KOIRAHARRASTAJAN TIETOLEHTI Eläinavusteisuus vaatii monipuolista osaamista Koiran kipu Koirapäiväkodin arki Ra jan vet o arj ess a Nro 6 / 20 20 8,5 EU R 6 430072 190868
HELSINKI ROIHUPELTO ESPOO MANKKAA VANTAA TAMMISTO www. Naturea NATURALS WILD BOAR koiran kuivaruoat Nina Ottosson AKTIVOINTILELUT -20% -20% AKTIIVIHARRASTAJAN ELÄINTARVIKEKAUPPA! • LIHAT, LUUT JA LISÄT RAAKARUOKINTAAN • LAADUKKAAT KUIVARUOAT JA SÄILYKKEET • VITAMIINIT JA KIVENNÄISAINEET • HERKUT JA PURULUUT • TARVIKKEET HARRASTUKSIIN. Tarjous on voimassa 31.12.2020 saakka. Tarjous on voimassa 31.12.2020 saakka. murrenmurkina.com JR Pet PURE PATE MAKKARAT -20% Tarjous on voimassa 31.12.2020 saakka
Positiivinen ei tarkoita sallivaa 40 YHTEISTYÖ KOIRAN KANSSA: Kilpailusuorituksen rakentaminen miten onnistua koiran kanssa kilpailtaessa. Kuulostaa koiranystävän unelmatyöltä, vai mitä. Lue aiheesta alaken sivulta 6. 6 CANIS 6 / 2020 4 Tilausohjeet 5 Pääkirjoitus 6 ELÄINAVUSTEISUUS: Eläinavusteinen toiminta vaatii suunnittelua ja huolellisuutta 12 HYVINVOINTI: Kipu vaatii joskus salapoliisityötä 20 Koiran moderni kivunhallinta 24 KOIRAPÄIVÄKOTI: Koirapäiväkodissa leikitään ja viihdytään yhdessä 32 KOULUTUS JA OPPIMINEN: Missä menee raja. 16. 48 HYVINVOINTI: Rokottaminen Susanna Vartiainen kirjoittaa sivulta 12 alkavassa jutussaan koiran kivusta ja siitä, miten se voidaan tunnistaa. Koiran kipu voi ilmentyä monin eri tavoin ja vaatii omistajalta "herkkiä tuntosarvia", jotta mahdolliset epämiellyttävät ja eriasteiset kiputuntemukset paljastuvat ajoissa, syy löydetään ja hoito päästään aloittamaaan. Mari kertoo sivulta 24 alkavassa artikkelissaan, että työ on paljon muutakin, kuin koirien leikittämistä. Toiminta tuo iloa ja tukea ihmisille. 24 Mervi Niemen jutussa kerrotaan yhä lisääntyvästä eläinavusteisesta toiminnasta sosiaalija terveysalalla, opetustyössä ja vapaaehtoistoiminnassa. 3 S IS Ä L T Ö Mari Tammenkoski on töissä koirien päiväkodissa
On hienoa olla ollut yksi tiennäyttäjistä. 6 / 2020 Neljästoista vuosikerta ISSN 1796-7201 KUSTANTAJA R+ palvelut Oy Hallainvuorentie 19 H 27, 00920 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Liisa Tikka liisa@masseter.fi AVUSTAJA Riikka Lahdenperä ULKOASU Pia Näppinen Mainostoimisto Muu KANSIKUVA Shutterstock ASIAKASPALVELU Nesenta Oy Hirsalantie 11 02420 Jorvas Puh. (09) 8566 8379 ma-pe 8-16, canis@nesenta.fi Hyvät Caniksen lukijat ja yhteistyökumppanit I kävä kyllä yhteinen matkamme loppuu tähän. Valitettavasti paperiformaatti tiedon muotona ei ole enää riittävän suosittu, jotta lehdenteko edelleen olisi kannattavaa. Tekstit eivät edusta lehden virallista kantaa, ellei toisin mainita. Canis on ilmestynyt Suomessa neljätoista vuotta. fi. Maksamme hyvitykset tammikuun 2021 loppuun mennessä.. Irtonumero 8,50 eur. ASIAKASPALVELU: Nesenta Oy Hirsalantie 11, 02420 Jorvas Puh. Lämmin kiitos kaikille tilaajille, irtonumeron ostajille, mainostajille, kirjoittajille, kuviaan lehteen antaneille ja muille mukana olleille ja osallistuneille. Sinä aikana positiivinen vahvistaminen on yleistynyt valtavasti ja löytänyt tiensä niin viranomaisten kuin kotikoiran omistajienkin käyttöön. COPYRIGHT Canis-lehdessä julkaistun aineiston osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Ilmoita viestissä nimesi, osoitteesi, asiakasnumerosi (löydät asiakasnumerosi lehden osoitetarrasta) sekä pankkitilinumerosi. ILMOITUSMYYNTI Emmi Hakio Puh. 0504136121 emmi@hakio.fi Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Kirjoittajat vastaavat itse artikkeliensa sisällöstä. 4 Nro. Asiakaspalvelumme sähköpostiosoite on canis@nesenta. (09) 8566 8379 canis@nesenta.fi TILAUSHINTA 8 eur / numero. Mikäli tilausjaksosi jatkuu ensi vuoden puolelle, olethan yhteydessä sähköpostilla asiakaspalveluumme 15.1.2021 mennessä hyvityksen saamiseksi tilaushinnasta. Canis 6/20 on viimeinen numero, jonka julkaisemme
Joku vanhempi mieshenkilö taloyhtiöstämme oli lapsenlapsensa kanssa pihalla, ja tuli juttelemaan. Itse olen tullut mukaan lehdentekoon vuonna 2011 ensin avustajan, sitten toimitussihteerin ja lopulta päätoimittajan ja osakkaan roolissa. Aluksi suurin osa lehden jutuista oli käännöksiä pohjoismaisen “emälehden” jutuista. Koirien kyky mielenterveyden ylläpitäjinä ja sosiaalisten tilanteiden alkuunsaattajina on havaittu, ja erilaisten kasvatusja kuntoutustyössä käytettyjen työkoirien lisäksi vapaaehtoiset piristävät koirineen vanhusten, vammaisten ja monien muiden arkea. Lämmin kiitos kaikille lukijoillemme tuesta, kannustuksesta ja ihanista palautteista näiden vuosien aikana. Tämän lopetettua toimintansa muutama vuosi sitten on sisältö sen jälkeen hoitunut suomalaisten kirjoittajien ja kollegoiden voimin. Koirien upeaa kykyä hajutyöskentelyyn hyödynnetään niin koronan, diabeteksen kuin erilaisten syöpienkin havainnoimisessa ja taudin sairastajan arjen hallitsemisessa. Eläintenhoitajan ammattitutkinto on saanut rinnalleen myös erikoisammattitutkinnon. Kuultuaan, että olemme lähdössä agilityhallille treenaamaan, hän sanoi: “Niin, kyllähän niillä koirilla pitää olla virikkeitä.” Hetken tuntui, että tämä maailma on melkein valmis. Positiivinen vahvistaminen on pääasiallinen työkalu niin Rajavartiolaitoksella kuin vaikkapa avustajaja kuulokoirien koulutuksessa. Ongelmakäyttäyvän koiran kanssa apua etsitään alan ammattilaisten pakeilta, ja koiralle voidaan tarvittaessa ottaa koulutuksen tueksi psyykenlääkitys. Kotikoiran arkea ilahduttavat erilaiset puuhat ja harrastukset. Pakottamisen sijaan opetetaan koiralle starttinappulakäytös hoitotoimenpiteiden aloittamisen vihjeeksi ja annetaan koiran päättää välillä mihin suuntaan lenkillä kuljetaan. Kouluttajat, trimmaajat ja hierojat eivät ole enää vain itseoppineita, vaan monilla on esittää ammattitaitonsa tueksi ja takeeksi tutkintotodistus. Mitä on tapahtunut tänä aikana. Virikkeistäminen ja lajityypillisyys ovat tuttuja termejä. Pakkasin koiriani autoon pimeässä marraskuisessa lauantai-illassa. Monet viranomaistahot Suomessa ja muuallakin maailmassa ovat siirtyneet operantin ehdollistamisen käyttämiseen. 5 P Ä Ä K IR JO IT U S PÄÄTOIMITTAJA Liisa Tikka, liisa@masseter.fi Valmista maailmaa kohti C anis-lehteä on Suomessa julkaistu 14 vuosikertaa. Koira-ala työllistää nykyään jo monia suomalaisia. Liisa
6 EL ÄI N AV U ST EI SU U S ” Kaikkia eläinlajeja ei voi viedä kaikkiin ympäristöihin ja tilanteisiin ilman, että eläimen hyvinvointi kärsii.
Myöskään sana ”terapia” ei ole Suomessa suojattu, vaan kuka tahansa voi kutsua järjestämäänsä toimintaa terapiaksi riippumatta siitä, onko ko. Tavoitteellisuuden lisäksi hoito-, kuntoutusja opetustyössä suunnittelu, dokumentointi ja seuranta muodostavat tärkeän osan työskentelyä. Hyvinvoinnin huomiointi alkaa eläimen elinympäristöstä ja kotielämästä. Eläinavusteista kuntoutusta tarjoava ja eläinavusteisia valmentajia kouluttava Tanja Paasonen Kivakoirasta korostaa lajinomaisen käyttäytymisen tuntemusta eläimen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamisessa. 7 A lalta puuttuu Suomessa kattojärjestö ja yhtenäiset ohjeet esimerkiksi toiminnassa käytettävien eläinten hyvinvoinnin osalta. Eläinavusteinen sosiaalityö, opetus ja terapia ovat tavoitteellista toimintaa, jossa eläimellä on hoidon tai opetuksen kannalta perusteltu rooli asiakassuhteessa. Eläinavusteinen toiminta puolestaan nojaa vapaaehtoistoimintaan, eikä siinä ole asetettu tarkkoja tavoitteita eläimen osalta, eikä dokumentointia tai seurantaa harjoiteta systemaattisesti. Lukuisat yhdistykset toimivat kukin omien eettisten sääntöjen ja ohjeiden varassa. Koulutusta tarjoavat yksityisten yritysten lisäksi ammattioppilaitokset ja ammattikorkeakoulut täydennyskoulutuksena. Sen lisäksi hyvinvointi on turvattava matkustamisen aikana, siirtymissä kulkuvälineestä työpaikalle ja takaisin sekä itse työpaikalla työn ja taukojen aikana. Eläinavusteisen työskentelyn kenttä on laaja pitäen sisällään erilaisia toimijoita ja sektoreita. henkilöllä sosiaalija terveysalan koulutusta tai ei. Myös alan koulutusta tarjoava tarjonta on monenkirjavaa. Ne eivät siis yleensä sovi vierailutehtäviin, joissa ihmiset haluavat ELÄINAVUSTEINEN TOIMINTA VAATII SUUNNITTELUA JA HUOLELLISUUTTA TEKSTI: MERVI NIEMI KUVAT: KIRSI KAHELA JA TANJA PAASONEN Koiria ja muita eläimiä käytetään yhä enenevissä määrin apuna sosiaalija terveysalalla ja opetustyössä sekä vapaaehtoistoiminnassa tuomassa iloa ja tukea ihmisille. Työskentelyä rajaavat vain lait potilaan/oppilaan asemasta ja oikeuksista sekä eläinsuojelulaki. Tosin myös vapaaehtoistoimijoiden olisi tärkeä hahmottaa, mikä eläimen rooli ja funktio toiminnassa on.. Esimerkiksi hän nostaa alpakat, jotka viihtyvät tutussa ympäristössään ja pitävät mielellään pienen etäisyyden ihmisiin. Kaikkia eläinlajeja ei voi viedä kaikkiin ympäristöihin ja tilanteisiin ilman, että eläimen hyvinvointi kärsii. Vuoden 2020 alusta alkaen eläintenhoitajan ammattitutkintoon on voinut valita valinnaisen osan ”Eläinavusteisissa palveluissa käytettävien eläinten kouluttaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen”. Koska ala ei ole järjestäytynyt, kukaan ei tiedä, kuinka montaa eläintä eläinavusteisessa työskentelyssä tällä hetkellä Suomessa käytetään. TURVALLISTA TOIMINTAA ELÄIMEN HYVINVOINTI EDELLÄ Eläinavusteisen työskentelyn pohjana toimii hyvinvoiva eläin, sillä ainoastaan se takaa turvallisen toiminnan eläimelle itselleen, sen ohjaajalle, asiakkaalle ja ympäristölle
Tempun taustalla kohdetyöskentely. Starttinappulakäytöksistä voi lukea Caniksesta 4/2019. Eläimelle voi luoda jo kotoa lähtiessä vihjeet sille, mihin matka vie: ollaanko lähdössä lenkille, harrastuksiin vai töihin. Tämähän ei läheskään aina ole mahdollista, mutta jo taluttimen löysänä pitäminen Vasemmalla: Kirsi Kahelan labradorinnoutaja Eben työskentelee halukkaasti paitsi ohjaajan, myös vieraan ihmisen kanssa. Paasonen korostaa, että eläimet eivät ole koneita: uusiin paikkoihin ja uusiin ihmisiin on annettava mahdollisuus tutustua. Itse työtilanteissa stressiä vähentävänä tekijänä on tutkitusti todettu olevan se, että eläin on vapaana, jolloin se voi itse säädellä etäisyyttä. Tästä askel eteenpäin on se, että annetaan eläimen vaikuttaa tapahtumien kulkuun, annetaan sille valinnanmahdollisuus. Jokainen eläin on oma yksilönsä, jolla on omanlaisensa temperamentti, mieltymykset ja pelot. starttinappulakäytökset eli annetaan eläimen kertoa omalla käytöksellään, haluaako se esimerkiksi lähteä töihin tai haluaako se syliin. Keskellä: Noppapelissä Eben auttaa lauseenmuodostuksessa. Jos ei ole mahdollista käydä tutustumassa uuteen paikkaan etukäteen, tulisi eläimelle kuitenkin antaa haisteluja tutustumismahdollisuus ennen kuin varsinainen eläinavusteinen työskentely alkaa sen sijaan, että ryntää suoraan asiaan. Eläimen jaksamista ja motivaatiota voi arvioida sen perusteella, miten innokkaasti se lähtee matkaan, kun tietää, mihin ollaan menossa. Oikealla: Tanja Paasonen Kivakoirasta korostaa lajinomaisen käyttäytymisen tuntemusta eläimen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamisessa.. Nämä kaikki tekijät vaikuttavat siihen, miten eläin kokee käsillä olevat tilanteet erilaisissa ympäristöissä. Eläimen ohjaajan velvollisuus on tarjota eläimelle elämä, jossa on mahdollisimman vähän negatiivisia tunteita. Tärkeä stressiä vähentävä asia on ennakoitavuus eli se, että eläin tietää, mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan. Itse työtilanteessa voi eläimeen koskemiselle tai eläimen nostamiselle luoda ennakoivia merkkejä, etteivät tilanteet tule yllätyksenä eläimelle. TYÖTILANNE STRESSITTÖMÄKSI Eläimen työssä kokemaa stressiä voi pyrkiä vähentämään monella eri tavalla. Esimerkiksi pieni koira voi tuntea olonsa hyvinkin turvattomaksi, jos se nostetaan yllättäen yläilmoihin ja lykätään vieraan ihmisen syliin. Lajituntemuksen lisäksi ohjaajan tulee tuntea myös rodunomainen käyttäytyminen yksilöä unohtamatta. Näissä tilanteissa voi ottaa käyttöön ns. koskea niihin. 8 KO IR AT IE TO KUVA: LINA KAYSER ” Eläimen ohjaajan velvollisuus on tarjota eläimelle elämä, jossa on mahdollisimman vähän negatiivisia tunteita
Koirilla on myös oikeus ottaa halutessaan tauko työskentelyn aikana. Ihan kaikki asiakkaat eivät välttämättä edes voi tai halua työskennellä eläinten kanssa. Jos miettii eläimen mukaan ottamista työhön, sekä Kahela että Paasonen korostavat sitä, että ensimmäinen tehtävä on miettiä, mikä on eläimen rooli ja tehtävä sekä mitä lisäarvoa eläin tuo kyseiseen asiakassuhteeseen. 9 antaa eläimelle jossain määrin valinnanmahdollisuuden sille, ottaako etäisyyttä vai pysyäkö ihmisten lähellä. Tällaisia ovat omaehtoinen lepäämään hakeutuminen, omalle paikalle meneminen vihjeestä sekä nopeiden liikkeiden väistäminen. Tärkeää on, että eläimellä on paikka, jossa se saa halutessaan levätä rauhassa. Myös Paasonen toteaa, että eläinten läsnäolo lähtökohtaisesti vähentää haastavaa käyttäytymistä, joka saattaisi aiheuttaa eläimille stressiä. Kahelan kolme koiraa ovat kukin mukana maksimissaan kolme tuntia korkeintaan kolmena päivänä viikossa, yleensä kuitenkin kukin vain yhtenä päivänä viikossa. TYÖTEHTÄVÄ ELÄIMEN MUKAAN VAI ELÄIN TYÖTEHTÄVÄN MUKAAN. Liiallisen työn aiheuttama stressi ilmenee hänen koirissaan hilseilynä ja herkempänä reagointina esimerkiksi vieraisiin koiriin. Näihin tilanteisiin on kuitenkin varauduttava. TYÖN MÄÄRÄ, TAUOT JA PALAUTUMINEN Eläinavusteinen työskentely on eläimelle yllättävän raskasta, eivätkä eläimet voi tehdä yhtä pitkiä työpäiviä ja -viikkoja kuin ihmiset. Puheterapeutti Kirsi Kahela on kouluttanut koirilleen hyvinvoinnin varmistamiseksi niin sanottuja turvakäytöksiä. Toiset eläimet osaavat rauhoittua itse lepäämään, toisille se tulee kouluttaa. Pitkän uransa aikana hän ei ole tarvinnut kahta jälkimmäistä kuin pari kertaa, sillä koirien läsnäololla on rauhoittava ja lihastonusta laskeva vaikutus jopa pakkoliikkeistä kärsiville asiakkaille. Stressi näkyy myös perheen koirien välisissä leikeissä: rennon esineillä leikkimisen sijaan koirat leikkivät tällöin rajumpia leikkejä, joissa on mukana hyökkäyksiä ja ärinää. Taukopaikan tulee noudattaa eläinsuojelulaissa määriteltyjä vaatimuksia pinta-alan, korkeuden ja lämpötilan osalta. Kaikki eläimet eivät osaa tauottaa itse työskentelyään, vaan on ohjaajan vastuulla lukea eläimen elekieltä ja viedä se tarvittaessa tauolle. Päivän sisällä hän tauottaa koirien työskentelyä siten, että asiakkaiden välillä on lyhyet ulkoilutauot. Yleensä palautuminen tapahtuu lepäämällä rauhallisessa ympäristössä sekä lajinja rodunomaisella tekemisellä, joka ei saa olla liian kiihdyttävää. Kahelan kolmella koiralla on jokaisella omat erityisvahvuutensa. Seuraavaksi tulee pohtia, minkälainen työympäristö on ja sitä, minkälainen eläinlaji ja eläinyksilö sinne sopivat. Kahelan perheessä palautuminen tapahtuu metsälenkeillä ja muulla koiramaisella touhulla sekä nukkumalla ja lepäämällä. Ohjaajan tulee pitää huolta myös siitä, että eläimet palautuvat työpäivistään. Kaikki eläinlajit eivät sovi kaikkiin ympäristöihin eivätkä tehtäviin, eivätkä kaikki saman eläinlajin yksilöt sovi kaikkiin tehtäviin. Eben on esimerkiksi mukana, kun asiakkaan kanssa tarvitaan puheen tuottamisen ” Stressiä vähentävä asia on ennakoitavuus eli se, että eläin tietää, mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan.
perityn vaikutuksen vaikea arviointi käyttäytymiseen, testien tilanneja aikasidonnaisuus (yksi hetki ja tilanne) tai testiasetelmien rakentaminen sellaiseksi, että ne oikeasti mittaavat haluttuja asioita. Jos koira ei esimerkiksi viihdy lapsiryhmässä sisällä, voi miettiä, onko mahdollista ottaa se mukaan retkelle pienemmässä ryhmässä. Eläinavusteiseen työskentelyyn mukaan haluavien ja mukana olevien eläimien arvioinneissa hyödynnetään erilaisia, niitä varten kehitettyjä testejä. Yhtä eläinavusteisen ihanne-eläimen prototyyppiä ei ole. Testaamiseen liittyy yleiselläkin tasolla useita haasteita, kuten opitun vs. TESTEISTÄ Eläinten ominaisuuksia pyritään testaamaan erilaisin testein. Alalla ei Suomessa ole yhtenäistä testikäytäntöä, vaan testit vaihtelevat yhdistysten välillä. Eläimen tehtävästä ja roolista paljon riippuu myös se, kuinka paljon eläintä tarvitsee kouluttaa eläinavusteista työskentelyä varten ja kuinka koulutettava sen on tällöin oltava. Joskus taas eläin toimii sangen aktiivisessakin roolissa erilaisia tehtäviä tehden, kuten Kahelan Eben, joka toimii apuna silloinkin, kun asiakkaat harjoittelevat äänneyhdistelmiä ja artikulaatiota erilaisten vihjeiden (käskysanojen) avulla. Vaikka työympäristö ja -tehtävät määrittelevätkin eläimeltä vaadittavia ominaisuuksia, Paasonen haluaa tuoda esille, että myös tehtäviä ja tilanteita voi joskus muokata eläimen mukaan. 10 KO IR AT IE TO apuna temppujen pyytämistä, ja Kastanja puolestaan kuuntelee kärsivällisesti lukemista ja salaisuuksia kohteliaan etäisyyden päästä. Osa testeistä tehdään eläinten omissa työskentely-ympäristöissä, osa testeistä tehdään eläimelle vieraissa ympäristöissä. Eläinavusteisessa työskentelyssä tarvitaan siis hyvin erilaisia eläimiä, sillä tehtävät ja ympäristöt ovat erittäin vaihtelevia. Joskus riittää, että eläin on ”vain” läsnä ja käyttäytyy lajinomaisella tavalla. Koirat eivät saisi useinkaan hätkähtää liukkaita pintoja, erilaisia apuvälineitä tai ääniä.. Selkeästi eläinavusteisuuden estäviä asioita ovat Paasosen mukaan arkuus, aggressiivinen käyttäytyminen sekä taipumus kiihtyä ja stressaantua herkästi. Testeissä pyritään ” Koulutettuja turvakäytöksiä ovat omaehtoinen lepäämään hakeutuminen, omalle paikalle meneminen vihjeestä sekä nopeiden liikkeiden väistäminen. Myös Paasonen korostaa, että eläinavusteisuus ei aina tarkoita eläimen silittämistä tai fyysistä kontaktia siihen, vaan se voi olla myös esimerkiksi eläimen tai eläinlauman käyttäytymisen seuraamista. Koiran leikkiinkutsukumarrus tai tilanteesta pois lähteminen voi avata hedelmällisen keskustelun asiakkaan vaikeiksi kokemista asioista
Vaikka testeissä arvioidaan sitäkin, miten herkästi eläin stressaantuu, Paasonen korostaa, että testi ei ole automaattisesti hylätty, vaikka eläin säikähtää jotain. 11 usein arvioimaan mm. Jos opiskelijalla on koira, joka ei sovellu eläinavusteiseen työhön, otetaan se ajoissa puheeksi. On toivottavaa, että koira on käynyt testipaikassa ennen testiä, jota on arvioimassa kaksi eläintenkouluttajaa ja yksi eläinavusteisen työskentelyn ammattilainen. Käytännön osuudessa testataan, miten koira ja ohjaaja kohtaavat vieraan ihmisen, miten koira antaa vieraan henkilön käsitellä itseään, miten koira suhtautuu pyörätuoliin tai johonkin muuhun apuvälineeseen ja minkälaista on koiran hihnakäytös ja toisen koiran ohittaminen välimatkan päästä koulutuskentällä. Testissä arvioidaan, miten ohjaaja tuo eläimen tilanteeseen, kuinka arvioi eläimen jaksamista ja stressiä ja miten auttaa eläintä palautumaan työstä. Testissä hankitaan tietoa niin haastattelemalla kuin havainnoimalla paikan päällä. Testissä koira ja ohjaaja tekevät myös yhdessä jotain ja heidän yhteistyötään seurataan. Kivakoiran kouluttamat eläinavusteiset valmentajat voivat antaa näytön koiransa kanssa työskentelystä. Kirjoittajasta: Mervi Niemi on koulutukseltaan ammattitutkinnon suorittanut eläintenkouluttaja, kasvatustieteiden kandidaatti sekä näyttötutkintomestari. Testi on siis yhtä lailla eläimen kuin sen ohjaajan testaamista varten. Paasonen tapaa opiskelijoiden koiria jo koulutuksen aikana erilaisissa tilanteissa, ja opiskelijoita ohjataan koirien käyttäytymisen muokkaamiseen tarvittaessa. Lue myös: Koira-avusteinen toimintaterapia -artikkeli Caniksesta 2 / 2014.. Tärkeää on se, miten ohjaaja kohtelee eläintä ja suhtautuu sen käyttäytymiseen sekä miten hän huolehtii turvallisuudesta ja eläimen hyvinvoinnista sekä testitilanteessa että sen ulkopuolella. Opiskelijat alkavat Paasosen mukaan opintojen myötä havainnoida ja arvioida koiriensa käyttäytymistä, ja he osaavat lähes poikkeuksetta asettaa realistisia tavoitteita koirilleen. Hän harrastaa uusien asioiden opiskelua, ja koirallensa hän kouluttaa höpötemppujen lisäksi suojelua ja noseworkia. eläinten suhtautumista ääniin, pintoihin, ihmisiin ja toisiin eläimiin/muihin eläinlajeihin sekä ohjaajan ja eläimen välistä yhteistyötä. Tärkeämpää on se, miten eläin palautuu tilanteesta. Testattava voi hyödyntää testissä myös videoituja tilanteita esimerkiksi julkisissa kulkuvälineissä, hisseissä sekä asiakastilanteissa. Tämän Eläinavusteisen työskentelyn yhteistyötestin voi suorittaa aikuisen, terveeksi tutkitun koiran kanssa, kun on valmistunut eläinavusteiseksi valmentajaksi. Mervi on yksi Suomen Eläinkoulutuskeskuksen osakkaista ja toimii yrityksessä kouluttajana ja koulutussuunnittelijana. ” Koiran leikkiinkutsukumarrus tai tilanteesta pois lähteminen voi avata hedelmällisen keskustelun asiakkaan vaikeiksi kokemista asioista
Kipu voi oireilla esimerkiksi haluttomuutena lähteä lenkille. 12 H YV IN VO IN TI KIPU VAATII JOSKUS SALAPOLIISITYÖTÄ TEKSTI JA KUVAT: SUSANNA VARTIAINEN ” Koiran omistajan havainnot ovat tärkeä johtolanka eläinlääkärille kivun syytä selvitettäessä
Fysioterapialla eläinten hoidossa tarkoitetaan ennaltaehkäisevää tai eläinlääkinnällisen hoidon jälkeen annettavaa terapiaa, jolla pyritään edistämään eläinten kuntoutumista. Omistajan herkät tuntosarvet ovat tarpeen, jotta mahdolliset tukija liikuntaelimistön epämiellyttävät ja eriasteiset kiputuntemukset paljastuvat ajoissa, syy löydetään ja hoito päästään aloittamaan.. Jos tunnet vahvasti, että koira ”ei ole ihan kunnossa”, koeta pinnistellä, jotta keksisit, mihin asioihin tämä liittyy, kun varaat aikaa eläinlääkäriin. Ongelma on voinut alkaa jo aiemmin tietystä raajasta tai vaikkapa yksittäisestä nivelestä, mutta omistaja huomaa asian vasta sitten, kun ongelmavyyhti on näkyvämpi. Tuntemukset ovat yksilöllisiä, ja vaihtelua on rotujenkin välillä. Vaivat heijastelevat paikasta toiseen, ja loppujen lopuksi koira voi kieltäytyä kokonaan tehtävästä: se ei esimerkiksi haluakaan hypätä enää autoon. Käytännön fysioterapiatyö alkaa fysioterapeuttisella tutkimisella ja liikkumisen havainnoinnilla. Yksi tavallisimmista tilanteista on, että omistaja huomaa koiransa ”takapotkun” heikentyneen, eli moottorina toimivista takajaloista puuttuvat tehokas työntö ja letkeys. Usein koira terävöityy vastaanotolla, eikä Koiran kipu voi ilmentyä monin eri tavoin, ja kiputuntemus voi olla peräisin eri kudoksista tai elimistä. Koiran omistajan havainnot ovat tärkeä johtolanka eläinlääkärille kivun syytä selvitettäessä. Käytettävä hoitomenetelmä valitaan manuaalisista käsittelyistä, KIVUN TUNNISTAMINEN Pitkittyneessä ongelmatilanteessa koira alkaa pikkuhiljaa ”väistellä” kipua tai epämiellyttävää tuntemusta keksimällä uudenlaisen tavan liikkua, ja seurauksena on ongelmien kierre. MITÄ ELÄINFYSIOTERAPEUTTI TEKEE, JA MITÄ ELÄINFYSIOTERAPIASSA TAPAHTUU. Kipu täytyy ensisijaisesti saada eläinlääkärin toimesta hallintaan, sen jälkeen voidaan jatkaa esimerkiksi fysioterapialla. Puhutaan noidankehästä, jossa kivun seurauksena lihakset jännittyvät ja verenkierto kudoksissa heikkenee. Toiset ovat herkempiä ja toiset karaistuneempia, ja laumaeläimenä koira pyrkii peittämään kipuoireensa, jottei näyttäisi heikkouttaan. Virtsatietulehdus ja eturauhasvaivat saattavat erehdyttävästi näyttää selkäkivuilta. Fysioterapian päämääränä on lisätä eläimen hyvinvointia. Tästä seuraa lihaksen surkastumista, lisääntyvää jännitystä kudoksissa, liikeratojen pienenemistä ja kuormitusta muihin raajoihin, mikä taas lisää epämiellyttäviä ja kivuliaita tuntemuksia. 13 esimerkiksi pieni ontuma näykään. Yleensä merkit ovat pieniä, sillä koira ei näytä kipua kovin selvästi. Tässä artikkelissa keskitytään tukija liikuntaelimistön kiputiloihin. Samalla mietitään tavoitteita yksittäiselle hoitokerralle ja pidemmälle aikavälille ja suhteutetaan ne kokonaisuuteen. Tämä voi näkyä niin näyttelykehässä, metsästysreissuilla kuin seurakoiran lenkkeilyssäkin. Lisäksi havainnointia vaikeuttaa se, että vietit ja vaistot ohjaavat koiraa liikkumaan ja lähtemään. Yleinen tutkimus on tarpeen, sillä kivun alkuperä voi olla myös sisäelimissä. Taustatiedot eläimestä, ongelmasta ja edeltäneistä eläinlääkärikäynneistä kysellään mahdollisimman kattavasti johtolankojen saamiseksi, sillä pyrkimyksenä on päästä ongelmasta eroon, eikä vain lievittää oireita. Se siis saattaa rynnätä tehtävään myös kipeänä, ”kolmijalkaisenakin”
Samalla tulee tutkittua, onko kyseessä yhden vai useamman kohdan ongelma; löydöksiä voi olla myös ympäröivissä kudoksissa. Hoitamattomana ja pitkittyessään akuutti kipu voi kroonistua. Tilanteeseen voi edeltävästi liittyä jokin liikunnallinen suoritus, asento tai kilpailutilanne ja siitä mahdollisesti aiheutunut tapaturma. Joskus koira vain tulee metsästä kolmijalkaisena, eikä ole tietoa, mitä on sattunut. Liukastumisen yhteydessä lihas voi ylivenyttyä, jolloin puhutaan venähdyksestä. Eläinfysioterapeutti ei ole hieroja, eikä poppamies. 14 H YV IN VO IN TI ” Terapeuttisista harjoitteista löytyy aina jotakin myös kotona tehtäväksi, joten vastaanotolta tuskin pääsee lähtemään ilman jumppaohjetta. Eläinfysioterapeutti on vaitiolovelvollinen asiakkaistaan. Ammattilainenkaan ei voi parantaa kaikkia, mutta voi yrittää keksiä pieniä (ja joskus suurempiakin) helpotuksia eläinten arkipäiviin. Seurantaa ja omistajan luvalla yhteyksiä muihin eläimen hoitoon osallistuviin tahoihin pidetään tarpeen mukaan. TUKIJA LIIKUNTAELIMISTÖN KIPUTILA VOI OLLA AKUUTTI TAI KROONINEN Akuuttia eli äkillistä kipua voi epäillä, jos koira yhtäkkiä oireilee voimakkaasti selvin vingahduksin tai ontuen, jolloin kivun havaitseminen on helpompaa. Piiloutuminen tai syrjäänvetäytyminen ovat usein oireita kivusta.. laitehoidoista, venyttelyistä ja aktiivisista harjoitteista tai niitä yhdistellään sopivaksi kokonaisuudeksi. Esimerkiksi murtumien, nivelsidevammojen ja välilevypullistuman poissulkemiseksi eläinlääkärillä on silloin hyvä käydä näytillä. Arviointia ja tarvittavia suunnitelman muutoksia tehdään pitkin matkaa. Työhön kuuluu myös ohjausta ja neuvontaa. Tulehduskipulääkitys voi myös olla tarpeen. Lihasten venähdykset, revähdykset ja krampit ovat yleensä äkillisiä ilmiöitä. Terapeuttisista harjoitteista löytyy aina jotakin myös kotona tehtäväksi, joten vastaanotolta tuskin pääsee lähtemään ilman jumppaohjetta. Pitkään kipuilleelle ontuminen voi myös jäädä liikemuistiin ja tavaksi. Akuutti kiputila voi mennä ohi hetkessä tai kestää muutamia viikkoja, sillä kudosten paranemisella on oma aikataulunsa. Akuutissa ongelmassa kipualue on yleensä löydettävissä tunnustelemalla; paikallisesti voi havaita turvotusta, lämpöä ja arkuutta
15 ” Kivusta seuraa lihaksen surkastumista, lisääntyvää jännitystä kudoksissa, liikeratojen pienenemistä ja kuormitusta muihin raajoihin, mikä taas lisää epämiellyttäviä ja kivuliaita tuntemuksia. Pidä kylmää 10–15 minuuttia kerrallaan vaurioituneella alueella ja toista useita kertoja päivässä, kunnes pääset eläinlääkäriin. Harva koira alkaa hetimmiten jalkaa käyttämään, onhan se operaation jälkeenkin kipeä. KOIRALTA OPEROITIIN JALKA, EIKÄ SE KÄYTÄ SITÄ… ENTÄS NYT. Vammautumishetki sulkee kisakalenterit, ja ainoana tavoitteena on koiran toipuminen. Kylmähoito hidastaa vamma-alueen tilan pahenemista ja turruttaa kudoksia, jolloin kipukin lievittyy. Tällöin koiran on saatava levätä ja paranemiselle on annettava riittävästi aikaa. Eriasteiset vammat vaativat erimittaisen levon. Kramppi on lihaksen voimakas ja kivulias supistustila, joka saattaa viedä koiraltakin jalat alta. Sopiva kivunlievitys on tarpeen, jotta koira saadaan astumaan raajalle kivusta huolimatta. TOIPUMINEN JA LEVON MERKITYS Varovaisuudesta huolimatta vahinkoja sattuu. Jos koirasi on paksuturkkinen, voit laittaa kylmäpaketin suoraan karvojen päälle. Akuuttivaiheessa eläinlääkäri huolehtii tarvittavasta kipulääkityksestä ja muista hoitotoimista, mutta myöhemmässä vaiheessa terapeuttinen harjoittelu tulee mukaan, sillä liike on lääkettä. Jos koirasi on hyvin lyhytkarvainen, laita pyyhe kylmäpakkauksen ja ihon väliin. Koiraa on kuntoutettava oikein, jotta sen työkyky palautuu mahdollisimman hyvin! Yleensä aiemmin huomattu kiputila paranee nopeammin kuin pidempään jatkunut vaiva. Hyödynnä lumipussia, jääpaloja, kylmää vettä, kylmennettyä jyvätyynyä tai pakastevihannespussia, jos saatavilla ei ole geelitäytteistä kylmäpakkausta. Pitkittynyt kinkkaaminen ei ole. AKUUTIN KIVUN KOTIKONSTINA ON KYLMÄHOITO Jos jotain venähtää, on kylmähoito sopiva ENSIAPU, sillä kylmän vaikutuksesta kankeus kudoksissa lisääntyy ja verenkierto sekä aineenvaihdunta hidastuvat. Revähdyksessä tapahtuu jo säikeiden ratkeamista, ja paraneminen tapahtuu hitaammin haavan tapaan, jolloin paikalle muodostuu myös arpikudosta. Varsinkin pienemmät koirat pääsevät hyvin eteenpäin kolmella jalalla, eivätkä koe tarpeelliseksi astua heikolle käpälälle
Eläin ei valitettavasti osaa osoittaa paikkaa, johon sitä sattuu. Eläinfysioterapeutti on kuntoutumisen tukihenkilö. Monet käyttäytymisen muutokset liittyvät kroonistuneeseen kipuun, esimerkiksi koirasta tulee vetäytyvämpi ja kärttyisempi. Kotiväki on yleensä ehtinyt tottua tilanteeseen, ja se tuntuu normaalilta. Pinkeä kudos ei vahvistu, eikä kuroutunut lihas veny. Hyvin usein lopussa seisoo kuitenkin kiitoksena koira neljällä jalalla. Kuntoutuminen on kuitenkin tilapäinen ajanjakso, toisin kuin kroonista ongelmaa potevan elämäntapamuutoksen tarve. oppimista. Painonsiirtoharjoitukset, liikeratoja ylläpitävät tehtävät, venytykset, vahvistavat harjoitteet ja erilaiset alustat tulevat kuntoutumisen edetessä mukaan. Harjoitteiden tekemisessä kotiväen aktiivisuus on erittäin tärkeää. Lihasvoiman säilymiseksi jumpasta saattaa tulla kroonista tukija liikuntaelinsairautta potevalle uusi harrastus.. Nivelrikko ” Hoitamattomana ja pitkittyessään akuutti kipu voi kroonistua. Vältettäviä asioita kertyy usein pitkän listan verran, kun taas hallitut harjoitteet ovat toivottuja. 16 H YV IN VO IN TI suotavaa, sillä se rasittaa muita jalkoja, altistaa lisäongelmille ja mutkistaa paranemista. Jokaiselle löytyy kokeilemalla sopivat alkuasennot ja tehtävät. Vain tehty harjoitus auttaa ja laatu korvaa määrän! Kuntoutumisella on tahtinsa, harjoitteissa edetään vaiheesta toiseen, eikä oikotietä ole. Jokin tekijä on sitten se viimeinen pisara, jonka ansiosta vaiva tulee paremmin ilmi. Etanakävely on tullut monelle ristiside-operaatiosta toipuvalle tutuksi. Jos takapakkeja tulee, silloin höllätään ja jatketaan taas huilin jälkeen eteenpäin. Vaiva ei siis olekaan pois päiväjärjestyksestä leikkauksen jälkeen, vaan siitä alkaa kuntoutuminen. Krooninen kipu ”syö” koiraa, se on uuvuttava stressitila ja vaikeuttaa mm. KROONISEN KIVUN HUOMAAMINEN ON VAIKEAA Krooninen kipu voi olla epämääräistä kolotusta tai jomotusta, jota ei tunnustellen pysty paikallistamaan ja joka on pikkuhiljaa ja salakavalasti hiipinyt koiran elämään. Toistoja on kerrytettävä pieninä annoksina kerrallaan, siksi niitä tulisi tehdä päivittäin arkirutiineiden ohella. Käsittelyillä kudoksia saadaan rentoutettua ja ottamaan vastaan harjoitusta. Kuntoutuminen voi olla tuskastuttavan pitkä ajanjakso ja kysyy sinnikkyyttä ja malttia erityisesti kotiväeltä
Lihasvoiman säilymiseksi jumpasta saattaa tulla kroonista tukija liikuntaelinsairautta potevalle uusi harrastus.. Nivelrikon vaiheet vaihtelevat, ja ne on hyvä ottaa huomioon koiraa liikuteltaessa. Apuvälineitä löytyy autorampeista lähtien, ja nikkarointitaitoiset osaavat naputella itse luiskia kotiportaiden nousua helpottamaan. Sopivassa määrin liike on lääkettä, joten suunnittelemme lemmikin arkea uusiin uomiin, yksilöllisyys huomioiden. Vaiva ei ole parannettavissa, mutta elämäntapamuutoksilla sen kanssa voi elää ja pyrkiä hidastamaan sen etenemistä. Fysioterapiassa jatketaan siitä, mihin eläinlääkärin antaman kivunlievityksen myötä on päästy. Parantavaa hoitoa ei ole, ja on keskityttävä elämänlaadun ylläpitämiseen sekä pyrittävä hidastamaan etenevää sairautta. Monet mukavat asiat voivat säilyä elämässä, ne vain saattavat muuttaa hiukan muotoaan. 17 on tavallinen esimerkki kroonisesta kiputilasta. Fysioterapeutin hyppysissä voi piipahdella silloin tällöin oireita lievittämässä, mutta erilaiset käsittelyt eivät yksin vaikuta, jos arki ei muutu tai koiraa edelleen käytetään liian kuormittavassa harrastuksessa. Palloa ei esimerkiksi olekaan hyvä enää heitellä, mutta sitä voi kuitenkin vaikka etsiä. DIAGNOOSINA ARTROOSI TAI SPONDYLOOSI Kroonisen sairauden diagnoosi on aina hiukan pelottava. Lihasvoiman säilymiseksi jumpasta saattaa tulla kroonista tukija liikuntaelinsairautta potevalle uusi harrastus, jossa yhdistyvät huvi ja hyöty. Lämpö auttaa kolotuksiin, ja vertymiseen tarvitaan hiukan pidempi lämmittely. Krooninen vaiva yhdistyy mielikuvissa usein iäkkäisiin lemmikkeihin, mutta niin esimerkiksi nivelrikkoa kuin selkärangan luupiikkejä/sillottumaa eli spondyloosia tavataan myös nuorilla koirilla. Omistajalta tosin vaaditaan pitkäjänteisyyttä, jotta toistoja kertyy riittävästi ja hyväksi havaittu rajoitettavien ja sallittujen asioiden välinen tasapaino säilyy. Useampi lyhyt lenkki korvaa yhden pidemmän. Krooninen kiputila voi ajoittain ärtyä, jolloin oireisto muistuttaa akuuttia kipua. Juttelemme pehmeistä elämäntavoista, painonhallinnasta, sopivista liikuntamuodoista, arkea helpottavista ratkaisuista ja mietimme harrasteille kevyempiä vaihtoehtoja. Mitä aiemmassa vaiheessa käymme näitä asioita läpi, sitä paremmin niistä on kotona apua. Muistettava on, että ” Kylmähoito hidastaa vamma-alueen tilan pahenemista ja turruttaa kudoksia, jolloin kipukin lievittyy. Liikkeessä pitää pysytellä ja virikkeitä on oltava. Omistajan panos lemmikin arjessa on tärkeää – nimenomaan jokapäiväisessä toiminnassa löytyvä rasituksen ja levon tasapaino on olennainen osa hyvää elämää
Istu-seiso-harjoitus (oikein tehtynä!) on oiva keino vahvistaa koiran takaosaa. Koira nousi ketterämmin maasta ylös ja käveli ja kääntyili vaivattomammin. Huolehdi, että lämpöpakkaus ei ole aluksi liian kuuma, eikä sitä saa laittaa tulehtuneelle alueelle. Erään spondyloosia sairastavan koiran omistaja oli ottanut rutiiniksi teettää koirallaan tätä harjoitusta, ja kolmen kuukauden aikana kertyneiden liki tuhannen toiston jälkeen koiran takaosa oli huomattavasti vahvempi. ” Päivittäinen satsaus on vain viisi toistoa ennen ruokakupin saamista, ja tämä tapahtuu kahdesti päivässä.. ” Kuntoutuminen voi olla tuskastuttavan pitkä ajanjakso ja kysyy sinnikkyyttä ja malttia erityisesti kotiväeltä. TOISTOILLA ON MERKITYSTÄ, JOTTA LIHASVOIMA SÄILYY Lihasvoimaa tarvitaan tukemaan kipeitä niveliä tai jäykkiä nikamia. Hätätilassa kuumassa vedessä kasteltu, kuivaksi väännetty ja muovipussiin laitettu pyyhe toimii lämpöpakkauksen tavoin. Omistajan tehtävänä olisi kohdentaa liikuntaa tai jumppaa siten, että kudoksien voima vähintäänkin pysyy tai mieluummin jopa vahvistuu vaivasta huolimatta ja kipua tuottamatta. Koira voi ja saakin viihtyä lämpötyynynsä äärellä puolikin tuntia. Koira alkaa helposti säästellä itseään, jolloin voima vähenee käytönpuutteesta johtuen. LÄMPÖHOITO RENTOUTTAA JA LIEVITTÄÄ KOLOTUKSIA Lämmön lähteenä voi käyttää kuumavesipulloa tai mikrossa lämmitettävää jyvätyynyä. Määrä tuntuu huikealta, mutta päivittäinen satsaus on vain viisi toistoa ennen ruokakupin saamista, ja tämä tapahtuu kahdesti päivässä. 18 H YV IN VO IN TI krooninen tila saattaa välillä akutisoitua ja oireet pahenevat, kunnes jonkin ajan kuluttua koiran vointi voi taas olla parempana
Kirjoittajasta: Susanna Vartiainen on siilinjärveläinen fysioterapeutti ja eläinfysioterapeutti. Kipu voi näyttäytyä monenlaisina ilmiöinä, esimerkiksi: • äkilliset/pikkuhiljaa ilmentyneet muutokset ryhdissä, liikkeissä ja liikkumisessa (jäykkyys, epäpuhtaus, jopa ontuminen). • tahmatassumaisuus, askel painaa ja vauhti hiipuu. • pysähtelee tuijottamaan kylkeään, raapii itseään tai nojailee istuessaan seiniin. 19 Herkät tuntosarvet ja koiramiestaito auttavat tulkitsemaan koiran viestejä. • iloisuus häviää, häntä ei heilu, eikä koira innostu leikkimään. • hyppyhaluttomuus autoon, sohvalle tai kisatilanteessa esteelle. Hän työskentelee koirien, hevosten ja kissojen tukija liikuntaelinongelmien parissa. Työssään hän suosii erityisesti terapeuttista harjoittelua, sillä jumppa on tehokas apu niin ongelmien ennaltaehkäisyssä kuin kuntoutuksessakin. • vetäytyminen yksinäisyyteen. • suorituskyvyn aleneminen, vaikka kuntoa pitäisi olla. ” Krooninen kipu ”syö” koiraa, se on uuvuttava stressitila ja vaikeuttaa mm. Arjen rutiineihin tulleiden muutosten perusteella pystyy karkeasti arvioimaan koiran toimintakykyä. • liikkumisen muutokset, esimerkiksi ravi katoaa ja pupulaukka tulee tilalle. • aggressiivisuus toisia koiria tai ihmisiä kohtaan. • jonkin tavallisesti onnistuvan asian vältteleminen. oppimista. Sirius Koiran Kuntopolku-mobiilisovelluksen ilmaisversiosta löytyy 15 kysymyksen testi, johon vastaamalla saat tietoa koiran arjesta suoriutumisesta. Samalla tulet huomanneeksi, mihin asioihin koiran kanssa eläessä kannattaa kiinnittää huomiota.
Koirille ei tule käyttää muita kuin eläimille tarkoitettuja tulehduskipulääkkeitä, sillä jotkut ihmisille tarkoitetut tulehduskipulääkkeet ovat koirille myrkyllisiä hyvin pienellä annoksella. ja karprofeeni (esim. Koirilla käytettäviä tulehduskipulääkkeitä ovat muun muassa meloksikaami ( Metacam) KOIRAN MODERNI KIVUNHALLINTA TEKSTI: LAURA KAUPPINEN KUVAT: LIISA TIKKA Koiran akuuttia ja vakavaa kipua voidaan hoitaa kotona eri lääkkeillä. 20 H YV IN VO IN TI K rooninen kipu on yleensä tulehduksellista, ja siten tulehduskipulääkkeet ovat erittäin tehokkaita vaikutukseltaan. Opioidit ovat keskushermostoon vaikuttavia kipuTulehduskipulääkkeet auttavat kipuun sekä hoitavat tulehdusta. Lääkitys tulee lopettaa, mikäli koiralla esiintyy käytön yhteydessä ripulia tai oksentelua. Tulehduskipulääkkeet siis auttavat kipuun sekä hoitavat tulehdusta. Amitriptyliini (Triptyl) on trisyklinen masennuslääke, ja sitä käytetään myös kroonisen kivun hoidossa. Oikein käytettynä ne ovat yleensä hyvin siedettyjä. Gabapentiiniä (Neurontin) voidaan käyttää esimerkiksi hermokivun hoitamiseen.. Yleinen haittavaikutus tulehduskipulääkkeillä on ruoansulatuskanavan oireet ja yliannoksella munuaisvaurio. Tieteellinen näyttö kivunhallintaan muulla kuin tulehduskipulääkkeellä on hyvin niukkaa eläinlääketieteen alalla. Ensisijaisesti koirilla tulisi käyttää tulehduskipulääkkeitä, koska niiden käytöstä on paljon tietoa ja niistä löytyy myös vaihtoehtoja pitkäaikaiseen käyttöön. Canidryl). Tulehduskipulääkkeen annosta ei saa suurentaa eikä lääkettä antaa useammin ilman eläinlääkärin konsultaatiota
Amantadiini ei ole rekisteröity eläimille. Suun kautta annettavan buprenorfiinin annos koirilla on 0,03 mg/kg 8–12 tunnin välein. Parasetamolin annostus on erittäin tarkka, sillä se on liian isolla annoksella myrkyllinen koirille ja aiheuttaa akuutin maksavaurion. Tehokas annos koirille on 3 mg/ kg kerran vuorokaudessa. Muita opioideja ovat esimerkiksi morfiini, jota voidaan käyttää koirien kivun hoidossa. Suun kautta annettuna kuitenkin sen hyötyosuus on vain 10–29 % koirilla. 21 lääkkeitä, ja niitä voidaan käyttää, kun tulehduskipulääkkeiden teho ei ole riittävä. Ihmisillä sitä käytetään kroonisen kivun hoidossa. Gabapentiiniä (Neurontin) voidaan käyttää esimerkiksi hermokivun hoitamiseen. Morfiinin haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, oksentaminen ja ummetus. Ihmisillä tramadolin haittavaikutuksena on mahdollinen mahahaava. Amitriptyliini (Triptyl) on trisyklinen masennuslääke, ja sitä käytetään myös kroonisen kivun hoidossa. Kissoille parasetamolia ei saa syöttää siitä syystä ollenkaan. Gabapentiiniä (esim. Tietoa ei löydy kuitenkaan sen pitkäaikaisesta käytöstä eikä kroonisen kivun hoidosta. Se on monivaikutteinen kipulääke ja tehokas kroonisen kivun hoidossa. Tramadol ( Tramal) on käytetyin opioidi koirien kroonisen kivun hoidossa. Koirilla käytettävä annos on 3–5 mg/kg kahdeksan tunnin välein. Sen on arvioitu olevan hyvä vaihtoehto tulehduskipulääkkeelle kroonisen nivelrikkokivun hoidossa. Temgesic-laastari) yleisyys kipulääkkeenä on kasvanut akuutin kivun hoidossa. ” Jotkut ihmisille tarkoitetut tulehduskipulääkkeet ovat koirille myrkyllisiä hyvin pienellä annoksella.. Buprenorfiinin (esim. Neurontin, Gabapentin) ei ole liTulehduskipulääkkeet auttavat kipuun sekä hoitavat tulehdusta. Sivuvaikutuksia amantadiinille ei ole koirilla raportoitu. Yleisimpiä koirilla käytettyjä opioideja ovat amantadiini ja gabapentiini. Sen tehokkuus on todistettu akuutissa kivussa koirilla ja kissoilla. Parasetamolia käytetään koirien akuutin tulehduksellisen kivun hoitamiseen
Vaikka koiran Hyvä kivunhoito helpottaa kaikkien elämää TEKSTI: LIISA TIKKA ” Tieteellinen näyttö kivunhallintaan muulla kuin tulehduskipulääkkeellä on hyvin niukkaa eläinlääketieteen alalla.. Koiran kerrotaan kärsivän leikkauksen jälkeisestä toipumisajasta, eikä sitä siten kannattaisi välttämättä operoida. 22 H YV IN VO IN TI sensoitu eläimille. U sein koirien liikuntaelimistöön ja terveyteen liittyviä nettipalstoja lukiessa törmää teksteihin, joissa kritisoidaan koiran mahdollista leikkaushoitoa. Sivuvaikutukset ovat harvinaisia. Amitriptyliini ( Triptyl) on trisyklinen masennuslääke, ja sitä käytetään ihmisillä myös kroonisen kivun hoidossa. Lisäksi sen on havaittu olevan tehokas tilanteissa, kun tulehduskipulääkkeet eivät ole enää riittäviä kivun hoitamiseksi. Hyviä tuloksia gabapentiinillä on saatu myös kroonisen kivun hoidossa. Alkuun lääkitys voi väsyttää, mutta sen pitäisi mennä ohi muutamassa viikossa. Amitriptyliini voi vaikuttaa haitallisesti ruoansulatuskanavaan sekä sydänja verenkiertoelimistöön, ja siksi sen annostus on hyvin tarkka. Koirilla käytetty annos on 5–10 mg/kg 2–3 kertaa vuorokaudessa. Amitriptyliiniä ei saa käyttää yhdessä muiden serotogeeniseen systeemiin vaikuttavien lääkkeiden, kuten tramadolin, kanssa. On kuitenkin hyvä huomioida, että nykylääketiede mahdollistaa myös hyvän kivunhoidon eläimille. Pregabaliini ( Lyrica) on gabapentiinin kaltainen lääke, ja sitä voidaan myös käyttää koirilla. Koirilla sitä voidaan käyttää kroonisen kivun hoidossa, ja se nostaa kipukynnystä. Koirilla sitä voidaan käyttää esimerkiksi hermokivun hoitamiseen. Toki monet operaatiot estävät koiran normaalia elämää viikkojen tai jopa kuukausien ajan. Koirille käytettävä annostus on 1 mg/kg kaksi kertaa vuorokaudessa
Muistaakseni käytössä oli silloin ainoastaan tulehduskipulääke, ei muuta. Adequan) voidaan antaa pistoksina koirille kaksi kertaa viikossa neljän viikon ajan. Omat koirani ovat olleet pääasiallisesti bull-rotuisia, ja niillä on korkea kipukynnys. Edellinen suurempi koiran leikkaus perheessämme ajoittui yli 15 vuotta aiempaan hetkeen, jolloin yhdeltä koiraltamme leikattiin useita nisäkasvaimia kerralla. Koira pääsi heti leikkauksen jälkeen kotiin. Polysulfatoituja glykosaminoglykaaneja (esim. Koira ei ollut kivulias missään vaiheessa ja ensimmäistä yötä lukuun ottamatta nukkui aina levollisesti ja tyytyväisenä. Koira oli hirvittävän kipeä, eikä se suostunut leikkauksen jälkeen edes käymään makuulle, vaan käveli ympäri asuntoa ja huusi. Ensimmäinen, mitä eläinlääkärimme määräsi, oli kipulääkitys: tulehduskipulääkkeen lisäksi koira sai myös kroonisen kivun hoitoon tarkoitetun lääkityksen. Lääkityksen lisäksi koiralle suositeltiin nivelvalmisteita ja eläinfysioterapiaa. Haittavaikutuksia ovat muun muassa ruoansulatuskanavan oireet. Useampi kokenut ortopedi tutki koiran löytämättä siitä vikaa. Ristisiteen korjausleikkauksessa koirani sääriluu sahattiin poikki ja raudoitettiin uuteen asentoon. toimintaa joudutaankin rajoittamaan toipumisaikana, ei sen tarvitse kuitenkaan kärsiä kivusta. Kotihoidossa koiralle annettiin päivittäin säännöllisesti suun kautta kahta eri tulehduskipulääkettä sekä tarvittaessa opioidia. Sillä oli lääkelaastari ihossaan, ja se oli saanut klinikalla kipulääkkeitä suoneen. Adequanin on todettu vaikuttavan hyvin lievään kipuun sekä nivelrikkokipuun.. Tämän vuoksi esimerkiksi nykyisen vanhemman amstaffini ristisidevaurion diagnosointi oli käytännössä melkeinpä mahdotonta. Lääkitystä vähennettiin asteittain, mutta kipulääkitystä käytettiin noin kuukauden ajan. Myöhemmin havaitsimme, että paraneminen otti takapakkia eikä koira toipunutkaan normaaliksi. Laura harrastaa koiriensa kanssa agilityä ja paimennusta. Kipua ne ovat myös näyttäneet erittäin huonosti. Tämä muisto mielessäni tuntui vähän pelottavalta miettiä, miten jalkaleikatun koiran käy. 23 Kirjoittajasta: Laura Kauppinen on eläinlääketieteen kandidaatti. Lopulta koirani polvi tähystettiin, ja sain varmuuden siitä, että olin lukenut koiraa ja sen liikkumista oikein: ristiside oli osittain katkennut. Prednoleukotropiini ( PLT) on koirille lisensoitu kipulääke nivelrikkokivun hoitamiseen. Tietoa sen tehokkuudesta ja pitkäaikaiskäytön turvallisuudesta ei ole saatavilla. Se sisältää kipulääkkeen lisäksi kortisonia. Parasetamolin annostus koirille on erittäin tarkka
24 KO IR AP ÄI VÄ KO TI KOIRAPÄIVÄKODISSA LEIKITÄÄN JA VIIHDYTÄÄN YHDESSÄ Kun kerron vieraassa seurassa työskenteleväni koirien päiväkodissa, saan osakseni hämmentyneitä katseita. Osa ei ymmärrä koko konseptia, osa ei miellä tätä työksi, vaan kivaksi harrastukseksi ja sitten ovat ne, jotka huudahtavat kateudesta ja kysyvät, miten itsekin pääsisivät leikittämään koiria työkseen. TEKSTI: MARI TAMMENKOSKI KUVAT: SEBASTIAN BJÖRKMAN
Seuraamme jatkuvasti leikkiviä koiria, luemme koirien keskinäistä kommunikointia, vastaamme, reagoimme ja toimimme koirien tarpeiden mukaan niin, että kaikki koirat pennusta senioriin viihtyvät ja voivat hyvin. Pentujen osalta on tärkeää, ettei leikki mene yli ja välillä myös levätään, iäkkäämmät koirat taas saattavat arvostaa omaa rauhaa ja pehmeää petiä villiä leikkiä enemmän. Me olemme koiranomistajalle arjen pelastus ja tuki; koiralle se kodinomainen paikka, jossa on aina seuraa, puuhaa ja rapsutuksia tarjolla. Se, että koiranomistaja luottaa meihin päiväkodin väkeen ja antaa kaikkein rakkaimpansa meille hoitoon päiväksi, on aina yhtä iso kiitollisuuden aihe. Erityisen koskettavia ovat arat koirat, jotka toisinaan jännittävät ensimmäisen päiväkotipäivän aamupäivän tunnit päiväkodin eteisessä ja ovat ihmeissään kaikesta ja kaikista. Se into, jolla koirat aamulla tulevat päivähoitoon, riemastuttaa joka kerta. Jokainen koira ja koiranomistaja on erilainen, ja myös tarpeet päivähoidon suhteen ovat erilaisia. Tuntemalla koirat voimme myös helpommin kertoa koiranomistajalle mahdollisista muutoksista koiran käytöksessä tai terveydessä ja näin ohjata koirakon tarvittaessa hyvinvoinnin ammattilaisille saamaan apua vaivoihin. Nämä tarpeet pyrimme ottamaan jokaisen koiran kohdalla huomioon niin hyvin kuin mahdollista. Meidän roolimme on toki tehdä koiran elämästä sosiaalisempaa ja hauskempaa, mutta sivussa myös perheen ihmiset voivat paremmin. Oman koiran liikkumisen tai käytöksen toisinaan hitaat muutokset saattavat jäädä huomaamatta koiranomistajalta kiireisessä arjessa, kun taas me päiväkodissa ehdimme kiinnittää niihin helpommin huomiota tarkkaillessamme koiraa pitkin päivää. Osa koirista esimerkiksi syö päivän aikana, osalla on lääkityksiä, yksi pitää pukea ulkoiluun, toinen pelkää tietyn näköisiä koiria, kolmas kaipaa rohkaisua. Tärkein työkalumme on taito lukea koirien elekieltä. Pystymme tarvittaessa myös yhdessä koiranomistajan kanssa miettimään ratkaisuja mahdollisiin arjen haasteisiin. Kun tällainen koira muutaman päivän kuluttua juoksee aamulla suoraan syliin ja sitten leikkimään, tietää onnistuneensa työssä – ja muuttaneensa omalta osaltaan koiran ja omistajan elämää rikkaammaksi. Meidän työmme on tarjota koiralle turvallinen ja mielekäs ympäristö viettää aikaa, kokea ja olla koira. koirat. Kun koira leikkii meillä päivän, pääsevät ihmiset hyvillä mielin iltaisin omiin harrastuksiinsa, pystyvät venyttämään työpäivää tarpeen mukaan tai saavat rauhassa hoitaa etäpäivän pa. Onpa koira-asiakkaiden joukossa myös ainakin yksi koira, joka ei aamuista välitä. Me päiväkodin henkilökuntana luomme suhteen jokaiseen koiraan. 25 K oirapäiväkodissa työskentely on toisinaan sohvalla kahvikupin kera istumista lauma uneliaita ja tyytyväisiä koiria ympärillä, mutta myös paljon, paljon muuta. AMMATTITAITOA VAATIVA AMMATTI Ensimmäisenä tulee vastuu koirasta. Se, että koiran, hänen elekielensä ja tapansa oppii tuntemaan, on todella tärkeä osa työtä. Koira huokaisee tyytyväisenä, kun pääsee vielä hetkeksi torkahtamaan aamulenkin jälkeen ennen päivän leikkejä. Luomalla päiväkodin ympärille hyvän verkoston muita koira-alan palveluja tuemme toisiamme ammatillisesti ja takaamme, että hoitokoiramme saavat parasta mahdollista palvelua kaikilla osa-alueilla. Näin koira luottaa meihin, tietää tulevansa kuulluksi, ja samalla me tiedämme, että kaikilla koirilla on mukavaa, kaikki viihtyvät ja saavat itselleen parhaan mahdollisen päivän luonamme. Parhaan kiitoksen työstä kertovatkin ” Tärkein työkalumme on taito lukea koirien elekieltä. Hänelle varaamme aina valmiiksi viltin nojatuoliin. Aamulla jokaisella koiralla on myös omat rutiininsa, joihin saattaa sisältyä meidän posken lipaisu, innokas hyppy syliin tai selkärapsut ennen leikkiin ryntäämistä
Osa koirista selvästi mieltyy joihinkin tiettyihin leikkikavereihin ja osaa jo valmiiksi odottaa oman parhaan koirakaverinsa saapumista päiväkotiin. Koirien ryhmäjaossa otamme huomioon niin koirien koon, sukupuolen, leikkitavan kuin iän. Ruuan jälkeen on ruokalevon aika. Koska ruoka on monelle koiralle tärkeä resurssi, olemme erityisen tarkkoja, etteivät ruokailutilanteet aiheuta minkäänlaista kinaa koirien välillä. Koirat saavat leikkiä sopivissa ryhmissä, meidän ihmisten seuratessa taustalla, että kaikilla on mukavaa. Me ihmiset saatamme makoilla koirien seurana sohvilla tai lattialla ja rapsuttelemme uneen levottomat leikkijät ja pidämme samalla huolen, että koirat saavat päivän aikana myös. Jokainen ruokaileva koira saa syödä joko yksin tai ihmisen seurassa, jos tämä on koiralle mieluisempaa, ruokailuun varatussa huoneessa. He saavat päivän mittaan omat erityiset virikkeensä meidän ihmisten rinnalla puuhaten. Me koirapäiväkodin väki olemme siinä onnekkaassa asemassa, että saamme viettää päivän hyvin erinäköisten, -kokoisten ja -luonteisten koirien kanssa, mutta samalla olemme luoneet ympärillemme värikkään ja rakkaan koiranomistajien yhteisön. Osa koirista jakaa yhdessä lelut ja leikkii esimerkiksi vetoleluilla, kun taas ne koirat, joille lelut voisivat aiheuttaa kinaa, saavat kisata keskenään ilman häiriötekijöitä. laverit kotoa ilman koiran osallistumista videopuheluihin. Yhtä lailla on koirille parasta, että koiranomistaja tuo mukanaan oman koiransa ruuan, jotta koiran mahdolliset allergiat ja erikoisruokavaliot tulevat huomioiduksi. PÄIVÄKODIN PÄIVÄ Yleensä aamupäivät, varsinkin viikonlopun jälkeen, ovat hyvinkin riehakkaita koirien ollessa täynnä energiaa ja leikinriemua. Sitten on muutamia oman tiensä kulkijoita, jotka ovat kiinnostuneempia meistä ihmisistä kuin muista koirista. 26 KO IR AP ÄI VÄ KO TI ” Luomalla päiväkodin ympärille hyvän verkoston muita koiraalan palveluja tuemme toisiamme ammatillisesti ja takaamme, että hoitokoiramme saavat parasta mahdollista palvelua kaikilla osa-alueilla. Koirat, joilla on eväät mukana, saavat ruuan omistajan toiveiden mukaan
Päiväkodissa myös ulkoillaan. Me otamme turvallisuuden tosissamme, eikä siihen kuulu monen koiran ulkoilutus kerralla, vilkkaat kadut tai koirapuistot. 27 ” Parhaan kiitoksen työstä kertovatkin koirat. Kaupungissa saattaa olla pelottavia ja kummallisia asioita koirille. Yksi työn parhaista puolista ovatkin hetket, kun saa ympärilleen joukon koiria tuhisemaan tyytyväisenä levollista unta. Koiranomis. Ulkoiluttajaa kohden meillä on yleensä kaksi koiraa kerralla ja mietimme huolellisesti, ketkä koirista voisivat ulkoilla yhdessä ja ketkä eivät. Saatamme suositella koiralle uusia välineitä, jos koemme, että esimerkiksi leveämpi panta tai tietynlaiset valjaat sopisivat koiralle senhetkisiä välineitä paremmin. Olemme siitä erikoisen onnekkaassa asemassa, että sijaintimme on Helsingin keskustan tuntumassa, mutta emme joudu ylittämään yhtäkään katua ulkona koirien kera. Helsingin Merihaka on oma pieni saarekkeensa kaiken keskellä meren äärellä, ja ulkoilut kävelemme rauhallisella kävelytiellä raikkaassa merituulessa kauempana autoteistä. meidän ihmisten seuraa ja täyden huomion. Ainut poikkeuksemme ulkoiluvälineissä on flexi. Olisi melko haastavaa lähteä kulkemaan kaupungin katuja päiväkotilaisten kanssa. Yksi reagoi potkulautaan, toinen ei kestä moottoripyöriä, kolmas hermostuu sireenien äänestä ja neljäs pyrkii syömään maasta kaiken mahdollisen ja mahdottoman. Jokainen päiväkodin koira ulkoilee niillä välineillä, jotka hänellä on hoitoon tullessaan. Emme varsinaisesti kouluta koiria päiväkodissa, mutta jos koira on kovin vetävää sorttia tai pieni pentu, joka ei vielä osaa kulkea hihnassa tai jännittää erilaisia alustoja tassujen alla, pyrimme nameilla ja kehulla saamaan tilanteen koiralle mieluisaksi ja sujuvaksi. Jos koiranomistaja haluaa koiransa käyttävän pantaa, koira ulkoilee pannassa, tai valjaissa, jos ne ovat omistajan valinta
Koirat ovat päivän mittaan erilaisissa ja -kokoisissa ryhmissä, ja jokaiselle koiralle tulee riittävästi tilaa leikkiä ja oleskella. Yksi valitsee sohvan, toinen ryömii sohvan alle, muutamat nukkuvat aina kylki kyljessä yhdessä ja jotkut rauhoittuvat parhaiten ihmisten jalkoihin. Jos omistajalle sopii, saatamme päivän aikana leikata koiran kynnet, harjata turkin takut ja rasvata tassut. Kiinnitämme päivittäin myös huomiota koirien terveyteen ja hyvinvointiin. Aivan yhtä tärkeää kuin koirien viihtyminen on tilojen toimivuus ja yleinen siisteys. Päiväko” Jos omistajalle sopii, saatamme päivän aikana leikata koiran kynnet, harjata turkin takut ja rasvata tassut.. Jo perustamisvaiheessa on tärkeää huomioida tilan soveltuvuus päiväkotitoimintaan. Koirat osaavat myös pyytää rauhoittavaa korvahierontaa tai lempeää venyttelyä iltapäivän rauhallisten lepohetkien aikana. Päivän päätteeksi luovutamme leikistä ja puuhasta raukeat koirat omistajilleen ja samalla vaihdamme koiran päivää koskevat kuulumiset ja varaamme koiralle seuraavat päiväkotipäivät. Iltapäivisin päiväkodin meno on yleensä aamupäiviin verrattuna huomattavasti rauhallisempaa. PÄIVÄKODIN SIISTEYS JA TURVALLISUUS Koiran viihtyvyyden lisäksi päiväkodin kulisseissa tehdään hurjasti työtä koirien turvallisuuden eteen. Eräs koira pyytää meitä ihmisiä nostamaan viltin kulmaa niin, että hän pääsee rakentamaan oman pesänsä katseilta piiloon lämpimään. 28 KO IR AP ÄI VÄ KO TI taja saa kernaasti käyttää flexiä halutessaan, mutta me ulkoilutamme koirat turvallisesti hihnoissa. Koirille muodostuu päiväkodin tiloissa myös omia lempipaikkojaan. Soitamme koirille rentoa jazzia, oleilemme yhdessä, seuraamme koirien aamusta verkkaisempaa leikkiä ja varmistamme, että kaikkein vilkkaimmatkin pennut varmasti lepäävät ja antavat myös toistenl evätä
Koirapäiväkoti ei välttämättä ole muiden yrittäjien lempinaapuri haukkumisesta aiheutuvan melun vuoksi. Näiden siivoamiseen on luotu omat, yhtenäiset käytännöt, joilla eliminoimme mahdolliset tarttuvien tautien leviämiset. Lisäksi raakaruuan käsittely vaatii omat välineet jokaiselle ruokailijalle, ja ylipäätään koiranruuat tarvitsevat omat säilytystilansa koirien ulottumattomissa. Olemme oppineet paljon myös koirien tavoista juoda. Jos koirat leikkivät päivän aikana leluilla, tarkastamme jokaisen leikkihetken päätteeksi lelujen kunnon ja pesemme ne ennen seuraavaa käyttökertaa. Seinät, aidat ja portit pestään ainakin kerran viikossa, kurakelillä tarvittaessa päivittäin. Lattia pitää olla helposti puhdistettavissa ja sopivan pitävä tassuille; tiloissa on myös hyvä olla koirille erilaisia tasoja oleskeluun ja lepoon – ja näiden päällisten on oltava helposti puhdistettavia ja pestäviä. Lelujen ” Koiran viihtyvyyden lisäksi päiväkodin kulisseissa tehdään hurjasti työtä koirien turvallisuuden eteen.. Koirat syövät yksitellen ruokailutilassa omista ruokakupeistaan: päivän aikana kertyy siis melkoinen määrä tiskiä. Koska päiväkodin koirista monet ovat pentuikäisiä, vahinkopissat ja -kakat ovat päivittäisiä. Koirat, jotka leikkivät yhdessä, juovat samoista vesikupeista, joiden vesi vaihdetaan useamman kerran päivässä. Meillä lattiat imuroidaan ja pestään vähintään kerran päivässä koirille turvallisilla pesuaineilla. 29 dissa on hyvä olla useampi huone koirien leikkitiloiksi, rauhallisempien koirien leponurkkauksia, huone koirien ruokintaan, tilava eteinen takaamaan sujuvat aamujen saapumiset ja iltojen kotiinlähdöt sekä lisäksi riittävän isot pesutilat kuratassujen ja kakkapeppujen pesuun. Monille koirille on samantekevää, minkä mallinen tai kokoinen juomakuppi on, mutta mukaan mahtuu niitäkin, jotka näkevät maailman toisin. Eräs koira rakastaa vesikupin kaatamista lattialle ja vesilätäkössä kierimistä, kun taas toinen pitää kuppia täydellisenä leluna ja nopeasti kääntää kupin ylösalaisin sekä lähtee kuljettamaan kuppia pitkin lattiaa kuonollaan. Kaikkien tilojen tulee olla koiralle turvallisia. Toki melutasoon pystyy vaikuttamaan paljonkin leikkiä ohjaamalla, viemällä koirien huomion ovikellon äänestä ja rauhoittamalla iltapäivän koirien kotiinlähdöt. Arat koirat saattavat arvostaa päivän mittaan hiljaisempaa huonetta rauhallisella musiikilla, vilkas pentu taas saattaa tarvita omaa sohvaa ja ihmistä rauhoittuakseen
On suurta kiitollisuutta herättävää saada työskennellä ihmisten parhaiden ystävien parissa. ” Työntekijän kannalta koirapäiväkoti on toisinaan meluisa, pölyinen ja eritepitoinen työpaikka, jossa on maailman innokkaimmat asiakkaat.. Kierrätämme vessapaperihylsyt ja tyhjät pahvilaatikot koirien virikkeinä, lajittelemme roskat ja vältämme turhia pakkauksia. Sadeja kurakelien osuessa kohdalle eteiseen on varattu iso pino tassupyyhkeitä, jotka kertyvät varsin nopeasti korkeaksi pyykkivuoreksi pesukoneen eteen ja siitä kuivurin kautta takaisin eteiseen seuraavaa tassukuivausta odottelemaan. Sekajätettä kertyy silti erityisesti päivinä, jolloin talossa on useita pentuja, joille sattuu vielä vahinkoja sisäsiisteyden suhteen. 30 KO IR AP ÄI VÄ KO TI käyttöikä on varsin lyhyt riehakkaiden ja hammastelevien pentujen vuoksi, ja meillä onkin käytössä myös itsetehtyjä kierrätysmateriaalista valmistettuja leluja. Onnistuneen työpäivän jälkeen vaatteet saattavat olla kuolassa ja koirankarvoissa, mutta sydän on pakahtua koirien osoittaman kiintymyksen määrästä. Meillä on lisäksi sopimus eläinlääkärin kanssa isompien onnettomuuksien varalta. Työntekijän kannalta koirapäiväkoti on toisinaan meluisa, pölyinen ja eritepitoinen työpaikka, jossa on maailman innokkaimmat asiakkaat. Me pyrimme valitsemaan mahdollisimman ekologiset ja luontoystävälliset pesuaineet, välineet ja tuotteet päiväkodin arkeen. Koirat elävät hetkessä, ja palaute heiltä on aina rehellinen ja suora. Emme ole vielä kertaakaan joutuneet hyödyntämään ensiaputaitoja tai -välineitä, mutta olemme toki tilanteisiin varautuneet ja sopineet yhteiset pelisäännöt
Ehkä omistajan työpäivälle kertyy liikaa pituutta ja koira olisi pitkiä aikoja yksin ilman päiväkotia tai ehkä koira on jo iäkäs ja kaipaa huolenpitoa pitkin päivää. Helsinki Dog District on Rasmus Korhosen ja Sebastian Lindströmin yhteinen toteutunut unelma: koirien päiväkoti ja hotellikokonaisuus, jonka arvoja ovat avoimuus, ammattitaitoinen toiminta koirien ehdoilla ja laadukas yksilöllinen palvelu – koirien parhaaksi.. Päivähoitoon tulevan koiran tulee olla terve, rokotusten voimassa, eikä narttu voi olla juoksuissa. Pennuille päiväkoti on oiva ratkaisu sosiaalistamisen suhteen. Kirjoittajasta: Mari Tammenkoski on Head of Dogs Helsinki Dog District päivähoitokeskuksessa. 31 KOIRAPÄIVÄKODIN ASIAKKAAT Koirapäiväkoteja ei vielä Suomesta löydy kuin isommista kaupungeista. Koirapäiväkoti sopii kaikille koirille, jotka tulevat ” Kierrätämme vessapaperihylsyt ja tyhjät pahvilaatikot koirien virikkeinä. toimeen muiden koirien ja päiväkodin henkilökunnan kanssa. Meillä ei Ruotsin tapaan ole suosituksia koiran yksinoloajan pituuteen, ainakaan vielä. Paljon harrastavan koiranomistajan on ehkä helpompi lähteä iltaisin omiin menoihin, kun koira on viettänyt päiväkodissa puuhakkaan päivän. Osa koirista ei nauti päiväkodin yhteisöllisyydestä, vaan viettää mieluummin aikaa itsekseen, mutta niille koirille, jotka nauttivat muiden seurasta ja ovat sosiaalisia, koirapäiväkodilla saattaa olla suurikin merkitys elämänlaadun kohottajana – samoin kuin niille koiranomistajille, jotka viettävät kiireistä elämää ja potevat huonoa omaatuntoa kotona odottavasta koirasta. Eläintenkouluttajana hän kirjoittaa myös blogia Koiran luonto. Ruuhkavuosia elävän perheen arkea saattaa helpottaa tuoda koira päiväkotiin viettämään aikaa muiden koirien parissa poissa lasten leikeistä
Positiivinen ei tarkoita sallivaa TEKSTI: PETRA SAARMAN KUVAT: PIXABAY JA SHUTTERSTOCK Rajojen asettaminen on koirankoulutuksessa asia, joka saattaa herättää kysymyksiä ja epävarmuutta. Vai tarvitseeko niitä toivotunlaisten käytösten luomisen ohessa ylipäätään erikseen asettaa. Vahvisteiden käytön vakiinnuttaessa jalansijaa tutkitusti tehokkaimpana koulutusmenetelmänä on monia jäänyt mietityttämään, mitkä ovat tämän positiivisen koulutuskulttuurin rinnalla hyväksyttyjä tapoja rakentaa koiran elämään rajoja. Raamien hahmottelemiseen vaikuttavat oleellisesti omistajan mieltymykset sekä realistiset odotukset koiran käyttäytymisen muokkauksesta rotutyyppi ja luonteenpiirteet huomioiden. Millaisia sosiaalisia odotuksia koiraani kohdistuu, ja miten koirani niihin suhtautuu. MIKÄ MÄÄRITTELEE SALLITUN JA EI-SALLITUN. Kun ennaltaehkäisy unohtuu, on tavallista, että näissä tilanteissa koiran käyttäytyminen nyrjähtää ei-toivotun puolelle. Ennaltaehkäisy ympäristönhallinnan keinoin on yksinkertaisin keino ei-toivotuista käytöksistä eroon pääsemiseksi ennen kuin ne edes syntyvät. Houkutusten korjaaminen pois saatavilta hyvissä ajoin. Hyvin pian koiran odotetaan hampaiden käytön lisäksi ymmärtävän rajat myös esimerkiksi sille, missä määrin pöydiltä voi yrittää tavoitella asioita, kuinka riehakkaasti vieraita sopii kotona ottaa vastaan tai miten kadulla kättään ojenteleviin ihailijoihin tulisi suhtautua. nön kouluttaminen on tässä kiistatta oleellisessa roolissa, mutta hyvästä syystä tätä aihetta käsitellään artikkelissa omana osuutenaan. Se, mikä on sallittua ja mikä ei, on yleensä kontekstija ympäristösidonnaista; siksi yksiselitteisiä ohjeita siihen, miten koiran kuuluu elää, on mahdotonta antaa. 32 KO U LU TU S JA O PP IM IN EN R ajat koiran käyttäytymiselle määrittelee koiran omistaja. Kun hahmotellaan toivotunlaisia, koiraa kohtaan reiluja rajoja, on aluksi hyvä keskittyä yhteen rajojen asettelun järeimmistä kulmakivistä – ennaltaehkäisyyn. Käytännössä tähän kuitenkin usein keskitytään vain pikkupentuaikana muun muassa keräämällä pois kaikenlainen epäsopiva pureksittava. KäytänMISSÄ MENEE RAJA. Ennaltaehkäisyn roolia ei voi liikaa alleviivata: kun ajatuslamppu jostakin tavalla tai toisella palkitsevasta käytöksestä pääsee kerran syttymään, on sitä huomattavasti hankalampi sammuttaa verrattuna siihen, ettei lamppu olisi päässyt syttymään alkujaankaan. Onko koirani rotuominaisuuksiltaan sellainen, että se voi rennosti sopeutua vaikkapa kerrostaloelämään. Millaista luontaista käytöstä voin koiraltani odottaa esimerkiksi riistaa tai muita koiria kohdatessamme
33 ” Kun ennaltaehkäisy unohtuu, on tavallista, että koiran käyttäytyminen nyrjähtää eitoivotun puolelle.
Sosiaaliset paineet ovat tässä kohden ymmärrettävä jättää taka-alalle, vaikka ne kovin inhimillisiä ovatkin. Koiran omistajan oma rooli ennaltaehkäisyssä on kaiken keskiössä – miten itse olen vuorovaikutuksessa koirani kanssa, mahdollistanko sille tilaisuuksia käyttäytyä ei-toivotusti, miten huolehdin koirani turvallisuuden tunteesta. 34 KO U LU TU S JA O PP IM IN EN ” Hankaliinkin tilanteisiin on luotavissa toimivia käytösmalleja, joiden toteuttaminen vaatii kouluttajalta vahvaa sitoutumista projektiin. Yksinkertaisimmillaan on kuitenkin täysin hyväksyttyä rajata asuntoa niin, ettei koira pääse kulkemaan paikoissa, joissa se voisi olla haitaksi itselleen tai ympäristölleen tai estää sitä hihnalla pääsemästä toteut. Kuten yleisen ennaltaehkäisynkin, myös fyysisten rajoitteiden käytössä tarvitaan usein tueksi käytännön koulutusta. Näiden kontrolloimattomien tilanteiden kanssa on joko tultava sellaisinaan toimeen tai otettava härkää sarvista tehostetun koulutuksen suhteen. Puskasta juoksuun säntäävä jänis tai kulman takaa yllättäen eteen pölähtävä toinen koira ovat tekijöitä, joihin emme voi vaikuttaa. Ennaltaehkäisyn tukena voi rohkeasti käyttää myös hyvän eläintenpitotavan mukaisia fyysisiä rajoitteita, kuten hihnaa, suljettuja ovia, koiraportteja, syliin nostamista/kiinnipitämistä tai verhojen sulkemista. Toisaalta arvaamattomien tilanteiden jälkipyykin pesemiseksi voidaan luoda myös palauttavia tukitaitoja, joiden toimivuuteen vaikuttaa suuresti koiran ja ihmisen välinen suhde. Ohjeiden antaminen oman koiran kanssa toimimisesta on omasta koirasta huolehtimista parhaimmillaan, eikä siinä ole mitään noloa tai puolusteltavaa. Kohtaamme koirien kanssa eläessämme myös paljon tilanteita, joissa emme ennaltaehkäisyä voi toteuttaa mitenkään. Hankaliinkin tilanteisiin on luotavissa toimivia käytösmalleja, joiden toteuttaminen vaatii kouluttajalta vahvaa sitoutumista projektiin. ja ihmisten ohjeistaminen siitä, miten potentiaalisesti kiihdyttävässä tilanteessa koiran kanssa toimitaan, on helppoa kouluttamista, jonka eteen ihmisen tarvitsee loppujen lopuksi nähdä hyvin vähän vaivaa
Myös petien, ruokakippojen ja lelujen säilytyspaikan sijoittelulla voidaan oleellisesti vaikuttaa siihen, miten koira näiden resurssiensa suhteen käyttäytyy ja kuinka tehokkaasti se niitä hyödyntää. Tällöin mahdolliset rajat ja rajoitukset eivät aiheuta sille turhautumista, jonka seurauksena ongelmat voisivat eskaloitua, eikä ennaltaehkäisy tällöin johtaisi toivotunlaisiin tuloksiin. Tämä onkin ainut väylä kertoa koiralle, mitä siltä oikeasti halutaan: ilman palkitsemista koiralle ei jää muita mahdollisuuksia kuin yrittää arvailla, mitä ihmisellä milloinkin mahtaa olla mielessään. 35 ” Ennaltaehkäisyn tukena voi rohkeasti käyttää myös hyvän eläintenpitotavan mukaisia fyysisiä rajoitteita, kuten hihnaa, suljettuja ovia, koiraportteja, syliin nostamista/kiinnipitämistä tai verhojen sulkemista. Hyvinvoinnin takaamiseksi koiralla tulee olla elämässään riittävästi lepoa, sopivanlaista ravintoa, liikuntaa, virikkeitä, aktivointia ja mahdollisuus toteuttaa itseään terveellisellä tavalla sosiaalisesti. On myös hyvä muistaa, että koiralle ei aiheuta pettymystä se, ettei se saavuta asioita, joiden olemassaolosta se ei tiedä. Koiran perustarpeista huolehtiminen on vähintään yhtä tärkeässä roolissa rajojen hahmottumisen tukemisessa kuin ennaltaehkäisykin. Siksi on turhaa potea huonoa omaatuntoa tilan rajaamisesta tai siitä, ettei koiralle anneta ruokaa omalta lautaselta, jos se ei ole koskaan kokenut mahdollisuuksia, jotka siltä omalla toiminnallamme ennaltaehkäisevästi eväämme. tamaan itseään ei-toivotulla tavalla. KOULUTTAMINEN Nykytiedon valossa tiedämme, että tehokkain tapa opettaa koiralle toivotunlaisia käytösmalleja, on käyttää positiivista vahvistamista eli palkkioita haluttujen käytösten vahvistamiseen. Hihnan nykimistä tai muuta ”ojentavaa” palautetta ei tässä tarvita, usein paikallaan seisominen hihna kädessä riittää. Mitä useammin jotakin
Järkevämmän ratkaisun aikaansaamiseksi on jälleen palattava miettimään, miten koiran toivottaisiin sille vaikeassa tilanteessa käyttäytyvän ja tehtävä koiralähtöinen koulutussuunnitelma, jotta käytöstä voidaan muokata niin, että koiralla on aidosti mahdollista kokea vaihtoehtoinen käytös kannattavammaksi. Voimme kuitenkin selvittää, mikä on haukkumisen motiivina, ja näin miettiä mahdollisuutta käänteiseen lopputulokseen siihen nähden, mitä koira on käytöksellään tavoitellut. Kuten aiemmin mainittu, voimme käyttää omaa huomi” Mikäli on syytä luoda erilaisia käytösmalleja yhteen ja samaan tilanteeseen, tulee koiralla olla mahdollisuus selkeästi tunnistaa tilanteiden ero.. Tässä tilanteessa emme voi ratkaista tilannetta estämällä pääsyä tavoitteeseen floodaamalla eli altistamalla koiraa toisen koiran läsnäololle niin pitkään, että se ”antautuu paineen alla” ja lakkaa karkottamasta lähestyjää. Mikäli käytös itsessään jo palkitsee koiran, kuten esimerkiksi haukkuminen monissa tilanteissa haukkuherkillä koirilla tekee, emme tietenkään voi poistaa tätä palkitsevuutta. Koiralla on luontainen taipumus valita konfliktiton väylä luovia tilanteiden läpi, ja siksi uudet käytökset saavat vahvan jalansijan, mikäli koiraa kouluttavalla on pyrkimys hyödyntää vahvisteita mahdollisimman kattavasti. Turvattomuuden tunteen paras mahdollinen vastalääke on luottamussuhteen vahvistaminen ihmiseen, ja kokonaisvaltainen koiran tarpeiden ymmärtäminen on tässä kaiken A ja O. 36 KO U LU TU S JA O PP IM IN EN käytösmallia on koiralle vahvistettu erilaisissa tilanteissa, sitä korkeammalle sijalle kyseinen käytös nousee listalla, josta koira toimintatapansa valitsee. Palkkioiden merkitys on tässä suuri, mutta pelkästään namipussiin ei kannata tuijottaa: edellä kuvatussa tilanteessa on läsnä myös useita muita palkitsevia tekijöitä, kuten etäämmälle kohteesta pääseminen ja turvallisuuden tunteen vahvistuminen. Mikäli koiralle opetettua, sille kenties luonnostaan vierasta käytöstä lakataan vahvistamista, on todennäköistä, että tämä käytös sammuu. Ei-toivottujen käytösten vähentämiseksi on palkkioiden käytön lisäksi tärkeää kiinnittää huomiota myös negatiiviseen rangaistukseen eli palkkion poistamiseen ei-toivotun käytöksen seurauksena. Missä tilanteissa sitten negatiivisen rangaistuksen eli palkkion poiston käyttäminen on hyödyllistä. Jos taas haukkuminen on kohdennettu esimerkiksi vastaantulevan koiran karkottamiseksi, koira usein saa tavoitteensa täyttymään sillä, että toinen koira katoaa näköpiiristä. Toisin sanoen sen sijoitus ”toimintatapavalikoimassa” laskee. Tässä tilanteessa täytyy oivaltaa, mikä koiralle missäkin tilanteessa on aidosti palkitsevaa. Tämä koulutustapa ei ole koiralle terveellinen, eikä sen käyttö ole suositeltavaa missään tilanteessa. Mikäli koiran tavoite on saada ihmisen huomio kääntymään itseensä, voimme helposti eliminoida tilanteesta huomiomme
Siihen, kuinka pitkälle huomioimattomuus kannattaa missäkin tilanteessa viedä, ei ole yksiselitteistä vastausta. ” Uutta käytöstä opetellessa koiran tarjotessa eitoivottuja vaihtoehtoja riittää varmasti pelkkä eleetön huomioimattomuus.. Negatiivista rangaistusta voi myös hyödyntää vaikkapa ikkunasta rauhassa katselemisen harjoittelun tukena. Kaikenlainen selittely koiralle on turhaa; sen voi katsoa enemmänkin toimivan vahvisteena kuin ei-toivottua käytöstä tyynnyttävänä tekijänä. Tällaisia tilanteita voisivat olla muun muassa ihmisen tervehtiminen, apajille pääsyn vaatiminen ruokaillessa tai uutta käytöstä opetellessa tapahtuva vanhojen, vahvempien käytösten tarjoaminen uuden käytöksen omaksumisen sijaan. Ihmistä tervehtiessä voimme vahvistaa koiralle istumista ja lisätä tälle taidolle häiriöksi ihmisen lähestymisen ja kosketuksen. Kuitenkaan mikään näistä palkkioiden poistoista ei toimi ilman, että alleviivaamme koiralle myös toivotunlaisen käyttäytymisen. Pitemmälle vietynä harjoitukseen lisättävänä tai siitä poistettavana palkkiona voidaan käyttää tervehdittävää ihmistä, mikäli koira kokee tervehtimisen mieluisana. Vastaavasti esimerkiksi ihmisten tervehtimistä harjoitellessa voi olla, että koiran luota täytyy konkreettisesti poistua, mikäli harjoitus ei etene toivotusti. Mikäli koira reagoi ei-toivotulla tavalla kotikadun tapahtumiin, verhojen sulkeminen ilman sen suurempia kommentteja voi olla tehokas toimintapa. Uutta käytöstä opetellessa koiran tarjotessa ei-toivottuja vaihtoehtoja riittää varmasti pelkkä eleetön huomioimattomuus. Ajatus on, että ”koiran telkkari” on auki niin kauan, kun sitä katsellaan asiallisesti. 37 oimattomuutta monipuolisesti erilaisissa tilanteissa antaaksemme koiralle alustavaa palautetta siitä, mikä ei ole toivottavaa
”Telkkariin” voi ensin liittää positiivisia mielikuvia ehdollistamalla koira siihen, että elämä ruudun takana on itse asiassa ihan kiva juttu (verhojen auetessa alkaa palkitseminen, ja verhojen sulkeuduttua se loppuu), ja eteenpäin vietynä koulutusta jatketaan tarkennetusti rauhassa katsomisen vahvistamisella. Iso osa fyysisistä rajoitteista kuitenkin tarvitsee sisäänajoa vahvisteiden avulla. Kaikkien edellä mainittujen fyysisten rajoittimien opettaminen koiralle on hyvin yksinkertaista, mikäli pohjalla ei entuudestaan ole aiempia negatiivisia kokemuksia asiasta. Kaikki koiran kanssa samassa taloudessa elävät ihmiset ovat vastuussa rajojen asettamisesta. Portin taakse jääminen, kiinni pitäminen tai esimerkiksi kuonokoppa ovat rajoittavia tekijöitä, joiden harkitsematon käyttö aiheuttaa koirassa herkästi pelkoa ja/tai turhautumista. Tällöin tilanne helposti eskaloituu, ja alkuperäisen tavoitteen rinnalle saadaan näppärästi luotua kasa muita haasteita. Vähäisten fyysisten rajoitteiden hyödyntäminen, kuten rajatun alueen tai hihnan käyttö esteenä päästä ei-toivottujen käytösten äärelle, on sellaisenaan hyvä ensiapu rajojen asettamisessa. 38 KO U LU TU S JA O PP IM IN EN Ihmisen ruokailun rauhoittamiseksi koira voidaan opettaa menemään pyynnöstä omalle paikalle, ja kun taito on vahva, palkitaan käytös ruokailun aikana maltillisella huomioimisella ja satunnaisella ruokapalkalla paikkaan, jossa koiran halutaan olevan, ja ei-toivottu jätetään huomiotta. Näitä rajoituksia ei siis ole hyvä vain ryhtyä yllättäen käyttämään, vaan ne täytyy opettaa koiralle siinä, missä muutkin tärkeät ja tarpeelliset taidot. Tästä syystä onkin tärkeää, että kaikki koiran kanssa toistuvasti tekemisissä olevat ymmärtävät perusperiaatteet koiran kouluttamisesta ja ei-toivottujen käytösten synPortin takana odottamiseen tai omalle paikalle menemisen opettamiseen löydät ohjeita Caniksen numeroista 6 / 18 ja 1 / 20. Jotta ikkunasta rauhallisesti katseleminen onnistuisi, on tätäkin taitoa vahvistettava. SUHDE IHMISEEN Kaikkien edellä mainittujen ulkoisten tekijöiden – ennaltaehkäisyn, kouluttamisen ja fyysisten rajoitteiden – rinnalla rajojen asettamisen keskiössä on koiran suhde ihmiseen. Jos ämpäri läikkyy yli äyräittensä, ”telkkari” sulkeutuu. ” Rajoituksia, kuten kuonokoppaa, ei ole hyvä vain ryhtyä yllättäen käyttämään, vaan ne täytyy opettaa koiralle.. Pieninä palasina maltilla harjoittelussa edeten voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä sitä, etteivät tunteet roihahda liian kuumiksi. Tämän suhteen merkitys pätee kaikkiin perheenjäseniin
Monet käyttävät myös päiväpeittoa koiralle vihjeenä siitä, milloin sänkyyn voi omatoimisesti mennä lepäämään. ”Hyvä johtaja” toimii samassa tilanteessa aina samoin. Kun ymmärretyksi tulemisen kokemus on vahva ja turvallisuuden tunne näin mahdollistettu, oppii koira helpommin luonnostaan tukeutumaan ihmiseen erilaisissa tilanteissa. Ihmisen koiralle asettamien rajojen tulee aina olla perusteltuja ja tarkoituksenmukaisia. On myös epäreilua koiraa kohtaan ensin innostaa sitä kiihtymään esimerkiksi vieraiden tulosta ja tilanteen lähtiessä laukalle sitten toppuutella koiraa käyttäytymään rauhallisemmin. Kun taidot on erillään huolellisesti opetettu, voi niitä sujuvasti käyttää myös ristiin. Johdonmukaisuus koiran ja ihmisen välisessä vuorovaikutuksessa on oleellisessa roolissa terveen suhteen ja sujuvan kommunikaation luomisessa. ” Koiran palkkioiden käyttöön pohjautuva kouluttaminen muodossa tai toisessa luo pohjaa turvalliselle ja vuorovaikutteiselle suhteelle, jossa molemmat osapuolet ymmärtävät toisiaan.. Koska olemme vastuussa lemmikkimme elämästä muutoinkin, emme voi ulkoistaa vastuuta rajoista koiralle itselleen. Koiran käyttäytyminen on monissa tilanteissa suoraa seurausta ihmisen käyttäytymisestä, tiedosti tämän seikan tai ei. Esimerkiksi herätyskellon soiminen voi olla vihje siitä, että nyt sänkyyn voi kömpiä yhteiseen aamuköllöttelyyn; saman asian ajaa myös käsitai suullinen vihje. Petran erityisosaamista on kaupunkikoirien hyvinvoinnin ja koulutuksen edistäminen sekä työskentelyyn korkealla kotivaatiolla keskittyvien harrastekoirien kouluttaminen. Mikäli on syytä luoda erilaisia käytösmalleja yhteen ja samaan tilanteeseen, tulee koiralla olla mahdollisuus selkeästi tunnistaa tilanteiden ero. Koiran elekielen tunteminen on jokaisen koiranomistajan oppivelvollisuus: hyvin usein koirat tulevat tulkituksi väärin muun muassa rauhoittavien signaalien osalta, jolloin myös syntyy helposti vaaratilanteita rajoja asettaessa. Tai jos koira toisinaan saa tulla sänkyyn ja toisinaan ei, sen on pystyttävä hahmottamaan tilanteiden ero. Mikä olisikaan palkitsevampi kokemus kuin se, että koira esittää kysymyksen – miten nyt toimitaan. Esimerkiksi hihna löysällä kulkeminen voi olla tavoite silloin, kun käytössä on ”arkivaljaat”, mutta jos koiran toivotaan vetävän juoksulenkillä, voi vedon opettaa tapahtuvaksi vain tietyt vetovaljaat päällä. 39 nyn mekanismeista. Kiire tai muu muutos ”normaaliin” nähden ei oikeuta kohtelemaan koiraa toisin kuin mihin se on keskimäärin tottunut. Jos taas vihjettä tilanne-eroille ei ole olemassa, voi käytäntö olla koiran perspektiivistä hyvinkin hämmentävä, eikä se voi omillaan ymmärtää, miten missäkin tilanteessa tulisi toimia. Kirjoittajasta: Petra Saarman on helsinkiläinen eläintenkouluttaja (at), joka on työskennellyt päätoimisesti koirien koulutusohjaajana vuodesta 2012. Jos taas vastaantulevia koiria saa toisinaan hihnassa tervehtiä ja toisinaan ei, voi moikkaamiseen ja ohitukseen opettaa erilliset vihjeet. Koiran palkkioiden käyttöön pohjautuva kouluttaminen muodossa tai toisessa luo pohjaa turvalliselle ja vuorovaikutteiselle suhteelle, jossa molemmat osapuolet ymmärtävät toisiaan. Johdonmukainen, turvallinen omistaja auttaa koiraansa käyttäytymään toivotulla tavalla jo heti haastavaan tilanteeseen tultaessa
Kun eläimen kanssa kilpaillaan ihmisen keksimissä harrastuslajeissa ja ihmisen muokkaamilla säännöillä, kohdataan asioita eettisyydestä koiran koulutustaitoihin ja tunteiden käsittelyyn. 40 YH TE IS TY Ö KO IR AN KA N SS A KILPAILUSUORITUKSEN RAKENTAMINEN – miten onnistua koiran kanssa kilpailtaessa. Parhaimmillaan kilpaileminen motivoi koiran omistajaa aktivoimaan koiraansa ja aikaansaa koirakolle onnistumisen tunteita. Aina näin ei kuitenkaan ole. TEKSTI: MIRJA LEINIKKA Koiran kanssa harrastaminen johtaa usein ajatukseen kilpailuihin osallistumisesta. Kilpailut eri lajeissa ovat ihmisille mahdollisuus saada tunnustusta koiran kanssa tehdystä työstä. KU VA : JO NN A HÖ RK KÄ
Erilaisia erotteluharjoituksia kannattaa teettää kartion, hyppyjen ja putkien kanssa. Rallytokossa yliharjoittelua voi toteuttaa esimerkiksi siten, että kylttivälit ovat huomattavasti lyhyempiä tai pidempiä kuin normaalisti ja kylttejä suoritetaan vaikkapa koko ajan juosten tai hitaasti kävellen. Siksi koira olisi hyvä kouluttaa taitavammaksi kuin mitä itse kilpailutilanne siltä tulee vaatimaan. MITEN KOIRA VALMENNETAAN KILPAILUSUORITUSTA VARTEN. Kilpailunomaisella harjoittelulla tarkoitetaan juuri tätä: harjoitellaan opittuja asioita siten, että on vain yksi mahdollisuus toistaa haluttu suoritus, ja mieluiten vielä ympäristössä, jossa koiran kanssa ei ole aikaisemmin harjoiteltu. Koirakon perässä kulkevat ihmiset tai matkan päästä tuijottelevat katsojat voivat saada aikaan harjoitteluun erilaisia häiriöitä niin koiralle kuin ohjaajallekin verrattuna siihen, että harjoituksia tekee yksin. Yliharjoittelu valmentaa sekä koiran että ohjaajan taitotasoa kilpailusuoritusta vaativammalle tasolle. Yleissääntönä voisi pitää sitä, että koiran taitojen olisi hyvä olla noin 120 %:n taitotasolla, jos kilpailuissa haluaa tulokseksi 80–100 % suorituksen. Kun opitut asiat onnistuvat uudessa ympäristössä ensimmäisellä toistokerralla, on todennäköisempää, että myös kilpailutilanteessa ne sujuvat samaan tapaan. Tokopohjaisissa lajeissa kannattaa käyttää harjoitteluseuraa hyödykseen, jos sellaista on tarjolla. Kilpailutilanne yleensä laskee sekä ohjaajan ja sitä kautta myös koiran suorituksen tasoa. Ennen kilpailuja koiran ja ohjaajan olisi hyvä myös harjoitella sitä, että on vain yksi mahdollisuus suorittaa jokin asia. Jos siis vaikkapa rallyradalla sujuu harjoituksissa helposti 10 kylttiä ilman palkkaa, ei alokasluokan kilpailuihin kannata lähteä tavoittelemaan huipputulosta ennen kuin koiran kanssa pystyy tekemään vähintään 15 tai 20 tehtävää palkatta harjoituksissa. Tätä auttaa suuresti, jos oman lajin kilpailuja on päässyt seuraamaan joko katsomosta käsin tai esimerkiksi talkootöissä kilpailuiden työntekijätehtävissä. Leluja voi viljellä kentälle, jos koira KU VA : JO NN A HÖ RK KÄ. tämiseen on vain yksi mahdollisuus ja että kaukokäskyjen tulisi onnistua heti ensimmäisellä yrityksellä. Jos aikoo osallistua tokokilpailuihin, kannattaa harjoitella esimerkiksi sitä, että ruudun tai kartioiden löy” Ennen kilpailuja koiran ja ohjaajan olisi hyvä myös harjoitella sitä, että on vain yksi mahdollisuus suorittaa jokin asia. Agilityn yliharjoittelussa kannattaa hyödyntää ohjaajan liikettä ja tehdä vaikkapa haara-perushyppyjä, kun koira tekee siivekkeen kiertoja tai kontakteja. Tokossa voi yliharjoitella seuraamisen häiriöitä, tunnistusnoutokapulat voi asettaa maassa makaavan ihmisen päälle ja ohjatussa noudossa voi olla kolmen kapulan sijaan vaikkapa viisi kapulaa, joista kaksi toimii häiriöinä. Liikkeenohjaajan käskytyksen kanssa harjoitteleminen on erityisesti tokossa välttämätöntä. Kilpailuihin voi toki mennä muista syistä, kuten hakemaan itselleen ja koiralleen oikeanlaista mielentilaa tai totuttamaan koiraa kilpailuympäristöön, mutta mikäli koiran taitotaso ei harjoituksissa vielä aivan riitä kilpailuissa asetettuihin vaatimuksiin, ei kannata olla pettynyt, mikäli näin ei tapahdu kilpailuissakaan. Yliharjoittelu tarkoittaa käytännössä sitä, että koira ja ohjaaja osaavat suorittaa vaaditut tehtävät kilpailujen vaatimuksia vaikeammalla tasolla. 41 K un edessä siintää tavoite osallistua harrastamansa lajin kilpailuihin, on hyvä, että ohjaajalla on harjoitussuunnitelma, miten tavoitteeseen aikoo koiransa kanssa päästä, ja ymmärrys siitä, mitä kilpailuissa koiralta ja ohjaajalta vaaditaan
Äkkinäinen tilanne ja se, että siihen ei ole etukäteen valmistautunut, voivat saada ohjaajan toimintakyvyn katoamaan kokonaan ja kilpailusuorituksen tekeminen voi jäädä kokonaan siihen. Jos kilpailupaikalle saapuu viime hetkillä, tavarat ovat kateissa ja osa niistä unohtunut kotiin, eikä koiraa ole aikaa verrytellä sen tarvitsemalla tavalla, on todennäköistä, että kilpailusuoritus ei tule sujumaan toivotulla tavalla. Itse kehän tapahtumat on hyvä myös suunnitella etukäteen, vaikka tulevaisuutta onkin vaikea ennustaa. Kilpailurutiiniin kirjataan myös, miten koira odottaa omaa vuoroaan ennen kisastarttia: paikallaan odotellen, kun ohjaaja pälyilee muiden suorituksia, vai esimerkiksi ohjaajansa kanssa pieniä temppuja työstäen. Rutiinissa lukee, koska ohjaaja vie kilpailukirjansa kansliaan, milloin koira otetaan verryttelyyn, mitä verryttely sisältää ja mitä tehdään 20, 10 ja 5 minuuttia ennen omaa kisasuoritusta. KILPAILURUTIINIT KISAPÄIVÄÄN Kun kilpailuihin sitten koiransa kanssa päätyy, ohjaajan kannattaa miettiä sekä itselleen että koiralleen päivän kulkua ohjaavat rutiinit. Siksi kilpailurutiiniin kannattaa kirjata tarkasti kaikki ne asiat, joita kisakehässä saattaa tapahtua, ja miettiä, miten kussakin tilanteessa aikoo toimia itse. Kilpailurutiini on käytännössä kisapäivän aikataulu, johon ohjaaja kirjaa aikataulunomaisesti, missä järjestyksessä hän asioita aikoo kisapäivän aikana tehdä. Jos koiran ja ohjaajan tarpeet eivät kohtaa, ja ohjaajalla on esimerkiksi tarve keskittyä hiljaa itsekseen, kannattaa miettiä, mitä koira tekee sen aikana. Kilpailurutiinissa KU VA : JO NN A HÖ RK KÄ. Hyvässä kilpailurutiinissa on kirjattuna auki siis se, koska ohjaaja saapuu kisapaikalle ja mitä hän siellä ensimmäisenä tekee: viekö koiran lenkille vai käykö itse wc:ssä. Kun koiran taidot karttuvat yliharjoittelun ansiosta, itse tehtävien vaatimasta toiminnasta tulee koko ajan vaivattomampaa ja koiralle helpompia toteuttaa. Tapa riippuu suuresti koirasta ja sen tarpeista: kaikki koirat, tai ohjaajatkaan, eivät ole parhaimmillaan viiden tai kymmenen minuutin paikallaan odottamisen jälkeen, kun taas toiset voivat ollakin. 42 YH TE IS TY Ö KO IR AN KA N SS A ” Kun koiran taidot karttuvat yliharjoittelun ansiosta, itse tehtävien vaatimasta toiminnasta tulee koko ajan vaivattomampaa. Jos kilpailukehään astuu ilman, että on suunnitelma siitä, mitä ohjaaja aikoo tehdä, jos koira ei ota kontaktia, alkaa haukkua tai tekee jonkin tehtävän väärin, on toimintasuunnitelmaa vaikea saada aikaan juuri siinä hetkessä, kun pitäisi jo toimia. Kilpailurutiinissa tulisi myös olla kirjattuna se, mitä ohjaaja aikoo kisasuorituksen aikana tehdä, jos koira tekee jonkin sellaisen asian, joka vaatii ohjaajalta välitöntä reagointia tai korjaamista. on niistä innostunut, ja opettaa koiralle näin parempaa luopumista ja fokusointia tehtäviin palkkojen sijasta
OMAT TAVOITTEET JA REALISMI Kun kilpailemisen makuun sitten pääsee ja haaveissa alkaa kiiltää paikka palkintopallilla, mainetta ja ripaus kunniaakin, kannattaa omaa tavoiteasetantaansa tarkastella realististen silmälasien läpi. Kun tavoiteasetanta on oman elämän näköistä, on helppoa olla tyytyväinen, jos tavoitteet sitten saavuttaa. Jollekin on realistista tavoitella maailmanmestaruutta, toiselle hyvä tavoite on se, se että pääsee koiran kanssa ylipäätään kilpailemaan. Jos työt vievät vuorokaudesta suuren osan aikaa ja verottavat päivittäistä jaksamista ja jos elämässä on paljon muutakin kuin koiran kanssa harrastaminen, voi olla epärealistinen ajatus olla tyytyväinen vain silloin, jos saavuttaa lajissaan maailmanmestaruuden. Omaa elämää ja käytettävissä olevaa aikaa, harjoittelumahdollisuuksia sekä omia ja koirien kykyjä kannattaa siis tarkastella suhteessa itselleen asettamiinsa tavoitteisiin: millaisista tavoitteista on realistista haaveilla sillä panostuksella, joka koiraharrastamiseen on itsellä mahdollista asettaa. tulisi siis olla vastaukset kysymyksiin, mitä teen, jos koira alkaa haukkua, poistuu kehästä, ei ota kontaktia ja niin edelleen, ja miettiä läpi kaikki ne kysymykset, jotka juuri omaa koiraa saattaisivat koskettaa. Rutiini tulee varmasti jokaisella koiraharrastajalla päivittymään, sillä vaikka oman koiran toimintaa osaisikin jossain määrin ennustaa, jokainen niistä saattaa keksiä jotakin uutta, johon ohjaaja ei olekaan lainkaan valmistautunut. 43 ” Kilpailurutiinissa tulisi olla vastaukset kysymyksiin, mitä teen, jos koira alkaa haukkua, poistuu kehästä, ei ota kontaktia ja niin edelleen. Koiraharrastuksissa, kuten muissakin lajeissa, arvokisatavoitteiden ja joskus myös pienempien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää suurta aikapanostusta harjoittelumääriin, merkittävää paneutumista lajin vaatimiin asioihin sekä harrastuskumppania, joka on terve ja ominaisuuksiltaan harrastettavaan lajiin sopiva. Itsekriittisyyttä on myös helpompaa hallita, kun KU VA : JO NN A HÖ RK KÄ
Ja jos pelkää, on vaikeaa olla rento. 44 YH TE IS TY Ö KO IR AN KA N SS A ymmärtää oman elämänsä realiteetit sekä sen, millaisia panoksia koiraharrastamiseen on itsellä valmius ja mahdollisuus asettaa. Kun harrastuskaverina on eläin, joka peilaa ohjaajansa tunteita tarkastikin, ohjaajan pelko voi saada koirankin hermostuneeksi, ja kilpailusuoritus saattaa vain näinkin huonontua kuin itsestään ilman, että mitään muuta konkreettista edes tapahtuu. Jos koiranohjaaja haluaa siis kilpailuissa onnistua omien tavoitteidensa mukaisesti, on tärkeää käydä läpi oma suhde virheisiin ja virheettömän tuloksen tavoit” Millaisista tavoitteista on realistista haaveilla sillä panostuksella, joka koiraharrastamiseen on itsellä mahdollista asettaa. Kun pelkää, että mokaa, pelko usein saa ajatuksista vallan. KU VA : PÄ IV I RE IJO NE N. ITSELLE ARMOLLISTA ONNISTUMISTA Kun mietitään, milloin kilpailusuoritus on onnistunut, päädytään nopeasti pohtimaan tulosja kehitystavoitteita. Usein kilpailusuoritusta pidetään onnistuneena silloin, kun saavutetaan virheetön tulos, mahdollisimman korkeat pistemäärät tai paikka palkintopallilla. Urheiluvalmentamisessa sekä ihmisten valmentavassa johtamistaidoissa on jo pitkään puhuttu siitä, että virheiden tulisi olla asia, joka on sallittua. Koiran ohjaaja voi olla esimerkiksi erinomainen kouluttaja ilman palkinnoille pääsemistä samoin kuin koira hyvä, vaikka se ei koskaan kilpailisi. Virheettömyyden tavoittelu on kuitenkin valitettavan usein asia, joka vie ihmisen tekemältä suoritukselta rentouden. Kilpailuiden ja niistä saatavien tulosten ei kannata antaa määrittää ohjaajan ja koiran arvoa, sillä ohjaaja ja koira ovat arvokkaita sellaisinaan ilman kilpailusuorituksiakin. On myös hyvä ymmärtää, että kaikkien ihmisten ei tarvitse tavoitella maailmanmestaruutta ollakseen hyviä koiraharrastajia. Virheistä voi oppia ja oppiikin, jos niiden tekeminen on sallittua
Jos suorituksessa tapahtuu virhe, ja se ei niin sanotusti kelpaa, meidät voi vallata häpeän tunne siksi, että aivomme uskottelevat meille, että virheellisen suorituksen vuoksi joudumme kanssaihmistemme epäsuosioon. Kannattaa pohtia, salliiko itselleen virheellisten suoritusten tekemisen, ja jos ei salli, niin miksi. Kilpailutilanteet voivat aiheuttaa ihmisille monenlaisia tunteita, ja jos niiden käsittely ei ole entuudestaan tuttua, ne saattavat yllättää ilmestyessään juuri silloin, kun niihin on vähiten varautunut. Seuraa” Kilpailuiden ja niistä saatavien tulosten ei kannata antaa määrittää ohjaajan ja koiran arvoa, sillä ohjaaja ja koira ovat arvokkaita sellaisinaan ilman kilpailusuorituksiakin. Aivomme viestivät meille siis potentiaalisesta vaaratilanteesta, jota on syytä välttää, ja siksi saatamme myös jännittää tällaiseen tilanteeseen joutumista. Häpeä on tunteista ihmiselle yksi vaikeimmista asioista käsitellä. Jos koira karkaa kilpailukehästä, haukkuu koko suorituksen ajan tai ainoastaan pussailee tuomaria, ohjaajaa saattaa hävettää koiran toiminta. KU VA : PÄ IV I RE IJO NE N. Lisäksi on hyvä pohtia sitä, mitä tapahtuu, jos kilpailuissa niin sanotusti mokaa. Ryhmästä ulos joutuminen epäsuosion tai muun asian vuoksi on tarkoittanut alkuaikojen ihmiselle selvää vaaraa. Joskus koiran kanssa kilpailtaessa saattaa joutua myös tekemisiin häpeän tunteen kanssa. Omia aivoja ja ajattelutapaa voi kuitenkin kehittää, ja usein siihen auttaa se, että ymmärtää, minkälaisilla prosesseilla ajatukset ja tunteet tapahtuvat. Häpeän tunteminen on ihmiselle voimakasta siksi, että lajillemme tyypillisesti meillä on voimakas tarve kuulua osaksi ihmisyhteisöjä. Kun ymmärtää, mistä jännittäminen ja häpeä syntyvät, on helpompi ymmärtää, etteivät nuo tunteet ja ajatukset ole koiran kanssa kilpailtaessa välttämättä tosia. 45 teluun. Kun ihminen sitten astuu esimerkiksi kilpailutilanteessa koiransa kanssa kehään, hän asettaa itsensä muiden arvioinnille alttiiksi esiintymällä koiransa kanssa
Vertailun takana on usein tunne nimeltä kateus. 46 YH TE IS TY Ö KO IR AN KA N SS A van kerran, kun koira karkaa kehästä tai ainoastaan haukkuu, tilanteeseen voi saada etäisyyttä ajattelemalla, että tällainen käytös on vain koiramaista: se ei uhkaa ihmisen omaa hyvinvointia, eikä sitä tarvitse hävetä. Positiivinen kateus voi inspiroida ja auttaa oppimaan lisää, sillä tunne on usein vahva ja saa ihmisen toimimaan. Parhaimmillaan positiivinen kateus saa ihmisen yrittämään enemmän ja kehittymään toiminnassaan paremmaksi. Jos tavoitteena on, että koira pysyy agilityradan lähdössä, suorittaa kontaktit tai tokossa kykenee tekemään pitkän suorituksen hyvillä mielin ja nämä sitten kilpailuissa saavuttaakin, voisivatko nämä tavoitteet olla yhtä tärkeitä kuin varsinaisten virallisten tulosten saavuttaminen. Virheiden ja häpeän lisäksi on hyvä pohtia, mitä itselle tarkoittaa onnistuminen. KANNATTAAKO VERTAILU. Kateutta voi kokea kahdella tavalla, joista toinen vie ihmistä toiminnassaan eteenpäin, ja toinen puolestaan estää kehittymistä. Voiko onnistuminen kilpailuissa tarkoittaa muutakin kuin virheettömyyttä, korkeita pisteitä tai mitalisijoja. KU VA T: AN NA KL IN GE NB ER G. Ajatus on, että mikäli minä en saa tuota, sinäkään et saa saada. Luistelija Kiira Korven valmentajan sanoin: jos hyppy epäonnistuu, ihminen ei ole epäonnistunut. Sen sijaan negatiivinen kateus on tunne, jossa ihminen haluaa kadehtimansa asian pois myös toiselta. Omien saavutusten vertailu toisten saavutuksiin voi siis toimia moottorina kehittymiselle ja inspiroida tekemään omasta koiraharrastamisestaan vieläkin laadukkaampaa. Positiivista kateutta voi ruokkia seuraamalla koiraharrastajia, jotka toimivat siten kuin itsekin toivoisi toimivansa ja jotka ovat saavuttaneet asioita, jotka itselläkin ovat tavoitteena. Ihmisellä on usein taipumusta vertailla omaa toimintaansa muiden toimintaan ja joko päätyä siihen, että omassa toiminnassa on parempi tai huonompi kuin toiset. Kun kilpailuihin asettaa kehitystavoitteita, on mahdollista kokea onnistumisia, vaikka virallisia tuloksia ei kilpailuista saavuttaisikaan. Katri Syvärisen kirjassa ” Kateutta voi kokea kahdella tavalla, joista toinen vie ihmistä toiminnassaan eteenpäin, ja toinen puolestaan estää kehittymistä. Koiraharrastuksissa tämä voisi tarkoittaa sitä, että jos vaikkapa rally-tokoradan suorittaminen epäonnistuu, ihminen ei ole henkilönä epäonnistunut eikä myöskään ihmisen omistama koira. Kun ihminen on positiivisesti kateellinen, hän haluaa saman asian itselleen, mikä toisellakin on, ja etsii ratkaisuja päästäkseen sinne. Vertailulle ei kuitenkaan kannata antaa liian suurta jalansijaa omassa harjoittelussa, koska jos motivaatio omalle tekemiselle syntyy vain tavoitteesta olla toisia parempi, koiran kanssa harrastamisesta saattaa jäädä monta nautinnollista asiaa kokematta. Onnistumisen osalta on tärkeää myös muistaa erottaa toisistaan itse kilpailusuoritus, suoritusta tekevä ihminen sekä koira. Negatiivinen kateus ei kehitä ihmistä eteenpäin, koska tavoitteena on estää toista saamasta asioita, jotka itselleen haluaisi
Yleissääntönä on myös se, että sairaan eläimen kanssa, oli se sitten lääkityksellä tai ei, ei saa kilpailla. Lisätietoja löydät osoitteesta koirakouluverkossa.fi. Eläinten kanssa kilpaileminen voinee tulevaisuudessakin jatkua, mikäli kilpailuiden päätähden hyvinvointia ei aseteta ihmisten tavoitteiden edelle. Arvokilpailuista saatetaan kieltäytyä, mikäli olosuhteet eivät ole oman koiran kannalta optimaaliset tai matka vaikkapa liian pitkä. Yhä enenevässä määrin kilpailuita, joissa on eläin mukana, tarkastellaan myös eläinsuojelullisten silmälasien läpi, jotta ihmisten kunnianhimo ei saisi vääriä mittasuhteita. Koiraharrastuksissa on kuitenkin ihmisen lisäksi mukana aina eläin, jolla ei ole vastaavia pyrkimyksiä omassa elämässään. Ihmisten kunnianhimon säätelemiseksi on asetettu Suomessakin Kennelliiton alaisiin kilpailuihin esimerkiksi antidoping-sääntö ja lääkkeille omat varoajat. Mirjan kiinnostuksen kohteena eläintenkouluttamisen lisäksi on ihmisten valmentava johtaminen ja valmennus. KUNNIANHIMO JA EETTISYYS ELÄINHARRASTUKSISSA Ihmislajille on varsin tyypillistä tavoitella kunniaa ja mainetta sekä näyttäytyä mahdollisimman menestyksekkäänä toisten ihmisten silmissä. 47 ”Tavoitteena tasapainoon” todetaankin, että kun eläinten kanssa kilpailee, kannattaisi pyrkiä ajatukseen, että kilpailee yhdessä muiden ihmisten kanssa, mieluummin kuin heitä vastaan. Jos ihmistä ihailee useampi henkilö, hänen arvonsa toisten silmissä vain kohoaa. Siksi kun ihminen kilpailee eläimen kanssa, olisi kilpailuissa etusijalla oltava aina eläin, joka ei ole harrastuslajiaan valinnut. Lähteitä: Lauri Järvilehto: Tee itsestäsi mestariajattelija Lauri Nummenmaa: Tunnekartasto: kuinka tunteet tekevät meistä ihmisiä Saska Saarikoski: Dettmann ja johtamisen taito Melina Niemi: Menestyksen portaat: elä hetkessä, valitse asenteesi ja onnistu Jere Nurminen: Kiira Oskari Saari: Aki Hintsa Voittamisen anatomia Katri Syvärinen: Tavoitteena tasapaino Kirjoittajasta: Mirja Leinikka on Koirakoulu Verkossa -yrityksen perustaja ja koulutukseltaan filosofian maisteri. Koiraharrastaminen ei tee tässä poikkeusta. Eläinsuojelulliset näkökohdat ovat varmasti tulleet jäädäkseen koiraharrastuskilpailuihin ja hyvä niin. ” Häpeä on tunteista ihmiselle yksi vaikeimmista asioista käsitellä.. Tällöin omaankin tekemiseen voi saada lisää rentoutta. Mirja on kouluttanut lukuisille koirakoille kilpailunomaista harjoittelua omilla kursseillaan, seminaaripäivissä sekä yksityiskoulutuksissa. Nykyään moni koiraharrastaja valitseekin huolella kilpailuympäristöt, kenttien pohjat ja sääolosuhteet sen mukaan, sopivatko olosuhteet omalle koiralle vai eivät. Koiraharrastuslajeissa, kuten monissa urheilulajeissakin, ihaillaan henkilöitä, jotka ovat saavuttaneet mitaleita ja tehneet kilpailuissa upeita tuloksia. Mirja on kilpaillut koiriensa kanssa useissa eri lajeissa vuodesta 2005 lähtien
Vasta-aiheita rokottamiselle ovat voimakas yliherkkyys jotakin rokotteen sisältämää ainetta kohtaan, aiemmin todettu vakava rokotuskomplikaatio, eläin on saanut rokotteen jälkeen anafylaktisen reaktion tai kuumeinen infektio. Yleisen rokotusohjelman mukaan tämä nelosrokote annetaan ensimmäisen kerran 12 viikon iässä, sitten 16 viikon iässä ja seuraavan kerran vuoden iässä, minkä jälkeen se uusitaan kolmen vuoden välein. Tämä estetään sillä, että rokotteen sisältämät taudinaiheuttajat on käsitelty vaarattomiksi. Rokottaa voi myös leptospiraa, borreliaa ja herpesvirusta vastaan. Vakavin taudinkuva esiintyy pennuilla. YLEISTÄ ROKOTTAMISESTA Vain terveen eläimen saa rokottaa. Jos koira kohtaa elämässään taudinaiheuttajan, jota vastaan se on rokotettu, pystyy koiran elimistö puolustautumaan nopeammin ja tehokkaammin. Rokottamalla pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään infektiotauteja. 48 H YV IN VO IN TI K oiranpennut rokotetaan pääsääntöisesti kaksi kertaa 2–4 viikon välein kahdentoista viikon ikäisestä alkaen: sen jälkeen kerran vuoden iässä ja sen jälkeen vähintään kolmen vuoden välein. Myös tiineys ja immuunipuutostila ovat vastaaiheita joissain tapauksissa. Suositus on, että nartut rokotetaan ennen astumista. Muita parvovirusenteriitin oireita ovat syömättömyys ja kuume. Kolmosrokotteella tarkoitetaan rokotetta, joka suojaa penikkataudilta, parvolta ja tarttuvalta maksatulehdukselta. Rabiesrokotus annetaan ensimmäisen kerran 16 viikon iässä ja seuraavan kerran vuoden iässä. Parainfluenssarokotus uusitaan vuoden välein. Parvovirus on erittäin kestävä virus, ja se säilyy ympäristössä kuukausia, jopa vuosia. Myös bakteerit, jotka ovat päässeet tuhoutuneen suolen pinnan kautta verenkiertoon, aiheuttavat verenmyrkytyksen ja kuoleman. Sen tarkoituksena on aktivoida koiran elimistön oma puolustusjärjestelmä niin, ettei rokote kuitenkaan aiheuta tautia. Tämän seurauksena suolen seinämästä ei enää imeydy ravintoaineita, mikä johtaa voimakkaaseen ripuliin. Parvovirus aiheuttaa suolistotulehdusta, ja oireina ovat voimakas oksentelu ja ripuli. kennelyskä) tulisi uusia vuoden välein varsinkin, jos koira käy koiranäyttelyissä, koira elää kennelissä tai käy esimerkiksi paljon koirapuistoissa. Lisäksi ruoansulatuskanavan bakteerit pääsevät suolistosta verenkiertoon. Niin kutsutussa nelosrokotteessa on näiden kolmen lisäksi parainfluenssarokotus. Tartunta tapahtuu suorasta kontaktista ulosteisiin tai joidenkin tavaroiden tai esineiden välityksellä. PARVO TARTTUU MYÖS PINNOISTA Parvovirus on yksi maailman yleisimmistä koirien tartuntataudeista, ja sen pääisäntänä ovat koiraeläimet. Parainfluenssa (ns. Voimakas oksentelu ja ripuli voivat johtaa koiran elimistön vakavaan kuivumiseen ja jopa kuolemaan parissa päivässä. Suurimmat vauriot tapahtuvat ruoansulatuskanavassa, koska virus tuhoaa suoliston seinämän suolinukan nopeasti jakautuvat solut. Rokotettavan koiran olisi hyvä myös olla muutamaa viikkoa aiemmin madotettu. Se on vaarallinen etenkin pennuille ja muuten yleiskunnoltaan heikoille koirille. Tällöin tauti ei joko puhkea tai se on lievempi kuin rokottamattomalla koiralla.. Hoitamattomana parvoripuli johtaa lähes aina kuolemaan, ROKOTTAMINEN TEKSTI: LAURA KAUPPINEN KUVA: JASMIN HUUSKONEN Rokote on valmiste, joka sisältää taudinaiheuttajia
Taudinkuva jaetaan hiljaiseen ja raivoisaan. PENIKKATAUTI ON VAARAKSI PENNUILLE Penikkatauti on helposti tarttuva virustauti, jonka pääisäntinä ovat koiraeläimet, mutta myös muut lihansyöjälajit. 49 ” Maternaaliset vasta-aineet poistuvat pennuilla eri aikaan yksilöllisesti, ja siten on päädytty siihen tulokseen, että pennut suositellaan rokotettavan ensimmäisen kerran 12 viikon iässä. CAV-1 on kestävä virus, ja se säilyy sisätiloissa useita päiviä ja ulkona kylmässä kuukausia. Myös hermosto-oireita voi esiintyä, kuten lihasnykäyksiä ja halvauksia. RABIES TARTTUU IHMISEENKIN Rabiesvirus aiheuttaa kaikille nisäkkäille tarttuvan keskushermostosairauden. Rabies leviää yleensä sairastuneen eläimen puremasta. Sen pääisäntiä ovat luonnonvaraiset petoeläimet sekä koira ja kissa. Rokottamalla koira rabiesta vastaan ennaltaehkäistään infektio koirassa ja taudin leviäminen muihin eläimiin ja ihmisiin. Eutanasiaan usein päädytään vakavien hermostollisten oireiden takia. TARTTUVA MAKSATULEHDUS ON ROKOTTAMISEN MYÖTÄ HARVINAISTUNUT Tarttuva maksatulehdus on canine adenovirus 1:n (CAV1) aiheuttama tauti, jota esiintyy varsinkin nuorilla koirilla. Ensimmäinen rokote annetaan koiralle noin neljän kuukauden ikäisenä ja seuraava rokote vuoden iässä. Tartunta tapahtuu suorassa kosketuksessa toisen eläimen eritteisiin tai fomiittien välityksellä (esimerkiksi vaatteet, esineet, kädet). ja potilaat vaativatkin yleensä useiden päivien tehohoitoa. Se on laajalle levinnyt, mutta rokotusohjelmista johtuen se on nykyään erittäin harvinainen. Rabies aiheuttaa aivo-selkäydintulehduksen. Se aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten kuumetta, oksentelua, ripulia, ruokahaluttomuutta, keuhkokuumetta ja silmäsekä sierainvuotoa. Sen pääisäntänä ovat koiraja karhueläimet. Penikkataudin kuolleisuus on korkea (noin 30 %). Virus hakeutuu erityisesti maksaan, silmiin ja munuaisiin, ja seurauksena voi olla maksatulehdus, munuaistulehdus ja niin kutsuttu ”blue-eye”, jossa koiran silmät samentuvat äkillisesti. Penikkatauti on erittäin tarttuva, ja se tarttuu pisaratartuntana. Tämän jälkeen rokote uusitaan kolmen vuoden välein. Tehohoidolla suurin osa selviää hengissä. Tarttuvan maksatulehduksen ensioireita ovat kuume, turvotus, ruokahaluttomuus, oksentelu, ripuli, hermosto-oireet ja keltaisuus. Parvorokotteen antama suoja parvovirusta vastaan on hyvä. Tyypillinen potilas on 3–6 kuukauden ikäinen rokottamaton pentu. Penikkatauti altistaa bakteeri-infektioille, jotka voivat johtaa kuolemaan. Koira voi erittää virusta hengitystie-eritteissä jopa 2–3 kuukautta tartunnan jälkeen. Jos koira selviää taudin ensivaiheesta, sille voi kehittyä krooninen maksan toimintahäiriö, munuaistulehdus sekä silmän sarveiskalvon samentuma, joka voi jäädä pysyväksi. Penikkatautia aiheuttava virus säilyy joitakin tunteja huoneenlämmössä, kylmässä hieman pidempään
Eli jos pennut saavat ternimaitoa, niille siirtyy enemmän vasta-aineita. Kennelyskärokote suojaa vähintään vuoden ajan, ja siksi sen uusimista suositellaan vuoden välein. Myös pentujen välillä on eroa vasta-aineiden määrässä riippuen siitä, kuka juo eniten ternimaitoa. Rabiesrokotteella ei voida varhaisrokottaa pentua. Sen voi aiheuttaa eri hengitystievirukset sekä Bordetella Bronchiseptica -bakteeri. Niin kauan kuin maternaalisia vasta-aineita on pennulla, pentu on passiivisesti ” Maternaaliset vasta-aineet estävät rokotteen toimivuuden neutralisoimalla rokotteen.. Hiljainen muoto on tavallisempi, ja siinä oireet ovat vaikeampi havaita. Rokotuksilla voi kuitenkin olla myös haittavaikutuksia. Kun pentu syntyy, se saa emältään passiivisesti maternaalisia vasta-aineita, jotka suojaavat pentua niiltä taudeilta, joihin emällä on vasta-aineita. Jos pennut eivät ole saaneet ternimaitoa, emä ei imetä, pentu matkustaa tai tartuntapaine on suuri, suositellaan pentujen varhaisrokottamista. Varhaisrokotus antaa todennäköisesti pennulle paremman vastustuskyvyn ja mahdollisuuden tutustua uuteen ympäristöön turvallisemmin jo aikaisemmin. Keskimäärin maternaalisia vasta-aineita on pennulla 12–16 viikon ikään asti. Jos pentu rokotetaan aiemmin, ei voi varmuudella tietää, onko rokote tehonnut. Niistä 10 % siirtyy istukan läpi ja 90 % ternimaidossa. Rokotuksen epäonnistuminen ja rokotesuojan pettäminen voivat johtua siitä, että pennulla on edelleen maternaalisia vastaaineita elimistössään ja ne estävät rokotteen normaalin toiminnan. Oireiden loppumisen jälkeen koira voi tartuttaa kennelyskää jopa 13 vuorokauden ajan, ja siksi suositellaan oireiden loppumisen jälkeen pitämään koira erillään toisista koirista vielä 14 vuorokauden ajan. Sairauden itämisaika on keskimäärin 4–7 vuorokautta, ja sinä aikana koira jo tartuttaa muita koiria. Eläin saattaa muuttua esimerkiksi syrjäänvetäytyväksi. Raivoisassa muodossa koira voi olla aggressiivinen ja levoton. Myös varhaisrokottaminen voi epäonnistua. 50 H YV IN VO IN TI muotoon. Maternaaliset vasta-aineet tarkoittavat emältä pennulle passiivisesti siirtyviä vasta-aineita. Tästä syystä usein suositellaankin emän rokottamista ennen astutusta, jotta vasta-aineiden pitoisuus emän elimistössä olisi korkea. Maternaaliset vasta-aineet poistuvat pennuilla eri aikaan yksilöllisesti, ja siten on päädytty siihen tulokseen, että pennut suositellaan rokotettavan ensimmäisen kerran 12 viikon iässä. Luultavasti haittavaikutusten ja kustannusten takia vain harvoin pennut saavat varhaisrokotteen. KENNELYSKÄ TARTTUU PITKÄÄN Koirien parainfluenssa, eli niin kutsuttu kennelyskä, on koirien herkästi tarttuva keuhkoputkentulehdus. Varhaisrokotuksesta pentu siis saa paremman suojan parvoa, tarttuvaa maksatulehdusta, penikkatautia ja kennelyskää vastaan. PENNUN ROKOTUSOHJELMA Varhaisrokotteella tarkoitetaan pennun rokottamista jo 6–10 viikon ikäisenä nelosrokotteella. Jos siis emällä on esimerkiksi korkea immuniteetti rabiesta vastaan, maternaaliset vasta-aineet rabiesta vastaan voivat kestää pennulla jopa kolme kuukautta. Rokote joko estää sairauden tai lieventää oireita. Jos koiranpentu varhaisrokotetaan, tulee se rokottaa kuitenkin normaalin rokotusohjelman mukaisesti uudestaan 12 viikon iässä sekä 16 viikon iässä. Muita oireita kummassakin muodossa ovat muun muassa nielemisvaikeudet, alaleuan ja silmäluomien roikkuminen sekä lopulta halvaantuminen kokonaan. Maternaalisia vasta-aineita voi esiintyä pennulla kolmesta viikosta jopa neljän kuukauden ikään asti. Kennelyskä leviää kuonokosketuksella sekä kontaminoituneiden tavaroiden välityksellä. Kesto on riippuvainen siitä, kuinka korkea immuniteetti emällä on näitä tauteja vastaan. Oireiden alettua tauti johtaa kuolemaan useimmiten muutamassa päivässä
Formaliini on erittäin ärsyttävää ainetta. 51 suojattu kyseisiä tauteja vastaan. Esimerkiksi jos pentu saa rabiesrokotteen ennen kuin maternaaliset vasta-aineet rabiesta kohtaan ovat poistuneet pennun elimistöstä, rokotteen vaikutus estyy eikä immuniteettia rabiesta vastaan synny pennulle. Kuitenkin rabiesta ja parainfluenssaa vastaan tulisi rokottaa vanhemmallakin iällä, mikäli koira on muutoin terve. Tästä syystä koirille on rokotusohjelma, jota suositellaan noudatettavan, jotta todennäköisimmin pentu saa suojan rokotettuja tauteja vastaan. Oireet voivat olla rokotteen sisältämien muiden aineiden, kuten adjuvantin, säilyteaineen ja inaktivointiaineen aiheuttamia. Rokotteiden sisältämät ainesosat voivat aiheuttaa allergisen reaktion ja pahimmillaan anafylaktisen shokin. VANHAN KOIRAN ROKOTTAMINEN Seniori-ikäinen koira suositellaan rokotettavan rokotusohjelman mukaisesti. Vastaavasti myös nämä vasta-aineet estävät rokotteen toimivuuden neutralisoimalla rokotteen. Koiran vasta-aineet penikkatautia, parvotautia ja tarttuvaa maksatulehdusta vastaan todennäköisesti säilyvät eliniän, jos koira on rokotettu rokotusohjelman mukaisesti 9-vuotiaaksi asti. Tämä pätee kaikkia rokotuksia kohtaan. Joulu saapuu kellojansa kilistellen, tonttuinensa vilistellen, iloisesti rallatellen, jouluiloa toivotellen! Canis-tiimi kiittää ja toivottaa ihanaa joulun aikaa kaikille koirakavereille, lukijoille ja yhteistyökumppaneille!. On kuitenkin tilanteita, jolloin pitää arvioida hyödyt ja haitat sen suhteen, kannattaako vanhaa koiraa rokottaa, sillä vain terveen koiran saa rokottaa. ROKOTTEIDEN HAITTAVAIKUTUKSET Rokotteiden aiheuttamia haittavaikutuksia ovat esimerkiksi rokotuksen jälkeen kuume, pahoinvointi, kipu, allerginen reaktio sekä pistopaikan alueella punoitus, kuumotus ja turvotus. Tällaisia rokotteen sisältämiä aineita ovat muun muassa tiomersaali, formaliini, fenoli, neomysiini ja polymyksiini. Ideaalitilanteessa rokote annetaan juuri ennen kuin maternaaliset vasta-aineet ovat kokonaan kadonneet
12 /2 01 8 Hyvänmakuinen Aptus Relax purutabletti on tarkoitettu vähentämään ja ennaltaehkäisemään koirien ja kissojen ahdistunutta tai pelokasta käyttäytymistä. Aptus Relax – Levollisen käyttäytymisen tukemiseen orionvet.fi • L-tryptofaani • Tiamiini • L-teaniini • Colostrum Calming Complex ® (C3) Pakkauskoko: 30 purutablettia Apteekeista, eläinlääkäriasemilta ja hyvinvarustetuista eläintarvikeliikkeistä.