Räyhähenkiä, aamun paholaisia
ja viranhaltijoita
2
PÄTKÄ ERÄÄSTÄ VANHASTA KUKKOSESTA...
KUKKOSEN ON KUOLTAVA ( Jerry Cotton Special 3/2004 )
...Ja särki on lohikala. Kukkonen tietää oikean ja väärän - vai tietääkö. Askon on täten estettävä sellainen kimurantti tilanne, että häneltä lähtee henki. Kukkonen selviää hädintuskin pienen maailman tyyliin tehdystä murhayrityksestä, kun edessä on jo uusi. Syyskuun kuudennen päivän säätiedotus kertoo, että Asko-myrsky lähestyy ja hyvää ei ole odotettavissa. Mutta kaikki ei voi aina mennä Kukkosenkaan suunnitelmien mukaan, ja Asko joutuu havaitsemaan ettei hänkään sentään ole Jeesus eikä edes Clark Kent.
Kukkonen ei ole legendaarinen Pekka Lipponen, vaikka yltääkin yhtä yllättäviin suorituksiin, eikä Kukkonen ole Paavo Lipponenkaan vaikka kovin näköinen onkin. Kukkosen olleessa kyseessä: Kukkosen keinoilla. Asko-myrsky saattaa repiä peltikattoja ja kaataa puita sähkölinjojen päälle. Syyllinenkin olisi hyvä saada edesvastuuseen. Kukkonen on arvaamaton ja ovela älykkö, joka käyttää kotimaisia kommervenkkejä, ronskia runoilua ja runttaavaa ruumiinkulttuuria rikollisten kanssa. Keinolla millä hyvänsä. Kukkosen selvitettäväksi siunaantuu yleensä tehtävät, joiden edessä virallinen virkavalta on vetäny vesiperän.
KÄY TARKISTAMASSA NETTISIVUJEN KARTASTA, ONKO KUKKONEN KÄYNYT HÄMMENTÄMÄSSÄ PAIKKAKUNNALLASI
WWW.JCOTTON.COM/ASKOKUKKONEN. Joku on levittänyt tietoa, että Asko on edelleen Suojelupoliisin palveluksessa ja tästä nousee myrsky ja kiehuu sappi
n:o 2/2003 (LOPPU) Pakkoa ei sanele kuin, kuolema tai Kukkonen n:o 3/2003 SUPERNUMERO -Retorinen ryöstö -Tavallista villimpi pohjola -Erämaa on täyttä murhaa -Vain motiivi puuttuu n:o 1/2004 Kapakkakuolema ja Kukkosenjohdatin n:o 2/2004 Cotton-specialin yhteydessä: Kiero kuin korkkiruuvi
n:o 3/2004 Cotton-specialin yhteydessä: Kukkosen on kuoltava n:o 1/2005 Cotton-specialin yhteydessä: Kukkonen ei käskystä laula 1/2 n:o 2/2005 Cotton-specialin yhteydessä: Kukkonen ei käskystä laula 2/2 n:o 1/2007 Kalmankoura, Kukkonen tai käsiraudat n:o 1/2008 Tee testamenttisi, Kukkonen! n:o 2/2008 Julman uhkapelin pirulliset panokset n:o 3/2008 Kukkonen ja kuolon klinikka n:o 1/2009 Kukkonen virittää ansalangan
1. n:o 1/2002 (LOPPU) Ellei Siperia opeta, niin sitten Kukkonen n:o 2/2002 Irtopirut ja tuonelan lautturit Kukkosen merrassa n:o 3/2002 Viina, terva, sauna -sitten Kukkonen n:o 1/2003 Vieläkö omatunto kestää Kukkonen
Luvassa on ilmalennokas loppuhuipennus, kun omanlaisensa sankaruuden toteuttaja Asko Kukkonen pääsee vauhtiin. Kohensin eräliivieni asentoa ja oikaisin paskaisen sadetakkini lievettä. Kukkonen miettii niin sinisiä ajatuksia että poskiläski saattaa sinertää.
2. - Asioiden katselua, välttelin vastaamasta ja maistoin Gallianoa. Epämääräisiä tonttikauppoja, undulaatteja, risuja ja ruusuja, kaikkea mahtuu tutkimusmatkan varrelle. - Ja asioiden järjestelyä silloin kun asiat eivät muuten järjesty.
M A
sko Kukkonen, mies kuin protojärkäle, jahtaa unen logiikalla toimivaa murhamiestä ja kohtaa matkalla niin unitukijaa kuin Touretten syndroomaa jota ei tarvitse erikseen näytellä. Räyhähenkiä, aamun paholaisia ja viranhaltijoita
2/2009
itä sinä hommaat kun sulla on aikaa istua täällä päivällä
Niin, ja ainoat julkiset esiintymiset olivat sittemmin vuoden 1981 Suomen Euroviisu -karsinta ja joku Yleisradion ohjelma, yhden kappaleen verran. - Kuinka tämä sinun oireilu jakselee. Sellaisilla nimillä kuin "Tarmon Dynamo" ja "Rife Paananen & Kyytipojat". Naputin kynsilläni kahvikuppia ja kuuntelin kiroilua. - Saaa-aatanna! Zombiekasvoinen Osmo oli huono-onninen ryöstelijä, jolla oli Touretten syndrooma. - Ei, kyllä ne tavallaan esiintyi Äimärock-festarien esiasteella vanhassa navetassa vaan eivät vielä sillä nimellä, kerroin. - Käy se välillä jo hermon päälle, Osmo artikuloi selkeästi. ynsirytmini oli mennyt aivan sekaisin, koska leikkasin kynnet jo perjantaiaamuna. Yleensä leikkasin ne saman päivän iltana, joten kynnet olivat nyt ihan ihmeissään, että mitä helkkaria tämä jätkä pelleilee, ei me osata kasvaa tähän tahtiin. Sehän on neurokemiallinen tai neurologinen oireyhtymä, johon kuuluvat tahdottomat ja nykivät liikkeet sekä äännähdykset jotka eivät ole tahdonalaisia. kysyin varovasti. perrrrkele! Osmon lause päättyi äänekkääseen kirosanaan. Osmo kysyi täysin selkeästi, mutta ponnistellen. Minua vastapäätä istui Osmo, jolla oli lieviä vaikeuksia normaaliin keskusteluun julkisella paikalla. - "Virma nurin!" sano huora, kun rappusilla kuatua ryllähti, kerroin Osmolle murteellisen lohkaisun ja mies oli tukehtua kahvikuppiinsa. Koprolalia on pakonomainen tarve puhua hävyttömyyksiä ja kiroilla ja se liittyy toisinaan Touretten oireyhtymään. Kaunisääninen Seija Simola lauloi kaiuttimissa kappaletta "Ihanaa se ois", joka oli brasilialaisen säveltäjän Marcos Vallen portugalilaiselta alkuperäisnimeltään Samba de verao eli "Summer samba", joka tunnetaan myös nimellä "So Nice" ja vei Stockmannin tavaratalon kahvilan vuoteen 1967 ja jopa ostoskassejaan kantavat helsinkiläiset näyttivät bossa novailevan itsensä vuosikymmenten taakse. - Jo on paskalla ego! Seija Simola vaihtui Gösta Sundqvistiksiksi.
K
- Leevi and the Leavings ei kai koskaan keikkaillut, vai... Pakkomielle tai pakkoajatus on melko yleinen. - No, peräti satatuhatta suomalaista miettii kotoa lähtiessään, jäikö kahvinkeitin tai kattovalo päälle tai ei kykene astumaan katukiveyksen laattojen reunojen päälle... - Tiedätkö, mikä on Jari Sarasvuo -kakka. - Sarasvuo-kakka on sellainen, että vaikka vedät pytyn monta kertaa, aina se yksi egoistinen pökäle pullahtaa takaisin pinnalle pomppimaan. - Eipä tällainen maallikko aina muista... Kiroilun lisäksi Osmolla oli muutama muukin pakkotoiminto. Vähän kuin sanoisi mitä sylki suuhun tuo. Näin, kuinka tavaratalon liukuportaista jotenkuten selvinnyt ja kahta kassia raahannut nainen oli kaatua, mutta onnistui jatkamaan urheasti kohti seuraavia tarjouskoreja. - Sori, sanoin. - Eihän minulla mikään sellainen ole, Osmo ärähti ja nyt lause olisi vaatinut peräänsä kirosanan, joka jäi tulematta. - Sarasvuo on klovni, joka olisi paljon parempi miimikkona, hörähdin vastaukseksi. - Ja se siis vielä kelluu! pähkäisin. Jos joku pesee pakonomaisesti käsiään, edes sellainen ei varmaan voi ymmärtää miltä sinusta tuntuu.
3
Sillä on harvinainen ammatti, mutta sitä se tosiaan työkseen tekee. Touretten syndrooma veikin Osmolta työn, perheen ja kodin. - Anteeksi. - Ei voi puhua edes samana päivänä. Siis että... - En ole ihan varma, Osmo sanoi kasvot kouristellen. - Kiva kuulla, hyvästi ja PERRR-KELE! Nyt en voinut olla hätkähtämättä. - Se on siis unispesialisti, sanoin. - Sitä paitsi se ei varmankaan perisi mitään maksua. mutta sitten se nykiminen iskee päälle kahta kauheampana ja kerralla. Se on siis uni- ja aivotutkija. - Siis sehän vaan tekee magneettikuvauksia ja tökkii korkeintaan harpilla silmään. - Unet. Tourette on sen verran harvinainen, että tämä gubbe olisi vain iloinen jos se pääsee leikkelemään sinun aivoja labrassaan. - Mutta ei se ota jos ei annakaan. - Eivät ole samassa mittakaavassa. - Tuota, näistä miedommista pakkotoiminnoista, mainitsin. Osmo ei pitkään jaksaisi tuon vaivansa kanssa. Mun täytyy saada apua jostakin. - Tutustuin siihen aikoinaan täällä Helsingissä ja nyt viime kesänä tapasin sen ja sen vaimon ihan sattumalta Tenojoen kalareissulla. Me TS-ihmiset, me voidaan pidätellä nykimistä ja oireita tuntitolkulla... - Kunpa mulla olisikin vain sellainen, SAAATANA! Noh, kuten huomasit, pidättely ei auta ripulissa. Aikuiset ja lapset säikkyy ja tämä rajottaa julkisella paikalla liikkumista. Hän yritti näyttää vakuuttavalta, mutta silmien takana ollut paikalleen siirtyvä kaivonkansi kertoi, että melkein viimeiset panokset oli käytetty. Halusin keskustella hänen kanssaan lähinnä siksi että pelkäsin hänen menevän kaulakiikkuun. pääsee kotiin ja neljän seinän sisään... Olisihan se kiva viettää ihan normaalia elämää punaisessa tuvassa perunamaan vieressä ja unelmien naisen kanssa... Osmo hörähti. Täytyy olla jokin keino, jolla voisin olla normaali edes muutaman tunnin tässä elämässä, hän vaikersi.
4
Minulla oli neuvo, jonka kerroin ääneen. - Elämä on silti ihan hyvää. Mutta hei, kannattaa se totta kai yrittää. On tämä elämä yhtä paskaa! Loppuisi jo tämä matelu täällä, PERRRKELE! - Et kai sinä suunnittele mitään... Rahat eivät riittäneet edes tehottomiin lääkehoitoihin, joten hänen oli pakko mennä sossun luukulle tai alkaa kriminaaliksi. - On tuo varmaan kamala vaiva. - Niinhän se on. Osmo ihmetteli. - Silti. PERRRKELE! Osmo yritti hillitä kohtaustaan ja vältti katsomasta ohi tallaavia kansalaisia, jotka kiersivät hänet nyt kaukaa. - Eei , en, Osmo naurahti. SAATANAN HUORA LUMPPU JUMALAUUUUTA! Ohitsemme kävellyt hienostorouva. - Noinkohan joku unitutkija voi minua auttaa. vaikka siihen asti kunnes... Vähän kuin jokin suodatin puuttuisi, jokin joka muilla ihmisillä on päivänselvä asia. - On jopa olemassa pakkomielle syödä vain äärimmäisen terveellistä ruokaa, jolloin tuoteselosteiden lukeminen hallitsee päivittäistä elämää aivan kuten anoreksiassa. Ei voi verrata, Osmo sanoi. unien kautta. Professori Matikainen on nimi. Pakkotoimintoja on niin monenlaisia kuin on niistä kärsiviäkin. - Koska sinulla on neurokemiallinen juttu, niin miksei se voisi tätä tutkailla, kerroin. kysyin. lopullista. Nyt, kun hän oli ehdonalaisessa, kaikki alkoi olla mennyttä
En varmaan vielä ole löytänyt sitä minun lajiani, hän naurahti. Osmo nyökkäili silmä nykien. - Kun joku osaa se5. - Me juteltiin jo siitä, vastasin.
Vein Osmon tapaamaan unitutkija Matikaista. Mikäpä siinä, osmo tuumaili. Mennään, mennään pää kolmantena jalkana. Oviaukosta näin, että Matikaisella oli työhuoneessaan undulaatti, joka sopotti omiaan oudolla murteella. pomppasi ilmaan, vaikka Osmo ei ollut edes katsonut tämän suuntaan. Näkemiin ja HAISTA PASKA! RUNKKU! MULKKU! Olihan Osmon kanssa vaivaannuttavaa keskustella julkisella paikalla, myönnettäköön. Ihan mukava kaveri. Mä lähden koska tahansa sen luo, Osmo sanoi, ryysti kahvia ja laittoi tyhjän kahvikupin lautaselleen. Kun kohottauduimme tuoleiltamme, Osmo kysyi: - Mistä sä muuten halusit jutella. kysyin kätellessäni keskivanhaa tuttua. Matikaisella oli harmaantunut siilitukka, kapeat kasvot ja lukulasit, jotka hän otti silmiltään. - Tapaisin sen ihan mielelläni. - No joo, mikä ettei. - Hyvä juttu. Mutta siis, varmaahan se ei ole, että osaako se auttaa sinua. - Supon aikoina piti tutkia muuatta tapausta Helsingin Yliopistolla. - Iltapäivälehden horoskooppi lupasikin että minulle kasvaa uusi raaja, siinä ei lukenut päästä mitään. - Katsoin dokumentin, jossa nähtiin yhteys luovuuden ja Touretten oireyhtymän välillä, kerroin. - Arvion mukaan noin 0,6:lla prosentilla kouluikäisistä lapsista on tämä syndrooma, Osmo kertoi. Se herätti muissa ihmisissä ihmetystä, etten reagoinut hänen huuteluunsa ja solvauksiinsa. Osmo kysyi. - Sellainen lottovoitto, jota ei haluaisi omalle kohdalle. Olin kyllä joskus miettinyt, että mitä jos valehtelisi kärsivänsä Touretten syndroomasta, niin voisi huudella kaikille ihan mitä haluaa. - Olen kuullut tästä. Potilas heräsi ja osasi äkkiä puhua swahilia. Hänellä oli törkeä beigen värinen röyhelöpaita. Mutta aivoista se
tietää paljon. Osmo asioi kahvilassa päivittäin, joten henkilökunta oli tottunut häneen eikä korvaansa lotkauttanut. - Monenko ihmisen aivot olet keittänyt puuroksi. - Itse olet protopökäle, sanoin. - Ilmeni, että tuosta oireyhtymästä kärsivä vastaanottaa liikaa ärsykkeitä, jotka hakee sitten purkautumistietä ja aiheuttaa pakkotoimintoja. - Olkaa hyvä. - Ai, olet lukenut niistä tapauksista. Matikainen hämmästeli. En maininnut tästä vitsikkäästi Osmolle, koska hänen vaivansa oli todellinen ja hankala, eikä hän nähnyt siinä mitään hauskaa. Siellä Matikaisella oli oikeus käyttää yliopiston laitteita, joita hän oli vuokrannut. Hänen toimitilansa ja työhuoneensa sijaitsivat Puu-Vallilassa. - Mistä sinä alun perin tunnet sen... PERKELEEN VITTU! - Hieno homma, sanoin. - Kukkonen, vanha protojärkäle, vain huumorintaju puuttuu, Matikainen tokaisi. Kiipesimme talon toiseen kerrokseen. Joku pääsi eroon vaivasta pianoa soittamalla ja hyvin soittikin, toinen pystyi lähes normaaliin kanssakäymiseen kun hän kirjoitti kaiken itsestään ulos. unitutkijan. - Mikä tuo ääni on, vieraan kielen syndroomako
- Loput on niitä renkaan potkijoita. Niin, ei niihin mitään selitystä ole löytynyt. Yskäisin ja aloitin: - Noo, sellainen puolikas tai keskivaik- Ei niin paha että sinun pitäisi hoitaa kaikki puhuminen, Osmo ärähti minulle. - Kirjo ja purjo. - Kalastat yhä. - STNA! - Mennäänpä ihan minun toimistoon, Matikainen sanoi ja siirryimme oviaukosta valkoiseen huoneeseen. Katsoin lintuhäkkiä. - Vähän aikaa sitten kova sana oli Lapin poronieriä. - Onko omakin tämä puutalo. Se on ongelma, jollei päästä sopuun. - Katsotaan. - Kuinka paha... Melkein, sillä Osmo sanoi: - Käykää hyvin ja tehkää pöytään. - Sillä on valikoiva kuulo, Matikainen kertoi naurahtaen. - Sopii, minä ja Osmo sanoimme yhteen ääneen. Päässähän ne kaikki tapahtuu. littämättömästi kieltä jota hän ei ole ikinä kuullutkaan. - Juu. Olen tosin kauppaamassa tätä, Matikainen kertoi. - Halutulla paikalla. Ettei puro?
6
- Eikun poronieriä. - Taitavia matkijoita nämä undulaatit, perhana, totesin. - Kuulostaa terapeuttiselta, Matikainen sanoi totisena. Tohtori Matikaisella oli myös psykiatrin koulutus. - Ensimmäisellä viikolla tulee aidosti kiinnostuneet, kerroin. - Luuletko, että pystyt auttamaan. He kättelivät ja Osmo piti suunsa kurissa. kysyin. - Poro. - Mikä on tämän hetken trendiruoka. - Jeh. Aslakin oman geenimanipulaation tulos. En pääse avaamaan uutta klinikkaa ennen kuin pääsen eroon tästä vanhasta. - Haukikaloista. - Käydään ne läpi ajan kanssa. Prrrkle. - Joskus sekoitan tervehdys- ja toivotussanonnat, Osmo kertoi tutkijalle. - Voiko mistään unista olla hyötyä tässä. Matikainen harrasti valokuvausta, eikä pelkästään kamerakännykällä. - Perhana, lintu vastasi kuin metsä. - Siinä on omat hankaluutensa. - Me ei tiedemaailmassa olla yksimielisiä edes siitä, että aiheuttavatko unen aikana tapahtuvat kemialliset reaktiot unia vai. - Kiinteistön välityspalkkio. - Tässä olisi kuule herra Tourette itse, esittelin Osmon. - Ettei kirjolohi vaan purjo. - Otatteko kahvia. Hänen kuvausvälineitään lojui toimiston nurkissa ja kirjahyllyssä. - Ja muutama muu pakkoneuroosi löytyy. tutkija kysyi höyrytessään ikkunalaudalla olleen kahvinkeittimen luokse. Kyllä tähän tulijoita olisi. - Eikun uunivuoassa valmistettu tomaatti-purjolohi. Kahden kilon siika, vai. Tiesitkö, että haukikaloista juuri hauki on nopein. Siihen tulee purjon lisäksi sitruunaa, smetanaa ja kermaa. - Kuten meillä kaikilla, paitsi esimerkiksi juuri Touretten syndroomasta kärsivillä. - Mikä tökkii. Ja tietysti voita sellainen määrä että pumppu pysähtyy ja se täytyy käynnistää pari kertaa ennen kuin päästään ruokasnapseille. Osmo epäili. Vaikka hyvällä paikallahan tämä on. On muuan bussipysäkkijuttukin... Matikainen kysyi. tämä vaiva on
Kun Osmo kiroili, undulaatti toisti kaiken. - Psykologian mukaan unet suojelee meitä ja ne palauttaa psyykkisen tasapainon. Matikaisen selonteon aikana olin havainnoinut työ- ja tutkimushuonetta. Osmo ärsyyntyi. Kirjoituspöydällä oli saapuvan ja lähtevän postin muovilaatikot. Kesä- ja talviajoissahan ei ole mitään järkeä, ei kansantaloudellisesti eikä yksilön kannalta. Elektrodijohtojen niput oli sijoitettu desinfiointivälineiden kanssa metalliselle, siirreltävälle "tarjoilupöydälle". Järkevintä olisi lyhyempi työaika talvella ja luonnon oma rytmi, mutta eihän meikäläisiä kukaan kuuntele. Kunnon vehkeet on minulle kunnia-asia, tutkija kehui itseään kuin ranskalainen.
7. Jos me muistaisimme unet ilman että laitetaan ne nopeasti paperille, me ei ehkä enää erotettaisi mikä on unta ja mikä totta. kysyin. - JUMALAUTA! Osmolta livahti. Näin myös optikkojen käyttämiä laitteita. Ei näitä laitteita kukaan huumehörhö saa kaupaksi. - Kuulun ihan viralliseen Suomen Unitutkimusseuraan. - Pääasia on, että ihminen nukkuu totutun unirytmin mukaan. Niin, ja ainahan se voi olla mahdollista, että me olemmekin unen aikana valveilla ja nyt me kolme tässä huoneessa nähdään parhaillaan kollektiivista unta. Tutkija jatkoi aiheesta josta hän jotain tiesi. - On värkkejä, sanoin. - Mutta sellainen voi aina yrittää. Tunnistin sydäntä mittaavan EKG-laitteen ja aivosähkökäyrää esittävän EEG-laitteen, loput masiinat ja niiden näyttöruudut olivat minulle vierasta kauraa. - Tohtori Victor Frankenstein vai Outolempi. Parin pehmustetun nukkumalaverin lisäksi avarassa tilassa oli metallivarsista sojottavia erivärisiä spottivaloja, joiden oletin vilkkuvan tutkimusten aikana. - Varmaan vakuutukset on kunnossa. Unenpuute aiheuttaa parhaimmillaan yhden promillen humalatilaa vastaavan tilan ja siitä seuraa äkkipikaisuutta ja ärtymystä. - Ehkä seitsemän. Montako tuntia nukut yössä. - VITTUILETKO SAATANAN HÖYHENKASA. - Se on vähän legendaa se. Viime aikoina on saatu todisteita siitä, että vähemmän unta tarvitsevat elävät pidempään. - Asko, sinä sanoit että tämä olisi tiedemies, Osmo huokaisi. Se tiedetään, että aivot tekee totista työtä samalla kun muu ruumis nukkuu yön aikana, Matikainen sanoi. - Onko unitukijoita paljonkin. - Aina herättyään sillä oli uusi visio ja se kailotti "I have a dream!" ja alkoi kokata. Hän kertoi eräästä kokista, joka näki unia ruoanlaitosta. Minua huvitti. Vuorotyötä en oikein
voi suositella kenellekään. - Eikun riekkumaan läpi yön. päinvastoin. - Viiituietko stnan henkasa, lintu toisti kun ei heti oppinut huudetun ymmärtämistä. Valoisa valvottaa ja pimeys on raskasta, vaikka viisareita väänneltäisiin miten tahansa. - Jumalauta, lintu raakkui takaisin. En muista sen tarkkaa jäsenmäärää. Onko talossa hälytysjärjestelmä. - Aivot ovat elin siinä missä muutkin ruumiin elimet ja näillä laitteilla niitä sitten tutkitaan. Mikään ei todista sen puolesta, että kahdeksan tuntia nukkuvat olisivat terveempiä. - Jaa, se on unohtunut. Tyyppi uneksi uusista ruokalajeista. - Leikki sikseen, Matikainen naurahti. Matikainen ei naurahtanut, vaan vilkaisi lintua melkein analyyttisesti. Eikös se ole kahdeksan mitä pitäisi..
Olimme poistumassa, kun Matikainen yskähti: - Asko, jäätkö vielä hetkeksi?
- Eikö Ratakatu 12 enää kutsu. - Mahtaako siellä mitään tapahtua, Osmo mietti. Näitä tapauksia on muutamia maailmassa. - Pelkäätkö, että joku varastaa pöydät. - Niinkö ne muka seuraa entisten työntekijöiden kulkua. - Yllättyisit, keiden kaikkien toimia ne seuraa. Matikainen kysyi, kun jäimme huoneeseen kahden kesken. - VITUSSA, undulaatti raakkui. Esine itsessään vain ei mene niin sanotusti jakeluun, ei ollenkaan tietoisuuteen, potilas ei näe sitä! Hän hahmottaa liikkeen, jolla ei ole kolmiulotteisuutta, kontrastia, muotoja, varjoja tai värejä. - Kirkko on yrittänyt pelastaa maailmaa samalla tavalla jo kaksi tuhatta vuotta, tuumasin. - Et aio käydä tervehtimässä vanhoja tuttuja. - Pääsettekö tänne yhdeksältä aamulla. Vaan kyllähän ne tietää minun olevan. Tämä ei perustu uskontoihin vaan se on tietoisuuteen sisäänrakennettu juttu, tutkija kertoi. - En todellakaan ole edes ilmoittanut olevani kaupungissa. - Supon hommat on taaksejäänyttä elämää, tuhahdin. Esimerkiksi vasen puuttuu kokonaan. - Mahtaako kuoleman jälkeen olla aivotoimintaa, PERRKELE! - Kovinkaan pakana ei osaa oikeasti ajatella kuolevansa ja maatuvansa, muuttuvansa ei-miksikään. Kaikkihan toisiaan kyttää... - Ne on tarkkaan tasapainotettu koska käytän myös gyroteknisiä laitteita, joita nukkuva puristelee unissaan. Unihäiriöitä on niin kaikenlaisia, Matikainen sanoi ja pisti huoneessa olleen radion päälle. Matikainen oli jotenkin surumielinen, kuin jonnekin unohdukseen hiipuva mies. Minua kiinnostaa harvinaisempi, visuaalinen neglect-häiriö jota voi esiintyä halvauksen jälkeen. Potilas ei suinkaan teeskentele, vaan se kaikki on tuolla aivoissa, ihan niin kuin Osmon vaiva. Visuaalinen havainnointi ei siis ole pelkkää näkemistä camera obscuran tekniikalla, vaan muutakin tapahtuu matkalla
8
tuonne aivoihin. Huoneen lattiaan pultatuilla pöydillä oli kolme tietokonetta kaiken muun sälän keskellä. Kaiuttimesta soi äskettäin edesmenneen Pekka Pohjolan "Velka", melodisen jumputtava kappale Jokamies-nimisestä tv-elokuvasta 80-luvun alkupuoliskolta. - No en. Esimerkiksi voi käydä niin, että puolet käsityskyvystä puuttuu. Tai vamma aivoissa voi aiheuttaa sen, että potilas ei kykene hahmottamaan esinettä, mutta silti hän kykenee näkemään sen liikkeen. - Ympäristöaktivisteilla on joka viikolle uusi tapa. - Aloitetaan testit ja kokeet huomenna, Matikainen sanoi Osmolle. - Totta VITUSSA! Osmo parahti. Palaset eivät siis loksahda yhteen. Hän vaikutti niin synkältä, että kysyin:. - Tuskin järkyttyisin. - Narkoleptista potilasta et varmaan suosittele ryhtymään ruotsinlaivan kapteeniksi, Osmo epäili. kysäisin. Senkin toimintaperiaatteesta tutkijat tappelevat keskenään. Olen tutkinut myös varjokipuja, raajojen aavekipua aivoissa ja aivoissa tapahtuvaa sokeanäköä, Osmo kertoi. - Virallinen sokeanäkö on sitä, että sokea kykenee arvioimaan esineiden sijainnin tarkasti
Ilmeisesti on olemassa primitiivinen ja erillinen muisti, jonne traumaattiset tilanteet sulkeutuvat. Mutta olen edelleen väleissä... Minä yritän selvittää sen. - Mutta kun erottiin, Tuire viljeli sanontaa "elämäni surkeimman minuutin kehnoimmat sekunnit sattui silloin, kun oltiin sillä lailla". Unitutkijalla oli oma ongelmansa, josta hän ei halunnut kertoa - tarpeeksi. - Ilmaiseksi minä sellaista en tee... - Mutta nyt siis tarvitset jotakin minulta, vai. Tässä on osoite ja valokuva. Mies nyökkäsi. - Haluan että seuraat erästä Nivalaa. - Hulluja hommia, pähisin.
9. Mihin tarkoitukseen nuo optikon värkit muuten on. - Meillä oli ongelmamme. olet eronnut muijastasi. Varjostat siis. - Miten se toimii. - Pakkorako, kun pitää tänään mennä sen kanssa illalliselle. - Vaan sinulla oli jotakin oikeaa asiantynkääkin. - Mikä sinulla sitten on hätänä. - Niin ne kaikki sanoo ja lopulta minua ollaan yleensä upottamassa suohon, kirjaimellisesti. Se on terapian muoto, jossa traumaa hoidetaan ulkoisella ärsykkeellä sisäänpäin. - Vituttaa, sanoi unitutkija. hämmästelin. Niin, ne molemmat on ex. - Jouduin anopin kanssa ostoksille viime pyhänä ja se komensi ostamaan tämän, aivolääkäri kertoi. - Siis... Vasta nyt vaivauduin huomauttamaan unitutkijan paidasta: - Oletko sinä ostanut tuon unissasi. - En kerro. Voimakas tunnetila on aiheuttanut muistin sopukkaan oikosulun, trauman, jonka terapia purkaa silmälle esitetyn ärsykkeen kautta. - Siihen kannattaa vastata että "ne sun parhaat tyttökaverisi on parempia sängyssä kuin sun siskosi", neuvoin vastaisen varal-
le. - Nyt on välit kunnossa, mies hymähti. Menin vitseissäni liian pitkälle, sillä mies ei tosiaankaan nauranut. Erityisesti meriperäinen, rasvainen kala ja siitä saatavat omega-3-rasvahapot auttaa masennukseen. kysyin ja nyökkäsin B-tieteiselokuvan lavasteilta näyttävien vempeleiden suuntaan. - Ehkä etukäteen toimivaa karmaa. - Ja tietenkin, kun julkkikset saavat lehdessä "yllätysvauvoja" ja "rakkausvauvoja", teille syntyi "epätoivottuja äpäriä" ja "hallitsemattomasta BDSM-seksistä siinneitä vihalapsia". Vaan ei vieläkään tiedetä, miksi tämä EMDRtekniikka, periaatteessa pelkkä silmien liikuttelu puolelta toiselle kohteen perässä, toimii ja saa muistikuvat jäsentymään. Sinä se vielä tarvitset terapiaa. - Kylä minä sen tiedän. - Olet siis kahden vaatettajan loukussa, vaimo ja anoppi. - Joo, kun koko nainen oli kuin PMS: n ruumiillistuma. - Jopa anopin kanssa, hämmästelin. - Se toimii, mutta ei tiedetä, miksi. - Silmäilen vai. kysyin. - Silmänliikehoitoa ja -tutkimusta varten. - Kuopion yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että kalaruoasta saadaan mielialaa kohentavia rasvahappoja. Seuraat, mitä se tekee ja mikä on miehiään, tiedemies sanoi. Jotakin pahaa sinä olit tehnyt sen ansaitaksesi, mutta mitä. Ei sinun muuta tarvitse tehdä kuin hankkia siitä tietoja. - Noh. Sitten päässä ei vihellä niin paljon. - Silmäilet vain miestä. - Tiedäthän, että kalaruokaa syömällä vitutuskin vähenee, kerroin. - Miksi
- Vaan minä puhuinkin sinusta, Matikainen heittäytyi suureksi humoristiksi.
Seurasin Nivalaa kahden päivän ajan ennen kuin jotakin merkittävää tapahtui. Mies saapui töistä kotiin, pisti television päälle, istui nojatuoliinsa ja sanoi muijalleen, että "Nyt äkkiä, tuo minulle kalja ennen kuin se alkaa!". - Miksi. - Koska heti kun kerroit anopin tissien kohtalosta, minä laukesin pöksyihini. Pöydässäni istui lyhytkasvuinen mies, jolla oli suuremmat ja sinisemmät silmälasit kuin Mikko Alatalolla. Kävimme yhtä matkaa tupakkapaikalla. Nivala ajoi Espoon Tapiolassa sijainneen kotinsa ja Helsingin Ruoholahdessa sijainneen työpaikkansa väliä ja minä seurasin taksilla perässä. Muutaman minuutin keskusteltuamme olimme tunteneet toisemme jo ihmisiän. - Oikeastaan tämä on aivojen nollauksen nollaus. - Tulipa mieleen juttu. - Tuoretta tuhkakuppia ei kannata tyhjentää paperiroskikseen, sanoin aforismin kun sytytin Marlboron. - Oletko loiventamassa. Juotuaan oluen mies sanoi, "Nyt nopeasti, tuo minulle toinen olut. Jos ohjelmatiedoissa lukee että nyt alkaa Pikku Kakkonen ja siellä tuleekin urheilua, palveluntarjoajan tiedot. Se alkaa ihan kohta!" Vaimo näytti erityisen ärtyneeltä, mutta toi hänelle uuden oluen. Joskin minun käärimäni sätkät sammuvat ennen pitkää itsekseen. - Hulluuden ja hulluuden välinen raja on monesti juosten kustu. Olivat vallan väsyttäviä tunteja ne, kun katsoin vastapäisen ravintolan lasin läpi sitä toimistotarvikeliikettä, jossa mies kauppasi ihmisille kaiketi värikasetteja ja stressileluja. - Eikö se ole "nerouden ja hulluuden" raja... - Maksatko sinä muuten tv-luvan. - Viinaa voi olla ilman hauskaakin, totesin. - Mikäs helvetti se tuore tuhkis on. Vaimo tuijotti miestä mutta toi hänelle oluen. Katseeni kääntyili vähän väliä kohti toimistotarvikekauppaa. - Tasoittavilla. kysyin. - Tarjoohan tupakka, sanoin miekkoselle. kysyin. juomailija kysyi. - Maksatko sinä pizzasta, jos saat pelkän vehnäjauhopohjan ilman tomaattikastiketta ja täytteitä. Näin, kuinka joku onneton kantoi televisiotaan toimistotarvikeliikkeen viereiseen osto- ja myyntiliikkeeseen. Teollisesti valmistetuilla savukkeilla on tapana palaa loppuun saakka ja ne niitä tulipaloja yleensä aiheuttavatkin. - Kun palvelu ei toimi, kuka maksaa siitä. - Näin hauskaa oli viimeksi kun anopin tissit jäi mankelin väliin, hän sanoi. - Vai mikä katselumaksu se on nimeltään. - Johon on juuri äsken tumpattu tupakka joka saattaa silti jäädä hehkumaan. Juotuaan tämänkin mies sanoi, "Äkkiä, tuo minulle vielä yksi ennen kuin se alkaa". Vaimolta paloi käämit ja hän karjui, että "Saatanan kusipää, tulet sisään, et edes iltaa
10
sano ja kaadut siihen tuoliisi ja minun pitää olla joku orja vaikka koko päivän olen kokannut, silittänyt ja siivonnut!" Tähän mies huokaisi: "Voi helvetti, nyt se alkoi." Miekkonen nauroi katketakseen. Vaikka asiasta ei ole varmaan tieteellistä tutkimusta tehty, minä arvaisin asian olevan näin. Aktin jälkeen kuuluu polttaa spaddu. En ollut käärinyt tarpeeksi sätkiä varastoon ja nyt se kostautui. Palasimme pöytään juomiemme ääreen
- Ai niin kuin Hyacinth Bukee. Jos ne osaisivat vieraillessaan myös korjata digiboksin viat ja häiriöt, vasta sitten niillä olisi oikeus kysellä mitään lupia, sakottaa tai viedä laitteet mukanaan. - Aivan erityisen ärsyttävä kutsumanimi, sanoin. - No, puolivalmiista tai viallisesta tuotteestahan ei tarvitse maksaa. Olen nähnyt joskus... - Minulle irvistellään usein että mahtuisin matkalaukkuun mutta sinähän se olet yksi vapaamatkustaja, mies hirnahti leikisti tuomiten. - Kuinka niin. - Hä. Hittojako minä siis muille maksan Nelosen katselusta. kysäisin. Tuskin se on edes siviilirekisterissä. - Onko se siis ärskä. Mikä tämän Bögeen oikea nimi on. Tv-maksua kerätään ensisijaisesti Ylen rahoittamiseen. - Nimi on Bögee. Eikö olisi hyvä juttu, jos lupatarkastajat osaisivat myös korjata digitelevision puutteet ja viat. Luuletko, että poliisi... - Sinulla on huonot vehkeet.
- Minun vehkeet on hyvät vehkeet. - Älä pyydä mahdottomia. - Bögé. Bögee. Huonosta ja keskentekoisesta palvelusta ei kannata maksaa. Piste. - Toisin kuin kaupallisten kanavien, joiden katselun kuuluisi sitten olla ilmaisia. - Tuo mies tuolla, sanoin kautta rantain johdatellen ja vinkkasin kohti Nivalaa, joka pystytti ulkomainostelinettä jalkakäytävälle. Digi-tv:ssa kun mättävät kuva ja ääni, niin lupatarkastajien kuuluisi olla myös tv-korjaajia. Vielä yksi perustelu. - Antaa olla. Ohjelmien pitäisi alkaa ajallaan, niiden pitäisi olla häiriöttömiä ja laitteiden pitäisi ensin toimia jotta niistä kannattaisi maksaa mitään lisämaksua. - Vapa-ajattelija minä olen ja minä vain kelaan, sanoin. Jos ohjelmat alkavat joka päivä myöhässä, palvelu ei ole kelvollista. - Mistä aiheesta. - Bögee ja Nivala riitelee täällä toisinaan. Paatoksen ja kiivailun jälkeen kurkkua kuivasi niin, että kohotin lasin huulilleni. - Tutun näköinen. "Ai jaa, niillekö ei tarvitse muutenkaan maksaa?" Siis pelkästään Ylelle, vaikka Yle on juuri se, joka siirtyi tähän digitaaliseen tekstitykseen, joka oli susi jo syntyessään. - Kukaan ei tiedä. - Jaa tämä Nivala. Eli Bouquet eli Bucket. - Ja Yleisradionhan ohjelmat useimmiten alkavat ajallaan... - Mistä ne kaverit yleensä, sellaiset kave11. - Sellainen iso mies. Vaan eihän se ole tyhmä joka haluaa kansalaisilta tv-maksun, se on tyhmä joka maksaa. - Kuka se kumppani on. Ylen kanavat ovat maksukanavia enkä minä katso Ylen ohjelmia. - Argh, sanoin. Suuri osa lupatarkastajista on poliiseja, jotka tekee sitä hommaa firaabelina iltaisin ja viikonloppuisin. Se käy joskus täällä bisneskumppaninsa kanssa. eivät pidä paikkaansa. - ...voisi oppia korjaamaan, joo, sori, anteeksi maalaisuuteni, hörähdin vaikka olinkin aikoinaan ollut virallisen (ja epävirallisen) virkavallan palveluksessa. - Eikun se lausutaan Bögee. Pikakelausta ei voi käyttää, koska teksti jää kilometrien päähän ennen kuin se saavuttaa taas kuvan. - Tuolta korkeudelta kaikki näyttää isolta, uskalsin veistellä. - Käytän tällä hetkellä Daiwan vapaa ja Shimanon kelaa. - Mainoskanavien tv-lupaa ei tarvitse maksaa. Jos katson maksukanavaa, minä maksan sille maksukanavalle
- Mitä mietit. - Kahvikin on huume. - Saisipa joskus selville, mistä sekin johtuu, hän naurahti. Usein näistä vaivoista kärsivä potilas laihtuu. - Viimeksi viime viikolla. Siinä määrin paranoidi ja luulosairas olen että keksin, että minun sisällä on varmasti lapamato, ja sillä lapamadolla on jokin suolistotulehdus! Jotenka notta kun tämä lapamato sairastaa ja laihtuu, minä voinkin ihan hyvin. - Ilman huumeita, vai. Mitäpä itse mietit. - Silloin sitä putoaa liian korkealta, kun totuus itsestä tulee ilmi. - Ja muutenkin yliarvostettua. kysyin.
12
- Se syöminen on rahamiesten hommaa, Osmo sanoi ja maistoi oluttaan. Pari bussia suhahti risteyksen ohi ja Osmo värähti. - Helvetin herra Tourette kun meni keksimään tällaisen vaivan. - Aivan eritoten, nelisilmä sanoi. Seuraavana päivänä istuin taas samalla pallilla, samaa maisemaa tuijottaen. kysyin. - Vieläkin heikko olo kaikkien tämän tohtorin laitteiden vemputusten jäljiltä. - Kyllä se yrittää ainakin. - Mahtako tämä Matikainen haluta oikeasti auttaa vai saada minut viitteeksi johonkin tutkimukseen. Hyvin outo pakkotoiminto. - Toimiiko terapiat. rit jotka tekee yhdessä töitä. - Melko hyvä mies se on, sanoin. - Nih mikä- Hypokondriaa kutsutaan luulotaudiksi ja luulosairaudeksi. Onkohan minulla maksasyöpä. Kerran ne kiisteli jostakin kiinteistökaupasta, johon Nivala aikoi työntää lusikkansa. - Kato terve taas, pöytään ilmaantunut pieni silmälasimies sanoi. - Poliitikot tietää, että liian suosittu ei kannata olla, sanailin. Luin sellaisesta notta tuota tulehduksellinen suolistosairaus kuten Inflammatory Bowel Disease ja Crohnin tauti. TouretteOsmokin ilmaantui paikalle, koska olin kertonut minne olin menossa. - Huumeita on kaikkialla. - Nyt tulee oksa, mies parahti. Sitä minä en suosittele kenellekään, siinä menee ystävyys ja siinä menee työtkin nurin. - Rahasta tappelivat. Olin hengessä mukana hänen yrityksessään. - Tämä on hyvä jätkä tämä Kukkonen! - Sinähän olet suosittu, Osmo sanoi minulle. - No jaa, saa nähdä PERKELE! hän sanoi ja maistoi oluttaan. Sssaaatana! - Ajattelin paeta harhoihin. Kun hän juoksi vessaan yrjölle, ennätimme nähdä farkuista pilkottavan persvaon. Touretten syndrooman lisäksi tai siitä johtuen Osmon on pakko nousta linja-autoon, jos hän osuu pysäkille samaan aikaan kuin linja-auto. - Kannattaisiko sinun syödä jotakin. Onkohan verensokeri alhaalla. veikkasin. Tukeva mies pomppasi tuoliltaan niin että paidan alta kellottanut kaljamaha värähteli kuin hyytelö. Utsjoella asuva neljätoistavuotias saa heroiinia käsivarteensa kahden tunnin varoitusajalla, Mikko. Irvistin tälle näylle: - Tuo oli kyllä heterointa mitä voi olla.
Kameli selviää kaksi viikkoa juomatta kyttyränsä nestevaraston avulla, minä en. Hän laittoi selvästi jalkansa lähtöasemiin ja katse haki eriön ovea. Riivaako nuo bussit. - Hypokondriittorin blogi, naurahdin. Viereisessä pöydässä muuan pahoinvoivan näköinen mies siirsi juomansa kauemmas itsestään. kysyin häneltä
Laki on muutenkin erilainen. Sitten siellä on kahdenkymmenenviidentuhannen turvapaikan hakijan sormenjäljet,
joita ei käytetä rikostutkintaan vaan henkilöllisyyden toteamiseen EU-yhteyksissä. Teillä siis on tämä Touretten oireyhtymä. Suomessahan virkaapupyynnöt kulkevat Keskusrikospoliisin kautta. Hitler oli hyvä näyttelijä ja puhuja, julkinen kulissi, jonka suojassa takapirut olivat vastuussa kaikesta. - Hitlerinkin väitetään olleen kasvissyöjä ja tupakanvastustaja. Osmo kysyi. Minä kun luulin että se on ihan huhua eli legendaa. - Joka tallaajan jalan kuva, vai. - Nuo pitää kyllä paikkansa, kaikki muu ei. - Prrrkeeelle! - Ei, vaan mallijäljet yleisimmistä kenkämalleista ja -merkeistä ja sitten kengänjälkiä rikospaikoilta. Esteet, viivyttelyt ja vaikeudet johtuvat poliittisesta tahdosta, joka on hiipunut sitten 1990-luvun. - Mikä on totta, mikä ei, kuminaamainen uusi kasvo selitti. Venäjällä esimerkiksi liikennesääntöjen rikkominen on rangaistavaa vain silloin kuin siitä aiheutuu vakava vahinko. - Se on kylläkin huhua eli legendaa, joka ei siis pidä paikkaansa, valistin. - Venäjältä tulee jatkuvasti lisää, Osmo väitti. Venäjän viranomaiset eivät suostu kuulemaan omia kansalaisiaan epäiltyinä vaan kuulevat heitä todistajina, jolloin lausunto ei ole kelvollinen Suomen tuomioistuimessa. Lähivuosien aikana yrittävät saada aikaan myös ääni- ja hajurekisterit. Muulloin liikennerikkomus on niin sanottu hallinnollinen rikos. - Kuulinko aiemmin oikein, että Tourette. Alatalon näköinen mies tiesi. Virka-apupyynnön ei enää tarvitse kulkea Moskovan keskushallinnon kautta. Itsemurhaan sillä pelkurilla ei olisi ollut rahkeita, väitin tietäväni. - Eikö huumehamppareista ole Suomessa jo kunnon rekisterit. - Ei se tyhmennä ihmistä, Osmo sanoi synkistyen. Uusi hiippari oli siirtynyt eteemme viereisestä pöydästä. Hän kanniskeli mukanaan läppäriä. - Joo joo, niin niin, ja Einsteinilla oli lukihäiriö, miekkonen hörähti. Käytännössä eli tosielämässä rikosoikeusapu Suomen ja Venäjän välillä takkuaa pahasti. Miltä se tuntuu päässä. Hän kohdisti mielenkiintonsa Osmoon. - Sormenjälkiä on arkistossa melkein kolmesataatuhatta ja DNA-näytteitä noin seitsemänkymmentäviisituhatta. En tiedä mitään muuta maata, jossa olisi vastaava jalkinerekisteri. Rikollisten luovuttamiseen sopimus ei vaikuta, eikä rikosasiassa annettavaan oikeusapuun. Jopa kengänjälkien sähköinen tietokanta on otettu käyttöön. Hidastaako se jotenkin. Kaivelin muistiani: - Vuonna 2008 Suomi ja Venäjä sopivat yhteistyöstä huumekaupan torjunnassa, minkä pitäisi tarkoittaa byrokratian vähentymistä sekä tietojen vaihtoa rahanpesusta ja salakuljetuksesta. Niitä takapiruja ei koskaan syytetty mistään. - Keskusrikospoliisin rikoslaboratorion huume-, DNA- ja asiakirjajutut ovat jo uudessa LIMS-järjestelmässä, joten kaikki laboratoriotieto on samassa järjestelmässä ja se saadaan näkyville Suomen jokaisessa kolkassa jopa keskeneräisessä vaiheessa, kerroin. - Huhu lähti kai liikkeelle siitä että luokanvalvoja kyllästyi Einsteinin piittaamattomuuteen, pyysi tätä häipymään opinahjosta ja sanoi "Sinusta ei koskaan tule mitään". - On aina olemassa historiallinen, virallinen totuus ja sitten on totuus. Pöytään penetroituneen miehen seuraava
13. Osmo kysyi. Suomen ja Venäjän puutullikiistat näkyvät nyt myös tässä yhteistyössä
Hemmo meni sanattomaksi vuodatukseni päätyttyä. - Tiedätkö tittelit pörssimeklari, kunnanvaltuutettu ja kirkkovaltuuston jäsen. Estradi oli muodostettu tiivistämällä kaksi pöytää päällekkäin varauloskäynnin eteen. - Siinä vasta upea nainen, jolle kaikenlainen ja monimuotoinen sodomia on normaalikäytäntö, pientä verryttelyä ennen. - Vai teetkö sillä Gaussin käyriä. Mies oli avannut läppärinsä kannen. sama miekkonen irvisteli minulle. - Laiton uhkaus, mies sanoi. Uskomatonta, mutta keskikaljakuppilamaisessa paikassa alkoi strip tease -esitys! Ja kello ei ollut vielä yhtätoista aamupäivällä. Ennätin aloittaa lauseenpätkän: - Nämä internetin virtuaalimaailman pelit ja... - Voisin tehdä rikosilmoituksen. Viimeistään sen jälkeen, kun rikosilmoituksen tekee, vaikkapa nettiuhkaaja saa selville loputkin kohteen henkilötiedot. kysyin. - Joo joo, arvaan mitä aiot sanoa, tietysti että nörttien hommia. laillinen uhkaus tarkoittaa lakitoimilla uhkailua. - Mikäs jätkä se sinä olet. - Herra Gauss on varmaan kuuluisa pornonäyttelijä, jolla oli tämä tunnettu Gaussin käyrä, silmälasimies pysytteli tiiviisti keskustelussa. Saatko pysäköidä invapaikalle. - Pornografisen mediavirran säilytyskoje, totesin. Voi olla täsmälleen sitä, mitä on. - Koska ei ole sosiaalisia normeja, eikä tarvitse näytellä kokonaan hyvää ja kilttiä ja esittää niin kuin me tehdään todellisessa maailmassa, niin siinä maailmassa, tavallaan nimettömänä, pääsee vapauttamaan itsensä ja olemaan rehellisempi luonteelleen. - Siis mitä. Ai niin, ja tämä höntti termi "laiton uhkaus"... - Haepas sieltä pari Sandra Romainin elokuvaa. Näiden kaikkien salanimien, anonyymien, keksittyjen roolien, aliasten, pelihahmojen ja avatarien turvin ihmisen persoona saattaakin olla siellä paljon todellisempi. Ehkä vasta netissä meidän todellinen luonteemme näkyy, eikä suinkaan käyttäytymissääntöjen kahlitsema kuori. - Einsteinin kotiopettajatar otti lopputilin koska poika raivosi ja löi tätä. Siinä vasta Femme Anale. - Ikävä kyllä, joo. repliikki sai Osmon synkäksi. - No niitä minä en ainakaan ole. - Mulla on oma firma joka tekee tietokonepelejä, selitti mies jonka naama muistutti
14
vaahtomuovin palasia. - Mutta ymmärrätkö sä kaiken mitä puhutaan... Nyökkäsin miehen kannettavaa tietokonetta kohti. - Päinvastoin! puuskahdin. - Jos sinun yhteydet pelaa, tuolla voit tehdä sähköisen rikosilmoituksen pöllitystä omaisuudesta ja varastetuista ja kadonneista aseista ja poliisin myöntämistä asiakirjoista... Joku saattaa pian lyödä sinua jos et lopeta, varoitin miekkosta Osmon temperamentin tuntien. tekeekö se vamma susta niinku autistisen. Tanssahtelevalla naisella oli ulosteen halkaisevat stringit, jotka eivät kyenneet pitämään edes karvakanoottia piilossa. Vaan laitonta uhkausta varten pitää mennä paikan päälle poliisilaitokselle. Kuin 1990-luvun topless-paikkojen hulluina loiston päivinä. Nähdään se psyykkinen totuus, joka ei voi toteutua tosielämässä. - Se niin sanotusti valheellinen virtuaalimaailma saattaakin olla lähempänä totuutta. ja vahingonteosta. Että siellä päästään pätemään kun tosielämässä ollaan heikkoja nyhveröitä... Se on se rikoksesta epäillyn oikeusturva..
1960-luvulla se sanottava puettiin sentään mustaan poolopaitaan. - Kuuntelen, mitä muut puhuu sinusta selän takana. Absurdi tilanne oli kuin suoraan jostakin Jörn Donnerin "Perkele, kuvia Suomesta"-filkasta. - Kerro. siirtymistä esileikkiin ja vasta sitten suoranaiseen rietasteluun, Mikko Alatalon looka-like pähisi silmät suurina. - Raiskaaja, lapsiin sekaantuja ja pappi kävelee baariin... - Esimerkiksi niin sanottu viides Beatle, George Martin, pisti nuotit paperille ja viimeisteli työn Geoff Emerickin kanssa. - Mistä sinä keksit nuo paskajuttusi. - Joka on muuten Suomen yleisin sukupuolitauti, oireettomana tai ei. Kello ilmoitti olevansa viisi iltapäivällä ja Nivala pisti parhaillaan liikkeensä kiinni. lavalle saapuessaan. Hankitaankohan näytöksiin katsojat samaan tapaan kuin juryyn. - Suomalainen elokuva tänä päivänä, siinä on mukiinmenevää tarinankerrontaa muttei varsinaista sisältöä. Pavarottille taas opetetaan sävelet foneettisesti. Että niille esitetään ensin kysymyksiä tyyliin "oletteko lukeneet etukäteen mitään tästä elokuvasta" tai "onko teillä ennakkoluuloja elokuvassa esiintyviä hahmoja kohtaan" tai "vihaatteko elokuvassa esiintyviä näyttelijöitä". Kuminaama oli keskittynyt katsomaan elävää kuvaa tietokoneeltaan. - Jonka jälkeen aletaan irstailla. Ei ole totta, tietokonefriikki aukoi suutaan. Nyt pukkaa vitsiä, sanoin yskäisten. Mies sinisten silmälasien takaa jatkoi aihepiiriin liittyen: - USA:ssa on elokuvien ennakkonäytöksiä, näitä koe-esityksiä, jonka jälkeen katsojia haastatellaan ja he täyttävät arviointikaavakkeita ja kommenttien perusteella jopa elokuvan juoneen tehdään muutoksia ja loppu saatetaan kuvata uudestaan. - Jos mielihyvä tarvitseekin meitä eikä päinvastoin. - Pavarotti. Riisuuntumisesitys oli ohi ennen kuin se ennätti kunnolla alkaakaan, koska juopunut nainen oli periaatteessa alasti jo ns. - Mitä ihminen ajattelee silloin kun se ajattelee seksiä tai harrastaa sitä. Nousin tuoliltani ja jätin juomani kesken.
15. pöytäseurueen uusin jäsen murisi. - Sillä lailla. Ja Beatles. - Kukaan heistä ei osaa, eikä kukaan listan edesmenneistä osannut lukea eikä kirjoittaa nuotteja. Koitti hiljaisuus ja sitten muutamia hörähdyksiä. ja sitten Abba-yhtyeen Benny Anderssonia ja Elvistä, Frank Sinatraa, Luciano Pavarottia, Ella Fitzgeraldia, Jimi Hendrixiä, Johnny Cashia, Beach Boysien nerosäveltäjä Brian Wilsonia, Stevie Wonderia, alkuaikojen Beatlesia, Louis Armstrongia, Bing Crosbya, Judy Garlandia, Glen Campbellia, jazz-mies Dave Brubeckiä, Buddy Richia, Django Rheinhardtia, Chet Bakeria, "Halloween"-elokuvan ohjaaja ja säveltäjä John Carpenteria. Vaikka höpötin niitä näitä, vilkuilin jatkuvasti Nivalan liikkeessä käväiseviä asiakkaita. Tekniikkaa on jo opittu suuresta maailmasta mutta sitten se omaleimaisuus... Niin, tämä on siis vasta se eka kaveri. - No voihan Finnhits ja visvasyylä, sinisilmälasinen sanoi. Osmo kaivoi taskustaan paperiliuskan ja luetteli listalta nopeasti, ettei hänellä olisi ollut aikaa pysähtyä äyskimään: - Tiedättekö, mikä asia yhdistää elokuva-
musiikkia, yli kolmesataa laulua ja esimerkiksi "Valkean Joulun" säveltänyttä Irving Berliniä... tuumailin
- Kuinka niin. Sattui muuan seikka, joka jäi harmittamaan vietävästi. - Häh. Tulipahan sitten tuokin melodian pätkä kuultua pitkästä aikaa, edes tuollaisena väännöksenä. nainen hämmästeli. Rykäisin ja kysyin: - Onkos sua koskaan pantu... Nainen vilkaisi ulko-ovelle. Näkyy vain räkää valuva nenäpää. - Juuri siksi. Maria Schneider kertoi jälkeenpäin itkeneensä aidosti, koska ei olisi halunnut tehdä kohtausta ja tunsi siksi olonsa raiskatuksi. Naista nauratti. Tyttö oli erittäin eläväinen ja hänellä oli mieleen jäävät tulipunaiset hiukset. Aika on varmaan syönyt sitä filmiä. - Minusta talvi on eroottisin vuodenaika, mörähdin. Naisen silmät levisivät teelautasiksi. Jostakin kaukaisuudesta tuttuja nuotteja soljui tärykalvolle. - Moni on erehtynyt. - Tuon Frasier-sarjan Nilesia näyttelevä David Hyde Pierce on myynyt joskus solmioita työkseen, on toiminut turvallisuusvartijana, on saanut neljä Emmyä ja on potkunyrkkeilyä harrastava homoseksuaali. - Oletpas aika ristiriitainen miekkonen. häkelty16
nyt. Istuin pubin puolella baaritiskillä ja kuikuilin saliin, jossa he söivät. Kun joku hyvältä tuoksuva nainen lähtee tämmöisen ryökäleen matkaan, ulos pimeään kylmyyteen, hengityshuuruihin ja kaupungin kimmeltäviin valoihin ja on odotus siitä, että pääsee taksimatkan jälkeen purkamaan naisen vaatetusta eikä vielä tiedä, paljonko siinä toppapuvussa tai turkiksessa on fyllinkiä ja mihin vanutoppaus loppuu ja mistä se nainen alkaa, sehän on kuin joululahjapakettia avaisi! Pyöreä ja muodokas naisentyllerö katsoi. Naisentyllerö oli tikahtua huonoille jutuilleni. - Sellainen jää turhan usein kiinni risuihin kun kärrään paskaa ulkohuussista tunkiolle kotipuolessa Konnevedellä. - Siellä ulkona on aika viileä. Minusta kun yleensä kiinnostuvat lähinnä naiset, jotka ovat kohottaneet itseluottamustaan ankarasti Lasol Ladyn avulla. Keittiön pariovien takaa kantautui sihinää ja ruoan tuoksuja. - No jaa. - Teillä ei ole sormusta. lopetin lauseeni. Erotin melko tömäkän kappaleen, "Viimeinen tango Pariisissa". Katsastin pubin katonrajassa vilkkuneen television myöhäisohjelmaa. Oli pantu vähän jumputuksen nytkytystä taustalle, vaan sitä itseäänhän se elokuvakin oli. Huomasin Nivalan menevän tapaamiseen, jonne saapui vallan hömäkän näköisen vosu. - Voi teidän juttujanne! tämä kikkarapäinen tähtisilmä nauroi. Sen seitsemän vuotta. Se oli toisen varjostuspäivän ilta. Baaritiskillä kohtasin mojovan naaraan ja tämä jäi juttusille kanssani. Kyllähän näyttelijä Marlon Brandon itsensä (käsikirjoituksen ulkopuolelta) keksimä voikohtaus kalpenee nykyajan internetin pornon tykityksen rinnalla. Sävellys oli Gato Barbierin ja versioija ranskalainen Gotan Project. Kolmen Sepän Patsaalta he suunnistivat Mannerheimintien yli ja siirtyivät ravintolan toiseen kerrokseen. Kaikkihan pukeutuu moneen vaatekerrokseen eikä paljas pinta edes vilahda. - Ette kai te nyt ole jotenkin... nainen kysyi ilkikurisesti. - ...asialle apteekkiin. Hän ei esimerkiksi ole ristiriitainen, hän ei vain vastaa kliseetä. - Luulin teitä ensin Paavo Lipposeksi. Nainen oli siis tosiaan kiinnostunut minusta, tällaisesta kummituksesta
Kankkunen ei ollut kuitenkaan niin ankara, ettenkö olisi kyennyt syömään aamiaista. Seuraavana aamuna suussa oli paha maku, joka ei poistunut millään. - Ja siitä, näin sattumalta tuon Nivalan poistuvan asunnosta kello yhdeksän aikaan. Hän jätti autonsa parkkiin ja kulki lähikioskin kautta myymäläänsä. Uutiset vaihtuvat ja muuttuvat päivän mittaan paperiversiossakin. Katu oli sama, jossa minäkin olin tappanut aikaa tupakoiden! Niin oli surmatun tyttösen nimikin, Siponen. Ravintolasta Nivala ja hänen naisensa suuntasivat Kruunuhakaan naisen asunnolle. "Seurasimme" on periaatteessa väärä sana, sillä tiesin, minne auto suunnisti. Jälleen vastapäisessä baarissa istuessani selailin iltapäivälehteä. - Hän saattoi palata asunnolle puolilta öin. Nivala poistui puolentoista tunnin kuluttua kännykkään puhuen. Katsoin kelloani, se oli 20.55. - Pidätitte tämän Sir Nivalan, sanoin. Huoneeseen kavuttuani otin vielä muutaman moukun minibaarista yömyssyksi. - Varmaankin epäiltynä erään tyttölapsen surmasta. Toivoin, että tapaamani naisihminen olisi soittanut minulle nyt, vaan se oli turha toivo. Tilasin taksin ja tällä kertaa seurasimme poliisiautoa, jonka matkustaja Nivala oli. - Lehdestä, vastasin. Pasilan Poliisitalossa selitin asiani ja kohtasin pian alimman päällystöviran edustajan, erään komisario Kaskisen. - Ei, hän oli silloin kotonaan nukkumassa. Koska mitään ei enää olisi tapahtuva sille illalle, palasin hotelliini Hakaniemeen. Silminnäkijöitä kaivattiin. Näin poliisiauton pysähtyvän Nivalan liikkeen eteen ja arvasin, kuka oli pääepäilty. Pää oli tyhjä kuin Jeesuksen hauta sunnuntaiaamuna mutta sinne oli jäänyt jokin poltergeist eli räyhähenki, joka messusi siellä omalla sovituksella. Kotiinsa Tapiolaan se suunnisti. - Mistä tämä tietonne on peräisin. Häntä minulla ei ollut kunnia tuntea entuudestaan. - Sattumalta olitte taas sillä suunnalla.
17. Nivala oli poistunut asunnosta ja iltayhdeksältä. - Nukuitteko vieressä. Televisiosta tuli vain roskaa, jolle studioyleisö, nämä ehdollistetut hylkeet, taputtivat. Minun oli napattava taas taksi läheiseltä tolpalta ja seurattava miestä. Muuan uutinen edellisillalta kertoi Kruunuhaassa sattuneesta naisen surmasta.
Nopeaa tiedonvälitystä, mutta olipa iltapäivälehden reunassa jo kaksi pientä tähteä, mikä kertoi siitä, että kyseessä oli toinen painos. Kolmas kerros, toinen ikkuna vasemmalta Siponen. minua silmät sädehtien. - Kukkonen vai. - Eikun näin sattumalta. Annoin naiselle kännykkänumeroni ja siinä samassa havaitsin, että minun oli jatkettava pariskunnan varjostamista. Joten päätin vielä käväistä alakerran baarissa. Taksia maksaessani mietin, että tämä tulisi Matikaiselle kalliiksi. Laskin, monenteenko ikkunaan syttyi valo, ja sitten menin ovisummereiden ääreen. Sitten olin taas Nivalan kannoilla. Olen kuullut teistä, mutta miksi minun pitäisi kuunnella teitä. En olut pitänyt varaani ja aamun paholainen oli päässyt iskemään. Arvasin myös, kuka olisi tähtitodistaja.
Mutta uutisessa kaivattiin silminnäkijöitä ajalle puolenyön jälkeen
Miksi olitte Kruunuhaassa, kadulla juuri siihen aikaan illasta. En vastannut. Joku palkkasi teidät seuraamaan Nivalaa. Hei muistahan nyt, että minä tulin hyvää hyvyyttäni puhumaan teille vaikka minua ei sinänsä tämän Nivalan kohtalo kiinnosta paskahatullisen vertaa. - Ette voi ettekä halua kertoa sitä, niinpä niin. Hänen ilmeensä kertoi hänen ajattelevan, että siitä voisi olla hyötyä, jos minulle antaa vähän liekaa.
18
- Ilotyttö. - Näin sen... kyselin. - Näytteletköhän sinä vähän liian suurta roolia elämässäsi. - Mistä tiesitte meidän pidättäneen Nivalan. - Mistä tunnette Nivalan. Jotakin kieroa kusetusta se kumminkin on tehnyt. - En mistään. - Toivottavasti vain tuuli heiluttaa huulia etkä yritä aukoa päätä. Sattumalta näitte hänet ratkaisevina hetkinä ja loput päättelitte lehtiuutisen perusteella. Jos se nyt yhtään sinun oloasi helpottaa, niin minä olen niitä hyviä heppuja, sanoin viranhaltijalle ja räyhähenkien pamputtajalle. Komisario oli hiljaa, meni mietteliääksi. - Kun kertoo totuuden, ei tarvitse muistella, mitä tuli valehdeltua. - Nyt tutkitaan tytön kännykkää, joka on täynnä lempinimiä ja tekstiviestejä. Mutta Nivala on edelleen pääepäilty ja hän pysyy meillä. - Kuka teidät palkkasi. Vaikenen kuin Berliinin muuri, sanoin. Asiakkaina oli Nivalan lisäksi rikkaita ja rakkaita, koko kansan rakastamia turhakkeita, teeveestä tuttuja miehiä ja naisia. Kaskinen huokaisi ja antoi hieman periksi. - Miten se kuoli. Jos tytön kuolinaika pitää paikkansa, teillä on säilössä järkyttynyt mies joka hyppii sellin seinille kuin Veikka Gustafsson. - Ei niin, vaan lahjomalla, kiristämällä, valehtelemalla ja muutenkin kusettamalla. kysyin. - Lopetti hengittämisen. - Eikä. - Joka minuutti syntyy joku uusi kusetettava. - Ei kukaan. Mutta ajatelkaapa itse, miksi helvetissä olitte paikalla juuri silloin, järjestääksenne miehelle alibin. Eräät rosvot tekisivät parempaa työtä poliiseina ja eräät poliisin edustajat sopisivat hyvin kriminaaleiksi. Kaskinen kysäisi. - No ihan näin. - Valehtelette totta kai. Niin, minähän sanoin, että Nivalalla oli varmasti aikaa palata takaisin tytön luokse puolenyön maissa. Kai hän ajatteli, ettei ollut hyötyä pistää minua seinää vasten. - Entä se kuollut tyttö. - Mutta Nivala ei naista surmannut. - Joka tapauksessa, Nivalaa on epäilty pitkään mahdollisista verorikoksista. - Hän pysyy toistaiseksi säilössä ja poissa pahanteosta. - Kuinkas sille kiviaidalle kävikään. Pitihän minunkin nukkua.. - Eikun yritin olla hauska, sanoin haudanvakavana. Ehkä hän huomasi teidän seuraavan ja johdatti teidät ensin pois. - Hah hah. - Muuten vain. Ette te kumminkaan koko yötä hänen kotinsa ulkopuolella valvoneet. - Sattumalta. - Niinhän se on. - Tiedän taustanne ja niin edelleen. - Ei tähän virkaan tulla ihan taulapäänä ja kansakoulupohjalta, poliisimies suutahti. - Jos Nivala olisi halunnut jotakin reittiä itselleen alibin, miksi hän olisi edes käynyt naisen asunnolla