MISCHO & FRANCK GOLDWASSER FRANCK GOLDWASSER THE SLEEPWELLERS THE SLEEPWELLERS BN tutkii ja analysoi: BN tutkii ja analysoi: RAMONA KING RAMONA KING KITARAN JA BLUESIN SUHTEESTA KITARAN JA BLUESIN SUHTEESTA BLUESIA UUDESTAVUODESTA JOULUUN BLUESIA UUDESTAVUODESTA JOULUUN Aaltonen Aaltonen 1960–2022 1960–2022 Honey Honey. MISCHO & R.J. vuosikerta BN haastattelee: BN haastattelee: R.J. Does London give a damn, osa 3 / Klassikoiden lähteillä / Kannat kattoon! Does London give a damn, osa 3 / Klassikoiden lähteillä / Kannat kattoon! Divarien helmiä Divarien helmiä / BN käy tapahtumissa / BN lukee kirjallisuutta / Levytutkailut / BN käy tapahtumissa / BN lukee kirjallisuutta / Levytutkailut N:o 318 (6/2022) Hinta 7,50 € 55. vuosikerta N:o 318 (6/2022) Hinta 7,50 € 55
Olen nyös asunut Kalifornian pohjoisosissa, San Francisco Bayn alueella ja nyt EteläKaliforniassa. Niitä on todella hauska tehdä. Keikkailun laajennuttua muuallekin jammailukavereiksi löytyivät myös mm. Hän sopi loistavasti Mudin säestäjäksi. Mojo ja Sonny olivat itse asiassa samassa bändissä siihen aikaan. Miten viikonlopun keikat Vaasassa ja Raumalla sujuivat. 4 Blues News 6/2022 KARI KEMPAS R .J. Sen jälkeen R.J. Hän esiintyi silloin Muddy Watersin vanhan bändin kanssa säestäen Mud Morganfieldiä, joka silloin vielä kutsui itseään Muddy Waters Junioriksi. Tein CrossCutille viisi CD:tä. – Huuliharpistille nuo ”Harmonica Blowout” -keikat ovat parhaita mitä voi olla. Moni vanhempi muusikko piti kuitenkin Minnea. Pidän siitä, että olen riippumaton. – Olen asunut noin 10 vuotta Arkansasissa ja muuttanut Arkansasin ja Kalifornian välillä. Hän otti minut siipiensä suojaan ollessani vielä kovin nuori. Sitten tein ensimmäisen levyni yhdessä Percy Strotherin ja Kid Morganin kanssa. – Kyllä, aloitin siellä ja esiinnyin monen Mississippistä siirtyneen muusikon kanssa. Lisäksi Mischo on mukana Mark Hummelin organisoimilla ”Blues Harp Meltdown”ja ”East Meets West: Blues Harp Meltdown, Vol. Sen nimi oli ”Ready To Go!”. R.J. – Tapasin siellä Lynwood Slimin, kun olin 17-vuotias ja hän esitteli minut noille kavereille. Mischo on matkannut pitkän tien bluesin alalla. Hän näki 16-vuotiaana Muddy Waters Blues Bandin esiintymisen kotikaupungissaan Minneapolisissa ja tavoite oli selvä: hänestä tulee bluesmuusikko, laulaja ja huuliharpisti. Aloitit urasi Minneapolisissa ja pääsit kai jo siellä soittamaan monien blueslegendojen kanssa. Olet osallistunut myös Mark Hummelin organisoimiin ”Blues Harp Meltdown” -livelevytyksiin ja kiertueille. Myöhemmin hän pääsi soittamaan kasvuseutunsa omien bluesnimien kuten Mojo Bufordin, pianisti Lazy Bill Lucasin ja kitaristi Percy Strotherin kanssa ja oppimaan näiltä. – Oikein hyvin. – Kyllä, totta puhuen minulla ei ole vakiobändiä tai kokoonpanoa. Vaasan Halloween Blues -festivaali oli todella hieno. Levyn ansiosta sain tavallaan kansallista ja kansainvälistäkin huomiota. ”King Of A Mighty Good Time” -kiekko, joka sinulla näyttää käsissäsi olevan, julkaistiin Challis-merkillä vuonna 2008. Muusikoiden yhteishaastattelun pitopaikassa Helsingin Malmitalolla 7.11.2022 kuulimme Mischon omien sekä useiden Little Walter -lainanumeroiden ohella Rodger Collinsin kappaleen Foxy Girls In Oakland, jota voi pitää kunnianosoituksena Länsirannikolle. Hän tiesi, mitä oli tekemässä silloinkin kun ei tiennyt tietävänsä. Siellä on mukava ilmasto, vaikka vesitilanne onkin huono. Se oli live-CD Saksan Bremenhall-festivaalilta ja nimeltään ”Rough ’n’ Tough”. Nykyiseen asuinkaupunkiinsa Venturaan hän muutti kahdeksan vuotta sitten. Wisconsinin osavaltiossa 1960 syntynyt R.J. Tällä kiertueella on vielä jäljellä viisi keikkaa. Heitä asui silloin aikoinaan Minneapolisissa useita. Amerikkalaisen mittapuun mukaan kaupunki on melko lähellä Chicagoa, mutta ajomatkaa sinne kyllä kertyy aika paljon. Sittemmin olet asunut muuallakin Yhdysvalloissa. – Mojo oli valtavan hieno ihminen ja hyvin aliarvostettu huuliharpisti. On helpompi matkustaa yksin, eikä minulla ole velvollisuutta huolehtia säännöllisestä palkanmaksusta muille. on vaikuttanut Kaliforniassa 1990-luvun loppupuolelta alkaen. Esiinnyin myös Sonny Rodgersin kanssa, toki monien muidenkin. Magic Slim, Jimmy Rogers ja Luther Allison. En itse päättänyt levyn nimeä. Kun olin parikymppinen, soitin jo itsekin klubeissa Mojo Bufordin kanssa. Yhden kiertupolista parempana paikkana asua ja esiintyä, kun he saapuivat sinne 1960ja 1970-luvuilla Chicagosta. Keikkailun Euroopassa hän aloitti 1990-luvulla ja levytyksiä on syntynyt saksalaiselle CrossCut-merkille, Mountain Top Productionsille sekä muutamille muille pienemmille paikallisille levy-yhtiöille. Noista ajoista lähtien olet levyttänyt ja kiertänytkin monien hienojen muusikoiden kanssa. Meillä oli kahden huuliharpun show. Pääsin hänen kanssaan paikkoihin ja kävimme katsomassa muiden bluesartistien keikkoja Twin Citiesin eli Minneapolis-Saint Paul -metropolialueella. R.J. Milloin ryhdyit tekemään levyjä Crosscut Recordsille. – Vuodesta 1996 lähtien. Hänen soittonsa ei ollut huomiota herättävää tai aggressiivista vaan tyylikästä. piti huolta, että näki kaikki alueella keikkailevat bluesmiehet. Leino Bandin kanssa, mutta ranskalaislähtöiselle Goldwasserille marraskuinen visiitti oli ensimmäinen. MISCHO & FRANCK GOLDWASSER Länsirannikon miehet Suomessa Länsirannikon miehet Suomessa Näin Mojo Bufordin yhden ainoan kerran vuonna 2005 Chicago Blues -festivaalilla. Ensimmäisen kerran kai vuonna 2010, joten siitä on jo 12 vuotta. Studioyhteistyötä hän on tehnyt monien tunnettujen nimien kanssa, esimerkiksi Rusty Zinnin, Steve Freundin, Junior Watsonin, Fillmore Slimin, Jeremiah Johnsonin, Kid Andersenin ja John ”Juke” Loganin. Täällä on mahtavaa esiintyä. 2” -livelevyillä, joilla kuullaan vierailijana myös kitaristi-laulaja Franck ”Paris Slim” Goldwasseria. Mischo on kiertänyt Suomessa useasti T. Se ei oikein sovi persoonaani, en pidä itseäni rough enkä tough, mutta ehkä musiikkini oli. Olen ollut mukana kahdella kiertueella ja lisäksi hiljattain Bayn alueella järjestetyillä keikoilla. Se oli painosmäärältään rajoitettu, eikä sitä enää taida saada mistään. – Olen kiertänyt Suomessa jo muistaakseni neljä kertaa
Malone pianossa ja laulussa. Olet levyttänyt aiemmin myös Franck Goldwasserin kanssa mm. Johnny Burginhan tuli silloin paikkaamaan. – Franck on ollut mukana ainakin kahdella tai kolmella levylläni. – Totta, 13 kappaletta CD:tä varten on jo valmiina. Niistä ei muusikko kostu oikein mitään. Fedora-merkin talon bändissä seurasivat levyt ja Euroopan kiertueet – Lisäksi minulla on loistavaa livemateriaalia Fox-teatterista Kid Andersenin, June Coren ja Bill Stuven kanssa. CrossCutille. Seuraavalla ”Bleedin’ Heart” -levyllä (1996) olivat mukana Joe Louis Walker ja Sonny Rhodes. Kuulin, että teit täällä Suomessa pari päivää sitten uuden CD:n. Neljä vuotta myöhemmin julkaistiin albumi ”Blues For Esther”. Olin sairaana ja olin varma, että se oli COVID-19. Se on joka tapauksessa viimeisin. PARIS SLIM Pariisissa 6.1.1960 syntynyt Franck Goldwasser innostui nuorena Hound Dog Taylor & The Houserockersin levyistä, ja kun kaupunkiin saapui vuonna 1980 esiintymään San Francisco Blues Festival -paketti, oli Franck myyty. Viimeisimmän CD:n ”Going Back To Paris” on julkaissut Mountain Top -levymerkki ja se sisältää materiaalia vuosilta 1998–99.. Oaklandin Eli’s Mile High -klubilla Franck pääsi talon bändiin ja sai paikan omistajalta Troyce Keyltä lempinimen Paris Slim. – Johnny on loistava. Se oli ”Chicago Blues Package” -turnee Mark Hummelin kanssa. Emme ole kuunnelleet kaikkia, mutta toivon, että meillä on tarpeeksi materiaalia albumia varten. Mark on mahtava organisoija. Oletko tehnyt sessioita muiden artistien kanssa. Kolme vuotta kului Jimmy McCracklinin bändissä, ja muita Länsirannikon soittokavereita olivat mm. Kiertuesuunnitelma oli yksi parhaimmistani – totta kai. Se on aina riskipeliä, tiedäthän. Vuonna 1982 hän muutti Oaklandiin Sonnyn vakuutettua, että hän auttaa nuoren muusikon alkuun bluesammattilaisuuden tiellä. PARIS SLIM FRANCK GOLDWASSER A.K.A. Clay Hammondin ja Jimmy Dawkinsin kanssa. 6 Blues News 6/2022 een tein Magic Dickin ja Watermelon Slimin kanssa ja viime vuonna, kun koronapandemia salli oli hauska tehdä kahden viikon kiertue Länsirannikolla. Candye Kanen ja Mojo Bufordin. Mikä on viimeisin julkaistu pitkäsoittosi. Lowell Fulson, Percy Mayfield, ja Charlie Musselwhite. Mukana olivat myös Oscar Wilson, Deitra Farr, Billy Boy Arnold ja John Primer. Phillip Walker kitarassa ja J.J. Sen toisella puolella oli Franckin versio Lowell Fulsonin kappaleesta Guitar Shuffle ja toisella Sonny Rhodesin usein esittämä Junior Parkerin Stranded. Se on hullua. Oli harmi, että viime vuoden marraskuun kiertueesi Suomessa peruuntui. Franck keräsi oppia ja kokemusta soittaessaan lukemattomien muusikoiden kanssa. Vuonna 2020 julkaistiin tupla-CD ”Sweet Little Black Spider” SlimByrdmerkillä. Useat vanhoista bluesin mestareista ovat jo poissa, ja nyt me olemme sitä vanhempaa muusikkopolvea. – ”I Hope You Are Satisfiedin” kappaleet olen valinnut viimeisten viiden levyni kappaleiden eri otoista. Hän pääsi seuraamaan levyn tekoa ja ystävystyi bluesartisti Sonny Rhodesin kanssa. Silloin tapasimme ensimmäisen kerran kasvokkain. Sitä varten ei siis tarvinnut tehdä äänityksiä studiossa. Testi oli kuitenkin negatiivinen, mutta en saanut lupaa lentää. – Viimeisin on kokoomalevy nimeltä ”I Hope You Are Satisfied”. Nyt yritän saada Kid Andersenin miksaamaan sen. Vuonna 1985 Franck julkaisi ensilevytyksensä, singlen Backtrack-merkille. FRANCK GOLDWASSER A.K.A. Hän oli parikymmentä minuuttia puhelinsoiton jälkeen lentokoneessa. Yksikään CD ei tullut perille tänne Suomeen, joten en voi keikoilla myydä niitä, mutta musiikkiani löytyy YouTubesta – ilmaiseksi. aan vuonna 1997. Se on YouTuben ja Spotifyn huono puoli. Byrd Hale äänitti sen salaa pienellä laitteellaan. Olen mukana monella levyllä, mm. – Monien, mutta en nyt pysty luettelemaan kaikkia. Se todella rokkaa. Olen tuntenut hänet pitkään. Olen ensin kolme vuotta sitten sairastanut syövän ja sitten jouduin peruuttamaan koko kiertueen. Kuulin hänestä kun muutin Kalifornimm. Olin sitten tekemässä levyä Mountain Topille ja koska Franck on myös erinomainen kirjoittaja, häntä pyydettiin haastattelemaan minua julkaisun kansitekstejä varten. Franck on myös mukana jokaisella The Mannish Boysin Delta Groove -merkillä julkaistulla albumilla ja hän kierteli usein Kid Ramosin ja Kirk Fletcherin kanssa vuorotellen. Seuraava oma levy ”Bluju” julkaistiin Delta Groove/CrossCut -merkillä vuonna 2002 ja sillä olivat mukana mm
Viikottaisilla treeneillä saimme setit tiukoiksi ja uudet kappaleet sisäänajetuksi. Chicago Overcoatista ja Hojas-bändistä – Suomiblueslegendoja. Tortilla Flatin lisäksi soitimme yhdessä Down Home Boysissa akustisesti vanhaa bluesia ja countrybluesia. Käsittääkseni hänellä oli jossain vaiheessa työn alla myös kirja bluesin historiasta sekä bändihistoriikki Bustersista ja 70-luvun koulubändeistä Norssissa. Jameissa oli myös kokeneempia muusikoita mm. Setissä taisi olla Paul Butterfieldin ja Junior Wellsin biisejä. Sam The Man Järvisen lisäksi bassonvarressa on nähty J. Sitten tuli yo-kirjoitukset ja sitä seurannut varusmiespalvelus. Treenattiin ja Tortilla Flat teki keikkoja tasaiseen tahtiin myös pääkaupungin ulkopuolella, mm. Silloin kun tutustuttiin, Honey oli Kelan arkistossa duunissa, mutta musiikkiharrastuksen, levykeräilyn ja -diggailun yltyessä oli jotenkin luonnollista, että hän siirtyi myyjäksi levykauppaan, ensin harjoittelemaan Black and Whiteen Hakaniemessä ja sitten Fennicaan Kalevankadulle Erkka Kettusen leipiin. Honey löysi shufflekompin backbeatin rinnalle, kun ryhdyttiin funtsimaan, miten saamme erilaiset biisit toimimaan. Kari Kempas. Omia soololevyjä Honey julkaisi – vinyyleinä tietysti – 45ja 60-vuotissyntymäpäiviensä kunniaksi. Honeyn syntymäpäiväjuhlat olivat odotettuja ja ikimuistoisia tapahtumia. Honeylla oli kiinnostusta eri musiikinlajeja kohtaan ja hänestä kehittyi nopeasti monenlaisen musiikin erikoistietäjä ja asiantuntija. Jamien jälkeen sovittiin, että jatketaan syksyllä, kun inttikuviot on ohi. Honey ryhtyi tekemään omia biisejäkin, joita sitten sovitettiin bändille sopiviksi. Vuosien varrella Fennicasta tulikin erittäin suosittu rootsja bluesmusiikin erikoisliike. Shufflesta tuli myöhemmin Honeyn tavaramerkki. Lämmittelykeikkojakin oli muutamia, mm. Levytyksiä Tortilla Flat on eri kokoonpanoillaan tehnyt eri levymerkeille, mm. Honeyllä oli samoihin aikoihin 1978–79 Mikko ”Smokey” Suhosen ja muiden kanssa jo Tortilla Flat Blues Band. Olin jammannut luokkakaverieni kitaristi Jukka ”Ice Cream” Anttilan ja basisti Jari Seppälän sekä kitaristi Jouko Kopomaan kanssa Moonshine Blues Bandin nimellä. Nieminen, Käpy Parviainen, Pete Loikala, Vesa Karppi ja Juha Rantapuro. Sitten tavattiin musiikin merkeissä ensimmäisillä Puistoblues-festivaaleilla Järvenpäässä vuonna 1978 ja 1979 sekä Elmupolin klubissa, jossa esiintyi Chicago Overcoat. Ben Pennasen Knox-ohjelmatoimisto hoiti bändille keikkoja 1990-luvulla Lappia myöten. Me herätimme huomiota ainakin volyymilla – Honeyhan oli tuohon aikaan jo rutinoitunut rockrumpali ja tatsi oli hänellä keskimääräistä kovempi. Syksyllä treenattiin Roihuvuoressa ja mukaan tulivat Smokey Suhonen ja Sami Järvinen. Bändi pysyi kuosissa ja Honeyn fysiikka tikissä rumpujen takana. Goofinille, Blue Northille ja Bluelightille. Sovittiin kuitenkin, että treenataan pikku setti Honeyn ja Moonshine Blues Bandin kanssa ja mennään Puistobluesiin Diggareiden bileisiin Hummerin jameihin vuonna 1980. Hän soitti ja treenasi Rita Hayworth -nimisessä koulubändissä Norssissa. Vuosien varrella kokoonpanot, lähinnä basistit vaihtuivat. Maaseudun pienemmillä paikkakunnilla Tortilla Flat ei aina saanut lämpimintä vastaanottoa, kun tultiin kuulemma stadista sinne diivailemaan havaijipaidoissamme. Niiden lisäksi 50-vuotisjuhlaCD:lle ”Honey Aaltonen: Ultimate Party Record” päätyi hänen eri kokoonpanojensa tuotoksia. Musiikkitietämystään Honey jakoi myös radioaalloilla. Honey aloitti kirjoittamisen Blues Newsja Rytmi-lehtiin sekä kirjaston omaan Aksentti-lehteen tehden levyarvosteluja ja artikkeleita. Hurriganesin ja vanhan rock’n’rollin diggaajana Honeyn tietämys oli laaja, mistä myöhemmin oli hyötyä Hurriganesista ja Cisse Häkkisestä kertovien kirjojen teossa. Blues News 6/2022 11 Bluesia, rhythm’n’bluesia ja rock’n’rollia Tutustuin Honey Aaltoseen jo kouluvuosina. Yksi niistä keikoista taisi jäädä yhdeksi viimeisimmistä yhdessä soittamistamme. Juteltiin musiikista ja löydettiin paljon yhteisiä bluessuosikkeja ja -bändejä. Trion kitaristina oli Kari ”Playboy” Johanson ja Honey soitti rumpujen sijaan pesulautaa, joskus sormet verillä, kuten Lahden Torvi-ravintolan keikalla. Nuorisobändikisoissa Tortilla Flat voitti oman skabansa ja pääsi viiden muun bändin kanssa Kulttuuritalolle esiintymään. Radio Cityssä hänelle oli bluesohjelma monen vuoden ajan ja Roll FM:ssä hän vieraili useita kertoja. Jään kaipaamaan ystävääni. Lisäksi Tortilla Flatissa ovat soittaneet Big Bertha ja Slim Galkin. Olimme soittokavereita ja ystäviä yli 40 vuotta. Samaa täsmällisyyttä hän noudatti biisien teossa: tarina, muoto ja rakenne olivat valmiina ja niitä sitten hiottiin bändin kanssa lopulliseen muotoon. Myöhemmin Tortilla Flat yhdisti triona voimansa vielä Southcoast Wolvesin Vesa Karpin ja Nils Lindströmin kanssa ja yhteistyö poiki EP-levyn sekä muutaman keikankin. Blues Live! -festivaalilla Jyväskylässä vuonna 1981. Pave’s Mistakes -bändille. Myöhemmin treenattiin Herttoniemen Kettukerholla ja soitettiin heidän tilaisuuksissaan. Kirjoja varten Honey teki paljon taustatyötä ja hänelle oli tärkeää saada faktat oikein