työkyvyn heikkeneminen. Sitä pidetään myös yhtenä selityksenä Ruotsin paremmalle työllisyydelle. Pelkät ”porkkanat” eivät riitä
Tuotannollisisista ja taloudellisista syistä irtisanottuja työnhakijatilastossa oli viime vuonna kaikkiaan 53 755 henkeä. Nuoret naiset kohtaavat myös syrjintää. Tilastoon on laskettu työnhakijat edeltävän työllisyystilanteen mukaan, ja erikseen irtisanomissyyn takia. TEM:n tutkimusjohtaja Heikki Räisänen huomauttaa, että läheskään kaikki irtisanotut eivät tule koskaan työttömäksi vaan monet keksivät irtisanomisaikana jonkun muun ratkaisun. Räisänen muistuttaa, että uusia työpaikkoja on syntynyt vuoden 2017 jälkeen runsaasti. – Pidän todennäköisenä, että ikääntyneistä irtisanotuista selvästi suurempi osa tulee työttömäksi, kun nuorempien on helpompi keksiä muita ratkaisuja, Räisänen arvioi. Työja elinkeinoministeriön (TEM) aineisto antaa osviittaa siitä, miten irtisanomiset ovat kohdistuneet eri-ikäisiin työntekijöihin vuosina 2008–2018. Hän on samaa mieltä SAK:n kanssa, että avoimuutta irtisanomistilanteissa pitää lisätä. Lisäksi kaikki tapaukset eivät kirjaudu irtisanomisiksi, jos henkilö on laitettu käytännössä lähtemään työstään. Ajanjakson pahimpana vuonna 2009 tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottuja tilastossa oli 108 880 henkeä. MUTTA MITÄ sanovat tilastot. – Tavoite ei voi olla, ettei irtisanomisia tulisi ollenkaan vaan, että irtisanotut löytävät mahdollisimman nopeasti uuden työn. Muusta syystä irtisanottuja samoissa ikäryhmissä oli 3 727 ja 6 997. Näkkäläjärvi kiirehtiikin perhevapaiden uudistusta, joka jakaisi vastuita tasaisemmin myös työnantajien puolella. 15 Demokraatti – On kohtuutonta rakentaa järjestelmä, jossa nuoret ja pätkätöitä tekevät joutuvat ensimmäisinä tulilinjalle, puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi varoitti tuolloin. Näkkäläjärvi huomauttaa, että työelämän epävarmuus on yksi tärkeä syy, että nuoret lykkäävät perheen perustamista. De_11042019_14.indd 15 3.4.2019 15.01. Näkkäläjärvi on kuullut, kuinka työnantajat epäilevät toisen asteen koulutuksen saaneiden osaamista. Jos työnhaussa on rinnakkain nuori mies ja nuori nainen, työnantaja valitsee yleensä miehen, koska pelkona on, että nainen on kohta raskaana. Työsuhteen kestoa hän ei pidä edelleenkään hyvänä kriteerinä. Muusta syystä irtisanottuja samoissa ikäryhmissä oli 3 806 ja 7 708. aikaisia ketjutuksia taustalla, on muita huonompi työsuhdeturva. ”Iirtisanomisriski” oli viime vuonna yli 55-vuotiaissa 19,7 prosenttia, 7-kertainen verrattuna 15–24-vuotiaisiin. – On aika kohtuuton tilanne, jos pienten lasten vanhempi menettää työpaikkansa. – On epäreilua, että ihmisellä, jolla on lyhyehkö työura ja jopa useita määräMEITÄ HALUTTIIN YMMÄRTÄÄ HIEMAN VÄÄRIN. Heistä alle 30-vuotiaita oli 9 994 ja yli 50-vuotiaita 62 114. Heistä alle 30-vuotiaita oli 4 822 ja yli 50-vuotiaita 28 000. Ikärasismi kohdistuu myös nuoriin. Hyvä perustelu paremmalle suojalle on erityisesti elatusvelvollisten määrä
– Siitä olen huolissani, että aika paljon on syyllistetty meitä hoitajia, vaikka lähtösyyt ovat tuottajassa. – Käykö niin, että kohta meillä on kauhea pula hoitajista, kun kukaan ei halua tälle alalle, hän pohtii. Nyt ne otetaan vakavasti”, sanoi Esperi Care oy:n toimitusjohtajan tehtävästä sittemmin luopunut Marja Aarnio-Isohanni Helsingin Sanomille tammikuun lopussa. Taiveahon ja Mäkisalo-Ropposen kanssa samaan sävyyn puhuvat SDP:n kuntatason päättäjät, merikarvialainen lähihoitaja ja kunnanvaltuutettu Marika Uimaluoto ja Riihimäen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Miia Nahkuri. Viestejä on tullut, mutta niitä ei ole kuultu tai otettu vakavasti. Tapaus sysäsi liikkeelle lumipalloilmiön. Keskustelu vanhustenhoidon tilasta alkoi ja paisui. – Vanhusten parissa työskentelevät hoitajat kertoivat tilanteen huonontuneen erityisen paljon nimenomaan isoissa hoitofirmoissa, hän kiteyttää. 16 Demokraatti ILMIÖ Kuuroille korville Vanhustenhoidon ongelmien korjaaminen on tärkeä osa ikäystävällisen yhteiskunnan rakentamista. Toivon, että asiat saadaan ratkottua ja sen myötä hoitajille työrauha, hän kuvailee. Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto Valvira oli juuri keskeyttänyt toiminnan yrityksen pyörittämässä hoitokodissa, jossa oli tullut ilmi vakavia laiminlyöntejä. Ongelmat eivät ole uusia, mutta hän arvioi niiden kärjistyneen parin viime vuoden aikana. Mäkisalo-Ropponen on ollut usein äänessä vanhusten asioista ja laatinut myös kirjallisia kysymyksiä teemasta. De_11042019_16.indd 16 2.4.2019 16.27. – Jotkut viestivät sillä tavalla, että tämä olisi jotain uutta ja ihmeellistä. Tuntuu, että ministerillä ja hallituksella on ollut tosi kuurot korvat kuulemaan sitä viestiä, mitä heille on kerrottu, hän summaa. Vanhusten hoivan laadun puutteet ovat olleet hyvin pitkään tiedossa. Parisen vuotta sitten viestejä alkoi tulla kiihtyvään tahtiin. Mäkisalo-Ropponen on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja terveystiedon tohtori, joten hän saa usein terveisiä suoraan hoitotyön ruohonjuuritasolta – kollegoilta. Entisen toimitusjohtajan lausunto on kuvaava. Jokainen yrittää tehdä parhaansa tietäen, että omat resurssit eivät vain riitä. Uimaluoto on miettinyt, miten keskustelu vaikuttaa niihin nuoriin, jotka harkitsevat työtä vanhustenhoidon parissa. Kaltoinkohdeltujen ja väkivaltaa kohdanneiden vanhusten auttamiseksi toimivan Suvanto ry:n toiminnanjohtaja Satu Taiveaho ihmettelee keskustelun paikoin yllättynyttä sävyä. – Vastaukset ovat olleet tiivistäen ja hiukan karrikoiden sellaisia, että hallitus on tehnyt hyvää työtä, kärkihankkeet etenevät, omavalvontaa kehitetään ja sote-uudistus korjaa loput ongelmat. Hän toivottaa lämpimästi tervetulleeksi nyt ”vihdoin ja viimein” virinneen keskustelun mutta näkee sen myös koettelevan hoitajien henkistä jaksamista. Nelikolla on myös samanlaisia näkemyksiä siitä, mikä kaikki on pielessä ja millä konstein vanhustenhoidon tilannetta ja ylipäätään ikääntyneiden oloja tässä yhteiskunnassa voidaan parantaa. Hän on kertonut hoitajien terveiset ja kysynyt hallituksen aikomista toimista. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvankäsittely Timo Sparf / Grafiikka Emilie Uggla ”E mme ole kuulleet niitä hiljaisia viestejä, joita henkilöstöltä on tullut. Pidän hyvänä keskustelun käynnistymistä, mutta se harmittaa, että tarvitaan tällainen kohu ennen kuin saadaan läpi se viesti, jota monet tahot ovat useita vuosia pitäneet esillä erilaisin kannanotoin ja päättäjille annetuin lausunnoin, hän sanoo. Samaa mieltä on SDP:n kansansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen. Jo nyt Merikarvialle, 60 kilometrin päähän Porista, on vaikea saada koulutettuja sijaisia. MARIKA UIMALUOTO on työskennellyt lähihoitajana vanhusten parissa parikymmentä vuotta
De_11042019_16.indd 17 2.4.2019 16.27. 17 Demokraatti EMMEKÖ ARVOSTA IKÄÄNTYNEITÄ SEN VERTAA, ETTÄ HE EHTIVÄT KULKEA TIEN YLI TURVALLISESTI
Lisäksi vanhustenhoidon laadunvalvontaan on lisättävä resursseja ja henkilökunnan jaksaminen ja hyvinvointi varmistettava De_11042019_16.indd 18 2.4.2019 16.27. Perusajatus: hyvässä yhteiskunnassa tarvitaan kaikkia ja kaikenikäisiä ihmisiä . Jokaiselle ikäihmiselle on taattava edellytykset hyvään terveyteen, kotiin, arkeen, hoivaan ja turvaan . . SDP:n kunnanvaltuutettuna Uimaluoto kokee päättäjän mahdollisuudet vaikuttaa merikarvialaisten vanhusten hoitoon rajoitetuiksi. Meidät tahdotaan vähän ohittaa, täytyy itse pitää ääntä ja olla aktiivinen. . Kahden vuoden aikana kotihoidon päivittäinen asiakasmäärä on noussut 4 000:lla (toukokuu 2018) Kotihoidossa 35 % Ympärivuorokautisessa hoidossa 65 % Työntekijät 45 000 Kotihoidossa 57 % Ympärivuorokautisessa hoidossa 43 % Asiakkaat 93 000 Vanhuspalvelut Lähde: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos SDP:N IKÄPOLIITTINEN OHJELMA . Kaikki niihin kuluva aika on pois vanhuksilta, hän sanoo. MARIKA UIMALUODON mielestä hoitajamitoitus ja sanktiot sen noudattaVANHUSTEN HOIVAN LAADUN PUUTTEET OVAT OLLEET PITKÄÄN TIEDOSSA. Miia Nahkurin mukaan kunnissa vanhustenhoidosta huolehtimista haastaa talous, jota ovat kurittaneet valtionosuuksien leikkaukset ja väestön ikääntyminen. . – Itselläni on sellainen tunne, että kunnissa ja kaupungeissa ei ole oikein tiedostettu, kuinka tärkeä neuvosto tämä on. . Vanhustenhoidon ongelmiin yksi syypää on Nahkurin mukaan se, ettei kunnissa osata vieläkään kilpailuttaa laadulla. Monessa yksityisen puolen paikassa tällaiset työt, jotka eivät todella kuuluisi hoitajille, ovat hoitajien tehtävänä. – Meidän ei tarvitse tuottaa esimerkiksi siivouspalveluita tai ruokahuoltoa. Hän toivoisi, että neuvostoa kuultaisiin nykyistä enemmän. Konkreettisia toimia esimerkiksi vanhusasiavaltuutetun toimen perustaminen ja ikäihmisten kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyn ohjelman tekeminen. . Hänen työpaikallaan asiat ovat hyvin. Se ei ole oikein. Ehkä päättäjät eivät osaa ajatella, että vanhusneuvosto pitää ottaa huomioon päätöksenteossa. . – Liian paljon puhutaan rahasta. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Uimaluoto työskentelee julkisella puolella tehostetun palveluasumisen yksikössä ja viihtyy antoisaksi ja rikkaaksi kuvailemassaan työssä. Ikäihmisten palvelujen suunnittelun peruspilarit: ihmisarvo, itsemääräämisoikeus, yksilöllisyys, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu, tasaarvo ja osallisuus . Vanhusja vammaisneuvoston puheenjohtajana toimiva Marika Uimaluoto kertoo, että vanhusneuvosto seuraa tarkkaan Porin perusturvan laatimaa vanhuspalveluiden suunnitelmaa ja sen toteutumista Merikarvialla. Merikarvian, Porin ja Ulvilan sosiaalija terveydenhuollon palvelut järjestää Porin perusturva. Hän arvioi, että on helpompi olla töissä julkisella puolella kuin yksityisellä. Perusturvalautakunnassa on kaksi merikarvialaista, joten vaikutusmahdollisuudet jäävät Uimaluodon mielestä turhan ohuiksi
Siitä ei ole kauaa, kun nykyisissä hallituspuolueissa mietittiin jopa 0,5 suosituksen laskemista, Taiveaho sanoo. Vuonna 2012 silloinen peruspalveluministeri Maria Guzenina yritti saada mitoituksen lakisääteiseksi, mutta pääministeripuolue kokoomus ei taipunut. 19 Demokraatti matta jättämisestä on kirjattava lakiin. Satu Taiveaho on urallaan työskennellyt valvonnan parissa ja on edelleen tiiviisti yhteydessä aluehallintovirastoihin. Hän painottaa, että hoitajia pitää kuitenkin aina olla riittävästi suhteessa hoidon tarpeeseen. Hoitajamitoitus 0,7 lakiin on myös SDP:n tavoite ja puolue on ajanut sitä jo pitkään. Epäkohdista pitää pystyä puhumaan, olivatpa ne millaisia tahansa. – Kun huoli-ilmoitusvelvollisuus säädettiin lakiin, pyrittiin varmistamaan, että ilmoituksesta ei tule työntekijöille ikäviä seurauksia. Riihimäen kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimiva Miia Nahkuri kertoo, että kaupunki pyysi taannoin selvityksen vanhustenhoidon tilanteesta Riihimäellä. He voivat sammutella tulipaloja, eivät juuri muuta, Mäkisalo-Ropponen kertoo. Tulostavoite on nurinkurinen, koska ennakoivalla valvonnalla pystyttäisiin välttämään kanteluiden tarve, Taiveaho sanoo. – Suositus ei riitä. – Pelkästään lisäresursseilla ei ratkaista tilannetta, vaan valvonnan kehittämiseen tarvitaan myös muuta, hän sanoo. Tätä ennen laatusuosituksia on säännöllisin väliajoin parannettu vuodesta 2001 alkaen. Hoitajamitoitus täytyy saada sitovana lakiin. Valitettavasti niitä kuitenkin AIKA PALJON ON SYYLLISTETTY HOITAJIA, VAIKKA LÄHTÖSYYT OVAT TUOTTAJASSA. Taiveaho pitää ongelmallisena, että valtiovarainministeriön aveille asettamat tulostavoitteet ovat painottuneet muun muassa kanteluiden käsittelymääriin. Hänestä on silti tarpeen sanoa ääneen, että tämän hallituskauden aikana henkilöstömitoitusta on käytännössä heikennetty. Taiveahon ja Mäkisalo-Ropposen mielestä usko omavalvontaan – siihen, että jokainen yksikkö valvoo itse itseään – on ollut aivan liian suurta. – Se on hirveä ristiriita työntekijöille, kun he yrittävät oman ammattietiikkansa mukaan toimia asiakkaan parhaaksi ja toisessa vaakakupissa painavat ihan muut asiat. Taiveahon mielestä tulipalojen sammuttamisen sijaan olisi järkevää panostaa valvontaan niin, ettei tuli pääse lainkaan syttymään. Merja Mäkisalo-Ropponen selvitti ennen vanhustenhoitoa koskevan kohun nousemista aluehallintoviranomaisilta (avi), millainen tilanne valvonnassa on. – Se tapahtui siten, että laatusuositukseen kirjattiin, että henkilöstömitoitukseen voidaan laskea muutakin kuin koulutettua hoitohenkilökuntaa. Henkilökunnan pitää myös lain mukaan voida puhua epäkohdista. Hän vahvistaa, että usein tarkastuksia käydään tekemässä vasta, kun epäkohdista kannellaan. Jos esimerkiksi hoivakodissa on paljon vaativaa hoitoa tarvitsevia, voi olla tarpeen ylittää lakisääteinen minimi. – Sieltä kerrottiin, että avit eivät pysty tekemään valvontaa niin kuin pitäisi, koska heiltä on resurssit melkein viety. Sosiaalialan ammattilaisena Miia Nahkuri pitää tilannetta henkilöstölle kestämättömänä. Hänestä on myönteistä, että korkeamman mitoituksen kirjaaminen lakiin on saanut nyt laajaa kannatusta. – Se tarkoittaisi meillä noin 1,8 miljoonan euron lisämenoja. Valtion pitää kantaa rahoituksessa oma vastuunsa. – Se olisi paljon vaikuttavampaa, jos pystyttäisiin tekemään enemmän ennalta ilmoittamattomia tarkastuskäyntejä. Samaa mieltä ovat muutkin haastateltavat. Tällä hetkellä hoitajamitoituksen suositus eli hoitajien määrä yhtä asukasta kohden on 0,5. Siinä laskettiin karkea arvio, millainen hintalappu kaupungille tulisi hoitajamitoituksen säätämisestä lakiin 0,7 tasolle. ON ONGELMALLISTA, että hoitohenkilöstö ei aina uskalla kertoa havaitsemistaan epäkohdista. Taiveahon mukaan 0,5 ei ole riittävän ja laadukkaan hoidon takaava mitoitus. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että mitoitus pitää säätää lakiin, mutta se tarkoittaa kyllä sitä, että kunnat eivät voi ottaa vastuuta yksin. Kaiken keskiössä pitää olla ihmisen hyvinvointi. Kun nyt niitä on, tiukempiin toimiin pitää ryhtyä, Satu Taiveaho kiteyttää. – Esille tulleet esimerkit osoittavat, että tämä ei ole toiminut. On vähän nurinkurista, että nyt ollaan ihmeissään ja yllättyneitä tilanteesta, vaikka ollaan itse oltu valmiita heikennyksiin. Sen sijaan, että tulostavoitteet kannustavat käsittelemään mahdollisimman paljon kanteluita mahdollisimman nopeasti, olisi niiden fiksua kirittää ennakkovalvontaa. Tämä ehkä osoittaa, että markkinat eivät sovi kaikkialle, Nahkuri sanoo. Eduskunta kirjasi vanhuspalvelulain perusteluihin ponnen, jossa edellytettiin suosituksen täyttymisen seuraamista ja jatkotoimia: – Ponnen sisältö oli, että jos löytyy yksiköitä, joissa 0,5 alittuu, on ryhdyttävä tiukempiin toimiin. SUOSITUKSISTA TAI lakiin kirjatuista vaatimuksista on vähän iloa, jos niiden noudattamista ei seurata riittävän tehokkaasti. Alan ammattilaisilla on velvollisuus tehdä huoli-ilmoitus, jos he havaitsevat ikäihmisen hyvinvointiin liittyviä ongelmia. De_11042019_16.indd 19 2.4.2019 16.27. Vähimmäismitoituksen pitäisi olla 0,7, Uimaluoto sanoo. Jo silloin, kun omavalvonta nostettiin vahvasti lain tasolle, tuli siitä kritiikkiä kaikilta valvontaviranomaisilta ja alan ammattilaisilta, Taiveaho muistuttaa. Se on nyt nähty, että suositukset ovat suosituksia
Uuden ajattelun toivottaa tervetulleeksi myös Miia Nahkuri, joka muistaa kymmenen vuotta sitten pitäneensä aivan ensimmäisen puheenvuoronsa Riihimäen valtuustossa juuri vanhusten palveluista. Varsinkin määräaikaisten työntekijöiden tilanne ongelmien esiin ottamisessa on aika mahdoton, jos haluaa pysyä töissä, Satu Taiveaho sanoo. Ikäihmisten kohdalla kaikkein paras kuntouttava toiminta on sitä, että hän liikkuu ja pääsee ulos, Mäkisalo-Ropponen sanoo. Hän nosti silloin esiin vanhuspalveluiden jäykkyyden. Se tarkoittaa, että yhteiskunnan kaikilla sektoreilla huomioidaan eri-ikäisten, myös ikääntyvän väestön, erityistarpeet. Ohjelmassa vanhusten hoito on yksi osa laajempaa kokonaisuutta, jossa kiinnitetään huomiota myös muun muassa ikääntyvien hoivaköyhyyteen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja esteettömyyteen. Lasten ja nuorten on hyvä oppia esimerkiksi muistisairaan ihmisen kanssa olemisesta – että siinä ei ole mitään ihmeellistä, hän sanoo. Tällä hetkellä kotihoidossa saatetaan olla asunnon vankina. He muistuttavat, että ennaltaehkäisevä ote ja laadukas, oikea-aikainen hoito säästää pitkällä tähtäimellä yhteiskunnan varoja. – On hassua, ettei nähdä ihmisten huonon hoidon seurauksia, Merja Mäkisalo-Ropponen sanoo. Se olisi inhimillistä mutta myös taloudellisesti järkevää. Lapsiasiavaltuutetulta tulee eduskunnan käsittelyyn nyt vähintään kerran vaalikaudessa kertomus toiminnasta. Joko ollaan kotona, palveluasumisessa tai laitoksessa. – Yhteiskunta on rakennettu meidän tehokkaassa työiässä olevien, terveiden ihmisten näkökulmasta. – Tilanne on ollut hyvin haastava työntekijöiden näkökulmasta ennen kaikkea yksityisten palvelujen piirissä, urallaan myös perusja lähihoitajien liitto Superissa työskennellyt Taiveaho jatkaa. Emme ole pystyneet kehittämään monipuolisempia palveluita. Emmekö me arvosta ikääntyneitä edes sen vertaa, että varmistaisimme, että he ehtivät kulkea tien yli turvallisesti, Taiveaho kysyy. Kaikki haastateltavat ovat yhtä mieltä siitä, että ikääntyneiden edunvalvojaksi tarvitaan valtakunnallinen vanhusasiavaltuutettu. Merja Mäkisalo-Ropposen mukaan samanlainen käytäntö toimisi myös ikäihmisten asioissa. – Kotona asumisen tukemiseen tarvittaisiin radikaalisti uutta ajattelua. – Vanhustensuojeluilmoitus on aika huonosti tunnettu. – Väitän, että näin on edelleen. – Kertomus pakottaisi eduskunnan käsittelemään esille tulevia ongelmia. Haastateltavien puheista välittyy vahvasti ajatus siitä, että säästöjä haetaan väärällä tavalla. Nyt kun kriteerejä on kiristetty, tulee kustannuksia enemmän, kun ikääntyneiden kunto heikkenee nopeammin ja he tarvitsevat yhä vaativampaa hoitoa, Taiveaho sanoo. Säästöjä on pyritty hakemaan muun muassa palvelukriteerejä kiristämällä. TIKUN NOKASSA ovat olleet nyt erityisesti yksityiset vanhustenhoidon palveluiden tuottajat, mutta kaikki haastateltavat ovat yhtä mieltä, että myös julkisella puolella on ongelmia. Se ei onnistunut, ja autot ohittivat heitä edestä ja takaa. Se olisi parempi kuin että asiat tulevat käsittelyyn jonkin tällaisen kauhean prosessin tiimoilta, hän sanoo. Sen rakentaminen alkaa jo varhaiskasvatuksessa ja kouluissa asenteisiin vaikuttamalla. – Olisi tärkeää, että ikääntyneet saisivat tarvitsemaansa palvelua heti, kun heidän toimintakykynsä alkaa heiketä. – Ikäystävällistä yhteiskuntaa ei rakenneta vain sosiaalija terveystoimessa, vaan sitä rakennetaan myös kaavoituksessa. Satu Taiveaho kertoo, että Suvanto ry:ssä puhutaan ikäpolvitajusta. Liikunnan, ulkoilun ja vaikkapa kulttuurin vaikutukset hyvinvointiin ovat tuntuneet kotihoidossa unohtuneen täysin. Samalla he korostavat, että myös yksityisellä, erityisesti pienissä yrityksissä, tehdään hyvää työtä. De_11042019_16.indd 20 2.4.2019 16.27. SDP:N IKÄPOLIITTISEN ohjelman laatineen työryhmän puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen kiteyttää, että sosialidemokraatit haluavat rakentaa Suomesta välittävän ja ikäystävällisen yhteiskunnan. Suurin osa meistä toimii, jos kohtaa tilanteen, jossa lasta kohdellaan kaltoin. Pieni ja perin arkinen – ja sellaisena hyvin ymmärrettävä – esimerkki ovat jalankulkijoiden liikennevalot. Seurasin jokin aika sitten työhuoneeni ikkunasta, kun iäkkäämpi pariskunta yritti ehtiä kadun yli vihreän valon aikaan. Silloin toimintakykyä voidaan ylläpitää niin, että he selviäisivät itsenäisesti pitempään. Huoli-ilmoitus ikääntyneiden osalta ei ole valitettavasti saanut samanlaista läpilyöntiä, hän sanoo. Merja Mäkisalo-Ropponen ja Satu Taiveaho ovatkin huolissaan siitä, että kotihoidon resurssit ovat aivan liian vähäiset sellaiseen laadukkaaseen hoitoon, joka aidosti ylläpitäisi ihmisen toimintakykyä. Minusta se on aika oleellinen asia, kun nyt katsotaan eteenpäin. Taiveaho käyttää siitä mieluummin termiä vanhustensuojeluilmoitus, jotta se miellettäisiin samanlaiseksi kuin lastensuojeluilmoitus. – Meidän pitäisi muuttaa kotihoidon kulttuuri ”ikäihmiset ulos” sen sijaan, että keskitytään vain viemään palvelut kotiin. Pahimmassa tapauksessa ikääntynyt istuu tai makaa koko päivän ja on vuorokaudessa liikkeellä käytännössä vain pari minuuttia silloin, kun kotona käyvä hoitaja auttaa ruokapöydän ääreen tai vessaan, Taiveahokin sanoo. 20 Demokraatti D-ILMIÖ on. Kenellä tahansa on oikeus tehdä huoli-ilmoitus. Satu Taiveaho pitää huolestuttavana, että nykyään jopa kotihoidon piiriin päästäkseen täytyy olla erittäin huonokuntoinen. Muutos on ollut kauhean hidas. Vastaavasti kotihoidossa on paljon niitä, joiden pitäisi päästä tehostetun palveluasumisen piiriin tai yhteisökotiin