ERIKOISLEHTI kuntosalit painonhallinta kehonhuolto terveys kauneus Extrahinta 4,90 ELMERI RANTALAINEN vetää monipuolisia treenejä Linda Sonntagin jalkatreeni Vähemmän sarjoja – enemmän toistoja Rogaining vaatii sisua ja epämukavuuden sietoa Mineraalimeikki kestää kovassakin treenissä Urheiluvammoja voi ja pitää ehkäistä Maalaisjärjellä ja terveillä elämäntavoilla tavoitteisiin Kuntosaleja nousee kuin sieniä sateella RUGBY vaatii kovaa fysiikkaa Puhdas ruoka on kaiken A ja O Rumbita, olé!
Näin on havainnut Herman Pontzer New Yorkin City -yliopistosta. Kahdessa vuodessa sekä yläkoululaisten että alakoulun tyttöjen liikunta on lisääntynyt. 3 Tutkimus: Liikunta parantaa elinikää, muttei pidennä sitä Koululaisiin saatu lisää liikettä L iikkuva koulu -ohjelmalla on saatu koululaisiin hieman lisää liikettä. Uutinen kuullostaa monen mielestä yllättävältä. – Muutokset ovat suhteellisen pieniä, mutta ollaan menossa oikeaan suuntaan, tutkimusjohtaja Tuija Tammelin LIKES-tutkimuskeskuksesta sanoo. Reilu liikunnan lisääminen ei auta painonpudotuksessä Y lipaino on nykypäivän ongelma ja ruokavalion lisäksi liikuntaa suositellaan yleisesti painon pudottajalle. Suosituksen mukaiseen, vähintään tunnin liikuntaan päivässä, on kuitenkin vielä matkaa. Alakouluissa tämän verran päivässä liikkuu puolet lapsista, yläkouluissa viidesosa. Kaikkein eniten liikettä on saatu lisää niihin yläkoululaisiin, jotka ovat aiemmin liikkuneet todella vähän. Yläkouluissa nuoria on saatu myös entistä paremmin ulkoilemaan välitunneilla. Aktiiviliikkujat kuluttivat siis saman verran kaloreita päivässä kuin nekin, jotka liikkuivat vähemmän. Hän kiinnitti huomiota asiaan työskennellessään hadza-heimon parissa Tansaniassa. Ne, joilla on suotuisa geeniperimä, liikkuvat muita enemmän ja he elävät pidempään. Liikkuva koulu -ohjelmassa on mukana runsaat 1200 koulua. Johtopäätös tutkimuksesta oli siis se, että aktiivisuuden reilu lisääminen ei kuluta enemmän energiaa kuin kohtuullinenkaan liikunta. Heidän osuutensa on kahdessa vuodessa pienentynyt. Liikkuva koulu -ohjelma kuuluu tällä hetkellä hallituksen kärkihankkeisiin. Väestötutkimusten mukaan hyvin aktiivista elämää elävien ihmisten energiankulutus ei juuri eroa vähemmän liikkuvista. Liikkuva koulu -ohjelman koululaisilta kysyttiin, kuinka monena päivänä viikossa he liikkuvat vähintään tunnin. Hyvä kunto parantaa kaikenikäisten elämänlaatua.. Liikettä yritetään lisätä koko koulupäivään, ei pelkästään liikuntatunneille. Liikunnan lisäys näkyi kahdessa vuodessa selkeimmin yläkoulun tytöillä. Liikuntabiologian ja terveystieteiden laitosten yhteistutkimuksessa selvisi, että aktiivinen liikunta aikuisiällä ei edistänyt pitkää elinikää ihmisillä eikä koeeläimillä. Jyväskylän yliopistossa selvitettiin, miten geeniperimä ja aikuisiän liikunta-aktiivisuus vaikuttavat elinikään. Se enemmänkin vahvistaa sitä tosiseikkaa, että liikunta on hyvä aloittaa mahdollisimman nuorella iällä ja vanhana kannattaa liikkua kevyemmin. Näin tapahtui vain vähemmän liikkuvilla ihmisillä, kun taas aktiiviliikkujilla näin ei tapahtunut lainkaan. Tutkijat väittävät, että elimistö sopeutuu jatkuvaan liikuntaan eikä polta kaloreita kuin tiettyyn pisteeseen asti. Näin silloinkin kuin harjoitellaan yhä enenevässä määrin. Yläkoulun tytöillä myönteinen muutos näkyy vielä poikia selvemmin. J yväskylän yliopistossa on tehty väitöskirjatutkimus, jonka mukaan aikuisiällä aloitettu liikunnallinen aktiivisuus ei pidennä elinikää, vaikka se vaikuttaakin elämän laadun ja toimintakyvyn parantumiseen. Tutkimus ei siis anna perustetta luopua liikuntasuosituksista. Liikkumisen määrä ja kiinnostus liikkua vapaa-ajalla riippuvat ainakin osaksi perintötekijöistä. Ponzerin mukaan hiilidioksidin avulla voidaan laskea kalorinkulutus, sillä energiaa ei voida polttaa ilman hiildioksidin syntymistä. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Vuonna 2015 he liikkuivat suosituksen mukaisesti keskimäärin neljänä päivänä viikossa. Tutkimuksen tarkoituksena oli jäljittää elimistön hiilidioksidituotantoa. Alakoulun poikien liikunta on kahdessa vuodessa hiukan vähentynyt, mutta he ovat jo aiemmin liikkuneet runsaasti. Pontzer kuitenkin korosti, että liikunta on terveellistä sekä keholle että mielelle, eikä tutkimus poista tätä tosiseikkaa. Pontzer mittasi 300 miehen ja naisen energiankulutusta ja aktiivisuutta viikon verran merkki-isotooppien avulla. Tutkimuksesta ilmeni että fyysinen aktiivisuus lisäsi energiankulutusta vain hieman. Tutkimuksen julkaisi Current Biology. Tutkimusta johtivat professorit Heikki Kainulainen ja Urho Kujala. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että aktiivisesti liikkuvat ihmiset ovat vähän liikkuvia terveempiä ja elävät pidempään. Uudehko tutkimus paljastaa mielenkiintoisia seikkoja siitä, että liikunnan reilu lisääminen ei autakaan painonpudotuksessa. Metsästäjäkeräilijät kävelivät hyvin pitkiä matkoja päivittäin ja tekivät rankkaa fyysistä työtä. Pontzerin mukaan rankkaa työtä tekevät kuluttavat saman verran energiaa kuin keskiverto nykyamerikkalaiset tai eurooppalaiset. Siihen on varattu 21 miljoonaa euroa vuosiksi 2016–2018
75 JOHANNA LOIRIN blogi. Eniten vammoja syntyy palloilulajeissa. 6 RUMBITA on vauhdikas laji. Urheiluseuratoiminta on kansalaistoimintaa parhaimmillaan. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11 § mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/ tilaaja palvelu 03150 Huhmari.. 20 RUMBITAN PYÖRTEISSÄ voi kehittyä tanssijana tai keskittyä lihaskunnon kasvattamiseen. 24 ERILAISIA KUNTOKESKUKSIA on Suomessa noin 850–900 ja uusia harrastuspaikkoja avataan viikoittain. 10 RETKILUISTELU on ihanteellinen tapa liikkua luonnonjäillä ja nauttia talvisten vesistöjemme tarjoamista maisemista 14 ELMERI RANTALAINEN vetää monipuolisia treenejä. Varhain aloitetut ja monipuoliset urheiluharrastukset ovat panostusta lapsen tulevaisuuteen. 50 KERAVAN FITNESSPA on avannut ovensa 75 vuotta täyttäneille naisille. 16 LOUKKAANTUMISET ovat monelle urheilijalle tuttuja. 40 Vastuu virheistä ja huomautukset: Karprint Oy:n suurin vastuu hyväksytyn ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Kultamitaliakin tärkeämpää hänelle on se, että hänellä on lapsena aloitettu harrastus, joka jatkui aikuisiässä. 56 YLI 20 VUODEN TAUON JÄLKEEN 50-vuotias Tanja Parvikoski tähtää jälleen Body fitness -kisoihin. 40 FITNESSKILPAILIJA LINDA SONNTAG on laatinut Bodytreenin lukijoille jalkatreeniohjelman. 09-413 97 390, eija.kiukkonen@karprint.. Vaikka emme päätoimisia urheilijoita olisikaan, Essayahista voi ottaa mallia niin omalla kohdallaan kuin lasten kanssa. Kiireisenäkin päivänä ehtii kävellä rappuset tai työmatkan, vaikka ei salille ehtisikään. Tilaushinnat: määräaikainen 39,00 € kestona 36,00 € Kannen kuvassa: Elmeri Rantalainen Kuva: Juha Tikkanen Sisältö 2/2016 kuntosalit painonhallinta kehonhuolto terveys kauneus 52 VOIMAMIES JARNO LEPPÄMÄKI on kuntoutumassa selkävaivasta kisakuntoon. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Myyntiryhmän päällikkö: Eija Kiukkonen p. 80 ILMAJOOGA on rauhallinen, mutta vaikuttava laji. 64 RUGBYA pelataan fyysisen suorituskyvyn rajoilla. Kuntosalien suosio Suomessa jatkaa kasvuaan ja salit monipuolistuvat, urheiluja liikuntalajeja on tarjolla yllin kyllin. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä viimeistään kahdeksan (8) vuorokauden kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta lehdessä. Entinen kilpakävelijä, nykyinen kansanedustaja Sari Essayah kehottaa pitämään liikunnan simppelinä. 68 LUONTAISTUOTTEILLA tukija liikuntaelimille terveyttä. Osoite: Karprint Oy/ Bodytreeni-lehti, 03150 Huhmari Puhelin: 09-413 97 300 (keskus) Taitto: Päivi Ahlroth, Mika Kettunen Ilmestyy: 6 kertaa vuodessa Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari ISNN-tunnus 2341-9792 Seuraava numero ilmestyy toukokuussa 2016. 70 MOOTTORIKELKKAILUSSA tarvitaan keskittymistä ja kuntoa. Nykyisin Essayahille eivät enää ole tärkeimpiä hänen aktiivivuosiensa hienot saavutukset. Salitreenien ja lajiharrastusten lisäksi meidän jokaisen pitäisi kuitenkin muistaa ihan tavallinen arkiliikunta. Arkiliikunta on tärkeää L iikuntaa voi harrastaa monessa paikassa ja monella tapaa – ja hyvä niin. 36 ROGAINING vaatii kestävyyttä, sisua ja epämukavuuden sietoa. 09-413 97 300 sähköposti: tilaukset@karprint.?, www.bodytreeni.. Jokainen löytää varmasti omansa – jos ei löydä, niin silloin ei ole halukaan liikkua. 76 LIIAN VÄHÄINEN LIIKUNTA on syynä tukija liikuntaelinsairauksiin. Tilaajapalvelu: ma–pe 8–16, puh. 6 ENTINEN KILPAKÄVELIJÄ, KANSANEDUSTAJA SARI ESSAYAH kehottaa pitämään liikunnan simppelinä. 82 JOPA 75 PROSENTTIA NAISISTA haluaisi painaa vähemmän. Karprint Oy ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai suunnitellun mukaisesti aineiston teknisten puutteiden tai asiasisältöjen puutteellisuuden vuoksi. 30 JOKAINEN TARVITSEE puhdasta ja monipuolista ruokaa, sanoo Johanna Kautto. 46 PAINIJA RAMI HIETANIEMEN Rion harjoitusvaihe tiivistyy. 86 VETOREMMIT JA KÄMMENSUOJAT pitävät kädet kunnossa. Siksi Essayah toivookin, että mielikuva urheiluseuroista vain kilpaurheiluun panostavina muuttuisi. 26 MINERAALIMEIKKI kestää kauniina kovassakin treenissä. Myyntipäällikkö: Kari Ylönen kari.ylonen@karprint.. 20 4 LINDA Sonntag neuvoo tehokkaan jalkatreenin. Tarja Pitkänen SARI Essyah suosittelee arkiliikuntaa. 4 pääkirjoitus Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Päätoimittaja: Juha Ahola Toimitussihteeri: Tarja Pitkänen tarja.pitkanen@karprint.. 60 TOIMINNALLISET VATSAVAIVAT piinaavat monia – oloa vi helpottaa ruokavaliolla. Hän puhuu urheiluseurojen ja arkiliikunnan puolesta. Urheiluharrastus on mahdollistanut hyvän elämäntavan ja antoi lisäksi hienon kaveripiirin, kokemuksia ja elämyksiä
Joku saattaa kylmällä säällä lössähtää sohvan nurkkaan eikä jaksa tehdä mitään – tällöin energiankulutus pienenee. Juhani Karvonen. 5 Tupakkatietokirja nyt sähkökirjana Mobiilisovellus parantaa treeniä Ruokahalu vaihtelee vuodenajan mukaan Suomalaismies syö suolaa kolme kiloa vuodessa K eskiverto suomalainen myös syö vuodessa yli kolme kiloa suolaa, joka kertyy noin kahdeksan gramman päiväannoksella, vaikka maksimisuositus on viisi grammaa. – Kyseessä on selvästi parannettu käyttöliittymä kuntosalitreenien merkkaukseen Roskilde -tasoisella treenimusiikilla höystettynä, paljastaa Mäntynen. RecoApp ottaa huomioon käyttäjän oman palautteen harjoituksen kokonaiskuormituksesta. Lukijalle annetaan monia käytännön vinkkejä tupakoinnin lopettamiseen aina vieroitushoidosta mielikuvaharjoituksiin ja omien asenteiden muuttamiseen. Ruoka halu ja sen vaihtelu on monimutkainen yhtälö, johon vaikuttaa liuta fyysisiä ja psyykkisiä tekijöitä: esimerkiksi vallitseva lämpötila, elintarvikkeiden saataJyväskyläläinen RecoApp toi pari vuotta sitten markkinoille mobiilisovelluksen, joka optimoi käyttäjänsä hyvinvoinnin. Kylmällä ilmalla kehon oma lämmöntuotanto kuitenkin hieman lisääntyy, mikä kasvattaa ruokahalua. RecoApp ottaa huomioon käyttäjän oman palautteen harjoituksen kokonaiskuormituksesta. versio on saatavilla Applen App Storessa. Jo tavallista viileämpi sisäilma saattaa lisätä vatsan kurnimista. Nykyinen RecoAppin patentoitu ratkaisu eroaa Mäntysen mukaan muista sovelluksista siten, että se ottaa huomioon käyttäjän palautteen harjoituksen kokonaiskuormituksesta. suosikkiharjoituksia. Päinvastoin, tuntemuksillesi voi olla olemassa selitys. RecoAppin nykyinen 1.2. Ajankohtaisena uutuutena teoksessa selvitetään viime aikoina yleistyneen sähkötupakoinnin haittoja. Uusi 2.0 versio tulee kauppoihin syksyllä. Naiset syövät keskimäärin noin kuusi grammaa suolaa, mutta jo neljävuotiaat lapset saattavat syödä maksimimäärän tai jopa ylittää sen. Käyttäjä voi lisäksi analysoida unta, ravintoa, stressiä sekä tarkkailla kehonpainoa, syötyjä kaloreita sekä vuus, loma-aika ja auringonvalon sekä liikunnan määrä. – Se vähentää ylitai alitreenaamisen vaaraa ja mahdollistaa kuntosaliharjoittelun optimisoinnin superkompensaation avulla. T upakan ja syövän yhteys tunnetaan hyvin, mutta miten muuten polttaminen vaikuttaa psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Yksi pahimmista suolan aiheuttamista terveyshaitoista on kohonnut verenpaine, joka lisää sydänsairauksia ja niistä aiheutuvia kuolemia. Erikoislääkäri Hannu Vierolan Tyttöjen ja naisten tupakkatietokirja kokoaa yhteen tupakoinnista tehdyn tutkimuksen tuoreimpia tuloksia ja esittää tupakoinnin vaikutukset yleistajuisesti ja havainnollisesti. Makaen himo saattaa lisääntyä pimeän talven aikana. RecoApp toimii ilman kehoon kytkettäviä lisälaitteita, minkä ansiosta käyttäjän on opittava kuuntelemaan omaa kehoaan. T oimitusjohtaja Markus Mäntysen mukaan uusi parannettu 2.0 versio on työpöydällä. Tapaa on helppo muuttaa, sillä vähemmän suolaiseen makuun tottuu parissa viikossa, Kuluttajaliitto kertoo. Viileässä keho kuluttaa enemmän energiaa, joten nälkä kasvaa. Liiallinen suola haurastuttaa myös luita. J os tuntuu, että tekee mieli syödä enemmän ja tuhdimpaa ruokaa kuin tavallisesti, et ehkä ole aivan hakoteillä. Lämpötila vaikuttaa käyttäytymiseen, energiankulutukseen ja sitä kautta ruokahaluun. Tupakointi vaikuttaa monin tavoin naisen terveyteen eri elämänvaiheissa. Jopa kolmannes suolasta saadaan leivästä ja viljatuotteista. Tupakoinnin seuraukset on kuvattu jäsennellysti elimistön eri alueiden ja niiden sairauksien mukaan
Sari Essayah: Entinen kilpakävelijä ja nykyinen kansanedustaja Sari Essayah kehottaa pitämään liikunnan simppelinä. Liikkeessä kaiken ikää 6 – ASUN Helsingissä tiistaista perjantaihin ja Lapinlahdella perjantaista maanantaihin.. Hän puhuu urheiluseurojen ja arkiliikunnan puolesta
Meidän täytyi siis lähteä kilpailemaan Savosta etelään ja rannikolle. Urheilu antoi minulle hienon kaveripiirin, kokemuksia ja elämyksiä. Lähiössä jonkin yhteisen asian eteen tekeminen on tärkeää, Essayah sanoo. – En ole uhrannut mitään, vaan minulla oli mahdollisuus valita näin. Hän ei kuitenkaan ajattele, että olisi joutunut luopumaan mistään. Aikuisilla asia on hiukan mutkikkaampi. Vaikka kultamitali on upea saavutus, se ei ole Essayahin mielestä merkityksellisintä. Lantio seuraa jalkoja Kävelystä on sanottu, että se on ihmisen luontaisin liikkumismuoto. Moni treenasi itsekseen pitkin maanteitä monen monituista kilometriä. Se on ensimmäinen asia, minkä lapsi oppii. Urheilijoilla oli tietenkin vähän erimittaisia matkoja, mutta tärkeää oli se, että kisoihin reissattiin yhdessä. Ryhmästämme muodostui tiivis ja se koostui Liikkeessä kaiken ikää eri-ikäisistä. – Lähdimme käymään kävelykisoissa. Silloin ihmiset alkavat miettiä, että mitä lantiolla täytyy tehdä. Toinen jalka ottaa samalla vastaan, siksi painopiste nousee ja laskee näyttävästi. Urheiluseuratoiminta on Essayahin mielestä kansalaistoimintaa parhaimmillaan. Valmentajan vaimo ja yksi lapsista harrastivat kilpakävelyä. En olisi voinut kesiäni paremmin viettää! Halusin nimenomaan panostaa urheiluun ja sitouduin treenaamaan pari kertaa päivässä useasti viikossa, hän muistelee. Tällöin seuraan tuli uusi valmentaja, joka toi mukanaan kilpailukävelyn uutena lajina. Siinä vaiheessa aloin harjoitella vieläkin systemaattisemmin eli vähintään kaksi kertaa päivässä. Varsinainen harjoittelu on kestävyyslajeissa aika yksinäistä ja kovaa puuhaa. Liike lähtee nimittäin puhtaasti jaloista. Näin jälkikäteen en ajattele ennätyksiä tai sitä minkälaista menestystä on tullut suurtai arvokisoissa. Vaasassa opiskellessa kuitenkin mietin, että urheilu on se oma juttu. Osa oli Turun seudulla ja myös Espoossa harrastettiin kävelyä enemmän. – Tärkein asia kilpailu-urani aikajaksossa on se, että minulla oli hyvä lapsena aloitettu harrastus, joka jatkui aikuisiässä. – Lasten urheilukouluissa saan yleensä lapset helposti kilpakävelemään yhden harjoitussession jälkeen, ja ainakin perustekniikan he omaksuvat. Kävelyseurat olivat siihen aikaan enimmäkseen rannikolla olevia ruotsinkielisiä seuroja. Se tulee ihan varmasti perässä. Yhteisöllisyyttä kisamatkoilla Essayahin oma urheilulaji valikoitui 13–14 -vuotiaana. Toki vain kilpaurheiluseurojakin on. Oli kaiken maailman huiviviritelmiä, ettei keuhkoihin tulisi niin raakaa ilmaa.. Kun sitten lähdettiin kisamatkoille yhdessä, sosiaalisuus oli mukavaa, Essayah kertoo. Ne eivät loppujen lopuksi ole niitä tärkeimpiä asioita. Se antoi mahdollisuuden nähdä maailmaa ja osallistua isoihin kisoihin. Tärkeät urheiluseurat Essayah toivoo, että mielikuva urheiluseuroista vain kilpaurheiluun keskittyvinä olisi väistymässä. 7 S ari Essayah, 49, on niittänyt kansainvälistäkin mainetta kilpakävelijänä. Kilpakävely on tavallisesta liikkumisesta eteenpäin kehitetty laji. Monilla on se mielikuva, että lantiolla täytyy tehdä jotakin. – Lukion viimeisen luokan aikaan sairastin aika paljon. Pienestä pitäen urheilua Lapsena ja nuorena Sarin kesien viikonloput menivät treeneissä ja kilpailuissa. Pystyyhän sitä opiskelujenkin kanssa harrastamaan ihan hyvin. Saattaa kyllä näyttää siltä, että lantiota heilutetaan, mutta se johtuu siitä, että vartalon painopiste nousee ja laskee, kun jalka tulee maahan kantapää edellä ja varpailla ponnistetaan. Nykyisessä globalisoituvassa nettimaailmassa tällainen toiminta on tarpeellista ja moni kaipaa sitä. Minulle merkityksellistä oli myös se, että sain opiskelujen ohella harrastaa tavoitteellisesti. Urheiluharrastus on mahdollistanut hyvän elämäntavan. Hän kokosi ryhmän, johon otettiin mukaan sellaisia, joilla oli kestävyysjuoksutai hiihtotaustaa. Essayahin mukaan kilpakävely on helppo oppia. – Yhteisöllisyyden rakentajana sillä on iso merkitys. ESSAYAH treenasi lapsena ja nuorena ulkona ja Itä-Suomessa oli kunnon pakkaset. Lantiolla ei tarvitse tehdä mitään, vaan se pitää unohtaa. Tärkeää sen sijaan on, että on saanut tehdä sitä mistä on nauttinut. Essayah on ollut pienestä mukana urheiluseuratoiminnassa ja hän harrasti lajeja monipuolisesti. Silloin käväisi mielessä, että ehkä se urheiluharrastus nyt jää tähän, kun vielä muutan toiselle paikkakunnallekin
Essayah kertoo, että mieskävelijöillä kovempi voima aiheuttaa usein jalan yliojennusta, joka saattaa rasittaa polvia. Huiput, joilla olisi mahdollisuus menestykseen, voivat hävitä. Karseina talvina tuli juostua paljon. Juoksu oli tärkeä osa harjoittelua. Kun populaatio on pieni, niin muutenkin se otos, joka jatkaa on pienempi. Veteraanikisoissa ollaan ehkä hiukan armeliaampia ja katsotaan, mikä on se maksimi minkä henkilö pystyy polvea ojentamaan, Essayah tietää. 8 Peruskävely sopii lähes kaikille Essayah kertoo, että jos henkilöllä on jänteiden kanssa ongelmia, niin esimerkiksi hölkkäharrastus voi olla vaikeaa aloittaa. – Viime kesänä kävin ohjaamassa pienen kävelyklinikan. Kestävyysjuoksussa puhutaan penikkataudista, jossa lihas kasvaa luukalvoon kiinni. Hän olisi päässyt jo MM-kisoihin, mutta päätti, ettei lähde vielä, mikä oli varmastikin ihan viisas ratkaisu. Hän kertoo olevansa sellainen, että söipä hän mitä vain, se ei kerry elimistöön. – Suomessa meillä on ollut ongelmana saada lahjakkaat juniorit jatkamaan lajia aikuisurheiluun saakka ja tavoittelemaan sitten kansainvälistäkin tasoa. Merkitystä on niin aineenvaihdunnalla, mutta myös lihasmuistilla.. Kymmenisen vuotta sitten Essayah valmensi itsekin nuoria urheilijoita. Juostessa kosketus alustaan on nopeampi kuin kävellessä. Sellaiset rasitusvammat menevät ohi, kun vähennetään rasitusta. Hyvällä tekniikalla voi kuitenkin vaikuttaa lajin aiheuttamiin vaurioihin. Helppous puuttuu, kun tekniikka ei ole enää parhaimmilla tasollaan. Kansanedustajan työ ja liikunta Tällä hetkellä Essayah ei käy aktiivisesti kävelemässä, sillä se on tekniikkalaji. Ne ovat hyviä perusliikuntamuotoja, joita harrastin jo kilpaurheiluaikanani. Kansainvälinen menestys näkyy lajin kuin lajin suosiossa heti. Sen vuoksi ikäluokassa ei saisi olla kovin montaa loukkaantumista tai vammakierrettä. – Muistan kuinka liukkaina talvina juoksua tuli melkein 40 prosenttia harjoittelusta. Tällä hetkellä esimerkiksi Taika Nurmi on tyttöjen puolella superlupaus, joka oli tyttöjen EM-kisoissa kuudes. Juosten pysyy paremmin pystyssä. Nuorten SM-kisojen osanottajajoukot vaihtelevat hiukan vuosittain. Nykyään hän käy välillä vetämässä joitakin lasten urheilukouluja. Haukivuori ESSAYAH on samoissa mitoissa kuin nuorempana. Kun Valentin Kononen ja Essayah olivat huipulla, lajiin tuli harrastajabuumi. Hänhän rikkoi jo 17-vuotiaana kaksikymppisten ennätyksiä. Kävely on helpompaa, sillä siinä ei tule pomppivaa liikettä. – Kilpakävelyssä iäkkäämmille ihmisille polven ojennus saattaa olla vähän vaikea, sillä polvi ei enää oikene niin vetreästi ja ryhtikin on heikentynyt. Meillä on ollut tosi hyviä junioritason kävelijöitä. Jos askeltaminen tehdään oikein, se on rauhallista ja rullaavaa. Sari Essayah kristillisdemokraattinen poliitikko, kansanedustaja ja puolueen puheenjohtaja vuodesta 2015, sekä entinen kilpakävelijä. Joiltakin kävelijöiltä on uran jälkeen vaihdettu polvikierukoita. Peruskävely sopii kaikille, mutta kuten kaikissa lajeissa, on tässäkin omat akilleenkantapäänsä. Suosio pysynyt vakiona Essayahin mukaan Suomessa kilpakävelyn suosio on pysynyt melko vakiona. – Mieluummin käyn hölkkälenkeillä ja hiihtämässä
Lisäksi tarvitaan vapaaehtoisia toimijoita, mutta myös sellaisia, jotka saavat palkkansa valmentamisesta. Hän asui Belgiassa viisi vuotta. Lonkkamurtumat ja kaatumiset vähenivät, koska tasapainoaisti kehittyi lihasten vahvistuttua. Kun aloitin taas liikunnan, niin aluksi hengästyin, mutta kohtuullisen nopeasti kunto kuitenkin palautui hyväksi. En hennonut jättää lapsia pitkän hoitopäivän jälkeen, lähteäkseni omiin harrastuksiini. – Itse liikuntatoiminnassa vastuu olisi urheiluseuroilla. Joskus salivuokria ei peritä, etenkään lasten harrastusryhmiltä. Joku voi päivittää kotisivuja, toinen voi leipoa.. Kuinka siis saitaisiin liikkumattomat lapset mukaan harrastamaan, Essayah pohtii. Oli lasten hakemista hoidosta ja lasten syöttäminen ja pukeminen vei oman aikansa. Syynä liikkumattomuuteen Essayah arvelee yhteiskunnan muuttumisen. Koulun jälkeen oli paljon erilaisia liikuntakerhoja. – Liikunnallinen elämäntapa omaksutaan yleensä lapsena, ja sen pitäisi olla osa normaalia elämää. Onneksi kunnat panostavat erilaisiin ikäihmisten liikuntaryhmiin. On joukko lapsia, jotka eivät liiku lainkaan. Hän toivoo kuitenkin valtiovallan pitävän liikuntapaikat kunnossa. Kun lapset kasvoivat, oli mukavaa opettaa heille hiihtoa ja muutenkin ulkoilla yhdessä. – Olen ihmeissäni seurannut lukion liikuntatunteja, niitä on todella vähän. – Ei voi olla niin, että maksat ensin kalliin lisenssin jääkiekkoon, sitten toisen jalkapalloon ja kolmannen yleisurheiluun. On mukavaa, että joku muu teetättää välillä, eikä tarvitse itse miettiä mitä tekisi, Essayah hymyilee. Sitten lapsi joutuu valitsemaan jonkun niistä. Meni monta vuotta, ettei olisi tullut mieleenikään, että olisin jossakin vaiheessa yrittänyt ehtiä lenkille tai vastaavaan. Äitiys ensin Kun Essayahista tuli äiti, liikunta jäi joksikin aikaa. Teksti ja kuvat: Virpi Piippo ESSAYAHIN mielestä jokainen voi laittaa kortensa kekoon menemällä urheiluseuroihin mukaan. Sen sijaan oli hienoa olla lasten kanssa. Myös koulujen liikuntamäärä on vähentynyt. – Lapset ovat nyt 14ja 17-vuotiaat, ja isoja jo. Liikakaloreita on tarjolla joka paikassa, miettii Essayah. Essayah muistelee kokeilua, joka tehtiin vanhusten liikunnan edistämiseksi. On tärkeää, että toimintakyky säilyy pitkään. Toisaalta on heitä, joita liikunta ei voisi vähempää kiinnostaa. Keski-ikäisille liikuntareseptejä Essayah pohtii, että keski-ikäisten ihmisten liikkumisessa on usein kyse siitä, onko omaksunut liikunnallisen elämäntyylin. Vanhusten liikkuminen Liikunnan olisi hyvä olla osa koko ihmisen elämän läpi kestävää toimintaa. Tämän tyyppisiä ratkaisuja voisi olla etenkin pienemmissä kunnissa. Sillä voidaan edistää vanhusten terveyttä. Pitäisi muuttaa liikuntatuntien rytmitys ja tuntimäärä, Essayah sanoo. Liikkumattomien lasten saaminen urheiluseuratoimintaan onkin valtava haaste, sillä urheiluseurat ovat perinteisesti kiinnostuneet niistä jo liikkuvista lapsista. Olen yrittänyt käydä Zumbassa ja Body pumpissa. Tieto liikunnan tärkeydestä ihmisillä yleensä on, mutta se kuinka paljon liikutaan, on pään sisältä kiinni. Essayahin mielestä on harmillista, että kaupungeissa mikä tahansa harrastus alkaa olla jo maksullinen. Vyötärönympäryksestä tai kolesteroliarvoista puhuminen ei onneksi ole enää tabu. Silloin tarvitaan muuta liikuntaa. Ruoasta tiedetään yhä enemmän, mutta se ei oikeastaan vaikuta valintoihin. Maaseudulla toisaalta saattaa olla jonkin verran vielä ilmaisiakin mahdollisuuksia harrastaa. Pitäisi saada systeemi, joka toimisi yli urheiluseurojen raja-aitojen. Nykyään on lapsia, jotka liikkuvat paljon. Ei ole järkevää, että kunnan virkamies huolehtii kuntalaisten liikuttamisesta, vaan enemmänkin se on kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Liikuntatunnit eivät sovi jaksosysteemiin lukioissa. Tällainen lisää kynnystä harrastaa liikuntaa. Se oli lähempänä tavallista arkea. – 70-luvulla mentiin hiihtämään tai marjametsälle. Kansanedustaja ei voi ottaa säännöllistä harrastusta. – Kodinhoitaja veti vanhusten luona käydessään pienen jumpan hyvin pienillä painoilla. Lisenssien yhdistämistä Essayah yhdistäisi urheiluseurojen välisiä lisenssejä. Lapinlahdella niitä ei peritty keneltäkään viime vuonna. – Eduskunnassa on kuntosali ja muutenkin hyvät mahdollisuudet liikkua. Ennaltaehkäisevä toiminta on tietenkin tässäkin asiassa tärkeintä, Essayah tietää. Jotta kotona oleminen olisi turvallista, täytyy olla apuvälineitä ja liikuntakyvyn tulisi olla sellainen, ettei kaatumista tarvitsisi koko ajan pelätä. Vaikka koulu oli siellä iso ja ruuhkainen, ja liikuntatunnit olivat koulun ulkopuolella, niin silti liikuntaa oli enemmän kuin Suomessa. Lääkäri saattaa antaa liikuntareseptin, mikä on hyvä asia. Liikuntapaikat kuntoon Päättäjänä Essayah voisi helposti sanoa, että urheilujärjestöille pitää saada lisää rahaa. Jaksosysteemi ei toimi liikunnassa Essayah sanoo, että koulujen liikuntatuntien määrää pitäisi lisätä. Kahdenlaisia lapsia liikkujina Essayahin mielestä kaikki nuoret pitäisi saada liikkumaan. Meillä ei ole enää tällaisia arkiaskareita, vaan täytyy ostaa kalliita kuntosalikortteja. 9 Eduskunnassa työpäivät ovat epäsäännöllisiä ja on vaikeaa pitää kiinni tietystä rytmistä. Hän kuitenkin tietää, että resurssointi ei ole niin yksinkertaista. Jos kunnissa on taloudellisia mahdollisuuksia tukea urheiluseurojen toimintaa, niin se on eri asia. Uskon lihasmuistiin. – Yhteiskunnan rytmi, jossa autolla liikutaan paikasta toiseen, passivoi. Kun he olivat pieniä, kävin töissä ja työmatka oli aika pitkä
Välillä luistellaan sokkeloisia järvireittejä. Suomen Retkiluistelijat yhdistyksen puheenjohtaja Seppo Sihvonen kertoo, että retkiluistelun paras puoli on elämyksellisyys. Luistelemalla pääsee paikkoihin, joihin ei ehkä muutoin voi mennä. 10 R etkiluistelu on kasvattanut viime vuonna suosiotaan ja harrastajamäärä on Suomen Ladun mukaan lähes nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa. – Viisiportaisen asteikon toisessa päässä ovat urheilukokemuksia hakevat aktiiviliikkujat. – Hyvä seura, fiilis, myötätuuli, retkimeininki ja mielekäs ympäristö ovat retkiluistelun aineksia. Nautiskelevissa retkissä pääasiassa on kokemuksellisuus, ei niinkään fyysisen kunnon haastaminen. Toisessa päässä ovat hitaammin ja lyhyemmän matkan luistelevat, Sihvonen kertoo. Turvallista retkiluistelu on silloin, kun luistelija tuntee jääolosuhteet aiheuttavathan jäihin putoamiset Suomessa myös hukkumisia joka vuosi. Retkeillä voi myös tuloksellisesti. Aloittelijoille ja edistyneille Suomen Retkiluistelijat ry järjestää retkiä sekä hitaammille aloittelijoille kuin pidemmälle ehtineillekin. Retkiluistelun liikunnallinen intensiteetti riippuu luistelijasta ja luisteltavasta matkasta. Lisäksi luisteleminen on taloudellisin liikkumistapa, joka tapahtuu lihasvoimalla, Sihvonen perustelee. He vetävät parhaimmillaan sata kilometriä yhden päivän aikana. Retkiluistelu on ihanteellinen tapa liikkua luonnonjäillä ja nauttia talvisten vesistöjemme tarjoamista maisemista. Välillä vieraillaan ulkosaaristossa, jota koristavat huurteella kuorrutetut kallionrannat. Luontoa ja liikuntaa retkiluistelulla. Matkaa voi kertyä parikymmentä kilometriä
Laji ei kuormita niveliä, kuten esimerkiksi juoksu. Retkiluistelussa käytetään kuitenkin pitkäteräisiä luistimia, sillä ne sietävät parhaiten jään epätasaisuutta. Vauhdikas hiihto ylämäkineen on luultavasti kuitenkin retkiluistelua rankempaa. Pidemmille retkille ja haastaviin olosuhteisiin tarvitaan kuitenkin hyvä peruskunto ja luistelutaito. Kuva: Suomen Retkiluistelijat ry. Vaatii kuitenkin vuosien kokemuksen, jotta osaa lukea jäätä turvallisesti. Sihvosen mukaan turvallinen yhteisretki jäälle vaatii ensin jääalueen tutkimisen. Kokeneen oppaan seurassa luistelu onnistuu turvallisesti. – Ihmiset hiihtävät myös retkikengillä. Tehoa tarvitaan vastatuulessa ja pitkillä matkoilla. Lantiovyöllä varustettu reppu kelluttaa jäihin pudottaessa. – Periaatteessa jäälle voi mennä myös tavallisilla luistimilla tai hokkareilla. Lisäksi tarvitaan metallikärkinen jääsauva jään paksuuden kokeilemiseen, vesitiiviisti pakatut vaihtovaatteet sekä heittoköysi pelastustilanteisiin. Sileällä jäällä luistelu myötätuuleen on kevyttä. Kuva on Espoosta, Nuuksion pikkujärviltä, jotka jäätyvät ensimmäisten joukossa Uudellamaalla.. – Itse harrastan myös luisteluhiihtoa ja hiihtovaellusta, joten käytän luisteluhiihtomonoja ja välillä tukevia lämpimiä kenkiä ja niihin sopivia luistimia. Perinteinen malli on kuitenkin sellainen, jossa kantapää on kiinni, selvittää Sihvonen. Hiihto kuormittaa enemmän yläkroppaa, mutta retkiluistelullakin voi saada timmit jalkaja vatsalihakset, vastaa Seppo Sihvonen. Retkiluistelijan turvallisuusvarusteisiin kuuluvat kaulassa roikkuvat jäänaskalit, jossa roikkuu myös pilli. Retkiluistelun välineet Retkiluistelussa käytetään pitkäteräisiä luistimia, joissa kenkänä on hiihtomono kärkisiteellä tai vaelluskenkä remmisiteellä. Timmit jalkalihakset Retkiluistelu sopii lähes kaikille. Seuralla onkin tehokas tiedonantoverkosto jäätietojen välittämiseksi. – Retkiluistelun fyysiset vaikutukset kohdistuvat enemmän alaraajoihin, sillä voimantuotto lähtee jaloista. SUOMEN Retkiluistelijat yhdistyksen puheenjohtaja Seppo Sihvonen kertoo, että retkiluistelun paras puoli on elämyksellisyys. – Vauhdin voi luistelija päättää itse, ja siitä riippuu liikunnallinen tehokkuus. Itse pidän parhaana vaihtoehtona tukevaa hiihtokenkää tukevilla siteillä, joissa on kantapää vapaa. Kuinka tehokasta retkiluisteluliikunta on. Siksi seuramme kouluttaa oppaita retkille vetäjiksi. Erilaisiin jalkineisiin löytyy myös vaihtoehtoja. Niillä on myös helppo pitää vauhtia yllä. 11 – Meitä kaikkia opetetaan jo lapsena karttamaan jäälle menemistä; silti jääkentissä meitä jokin vetää. Luontoa ja liikuntaa retkiluistelulla RETKELLÄ kuurankukkien kattamalla Tehinselällä, Päijänteellä tammikuussa
Retkiluistelijat ovat yleensä kokeneita luontoliikkujia ja jaettavaa riittää. Palmen käy luistelemassa aina ryhmän kanssa. Luistellessa tulee juteltua muiden kanssa ja vaihdettua kuulumisia. – Olen minäkin käynyt suunnittelemattomasti ”uimassa” talvella. Tyypillisimmillään liikutaan kuitenkin rauhallisemmin, jolloin retkiluistelun voisi rinnastaa sauvakävelyyn, rauhalliseen hiihtoon, reippaaseen kävelyyn. Jos luistelija on ryhmän jäsen, hyvin varustautunut ja harjoitellut pelastautumista, veteen putoaminen ei henkeä uhkaa, vaikkei se mukavaa olekaan. Hiihto ja retkiluistelu ovat talvisia lajejani. Henkilön varovaisuustasosta riippuen toisille niin käy useammin ja toisille harvemmin. – Merialueista suosikkini on Espoon ja Porkkalan väli. Pysähtelykin voi olla aika vähäistä intensiivisillä retkillä. Lopulta rajana on mielikuvitus, ja mennä voi periaatteessa minne tahansa, Palmén sanoo. – Usein etelän talvet ovat sellaisia, että välillä tulee vettä. Syketasot eivät tällöin nouse korkealle. – Repun sisältö riippuu paljon retken luonteesta. Joka kerta uusi taideteos Palmén pitää retkiluistelusta siksi, että se on Liikunnallinen hyöty Retkiluistelun liikunnallinen teho riippuu tasosta (1–5 tasot). Rauhallisimmilla retkillä mukana on yleensä voileipää ja joskus keittoakin termarissa. – Nykyisin kesällä suunnistan, melon ja juoksen poluilla. Hyvällä jäällä keskinopeus nousee jopa yli 20 km tunnissa, joten matka taittuu pitkälle jo muutamassa tunnissa. Paras luistelukeli tulee vesisateiden jälkeen pakastuessa. Liikuntaa elämän läpi Perusasioihin kuuluu varustautua retkelle hyvillä välineillä ja varmistaa turvallisuutta jääolosuhteet tuntemalla. Ykkösluokkaan kuuluvat vauhdikkaimmat retket. Järvialueista pidän Nuuksion järven ylänköalueesta. Jos haluan ajaa autolla pidemmälle, saatan mennä Hämeenjärven ylänköalueille, vaikkapa Liesjärvelle. RETKILUISTELUSSA käytetään pitkäteräisiä luistimia: kenkänä on hiihtomono kärkisiteellä tai vaelluskenkä remmisiteellä.. Niitä voi molempia harrastaa luonnossa ja maasto-olosuhteissa. – Tässä liikuntalajissa myös sosiaalisuus on tärkeä tekijä. 1 luokan retkillä mukana saattaa olla energiapatukoita ja juotavaa. Palmén on myös yksi Suomen retkiluistelijoiden vetäjistä, mieluiten hän vetää 1–2 luokan intensiivisiä retkiä. Olosuhteet muuttuvat jatkuvasti eikä samanlaista luistelukertaa ole, vaikka luistelisi samoilla alueilla. Hän luistelee enimmäkseen lähellä kotikaupunkiaan, joten tavallisin luistelualue on pääkaupunkiseudun rannikkoalueet. Lumisilla keleillä onnistuu hiihto ja jäisillä keleillä luistelu, joten ne hyvin täydentävät toisiaan. Raikas ilma ja ympäristö ovat fantastista koettavaa, hän sanoo. – Jokainen kerta on ainutkertainen ja maisema kuin uusi taideteos. Vesisateita on alkuvuodesta riittänyt. – TÄSSÄ liikuntalajissa myös sosiaalisuus on tärkeä tekijä, Henrik Palmén sanoo. Matkalla pysähdytään välillä. – Itse lähden toisinaan tarkoituksellisesti luistelemaan sellaisiin olosuhteisiin, joissa tiedän liikunnallisen hyödyn olevan optimaalinen. Itse olen parhaimmillaan luistellut yli sata kilometriä kerrallaan, sanoo Palmén. Sen jälkeen saadaankin retkiluistelijan kannalta huippuolosuhteet, kun sää pakastuu ja jäät kirkastuvat. – Pääsääntöisesti pidämme ainakin yhden pidemmän tauon, onhan kyse kuitenkin samalla retkeilystä, johon kuuluvat myös eväät. Retkiluistelu – luontoliikkujan talviharrastus luontoliikuntaa parhaimmillaan. Matkallakin on merkitystä. Henrik Palmén on koko elämänsä harrastanut liikuntaa ja hakeutui jo pikku poikana liikunnan pariin. 12 E spoolainen Henrik Palmén (47) on harrastanut aktiivisesti retkiluistelua vuoden 2000 alusta. Mitä eväitä löytyy retkiluistelijan repusta
Teksti: Merja Kiviluoma Viitekuvat: Matton Images Ohjattuja retkiä S uomen Retkiluistelijat järjestää talvikaudella jääja lumitilanteen salliessa eri tasoisia retkiä viikonloppuisin ja usein myös keskellä viikkoa. Itse olen ollut mukana 2003 alkaen, sanoo puheenjohtaja Seppo Sihvonen. Retkiluistelua harrastetaan yleensä järvien tai meren jäällä. Toisinaan seura järjestää tilausbussikuljetuksen, joka mahdollistaa niin sanotun myötätuuliretken. Lisätietoja retkistä, vakiokokoontumispaikoista ja bussikuljetuksista saat jäsensivuilta. – Olemme 90 luvulla perustettu retkeilyja liikuntaseura, jossa on 3000 jäsentä. Retkien kokoontumispaikat pyritään valitsemaan niin, että perille pääsee paitsi omalla autolla myös julkisilla kulkuneuvoilla. Kattojärjestömme on Suomen Latu. Suomen retkiluistelijat (skrinnari.fi) toimii pääosin pääkaupunkiseudulla, mutta esimerkiksi myös Tampereella, Jyväskylässä, Turussa, Kuopiossa, jopa Oulussa, Saimaalla ja Vaasassa. Paras tapa retkiluistella on ryhmässä.. Hoidettuja retkiluisteluratoja on mm. Jokainen osallistuja on kuitenkin itse vastuussa retkensä onnistumisesta ja turvallisuudestaan opastetuillakin retkillä. Retkien luokitus Retkiluistelu sopii kaikenikäisille ja –kuntoisille ihmisille, mutta hauskinta ja turvallisinta on, kun osallistut vain omalle taitoja kuntotasollesi tarkoitetuille retkille. Luokituksen voi tarkistaa skinnari.fi -verkkosivuilta. Suomen pisin hoidettu rata on Saimaalla Rantasalmen ja Oravin välillä (35 km). Ratoja aurataan tavallisesti myös Tuusulanjärvellä. Päivämatkan pituus perustuu oletukseen, että luistellaan hyvillä jäillä heikkotuulisessa säässä koko päivän, noin 6 tuntia. 13 Aurattu rata on turvallinen Suomessa retkiluistelu onnistuu parhaiten merellä tai Salpausselän eteläpuolisilla sisävesillä, joilla lumipeite jää useina talvina ohueksi. Pyöräilykypärä on suositeltava turvavaruste. Aurattu rata on myös turvallinen, kunhan muistaa sen, että radalla voi olla halkeamia, huomauttaa Seppo Sihvonen. Alla on annettu suuntaa-antavia kokopäiväretken pituuksia. Retkiluisteluun sopivia ratojakin aurataan; niissä on mielekästä kokeilla harrastusta. Jos olet epävarma kunnostasi tai osaamisestasi, valitse varmuuden vuoksi alempi taso kuin liian vaativa. Lyhytkestoisemmilla retkillä tai haastavissa jääja sääolosuhteissa retken pituus on vastaavasti lyhyempi. Tampereella (Näsijärvi), Lohjalla, Hämeenlinnassa (Alasjärvi), Kangasalla (Roine) ja Muuramessa. Luokituksen tarkoituksena on auttaa retkeläistä valitsemaan omalle kiinnostukselleen, kunnolleen, kestävyydelleen ja taidoilleen soveltuva retki. Retkiluistelun suosio on Suomessa kasvanut nopeasti ja harrastajia arvioidaan olevan useita tuhansia. Retkiluokitus perustuu keskimääräiseen luistelunopeuteen retkellä. Retkien vetäjinä toimivat kokeneet luistelijat, jotka ovat saaneet retkenjohtajakoulutuksen. – Suuria maisemallisia elämyksiä ei radalla luistelu aina tarjoa, mutta radallakin saa ulkoilmaa, hyvää liikuntaa sekä tuntumaa harrastukseen. RETKILUISTELU on luistelua luonnonjäillä
Elmeri Rantalainen vetää monipuolisia treenejä jos mielii saada sikspäkin kesäksi kuntoon. – Ihmisiähän me kaikki ollaan. Personal trainerina toimiva Elmeri haluaa antaa kuitenkin kaikille vinkin, joka kannattaa muistaa. Kaikilla vain ei toimi samat jutut. Jos treenaa kovaa, niin pitää muistaa levätäkin. – Valehtelisin, jos väittäisin muuta. Monipuolisuus treenissä sekä terveellinen ruokavalio ovat avainsanat kunnossa pysymiseen, vaikka välillä tulee vedettyä huolella pizzaa ja hampurilaisiakin. Riittävä hyvien rasvojen määrä on turvattava. Tosin on hyvin yksilöllistä, miten herkuttelu sitten näkyy vartalossa. Oman kehon kuuntelu on aina tärkeää, jo palautumisenkin kannalta. Tv-tuotannot kiinnostavat Potkunyrkkeilyliiton musical forms -sarjasta MMja EM-kultaa, extreme martial artsia, kehonrakennusta, akrobatiaa, trikkausta, valokuvamallin töitä, tv-esiintymisiä, musiikkivideoissa esiintymistä ja niiden päälle normaalit punttisalija työ-kuviot. Toisilla epäterveellisesti syöminen voi näkyä saman tien. Vauhtia pitää 26-vuo14 S yödään tämä herkutteluosuus pois heti haastattelun alussa. ja erilaiset pähkinät, Elmeri Rantalainen kertoo. Kyllä viikonloppuisin voi hyvin pitää herkkupäivän. – Jos joku asia toimii jollakin, niin ei se välttämättä toimi toisella samalla lailla. Elmeri Rantalainen ei ole enää vuosiin syönyt mitään makeaa tai karkkeja, mutta viikonloppuisin hän saattaa tankata pizzoja ja hampurilaisia ihan kunnolla. – OMAN kehon hallinta ja kehonpainoharjoittelu on tärkeää, sanoo Elmeri Rantalainen.. Itse treenaan pitkin viikkoa ja vaikka söisin viikonloppuisin vähän vapaammin, niin ei se heti näy, Elmeri kertoo. Jokaisen pitäisi löytää oma treenitapa ja -muoto sekä se, miten syö eikä lukea liikaa netistä niitä juttuja. Koukussa riisikakkuihin Elmeri Rantalainen vetää treenejä kuutena päivänä viikossa. Sen kyllä näkeekin hyväkroppaisen nuoren miehen olemuksesta
– Törmäsin vähän aikaa sitten ituihin ja innostuin niistä. Lämpimiä aterioita syön kolme päivässä. Jos painotetaan pelkkään punttien nosteluun, niin siinä menee pian jäykkään kuntoon, Elmeri muistuttaa. – Kaverit, jotka kilpailevat sillä puolella, houkuttelevat, että minun pitäisi ehdottomasti mennä kisoihin. Pidä vanhat säännöt mielessä Lopuksi on vielä saatava hyvä vinkki, miten ehtii timmiin kesäkuntoon. Asiakaspalaute pysäyttää Elmeri Rantalainen työskentelee päivittäin Forever Variston kuntosalilla. – Yleensä elän tässä hetkessä, jossa on ihan hyvä olla. Facebookissa, Instragramissa ja Twitterissä toimiva Tikis haluaa lisätä yleistä hyvinvointia ja auttaa ihmisiä pääsemään tavoitteisiinsa. 15 tiaalla liikuntaneuvojalla ja personal trainerilla. – Street workoutissa harjoittelen käsilläseisontaa, käsilläseisontapunnerruksia tai leuanvetoja vähän haastavimpina variaatioina. Oman kehon hallinta tärkeää Kehonrakennusta treenaava Elmeri ei ole toistaiseksi vielä kilpaillut lajissa, vaikka kaverit ovat jatkuvasti houkutelleet häntä kisaamaan. Siinäpä ne ohjeet oikeastaan ovat. Riittävän rasvan saanti on ruokavaliossa tärkeää muun muassa aivojen toiminnan kannalta. Täytyy syödä tasaisesti koko ajan. On tärkeää tehdä muutakin, kuin vain kuntosaliohjelmaa ja punttien nostelua. Sen ohella hän treenaa street workout -tyyppistä harjoittelua aina, kun löytää aikaa. Kaikki tehdään asiantuntevasti, mutta rennolla ja helposti ymmärrettävällä otteella, Elmeri kertoo. Sitä pyrin toitottamaan myös omille asiakkailleni. Ja metrossa mut tunnistaa siitä, että syön siellä rahkaa tai kylmää kanaa ja riisiä, Elmeri nauraa. Ja vatsoja pitää muistaa treenata paljon niin sikspäkki tulee esiin. Eivät ne minnekään katoa, on mun mielipiteeni, Elmeri Rantalainen toteaa. Silloin tällöin, ehkä noin kerran viikossa, tulee harjoiteltua myös taistelulajeja. Valmentajalle paras kiitos tulee asiakaspalautteena. – ON palkitsevinta, kun asiakas kertoo, kuinka hänen oma elämänsä on treenauksen myötä muuttunut paremmaksi, toteaa Elmeri Rantalainen.. – Ihmisten aineenvaihdunta on hyvin yksilöllinen. Aamun vitamiiniannokseen kuuluvat monivitamiini, cja d-vitamiinit, magnesium, sinkki, omega3-rasvat. Uskon, että se on tulossa takaisin muotiinkin. – Oman kehon hallinta ja kehonpainoharjoittelu on tärkeää. – Ja vanhat, perinteiset jutut pitää muistaa. Vaikka treeni ja syömiset kehittyvätkin, niin joitain vanhoja sääntöjä kannattaa noudattaa. Riittävä rasvan saanti turvattava Elmerin viikon treeniohjelma on kuusijakoinen. – Jos kuntosaliohjelma on jo hallussa, niin sitten pitää puuttua ravintoon. Toinen lempilaji on trikkaus, mitä Elmeri on harrastanut jo 17-vuotiaasta lähtien. – On palkitsevinta, kun asiakas kertoo, kuinka hänen oma elämänsä on treenauksen myötä muuttunut paremmaksi. Toivoisin voivani tehdä niitä enemmänkin. Rasvoissa omiin suosikkilähteisiini kuuluu avokado sekä erilaiset pähkinät. Harjoittelussa on valttia juuri monipuolisuus. Ja mitä näyttävämpää, sen parempi, Elmeri nauraa. Mutta tuleehan sitä ajatella välillä pidemmällekin, Uniikin Tikis-musiikkivideollakin hauiksia pullisteleva Elmeri kertoo. Tulossa on muun muassa musiikkivideossa esiintyminen sekä mahdollisesti jokin tvprojektikin. Toistaiseksi se on kuitenkin vielä jäänyt. Tarkkasilmäiset muistavat Elmerin Talent Suomi -ohjelman lisäksi viime vuoden Voitolla yöhön -ohjelmasta, jossa hän valmensi Viivi Pumppasta ja Juuso Mäkilähdettä extreme martial arts -esitykseen. Aika ei ole siihen vielä kypsä, Elmeri nauraa. – Elokuvapuoli kieltämättä kiinnostaisi. Joillain kaikki on kunnossa kuukaudessa, mutta toisella voi samaan mennä aikaa kolme tai neljäkin kuukautta. Elmeri muistuttaa kuitenkin, että nyt alkaa olla jo kiire, jos haluaa kesäkuntoon. Ikä ei Elmerin mukaan ole este treenaamiselle. Ne, jotka tuntevat minut, niin tietävät, että olen aika kova esiintymään muiden seurassa ja aina suuna päänä. Peruspunttien nostelua kuuluu ohjelmaan kuusi kertaa viikossa. Esimerkkinä, jos haluaa kasvattaa lihasta, niin toistot ovat olleet 8–10. – Tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä ja tehdä proggiksia, missä on live-esityksiä. – Siellä jaetaan vinkkejä treeneihin ja lisätään motivaatiota muun muassa videopätkillä. Ongelmana on vain se, että olen aina niin voitonhaluinen kaikessa, että lähden yleensä voittamaan. Niissä on yllättävän paljon proteiinia. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Juha Tikkanen Tikis.fi Elmeri Rantalainen on mukana uudessa treenimediassa, Tikis.fi:ssä. Kananmuniakin miehellä kuluu päivässä 8–10 kappaletta. Eivät ne siitä yhtäkkiä mihinkään muutu niin, että ne olisivat nyt 15. Oli sitten kysymys ikäihmisestä tai ylipainoisesta henkilöstä. Hiilarit tulee laskea vähemmälle ja ravintoa tiukemmaksi. – Hiilareita tankkaan tasaisesti ja rahkojakin menee muutamia kappaleita päivässä. Jos annan itsestäni 110 prosenttia, niin asiakkaatkin antavat saman. Kun tulen töihin, niin puolet kassista on pelkkiä eväsrasioita. Yllättävän usein näkee, että jollain on hyvä vire mennä eteenpäin, mutta sitten unohdetaan vanhat periaatteet ja tavat. Ravintovinkiksi Elmeri mainitsee suosikkinsa riisikakut sekä idut. Ehkä innostun joskus vielä kilpailemaan. Ravinnolla on tärkeä osa treenaamisessa. Elmeri myöntääkin, että joutuu tekemään ruokaa aika paljon päivittäin. – Kaikkien kanssa pystyy treenaamaan kovaakin, kun treeni sovelletaan jokaiselle itselleen sopivaksi. Nuoren personal trainerin asiakkaat ovat 16 vuodesta aina 80 ikävuoteen asti. Silloin sitä miettii, olenko oikeasti saanut jollekin noin hyvän fiiliksen. Joskus joku on jopa purskahtanut itkuun
Pasanen toimii tutkimusja kehittämispäällikkönä UKK-instituutissa sekä sen koordinoimassa Terve Urheilija -hankkeessa. Monesti loukkaantumiset liitetään kamppailulajeihin, eikä se ole ihan pelkkä myytti. Peleissä tulee paljon suunnanmuutoksia, jarrutuksia, äkkikäännöksiä, nopeita ja ennalta aavistamattomia tilanteita sekä kontakteja toisten pelaajien kanssa, sanoo urheiluvammoja tutkinut Kati Pasanen. Mutta huomattava osa vammoista olisi ehkäistävissä, jos harjoittelussa kiinnitettäisiin huomiota vammojen riskitekijöiden kontrollointiin. 16 L oukkaantumiset ja pienet vammat ovat osa urheilua. Vammojen määrä riippuu usein lajivalinnasta. Absoluuttiset vammamäärät voivat johtaa kuitenkin harhaan ”Urheilija ei tervettä päivää näe” Loukkaantumiset ovat monelle urheilijalle tuttuja. Ja oikeanlainen kuntoutus on tärkeää ja nopeuttaa paluuta urheilukentille. Kun iso porukka harrastaa juoksuja kävelylenkkeilyä, niin siellä on myös paljon loukkaantumisia. Urheiluvammoja voi ja pitää ehkäistä – PALLOILULAJIT ovat vammariskien osalta aivan kärkipäässä kansainvälisten tutkimusten mukaan, sanoo Kati Pasanen. – Palloilulajit ovat vammariskien osalta aivan kärkipäässä kansainvälisten tutkimusten mukaan. – Määrällisesti vammoja tulee eniten lajeissa, joita harrastetaan paljon. Hänen väitöskirjansa käsitteli vammojen ehkäisyä salibandyssä. Eniten vammoja syntyy palloilulajeissa. Yleisimmät urheiluvammat ovat nilkan nyrjähdykset, polven nivelsidevammat ja selkään kohdistuvat vammat.. Niitä ei voi kokonaan välttää. Vammojakin voi ennaltaehkäistä. Mitä enemmän lajissa esiintyy vartalokontakteja, sitä suurempi on myös vammariski. Palloilulajit ovat sen luonteisia, että vammoja syntyy helposti. Jokainen pitkään urheilua harrastanut tietää, että murtumia, venähdyksiä ja nyrjähdyksiä tulee. Tutkimusten mukaan eniten vammoja syntyy palloilulajeissa, kuten jalkapallossa, salibandyssa ja jääkiekossa
Vamma-alttius toki riippuu harjoiteltavasta lajista. Silloin palloilulajit nousevat kärkipäähän ja voimailu-ja kamppailulajit tulevat siellä keskikastissa. Kati Pasasen mukaan ne ovat kolme yleisintä vammaa. – SELKÄVAMMOJA esiintyy tyypillisesti muun muassa voimistelussa ja taitoluistelussa, joissa tehdään voimakkaita selän taivutusliikkeitä ja sitä kautta selkärankaan tulee kuormitusta.. 17 ja tästä syystä tutkimuksissa vammojen esiintyvyyttä tarkastellaan suhteessa urheiluun käytettyyn aikaan. Jokainen laji kuormittaa kehoa eri tavoin, ja luonnollisesti vammat kohdistuvat kehon osiin, joissa kuormitus on suurin. Eri lajeissa eri vammat Yleisimmät urheiluvammat ovat nilkan nyrjähdykset, polven nivelsidevammat ja selkään kohdistuvat vammat. Niissä vammariskit ovat paljon korkeammat kuin vaikkapa lenkkeilyssä tai murtomaahiihdossa, Pasanen toteaa
Pasasen mukaan on tehty tutkimuksia, joiden mukaan liikehallintaa kehittävällä harjoittelulla on saatu polven ja nilkan nivelsidevammoja vähenemään huomattavasti. Uinnissa puolestaan tehdään isoja toistuvia ääriliikkeitä olkapäillä, joten olkapäävammat ovat uimareilla aika yleisiä. – Jääkiekossa on tehty sääntömuutoksia päähän kohdistuvien taklausten poiskitkemiseksi. – Lämmittelyn pitäisi olla sellaista, että se valmistaa tulevaan suoritukseen. Selkävammoja lajissa kuin lajissa Selkävammoja esiintyy lähes lajissa kuin lajissa. Lämmittelyssä on hyvä tehdä liikehallintaan ja liikeratoihin keskittyvää verryttelyä, jotta saadaan kroppa hereille ja valmiiksi tulevaa harjoitusta varten. Viime vuosina esimerkiksi jääkiekossa on puhututtanut paljon päähän kohdistuvat taklaukset ja kaukaloiden pleksit, jotka eivät ole joustaneet tarpeeksi taklaustilanteissa. – Niitä tulee monissa kovavauhtisissa lajeissa, kuten pyöräilyssä, alppihiihdossa tai mäkihypyssä. Polveen kohdistuvat vammat ovat Pasasen osaamisen ydinaluetta. Eri lajeissa selkään kohdistuva kuormitus voi olla erilaista ja syyt selkävammoihin erilaisia, mutta selkä on kautta linjan yleinen vamma-alue. Yleisimmin polvivammoja esiintyy palloilulajeissa, kuten salibandyssa, koripallossa ja käsipallossa. – Liikehallinnan ja kehonhallinnan harjoittelua haluan korostaa. Myös jalkapallossa on pyritty kitkemään päähän kohdistuvia iskuja sääntömuutoksin. Jotkut kiekkoilijat ovat joutuneet lopettamaan jopa koko uransa monien aivotärähdysten jälkeen. Päävammat otettava aina vakavasti Päävammat voivat olla hyvinkin vakavia ja ne pitää aina ottaa vakavasti. Jos oma laji on salibandy, niin liiketaitoharjoittelun tulisi noudattaa pelissä eteen tulevia liikeratoja ja -suuntia. – Selkävammoja esiintyy tyypillisesti muun muassa voimistelussa ja taitoluistelussa, joissa tehdään voimakkaita selän taivutusliikkeitä ja sitä kautta selkärankaan tulee kuormitusta, Pasanen kertoo. Vamma tulee usein ilman kontaktia. Hän on tutkinut aihetta paljon. Liikehallintaa ja turvallista suoritustekniikkaa harjoittelemalla polvija nilkkavammat ovat vähentyneet. Muutama vuosi sitten tuli tiukka kielto korkean kyynärpään käyttöön. Alastuloissa tulee iskutusta polviin ja nilkkoihin, ja niihin kohdistuvat vammat ovatkin tyypillisimpiä koripallossa. Etenkin silloin, jos tekniikka ja keskivartalon hallinta eivät ole täysin kunnossa. – Sisäpalloilulajeissa alustan ja jalkineen väliset kitkat voivat olla suuria. Olennaista on saada lämmittelyssä verenkierto käyntiin ja elastisuutta paremmaksi. – Jää on armollisempi kuin muovilattia, koska se luistaa luistimen alla. Jos suorituksessa on nopeita spurtteja tai käännöksiä, niin lämmitellyssäkin pitää harjoitella näitä liikesuorituksia; hieman maltillisimmalla intensiteetillä ja oikeaan suoritustekniikkaan keskittyen. Rytmittäminen tarkoittaa muun muassa sitä, että harjoitteluohjelmassa on sopivassa suhteessa palauttavia ja kehittäviä harjoituksia. Palloilulajien lisäksi päävammoja esiintyy muissakin lajeissa. Pyöräilysuoritus kestää pitkään ja myös harjoittelussa ollaan samassa asennossa. En halua demonisoida pallopelejä, mutta niissä vaan sattuu ja tapahtuu ja päävammojakin esiintyy, Pasanen sanoo. – Harjoittelun pitää olla monipuolista ja vaihtelevaa. Yleensä ne ovat rasitusvammoja, jotka syntyvät pikkuhiljaa. Liikehallinta pettää suunnanmuutoksessa ja polvi vääntyy ikävään asentoon ja sen seurauksena tulee nivelsiteisiin vauriota. – Pyöräilyssä selkävammat johtuvat staattisesta asennosta. Pasasen mukaan selkävammat ovat melko yleisiä myös kestävyyslajeissa, kuten maastohiihdossa ja pyöräilyssä. Sillä tavalla on saatu päähän kohdistuvia osumia pois, Pasanen tietää. Peräkkäisinä päivinä ei kannata toistaa samaa harjoitusta, vaan vaihtelemalla harjoitussisältöjä palautuminen nopeutuu ja LIIKEHALLINTAA kehittävällä harjoittelulla on saatu polven ja nilkan nivelsidevammoja vähenemään huomattavasti.. Pasasen oma väitöskirja käsitteli juuri tätä asiaa, salibandyn näkökulmasta. Pasasen mukaan vammojen ennaltaehkäisyssä avainasemassa on järkevä ja oikein rytmitetty harjoittelu. Esimerkiksi salibandyä pelataan synteettisellä muovialustalla, ja siinä kun tossu tarraa lattiaan kiinni ja tulee nopea käännös, niin polven voi helposti loukata. Palloilulajeissa, joissa tehdään toistuvia suunnanmuutoksia tai hyppyjä, voi alastulo aiheuttaa liiallista iskutusta selkään. Jääkiekossa polvivammat ovat erilaisia. Parhaimmillaan vammat ovat vähentyneet jopa 80 prosenttia. Vaikka kypärää käytetäänkin, niin silti päähän voi tulla kovia iskuja. Pasanen neuvoo pitämään tämän mielessä myös lämmittelyssä. Jääkiekossa polvivammat syntyy yleensä kontaktin seurauksena, kun esimerkiksi törmää toiseen pelaajaan. Selkä on koko ajan pyöreänä ja sellainen yksitoikkoinen kuormitus altistaa selkäoireille. Lämmittele lajin mukaan Vammoja voi ennaltaehkäistä monella tapaa. – Päävammoja esiintyy luonnollisesti lajeissa, joissa tulee kontakteja toisten pelaajien tai joidenkin muiden kohteiden kanssa. 18 – Esimerkiksi koripallossa hyppyjen määrä on aika suuri. Niissä on iso terveysriski ja ne voivat jättää pysyvän vamman urheilijalle
Suomessa ollaan viemässä urheiluakatemioihin nuorille säännölliset terveystarkastukset, joissa otetaan sydänfilmit ja urheiluun erikoistunut lääkäri katsoo, että urheilijanuori on kunnossa. Ottelun jälkeen hän menehtyi. Boxbergin todettiin sairastaneen sydänvikaa. Eurassa jalkapalloilija menehtyi kesken ottelun 2000-luvun alussa. – Esimerkiksi päävammojen osalta ei pidä tehdä hätiköityjä ratkaisuja ilman lääkärin arviointia. Osa vammoista taas vaatii viikkojen ja kuukausien parantumisen. On riski saada sydänlihaksen tulehdus ja jälkitauteja, jotka voivat olla hyvin vaarallisia. Usein syynä on huonosti hoidettu vamman kuntoutus ja liian aikainen paluu täysipainoiseen harjoitteluun. Kerran loukattu polvi on herkempi uudelle vammalle kuin terve polvi. Pauli Jokinen Vammojen ennaltaehkäisyssä avainasemassa on järkevä ja oikein rytmitetty harjoittelu.. 19 Piilevä sydänvaiva voi viedä hengen kunto kasvaa. Joissakin urheiluakatemioissa terveystarkastukset ovat jo rutiinia, mutta vielä on matkaa siihen, että kaikki huipulle tähtäävät nuoret tarkistuttaisivat terveytensä säännöllisesti. Vastakkain olivat Hyvinkään Palloseuran B-juniorit sekä Parolan Visan ja Hämeenlinnan Jalkapalloseuran yhteisjoukkue. Usein syynä on huonosti hoidettu vamman kuntoutus ja liian aikainen paluu täysipainoiseen harjoitteluun. Joidenkin tutkimusten mukaan nyrjähtämistä seuraavana vuotena on kymmenkertainen riski nyrjäyttää sama nilkka uudestaan. Myös kansainvälisillä kentillä on nähty sekä junioreiden että ammattipelaajien menehtymisiä. Malttia kuntoutukseen Osa vammoista on hyvin lieviä ja takaisin kentälle pääsee parin minuutin huilin jälkeen. Etenkin nuorilla urheilijoilla puhtaiden ja turvallisten suoritustekniikoiden harjoitteluun tulee pistää paljon paukkuja. – Mutta sairaana ei pidä urheilla. Usein kyseessä on piilevä sydänongelma, jota ei olla huomattu. – Nilkan nyrjähdystä usein vähätellään. Medioissa on spekuloitu sairaskohtauksella sekä maalivahdin ja kenttäpelaajan yhteentörmäyksellä. – Nämä ovat ikäviä tapahtumia. Jos menee sairaana urheilemaan, niin voi tulla komplikaatioita. Esimerkiksi Italiassa esiintyy perinnöllistä sydänsairautta, ja siellä ei saa kilpailulisenssiä, jos ei ole käynyt perusteellisessa sydäntarkastuksessa, Kati Pasanen tietää. päivänä Hyvinkään Villa Parkilla pelattiin juniorien jalkapallo-ottelu. U rheilussa tulee eriasteisia vammoja. Vammojen uusiutuminen on hyvin yleistä. Polvien osalta vamman uusiutumisriski on 2–5-kertainen, Pasanen sanoo. Suurin uusiutumisriski on nilkan nyrjähdyksissä. 1960-luvulla Hangö IK:n Ralf Boxberg törmäsi toiseen pelaajaan, mutta jatkoi peliä ja valittiin jopa kentän parhaaksi pelaajaksi. Sunnuntaina helmikuun 7. Kaikkein pahimmassa tapauksessa loukkaantuminen voi johtaa jopa urheilijan kuolemaan. Se on hurjan herkkä uusiutumaan. VAMMOJEN uusiutuminen on hyvin yleistä. Hyvinkään tragedia ei ole kuitenkaan ensimmäinen laatuaan Suomessa. Sillä voi olla katastrofaaliset seuraukset, Pasanen toteaa. Perusterveellä ihmisellä ei pitäisi olla mitään ongelmia urheilun kanssa. Tapahtumien kulkua ei ole täsmällisemmin tuotu julkisuuteen. Sillä säästytään monelta murheelta. Peli päättyi traagisesti hämeenlinnalaisten maalivahdin kuolemaan
Kannaksen kehittämä opetusmetodi takaa sen, että kuka tahansa pystyy tanssimaan Rumbitaa. Perinteisellä espanjalaisella tanssilla on vakaat perinteet ja vankka kannattajakunta, joka uskoo paitsi tuliseen tunteeseen, myös hiottuun ja esteettiseen lopputulokseen. Dance Rumbitan luova johtaja Kirsi Kannas on opettanut flamencotanssia sekä espanjan kieltä ja kulttuuria yli 20 vuoden ajan. Rumbitan pyörteissä voi kehittyä tanssijana tai keskittyä lihaskunnon kasvattamiseen. Lattarirytmien pyörteissä hiki virtaa ja hymyilyttää. Rumbita, olé!. Ohjaajat panevat itsensä likoon Rumbita-tunneilla liikutaan flamencon maailmassa mutta vapaammin ja luovemmin. – Flamenco on taiteenlajina huippu-upeaa ja ikivanhaa, mutta myös todella vaativaa. Keskiössä ei ole tekninen suoritus vaan kehollinen tunneilmaisu: – Aloittelijalle on tärkeää, ettei tunneilla käytetä teknistä tanssiterminologiaa tai tehdä liian vaikeita juttuja. Rumbitaa kehittäessäni olen jalostanut flamencon helpommin lähestyttäväksi, ikään kuin popularisoinut perinteisen tanssi-ilmaisumuodon. F lamenco tunnetaan kurinalaisena ja teknisesti haastavana tanssitaiteen lajina. Sen sijaan, että puhuttaisiin esimerkiksi diagonaalista, ohjaajat neuvovat poimimaan kuvitteellisia tähtiä tai heiluttamaan olematonta jojoa: kielikuvien avulla jokainen 20 Flamencorytmejä rennolla otteella Tanssillisessa Rumbitassa tunneilmaisu on tiukkaa flamencotekniikkaa tärkeämpää. Rumbita-tanssitunnilla lisensoidut ohjaajat kannustavat kurssilaisia paitsi esimerkin, myös konkreettisten kielikuvien turvin. Flamencossa häntä puhuttelee ilmaisun voima ja tunne sekä musiikin kiehtova, mukaansa tempaava rytmi. Rumbitassa aloitetaan pehmeistä ja täyteläisistä mutta kuitenkin näyttävistä liikkeistä, jotka lisäävät tanssijoiden itsevarmuutta ja onnistumisen iloa, Kannas kertoo