askel 9/24 ~ 1 Mielen sairaudesta huolimatta Anna Pölkin elämä on täynnä kauneutta Muusikko Markus Bäckman vierastaa julistamista: Laulan ihmiseltä ihmiselle Kalliomaalaukset ovat ovi esi-isien salattuun maailmaan Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi askel.fi TAVARAT OJENNUKSEEN – TALTUTA ARJEN TEMPPURATA 1950-LUVULLA VAMMAINEN LAPSI PITI UNOHTAA ”OLEMME SAANEET KULKEA JOHDATUKSESSA” ELÄMÄNTAITO KADONNUT VELI TUOMASMESSU SALOSSA irtonumero 9,50 € 9/24 Pasi Flodström: Kaipasin tangokuningasvuoden aikana kanttorin työtä
Täytettävän kirjan tehtävissä muistellaan laulujen sanoja, ratkotaan anagrammeja, etsitään synonyymejä ja arvoituksia. 22,50 (25,00) C.S. 29,90 (31,90) Jaana Pöllänen Vapaa elämään – Lasse Heikkilän hengellisiä tangosävelmiä 14 uutta hengellistä tangolaulua eri sanoittajilta. Tarinallinen tietokirja kertoo suomigospelin tienraivaajista ja kestotähdistä, uudesta polvesta ja ilmiöistä. 040 735 2096 Pertti Rajala Selkoa kristinuskosta Kirja kertoo selkokielellä kristinuskon sanomasta ja kristillisestä kirkosta erityisesti Suomessa. Kirjasta voit lukea kristillisistä juhlista ja kirkollisista toimituksista, kuten kaste, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen. Soveltuu kaikille selkokielen käyttäjäryhmille. 29,90 (34,90) Hannele Vaittinen Muistitreeniä 70 harjoitusta muistin päivittäiseen hoitoon. Lewis Velho ja leijona – Narnia 1 Unohtumaton fantasiakirjallisuuden klassikko. Selkoa kristinuskosta Verkkokauppa: www.sacrum.fi | Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki | Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 | Puh. 21,50 (25,90) Marianna Hildén Home made – Kutsumuksena koti Tarinoita kotiäitivuosilta humoristisiksi hartausteksteiksi koostettuina. cd 20,00 nuottikirja altolle 20,00 nuottikirja mezzosopraanolle 20,00 Ariel Neulaniemi Suomigospelin tarina Kattava katsaus Suomigospelin historiaan. Vuosien saatossa suomigospel on ammattimaistunut ja rajat muuhun populaarimusiikkiin liudentuneet. Kirjassa Peter, Susan, Edmund ja Lucy löytävät tien vaatekaapin kautta tarumaailma Narniaan. Harjoittelun avulla voidaan parantaa aivotoimintaa ja vaikuttaa myös mielenterveyteen. Kun olet avannut oven Narniaan, mikään ei ole ennallaan. 15,90 (18,50). Kolmen pikkukaverin kanssa päivät koostuivat hauskanpidosta, hellyydestä, huumorista ja hulluttelusta, mutta myös huhkinnasta, harmituksesta, haasteista ja hohhoijaa-hetkistä. Uusintapainos jättipokkarina
Yllätyin. Eniten minua yllättivät syvät tunteet ja yleinen huolettomuus. Paikalla oli noin 100 000 katsojaa, jotka vaelsivat valtavalla alueella iloisina ja jonottivat kiltisti ruokakojuilla ja tietenkin vessajonoissa. Pääosa väestä oli tavallisia faneja kaikkialta maailmasta. Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin. 040 680 4057 ja Juha Kurvinen puh. 040 683 8431 TOIMITUSSIHTEERI Emilia Karhu puh. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa.” En tarkoita, että kaikkien pitäisi nyt mennä formulakisoihin tai ettei maailmassa olisi asioita, joista on syytä olla huolissan. askel 9/24 ~ 3 Ka nn en ku va : Ju ss i Pa rt an en PÄÄTOIMITTAJA Freija Özcan puh. Huolettomuuden ilmapiirissä unohdin itsekin hetkeksi kokonaan ilmastonmuutoksen, naapurimaassa meneillään olevan sodan ja maailmanpolitiikan polarisoitumisen. Painotalo Puna-mustan tuotannon ympäristöystävällisyys on tarkastettu ja hiilijalanjälki laskettu. Uteliaana toimittajasieluna tartuin kuitenkin tilaisuuteen. Mutta ihminen ei voi kantaa määrättömästi huolia voimatta huonosti. Ilmoitustrafiikki ja ilmoitusmyynti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi, sähköpostit: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi LUKIJAMÄÄRÄ 42 600 lukijaa (KMT 2023) PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, ISSN 0780-9972. Aikakausmedia ry:n jäsen. Se oli outo tunne. Freija Özcan päätoimittaja Askel Askel Syyskuussa 2024 Ihminen ei voi kantaa määrättömästi huolia voimatta huonosti. En voinut olla vertaamatta kokemusta kristillisiin kesäjuhliin, joista jokaisessa paistoi huoli maailman ja kirkon tilasta. Sisältömyyntipäällikkö Riikka Kettunen puh. Askeleen jakelusta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, mutta Posti neutraloi niiden vaikutuksen rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Askel painetaan paperille, jonka raaka-aine on peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. Kannattaa valita huolet, joille voi tehdä jotain, edes vähän, ja vaalia tänä syksynä muilta osin huolettomuutta ja iloa. ”Nyt liikkuu sisällä ja paljon”, huokasi muuan suomalaismies kisan jälkeen ja istui pitkään hiljaa lajittelemassa tunteitaan järjestykseen. Ja kuitenkin nimenomaan kristittyjä koskee Filippiläiskirjeen huolettomuusohje: ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. 0400 860 862. Toimitus vastaa ainoastaan tilatuista jutuista ja kuvista. Se on elähdyttävää. Kaksi kisapäivää Unkarin Hungaroringillä oli erikoinen kokemus. 044 3500 181 KOLUMNISTIT Hanna Ekola, Maija Paavilainen, Kati Pirttimaa, Teemu Rinne ja Juha Tanska TAITTO Samuli Lahtinen OSOITE Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki, Postiosoite: PL 279, 00131 Helsinki SÄHKÖPOSTIT askel.toimitus@kotimaa.fi, etunimi.sukunimi@kotimaa.fi KOTISIVU www.askel.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET puh. 040 665 5983. Huolettomuus ja ilo elähdyttävät Pääkirjoitus N äin alkusyksystä tuntuu sopivalta summata kesällä koettua ja miettiä, millaisilla eväillä lähtee uuteen työkauteen, lukukauteen tai muuten vaan hiljenevään ja hämärtyvään vuodenaikaan. Omaan kesääni kuului käynti kolmilla kristillisillä kesäjuhlilla ja sitten hieman yllättäen formulakisoissa. Ja ni La uk ka ne n. Ihan kuin kaikki tulevaisuuden kauhukuvat olisi peruttu ja jäljellä olisi vain iloa. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi KUSTANTAJA Sacrum-Kotimaa Oy. Kotimaa Oy:n tilaajarekisteri tietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisterilain puitteissa. Toimitus-johtaja Kati Kinnunen MEDIAMYYNTI Myyntipäälliköt Pirjo Teva puh. Jälkimmäisestä täytyy heti sanoa, että tiedostan formulakisojen ongelmat ilmastonmuutokseen liittyen ja niiden elitistisen maineen
4 ~ askel 9/24 26 Kauneus hoitaa mieltä, sanoo kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa elävä Anna Pölkki. – Kadonneen veljen tarina 56 Kolumni: Teemu Rinne ja Tico-koira kokivat hurjia kesäisellä suppilautaretkellä 60 KANNESSA Hossan kalliomaalaukset johdattavat vaeltajan tuhansien vuosien taakse 66 Ristikko 67 Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää Sisällys 50 Kaukon äiti ei päässyt poikansa ristiäisiin – eikä hautajaisiin. Uskoa, toivoa & rakkautta 3 Pääkirjoitus 4 Sisällys ja toimittajalta 6 Voimakuva: Puhki kuluneiden sanojen läpi näkyy rakkautesi valo 8 Lukijat kertovat lempimarjoistaan 10 KANNESSA Laulutaito on opittavissa, vakuuttaa kanttorin työhön palannut tangokuningas Pasi Flodström 18 Juuri nyt: Ylistys elämän hauraudelle 19 Lainasanat ja viisautta 21 Diakoniatyö auttaa hädässä kaikkia 22 Marin keittiössä tuoksuvat sipulit 24 KANNESSA Elämäntaito: Iloa ja selkeyttä arkeen – ammattilaisen vinkit tavaroiden järjestämiseen 26 KANNESSA Vaikka elämä sairauden kanssa ei ole helppoa, Anna Pölkki löytää aina myös onnenhetkiä 32 KANNESSA Tuomasmessut Salossa luovat yhteyttä yli vanhojen seurakuntarajojen 34 Merenkurkun maisema on ainutlaatuinen ja jatkuvasti muuttuva 35 Kuukauden kirjavinkit: Jälleenlöydetty tie ja Keholliseksi luotu 36 Lauluja rikosrekisteristä, Ite-taidetta, ruukkiromantiikkaa ja Pohjanmaan museon aarteita 38 Kolumni: Taide kannustaa muutokseen luonnon pelastamiseksi, kirjoittaa Maija Paavilainen 40 KANNESSA Markus Bäckman on ollut elokuvien Aasi Ihaa, Obelix, Muumilaakson Mörkö ja joulupukki 46 Kolumni: Juha Tanska hämmästyi hevikonsertissa ja kuunteli kuikan huutoa menneisyydestä 48 Kolumni: Kati Pirttimaa kannustaa toivomaan ja toimimaan luomakunnan hyväksi 50 KANNESSA Minne pieni Kauko katosi 1950-luvulla ja miksi. Sisko sai lopulta selville, minne vesipäästä kärsinyt veli on haudattu. 9/ 24 w ik im ed ia .o rg Allan Kosonen Ta rja riit ta Le hto la 60 Hossan Värikallion kallio maalauksista on tunnis tettu yli 60 metsästykseen ja shamanismiin liit tyvää kuvaa.
Annan elämä on rohkaiseva todistus siitä, että toivottomia tapauksia ei ole. Emilia Karhu. Kaikki eivät pysty palkkatyöhön, mutta se ei vie ihmisarvosta piiruakaan pois. Muistathan, että myös sinä olet arvokas Jumalan ihme juuri sellaisena ja juuri siinä kunnossa kuin olet. –Tuomasmessussa tai herättäjäjuhlilla ei tarvitse sulkea itsestään mitään puolta pois tai miettiä, millainen pitäisi olla. Ju kk a Gr an str öm 40 Muusikko ja ääninäyttelijä Markus Bäckmanille hengellinen vapaus on tärkeää. On ihan sama, mitä ajattelen tai en ajattele, mitä uskon tai en usko. Hän on kuitenkin aina nähnyt elämässä myös paljon kauneutta ja löytänyt omat keinonsa tehdä elämästä hyvää. Annan resepti hyvään elämään toimisi varmasti meistä monille: puutarhanhoitoa, lempeisiin romaaneihin uppoutumista riippumatossa, leivontaa, metsässä samoilua ja luonnon valokuvaamista sekä tunteiden ja kokemusten jäsentämistä päiväkirjaa kirjoittaen. Meistä jokaisella on paikkamme ja jotain annettavaa muille. Apua saatuaan voi auttaa omalla tarinallaan muita. Keskeneräisyys on kaunista. askel 9/24 ~ 5 Toimittajalta OPETTAJA JA kirjailija Anna Pölkki tietää, mitä tarkoittavat psykoosi, todellisuudentajun katoaminen, pelko ja syvä ahdistus. Hänen tarinansa voit lukea sivuilta 26–31. Saan olla siellä, jos haluan. Vaikeakaan diagnoosi ei määrittele koko ihmistä. Apua kannattaa hakea rohkeasti, kun sitä tarvitsee
Tässä joukossa opettelen tuntemaan mieleni toiminnot ja kehoni rajallisuuden. – Olli Seppälä, kirjassa: Lepään joogamatollani ja rukoilen. 6 ~ askel 9/24 SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 4.10.2024 Voima Kristus, kiitos, että en koskaan rukoile yksin, vaan olen aina osallinen kirkostasi, sen kaikkien rukoilijoiden huokauksista, ja hiljaisuudesta, joka syntyy kun sanat ovat kuluneet puhki, kun loputtomat pyynnöt ovat harsoa, jonka läpi näkyy vain sinun rakkautesi valo. Tässä joukossa vaellan. Tässä joukossa hengitän
askel 9/24 ~ 7 Pi xa ba y
Julkaisemme lokakuun Askeleessa kokoelman lukijoiden kirjoituksia, nimimerkillä tai etunimellä. Pikkulapsiajalta muistan elävästi koko perheen voimin tehdyt mustikkaretket. mennessä. Kirjoita korttiin tai sähköpostin otsikkoon ”lapsuuteni lempikirja” ja lähetä viestisi, nimesi ja osoitteesi alla olevaan osoitteeseen 16.9. Vähän ennen suota karhu meni tien yli auton edestä. Lakassa hän kävi vanhimman siskonsa kanssa. Hän keräsi mustikoita ja varsinkin puolukoita myyntiin ja sai pitää rahat itse. Oletko lukenut omille lapsillesi tai ystävien tai sukulaisten lapsille myöhemmin tuota samaa kirjaa. Yhteisö MARJAT erityisesti mustikat maistuvat Askel-lehden lukijoille niin maidon kanssa, piirakassa kuin puuron päälläkin. Sato on niin runsas, että siitä riittää myös talven varalle pakastimeen. Vastanneiden kesken arvomme palkinnon. Kaikki marjat kyllä maistuvat. Poimiminen on intohimoni. Syön joka aamu mustikoita ja mansikkaa. Pakastimeen säilön osan marjoista ja teen mehua. Tarja LEMPIMARJAANI LÖYDÄN enää harvoin, mutta lapsuudessani sitä kyllä oli peltojen pientareilla, ojien reunoilla, ahoilla ja mättäillä: ihana, maistuva, makea, suuhun sopiva aito ahomansikka! Tuo kaunis punaposki ja kesäntuoksuinen ilontuoja on minun lempimarjani vielä vanhanakin. 8 ~ askel 9/24 askel.fi www.facebook.com/askel.fi YHDESSÄ elämä on parempaa. MIKÄ KIRJA sinulle on jäänyt lapsuudesta erityisesti mieleen ja miksi. Kuka sitä sinulle luki vai luitko itse. Eikä tullut!” MUSTIKKA ON edelleen minulle se ykkösmarja. Maistuu aina yhtä hyvältä. Mikä tarinassa sinua erityisesti kiehtoi ja puhutteli. Olin jonon jatkona melkein heti Mikä oli lapsuutesi lempikirja. Heidän iloinen hymynsä ja ystävällisyys on päivän pelastus. Se tarttuu ja antaa hyvän mielen marjojen lisäksi. Eeva jatkaa: ”Lapsena ei ollut pakastimia, vaan marjat säilöttiin kellariin lasipurkkeihin. Thaimaalaisia poimijoita on ollut joskus kanssani samoilla apajilla. Tuoreilla marjoilla herkuttelu on yhtä juhlaa. Niihin tulee himo eikä popsimista pystyisi lopettamaan. Ollaan siis yhteyksissä: Lähetä meille postia osoitteella Askel, Yhdessä, PL 279, 00131 Helsinki askel.toimitus@kotimaa.fi Lempimarjani PALKINNON VOITTANUT Eeva on tottunut marjastamaan lapsesta lähtien. Millaisia kuvia kirjassa oli. Eräs lukija kohtasi lakkasuolle mennessään karhun, mutta päätti jatkaa rohkeasti marjastusreissua.. Meitä oli kolme naista menossa autolla lakkasuolle. Metsän hiljaisuus rauhoittaa ja antaa energiaa. Emme kääntyneet takaisin, vaan totesimme, ettei se karhu tule lähelle, kun me pidämme kovaa meteliä. Jokunen vuosi sitten meillä oli mieleen painunut marjareissu. Vaikka en kasvata mitään itse, pihalleni on ilmestynyt musta ja punainen viinimarjapensas – ilmeisesti lintujen levittä minä. Nyt ne pakastetaan rasioissa. Tuija EHDOTON SUOSIKKINI on mustaherukka, joka on varsinainen superfood. Rivitalopihallani kasvaa peräti kuusi pensasta, joista olen jo popsinut suuni makeaksi. Lainasitko kirjan kirjastosta vai saitko sen ehkä lahjaksi
Aluksi kaadoin pikkuastiasta muiden ämpäreihin. Erästä marjareissua en unohda. Lapsena ja nuorena mustikkasaaliit olivat erityisen runsaita. Palattuamme läheinen kosti syytöksillä poliisien kera. Ehkäpä olen jo äidinmaidossa päässyt mansikan makuun. Minulla oli joskus mansikkamaakin, mutta nyt pitää ostaa viljelijöiltä. Violette AHOMANSIKKA OLI lapsuuteni suuri herkku ja mansikka maistuu vieläkin. Mielikin lepää ja voimaantuu kerätessä ja syntyy säästöjä. Sitten söimme hämäläisittäin vatsat täyteen mustikkapöperöä ja äidin leipomaa pullataikinaan tehtyä piirakkaa. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Mustikan syöntiin olen tottunut jo lapsena, kun äitini pyörän kyydissä pääsin metsään niitä poimimaan. Tilaushinnat Suomeeen* Kestotilaus 89 € 11 lehteä (12 kk) 54 € 6 lehteä Määräaikaistilaus 99 € 11 lehteä (12 kk) 56 € 6 lehteä *Suomen ulkopuolelle meneviin tilauksiin lisätään postikulut. Sieltä saa vitamiineja talven varalle pakkaseen ja suoraan syöntiin. Niin kauan kun iäkkään äitini jalat kantoivat, liikuimme metsässä yhdessä mustikoita poimien. Muisto LEMPIMARJANI ON mustikka. Niitä syön joka aamu puuron päällä ja ystäväni on ne rakkaudella poiminut minulle kotimetsästä. Lakat jäivät puhdistamatta. Tilaan Askel -lehden itselleni lahjaksi Kestotilauksena 12 kk (11 lehteä) 6 lehteä Määräaikaistilauksena 12 kk (11 lehteä) 6 lehteä Muutan määräaikaisen tilaukseni kestotilaukseksi Osoitteenmuutos (täytä vanha ja uusi osoite alle) vakinainen alkaen tilapäinen ajalle Lahjatilauksen saaja (Osoitteenmuutoksessa vanha osoite) NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PUHELIN SYNTYMÄVUOSI Tilauksen maksaja (Osoitteenmuutoksessa uusi osoite) NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PUHELIN SYNTYMÄVUOSI Sa cru m Ko tim aa O y m ak sa a po sti m ak su n Sa cru m -K oti m aa O y Va sta us lä he ty s Tu nn us 50 01 58 2 00 00 3 H EL SIN KI. Helena MUSTIKKA ON lempimarjani, vaikka se onkin ”muu maa”. Metsämansikoita ja vadelmia saatan myös poimia joskus metsästä, mutta puolukoiden keruu on jäänyt vähemmälle. Samoin lakka, jota lapsena käytiin veneretkellä suolta keräämässä. Liekö osuutta sillä, että isoisäni viljeli mansikkaa ja sain olla pienestä asti hommissa mukana. Luontoon menen marjastamaan, jos kelit ja olosuhteet sallii. Marjatta LEMPIMARJANI ON ollut lapsesta asti mansikka. Ostan silti joskus kaupasta pakastemarjoja, esimerkiksi mustaherukoita. Minusta marjojen maku kärsii jonkin verran pakastamisesta. Esikoinen oli silloin noin kolmen kuukauden ikäinen ja olimme isolla porukalla lakassa. Minulla ei ollut lupaa poistumiselle tilalta. Päivi LEMPIMARJANI ON mansikka. Asiakaspalvelu Puhelin 020 754 2333 Internet www.kotimaa.fi Sähköposti asiakaspalvelu@kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Postiosoite: PL 279, 00131 Helsinki Uskoa, toivoa & rakkautta P A L V E L U K O R T T I Pix ab ay opittuani kävelemään. Mustikka on hyvää maidon kera ja ripaus sokeria tekee mausta aivan eliittimäisen. Mummeli Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä
PASI FLODSTRÖMIN mielestä hengellistä musiikkia ei voi määritellä tiukasti. Vastaavasti meille tärkeä kappale voi herättää sisällämme syvää pohdintaa.. – Jos meidät laitetaan väkisin kuuntelemaan musiikkia, josta emme pidä, se voi aiheuttaa aivoissamme jopa vihan tunteita
Ujosta pojasta uljasääniseksi laulajaksi Harjavallan seurakunnan kanttori Pasi Flodström palasi tangokuningasvuoden jälkeen takaisin seurakuntatyöhön. Tanssikansa on vaativaa ja pahimmillaan laulajat joutuvat kuulemaan suoranaista ilkeilyä. Jakso kevyemmän musiikin parissa sai Flodströmin arvostamaan uudella tavalla kanttorin työtä. Myös kilpailu keikkapaikoista on kovaa. Vaikka seurakunnissakin on omat jännitteensä, viihdebisneksen rajuihin kiemuroihin kirkollista maailmaa ei kuitenkaan voi hänen mukaansa verrata. TEKSTI: VESA KEINONEN • KUVAT: JUSSI PARTANEN askel 9/24 ~ 11
Elin paljon omissa maailmoissani. Hän suoritti A-tutkinnon klassisesta laulusta. – Vanhemmat laittoivat minut sitten Nakkilan kanttorin Anna Tasalan pianotunneille. Laulunopettaja Hannu Niemelän johdolla Flodström sai osaamisen lisäksi aimo annoksen kaivattua itseluottamusta. Se tuotti paljon päänvaivaa. Teemme isännän johdolla pienen kierroksen talossa, jolla on komea historia. – Pystyin kasvattamaan ujouteni ympärille ammattiminää ja sain rohkeutta kohdata ihmisiä. 12 ~ askel 9/24. Monta asiaa piti siis huomioida remonttivaiheessa, jotta talo säilytti arvokkuutensa, Pasi kertoo. Kokemus oli haasteista huolimatta myönteinen. Lähtökohdat voivat toki toisilla olla helpommat, mutta vain treenaamisella laulutaito kehittyy. Vuonna 2014 Pasi otti ison loikan kohti suurta maailmaa. – Siihen aikaan jännitin laulamista ja jännitän edelleenkin. Pasi on ilahtunut siitä, että esimerkiksi vihkija Laulaminen on opittavissa oleva taito. Arvostettuun helsinkiläiskouluun pääseminen tuotti aikamoisen kulttuurishokin maaseudun kasvatille. – Minuun on luotettu hienosti ja olen saanut kehittää asioita. Asiat piti tehdä tietyllä tavalla. – Museovirasto on suojellut rakennuksen. Pienenä Pasilla oli tapana pimputella sähköpianoa. Tasalan tunneilla Pasi kuuli lisää kanttorin työstä ja innostui. – Vaihdoin sen vuonna 2020 isoäitini sukunimeen. Kierroksen jälkeen istahdamme juttelemaan pihalle. Sibelius-Akatemiassa laulusta kehittyi Flodströmille lopulta kaikkein luontevin ilmaisuväline. Opiskelija pohti itsekseen asioita ja teki lopulta uransa kannalta tärkeän oivalluksen. Opiskelijoita myös testataan monin tavoin. Pohjalla oli jo musiikkiopiston tutkinto pianonsoitosta. Kun Flodström syntyi vuonna 1995 Harjavallan naapurikunnassa Nakkilassa, hänen sukunimensä oli Nieminen. Henkilökohtainen on syvällistä Jo opintojen loppuvaiheessa Pasi tuurasi kanttoria Nakkilan seurakunnassa. Flodströmejä on maassamme vain muutamia kymmeniä, kun Niemisiä on yli 20 000, Pasi kertoo. – Toivon olevani esimerkki siitä, että laulaminen on opittavissa oleva taito, eikä välttämättä mikään synnyinlahja. Kun itse nauttii, muutkin nauttivat Paineita riitti. Laulutaito ei tullut syntymälahjana Kanttorin opastuksella Pasi aloitti nuorena miehenä myös laulamisen. Se piti tehdä puoliväkisin, koska olin lapsena niin hirveän ujo. Haave kanttorin ammatista nytkähti eteenpäin, kun Pasi vain 16-vuotiaana sai toimia Nakkilan seurakunnan kesäkanttorina. – Jos meidät laitetaan väkisin kuuntelemaan musiikkia, josta emme pidä, se voi aiheuttaa aivoissamme jopa vihan tunteita. Se saa sinut antamaan kaikkesi. Voisiko musiikkia tehdä tavalla, joka tuntuu itsestäkin hyvältä. S atakunnan sydämessä Harjavallassa on lämmin kesäpäivä. – Sibelius-Akatemia on kansainvälinen koulu, jossa pitää olla paljon esillä. Olen muun muassa perustanut uusia kuoroja. Syksyllä 2020 avautui viransijaisuus naapuriseurakunnassa Harjavallassa ja seuraavana vuonna Pasi tuli valituksi sieltä vapautuneeseen virkaan. Tangokuninkaaksi vuosi sitten heinäkuussa kruunatun Pasi Flodströmin kaunis kotitalo löytyy hieman keskustan ulkopuolelta. Vain muutama lintu sirkuttelee pensaissa. Hän päätti, että haluaa aikuisena työskennellä juuri siinä ammatissa. Kanttoreilta kysytään usein, mikä on oikeaa hengellistä musiikkia ja mikä ei. Flodström ei missään nimessä halua tehdä asiassa tiukkoja rajauksia. Se on rakennettu vuonna 1922 virka-asunnoksi. Hän aloitti opinnot Sibelius-Akatemiassa pääaineenaan kirkkomusiikki. Suoritus ei ole silloin vain mekaaninen. – Ymmärsin, että kun itse nautin musisoinnista, niin kuulijatkin varmasti nauttivat. Laulunopettaja meinasi välillä jo vaipua epätoivoon. – Koin sen maailman jotenkin niin ehdottomaksi. Kolmen opiskeluvuoden jälkeen Pasi Flodström oli siinä pisteessä, että oli valmis lopettamaan opinnot kokonaan. Vastaavasti meille tärkeä kappale voi herättää sisällämme syvää pohdintaa. Ajattelen kuitenkin, että jännittäminen pitää esiintyjän vireessä. – En osaa oikein vieläkään sanoittaa, mikä minua on kanttorin työssä eniten viehättänyt. Lapsuudenkoti ei ollut erityisen musikaalinen. Se on monipuolista ja siinä saa olla paljon tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa. Tuntui, että pitäisi istua tietynlaiseen muottiin. On rauhallista. Hän kertoo nauttineensa kanttorin työstä pienessä seurakunnassa, jossa työyhteisö on tiivis
askel 9/24 ~ 13. – HUOMAAN todella kaivanneeni tangokuningasvuoden aikana kanttorin työtä, kutsumusammattiani, Pasi Flodström sanoo
14 ~ askel 9/24
Sparraajana toimii manageri Ulla Huttunen, jolla on pitkä kokemus erityisesti Pystyin kasvattamaan ujouteni ympärille ammattiminää ja sain rohkeutta kohdata ihmisiä. Näin mukaan saadaan syvempi ulottuvuus. Lauantaina 8.7. Musiikkimaailma on raju Tangokuningas kertoo oppineensa vuoden aikana paljon elämästä. Joskus laulamiseni on saatettu tuomita suoralta kädeltä aivan surkeaksi. Tanssilavojen todellisuus yllätti Tangokuninkaan vuosi on ollut tapahtumarikas. – Musiikkimaailma on raju ja siellä ei oikein voi luottaa mihinkään. – Ei kirkon työntekijöidenkään pidä odotella ihmisten tuloa, vaan mennä heidän luokseen. Mietin, että saisipa joskus riittävästi rohkeutta lähteä kisaamaan tangokuninkaan kruunusta. Tanssilavakulttuurissa edellistä tangokuningasta miellyttää moni asia. Tanssilavan liepeillä lapsesta asti Osallistuminen tangokuningaskilpailuun ei ollut Harjavallan kanttorille mikään päähänpisto. – Perinnettä on hyvä ylläpitää, mutta sen rinnalle on otettava jotakin uutta, joka resonoi tämän päivän ihmisissä, Flodström korostaa. Pasi iloitsee, että hänen ei tarvitse suunnitella musiikkiuraansa yksin. – Keikan loputtua minua jäätiin ohjeistamaan siitä, mikä kappale sopii äänelleni ja mikä ei. Myöhemmin virkavapautta pidennettiin vielä toisella kuudella kuukaudella. Minun virkavapauteni aika oli kuitenkin tosi rajallinen ja halusin tehdä monenlaisia asioita. – Aseman vakiinnuttaminen tangoja iskelmämaailmassa vaatii pitkän ja määrätietoisen työn. Näin hän pystyi keskittymään paremmin tangokuninkaan velvollisuuksiin. Minulla on erittäin hyvä kokemus siitä, kun kanttorina menin pitämään joululaulutilaisuuden pubissa. askel 9/24 ~ 15. – Finaali oli todella kovatasoinen. Seurakunnissakin on omat jännitteensä, mutta viihdebisneksen yllättäviin kiemuroihin kirkollista maailmaa ei kuitenkaan voi hänen mukaansa verrata. – Kanttorilta halutaan musiikkia, joka kumpuaa naimisiin menevien tai vainajan elämästä. Se säilytti jännityksen aivan loppuun saakka. Iskelmän ja tangon puolella taas on otettava vahva kontakti yleisöön. Kruunaamisen jälkeen Pasi jäi työnantajan kanssa sovitulla tavalla puolen vuoden virkavapaalle. Uudistumisen tarve on melkoinen. Ihmiset on saatava paremmin otteeseen. Puitteet ovat kunnossa. Kesäpaikkamme lähellä oli tanssilava ja meillä muilla perheenjäsenillä oli tapana mennä lauantai-iltaisin hengailemaan sen liepeille. Tanssimaailmassa Pasi haluaisi herätellä ennen kaikkea tanssijärjestäjiä. – Perheen kanssa olemme aina seuranneet Tangomarkkinoita televisiosta. Heillä on iso vastuu siitä, miten tanssijat ja myös artistit viihtyvät. Lavat sijaitsevat usein kauniilla paikoilla ja ilmapiiri on ainutlaatuinen, kun musiikki alkaa soida ja tanssijat levittäytyvät lavalle. Viime vuoden lopulla Pasi Flodström päätyi irtisanomaan sopimuksensa ohjelmatoimiston kanssa. Mutta löytyy varjopuoliakin. 2023 koitti Pasi Flodströmin suuri hetki, kun hänet kruunattiin Seinäjoella uudeksi tangokuninkaaksi. Hän sai myös oman valmentajan, joka perehdytti häntä iskelmälaulamisen saloihin. Perinteiden rinnalle on tuotava uutta Flodström näkee tangomaailmassa tiettyjä yhtäläisyyksiä evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Klassisesta musiikkikoulutuksestaan huolimatta Flodström on ollut tangon ystävä lapsesta saakka. Haave läheni, kun Flodström osallistui hyvällä menestyksellä Loistava laulaja -kilpailuun. Siihen on kuulunut hienoja keikkoja ja mieleen jääneitä kohtaamisia, mutta myös toisenlaista tunnelmaa. siunaustilaisuuksien musiikki on huomattavasti monipuolistunut. Molemmat ovat olleet vahvoja ja perinteisiä instituutioita, jotka eivät ole pystyneet täysin pysymään kehityksessä mukana. Tanssilavojen vähennyttyä kilpailu keikoista on kovaa, ja pitää toimia kyynärpäätaktiikalla. – Klassisessa laulussa opetetaan katsomaan hieman yläviistoon. Meitä oli viisi aivan erilaista laulajaa ja persoonaa. Pasi alkoi itsekin harrastaa tanssimista ja lavojen maailma tuli vähitellen tutuksi. Oli kivaa kuunnella musiikkia ja seurailla iloisia ihmisiä. Minä en sellaisesta pidä. Tanssikansa on vaativaa ja pahimmillaan laulaja joutuu kuulemaan suoranaista ilkeilyä. Näin ihmiset huomaavat, että seurakunnan väki onkin ihan rentoa porukkaa. – Isäni teki työuransa bussikuskina ja oli paljon tien päällä
Minä kerroin hänelle, että useimmiten kello 16 aikoihin lämmittelen jo ihan rauhassa piharakennuksessa puusaunaani, Pasi hymyilee. – Tämä alue on muutenkin kulttuurisesti vireää ja Tangomaailma ja kirkko ovat perinteisiä instituutioita, jotka eivät ole täysin pysyneet kehityksessä mukana. – Musiikillisesti olen siis edelleen kanttori ja tangokuningas. – Jonkin aikaa sitten tapasin Helsingissä ihmisen, joka valitteli koko ajan päiviensä kiireitä. Ero hektiseen pääkaupunkiin on suuri. Hän on luotettava ja lämmin ihminen, jonka kanssa pystyy villisti ideoimaankin. Flodström arvostaa maaseudun leppoisaa rytmiä, joka rakentaa hyvää elämänlaatua. Tangokuningasvuoden aikana Pasi Flodström joutui aika tavalla pohtimaan musiikillista identiteettiään. Flodström ihmettelee tätä. Mielenterveyteni kuitenkin tarvitsee Satakunnan. Se on lähes puolet pikkukaupungin asukasmäärästä. Samalla voisi ottaa jonkun mieleen jäävän taitelijanimen. Maaseudun leppoisa tahti rauhoittaa Pasi Flodström on juuriltaan syvästi satakuntalainen. Helsingistä palatessa rauhoitun aina jo matkalla, kun lähestytään kotiseutua. – Ullan kanssa on ollut ihana työskennellä. Mitä hän haluaa musiikin saralla tehdä ja mikä on taloudellisesti järkevää. – Rakastan Helsinkiä, ja tiedostan että siellä on monia mahdollisuuksia. Lopulta Pasi päätyi siihen, että jatkaa kanttorin työn ohella keikkailua omalla nimellään. Haluan purkaa rajoja musiikkityylien ja eri maailmojen väliltä. Satakuntalaisia pidetään usein vähäpuheisinä, jäykkinä ja jopa tylyinä. musiikkiartistien myynnistä. Yksi vaihtoehto olisi suuntautua tanssimusiikkia paremmin myyvään popmusiikkiin. Viime vuoden Tangomarkkinoiden jälkeen Harjavallan torille kerääntyi peräti 3000 ihmistä juhlimaan Pasia. Talo on turistinähtävyys Kanttori-laulaja iloitsee siitä, kuinka vilpittömästi harjavaltalaisyhteisö riemuitsi hänen menestyksestään. 16 ~ askel 9/24. Sibelius-Akatemiassa opiskellessaan Pasi asui seitsemän vuotta Töölössä. – Meidän mielenmaisemamme on vakaa ja rauhallinen, mutta täällä on myös todella helppo jutella ihmisten kanssa. Nehän eivät sulje mitenkään toisiaan pois. Sen lisäksi myös opiskelukaupunki Helsinki on tullut hänelle hyvin tutuksi
– Olen 29-vuotias ja saavuttanut ne molemmat. askel 9/24 ~ 17. On aika perisatakuntalaiselle harkinnalle. Vajaan seitsemän tuhannen asukkaan kaupungissa tangokuningas on melkoinen harvinaisuus ja Pasin asunto on jopa jonkinlainen turistinähtävyys. musiikkielämä on aktiivista. Pienen paikkakunnan yksi harmi on kuitenkin juuri se pienuus. Flodström arvioi musiikin voiman hautajaisissa tai häissä suuremmaksi kuin tanssipaikoissa. – Tangojen ja iskelmien esittäminen on äänenkäytöllisesti selvästi helpompaa. Hyvillä mielin takaisin seurakuntaan Syyskuun alussa Pasi Flodströmin virkavapaus päättyi ja hän on palannut työhönsä Harjavallan seurakunnan kanttoriksi. Harjavaltalaismuusikko pohtii, että vauhdikas työvuosi kirkon ulkopuolella on saanut hänet arvostamaan kanttorin työtä vielä aikaisempaakin enemmän. Hänen kalenteristaan on irrotettu aikaa muun muassa joulukonserttikiertueelle yhdessä Eija Kantolan kanssa. Ei minun tarvitse urallani pyrkiä koko ajan eteenpäin, sympaattinen muusikko sanoo. Kanttorin työ on vaativaa Kokemustensa perusteella Pasi Flodström uskaltaa jonkin verran arvioida eri musiikkiammattien vaativuutta. Osana opintojaan hän suoritti myös laulunopettajaopinnot. Keikkailen yhdessä muun muassa Vesa Formusen kanssa, joka on pitkän linjan harmonikantaitaja. Flodström kiittelee Sibelius-Akatemiassa saamaansa perusteellista koulutusta. Sieltä on löytynyt työkaluja omankin äänen tehokkaaseen käyttämiseen. Pasi jatkaa keikkailua ahkerasti kanttorin töiden ohella. Koen, että niissä hetkissä musiikilla on aivan erityinen merkitys. – Tangokuningasvuoden aikana ääneni on notkistunut. Sen kanssa on nyt luontevampi laulaa iskelmämusiikkia. – Kanttorina saan olla mukana ihmisten suurissa juhlissa ja elämän taitekohdissa, suruissa ja iloissa. Ylipäätään iskelmämusiikki on hyvinkin sallivaa. – Se oli kivaa ja huomaan todella kaivanneeni kanttorin työtä, kutsumusammattiani. Mutta juuri nyt Pasilla ei ole kiire minnekään. Pasi Flodström kertoo, että hänellä on elämässään toistaiseksi ollut kaksi suurta uraan liittyvää haavetta: työskennellä kanttorina ja päästä tangokuninkaaksi. Oman puusaunan voi lämmittää muutamankin kerran. – Työpäivän aikana voit laulaa esimerkiksi hautajaisissa. Hänen mukaansa kanttorin työ on huomattavasti vaikeampaa kuin lavoilla laulaminen. Tanssilavoilla tunnelma jää usein pinnallisemmaksi. Hänellä on runsaasti aikaa tehdä työtä ja uraa musiikin parissa. Tämän jälkeen voi olla edessä siirtyminen toisiin hautajaisiin tai johonkin muuhun tilanteeseen. Klassinen laulu on kehollisesti rajumpaa, koska siinä ei käytetä äänentoistoa. – Käymme läpi kaikkiaan 22 paikkakuntaa kautta maan. Välillä juodaan kahvit, ja sitten on taas uuden lauluesityksen vuoro. Välillä autot jäävät läheiselle tielle parkkiin ja sieltä tullaan kuvaamaan taloa ja mahdollisesti näkyvillä olevaa tangokuningasta. Nykyään laulutaidollekaan ei laiteta niin suurta painoa kuin aikaisemmin. Asiat järjestyvät. Flodström on vielä nuori mies. Nyt voin olla itselleni hetken aikaa armollinen. Olen introvertti, ja kaipaan vapaalla omaa rauhaa. Pasi kävi virkavapaalla muutamien viikonloppujen aikana jo ottamassa tuntumaa normaalityöhönsä. Kanttorin työssä ei myöskään riitä yhden ”keikan” vetäminen, vaan laulaa saa pitkin päivää hyvinkin vaihtelevissa tilanteissa. – Aina se ei tunnu niin kovin kivalta. Keikkailu jatkuu kanttorin työn ohella Flodström on heinäkuussa luovuttanut tangokruununsa eteenpäin, mutta Suomen kansa saa silti jatkossakin nauttia hänen komeasta bassostaan
Silti sijansa on myös päättäväisellä yrityksellä ymmärtää muita – ja itseään. Vihaa ja muita hankalia tunteita ei pidä torjua, ja rehellinen pitää olla. Kovat sanat särkevät tai lyövät lukkoon, suorat sanat oikovat. Elämä saa usein syvimmät ja hehkuvimmat värinsä, kun ihminen tai kasvi on antanut kaikkensa. Ehkä voisimme tänä alkavana syksynä haastaa itsemme ystävällisyyden ja lempeyden vallankumoukseen. Samalla syksy kuitenkin tuo eteemme aivan konkreettisesti myös elämän haurauden. 18 ~ askel 9/24 Syyskuu J o nuorena minuun teki syvän vaikutuksen Anna-Maija Raittilan runo, jossa hän kirjoittaa: Näinä aikoina on puhuttava selvästi, mutta onko muuta selvää puhetta kuin puiden hengitys. Puut päästävät irti lehdistään, jotka muuttuvat läpikuultaviksi. Vaikka sinun elämässäsi ei alkaisi tänä syksynä mitään uutta, olet tärkeä. Jokainen hetki on lahjaa. Miten haaraisia ja hauraita perille ehtiessään ovat lehtisuonet. Vaikka on hyvä puhua asioista suoraan ja rehellisesti niiden oikeilla nimillä, on samalla muistettava, että asiat ovat yleensä mutkikkaampia kuin tajuamme. Miten hauraita ovat perille ehtiessään lehtisuonet. Lisäksi kovalla suoraan sanomisella saa vain harvoin viestinsä oikeasti perille. Myös särkynyt ja lakastuva elämä on arvokasta. Sävykkäämpi puhe on vaikuttavampaa: sen avulla syntyy aitoa yhteyttä. Syksy on monien ihmisten elämässä uusien alkujen aikaa. Kasvit menettävät vähitellen vihreän värinsä, lakastuvat ja maatuvat. EMILIA KARHU Ylistys elämän hauraudelle Juuri nyt Pi xa ba y. Koen, että syksy on ylistyslaulu ennen kaikkea elämän hauraudelle. Koulut, opinnot, työt ja harrastukset täyttävät taas päivät väljemmän kesäkauden jälkeen. Upea on myös runon lause: suorat sanat oikovat
– – Mutta ehkä isä huomasi lapsenvahdiksi jouduttuaan ikään kuin vahingossa pitävänsä minusta ja lapsista, jopa vähän rakastavansa.” Kirjailija Heikki Turunen muistelee sodassa haavoittunutta, harhaisen mustasukkaista isäänsä ET-lehdessä 12/2024 ”En ole miettinyt montako vuotta elän. Heidän matkailuautonsa kylkeä koristaa teksti: Nykyhetkellä on yksi etu kaikkiin muihin nähden – se kuuluu meille.” Päivi Janhunen, jonka suvussa on hengenvaarallista sydänsairautta kolmessa polvessa, Viva-lehdessä 6/2024 ”Edelleen iloitsen joka aamu siitä, että herään ja hengitän. Meillä on jokin ihmeellinen kyky ottaa ilo irti elämästä aina, kun mahdollista. Kaikista tuntemuksista voi oppia ja niitä voi jäädä pohtimaan eteenpäin. Metsä suo tilaa kaikille tuntemuksille.” Metsäkylpyjä ohjaava ympäristöpsykologi Sara Malve-Ahlroth Koti ja maaseutu -lehdessä 4–5/ 2024 ”Vasta vanhoilla päivilläni olen alkanut sisäistää, miten rikkinäisen perheen lapsi olen. Hänen mielestään Jeesus oli ensimmäinen tasaarvon airut.” Näyttelijä Sinikka Sokka Voi hyvin -lehdessä 6/2024 ”Ei kannata ripustautua ajatukseen, että luonto luo vain rauhan tunteita. Suruista tehty, murehista muovaeltu. askel 9/24 ~ 19 Lainasanat Pix ab ay ”Äiti oli perheen kantava voima. Ei tarvitse yrittää mitään, hetki on sitä mitä on. Siinä parantumattomasti sairas nuori mies lähtee matkalle tuntemattoman ihmisen kanssa. Hän uhrautui liikaakin, hän olisi saanut ajatella enemmän itseään. Ajattelen, että ihanaa, minulla on vielä tämä yksi päivä!” Aggressiivisesta rintasyövästä toipuva laulaja Marika Krook Anna-lehdessä 24/2024 Viisautta ”Tahallista pahuutta sietää katua, mutta koskaan ei sitä, että yritti ja erehtyi, ei jaksanut ja epäonnistui. Olen aina ollut hetkessä eläjä ja uskon, että se on ollut minun ja koko perheemme selviytymiskeino. Kuuntelen parhaillaan kirjaa Kaikki taivaan sini. Se auttaa nostamaan esiin sen, mikä on tärkeää juuri nyt. Jokainen voimillaan, senhetkisen ymmärryksen varassa.” – Marja Kuparinen. Äidillä oli kristillinen vakaumus, jonka mukaan lähimmäisestä piti huolehtia
Vaikka kasvi on myrkyllinen, sitä on käytetty meillä perinteisesti muun muassa rohtona ja lemmenyrttinä sekä viinan ja oluen mausteena. Se viihtyy pohjoisen pallonpuoliskon havumetsäja tundravyöhykkeellä. Savossa todettiin, että ”Matti murkinan antaa, Matti murkinan ottaa”. Samoin väitettiin käärmeiden ja mäyrien maanneen Matista Mattiin. Suopursujen lehtien ja kukkien keitinveden avulla hävitettiin syöpäläisiä kotieläimistä ja sitä käytettiin myös koiperhosten ja luteiden karkottamiseen. Apostoli Matteuksesta nimensä saaneet Matit seikkailivat almanakassa kahteen otteeseen ja alkoivat esiintyä parina kansan suussa. LÄHTEET: WIKIPEDIA.ORG JA SUOMENLUONTO.FI Juuri nyt S yyskuussa Syys-Matti alkaa puhdetyöt, Talvi-Matti lopettaa ne, tietää Kustaa Vilkuna kertoa Vuotuisessa ajantiedossaan. Nykytietämyksen mukaan kaikki suopursun osat sisältävät hermomyrkkyä. Suopursun voimakas tuoksu johtuu eteerisistä öljyistä, jotka ovat antibakteerisia eli estävät bakteerien lisääntymistä ja tappavat niitä. Grönlannissa suopursun tiedetään risteytyneen lapinalppiruusun kanssa. Euroopasta suopursun eri alalajien esiintymisalue ulottuu läpi Siperian Tyynenmeren rannikolle, eteläisimmillään Kiinan, Korean ja Japanin pohjoisosiin. Ulkoisesti suopursua on käytetty kääreinä reuman ja ihotautien hoitoon ja siitä on tehty myös teetä. Pimeänä aikana pitäisi muuttaa elämän rytmiä. FREIJA ÖZCAN Pi et in en / M us eo vi ra st o Vähemmän ruokaa ja enemmän unta SALMILAINEN PERHE ruokailee tuvassaan 1930-luvulla. Talven pimeyttä lähetessä tulee kyllä mieleen, että entisvanhaan olivat ihmiset nykyisiä viisaampia. Uudellamaalla tiedettiin, että ”Matista karhu maata panee ja Matista ylös nousee”. 20 ~ askel 9/24 Kuukauden kasvi Suopursu S uopursu ( Rhododendron tomentosum) on 30–100 cm korkuiseksi kasvava pystyvartinen, pensasmainen varpu. Suomessa suopursua esiintyy eniten maan keskija pohjoisosissa. Pohjois-Amerikassakin lajia tavataan. Kasvin liiallinen käyttö aiheuttaa ensin ärtyisyyttä ja sitten apatiaa. Jälkimmäinen tarkoitti sitä, että sydäntalvella yksi syömäkerta jäi pois, koska silloin nukuttiin enemmän. Pixabay
Jos haluat, työntekijä voi tulla myös käymään kotonasi. Ihmistä ei nähdä ensisijassa avun kohteena ja vastaanottajana, vaan tärkeänä ja arvokkaana yhteiskunnan jäsenenä. Jos haluat lahjoittaa rahaa Kirkon diakoniarahastoon heikoimmassa asemassa olevien hyväksi, voit tehdä sen tilille FI15 8000 1100 0602 28 ja kirjoittaa viestikenttään: toivo. Kirkko haluaa edistää oikeudenmukaisuutta ja kaikkien ihmisten hyvää. Lisäksi ruoka-apua on jaettu aiempaa enemmän. Toukokuun loppuun mennessä rahallista apua oli myönnetty jo lähes 3,5 miljoonaa euroa, kun vastaavana aikana viime vuonna diakonia-avustuksia annettiin 2,6 miljoonaa euroa. Työntekijät eivät kysele, kuulutko kirkkoon, vaan auttavat kaikkia Suomessa asuvia. Diakoniatyöntekijät kertovat, että vähävaraisia ihmisiä ahdistaa tunne, että he ovat arvottomia muiden silmissä. Lahjoituksen voi tehdä myös MobilePaylla numeroon 46399. Kirkon tilastojen mukaan evankelis-luterilaisten seurakuntien diakoniatyö on myöntänyt taloudellisia avustuksia kolmanneksen enemmän alkuvuonna 2024 kuin viime vuoden vastaavana aikana. Diakoniatyöntekijöiden kanssa voit pohtia vaikeaa elämäntilannetta, saada henkistä, hengellistä ja taloudellista tukea sekä etsiä keinoja selvitä eteenpäin. Diakonit ja diakonissat auttavat sinua myös hakemaan sinulle kuuluvia yhteiskunnan tukia. EMILIA KARHU Ju kk a Gr an str öm DIAKONIATYÖ TOIMII ihmisten kanssa heidän tilanteensa helpottamiseksi ja parantamiseksi. Diakoniatyössä kunnioitetaan ja puolustetaan myös jokaisen ihmisen oikeutta omaan uskontoon, mielipiteeseen ja kulttuuriin. askel 9/24 ~ 21 Diakonia auttaa kaikkia T iesithän, että evankelis-luterilaisten seurakuntien diakoniatyöntekijöiden puoleen voit kääntyä missä vain asiassa, joka tuo sinulle huolta tai ahdistusta. Kuvassa diakonian vapaaehtoiset lajittelevat lahjoituksena saatuja elintarvikkeita Espoonlahden kirkolla ennen ruokajaon alkamista.. Vuosittain Kirkon diakonia avustaa yli 10 miljoonalla eurolla ja avustaminen lisääntyy yleensä vuoden loppua kohti. Jokaisen ihmisarvo on luovuttamaton. Avun piiriin on hakeutunut paljon myös aivan uusia ihmisiä. Diakoniatyössä kunnioitetaan Jeesuksen esimerkin mukaisesti jokaisen ihmisen toimijuutta ja päätösvaltaa omassa elämässään. Lahjoitetut varat käytetään lyhentämättömänä avustustoimintaan
Helvi-anoppini ohje kyyneleiden estämiseksi oli sytyttää kynttilä lähelle leikkuulautaa. Joustavuutta kannattaa harjoittaa myös keittiössä. Lisään sitten litran vettä ja annan kiehua hiljaisella lämmöllä noin tunnin ajan. Kynttilän lisäksi pidän usein uimalaseja silmilläni sipulin leikkaamisen ajan. Sipulia kannattaa syödä jo sen laajojen terveyshyötyjen vuoksi. Itkettää, vaikka en ole erityisen surullinen. Kuullotan niitä Marin keittiössä ensin hiljaisella lämmöllä ruokaöljyssä. Sipulista keittoa E gyptissä sai sentään sipulia tämän iänikuisen mannan sijaan. Osa ihmisistä on kuitenkin sipulille allergisia. Mutta ei maailma siihenkään kaadu, jos timjamia ei ole saatavilla. Kolmen sipulin soppa Sipulikeitosta löytyy lukuisia ohjeita. Maustan keiton suolan lisäksi timjamilla ja mustapippurilla. Bon appétit! MARI TEINILÄ Ju kk a Gr an str öm Ju kk a Gr an str öm Pi xa ba y 22 ~ askel 9/24. Jos sitä ei satu olemaan, syntyy maukas keitto ilmankin. Yksi heistä totesi sen olevan muuten hyvää, mutta liian laihaa. Sipulia leikatessa minulta alkaa aina valua kyyneleet ja silmiä kirvelee. Se vaikuttaa suotuisasti muun muassa veren kolesterolitasoon ja immuunijärjestelmään. Napinaa se ei kuitenkaan estä. Pitkä matka oli alkanut väsyttää. Mooseksen kirjan mukaan. Timjami on sen sijaan lähes välttämätöntä. Pienikin pala voi aiheuttaa voimakkaan reaktion, esimerkiksi vatsakivun. Marin keittiön erikoisuus on siinä, että käytän keittoon keltaja valkosipulin lisäksi myös purjosipulia. Suomessa purjoa, valkosipulia ja keltasipulia on tarjolla ympäri vuoden. Höyryävän sopan päälle laitan paahdettuja leipäkuutioita ja raastan kotoa löytyvää juustoa. ”Muistattehan, miten Egyptissä saimme ilmaiseksi kalaa ja miten meillä oli kurkkua, vesimelonia, purjoa, sipulia ja valkosipulia!”, yksi vaeltajista sanoi 4. Näin napistiin, kun Mooses oli johtamassa kansaansa kohti Luvattua maata. Sen jälkeen en ole sipulia keitossani säästellyt. Vuosikymmeniä sitten valmistin sipulikeittoa ystävilleni. Maistuu nannalta, jos ei jopa mannalta. Neljän henkilön keittoon pilkon kahdeksan keskikokoista sipulia, purjon ja neljä valkosipulinkynttä
MARIN SIPULIKEITTO NELJÄLLE 8 keskikokoista keltasipulia 4 valkosipulinkynttä 1 purjo 1 l vettä 3 rkl tuoretta timjamia mustapippuria suolaa vajaa desilitra ruokaöljyä paahdettuja leivänpalasia juustoa Ju kk a Gr an str öm askel 9/24 ~ 23
Eteiseen saattaa kertyä väärän kauden tai koon vaatteita. – Vasta silloin alettiin puhua siitä, mitä se tarkoittaa arjessa, kun tavaraa kertyy ja kertyy. 24 ~ askel 9/24 Kuinka taltuttaa arjen temppurata. Lisäksi tavaroiden haaliminen vastaa Aallon mukaan syviin inhimillisiin tarpeisiin turvallisuudesta ja varautumisesta. – He eivät halua jättää vastaavaa taakseen. Siinä missä tavaroiden hankkiminen on nykyään helppoa, niiden karsiminen on vaikeaa ja vaivalloista. Perityistä tai lahjaksi saaduista tavaroista luopumisen saattaa estää velvollisuudentunto. Onko tavara käytössä. Hamstraus vastaa syviin tarpeisiin Kulttuurihistorioitsija ja ammattijärjestäjä Ilana Aallolle ongelma on tuttu. Jos ei ole, niin onko se sinulle korvaamattoman rakas. Työhuoneen lattialla on ”väliaikainen” varasto. Siellä perkaamista odottaa muun muassa kassillinen vuosikymmenten takaisia luentomuistiinpanoja ja muita papereita. Nämä tavarat Aalto neuvookin jättämään rauhassa viimeiseksi, kun kodin tavarakaaosta alkaa setviä. Moni hankkiutuu ammattijärjestäjän asiakkaaksi nimenomaan jouduttuaan kasvokkain kuolinpesän kanssa. Ne eivät ole käytössä, eikä niistä aina edes pidetä, mutta silti niistä luopuminen tuntuu hankalalta. Perin muun muassa kirjoja (onneksi myös kirjahyllyn), aterimia, astiastoja, tauluja, lakanoita sekä metritolkulla kankaita, jotka ovat odottaneet vuosikymmeniä ompelua. Monet kauniit ja arvokkaatkin tavarat tulivat kotiimme, jossa tavarasta ei aiemminkaan kärsitty puutetta. Kulutuksen vaikutuksista ympäristöön on oltu huolissaan pitkään, mutta vasta 2010-luvulla havahduimme siihen, miten jatkuva kulutus vaikuttaa koteihin. Luopuminen laukaisee menetyksen pelon Arkea eniten hankaloittavat röykkiöt löytyvät Ilana Aallon mukaan usein eteisestä ja keittiöstä. Hänen mukaansa tavaroiden karsiminen kannattaa aloittaa pohtimalla, mitkä tavarat ainakin haluaa säilyttää. Erityisen paljon tunteita voi liittyä muistoesineisiin. Ja niin edelleen. Suomessakin olemme eläneet kulutusyhteiskunnassa jo 1960-luvulta lähtien. Silti luopumisen esteenä on monenlaisia kompastuskiviä. Lisäksi mikä tahansa tavara saattaa edustaa turvaa. Ajatellaan, että aika tavaran kaupitsee ja saattaahan tuota fondue-pataa vielä joskus tarvita. Ammattijärjestäjä Ilana Aalto tietää, minkälaiset tavarat suomalaisten koteja tukkivat. Elämäntaito. – Kenenpä suomalaisen suvussa ei olisi kokemusta pulasta. Nelihenkisen perheemme tavaramäärä on luultavasti melko tyypillinen, mutta silti tavarat tuntuvat pikemmin hankaloittavan kuin helpottavan arkea. – Vaikeimmat tavarat eivät lopulta yleensä ole niitä, jotka tekevät arjesta temppuradan. E teisessä kompastelen kenkiin enkä löydä takilleni vapaata nuppia naulakosta. – Hääpukuja, bändipaitoja 1980-luvulta, lasten askartelutöitä, mummon virkkaamia pitsilakanoita ja kultareunaisia kahvikuppeja, Aalto listaa. Silti kulutukseen kannustavassa ympäristössä siitä irtautuminen on vaikeaa. Luopuminen voi tuntua mahdottomalta siksi, että esine oli lahjan antajalle tärkeä. Aallon mukaan tavaran kertymisen taustalla vaikuttavat yhteiskunnan rakenteet. Talousjärjestelmämme perustuu kuluttamiseen, uuden ostamiseen ja vanhan pois heittämiseen. Rakkaatkin esineet muuttuvat rojuksi, kun niitä on liikaa. Keittiön kaappeja taas tukkivat tavarat, joita käytetään hyvin harvoin – jos koskaan. Havahduin tilanteeseen sen jälkeen, kun isoäitini ja kummitätini pari vuotta sitten kuolivat lyhyen ajan sisällä
Siinä hän vinkkaa muun muassa valitsemaan karsittavien sijaan säilytettäviä tavaroita. – Ihminen voi myös oman tavarahässäkän haltuunoton kautta muuttaa toimintaansa. Sen lisäksi pitäisi aidosti oppia vähentämään kulutusta, jotta tavaraa ei kertyisi nykyiseen tapaan. Mutta jos asia halutaan ratkaista oikeasti, se pitää ratkaista yhteiskunnan tasolla ja mieluiten globaalisti. Tavaraongelmaan ratkaisu voisi olla kiertotalous. Kiertotaloudesta ratkaisu Varsinaista ongelmaa karsimisen opettelu ei poista. Aalto sanoo nähneensä muutoksen omissa asiakkaissaan. Aalto kuitenkin muistuttaa, että säilytystilan lisäksi myös ihmisen muisti on rajallinen. Kukaan ei voi yksin ratkaista isoa kuvaa, mutta kaikki voivat olla pieniä vaikuttajia. la on asetettava tuotannolle rajat. Mutta jos esine ei ole käytössä eikä edes rakas, niin miksi sellaista säilyttäisi. TUIJA PYHÄRANTA. Käyttämättömiinkin tavaroihin saattaa kytkeytyä lisäksi ajatuksia ihanneminästä. Ruokaa ja koukuttavia sovelluksia on tavaroiden tapaan nykyään tarjolla enemmän kuin meille olisi hyväksi. – Ihminen voi tehdä omassa elämässään ratkaisuja, jotka ovat tärkeitä hänen hyvinvoinnilleen. Jokaisen tavaran kohdalla voi kysyä, onko se käytössä, ja jos ei ole, niin onko se korvaamattoman rakas. Aalto vertaa tavarapaljoudessa elämistä painonhallintaan ja ruutuajan rajoittamiseen. Kaapissa saattaa olla esimerkiksi välineitä sellaista harrastusta varten, jonka ihminen toivoisi aloittavansa. Silloin tuntuu loogisemmalta säilyttää niitä. askel 9/24 ~ 25 – Tavarat voivat näyttäytyä euroina. – Ajatus luopumisesta laukaisee menetyksen pelkoa. – Silloin se on tärkeä muistoesine ja sen voi pitää. Kaappiin hukkuneen tavaran olemassaoloa ei välttämättä muista, vaikka tarvetta sille tulisikin. Nämäkään ongelmat eivät ratkea yksilö kerrallaan. Lisäksi tarvitaan arvojen muutosta: vanhojen, kestävien esineiden ja patinan arvostuksen kasvua sekä ilon ja nautinnon etsimistä jostain muualta kuin uusista tavaroista. – Viime kädessä lainsäädännön tasolTu ija Py hä ra nta JATKUVAN KULUTUKSEN vaikutuksiin arjessa havahduttiin vasta 2010-luvulla. Aalto antaa käytännön vinkkejä kodin järjestämiseen kirjassaan Vartin voima (Ateena 2024). Ohjeen voi kirjoittaa vaikka lappuun seinälle, jotta sitä muistaa noudattaa. Valintojen tukena voi käyttää lisäksi apukysymyksiä
Mutta suurin niistä on kauneus 26 ~ askel 9/24
”Valkoiset seinät, maailmani rajat. Miten tänne päädyin. Anna Pölkin elämässä se liittyy moneen asiaan. – Kun olin edellisenä syksynä saanut ensimmäisen psykoosini, se tuntui ylivoimaisen vaikealta asialta sisäistettäväksi ja hyväksyttäväksi. Swanin elämään ja tuotantoon Anna uppoutui sen jälkeen, kun hänen kulkunsa alkoi suuntautua Turun seudulta Kangasniemen suuntaan. Myös Anni Swanin vei Kangasniemelle rakkaus. Miksi minä. Miten tästä nousen – selviän?” Näin Anna Pölkki kirjoittaa päiväkirjateoksessaan Metsien kaukainen sini. Miksi. Miksi taas. Anna ei olisi Anna, ellei hän olisi kuitenkin jo hyvin pian nähnyt asiassa jotain hyvääkin. Kirjojen keskellä hän on kokenut monia kauniita ja lohduttavia hetkiä. Hän ymmärsi joutuneensa kohtaamaan erään ihmismielen synkimmistä mysteereistä pelottavalla ja pysäyttävällä tavalla. Kyselin miksi-kysymyksiä sekä itseltäni että Jumalaltani. Juuri ilmestynyt omaelämä kerrallinen päiväkirjateos kertoo elämästä kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa, mutta on raskaasta aiheestaan huolimatta täynnä iloa, valoa ja kauneutta. Sydämeni on rikki, käpristynyt kokoon kuin rusina, ja niin pieni ja kuiva, etteivät edes kyyneleet pääse puristumaan ulos. Mitä täällä teen, taas. ANNAN ELÄMÄ on vakavasta sairaudesta huolimatta täynnä vaaleanpunaisia unelmia, iloa ja innostumista. Puolisonsa runoilija, kääntäjä Otto Mannisen kanssa hän vietti kaikki kesänsä Kangasniemellä Puulan saaressa. Erityisesti se symboloi hänen uusia kotimaisemiaan. Hiukkasen lohtua toi se, että hän tiesi voivansa hyödyntää kokemusta kirjoittamisessaan. Kun kangasniemeläinen Anna Pölkki puuhastelee puutarhassaan, kirjoittaa kirjoja, valokuvaa koivikossa kakkujaan tai uppoutuu vanhoihin tyttökirjoihin vaaleanpunaisessa vinttihuoneessaan, hän hoitaa mielensä terveyttä. Hänet oli tuotu sairaalaan ambulanssilla ja hänellä oli psykoottinen mania. Se oli jo toinen kerta vuoden sisällä. Meri-ikävää ja huikaisevaa onnea ”Metsien kaukainen sini” oli kirjailija Anni Swanin taikasana ja Swanin Pikkupappila-kirjan Ullan voimafraasi. Vaikka elämä sairauden kanssa ei ole helppoa, hetkittäin hän löytää aina onnea, iloa ja kauneutta. Istun sairaalasänkyni reunalla, suljetulla osastolla psykiatrisessa sairaalassa. O n elokuu 2021. TEKSTI: TARJARIITTA LEHTOLA KUVAT: TARJARIITTA LEHTOLA JA ANNA PÖLKKI askel 9/24 ~ 27
Se oli päivä, jolloin herkälle runotytölle langetettiin kuolemantuomio. – Psykoottisen ihmisen todellisuudentaju on pettänyt, hän on hullu siinä mielessä, mitä sanalla syvimmillään tarkoitetaan. Tunteiden kuvaamisen armolahja Kun Anna loppukesästä 2021 päätti alkaa pitää uudenlaista päiväkirjaa, ajatuksena oli, että siitä voisi tulla kirja. Lääkärin vastaanotolta lähdettyään Anna soitti itkien puolisolleen. Se oli tienviitta tulevaan, edessäni häilyviin unelmiin.” Pikkupappilan Ulla kaivautui satusilmineen Pölkin sydämessä samaan sopukkaan Vihervaaran Annan ja Uuden kuun Emilian kanssa. 28 ~ askel 9/24. Näky viilsi sydäntä – kauneudesta, haikeudesta. Silmäni kyyneltyivät. Omaelämäkerrallinen päiväkirjateos Metsien kaukainen sini ilmestyi syyskuun alussa. Eikä talon sijainnista kirjailijoistaan, metsistään ja vesistöistään tunnetulla Kangasniemellä ollut ainakaan haittaa. M. Parasta on, kun pääsen kesällä lukemaan riippumattoon, joka sijaitsee puutarhamme laidalla olevassa koivikossa. – Diagnoosi osui ajankohtaan, jolloin valo oli muutenkin kadoksissa, pahiten mitä koskaan sitä ennen tai sen jälkeen. Kirjassa lomittuvat luontosuhteeni, puutarhani ja mielenterveyshäiriöSydämeni on rikki, käpristynyt kokoon kuin rusina. Se ei johtunut pelkästään sairaudesta, vaan ennen kaikkea minulle määrätystä psykoosilääkkeestä. – Haluan levittää tyttökirjojen ilosanomaa. Onhan Eino Leinokin kirjoittanut suomalaisten rakastaman runon Nocturne juuri Kangasniemellä Otto Mannisen luona vieraillessaan. Visuaalisesti hyvin kauniin kirjan kuvat vievät kakku ja lukuhetkiin metsän siimekseen ja puutarhaan. Kun minua pelotti enemmän kuin koskaan elämässäni, kuuntelin turvaa saadakseni ambulanssissa hengellistä laulua Älä pelkää. Lukemiseeni liittyvät vahvasti kauniit teekupit ja ihanimpina hetkinä kakkupalat. Niissä viehättää ennen kaikkea vanha nostalginen kauneuden ja viattomuuden maailma, jossa on hyvä olla. Koen kosketuksen usein rauhoittavana, ja siksi ojensin käteni hoitajalle, joka viskaisi sen tylysti syrjään. ”Eräänä kevätiltana ajelin kohti Etelä-Savoa. Anna Pölkki puolestaan oli syvästi rakastunut paitsi erääseen metsien mieheen, myös tämän tunnelmalliseen taloon ja sen ympäristöön. Niinpä keksin yhdistää kirjallisuuden ja kakut. Tammikuun 18. Oma kokemukseni on, että väärät psyykelääkkeet voivat olla mielenterveyshäiriöiselle pahempi helvetti kuin itse sairaus. päivä vuonna 2021 ei koskaan poistu Annan mielestä. Näin syntyi Anna Pölkin viime vuonna ilmestynyt esikoisteos Kakkuja salaisesta puutarhasta, jossa Anna esittelee rakastettuja klassikkokirjoja ja taikoo kakkuja niiden innoittamana. Parasta palautetta kakkukirjastani on, jos joku on alkanut lukea vanhoja tyttökirjoja. Siltä diagnoosi parantumattomasta sairaudesta, kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, tuolloin Annasta tuntui. Diagnoosi tuntui kuolemantuomiolta Kun psykoottinen mania vei Anna Pölkin ensi kertaa sairaalaan, lähes pahinta oli hoitohenkilökunnan kohtelu. Anna uskoo vaikeista asioista avoimesti puhumisen olevan merkityksellistä myös muille kuin hänelle itselleen. Siihen tiivistyi jotain itseään suurempaa. Onneksi esikoiskirjasta tuttu kustantaja Avain tarttui käsikirjoitukseen. Merestä luopuminen aiheutti Annalle syvää surua, mutta ajan mittaan hän oppi elämään meri-ikävän kanssa. – Koin saavani lääkäriltäkin inhimillistä kohtelua vasta sitten, kun psykoottiset oireet olivat ohi, enkä ollut enää ”hullu”. Kirjallisuus ja kauneus ovat läsnä jokaisessa päivässä, arjesta selviytymisen voimavaroina. – Vanhojen tyttökirjojen inspiroimana näen luonnon kauniina, satusilmät antavat siihen oman, suloisen lisänsä. Siinä maailmassa on myös iloa ja viisautta. Montgomeryn Anna ja Runotyttö kirjat sekä Anni Swanin Pikkupappilassa-kirjan. Lumoavia lukuhetkiä riippumatossa Vaikka sairaus piirtää Annan elämään välillä tiukkojakin rajoja, se ei määrittele sitä kokonaan. Määränpää häämötti jo lähellä. Anna kertoo kirjassaan muistavansa tarkkaan ensimmäisen kerran, kun metsien kaukainen sini kosketti häntä. Kaukana, kaukana taivaanrannassa kimmelsi metsien kaukainen sini, sadunhohtoisena ja utuisena. Kun auto kapusi korkealle mäelle, eteeni aukeni laaja ja avara maisema, huikaisevana ja vaikuttavana. – Lukemalla lataudun ja saan huomion pois pahasta olostani. Minua kuitenkin tiukasti kiellettiin kuuntelemasta mitään. Lempikirjoikseen Anna mainitsee jo aiemmin mainitut L. – Valitsin päiväkirjaan elämästäni näkökulmat, joiden arvelin kiinnostavan lukijoitakin
”METSIEN KAUKAINEN SINI” oli kirjailija Anni Swanin taikasana. Myös Anna Pölkille se merkitsee paljon. askel 9/24 ~ 29. Myös hänen esikoisteoksensa sivuilta löytyy kakku, jonka nimi on Metsien kaukainen sini. Hänen juuri julkaistu toinen kirjansa, omaelämäkerrallinen päiväkirjateos, sai nuo sanat nimekseen. CORDELIA-HÄÄPUKU ON Annalle tärkeä muisto, tuohan sen nimikin mieleen rakkaat Montgomeryn Anna-kirjat
Kirjailijantyö on nykyään Annan päätyö. – Autismi näkyy minulla myös toiminnanohjauk sen ongelmina. Lisäksi hän opettaa kansalaisopistossa, jossa saan itse kehi tellä kurssit ja määritellä tuntimäärät. Tein aikoinani ylitöitä opettajana lukiossa ja koin niin voimakkaan uupumuk sen, että paluuta normaaliin toimin takykyyn ei ole. Kirja ei ole synkkä. ni. Mukana kulkevat tietysti kirjaili jaunelmat, ne liittyvät mielenterveys teemaan ja pitävät minua kasassa. On helpompi keskittyä tekstin hiomiseen kuin kodin puunaamiseen. – Autismiin voi liittyä aistihakuisuutta, minun koh dallani se tarkoittaa korostunutta kauneuden etsimistä. – Stressi pahentaa kaksisuuntai sen mielialahäiriön oireilua. Toivon, että se toisi valoa lukijalleen niistä asioista, mitkä minua itseäni ovat kannatelleet. Yhdessä puolisonsa kanssa Anna on luonut tiluk sille kukoistavan ja tuottavan puutarhan, jonka anti mista saa ammentaa kaikilla aisteilla. Visuaalinen kauneus on Annalle elintärkeää, hän rakastaa kauniita lauseita ja ääniä. Erityisherkkyys on suuri lahja Kun Anna sai viime vuonna tietää, että hänellä on autismin kirjon piirteitä, asia tuntui aluksi raskaalta. Annan ihaileman Lucy Maud Montgomeryn tavassa kertoa ja hänen omassa kirjoitustyylissään on paljon samaa: tunteiden ja tapahtumien kuvaamisen taito vetoavat vahvasti lukijaan. Minun on vaikea keskittyä moniin konkreettisiin asioihin, sillä ajatusten maailma vetoaa minuun voimakkaammin. Uusi kotiympäristö on Anna Pölkin maailman kes kus, jossa voi esimerkiksi hukkua retiisisatoon tai tör mätä kävelyretkillään suuren mesikämmenen jälkiin. Mutta ennen kaikkea siellä voi nauttia rauhasta ja hil jaisuudesta. – Nyt kun olen ehtinyt käsitellä asiaa, olen helpottu nut ja onnellinen. YMPÄRISTÖN KAUNEUS on Annalle elintärkeää. Olen sairauseläkkeel lä, mutta olen keksinyt kevyempiä tapoja tehdä töitä omien voimieni puitteissa. Montgomeryn julkaistujen päiväkirjojen ansiosta nykypolvet tietävät, että tämäkin kirjoitti itseään ja omaa elämäänsä Annan, Emilian ja muiden vahvo jen kirjojensa sankarittarien kohtaloihin. Vaikka autismi on synnynnäinen ominaisuus, se voi pahentua, kun mielenterveyttä haastetaan. Kun hän esimer kiksi katselee ihmeellistä kevääseen puhkeavaa luon toa, siinä hetkessä voi olla kaikki, mitä hän onneen tarvitsee. Autismilla on myös varjopuolensa. Autismiin liittyy myös herkkyys, ja erityisherk kyys on elämäni suurin lahja ja rikkaus, koen onnea ja iloa pienistä asioista. – Autismin ansiosta elämässäni on ne parhaimmat asiat, esimerkiksi erityismielenkiinnonkohteeni kirjal lisuus. Vaikka hän oli vakavasti sairas, hän oli saanut aikaan jotain erityistä. Pienen, metsän reunassa lepäävän kodin vinttihuoneesta on remontoitu hänelle oma kirjailijan pesä. Se selittää monta asiaa, kuten aiem man kroonisen unettomuuden, joka uhkasi välillä vie dä toimintakyvyn. Kerrotaan, että Montgomery hyödynsi omia päiväkirjamuistiin panojaan erityisesti Annan kirjailijaesikuvan Runotyt tö-Emilian fiktiivisissä päiväkirjamerkinnöissä. 30 ~ askel 9/24
Uutiset, artikkelit, mielenkiintoisia henkilöitä, hengellistä sisältöä, kulttuuria, näkökulmia, keskustelua, näköislehti, podcasteja ja blogeja. Annan kirjat valloittavat lukijoita, jotka rakastavat kirjoja ja kakkuja, puutarhaunelmia ja tarinoita todellisesta elämästä. https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1768 Kotimaa.fi merkityksellistä ja luotettavaa sisältöä kirkosta ja yhteiskunnasta päivittäin. Usein siteerattu Raamatun kohta toteaa, että elämässä on kolme pysyvää asiaa: Usko, toivo ja rakkaus. He tiesivät hänen vaikeutensa mutta näkivät, kuinka Anna oli silti saanut aikaan upean, ihanan ja kauniin esikoiskirjan. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa, ennen seuraavan laskutuskauden alkua. He olivat ylpeitä Annasta. Suuri haave toteutui vakavasti sairaana Kaikesta huolimatta Anna kokee saaneensa tehdä ja kokea ihmeellisiä asioita. Kotimaa on lähelläsi – olitpa töissä tai lomalla! Merkityksellistä sisältöä Kotimaan digitilaus ensimmäinen kuukausi vain 1 € Tarjous on voimassa rajoitetun ajan – Tilaa nyt! Tämän jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti 9,90 € / kk. ANNA PÖLKKI kotikoivikossaan, jossa hän on kuvannut useita esikoiskirjansa kakkuja. Samasta syystä Annankin tunteet olivat pinnassa. Elämä kyllä kantaa, kun sen antaa kantaa. Vaikka hän oli vakavasti sairas, hän oli saanut aikaan jotain erityistä, mikä tuottaisi muillekin iloa, valoa ja kauneutta. Nyt hän sai viettää aikaa kahden hänelle hyvin läheiseksi tulleen kirjaston työntekijän kanssa. Niiden sivuilta avautuu monta viestiä siitä, miksi nämä kirjat piti kirjoittaa. Toivoaan ei koskaan kannata menettää. Erikoistarjous uusille asiakkaille!. Hän oli signeerannut ja myynyt lähes sata kirjaa. Yksi unohtumattomimmista oli ensimmäisen kirjan julkaisutilaisuus Kangasniemen kirjastossa. Yksi vahvimmista on, että sairauksista huolimatta kannattaa uskoa elämän kauneuteen ja haaveisiin. Anna kirjoittaa päiväkirjassaan hetkestä, jolloin tilaisuus oli ohi. Tällä kertaa on valmistunut Annan unelmavuosien inspiroima Unelmien pavlova. Nämä työntekijät olivat olleet Annan merkittävimmät rohkaisijat kirjoittajana, ja julkaisutilaisuuden jälkeen heille nousi silmiin kyyneleet. Anna ei toki halua kieltää noiden tärkeiden ja arvokkaiden asioiden merkitystä, mutta hänen käsittelynsä jäljiltä tuo tuttu lause saa vielä yhden annamaisen lisänsä: Mutta suurin niistä on kauneus
Hän tuntee jollain tavoin lähes kaikki Salon seurakunnan papit ja kanttorit. Tämä on helpottanut uusien yhteistyökuvioiden luomista tuomasmessun ympärille. – Tuolloin perustettu Raamattuja rukouspiiri toimii meillä yhä. Siitä ei saa ottaa pois mitään, eikä siihen saa mitään lisätä. Kaikki muu on kehällistä, eli kaikesta muusta voimme olla levollisesti eri mieltä. TEKSTI: EMILIA KARHU • KUVAT: SATU SYRJÄLÄ. Hän kertoo olleensa aina uskossa, mutta luulleensa pitkään, ettei voi olla kunnon kristitty, kun hänellä ei ole uskoontulopäivää. Mukaan tiimiin saatiin neljä aktiivista maallikkoa sekä Salon seurakuntaan viimeisimmäksi liittyneiden alueiden eli Turun läänin Kosken ja Marttilan alueYhteyttä yli vanhojen rajojen Olemme saaneet kulkea ihanasti johdatuksessa, kun olemme ryhtyneet luomaan koko Salon alueen yhteistä tuomasmessua ja tuomasyhteisöä, sanoo paikallisen tuomastiimin puheenjohtaja Satu Syrjälä. Nyt jo eläkkeellä oleva työterveyslääkäri ja viiden lapsen äiti muistelee käyneensä Halikon kirkossa tuomasmessussa nuorimpien lastensa kanssa jo viime vuosituhannen puolella. Koko Salon tuomastiimi Suuri Salon seurakunta koostuu lukuisista vanhoista seurakunnista, ja sen alueella on yli 20 kirkkoa ja kappelia. Syrjälä on toiminut pitkään myös seurakunnan luottamushenkilönä. Hän oli osallistunut syyskuussa Helsingin Tuomamessun 35-vuotisjuhlamatkalle Italiaan ja vaikuttunut retkestä ja sen ilmapiiristä. Se riittää sinulle ja minulle, siinä on lepo ja rauha. Esimerkiksi Halikossa ja Kuusjoella sekä Salon keskustassa on ollut tuomasmessuja jo pitkään, mutta koko laajan seurakunnan yhteinen tuomastiimi perustettiin lokakuussa 2023. Aloitteen tiimin perustamisesta teki Airi Maaheimo. 32 ~ askel 9/24 S atu Syrjälä päätyi seurakuntapalvelujen suurkuluttajaksi ja aktiiviseksi seurakunnan vapaaehtoiseksi parikymmentä vuotta sitten käytyään Halikossa kotiseurakuntansa Alfa-kurssin. – Nyt ajattelen, että olennaista uskossa on vain Jeesuksen täytetty työ
– Siinä on kristinuskon ydin tiiviissä muodossa. – Luomme tuomasmessun kautta yhteyttä laajan seurakunnan eri alueiden välille. Luonasi on kotini mun. Kaunis sävel ja hyvät sanat, Syrjälä summaa.. Olemme nyt suunnitelleet ensi syksylle ja vuodeksi 2025 kymmenkunta tuomasmessua eri puolille seurakuntaa, Syrjälä kertoo. Myös Halikon kanttorilla Jukka Saarisella on kevyen musiikin taustaa. Ylistys olkoon Ristiinnaulitun. Osa yhteisön luomista on myös teehetki korppuineen aina tuomasmessun jälkeen. Salon seurakunnan johtava kanttori Kaisa Suutela-Kuisma on niin ikään myötämielinen tuomasmusiikille. Kolmonen tuntuu vielä vieraalta. – Haaveissamme on saada mukaan myös nuoria. Toistaiseksi Salossa on käytössä tuomaslaulukirjojen kakkosversio. – Messuissa on ollut mukana kirkkokuoroja ja paikallisia muusikoita. Uusia mukaan hihasta vetämällä Satu Syrjälä toivoo, että tuomasmessu kutsuisi mukaan jumalanpalveluselämään ja seurakunnan vapaaehtoisiksi myös heitä, joita aamukymmenen perinteinen messu ei puhuttele. – Tavoitteenamme on, että meille muodostuisi tänne Saloon tiimiä laajempi tuomasyhteisö. Salo-Uskelan kanttori Matti Rantatalo oli aikoinaan 35 vuotta sitten Helsingissä tuomasmessun perustajajoukoissa, ja hänen säveltämänsä Pyhä-hymni on käytössä messuissa edelleen. Omaa yhteisöä palkattuine työntekijöineen ei Salossa ole. Siinä ei ole mitään liikaa eikä liian vähän. askel 9/24 ~ 33 kappalainen Tero Vaarna, jolle tuomasmessu oli jo ennestään läheinen. Vuoden 2025 jälkeen tiimi sitten arvioi, toimiiko koko laajaa aluetta kiertävä systeemi, vai löytäisivätkö ihmiset kenties paremmin tuomasmessun, jos se keskittyisi vain tiettyihin Salon seurakunnan kirkkoihin. Olemme saaneet kotikutoisesti aikaan hyvää jytinää, Satu Syrjälä hymyilee. Se löytyy nykyään myös virsikirjasta. Jokainen messu saa olla tekijöidensä näköinen ja mokakin voi olla lahja. Syrjälä kertoo, että Salon tuomastiimin lempikappale on Riihikirkkohymni. Henkesi on voimani mun. Johdatusta on ollut ilmassa Salon seudulla myös musiikkiasioissa. Ylipäätään seurakunnassamme on myönteinen asenne tätä toimintaa kohtaan, Satu Syrjälä kiittelee. Kuudentena jäsenenä ja eräänlaisena koko seurakunnan yhdyshenkilönä tiimissä on Salo-Uskelan alueen seurakuntapappi Kira Knuutila. Toivottavasti saamme jossain vaiheessa jonkun leipomon sponsoroimaan teetarjoiluja, Syrjälä virnistää. Halikon kirkossa ja seurakuntatalolla on järjestetty myös tuomastreffejä, joissa on kutsuttu vapaaehtoisia mukaan. Ylistys olkoon Ristiinnaulitun. – Olemme kiitollisia Helsingin tuomasyhteisön sivuilta löytyvästä materiaalista ja valmistumassa olevasta tuomaskäsikirjasta, Syrjälä mainitsee. Se onkin tärkeää, koska Salossa messu toimii Salon seurakunnan tiloissa ja seurakunnan pappien ja kanttoreiden voimin. Nyt meidän aktiivien keski-ikä taitaa olla noin 70 vuotta. – Myös kirkkoherramme Timo Hukka oli nuorempana Helsingissä tuomasaktiivi. Tuomasmessun vapaaehtoisten postituslistalla on Salossa tällä hetkellä noin 70 henkeä, joista noin 50 on tähän mennessä osallistunut johonkin tuomasmessun vapaaehtoistehtävään. Ylistys olkoon Ristiinnaulitun. Tehokkain tapa saada ihmisiä mukaan vapaaehtoisiksi on Syrjälän kokemuksen mukaan hihasta vetäminen ja henkilökohtainen rohkaisu. Kotikutoista svengiä Olennainen osa tuomasmessua on musiikki, jossa on paitsi sanomaa myös rytmiä ja perusmessussa harvemmin kuultuja bändisoittimia. Hän kannustaa ihmisiä tuomastoimintaan myös muissa seurakunnissa eri puolilla Suomea ja muistuttaa, että ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä tuomasmessua. Maksettu on velkani mun
Svedjehamnin satamassa silmiä hivelevät punaiset venevajat. Molempia ylläpitää Metsähallitus. Maisema Merenkurkussa pintaan nousee jatkuvasti uusia karikoita M erenkurkun omintakeinen saaristo on Suomen ainoa luonnonperintökohde Unescon maailmanperintöluettelossa. Se lisättiin luetteloon vuonna 2006. Vaellusreitin varrella voi hetkittäin kuvitella kulkevansa menneessä ajassa. EMILIA KARHU Kulttuuri Emilia Karhu. Jalankulkija voi kiivetä esimerkiksi Saltkaretin näköalatorniin, joka sijaitsee Raippaluodon takana Mustasaaressa, lähellä Svedjehamnin satamaa. Sinne nousevien portaiden porrasaskelmat ovat miellyttävän matalat hiukan heikkojalkaisemmallekin. Matkaan jäiden yli lähti yli 3000 sotilasta hevosineen ja tykkeineen, mutta moni heistä kuoli kylmään ja muihin koettelemuksiin. Torni on tukeva ja noin 20 metriä korkea. Bodvattnetin kierros on pituudeltaan noin neljä kilometriä ja Björköbyn–Paniken vaellusreitti 12 kilometriä. 34 ~ askel 9/24 6.9.–4.10. Maankohoamisnopeus on itse asiassa aivan maailman huippua: 8–9 millimetriä vuosittain. Lyhyemmän reitin varrelta löytyy muistomerkki, jossa kerrotaan, että kyseiseltä paikalta Venäjän armeija käynnisti sotaretkensä Merenkurkun yli maaliskuussa 1809. Tyynellä säällä hyttysiä on paljon, mutta itse kuljin polulla navakassa tuulessa enkä tullut elävältä syödyksi, vaikka minulla oli yllä vain lyhythihainen paita ja lyhytlahkeiset housut. Tornin juurelta lähtee myös mielenkiintoinen luontopolku, jonka alkupää ensimmäiselle nuotiopaikalle saakka on esteetön. Sen jälkeen kulku muuttuu vaikeammaksi, koska polku on kivikkoinen ja juurakkoinen. Siellä palvelee myös matkamuistomyymälä ja Café Salteriet. Jääkauden synnyttämien pyykkilautamoreenien muodostamat kivikot kohoavat merestä edelleen, ja uusia karikoita ja moreeniharjanteita nousee esiin jatkuvasti. Merenkurkun saariston upeita maisemia ihaillakseen ei ole pakko lähteä merelle
FREIJA ÖZCAN ASTA LEHTIMÄKI & HANNA-KAISA HARTALA : Keholliseksi luotu. askel 9/24 ~ 35 OLLI SEPPÄLÄ: Jälleenlöydetty tie. Tuttujen tuntojen lomassa kirjassa on myös paljon omintakeista sanoitusta. Vastausta etsitään kirjassa Keholliseksi luotu. Koulutettu tanssi-liiketerapeutti Asta Lehtimäki ja teologi Hanna-Kaisa Hartala avaavat tässä viehättävässä itsehoito-oppaassa ihmiskehon ja mielen yhteyttä yleistajuisesti ja lempeällä otteella. Kirjassa käsitellään ahdistuksen ja stressin purkua, liikkeen merkitystä, itsensä ja kehonsa hyväksymistä ja kokonaisvaltaista kehollista hengellisyyttä. Keholla on oma muistinsa. ”Usko on kuin kalvo veden pinnalla: pintajännitys, jota pitkin sielun vesikirppu kulkee.” Sielun yksityisessä herkkyydessä voi Seppälän mukaan tuntea yhteyttä Jumalan kanssa, mutta omien löytöjensä kanssa ei pidä syyllistyä julistukselliseen moukarointiin. Tätä kautta voi löytyä avaimia parempaan arkeen. ”Jos muistaa vain vähän, täytyy tarinoida paljon, jotta totuudesta tulee ymmärrettävä.” Seppälän hengellinen tie on kulkenut nuoruuden ehdottomuudesta erilaisten hengellisen hiljaisuuden kuoppien kautta vapauteen, jossa Jumalalle voi – ja täytyy – puhua rehellisesti siitäkin, mihin ei luterilaisessa kristillisyydessä pysty oikein liittymään. Ju kk a Gr an st rö m. Perisynnistä tulee allergista ihottumaa. Perusajatus on, että ihmisen mieli ja keho vaikuttavat toisiinsa. Seppälä toteaa: ”Kuljen hengellistä tietä, en kaipaa uskossa olemisen satamaa.” EMILIA KARHU Kirjat Hengellisyys on myös kehollista MITEN VAPAUTUA kokonaisvaltaiseksi ihmiseksi. Kirjan pohdinnoista ja harjoituksista välittyy terapeuttinen asiantuntemus. Alituinen syntipuhe, jolla ihmisiä on pidetty moraalisissa vankityrmissä, on käynyt vastenmieliseksi. Näin toimittaja Olli Seppälä kirjoittaa hengellisissä muistelmissaan Jälleenlöydetty tie. Väyläkirjat 2024. Seppälä toimi Askel-lehden päätoimittajana 1995–1998. Rukousharjoitukset puolestaan ovat yksinkertaisuudessaan harvinaisen luontevia ja toimivia. Elämä ja uskonelämä ovat täynnä paradokseja ja niin on hyvä. Kerronta ei ole kronologista, mutta Seppälä viittaa kuitenkin elämänvaiheisiinsa sen verran, että lukijalle hahmottuu jonkinlainen elämäntarina. Taivas on jo kulkijan askelten alla. Erilaisilla rooleilla voi leikitellä, mutta rehellisesti. Kosketuksen, liikkeen ja rukouksen kautta kehoa voi saada vapautumaan ja mieltä sen myötä. Kuukauden kirja Taivas on kulkijan askelten alla V alitsin kerrontatavaksi pirstaleisuuden, sillä sellaista elämä on, kuin rikottu peili. Se on kiehtova, älykäs ja moniulotteinen kirja, jota voisi luonnehtia aforistiseksi, jyrkäksi, raikkaaksi, vapaaksi – ja vilpittömäksi. Kysymys siitä, pääsenkö juuri minä taivaaseen, ei kiinnosta. Kirjoittajat korostavat, että heidän metodinsa perustuu nimenomaan kristillisiin juuriin ja tanssi-liiketerapiaan. Kuinka kirjoitin hengelliset muistelmat. Rukous pelkistyy: Tänä päivänä sinun kanssasi, Jumala, aamusta iltaan. Tampereen NNKY ry ja Päivä 2024. Kiehtovinta kirjassa on kriittinen, leikkisä ja syvällinen suhde muistiin ja totuuteen
LISÄTIETOJA: JULIAKORKMANMUSIC.COM POHJANMAAN MUSEON uudistettu, pitkäkestoinen kokoelmanäyttely esittelee vaasalaisten Karl ja Elin Hedmanin keräämän monipuolisen kokoelman, joka kattaa Pohjanmaan paikallisen kulttuuriperinnön lisäksi runsaasti ulkomaisia ja kotimaisia taideaarteita, hopeaa ja keramiikkaa. Puheenvuoroissa käsitellään esimerkiksi rikollisuudelle altistavia tekijöitä ja muistin epäluotettavuutta todistajien lausunnoissa. Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaa laulaja, oikeuspsykologi, työelämäprofessori ja tietokirjailija Julia Korkman yhtyeensä kanssa Lauluja Rikosrekisteristä -kiertueella tänä syksynä. 36 ~ askel 9/24 Kulttuuri Lauluja Rikosrekisteristä MIKSI JOKU tunnustaa rikoksen, jota ei ole tehnyt. LISÄTIETOA: VAASA.FI/KOE-JA-NAE/ KULTTUURIA-VAASASSA-JA-SEUDULLA/VAASAN-MUSEOT. Te em u M att ss on M ia Lin dq vis t Pohjanmaan museossa aarteita meiltä ja merten takaa KONSERTISSA MUSISOIVAT Teemu Mattsson, Robi de Godzinsky, Julia Korkman, Aki Hauru ja Joakim “Jusu” Berghäll. Taidesaleissa on esillä esimerkiksi Wäinö Aaltosen, Fanny Churbergin, Adolf von Beckerin, Albert Edelfeltin, Helene Schjerfbeckin, Hugo Simbergin, Pekka Halosen, Akseli Gallen-Kallelan ja Tyko Sallisen teoksia. Konsertissa kohdataan Suomen historian tunnetuimpia rikollisia ja pohditaan niin vanhoissa rikostapauksissa tapahtuneita virheitä kuin psykopatian ja väkivaltarikollisuuden yhteyksiäkin. Miltä oikeusmurhat näyttävät. Karl Hedman piti kotinsa yhteydessä myös lääkärinvastaanottoa. Synkästä aihepiiristä huolimatta konsertissa saa myös nauraa. Suuri osa kokoelmasta on esillä museon kolmannessa kerroksessa, missä Hedmanit asuivat museon valmistuttua. Merenkulun ansiosta Pohjanmaan alueelle saapui arvokkaita esineitä ympäri maailman, kuten posliinia, huonekaluja ja kelloja Kiinasta tai soittimia Ruotsista. Näyttely tarjoaa katsauksen 1700–1800-lukujen rannikkoseudun vaurauteen. Hedmanin kerroksessa on seitsemän tyylihistoriallista huonetta, neljä taidesalia sekä hopeakokoelmaa ja keramiikkakokoelmaa esittelevät salit. Kiertuetta tukee Koneen säätiö. Luentokonserttikiertue kiertää syksyn aikana muun muassa Espoossa, Maarianhaminassa, Kangasalla, Imatralla, Nurmijärvellä, Järvenpäässä, Vaasassa ja Raahessa. Konsertti vie kuulijan faktojen ja musiikin kautta rikosten maailmaan kuten vääriin tunnustuksiin, lähisuhdeväkivaltaan ja oikeusmurhiin
Jäätyään eläkkeelle vuonna 1973 hän aloitti aktiivisen taiteellisen toiminnan. Alueella sijaitsee myös useita arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia arvorakennuksia, kuten vuonna 1938 valmistunut Terassitalo. EMILIA KARHU KESÄAIKAAN RUUKKIKYLÄSSÄ on tarjolla elämysopastuksia 1800-luvun hengessä.. Vinhasti virtaavan Kauttuankosken partaalla sijaitseva, 1800-luvun alussa valmistunut ruukinkartanon vanha päärakennus tarjoaa nykyisin hotellija ravintolapalveluita. Hevonkoski toimi muun muassa hitsarina ja levyseppänä. askel 9/24 ~ 37 Em ilia Ka rh u Em ilia Ka rh u Ite-taiteen lumoa Vaasassa VAASASSA SIJAITSEVA Edvininpolku mahdollistaa lenkkeilyn luonnon helmassa keskellä taideteoksia. Kosken kohinan ohella elämän ääniä kuuluu yhä toiminnassa olevasta Kauttuan paperitehtaasta. Ruukinpuiston punamultaiset työläisasunnot, joista osa on peräisin 1700-luvulta, toimivat nykyäänkin asuntoina. Jo aiemmin hän oli rakennuttanut sinne vesisahan. Omaa kesäistä kierrostani alueella hidastivat siltaa vartioivat elävät joutsenet poikasineen. Ruukinpuiston alueella on asuttu jo esihistoriallisella ajalla. EMILIA KARHU Lumoava ruukkimiljöö EURASSA SIJAITSEVA Kauttuan ruukinpuisto on tutustumisen arvoinen entinen rautaruukki ja paperiteollisuusmiljöö, jossa historia ja nykyisyys nivoutuvat saumattomasti yhteen. Alueelta löytyy tehdasmuseo ja tiloja taidenäyttelyille. Vuonna 1689 vapaaherra Lorentz Creutz perusti kosken rannalle ruukin. Edvin Hevonkosken puusta ja metallista valmistetut patsaat piiloutuvat toisinaan maisemaan jännittävällä tavalla. Museovirasto on nimennyt ruukinpuiston valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Yli kaksikymmentä vuotta jatkuneen luomistyön tuloksena reilun kilometrin mittaisen pururadan varrelle syntyi noin 150 veistosta sekä sotahistoriasta muistuttava korsukylä
Saveen tai lasitteeseen upotettu pienikään ihme ei enää elä. Sata vuotta sitten hirvet olivat vaarassa kuolla sukupuuttoon liian metsästyksen takia. Saarna sinuttelee, mutta kuva – etenkin liikkuva kuva – minuttelee, pääsee ihon alle. Taide avaa toivon ikkunoita tulevaisuuteen. Se pakottaa pysähtymään: muuttumaan. Taiteilijat anoivat viranomaisilta mahdollisuutta pystyttää tielle laitumesta kertovan Muu nähtävyys -liikennemerkin, joka ohjaisi kulkijoita ihastelemaan harvinaisen kaunista kukkaniittyä, mutta he saivat kielteisen vastauksen. H ämeenlinnan taidemuseossa on voinut kaiken kesää tutustua siihen, miten raiteiltaan nyrjähtänyt maailma voisi muuttua, kun valta olisi taiteilijoilla. Laidun on täynnä lintujen laulua, värikkäitä kesäkukkia, perhosia ja muita hyönteisiä. Eläimet ovat luoneet pintakäsittelyn suolahelmiin, joista Outimaija Hakala on koonnut hohtavan helminauhaveistoksensa. Lapsensa syntymän jälkeen taiteilija Tuomas Linna löysi kävelyreitiltään sähkölinjojen muodostaman nuottiviivaston, johon linnut langalla ja ohitse lentäessään piirsivät nuotteja. Taidebiennaali näyttää mihin on tultu, mutta vakuuttaa myös, että muutos on vielä mahdollista. Kuvataiteen maisteri sävelsi lapselleen kehtolaulun, joka kantaesitettiin Kielin oopperatalossa Fluxus-taiteilijaverkoston 60-vuotisjuhlassa vuonna 2022. Keramiikkasaveen ja lasitteeseen yksittäin upotettuja luonnosta löytyneitä pieniä ihmeitä kuten kukkia, lehtiä, heiniä, jäkälää ja sieniä on Hämeenlinnan taidemuseossa koko seinällinen. Näinkö katsoisimme tulevaisuudessa metsiä ja kukkasia, Anni Honkajuuri kysyy teoksellaan: värinsä menettäneinä, tuoksuttomina muistoina elävistä värikylläisistä luonnon ihmeistä. YHDESSÄ TYÖSKENTELEVÄT Saija Mäki-Nevala ja Soile Mettisenkangas kuvaavat videoinstallaatiossaan löytämäänsä harvinaista metsälammen rannassa vapaana laiduntavaa lehmikarjaa, jossa vasikat saavat syksyyn saakka kulkea emojensa kanssa. 38 ~ askel 9/24. Eri alojen taiteilijat ovat ennenkin pystyneet luomaan toivoa ja uskoa parempaan tulevaisuuteen. Hän tutkii taiteessaan mahdollisuuksia elää vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa kunnioittamalla muiden lajien elämän merkityksellisyyttä ihmisen rinnalla. Biennaalin avoimessa haussa pyydettiin hämäläisiä taiteilijoita kuvittelemaan, millaisessa maailmassa eletään 2050-luvulla. TAIDEVALTAKUNTA 24 -biennaali yhdistää Hämeenlinnan taidemuseon, Tampereen taidemuseon ja Lahden visuaalisen taiteen museon Malvan voimia. Juhana Moisander näyttää videosaarnassaan ihostaan riisutun, katsojaa surullisena tuijottavan sian, joka laulaa haikeasti. Hakemuksia saapui 271, ja niistä 80 prosentissa oltiin huolestuneita ympäristön tulevaisuudesta. Ensimmäinen biennaali päätettiin pitää Hämeenlinnassa ja siihen valittiin 31 osallistujaa. Kun rahaa ei ole, täytyy turvautua mielikuvitukseen. Seitsemisen luonnonpuistossa Parkanossa ymmärrettiin aloittaa aktiivinen hirvien suojelu. Kielissä äänitetyn laulun voi nyt kuunnella puistonpenkillä Hämeenlinnan taidemuseon ulkopuolella. Vuonna 2026 biennaali kootaan Tampereen taidemuseoon ja vuonna 2028 Lahden Malvaan. Herättelevää taidetta luonnon ihmeistä Hattu & sivellin Maija Paavilainen • Aforistikko ja taiteilija Laidun on täynnä lintujen laulua, värikkäitä kesäkukkia, perhosia ja muita hyönteisiä. Taiteilija vei Seitsemisen metsiin suolakiviä, joita nuolemalla peurat ja hirvet hoitivat suolanälkäänsä. Aito laidun löytyy Hirvilammen rannalta läheltä vanhaa Hämeen Härkätietä. Hakala tekee väitöskirjaa Aalto-yliopistoon eläinetiikasta ja ekologiasta
Ju kk a Gr an stö m askel 9/24 ~ 39. SAARNA SINUTTELEE, mutta kuva – etenkin liikkuva kuva – minuttelee, pääsee ihon alle. Se pakottaa pysähtymään: muuttumaan. Taide avaa toivon ikkunoita tulevaisuuteen, Maija Paavilainen kirjoittaa
Tärkeintä on laulaa ihmiseltä ihmiselle. – Saa sanoa ei vain siksi, että tuntuu siltä. Taiteilijana Bäckman vierastaa kaikkea julistamista. TEKSTI: ERJA SAARINEN • KUVAT: JUKKA GRANSTRÖM MARKUS BÄCKMAN on oppinut, että elämän arvoa ei mitata uskaltamisella ja jatkuvalla itsensä haastamisella. Pohjavireenä on ollut tarve vastata aina eteen tuleviin haasteisiin. Ja elämä saa olla myös omaehtoista ja omarytmistä. Ajelehtivan ajopuun hyvä osa Muusikko, ääninäyttelijä ja teologi Markus Bäckmanilla ei ole ollut elämässään suoraviivaisia suunnitelmia. 40 ~ askel 9/24. ”Usko itseesi, pärjäät kyllä”, hän vakuuttaisi nyt nuorelle itselleen. Siihen on liittynyt epävarmuutta: menevätkö asiat niin kuin kuuluisi
V aikka kasvot olisivat vieraat, voi ääni olla sitäkin tutumpi. Markus oli 3,5-vuotias, kun perhe muutti merimiespappi-isän työn perässä ensin Belgiaan, sitten Hollantiin. Turvallisuushakuinen, hän kuvaa itseään. Vastaan tuli liian paljon ja liian nopeasti kaikkea, mihin pieni ihminen ei osannut valmistautua. Markus viihtyi, mutta vieraaseen maahan muuttaminen, vieras kieli ja vieras ympäristö jättivät jälkensä. Hiljakseen kaikkeen tottui, tuli kavereita ja kielikin tutuksi. Syyt vievät lapsuuteen. Äidin vietyä minut eskariin tiesin, että hän kiertää rakennuksen noin puolessa minuutissa. Kolmen merimieskirkkovuoden jälkeen perhe palasi Vammalan tuttuun kesälomaparatiisiin, jossa ”paistoi aina aurinko ja kaikki tykkäsivät”. – KUN oppii tuntemaan itseään, ei enää hätkähdä tai pelästy eri tunnetiloja, Markus Bäckman pohtii. Sen sijaan myöhempi muutto Helsinkiin ja Norssin lukio eivät tuoneet juurikaan ystävyyssuhteita. 42 ~ askel 9/24. Niitä oli onneksi syntynyt Suomen Lähetysseuran rippileirillä Päiväkummussa. Ulkomaanmatkoilla piti vakuutella itselle, että kaikki on hyvin. Jos pystyin moikkaamaan häntä ikkunasta, selvisin päivästä. Opiskeluaikana kuuden päivän rippileirin keskellä oli pelastus, kun pääsin kesätentin varjolla käymään kotona. Hänen tumma äänensä on tuttu myös lukuisista äänikirjoista, mainoksista ja musiikkiäänitteistä. On iso palkinto nähdä jonkun kuulijan silmistä, että hän ymmärtää, mitä tarkoitan. – Tulin riippuvaiseksi tietyistä rutiineista. Vanhemman veljen kanssa hollanti sujui lopulta paremmin kuin suomi. Markus Bäckman, 58, on ollut elokuvien Aasi Ihaa ja Obelix, Muumilaakson Mörkö – ja joulupukki. – Vielä vuosien jälkeen vaati työtä pitää itsensä kasassa tutun ympäristön vaihtuessa
Mitä minulta odotetaan, mitä sanon, kun itsellenikin on vaikea hahmottaa, mihin uskon. Aasi päätyi kuljettamaan Jeesuksen äitiä Mariaa. Musiikillinen uskoontulo vei mennessään Bäckmanien kotona musisoitiin ja lapset laitettiin kuoroon. – Tajusin, että soitin on väline tehdä, mitä haluan. ja Väinön kahvilassa. Koskettavin on ollut rooli lyhytelokuvassa Tuuma. En missään nimessä ole julistaja. Mutta lopulta sain fonin. Vaivautunut teologi Pappi-isän ja diakonissaäidin kodissa elettiin tavallista elämää ilman herätysliikepainotuksia. En esittänyt niitä tai tiennyt, tykkäisikö niistä kukaan, mutta tunsin, että ne ovat juuri sellaisia kuin niiden pitää olla. Markus oli mukana Muumiperheen lauluretki – ja Muumiperhe laulaa, ohoi! -levyillä, jotka saivat lastenlevy-Emmat vuosina 2014 ja 2021. – He ajattelivat, että huilun kanssa päädyn kirkkoon ja konserttisaleihin, saksofonin kanssa jonnekin ihan muualle. Hyväksyykö yleisö tämän. askel 9/24 ~ 43. Mietin, että ihmiset saavat minusta väärän kuvan. Syntyi myös kiinnostus omien laulujen tekemiseen. Itselleni on tullut usein hankala olo myönteisistäkin tilanteista. Löysin omia porukoita. – Tarina on hieno, ja roolissa saattoi kerrankin olla tavallinen ihminen. Itselleni suurin arvo on jakaa asioita sellaisina kuin ne ovat ja saada vastakaikua. – Laulunteko tarjosi voimakkaita flow-kokemuksia. Ehdoton suosikkini oli Täältä puolehen ylhäisen maan. Sosiaalisesti se oli kyllä elämäni hauskinta aikaa. Valmistuminen ajoittui yhteen ensimmäisen lapsen syntymän kanssa. Tunnustusta on tullut myös, tosin vähän eri alueella. Markus oli äänenä isälle, joka lupasi säästää aasin hengen, jos poika saa sen myytyä. – Etenkin nuorempana oli suuri kynnys laulaa omia biisejä. Dubatessa auttaa intuitio Markus Bäckmanin työ ääninäyttelijänä alkoi sattumalta. Pelkäsin vahvaa kristillisiin yhteyksiin liittämistä ja mietin liikaa, onko koodikieleni oikea. Niihin on liittynyt myös ristiriitaisia tunteita. Oivallus vapautti ja inspiroi. 21-vuotiaana Bäckman pääsi Oulunkylän Pop & Jazz opistoon pääaineena laulu. Mieluisimpia ovat roolit, joissa tunnesävyt vaihtelevat laidasta laitaan. Äänensä Markus on antanut muun muassa Aasi Ihaalle, Obelixille, Muumilaakson Mörölle, Leijonakuninkaan Mufasalle, Paavo Pesusienen Planktonille ja varmaan 50 joulupukille. Se kertoo pienen pojan vanhasta aasista, jota uhkasi päätyminen teuraaksi. Hänen laulunsa eivät ole gospelia, vaan lauluja ihmiselämästä. Ensin Markus päätyi ”halpistuotantojen” dubbaushommiin, ”koska aina ei ollut varaa oikeisiin näyttelijöihin”. Markus Bäckman pyrki tuttuun ja turvalliseen teologiseen tiedekuntaan, koska kaikki muutkin tekivät niin. Markuksesta on häiritsevää, jos musiikki valjastetaan aatteen palvelukseen. Sitten tarjolle tuli käännöshommia ja lopulta ohjaamista. Ja yleissivistävää. Saksofonikin kiinnosti. Siitä vanhemmat eivät aluksi innostuneet. Esiintymisjännityksen lisäksi syitä on ollut muitakin. Pian työ poiki toisen. – Se oli lopulta mielenkiintoista. Papiksi hän ei edes halunnut, koska ”ei pysty puhumaan asioista, joihin ei ehkä itsekään kovin vahvasti usko”. – Suoritin opintoja, mutta olin aika pihalla. – Eri yhteyksissä vastaan on tullut ihmisiä, jotka ovat avautuneet hengellisistä kokemuksistaan tietäessään taustani. – Kuljin isän kanssa kinkereillä laulamassa. – Viimeistään silloin selvisi, ettei teologia tuo minulle työuraa. Biisejä alkoi syntyä helposti. Ihan täysin en ole vieläkään päässyt tästä eroon. Sieltä hänet imaistiin kolmeksi vuodeksi Helsingin Kaupunginteatterin My Fair Lady -musikaalin kuoroon. – Olen ollut etenkin ystävien pyynnöstä mukana monissa Tuomasmessuissa ja muissa vahvasti hengellisissä tilaisuuksissa. Lempeä keskustelu pojan kanssa on jäänyt vahvasti mieleeni. Jasminen roolin Aladdin-elokuvassa tehnyt Ulla Hakola-Renko sai tehtäväkseen koota tuleviin Disney-leffoihin taustakuoroa. Sittemmin soololevyjä on tullut kaksi: Koska ne huomaa. Musiikillisen uskoontulon Markus Bäckman koki koulun päätyttyä Suomen Lähetysseuran Jakaranda-kuoron ja Tervetuloa Tuomas -musikaalin myötä. Koska koulu Hollannissa oli alkanut jo 5-vuotiaana, hän oli yliopisto-opinnot aloittaessaan vasta 17. Ei jotain, joka komentaa soittamaan gavotteja oikein. Huilutunnit Markus aloitti 9-vuotiaana ihastuttuaan koulussa nokkahuiluun. – Omien ajatusten ja tunteiden purkamisesta saa happea, ja on iso palkinto nähdä jonkun kuulijan silmistä, että hän ymmärtää, mitä tarkoitan. Sittemmin moni on kuitenkin mieltänyt hänet sielunhoitajaksi. Omien biisien esittäminen on ollut haasteellista. Opettavat laulut ovat taiteen väärinkäyttöä Rippileirillä Markus Bäckman löysi käteensä kitaran, ”koska tytöt tykkäsivät”. – On kaiken taiteen väärinkäyttöä ja tuhlausta, jos sillä pyritään opettamaan jotain. Siihen päätyi myös tuttu miesääni. Julkisuutta laulut alkoivat saada Miesprojekti-yhtyeen keikoilla sekä samannimisellä levyllä. Musiikkikeikkojen takia kesken jääneet opinnot Markus suoritti kuitenkin loppuun
Pian ihmissyöntiä, pakkoletkuihin sidottuja ihmisiä ja pimeitä betonikellareita pursuva kirja alkoi kuitenkin tuntua liian rankalta. – Tunnustin pomolle, etten selviä toisesta kirjasta, ja ajattelin, että tämä ura oli tässä. – Usein sitä luulee, että koko maailma kaatuu mokaan ja kaikki jättävät, mutta eihän se niin mene. Amerikassa piirrosleffoihin tehdään ensin ääni, ja sitten piirretään hahmot. Ne olivat Ida Turpeisen Elolliset ja Anniina Nikaman Myrrys. Tarkoitus oli lukea äänikirjoiksi sarjan kaikki kolme osaa. Piirtäen tukea Ukrainalle Markus on hengästyttävä monilahjakkuus. Myös kuulijat tykkäävät: alkuvuodesta Markus sai vuoden 2023 Storytel Awardin Vuoden lukija -palkinnon kaunokirjallisuuden sarjassa. Kaikkeen ei tarvitse suostua Markus oli jo lukenut näkövammaisten kirjaston kirjoja, kun kaupalliselta puolelta tarjottiin luettavaksi Stefan Ahnhemin kirjaa Yhdeksäs hauta. Kahdesta kirjasta on noussut tarve ottaa yhteys kirjailijaan ja kiittää hienosta teoksesta. – Se kieltämättä hiveli ja ehkä ennakoi, että hommia riittää. – Piti miettiä, mitä voi tehdä, kun ei voi tehdä mitään. Esimerkiksi Juhani KorSisäisesti koen olevani 28-vuotias, mutta peilistä näkyy harmaa ukko. Kirja syntyi, ja fb-kaverit vedettiin mukaan tekemään hyvää. Vuosien myötä olen oppinut unohtamaan itseni ja pysymään tyypissä. 450 kappaleen painoksesta menikin kaupaksi yli 400 kirjaa ja tuotto perille Ukrainaan Unicefin kautta. – TUNTUU hienolta, että on voinut elättää itsensä jollain sellaisella, mitä kantaa mukanaan, äänityöläinen Markus Bäckman pohtii. Piirtäminenkin on ollut hänelle tärkeää pienestä pitäen. Tempo on nopea. Dubatessa taas mennään ”peppu edellä puuhun”. Olin jakanut piirroksia Facebookissa. Mieluiten Bäckman lukee lastenkirjoja ja kaunokirjallisuutta. 44 ~ askel 9/24. Totesin, että ehkä siitä selviän, Markus nauraa. pelan Pyhän Venäjän legenda on nykyisessä maailmantilanteessa tosi kiinnostava. – Jälkimmäinen on nuortenkirja, mutta upposi minuun täysin. Tykkäsin myös lukea kirjaa Suurvallan rakentajat, joka kertoo Hollannin ja Ruotsin kauppalaivastojen yhteydestä 1600-luvulla. Kyky tunnistaa nopeasti tunnetila ja ilmapiiri ja samalla seurata mikrosekunnin viipeellä, mitä tapahtuu. – Niitä lukiessa oppii niin paljon. Opiskeluaikana hän teki kuvituksia ja sarjakuvia muun muassa Kotimaa-lehteen ja Diakonia-lehteen. – Ei voi hakea omaa tulkintaa tai rytmiä, vaan on turvauduttava uskottavaan apinointiin. Nyt siihen oli hyvä syy. Tauon jälkeen korona-ajan hiljaiselo nosti innostuksen taas pintaan – ja sitten Ukrainan sota. Yllätyksekseni hän teki uuden tarjouksen: dekkarisarja olisi sekin, mutta voisinko kuvitella lukevani Lasse-Maijan etsivätoimiston. Kaverit olivat niistä tykänneet ja kannustaneet kirjan kokoamiseen. – Silloin auttaa intuitio. Viime aikoina hän on innostunut tietokirjoista
– Löydän edelleen kytköksen 5-vuotiaaseen minääni, johon liittyy paljon luovuutta. Toisaalta tunnistan samat pelot, epävarmuudet, itsetunto-ongelmat ja ahdistukset kuin lapsena. Elämä saa olla myös kivaa Parin vuoden päästä Markus Bäckman täyttää 60. – Nuorena ajattelin, että mitä vanhempi olen, sitä enemmän olen kotona itsessäni. – Siitä irtautuminen on ollut tosi vapauttavaa. Merkittävin muutos liittyy pakkomielteeseen, jonka mukaan hankala elämä ja jatkuva itsensä voittaminen olisi merkki siitä, että elää ”tosi elämää”. Hengellinen vapaus lähellä sydäntä Teologian maisteri myöntää, ettei ole innokas kirkossakävijä. Entä mitä 58-vuotias sanoisi nyt 20-vuotiaalle itselleen. Ihan niin ei ole käynyt. Ihan sinut sen kanssa hän ei vielä ole. Ja elämä saa olla myös kivaa, omaehtoista ja omarytmistä. Saa sanoa ei vain siksi, että tuntuu siltä. Kysymys muutoksista itsessä saa Markuksen mietteliääksi. Että pelon edessä antautuva olisi luuseri. Jälkimmäiseen hänet on monesti kutsuttu mukaan muusikkona. Sen ymmärtäminen, ettei elämän arvoa mitata uskaltamisella ja jatkuvalla itsensä haastamisella. Markuksen mielestä elämä on ollut hyvää ajopuuna ajelehtimista. Jos hän jostain hakee hengellistä evästä, niin Herättäjäjuhlilta tai Helsingin Tuomasmessusta. – Ota iisisti, sä kelpaat. Nuorten kanssa olen pihalla monista asioista, vaikka luulin, ettei niin kävisi. – Molemmissa tapahtumissa viehättää vapaa ilmapiiri. Turvallisuushakuisuus on tehnyt elämästä suojaisaa, suuria mullistuksia ei ole ollut. Toki on luojan lykky, että hommia on riittänyt. Ei tarvitse sulkea itsestään mitään puolta pois tai miettiä, millainen pitäisi olla. Ihan toinen juttu on, uskoisinko sitä.. Intuitio on vienyt sinne, missä on ollut itselle tilaa. En ehkä haluakaan päästä niistä eroon. Sisäisesti koen olevani 28-vuotias, mutta peilistä näkyy harmaa ukko. Siellä ovat soineet myös Markus Bäckmanin ja Petri Laaksosen yhdessä tekemät laulut ja joskus Markuksen omatkin. Niistä saa energiaa, ne auttavat samastumaan muihin ihmisiin. Että aina pitäisi vastata kaikkiin haasteisiin. On ihan sama, mitä ajattelen tai en ajattele, mitä uskon tai en usko, jos vain haluan olla siellä. – Hyvältä tuntuu sekin, että paikalla on yleensä niin iso porukka, että voi olla ihan vain yksi joukossa
Kohtaanko väkivaltaa tai ikävää huutelua, kun kyse on hevimusiikista ja olen ikämies. 98) Kristillisen mystiikan teksteissä Kristus itse vertautuu todellisuuden läpäisevään musiikkiin. Luomakunta ylistää soitollaan ja laulullaan Luojaansa: ”Maa, kohota Herralle riemuhuuto! Pauhatkoon meri kaikkineen, juhlikoon maa, juhlikoot sen asukkaat! Taputtakoot virrat käsiään, yhtykööt vuoret niiden iloon Herran edessä, sillä hän tulee ja tuo maailmaan oikeuden.” (Ps. Kaikki pelot olivat turhia. Kannoin pienen suon laidalla traktorin peräkärryyn aidanseivästarpeita. Jännitin hieman pukeutumista ja hiuksia. Uskaltaisinko laittaa Marimekon kauluspaidan. Ristin Johannes kirjoittaa Kristusta kuvatessaan näin: ”Rakkaani, olet vuoret, yksinäiset metsäiset laaksot, etäiset saaret, pauhaavat joet, rakastavien tuulien kuiskaus, yön tyyneys, aamun sarastus, äänetön musiikki, hiljaisuuden helisevä sointu, ateria joka virkistää ja viettelee.” Puimurin louskutus ja lintujen lähtöhuudot Vanhan leikkuupuimurin pukilla on pakko käyttää kuulosuojaimia. Sen saavat aikaan auringon, kuun ja planeettojen liikkeet radoillaan. Korvillani roikkuivat kuulosuojaimet. Entä aggressiot. Silloin ei pidä kuunnella samaan aikaan sellaista nykymusiikkia, joissa melodialinjat ja rytmi ovat hajonneet ja musiikki kuulostaa irrallisilta hälyääniltä. Siitä konsertista, joka kertoo niittyjen, lehtojen ja metsien yllä kevään tulosta. Antiikin Kreikan oppineet antoivat laululle etusijan suhteessa instrumenttimusiikkiin. Linnunlaulu tuo mieleeni tietyn alkukesän aamun. Lintu on säilynyt samanlaisena kymmenen miljoonaa vuotta. Yli kuudenkymmenen vuoden iässä menin kesäkuussa ensimmäistä kertaa elämässäni hevikonserttiin. Hevikonsertti kuin hyväntuulinen eväsretki Syksyn myötä herää tarve palata kesän musiikkikokemuksiin, muihinkin kuin lintujen konsertteihin. Kun puimurin louskutuksen läpi kuuluneiden kirskunnan ja kolinan lähteiksi paljastui kuulokkeissa soinut nykymusiikkisävellys, vaihdoin puidessa kanavaa. Ennen kuin ymmärsin tuon nykymusiikin vaikutuksen leikkuupuimurin pukilla, piti muutaman kerran pysäyttää puimuri ja tarkistaa, mikä meni rikki. Hiljaisuuden helisevä sointu Ajatus siitä, että maailmankaikkeus soi, että tähdet laulavat ja aurinko soittaa huilua, on ikivanha. Emme tiedä, millaiselta kuulosti luomakunnan ensimmäinen linnunlaulu, mutta kuikan huuto järvenselällä tuo viestin muinaisuudesta. Musiikin korkeimpana muotona he pitivät sfäärien musiikkia. Bändi oli maailmankuulu Metallica. Siksi ihmiset eri mantereilla ja eri kulttuureissa ovat myös yrittäneet ymmärtää todellisuuden läpäisevän musiikin luonnetta. Joelta kantautuvat enää joutsenten törähdykset. Myös Vanhassa testamentissa puhutaan luomakunnasta, joka soi. Hetken koko maailma tuntui soivan, kuulokkeissa arktinen laulu, kuulokkeiden ulkopuolella metsäja suolinnut ja kaiken yllä äsken nousseen auringon loiste. Tapahtuman tunnelma muistutti kymmenien tuhansien eri-ikäisJUHA TANSKA TT, Hiljaisuuden Ystävät ry:n toiminnanjohtaja, pienviljelijä Merkintöjä maan äärellä Jo ha nn a Ta ns ka. Niistä alkoi kuulua radion aamuklassisena Einojuhani Rautavaaran Cantus Arcticus, konsertto linnuille ja orkesterille. Muuttolintujen lähtöä seuraa hiljaisuus, joka syvenee kohti keskitalvea. Syyskuussa lintujen aamulaulu vaimenee. Tukkani on liian lyhyt, ja muuta mustaa ei vaatekaapista löydy kuin papin virkavaatteet. Kahlaajalintujen parvet lentävät jokiuomaa seuraten kohti merta. Hetken niiden huudot täyttävät taivaan. 46 ~ askel 9/24 Maailmankaikkeus soi O n aloitettava linnunlaulusta
Maailmahan on täynnä kirjoja. Paljon aggressiota tunsin ja näin kahdentoista vuoden aikana kirkolliskokouksessa, mutta en yhtään hevikonsertissa Olympiastadionilla. Torsti Lehtisen pohdinta soveltuu myös laulamiseen ja soittamiseen. Mutta silloin, kun kaikki soittaessa osuu kohdilleen – sävelet, rytmi ja mieliala – kokemus omasta erillisyydestä katoaa hetkeksi. Ensimmäisen talven harjoitusten ja lainasoittimen jälkeen ostin tänä kesänä oman bassokitaran. Mutta sydäntä myös arka veisuu kosketti, ehkä siellä, mitä toisinaan kutsutaan sielun pohjaksi, kun viitataan Jumalan ja ihmisen salattuun kohtaamispaikkaan. Olen yrittänyt nuottien ja musiikkitallenteiden ohella opetella YouTubesta, miten rock-basisti soittaessaan elehtii. Jos et kirjoita, äänesi jää kuulematta,” hän rohkaisi kuulijoitaan. Pyysivät minua viime syksynä mukaan rock-bändiinsä basistiksi. Samalla lailla kuin luostariperinteissä vaalittu ruumiillinen työ, rippi ja rukous, sekä Raamatun lukeminen kokonaisuudessaan, väkivaltaisimpiakaan tekstejä kaihtamatta. Tulee tunne liittymisestä itseä suurempaan kokonaisuuteen, niin kuin uidessa, kun vesi kantaa sylissään ihmisen, kuikat ja taivaankannen kuvajaisen. Miksi kannattaisi itse laulaa tai soittaa, kun kuunneltavissa on maailman parhaiden laulajien ja soittajien musiikki ja vain harva yltää taidoillaan korkeimmalle tasolle. Mutta itse laulamalla ja soittamalla ihminen liittyy koko todellisuuden läpäisevään musiikkiin, osana luomakunnan suurta laulua. Ehkä hevimusiikki parhaimmillaan antaa ihmiselle välineitä työstää sisäisesti aggressioitaan niin, että ei tarvitse vihoitella toisille. Tulee tunne liittymisestä itseä suurempaan kokonaisuuteen, niin kuin uidessa, kun vesi kantaa sylissään ihmisen, kuikat ja taivaankannen kuvajaisen, Juha Tanska kirjoittaa.. Koulun päättötodistuksen vaatimattoman musiikkinumeron ei pidä antaa olla esteenä. ”Kirjoittamalla osallistut ihmiskunnan yhteiseen kuoroon. Arka veisuu kosketti sielun pohjaa Körttiseuroissa Vaasassa äänentaso oli selvästi hiljaisempi kuin hevikonsertissa Helsingissä. Kaksi bändin pojista on jatkanut musisointia läpi vuosikymmenten. Yhteissoitossa erillisyys katoaa Kotikylän poikien kanssa kokosimme 1970-luvulla bändin. Mainetta emme saavuttaneet ja hieman paheksuntaa kohtasimme, mutta soittamisen iloa kuitenkin koimme. Ehkä hevimusiikki antaa ihmiselle välineitä työstää sisäisesti aggressioitaan niin, että ei tarvitse vihoitella toisille. Anna äänesi luomakunnan suureen lauluun Viime vuoden syyskuussa edesmennyt kirjailija Torsti Lehtinen pohti toisinaan luennoillaan, miksi kannattaa enää kirjoittaa. Ei se onnistu, kroppa on liian jäykkä. Kirkkopuistossa ei tuntunut niitä bassorummun iskuja, jotka stadionilla saivat rintalastan resonoimaan ja hieman huolestumaan rytmihäiriön mahdollisuudesta. Ju ha Ta ns ka YHDESSÄ MUSISOIDESSA kokemus omasta erillisyydestä katoaa parhaimmillaan hetkeksi. askel 9/24 ~ 47 ten ihmisten meluisaa mutta hyväntuulista eväsretkeä
Ilmast o n m u u t o s tulee kaiken aikaa näkyvämmäksi ja lähemmäksi. Nekin haluan pitää sydämelläni. Toivoa ja toimintaa Rukous lejaksoja. Kristikunnan johtajat, paavi ja Konstantinopolin patriarkka muiden muassa, nostavat esiin huolensa ilmastokriisistä, lajien monimuotoisuuden häviämisestä, saastumisesta ja maapallon tilasta. SYYSKUUN ALUSSA alkaa kansainvälinen, kristittyjen yhteinen Luomakunnan aika -rukousjakso. Kuului kesääni toki myös mukavia kohtaamisia, tapahtumia ja tekemistä. Myös arjessa olisi tärkeä olla tilaa kiireettömyydelle ja sopiva määrä toimintaa ja tekemistä. Yhteisellä rukouksella luodaan toivoa, ja rohkaistaan toimiin yhteisen kotimme – maapallon – hyväksi. Uutiset Etelä-Euroopan kuumuudesta muuttavat ajattelua ja toimintaakin: enää ei pelkästään lähdetä Suomesta etelän lämpöön, vaan tullaan etelästä pohjoisen miellyttävämpään kesäsäähän. J a j ä l leen kerran pohdin, että jotain kesän rytmistä haluaisin siirtää syksyyn ja arkeen. K u l u n e e seen kesään mahtui Suomessakin poikkeuksellisia helKati Pirttimaa TUOMASPAPPI 48 ~ askel 9/24. Huolta ja ahdistusta on vaikea välttää. Yhteisellä rukouksella luodaan toivoa, ja rohkaistaan myös toimiin yhteisen kotimme hyväksi. Tarvitaan toivoa, jotta voidaan toimia. K esä alkaa olla takana päin. Arkkipiispa Desmond Tutun sanoin: ”Toivo on sitä, että voi nähdä valon huolimatta kaikesta pimeydestä.” Hyvää alkavaa syksyä, sinulle, lukijani. Toivoa, valoa, hyviä hetkiä ja toimia – läheistesi ja luomakunnan hyväksi. Omaan kesääni kuului lepoa, hitaita aamuja, a u r i n koisia päiviä ja mukavia hetkiä. Kesän mittaan on monta kertaa ehtinyt miettiä, miten maailma on muuttunut, ja mihin tämä vielä johtaakaan. Tämän vuoden teemana on ”Toivoa ja toimia luomakunnan kanssa”. Ne haluan muistaa. Kuukauden ajan kaikkialla maailmassa rukoillaan yhteisen maailmamme puolesta. K E S Ä T O V A T viime vuosina muuttuneet
Rukouspyyntöni: PYYNTÖSI PUOLESTA rukoillaan Helsingin Mikael Agricolan kirkon Tuomasmessun rukousryhmässä ja myös Tuomasmessun yhteydessä kerran kuussa. Oikeudenmukaisuuden Jumala, anna oikeus ja rauha tähän maailmaan. Ylösnoussut Jumala, lohduta läheisensä menettäneitä. Uutta luova Jumala, uudista maailma ja koko luomakunta. Parantava Jumala, ole vakavasti sairastuneen, leikkausta odottavan ja hänen läheistensä kanssa. Lohdutuksen Jumala, ole yksinäisen ja apua tarvitsevan tukena. Ajatuksia lukijoiden rukouspyynnöistä Rakastava Jumala, kulje lapsestaan huolta kantavan vierellä. Suojeleva Jumala, siunaa alkava kouluvuosi ja jokaisen lapsen ja nuoren tulevaisuus. Vierellä kulkeva Jumala, ole elämässään kamppailevan vierellä, johdata ja kanna. Käsittelemme viestit luottamuksella. Tahdotko, että puolestasi rukoillaan. Tai kuoressa osoitteella Askel, PL 279, 00131 Helsinki. LÄHETÄ PYYNTÖSI sähköpostilla osoitteeseen askel.toimitus@kotimaa.fi otsikolla ”Rukouspyyntö”. Toivon Jumala, anna velkaantuneelle uusi toivo ja askeleet eteenpäin. Aamen. Ota meidät vastaan taivaan kotiin. askel 9/24 ~ 49. Kirjoita ”Rukouspyyntö” kuoren vasempaan ylälaitaan
TEKSTI: MARJATTA KOSONEN • KUVAT: ALLAN KOSONEN KAUKO ELI lyhyen elämänsä ensimmäiset neljä kuukautta vanhempiensa hoivissa ja loput viisi kuukautta sairaalan osastolla. 50 ~ askel 9/24. Kun veljeni katosi Isoveljestäni Kaukosta ei ollut perhealbumissa yhtään kuvaa, eivätkä vanhempani tienneet edes hänen hautapaikkaansa. Minne hän katosi ja miksi
Kaukosta äitini Anneli ei tehnyt omaa kirjaa. askel 9/24 ~ 51. Kun kysyin lapsena äidiltäni Kaukosta, hän alkoi aina itkeä. Siihen aikaan äidit kirjasivat tähän kirjaan pienokaisen elämän tärkeitä hetkiä: milloin lapsi oppi pitämään päätään koholla, kierähtämään ja kävelemään. Siinä on isäni isoja negatiiveja 1950-luvulta. Mutta Kaukosta en nähnyt isäni eläessä ainuttakaan kuvaa. O len kuullut, että veljelläni Kaukolla oli isäni Allan Kososen piirteet ja tummat hiukset. En koskaan tohtinut kysyä häneltä veljestäni. Kauko oli perheemme ainoa poika. Se tuntui äärimmäisen kiusalliselta, enkä osannut lohduttaa. Olisiko Kauko ollut vakava ja ehkä vähän ujokin, kuten isäni. Mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän olen miettinyt hänen kohtaloaan. Olisiko hän auttanut isää traktorin korjauksessa ennen kylvöaikaa ja kuljettanut minua autollaan eri paikkoihin. Erityisesti äitiä kalvoi, ettei hän edes tiennyt, minne Kauko on haudattu, eikä ollut koskaan käynyt hänen haudallaan. Mitä enemmän kyselin, sitä enemmän hän itki. Yksi negatiivi kuitenkin pysäyttää: siinä on vauva, jolla on liian iso pää. Eikö hänestä otettu kuvia, edes ristiäisissä. En löytänyt. Lopetin kyselemisen. Valokuvausta harrastava isäni kuvasi monia asioita: sotilastovereitaan jatkosodassa, hengellisiä juhlia, äitiämme, sonneja maatalousnäyttelyissä, meitä lapsia, koiria, kissoja, sukulaisia ja työtovereita rautateillä. Vai oliko isä polttanut ne. Kun purin lapsuudenkotiani, vanhaa rintamamiestaloa, toivoin löytäväni edes yhden mustavalkoisen kuvan veljestäni. Kuvat olivat 1960-luvulla vielä mustavalkoisia, ja suuri osa niistä oli juhlista. ”Eikö Kaukon nimen voisi lisätä perhehautaamme. Vai olisiko hän ollut naisia puoleensa vetävä magneetti paksuine mustine hiuksineen kuten iloiset serkkunsa. Isä oli toivonut kovasti poikaa, arvelen. Eräänä iltana alan tutkia kaappini perältä löytämääni kolhiintunutta metallirasiaa. Kulta-aika lapsuuden -kirjassani on nimittäin sukupuu, jonka yhdessä laatikossa lukee: Kauko Juhani Kosonen, syntynyt 26.03.1956. Tiedän heti, että olen löytänyt etsimäni: kuvan veljestäni Kaukosta. ”Katsokaa, miten kaunis lapsi” Tiesin kuitenkin jo nuorena, että minulla oli ollut veli. Kaukon kohtalo alkoi kuitenkin painaa äitiäni, kun hän muuttui ikääntyessään yhä hauraammaksi. Maisemia ja ihmisiä on vaikea tunnistaa
Kirjoittaja Marjatta Kosonen on siskoksista nuorin. Äiti vei Kaukon sairaalaan yksin junalla. Isä ei päässyt mukaan, koska hän oli töissä. Isä kävi muutamia kertoja katsomassa Kaukoa LasVauva, jolla on liian iso pää. Joskus hän muisteli Kaukon syntymää. Kaukoa hän ei nähnyt sen jälkeen enää koskaan. Sen ylilääkärinä toimi lastentautiopin professori, neuvolajärjestelmän Saksasta Suomeen tuonut Arvo Ylppö. ”Me olimme siihen aikaan todella köyhiä. Esikoisen jälkeen syntynyt veli puuttuu. ”Peitin Kaukon pään liinalla. Miksi kaksi tervettä ihmistä oli saanut lapsen, jolla oli vesipää. Vielä 1950-luvulla sitä ei osattu hoitaa, joten vesipäiset lapset kuolivat usein varhain. Kaukolla oli syntyessään vesipää, jota nykyisin kutsutaan hydrokefaliaksi. Olen vihdoin löytänyt kuvan veljestäni. Silloin ajateltiin, että vammainen lapsi on parasta unohtaa ja tehdä uusia”, äiti kertoi. Synnytys oli pitkä ja vaikea. ”Kauko haudattiin köyhien hautaan” Äiti jätti Kaukon sairaalaan, ajoi sen jälkeen raitiovaunulla Meilahdesta Helsingin rautatieasemalle ja palasi junalla Hyvinkäälle. KAUKO KASTETTIIN Lastenlinnan sairaalassa 1956.. Äiti oli hoitanut naapurin karjaa, kun emäntä joutui sairaalaan. Viimein poika kuitenkin syntyi. Vai sijoitettiinko hänet sairaalaan siksi, että vammaiset lapset oli tapana sijoittaa laitoksiin, etteivät he olisi vaivaksi perheilleen, ja etteivät äidit turhaan kiintyisi heikkoina pidettyihin ja mahdollisesti pian kuoleviin lapsiinsa. Kun Kauko oli neljän kuukauden ikäinen, meille ehdotettiin, että antaisimme hänet hoitoon Lastenlinnan sairaalaan Helsinkiin”, äitini muisteli. Voisitko kysyä sitä kirkkoherranvirastosta”, äiti pyysi. ”Ei tarvitse tulla enää katsomaan” Äiti oli repeytynyt synnytyksessä pahasti. Tarvitsiko Kauko hoitoa vammansa aiheuttamien kipujen ja oireiden vuoksi. Äiti pyysi kätilöä hakemaan lääkärin paikalle, mutta kätilö ei pitänyt sitä tarpeellisena. Saattoiko vamma johtua siitä, että naapurin lehmä potkaisi häntä lypsyllä odotusaikana. Tämä kysymys vaivasi äitiäni, sillä hän ei saanut siihen vastausta lääkäreiltä. Asemalta oli vielä neljän kilometrin kävelymatka kotiin. 52 ~ askel 9/24 KOLME SISKOSTA poseeraa isän kameralle. ”Katsokaa, miten kaunis lapsi! Mutta millainen pää”, sanoi kätilö. Helsingin Meilahteen oli valmistunut kahdeksan vuotta aiemmin uusi lastensairaala. Sairaalasta sanottiin, ettei tarvitse enää tulla katsomaan. Kun hän pääsi Kaukon kanssa kotiin, siellä odotti aviomiehen lisäksi kaksivuotias tytär ja lypsykarja. Se oli sellaista aikaa
”Kauko haudattiin köyhien hautaan. Epätietoisuus saa mielikuvituksen laukkaamaan. Vanhin tyttäreni on saanut pojan, ja hän kyselee välillä Kaukosta. Tarkempi paikka selviää soitolla hautausmaan toimistoon: rivi 9, hauta 346. Kertahauta tarkoittaa, että vainajalla ei ole omaa erillistä hautapaikkaa. Eivätkö muutkaan äidit tienneet, minne heidän lapsensa haudattiin. Äiti kuoli 94-vuotiaana eikä saanut koskaan tietää, minne Kauko oli haudattu. Sinne on kirjattu 838 000 vainajan tiedot yhdestätoista eri seurakunnasta. Hän lupaa etsiä minulle lisää tietoa ja soittaakin jo seuraavana päivänä. En edes tiedä, missä se on”, muisteli äiti itkien. Olivatko he kaikki jollain tapaa vammaisia. Mitä se mahtaa tarkoittaa. Yllätyn: kaikki eivät olleet unohtaneet kuollutta poikaa. Laitos oli osa Helsingin yliopiston lääketieteellistä tiedekuntaa. Montako vauvaa alueelle haudattiin ja minä vuosina. Kun jään työttömäksi, aikaa on yllättäen paljon. Päätän alkaa etsiä jälkiä veljestäni. Aluepuutarhuri Tuulikki Kortelainen kuuntelee minua tarkasti ja muistelee, että tälle alueelle haudattiin pieniä lapsia. Kirjoitan hakukenttään nimen Kosonen Kauko. Kysyin tätä seurakunnasta samalla, kun hoidin äitini hautausta marraskuussa 2022. KIRJOITTAJAN SISKOT kurkistelevat ulos leikkimökin ikkunasta.. Kauko kuoli 12. Kaikki eivät ole unohtaneet Äiti kantaa kuollutta lasta mielessään koko elämänsä, sanotaan lasten kuolemaa käsittelevässä artikkelissa. En ymmärrä, miksi anatomian laitos hautasi veljeni ja muita vauvoja. Sillä nimellä löytyy kaksi vainajaa, joista tunnistan toisen veljekseni etunimen perusteella. Klikkaan sivun auki. Saan vinkin tutkia hautahaku-sivustoa. askel 9/24 ~ 53 ”EI OLE väliä, onko lapsi tyttö vai poika, kunhan on terve.” Yhteiskunnan ja lääkärien suhtautuminen vammaisiin lapsiin oli 1950-luvulla karua. Hän kertoi äidilleni, että Kauko tarttui häntä reippaasti sormesta kiinni. Lastenlinnan sairaalasta soitettiin ja kerrottiin kuolemasta. Hautajaisiin ei tarvitsisi tulla. tammikuuta vuonna 1957, reilun yhdeksän kuukauden ikäisenä. Hän ei ehtinyt koskaan kuulla, että perhehautaan voisi kiinnittää nimilaatan Kaukosta, vaikka hänet onkin haudattu muualle. Kauko nousee välillä minunkin mieleeni, mutta aina on liian kiire aloittaa hänen kohtalonsa selvittämistä, askareita odottaa jonoksi asti. Soittaja ehdotti, että sairaala voisi hoitaa hautauksen, eikä vanhemmille tulisi näin ollen mitään kuluja. Kuvassa jutun kirjoittaja äitinsä Annelin sylissä talvella 1962. Näen veljeni syntymäja kuolinvuoden ja sen, että hänet on haudattu Suomen suurimmalle hautausmaalle Malmille Helsingissä, kortteli 42 B. tenlinnassa. Tulivatko he kaikki Lastenlinnan sairaalasta. Veljeni kuulemma haudattiin kertahautaan. Hän kertoo, että veljeni haudattiin tuhkauurnassa anatomian laitoksen hautaan
Noin 50 lapsella Suomessa diagnosoidaan vuosittain hydrokefalia. Löydän havupuiden rajaaman korttelin 42 B. Miss´ ovatkaan nyt kaikki nuo, jotk´ oli ennen meitä. LÄHTEET: ANTTI TEITTINEN: VAMMAISTEN LAITOSHISTORIASTA KOHTI KANSALAISUUTTA (2014). Uus´ päivä ilot, surut suo ja vierahan ja tutun tuo. Vuonna 1958 säädetyn vajaamielilain mukaan laitos on paras paikka kehitysvammaisille ihmisille. Huomaan, että sukupuun alle on painettu V.A. Mitään kriisiapua ei siihen aikaan ollut tarjolla. Sitä hoidetaan usein suntilla eli ihon alle laitettavalla ja venttiilillä varustetulla muutaman millimetrin paksuisella letkulla, joka johtaa liian nesteen sivuaivokammiosta vatsaan. 54 ~ askel 9/24 MIKÄ ON HYDROKEFALIA. Usko, perhe, sukulaiset, ystävät, kirjat ja savolainen, terävä huumori auttoivat äitiäni jatkamaan elämää eteenpäin menetyksistä huolimatta. Potilasasiakirjat ovat salassa pidettäviä myös ihmisen kuoleman jälkeen, ja niistä vain osan voi saada nähtäväkseen tärkeiden etujen tai oikeuksien selvittämistä varten. Samaan hautaan laitettiin muitakin tuhkattuja pieniä vainajia. LÄHDE: CP-LIITTO LAITOSKO PARAS PAIKKA. Arvostettu lastenlääkäri Arvo Ylppö teki uutterasti työtä lasten terveyden eteen, mutta hänen arvionsa vammaisten lasten mahdollisuuksista olivat pessimistisiä. Hydrokefalia tarkoittaa sikiöaikana tai syntymän jälkeen tullutta aivo-selkäydinnestekierron häiriötä. Paluumatkalla pohdin, teenkö pyynnön saadakseni nähdä Kaukon potilaskertomuksen. Aiemmin ilmiötä kutsuttiin vesipääksi. Könkkölä eli 68-vuotiaaksi ja muutti maailmaa kansanedustajana sekä muun muassa vammaisten ihmisoikeusjärjestö Kynnyksen puheenjohtajana ja toiminnan johtajana. Anatomian laitoksesta en olisi maininnut mitään. Vammaisten lasten kohtelu oli 1950-luvulla hyvin erilaista kuin nykyisin. Meistä vanhempieni neljästä lapsesta vain kaksi selvisi aikuiseksi. Alle kaksivuotiailla lapsilla kallon luiden väliset saumat eivät ole vielä kokonaan luutuneet. Tämä ei yllätä minua. Tieto olisi helpottanut varsinkin äitiäni, jota asia ahdisti erityisesti hänen viimeisinä vuosinaan. Ei koskaan, koskaan heitä. KALLE KÖNKKÖLÄ JA HEINI SARASTE: HUONEEKSENI TULI MAAILMA (1996).. Hydrokefaliaa ei pidetä itsenäisenä sairautena, vaan oireyhtymänä. Se on mielestäni liian karu paikka pienen lapsen muistelemiseen. ”Miss ovatkaan nyt kaikki nuo” Olisinpa ehtinyt kertoa vanhemmilleni, että löysin veljeni hautapaikan. Ennuste ei osu nut oikeaan. Kauko haudattiin tänne jonnekin tuhkattuna vasta reilu vuosi kuolemansa jälkeen. Heitä pidettiin usein taakkana perheelleen ja koulutusmahdollisuudet olivat puutteelliset. Vuonna 1950 Kalle Könkkölän äiti toi poikansa Arvo Ylpön vastaanotolle, jossa tämä arveli pojan elävän korkeintaan vuoden. Keskoslapsilla tavallisin hydrokefalian syy on syntymän aikoihin tapahtuva aivoverenvuoto. Kappelille on korttelilta lyhyehkö kävelymatka, aidan takana kulkee Pihlajamäentie. Hänen näkemyksensä perustuivat ajan yleiselle käsitykselle, jonka mukaan vammaisten ihmisten on mahdotonta elää yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Tällöin selkäydinnesteen kertyminen aivokammioihin johtaa pään ympärysmitan kasvuun. Kassissani on mukana kolme kynttilää. Löydän rivin yhdeksän, mutta en mitään merkkiä Kaukosta enkä muistakaan samaan hautaan lasketuista lapsista. Selaan vielä omaa Kulta-aika lapsuuden -kirjaani. Tuntuu siltä, että sairaalat haluavat sulkea salaisuudet sisälleen. Voisin sytyttää kynttilät yleiselle muistelupaikalle, mutta en tahdo. Hydrokefalian syinä voivat olla esimerkiksi kehityshäiriöt, tulehdukset, kasvaimet tai aivokudosta vaurioittavat tapaturmat. Päivä on harmaa: värit maisemassa ovat yhtä pelkistyneet kuin vastaani tulevassa hautajaissaatossa. Koskenniemen runo: ”Miss ovatkaan nyt kaikki nuo, jotk´ oli ennen meitä. Kynttilä jää sytyttämättä Jo parin päivän päästä olen Malmin hautausmaalla etsimässä Kaukon hautaa. Lumihangen keskellä nököttävät hautakivet näyttävät aika uusilta. Mukana oleva mieheni oli ollut toiveikkaampi ja on nyt pettynyt
Ehtookellot, Tuomastorstait, Alfa-kurssit, pienryhmät, Tuomasyhteisöjen verkosto): www.tuomasmessu.fi Tuomasyhteisö ry:n toimintaa voit tukea monella tavoin. Koulutuksista laajin on Tuomasyhteisön rukousavustajakoulutus: lähes vuoden matka, jonka aikana opitaan rukoilemaan toisten puolesta Tuomasmessun rukousjaksolla. Nyt haluan ottaa vastuuta ja antaa takaisin.” Kysymys ei ole pelkästään tehtävistä, kysymys on hengellisestä tiestä ja kristittynä kasvamisesta – Jumalan kutsusta ja siihen vastaamisesta. Rahankeräyslupa RA/2020/685. Kolmasosa saadaan erilaisina avustuksina. Kuukausilahjoittajana autat säännöllisesti tarkemmat tiedot: www.tuomasmessu.fi Myös merkkipäiväja testamenttilahjoituksista löydät lisää tietoa nettisivuilta. Kulut muodostuvat henkilöstökuluista, Tuomasmessujen järjestämiskuluista ja yhteisön muista toimintakuluista. Kaikki toiminta (mm. Rukousavustajakoulutukseen tullessaan moni on sanonut: ”Olen istunut pitkään penkissä ja saanut messusta elämääni paljon. T uomasmessun tunnusmerkki on suuri vapaaehtoisten joukko. Jokaista messua on toteuttamassa 50–60 vapaaehtoista. Messun suunnittelusta vastaavat juontajat, mukana on rukousalttareiden valmistelijoita ja rukouspyyntöjen kerääjiä, kolehdinkantajia, esirukoilijoita, ehtoollisavustajia, kirjojenjakajia, tekniikkavastaavia, muusikoita ja kuorolaisia. Tätä kautta voit tukea toimintaamme: MobilePay 75221 tai pankkitili FI97 5541 2820 0124 26, viite 3010. Messujatkoja valmistelevat vapaaehtoiset, kirkkosalin valmistelusta vastaa tuomassuntio yhdessä kirkon suntion kanssa. Voit osallistua toimintaan, antaa rahallista tukea ja voit rukoilla puolestamme. askel 9/24 ~ 55 Pyhän kosketuksesta yhteistä iloa ja toivoa Tuomasmessut sunnuntaisin klo 18 Mikael Agricolan kirkossa, Tuomasmessun YouTube-kanavalla ja Radio Deissä. KATI PIRTTIMAA Jumala, kutsuja ja lähettäjä, näytä tie. Tuomasyhteisö onkin tulevaisuuden seurakunta – yhteisö, jossa jäsenet antavat osaamisensa yhteiseen käyttöön ja yhteiseksi hyväksi. Halutessasi voit myös liittyä yhdistyksen jäseneksi. Jeesus, ystävä ja rinnalla kulkija, anna voimaa ja kasvua. Pyhä Henki, elämänantaja ja uudistaja, puhalla kirkkoosi toivoa ja rohkeutta. Kaksi kolmasosaa Tuomasyhteisö ry:n vuosittaisesta rahoituksesta kootaan kolehteina ja lahjoituksina. Tuomasyhteisön tuottama sivu Tehdään yhdessä! Ju kk a Gr an str rö m. Tehtäviin saa opastuksen ja koulutuksen. Yhteisön toimintaa, soppasunnuntaita, Alfa-kursseja, pyhiinvaelluksia, hiljaisuuden iltoja ja pienryhmiä ohjaavat ja toteuttavat yhteisön jäsenet. Vaihtuvat saarnaajat ja liturgit tulevat mukaan vapaaehtoisina
Yhden teoksen nimi on Kirnuava akka. Tuuli ja virtaus painavat meitä Kirnusalmea kohti. Samassa moottorivene ajaa luoksemme: naapurisaaren rouva! ”Melkoinen melontaretki teillä, tuo Tico on kyllä söpö”, hän sanoo. Istumme kalliolla ja katselemme Kirnusalmen seinää. Syvyyttä vain noin metri. Moottorivene hinaa hiljaksiin suppilautaa. Vilu yllättää. Olemme kerran Ticon kanssa suppailleet. Istumme kuistilla ja ihmettelemme. Olin noin kaksivuotias, kun olin syöttötuolissa samaisessa paikassa. Menee noin puolisen tuntia, kun lauttamme ui liki poikittaisessa asennossa Kirnusalmen suusta sisään. Se vilkuttaa minulle lempeästi tähtiensä tuikkeella. Olen käynyt tapahtuman läpi moneen kertaan ja kuulin mummultani, että äidilläni oli jokin synnyttämisen jälkeinen psykoosi. Eihän se vastaa. En nuku. Mutta samassa sille tulee hätä, kun se näkee laudan loittonevan. Pääsemme metrin päähän rannasta, kun Tico hyppää veteen. Kilometrit eivät päde järvellä. Yritän jarrutella jättiläismelalla lautaa ja putoan itsekin. Tuulenvire ajaa muiston pois ja keksin, miten tuhlaamme Ticon kanssa osan päivästä. Se tulee melkein aina, kun istun tämän talon kuistilla. 56 ~ askel 9/24. Mieleeni tulee hurja muisto. Pääni rapisee miettimisestä, miten tänään ratkaisen ongelman. Vastaan tulee vanha höyrylaiva, jonka laineet heittävät meidät lähelle rantaa. Sanotaan että A kseli Gallen-Kallela ja Hugo Simberg olisivat maalanneet sen kuvat, sillä päällä ollessaan. Hyppään veteen ja jalkani osuvat pohjaan. Tunnen järven jokaisen poukaman ja lähisaaret. Toivottavasti tuo ei ole enne. Ongelmana oli, että tyyppi halusi koko ajan hypätä laudalta veteen. Muisto ei enää aiheuta tuskaa. Tico nauttii, en ymmärrä tuota koiraa. Tico pysyy sitkeästi titanicasenossaan. O lemme Ticon kanssa saaressa Ruovedellä. Tästä maratonista siis rypistynyt olo. Yritän hieroa kauppaa Jumalan kanssa, sillä en jaksa lähteä suppailemaan takaisin saarta kohti. En osaa sanoa tarkkaa matkaa. Saari ei ole jättisuuri, muttei ihan pienikään. Pumpaan lautaan ilmaa ja selitän Ticolle, missä sen pitää istua ja olla liikkumatta. Niinpä oli vain kierrettävä saarta ja löydettävä paikka, mistä sankari on kulloinkin veteen pulahtanut. On yö. Saaressa on sup-lauta. Pääsemme onnellisesti takaisin saareen. Aurinko osuu tyynen järven pintaan ja heittelee kasvoille pehmeitä timantteja. Mutta oloni on kuin rypistyneellä paperipussilla, jota tuuli on heitellyt pitkin poikin sinne tänne. En saa jättimelalla enää hallittua suuntaamme. Täällä heräämme aikaisemmin kuin Nurmijärvellä. Eilisen päivän juoksin sitä ympäri Ticoa huutaen. Itkin kai liian kovaa, kun äitini sai hysteerisen kohtauksen ja pamautti minua päähän hellakoukulla. Tico on kuin Titanic-leffasta, kun se ylväänä tuijottaa aukeavaa järven selkää. Suurin virhe oli, että unohdimme pelastusliivit, kun kiisimme järven syvimpien kohtien yli tänne kiviseen kirnuun. Lopulta löydämme sovinnon ja kuljemme hitaasti eteenpäin. Tico on laudalla, tutussa asennossaan. Se johtuu siitä, että Ticon suurin intohimo on uiminen, ja saaresta se pääsee hyppäämään veteen milloin mistäkin kohtaa. Mutta en muistanut, kuinka kauniin sininen järvi muuttuu hetkessä mustaksi vaahtoavaksi rykelmäksi teräviä aaltoja ja viiltäviä vihureita. Tai ei Ticolla edes ole sellaisia. On vielä lämmin, ja syksyn värikäs käsi heiluu vasta horisontissa. Yö vilkuttaa lempeästi tähtiensä tuikkeella Koiran elämää Teemu Rinne • nurmijärveläinen toimittaja On vielä lämmin, ja syksyn värikäs käsi heiluu vasta horisontissa. Tuuli on tyyntynyt, mutta sade leikkii pisaroilla. Olemme läpimärkiä ja yritän laudalla istuen jotenkin ohjata sitä
Tico on kuin Titanic-leffasta, kun se ylväänä tuijottaa suppilaudalta aukeavaa järven selkää. LOPULTA LÖYDÄMME sovinnon ja kuljemme hitaasti eteenpäin. Ju kk a Gr an stö m askel 9/24 ~ 57. Äkkiä nousee myrsky. Tico pysyy sitkeästi titanicasenossaan. Toivottavasti tuo ei ole enne, Teemu Rinne kirjoittaa
Leikin ja koulunkäynnin sijaan monet lapset joutuvat töihin, pakenemaan kodeistaan tai kadulle kerjäämään. Lapset saavat koulutusta, ravitsevaa ruokaa ja turvaa. Clara haluaa poliisiksi, ja Gabriela pohtii eläinlääkärin tai leipurin ammattia. Kirjoita viestikenttään: LASTENPANKKI J . Kambodžassa monet luonnonkatastrofit aiheuttavat suuria tuhoja vuosittain. Askel-lehti_aukeama_LastenPankki_420x280mm.indd 1 Askel-lehti_aukeama_LastenPankki_420x280mm.indd 1 16.8.2024 14.37.25 16.8.2024 14.37.25. Maalii on saanut Lähetysseuran kautta maitotukea, jonka ansiosta hän on kasvanut ja voimistunut. Erityisesti tytöt jäävät helposti ilman koulutusta. Näin Sinä voit auttaa: Haluan antaa: 20 € Ravitsevaa ruokaa 35 € Tukea koulunkäyntiin 75 € Tukea lapsille kriisien keskellä € Muu summa Suosituin vaihtoehto 20 € 35 € 75 € Viime vuonna 4 170 lasta sai apua Lasten Pankin kautta. Lasten Pankki auttaa lapsia lähes 20 eri maassa. Suomen Lähetysseuran Lasten Pankki poistaa esteitä lasten koulunkäynnin tieltä sekä auttaa katastrofien ja kriisien keskellä. Bolivia on yksi Latinalaisen Amerikan köyhimmistä maista. Maksaja Betalaren Tililtä nro Från konto nr Saaja Mottagaren Suomen Lähetysseura PL 56, 00241 Helsinki Saajan tilinumero Mottagarens kontonummer IBAN FI38 8000 1400 1611 30 Allekirjoitus Underskrift Viitenro Ref.nr Eräpäivä Förf.dag Euro BIC DABAFIHH Käännä, ole hyvä >> Lahjoita ja auta lapsia maailmalla! K uv a: Li nd a Ju nt un en uuri nyt lapset ympäri maailmaa kamppailevat köyhyyden, sotien ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien haasteiden kanssa. Ole mukana tukemassa työtämme ja sijoita lasten tulevaisuuteen. Lämmin kiitos, kun olet mukana tukemassa! Yllä olevat hintaesimerkit kertovat siitä, millaista apua eri summilla voidaan tarjota. Kaikki kerätyt varat käytetään tukemaan Suomen Lähetysseuran Lasten Pankin työtä maailmalla. Thaimaassa monet perheet ovat vähävaraisia ja tulot ovat usein epävakaat. Kambodžalainen 11-vuotias Srey Lin pelkää eniten elämässä kotikylänsä jokavuotisia tulvia, jolloin on pulaa ruoasta. Keräyslupa: RA/2020/1538, voimassa toistaiseksi. lastenpankki.fi Tukea lapsille kriisien keskellä Ravitsevaa ruokaa Tukea koulunkäyntiin Lasten Pankin terveisiä maailmalta Bolivialaiset 12-vuotiaat Clara ja Gabriela käyvät koulua oppilaskodissa. Sinun tuellasi lapset Thaimaassa ja ympäri maailmaa saavat ravitsevaa ruokaa ja pysyvät terveinä. Lahjoitusvaroin Lähetysseura tukee ihmisiä kriisien, luonnonkatastrofien ja sotien keskellä. Viime vuosina tukea on annettu Kambodžan lisäksi esim. Maaliin synnyttyä hänen äidiltään ei tullut rintamaitoa. Lahjoittajien tuella 4 170 lasta sai viime vuonna apua Lasten Pankin kautta. Thaimaalainen 3-vuotias Maalii on perheen neljästä lapsesta toiseksi nuorin. Tansaniaan ja Ukrainaan. Tuen saajina ovat kaikkein heikoimmassa asemassa elävät lapset, esimerkiksi orvot ja vammaiset lapset tai syrjittyihin vähemmistöihin kuuluvat lapset. Avuntarpeita on monenlaisia ja jo pienelläkin tuella saa paljon hyvää aikaan. Lähes puolet maan asukkaista kuuluu alkuperäiskansoihin, joiden asema yhteiskunnassa on heikko. Mitä Lasten Pankki tekee. Laitetaan yhdessä hyvä kiertämään! Annetaan lapsille yhdessä: Koulutusta Ravintoa Apua kriiseissä Terveydenhuoltoa Kouluun vai pakoon kotoa. Köyhyyden ja sotien takia monet heistä elävät kroonisessa aliravitsemuksessa ja liian monen lapsen kohdalla koulunkäynti katkeaa. Sinun avullasi edistämme maailmalla syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten koulunkäyntimahdollisuuksia
Lasten Pankki auttaa lapsia lähes 20 eri maassa. Leikin ja koulunkäynnin sijaan monet lapset joutuvat töihin, pakenemaan kodeistaan tai kadulle kerjäämään. Lähes puolet maan asukkaista kuuluu alkuperäiskansoihin, joiden asema yhteiskunnassa on heikko. Clara haluaa poliisiksi, ja Gabriela pohtii eläinlääkärin tai leipurin ammattia. Maksaja Betalaren Tililtä nro Från konto nr Saaja Mottagaren Suomen Lähetysseura PL 56, 00241 Helsinki Saajan tilinumero Mottagarens kontonummer IBAN FI38 8000 1400 1611 30 Allekirjoitus Underskrift Viitenro Ref.nr Eräpäivä Förf.dag Euro BIC DABAFIHH Käännä, ole hyvä >> Lahjoita ja auta lapsia maailmalla! K uv a: Li nd a Ju nt un en uuri nyt lapset ympäri maailmaa kamppailevat köyhyyden, sotien ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien haasteiden kanssa. Tuen saajina ovat kaikkein heikoimmassa asemassa elävät lapset, esimerkiksi orvot ja vammaiset lapset tai syrjittyihin vähemmistöihin kuuluvat lapset. Suomen Lähetysseuran Lasten Pankki poistaa esteitä lasten koulunkäynnin tieltä sekä auttaa katastrofien ja kriisien keskellä. Maalii on saanut Lähetysseuran kautta maitotukea, jonka ansiosta hän on kasvanut ja voimistunut. Sinun tuellasi lapset Thaimaassa ja ympäri maailmaa saavat ravitsevaa ruokaa ja pysyvät terveinä. Lapset saavat koulutusta, ravitsevaa ruokaa ja turvaa. Viime vuosina tukea on annettu Kambodžan lisäksi esim. Lämmin kiitos, kun olet mukana tukemassa! Yllä olevat hintaesimerkit kertovat siitä, millaista apua eri summilla voidaan tarjota. Sinun avullasi edistämme maailmalla syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten koulunkäyntimahdollisuuksia. Laitetaan yhdessä hyvä kiertämään! Annetaan lapsille yhdessä: Koulutusta Ravintoa Apua kriiseissä Terveydenhuoltoa Kouluun vai pakoon kotoa. Lahjoittajien tuella 4 170 lasta sai viime vuonna apua Lasten Pankin kautta. Lahjoitusvaroin Lähetysseura tukee ihmisiä kriisien, luonnonkatastrofien ja sotien keskellä. Näin Sinä voit auttaa: Haluan antaa: 20 € Ravitsevaa ruokaa 35 € Tukea koulunkäyntiin 75 € Tukea lapsille kriisien keskellä € Muu summa Suosituin vaihtoehto 20 € 35 € 75 € Viime vuonna 4 170 lasta sai apua Lasten Pankin kautta. Maaliin synnyttyä hänen äidiltään ei tullut rintamaitoa. Ole mukana tukemassa työtämme ja sijoita lasten tulevaisuuteen. Avuntarpeita on monenlaisia ja jo pienelläkin tuella saa paljon hyvää aikaan. Tansaniaan ja Ukrainaan. Bolivia on yksi Latinalaisen Amerikan köyhimmistä maista. Kambodžalainen 11-vuotias Srey Lin pelkää eniten elämässä kotikylänsä jokavuotisia tulvia, jolloin on pulaa ruoasta. Askel-lehti_aukeama_LastenPankki_420x280mm.indd 1 Askel-lehti_aukeama_LastenPankki_420x280mm.indd 1 16.8.2024 14.37.25 16.8.2024 14.37.25. Erityisesti tytöt jäävät helposti ilman koulutusta. Keräyslupa: RA/2020/1538, voimassa toistaiseksi. Mitä Lasten Pankki tekee. Thaimaassa monet perheet ovat vähävaraisia ja tulot ovat usein epävakaat. Köyhyyden ja sotien takia monet heistä elävät kroonisessa aliravitsemuksessa ja liian monen lapsen kohdalla koulunkäynti katkeaa. Thaimaalainen 3-vuotias Maalii on perheen neljästä lapsesta toiseksi nuorin. Kambodžassa monet luonnonkatastrofit aiheuttavat suuria tuhoja vuosittain. Kirjoita viestikenttään: LASTENPANKKI J . Kaikki kerätyt varat käytetään tukemaan Suomen Lähetysseuran Lasten Pankin työtä maailmalla. lastenpankki.fi Tukea lapsille kriisien keskellä Ravitsevaa ruokaa Tukea koulunkäyntiin Lasten Pankin terveisiä maailmalta Bolivialaiset 12-vuotiaat Clara ja Gabriela käyvät koulua oppilaskodissa
Kalliomaalaukset ovat ovi esi-isien salattuun maailmaan Suomen kalliomaalaukset ovat arviolta 3300–7000 vuotta vanhoja. Hossan kansallispuistosta löytyy yksi Suomen suurimmista kalliomaalauksista. Värikalliosta on tunnistettu runsaat 60 metsästykseen ja shamanismiin liittyvää kuviota. TEKSTI JA KUVAT: JOHANNA RAUHANIEMI 60 ~ askel 9/24. Ne kertovat ajasta, jolloin henget ja luonnonvoimat olivat olennainen osa ihmisten elämää
HOSSA ON monipuolinen luontoelämys. askel 9/24 ~ 61. Värikallion kaarrokselle mahtuu niin suota kuin kuivia kangasharjuja
Etenkin järvisaaristossa on lukuisia tutkimattomia rantoja ja kallioita. Muualta kansallispuistosta on löytynyt jälkiä kivikauden asukkaista. Maalaukset on tehty samoihin aikoihin, kun vesireitit ovat syntyneet. Aikaisemmin olin nähnyt Ristiinassa lähellä Mikkeliä Astuvansalmen laajat maalausalueet. Onkin kummallista, ettei Julma-Ölkyn kallioista ole löytynyt kuin tämä yksi maalaus. Hossan kalliomaalausten ääreltä ei ole havaittu merkkejä asutuksesta. Ihmisiä, hirviä ja veneitä Julma-Ölkyn kalliomaalaus sijaitsee rotkojärven alkupäässä. S äveltäjä Jean Sibelius ilmoitti ensimmäisenä Suomessa kalliomaalauksen Muinaistieteelliselle toimikunnalle vuonna 1911. Kapean kanjonin kallionseinämät yltävät paikoin 50 metrin korkeuteen. Puolet lyhyempi Ölökyn Ylitys oikaisee riippusiltaa pitkin järven poikki. Koko ajan on varottava kompastumasta puiden juuriin ja kiviin. Joissakin pinta on jäkälän peitossa ja jo pahoin säiden vaurioittama. Kanjonin reunalla kulku helpottuu, ja useilta eri paikoilta avautuvat kauniit maisemat järvelle. Erämaan keskellä ne jäivät mieleeni arvoituksellisina taideteoksina. Sillalta syvää rotkojärveä ympäröivät kalliot ja laajan erämaan hahmottaa hyvin. Toinen mahdollisista hirven kuvista on jo lähes tuhoutunut. Niinpä se sopi hyvin päiväretkikohteeksi. Kalliomaalauksia on löytynyt myös rantojen läheisistä siirtolohkareista ja luolista. Suurin osa Suomen kalliomaalauksista sijaitsee Järvi-Suomessa. Suomen kalliomaalaukset ovat arviolta 3300 – 7000 vuotta vanhoja. Ölökyn Ylityksen arvioimme taukoineen kestävän noin neljä tuntia. Vastapäisellä rannalla pysähdymme maalauksen kohdalle. Pyhät paikat, kuten seidat ja kalliomaalaukset, olivat esi-isiemme ja heidän jumaliensa kohtaamispaikkoja. Kallioseinämään punaisista verkkokuvioista muodostuva Vitträskin maalaus löytyi Kirkkonummelta, läheltä Hvitträskin museota. Matkamme kansallispuistoon taittui omalla autolla. Monet ovat vuosikausia olleet paikallisten tiedossa ilman, että niitä on osattu tulkita esi-isiemme piirtämiksi. Maalaus sijaitsee lähellä vedenpintaa, kalliosyvennyksessä. Veneellä niitä on helppo kiertää, mutta maanteitse kohteet ovat kaukana toisistaan. Se on mahdollista nähdä vain veneen tai kanootin kyydistä tai talvella järvenjäältä. Nykyään ne ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Julma-Ölkyn kuviot on tehty punamullasta, verestä, rasvasta ja virtsasta sekoitetulla värillä. Sen haalistuneita ja pieniä kuva-aiheita ovat ihmishahmo, jonka alla on osittain haalistunut hirvi. Ne kertovat ajasta, jolloin henget ja luonnonvoimat olivat olennainen osa ihmisten elämää. Kaikki kolme maalausta kertovat maamme itäisistä yhteyksistä sekä muistuttavat Hossan sijainnista vanhan Pohjanlahdelta Vienanmerelle kulkeneen vesireitin varrella. Julma-Ölkyn lähtöpaikalta suuntaamme järven vasemmanpuoleiselle polulle. 62 ~ askel 9/24. Tämän jälkeen Suomesta on löytynyt yli 100 esihistoriallista kalliomaalausta. Alkumatkasta eteneminen on hidasta. Kansallispuistoon tutustumisen aloitimme Suomen suurimmalta kanjonijärveltä, Julma-Ölkyltä. Sillan jälkeen edessä on kapuaminen kanjonin huiPaikan nimi kertoo tavasta säilyttää lihaa kylmässä, pyörteisessä vedessä. Vuonna 2017 perustettu Hossa sijaitsee Kuusamon ja Suomussalmen kunnissa, lähellä Venäjän rajaa. Ihmisen ja hirven lisäksi Suomen kalliomaalausten tyypillisiä aiheita ovat vene, peura ja kämmenen kuva. Maalaukset eroavat tekotavaltaan kalliopiirustuksista, jotka on tehty kivellä kallioon. Pohjoisimmat maalaukset ovat Hossan Julma-Ölkky ja Värikallio sekä Sotkamon Halolankallio. Matkaa jatkaessamme näemme muitakin maalauksille sopivia kallionjyrkänteitä. Näistä paikoista autottoman on kuitenkin jatkettava matkaansa taksilla tai vuokraautolla. Päiväretki yli Ölkyn Hossan kansallispuiston kalliomaalaukset sattuivat syksyisen patikointimatkamme varrelle. Läheskään kaikkia maalauksia ei ole vielä löydetty. Bussilla tai junalla olisimme päässeet Kajaaniin, Kontiolahdelle tai Suomussalmelle sekä lentäen Kuusamoon tai Kajaaniin. Osa kuvioista on tarkoituksella punavärillä sutattuja. Tyypillisesti kuva-alueet sijaitsevat lähekkäin, samoista vesistöistä kohoavissa kallioissa. Järven ympäri kiertää vaativa 10 kilometrin pituinen Ölökyn Ähkäisy -reitti. Riippusillalta kohti rikkumatonta hiljaisuutta Ölökyn Ylitys -kierroksen huipentaa järven halkaiseva 45 metriä pitkä riippusilta. Maalausvälineenä on käytetty sormea tai tikkua
Paluumatkan varrella Metsähallituksen luontokeskus on hyvä taukopaikka, josta saa vinkkejä alueella liikkumiseen. Lähtöpaikalle palatessa jalat ovat aivan väsyneet. Ylhäällä hiljaisuus on rikkumaton ja tuulettomalla säällä Julma-Ölkyn pinta on kuin peili. Hämärtyvä syysilta antaa hyvän syyn lähteä majapaikkaan. Kallioseinämään liukeneva piioksidi on muodostanut maalausta suojelevan kerroksen. Paikan nimi kertoo tavasta säilyttää lihaa kylmässä, pyörteisessä vedessä. Värikallion kaarros on noin kahdeksan kilometrin ympyräreitti. Parkkipaikan vieressä virtaava Somerjoki toimii lähinnä vesireittinä ja kalastuspaikkana. Hossa on lähes kokonaan asumatonta erämaata ja majapaikaksi olen jo etukäteen vuokrannut meille mökin. Onneksi kiipeämiseen saa tukea paksusta köydestä. Sen läheisyydessä on pieni kauppapuoti sekä sauna. Majoitusvaihtoehtoja Hossassa on moneen makuun, ja kansallispuistossa voi myös yöpyä teltassa, autiotuvassa tai laavulla. Auringon noustessa ajamme hiekkatietä Lihapyörteen parkkipaikalle. Paluumatkalla polku on helppokulkuinen ja matka etenee huomattavasti nopeammin kuin vastarannalla. askel 9/24 ~ 63. Julma-Ölkyn kierrosten tavoin sen voi kiertää kumpaan suuntaan tahansa. Parkkipaikan opastaululta on hyvä ennen lähtöä tarkistaa keltaisilla maaliläikillä osoitettu polku. VÄRIKALLION KUVAJAINEN heijastuu kauniisti vedenpinnasta. VÄRIKALLION EDUSTALLA ei ole maakaistaletta, mutta ponttonisilta toimii hyvin katselutasanteena. Metsästysriitti ja maailman tasot Seuraavana aamuna on aikainen herätys. pulle
ÖLÖKYN YLITYS on keskivaikea vaellusreitti. Paikoin etenemistä hidastavat kivet ja puiden juuret.. JULMA-ÖLKYN ROTKOJÄRVEN ylittämisen jälkeen on edessä kiipeäminen takaisin kanjonin reunalle
Värikalliosta on tunnistettu runsaat 60 lähinnä metsästykseen ja shamanismiin liittyvää kuviota. Poroja ei metsässä näy, eikä tähän aikaa muita patikoijiakaan. Somerjärven pinnassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, joten Värikallio on lähellä alkuperäistä korkeuttaan. Maisemat ovat hyvin samanlaisia koko matkan ajan. – Maalaukset tuovat paikkaan kiehtovuutta ja pyhyyttä. Oletettavasti Hossan kivikautiset asukkaat kulkivat Somerjokea Ala-Ölkyn kautta rotkojärvelle ja takaisin. Se on yksi Suomen suurimmista kalliomaalauksista. Varmaa kuitenkin on, että tässä maisemassa ihmiset ovat liikkuneet jo tuhansia vuosia sitten. Kengät pysyvät kuivina pitkospuiden ja portaiden ansiosta. Maisemia harjulta alas voi ihailla taukopaikoilta. Kivikauden asukkaiden jalanjäljissä Paluureitti myötäilee Somerjokea korkealla harjulla. Kaiku tehostaa maalausten sanomaa Sekä Värikallion että Julma-Ölkyn kalliomaalaukset on maalattu pystysuoraan, veteen laskevaan kallioon. Sen edessä Somerjärvi lepää tyynenä. Jyrkänteen yläpuolella kohoava taivas taas symbolisoi henkien maailmaa. Mitä mielikuvituksellisemmat sammaleet ja jäkälät kasvavat jalkojen juuressa. Reitti on pääosin helppokulkuista, mäntyjä kasvavaa kangasmetsää. Vesi johti suoraan kuolleiden valtakuntaan eli tuonelaan. Ne näyttävät erilaisilta eri vuorokauden aikoina. Tästä huolimatta kumpaankaan Hossan kalliomaalauksista ei ole ikuistettu muualla Suomessa yleisiä vene-aiheita. Astuvansalmen tavoin Hossan kalliotaide tarjoaa enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Maalaajille kalliopinta edusti ihmisen asuttamaa todellisuutta. Esi-isillemme myös ympäristöllä on ollut suuri merkitys. Somerjokea seuraavan polun sijaan valitsemme leveän, syvälle metsään suuntautuvan reitin. Puisia, paikoin jyrkkiä portaita pitkin kapuamme harjua ylös ja alas. Vie hetken, ennen kuin kalliosta hahmottaa kolmiopäisiä tikku-ukkoja, juoksevia eläimiä ja sarvipäisen hahmon. Kaiku tehostaa maalausten sanomaa. – On myös mahdollista, että maalauksissa selitetään tämänja tuonpuoleista maailmaa. – Kaikuvassa, kallioiden rajaamassa tilassa on erityinen, vaikuttava äänimaailma. Kalliomaalaukset eivät koskaan täysin avaudu katsojalle ja niiden salaisuus säilyy, Tervonen sanoo. Vesistöä pitkin Värikalliolta on jatkettu matkaa toiseen holvimaiseen tilaan, Julma-Ölkylle, Tervonen sanoo. Usein maalauskohteiksi on valittu ihmisten kasvoja muistuttavia kallionmuotoja ja äänimaailmaltaan kaikuvia paikkoja. Vedenpinnan laskiessa ne ovat jääneet kallioiden yläosiin. – Maalausten äärellä oma elämä saa syvyyttä. Monet kalliomaalauksista on tehty veneessä seisten tai jään päältä. Vene oli tärkeä kulkuväline liikuttaessa paikasta toiseen. Osa maalauksista on hyvin kauniita, ja katsojat tulkitsevat niitä eri tavoin. Maalauspaikassa taivas, maa ja tuonela yhdistyivät. Maalauspaikassa taivas, maa ja tuonela yhdistyivät. Matkalle mahtuu myös kostea suolaakso pitkospuineen sekä osuus Somerjoen koskea. Monet kalliomaalauksista on tehty veneessä seisten tai jään päältä. Erämaaluonto itsessään on rentouttavaa ja virkistävää katseltavaa. Lopussa polku kapenee ja laskeudumme harjulta kohden laavua ja parkkipaikkaa. Aamukasteen raikastamassa metsässä naavat roikkuvat puista. Todennäköistä on, että vuosisatojen takaiset viestit ovat yksinkertaisempia kuin niille antamamme merkitykset. Katokselta johtaa noin 300 metriä pitkä polku Värikallion tukevalle ponttonisillalle. askel 9/24 ~ 65. Osa maalauksista on epäselviä punaväriläiskiä. Kalliosta erottaa muun muassa hirvieläimiä ja karhun, kertoo Metsähallituksen kulttuuriperinnön erityisasiantuntija Päivi Tervonen. Runsaan kolmen kilometrin patikoinnin jälkeen saavumme Värikallion keittokatokselle. Tehtiinkö maalaukset vesistöjen varsille, näkyville paikoille, vain käytännöllisiksi reittija rajamerkeiksi. Kukaan ei tiedä, kuinka vanhoja ne ovat ja miten siihen aikaan on eletty. Värikallion maalausten mysteeri jää pyörimään mielessäni. Keitä olivat maalausten tekijät ja miksi he valitsivat nämä paikat. – Värikallion maalausten on tulkittu esittävän metsästysriittiä ja kertovan metsästysonnesta. Silta toimii katselutasanteena, josta maalaukset näkyvät esteettä aivan vedenpinnan yläpuolella. Parhaiten maalaukset erottuvat syksyllä ja kevättalvella sekä sateen jälkeen. Kivikauden elinkeinoja olivat metsästys, kalastus ja keräily
66 ~ askel 9/24 LÄHETÄ AVAINSANAT tai koko ratkaisu 16.09. VASTANNEIDEN kesken arvotaan palkinto. Sähköpostilla: askel.toimitus@kotimaa.fi. Vastanneiden kesken arvotaan palkinto. Ristikko 9/2024 M ar tti Rä ikk ön en NIMI OSOITE PUH.. mennessä: Askel, Ristikko 9/2024, PL 279, 00131 Helsinki
Pohjoinenkin suunta elää suunnitelmissa, mutta toistaiseksi Keski-Suomessa asustelen. Tai lähetä ilmoitus ja maksukuitti sähköpostilla: askel.toimitus@ kotimaa.fi, aiheeksi Kirjeenvaihtoilmoitus. Olen pari vuotta sitten eronnut, 6-kymppinen nainen. Henkilöt, jotka haluavat vastata sinulle, lähettävät kirjeensä toimitukseen, josta ne postitetaan sinulle viikoittain Askelen kuoressa avaamattomina. Viite 60503. askel 9/24 ~ 67 Ristikko 7–8/2024 KUN HALUAT oman ilmoituksen Askel-lehteen: Kirjeenvaihtoilmoituksen hinta on 25 € kotimaasta, Pohjoismaista ja Baltiasta, muista maista 30 €. Täällä hyvät elämänarvot omaava lapseton poikamies sinkku, etsin sinua. KUN HALUAT vastata kirjeenvaihtoilmoitukseen: Kirjoita kirje nimimerkille ja lähetä osoitteeseen Askel / Kirjoita minulle, PL 279, 00131 Helsinki. Vastauskirjeet postitetaan viikoittain ilmoittajille. Ristikkopalkinnon voittivat Riitta Limnell Löytänästä sekä Tuula Jernman Huittisista. KUMPPANI 10312 Lehden paras juttu. Merkitse kuoren vasempaan ylänurkkaan ilmoituksessa mainittu nimimerkki ja numero. Lähetä vastaus 16.9. Voit olla iältäsi vaikka 45 53 v. LÄHETÄ LYHYEHKÖ kirjeenvaihtoilmoitus (maksimi 50 sanaa) nimimerkillä, nimelläsi ja osoitteellasi varustettuna. Vastanneiden kesken arvotaan palkinto. Palkinnon voitti Tuula Lavikainen Hammaslahdesta. Maksa summa Sacrum-Kotimaa Oy:n tilille FI70 1794 3000 0133 69. Onnittelut! Kirjoita minulle. Liitä maksettu pankkisiirtokuitti tai kopio siitä kirjeeseen. mennessä osoitteeseen: Paras juttu, Askel, PL 279, 00131 HKI tai askel.toimitus@kotimaa.fi. Tavataanko vaikka kahvikupposen merkeissä täällä Tampereella. Kirjoitetaanko uusi luku elämänkertoihin. REVONTULET SILMISSÄ 10311 HEI SINÄ lapseton, raitis ja rehellinen nainen Pirkanmaalta. Kirjoita kortin tai sähköpostin otsikoksi Paras juttu, kerro suosikkisi otsikko ja liitä mukaan nimesi ja osoitteesi. Numeron 7–8/2024 parhaaksi lukijat äänestivät Jooa Aro-Panulasta kertovan jutun ”Toivottavasti löydän opistolta kivan tyttöystävän”, jonka kirjoitti Kirsi-Klaudia Kangas ja kuvasi Juha Juurikkamäki sekä riippumattoyöstä ulkoilualueella kertovan jutun ”Metsän sylissä”, jonka kirjoitti ja kuvasi Freija Özcan. Onnittelut! OLISIKO JOSSAIN mukava ja vapaa ”eräjormaileva” mies kulkemaan kaverina tämän elämän polkuja, joskus yhdessä, joskus erillään, mutta samaan suuntaan kuitenkin. Varaudu odottamaan vähintään kuukausi. MIKÄ ON tämän lehden paras juttu. Osoite: Kirjeenvaihtoilmoitus, Askel, PL 279, 00131 Helsinki. ILMOITUKSET LYHENNETÄÄN tarvittaessa ja julkaistaan saapumisjärjestyksessä
+ 6,9 snt/min. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Kampanjakoodi: AL6KK44/24 https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1821 (Norm. Paperilasku 5 € + alv 10 %. Down-poika Jooa Aro-Panula unelmoi itsenäistymisestä ja tyttöystävästä Basso Matti Turunen esiintyy Savonlinnan oopperajuhlilla Jumalan äänenä Näyttelijä Krista Kosonen: Koskettavinta psalmeissa on lohdutukset uupuneille Kalma-Kaisa tarinoi Siikalatvan vanhoista ruustinnoista Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi askel.fi KATEUS KERTOO KAIPAUKSESTA HIDAS MATKANTEKO PALKITAAN VINTILTÄ LÖYTYI ROHKAISUN SANOJA ELÄMÄNTAITO: JUHA TANSKA: HANNA EKOLA: irtonumero 9,50 € 7-8/24 Laulaja Anna Eriksson: Hysterian hetkinä tajuaa maailman mielettömyyden asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Tilaa Askel – Aloita matkasi sydämen rauhaan Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tarjousjakson loputtua. 6 kk 44 € Hyvän elämän erikoislehti Tilaus on määräaikainen. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Laskun voi jakaa kahteen erään. 56 €)