Blues News 1/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta ELMORE JAMES JR. RICK HOLMSTROM THE BELLFURIES DOOBIE TWISTERS ERJA LYYTINEN CROSSFYRE Henkilökuvassa: BEN GRANFELT Girls & Guitars, osa 8: DEBBIE DAVIES R&B-tenoristit, osa 9: ILLINOIS JACQUET & JACK McVEA Klassikoiden lähteillä, osa 38: SLEEPY JOHN ESTES Stompin. N:o 259 (1/2013) Hinta 6,80 ? 46. 50 vuotta tien päällä! 197301-13-01 ISSN 0784-7726 Kriitikoiden parhaat! / Blues News from England / BN lukee kirjallisuutta / Otis Spann Muddy Lee Makkonen / Kuusikielisen kuritusta, osa 5 / Kitarakirjasto: Jarmo Hynninen. at the Savoy 2013 -extra: SI CRANSTOUN , DAVID EVANS etc. HASSE WALLI
| LASTENLIPPU 10 . klo 11?17: MAXWELL STREET MARKET Blueshenkinen markkinatapahtuma Savoy-teatterin aulassa: vintage-vaatemyyjiä, levykauppiaita, käsityöläisiä, soitinvalmistajia, akustisia live-esiintyjiä ym. 2013 Turku Jazz since 1969 Savoy-teatteri, Kasarmikatu 46-48, Helsinki PERJANTAI 5.4. | PE+LA -YHTEISLIPPU 55 . / ILTA (ALLE 15-V.) | SUNNUNTAINA VAPAA PÄÄSY ENNAKKO: SAVOY-TEATTERI JA LIPPUPALVELU www.lippupalvelu.fi | HINTOIHIN LISÄTÄÄN MAHD. & Kuloniemi Kapa Montonen & The Bluesment Brothers Festariohjelma, esiintyjät ja majoituspaketit: WWW.SAIMAABLUES.FI Yhteistyössä Turku TOMPIN? S AT THE 2013 14. SNOUT & HIS HOGS OF RHYTHM (FIN) DEMETRIA TAYLOR BLUES BAND feat. EDDIE TAYLOR JR. ym.! Live @ Ravintola Katsomo: JUSSI SYREN & THE GROUNDBREAKERS (FIN) LENA & THE SLIDE BROTHERS (FIN) PE 5.4. Puff Honey B. klo 18: FABULETTES (FIN) RITA ENGEDALEN & BACKBONE (NOR) SI CRANSTOUN & HIS BAND (UK) SUNNUNTAI 7.4. klo 22: Dance Hall Party @ Ravintola Katsomo with DR. St.?Michel Pääesiintyjinä Marjo Leinonen Huff ?n. SNOUT & HIS HOGS OF RHYTHM, THE RELICS & guests + DJs LIPUT: PE 32 ?, LA 32 . TOIMITUSKULUT. ja LA 6.4. & EDDIE SHAW (USA) LAUANTAI 6.4. klo 19: DAVID EVANS (USA) TOMMY BROWN (USA) with DR. - 17.3. w w w.t u r k u j a z z .f i 28.-31.3.2013 SINISIÄ SÄVELIÄ SAIMAAN RANNALLA Mikkeli
Kun itse en lahjattomana ihmisenä ole musiikkia pystynyt ?tekemällä. rates) vuodelle 2013: - 1/4 sivu mv (1/4 page b/w) 110 eur - 1/4 sivu väri (1/4 page color) 130 eur - 1/2 sivu mv (1/2 page b/w) 190 eur - 1/2 sivu väri (1/2 page color) 230 eur - 1/1 sivu mv (1/1 page b/w) 310 eur - 1/1 sivu väri, muut sivut paitsi takakansi (1/1 page color, except the back cover) 350 eur - 1/1 sivu väri, takakansi (1/1 page color, the back cover) 370 eur Ilmoitusmyynti / Advertising sales: Harri Haka harri.haka@gmail.com + 358 (0)500 817214 Tässä numerossa avustivat: Honey Aaltonen, Marko Aho, Aarno Alén, J-P Berg, Norman Darwen, Harri Haka, Mika Hakala, Jenni Harjunpää, Juha Jaakola, Eija Jauhiainen, Jyrki Kallio, Pauli Kallio, Jarmo Katila, Timo Kauppinen, Kari Kempas, Jari Kolari, Esa Kuloniemi, Piia Leino, Riku Metelinen, Pertti Nurmi, Hannu Nyberg, Mikke Nöjd, Aimo Ollikainen, Ville Pirinen, Markku Pyykkönen, Erkki Sironen, Torsten Ståhlberg, Marko Suutarla, TT Tarkiainen, Vesa Walamies, Janne Örnberg Painopaikka: Lönnberg Paino Oy, Helsinki Viime aikoina on uutisoitu varsin näkyvästi musiikin myönteisistä vaikutuksista ihmisten aivotoimintaan (ks. tämän lehden sivuilta. Tutkitusti aktiiviset harrastukset toteuttavat eriasteisesti inhimillisten tarpeiden (fysiologisten, turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden, rakkauden, arvonannon ja itsensä toteuttamisen tarpeiden aallokossa sukkuloiden) tyydyttämistä ja ovat näin monin tavoin hyödyllisiä sekä keholle että psyykeelle . 36 Klassikoiden lähteillä: Sleepy John Estes .............. 45 Si Cranstoun ................................................................ Entäpä, kun harrastuksia on useita ja ne ajautuvat keskenään esim. 43 Hasse Walli: 50 vuotta tien päällä .......................... Ao. aikataululliseen konfliktiin. 39 -3- BN lukee kirjallisutta .................................................. linja 19) . 41 Kitarakirjasto: Jarmo Hynninen ............................. harjoittamaan (lapsena opeteltu Beethovenin Für Elise kyllä jotakuinkin sujuu pianolla pimputellen edelleen), on lohdullista, että musiikin aktiivisena penkkiurheilijanakin voi saada sekä tunnepuolen että fysiologisen hyödyn tästä harrastuksesta. Teemaan liittyen pohdin, josko myös muilla ?henkisemmillä. vuosikerta / Volume 46 Ilmestyy 6 kertaa vuodessa / Issued bi-monthly Julkaisija / Publisher: Finnish Blues Society (FBS ry) PO Box 257, 00531 Helsinki, Finland Vastaava päätoimittaja / Editor-in-chief: Maiju Lasola maiju59@hotmail.com + 358 (0)50 356 4102 Toimituspäällikkö / Managing Editor: Pete Hoppula (pete.hoppula@saunalahti.fi) Toimituskunnalle ja ilmoitusten jättäjille: Tekstit ja ilmoitukset BN-numeroon 2/2013 oltava toimituksessa viimeistään 22.3.-13! Blues Newsin vuositilaus 2013: www.bluesnews.fi/tilaaminen.htm Aarno Alén (tai postilokeroon) aarno.alen@saunalahti.fi + 358 (0)50 544 8399 Hinta 40 euroa. 17 Girls & Guitars, osa 8: Debbie Davies ..................... 13 The Bellfuries ............................................................... Tilaukseen sisältyy 6 lehden sekä FBS ry:n jäsenyyden lisäksi vapaa julkaisuoikeus tekstimuotoisille pikkuilmoituksille. Ilmoitushinnat (ad. 51 BN käy festivaaleilla: Luzern 2012 .......................... Viime keväänä FBS:n sääntömääräinen kevätkokous ajoittui samalle lauantaille, jolloin Cichlidistit ry:n jäsenten oli määrä olla Tukholmassa jokavuotisella affena-risteilyllään hakemassa täydennystä Malawi-kotiakvaarioihinsa. Laivaterminaalissa affena-harrastajia on perinteisesti vastassa oma tilausajo-minibussi, jolla kierrellään Tukholman akvaarioliikkeet ja kuljetetaan kertyneet kala-ostokset turvallisesti laivaan ja sieltä kotiin. 32 Muddy Lee Makkonen (by Kallio & Pirinen) .......... 46 David Evans ................................................................. 21 Doobie Twisters .......................................................... teemasta myös BN 5/2012). 51 Blues News from England ......................................... Aivotutkimuksen näkökulmasta aivoja kannattaa jumpata esimerkiksi soittamalla ja laulamalla, jolloin aivotoiminta kehittyy, aivojen massa kasvaa, tarkkaavaisuus kohenee ja oppiminenkin helpottuu. Myönteiset vaikutukset tehoavat koko eliniän, vauvasta vaariin. 52 Levytutkailut ................................................................ Olkaahan edelleen kiltisti! Maiju Lasola FBS:n ja BN:n väki toivottaa mitä parhainta onnea blues- & soulmiehen ikään varttuneille konkariaktiiveillemme, Pertti Nurmelle (60 v. Älkääpä myöskään unohtako Blue North Recordsin uusimpia julkaisuja; tammikuun alussa julkistettua Titty Bar Tim Blues Bandin ?Milk Shaka. harrastuksen laadusta riippumatta. Musiikin ohella itselleni tuottaa mielihyvää hoitaa Malawijärven kirjoahven -akvaarioyksikköämme. Aivofysiologisesti ajatellen bodaan aivojani myös pohtimalla altaiden veden laadun tasapainoa, affenten ruokintavaihtoehtoja, suussaan poikasia hautovien naaraiden tehokkainta haavistusmenetelmää jne. Tutkitusti musiikin merkitys esim. harrastus on hyödyllinen; pari kertaa viikossa suoritetut viiden akvaarion huoltotoimenpiteet (toki roots-musiikin säestyksellä) käyvät hyvin iltajumpasta. Pitäisikö tunteille antaa etusija päätöksenteossa? FBS:n ohella olen yhdistysrintamilla mukana myös Malawijärven kirjoahven -yhdistyksessä eli Cichlidistit ry:ssä. 44 Stompin' at the Savoy 2013! .................................... 4.3.2013) ja Aarno Alénille (65 v. Helmikuussa 2013 BLUES NEWS Blues- ja juurimusiikin lehti www.bluesnews.fi 46. Itsestään selvää oli, että osallistun FBS:n kevätkokoukseen. Mikä siis ratkaisi asian; tietoisuus ja tunne siitä, että ilman affenia pystyn kyllä elämään, mutta ilman musiikkia en. 53 Etukansi: Si Cranstoun © Adam Lawrence / Galley Music Blues Newsin ilmestymisaikataulu v. 2013: N:o 1/13: vko 09 N:o 3/13: vko 25 N:o 5/13: vko 43 N:o 2/13: vko 17 N:o 4/13: vko 35 N:o 6/13: vko 51 1 - 2013 ?. Fysiologisesti ao. 38 Kuusikielisen kuritusta, osa 5 .................................. Pitäisikö tilanne yrittää ratkaista sen mukaan, mikä harrastus on aivoille paras, keholle paras vai miten. 10 Ben Granfelt ................................................................. huippuyksikössä (JyU) tutkitaan ihmistä musiikin kuulijana, kokijana ja esittäjänä. Soittaminen ja laulaminen siis vaikuttaa tutkitusti psykofyysisessä laajuudessa ihmiseen myönteisesti. 24 Erja Lyytinen ................................................................ 6 Elmore James Jr. 30 R&B-tenoristit: Illinois Jacquet & Jack McVea ...... Päätös ei ollut vaikea, eikä se syntynyt velvollisuudesta. vahvana tunnevaikutusten synnyttäjänä myönteisine seurauksineen on tiedossa, mutta miten Malawiahven-harrastus vaikuttaa niistä kiinnostuneen tun- teisiin ja aivotoimintaan. (Ei tietenkään voi välttyä tietyiltä mielleyhtymiltä erään muun harrastuslajin puitteissa syntyviin tarpeisiin päästä Tukholman risteilylle; miten hyvin minulle sopisikaan yhdistetty city-tour tyyliin levykauppa-akvaarioliike-levykauppa-akvaarioliike...) Intressi-konflikti oli valmis; oli tehtävä valinta kahden aktiiviharrastuksen välillä. Se, mitä vaikutusta taas FBS:n toiminnassa mukana olemisella ja BN:n lukemisella on aivotoiminnoillemme ja sitä kautta psykofyysiseen terveyteemme, jääköön itse kunkin arvioitavaksi. Kevään kuluessa blues-roots-ympyröissä on paljon tapahtumatarjontaa, joka osin käy ilmi mm. 28 Crossfyre ....................................................................... Iloinen olen, että musiikkiharrastuksen jakaa kanssani eri tavoin monimoni muukin; esimerkiksi reilu tuhat BN:n tilaajalukijaa. ............................................................7 Rick Holmstrom .......................................................... Näistä molemmista tarkemmin seuraavassa numerossa. . -cd:tä ja maaliskuun 25. sekä cd:nä että vinyylinä julkaistavaa Dave Arcari & the Hellsinki Hellraisersin ?Whisky in my Blood? -albumia. . 35 Otis Spann uusintajulkaisuilla ................................ Lämpimästi tervetuloa! Sisällysluettelo: BN-kriitikoiden parhaat 2012 .....................................4 BN-lukijaäänestyksen tulokset ................................. 26.1.2013)! FINNISH BLUES SOCIETYN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS lauantaina 23.3.2013 alkaen klo 17:00 yhdistyksen toimistossa osoitteessa Suonionkatu 6 (3. Paitsi aivotutkijat, myös musiikkitieteilijät ovat olleet enenevissä määrin kiinnostuneita musiikin monitahoisista vaikutuksista. Suomen Akatemia valitsikin taannoin Monitieteisen musiikintutkimuksen yksikön kansalliseen tutkimuksen huippuyksikköohjelmaan vuosiksi 2008?2013. 48 Janis Joplinille tribuutti-ilta Turussa ...................... Harrastusten kirjo on laaja. Ja FBS on tällä hetkellä elämässäni yksi tärkeä elementti, jonka puitteissa voi kokea jotain musiikin monimuotoisesta merkityksellisyydestä. harrastuksilla on vastaavat myönteiset vaikutuksensa
Nobody?s Fool (Dixiefrog) The Blasters . Son Of The Seventh Son (Severn) Olli Ontronen . Artikkelin lopusta löytyvistä yhteenlasketuista tuloksista voitaneen kaiken kaikkiaan todeta, että varsin perinteikkäät blues-nimet ovat yhä säilyttäneet arvostuksensa BN-talkootiimin keskuudessa niin artisti- kuin levy-yhtiöpuolellakin. BN-TOIMITUS Honey Aaltonen: Linsey Alexander . Rock And Roll Machine (Jolly) Lumberjacks . Good Woman Turning Bad (Kent) Menahan Street Band . Self Made Man (Delmark) eri esittäjiä . Rakkaus Ja Juuret (Turenki) Robban Hagnäs . Mighty Shitty (OB) Kid Ramos & Bob Corritore . Live (Delta Groove ) The Elgins . Royal Southern Brotherhood (Ruf ) Billy Joe Shaver . We Juke Up In Here! (Broke & Hungry/ Cat Head DVD + CD) -4- Billy Boy Arnold . Hot-Club . Pay The Piper (Inside Sounds) Dr. Jump Start (Alligator) Magic Sam . Make It Good (Delta Croove) Mud Morganfield . Get Down (Grounds For Thoughts) Rick Estrin & The Nightcats . Live Blues (Bluestorm) Mika Hakala: Pete Hoppula The Blasters . Fun On A Saturday Night (Rip Cat) Dr. Lumberjacks (Hookahey!) Omar & The Howlers . Fire In The Mind (Ruf ) Carolina Chocolate Drops . Back In Style (Severn) Ronski Gang . Another Side Of Robban (Bluelight) Nathan James & The Rhythm Scratchers . Cell Phone Man (Delmark) Cody Chesnutt . 33 1/3 (Telarc) Dwayne Dopsie & The Zydeco Hellraisers . Locked Down (Nonesuch) Lee Fields & The Expressions . Viva Nashvegas (Jerkin. Burks . Oh My Boogie: EMI Years 1975?1978 (EMI) Bruce Springsteen . 2 (Devil?s Tail) Rick Estrin & The Nightcats . Leavin?Eden (Nonesuch) Shemekia Copeland . The Fire Meets The Fury (Smokin?) ZZ Top . Crocus DVD) Elvin Bishop . 25 To Life (Yep Roc DVD+CD) Huojuva Lato . 1 - 2013 Hank III . That?s My Thing (Delta Groove DVD) The Blasters . Marjo Leinonen Huff?n?Puff (Playground) Willie Nelson . One Wrong Turn (Alligator) The 44?s . Toimittajakohtaiset Top-listat on luetteloitu esittäjien mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Volume Ten (JRB) Doobie Twisters . Live At Billy Bob?s Texas (Smith Music) ZZ Top . Heroes (Sony) Andres Roots Roundabout . High Life (Brisk). Blues On Solid Ground (Blues House Prod.) Mike Wheeler . Vol. Ed & The Blues Imperials . Double Dynamite (Delta Groove 2-CD) Muddy Waters & The Rolling Stones . John . Landing On Hundred (One Little Indian) Daddy Mack Blues Band . Fun On A Saturday Night (Rip Cat) Michael ?Iron Man. . La Futura (American Recordings) Antibalas . Hey Boss Man (Bear Family LP) Hot 8 Brass Band . Smith . BN-KRIITIKOIDEN vuoden 2012 parhaat levyjulkaisut B lues News -raadin päättyneen vuoden suosikkijulkaisut on jälleen kartoitettu ja asetettu pistejärjestykseen. Sings Big Bill Broonzy (Electro-Fi) Bharath & His Rhythm Four . Kuten edelliskerroillakin, jokaiselle lehteen aktiivisemmin levyarvioita kirjoittaneelle avustajallemme annettiin mahdollisuus rankata korkeintaan 20 mieleisintä äänitettään (CD:tä, LP:tä tai DVD:tä) vuoden 2012 julkaisujen joukosta. Kuten odotettua, oli sekä ääniä saaneiden levyjen että mielipiteiden kirjo sangen laaja. Feelgood . Crossing (Dunham) John Primer . I?m Gone (Big Guitar Music) Gary Primich . Faithful Man (Truth & Soul) Frank Frost . Raw Blues! Live 1969 (Rock Beat) The Mannish Boys . Wrecking Ball (Sony Music) Stevie Ray Vaughan . Long Gone Daddy (Curb) Reverend Horton Heat . Electric Dixieland (RootsArt) Royal Southern Brotherhood . Checkerboard Lounge, Live Chicago 1981 (Eagle, CD+DVD) Omar & The Howlers . Just A Little Bit More... One Wrong Turn (Alligator) . Blak And Blu (Warner Bros.) Ray Collins. Milton Hopkins & Shirley Brown (Dialtone) Etta James . Nobody?s Fool (Dixiefrog) The Blasters . La Futura (American Recordings) Harri Haka: J-P Berg: Dave Arcari . I?m Gone (Big Guitar Music) Tad Robinson . Mischo . (Old Pal) Tail Dragger & Bob Corritore . What You Make Of It (Delta Groove) Miki Lamarr . Beyond The Sun (Wicked Game) Jolly Roger . Show Of Strength (Alligator) Bob Brozman . Clarksdale (Blue Kitty Music) The Mannish Boys . Double Dynamite (Delta Groove 2-CD) R.J. All Through The City (EMI) Chris Isaak . Raw Blues! Live 1969 (Rock Beat) Liz Mandeville . Fun On A Saturday Night (Rip Cat) Junior Brown . Nobody?s Fool (Dixiefrog) Dan Baird & Homemade Sin . Fun On A Saturday Night (Rip Cat) Slim Butler (Jarmo Puhakka) . In High Fidelity (Bluelight) Marjo Leinonen Huff?n?Puff . Americana (Rip Cat) Milton Hopkins & Shirley Brown . Longtime Friends In The Blues (Delta Groove) Stevie Ray Vaughan . The Dreamer (Verve Forecast) Lil. Been There Done That (Delmark) Dave Arcari . Roomful Of Doobies (Bluelight) Rick Estrin & The Nightcats . One Wrong Turn (Alligator) Magic Sam . Kotimaisten ja kansainvälisten kategorioiden kärkikolmikot saatiin silti suuremmitta vaikeuksitta selville. Tsunami (Regal Radio) The Blues Broads . The Phoenix Blues Sessions (SWMAF) Willie ?Big Eyes. The Fire Meets The Fury (Smokin?) Marko Aho: Dave Arcari . Slim Butler?s Inner Blues (SlimCuts) Gary Clark Jr. Antibalas (Daptone) Willie Buck . The Life & Times Of Hot 8 Brass Band (Tru Thoughts) Hot Sauce featuring Rhonda Washington
Just A Little Bit More... Stronger For It (Alligator) Rumblejets . (Old Pal) Otis Spann . Longtime Friends In The Blues (Delta Groove) eri esittäjiä . Privateering (Mercury) Sonny Landreth . Time?s All Gone (Innovative Leisure LP/CD) Dwight Yoakam . Honest Eyes (TUM) Calle & Dave Lindholm . We Juke Up In Here! (Broke & Hungry/ Cat Head DVD + CD) Mikke Nöjd: B.B. & The Blues Shacks . Live 2012 (101 Distr.) Ben Granfelt . The Phoenix Blues Sessions (SWMAF) Rockin. Contraband (Telarc) eri esittäjiä . 3 Pears (Warner) eri esittäjiä . Mandolin Blues (Cheynne) Eric Sardinas & Big Motor . Ride With Me, Baby (Fantastic Voyage 2-CD) Gary Primich . Blak And Blu (Warner Bros.) Leonard Cohen . Old Ideas (Sony Music) Shemekia Copeland . Fun On A Saturday Night (Rip Cat) William Clarke & Junior Watson . 3: Just A Little Bit Of Jumpin. Troublecaster (Blue Mood) Slim Butler (Jarmo Puhakka) . Still Called The Blues (Delmark) Mississippi Heat . Slipstream (Redwing) Renegade Creation . Unfinished Business (Sugar Hill) Etta James . Four (Blue Bella) Bettye LaVette . Keep The Fire Burning (Catfood) Doktu Rhute Muuzic . Show Of Strength (Alligator) Big James & The Chicago Playboys . John . Blues For Sale (Dixiefrog) Smokin?Joe Kubek & Bnois King . Inventive . Trifecta (Root Doctor) Rick Estrin & The Nightcats . Delta Bound (Delmark) Mud Morganfield . Sticks & Stones (Provogue) Joanne Shaw Taylor . Burks . Almost, Always, Never (Ruf ) Walter Trout . Stronger For It (Alligator) Chantel McGregor . R&B Hipshakers, Vol. Show Of Strength (Alligator) Barbara Carr . Campbell . 33 1/3 (Telarc) Peter Karp and Sue Foley . Rock And Roll All Night Long . Si Cranstoun . Slim Butler?s Inner Blues (SlimCuts) The Robert Cray Band . Blues Live & Soul Live (John Nemeth Music) Little Junior Parker . Back At the Quonset Hut (Ramseur LP/CD) Nick Waterhouse . Previously Unreleased Performances (Silk City CD-R) Kid Ramos & Bob Corritore . Dancehalls And Supper Clubs (Galley Music) Dr. Just Pickin. King New Breed R&B, Volume 2 (Ace) eri esittäjiä . Jump Start (Alligator) The Lo-Lites . Close To The Bone (Delta Groove Music) Lil. Going Down To Clarksdale (Junbug) Mud Morganfield . Beyond The Crossroads (Blind Pig) Erja Lyytinen . Sings Big Bill Broonzy (Electro-Fi) Johnnie Bassett . One Wrong Turn (Alligator) Kilborn Alley . Songs From The Road (Ruf ) Janiva Magness . B. Payback (Goofin?) Joe Bonamassa . Americana (Rip Cat) Mark Hummel . Blues On Solid Ground (Blues House Prod.) Otis Spann . Blue And Lonesome (Rockinitus) Magic Sam . Raw Blues! Live 1969 (Rock Beat) Chuck Mead & His Grassy Knoll Boys . Double Dealin? (Watch Dog) The Elgins . Longtime Friends In The Blues (Delta Groove) Otis Taylor . Slim Butler?s Inner Blues (SlimCuts) -5- 1 - 2013 ?. Someday... Jump Start (Alligator) Magic Sam . Raw Blues! Live 1969 (Rock Beat) Magic Slim . Delta Bound (Delmark) Little Junior Parker . One Wrong Turn (Alligator) The 44?s . Son Of The Seventh Son (Severn) Tail Dragger & Bob Corritore . Bad Boy (Blind Pig) The Mannish Boys . (Idemco) Erja Lyytinen . What You Make Of It (Delta Groove) Lil. Elemental Journey (Landfall) Little Feat . Rock And Roll All Night Long . Mileage (Border Music) eri esittäjiä . Full Circle: The Live Anthology (Eagle 3-CD + DVD) Rick Holmstrom . Seventh Hour (CrossCut) Mark Knopfler . . Too Much Jesus (Not Enough Whiskey) (Mighty Music) Big Pete Pearson . Spider Eating Preacher (Delmark) Barbara Carr . Here I Am (Ruf ) Jack Bruce & His Big Blues Band . Feel Me (Ruf ) Lino Muoio . 2 (Devil?s Tail) Rick Estrin & The Nightcats . Vol. Rooster Rag (Rounder) Meena . Feel Me (Ruf ) Bonnie Raitt . Melodic Relief (Sprucefield) Jeff Healey Band . Nothin But Love (Provogue) Larry Garner . Been There Done That (Delmark) Billy Boy Arnold . The Big Playback (Blind Pig) Eddie C. Back Porch Music (Mountain Top) Mark Hummel . Ed & The Blues Imperials . Nothin But Love (Provogue) Jarmo Hynninen . Cruel Sunrise (M.C.) Zonder Kennedy & The Scoville Junkies (omakust.) Dave L. Motor Honey (Money Wolf ) Brian Setzer?s Rockabilly Riot . The Blue CD (TUM) Janiva Magness . Ride With Me, Baby (Fantastic Voyage 2-CD) John Primer . Live From The Planet (SurfDog) Stevie Ray Vaughan . Driving Towards The Daylight (J&R Adventures) Gary Clark Jr. Someday... Jet Set (Yep Roc) Magic Sam . Thoughtful (Anti) Magic Sam . Boys And Girls (ATO) AWEK . Like No Other (Tis Rock Music Ltd) Liz Mandeville . Tsunami (Regal Radio) The Blasters . Dust And Scratches (C&P Code) Sven Zetterberg . A Rockabilly Tribute To Hurriganes (Goofin?) Pertti Nurmi: Linsey Alexander . Ike Turner Studio Productions: New Orleans & Los Angeles 1963?1965 (Ace) eri esittäjiä . Double Dynamite (Delta Groove 2-CD) Mississippi Heat . Longtime Friends In The Blues (Delta Groove) Riku Metelinen: Oli Brown . Blues From Maxwell Street 1960?1965 (Document) eri esittäjiä . Been There Done That (Delmark) Lurrie Bell . The Devil Ain?t Got No Music (Aria B.G.) Michael ?Iron Man. I Can Make That Happen (Sly Dog) Michael ?Iron Man. Train Done Gone (B-Top) Los Straitjackets . Raw Blues! Live 1969 (Rock Beat) The Mannish Boys . Hillbilly Flatbox (Jungle) Kari Kempas: Linsey Alexander . Songs From The Road (Ruf ) Janiva Magness . A Rockabilly Tribute To Hurriganes (Goofin?) Jari Kolari: Bharath & His Rhythm Four . The Fire Meets The Fury (Smokin?) Dani Wilde . Double Dynamite (Delta Groove 2-CD) Mighty Sam McClain . Juice Me Up (Ruf ) eri esittäjiä . Soul Survivor (Cat Food) Earnest ?Guitar. Raw Blues! Live 1969 (Rock Beat) Quintus McCormic . Stronger For It (Alligator) JW-Jones . Blues For The Modern Daze (Provogue) Timo Kauppinen: Alabama Shakes . Rich And Famous (Awek) Mike Bell & The Beltones . Electric Blues, The Definitive Collection (Bear Family 12-CD) eri esittäjiä . It Moves Me: The Complete Recordings 1958?1964 (Ace 2-CD) Wanda Jackson . Ebony And Ivory Blues (Blues Boulevard 2-CD) Otis Spann . The Dreamer (Verve Forecast) Nathan James & The Rhythm Scratchers . Bean (Vampi Soul) Eija Jauhiainen: Slim Butler (Jarmo Puhakka) . Roy . Ed & The Blues Imperials . Grim Reaper (Delmark) Tail Dragger & Bob Corritore . Clarksdale (Blue Kitty Music) Meena . Choose (Modesto Blues) John Primer . Blues On Solid Ground (Blues House Prod.) Johnny Rawls . Come Along (CrossCut) Vidar Busk & His Bubble Of Trouble . Previously Unreleased Performances (Silk City CD-R) Tail Dragger & Bob Corritore . Son Of The Seventh Son (Severn) John Nemeth . Keep The Fire Burning (Catfood) The Robert Cray Band . Burks . Johnny Band . Bullet (Blues Bureau) Thorbjorn Risager . Thankful n. Locked Down (Nonesuch) Eddie Holland
The Grifter?s Hymnal (Bordello) Israel & New Breed . Blues Live & Soul Live (John Nemeth Music) Yabby You . Down Home Music, A Journey Through The Heartland 1963 (Arhoolie DVD, 2010) eri esittäjiä . Live At Fasching (Scana) Juke Joint Jonny . Nothin But Love (Provogue) Dr. Songs From The Road (Ruf ) R.J. So Called Friends, Hist Best 15 Songs (Wolf ) Big Joe Turner & Mike Bloomfield . Nothin But Love (Provogue) (10 äänestyspistettä) 2. John . Voodoo Blues, The Devil Within (Not Now Music 2-CD) eri esittäjiä . Locked Down (Nonesuch) Gary Clark Jr. Jump Start (Alligator) Duane Eddy . Deeper Roots: Dub Plates And Rarities 1976?78 (Pressure Sounds) TT Tarkiainen: Dave Arcari . Nobody?s Fool (Dixiefrog) Dr. Blak And Blu (Warner Bros.) The Clay Bay Wolves . Memphis Mojo (Ruf, 2011) Lumberjacks . Lil?Ed & The Blues Imperials . Checkerboard Lounge, Live Chicago 1981 (Eagle, CD+DVD) The Platters . Jesus At The Center (Integrity/ Columbia CD+DVD) Sonny Landreth . Nothin But Love (Provogue) Rick Estrin & The Nightcats . Son Of The Seventh Son (Severn) The Robert Cray Band . Slim Butler?s Inner Blues (SlimCuts) Emil & The Ecstatics . Jump Start (Alligator) John Nemeth . Lobeznos Vol. Roots?n River Blues, Rovaniemi 6.10., kaikki 5 äänestyspisteen arvoisia. Faithful Man (Truth & Soul) Huojuva Lato . Identity (Light Records) Ruthie Foster . Summertime Blues, Rovaniemi 14.7. Lieksan Tyttö (SMY) Etta James . Women In Blues (Bluestown) Lee Fields & The Expressions . Peräti kahden osuman Pollnoteerauksia olivat: Tail Dragger & Bob Corritore ? Stompin?At The Savoy, Helsinki 14.4., Eli?Paperboy? Reed . Raw Blues! Live 1969 (Rock Beat) (= paras uusintajulkaisu) Jaettu 4. Heaven On Earth (Fantastic Voyage 3-CD, 2011) Eddie Taylor Jr. Testify (Evil Teen Records) Lee Perry . TULOKSET Kansainväliset artistit: JT Coldfire . 33 1/3 (Telarc) Dr. Soul Shot (Alligator) Joe Louis Walker . John . Slim Butler?s Inner Blues (SlimCuts) 2. La Futura (American Recordings;3 p.). Paras kotimainen levyjulkaisu vuonna 2012: 1. Hoodoo In My Soul (Blues Boulevard) Louisiana Red . One Wrong Turn (Alligator) Herb Hardesty & His Band . The Devil Ain?t Got No Music (Aria B.G.) Michael ?Iron Man. Puistoblues, Järvenpää 30.6., Slim Butler & The SlimCuts/Luigi?s Combo . Stronger For It (Alligator) Michael ?Iron Man. Memphis Mojo (Ruf, 2011) Memphis Slim & Alexis Korner . sija (3 ääntä) Lumberjacks . Calle & Dave Lindholm . A Rockabilly Tribute To Hurriganes (Goofin?) Aimo Ollikainen: Slim Butler (Jarmo Puhakka) . Nothin But Love (Provogue) Kotimaiset artistit: 1. Double Dynamite (Delta Groove 2-CD) (8 äänestyspistettä) 3. Tank Full Of Blues (Blue Horizon) Lil. King King feat. Man Is A Wolf To Man (Music Service Finland) Shemekia Copeland . Burks . Yes You Do! (Moon) Omar & The Howlers . Ed & The Blues Imperials . sija (5 ääntä) Slim Butler (Jarmo Puhakka) . Rock And Roll All Night Long . The Blue CD (TUM) (12 äänestyspistettä) 3. Lumberjacks (Hokahey!) BN-lukijoiden äänestämä paras ulkomainen levyjulkaisu vuonna 2012: 1. Locked Down (Nonesuch) Lil. Show Of Strength (Alligator) Mud Morganfield . Tha Mannish Boys . How To Crawl (Retro U Art) Lobos Negros . Electric Roots (Feeling Good; ?vuoden ykkönen?) King Biscuit Boy . The Robert Cray Band . Slim Butler?s Inner Blues (SlimCuts) Gary Clark, Jr . The Sound Doctor: Black Ark Singles And Dub Plates 1972?1978 (Pressure Sounds) Marjo Leinonen Huff?n?Puff . Jump Start (Alligator) Magic Sam . Shake, Rattle & Blues (Blues Boulevard, 2011) eri esittäjiä . Royal Southern Brotherhood (Ruf; 6 p.), Curtis Salgado . Alan Nimmo . Show Of Strength (Alligator) Slim Butler (Jarmo Puhakka) . Longtime Friends In The Blues (Delta Groove) The Mannish Boys . Ed & The Blues Imperials . Plays Erik Lindström (Rockadillo, 2011) (7 äänestyspistettä) Vuoden 2012 parhaimman keikkamuiston osalta hajonta eri artistien ja konserttien välillä oli sen sijaan todella runsasta. Electric Blues, The Definitive Collection (Bear Family 12-CD) eri esittäjiä . Blak And Blu (Warner Bros.) The Robert Cray Band . Slipstream (Redwing) Tail Dragger & Bob Corritore . Routes To Roots (Monteesi Prod.) Mud Morganfield . Pure And Simple (Blues Leaf ) Andy Just . Live At Fashing (Scana) Rita Engedalen & Margit Bakken . The Royal Decadence (Jupiter Stroll) eri esittäjiä . Always & Never (Crazy Sun Publ.) Dion . Slim Butler?s Inner Blues (SlimCuts) (huimat 26 äänestyspistettä!) 2. 2 (Devil?s Tail) Emil & The Ecstatics . Carnivale Electricos (Anti) Heritage Blues Orchestra . . Two Of The Same Kind (Blues Boulevard) Muddy Waters & The Rolling Stones . Always & Never (Crazy Sun Publ.) The Robert Cray Band . 1 & Con Su Dolor Errante (omakust.) Lumberjacks . John . Stronger For It (Alligator) The Mannish Boys . One Wrong Turn (Alligator) Lil. Rock And Roll All Night Long . Lumberjacks (Hokahey!) Moontones . Son Of The Seventh Son (Severn) Curtis Salgado . Lumberjacks (Hokahey!) Erja Lyytinen . The Domino Effect (Ace) Juke Joint Jonny . Double Dynamite (Delta Groove 2-CD) Kapa Montonen & The Bluesment Brothers . Helge Tallqvist & Jukka Gustafson Band . sekä James Harman & Tomi Leino Trio . Longtime Friends In The Blues (Delta Groove) Markku Pyykkönen: Lurrie Bell . Vastausvilkkaus oli lopulta valitettavan laimeaa, mutta siitäkin huolimatta (vaiko juuri siksi?) kirkkaimmat suosikit löysivät paremmuusjärjestyksensä jopa liikuttavan yksimielisesti. Ike Turner Studio Productions: New Orleans & Los Angeles 1963?1965 (Ace) eri esittäjiä . A Rockabilly Tribute To Hurriganes (Goofin?) Vesa Walamies: The Chicago Kingsnakes . Blind Man Blues (Not Now Music 2-CD) eri esittäjiä . sija (6 ääntä) Rick Estrin & The Nightcats . Vol. sija (5 ääntä) Tail Dragger & Bob Corritore . Grattis, Esa! -6- Jaettu 1. Burks . Take My Hand (Hatman, 2011) (7 äänestyspistettä) Edellisten ohella kohtalaisen mukavia äänipotteja saalistivat myös Royal Southern Brotherhood . Marjo Leinonen Huff?n?Puff (Playground) . Slim Butler (Jarmo Puhakka) . I?m Gone (Big Guitar Music) Rebound . Let It Burn (Blue Corn) Galactic . Ed & The Blues Imperials . sija (4 ääntä) eri esittäjiä . Nobody?s Fool (Dixiefrog) Gary Clark Jr. Ed & The Blues Imperials . Locked Down (Nonesuch) Lee Fields & The Expressions . Double Dynamite (Delta Groove 2-CD) The Blasters . . Rock And Roll All Night Long ? A Rockabilly Tribute To Hurriganes (Goofin?) 3. Fun On A Saturday Night (Rip Cat) Jaettu 7. Wall Street Blues (Not Now Music 2-CD) Myös BN:n lukijoilla oli tällä kertaa mahdollisuus antaa äänensä paitsi päättyneen vuoden kotimaisille ja ulkomaisille suosikkijulkaisuilleen, myös mieluisimmille keikkakokemuksilleen. Soul Shot (Alligator; 6 p.), Magic Sam ? Raw Blues! (Rock Beat; 4 p.) sekä ZZ Top . Jump Start (Alligator) (7 äänestyspistettä) 3. Vastaajien joukosta BN-onnetar suosi Blue North -levylahjan muodossa seuraavaa henkilöä: Esa Kyllönen, Södertälje, Ruotsi. Faithful Man (Truth & Soul) James Fortune & Fiva . Mischo . The Dreamer (Verve Forecast) Louisiana Red . sija (4 ääntä) Dave Arcari . Lisäksi mainittakoon, että Lyytisen Erja keräsi bändeineen kolmelta eri kotimaan keikaltaan kaikkiaan 4 äänestyspistettä. Kattavat BN Poll -tulokset on luettavissa verkkosivuillamme (www.bluesnews.fi).. Make It Good (Delta Groove) Bonnie Raitt . Jump Start (Alligator) Janiva Magness . . Hellfire (Alligator) eri esittäjiä . Blue Mosaic (MusicKing) JT Coldfire . Electric Roots (Feeling Good) John Lindberg Trio . And Still I Rise (Raisin? Music) Ray Wylie Hubbard . Pure And Simple (Blues Leaf ) Andy Just . 1 - 2013 Lil. Hell Of A Ride (Enviken) Keystone Cops . Blak And Blu (Warner Bros.) Janiva Magness . Elemental Journey (Landfall) Lee Boys . Rocks (Bear Family) The Elgins
He auttavat minua kaikin tavoin. Paikallisena kykynä pitkään sinnitellyt Elmore James Jr. Bluesmuusikot tuntevat toisensa ja auttavat toisiaan keikkojen järjestelyissä. Käytätkö usein muita muusikoita kuin omaa bändiäsi? . Soitan joskus Woodlawn Tapissä South Sidessä, jossa hekin esiintyvät, ja olemme tunteneet toisemme jo pitkään. Sitä soitan ja sitä myös levytin. Haluan soittaa vanhaa bluesia ja tehdä mahdollisimman paljon keikkakiertueita oman bändini kanssa. Teit oman bändisi kanssa levyt Wolf Recordsille, eikö niin? . He tarkoittivat Ace Recordsin Johnny Vincentiä. JSP:n John 1 - 2013 ?. Kyllä, olen kiitollinen Wolf Recordsin Hannes Folterbauerille, että sain mahdollisuuden tehdä sellaisen levyt kuin halusin. Aivan, Catcherissä oli rumpali Pasenkon torstaijamit. Bobbyn olen tuntenut siitä asti kun tulin Chicagoon vuonna 1965. Teimme yhdessä joitakin esiintymisiä. . Sanoin Zackille, joka tuotti ?Daddy Gave Me The Blues. ELMORE JAMES JR. Isänsä jalanjäljissä (Lucerne Blues Festival 16.11.2012) B © Cadillac Zack lueslegenda Elmore James (1918?1963) oli 1930-luvulla nuori uraansa käynnistelevä muusikko, kun hän aloitti romanttisen suhteen Richmondissa, Mississippissä ravintolaa pitäneen Nora Mae Johnsonin kanssa. Elmore ja Brooks kasvoivat yhdessä, joten heidän yhteistyönsä toimi. Esitit eilen yhden vanhan kappaleen... . Hän myös opetti minua. Vetreällä veteraanilla on selvästi vielä paljon annettavaa ja kerrottavaa meille nyt kun hän on päässyt vauhtiin levyrintamalla. KARI KEMPAS Olemme tavanneet Chicagossa muutaman kerran. -kiekon, että voin tehdä sellaisen levyn kuin JSP haluaa. Smilin. En soita urbaania bluesia, jota kyllä osaisin soittaa jos haluaisin, vaan olen pitäytynyt 50-luvun tyylisessä bluesissa. Minut ja rumpali Nate Applewhite esiteltiin hänelle sunnuntaina ja jo maanantaina levytin session, ja sitten allekirjoitin sopimuksen yhtiön kanssa. . Saatuaan isältään oppia kitaransoitossa ja kehotuksen jatkaa tämän perintöä nuori Earnest päätti valita musiikin elämäntehtäväkseen. Äänitin kolmisenkymmentä kappaletta ja Ace julkaisi niistä kolme. Olin aina halunnut esittää tuon numeron ja kun sain tilaisuuden levyttää sen, päätin tehdä niin. Olet siis levyttänytkin kappaleen? . Soitin Chicagon yliopiston folk-festivaalilla, jonka he järjestivät Billy Flynnin kanssa. -cd on kai äänitetty Los Angelesissa, eikö niin? . Kun vastasin kieltävästi, he kertoivat tuntevansa tyypin, joka voisi olla kiin- -7- nostunut levyttämään minua. suosittelen. Monilta levy-yhtiöiltä ei sellaista tilaisuutta saa, koska ne haluavat tyyliltään modernimpaa musiikkia. Viimeisimmälle Wolf Recordsille tekemällesi levylle ?Old School Lover. Tästä suhteesta syntyi elokuun 21. päivänä vuonna 1939 Earnest Johnson. Kyllä, käytimme paikallisia muusikoita, Zack kokosi bändin sessioihin ja löysi mahtavia tyyppejä. sait mukaan huuliharpisti Dave Waldmanin ja Scott Dirksin. . Bändi on samanlainen kuin isälläni oli hänen huippuvuosinaan. Olet levyttänyt jo aiemminkin, eikö totta? . Pistimme kaikki pakettiin Solid Gold Recordsin kanssa. Bändini osaa soittaa sellaista musiikkia kuin haluan ja homma toimii. Seuraavan levyni ?Daddy Gave Me The Blues? jälkeen teimme jonkin verran keikkoja. Charlie tunsi myös isäni: he soittivat yhdessä, tekivät yhteisiä sessioita ja viljelivät maata yhdessä. Soitit huuliharppua sinä iltana. . Siinä on saksofonisti, kosketinsoittaja ja toinen kitaristi. ?Mr Soul. Hänen miesystävänsä soittaa bassoa ja hän on itse keikkaillut laulajana jo pitkään, mm. Wolfille sain tehdä sellaisen kuin itse halusin: 50-luvun tyyliä. Reynold?s Loungessa sinulla oli mukanasi naislaulaja Sexy Jamie, eikö totta? ?Daddy Gave Me The Blues. Cd (?Elmore James Jr. Zack antoi minulle tilaisuuden ja levy auttoi minua eteenpäin urallani. Sinulla on viime aikoina ollut töitä cd:n kanssa? . Kappaleet ovat itse kirjoittamani Crazy Bent Ida Mae, Bad Feeling sekä Cummins Prison Blues. . En vaihda muusikoita, koska minulla on omat periaatteeni ja käytäntöni. revue-tyyppisissä jutuissa, joissa on useampi laulaja. Olen tehnyt kaikkiaan neljä cd:tä, yhden JSP:lle, kaksi Wolfille ja yhden Solid Gold Recordsin kanssa. Aloitin levyttämisen 1970-luvun alussa Ace Recordsille Jacksonissa, Mississippissä. -bileissä Reynold?s Loungessa ja Catchersin torstai-jameissa... Ennen ?Old School Loveria. Willie Dixonin kehotuksesta Earnest vaihtoi taiteilijanimensä Earnest Jr. Näistä JSP:lle ja Wolfille tehdyt levyt ovat helpoimmin saatavilla . Ainakin Little Arthur Duncanin ?after fest. Pidämme yhdessä työskentelystä ja huolehdimme toisistamme. Kuinka monta soittajaa bändissä on? . Elmore oli noihin aikoihin paljon poissa: hän oli sairastumassa eikä enää soittanut vaan lauloi ja Brooks hoiti slidekitaroinnin. & The Broom Dusters Blues Band?) julkaistiin vuonna 2005. . Kyllä, sillä on mukana ne kolme kappaletta, jotka sain Ace Recordsilta ja materiaalia, jonka tein Bostonissa. teit yhden levyn JSPmerkille Cadillac Zackin kanssa. . Kyllä, lähivuodet ovat olleet hyviä ja olen saanut levyttää, mutta kiertuerintamalla on ollut hiljaista. Teen töitä bändini kanssa, jotta pääsisimme tien päälle. Yhdellä hänen buukkaamistaan klubikeikoista Lexingtonissa, Mississippissä soitin slide-kitaralla Cummins Prison Bluesia, ja klubissa iltaa viettäneet valkoiset kaverit kysyivät, olinko koskaan levyttänyt. Isäni Elmoren serkku oli juuri jäänyt eläkkeelle armeijasta ja hän ryhtyi silloin 1970-luvulla hoitamaan keikkamyyntiäni Etelässä. Levy meni hyvin kaupaksi täällä Luzernissa ja loppui jo alkuillasta kauppiaalta. Ensimmäisestä omasta cd:stäsi on jo jonkin verran aikaa. . enemmän kiinnostusta ja huomiota herättäväksi Elmore James Jr:ksi. Lopuista en ole kuullut mitään. Ne kolme esitystä julkaistiin kokoelmalla ?Genuine Mississippi Blues?, jolla ovat mukana myös mm. Sam Myers ja Johnny Littlejohn. Kyllä, hän esiintyi usein kanssani. En kovinkaan paljon. Leon Brooks, isäni bändikaveri ja loistava slidekitaristi asui silloin Jacksonissa ja soitin mielelläni hänen kanssaan, koska olin aina ihaillut hänen tyyliään. Tarkoitat varmaan Charlie Bookerin laulua Greenville Is Smoking, Leland Is Burning Down. Earnest päätyi Chicagoon vuonna 1965 parempien mahdollisuuksien toivossa. 1970-luvulla hän teki niin julkaistuja kuin julkaisemattomiakin sessioita Johnny Vincentin Ace Recordsille Jacksonissa, Mississippissä. Kyllä, se on mukana uudella Wolf Recordsille tekemälläni cd:llä. 1950-luvulla soittokavereina olivat mm. on 2000-luvulla aktivoitunut ja saanut aikaan neljä cd:tä. Se oli ok, pidän myös siitä levystä. Kitaristini Illinois Slim pitää minusta huolta. Olen menossa taas joulukuussa (2012) Länsirannikolle ja yleensä siellä on myös tilaisuuksia työntekoon. Levy sai hienot arvostelut ja sitä myytiinkin ihan hyvin. Johnny Temple ja Willie Nix
Viikko sitten meillä oli keikka Smoke Daddyssä. Soitin r?n?b:tä urani alussa, kun tulin Chicagoon, mutta palasin aina bluesiin. ja Bobby Rush on sellainen kaveri, joka ei kaveeraa tuntemattomien kanssa. Kun hän oli juovuksissa, hän motkotti minulle musiikista, jota soitin kaverien kanssa ja siitä, etten soittanut hänen musiikkiaan. Se sai minut ajattelemaan, kuka jatkaisi isän bändin Broom Dustersin kanssa. Soittiko Homesick James isäsi bändissä noihin aikoihin? . Soittelin silloin kitaralla paljon Jimmy Reedin kappaleita. © Pertti Ñurmi Stedman kysyi minulta, onko minulla keikkamyyjää, ja kun vastasin ettei ole, hän sanoi yrittävänsä järjestää sellaisen. kappaleita, jotka olivat suosittuja noihin aikoihin niin jukebokseissa kuin klubeissakin. Campbellin ja John Primerin pitkään? . Hän ei ole mikään jutustelija. Olit Ruotsissa Bobby Rushin kanssa vuonna 2007, eikö niin? . Olen tuntenut Eddie C. ja Bob Strogerin saimme mukaan basistiksi vuonna 1986. Tunsin hänet kyllä, mutta emme olleet ystäviä siihen aikaan. Sen jälkeen nimeni alkoi olla tunnettu koko kaupungissa: North Sidestä South Sideen, West Sidestä East Sideen. Noihin aikoihin aloitteleva muusikko sai paljon apua muilta jo asemansa vakiinnuttaneilta artisteilta. Tapasitko muita muusikoita, esimerkiksi Louis Myersin ja hänen Aces-yhtyeensä jäseniä? . Hänen mielestään minun piti jatkaa hänen jalanjäljissään. Campbellin jo kahdeksan vuotta. Earl Hooker oli paikalla. Sain tilaisuuden soittaa ja laulaa sekä sitä kautta myös töitä sieltä: kun John Primer ja muut kaverit olivat poissa kaupungista, tuurasin heitä klubilla. Oliko Junior Wells siellä myös? . John Stedman löysi minulle keikkamyyjän ja cd:tä myytiin hyvin. Milloin ryhdyit tekemään omia kappaleita? Tunsitko hänet jo 60-luvulla Chicagossa? . Opin tien Pepper?s Loungeen. . Ryhdyin soittamaan rumpuja. Hän näki minut ja sanoi, että minun pitäisi tulla Theresa?s Loungeen. Odomin yhtyeessä sunnuntai-iltapäivän jameissa 63. Kyllä, Bobby Rush on upea tyyppi. Kyllä, kävimme Ranskassa, monessakin paikassa. JSP:n John Stedmankin sanoi, ettei koskaan voi . Aina siitä lähtien, kun Aces hajosi 80-luvulla, olen soittanut yhdessä Louis Myersin kanssa . Kyllä, Louis Myersin kanssa . Sehän sopi minulle. Minkä ikäisenä aloitit soittamisen? . Hän pyysi osoitteeni ja kävi sitten hakemassa minut kotoa seuraavana perjantaina Theresa?siin. Aloitin noin 13-vuotiaana. Kyllä, monta kertaa ja nyt minulle on tärkeintä saada Broom Dusters -bändi mukaani kiertueille. Oletko tuntenut Eddie C. Olen tehnyt hänen kanssaan kiertueitakin. Bob Strogerin olen tuntenut 80-luvulta lähtien. Ja siksi minua hyljeksittiin bluesympyröissä. tietää mitä tapahtuu. kadulla. En tavannut Homesick Jamesia ennen kuin muutin Chicagoon vuonna 1965. 1 - 2013 -8-. Tuurasin usein klubeilla muusikoita, jotka olivat kiertueella ulkomailla tai kotimaassa muissa osavaltioissa, ja pidin sillä tavalla bändin muut jäsenet työllistettynä. Taisit noihin aikoihin soittaa bluesin lisäksi myös r?n?b:tä? . Elmore oli niihin aikoihin kiireinen, mutta kun hän tuli kotiin hän pisti minut töihin kitaran kanssa. Hän on hyvä ystäväni noista ajoista alkaen. Sitten ryhdyin soittamaan Big ?Voice. Sanoin hänelle, että olen juuri tullut kaupunkiin enkä tiedä paikkaa. Kun oli 16-vuotias, isäni lähti enkä nähnyt häntä pitkään aikaan. Tein levylle kaksi kappaletta ja Zack teki tai valitsi muut. . Oli hienoa työskennellä hänen kanssaan. Silloin kun tein levyn Cadillac Zackin kanssa. Cadillac Zack yllytti minua siihen ja kun sain tilaisuuden tehdä omaa musiikkia, tartuin siihen ja se oli upeaa. Hän on ihan entisellään, hän ei ole muuttunut hiukkaakaan. Oletko esiintynyt Billy Flynnin kanssa aiemmin? . Kun hän oli kiertueiltaan kaupungissa, Theresa?s oli hänen kotinsa. Ensimmäinen kokoonpano, jonka kanssa siellä soitin, oli Smilin?Bobbyn bändi. Hän teki keikkoja ja levytti silloin . En tiennyt silloin, että hän oli jo sairas, enkä oikein ymmärtänyt, miksi hän oli niin vakavissaan ja vaativa. Soittelemme toisillemme, kun jompikumpi on saanut keikan. Olin monipuolinen ja joustava, ja pystyin siirtymään musiikinlajista sekä kappaleesta toiseen: eri kappaleita eri ihmisille. Ryhdyin soittelemaan ystävieni kanssa vuonna 1954. Tapasin Willie Dixonin, joka halusi esitellä minut Myersin veljeksille, ja silloin pallo varsinaisesti lähti pyörimään. Huuliharpisti Bob Myersillä oli tapana käydä siellä katsomassa, kuka soittaa. Yritämme pitää yhtä ja auttaa toinen toistamme. . Olemme esiintyneet yhdessä aika useinkin viime vuosina. Hän otti minut mukaansa katsomaan esiintymisiään ja klubeihin, koska en tuntenut silloin vielä Chicagossa ketään. Sitten hän tuli takaisin ja suuttui minulle. Esiintyessäni hänen bändinsä säestyksellä hän soitti mukana huuliharppua. Järjestikö Zack sinulle myös keikkoja cd:n valmistuttua? Bobby Rushin kanssa tekemäsi kiertueen jälkeen olet käynyt Euroopassa esiintymässä useammankin kerran.
Kirjailija ei ole ollut lähelläkään Elmoren synnyinseutuja. Elmore Jamesilta on viime aikoina julkaistu myös useita levyjä. . Kyllä, olen maksanut nekin oppirahat aikoinaan. Louis Myersin kanssa emme ehtineet sinne soittamaan, koska olimme kiireisiä sunnuntaisin. Siellä nähtävät bändit soittavat enemmänkin Motown-tyyppistä musiikkia, enkä ole itse kiinnostunut sen oloisista klubeista. Oletko koskaan soittanut Maxwell Streetillä? . Esiinnyn myös tapahtumissa, kuten esimerkiksi vanhojen autojen näyttelyissä. Ihmiset tulevat mielellään tällaisiin tilaisuuksiin, joissa voivat kuulla myös bluesia. Myöhemmin palasin kuvioihin Maxwell Streetin kautta. Teit siis välillä muita töitä soittamisen ohella? . Minulla on jo buukattuna keikka Itävallassa maaliskuussa ja olen ehdottomasti valmis tulemaan myös Suomeen! Levyt: eri esittäjiä . Törmäsin häneen Phoenixissa, Arizonassa. Pidän Stedmanista, koska hän on reilu tyyppi ja hän kohtelee minua hyvin. Hän järjesti minulle keikat Lontooseen, Jerseyhyn ja johonkin vanhaan kylään Englannissa. Olisi hienoa saada sinut keikalle myös Suomeen. . Luin teoksen ja huomasin, että siinä on paljon sellaista tietoa, jonka lähdettä en tiedä. & The Broom Dusters Blues Band (Solid Gold, 2005) Daddy Gave Me The Blues (JSP, 2008) Baby Please Set A Date (Wolf, 2010) Old School Lover (Wolf, 2012) . Joulukuussa soitan viisi keikkaa Chicagossa, mm. Kyllä, nyt kun tilanne vähän rauhoittuu, aion kirjoittaa uusia kappaleita. Kun Aces hajosi, minäkin lopetin soittamisen. Sellaisissa paikoissa kuulijat saattavat tulla ihmettelemään ääneen, ettei blues olekaan kuollut! Tein aiheesta kappaleenkin, joka on tuoreimmalla cd:lläni. © Pertti Ñurmi Esiinnytkö edelleen South ja West Siden klubeissa? Onko sinulla säännöllisiä keikkoja jossain päin kaupunkia? Esiinnytkö West Siden klubeilla? . John Vincent Presents: Genuine Mississippi Blues (Ace, 1981) Elmore James Jr. Onko sinulla suunnitelmia uutta cd:tä varten? . Useimmiten työskentelen North Siden klubeilla ja esikaupungeissa. ja jos hän pitää lähettämästäni materiaalista, katsotaan sitten. Elmore James Jr. -9- 1 - 2013 ?. Windy City Innissä ja Murphy?sissä. . Kyllä, silloin esiinnyin oman bändini kanssa. Kyllä, olen eläkkeellä rekkakuskin työstä. Esiinnyit Chicago Blues-festivaalilla vuonna 2007. . Kyllä, hän teki viimeisen levynsä Bobby Robinsonin kanssa ja Bobby lähetti minulle yhden kappaleen. Bobby Robinsonin poika haluaisi ottaa isänsä paikan New Yorkissa. ?Esiinnyn myös tapahtumissa, kuten esimerkiksi vanhojen autojen näyttelyissä. Sellaisissa paikoissa kuulijat saattavat tulla ihmettelemään ääneen, ettei blues olekaan kuollut!? . Keikkailen myös South Sidessä Hot Cityssä, 74. Bändin saksofonisti Willie Young soitti aikoinaan Howlin? Wolfin riveissä ja Jack Hayden on työskennellyt myös isäni Elmoren taustalla. Elmore Jamesista on muutama vuosi sitten julkaistu kirja. . Kun olen valmis, juttelen John Stedmanin kanssa . kadun ja Racinen kulmassa, kaksi kertaa kuukaudessa, sekä säännöllisesti Fox Laken Mercuryssä. Totta kai, esiinnyn Chicago Bullsin omistamassa paikassa United Centerissä. Olin siellä juuri ja taas ensi viikonloppuna. Siellä on vain joitakin harvoja klubeja, joilla muutama bändi käy esiintymässä. Kyllä, sain siitä itsellenikin kappaleen ja tapasin kaverin, joka sen kirjoitti
Kaikki kotona soitetut levyt ovat vaikuttaneet häneen muusikkona ja siten myös hänen tuotantoonsa. Miehen uniikki kitarasoundi, musiikillinen lahjakkuus sekä tarttuvat kappaleet ovat viehättäneet minua suuresti. 1 - 2013 - 10 -. Hänen tekemisissään elävät Holmstromin musiikillinen ja maantieteellinen muutos tapahtui vuonna 1985, kun hän muutti Los Angelesiin opiskelemaan. Hän ei tee kompromisseja musiikkinsa tai yleisönsä kanssa. Olin jo pidemmän aikaa odotellut hänestä juttua, mutta turhaan. Tästä tuloksena syntyi kaksi albumia, ?Listen Up?(1994) ja ?Shake It!? (1995). Rod ja Honey Piazza, Johnny Dyer sekä Steve Marsh. Hän on poikkeuksellisen tyylitajuinen, uskalias artisti, jonka monitahoinen mutta vahva identiteetti tulvii musiikin läpi. Hetken asiaa mietittyäni eli heti ?Cruel Sunrise. Albumin kohokohdiksi voidaan lukea Jungle Ball ja Jody Williamsin Lucky Lou. -kiekon levytyssessioissa vierailivat mm. ilmestyi vuonna 2002 ja sisälsi hiukan kokeellisempaa soitantaa. Hän soittaa sitä mitä haluaa ja niin kuin haluaa. © Torsten Ståhlberg Alaskan ihmelapsi syntyi Fairbanksissa vuonna 1965. Täysin käsittämättömän kökön kannen omaavan ?Gonna Get Wild. Musiikillisesti Rick Holmstrom asuu ei kenenkään maalla. Yhteistyötä kesti kolmen vuoden ajan. -levyn ilmestymisen jälkeen päätin ryhtyä toimeen. RIKU METELINEN sulassa sovussa niin swing kuin jump blues, jotka ovat avoliitossa 50-luvun rock and rollin kanssa. Tuolloin hän tapasi William Clarken, joka huomasi nuorukaisen taidot ja pyysi hänet kiertueelle kanssaan. Holmstrom . Kun tiedustelin eräältä kollegaltani, että kukahan sellaisen laatisi, sain vastaukseksi: ?Tuota... no, mikset kirjoittaisi sitä itse??. Materiaali oli omaa, joko yksin tai yhdessä levyllä soittaneiden muusikoiden kanssa. Toinen hirveän kansitaiteen omaava levy eli ?Hydraulic Groove. Toinen merkittävä soittokumppani oli Johnny Dyer, jonka kanssa Holmstrom pääsi levyttämään. Opiskelusta jäävän vapaaajan hän käytti kiertämällä paikallisissa klubeissa tutustuen moniin bluesartisteihin. Levyllä oli kuusi Johnny Dyerin kanssa levytettyä kappaletta. Musiikin ympäröimässä kodissa kasvaneen pojan uravalintaa on kenenkään turha ihmetellä sen enempää. (1997). Holmstromin ensimmäinen oma julkaisu oli vuonna 1996 ilmestynyt ?Lookout!?. Seuraava kiinnitys oli Rod Piazzan The Mighty Flyers -bändi ja levy ?Tough And Tender. Pääosin omaa tuotantoa ja kokonaan instrumentaalikappaleita sisältänyt debyyttialbumi noteerattiin kriitikoiden keskuudessa eikä Holmstromin lahjakkuus jäänyt kenellekään epäselväksi. Seuraavaa levyä saatiin sitten odottaa muutama vuosi ja se ilmestyi Tone-Cool Recordsin toimesta vuonna 2000. RICK HOLMSTROM West Coast bluesin armoton taitaja R ick Holmstrom on yksi mielenkiintoisimpia kitaristeja, jonka musiikkiin olen tutustunut
Omien sävellysten lisäksi mukaan oli päätynyt traditionaalinen Dig Myself A Hole sekä instrumentaaliversio Bob Dylanin laulusta Rainy Day Women #12 & 35. yhdisteli sujuvasti uutta ja vanhaa saaden aikaan varsin mielenkiintoisen lopputuloksen. Voidaan sanoa, että polkuni oli etukäteen kirjoitettu, mutta minulla ei ollut tuolloin siitä mitään hajua. Olin musiikin ympäröimänä koko ajan ja se tuntui aivan luonnolliselta. Luulen, että tuo seikka saa aikaan tietynlaisen äänimaailman. ?Hydraulic Groove?- ja ?Late In The Night. Heitä on todella paljon, mutta tässä muutamia; Chuck Berry, T-Bone Walker, Muddy Waters, Jimmy © NBC.com Onko sinulla jotain esikuvia? . Ollessani kolmannella luokalla aloitin kitaratunnit. Levytimme sen suoraan ¼ tuuman nauhalle yhdelle raidalle. on sitä missä olen nyt, se ei ole suoranainen blueslevy, mutta kaikki mitä soitan ja laulan, on lähtöisin bluesista. Minulla on plektroja, mutten aina käytä niitä. Samoihin aikoihin ?Late In The Night. Kertoisitko hiukan siitä? Levystä on olemassa myös ?Deluxe Edition?. En oikeastaan osaa vastata tuohon muuta. Pelkkä Telecaster, hiukan kaikua ja aavistus reverbiä sekä tremoloa vahvistimesta. -levyjen välillä vierähti myös viisi vuotta. Kun olin noin 12-vuotias, vanhempani veivät minut Chuck Berryn konserttiin, mikä oli todella iso juttu pikkuisessa Fairbanksissa. Cale, Robbie Robertson, James Burton, Neil Young, Steve Cropper, Pops Staples, Curtis Mayfield, Cornell Dupree, Lowell Fulson, Jimmie Vaughan, Billy Butler, Snooks Eaglin. Lista on lähes loppumaton... Uusi levysi ?Cruel Sunrise. on ensimmäinen julkaisusi viiteen vuoteen. Sillä on instrumentaaliversioita tutuista kappaleista kuten Hank Williamsilta, Ray Charlesilta, Duke Ellingtonilta, The Staple Singersiltä, Johnny Cashiltä jne. Levyn paras kappale oli kuitenkin Holmstromin 77 Red V8. En tarvitse muuta. Kun kappaleet oli soitettu, ne oli samalla myös miksattu. Soitan paljon sormin. Kun lähden pidemmälle keikkamatkalle, käytän usein vuokravahvistimia. Monet ovat mieltyneet uniikkiin soundiisi. Isäni toimi DJ:nä paikallisella radioasemalla, joten vartuin musiikin ympäröimänä. Vanhempani olivat kovin nuoria, kun he saivat minut, siinä parikymppisiä. Mikä on sen salaisuus? . Levystä on olemassa myös neljällä bonuskappaleella varustettu painos. etenkin sen takia, ettei bonuskappaleilla varustettua kiekkoa ihan helposti löydy eikä se siten myöskään vaihda omistajaansa edullisesti. Viiden vuoden hengähdystauon jälkeen Holmstrom palasi jälleen levytysstudioon ja tuloksena oli ensimmäinen M.C. Osa levystä on vanhoja sävellyksiä ja osa aivan uusia. Yritän nykyään kirjoittaa parempia kappaleita. Periaatteessa olen vain tehnyt työtä sen eteen, että osaisin myös tehdä niin. . Täydennysraitojen kohdalla idea on viety vielä pidemmälle, ja vaikka nuo remixit ja jamit ovatkin aivan kelvollisia, niin silti normaaliversio on suositeltavampi hankinta . Opettelin ihan perusjuttuja. Levystä en edes internetin ihmeellisestä maailmasta löytänyt muuta kuin maininnan Allmusic.comissa. Annetaanpa siis itse artikkelin sankarin jatkaa tarinansa kerrontaa tästä eteenpäin: Kuinka tulit kiinnostuneeksi musiikista? . Kääntelen nappuloita, kunnes soundi kuulostaa mieleiseltäni ja sitten vaan annetaan palaa. © NBC.com . ?Deluxe Edition. Hopkins, Mose Allison, Robert Lockwood Jr., Louis Myers, Bill Jennings, Junior Watson, Willie Johnson, Pat Hare, Hollywood Fats, Ahmad Jamal, Pee Wee Crayton, Frankie Lee Sims, Mike Campbell, J.J. Records -julkaisu ?Late In The Night?. sisältää toisen levyn nimeltään ?Lonesome?. Vanhempani kuuntelivat myös paljon vanhaa kantria, soulia sekä funkia. Siellä on selkeä bluestunnelma. Beatlesit olivat iso nimi tuolloin, sitten tulivat Rolling Stones ja Bob Dylan, joten sain kuulla heitä kaikkia. ?Cruel Sunrise. Millä tavalla se eroaa normaaliversiosta? Entä käyttämäsi laitteet? . Siellä ei ole mitään paikkauksia tai päällekkäisäänityksiä. Mavis Staples & Rick Holmstrom Band Tonight Show?ssa Jay Lenon vieraana 7.9.2010 - 11 - 1 - 2013 ?. Se oli todellista vanhan liiton meininkiä. Mainitsemisen arvoisia kappaleita levyllä ovat Smokey Robinson & The Miraclesin Going To A Go-Go -kappaleen etäisesti mieleen tuova My Maria sekä uusioversio Johnny Dyer -numerosta Shake It, nimeltään tietenkin Shake It, Part 2. Kiinnostuin asiasta uudelleen vakavasti vasta 20-vuotiaana. Rogers, Freddie King, Little Walter, Magic Sam, Earl Hooker, Gatemouth Brown, Lightnin. He olivat kasvaneet kuunnellen Elvistä, Buddy Hollya, Everly Brotherseja jne. Eli paljon hyvää musiikkia. Soitan Fender Telecasteria kytkettynä Ampeg Gemini 1 -vahvistimeen. -cd:n kanssa ilmestyi kolmas ja samalla viimeinen Tone-Cool -julkaisu ?Live At The Cafe Boogaloo?
Mukana on paljon tuttuja kappaleita ja kokonaisuus on kuin pienimuotoinen historiallinen katsaus juurimusiikkiin. Viime kerralla kun olimme Suomessa, sain uudelleen yhteyden vanhaan kaveriini Jussi Raulamoon, jonka kanssa olin kiertueella vuonna 2005. Hän on todellinen ässä! Hän on sellainen lahjakkuus, jonka pitäisi saada enemmän tunnustusta omassa maassaan. Olemme soittaneet lähes kaikilla mahdollisilla festivaaleilla. On ollut blues-, folk-, jazz-, bluegrass- ja maailmamusiikkitapahtumia. Tällaiset viiden vuoden mittaiset tauot eivät ole oikein mukavia. On ollut paljon asioita, joista olen todella kiitollinen, kuten ihka ensimmäinen keikkani parikymppisenä eräissä bileissä ensimmäisen bändini CBC:n kanssa. Siitäkin huolimatta tai kenties juuri siksi lähestyminen vaatii oman aikansa. On paljon hyvää musiikkia josta pidän. Käytännössä tarkoitan, että haluan heidän soittavan rennosti, ei mitään ylisuorittamista, pitää vain olla oma itsensä ja siinä kaikki. Kaikki on pienimuotoista, . Musiikki kulkee erittäin luontevasti edellisiltä levyiltä tutuksi tulleita polkuja, eikä sitä haksahdeta modernisoimaan tympeillä valtavirran soundeilla tai erilaisilla kikkailuilla. Vain muutamia mainitakseni; Mose Allison ja Ahmad Jamal ovat edelleen loistavia, Nick Lowe on tehnyt uransa parhaat levyt, Ry Cooder on hyvässä vedossa, Kelly Hogan, Jo. Levyllä ajattomuuden vaikutelmaa korostaa raitojen intiimiys. Burnside sekä Al Blake & The Hollywood Blue Flames. ja ?awesome. Tietenkin pitkillä kiertueilla kaipaan vaimoani ja lapsiani. Tosi paljon. mutta erittäin toimivaa. Lopputuloksesta nousee esiin se huikean innostunut kipinöinti, joka välittyi jo debyyttialbumilla. Black Dub, Robert Plant sekä Buddy Miller, Blake Mills, Marc Ribot, Al Blake, James Harman, Smokey Hormel, Bill Frisell, Chuck Prophet, Johnny Moller, Sonny Rollins, Junior Watson, Tjarko Jeen, Fred Kaplan, T-99 Amsterdamista, soul-instrumentaalibändini The Gimme 5?s sekä Bostonin Duke Levine. ei tarjoile mitään uutta, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että levy olisi huono tai edes jonkinasteinen kompromissi. Vaikka emme aina sitä löytäneetkään, niin en vaihtaisi noita kokemuksia mihinkään. . Parhaiten onnistuvat kitaran ja saksofonin kaksintaistelu Hallelujah, I Love Her So, tiukka Folsom Prison Blues sekä energinen One Mint Julep. Tuplalevyllinen maukasta musiikkia saa ajan kulumaan mukavasti. Pitkään uraasi mahtuu varmaan kaikenlaista. Onko joku tapahtuma ollut ylitse muiden, hyvässä tai huonossa? . 1 - 2013 ?I love Funland!? ydin on R?n?B. Tosiasia vain on, ettei millään genrellä tai musiikkityylillä ole merkitystä hänen kohdallaan. Kaikki on oikeastaan ollut hyvää, joten ehkä on parempi, että tarkennan asiaa hiukan. Olimme keikan jälkeen todella innoissamme mennessämme Denny?siin jatkoille. On vain voimakas, dynaaminen kitaravetoinen trio ja paljon laulajia. Minusta se on hienoa! Olet tosiaan ollut pitkään kiertueella Mavisin kanssa. Hän saattaa ihmetellä, miksi soitamme jazzfestivaalilla, koska hän ei ole jazzlaulaja. Olemme soittaneet myös monilla suurimmista rock-festivaaleista. On todella monia joista pidän. vain muutamia mainitakseni. Täytyy sanoa, että matka on pitkä ja osittain hidas, mutta kun kokonaisuus aukeaa, se palkitsee kuulijan. Levy kätkee uumeniinsa enemmän nyansseja kuin ensikosketus kenties paljastaakaan. ?Lonesome. Ykköslevyn materiaali koostuu kokonaan omista kappaleista. Muutamassa sävellyksessä on rikoskumppanina häärinyt Andy Kaulkin. Minulla ei ole vielä mitään suunnitelmia asian suhteen, mutta olisi mukava tulla käymään. Hyvää kannattaa aina odottaa ja näin tälläkin kertaa, sillä Kalifornian kitaravelho ei petä kuulijaa. Valitsin tietysti oman yhtyeeni, Jeff Turmesin ja Stephen Hodgesin lisäksi laulaja Donny Gerrardin. Olen tavannut paljon loistavia muusikoita ja saanut tilaisuuden soittaa heidän kanssaan. Elvis Costello, Nick Lowe, Neko Case, Wilco, David Hidalgo, Levon Helm, Bill Frisell, Buddy Miller... Tietenkin kiertue Booker T:n ja Bonnie Raittin kanssa on ollut hieno asia, samoin levy sekä Grammy-palkinto Mavis Staplesin ja Jeff Tweedyn kanssa. Kuinka matka on sujunut tähän asti? . Tuo on aina parempi kuin väkisin puurtaminen. Ei minulla ole oikeastaan mitään valittamista. Minkälaisesta musiikista pidät nykyään? . Lisävärinsä palettiin tuo Mavis Staples, joka vierailee parilla raidalla (3 ja 8). -levyn vuonna 2007, jonka valmistuttua Mavis pyysi minua kasaamaan bändin kiertuetta varten. Mukana ei ole korneja digitaalisia kosketinsoittimia, ei äänekästä kahden kitaran äänivallia, ei puhallinsektiota... Tiesin tuolloin, etten voisi lopettaa soittamista. Holmstromin ja hänen taustaryhmänsä kappaleisiin satsaama tunne on jokaisen kuulijan aistittavissa. Tosin matalasta profiilista on se hyöty, ettei Holmstrom kuluta itseään eikä kuulijoita loppuun. In sekä Break It Down. Entäpä kakkoslevy sitten. Nautitko yhä kiertueista ja soittamisesta? . Hän loihtii kitarallaan kultaisen äänimaailman, josta ei voi olla pitämättä. ?Cruel Sunrise. Rakastan noita asioita, elän niitä varten. Kakkoslevy, nimeltään ?Lonesome?, on kokonaan instrumentaalikiekko ja sisältää pelkästään lainamateriaalia. ?Cruel Sunrise. Ry Cooder tuotti Mavisin ?We?ll Never Turn Back. In (7) I?ll Hold You Close (8) Lord Please (9) Break It Down (10) I?m Not Afraid (11) By My Side (12) Luellie CD 2: (1) In My Solitude (2) Oh Mary, Don?t You Weep (3) Hallelujah, I Love Her So (4) I?m So Lonesome I Could Cry (5) Go Down Moses (6) Just A Closer Walk With Thee (7) Wayfaring Stranger (8) One Mint Julep (9) Shenandoah (10) Folsom Prison Blues (11) I?ll Take You There (12) You Send Me Uutta Rick Holmstromin levyä tuli jo hiukan kaivattuakin. Kappaleet on äänitetty vanhan liiton tyyliin suoraan yhdelle raidalle. Pidän The Latebirdsien musiikista, se on loistava bändi. Tempot ovat pääsääntöisesti varsin verkkaisia ja levyn kiireettömyys tuntuu sopivan nykypäivän hektiseen menoon rauhoittavasti. Ne ovat olleet loistavat kuusi vuotta. on hieno jatko edeltäjilleen. Pohjavire levyllä on hillityn ylevä, viileäsävyinen mutta pakottamattoman intensiivinen. Emme koskaan muuta mitään ja joka kerta se on toiminut. Se on hassua, koska Mavis ei edes aina ymmärrä omaa vaikutustaan. Nimiraidan lisäksi suosikeikseni nousevat It?s Time I Lose, Creepin. Odotan suorastaan pääseväni keikalle Suomeen! Levyt: Lookout! (Black Top, 1996) Gonna Get Wild (Tone-Cool, 2000) Hydraulic Groove (Tone-Cool, 2002) Live At The Cafe Boogaloo (Tone-Cool, 2006) Late In The Night (M.C., 2007) Stephen Hodges, Rick Holmstrom & John ?Juke?Logan: Twist-O-Lettz (Mocombo, 2010) Cruel Sunrise (M.C., 2012). Myöhemmin kävimme läpi Los Angelesin ghetto blues -klubeja etsien todellista bluesia. Lisäksi olemme saaneet esiintyä monissa hienoissa konserttisaleissa ympäri maailmaa. ?I love Funland!. Niin se vain on. . ?Amazing. Nautin myös Markus Nordenstrengin näkemisestä. Sanonkin aina ennen keikkaa muusikoille, että antaa mikrofonien tehdä tehtävänsä tai ottakaa tila haltuun. Holmstrom osoittaa jälleen olevansa kuningas omalla maallaan. 0071) -12 CD 1: (1) Need To Dream (2) Cruel Sunrise (3) Owe You Everything (4) You Drive ?Em Crazy (5) It?s Time I Lose (6) Creepin. Harvoin näin perinteinen meininki tuntuu kerta toisensa jälkeen näin hyvältä. Riku Metelinen - 12 - Lopuksi vielä, lukijoiden pyynnöstä, onko sinulla suunnitelmissa tulla Suomeen lähiaikoina? . Meitä pyydettiin Mavisin lämmittelybändiksi Santa Monica Pieriin vuonna 2005. Ry Cooder oli tuolloin paikalla ja piti kuulemastaan kovin. Tuona iltana hänen bändinsä oli pahasti myöhässä ja soitimme muutaman kappaleen Mavisin kanssa ennen kuin muut orkesterin jäsenet saapuivat paikalle. on paluu debyyttialbumin ?Look out!?tunnelmiin. Buddy, Daniel Lanois. Mavis on saanut vaikutteita kaikista musiikkityyleistä, ja musiikkityylit ovat saaneet vaikutteita hänestä. Me vain tulemme paikalle ja soitamme settimme. Hänen managerinsa David Bartlett oli töissä entisessä levy-yhtiössäni Tone Cool Recordsissa. Aloittaessaan Mavisin managerina, hän sai idean, että olisimme hyvä parivaljakko. No, raapaisimme tuossa sentään edes hiukan pintaa... Miten yhteistyö Mavis Staplesin kanssa alkoi? . Kyseessä on iso, ilmeikäs ja dynaaminen ryhmä, mutta musiikillisesti RICK HOLMSTROM Cruel Sunrise (M.C. Meillä on ollut mukana muitakin laulajia, mutta Vicki Randle on ollut mukana varmaan pari vuotta, kuten myös Mavisin sisko Yvonne Staples. Mavis on etualalla ja hänen taustallaan on rokkaava trio sekä yhteensä viisi taustalulajaa. Omien albumien tekeminen on ollut nastaa ja soittaminen hyvien ystävieni Jeff Turmesin sekä Stephen Hodgesin kanssa. Lisäksi olen saanut olla kiertueella ja levyttää monien bluesin suurten nimien kanssa kuten Smokey Wilson, William Clarke, Johnny Dyer, Rod Piazza, Jimmy Rogers, James Harman, Billy Boy Arnold, Jody Williams, Junior Watson, R.L. ovat hiukan liian usein käytettyjä sanoja englannin kielessä, mutta kun kysymyksessä on Mavis Staples, ne ovat perusteltuja. Olet muutenkin paljon tien päällä. Tuota..
Kun on soittaja, roudari ja keikkamyyjä, se syö miestä. Hän soitti kaikki välitunnit, kunnes sai kiellon tuoda kitaraa mukanaan. Pitkät kiertueet, keikkabussissa istuminen ja samojen kappaleiden soittaminen illasta toiseen vaativat luonnollisesti veronsa. Kotona se oli taas epävireessä. Juuri ilmestynyt ?Crazy Days. Ensimmäinen bändi, jonka avulla tienattiin taskurahat, oli sellainen pienempi big band, jossa faija oli mukana. Mä asuin semmoset 100-150 metriä koulusta ja juoksin välitunnilla himaan soittamaan. Soitin kymmenen minuuttia ja juoksin takaisin. Hiukan myöhemmin joku kavereista sai sähkökitaran ja mä sain innostuksen, että haluan myös sellaisen. Mua on aina kiehtonut musiikissa toi rytmillisyys. Eka kitarani oli joku halpa SG-kopio. Esiintyminen ei enää tuntunut mukavalta ja ainainen tien päällä oleminen alkoi olla enemmän kuin välttämätön paha. Kotona mutsilla ja faijalla oli jotain rock-kokoelmia ja niistä mä sit kuuntelin kaikenlaista. Varsinainen shokki tulee silloin kun Granfelt saa tietää, että hänen isänsä osaa soittaa kitaraa. Kesken ahkeran treenauksen isä saapuu poikansa huoneeseen vain kysyäkseen miten menee. Se notkui koko ajan ylös ja alas, siinä oli jotain magiaa. Mä sain ekaksi Feelgoodin levyistä ?Stupidityn?, sitten sain sen monolevyn, oliko se tämä ?Down By The Jetty?, ja sen jälkeen olen hankkinut ne kaikki. P itkän linjan kotimainen kitarasankari Ben Granfelt on tehnyt kattavan uran. Soittaminen kiinnosti, mä soitin päivät pitkät ja otin kitaran jopa kouluun. Muuten en ole Tolosta juurikaan kuunnellut. Granfeltin uusi levy ilmestyi viime syksynä muutaman vuoden tauon jälkeen. Se oli toka keikka, jonka mä näin, eka oli Darts. Tolosen muistan nähneeni joskus telkkarissa. En kyllä muista, mitä musaa se soitti, mutta se oli joku pitkä kappale ja siinä oli tosi pitkä kitarasoolo. Tolosella oli pitkä suora letti ja punainen Gibson 335 tai joku vastaava. Granfeltin suureksi hämmästykseksi isä nappaa kitaran ja alkaa soittaa sitä jazzsoinnuilla. . Näin Dr Feelgoodin UKK-Hallissa ja keikka oli ihan uskomaton. Mä taisin tehdä Kauniaisten koulun ennätyksen jälkiistunnoissa (naurua). Vaikutteiden ja esikuvien osalta tärkeässä roolissa oli perheen suomenkielinen lapsenvahti, hänen kasettimankkansa ja kasettinsa, joilta löytyivät mm. Status Quo ja Dr Feelgood. . BEN GRANFELT © Riku Metelinen Kurkistus kitarasankarin maailmaan Musiikilliselle uralle Granfelt ei suinkaan ajautunut. Asia oli selvä alusta asti: hän halusi olla kitaristi, hän halusi soittaa lavalla ja tehdä musiikkia. Kotona kitara soi päivästä toiseen, ja Granfelt vei instrumentin sekä vahvistimen silloin tällöin myös kouluun. Mä pyysin että se viritettäisiin siellä, kun en osannut sitä itse tehdä. Mä olin luullut, ettei hän osaa soittaa kitaraa. oli kova sana. He tekivät kaveriporukassa koulussa ensimmäiset kitarat vanerista ja perustivat pahvikitarabändin. . Tai olisiko parempi sanoa, että koulunkäynti haittasi soittamista... . 30 vuoden aikana hän on oman bändinsä lisäksi soittanut Gringos Locosissa, Guitar Slingersissa, Leningrad Cowboysissa ja Wishbone Ashissa. Tänä päivänä hän kuuluu myös tanakkaa southern rockia esittävän Los Bastardos Finlandesesin riveihin. Mutta sen jälkeen hän ei ole mun soittimiini koskenut. - 13 - Kun kysyn mahdollisia kotimaisia vaikuttajia, en ole lainkaan yllättynyt, kun Granfelt mainitsee Hurriganesin. Niin, me tehtiin sellaiset tähtimalliset kitarat, maalattiin ne ja laitettiin naruja kielten paikalle. Abbahan oli ollut silloin just kovassa nousussa. Hypittiin sitten meidän olohuoneessa ja leikittiin bändiä, että siitä se lähti. Ile Kalliolta hän on varmaan vaikutteita saanut, mutta entä Jukka Tolonen? . Jotain ihan ekoja, mitä mä kuulin meidän lapsenvahdin kaseteilta, oli Dr Feelgood ja Status Quo. Muistan myös Chuck Berryn levyn ?Bio?, joka ei ole tätä Johnny B Goode -kamaa vaan ehkä enempi bluesalbumi. Eli tämä ränttätänttäosasto vaikutti silloin alussa. Olin varmaan puolisen vuotta treenannut, kun sain tietää, että faija osaa soittaa. Hän treenasi niin paljon, että se jopa häiritsi koulunkäyntiä. Asiaan ei löytynyt apua tai ymmärrystä bänditoverienkaan suunnalta. Valituksia tuli siitä, kun keikkoja oli liikaa tai liian 1 - 2013 ?. Hyvässä muistissa on myös Leppävaaran MaxiMarketissa ollut levynjulkistamiskeikka, josta hän myöhästyi ja kuuli vain kaksi viimeistä kappaletta. Tapaus on nykyään vain hauska muisto, mutta silloin kyllä harmitti sanoinkuvaamattoman paljon. Kun soitti kitaraa, niin piti liikkua samalla. Vuodet ovat vierineet ja herra on selkeästi rauhoittunut. Mistään kesyyntymisestä ei ole kyse, vaan siitä että turhanpäiväinen tiluttelu on jäänyt takavasemmalle ja musiikki on muuttunut melodisempaan sekä huomattavasti kuuntelijaystävällisempään suuntaan. RIKU METELINEN Granfelt kertoo musiikillisen uransa alkaneen 11-vuotiaana, ja todennäköisesti samalla tavalla kuin muillakin nuorilla. Soitettiin silloin swing jazzia ja sellaista. Asiaan saattoi vaikuttaa se, että ulkona oli -15?ja mä kuljetin sitä Valintatalon muovikassissa
Aikaisemmin en soittanut niin paljoa Stratoa, kun Les Paul oli tullut kuvioihin, mut nyt olen innostunut sen soittamisesta. Siis sä olet oikeasti kuunnellut mun levyn! Mutta hei, monet ovat sanoneet ihan samaa, siellä on Jeff Beckiä. Tolla uudella levyllä mä soitan paljon Stratocasteria... Itse asiassa kaikki muut paitsi kaksi kappaletta on soitettu Stratolla. Musta tuntui, että siinä on semmonen verkko, jota mä en ikinä pysty toteuttamaan livenä. Lopputulos kuitenkin kuulosti aika hyvältä. Ei siksi, että olisin löytänyt jotain muuta, mitä kukaan muu ei ole löytänyt, vaan siitä, että olen kuunnellut levyn. . Suurin osa levyistä myydään nykyään postimyyntinä. Toinen soitti kompit ja toinen melodiat. Siltä pohjalta tehtiin sovitukset yhdessä ja jos oli tarvis, hän teki niihin rumpukompit koneella. Mä sitten suostuin siihen, vaikka se hiukan kummastutti, mutta kaikki ovat sanoneet, että se toimii. Ei mulle oikein sopinut, että soitan jotain sooloa kolme tai jopa neljä tuntia. Joissain kappaleissa on enemmän kitaraa ja toisissa vähemmän. Äijärockin soittaminen toimi hyvänä terapiana, mutta paluu oman musiikin pariin ei ollut helppoa. kokeiltiin pariinkin kertaan. . Kun kaikki tuntui olevan yhden miehen syytä, oli tullut aika ripustaa kitara naulaan ja vetää hiukan henkeä, ennen kuin kynttilä palaa kokonaan loppuun. Se oli vuonna 2009, kun mun edellinen levy, tämä ?Kaleidoscope?ilmestyi, niin semmoset puoli vuotta sen jälkeen mä hajoitin sen bändin. Kansikuvat on otettu Kitarapajassa, jossa mä aloitin urani. Kun kerron löytäneeni selkeitä yhtäläisyyksiä Jeff Beckin musiikkiin, vaikuttaa Granfelt hiukan hämmästyneeltä. Mua esimerkiksi ihmetytti se, kun tän mun levyn kohdalla oli tää pahvikansi. Ben Granfelt Tuotantopuolella uutta näkemystä toi nuori tuottaja Santtu Lehtiniemi, joka on Granfeltin entinen kitaraoppilas. Miksattiin se sitten yhteen näiden muiden raitojen kanssa. . Oman musan soittamiseen oli kyllä kauhea kynnys. Oli hirveän vaikeaa saada se into soittaa omaa musaa, mutta nyt kun on 4-5 keikkaa takana, niin alkaa pikkuhiljaa tuntua siltä, että nyt kulkee taas. vähän, tai kun rahaa ei tullut riittävästi. Just ennen kun sä saavuit, mä olin yhteyksissä Saksaan ja sinne tuli kiertuetarjous sekä jokunen festaritarjous. Mä lähetin mun entiselle keikkamyyjälle levyn ja vastaus oli: tää toimii, tehdään duunia taas. . Hän on saanut musta irti kaiken tarvittavan, ja vaikka tuotantoprosessi oli ajoittain tuskallista, se oli hyvä synnytys... Levyllä on mukana pari semmosta rankempaa biisiä, sellaista... Tosin sitä löytyy kaikilta mun levyiltä. Nämä nuoremmat diggarit halusivat, että mä soittaisin enemmän kitaraa.? . Mestarin ja oppipojan yhteistyö ei aina sujunut ongelmitta, eikä tuottajan näkemys kohdannut jokaisella kerralla Granfeltin näkemyksen kanssa. ulkomailta saksalainen Thomas Blug, joka voitti vuonna 2004 ?Strat King of Europe? -kilpailun, silloin kun Stratocaster täytti 50 vuotta. - 14 - Hän on aivan loistava Stratocaster-soittaja ja mukava tyyppi. Kun mä sain rumpuraidat takaisin, mä lähetin ne Ako Kiiskille ja hän soitti siihen bassot. Kun bassoraidat oli äänitetty, niin sitten mä menin studioon äänittämään kitarat oikeasti. Musta vaan alkoi tuntua siltä, että en ole tyytyväinen siihen kokonaisuuteen. Sitten tuli vielä se avioero siihen samaan nippuun. Paluu musiikin pariin tapahtui pienissä osissa. Mukana on myös Lauri Porra, jota mä en edes tavannut koko prosessin aikana. Puhuttiin kerran puhelimessa ja hän lupasi soittaa sen bassoraidan ja bassosoolon. Mutta se tulee kuulemma liian kalliiksi lähettää, ne hajoaa matkalla ja levykauppiaat ei välttämättä edes ota sellaisia enää myyntiin. Nyt on taas tosi nastaa soittaa kitaraa. Bändin kanssa alkoi nyppiä se, kun mun piti tehdä kaikki. Niiden mukanaolosta en ollut lainkaan varma, mutta Santun mielestä ne piti ehdottomasti ottaa mukaan. . No onneksi ei ihan jokaisessa kappaleessa tarvinnut soittaa noin paljoa. Mä olen tuntenut hänet aika kauan, olemme tavanneet aina Frankfurtin messuilla. 1 - 2013 ?Instrumentaalilevy lähti vähän niin kuin yleisön pyynnöstä. Mä soitin sille sitten mun demot, jotka on kahden kitaran klikkiraitoja. Mä soitin ne kitarat sinne, lauloin ne biisit sitten jälkeenpäin ja lisättiin sitten koskettimia ja muuta jos oli tarvis, mutta... Syynä oli tietoinen valinta tehdä taas pitkästä aikaa kitaralevy. Levyllä on monia soittajia, mm. Lopulta kitaran soittaminenkin alkoi taas tuntua hyvältä. Mä olin kokonaan kyllästynyt musabisnekseen ja soittamiseen. Toi lama oli just silloin aika paha ja maahantuomani ENGL-kitaravahvistimet eivät tehneet oikein kauppaansa. Kun kitara oli ollut käyttämättömänä, vaikutti pitkään siltä, ettei yhteistyö sujunut entiseen malliin. Levyn toinen rumpali, kolmella kappaleella soittava Twist Twist Erkinharju, sai studiossa vapaat kädet soittaa mitä haluaa. ?Kitaran kielien kestävyyttä. Mun edelliset levyt on tehty puoliksi livenä. Mä sain vain kuulla valituksia asiasta ja toisesta. Pallon potkaisi liikkeelle puhelu Los Bastardos Finlandesesiltä, että haluaisiko hän soittaa ?äijärockia?. Jeff Beck on mulle tosi iso vaikuttaja. Rahaa ei oikein tullut mistään, mutta mua ei vaan yksinkertaisesti kiinnostanut tehdä musiikkia. Mä olin tehnyt siinä yhden uuden levyn ja oltiin just aloittamassa miksaukset. Sitten Santtu vaan ompeli ne jutut yhteen. Asiaa avustivat myös muutamat ulkomusiikilliset asiat kuten avioero ja lama. . Tää on siinä mielessä mulle tuoretta. Siirrymme syksyllä ilmestyneen ?Melodic Relief?-albumin pariin, joka on hyvä esimerkki siitä, miten levy tehdään nykyään: ei pitkiä treenejä, joissa hierottaisiin kappaleita, ei loputonta pähkäilyä studiossa, vaan melkein kaikki tapahtui kotisohvalta käsin ja kappaleet liikkuivat e-maililla muusikolta toiselle. . sanotaanko... melkein melodista hardrockia, siis ne kappaleet, joissa Erkinharju soittaa. Hän vaati multa niin paljon studiossa... Voidaan sanoa, että koko levy tehtiin e-maililla... . Diggaan kovasti sitä Beckin viimeistä ?Emotion And Commotion?-levyä. Granfelt myöntää ilomielin blokanneensa Jeff Beckiltä sormilla soittamisen ja on otettu siitä, että joku löytää yhtäläisyyksiä Beckin musiikkiin. Alun perin levylle suunnitelmissa olleet pari rauhallisempaa, pitkiä kitarateemoja sisältävää Jeff Beck -henkistä kappaletta raakattiin kuitenkin loppuvaiheessa pois.. Aloituskappaleen soitin Gibson Custom Shop Flying V:llä ja GMT-kappaleen soitin 59 Les Paulilla. (vetää syvään henkeä). Mä en ymmärtänyt asiaa lainkaan, et eikö se muka voi olla sellainen perinteinen jewel-kotelo.... Mä lähetin ne sitten Miettisen Mirille, joka soitti rumpuosuudet. Jeff Beck ja Gary Moore on ehkä kaksi kaikista eninten mun soittamiseen vaikuttanutta kitaristia. Oli vaikea saada niitä ymmärtämään, että pitäisi tehdä enemmän duunia. Joo, instrumentaalilevy lähti vähän niin kuin yleisön pyynnöstä, ja toiseksi mulla oli halu tehdä kitaralevy. Turhia miettimättä Granfelt lähti bändiin mukaan ja soittaa siinä vieläkin. (naurua). Parin lauletun levyn jälkeen Granfelt palasi instrumentaalimusiikin pariin. Halusin myös mukaan vierailevia muusikoita. Teknisesti Santtu on erittäin loistava kitaristi, mutta semmonen kauhea nipertäjä ja napertaja. Meinasin pariinkin kertaan kiertää kitarankaulan hänen kaulansa ympärille. Nämä nuoremmat diggarit halusivat, että mä soittaisin enemmän kitaraa. Tulevista keikoista hän on innoissaan. . Joo, siis mä istuin tuossa (osoittaa vanhaa sohvaa) ja mun tuottaja istui tuossa työpöydän ääressä tietokoneen edessä, jossa on Pro Tools. Ei sellainen ole mahdollista. Siellä oli vain yksi kitararaita alusta loppuun, en mä siellä mitään komppikitaroita soittanut. Sitten on Andy Powell ja Muta Manninen Wishbone Ashistä, koska se on mullekin historiaa. Asiaan vaikutti myös yleisöltä saatu palaute, jossa melkein vaadittiin kitaralevyn tekemistä.
Nyt on Erkinharju ja... (naurua). Siirrymme seuraavaksi veret seisauttavimman kitarasoolon pariin, ja pitkän mietinnän jälkeen palaamme taas Jeff Beckiin. . Noi kaksi kappaletta on sellaisia, et aina, kun kuulen ne, nousee karvat pystyyn. 1 - 2013 ?. Mä myyn ENGLiä Suomessa ja se on ollut loppuvuodesta 1997 mun sivubisnes. Aika peruskamaa noissa on. Lisäksi on yks toinen coverbändi, jonka kanssa mä soitan sellaista musaa, mitä mä en muuten soita niinkuin Policea. Se on hemmetin nastaa tehdä välillä. ns. damicoilia, joka on eräänlainen ylimääräinen mikrofoni, mutta se on siellä plexin alla. Se on kyllä hieno kappale. Pienemmissä keikkapaikoissa, kuten klubeissa vahvistimeksi riittää Fenderin pikkuinen combo. . (naurua). Keikoista tiedustellessani saan kuulla, että tilanne on hyvä. Yhteistyö toimii hyvin, mä olen tehnyt niille vahvistindemovideoita ja olen ollut usein soittamassa Frankfurtin musiikkimessuilla. Pedaalipuolella iso pedaalilauta on jäänyt kaappiin odottamaan aikaa parempaa eli roudareita jotka tekevät raskaan työn. Ne molemmat on Custom Relic -malleja, jotka näyttää kuluneilta. Oman bändin lisäksi keikkoja riittää monissa ei kokoonpanoissa. Maestron hyväiltävänä vaaleansininen, maailmaa nähnyt '63 Stratocaster, jonka hän on joutunut sittemmin myymään "Melodic Relief" -levyä rahoittaakseen. Los Bastardos Finlandesesin kanssa keikkaillaan. Oman bändin kanssa ollaan tehty muutama keikka. Bändissäni Iggy Kosanovic laulaa ja soittaa kitaraa. Tossa uudella levyllä on niin paljon kitaraa, etten mä pysty soittamaan niitä yksin. Iggy on taitava kitaristi ja vielä parempi laulaja. Ainoa, mikä niissä on erikoista, että mä käytän, sellaista... Stratocasterit tunnetusti hurisevat aika paljon, etenkin jos soittaa isolla säröllä, tai jos paikassa on sähköissä häikkää, esim. Kun joutuu kantamaan kamat itse, on parempi vaihtoehto tyytyä vähän pienempään settiin. . sanotaanko... Tärkein on tämä Foxroxin tekemä Captain Coconut II. Hän kertoo löytäneensä Stratocasterin uudelleen ja paljastaa kitaroidensa salaisuuden. . Delaytä käytän myös efektinä, mutta se ei ole niin kauheasti esillä. Vasemmassa vitriinissä lepää vihreä Strato vuodelta '64, oikeanpuolimmainen musta v. Kyllähän Jeff Beck soittaa periaatteessa bluesia nykyäänkin, mutta hän on sen verran ?hullu?, että soittaa sen päälle kaikenlaisia erilaisia juttuja. se on tällä ?Jeff Beck?s Guitar Shop. Sitten Miettisen Miri sekä Jari Heino oli eka komppiryhmä. Laite täyttää kaikki toiveet eikä tarvetta muille vahvistimille ole. Joo... Mulla oli pari sellaista kitarateemakappaletta ja oli ajatuksena ottaa ne mukaan, mutta sitten matkalla päätettiin, että tehdään nyt tästä kuitenkin rokkilevy. Mä käytän pääasiassa ENGL-vahvistimia. Anyway, siinä kappaleessa on semmonen kunnon kitarameininki alusta loppuun asti. Nyt kun saa vielä itse roudata omat kamansa, niin en viitsi sitä mukana raahata... Pave Maijasta, Muta Mannista sekä Ile Kalliota. . Mä olen löytänyt Stratocasterin taas. Siis nyt mennään taas takaisin tänne Jeff Beck- ja Gary Moore -osastolle. pientä ilmaa siellä soundin mukana ja sitten on tietenkin wah wah -pedaali. Siinä se perussetti. Mulla oli joskus 22-unittinen räkki, mutta ei ole enää. Mulla on räkki sekä iso midicontrolleri, ja sitten kun on taas roudareita, niin silloin otan sen mukaan. Mulla on kaksi Stratocasteria ja Les Paul, joita mä käytän tän oman bändini kanssa. Basistin paikka ensi vuodelle on vielä avoin. Ylimääräistä kelaa käytän silloin, kun soitan sooloa tai melodiaa, jossa tarvitaan paljon säröä. Päätoimisesti on Bastardos ja Ben Granfelt & Friends, millä nimellä me ollaan nyt keikkailtu. Kun tiedustelen asiaa kappaleesta, jonka Granfelt olisi halunnut säveltää, seuraa pitkä hiljaisuus. . Hyvänä esimerkkinä on tämä DVD ?Live At Ronnie Scott?s?, jossa Beck soittaa slidea sieltä yläkautta, se on ihan täyttä pilveä. Jätämme Jeff Beckin sekä hänen musiikkinsa ja siirrymme Granfeltin käyttämiin soittimiin. En tiedä, kenelle se on omistettu, onko sille rumpali Narada Michael Waldenille tai... Mutta toivottavasti mulla on vielä aikaa... (naurua). Me ollaan soitettu sitä sillai Wishbone Ash- - 15 - tai Thin Lizzy -tyylillä. valot kytketty huonosti. Siinä on fuzz, wibe ja octave eli käytännössä ?Jimi Hendrix in a box?. itse asiassa Jari Heino jatkaa vielä jonkun aikaa. Klubikeikoilla mä käytän pientä Fenderiä, mut jos mä saan itse valita, niin se on aina ENGL. Tammikuun jälkeen katsotaan sitten lisää. Bryn Jonesin kanssa on duokeikkaa ja Bryn Jonesin bändin kanssa sit jotain sähkökeikkoja. Eli sovitettu se ihan uusiksi ja siinä on kaksiääniset stemmat. Kyse ei ole kauhean uudesta keksinnöstä, se on hyvä keksintö kuitenkin. Vahvistinpuolella Granfelt suosii saksalaisia ENGLvahvistimia, joita hän tuo maahan. Gary Moorella on tämä Blues For Narada, joka on ?Best Of Blues And Ballads?-levyllä. Kun painaa alempaa tonepotikkaa niin se ylimääräinen kela menee päälle ja tekee sen, että kaula- ja tallamikit tulevat hurinattomiksi. Los Bastardos Finlandesesin keikoilla käytän kahta Flying V:tä ja joskus Les Paul on sitten varakitarana. Hiukan se paksuntaa soundia, laskee aavistuksen yläpäätä, mutta tekee kitarasta lähes hurinattoman. Toinen vaihtoehto voisi olla White Room, niin ei tarvitsisi tehdä enää töitä... Beatlesien While My Guitar Gently Weeps. Mä täytän ensi vuonna 50 vuotta ja seuraavaksi suunnitelmissa on blueslevy. -levyllä sellainen kappale kuin... onkohan se Where Were You, mutta se jossa hän soittaa semmosia käsittämättömiä huiluääniä. Siinä on mukana vaan kosketinsoittimet, se on ihan mieletön. Se on... Välillä ne on vaan liian isoja ja silloin toi pieni on parempi vaihtoehto. Toinen on valmistettu 2004 ja toinen 2007, eli ne eivät ole kauhean vanhoja, vaikka näyttävät sellaisilta. Toisessa on ihan Fenderin perusmikit ja toisessa on saksalaisen Andreas Kloppmannin tekemät mikit. Pitkään juteltiin, et mitä mä haluan ja sellaiset hän sitten teki. Hmmnn... © Riku Metelinen . '62 malli on palvellut aikaisemmin mm
Jore Marjaranta on muuttanut takaisin Suomeen. ...First Came Memphis Minnie (Stony Plain) various artists .................. Hall Of Fame, Volume 2 * (Kent) various artists ....... Jos kysyntää riittää, niin saatetaan me keikkoja tehdäkin. Kahden kitaran luoma sävelmaailma kiehtoo suuresti. Mä ostin jonkun Saksan-kiertueen alussa Hendrixin boxin, jossa oli ne kaikki levyt remasteroituina. Siinä meni koko kiertue mukavasti niitä levyjä kuunnellessa. Jos lapset eivät ole kotona, niin sitten mä teen luonnollisesti töitä. Kiertueella oli aikaa keskittyä siihen musiikkiin. Lopuksi tiedustelen Guitar Slingersien tilannetta puhtaasti yleisön pyynnöstä ja saan varovaisen optimistisen vastauksen keikkojen suhteen. Creator 1969?1973 * (Ace/BGP) Titty Bar Tim Blues Band .................................................................................... Myös Gary Moorelle omistettu GMT on ripauksen bluesiin päin kallellaan ja tietenkin esikuvansa tavoin. Break It Up Baby! (Little Willie & The Night Train) Erja Lyytinen ........................................................................................... On Dylan (V8) Buddy Guy ....................................................................... Kappaleen nimi El Gringos Revenge viittaa tietenkin Granfeltin aliakseen Los Bastardos Finlandesesissa. Tässä vaiheessa ei vielä tiedä, pitäisikö kaivaa esiin nitropurkki vaiko mallasviskipullo. Soul Live (Németh Music) Aaron Neville ................................................................................. Esille nousee Hendrixin ehkä hiukan tuntemattomampi puoli, mies, joka kirjoitti kauniita ja melodisia kappaleita. . Live At Legends (RCA/Silvertone) Milton Hopkins & Jewel Brown ................ Ry Cooder ?????????????????????????????????????. Little Wingin tai Angelin. Vaikka diggaan Hendrixiä, niin Hendrix-vaikutteet mä olen saanut muilta kitaristeilta. Joka tapauksessa Ben Granfelt osoittaa jälleen olevansa mestari omalla maallaan, hänen musiikissaan on tuttua otetta ja tuoreita ideoita. Kokonaisuus on tutunoloinen, mutta sävyt muuttuvat ja äänet heijastuvat jälleen hieman eri tavoin kuin ennen. Blues Live (Németh Music) John Németh ................................................................................. Kiekon ehdoton ykkösnyrkki on Thomas Blugin avustama GTR Tech. Hyvät ystävät, teitä on varoitettu! Riku Metelinen Jackie Ross ................................................ -levyn ylijäämämateriaalia. Here Comes The Hurt: Soul Ballads From King, Federal & DeLuxe * (Kent) various artists ............................. Forbidden Fruit (Ruf ) Mighty Sam McClain .......... Milk Shaka (Blue North) Baby Boy Varhama .................................................................... Moniin muihin kitarainstrumentaalilevyihin verrattuna ?Melodic Relief. Tästä huolimatta eli todennäköisesti juuri siksi albumi olikin todella positiivinen yllätys. Milton Hopkins & Jewel Brown (Dialtone) Etta James ........................................................................ Diggin. Jerk & Twine - The Complete Chess Recordings * (Kent) Gil Scott-Heron ............................................................................... Soittamisen riemu ja tunteiden palo sekä halu tehdä musiikkia välittyvät kuulijalle. Hiukan harmittaa, kun levyn mukaan tarkoitettu vihko on pakkausformaatista johtuen jouduttu jättämään pois. Bluesia levyltä löytyy vain ripaus, jota tarjoilee Stevie Ray Vaughanin hengessä kulkeva Still Waiting. Live In Concert (Delta Groove) DVD Doghouse Sam & His Magnatones ............................. Too Much Jesus (Not Enough Whiskey) (Mighty Music) John Németh ............................................................................... Taste Of Blue (Handsome Sounds) Eric Bibb & Habib Koité ................................................ Seuraavalle levylleen Granfelt on luvannut levyttää bluesia. Monet sekoittaa Jimi Hendrixin sellaiseen kakofoniaan ja pitää sitä vaan kitaran polttajana. Mä kuuntelin niitä aina uudestaan ja uudestaan. www.fennicakeskus.fi (* = levy sisältää uusintajulkaisumateriaalia) - 16 -. Kun kitaristeista ja kitaransoitosta puhutaan, ei Jimi Hendrixiä voida sivuttaa. Delta Time (Blue Groove) Leon Thomas ......................................................................................... Olisi varmaan helppoa ja hauskaakin tehdä taas jotain yhdessä, mutta tuskin kukaan haluaisi siitä mitään pidempää juttua. BEN GRANFELT Melodic Relief (Sprucefield SPRUCE-004) (1) El Gringos Revenge (2) Oh Yeah! (3) GTR Tech (4) Still Waiting (5) Melodic Relief (6) Back In Time (7) The Riff Song (8) GMT (9) New 7 (10) Because We Still Can Olin erittäin utelias tämän levyn sisällön suhteen. Mitään odotuksia minulla ei ollut. Mä saatan soittaa jonkun Hendrix-tyylisen jutun, jonka mä olen esimerkiksi blokannut Mike Landaulta, joka on löytänyt sen Hendrixiltä. Levyn melodisuuden ja äänekkyyden yhdistelmässä on variaatioita tarpeeksi säilyttämään mielenkiinto loppumetreille asti, vaikka välillä on tunnustettava, että kitararaitoja voisi olla yksi vähemmän. That?s My Thing . Ako Kiiski vaan oli just silloin reissussa, et niitä ei voitu toteuttaa. In The Still Of The Night * (Jasmine) 2-CD Denny Freeman .................................................................................... Gumbo Ya Ya: The Cosimo Matassa Story, Volume 2 * (Proper) 4-CD various artists ........................................................................................ Mutta Hendrixillä on niin paljon hienoja juttuja, kuten Manic Depression, jossa on aivan mieletön soundi. Kuinka moni tietää esim. The Revolution Begins * (Ace/BGP) Hans Theessink & Terry Evans feat. Kappaleessa on paljon samaa kuin Lennyssä tai Riviera Paradisessa. Mutta tuo jatkumo on pääasia. . Keikkoja on tarjottu aina välillä ja viimeksi nyt pikkujoulujen aikaan. Texas Flood (Legacy Edition) * (Epic/Legacy) 2-CD various artists .................................................................. Nää nuoret eivät jaksa mennä enää Hendrixiin asti nähdäkseen mitä se on tehnyt. Brothers In Bamako (Stony Plain) Elvin Bishop ............................ 1 - 2013 Muutaman vuoden hengähdystauko on tehnyt tehtävänsä, sillä levyltä paistaa tekijänsä vilpittömyys ja rakkaus tekemäänsä musiikkia kohtaan. Ne ei tajua, että silloin kun ne levyt tuli, niin se oli aivan uskomatonta, et kuinka kukaan voi tehdä mitään tällaista. The Best Of... Etta Is Betta Than Evvah! * (Kent) Little Willie & The Night Train ....... Pied Piper Presents: A New Concept in Detroit Sound * (Kent) Mukana yhteistyössä: Fennica Records . Kumpikin kitara on sijoitettu omaan kanavaansa, mutta olisi kiva tietää, kummassa kanavassa kumpikin on. Bettie & The Handsome Trio ................................... My True Story (Blue Note) . Silloin oli aikaa kuunnella niitä, ei mulla kotona ole aikaa tuollaiseen. Monet kitaristit ei mene nykyään niin kauas. Work And Love, Love And Work (Bell) Stevie Ray Vaughan ......................................... Buddha Blue (Blues Boulevard) The Five Satins ..................... Onneksi meno tasaantuu, vene alkaa lipua hiljalleen avomerelle, jossa musiikillinen matka vie meidät uusiin ulottuvuuksiin. Albumilla on selkeitä melodioita ja kappaleiden teemat kantavat alusta loppuun asti. Musiikillisesti kokonaisuus sijoittuu jonnekin Jeff Beck-Stevie Ray Vaughan-Gary Moore -kolmion sisäpuolelle, tosin irtiottoja moniin muihinkin ilmansuuntiin otetaan harkitusti. Mitään kuitenkaan ei ole vielä suunniteltu. . ei ole paha rasti vaan aukeaa yllättävän helposti. Alku on erittäin hämmentävä, kun vauhdikkaasti ja hellittämättömästi möyryävät riffit tunkevat ensimmäisellä raidalla ilmoille. Kappaleiden tarinat sisältävä liiteosa on kuitenkin luettavissa Granfeltin kotisivuilla. Nimikappale suorastaa pursuaa Jeff Beckiä ja voisi olla ?Who Else!. Yks syy voi olla se, kun siinä on niiden mielestä niin paskat soundit
Osana ensi kesän laajaa Euroopan kiertuetta The Bellfuries piipahtaa keikalle myös Suomeen. The Bellfuries vasemmalta lukien: Mike Molnar, Joey Simone, Bobby Horton, Shecky Seaver ympäri, näin rumpalin irrottamassa symbaaleita ja pakkaamassa rumpujaan. Aloimme työstää kappaleita toiselle levyllemme. Tässä vaiheessa kuvioihin tuli Big Sandy & Flyright Boys -rumpali Bobby Trimble, jonka kanssa olin ollut ystävä jo joitakin vuosia. Vaikka me molemmat olimme rootsfaneja, olimme alkaneet tuntea (tai kuvitella), että soittaminen genrebändissä rajoitti meitä. mehän kuulostimme oikeastaan aika hyvältä ilman rumpuja! Noin meidän rummuttomuutemme alkoi, tarve synnytti oivalluksen. Bellfuriesissa soitti liuta eri kitaristeja ennen ensimmäisen levymme julkaisemista. THE BELLFURIES Oman talon rakentajat . Meillä oli jokaviikkoinen keikka Austinissa paikassa nimeltä Egos. Ihan alkujaan teimme keikkoja jopa kokonaan ilman soolokitaristia. Austinilaisen rummuttoman rockabillytrion kymmenkunta vuotta sitten julkaistu, ennakkoluulottomalla tavalla rockabillyn, kantrin ja popin yhteen sulattava levy ?Just Plain Lonesome. Minä ja basisti halusimme jatkaa, mutta rumpalimme halusi pakata ja lähteä kotiin jaksaakseen nousta aamulla päivätöihin. Muistan kun hän buukkasi meille neljän setin keikan, kun meillä oli materiaalia hädin tuskin yhteen settiin. Mike on loistava kitaristi ja hän tulee soittamaan kaikki soolo-osuudet uudella levyllämme. Muutit vuonna 2002 Kaliforniaan? . Halusimme bändiin kovaäänistä kitaraa, moniäänistä laulua ja rumpalin, jota meidän molempien aikaisemmissa bändeissä ei ollut ollut. Minä vain kompuroin soolot itse lävitse tai jätin soolon paikat kokonaan tyhjiksi. Aika nopeasti tajusin kuitenkin, että keikkatilanteissa vihasin soolojen soittamista, halusin keskittyä laulamiseen ja rytmikitaraan... Uskollinen kuuntelijakunta ei antanut periksi, vaan vaati kerta toisensa jälkeen alkuperäistä kokoonpanoa esiintymislavoille. Täytyy kyllä täydentää, että Josh on loistava basisti, joten muutos ei ollut vaikea toteuttaa. Kitaristien kanssa oli vaihtelevampaa. Tuohon aikaan Bellfuries koostui meistä kahdesta. meidän oli pakko päästä pois Austinista, uusiin kuvioihin. . Ensimmäinen soolo- ja steelkitaristi, jota voi pitää aitona Bellfuries-jäsenenä oli Anthony Locke. Hän liittyi bändiin vasta sen jälkeen kun ?JPL. Opettelin neljäkymmentä biisiä viikossa. mitä nyt joskus heitin sekaan jonkun holtittoman soolonpätkän. . ?JPL?-levyllä soolo- ja steelkitaraosuudet soittaa Bobby Horton. Mike soittaa ainoastaan yhdellä kappaleella This Love Ain?t So Bad toisella julkaisullamme ?Palmyra?. Levy äänitettiin Bobbyn veljen Billy - 17 - Hortonin studiolla Austinissa. Tai oikeastaan päätimme luopua koko Bellfuries-nimestä, mutta tulimme toisiin ajatuksiin, koska halusimme soittaa joitakin noista vanhoista lauluista. Sitä paitsi, Josh oli oikea peto järjestämään keikkoja. Lopulta laulaja ja lauluntekijä Joey Simeonen oli nostettava kädet ylös ja antauduttava. Vastaanotto Euroopan ja Amerikan isoilla rockabillyfestivaaleilla oli valtaisa menestys. Ilman häntä olisi mennyt vuosia, ennen kuin olisin uskaltanut esittää kenellekään laulujani. Tiesin kyllä, että lauluni olivat kohtuullisia, mutta tarvitsin itseluottamusta ja suoraan sanoen aika moista tyrkkäämistä. Solisti Joey Simone BN:n kuulustelussa T MARKO SUUTARLA The Bellfuriesin tarina alkaa vuodesta 1988, jolloin aloit soitella kontrabasisti Josh Williamsin kanssa. . Minä aloitin seuraavan laulun ja kun käännyin © Erica Wilkins he Bellfuriesin yhteydessä voidaan täydellä syyllä puhua kulttiilmiöstä. Anthony soitti myöhemmin Wayne Hancockin bändissä ja nykyään hänellä on jazz-kokoonpano Skeleton Keys täällä Austinissa. Joey Simeone: Josh Williams ansaitsee massiivisen tunnustuksen siitä, että ylipäätään esiinnyn tänä päivänä. ?Just Plain Lonesome. Olin kauhuissani, mutta niin vain piti tapahtua. Sisäkannen pienessä kuvassa esiintyvä pitkätukkainen kaunokainen on Mike Molnar. oli jo äänitetty. Vuosien intensiivinen keikkailu vaati veronsa . Vuodet vierivät ja bändin musiikin suunta muuttui kitaravetoiseksi powerpopiksi, mutta tuon ensilevyn maine kasvoi kaikessa hiljaisuudessa lähes myyttisiin mittoihin. Basisti Shecky Seaver ja minä päätimme muuttaa Kaliforniaan. Ei mitään 1 - 2013 ?. Sheckyllä oli Austinissa noveltyjazzbändi Shorty Long ja hän etsi jotain uutta elämäänsä, kuten minäkin. Jotkut keikat olivat roskaa, mutta toiset loisteliaita. Kuinka päädyit rummuttomaan kokoonpanoon? Sehän on kuitenkin aika vaativa formaatti livetilanteessa. . Eräänä kertana, kun olimme juuri lopettaneet viimeisen settimme kello kahden aikaan yöllä, juopunut yleisö mylvi lisää musiikkia ja heitteli parin kympin seteleitä tippikulhoon. Anthony ei soita Bellfuriesien studiolevyillä, mutta hänen soittoaan voi kuulla ?JPL?-levyn uuden painoksen bonuksella, radiolivenä äänitetyllä kappaleella Baltimore. . Teimme musiikillisia tutkimusmatkoja ilman etukäteen asetettua soundia tai genreä mielessämme. Muistan kun katsoimme Joshin kanssa toisiaamme ja ajattelimme, että hmmm... Aluksi soittomme oli aika karheaa, mutta kehityimme nopeasti. Hän raahasi minut huoneestani ja työnsi lavalle. -levyn kannessakin on vähintään kaksi eri kitaristia (ilman nimitietoja). . Meillä oli kausia, kun soitimme viidestä kuuteen iltaan viikossa , se oli pyörryttävää. jäi pienen, mutta sitäkin omistautuneemman yleisön vaalimaksi aarteeksi. Minä en aikonut lopettaa vaan jatkoin soittamista. Soitan itse soolot muutamalla kappaleella (Locomotive, Up To Your Old Tricks Again, So Sad And Lonely)
1 - 2013 - 18 - 1 - 2013 ?.
© Erica Wilkins ?Jos itse pystyisin kirjoittamaan jotain, joka löisi laudalta Carl Perkinsin Blue Suede Shoesin, tekisin sen . Oli kulunut tarpeeksi aikaa ja kaipasin itsekin noita ?JPL?:n kappaleita. Olen asunut Austinissa vuodesta 1998 lähtien, pois lukien muutama Kalifornian vuosi. Musiikki oli jatkuvasti läsnä talossamme. Se oli kuin unta. Popin puolella olen valtava REM- ja The Smiths -fani. 1 - 2013 ?. mutta se on mahdotonta! Kaikki nuo uskomattomat varhaiset rock?n?roll- ja kantrilevyt ovat mielettömän upea perustus, mutta jokaisen pitää rakentaa niille oma talonsa.? . julkaisusta oli kulunut muutamia vuosia, tajusin että haluan mennä ja soittaa noilla festivaaleilla. Mikään muu bändi ei ole tuottanut niin monimuotoista ja laadukasta materiaalia niin lyhyessä ajassa. Olen kotoisin Clevelandista, Ohiosta. Kun ?Palmyran. Olin otettu siitä, että promoottorit ja fanit yhä välittivät meistä. Se oli hauskaa aikaa, uusia haasteita laulunkirjoittamisessa, uusia musiikillisia vaikutteita ja uusia ystäviä. Sen jälkeen kun toinen levymme ?Palmyra. Oli kulunut vuosia, kun olimme soittaneet joitakin noista kappaleista. Elämä oli kuitenkin mennyt eteenpäin ja en tuntenut enää olevani yhteydessä muusikkoystävääni, olin tippunut kuvioista. . Tiesin, että minun pitää päästä takaisin Austiniin. Olen kotoisin viisilapsisesta perheestä, jossa kaikki rakastivat laulamista. Tunsin sellaista iloa ja yhteyttä yleisöön, jota en ollut tuntenut ikuisuuksiin. Aloin kirjoittaa omia kappaleita vasta parikymppisenä, eikä minulla ollut ennen Bellfuriesia edes bändiä. Musiikillisista vaikutteista puhuttaessa, yksi on ylitse muiden; The Beatles on ollut uskontoni kolmivuotiaasta lähtien. Minusta tuntui tyhmältä tilata esiintyjä, mutta vaatia tätä esittämään musiikkia vain tietyltä kaudelta. He ovat arvostelun yläpuolella; hämmästyn yhä heidän tuotannostaan, vaikka olen ollut fani koko elämäni ajan. Toisekseen, Hank Williams oli minulle valtava löytö, vaikka löysinkin hänet vasta parikymppisenä. Pariin vuoteen en kuunnellut mitään muuta kuin Hankia! Sen jälkeen seurasivat Webb Pierce, Lefty Frizzell, George Jones ja muut. Kitaran soitosta puheen ollen, saatat ehkä kauhistua, että ensimmäinen todellinen inspiraationi kitaran soittamisessa oli opetella Megadethin Killing Is My Business. On etuoikeutettua saada matkustaa ympäri maailmaa ja laulaa ihmisille. Joey Simone yltiöradikaalia meidän mielestämme, tarvitsimme vain irtioton siitä, mitä olimme aiemmin tehneet. Harjoittelimme aina kun Bobby ei ollut kiireinen Big Sandyn kanssa. Sisareni ja minä tapasimme laulaa koko ajan kaksi-, kolmeja neliäänisiä harmonioita. Näin jälkeenpäin katsottuna, ymmärrän täysin kyselyt. Silloin olin kuitenkin niin koko sydämelläni mukana siinä mitä tein parhaillaan, joten minulla ei ollut mahdollisuutta hyväksyä tarjouksia. . Ainoa ongelma oli kuitenkin, että emme keikkailleet juuri lainkaan ja tunsin olevani vähän eksyksissä. Monessa tapauksessa promoottorit eivät edes tahtoneet koko bändiä, ainoastaan minut. Nyt monet heistä hankkivat myös ?Palmyran?. Minkälaisesta taustasta laulusi ovat syntyneet? . Rakastin noita kiireisiä metallilevyjä ja pidin hauskaa opetellessani kaikkia noita mutkikkaita kitarariffejä. Kun sitten vihdoin palasimme yhteen ja olin lavalla Rockabilly Ravessa (Englannissa), voin vannoa, että tunsin kelluvani. Kuulostaa mauttomalta, mutta se oli uskomaton kokemus. - 19 - . Hylkäsin kaikki tarjoukset, vaikka tarjotulle rahalle olisi totisesti ollut käyttöä. Entä sitten, jos jotkut heistä halusivat kuunnella vain meidän rockabillykappaleitamme. Olen iloinen, että ensimmäinen levymme on niin rakas rockabilly- (ja ei-rockabilly) -diggareille. oli julkaistu vuonna 2008, aloin saada tarjouksia rockabillyfestivaaleilta ympäri maata ja Euroopasta. Ehtona oli kuitenkin, että soitamme vain rockabillyorientoitunutta materiaalia. Muutin takaisin Austiniin. Me kaikki diggasimme yhdessä sitä musiikkia. Se on edelleen kaikkien aikojen suosikki metallilevyistä yhdessä Iron Maidenin Number Of The Beastin kanssa
Me kaikki kaipaamme häntä. . Nykykirjoittajista rakastan esimerkiksi Nick Lowen viimeisiä juttuja, hänen ?At My Age?-levynsä todella jysähti minuun. Minä en ole mikään ronskin röyhkeä rockabillylaulaja tai -lauluntekijä, enkä aio teeskennellä sellaista. Naurettavaa! . Olen innoissani tulevasta levystämme, joka on sekoitus pop- ja rockabillyvaikutteita, ihan niinkuin kaikki tekemäni jutut ovat. Koska ne syntyvät luonnostaan sellaiseksi, niin sellaisena minä ne esitän ihmisille. Roses jne.) ja minä taas thrashia (Megadeth, Slayer jne). Vaikka J.D. on myös melodinen, hänen levynsä ovat enemmän rhythm & bluesiin suuntautuneita ja hänen laulunsa ovat paljon enemmän groove-orientoitunutta kuin Big Sandyllä. Usein joku yksittäinen tunne laukaisee sanat, jotka johtavat laulun syntymiseen. Julkaisitte sen uudestaan vuonna 2011 fanien rahoittamana projektina? . Kun sitten olimme vuosien jälkeen Englannissa Rockabilly Raven keikoilla, ihmettelimme kun meille tuotiin signeerattavaksi ihan uunituoreita levyjä. Jos itse pystyisin kirjoittamaan jotain, joka löisi laudalta Carl Perkinsin Blue Suede Shoesin, tekisin sen . Hän pelkäsi tunnustaa olevansa The Smiths -fani. Hän oli superlahjakas tyyppi, jolla olisi ollut vielä paljon enemmän tarjottavaa. Niin tai näin, voimme ainoastaan seurata visiotamme ja yrittää tehdä hyvää musiikkia.. En voi tietenkään puhua noiden kavereiden puolesta, mutta mielestäni J.D. Omat lauluni kumpuavat jostain herkästä paikasta. Tutustuin Nickiin niihin aikoihin kun hän äänitti ensimmäistä levyään 1990-luvun lopussa ja hän oli mukana parilla meidän kiertueistamme, kerran kitaristina ja toisen kerran basistina. Olimme molemmat 1980-luvun metallifaneja, hän diggaili enemmän rock and roll -tyyppistä tavaraa (Skid Row, Guns n. Olisimme jääneet kokonaan ilman tuota uudelleen julkaisua, elleivät muusikkoystäväni olisi vihjanneet minulle Kickstarterista. Keräsimme tuon saitin kautta julkaisua varten yli . Täytyy löytää mielentila, jossa voi soitella ja kirjoittaa sanoja muistiin, mutta jossa kuitenkin samaan aikaan ei ole liian keskittynyt laulun kirjoittamiseen, sillä se estää melodian tai sanojen syntymistä suoraan alitajunnasta. oli monta vuotta todella hankalasti hankittava ja siitä pyydettiin huimia summia nettikaupoissa. Pyrimme eteenpäin. Kappaleiden aiheet tulevat omista kokemuksistani, tosin eivät tietenkään kaikki. Tarkoi- - 20 - tukseni ei ole mollata ketään, sillä rakastan itsekin noita vanhoja levyjä ja olen ylpeä ollessani osa tuota yhteisöä; sitä paitsi monet noista militanteista ovat hyviä ystäviäni. Levystä tehtiin aikoinaan pari suhteellisen pientä painosta, eikä meillä ollut koskaan kunnon jakelijaa. Myimme levyä keikoillamme ja sillä oli muutamia jälleenmyyjiä. Yksittäinen satunnainen ajatus tai fraasi voi kuljettaa laulun aivan uuteen, päinvastaiseen suuntaan. . Joidenkin mielestä tällainen fanien rahoittama julkaisutoiminta on tökeröä puuhaa, mutta itse olen sitä mieltä, että se on aika hieno juttu bisnekselle, muusikoille ja artisteille. Koska voimme odottaa uutta Bellfuries-materiaalia? . McPherson mainitsi sinun laulusi hänen inspiraatiokseen (yhdessä Big Sandyn laulujen kanssa). . Mitä tulee laulujen kirjoittamiseen ylipäätään, luulen että minkä tahansa bändin kannattaa ankkuroitua vahvuuksiinsa. Tarvitsen myös tietyn satunnaisuuden laulujen kirjoittamiseen. Luulen, että juuri tuo ?lempeys?ja ?tunteellisuus? on se, mikä yhdistää Bellfuriesin musiikin sellaisiin ihmisiin, jotka eivät muuten rockabillystä välitä. Molemmille on paikkansa, hikiselle, raa?alle kamalle ja melodiselle, herkemmälle puolelle. Tunnetko että tämän hetken roots- ja rockabillyskenessä on muita lauluntekijöitä, joilla on samanlainen asenne laulujen tekemiseen. Saatamme tehdä surkean mahalaskun tai sitten onnistumme ja saamme yhteyden kuulijoihin. ja samaan aikaan saada vaikutteita musiikista, joka on 60?70 vuotta vanhaa. Mielestäni kovin haaste tämän päivän roots- ja rockabilly-artisteille on tuoda jotain uutta vanhaan. Tiedän, ettei se ole kaikkien mieleen ja jotkut haluavat rockabillynsä rosoisena ja kovana ja raa´an kuuloisena. Sama pätee Bellfuriesiin, hyvässä ja pahassa. mutta se on mahdotonta! Kaikki nuo uskomattomat varhaiset rock?n?roll- ja kantrilevyt ovat mielettömän upea perustus, mutta jokaisen pitää rakentaa niille oma talonsa. . Vielä Nickistä: Monessa tilanteessa kuulin ihmisten puhuvan negatiiviseen sävyyn siitä suunnasta, mihin hän vei musiikkiaan. Toivon, että saamme sen ulos ensi kesänä. Hän ei välittänyt siitä mikä oli ?hyväksyttävää. Bootleggeja pompahti esiin siellä ja täällä. Ron Sexsmith, kanadalainen laulunkirjoittaja on myös suuri inspiraation lähde minulle. ?Just Plain Lonesome. Kuitenkin, yleisellä tasolla, millään taidemuodolla ei pidä olla tiukkoja sääntöjä kahlitsemassa sitä. Kyllä minäkin rakastan sitä lajia, mutta vaikuttaisin hölmöltä jos itse esittäisin sellaista. Loppujen lopuksi hän kuitenkin vain seurasi sydäntään ja raivasi oman polkunsa. Tuntui kuin raikkaan ilman tuulahdukselta, kun tutustuin Nickiin, sillä me molemmat julkaisimme levyjä aikana, jolloin roots-skene oli jäykkä ja militantti. On kyllä melkoinen temppu olla lauluntekijänä luova ja relevantti . Muistan kun vuosia sitten soitimme The Smithsien laulun keikallamme Coloradossa. Keikan jälkeen nuori tyttö tuli luokseni ja kuiskasi: ?Älä kerro minun rockabilly-ystävilleni, mutta The Smiths on minun suosikkibändini?. Olemme tehneet demoja sitä varten, mutta lopullisia äänitteitä ei ole vielä olemassa. Tunsit henkilökohtaisesti hiljattain syöpään menehtyneen Nick Curranin? . Rakastan J.D.:n laulua ja sitä groovea, jonka Jimmy Sutton ja kumppanit latasivat ?Signs And Signifiers. ja Big Sandy ovat mahtavia lauluntekijöitä molemmat, mutta erilaisia. Robert (Big Sandy) on luonnonlahjakkuus melodioissa enkä ole koskaan nähnyt hänen esiintyvän niin, että hän menettäisi otteensa niihin. Viime vuonna ryminällä breikannut J.D. -albumille. 1 - 2013 5000 dollaria, vastalahjaksi rahoittajat saivat paitsi levyn, niin kaikenlaista ekstraa. Se on levy, joka pakottaa liikkumaan! Olen otettu, että joku mainitsee minut inspiraatiokseen tai innoittajakseen ja olen ylpeä, kun voin kutsua noita kavereita ystävikseni. . skenen sisällä. Painotus on kuitenkin tällä kertaa enemmän roots-puolella. Meillä oli musiikillisesti paljon yhteistä. Halusimme julkaista sen uudestaan ennen kuin menimme taas esiintymään noille festivaaleille. Opiskelin tuohon aikaan ja minulla ei ollut yhtään ylimääräistä rahaa. Yksi tärkeimmistä osa-alueista, joissa The Bellfuries eroaa muista rockabillybändeistä, on yhtyeen omat, loistavan melodiset kappaleet. Miten ne syntyvät? Rockabilly Rave -tapahtumassa Englannin Etelä-Sussexissa kesäkuussa 2011 © Chris Magee