Blues News 01/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SLOAN P.F. vuosikerta N:o 324 (1/2024) Hinta 9,00 € 57. Kriitikoiden vuoden ’23 parhaat / J&J Ahlqvist Mojo Gang / BN käy tapahtumissa Kriitikoiden vuoden ’23 parhaat / J&J Ahlqvist Mojo Gang / BN käy tapahtumissa Jazz-nainen lauloi bluesia Jazz-nainen lauloi bluesia / / Divarien helmiä / Kappale historiaa / Divarien helmiä / Kappale historiaa / Levytutkailut Levytutkailut N:o 324 (1/2024) Hinta 9,00 € 57. SLOAN 24001 PAL:VKO 2024-16 197301-2401 24002 PAL:VKO 2024-26 197301-2402 24003 PAL:VKO 2024-36 197301-2403 24004 PAL:VKO 2024-46 197301-2404 24005 PAL:VKO 2025-06 197301-2405 6 414881 973010 02401 6 414881 973010 02402 6 414881 973010 02403 6 414881 973010 02405 6 414881 973010 02404. vuosikerta BN haastattelee: BN haastattelee: JUHO ”KIHARA” PITKÄNEN JUHO ”KIHARA” PITKÄNEN MASA ORPANA MASA ORPANA BN tutkii ja tarinoi: BN tutkii ja tarinoi: RHYTHM‘N‘BLUESIN VUOSI 1953 RHYTHM‘N‘BLUESIN VUOSI 1953 THE MISSISSIPPI SHEIKS THE MISSISSIPPI SHEIKS FRANK LUCAS FRANK LUCAS P.F
18 s. 23 s. 40 s. 40 s. 23 s. 20 s. 18 s. 29 s. 39 s. 40 © Jy rk i Ka lli o © Sa tu Sa ga. 12 s. 39 s. 12 s. 24 s. 8 s. 40 s. 29 s. 39 s. 39 s. 12 s. 18 s. 8 AIHEINA MUUN MUASSA: AIHEINA MUUN MUASSA: s. 24 s. 29 s. 20 s. 12 s. 8 s. 24 s. 23 s. 23 s. 18 s. 2 Blues News 1/2024 s. 20 s. 29 s. 8 s. 20 s. 24 s
23 Rhythm'n'bluesin vuosi 1953 ............................ Perinteinen reissumusa-meininki on kuitenkin säilyttänyt asemansa yleisimpänä kuuntelumuotona; autoradion kuuntelu on edelleen kaikenikäisten suomalaisten yleisin tapa kuunnella musiikkia, nuorimpien ikäluokkien tosin siirtyessä yhä enenevissä määrin puhelimen (ja Spotifyn sekä TikTokin) näpräämiseen. Myönteisin asennoituminen tekoälyn käyttöön vallitsee ymmärrettävästi nuorimpien ikäluokkien keskuudessa. 2022 oli jo vajaat 74 miljoonaa euroa, josta jo usean vuoden ajan jatkunut tulojen kasvu on syntynyt suoratoistopalveluiden suosion kasvusta. Tämä kehitys näkyy myös tarkasteltaessa äänitemusiikin arvon kasvua viime vuosina. radiokanavilla toistuvien soittolistojen useimmiten valitettavan yksipuolinen koostumus sekä muun median musiikkialaa koskeva uutisointi ja raportointi. 40 Muddy Lee Makkonen ........................................ Musiikin intensiivinen kuuntelu kuulokkeilla on sekin kasvussa ja lähestyy suomalaisten omien arvioiden mukaan keskimäärin jo 50 prosentin tasoa kaikesta kuunnellusta musiikista. 4 Masa Orpana .......................................................... Suoratoistopalveluiden osuus suomalaisesta äänitemarkkinasta on jo yli 90 prosenttia. klo 17. ”päivän uutinen”. Blues News 1/2024 3 Vuoden 2023 parhaat albumit ........................... 56 Levytutkailut ..........................................................60 Etukansi: Juho ”Kihara” Pitkänen © Satu Saga BLUES NEWS Bluesja juurimusiikin asialla jo vuodesta 1968! 57. 47 BN käy tapahtumissa ......................................... 20 Kappale historiaa #11: Marja ........................... se, että Suomessa em. 29 Divarien helmiä #72 ............................................ Valoisissa siinä mielessä, että tapahtumaja julkaisutoiminta vuodenvaihteen jälkeenkin on ollut heti alkuvuodesta näillä ”meidän” genre-kentillämmekin aktiivista. Mielenkiintoista olisikin saada kootusti dataa pienemmiltä ja valtavirrasta poikkeavaa musiikkia tuottavilta toimijoilta, jotta voitaisiin tarkastella myös ns. Ja, kun mm. Äänitemusiikin verottoman tukkumyynnin kokonaisarvo Suomessa v. tietoja kerätään Music Finlandin toimesta, joka perustaa tietonsa Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n jäsenyhtiöiltään keräämään dataan. sitä, missä määrin ihmisten musiikkimakukehitykseen, musiikin kulutuksen kehitykseen ja kulutuksen musiikkisisällölliseen jakautumiseen vaikuttavat mm. Suomenkielinen pop on kivunnut mieluisimman kuunnellun musiikin kärkipaikalle (n. 25 %) syrjäyttäen perinteisen rockin ja metallin/hardrockin (runsaat 20 %). Tilaukseen sisältyy 5 numeron sekä FBS ry:n jäsenyyden lisäksi julkaisuoikeus tekstimuotoisille pikkuilmoituksille lehdessä. Iskelmä on mieluisinta joka viidennelle, englanninkielinen pop joka kuudennelle ja esim. Kaiken kaikkiaan kaksi kolmesta kaikenikäisistä ja noin puolet alle 25-vuotiaista kuitenkin ajattelee (vielä), että oikeaa musiikkia on vain oikeiden ihmisten tekemä ja esittämä musiikki. Taustasyinä kasvuun on mainittu etenkin livetapahtumien luoma yhteisöllisyyden tunne ja sosiaaliset kontaktit. 48 The Memphis Blues Box ...................................... Selvitykset kertovat myös, että viimeisten 10 vuoden kuluessa suomalaisista on tullut entistä enemmän listapop-kansaa. vuosikerta ISSN 0784-7726 Julkaisija Finnish Blues Society (FBS) ry PL 257, 00531 Helsinki (PO Box 257, 00531 Helsinki, Finland) LY-tunnus: 0222682-0 Vastaava päätoimittaja: Maiju Lasola maiju59@hotmail.com + 358 (0)50 356 4102 Toimituspäällikkö, taitto, arviolevyt, ilmoitusmyynti, verkkosivut: Pete Hoppula pete.hoppula@saunalahti.fi + 358 (0)50 340 2541 FBS ry:n jäsenmaksu ja BN:n tilaus: www.bluesnews.fi/lehden-tilaaminen Taloudenhoitaja Aarno Alén aarno.alen@saunalahti.fi + 358 (0)50 544 8399 Blues Newsin tilaus vuodelle 2024 on 44 euroa. Yllättävää näin kokevien suuri osuus on siksi, että samaan aikaan teknologian, jopa tekoälyn käyttämistä musiikkialalla koskevat asenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi. 39 Jazz-nainen lauloi bluesia ................................. R&B:n ja soulin kokee mieluisimmaksi vain noin joka kymmenes. Siihen eivät esim. 12 Klassikoiden lähteillä #81: Mississippi Sheiks .. 24 P.F. Samalla yli puolet suomalaisista kertoi uskovansa, että musiikkiklubien, ravintoloiden ja isojen areenojen musiikkitapahtumien kulutus kasvaa jatkossa entisestään, tosin tämä usko tuntuu painottuvan etenkin suurimpiin tapahtumiin. 18 Frank Lucas ........................................................... Ehkä hieman yllättäen peräti kaksi kolmesta suomalaisesta kokee tapahtumissa käymisen entistäkin tärkeämmäksi muun maailman teknologistuessa. Esim. Tervetuloa!. Huomionarvoista on toki mm. Tosiasiahan on, että sitä varsin usein kulutetaan ja siitä ”tiedetään” mikä on helposti tarjolla ja tyrkyllä sekä mikä on musiikkialan ns. tapahtumakalentereita kurkkii, niin monia lupaavan tuntuisia live-tilaisuuksia on odotettavissa jatkossakin, samalla kun uutta lupaavaa pukkaa myös julkaisu-/ääniterintamalla. Ilmoitushinnat vuodelle 2024: 1/4 sivu 130 eur 1/2 sivu 230 eur 1/1 sivu, muut paitsi takakansi 350 eur 1/1 sivu, takakansi 370 eur Tässä numerossa avustivat: Harri Aalto, Marko Aho, Petri Friman, Harri Haka, Jyrki Kallio, Pauli Kallio, Kari Kempas, Jari Kolari, Jukka-Pekka Kumpulainen, Petri Lahti, Riku Metelinen, Pertti Nurmi, Mikke Nöjd, Aimo Ollikainen, Ville Pirinen, Jukka Rajala, Jorma Riihikoski, Satu Saga, Vesa Salmi, Pirjo Salminen, Juha Seila, Harri Suokas, Pekka Talvenmäki, TT Tarkiainen, Vesa Walamies Painopaikka: Grano Oy, Helsinki Blues Newsin ilmestymisaikataulu 2024: N:o 1/24: vk 09 N:o 2/24: vk 19 N:o 3/24: vk 29 N:o 4/24: vk 39 N:o 5/24: vk 49 Toimituskunnalle ja ilmoitusten jätToimituskunnalle ja ilmoitusten jättäjille: BN-numeroon 2/2024 tarkoitetäjille: BN-numeroon 2/2024 tarkoitetut aineistot oltava toimituksessa tut aineistot oltava toimituksessa viimeistään perjantaina 29.3.2024! viimeistään perjantaina 29.3.2024! WWW.BLUESNEWS.FI Helmikuussa 2024 Jääkoppuraisista keleistä ja muista talvisista haasteista huolimatta blues-roots-vuosi 2024 on käynnistynyt musiikillisesti valoisissa merkeissä. Tarkastellut tilastolinjaukset piirtävät kiinnostavaa kuvaa maamme musiikkialan tilasta ja kehityksestä yleisellä tasolla. marginaalisempien tahojen kehityslinjoja. Antoisaa musiikillista(kin) kevättä 2024 kaikille! SISÄLTÖ: SISÄLTÖ: Maiju Lasola Finnish Blues Societyn SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS Suonionkatu 6 (00530 Helsinki) lauantaina 23.3. Sloan ................................................................ Hienoa! Suomalaisten musiikinkuuntelua koskevien selvitysten mukaan erilaisissa konserteissa käynti palasi 2023 jo koronaa edeltäviin vuoden 2019 lukemiin. Erityisen mielenkiintoista olisi myös saada syvemmin selvitettyä em. Onneksi. ilmiöiden ja trendien taustasyitä. kaikkien pienlevy-yhtiöiden ja muiden pientoimijoiden tiedot sisälly. Kiistatonta on, että teknologia jyllää eri tavoin musiikkialallakin entistä enemmän. 8 Juho "Kihara" Pitkänen ....................................... 36 Johnny Winter .....................................................
(Big Guitar Music) Rolling Stones – Hackney Diamonds (Geffen/Universal) Andres Roots – Vol. Kirjauksia saivat tällä kertaa 127 äänitettä – ja sen myötä voittomarginaalit muodostuivat jopa aiempaa tiukemmiksi. 12 (Roots Art) Brian Setzer – The Devil Always Collects (Surfdog) 4 4 Blues News 1/2024 Blues News 1/2024 Vuoden 2023 p arhaat! Harri Haka: Harri Haka: B.B. Ääniä annettiin kaikkiaan vajaat parisensataa, yhteensä 11 BN-kriitikon voimin. Yhdenlaisen ennätyksen korjasi tililleen myös ennenkin vuoden parhaat -äänestyksissä menestynyt ja levyjulkaisijana poikkeuksellisen tuottoisa Bob Corritore, joka sai nyt tilastoihin peräti kuusi pitkäsoittoaan. 1 (Fun Guy) Hurriganes – Crazy Days On The Road (Svart 2-CD/4-LP) Ice Mo’ & The Zydecoolers – Cool Zydeco (Lake Water) Jo’ Buddy’s One Man Stomptet – Lockdown Sessions & Beyond, Vol. Campbell – Be Cool (Blue Heart) The Cash Box Kings – Oscar’s Motel (Alligator) Bob Corritore & Friends – High Rise Blues (SWMAF) Bob Corritore & Friends – Somebody Put Bad Luck On Me (SWMAF) Bob Corritore & Friends – Women In Blues Showcase (SWMAF) Doug Deming & The Jewel Tones – Groovin’ At The Groove Now! (Endless Blues) Robert Finley – Black Bayou (Easy Eye Sound) Teresa James & The Rhythm Tramps – Rose-Colored Glasses, Volume 2 (Blue Heart) Christone ”Kingfish” Ingram – Live In London (Alligator) EG Kight – Sticks And Strings (Blue South) R.J. BN-KRIITIKOIDEN M usiikkimaailma osoitti vuonna 2023 selkeitä ”normiarkeen paluun” merkkejä myös levyjulkaisurintamalla, vaikka toisaalta äänitteiden hinnoissa huolestuttavaa kasvua olikin havaittavissa. Dennis Gruenling – Get Your Back Into It! (Alligator) Muddy Waters – Hollywood Blues Summit (Liberation Hall) Chris O’Leary – The Hard Line (Alligator) Joyann Parker – Roots (Hopeless Romantic) John Primer – Teardrops For Magic Slim (Blues House Productions) Rolling Stones – Hackney Diamonds (Geffen/Universal) Ghalia Volt – Shout Sister Shout (Ruf). Tuloshajonta oli perinteiseen tapaan todella laajaa. Blues Newsin vakioavustajien mielestä parhaimmat aikaansaannokset löytyvät ohesta. Harrell – Right Man (Little Village Foundation) Hearthill – The Love Circus (Bluelight) Durand Jones – Wait Till I Get Over (Dead Oceans) Acantha Lang – Beautiful Dreams (Magnolia Blue) Marjo Leinonen & BubliCans – Holy Roller (Playground) Stan Mosley – No Soul, No Blues (Dialtone) Chris O’Leary – The Hard Line (Alligator) Johnny Rawls – Walking Heart Attack (Catfood) Bobby Rush – All My Love For You (Deep Rush) The Teskey Brothers – The Winding Way (Ivy League) Joakim Tinderholt & His Band – Deadlines (Big H) Barrence Whitfield & The Savages – Glory (Folc) eri esittäjiä – Tell Everybody! (21st Century Juke Joint Blues From Easy Eye Sound) (Easy Eye Sound) eri esittäjiä – The Memphis Blues Box (Bear Family 20-CD + kirja) Marko Aho: Marko Aho: Bad Sign – Live (Talsti) Micke Bjorklof & Blue Strip – Colors Of Jealousy (Hokahey!) Chickenbone Slim – Damn Good And Ready (VizzTone) Rodney Crowell – The Chicago Sessions (New West) Fat Chance – Second Chance (Sveltosound) Samantha Fish & Jesse Dayton – Death Wish Blues (Rounder) GA-20 – Live In Loveland (Colemine) The Reverend Horton Heat – Roots Of The Rev, Vol. & The Blues Shacks – Lonesome In The Moonlight (Rhythm Bomb) Micke Bjorklof & Blue Strip – Colors Of Jealousy (Hokahey!) Willie J. 1 (Ram-Bam) Marjo Leinonen & BubliCans – Holy Roller (Playground) Leo Lyons & Hundred Seventy Split – Movin’ On (Flatiron) Willie Nelson – Bluegrass (Sony) Willie Nelson – I Don’t Know A Thing About Love (Legacy) NRBQ – Up In The Loft (ArQive) Omar & The Howlers – What’s Buggin’ You. Mischo – In Finland (Bluebeat) The Nick Moss Band feat. Vaan miten jakautuivat kärkisijat, se selviää sivulta 7! Pete Hoppula: Pete Hoppula: Arthur Adams – Kick Up Some Dust (Cleopatra Blues) Alabama Mike – Stuff I’ve Been Through (Little Village Foundation) Chris Beard – Pass It On Down (Blue Heart) Jonny Benavidez – My Echo, Shadow And Me (Timmion) Robert Finley – Black Bayou (Easy Eye Sound) Bobby Harden & The Soulful Saints – Bridge Of Love (Dala) D.K
Dennis Gruenling – Get Your Back Into It! (Alligator) Muddy Waters – Hollywood Blues Summit (Liberation Hall) John Primer – Hard Times (Blues House) Jimi “Prime Time” Smith & Bob Corritore – The World In A Jug (SWMAF) Nick Wade – Feeling Good Is Good Enough (Extra Sensory Production) Monster Mike Welch – Nothing But Time (Gulf Coast) Junior Wells – Blues Legends (Cleopatra) Kari Kempas: Kari Kempas: Arthur Adams – Kick Up Some Dust (Cleopatra Blues) The Cash Box Kings – Oscar’s Motel (Alligator) Bob Corritore & Friends – High Rise Blues (SWMAF) Bob Corritore & Friends – Phoenix Blues Rumble (Vizztone) Dixon, Watkins, Vaughn – 3by3 (Reecy) Fat Chance – Second Chance (Sveltosound) Candice Ivory – When The Levee Breaks: The Music Of Memphis Minnie (Little Village Foundation) Martin Lang & Rusty Zinn – Mister Blues (Random Chance) Masa Orpana Honk – The Chase! (Alba) Mud Morganfield – Portrait (Delmark) Stan Mosley – No Soul, No Blues (Dialtone) The Nick Moss Band feat. Dennis Gruenling – Get Your Back Into It! (Alligator) Fenton Robinson – Monday Morning Boogie & Blues (Sunset Bulevard 2-CD) Bobby Rush – All My Love For You (Deep Rush) Byther Smith – Working Man’s Blues (JSP 2-CD) 5 5 Riku Metelinen: Riku Metelinen: Backtrack Blues Band – A Day By The Bay (Gulf Coast) Bad Sign – Live (Talsti) Micke Bjorklof & Blue Strip – Colors Of Jealousy (Hokahey!) Jhett Black – Babel (Rumblestump) Joe Bonamassa – Blues Deluxe, Vol. 1 (Stony Plain) Rory Gallagher – All Around Man (Cadet) Tomislav Goluban – 20 Years On The Road (Blue Heart, 2022) Ben Granfelt – Gratitude (On Stage) Erja Lyytinen – Diamonds On The Road – Live 2023 (Tuohi) Erja Lyytinen – Stolen Hearts (Tuohi) Taj Mahal – Savoy (Stony Plain) Ria & The Hi-Binders – Heart And Soul (Moondog Music) Monster Mike Welch – Nothing But Time (Gulf Coast). 2 (J&R Adventures) Joanna Connor – Best Of Me (Gulf Coast) Fat Chance – Second Chance (Sveltosound) Sue Foley – Live In Austin, Vol. Mischo – In Finland (Bluebeat) The Nick Moss Band feat. – Too Much Blues (Pilot Light) John Mayall’s Bluesbreakers – Live In 1967, Vol. Jari Kolari: Jari Kolari: Big Harp George – Cut My Spirit Loose (Blues Mountain) The Cash Box Kings – Oscar’s Motel (Alligator) Bob Corritore & Friends – High Rise Blues (SWMAF) Bob Corritore & Friends – Somebody Put Bad Luck On Me (SWMAF) Bob Corritore & Louisiana Red – Tell Me ’Bout It (SWMAF) Jorg Danielsen – Foolin’ Around (Wolf) Doug Deming & The Jewel Tones – Groovin’ At The Groove Now (Endless Blues) Deuce ’N Quarter – Keep Moving On (Independent) The European Blues Aces – A Handful Of Aces (Homework) Big Jack Johnson – Stripped Down in Memphis (M.C.) Willie J. III (Forty Below) R.J. Laws Jr
Mikke Nöjd: Mikke Nöjd: Bad Sign – Live (Talsti) Micke Bjorklof & Blue Strip – Colors Of Jealousy (Hokahey!) James Booker – Behind The Iron Curtain Plus (RWA 5-CD) Cadillac Kings – Crash And Burn (33 Jazz) Cat Squirrel (feat. Harrell – Right Man (Little Village Foundation) Christone ”Kingfish” Ingram – Live In London (Alligator) Muddy Waters – Hollywood Blues Summit (Liberation Hall) John Primer – Teardrops For Magic Slim (Blues House Productions) Bobby Rush – All My love For You (Deep Rush) Jimi “Prime Time” Smith & Bob Corritore – The World In A Jug (SWMAF) Joe Louis Walker – Weight Of The World (Forty Below) Mel Walker – Ballads In Blues: Turn The Lamps Down Low, 1950–1953 (Jasmine) eri esittäjiä – Count Basie Orchestra Swings The Blues (Candid) eri esittäjiä – Down Home Blues Chicago, Vol. Dennis Gruenling – Get Your Back Into It! (Alligator) Soil Senders – Voodoo Bop (Moondog Music) Jesse Stone – Crazy Crazy Party (Koko Mojo) Jesse Stone – The Stomp (Koko Mojo) eri esittäjiä – Bo Diddley Down Home Special (Koko Mojo) eri esittäjiä – Diddley Daddy Sound (Atomicat) 6 6 Pertti Nurmi: Pertti Nurmi: Arthur Adams – Kick Up Some Dust (Cleopatra Blues) Marie Adams – I’m The Bluest Gal In Town (Jasmine) Selwyn Birchwood – Exorcist (Alligator) Kenny Burrell – Four Classic Albums (Avid 2-CD) Ann Cole – Got My Mo-Jo Working (But It Just Won’t Work On You) 1954–1962 (Jasmine) Bob Corritore & Friends – High Rise Blues (SWMAF) Bob Corritore & Friends – Somebody Put Bad Luck On Me (SWMAF) Robert Finley – Black Bayou (Easy Eye Sound) D.K. 3 – The Special Stuff (Wienerworld 4-CD) eri esittäjiä – Four Great Lost And Forgotten Female R&B Singers Of The 1950s (Jasmine) eri esittäjiä – The Memphis Blues Box (Bear Family 20-CD + kirja) Aimo Ollikainen: Aimo Ollikainen: Honey Aaltonen – Got Honey If You Want It! (Bluelight) Micke Bjorklof & Blue Strip – Colors Of Jealousy (Hokahey!) Rita Engedalen – Sun Will Come (Bluestown) Fat Chance – Second Chance (Sveltosound) Robert Finley – Black Bayou (Easy Eye Sound) Ina Forsman – All There Is (Jazzhaus) Hi-Five Quintet – The Land Of Make Believe (omakustanne) Hi-Speed Rockets – Turn Back The Time (Bluelight) Jo’ Buddy’s One Man Stomptet – Lockdown Sessions & Beyond, Vol. 1 (Ram-Bam) Juippi & Juippi – Muovijeesus ja muita Amerikan ihmeitä (Roimamusiikki) Charlotte Kerbs & The Strays – Muscle Shoals Sessions (Ramasound) Jyrki Perälampi – Makes Me Feel Good (Moondog Music) Johnny Rawls – Walking Heart Attack (Catfood) Blues News 1/2024 Blues News 1/2024. 1 (Ram-Bam) Kalevala – Live At Turku International Pop & Rock Festival 1970 (Ainoa) Leroy Kirkland – Good Gracious (Koko Mojo) Roy Milton – Rocks (Bear Family) The Nick Moss Band feat. Mike Vernon) – Blues What Am (Dixiefrog) Lincoln Chase – Fancy Dance (Koko Mojo) Hearthill – The Love Circus (Bluelight) Dr Helander & Third Ward – Shining Pearls (Bluelight) Hurriganes – Crazy Days On The Road (Svart 2-CD/4-LP) Hurriganes – Rock And Roll All Night Long 50th Anniversary Edition (Ainoa) Ice Mo’ & The Zydecoolers – Cool Zydeco (Lake Water) Jo’ Buddy’s One Man Stomptet – Lockdown Sessions & Beyond, Vol
3. Marjo Leinonen & BubliCans – Holy Roller (Playground) 3 p. Bob Corritore & Friends – Somebody Put Bad Luck On Me (SWMAF) 4 p. Bad Sign – Live (Talsti) 3 p. 4. Honey Aaltonen – Got Honey If You Want It! (Bluelight) 2 p. 3. 12 (Roots Art) Monster Mike Welch – Nothing But Time (Gulf Coast). Dennis Gruenling – Get Your Back Into It! (Alligator) 4 p. Hurriganes – Crazy Days On The Road (Svart 2-CD/4-LP) 2 p. John Primer – Teardrops For Magic Slim (Blues House Productions) 3 p. Bob Corritore & Friends – High Rise Blues (SWMAF) 5 p. 2 (CrossCut, 2022) TT Tarkiainen: TT Tarkiainen: Honey Aaltonen – Got Honey If You Want It! (Bluelight) Bob Corritore & Friends – High Rise Blues (SWMAF) Bob Corritore & Friends – Somebody Put Bad Luck On Me (SWMAF) Fat Chance – Second Chance (Sveltosound) Jo’ Buddy’s One Man Stomptet – Lockdown Sessions & Beyond, Vol. 1 (Bam-Bam) 4 p. Vuoden 2023 kotimainen julkaisu: Vuoden 2023 kotimainen julkaisu: 1. 2. Ice Mo’ & The Zydecoolers – Cool Zydeco (Lake Water) 3 p. Micke Bjorklof & Blue Strip – Colors Of Jealousy (Hokahey!) 5 p. Fat Chance – Second Chance (Sveltosound) 5 p. Charlotta Kerbs & The Strays – Muscle Shoals Sessions (Ramasound) 2 p. 5. – Elävänä Storyvillessä (Rapid Road) Omar & The Howlers – What’s Buggin’ You. 6. 7 7 Vuoden 2023 kansainvälinen julkaisu: Vuoden 2023 kansainvälinen julkaisu: 1. Monster Mike Welch – Nothing But Time (Gulf Coast) 3 p. Vuoden 2023 uusintajulkaisu: Vuoden 2023 uusintajulkaisu: 1. Hearthill – The Love Circus (Bluelight) 2 p. The Nick Moss Band feat. Vesa Walamies: Vesa Walamies: Coitus Int – 50 Revival (Busola) Eric’s Blues Band – Rolling Avenue (EBB, 2022) James Harman Band – Sparks Flying (JSP, 2022) The Memphis Blues Cream – 706 Union Avenue (Yokatta) Memphis Slim – Rocks (Bear Family) Ice Mo’ & The Zydecoolers – Cool Zydeco (Lake Water) Matti Norlin & Anders Norudde – Blåställ (MN) John Primer – Teardrops For Magic Slim (Blues House Productions) eri esittäjiä – Delmark Records 70th Anniversary Blues Anthology (Delmark) eri esittäjiä – Lockdown Sessions, Vol. Arthur Adams – Kick Up Some Dust (Cleopatra Blues) 3 p. (Big Guitar Music) Andres Roots – Vol. 1 (Ram-Bam) Charlotta Kerbs & The Strays – Muscle Shoals Sessions (Ramasound) Marjo Leinonen & BubliCans – Holy Roller (Playground) Taj Mahal – Savoy (Stony Plain) Maisteri T. eri esittäjiä – The Memphis Blues Box (Bear Family 20-CD + kirja) 2 p. Jo’ Buddy’s One Man Stomptet – Lockdown Sessions & Beyond, Vol. Muddy Waters – Hollywood Blues Summit (Liberation Hall) 3 p. Robert Finley – Black Bayou (Easy Eye Sound) 4 p. Bobby Rush – All My Love For You (Deep Rush) 3 p
Kun tutkin bluesia tarkemmin, huomasin että kaikki afroamerikkalaisen musiikin tyylit, sekä myös esimerkiksi country ja rockabilly, ovat sukua toisilleen, osin samoista lähteistä ammentavaa perinnettä. Opetustehtäviin sitten päädyinkin. Missä kohdin tajusit muusikon uran olevan edessä. Oliko muita urasuunnitelmia. Muistan jopa sen hetken, kun tein päätöksen omistautumisesta asialle ja kerroin siitä ystävälleni. King, Howlin’ Wolf, Elmore James, Otis Rush, Albert King, John Lee Hooker ja Lightnin’ Hopkins. Fonisteista voisin mainita David ”Fathead” Newmanin, John Coltranen ja Dexter Gordonin. Roots-musiikkia soitin ensin kitaralla, jota opettelin soittamaan omin päin teini-ikäisenä. B.B. – Olennaista on myös, että olen kiinnostunut musiikista hyvin laajasti: olen kuunnellut vaikka mitä klassisesta musiikista mongolialaiseen kurkkulauluun, Suomi-rockista reggaen kautta countryyn. Charlie Parker oli varhainen innoittaja. Esimerkiksi Jimi Hendrixistä ja Led Zeppelinistä pidän edelleen, ja heidän musiikistaanhan löytyy vaikka mitä vaikutteita. Aloin kuunnella Zeppeliniä, Hendrixiä, Janis Joplinia ja muuta vastaavaa. Olin 14-vuotias päättäessäni, että musta tulee soittaja. Musiikki on pohjaton lähde. Itse olen päässyt nauttimaan hänen monipuolisista taidoistaan retkilläni Tampereen ravintoloissa. – Soittamisen aloitin kuitenkin ensin aika erilaisista lähtökohdista. Artisti vastaili Blues Newsille laveasti ja tarinallisesti muutamiin hänelle asetettuihin kysymyksiin. – Löysin kaverieni isoveljien ja minua vanhempien serkkujeni vinkkien kautta 60ja 70-lukujen bluesvaikutteisen rockin. New Orleansin kamasta on tullut minulle hyvin läheistä: Little Richard, Irma Thomas, Fats Domino, Professor Longhair, Neville Brothers... B.B.:n musiikissa oli niin paljon kiinnostavaa: vaikuttavaa laulua, puhuttelevia kitarasooloja, svengaavaa komppia, puhaltimien käyttöä, vaikutteita jazzista ja gospelista. Kävin aluksi hänen luonaan soittotunneilla ja pian jatkoin soittamista Pirkanmaan musiikkiopistossa sekä Tampereen työväenyhdistyksen nuorisopuhallinorkesterissa. Myös country blues on vaikuttanut. Viime vuosina suursuosikkejani ovat olleet Aretha Franklin, Carole King ja Roberta Flack. Kiinnostuin sitten myös näiden bändien ja artistien musiikin juurista. Sen jälkeen en tosissani ainakaan pidempään harkinnut mitään muuta uraa. Aloin jo lapsena kuunnella myös ”varsinaisia” bluesartisteja. – Varhaiset innoittajat olivat bluesvaikutteista rockia. Olin kuullut enoni, Reijo ”Pasu” Renvallin klarinetinsoittoa ja ihastunut Miten musiikkiharrastus lähti juurimusan parissa käyntiin. Tavoitteellinen instrumenttien treenaaminen tuli kuvaan vähän myöhemmin. Luin paljon musiikkilehtiä ja viihdyin kirjaston levyja musiikkikirjakokoelmien äärellä. – Jo ala-asteikäisenä, ehkä viidennellä luokalla, aloin ajatella, ettei olisi olemassa hienompaa hommaa kuin soittaa suositussa rockbändissä. – Hieman alta parikymppisenä löysin New Orleansin r&b:n, zydecon, jump bluesin ja paljon muuta musaa, jossa saksofonisteilla on usein keskeinen rooli. Lee Allen, Clifford Scott ja King Curtis tekivät vaikutuksen. Suurimmat innoittajat ja tyylisuunnat. – Oli käänteentekevää kuulla ensimmäistä kertaa B.B. Pasulla oli oma, ainakin Tampereen seudulla melko tunnettu tanssiorkesteri. MASA ORPANA Musiikintekoa yhdessä ja omistautuen Musiikintekoa yhdessä ja omistautuen © Ja ri La to m aa. Tiedostin, että se vaatii paljon säännöllistä harjoittelua. Silloin Orpanalle myönnettiin ansioistaan Blues Lovers ry:n Jemma-pysti. 8 Blues News 1/2024 JORMA RIIHIKOSKI M atti-Juhani ”Masa” Orpana (s. – Myös jazz on minulle hyvin tärkeää. Erityisen tärkeitä ovat olleet mm. 1973) on musiikilleen ja asialleen omistautunut ammattimainen puhaltajamuusikko Tampereen seudulta. soittimen soundiin, joten aloin soittaa klarinettia itsekin. Viehätyin myös jazzista, gospelista, reggaesta ja monesta muusta. Saksofonia aloin soittaa 14-vuotiaana. Kingiä, Bessie Smithiä tai Blind Willie McTelliä. Vuonna 2023 ilmestyi Honkin uusin albumi ”The Chase!” sekä soolojulkaisu ”Together”, jotka ovat luontevaa jatkoa Alba-merkillä ilmestyneille Orpanan aikaisemmille pitkäsoitoille ”Brothers” (2007), ”Travelin’ Home” (2014) ja ”Honk” (2018). Parikymppisenä, kun toimeentulo alkoi enemmän mietityttää, aloin tosin ajatella, että soittamisen ohessa voisin tehdä sivuhommana jotain muuta musiikkiin liittyvää, kuten musiikkitoimittajan työtä. Uraa ja levytyksiä on takana jo muutamalta vuosikymmeneltä. Lehtijutuista, musiikkityylejä käsittelevistä kirjoista, elämäkerroista ja levyjen kansiteksteistä löytyi tietoa siitä, mistä voisi löytää lisää tätä kiehtovaa musiikkia. Vuonna 2021 kirjoitin arvionkin Down Home Kiven keikalta, jossa esiintyi Masa Orpana Honk, kokoonpano, joka keskittyi torvivetoiseen mustaan musiikkiin ja blueskappaleisiin. Heidän musiikissaan on valtavasti sielua! Laulajien kuunteleminen vaikuttaa varmasti myös omaan soittooni. Tuo perinne vaikuttaa tänäkin päivänä vahvasti omaan musiikkiini. Tämän musiikin löytämiseen vaikutti paljon työskentely Raulamon Jussin eli Jo’ Buddyn ja Wiley Cousinsin kanssa. Se musiikki on niin voimakasta, tunnepitoista, vastustamatonta
Soitsilösuoritus. © To m m i Ko lu ne n ”” Musiikki ei ole ykMusiikki ei ole yksilösuoritus. Soittaja tekee musiikkia taja tekee musiikkia osana yhteisöä ja osana yhteisöä ja perinnettä. ””. perinnettä
Tuohon aikaan keikkoja sai tehdä paljon, joten tärkeää kokemustakin karttui mukavasti. Mikä on sen merkitys työssäsi. Teet myös opetustyötä puhallinosastolla. Keikkapaikkoja ja maksukykyä tuntuu olevan vähemmän, originaalimusiikkia on vaikeampaa myydä kuin cover-hommaa, ja festarit pelaavat varman päälle kierrättämällä samoja esiintyjiä kerta toisensa jälkeen. Aloin soittaa bändissä vuonna -94 ja aktiivisinta aikaa kesti noin kymmenen vuotta: esiintymisiä baareissa, klubeilla ja festareilla. Opettaminen on nykyään tärkeä osa työtäni ja toimeentuloani. Molemmat bändit keikkailivat myös Suomen ulkopuolella ja tekivät levyjä, Groovy Eyesilla oli myös TV-esiintymisiä. Ne ovat pääosin instrumentaalimusaa, mutta mukana on myös laulu, jonka olen itse sanoittanut. – ”Together”-levyn kaikki sävellykset ovat omiani. Olen myös oppinut oppilailtani paljon. Onko muusikon arki Suomessa postpandemiassa palkitsevaa. Tämä ei yleensä ole kiinni niinkään musiikkitoimittajista vaan esim. Opettamisen kautta monet puolet musiikista ja soittamisesta jäsentyvät ja selkiytyvät itsellekin. 10 Blues News 1/2024 – Paljon soittooni on tietenkin tullut opettajiltani ja soittajilta, joiden kanssa olen työskennellyt. Tunnen hänen musiikkinsa hyvin läheiseksi ja luontevaksi itselleni. Fonistina erityisen paljon olen saanut oppia kollegoiltani Vesa Hyrskykarilta, Sami Sippolalta ja Juho Hurskaiselta. Vaikka yleisöltä saisi keikoilla kuinka innostunutta palautetta, uusien keikkojen saaminen muutamia vakipaikkoja lukuun ottamatta on hyvin työlästä. – Musiikin julkaisemisen suhteen suoratoistopalvelut ovat luoneet uuden tilanteen, jossa tällä hetkellä artistin on haastavaa saada äänitteen tekemisen kuluja takaisin, saati tienata äänitemyynnillä. Tai kun tehdään levy ja saadaan se ihmisten kuultavaksi. – Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin soitin varmaankin 20 bändissä Tampereella: rhythm and bluesia, jazzia, soulia, skata, reggaeta, poppia, rockia, vaikka mitä. – Ensimmäiset viisi kappaletta ovat uutta matskua ja toiset viisi biisejä, jotka on aiemmin julkaistu vain digisinkuilla. – Pidän opettamisesta. Anssin kanssa tekeminen on erittäin korkeatasoista. Uskon, että musiikissa kuuluu Olmarin Unioni: Ville Rauhala, Mikko Järvinen, Saku Järvinen, Masa Orpana. Tärkeä bändi on ollut myös Ismo Haaviston kanssa perustettu Honky Tonk Men. Minusta on hyvä jakaa sitä musiikin iloa, jonka olen itse saanut kokea sekä tietoa ja taitoa, jota on vuosien varrella keikoilta ja studioista kertynyt. – Teini-iässä oli tietenkin monia kehityksen kannalta tärkeitä omia bändejä, mutta jos aloitan suoraan ammattibändeistä, kaikki alkoi Jo’ Buddyn Groovy Eyesista. – Muusikon työ on palkitsevaa lähes aina silloin, kun päästään keikalle ja sinne tulee yleisöä. Groovy Eyes 90-luvulla: Ville Rauhala, Masa Orpana, Juppo Paavola, Jussi Raulamo. Vuodesta -95 liityin myös One O’Clock Humphiin, jossa sain kokemusta isossa bändissä soittamisesta ja torviarrien tekemisestä. Olen ollut perustamassa mm. – Suuri ammatillinen askel ja kehittymisen paikka oli, kun pääsin mukaan Anssi Tikanmäen orkesteriin ja Filmiorkesteriin, joissa olen soittanut vuodesta 2006. Yritän kuitenkin keskittyä positiivisiin asioihin: yhdessä tekemiseen ja itse musiikkiin, vaikka ammattina ajatellen ala on todella haastava. © Ta pa ni N er o. sanomalehtien muuttuneesta julkaisupolitiikasta. Juhani Aaltonen on tärkein saksofoniopettajani ja aivan huikea taiteilija. Nykyinen oma bändini, Masa Orpana Honk on sikäli jatkumoa Honky Tonk Menille, että bändeissä on sama komppiryhmä. Läheisiltä soittokavereilta, kuten Jo’ Buddylta, Anssi Tikanmäeltä, Ismo Haavistolta ja Wiley Cousinsilta olen oppinut paljon. Mukana on pandemiaaikana äänitettyä matskua, jossa soitan suuren osan raidoista itse ja toisaalta bändillä täysin studio-livenä äänitettyjä biisejä. Missä kaikissa kokoonpanoissa olet ollut mukana ja minkälaisen kehityskaaren se muodostaa. Soitan sillä kaikkia soittimia, mitä osaan: eri saksofoneja, klarinettia, bassoklarinettia, huilua ja kitaraa. Mitkä ovat lähtökohdat uudella soololevylläsi. – Kehitys on kulkenut myös rivisoittajasta artistiksi, säveltäjäksi ja bändiliideriksi. – Myös medianäkyvyyden saaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin vaikkapa 15 vuotta sitten, jos ei ole ns. Tyylillisesti liikutaan muun muassa jazzin, New Orleansin r&b:n ja funkin, gospelin ja muun juurimusiikin maastoissa. – Vähemmän palkitsevaa on alan business-puoli. jazzyhtyeitä Olmarin Unioni, Rakka ja Jazzmuseo. Päästään vuorovaikutustilanteeseen yleisön kanssa. ”iso nimi”
Juppo oli minulle sekä tärkeä ystävä että todella pitkäaikainen soittokumppani. © Jo nn e Re nv al l. Wileylla on vahva näkemys siitä, mikä roots-musiikissa on olennaista esim. – Meitä kohtasi hiljattain suuri suru, kun rumpalimme Jussipekka ”Juppo” Paavola kuoli vakavan sairauden uuvuttamana. Hänellä on uskomaton karisma, rautainen kokemus ja repertuaari, joka ulottuu omista sävellyksistä New Orleansin r&b:n kautta countryyn. Jazz-skene on melko pieni, mutta laadukas. Minulle tärkeä yhtye on ollut Jazzgangsters, Jing & Jangstersin pikkusisko. Hänen kauttaan olen tutustunut sellaisiin tärkeisiin ja pitkäaikaisiin soittokavereihin kuin basisti Ville Rauhalaan, rumpali Juppo Paavolaan, kitaristeihin Tommi Laine, Risto Klemola ja Jonni Seppälä sekä saksofonisti Vesa Hyrskykariin. One O’Clock Humph, Doobie Twisters ja Stringbeans. Blues News 1/2024 11 myös suomalaisuus ja monipuolinen musiikillinen historiani: se etten kauheasti mieti genre-rajoja. Häneltä olen oppinut paljon. – Suuresta surusta ja ikävästä huolimatta pyrimme tauon jälkeen jatkamaan toimintaamme. Bändi voi olla kuin perhe. Hän on syvällisesti ja monipuolisesti perinteen tunteva, persoonallinen laulaja, kitaristi ja biisintekijä. Se voi synnyttää ja vahvistaa ihmisten välistä yhteyttä, muokata arvomaailmaa ja muuttaa koko elämän suunnan. Toivon, että Honkin musiikista välittyy tämän ohella ilo ja rytmimusiikin rikkaan perinteen kunnioitus, elävyys ja jatkuvuus. Toivottavasti saamme tulevaisuudessakin tehdä paljon keikkoja erilaisissa ympäristöissä! Mitä toimiminen juurimusan viidakossa on sinulle opettanut. – Musiikki ei ole yksilösuoritus. – Kyllä! Tampereella on vahva perinne klassisen musiikin, teatterimusiikin ja rockin osaamisessa. – Austinista Tampereelle muuttanut pianisti ja laulaja Wiley Cousins on myös rikastuttanut paikallista roots-musiikkikulttuuria paljon. Kaupungissa on mm. tehty hyvin laadukasta bluesia ja rockabillyä. Soittaja tekee musiikkia osana yhteisöä ja perinnettä. – Merkittävä keskushahmo rhythm and bluesin soittajille on ollut Jussi ”Jo’ Buddy” Raulamo. Masa Orpana Honkin elämänviisaus ja tulevaisuus. Tämä perinne alkoi viimeistään 1980-luvulla, jos ei aiemmin. Saattaa olla, että hänen kanssaan olen soittanut eniten kaikista muusikoista, joita tunnen. Musiikissa on usein läsnä jokin teoriaa ja sanoja pakeneva selittämätön ulottuvuus, yhteys johonkin itseä suurempaan. Tampere on muusikoille hyvä kasvualusta ja toimintaympäristö. Musiikki on yhtä aikaa uutta ja vanhaa, siis ajatonta. Kuten teatterissa, bänditoiminnassakin ydin on mielestäni yhdessä tekemisessä ja jaetuissa kokemuksissa. – Lainaisin tässä kangasalalaisen harrastajateatterin mottoa: ”en minä, et sinä, vaan me”. Kerro asiasta ja soittokumppaneista. Musiikki voi koskettaa ihmistä niin syvältä, että se vaikuttaa koko elämään. Masa Orpana Honk: Ville Vallila, Aino Heikkonen, Juppo Paavola, Masa Orpana, Jonni ”Johnny Gideon” Seppälä, Tuomas Heinonen. rytmisten elementtien, soundien ja bändin sisäisten roolien kannalta. Tampereella on tehty pitkään myös Jamaikan musiikkia. Vähitellen bändi löytänee uuden muotonsa, ja uskon, että keikkailemme jatkossakin isolla kolmen fonin bändillä sekä pienemmällä kokoonpanolla. Honkilla on kalenterissa keväälle sovittuja keikkoja, ja ne on tarkoitus soittaa. Sekä Jussia että Wileya saan kiittää myös paljon siitä, että olen alkanut luottaa itseeni soittajana, niin rohkaisevasti he ovat tekemisiini suhtautuneet. Erityinen piirre tamperelaisessa musiikkikulttuurissa on yhteisöllinen roots-porukka. Tuolloin perustettiin mm
Olen vuosien mittaan ehtinyt nähdä Juhon esiintymässä jos jonkinmoisissa yhteyksissä Johnny Winter -levyjulkkareista ja Jimi Hendrix -messevöinneistä trubaduurimenoon sekä Kihara-bändikeikkoihin. Rock-, bluesja countrymatskua. Päättäväisenä hän opiskeli välivuoden ajan musiikin rakenteita napaten teoriasta kiinni, haki uudelleen ja vihdoin Pop & Jazz Konservatorion ovet avautuivat hänelle. Juho kertoi nauraen, että Porvoossa oli helppoa haluta olla koulun kovin kitaristi, sillä niitä kitaristeja oli tasan yksi. haastatellessani ja kuvatessani jutustelun siirtyessä ympäröivään luontoon – Juholta löytyi paljon paneutuvaa luontotietämystä monelta suunnalta. Sellaisessa musiikissa vartuin. Kyselin häneltä musiikillisista taustoistaan ja pohdinnoistaan, ja seuraavaksi voisimmekin vilkaista mitä keskustelutuokioidemme aikana sain selville tästä musiikillisesta moniottelijasta. Siinä vaiheessa, kun Juholle valkeni, että on olemassa muusikon ammatti – että sitä voi tosiaan tehdä työkseen – taisi nuoren miehen elämän suunta olla jo selvä. Juuri sitä hän oli aina halunnutkin tehdä, ja nyt siihen oli myös auennut mahdollinen reitti. Luontoa kuulee myös hänen uusimmalla levyllään kappaleiden sisuksissa. Hänelle se oli vain hyvää soitettua, enimmäkseen englanninkielistä musiikkia. Mitenkäs sitten Juho itse sijoittuu tänne planeetallemme. Siinä missä monet ikäisensä kuuntelivat nuoremman polven tuotantoa, uppoutui Juho vanhempiensa sukupolven musiikkiperintöön. Juhon olemuksessa, soitossa ja laulussa on tietynlaista vilpittömyyttä ja pakottomuutta sekä ulosannissaan pehmeää kauneudellisuutta ja lyyrisyyttä. Ei etteikö sieltä lähtisi myös aikamoisia energioita, mutta ydin tuossa Juhon musisoinnissa tuntuu pohjaavan herkkiin siveltimenvetoihin ja haluun tuoda esiin ihmiselon tunneskaalan kauneutta, oli se sitten katkeransuloista ja riipivää tai hellää ja haaveilevaa. Lukioikäistä Juhoa tuntui kahlitsevan kuvankauniin mutta pikkuisen Porvoon musiikilliset rajoitukset, sillä hänellä ei ollut soittotovereita eikä täten tietenkään omaa bändiäkään, jonka kanssa soittaa. Kaikkea muuta soitettua vanhan liiton musiikkia paitsi ei rajuinta heviä eikä jazz-musiikkia. – Kävimme katsomassa John Fogertyä, B.B. Nyt hänellä on taskussaan kaksi Kihara-nimen alla tehtyä soololevyä. – Muistan että olin silloin hyvin turhautunut tilanteeseen – olisinpa tuolloin tiennyt, että sen kaiken aika vielä tulee. Juhossa elää mielestäni myös luonto vahvana, sen huomasin esimerkiksi häntä JUHO ”KIHARA” PITKÄNEN Valoa kohti tunne edellä Valoa kohti tunne edellä © Sa tu Sa ga. KAIPUU MUSIIKIN YTIMEEN KAIPUU MUSIIKIN YTIMEEN Juhon sielun palo kitaransoittoa kohtaan oli nuoresta alkaen väkevä, mutta Porvoosta hän ei koskaan löytänyt opettajaa vaan päätyi opettelemaan kitaran salat itsekseen. Juhon kotona soi musiikki, ja hänen vanhempansa kuuntelevat yhä runsaasti musiikkia ja käyvät tiuhaan keikoilla. Musiikin samalla tavoin kokevat ja sen liekin sisimmässään tuntevat sielunveljet ja -sisaret uupuivat Juhon rinnalta. Juho Pitkänen on helsinkiläinen kitaristi ja ammattimuusikko, joka tunnetaan alkujaan muun muassa niin Hurriganesin riveissä soittamisesta kuin taitavasta Hendrix-kanavoinnistaan. 12 Blues News 1/2024 SATU SAGA I stahdimme Juho ”Kihara” Pitkäsen kanssa keskustelemaan hänen musiikistaan ja musisoinnistaan sekä vuoden 2022 lopussa ilmestyneestä toisesta soololevystään ”Reaching For The Light”. Nykyään Juho ei koe olevansa millään tavoin kilpailuhenkinen, mutta vielä teini-ikäisenä hänessä kuohui tarve itsensä ja kykyjensä todistamiseen. Porvoossa hän eli lapsuutensa ja kouluvuotensa, ja noina vuosina häneen juurtui niin rakkaus juurimusaan kuin kitaransoittoonkin. Kingiä, Neil Youngia ja monia muita artisteja. Juho innostui roots-musiikista, jolle hänellä ei silloin vielä ollut antaa nimeäkään. Isänsä levykokoelmista löytyi niin Procol Harumia, Neil Youngia, Pink Floydia kuin Juiceakin. Juho pohdiskeli niin yhteyttään bluesiin kuin suhdettaan kitaristiuteen ja musiikin tekemiseen. OPPIA VOI SEKÄ VALOILLA OPPIA VOI SEKÄ VALOILLA ETTÄ PENKEILLÄ ETTÄ PENKEILLÄ Parikymppisenä Juho halusi suunnata opiskelemaan musiikkia ja haki Pop & Jazz Konservatorioon, mutta koska itseoppineelle kitaristille teoria oli vielä hakusessa, jäi opiskelupaikka sinä vuonna saamatta. JUURISTA SEKÄ RAKKAUDESTA JUURIIN JUURISTA SEKÄ RAKKAUDESTA JUURIIN Vuonna 1986 syntynyt Juho Pitkänen on paljasjalkainen helsinkiläinen, mutta juurensa Helsingin monisävyiseen multaan kasvatettuaan hän siirtyi perheensä mukana nelivuotiaana uittamaan varpaitaan Porvoonjoen perinteikkäässä vedessä
”” © Sa tu Sa ga. Kanavoin sitä, käsittelen kaumieleni filtterin läpi. Koen että siellä käsitellään aika syvällisiä aiheita Koen että siellä käsitellään aika syvällisiä aiheita mieleni filtterin läpi. ”Kaikkein tärkein asia omassa musiikissa on tarina. ”Kaikkein tärkein asia omassa musiikissa on tarina. neutta, tragediaa ja kaikkea muuta. Kanavoin sitä, käsittelen kauneutta, tragediaa ja kaikkea muuta
Tuo on meille kanssakitaristeille hienoimpia viestejä: että kehitys ei lopu. Oli se sitten Albert Kingiä, Stevie Rayn isoveljeä, Lonnie Mackia tai Hendrixiä. – Eric Clapton on ollut minulle todella suuri esikuva. Jeff Beck kuulosti koko ajan vain enemmän itseltään mitä enemmän tuli ikää ja kilometrejä. Kuutisen vuotta sitten hän ryhtyi laulamaan aktiivisemmin ja nykyään Juho toimiikin solistina kaikilla keikoilla. Bluesista jatkaessaan hän toteaa: – Pidän näistä vanhoista hahmoista, joiden soitossa haisee hyvällä tavalla paska. Juho kertoo myös Duane Allmanin olleen hänelle suuri bluesvaikuttaja, ja edellä mainitun Albert Kingin ohella listalla nousee myös se toinen kuningas eli B.B. Aiemmin Juho oli paljon itsekriittisempi, ja päätyikin sen vuoksi tekemään uudenvuoden lupauksen, ettei enää vertailisi itseään liikaa muihin. Minä olen kuullut tuota matskua brittifiltterin läpi, kuten varmasti hyvin iso osa eurooppalaisista kitaristeista. Juho ei koe olevansa luonnonlahjakkuus laulun suhteen, vaan nykyinen taito on hankittu puhtaasti päättäväisellä työllä. SUOMEN SINISÄVYINEN SOIHTU SUOMEN SINISÄVYINEN SOIHTU Suomen bluesskenestä puhuttaessa Juho hehkuttaa, miten hyviä soittajia kotomaas© Ju ha Se ila Kihara Pitkänen ja Remu Aaltonen.. Hurriganesin riveissä Juho sitten kiersi keikkailemassa pitkin poikin. Musiikillista kehittymistä käsittelimme myös keskustellessamme siitä, miten hän kokee vanhojen levytystensä ja soittonsa kuuntelun. BLUESIN KANSAINVÄLINEN KUTSU BLUESIN KANSAINVÄLINEN KUTSU – Kitaristina operoimani harmoninen puoli tulee ehdottomasti juurimusiikista ja bluesista sekä vanhan liiton rock’n’rollista. Bluesin Juho löysi Eric Claptonin ja muiden toisen sukupolven brittiartistien covereiden kautta. Että ajattelen sitä että olen tyytyväinen kehittymisestäni. – Olen kuullut Claptonia ennen kuin olen kuullut Freddie Kingiä. Juuri niin asia pitää tarjota, soitossa täytyy olla tunnelatausta. Silloin olisi jotain huonosti. King. Clapton on mielestäni nimenomaan blueskitaristi – vaikka varmasti joidenkin mielestä vähän kaupallinen versio aiheesta. Lightnin’ Hopkins, Elmore James ja muut. 14 Blues News 1/2024 Tuolloin hän kävi myös jo toisenlaista musiikillista koulua, sillä hän soitti Porvoossa tapaamansa Remu Aaltosen bändissä. Kyllä mulla muusikkona on kaikki kaikessa, että kehityn koko ajan. Pop & Jazz Konservatorion opit taas eivät niin resonoineet parikymppisen Juhon sielussa eikä hän kokenut opiskelua mielekkäänä, sillä hänestä tuntui, että tuohon aikaan oppilaitoksessa pyrittiin muovaamaan oppilaista tietyn tyyppisiä hahmoja. – Esimerkiksi Jeff Beck on mielettömän hyvä esimerkki siitä, että kitaristi ja muusikko voi kehittyä koko elämänsä ajan. Hänen esikuvansa ovat olleet pääosin laulavia kitaristeja ja Juhokin on halunnut aina laulaa. – Stevie Ray Vaughan on hieno esimerkki siitä, että muodostaakseen oman äänensä täytyy soittaa muiden matskua ja kuunnella sitä. Ennen Claptonia ensimmäinen innostukseni, ja viimeinen niitti siihen, että halusin soittaa sähkökitaraa, oli Stevie Ray Vaughan ja hänen teksasilainen sulatusuuninsa, jonka läpi hän kanavoi kaikkia vaikuttajiaan. – Olen iloinen siitä, että jos kuulen jonkin tallenteen vaikka kahden vuoden takaa, niin kuuntelen sitä miettien että nykyään laulan ja soitan paremmin. Vaikka hänen soitostaan pystyy kuulemaan paljon Albert Kingiä, niin kuulee kuitenkin, että tämä on Stevie Ray Vaughan, ei Albert King. EI OLE PAKKO JÄÄDÄ JALOILLEEN EI OLE PAKKO JÄÄDÄ JALOILLEEN Aikuisiällä Juho on jatkanut itsensä kehittämistä ja musiikillisen ilmaisunsa laajentamista. – Viimeistään kun tein omia biisejä, niin totesin että kyllä minun täytyy laulaa nämä itse. Ajattelin että jos sillä ei kehity, niin sitten voin unohtaa koko jutun. On hienoa huomata kehittyvänsä. Ei tarvitse olla niin että jossain vaiheessa se kelkka pysähtyy, vaan se voi tapahtua myös noin. Olisihan se hirveetä kuunnella ekaa levyään ja ajatella että jumalauta, mä soitan tossa paremmin kuin nykyään. Tilanne on Juhon mielestä muuttunut radikaalisti ja nykyään oppilaiden persoonien monimuotoisuuden vaalimiseen panostetaan ja heitä tuetaan itsensä laisina ilmaisijoina. Ja olen kuullut, kun Clapton soittaa Robert Johnsonia ennen kuin olen kuullut Robert Johnsonia. Mietin että tekemällä oppii ja rupesin tekemään soolokeikkoja, joissa joudun laulamaan kaksi tuntia illassa
Kysellessäni ensimmäisen ja toisen levyn eroista, Juho kertoo, että hän huomaa kehittyneensä paljon levyjen mittaan ja hänelle on kertynyt myös lisää itsevarmuutta ja näkemystä. Blues News 1/2024 15 samme on ja pohtii että liekö missään maassa kokoon ja väkilukuun nähden yhtä kova soittotaso kuin meillä. Ei ollut mitään kysyttävää siinä toiminnassa. Kun säveltäessä tulee jostain kylmät väreet ja fiilis että ”tää se on”, niin pidän sen. Me tuotettiin levy kimpassa, ja arvostan hänen näkemystään. – Olin joitakin vuosia sitten lämppäämässä Davea ja näin keikan, jossa hän soitti nimenomaan bluesia bändin kanssa. Koronan pistäessä Suomen säppiin kolme vuotta sitten maaliskuussa Juhoa lähestyi tuttava kysellen, josko Juholla olisi biisejä, joista he voisivat tehdä akustisia demoja tuttavan studiolla. Jos haluaa kuulla hyvää perinnetietoista bluesia, niin kannattaa käydä kuuntelemassa heitä. Musiikkia tehdessään Juho kulkee musiikki edellä, eikä myyntitilastojen optimointi musiikillisten ratkaisujen muodossa tunnu lainkaan houkuttelevalta. Sen lisäksi että se tehtiin hänen studiollaan, soittaa Hannu levyllä myös bassoa neljällä tai viidellä biisillä. – Nyt mulla oli selkeitä visioita enkä halunnut ulkopuolista tuottajaa. – Huomasin biisejä tehdessä, että tästä tulee kokonaisuus, jossa on kaikkia tuohon liittyviä teemoja. Ensimmäistä levyä tehdessä Juho halusi mukaan ulkopuolisen tuottajan, Teemu Viinikaisen, sillä hän halusi panostaa siihen ainutkertaiseen mahdollisuuteen – ensimmäisen levynhän kun voi tehdä vain yhden kerran. En heidän kummankaan omasta tuotannosta tiedä, mutta olen useasti kuullut heidät soittamassa covereita, eikä se jätä koskaan kylmäksi. – Siitä innostuneena rupesin tekemään lisää ja käytin koko korona-ajan levyn säveltämiseen ja tekemiseen. TUNTEESTA SEKÄ VALOSTA TUNTEESTA SEKÄ VALOSTA Musiikin kokemisesta keskustellessamme Juho kertoo uppoavansa siihen tunteen kautta. Siitä olen aina musiikissa pitänyt. – Haluan katsoa asiaa niin, että sitten kun istun kiikkustuolissa ja katson omia levyjäni, niin ne palauttavat siihen millainen olin kuin tein niitä. KORONA-AIKANA SYNTYNYT KORONA-AIKANA SYNTYNYT – Korona vaikutti kaikkeen: työhön, olemiseen ja minäkuvaan. © Sa tu Sa ga © Sa tu Sa ga. Ja on kaksi Suomessa jo pitkään asunutta nuoremman polven kitaristia: Robbie Hill ja Konstantin Kovalev. Olin avoin ratkaisuille, jotka johtavat parhaaseen lopputulokseen, mutta minulla oli toki aina viimeinen sana. Ensimmäisenä mieleen tulevia artisteja listatessaan hän puhuu muun muassa Heikki Silvennoisesta, Pepe Ahlqvistista ja Tomi Leinosta. Tarkoitus on tehdä musiikkia, joka puhuttelee häntä. Tykkään kaikkein eniten soittaa livenä – se on musiikin ultimaattinen muoto – ja kun en päässyt tekemään sitä, niin se oli ihan järkyttävää. Ja muistan että niitä tehdessäni uskoin niihin, että seisoin niiden takana. Tuntui luontevalta tehdä levyä oman fiiliksen mukaan. Toisen levyn kohdalla Juho halusi ottaa ohjat vahvemmin käsiinsä. Kiharan ”Reaching For The Light” -levyn tekemisestä Juho kertoo, että kappaleet nivoutuvat pyrkimykseen kohti valoa tai pois siitä. Tuossa levyllä on paljon dynamiikkaa. Lopputuloksena oli demot kolmesta kappaleesta, jotka Juho soitti ja lauloi itse. En osaa nähdä musiikkia suorituksena. Uudemmista nimistä hän mainitsee näin: – On hienoa, että tänne tulee myös uusia bändejä, esimerkiksi Blues Bizarre on yksi soihdunkantajista. Konstantin myös laulaa tuota stailia sairaan hyvin. Vaikka siellä on erilaisia kappaleita, niin teemat tekivät siitä kokonaisuuden. Juho kertoo diggailevansa Honey B & T-Bonesista, joka on hänelle muutenkin läheinen, sillä Esa Kuloniemi on hänen hyvä ystävänsä ja bändin nykyinen basisti Pekka Rajamäki soittaa ja laulaa molemmilla Kihara-levyillä. Dave Lindholmista Juho toteaa, että hänen mielestään Dave on ”Suomen kovin elossa oleva blues-ukko”. – En ole rationaalinen tyyppi musiikin suhteen. Siinä oli kaksi talvea, jolloin ei voinut soittaa ja esiintyä. Toisen levyn tuotti ja miksasi ystäväni Hannu Sormunen
Tällöin hänen settilistaansa kuuluu paljolti cover-kappaleita ja hän kertookin aina pitäneensä niiden esittämistä. Ajattelen että on kuin soittaisin akustisella kitaralla, en laitteistolla. Koen että siellä käsitellään aika syvällisiä aiheita mieleni filtterin läpi. Ne kaikki kappaleet pohjautuvat omaan elämiseeni ja tarinaani. – Olen aina tykännyt kitaristeista, jotka tekevät hyvää musaa, ja esikuvillani on mielettömän hyviä biisejä. Tunne edellä. Keskustelutuokioidemme mittaan Juhosta muotoutui hyvin lämmin ja rehti kuva. yksityistilaisuuksissa. Hän on ystävällinen, sinnikäs ja utelias, ja tekee musiikkia niistä Oikeista Syistä. KITARA ILMAISUN VÄLINEENÄ KITARA ILMAISUN VÄLINEENÄ Juho mielletään pääosin kitaristiksi, mutta musiikissa kitara on hänelle vain yksi väline ilmaista sitä mitä hän haluaa ihmisille välittää. Siellä on se estetiikka, tapa säveltää ja kitarasoundi. Mutta totta kai, kun biisissä pitää olla soolo, niin tulitan sen sinne. Minä kiitän ja kumarran.. Mulla on aika pieni laitteistoarsenaali; on hyvin vähän pedaaleja, joilla sitä kitaran soundia vaihdettaisiin. Mulle tärkeää on, että biisin core on tarina, joka väritetään instrumentein – ja minä nyt vain satun soittamaan kitaraa. Kanavoin sitä, käsittelen kauneutta, tragediaa ja kaikkea muuta. Jos soitat peräkkäin Dire Straitsia, Leonard Cohenia, Hendrixiä ja omaa musiikkia, niin väkisinkin siitä tulee omanlaisia versioita. Mutta kuten sanoin aiemmin, se on sen ajan kuva, silloin olin sellainen. Niistä hän on kaikessa alkujaan lähtenytkin liikkeelle. COVERIN OMAKSI OTTAMISTA COVERIN OMAKSI OTTAMISTA Oman Kihara-tuotannon esittämisen lisäksi Juho tekee soolokeikkoja freelancer-muusikkona mm. En ole ikinä jaksanut kuunnella jotain tyyppiä vain siksi että se on helvetin taitava, se ei anna mulle mitään. 16 Blues News 1/2024 Levyjen teosta ja oman tuotantonsa jälkikäteen kuuntelusta hän sanoo: – Toki se menee aina niin, että kun on saanut jotain ulos ja kuuntelee sitä, niin tulee mieleen mitä olisi voinut tehdä eri lailla. Kitara ei ole itseisarvo ja tärkeintä kaikessa. Levyillä on eri soittajat, ne on äänitetty eri studioissa, ensimmäinen levy tehtiin kokonaisuudessaan kolmessa päivässä, toista levyä tuli hiottua pidempään, mutta niistä kuulee, että biisit ovat samasta kynästä. Eikä se vaikutteiden ottaminen ole vain sitä, että kuuntelet muita, vaan myös että kokeilet, miten se juttu tehdään. Jos ihminen hioisi jotain juttua loppuun asti, niin ei se saisi ikinä ensimmäistä levyään tehtyä. – Kaikkein tärkein asia omassa musiikissa on tarina. Mielestäni se on ainoa oikea tapa voidaksesi tulla hyväksi. – Jotkut opettelevat kymmenvuotiaana kaksi–kolme sointua ja rupeavat heti tekemään omia biisejä. Tuolla pohjalla on varmasti hyvä kulkea musiikillista polkuaan ja toteuttaa intohimojaan musiikin tekemisen, sen esittämisen sekä yleisön kanssa siihen uppoutumisen suhteen. Jossain vaiheessa se täytyy vain pistää ulos. Mulla kesti pitkään, että tein omia kappaleita; olen halunnut ensin apinoida muiden soittoa ja sitten ruveta kehittämään omaa juttua. – Kun kuuntelen noita kahta levyä, niin kuulen niistä, että tämä on minua. – Nyt kun soitan yksin sähkökitaralla soolokeikkoja, on se vienyt covereiden vetämisen muihin sfääreihin. Mulla on se oma soundi, jolla versioin kappaleita
Kun jokin aika sitten kuulin Janin kitarointia totesin pikkuveljen osaavan soittaa. Luvassa on samanaikaisesti kirpeää ja makeaa bluesgumboa! – Keikkojen myynti on alkanut alkuvuodesta 2024. Meidän näkemyksemme on erilainen. Nykynuorille tuttu hip-hop, rap ja r&b pohjautuu bluesiin. päivä. Tavoitteena on saada nuorempi kuulijakunta kiinnostumaan juurimusiikista. Perinteisestihän bluesbändit esittävät old school bluesia, jokainen ehkä hieman omalla tavallaan väritettynä. On mahtavaa, että kaikki mojogangiläiset ovat voivat erota toisistaan, mutta kaikilla neljällä yhteinen nimittäjä on blues. Kappaleita kiekolle tulee kymmenkunta, ehkä jopa tusinan verran. Asiansa osaavan komppiryhmän muodostavat basisti Sylvi Saarekas ja rumpali Erik Nickull. Erilaisten musiikkityylien sekoittaminen bluesille ominaisiin elementteihin kiinnostaa meitä. Velipoika harjoitteli rumpujen kanssa, kun mulla oli jo täysi tohina päällä musahommissa. Blueshan on kuitenkin kaiken rockpitoisen kevyen musiikin pohja. Old school bluesin sijaan pyrimmekin luomaan new school bluesia, perinteitäkään unohtamatta. Ja tässä nyt ollaan, kertoo Joel Ahlqvist bändin syntyhistoriaa. Materiaali koostuu yleisölle tutuista ralleista ja joistakin harvinaisemmista sävelmistä päivitettynä meidän muottiin sopiviksi. Kevään aikana live-esiintymisiä tehdään kysynnän mukaan. Sylvi on kartuttanut keikkakokemusta muun muassa Blues Bizarre -yhtyeensä kanssa sekä Honey B. & T-Bonesin tuuraavana basistina. Seuraavaksi yhtye on suuntaamassa studioon ja keikoille. Osaava ja innokas parivaljakko, jolla komppi toimii hyvin. Syntyi idea yhteisestä bändistä, jossa itse voisin keskittyä kitaran ohella enempi huuliharppuun ja lauluun. Nuorilla osaavilla soittajilla on tänä päivänä kysyntää monilla eri sektoreilla. Kun minä olin teini-iässä eli Jan vielä lapsuuttaan, kun taas Jan oli teini, olin minä jo nuori aikuinen. – Vuosi 2024 on meidän vuosi!!! TT Tarkiainen BN:n pikaesittelyssä! © Sa tu Sa ga. Erik on vaikuttanut Onni Kivipellon ja Ilkka Rantamäen keikkakokoonpanoissa. Omiakin originaaleja tullaan tulevalla levyllä kuulemaan. Musiikkimaut ja musiikilliset näkemykset J&J Ahlqvist Mojo Gang syntyi veljesten Joel ja Jan Ahlqvist ideasta. Blues News 1/2024 17 J&J AHLQVIST MOJO GANG innolla mukana tässä bändissä. J&J Ahlqvist Mojo Gangissä kaikki puhaltavat yhteen hiileen. – Helmikuun loppupuolella menemme Tomi Leinon Suprovox-studiolle tekemään äänityksiä kesäkuussa ilmestyvää levyä varten. Veljekset jatkavat yhtyeensä esittelyä puheenvuoroja keskenään vaihdellen: – Meillä mojogangiläisillä on tavoitteena tuoda bluesiin uudenlaista näkökulmaa. Se tuntuu hyvältä, kertoilee Jan Ahlqvist. Luvassa on bluespohjaista musiikkia uudenlaisella kirpeän raikkaalla näkemyksellä. – Viimesyksyisen treenaamisen ja demoilun tuloksena rytmiryhmäksi muotoutui Sylvi Saarekas (basso, laulu) ja Erik Nickull (rummut). Joel ja Jan ovat omien bändiprojektiensa ohella esiintyneet isänsä Pepe Ahlqvistin kanssa duokeikoilla. – On todella hienoa, että olemme löytäneet samoin ajattelevia soittajia bändiimme. BN tiedusteli Joelilta ja Janilta, kuinka yhtye oikein sai alkunsa: – Meillä Janin kanssa on sen verran ikäeroa, ettemme lapsuudessa ja nuoruudessa olleet juurikaan tekemisissä perhepiirin ulkopuolella, varsinkaan musiikin parissa. Jan siirtyi myöhemmin opiskelemaan kitaran soittoa, josta toki olin tietoinen. Nuoresta iästään huolimatta kaikilla neljällä on vankka soittokokemus ja -näkemys bluesgenreen ja alaan yleensäkin. Kohokohtana tulee olemaan Lahden Grand Blues Festival Möysän Musaklubilla huhtikuun 6. – J&J Ahlqvist Mojo Gangin toiminnassa isossa roolissa on Finnish All Music And Median Ismo ”Ipi” Kaipiainen, joka vastaa keikkamyynnistä, nettisivuista, oheistuotteiden hankkimisesta sekä myynnistä ja levyn kustantamisestakin
Viihteen sankareista sitä hyödynsivät muiden muassa Harry Belafonte, Nat King Cole ja Frank Sinatra, rock-rintamalta siitä löytyy vaikkapa Grateful Deadin ja Creamin muunnoksia, ja onpa sitä vedellyt myös folk-ikoni Bob Dylan. Sellaistakin olen aikoinaan lukenut, että The Mississippi Sheiks oli Lonnien veljen Bo Carterin (virallisesti Armenter tai Arme(n)tia Chatmon, 1893–1964) jonkinlainen sivuprojekti, mutta se on virheellinen arvelu. Jo Sheikkien ensimmäinen, Louisianan Shreveportissa 17.2.1930 pidetty levytystilaisuus kertoo hyvänlaisesti, millaisesta yhtyeestä oikein oli kysymys. 1888 tai 1890, k. Sam Chatmon taasen kutsuttiin vain satunnaisesti mukaan Sheikkien riveihin.. 1942 tai 1943) sekä komeaääninen vokalisti ja varmaotteinen kitaristi Walter Vinson (1901–75) olivat soitelleet yhdessä vuosikausia ennen noiden tallennusten tekemistä. Viimeisimmän puolisonsa Elizan kanssa hän sai kymmenisen enimmäkseen musikaalista jälkeläistä, mutta muista noin 50 lapsesta ja varsinkin Hendersonin asemasta Charley Pattonin isänä ei ole löytynyt minkäänlaista luotettavaa näyttöä. And you come here runnin’, holdin’ up your hand Can’t get me a woman, who can just kill a man But now... Henderson Chatmon oli kylläkin entinen orja, mutta hän eli ”vain” jonkin verran yli 80-vuotiaaksi (s. Kotimaisia muunnoksia aiheesta ovat tekaisseet ainakin Heikki Silvennoinen v. Molemmat olivat kotoisin pienestä Boltonin taajamasta, mikä sijaitsee noin 30 km itään Mississippin osavaltion pääkaupungista Jacksonista. 1897 tai 1899, kuoli 1983) ja mitkä ovat melkoisesti liioiteltuja. Lonnie oli luonnollisesti Hendersonin poika, ja Walterin sukunimestä on käytetty myös epätarkkoja muotoja Vincson, Vincent ja jopa Jacobs, mikä viimeksi mainittu oli hänen äitinsä tyttönimi. Silloin talteen pannuista kahdeksasta musiikkikappaleesta Driving That Thing, Alberta Blues, Winter Time Blues, Sitting On Top Of The World ja Stop And Listen Blues voidaan hyvin perustein lukea vahvatunnelmaisen bluesin piiriin, The Jazz Fiddler ja Lonely One In This Town ovat kepeitä viihdesävelmiä ja The Sheiks Waltz on kauniisti soitettu instrumentaali. 1944) kertoo vuonna 2011 julkaistun neljän CD:n mittaisen JSP-merkin pakkauksen ”Bo Carter & The Mississippi Sheiks” teksteissä mississippiläisestä vanhan ajan viulistista Henderson Chatmonista asioita, mitkä hän on kaiketi kuullut bluesmies Sam Chatmonilta (s. The lonesome days, they have gone by Why should you beg me and say goodbye But now she’s gone, I don’t worry I’m sitting on top of the world. Tämän yhtyeen erikoisen nimen taustasta on olemassa kaksi erilaista versiota. It have been days, I didn’t know your name Why should I worry and pray in vain But now... -27 käyttöön ottamalla taiteilijanimellä The Beale Street Sheiks. -34 Milton Brown & His Musical Brownies ja vuotta myöhemmin Bob Wills & His Texas Playboys. Howlin’ Wolf tulkitsi v. 18 Blues News 1/2024 THE MISSISSIPPI SHEIKS Klassikoiden lähteillä, osa 81 Klassikoiden lähteillä, osa 81 Hill from Louisville” tekemästä sisarversiosta Things ’Bout Coming My Way. Tästä musiikkikappaleesta on Internetin mukaan olemassa yli 200 eri artistien tekemää versiota, ja todellinen variaatioiden luku on varsin luultavasti vielä paljon suurempi. Kaikkein tunnetuin noista teoksista on tietysti perusrakenteeltaan yhdeksän tahdin mittainen Sitting On Top Of The World. Slavenin mukaan tämä Henderson oli entinen orja, eli noin 105 vuoden ikäiseksi sekä sai aikaiseksi kolmen vaimon ja useiden muiden naisten kanssa yli 60 lasta, joista eräs oli kuuluisa muusikko Charley Patton (s. 2000 ja Erja Lyytinen, jonka vuoden 2013 levytyksen sanoitus on tosin peräisin Walter Vinsonin ensimmäisenä vuonna -31 salanimellä ”Sam Tunnetusti likikään kaikki, mikä jostakin on luettavissa, ei ole totta. noin 1850, k. -57 tätä laulua niin väkevästi Chicago-bluesin tyyliin, että se on monesti pantu hänen nimiinsä. Jo aika pikaisesti sen ottivat käyttöön monet kantriartistit, kuten v. noin 1934). Sitä muotoiltaessa on kieltämättä käytetty hyväksi etenkin Leroy Carrin suurmenestystä How Long, How Long Blues sekä Tampa Redin instrumentaalia You Got To Reap What You Sow, mutta lopputulos on mielestäni kiistatta oma itsenäinen laulunsa. Laulaja sekä kitaristi ja viulisti Bo Carter oli silloin tällöin mukana Sheikkien sessioissa, mutta mikään yhtyeen vakiojäsen hän ei ollut. Teoksen kaihoisa sanoitus on seuraavanlainen: Sitting On Top Of The World (Lonnie Chatmon – Walter Vinson) Was all the summer, and all the fall Just trying to find my little all in all But now she’s gone, I don’t worry I’m sitting on top of the world Was in the spring, one summer day Just when she left me, she’s gone to stay But now... Kaikkien aikojen parhaana bluesahtavana string bandina eli kielisoitinyhtyeenä pitämäni The Mississippi Sheiks levytti vuosina 1930–35, mutta sen tärkeimmät jäsenet, taiturimainen viulisti Lonnie Chatmon (s. Jotakin tekemistä asian kanssa voi hyvinkin olla ollut Memphisin miesten Frank Stokesin ja Dan Sainin v. noin 1885, k. Englantilainen ahkera musiikkikirjoittelija Neil Slaven (s. Goin’ to the station, down in the yard Gonna get me a freight train, worked some, got hard But now... Toisen niistä mukaan Lonnie ja Walter muistelivat nimeä keksiessään 1920-luvun viihdesävelmää Sheik Of Araby, toinen taas viittaa vuoden 1921 mykkäelokuvaan ”The Sheik”, minkä pääosassa oli Rudolph Valentino. 1934)
jo ensimmäisen session tuotokset Alberta Blues ja Stop And Listen Blues, joista edellinen seurailee tuttua Corrine, Corrina -teemaa ja jälkimmäinen on mukaelma Tommy Johnsonin laulusta Big Road Blues. Yhtyeen muita erityismaininnan arvoisia teoksia ovat esimerkiksi kantrimies Jimmie Rodgersin jodlaustyyliin vetäisty Yodeling Fiddlind Blues, ajankohtaisia asioita selvittelevät Bootlegger’s Blues ja Sales Tax sekä ihmisten välisiin kanssakäymisiin liittyvät Bed Spring Poker ja My Pencil Won’t Write No More. Chatmonin ja Vinsonin teoksista I’ve Got Blood In My Eyes For You ja The World Is Going Wrong. Sheikkien levytysuran päättymisen jälkeen Walter Vinson jatkoi muusikontoimiaan jonkin aikaa itsenäisenä artistina, ja häntä ääniteltiin vuosina 1936–41 kaikkiaan 12 näytteen verran. Vuoden 1972 tammikuussa Chicagon yliopiston järjestämillä folk-festivaaleilla esiintyi The New Mississippi Sheiks -niminen yhtye, minkä jäsenet olivat Walter Vinson, Sam Chatmon sekä kolmikosta Martin, Bogan & Armstrong tutut Carl Martin ja Ted Bogan. Norjalaiskaksikon Jolly Jumper & Big Moe (Kjell Inge Brovoll & Jan Erik Moe) vuoden 2001 CD:lle sisällytetty Bootlegger’s Blues on oikein valittu tuon julkaisun nimikappaleeksi. Niistä tosin eräät ovat saman teoksen uusia painoksia. Sanoituksessa esiintyvä ”geld” on slangi-ilmaisu ja tarkoittaa rahaa. Vesa Walamies. Eräs niistä on Sheikkien varhaistuotantoon kuuluva Winter Time Blues, minkä seuraileminen on vaikuttanut syvällisesti omiin tuntemuksiini. Kaikkein laajimmillaan Sheikkien muisteleminen oli vuosina 2009–10, jolloin julkaistiin sekä CD ”Things About Comin’ My Way” että DVD ”The Mississippi Sheiks Tribute Concert”. Sellaisia ovat mm. Tässä joukossa on mukana useita erinomaisen tasokkaita luomuksia. 1993 julkaistulle albumilleen versiot L. Joitakin päiviä tuon konsertoinnin jälkeen pidetyn äänityssession tuloksista koottiin bändin nimeä kantava LP, jolla ovat kuultavissa Walterin viimeiset musiikilliset näytteet. Bob Brozman, John Hammond, Alvin Youngblood Hart ja Geoff Muldaur. Blues News 1/2024 19 Enimmältä osin ankaran pulakauden oloissa, vuoden 1930 helmikuun ja vuoden -35 tammikuun välisenä aikana, Mississippin Sheikkien musiikkia äänitettiin noin 90 tallenteen verran. on muiden toimesta tulkittu jossakin vaan ei mitenkään erityisen suurissa määrin. Walter Vinson, yksi USA:n perinnemusiikin todellisista suurmiehistä, kuoli hoitolaitoksessa Chicagossa dementoituneena ja vähävaraisena 22.4.1975. Vuosien mittaan Sheikkien muuta ohjelmistoa kuin tuo Sitting On... Näillä koosteilla yhtyeen musiikkia esittelevät mm. Tuo kiekko julkaistiin v. Hän oli muuttanut Chicagoon vuoden -40 paikkeilla, ja siellä hänet kutsuttiin 60-luvun alussa mukaan Riverside-merkin LP:n ”Chicago – The Living Legends, South Side Blues” tekemiseen. -61, ja siltä löytyy kolme laulua, joilla Vinsonia säestää pienehkö studiokokoonpano. Winter Time Blues (Lonnie Chatmon – Walter Vinson) When the birds stop singing and the wind begins to blow (2) I was all outdoors, I didn’t have my winter clothes Now don’t a man feel bad when he wakes up cold in hand (2) He won’t have a dime to give the house rent man I’m going to the post office to get some long distance mail (2) I would catch the train I just haven’t got the ”geld” It’s so cold up north that the birds can’t hardly fly (2) They’ll have to take their home, let this winter pass on by I’m staying in a house, I’d just as soon to be outdoors (2) I’ll have to go back south where the weather suits my clothes. Ja löytyypä näyttelijä Hugh Laurien ensimmäiseltä kiekolta ”Let Them Talk” itsensä Tom Jonesin näkemys Sheikkien anelusta Baby Please Make A Change. Aiemmin mainittu Bob Dylan sisällytti v
Taannoin osui silmiini Suomessa vuonna 2017 tehty kysely, jossa etsittiin parhaita rakastelulevyjä. Tuhmista ja pikkutuhmista 60-luvun sanoituksista tulee etsimättä mieleen Otis Reddingin Love Man ja Little Jerry Williamsin I’m The Lover Man. MHR 222 All I Really Want Is Your Love Nice And Easy 225 Janitor Of Love Nice And Easy 222 oli Lucasin myöhempiin levytyksiin verrattuna vielä kilttiä Higginsille ominaista vähän romuluista soulia. 20 Blues News 1/2024 E tsivä löytää netistä vaikka mitä. Louisianan Frank Lucas on jossakin elämänsä vaiheessa siirtynyt Los Angelesiin ja päässyt siellä musiikkitouhuihin mukaan, ensimmäinen varma havainto on vuonna ‘63 julkaistu single, jossa etikettiin merkittiin myös yhtyeen The Emperors nimi. Nimi antaa odottaa jotakin härskin oloista, mutta eikö mitä, kyseessä on balladi, jonka Lucas lauloi uskottavasti ja kruunasi kokonaisuuden komealla falsettiosiolla. Eniten ääniä sai Marvin Gayen Sexual Healing ja muutkin mitalisijat osuivat mustan musiikin puolelle, Chris Brownin Talk You Down ja R. Viisi vuosikymmentä sitten levy olisi saanut ujon nuoren miehen häkeltymään, nykykuuntelussa se kuulostaa iloiselta ja pirteältä. Ihan en allekirjoita Juhani Ritvasen vanhaa kommenttia, jonka mukaan Good Thing Man oli 70-luvun paras levy, mutta hyväksi joudun minäkin sen myöntämään. Hän oli singlen tuottaja, Miles Grayson oli sovittaja ja molemmat puolet on merkitty Lucasin omiksi sävelmiksi. CHICO (THE PLAYER) CHICO (THE PLAYER) Frank Lucasin tarinasta en ole löytänyt mistään selkeää biografiaa, se vähä mitä tiedossani on, rakentuu Good Thing Manin varaan. Frank Lucasin vuonna ‘77 levyttämä Good Thing Man on monessa mielessä lajinsa ehdoton esikuva. Takavuosikymmeninä rehvastelulauluja kummasteltiin, mutta sittemmin niitä on silloin tällöin ilmestynyt kevyttä musiikkia piristämään Clarence Carterin, Otis Rushin, Marvin Seasen, Chick Willisin ja muutaman muun esityksinä. Syntymävuotta voi arvailla, oma veikkaukseni osuu 40-luvun ensimmäisiin vuosiin. Juuri tuossa vaiheessa Frank Lucas näyttää käyneen Highlandilla levyttämässä kolme sävelmää, joista firman virallisen diskografian mukaan julkaistiin kaksi singleä. Highland oli Sid Talmadgen 50-luvun lopussa perustama merkki, joka julkaisi läpi 60-luvun tukun merkittäviä hittejäkin. Pääasia on joka tapauksessa ”I love the way you turn me on” -hengessä hetkittäin nautittavan moni-ilmeisesti esitetty Your Love Got Me High. tunnetaan parhaiten näyttelijänä, mutta on sekoittanut diskografioita muutamalla levytykselläkin. Graham-single tuskin antoi kovin vahvaa pohjaa musiikkipuolella, arvaukseni on satunnaiset lavaesiintymiset, perheen perustaminen ja siviilipuolen hanttihommat. Sen sanoitus oli itseriittoisuudestaan huolimatta vielä aika varovainen ja jäi tavallaan mukaansa tempaavan tunnelman varjoon. Esikuvia esitykselle voi vain arvailla, parempaa mielikuvaa kuin Andre Williams en ensi hätään keksinyt. Sen sijaan jäin miettimään rakastelusoulin lieveilmiötä, erityisesti joidenkin miesartistien harrastamaa pahimmillaan vastenmielistä omaa miehistä kuntoa pullistelevaa seksismiä ja sen lippulaulua, Frank Lucasin vuoden ‘77 levytystä Good Thing Man. Hämminkiä on aiheuttanut myös 60-luvun alussa Los Angelesissa esiintynyt rock & roll/rockabilly -mies Frankie Lucas, jonka levytykset on muutamassa muuten luotettavassa listauksessa viety Frank Lucasin nimiin tai päinvastoin. Rehvastelulaulut ovat olleet mustan musiikin erikoisuus sekä bluesin, rhythm & bluesin, soulin, rapin että hip hopin saroilla. Hänen poikansa Frank Jr. PEKKA TALVENMÄKI oli kotoisin Lousianasta. Modernia perusfunkgroovea, mutta vasta Janitor Of Love toi sovituksensa ja varsinkin sanoituksensa osalta merkkejä siitä, että Good Thing Man oli pääsemässä vauhtiin.. Vuosikymmenen lopulla tahti oli hiipunut ja firma oli konkurssikypsä. Highland 1301 Your Love Got Me High – Part 1 Your Love Got Me High – Part 2 1401 Your Love Got Me Me High Ding Dong 1301 on mahdollisesti Good Thing Manin imussa julkaistu uudelleen vuonna ‘80 käyttäen numeroa 1202, myös 1391 on joissakin listauksissa esillä ja 1401 on Soul Discographyssä kirjautunut muotoon 14001, epätarkkuuksia siis riittää. Chicossa on kuultavissa myöhempien vuosien tunnusmerkit, karkeasti laulettu tarina Chicosta, joka kunnostautuu soittajana mutta myös armottomana naistenmiehenä. Kellyn Bump ‘N’Grind. Epäselvyyksiä aiheuttavat kaimat. Tonkimatta sen kummemmin historiaa lähden liikkeelle Dominoesin vuoden ‘51 ykköshitistä Sixty Minute Man ja sen soul-jatkeista (Rufus Thomas ja Clarence Carter). Historiankirjojen parhaiten tuntema Frank Lucas oli New Yorkissa vaikuttanut mafiapomo ja heroiinidiileri, jota eräissä lähteissä on kuvattu jopa Kummisetä-sarjan isäCorleonen esikuvaksi. Lucas palasi pienen tauon jälkeen studioon vuonna ‘74, jolloin hän levytti kolme raitaa Monk Higginsin kanssa Richardsonissa Teksasissa. Se viitoitti tien Lucasin myöhemmälle uralle, joka ei tuonut kaupallista menestystä, mutta etelän lavoilla hänen omahyväisyyttä pursuava tyylinsä oli tehokas aina muutama vuosi sitten tapahtuneeseen kuolemaan saakka. Levyt julkaistiin Matt Hillin MHRmerkillä. B-puoli on aivan toista maata. Varhaisista vaiheista on varmaa vain se, että hän FRANK LUCAS Mystinen Good Thing Man Mystinen Good Thing Man Graham 800 Chico (The Player) If You Don’t Want Me (I Don’t Want You) Graham oli Henry Grahamin omistama pikkumerkki. JANITOR OF LOVE JANITOR OF LOVE En pysty esittämään selkeää veikkausta siitä, mitä Frank Lucas teki seuraavana vuosikymmenenä. Hyviä levyjä kaikki kolme, mutta ”tutkimuksen” aihepiiri on minulle jäänyt vieraaksi