HAE MAKUJA METSÄSTÄ JUMALA ON JUOKSUHAUDASSA HARRIET URPONEN: EMILIAN KEITTIÖSSÄ: JUHA TANSKA: Ukrainan sota yhdisti ystävät Blues soi Juha Tiihosen surussa Kurkikuiskaaja tanssii Liisa Väätäinen: Jätin tuskani Tuomasmessuun Martti Suosalo: Rukous on avain irtonumero 9,50 € 9/22 ELÄMÄNTAITO: SOPIVASTI LEPOA JA LIIKETTÄ. Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi ALOITTAISIKO LAIHDUTUSKUURIN
Laulukirja sisältää yhteensä 111 upeaa yhteislaulua uusilta ja vanhoilta lauluntekijöiltä. 31,40 (34,90) PERUSSANOMA UT2020 – Uusi testamentti 2020 UT2020-käännös myös kovakantisena kirjana. 580 sivua. Angel of Caring 20,00 Hannele Vaittinen Muistijumppaa Muistimme kaipaa säännöllistä harjoittelua. Kirja sisältää kuuden kuukauden lisenssikoodin Raamattu.. Kirjan tehtävien ratkominen on hauskaa, tarpeellista ja tuloksellista ehkäisytoimintaa muistin ylläpitämiseksi. 19,50 (22,90) Antti Laato UT2020-käännös myös kovakantisena ERINOMAINEN MYÖS RIPPILAHJAKSI!. ”Ei riitä, että selviää hengissä, nyt on aika elää.” Tommy Hellsten 19,10 (23,90) Antti Laato Kristinusko Rooman valossa Kirja avaa Rooman merkitystä kristinuskon keskuksena tarkastellen aihetta historiallisista ja kirkon varhaisista teologisista lähteistä käsin. Sivukoko 115 x 180 mm. Käännös julkaistiin mobiilikäyttöön vuonna 2020 ja sitä on kuunneltu valtavasti äänikirjana. Kirja kutsuu luterilaisen kristityn ajattelemaan Rooman rikkaasta kristillisestä perinnöstä uudella tavalla, tuoreesti ja ekumeenisesti. 020 754 2350 LAAJAN VALIKOIMAN KRISTILLINEN KAUPPA Tommy Hellsten Elää, uskaltaa – 52 korttia rohkeampaan elämään Kirjailija Tommy Hellstenin ajatuksiin perustuvat kortit johdattavat tunnistamaan sisäisen voimamme ja mahdollisuuden muutokseen. Elämä kantaa sitä, joka suostuu elämään. 13,50 (15,00) SLEY-MEDIA Willow Tree Huolehtiva enkeli Kaunis enkeliveistos on aina paikalla, kuuntelee tarkalla korvalla ja avoimella sydämellä. Käännös välittää alkukielen merkitykset rikkaalla, ymmärrettävällä suomen kielellä. Uskallus kohdata vaikeat asiat kuljettaa meitä eteenpäin. Kirjassa pohditaan syitä, jotka ajoivat Lutherin ja Rooman johtaman kirkon vastakkain, ja tehdään myös selkoa siitä, millä tavalla tilanne on tänä päivänä muuttunut. Täytettävän kirjan tehtävissä muistellaan nimistöä ja laulujen sanoja, ratkotaan anagrammeja, etsitään synonyymejä ja sananlaskuja. Pakka soveltuu erinomaisesti omaa elämäänsä pohtiville, rohkaisuksi itselle ja lahjaksi läheiselle. 10 cm, toimitetaan lahjapakkauksessa. Kirja tarjoaa 75 harjoitusta muistin tukemiseen. ja Piplia-sovellukseen. 24,90 (27,90) PIPLIASEURA Siionin kannel 2 – Uusia evankelisia lauluja 2000-luvun tuore lisäosa perinteisen Siionin Kanteleen kylkeen. Tehtäviä voidaan ratkoa yksin tai yhdessä, isommassa tai pienemmässä porukassa, ikäihmisten ryhmätoiminnassa tai muistisairautta aavistelevien läheisten kanssa. Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. Korkeus n. Teos sopii luterilaisen matkaajan oppaaksi Roomaan
Aikakausmedia ry:n jäsen. Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin. 040 683 8431 TOIMITUSSIHTEERI Päivi Puhakka p. 34 Onnea siirtolapuutarhassa Ju kk a Gr an str öm ~ 3 askel 9/22. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi KUSTANTAJA Sacrum-Kotimaa Oy. 040 067 4817 KOLUMNISTIT Laura Honkasalo, Maija Paavilainen, Kati Pirttimaa, Teemu Rinne, Juha Tanska ja Harriet Urponen TAITTO Gun Damén KUVANKÄSITTELY Jukka Granström OSOITE Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki, Postiosoite: PL 279, 00131 Helsinki SÄHKÖPOSTIT askel.toimitus@kotimaa.fi, etunimi.sukunimi@kotimaa.fi KOTISIVU www.askel.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. Toimitus vastaa ainoastaan tilatuista jutuista ja kuvista. Toimitusjohtaja Kati Kinnunen MEDIAMYYNTI Myyntipäälliköt Juha Kurvinen, 040 665 5983, Pirjo Teva, 040 680 4057. Askel painetaan paperille, jonka raaka-aine on peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. Kotimaa Oy:n tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisterilain puitteissa. Painotalo Punamustan tuotannon ympäristöystävällisyys on tarkastettu ja hiilijalanjälki laskettu. Sisältömyyntipäällikkö Riikka Kettunen, 0400 860 862. SISÄLLYS 9/22 Uskoa, toivoa & rakkautta 5 Pääkirjoitus ja toimittajalta 6 Martti Suosalo: Ensi-illan jälkeen olen kuin keritty lammas 14 Syksy ja sienet saapuivat EMILIAN KEITTIÖÖN 20 JUHA TANSKA: Armollista kilvoittelua 22 ELÄMÄNTAITO: Kauneutta ja lepoa syysrumbaan 25 MAIJA PAAVILAINEN: Jos Google ei tiedä, kysy mummolta 26 Juha Tiihonen: Suru opetti itkemään 31 Tuomasmessu muistaa luomakuntaa 32 KATI PIRTTIMAA: Taide houkuttelee rukoukseen 40 Moskovassa erottiin, Padasjoella taas tavattiin 44 Lukijat kertovat hyvistä aamuista 45 Kirjoja pimeneviin iltoihin 46 LAURA HONKASALO: Olemme oman aikamme vankeja 53 HARRIET URPONEN: Kuuntele kehoasi 54 HETKI LUONNOSSA: Sammal on unohduksen kasvi 56 Walter Runeberg hakkasi kiveen kauneuden ja surun 60 Tuplaristikko 65 Kirjoita minulle 66 PIENET TULET: ”Kuinka tämän tuntisi omaksi maakseen?” 48 Kurjilla on koti Humppilassa P ä i v i Ar v o ne n Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi ALOITTAISIKO LAIHDUTUSKUURIN. ilmoitusmyynti@kotimaa.fi, sähköpostit etunimi.sukunimi@kotimaa.fi LUKIJAMÄÄRÄ 60 000 (KMT 2021) PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, ISSN 0780-9972. Ilmoitustrafiikki Lisbeth Sarkkinen, 040 750 5508. 040 522 0566 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Freija Özcan p. HAE MAKUJA METSÄSTÄ JUMALA ON JUOKSUHAUDASSA HARRIET URPONEN: EMILIAN KEITTIÖSSÄ: JUHA TANSKA: Ukrainan sota yhdisti ystävät Blues soi Juha Tiihosen surussa Kurkikuiskaaja tanssii Liisa Väätäinen: Jätin tuskani Tuomasmessuun Martti Suosalo: Rukous on avain irtonumero 9,50 € 9/22 ELÄMÄNTAITO: SOPIVASTI LEPOA JA LIIKETTÄ 16 Tuomasmessu on Liisa Väätäisen latauspaikka Ka nn en ku va : Ju kk a Gr an st rö m PÄÄTOIMITTAJA Mari Teinilä p. Askeleen jakelusta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, mutta Posti neutraloi niiden vaikutuksen rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita
Yhtenä talvena lanttu haisi kaikkialla, kun perunasta oli pulaa. 1.285,Jouluristeily: DUBAI, ABU DHABI, DOHA 23.-31.12. 1.495,PITKIÄ LOMIA Espanjan aurinkorannikko on mainio paikka jatkaa lempeää syksyä! TORREMOLINOS, huoneistohotelli Bajondillo 17.10.-11.11. 355,My Fair Lady -musikaali TALLINNASSA 26.-27.10. 1.285,JOULUN AJAN ELÄMYKSIÄ Joulu ANDALUSIASSA 18.-26.12. Valintoja joutuu tekemään, jostain luopumaan, mutta aamukahvin kuitenkin saa ja ruokaa ja vaatetta kaupasta löytyy. 1.295,Myös kevättalven 2023 pitkät lomat myynnissä! askel 9/22 4 ~. Muutaman lämpöasteen pudottaminen sisätiloista on vain pukeutumiskysymys. • alk. PÄÄKIRJOITUS Toimittajalta Askel syyskuussa 2022 Kaikesta selvitään O nko sinulla tarpeeksi kynttilöitä, iäkäs tätini kysyi huolissaan. Freija Özcan toimituspäällikkö Askel OLEN KÄRSIMÄTÖN. Vaatteita ja kenkiä, saati sitten sopivan kokoisia, ei noin vain shoppailtu. Heräisikö yhteisöllistä kekseliäisyyttä, jolla jaksetaan hankalana aikana. • alk. Kun Alhaiselta kysytään, mitä kurjet ovat hänelle opettaneet, hän vastaa: Ei kannata pitää itseään liian viisaana. Niitä kynttilöitä kannattaa kuitenkin olla, ihan jo mielen piristykseksi. 1.295,Joulu ikuisessa ROOMASSA 23.-26.12. • alk. Hän on elänyt rinnan suurten villien lintujen kanssa, tutkinut kurkien ääntelyä, eleitä ja liikkeitä ja luonut tavan kommunikoida niiden kanssa. Sähkön ja ruoan hinnannousu huolettavat. Silloin oli kynttilöistäkin pulaa, samoin lamppuöljystä. Joutsenlampi-baletti 21.-23.10. • alk. Siksi ihailen kärsivällisyyttä ja ihmisiä jotka kykenevät uppoutumaan syvällisesti esimerkiksi pitsinnypläykseen, hienopuusepän kädentaitoihin tai tutkijan pitkäjänteiseen työhön. On vaikea nähdä, että kuitenkaan sota-aikojen puutetta tänä talvena meillä koettaisiin. – Kyllä se oli kamalaa, tätini muisteli ja kertoi, miten ruokaa oli taiottava vähästä. 145,ROOMA adventin aikaan 1.-4.12. Sitä voi toivoa, että yhteinen huoli ja varautuminen herättäisivät meissä suomalaisissa sota-aikojen yhteishenkeä. / 30.10.-24.11. / 18.-22.5. Ihminen ja kurki ovat molemmat laumaeläimiä, ja lauman jäsenet tulkitsevat eri asioita eri tavalla. /13.11.-8.12. Vähän voisi pitää silmällä, onko lähipiirissä apua tarvitsevia. 295,Taiteen ja teatterin TARTTO sis. • alk. Pula-aika herätti kuitenkin kekseliäisyyttä ja yhteisöllisyyttä. 1.050,MALTA 6.-10.4. Loppujen lopuksi kaikesta kuitenkin selvitään, aina on selvitty. Se vei muistot sota-aikaan. 795,FUENGIROLA, huoneistohotelli Pyr Fuengirola 5.-28.11. • alk. Moni miettii, mistä voisi säästää, miten varautua. • alk. • alk. Ruoan tuotantoa valvottiin tiukasti, ja maitoa, voita, lihaa, jauhoja ja perunoita säännösteltiin. Matka agentit matka-agentit.fi – myynti@matka-agentit.fi puh. 09 2510 2080 HELSINKI – JOENSUU – PORVOO TEEMAMATKOJA Harry Potter ja LONTOO 15.-18.10. • alk. • alk. / 24.10.-18.11. Tähän luottamussuhteeseen kasvaminen vaatii kärsivällisyyttä, loputtomia toistoja ja aitoa halua vuorovaikutukseen. 895,Käsityömatka POHJOIS-VIROON 20.-22.10. Äidillään, minun isotädilläni, oli onneksi kanoja, joten hän paistoi munakkaita ja munakokkelia. Vaatteita taiottiin mistä vain kangasta irti saatiin. 1.055,TORREMOLINOS, huoneistohotelli Bajondillo, 2 vkoa 7.11.-21.11. Kovin mukavasti ja hemmotellustihan me elämme. • alk. • alk. Kurjet ovat viimeisen päälle persoonia ja luonne-eroja on paljon. • alk. Siitä on varaa nyt tinkiä. Sivulla 48 kerrotaan humppilalaisesta Jouko Alhaisesta, joka on hoivannut orpoja, usein siipirikkoja kurkia yli kolme vuosikymmentä. Jos jollain on vähemmän kuin itsellä, tohtisiko apua tarjota. Graafikko Gun Damén ihailee kärsivällistä elämänasennetta. 1.445,Joulu kreivien linnassa UNKARISSA 23.-27.12. 1.850,Uusi vuosi SALZBURGISSA 30.12.-2.1. Tädin innoittamana selasin netistä sota-ajan selviytymistä. • alk. Pataan joutuivat varikset ja oravatkin paremman puutteessa. / 26.11.-19.12. 1.395,Joulu elegantissa WIENISSÄ 23.-26.12. Nöyryys ja oppimisen halu ovat kärsivällisyyden kavereita. Pula-aikojen tarinoita kannattaa lueskella, kun nyt valmistaudutaan ehkä hyvin erilaiseen talveen. • alk. Järjestyisikö yhteisiä kyytejä, niin säästyisi polttoainetta. Hän oli lukenut lehdistä, miten sähkön hinta nousee tulevana talvena. Ruokaa tehtiin naapurinrouvien kanssa yhteistyössä, kun sähkön riittävyys oli mitä oli
1.285,JOULUN AJAN ELÄMYKSIÄ Joulu ANDALUSIASSA 18.-26.12. / 26.11.-19.12. 1.850,Uusi vuosi SALZBURGISSA 30.12.-2.1. / 30.10.-24.11. • alk. 795,FUENGIROLA, huoneistohotelli Pyr Fuengirola 5.-28.11. 1.445,Joulu kreivien linnassa UNKARISSA 23.-27.12. 895,Käsityömatka POHJOIS-VIROON 20.-22.10. • alk. 1.050,MALTA 6.-10.4. • alk. Joutsenlampi-baletti 21.-23.10. • alk. /13.11.-8.12. • alk. / 18.-22.5. 295,Taiteen ja teatterin TARTTO sis. Matka agentit matka-agentit.fi – myynti@matka-agentit.fi puh. • alk. • alk. • alk. 1.285,Jouluristeily: DUBAI, ABU DHABI, DOHA 23.-31.12. 1.055,TORREMOLINOS, huoneistohotelli Bajondillo, 2 vkoa 7.11.-21.11. 145,ROOMA adventin aikaan 1.-4.12. / 24.10.-18.11. • alk. • alk. • alk. • alk. 1.395,Joulu elegantissa WIENISSÄ 23.-26.12. 1.295,Myös kevättalven 2023 pitkät lomat myynnissä!. • alk. 09 2510 2080 HELSINKI – JOENSUU – PORVOO TEEMAMATKOJA Harry Potter ja LONTOO 15.-18.10. 355,My Fair Lady -musikaali TALLINNASSA 26.-27.10. 1.495,PITKIÄ LOMIA Espanjan aurinkorannikko on mainio paikka jatkaa lempeää syksyä! TORREMOLINOS, huoneistohotelli Bajondillo 17.10.-11.11. • alk. 1.295,Joulu ikuisessa ROOMASSA 23.-26.12. • alk
Minun tehtäväni on herättää ihmisessä mielikuvitus, sanoo näyttelijä Martti Suosalo. askel 9/22 6 ~
Se on kulkenut mukana läpi elämän. TEKSTI: VIRPI KIRVES-TORVINEN • KUVAT: JUKKA GRANSTRÖM ~ 7 askel 9/22. Luottamuksen lapsi Näyttelijä Martti Suosalon isoäiti opetti hänelle iltarukouksen
En Mummo sai rukouksen siemenen kylvettyä, olin otollista maaperää siinä suhteessa. Minut on viety, tai sitten olen mennyt oikeaan aikaan ja paikkaan, oikeiden ihmisten seuraan. Nyt voi nauttia elämänkokemuksesta, omista lapsista ja ystäviensä lastenlapsista. Silloin ilmestyi myös Johanna Venhon kirjoittama Martti Suosalon tähänastinen elämä. Olen sanonut, ettei se haittaa. – Mummo sai siemenen kylvettyä, olin näköjään otollista maaperää siinä suhteessa. Isoisä, näyttelijä Martti Suosalo oli avarakatseinen, ja joskus työväentalojen teatterikiertueella hän antoi papin pitää hengellisen tilaisuuden. Siemen lähti kasvamaan. Tuntuu, että sitä on ihan sama ihminen, jopa sama lapsi. – Mikään ei ole muuttunut, oikeasti. Tupakkia ja uskontoa Lapsena Martti Suosalo hautasi ampiaisia. Se oli minulle elämäkerran lähtökohta ja vaatimus, sen pitää lähteä lapsen näkövinkkelistä. Parikymppinen tunsi voimakkaasti olevansa elossa, koko tulevaisuus oli avoinna. Toki minulle olisi voinut käydä miten vaan. Syyskuun 30. En ollut huolissani mistään, Suosalo kertoo. Viime keväänä Helsingin Kaupunginteatterin Mikko Räsäsen tulevaisuus ja Tampereen Teatterin, Turun Kaupunginteatterin ja Espoon Kaupunginteatterin yhteistuotanto Samuel Beckettin Huomenna hän tulee täyttivät Suosalon kalenteria. askel 9/22 8 ~. Vanhemmat eivät käyneet kirkossa tai puhuneet uskonnosta. ”Se löytyi”, hän hihkuu innosta isälleen hukassa olleiden avainten tullessa vastaan korkeuksiin suunnatun pyynnön jälkeen. Keväällä sukulaismies joutui isoon sydänleikkaukseen, selviäminen näytti epävarmalta. Kiitollisuus täyttää mielen. Saman rukouksen Martti on opettanut omille lapsilleen. – Se on kiistatta ihme. – Jokin ihmeparantuminen tapahtui silloin, Suosalo pohtii. – Olin käynyt armeijan Upinniemessä ja sen kautta vähän tutustunut Helsinkiin. – Olen opettanut lapsilleni rukouksen olevan avain. – On käynyt hirveän hyvä tuuri työn suhteen. Hän opetti myös iltarukouksen Tule Jeesus lapses luo. Menestystä hän on seurannut kuin sivustakatsoja. päivä elokuvateattereissa ensi-iltansa saa JP Siilin Sieniretki-komedia, jossa useasti palkittu Suosalo esittää toista pääroolia. Ei tarvitse rukoilla vain hädän hetkellä, rukous voi auttaa arkisissa tilanteissa, kuten kokeissa. Isän puolen suvussa oli paljon ateisteja. Hän pysähtyi asioiden äärelle ihmettelemään. Koko Suosalon perhe risti kätensä. Asiat järjestyvät, se on ollut johtolanka elämässäni. Suosalo kävi joskus vanhoillislestadiolaisten seuroissa äidinäiti Elisi Syväjärven mukana. Suurempia vastoinkäymisiä ei ole ollut uralla tai yksityiselämässäkään. Pyydän häntä hetkeksi palaamaan mielessään Tuomiokirkon portaille; paluu ei tuota vaikeuksia. Kolmesta lapsesta varsinkin nuorimmainen Aino on omaksunut isän rukoustavan. Nuorempana Martin rukous oli enemmän omaan elämään liittyviä pyyntöjä, vanhemmiten rukouksiin ovat tulleet mukaan toiset ihmiset. Pääasia, että keskusteluyhteys säilyy. Rukous voi olla itsekästäkin. ”Se löytyi” Jo lapsena Suosalo sai esimakua elämänkatsomusten kirjosta. Näyttelijä Martti Suosalo istui Senaatintorilla Helsingin tuomiokirkon portailla kevättalvella ja haaveili tulevaisuudesta seuraten ihmisten kulkua. Se helpotti hirveästi, että Oulun Nuorisoteatterista muitakin muutti samaan aikaan sinne. – Olen ollut henkinen tai hengellinen aina, mutta en Raamatun lukija. Silti Helsinki oli täysin vieras paikka. Olen aina ajautunut oikeisiin porukoihin ja pystynyt kehittymään työssäni. Tähän asti sama ihminen Heinäkuussa yksi Suomen rakastetuimmista näyttelijöistä täytti 60 vuotta. Siemen lähti kasvamaan
Ei tarvitse rukoilla vain hädän hetkellä, rukous voi auttaa arkisissa tilanteissa, kuten kokeissa. – On ollut etuoikeus seurata neron työskentelyä hyvien ja huonojen asioiden ympäröimänä. Vuonna 1983 Helsingin Teatterikorkeakoulun pääsykokeissa myös rehtori Jouko Turkka kiinnitti huomiota Martin lahjakkuuteen, ja ovet avautuivat kolmannella yrittämällä. Martti ajattelee päässeensä helpommalla kuin monet muut opiskelutove– OLEN opettanut lapsilleni rukouksen olevan avain. Päivärippikoulu Turun Raunistolassa ei herättänyt Suosalossa sen suurempaa mielenkiintoa tai eksistentiaalista pohdiskelua. Se työmoraali yhdistää meitä hänen oppilaitaan. Uskonto kouluaineenakaan ei juuri sykähdyttänyt nuorukaista. ~ 9 askel 9/22. Silloinen johtaja Janne Putkonen huomasi Martin lahjakkuuden ja kannusti eteenpäin. Se on minun työläistaustainen uskontokäsitykseni. tiedä mitään muuta kuin että minulla on yhteys johonkin, joka auttaa tarvittaessa. – Kaverini kääri äitinsä sätkäpaperia tupakkiin, me polttelimme ja tapailimme uskonnon kirjaa. Turkan koulu oli etuoikeus Kaverinsa huomaaman lehti-ilmoituksen myötä Martti hakeutui Oulun Nuorisoteatteriin; se oli menoa
Ristiinnaulitseminen ei ollut hänelle yllätys. – En osaa omaa tahtoani niin vahvasti kunnioittaa, että se tekisi minusta jotain muuta, mitä syntyjäni olen. Ihmiset laulavat hulluna siellä. – Tapahtumaa oli seuraamassa 40 000 ihmistä. Kari Hotakaisen Palvelija-monologissa Suosalo esittää yhdessä kohtauksessa muistopuhetta pitävää pappia. Haluan viimeiseen asti nähdä ihmisessä myös hyviä asioita. – Parhaimmillaan Turkka oli valtavan hurmaava ihminen. Portaille sattunut pyörremyrskyn tapainen kaatoi äänentoistopeilit. En koe sitä omaksi ansioksi, vaan sen tapahtuman, ihmisten – ja hengen. – Meni hyvin tai huonosti, sillä ei ole merkitystä esityksen jälkeen. Tuolloin toimittajana työskennelleen Virpi Suutarin kohtaaminen sai aikaan muutoksen kolmekymppisessä. Näyttelijälle sisäisen lapsen itsestään esille kaivaminen käy yhä luonnostaan. Tai voisiko siellä pitää nykyistä enemmän runoiltoja, joissa runoilija itse lukisi runojaan. Silloin kirkosta näyttäytyi hänelle lähempänä arkea oleva puoli. Mikrofoni ei toiminut, kuorosta kuului pihinää. – Olisi ihan mahtavaa mennä sen kaltaiseen tapahtumaan, mutta sitä kulttuuria ei oikein Suomessa ole. Näyttelijä halusi roolihahmossaan korostaa jotain muuta kuin kärsimystä. Martti ei päätynyt missään vaiheessa Turkan hampaisiin. Siellä käsiteltävät asiat pitäisi saada osaksi arkea. Pikku-Martin paluu Espoon Kaupunginteatterissa helmikuussa 2020 ensi-iltansa saaneessa israelilaisen näytelmäkirjailijan Anat Govin Voi Luoja! -näytelmässä Suosalo esitti ahdistuksesta ja epäuskosta kärsivää, terapiaan menevää Jumalaa. Siksi on hyvä katsoa, mitä lapset tekevät hiekkalaatikolla. Suosalo levittää kätensä ja roikuttaa ranteitaan täysin rentona sormien osoittaessa lattiaa. Sopeutuvaisuus ja muuntautumiskyky auttoivat. Sitten se lähtee pyörimään omaa elämäänsä. – Minun tehtäväni on herättää viidessäsadassa ihmisessä mielikuvitus, jotta jokainen katsoja näkee esittämäni puistonpenkin erilaisena. Suosalo on halunnut poiketa rooleissaan ihmisten luomista mielikuvista. – Turkka oli vain niin tinkimätön. Hän omaksui renessanssiaikaisista maalauksista Jeesuksen käsien asennon. Minun täytyy ajatella myötätuntoisesti jokaista roolihenkilöäni ja löytää siitä monenlaisia puolia. Hän ei ollut ilkeä tai sadisti, eikä hän tehnyt mitään pahuuttaan. Henki parhaimmillaan syttyy. – Voisiko ajatella, että kirkon yhteyteen perustettaisiin vaikkapa kirjasto, hyvä kahvila tai ravintola. – Elin minäminä-maailmassa, ajattelin koko maailman seuraavan meitä Turkan kasvatteja. Se on erittäin hyvä, yksinkertainen ja helppo tapa auttaa. Varsinkin suurten roolien ollessa kyseessä hän rajaa elämästään kaiken muun ja keskittyy olennaiseen. Minun, näytelmän ja koko prosessin tehtävä on laukaista se juttu käyntiin. Minäminä-miehestä palvelijaksi Martti ei ollut nuorimies, joka olisi soitellut usein kotiin vanhemmilleen. Huumori auttoi siinäkin tilanteessa. Henki on siellä näkymätön, niin kuin se oikeasti on. Ihminen yleensä on mielettömän nerokas kokonaisuus. Kirkko ei ole tavallisen suomalaisen perheen arkea, vaikka suomalaiset ovat tapakristittyjä. Hän oli jo päässyt sen ylitse. Jos ei suostunut hänen näkemyksiinsä, oli hankalaa. Lopulta Suosalo sulatteli itseään saunassa. Viisisataa erilaista penkkiä Suosalolla ei ole tapana käydä kirkossa, teatteri on hänelle kuin kirkko. Kun hän teki näytelmää, kaikki muu oli toissijaista. Menneisyys ja tämä hetki ovat samassa rusettipaketissa, Suosalo sanoo hymyillen. Via Cruciksessa Helsingissä hän päätyi jälleen Tuomiokirkon portaille Getsemaneen Jeesuksen roolissa vuonna 1998. – Me näyttelijät olemme asianajajia. askel 9/22 10 ~. rinsa. Me emme voi erotella kokonaisuutta, vaikka kuinka yrittäisimme. 40 000 Jeesuksen seuraajaa Jean Sibeliuksen, Irwin Goodmanin, Reino Helismaan ja monien muiden lisäksi Suosalo on esittänyt niin Jeesusta, Jumalaa kuin paholaistakin. Entä miten saisi suomalaiset menemään kirkkoon. Esikoinenkin ilmoitti tulostaan seurustelun alkuvaiheissa. Kahvila ja kirjasto kirkkoon Miten näyttelijä luonnehtii omaa kirkkosuhdettaan. Pitkäperjantaina satoi räntää, kylmä tuuli puhalsi. Se oli suurin yleisö, mitä minulla on koskaan ollut, Martti muistelee. Opintojen fyysisyys ei ollut ongelma jalkapallotaustaiselle. He uskaltavat laulaa, koska heillä ei ole kirkon tuomaa painetta. Lasten ollessa pieniä Suosalo vei heitä jumppakerhoon Malmin seurakunnan Tapanilan kirkon kellariin. – Olin kurkkuani myöten täynnä Esitys on hengellinen tapahtuma. Martti harjoittelee ja valmistelee kunkin roolinsa tinkimättömästi. – Halusin Jeesuksen olevan ihminen täynnä valoa. Jeesuksen ja Jumalan roolit saivat pohtimaan moraaliin, lähimmäisen huomioon ottamiseen ja auttamiseen liittyviä kysymyksiä. – Annan rahaa Kirkon Ulkomaanavulle, koska luotan sen menevän perille. Martti halusi tuoda esiin Jeesuksen inhimillisiä puolia; myös Jeesus pelkäsi ja hänellä oli omat epätoivon hetkensä. Tekee mitä tahansa, se pitää liittää omaan sydämeen ja löytää se pikku-Martti, jotta roolista tulee edes vähänkään koskettava. – Laulatan siinä virren 555 Oi Herra luoksein jää, jonka sanat tulevat kankaalle. Martti visioi mielessään yhdysvaltalaisen, jo edesmenneen soul-laulaja Aretha Franklin laulamassa gospelia, joka sykähdytti nuoruudessa. Media luo meille koko ajan mielikuvia, mitä sinulla ei ole, mistä olet paitsi, ja se luo monimutkaista maailmaa. – Ainakaan kirkon ei pidä mielistellä ja sitä kautta houkutella ihmisiä. Esitys on hengellinen tapahtuma. – Me kannamme joka rooliin koko pakettimme. Se on melkein minun kirkkosuhteeni
– Eletty elämä on tuonut mukanaan arpia ja märkiviä haavoja, jotka eivät parane. – Pystymme täydentämään toistemme taiteellista näkemystä, emme erottele sitä muusta elämästämme. Se tuki palvelemisen piirrettä minussa. ~ 11 askel 9/22. Vaikka tämä työ on mielekästä, hauskaa, erilaista ja kiihkeää, kyllä se veronsa ottaa. Puolisoilla on vuonna 2012 perustettu perheyritys Eupforia Film Oy; Virpi tekee dokumenttiohjaajana elokuvia ja Martti teatteria. Sain oikeutuksen, että minä saan palvella. Rakastavan perheen lisäksi me olemme hyvä osakeyhtiö, keskustelemme taiteesta lasten kanssa ja keskenämme. Jopa edesmennyt ruotsalainen elokuvaohjaaja Ingmar Bergman luo Suosalon mielestä valheellisen kuvan Fanny ja Aleksander -elokuvassa siitä, millainen on ensi-iltajuhla. Pian ymmärsin olevan muitakin asioita kuin oma napa. – On valkoiset pöydät ja iloisia näyttelijöitä. Kartoitan tiloja eri puolilta Suomea. Sirkus Suosalo Iän myötä Suosalo kokee tulleensa aiempaa herkkänahkaisemmaksi. Mielikin saattaa väsyä. Perhe asetti asiat oikeisiin mittasuhteisiinsa. – Minulle jäi mieleen hänen sanoistaan ”Kilvoitelkaa toistenne palvelemisessa”. Kirjailijapastori Veli-Pekka Hänninen vihki Virpin ja Martin Käpylän kirkossa ystäväja sukulaisjoukon ympäröimänä vuonna 1998. Suosalolla on oma Iisakin kirkkonsa, eli Sirkus Suosalo. Ensi-illan jälkeen näyttelijä on kuin keritty lammas tai haavan lehti, ja ihmiset odottavat meiltä toisen esityksen alkamista. Palveleminen ei ole nöyristelyä. Riittävä erilaisuus on Suosalon mukaan vahvistanut pitkää avioliittoa. – Se on kuin myöhäiskesäteatteri ihmisten tullessa lomilta. Valinta on osoittautunut oikeaksi. Tällä hetkellä tilanne näyttää suotuisalta, rahoittajia on jo löytynyt toiminnan aloittamiseen. boheemielämää. – PITÄÄ löytää se pikku-Martti, jotta roolista tulee edes vähänkään koskettava. Ensi-illan jälkeen näyttelijä on kuin keritty lammas tai haavan lehti. Oikeasti näyttelijät ovat ihan puhki. Kilvoittelu arjessa tarkoittaa vaikkapa tiskaamista ennen kuin toinen ehtii. Teltta viedään paikkaan, johon sitä ei yleensä pystytetä
Se voi johtua mielikuvasta, jonka mukaan terveellisyys on jotenkin vaikeaa. Liian vähillä unilla kroppa ja mieli eivät jaksa mitään. Ollakseen terve pitäisi myös kuntoilla tosissaan. Pitää ulkoilla joka päivä. Kannattaa siis syödä niin, että nälkä lähtee. Mitään ei jaksa tehdä, jos ei saa tarpeeksi energiaa. Aivot kaipaavat unimaailman puhdistavaa vaikutusta. Mielellään mahdollisimman värikästä ruokaa. Syyskuu AJASSA T erveys on jotain, mitä miettii oikeastaan vasta sitten, kun se jotenkin heikkenee. Ulkoilu auttaa myös silloin, kun nukkumisen kanssa on ongelmia. Terveys jää vähän sivuseikaksi. Lihakset tarvitsevat taukoa. Seurassa matka taittuu kuin huomaamatta. Kuitenkin terveyden vaaliminen ja ylläpitäminen on varsin yksinkertaista ja maalaisjärkistä touhua. 3. Siihen auttaa vaikkapa kolmen kohdan muistilista: 1. Metsässä kävely hoitaa mieltä. Ulkoileminen voi olla mitä tahansa puuhaa, mitä nyt jaksaa ja viitsii tehdä: puutarhahommia, koiran käyttämistä, lasten ulkoilutusta. Sekin on haastavaa, kuka jaksaa! Sitten kun verenpaine ja kolesteroliarvot kohoavat, polvet jäykistyvät ja loputon väsymys painaa, tulee mieleen, että terveys onkin olennaista. Käveleminen on erityisen hyvä laji. Kroppa pettää, jos se ei saa kaikkia tarvitsemiaan ravinteita. Pitää syödä sopivasti ja monipuolisesti. Kun nämä kolme kohtaa ovat kunnossa, voi sitten miettiä, mitä muuta kivaa voisinkaan terveyteni hyväksi tehdä. Pix ab ay askel 9/22 12 ~. Pitää nukkua tarpeeksi. FREIJA ÖZCAN 3 kohtaa terveyteen KÄVELY SOPII lähes kaikille. Silmätkään eivät jaksa tuijotella elämää, jos eivät saa levätä tarpeeksi. Useimmiten tulee mietittyä ulkonäköä, laihduttamista, kiinteyttämistä tai, jos on oikein urheilija, kunnon jatkuvaa parantamista ja tuloksia. Terveellinen ruoka maistuu pahalta; kaikki hyvältä maistuva on epäterveellistä. 2
Aina kaikki ei suju kuin tanssi, mutta joka ikinen viikko me vanhemmat huolehdimme, että jokainen siivoaa kohteensa. Päätoimittaja Mirva Saukkola, Antiikki & Design 6/2022 MONISSA PERHEISSÄ tuskaillaan sisäisen työnjaon kanssa. Kirjailija Kjell Westö, Kodin Kuvalehti 16/22 SIIRTOLAPUUTARHOJEN MERKITYS on jatkuvasti kasvamassa. Miten varmistaa, että huushollihommista eivät aina huolehdi vain tunnollisimmat tai nopeimmin sotkusta ahdistuvat. Gu n D am én ~ 13 askel 9/22. Se tosin ei kierrä, vaan jokaisella on vakiopäivänsä viikossa. Uusi siivouslista putkahtaa perheen WhatsApp-ryhmään aina torstaiaamuna. EMILIA KARHU Lainasanat Viisautta ”Helpompi on elefantin mahtua hiiren uimahousuihin kuin Jumalan mahtua meidän käsityksiimme hänestä.” – Anthony de Mello Kiertävä siivouslista takaa tasapuolisuuden SIIVOUKSEN VUOROTTELUN kehittämiseen voi ottaa avuksi luovaa ajttelua ja suunnitelmallisuutta ja hyvät välineet. Palkinnoksi kuittauksesta saa jonkun pöhkön gif-kuvan ja perjantai-illaksi ostetaan herkkuja. Meidän suurperheessä toimivaksi ratkaisuksi on osoittautunut kiertävä siivouslista. Ainoastaan kipeänä olevat vapautetaan. Siivouskohde vaihtuu joka viikko kiertävän listan mukaisesti, joten jokainen lapsi ja nuori oppii siivoamaan kaikki kodin kohteet eikä kenellekään tule kohtuutonta taakkaa. Jos iltamenot estävät tiskaamisen, voi vuoroa vaihtaa sisaruksen kanssa. Olin 54, kun vihdoin menin terapiaan ja uskalsin puhua. Tasapuolisuuden vuoksi se on välttämätöntä. Vastaava lista meillä on jääkaapin ovessa myös tiskivuoroista. Ehkä siksi en koskaan oppinut puhumaan vaikeista asioista. Ne suovat meille tilaisuuden rentoutua ja virkistäytyä luonnon helmassa liki keskellä kaupungin kivierämaata, mutta ovat vaikeina aikoina myös tarjonneet mahdollisuuden leventää ruokaympyräämme maaäidin tarjoamalla ravinnolla. Jos kaverilla meni huonosti, sait laittaa käden kaverin olkapäälle kahdeksi sekunniksi ja todeta ´koeta pärjätä´. Talo on jaettu niin moneen osaan kuin väkeä kotona vielä asuu, ja kerran viikossa jokainen huolehtii yhden osan siivouksesta. Torstai-iltaan mennessä – tai viimeistään perjantaina – jokaisen pitää kuitata kohteensa siivotuksi, jolloin viikonloppua voidaan viettää siistissä kodissa. Syyskuu MEILLÄ EI lapsuudessa puhuttu äidin sairaudesta eikä sodan traumoista. Miehen rooli johon 1970-luvulla kasvoin, oli kapea. Mokasin siinä 25 vuoden avioliittonikin. Kun olisi pitänyt puhua ja mennä pariterapiaan, vetäydyin ja sulkeuduin
Lado uunipellille pikkulettuja vieri viereen. Juhla säilyi almanakassa vuoteen 1864 saakka, kunnes sen korvasi Idan päivä. Sammaloituneessa syysmetsässä on käsin kosketeltava pyhän tuntu. vietetty Syys-Risti. Lado täytteen päälRuuan hinta hirvittää, mutta metsä tarjoaa onneksi antimiaan maksutta tänäkin syksynä. Ilomantsissa oli tapana, että kummilapset veivät Syys-Ristin aikaan kummeilleen paistamansa ristikuviolla koristellun leivän. ”Ristiltä nauris kuophan, härkä aithan, kala karhin ja peura kynthen,” sanottiin Kolarissa. Kustaa Vilkuna tietää kertoa Vuotuisessa ajantiedossaan, että Pyhän Ristin korotusta exaltatio crucista on mainittu vietetyn jo vuonna 1281. Lähde: Wikipedia Kuukauden kasvi: Syyshortensia Ei happamia vaan kauniita, sanoo kettu pihlajanmarjoista ja iloitsee vanhenemisen viisaudesta. Gu n D am én AJASSA Pyhän Ristin korotus SYKSYN VANHOIHIN juhliin kuului 14.9. Japaninhortensia on alun perin kotoisin Aasian itäosista. Jokaisen rasahduksen ja yli lentävän linnun havaitsee herkästi. Sienikorvapuustit ja lättyläjät Kun pilkotut kantarellit, tatit, orakkaat, suppilovahverot tai mustatorvisienet kypsentää runsaan sipulin kera pannulla ja maustaa yrttisuolalla, soijakastikkeella ja mustapippurirouheella, voi lopputulosta hyödyntää monenlaisissa ruuissa. KUVA JA TEKSTI: RIIKKA JUVONEN S ienestys hellii mieltä ja kroppaa. Esimerkiksi suppilovahveroiden ohi kävelen joskus monta kertaa, ennen kuin silmäni alkavat nähdä. Toki pikkuletut voi paistaa myös itse pannulla ja maustaa taikinan vaikka nokkosilla. Hengitys tasaantuu ja aistit valpastuvat. Syyshortensia viihtyy ravinteikkaassa maaperässä ja mieluiten puolivarjossa. Metsästyskausi alkoi myös, kun maanviljelystyöt oli tehty. Nyt suosittelen valmistettavaksi lättyläjiä ja sienikorvapuusteja. Lättyläjät syntyvät nopeasti, jos käytät kaupan valmiita pinaattija porkkanalettuja. Huomaan usein pyytäväni metsään mennessä, että se sallisi aarteidensa avautua silmilleni. Valkoiset kukat muuttuvat vähitellen punertaviksi ja lopulta ruskeiksi. Kettusia LEIPÄ ON siunattu ristikuviolla. Lihaporot teurastettiin ja muikkua lähdettiin verkottamaan syvistä pohjakuopista, jonne se pakeni kellastuvia ja putoilevia lehtiä. Suomessa se menestyy parhaiten maan eteläja keskiosissa. Pix ab ay SYYSHORTENSIA, TUO viehko punertuva pallukka, on yksi japaninhortensian lajike. askel 9/22 14 ~. Kasvi on muodoltaan pystykasvuinen pensas tai pikkupuu. Näyttäviä syyshortensioita käytetään esimerkiksi japanilaisissa ikebana-asetelmissa. Kukinto pysyy kiinni pensaassa jopa pitkälle talveen. Laita niiden päälle sieni-sipuli-täytettä ja juustoraastetta. Kasvi kestää hyvin talvea ja menestyy muita hortensialajikkeita pohjoisempana. Kansanperinteessä Syys-Risti on elänyt vain Peräpohjolassa ja Itä-Karjalassa. Riittoisamman ja ruokaisamman saat täytteestä sekoittamalla siihen myös keitettyä riisiä
Laita kolmannen lettukerroksen päälle vain juustoraastetta ja lykkää pelti uuniin 200 asteeseen noin 10–15 minuutiksi. Toinen vaihtoehto on leikata pötkylä terävällä veitsellä ”korvapuusteiksi” jo ennen paistamista ja paistaa suolaiset pullat pellillä. Tällöin paistoaika on vähän lyhyempi kuin patongeilla. Tarjoa lettuläjät salaatin tai puolukka-porkkanaraasteen kanssa. Vegaanisen herkusta saa, kun korvaa juustoraasteen sivelemällä taikinapohjaan vegaanista sipuli-tuorejuustoa tai vegaanista pestoa. Levitä taikinan päälle tasaisesti sienitäytettä ja juustoraastetta ja kieritä koko komeus sitten patongiksi. ~ 15 askel 9/22. le uusi kerros lättyjä ja täytteitä. Sienikorvapuustit syntyvät, kun kaulit tavallisen sämpylätaikinan neliöksi kuten korvapuusteja tehdessä. Tämä herkku sopii tarjottavaksi myös juhlissa, ja patonkeja voi tehdä ennakkoon pakastimeen eri täytteillä. Em ilia Ka rh u Makuja metsästä Näitä tarvitset: Pilkottuja kantarelleja, tatteja, orakkaita, suppilovahveroita tai mustatorvisieniä sipulia yrttisuolaa, soijakastiketta ja mustapippurirouhetta (keitettyä riisiä) Lättyläjät: Pieniä pinaattija porkkanalettuja Sieni-sipuli-(riisi)täytettä Juustoraastetta Sienikorvapuustit: Sämpylätaikinaa Sieni-sipulitäytettä Juustoraastetta tai vegaanista tuorejuustoa LETTULÄJÄ SAA makua sipulista. Voit paistaa patongit kokonaisina uunissa noin 225 asteessa noin 15–20 minuuttia, kunnes ne näyttävät kypsiltä, ja siivuttaa ne annospaloiksi vasta jäähtymisen jälkeen. EMILIA KARHU EMILIAN KEITTIÖSSÄ KANTARELLIT, SUPPILOVAHVEROT, mustat torvisienet ja tatit ovat monipuolisia ruokasieniä
Useita vuosia Liisalle riitti messun ilmapiiri, eikä hän juuri tutustunut toisiin. – Avioliitossa oli vaikea vaihe, jossa alkoholi haittasi kovasti perhettämme. askel 9/22 16 ~. Keittiössä isoäidiltä perityssä taulussa lukee: ”Minun armossani on sinulle kyllin.” Isän vanhemmat olivat hartaita ihmisiä ja rautatieläisten kristillisen seuran jäseniä. Olen kertonut muun muassa puolison löytymisestä rukousvastauksena. – Aiemmin tykkäsin juontaa. – Vaikka saarna ei koskettaisi, joku lyhyt puheenvuoro voi tulla lähelle. – Nyt olen rakastunut esirukousjohtajan tehtävään. Liisa on toiminut monissa tehtävissä, laittanut muusikoille välipalat, kerännyt kirjoja sekä vastannut pitkään kesämessuista. Petri Laaksosen johtama reipas musiikki istutti meidät Agricolan kirkkoon. Myöhemmin muutimme taloon, jossa monacolaiset urheilijat olivat asuneet. Joka sunnuntai laitan messussa kirjoitetut laput kuoriin ja Martta, Maria ja blondi Liisa Väätäinen tuli Tuomasmessuun raskaiden taakkojen kanssa 20 vuotta sitten. Oli helpottavaa jättää sinne tuskansa. – Kun äiti tuli uskoon evankelista Paavo Hiltusen vaikutuksesta, hän alkoi pitää pyhäkoulua sekä kotona Käpylässä että kesäpaikassa Keuruulla. Saman päivän messussa Olli Valtonen kertoi, että johtoryhmän sihteeri lopettaa ja uutta tarvitaan. Viihdyin hyvin, laskin lamppuja, katselin ihmisiä ja kuuntelin tarkkaan saarnoja. A luksi myllypurolaisessa kodissa häärää Martta, joka huolehtii vieraalle kahvit, leivät ja kahvileivät. Poikakin on saanut pyhäkoulusta luottamusta. Silloin sai vaikuttaa lauluihin; oliko messu riemullinen vai viipyilevä. – Myös tytär ja tyttärentyttäret kävivät Vivamon riparit. Liisa haluaisi varoa messussa elitismiä. Syy jäädä messukoukkuun yllättää: – Sekä äidillä että minulla on huonot keuhkot, joilla ei jaksa veisata urkujen kanssa. – Tehtävissä tutustuu. Ilmoittauduin. Oli kipeämpikin syy. – Opin, että usko on iloinen asia ja Jumala armollinen. Pyhäkoulun jälkeen kipitin äidin kanssa kirkkoon. – Olin mukana avajaisissa ja ihmettelin pitkiä mustia koripalloilijoita. Istui vain tiukasti penkissä. Vuoden kestävä ehtoollisavustajakoulutus toi lisää tehtäviä. Itse tykkään reippaasta musiikista ja punaisesta väristä, kuten puserosta näkyy. Kalevi Lehtinen toimi isosena ja Erkki Leminen kävi pelaamassa lentopalloa. Ensimmäisinä vuosina messussa kyyneleet vain valuivat. Liisa elää ”silmiensä kautta”. Apuna messu ja Al-Anon Tuomasmessunkin Liisa löysi äidin rinnalla. Pyhäkoulussakin oli kiva liimata kuva vihkoon ja kuunnella Raamatun kertomuksia pikkumariana. Ei kysytä, kuulutko kirkkoon, oletko lestadiolainen vai helluntailainen. Jotenkin elin hänen hengellisten laulujensa hyräilyssä. Välillä Liisa Väätäinen (77) lukee katkelmia Käthe Lutherin elämästä, reformaattorin pöytäpuheista ja hauskasta runosta Käthelle. Eikä puuhailu estä puhumista. Kirkossa on saanut olla niin Marttana kuin Mariana. Sekä lyhyessä rippipuheessa että koko messun ja rukousjakson juonnossa voi kertoa omista kokemuksistaan. Myöhemmin messu tarjosi tehtäviä ovilla, alttareilla, keittiössä. Isä oli urheilumiehiä ja toimi olympialaisten muonituspäällikkönä vuonna 1952, jolloin Liisa oli seitsemänvuotias. – Siellä käy julkkiksia, piispoja ja muita korkean tason ihmisiä, mutta ei sinne tule sellainen, jolla on kaikki hyvin. – Kerran sitten sanoin äidille, että voisin tehdä vaikka sihteerin hommia, koska olin toiselta ammatiltani lääkärin sihteeri. Pari vuotta korona piti poissa kirkosta, mutta nyt hän on taas täysillä mukana. – Kävin siis urheilukisoissa ja kirkossa. Penkissä istuu tavallisia, siipeensä saaneita, sairaita, jätettyjä, poispotkittuja, läheisistään murhetta kantavia ihmisiä. Rippikoulun Liisa kävi Vivamossa, jossa olivat myös Martti Lindqvist ja Veli-Matti Hynninen. – Laupias samarialainen on lempijuttuni, ja saarnoja rakastan edelleen. Ja vähän myös blondina. Jaksoin seuraavan viikon messun ja Al-Anonin avulla. Alkuvuodet hän vain itki penkissä. Ilman koulutustakin voi vaikka jakaa kirjoja tai vastata rukousalttarista. TEKSTI: PÄIVI PUHAKKA • KUVAT: JUKKA GRANSTRÖM Lapsena kävin urheilukisoissa ja kirkossa
– EN ole yhtään omassa varassani, Liisa Väätäinen kuvaa luottamustaan Jumalaan. ~ 17 askel 9/22
”Tule vastaan.” Ja Liisa meni. – ”...ajatuksin, sanoin, teoin ja laiminlyönnein…” Jokainen voi yhtyä siihen. Vanhan Jaana-lehden kannessa on kuva tuoreesta parista. – Kun oltiin vähentämässä kuuteen, nostin äläkän. Kun Juha alkoi maalata, olin onnellinen, Liisa sanoo. Se on myös kirkkoni, jossa laulaa loilotan Edelmannin kanssa virsiä ja kuuntelen Radio Deitä. Se oikein itketti. Suunniteltiin koulutuksia, että hoito olisi hyvää. – Teen sitä mikä on kivaa ja mitä muut eivät tee. Mikä oli ensimmäinen, mikä miehen työhuoneessa eduskunnassa, mikä 60-vuotislahja. Hän oli mielenkiintoinen, päättäväinen ja persoonallinen tyyppi. Edelleen kiitän kodista. ”Ehdin hoitaa tietokoneen mutten potilaita”, eräs sairaanhoitaja tiivisti. toimitan rukouspiireihin. Esimiehen tulee tunnistaa, oireileeko alainen väsymystä vaikka kiukkuisuudellaan. Olen sekä Martta että Maria ja vähän blondi, joka osaa pyytää apua. – Vierastan myös liian yleisiä synnintunnustuksia, joista jää tunne, että olen pilannut koko maailman. Kun Juhan piti lähteä kunnanhallituksen kokoukseen Piippolaan, hän kirjoitti paperille, millä koneella palaa. – En uupunut aikoinaan työssäkään vanhustenhoidossa. Eräs omainen toi sen Suursuon sairaalaan, koska tyynyn hellä pandaemo poikasineen kuvasi, ”miten täällä hoidetaan ihmistä”. – Kerran joku ihmetteli, miten Ahti Hirvonen oli joutunut keittiöön tiskaamaan messun jälkeen. Liisa ottaa käteensä pienet laput ja sanoo, että niiden aiheet olivat rukouksissa viime yönä. Että ihminen tulisi hoidetuksi. Luottamusta oli paljon kyydissä Liisan tuodessa kerran Anna-Maija Raittilan Morbackasta Tapiolaan. Minäkin blondi uskon, että synnit saa anteeksi. Perehdyin jaksamiseen esimiehenä ja psykiatrisena sairaanhoitajana. Liisa ehti nähdä vanhustenhoidon hyvät vuodet ennen kuin jäi eläkkeelle 56-vuotiaana. Myöhemmin vein sitä työhönkin. Omaishoitajia ei arvosteta eikä rahaa anneta vanhuksille. ”Tulin, kun Kaarina pyysi.” Loilotan Edelmannin kanssa virsiä Vapaaehtoistehtävissä Liisaa on auttanut jaksamaan tietty huolettomuus ja luottamus. Tykkään myös istua ja kuunnella. Synnin lisäksi Liisan mielestä pitäisi puhua uskon tuomasta hyvästä eikä vain traumoista. – Olin jo koulussa niksiliisa, joka keksi asioihin helpotusta ja hauskuutta. Joskus toimin ehtoollisavustajana ja rukousalttaripalvelijana. – Sitä varten piti hankkia neliovinen auto. Olin sellainen harakka, joka tarvitsi pysähtymistä. Päämääräni osastonhoitajana oli, että ihmiset kohdataan. ”Anna toi Juha mulle” Jokaisen huoneen seinällä on Juha Väätäisen maalauksia, joiden taustat ja tunnelmat Liisa tietää tarkasti. Ihmisillä on raskaita juttuja, ja kun he tulevat kirkkoon etsimään vastausta, heille pitää vastata. Lääkityksessä pyrittiin minimiin. ”Täällä hoidetaan ihmistä” Liisa puristaa syliinsä tyynyä, joka on rakas muisto työvuosilta. – Sitten tietokone tuli sairaaloihin, ja kaikki määrärahat ja koulutus satsattiin siihen. Siirrymme Liisan ”pukeutumisja rukoushuoneeseen”, josta on näkymä Metropoliaan ja rakennustyömaalle. Elin lapsuudenkin taulujen alla. Valitsin messupäiväksi pyhän, jolloin liturginen väri oli punainen. Nyt synnintunnustus on ehtoollisjakson alussa vähän huomaamaton. Liisa toimi myös puheenjohtajana Gerbera-yhdistyksessä, joka pyrki kehittämään hyvää vanhusten hoitoa. Sama maisema kesällä ja sitten lumen peitossa. Vieressäni voi olla ihminen, joka hautoo itsemurhaa ja on kirjoittanut hätänsä lapulle. Ennen laulettiin kiitoslaulu niin, että katto melkein kohosi. Tuntui, että olen vapaa. Liisa haluaisi palauttaa myös synnintunnustuksen messun alkuun. – Ensimmäinen rukoukseni oli laulu Ystävä sä lapsien, jossa pyydettiin siunausta ja elinpäiviä äidille ja isälle. Luotan myös siihen, että asiat lopulta järjestyvät ja käy hyvin. – Olin aina ihaillut Juha Väätäistä. Suursuokin remontoitiin, tehtiin sauna ja tähtitaivas tuikkimaan kattoon. askel 9/22 18 ~. Elisabeth Rehn ja Tarvajärvi vierailivat, soittokunta soitti ja Oulunkylän seurakunnan kanssa järjestimme kaksi kertaa vuodessa sairaalan Tuomasmessut, johon osallistuivat asukkaat, omaiset ja työntekijät. Hän uskoo, että rukous nostaa ihmistä, vaikka vastaus ei tulisi konkreettisesti. Liisa sanoo, ettei aseta itselleen liian suuria vaatimuksia. Liisa tunnistaa kaksi piirrettä, joista toinen voi uuvuttaa ja toinen elvyttää: touhuilu ja luottamus. – Tilanne on aika toivoton. – Tämä on mun mitali. Aiemmin messussakin luettiin 16 esirukouslappua, nykyisin kahdeksan. Kun odotin kaksosia, en murehtinut uhkia. Esimerkiksi pienten lasten väsyneet vanhemmat, joiden erot ovat lisääntyneet. Kun lähestyttiin määränpäätä, kyydittävä sanoi, ettei tiedä yhtään missä talo on. Uupumuksen takana voi olla ylitunnollisuus yhdistettynä siviilielämän ongelmiin. – Tässä makailen ja mietin, mihin maisemaan lähtisin kulloinkin kulkemaan. – Taivaan Isä antoi minulle touhuavan luonnon. Liisan esikuva on kehitysvammainen Kaarina, joka rakastaa messua sydämestään ja osaa kutsua ihmisiä mukaan. Kotona hoidetaan myös todella huonokuntoisia ihmisiä. Laulettiin, sairaalan kuoro esiintyi, ja osastoilta kerättiin rukousaiheita. Kaikkeni tein, etteivät he jäisi sängynpohjalle. Pitäisi osata sanoa myös ei. – Ajoin vain ja äkkiä se talo oli siinä edessämme! Yksi Liisan tehtävistä on kuskata vaikka näkövammaista messuun ja lääkäriin. Hautooko vieruskaveri itsemurhaa. Kun näin hänet Hesperian yökerhossa, menin vessassa polvilleni ja rukoilin: ”Anna toi Juha mulle.” Kun palasin, hän tuli salin takimmaisesta nurkasta hakemaan tanssiin. On sinistä kautta, espanjalaistansseja, joutsenia, Lapin tunnelmaa. Heistä pitää välittää, myös radiokuuntelijoista. Siellä esirukoilija sanoi: ”Sinulla on hyvin pieni lamppu, sun täytyy hakea usein öljyä.” – Tottahan se oli. Kun Väätäiset asuivat kaksosineen Töölössä, Liisa kävi kirkon rukouspiirissä
Minäkin blondi uskon, että synnit saa anteeksi. Taustalla Juhan taidetta. Sunnuntaisin kuunnellaan radiosta jumalanpalvelusta ja toinen heti perään Raamattuopistolta, jossa Juha joskus opiskeli. Äänessä on käytännöllinen Martta ja sitten taas herkästi kuuleva Maria, joka pyyhkii kyyneleitä ja pyytää siunausta niin Askelelle kuin Radio Deille ja Tuomasmessulle. Minä rukoilen milloin Isää, milloin Jeesusta. Tämän vuoden elokuussa Väätäiset viettivät 49-vuotishääpäivää. Juha valmentaa nuorta urheilijaa, ja Liisa vetää tiistaisin seniorijumppaa, jonka hän kehitti pitämään yllä ikäihmisten vireyttä ja lihaskuntoa. – Kierrän hissukseen lähellä olevaa täyttömäkeä. Teemu Laajasalo sanoi, että hänen saarnassaan on aina Jeesus. Tanssin löysin teinihipoissa ja jaksoinkin tanssia monta kertaa viikossa – siinä kun ei ole ylämäkiä. Hänellä on saarnalupa ja hän on erittäin hyvä puhuja. Taulujen ohella elämässäkin on ollut monia värejä ja sävyjä. Juha asui pitkään Espanjassa, kun Liisa oli Suomessa kiinni sekä työn vuoksi että toimiessaan läheistensä omaishoitajana. Joskus juontovuorolla hän pyytää Juhan tai tyttären tekstinlukijaksi. Olennaista on armo ja rukous. Samana päivänä nuorin lapsenlapsi täytti 24. Seniorijumppaa ja tanssiohjelmia Esillä on myös ikoneja ja hengellisiä kirjoja. ~ 19 askel 9/22. – Kun kihlat tulivat julki, lähdimme Lontooseen ja sieltä palatessa suoraan Pakilan kirkkoon vihittäviksi, myöhässä ja salaa julkisuudelta. Osittain he ovat kulkeneet yhteisiä hengellisiä polkuja, vaikka nykyisin Liisa käy yksin tai lapsenlapsen kanssa messussa. Juhan kanssa me katsotaan nykyisin tanssiohjelmia. Rukous on suora ja konstailematon. Astma alkoi nelivuotiaana, enkä pystynyt liikkumaan. Että ne tarjoaisivat leipää etsiville. ”Siunaa meidän rakkaita ja vähemmän rakkaita ihmisiä!” Siihen on helppo sanoa: Aamen! MYLLYPUROSSA VÄÄTÄISILLÄ on liikuntapaikat lähellä. – Illalla me lauletaan käsi kädessä Ilta on tullut Luojani. Liisalla on viikossa kaksi rukouspiiriä ja seniorijumppaa tiistaisin. Pariskunta elää vaatimatonta ja yksinkertaista elämää, jossa Liisan mottona on: ”Älkää tuomitko sillä te ette tiedä.” – Jokaisella on omansa ja tämänsä
Missä olet Jumala. Eikä itseään, mietteitään, tunteitaan ja ristiriitojaan pääse luostariin pakoon. Ja eikö Martti Luther vapauttanut meidät kaikenlaisen hengellisen harjoituksen ikeestä. Armo vai kilvoitus. Armostahan tässä kelvataan Jumalalle, eikä kilvoituksen tikapuilla vaivalloisesti taivasta tavoitellen. Uutiset kertovat jopa sodan oloissa poikkeuksellisista julmuuksista. Luther ja hänen työtoverinsa eivät tahtoneet asettaa Merkintöjä maan äärellä Ju ha Ta ns ka VANHOISTA, KOETELLUISTA hengellisistä harjoituksista virtaa uskoa, toivoa, rakkautta ja rohkeutta. askel 9/22 20 ~. Mihin protestantti hengellisiä harjoituksia tarvitsee. Mihin protestantti kilvoitusta tarvitsee. Avartuu myös tilaa olla läsnä toisille, jakaa muiden luostarivieraiden kanssa myötätuntoisesti kokemuksia epäonnistumisista, iloista, pettymyksistä ja elämässä opitusta. Luen tänäkin aamuna Ukrainan sodan viimeisimmistä tapahtumista. S ateen tasainen virta valuu luostarin peltikatolle, täyttää räystäskourun ja syöksyy solisten kivijalan vieren sepelimurskeeseen. Hetkipalvelusten ja hiljaisuuden vuorottelusta solmiutuu kuin päivän askareiden alla soiva cantus firmus, rauhallinen, hitaasti soljuva pohjasävelmä, joka tulee vähitellen tutuksi, kun sitä toistuvasti kuuntelee. Mutta eikö vetäytyminen luostariin, retriittiin, pyhiinvaelluksille ja hengellisiin harjoituksiin ole lopulta vain etuoikeutetun, riittävän varakkaan varttuneemman keskiluokan ylellisyyttä. Päiviä ja elämää kannattelee yhteinen rukous sanoin ja sanoitta. On valkenemassa viimeinen kokonainen päivä rukoushiljaisuudessa, arjen velvollisuuksista irrallaan. Hieman tavanomaista levollisemmin ulkoiseen maailmaan ja omaan sisäiseenkin luostarissa kuitenkin suhtautuu. Päiväkirjaan piirtyy kysymys, jolle elämä ei tunnu tuovan vastausta: Kuka olet Jumala. Tai no – sisältyyhän luostarielämäänkin velvollisuuksia: työtehtäviä keittiössä, pihalla, puutarhassa, imurin varressa tai pannuhuoneessa, kullekin taitojensa mukaan
Luther kehotti hengellisiin harjoituksiin Hengelliset harjoitukset ovat siis tarpeettomia Jumalan miellyttämisen takia, reformaattorit painottivat. JUHA TANSKA TT, Hiljaisuuden Ystävät ry:n toiminnanjohtaja, pienviljelijä ~ 21 askel 9/22. Seurakunnan yhteinen jumalanpalveluselämä, jonka ytimessä ovat ehtoollinen ja evankeliumin saarna, kannattelevat puolestaan yksittäistä kristittyä. Sitten, polvistuen tai seisten, lausu Apostolinen uskontunnustus ja Isä meidän -rukous.” Lisäksi Luther kirjoitti lyhyen aamuja iltarukouksen. Omien sielunkamppailujensa seurauksena Martti Lutherin sydän lohduttautui lopulta siitä oivalluksesta, että ihminen kelpaa Jumalalle pelkästään uskomalla, että Jumala on ihmiselle armollinen ja hyvä – Kristuksen tähden. Ristinmerkki, Uskontunnustus ja Isä meidän viittaavat jokainen osaltaan kasteeseen. ”Missä olet Jumala?” Hetkipalveluksen johtaja ottaa alkurukouksen jälkeen Raamatun ja lukee päivän evankeliumin: ”Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään” (Matt. Meitä on koolla kappelissa vain kolme. [Luther-sitaatit ovat teoksesta Frank C. Mutta tässä elämässä selvitäkseen, elääkseen ihmisiksi toisten ihmisten kanssa, jaksaakseen arjessaan ja kasvaakseen kypsään ihmisyyteen, kristitty – myös protestanttikristitty – tarvitsee hengellisiä harjoituksia, tekoja, kuten Luther hieman poleemiselle tyylilleen uskollisena kirjoittaa: ”Tässä [ajallisessa elämässä eläessä] alkavat teot; tässä ihminen ei voi laiskotella; tässä hänen täytyy todella pitää ruumiinsa kurissa paastoamalla, valvomalla, työllä ja muilla kohtuullisilla harjoituksilla ja alistaa se Hengelle, niin että ruumis on sopusoinnussa sisäisen ihmisen ja uskon kanssa eikä kapinassa uskoa vastaan ja estämässä sisäistä ihmistä.” Kaste, ehtoollinen ja evankeliumin saarna Martti Luther piti läpi elämänsä kiinni munkkina luostarissa oppimastaan säännöllisestä rukouselämästä, sillä kristityn turvallinen luottamus Jumalaan saa sanallisen ilmaisunsa juuri rukouksessa. Senn (toim.): Protestant Spiritual Traditions. Kaikessa harjoituksessa on kuitenkin syytä muistaa kohtuullisuus. Hän on läsnä tässä, missä me olemme tänä aamuna kolmisin koolla, hauraina, elämän kuluttamina ihmisinä, haavoittumiselle ja kuolemalle alttiina. Volume 1 (2020).] Jo ha nn a Ta ns ka kristilliselle kilvoittelulle sellaisia sääntöjä ja vaatimuksia, jotka olisivat sitoneet ihmisten omiatuntoja. Avartuu tilaa olla läsnä toisille ja jakaa myötätuntoisesti kokemuksia iloista, pettymyksistä ja elämässä opitusta. Arki on elämämme päänäyttämö Hengelliset harjoitukset ovat siis osa protestanttikristitynkin elämää. Elämäntilanne vaikuttaa monin tavoin siihen, mikä on arjessa mahdollista. ”Aamulla noustessasi ja illalla nukkumaan käydessäsi tee ristinmerkki ja sano: Isän Jumalan, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä. Hän on juoksuhaudassa pelkäävien ja rukoilevien, ehkä tänään kuolevien sotilaiden kanssa. Vanhoista, koetelluista hengellisistä harjoituksista virtaa uskoa, toivoa, rakkautta ja rohkeutta tänne, missä on kai useimpien meidän elämämme päänäyttämö – ihmiset, tehtävät, velvollisuudet ja toimet, jotka meille on kulloinkin uskottu. Missä olet Jumala?” Kysymykset sotauutisten äärellä jäävät viimeisiksi piirroiksi päiväkirjaan ennen luostarin aamurukousta. 18:15–20). Aamun evankeliumin sanoissako on osa vastausta. Yksityiskohtaisista määräyksistä luopuminen oli vastalause myöhäiskeskiajan kristillisyydelle. Uskoa kannattelee arjessa oman kasteen muistaminen aamuin ja illoin. Ehkä päivääsi mahtuu kuitenkin hetki, jolloin voit muistaa, että elät elämääsi Jumalan läsnäolossa. Jumala löytyy juoksuhaudasta ”Kuka olet Jumala. Vauvatai pikkulapsiperheen äidin ja isän aikataskut rukoushiljaisuudelle ovat rajoitetut. Pienestä eläkkeestä tai työttömyyspäivärahasta on vaikea maksaa oman retriitin tai luostaripäivien kuluja
Tehokas puuhailu tuntuu aluksi mukavalta ja samoilu luonnossa jopa hoitavalta. Ja sitten edessä on pitkä, pimeä talvi. Samoin on vaikkapa omaishoitajien arjessa. Ehkä voimme silti löytää levollista voimaa hetken väkevästä väristä. Elämä on usein velvollisuudentuntoista suorittamista ja osittain niin kuuluukin olla. Kesällä kasatut voimat hupenevat ennen kuin ehtii kissaa sanoa. Paleleminen alkaa syödä energiaa. Lyhenevät päivät tekevät aamuheräämisistä jälleen vaikeampia. Samalla olkapäälle istahtaa orastava ahdistus. askel 9/22 22 ~. Vapaahetkiä värittävät harrastusten ja harrastuskuljetusten ohella sienestys, marjastus ja säilöntä. Miten sielujen akkuun saisi vuodenajoista riippumatonta, kestävää ja levollista virtaa. Ainakin ruuhkavuosina täysin väistämätöntä vastuuta ja velvollisuuksia on usein enemmän kuin olisi jaksamisen kannalta kohtuullista. Huomaan toisinaan ärtyväni hyvinvointivalmentajien viestistä, jonka mukaan kiire on vain ihmisen pään sisällä ja jokainen voi oikein asennoitumalla päättää elää levollisesti. Asenteen vai vastuun voimalla. Aina asenne ei auta eikä kiire ole vain korvien välissä. Haaveissa suoritusvapaa syksy TULTA VIRITELLESSÄSI saatat kokea häivähdyksen yliajallista. TEKSTI: EMILIA KARHU • KUVAT: PIXABAY S yksyisin monet aloittavat uusia harrastuksia kesän tuomalla tarmolla ja ajattelevat, että myös työssä kuuluu jaksaa taas turbotehoilla. Parveke tai piha pitää hoitaa talvikuntoon, ja kansalaisopisto houkuttelee ottamaan haltuun uuden kielen. Miten syksyyn voisi tuoda kesän voimaa ja säilyttää sen mahdollisimman pitkään
Että etsin keinoja, vaikka aivan pieniäkin, selviytyä. Vaikka linnut vähitellen hiljenevät, saattaa muuttomatkalle lähtevä kurkiparvi huutoineen olla riipaisevan kaunis näky. Mahdottomimmassakin tilanteessa olen lopulta itse vastuussa siitä, että pidän itsestäni huolta ja jaksan. Vaikka valoisat yöt eivät enää syksymmällä huikaise, voivat kuutamot edelleen olla upeita. Tunnista rajasi ja kerro niistä Toisaalta totta on myös, että emme voi loputtomiin syyttää olosuhteita siitä, että elämme jaksamisemme äärirajoilla. Terve itsekkyys on pitkällä tähtäimellä kaikkien etu. Ei voi kieltäytyä heräämästä yöllä lohduttamaan itkevää lasta tai ohjaamaan huonojalkaista muistisairasta takaisin sänkyyn. Marjastusmeditaatiota muovipallilla Kesäluonto antaa loputtomasti voimaa. Että tunnistan rajani ja kerron niistä myös läheisilleni. Usein otan marjametsään mukaan kevyen muovisen jakkaran, jonka sitten tuikkaan mustikanvarpujen keskelle. Aina aikaa itselle tai levolle ei vaan kerta kaikkiaan saa asennoitumalla oikein. ~ 23 askel 9/22. Jokaiseen kauneuden hetkeen tartun kuin hukkuva oljenkorteen ja talletan sen syvälle sydämeeni. Kukaan ei voi loputtomiin antaa, jollei koskaan saa. Poimin istualtaan rauhassa sormin tuoretta, puhTYÖPÄIVÄ LOPETETAAN, kun työaika tulee täyteen. Marjastuksenkaan ei tarvitse olla rasittavaa suorittamista. Usein kyse on siitä, että on opeteltava näkemään maailma ja oma roolinsa siinä hiukan toisin. Sain joku aika sitten ystävältäni kortin, jossa hän siteerasi 1800-luvun puolivälissä syntynyttä esseistiä Agnes Repplieriä: ”Ei ole helppoa löytää onnea sisältään – eikä mahdollista löytää sitä mistään muualta.” Samoin taitaa lopulta olla levon kanssa. Koska jos en jaksa, en voi myöskään kantaa vastuuta. Ei ole vaihtoehto jättää joukkojaan ruokkimatta, siivouksia organisoimatta, töitä tekemättä tai lääkärikäyntejä hoitamatta
Näin ajatellessani kuvittelen, että huominen päivä on helpompi. Yhä edelleen ne soittavat sieluani. Muutos on merkinnyt lisääntyvää taakkaa ja entisestään kasvanutta työmäärää ja vastuuta. Jospa me selviämme Tulilla istuskelu ja tuleen tuijottelu saattaa lopulta olla syksyn parasta terapiaa. Jotain tuosta voisi varmasti jatkaa myös syksyllä: sopia pitkälle ennakkoon tapaamisia, kutsua ystäviä kynttiläillalliselle vaikka nyyttikestipohjalta tai järkätä peli-iltoja keittiönpöydän ääreen. Toisaalta jotkut rajut muutokset ovat olleet lopulta parasta elämässä. Ei se ole. Sitten olisi mitä odottaa. Syvälliset keskustelut keskimäärin antavat enemmän kuin ottavat. Kuinka suunnata huomio ennemmin niihin. Näe hetken väkevä väri Yksi tunnollisen suorittamisen ansa piilee siinä, että ”teen vielä tuon yhden jutun”. Minuun teki vaikutuksen sekä tuli että elämän syntysoinnut. Pia Perkiö kirjoittaa runossaan, että onni on sitä, kun ei tiedä eikä näe kaikkea kerralla, eli alkua eikä loppua, ei syytä eikä seurausta. Olen leikannut kirjoituksen irti ja tallettanut sen muistikirjani väliin. Jospa me selviämme, yhteisen ilon ja ahdistuksen jakaen ja elämästä kiittäen. Se, mikä nyt tuntuisi katastrofilta, ei välttämättä maailmankaikkeuden mittakaavassa – tai edes omassa pienessä elämässäni – lopulta sitä ole. Tai lyödä lukkoon kylpylätreffit ystävän kanssa keskelle synkintä syksyä. Olennaista on myös tiedostaa, että ihminen ei ole kone. JOKAISEEN KAUNEUDEN hetkeen tartun kuin hukkuva oljenkorteen ja talletan sen syvälle sydämeeni. Työt eivät tekemällä lopu. Havahdun kuuntelemaan tuulta tai tuijottamaan leppäkerttua lehdellä. dasta marjaa suoraan pakasterasiaan ja nautin. On levollisia ruokatapaamisia ystävien kanssa pitkän kaavan mukaan, on mökkeilyä, juhlia ja pihapelejä tai juttutuokioita jäätelökioskin jonossa ventovieraiden kanssa. Kukaan ei myöskään kiellä vaihtamasta lenkkipolulla muutamaa sanaa koiraa ulkoiluttavan vieraan vanhuksen kanssa. Tärkeää lienee ainakin olla venyttämättä vastuuntuntonsa rajoja yhtään laajemmalle kuin on pakko. Tai kenties ensi viikolla. Kahvitauko pidetään, kun sen aika on. Sovi nyyttäreitä ja treffejä Kesä on usein sosiaalista aikaa. Näkee vain tämän hetken väkevän värin. Pysähdyn ihmettelemään syksyä kohti taittuvan luonnon syviä värejä tai haistamaan märän maan tuoksun. Ja muistuttaa itseään toistuvasti kaiken suhteellisuudesta. Katastrofoivat ajatuskulut saavat helposti vallan, kun elämä on täynnä ennakoimattomia muutoksia ja varmuutta tulevasta ei ole. Miten oppisin tarttumaan siihen. Nukkumaan mennään, kun kello on paljon. Ei saaliin siivoamista kotona tai kipeitä polvia ja täriseviä reisiä, vain hidasta iloa. Silloin ei kuulu ruoskia itseään vaan todeta, että huomenna saattaa olla parempi päivä. Usein näillä katastrofiajatuksilla on perusteensa menneisyydessä. Jospa liekki syvällä sisällämme pysyy jälleen elossa läpi pimeän. Toisinaan olemme väsyneempiä ja saamme aikaan vähemmän. He tavoittivat toistensa kiiluvat silmät ja tunsivat olevansa olemassa ehkä eniten juuri noina hetkinä, enemmän kuin olemassaolostaan taistellessa.” Näin kirjoitti kirjailija ja filosofi Heidi Liehu kolumnissaan joskus vuosia, vuosia sitten. Työpäivä lopetetaan, kun työaika tulee täyteen. Voisinko myös ajatella kaiken työpaineen keskellä, että sen, minkä työpäivien aikana kohtuudella ehdin, täytyy riittää. Jos se ei riitä, ongelma on työn resursoinnissa eikä minussa. Raju muutos voi olla parasta Huomaan usein pelkääväni asioita ennakkoon. Aina ei voi suorittaa tasaisesti Mikä kaikki muu minun pitäisi ajatella toisin, jotta säilyttäisin sielussani kohtuullisen levon. ”Alkuihmiset hyräilivät nuotioidensa äärellä elämän haikeita syntysointuja. Joskus kelloon tuijottaminen on suurta viisautta. Tehomme eivät ole joka hetki samanlaiset, eikä itseltään voi vaatia tasaista suorittamista läpi vuoden. askel 9/22 24 ~. Entä jos kieltäytyisin etukäteen pelkäämästä, miten selviän pimeimmän ja kylmimmän ajan yli. Yhdessä eletty, koettu, laulettu, veisattu ja hyristy rakentaa tarinaa elämästä joka jatkuu, kaiken keskellä, kaiken vuoksi ja kaikesta huolimatta. Joskus se jo onnistuu, kuin vahingossa. Viritteletpä tulta sitten saunankiukaan alle, leivinuuniin, pihanuotioon tai kotipaikkakuntasi luontopolun laavulle, saatat kokea häivähdyksen yliajallista
He tietävät, että kirjastosta ja Googlesta löytyy oikea vastaus aivan kaikkeen. Nykynuoret ehtivät ruuhkavuosiltaan ehkä jo eläkkeellä kiinnostua siitä, miten muinoin elettiin. Vaarit ovat vähintään yhtä tärkeitä tulevaisuudelle kuin mummot. Yle Areenassa kun kerrottiin dinojen kehittyneen linnuista. Sukulaisilta löytyy malleja myös henkisiin ja hengellisiin tarpeisiin. Nopein yhteys ihmisestä ihmiseen on esirukous. Joku runsaista lapsenlapsistani kysyi, millaisten dinojen kanssa leikin silloin kun olin pieni. Menneisyys oli dinosaurusten aikaa. Ja ni La uk ka ne n. MAIJA PAAVILAINEN • AFORISTIKKO JA TAITEILIJA HATTU & SIVELLIN ~ 25 askel 9/22 Ä idiksi kasvaa yhdeksän kuukautta, mutta mummoksi kasvaminen kestää koko elämän. Joku toinen tiedusteli viisaana, voisiko varis muuttua dinosaurukseksi vieläkin. Vakuutan omilleni (vaikka he jo tietävätkin itse kaiken) että huomista ei tarvitse pelätä. Viisas lapsenlapsi huokaisi onnellisena pihatöissä onnistuttuaan, että meillä vaarin kanssa onnistuu ihan mikä vaan. VIISAUSTIETEIDEN, LUKKOON lyötyjen opintosuunnitelmien, ulkoavaruuksiakin hallitsevien tietokoGoogle vai mummo. Aina on ollut sotia ja kulkutauteja. neitten maailmassa me mummot emme pysty antamaan viisaita neuvoja kenellekään. Pienellä ihmisellä on avoin mielikuvitus. Etäyhteyksiin ei tarvita Skypeä, ei edes puhelinta ja postia. Lapsi ahmii kaikilla aisteillaan muistin pikku kammareihinsa ympäriltään eväitä, joiden pitäisi riittää kauas tulevaisuuteenkin. Pelkästään viihteen ja kavereiden varassa lapsi saa varsin yksipuolisen kuvan elämästä. Enää ei asuta lähekkäin eikä lintukodossa. Kertomalla Vanhan testamentin selviytyjistä hän antoi vahvan mallin siitä, miten vaikeudet voitettiin. Olisi siis turha kilpailla Googlen kanssa. Huomista ei tarvitse pelätä. Mummot, nuo toivossa äitejäkin väkevämmät. Kaiken ikäiset sukulaiset muodostavat huoltoryhmän pientensä ympärille. Mummoni ja Jeesuskin vakuuttivat moneen kertaan, että mitään ei tarvitse pelätä. Arkisissa asioinneissa lapsenlapset usein neuvovat minua. Mehän olemme peräisin viime vuosituhannelta. Tärkein tehtävä meille isovanhemmille on uskaltaa kertoa nuoremmille omaan kokemukseen vedoten, että toivoa on! Vielä joku keksii, miten ilmastonmuutos selätetään, miten sairaudet parannetaan ja sodat voitetaan, miten se riittää mitä jo on ja miten maailma on kaunis. Omalla mummollani oli aikaa kertoa, miten hänen lapsuudessaan elämänkoulua käytiin
SURUSSAAN JUHA Tiihonen kertoo soittaneensa kitaralla satoja blueseja, kirjoittaneensa ja tehneensä pitkiä sauvakävelyjä. askel 9/22 26 ~
Bluesissa soivat surun sävyt Juha Tiihosen vaimo kuoli syöpään vajaat kolme vuotta sitten. TEKSTI JA KUVAT: OLLI SEPPÄLÄ ~ 27 askel 9/22. Surutyön aikana syntyi bluesia, paljon kyyneleitä ja runokirja
Tiihonen on kirjoittanut runokirjan tekstit ja ottanut valokuvat, joissa nähdään vettä, kalliota, rantaa, jääpeitettä. Pian kuoleman jälkeen tuli korona ja sen myötä rajoitukset. askel 9/22 28 ~. – Kaikki tekstit olen kirjoittanut ensin kännykän kirjoitusohjelmalla, sillä halusin saada heti ajatuksen ylös ja tunteen talteen. Alkusanoissa Tiihonen sanoo, että kirja on matka surun sävyihin. Hän sairasti diagnoosin saatuaan kaksi ja puoli vuotta. Juha ja Tuija asuivat Vallilassa opiskelija-asuntolassa samassa rapussa, Juha yläkerrassa, Tuija alakerrassa. Sen sisällä pesi kesällä sepelkyyhky. Olohuoneessa on kaksi sähkökitaraa ja kaksi vahvistinta. Kuinka paljon mahtuu mieheen kyyneleitä hiljaa kasvaneita niitä kauan padonneita Kyyneleet sisällä pysyivät kunnes puroiksi kasvoivat Poskille lopulta valuivat Ei mahtunut enempää mieheen kyyneleitä Tuttavat ja kaverit kannustivat Tiihosta julkaisemaan levyn tai tekemään runokirjan teksteistä. Kitara kertoi kaipauksesta Tuija Tiihonen kuoli kotonaan tapaninpäivänä 2019 syöpään. Samaa vettä kaikki. Sisällä talossa on luontevasti merkkejä edesmenneestä vaimosta, muun muassa hänen sairausaikana maalaamiaan akvarelleja. Hän soitti bluesia, joka on surusta ja kaipauksesta nousevaa musiikkia. Levyä ei tullut, mutta runoista syntyi kirja. – Tuijan kuoleman jälkeen soitin niitä paljon, nykyisinkin tartun kitaraan vähintään kerran päivässä. Sähkökitarat eivät ole vain miehekkäitä koristeita, vaan ihan oikeita käyttöesineitä. Tekstit ovat paljolti samoja, joihin hän sommitteli blueshenkisiä säveliä. – Vesi on minulle tärkeä elementti, oli se sitten järvi tai meri. En näe sitä symbolina. Hän toivoo, että kirjan runoista olisi lohdutusta myös muille ja erityisesti omaishoitajille. Musiikki tarjosi tunteille ja ajatuksille ilmaisukeinon. Tiihoselle runojen kirjoittaminen on ollut ”kipeä, mutta vapauttava kasvukokemus”. Kirkkonummelaisen omakotitalon etupihalla seisoo poikkeuksellisen kookas ja hyvin hoidettu tuija. Valitti melusta – päätyi naimisiin Sähkökitara liittyy myös Juha Tiihosen ja Tuijan, silloisen Hämäläisen, tapaamiseen. Kerran Juha intoutui rääkkäämään sähkökitaraansa turhan äänekkäästi ja alakerran opiskelijatyttö hermostui ja meni soittamaan ovikelloa. Sen alaotsikko on Pimeydestä valoon. – Alun perin Pia otti yhteyttä ja kysyi, saako hän käyttää Tuijan sairausaikana kirjoittamia blogitekstejä runojensa aineistona. Kun näin lopputuloksen, ajattelin, että ehkä tuo on minunkin tapani käsitellä tapahtunutta. En muutenkaan ole tekemässä kodista mitään muistomerkkiä tai museota Tuijalle. Herään puen ja syön Yksin Luen mietin tiskaankin Yksin Päivät yksi kerrallaan jatkuu iltaan päättymättömään Yksin olla saan osana jotain joka jatkuu ja jatkuu vaan Kuin arpikudosta iholla Kun Tuija kuoli, jatkui sureminen, joka oli alkanut jo kun selvisi, että tauti on todennäköisesti parantumaton. Tuija ei nimestään huolimatta ole vajaat kolme vuotta sitten kuolleen Tuijan muistomerkki, vakuuttaa Juha Tiihonen (61). Juha Tiihosella oli aikaa olla yksin. Kävi ilmi, että Juhalla oli vieras, joka oli Tuijan sukulainen ja Juhan opiskelutoveri. Elämä jatkuu. Samaa vettä kaikki Liikenneja viestintäministeriössä, Traficomissa, merikarttojen parissa työskentelevä Juha Tiihonen julkaisi keväällä 2022 omakustanteena runokirjan nimeltä Surun sävyjä. HAAVA PARANTUU, mutta jälki jää, sanoo Juha Tiihonen. Kuvat on otettu Porkkalanniemellä ja kesäpaikalla Puulavedellä. Mielenmaisema muuttui runoksi Tiihonen mainitsee nimeltä Pia Perkiön, jonka runoihin tutustuminen innosti häntä kirjoittamaan omaa mielenmaisemaa runomuotoon. Melusta valittaja pyydettiin sisälle ja keskustelu jatkui leppoisammissa merkissä. Poikkeuksellinen korona-aika antaa oman tunnelmansa 31 runolle. – Etupihan tuija on minulle vain kasvi. He opiskelivat Helsingin yliopistossa, mikkeliläinen Juha maantiedettä ja joroislainen Tuija kieliä. – Muutenkin tämä alkaa muistuttaa miesluolaa, Tiihonen virnistää. Seurauksena oli seurustelu ja avioliitto, joka kesti 32 vuotta. Musiikki alkoi hakeutua kappaleiksi, joihin Tiihonen sanoitti tuntojaan
– Surun myötä havahduin myös siihen, että en halua ostaa mitään uutta, en ole edes vaihtanut autoa. Tuijan käytössä ollut autokin seisoo vielä pihalla. Suruvaippa ja Morse Juha Tiihonen oli vaimonsa omaishoitaja viimeiset ajat. Surulla on aikansa ja paikkansa. – En kuitenkaan ajattele niin, olenhan luonnontieteilijä, Mutta kaikenlaisia ajatuksia tuli silti mieleeni johdatuksesta ja enkeleistä. Juha puolestaan sanoo olevansa lähinnä agnostikko. Tiihonen sanoo ihmetelleensä, kuinka joillekin ystäville tai tuttaville oli vaikeaa kohdata hänet ja toisille taas ei. Hetkeksi tauti saattoi pysähtyä, mutta jatkoi sitten etenemistään. Yllättäviltä ovat tuntuneet tilanteet, joissa Tuijan ystävät ovat surreet niin vuolaasti, että Juha on joutunut lohduttamaan heitä. – Kaikki uutiset lääkärinkäyntien jälkeen olivat entistä huonompia. Tuli tunne, että mitään ei jäänyt sanomatta. Tuijan kuoleman jälkeen soitin paljon, nykyisinkin tartun kitaraan vähintään kerran päivässä. Aikaisemmin olin hyvin halukas hankkimaan uusia asioita, mutta en enää. Suru on myös pienten arkisten asioiden muistelua, sellaisten kuten yhteiset hetket television ääressä lauantai-iltaisin Morsea katsellen. Sureminen osui korona-aikaan. Tuijan kanssa puhuimme, että synkillä pilvilläkin on hopeareunus, ja niin on suruvaipan tummissa siivissäkin vaaleankeltainen reunus. – Ehdimme puhua kaikesta. – Nyt tunnen olevani avoin mahdollisuudelle, että elämässä kaikki ei olekaan siinä mikä näkyy. Mitään ei täältä mukaansa saa. Tiihosen kielikuvissa suru on arpikudosta iholla. ~ 29 askel 9/22. Tuija oli hyvin uskonnollinen, herätyskristillinen lähtökohdiltaan. Oli aikaa soittaa, kirjoittaa, kävellä. Sureva ihminen on herkillä ja aistii ystävien ja läheisten reaktiot. Yhteiskunta oli muutenkin pysähtynyt. Kotona oleminen ei ollut heille mikään pyhä periaate, vaan myös sairaalaan siirtyminen oli mahdollista. Perhosen – ja vielä suruvaipan – läsnäolon moni haluaisi tulkita merkiksi tuonpuoleisesta. Haava parantuu, mutta jälki jää, eikä nahka ainakaan arpikudoksesta repeä. Tuijan menehtymisen jälkeen mökillä keväällä oli tilanne, jossa lensi paljon suruvaippoja. Joku niistä lennähti olkapäälleni
YMPÄRILLÄNI ON ollut isoa aallokkoa, nyt tyyntyy ja veden pinnalla on enää pientä liikettä. Vielä nytkin kyyneleet voivat tulla, kun katson jotain elokuvaa tai kuuntelen musiikkia. Ympärilläni on ollut isoa aallokkoa, nyt tyyntyy ja veden pinnalla on enää pientä liikettä. Kotimaan haastattelussa keväällä 2018 Tuija sanoi, ettei halua hengellistää sairauttaan. En ole kaivannut mihinkään vertaistukiryhmiin, vaikka niistä on monille apua. Toivottavasti se ei ole liian lapsellisesti ilmaistu runossa. Tiihonen sanoo surun keskellä lohduttautuneessa ajatuksella, että hän ei ole ainoa joka suree. Runolainaukset Juha Tiihosen kirjasta Surun sävyjä, omakustanne 2022. Tunteiden aallot rauhoittuivat. – Ei varsinaisesti, tai ehkä kuolema tuntuu kovalta, menehtyminen jotenkin pehmeämmältä. Tiihonen kertoo käyneensä muutamilla treffeillä, mutta asiat evät ole johtaneet pitemmälle. Siinä hän kertoi sairaudestaan ja siihen liittyvistä moninaisista asioista. Tuija Tiihonen kirjoitti maaliskuusta 2018 joulukuuhun 2019 Syövästä huolimatta -blogia. Soudin neidon rantaan Tuonelan lapset purjehduksilleen saattelin Alustako taas kaiken alkaisin Nyt matkaan vetoa taas tunnen tuulen nousevan jo kuulen Yksin seikkailusta ehkä selviä en matkaan Pohjolasta neitoa houkuttelen – En minä sitä ihan kirjeenvaihtoilmoitukseksi tarkoittanut, Tiihonen naurahtaa. Osaan taas kokea elämässä merkitystä ja iloa. Kiirettä ei kuitenkaan ole mihinkään. – Opin itkemään. Syövästä huolimatta syntyi blogi Tuija Tiihonen työskenteli toimittajana, ensin Savon-Sanomissa ja Ilta-Sanomissa, sitten vuosina 1991–2003 Askel-lehden toimitussihteerinä ja sen jälkeen Kotimaan toimitussihteerinä, toimituspäällikkönä ja tuottajana. Vetistelyt on vetistelty. Surijoita riittää, ja on riittänyt edeltävien sukupolvien ajan. Hän ei nähnyt sitä Jumalan antamana rangaistuksena tai koettelemuksena, vaikka sanoi tunnistavansa tilanteen, jossa ihminen voisi kokea niin. Koen nyt voivani ihan kohtuullisesti. Tunsin, että Jeesus tuli lähelle ja hänen kanssaan saatoin kohdata pelkoni ja tuskani. Blogi huomioitiin muun muassa MTV3:n verkkosivulla. Ehdimme puhua kaikesta. Onko sanavalintaan jokin syy. ”Kun diagnoosi tuli, tunsin, että nyt uskoni realisoituu, muuttuu todeksi. Syövästä huolimatta -blogi on edelleen luettavissa verkossa. Leskimies on päässyt yli surustaan ja katsoo uuden kumppanin suuntaan. Pimeydestä valoon Haastattelun aikana Juha Tiihonen on puhunut säännönmukaisesti vaimonsa menehtymisestä, ei kuolemasta. Suomessa kuolee noin 55 000 ihmistä vuosittain. Näin usko oikeasti kantaa”, Tuija sanoi haastattelussa. askel 9/22 30 ~. – Elämä on aina jatkunut. Hän jäi töistä pois 2017 saatuaan diagnoosin suolistosyövästä. Tuuli alkaa taas nousta Juha Tiihosen runokirjan viimeinen runo on kuin kirjeenvaihtoilmoitus Askelessa – tai ainakin sen voi tulkita sellaiseksi. Elämä on tullut uuteen vaiheeseen. Se tuli kyyneleiden kautta. Runokirjan julkistamisen Facebook-päivityksessä Tiihonen kirjoitti: ”Tästä on hyvä jatkaa puolivallattoman leskimiehen johonkin uuteen.” Haastattelun lopussa Tiihonen vielä sanoo: – Hei, älä vaan tee vetistelyjuttua, siihen ei ole aihetta. – Tuija jo valmisteli lapsiammekin ajatukseen, että ehkä minulla tulevaisuudessa voi olla uusi kumppani. ”Jätin sinut taakse” Kuin surutyön päätökseksi Tiihonen kirjoittaa: Jätin sinut taakse En muuta voinut Taakse jäivät muutkin rakkaat matkassa kulkeneet minua kantaneet Surutyön valmiiksi sain elämää jatkoin Surun kahleet katkoin Suru mahdollisti Tiihoselle myös uuden yhteyden itseensä. Pimeydestä on päästy valoon. – Mutta kyllä, runo antaa viestin, että jokin vaihe on kuljettu yksin loppuun ja olen nyt avoin matkakumppanille. Sinänsä kuolema on luonnollinen asia
• Tarkemmat tiedot: www.tuomasmessu.fi. Raamattua voivat lukea vain ne, jotka osaavat lukea ja kirjoittaa, kun taas kaikki, myös lukutaidottomat voivat lukea universumin kirjaa.” Martti Luther puolestaan kirjoitti: ”Jumala ei ole kirjoittanut (evankeliumia) pelkästään kirjoihin vaan myös puihin ja muihin luotuihin.” Moni jakaa kokemuksen siitä, että ei ole tullut kuulluksi. Pidä mielessäsi ihmiset, eläimet ja minut, syntinen palvelijasi. Rahankeräyslupa RA/2020/685. • Voit myös liittyä Tuomasyhteisön kuukausilahjoittajaksi. TÄTÄ KAUTTA voit tukea toimintaamme: • MobilePay 75221, • Facebookin lahjoita-toiminnon kautta • Pankkitilille: FI97 5541 2820 0124 26, viite 3010. Olemme vaientaneet luomakunnan äänen. Tämän vuoden rukousjakso muistuttaa siitä, että ihmiskunta ei ole onnistunut kuuntelemaan luomakuntaa. Mooseksen kohtaama tuli ei ollut tuhoavaa, vaan osoitus Jumalan läsnäolosta. Pidä mielessäsi joka vuosi kasvavat kasvit ja kukat. Pidä mielessäsi sateet, vedet ja joet. Vuosittain syyskuun ensimmäisestä päivästä lokakuun neljänteen vietetään maailmanlaajaa ekumeenista rukousjaksoa maapallon suojelemiseksi. Pidä mielessäsi aamukaste. Palava pensas -symboli muistuttaa siitä, että kaikki luotu on pyhää, ja kehottaa ihmistä riisumaan kestämättömän elämäntapansa kengät ja pohtimaan yhteyttään luomakuntaan ja Jumalaan. Vuoden 2022 rukousjakson symboli on palava pensas, joka muistuttaa Mooseksen ja Jumalan kohtaamisesta Hoorebin vuorella. Pyhästä Kolminaisuudesta, joka vie meidät kohti täydellisyyttä turvassa ja rauhassa, antaa syntimme anteeksi, nostaa meidät pystyyn niin että voimme kasvaa ja kukoistaa sinun armossasi, joka saa maan kasvot iloitsemaan, kastelee viljelykset, antaa jyvien määrän moninkertaistua ja saa ne valmiiksi kylvöön ja sadonkorjuuseen, me kiitämme. Tuomasmessu toivottaa tervetulleiksi kaikki, riippumatta katsomuksesta, etnisestä taustasta, seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuolesta, sosioekonomisesta asemasta, siviilisäädystä, iästä, toimintakyvystä tai elämäntilanteesta. Muokattu Etiopian ortodoksisen kirkon Tewahedo anaforasta ja Pyhän Basileioksen anaforasta. Kuunnelkaa luomakunnan ääntä! -rukousjakson laaja suomenkielinen aineisto löytyy Suomen ekumeenisen neuvoston sivuilta, www.ekumenia.fi. K uunnelkaa luomakunnan ääntä! on vuoden 2022 Luomakunnan ajan (Season of Creation) teema. Tuomasyhteisö ry TUOMASYHTEISÖ RY on Tuomasmessun taustayhdistys. Voit nostaa teeman esiin myös omassa seurakunnassasi! Tulevat messut Sunnuntaisin klo 18 Mikael Agricolan kirkossa, Tuomasmessun YouTubekanavalla ja Radio Deissä. Kirkkoisä Augustinus sanoo: ”(Luomakunta) on jumalallinen sivu, jota pitää kuunnella, se on universumin kirja, joka pitää ottaa huomioon. Laajat metsäpalot ovat yksi merkki ilmastonmuutoksen tuhovaikutuksista, jotka kohdistuvat usein kaikkein heikoimpiin. Suomennos englannista Kati Pirttimaa. Luomakunnan ääni Rukous Jumala, pidä mielessäsi maan hedelmät, kylvö ja sadonkorjuu. ~ 31 askel 9/22. Luomakunnan aika -materiaalista 2022. Sateesta, tuulesta, siemenistä, kasveista, puiden hedelmistä ja viinitarhoista, jokaisesta puusta koko maailmassa, me kiitämme. Tuomasyhteisö ry toimii pääosin lahjoitusvaroin. Hänelle sanottiin: ”Riisu kengät!” koska hän seisoi pyhällä maalla
askel 9/22 32 ~. Elokuvassa sokea pappi Jaakob elää yksin syrjäisessä pappilassaan ja palkkaa avustajakseen elämää nähneen, armahduksen saaneen elinkautisvangin Leilan. Rukous ja rukouspyyntö ovat hellittämättömiä ja toistuvia, joskus yksi rukoushuokaus on enemmän kuin tarpeeksi. Taide parhaimmillaan ja koskettavimmillaan houkuttelee myös rukoukseen, pyhiinvaellukseen ja syvään oman elämän pohdintaan. Itse tein muutamia vuosia sitten retken elokuvan kuvauspaikoille: Hattulan Pyhän ristin kirkkoon ja Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon. Kirjeet ovat rukouspyyntöjä. Siinä on suurta armollisuutta. Elokuvan punaisena lankana ovat kirjeet, joita ihmiset lähettävät papille, ja kirjeenvaihto, jota hän heidän kanssaan käy. Joku rukoilee tutuin sanoin ja valmiin sanakääntein, toinen hiljaa, sanattomasti, kolmas vapaasti itse sanoittaen. RUKOUS Kati Pirttimaa TUOMASPAPPI H elsingin Sanomissa on kesän ajan etsitty 2000-luvun koskettavinta kotimaista elokuvaa. Jumala kuulee kaikki rukoukset yhtä kaikki. RUKOUKSESTA, USKONNON ytimessä olevasta asiasta on jotenkin kaunista sanoa, että se on armollista, ei uskonnollista. Postia Jumalalle Taide parhaimmillaan houkuttelee myös rukoukseen. ELOKUVA RUKOUKSESTA voi vaikuttaa monella tavalla. Joku rukoilee yksin kammiossaan, toinen yhdessä toisten kanssa. Toimittaja ihmetteli tulosten selvittyä, että voittajaksi päätyy elokuva, jossa näyttelijöitä on vähän, miljöitä muutama ja tehosteita minimaalisesti (HS 25.7.2022). Jaakob vastaa kirjeisiin uskollisesti ja Leila lukee pyyntöjä, hiukan vastentahtoisesti, mutta lukee. Rukous saa virrata vapaasti ja kahlitsematta, sillä tavalla joka rukoilijalle itselleen on sopiva. Tulin tehneeksi pyhiinvaelluksen noihin upeisiin kirkkoihin. Pappi kertoo, että jotkut kirjoittavat kerran mutta toiset eivät lakkaa kirjoittamasta. Yli 10 000 lukijaa äänesti, ja lopulta voittajaksi valikoitui Klaus Härön ohjaama Postia pappi Jaakobille vuodelta 2009. Vaikka elokuvan päähenkilönä on pappi ja keskiössä rukous, elokuvasta sanotaan, ettei se ole uskonnollinen vaan armollinen. Vain pappila Kokemäellä jäi näkemättä
Kirjoita ”Rukouspyyntö” kuoren vasempaan ylälaitaan. Käsittelemme viestit luottamuksella. On niin monenlaista hätää, kipua, väsymystä ja surua. Kunpa ei pelkästään toivoa, vaan konkreettisen avun ja tuen. Jumala, avaa silmämme näkemään apua tarvitsevat lähellämme. Jeesus, opeta meitä toimimaan käsinäsi ja jalkoinasi tässä maailmassa. Taloudellisia vaikeuksia, työttömyyttä, sairautta ja pettymyksiä. Rukouspyyntöni: PYYNTÖSI PUOLESTA rukoillaan Helsingin Mikael Agricolan kirkon Tuomasmessun rukousryhmässä ja myös Tuomasmessun yhteydessä kerran kuussa. Ei pelkästään lohdutusta, vaan kuulevat korvat ja hyvän ystävän. Ajatuksia lukijoiden viesteistä R U KO I L I J A L U K E E rukouspyyntöjä usein sydän syrjällään. Pyhä Henki, anna meille voimaa murtaa maailmamme epäoikeudenmukaiset ja sortavat rakenteet. ~ 33 askel 9/22. Ja että jokainen voisi olla rukousvastaus ja apu toiselle ihmiselle. Usein ajattelee ja rukoilee, että kunpa Jumala ei lähettäisi vain voimia, vaan auttaisi yhteiskunnan turvaverkkoa koppaamaan kiinni. Tahdotko, että puolestasi rukoillaan. Tai kuoressa osoitteella Askel, PL 279, 00131 Helsinki. LÄHETÄ PYYNTÖSI sähköpostilla osoitteeseen askel.toimitus@kotimaa.fi otsikolla ”Rukouspyyntö”
Portilla Noin 20 vuotta sitten Leena Piirainen avasi ränsistyneen siirtolapuutarhatontin portin. Nyt portilla tuoksuu ruusu ja ympärillä on värikäs paratiisi kukkineen ja vesiaiheineen. TEKSTI: PÄIVI PUHAKKA • KUVAT: JUKKA GRANSTRÖM askel 9/22 34 ~
TOMAATTISATO ON runsas. Olen osa luomakuntaa puiden, kukkien, perhosten ja lintujen keskellä, Leena Piirainen Selin sanoo. KAHVIPÖYDÄN KAKUSSA ei vadelmia ole säästelty. LUMPEET OVAT Nuuksiosta. – PUUTARHATÖISSÄ ja luonnossa tunnen suurta kiitollisuutta. ~ 35 askel 9/22
Kun uskovat naapurin emännät tulivat kylään, hivuttauduin heidän lähelleen tuvan penkille kuuntelemaan jutustelua ja naurua. Keväällä tuoksuivat narsissit, kesällä valamonruusu, myöhemmin liljat ja leimukukat. Siemenestä asti kasvatettiin lipputangon ympärille orvokit. Sylillinen yrttejä Puutarhassa hehkuu kukkien lisäksi tuore rakkaus. Tänne ovat linnutkin kotiutuneet, sinitiainen pönttöön ja jalkavaivainen mustarastas talon alle. – Tykkäsin kitkemisestä ja kukkien kanssa puuhastelusta. – Jos minua pelotti, sain mennä nukkumaan mummon selän taakse. Ero vei kaiken, mihin olin laittanut turvani ja mikä oli tärkeää; Suomenlinnan koti, jonka rantoja rakastin, samoin saaristomökki. Hän alkoi myös maalata, opastajana kuvataiteilija Päivi Paunu. En ollut osannut edes kuvitella, miten syvää hengellinen elämä voi olla. Ohjenuoranani on ollut, että jos kirkko kutsuu, en kieltäydy. Vein lapsia kirkon kerhoon ja päädyin vapaaehtoistehtäviin. Venezuelan paikkakin oli yhä auki. Kävelyretkillä äiti opetti kasvien nimet. Ensimmäinen yhteinen ateria oli kuitenkin Herran pyhä ehtoollinen. Piha on tarjonnut sekä ruokaa että pieniä ihmeitä. – Saatoin perille asti, heiluttelin tässä pihalla hetken käsiäni, ja lähtiessäni Leena antoi minulle sylillisen yrttejä kotiin vietäväksi, Paavo kertoo. Päivällä pilkon puita, sahaan oksia, kaivan, istutan ja kastelen. – Pikkupojasta asti minulla on ollut iltarukous. Leena Piirainen Selin ja Paavo Selin vihittiin kaksi viikkoa aiemmin Helsingin tuomiokirkossa, vähän salaa, samaan aikaan, samassa paikassa, jossa he olivat tavanneet kaksi vuotta aiemmin. Satunnaisesti kävin kirkossa ja luin Raamattua. – Kun avioliitossa alkoivat vaikeudet, löysin kirkon uudelleen. Illalla hän katseli ja kuunteli, kun tämä luki kynttilän valossa Raamattua ja alkoi sitten sipistä rukouksiaan. Löysin jumalayhteyden, Raamatun tutkimisen ja rukouksen. Luonto on mysteeri, ilon ja kiitoksen aihe. Suomen Lähetysseura tarjosi kummilapsityötä Venezuelassa, mutta perhe piti minut Suomessa. Heidän lisäkseen läsnä oli vain seurakunnan työntekijöitä ja pariskunta, joka parin oli esitellyt toisilleen. Leenaan tutustuminen avasi Paavolle myös uusia hengellisiä maisemia. Aamulla olemme juoneet kahvit ulkona, seuranneet lintujen pesintää ja poikasten lähtöä, tunteneet tuulen ja nähneet kukkaloiston. Monta tuttua löytyy täältäkin: ukonhatut, pionit, syreenit, hedelmäpuut, yrtit ja tomaatit. – Tämä vaaleanpunainen leimukukka muuttuu illan tullen siniseksi. askel 9/22 36 ~. Leena valmistui lastentarhanopettajaksi, avioitui ja sai kaksi lasta, joita hän hoiti kymmenen vuotta kotiäitinä. Hän poikkesi usein kirkkoon, jossa näki eräänä päivänä näyn rukoillessaan Jeesus-patsaan edessä. Usein lähdin lauantaina hoivakodista suoraan iltamessuun Helsingin tuomiokirkkoon. Mies ei kuulunut kirkkoon, mutta omalla sydämellä oli haave lähetystyöstä. Myöhemmin parkkipaikalla tuttava pyysi Paavoa kyyditsemään Leenan kotiin. Ja aina on tilaa vielä yhdelle kasville. S iilinjärvellä, järven ja metsän läheisyydessä kasvaneelle Leena Piirainen Selinille luonto on edelleen osa sielunmaisemaa. Menin joko Johanneksen kirkkoon – tai taidenäyttelyyn. Kun lapset sitten lähtivät kotoa, mieskin lähti. Mummo sipisi rukouksiaan Oman hengellisen polkunsa alkumutkissa Leena kulki mummon rinnalla. Leena istahtaa penkille jatkamaan tarinaansa. Häkin ovi aukeni Puutarhaa kierrellessämme kuuluu liverrys. PAAVO SELIN toteaa, että vaimo saa energiaa tekemisestä. – Tuli vaikeita vuosia. Erityisesti ihailimme sammalia. – Olin vapaa lähtemään ja vapaa hengellisesti. Kun ensimmäinen vaimoni sairastui Alzheimerin tautiin, toimin omaishoitajana. Lähetystyöntekijä ja Suojelupoliisista eläkkeelle jäänyt ”pollari” tapasivat ensimmäisen kerran messussa, jossa Leena oli vapaaehtoistehtävissä ja Paavo messuvieraana. – Mummolla oli iloinen ja vahva usko. Kukilla on vuoronsa, toisten kuihtuessa toiset aloittavat. Huusin Jumalalle, että tässä olen, tapahtukoon sinun tahtosi. Musiikkina Kuulaa ja Bachia, pikku juhlassa kakkua ja samppanjaa. – Kerrostaloasukkaalle tämä ympäristö on ihana. Kouluikäisenä Leena nukkui mummon huoneessa. Leena kävi kielikoulun Guatemalassa
– Oli lintuhäkki, jonka ovi oli auki ja yläpuolella lensi lintu. Silloin näin vartijaenkelini ja tiesin, että olisin turvassa. Olin nyt vapaa kertomaan Jumalasta toisille. Ensimmäinen hakutulos olisi johdatusta. Ainoana suomalaisena Maracaibossa Leena oli yksin. – En voi elää ilman ehtoollista, ja avaramielinen sisarkirkko otti hoiviinsa. Siellä iloittiin, kun Leena myöhemmin alkoi kunnostaa ränsistynyttä puutarhaa sekä suunnitteli, rakensi ja hoiti uutta pihapiiriä. Hän kirjoittaa siitä: ”Olen saapunut kotiin. Siinä Leena kuvaa, miten erään mutkan takaa Sierra de Francia -vuoristossa aukeni laakso, jonne hän sateessa laskeutui kivistä polkua sauva kädessään. Vain mielekäs työ piti hänet Venezuelassa. Se on rauhoittavaa ja hoitavaa. Tätä olen etsinyt ja kaivannut.” Levossa Jumalan edessä Pienessä erämaaluostarissa oli vähän asukkaita ja paljon tehtävää. ~ 37 askel 9/22. – IHMINEN VOI elää rukouksessa keskellä arkea työtä tehdessään. Katolinen kirkko tuli vastaan yksinäistä luterilaista, jonka omassa kirkossa tarjottiin ehtoollinen kaksi kertaa vuodessa. Mitä sillä polulla löytyi, siitä kertoo tuore kirja Jumalan puhetta luostarin hiljaisuudessa. Avioliitto oli se häkki, minä lintu. Nyt siellä kasvavat iirikset, hortensiat ja laventelit. Tämä poisti eron tuomaa tuskaa. Maassa oli rikollisuutta ja pelon kulttuuri. Vaeltaja oli tullut paljasjalkakarmeliittojen luostariin. Muurin kivilaatassa on viesti: Nada te turbe, nada te falta, solo Dios basta (mitään ei puutu, yksin Jumala riittää). Tein työtä turvattomalla intiaanialueella kirkon koululla 20 kilometrin päässä kotoani Maracaibosta. Ensin uloin portti, siitä sypressikujaa seuraavalle. Ennen lähtöä Etelä-Amerikkaan olin eräänä talvi-iltana yksin Suomenlinnan kirkossa. Kivinen polku johti luostariin Leena jäi eläkkeelle vuonna 2014 ja palasi Suomeen. – Lapsen uskolla luotin, että minulla on kaksi vahvaa suojelusenkeliä, kun hain autolla ihmisiä sairaalaan vaarallisilta alueilta. Tuore lähetystyöntekijä tuli maahan, johon hän ei koskaan kotiutunut. Edessä oli vaellus Santiago de Compostelaan, ja Leena etsi tietokoneen hakuohjelmalla reitin varrelle sijoittuvaa luostaria, jossa voisi pysähtyä lepäämään. Täällä hän osallistui katolisen kirkon opetukseen, joka valmisti kirkkoon liittymiseen. Kehenkään ei voinut luottaa. – Jo ensimmäisellä taksimatkalla ajattelin: tänne en jää. Kuulin alttarille, että joku tuli kirkkoon – vaikka ovi ei käynyt. – Työvuosina olin alkanut käydä pyhiinvaelluksilla ja tunsin vetoa lähteä vapaaehtoiseksi johonkin espanjankieliseen luostariin
SYYSLEIMUN värivoimaa Lahjoita osoitteessa missio2022.fi/lahjoita MISSIO 2022 TULEE OLETKO VALMIS. Meidän tehtävämme on olla hiljaa ja ottaa vastaan. Voin siellä kokonaisvaltaisesti hyvin. Keskittymisessä auttavat yksinkertaiset sanat: Herra auta, Kiitos Jumalan tai Rakkahin Jeesus. Oli tehtävälistat ja aikataulut. Puutarha sekä Suomessa että Espanjassa hoitaa mieltä ja ruumista. Ehdin myös lukea, kirjoittaa, kävellä, rukoilla ja viettää siestaa rantakivillä istuen. Oletko Sinä yksi kristityistä, joka voisi mahdollistaa suomalaisten tavoittamisen evankeliumilla. Sitten poika meni naimisiin ja sai kaksi lasta. Vaikka työ olisi fyysisesti raskasta, sitä on ilo tehdä. – Edelleen käyn luostarissa syksyllä ja keväällä, kaksi kuukautta kerrallaan. Ihmiset ovat usein polvillaan rukousjakkaralla tai tyyny pepun alla. Siesta rantakivillä Tontilleen Leena on rakentanut kesäkeittiön, grillipaikan ja kasvihuoneen sekä rakennuttanut vajan. Toisenlaiseksi Leena oli suunnitellut myös elämänsä yksinäisenä naisena, kumppania etsimättä. Tilaa ei oikein enää ole. Lahjoita sinulle sopiva summa ja haasta ystäväsikin mukaan! askel 9/22 38 ~. Kun ruoka kannetaan pöytään, siunataan häntä, joka kasvikset on kasvattanut tai laittanut ruuaksi. Molempien lapset ja lastenlapset ovat onnellisia siitä, että he löysivät toisensa. Kirsikkapuun istutin kymmenisen vuotta sitten, ja nyt sitä pitää leikata jo kovasti. Luostarin päivärytmissä työ ja rukous olivat Leenalle hyvä kombo. Elämässä onkin ollut paljon sellaista, mitä suunnittelin toisin. Menee, miten menee. Siinä saa olla täydessä levossa Jumalan kasvojen edessä. He lukevat Raamattua ja muuta kirjallisuutta. Nyt elän tätä päivää. Eikä siinä kaikki. Kirkossa käydään lauantaina ja sunnuntaina. Paavo nauraa, että tilaa löytyy! ENSIMMÄISELLE PYHIINVAELLUKSELLE Leena lähti täytettyään 50. Talvella ei tarvitse istua tai maata jossain asunnossa, vaan teen töitä Espanjassa omaan tahtiini minkä jaksan. Tai miten pärjään selkävaivojeni kanssa. – Kaikki liikunta tekee hyvää selälle. Kukilla on vuoronsa, toisten kuihtuessa toiset aloittavat, daaliat ruukuissa viimeisinä. Rahankeräyslupanumero on RA/2021/1755. Monet kerrat Leenaa houkuteltiin luostarissa: Jää tänne, jos se on sydämesi kutsu! Se olikin. Sitten ilmestyy ensimmäinen kukka, toinen, kolmas. Mutta tässä ollaan, Leena sanoo ja katsoo hellästi puolisoaan. Leena kuvaa omaa muutostaan: – Aikaisemmin se pölöttäjä huolehti asioista; mitäs tapahtui eilen, mitä huomenna. Paavon kaksi lastenlasta iloitsevat nyt omasta mummista. Heitä yhdistää kiinnostus niin luontoon kuin hengellisen elämän vaalimiseen. – Suurin osa on minun laittamaani. Raamatunselitystä seuraa ehtoollinen, messun tärkein hetki. – Edesmennyt vaimoni sairasti vuosikaudet Alzheimeria, eikä hän kyennyt kommunikoimaan kenenkään kanssa. Hän katselee meitä. Sitten on kaikille Laudes, varttitunti psalmien vuorolukua ja rukousta, jota seuraa kontemplatiivinen tunnin hiljaisuus. Oma väki aloittaa varhain. Perhe on tärkein Tuuli kahisuttaa lehtiä ja selaa haastattelulehtiön sivuja. Olen opetellut tyhjentämään mieleni sitä varten. Sen eteen on ollut jo paljon rukousta, ja Henki on vahvasti läsnä. Oma sisäinen höpöttäjäni, joka on äänessä jatkuvasti, moittivana, yliaktiivisena rukouksessakin, on vaiti. Jos kuulen vaikka jonkin äänen, annan sen mennä ohitse. Puutarhassa on hetken muuten hiljaista. Vaelluksia eri reiteillä on ollut jo 15, ja mökissä on esineistöä reiteiltä, Venezuelasta ja Espanjan erämaaluostarista. Kun pappi on laittanut pois ehtoollisvälineet, hänkin menee istumaan yhdessä muiden kanssa hiljaisuuteen. Tuo syreenipensas oli olemassa pienenä, samoin muutama marjapensas, vadelmia, pioni, päivänlilja. Olennaista ovat rukous ja ehtoollinen. Kahdenkymmenen vuoden puuhaamisen jälkeen rikkaruohotkaan eivät mahdu kasvamaan kaiken runsauden keskellä. – Sama toistuu joka päivä. Mökki remontoitiin ja laajennettiin, kun hän jäi eläkkeelle. Rukous läpäisee koko luostarielämän, siinä ovat sen juuret. – Tänne on ihana tulla keväällä, kun vielä ei näy mitään. – Tajusin, etten voi kääntyä katolilaiseksi ja mennä luostariin, koska silloin en voisi tavata kovin usein lapsenlapsia, eikä aikanaan olisi ehtoollisyhteyttä heidän kanssaan. Vastasin, että minua tarvitaan Suomessa isovanhempana, perhe on tärkein. – 50 vuotta Kongossa lähetystyössä ollut isä Miguel sanoi: paras hetki seurustella Jeesuksen kanssa on ehtoollisen jälkeinen hiljaisuus. – Laitoin myös ruokaa luostarivieraille, siivosin ja poimin oliiveja. Jos menee toisin kuin suunnittelin, niin oli tarkoitus. ”Luostarissa voin heittäytyä Jumalan syliin”, Leena kirjoittaa. Saan olla ulkopuolinen jäsen, joka auttaa vapaaehtoisena sovituissa tehtävissä. Tällä tontilla on harvinaista, että Leena istuu paikallaan. – Mietin jopa, miten pääsen puutarhan portista, jos olen pyörätuolissa. Tiskatessa voi siunata sitä ihmistä, joka astiasta on syönyt. Lapsenlapset näkivät hänet vain hoitokodissa kokematta mummin läheisyyttä. – Ora et labora. – Tämän vuoksi aamumessussa on erityinen tunnelma
Yrteissä on oma tuoksunsa. – Hakaniemen torilta piti hakea pari yrttiä, mutta lähtiessä minulla eivät kädet riittäneet. Sinne ovat tallentuneet ajatukset ja vaikutelmat luetusta Raamatun jakeesta, hengellisestä kirjasta tai lehtileikkeestä. Kauneus on siirtynyt myös Leenan kirjaan. Kukinta alkaa olla ohi ja syyslannoitteet turvaavat talvehtimista. – Kun Venezuelassa tuli koti-ikävä, muistelin tuoksuja. Kuulisiko viimeisen lähtijän sirkutuksen. – En suunnitellut kirjan kirjoittamista. Uteliaana hän kumartuu tutkimaan milloin mitäkin lehteä ja ötökkää. Uskokin saattaa kantaa hedelmää, jos sille on tilaa. Väki siellä on vanhenemassa ja tarvitsee apua. Saaristoelämä opetti tuntemaan vesilinnut. Lahjoita osoitteessa missio2022.fi/lahjoita MISSIO 2022 TULEE OLETKO VALMIS. Hän on pitänyt hengellistä päiväkirjaa lähes 30 vuotta. Tavoittaisiko vielä viimeisen ruusun hennon tuoksun. Taidenäyttelyssä joku maalaus tai tietty väri voi koskettaa kyyneliin asti. Heti portilla vastassa on se ruusu, lilja ja jo kukkineet jasmike, orvokit ja pieni ruusu. – Koti on se, missä on hyvä olla sekä vapaus olla omanlaisesi uskova, missä voit keskustella uskosta salailematta ja ilman kiertoilmaisuja, missä on sydämellinen vastaanotto ja rakkauden henki. – Kerätään vielä satoa, papuja, pinaattia, perunaa ja tomaattia. – Näkeminen on minulle tärkeää. Näin voi olla sekä kotona perheen kesken että vieraita ihmisiä kohdatessa. Tein sen jakaakseni löytöjäni toisille ja vahvistaakseni heitä uskon tiellä. Syysleimut hohkaavat hämärässä Leena ja Paavo ovat lähdössä syksyllä koko talveksi Espanjaan. Muutama kirjoituskurssi on ollut kirjoittamisen tukena. Puhutaan siitä, että hedelmäpuut voivat hyvin, kun on ilmavuutta. Kesän sato on runsas ja tämä pöytä vieraanvarainen. Oletko Sinä yksi kristityistä, joka voisi mahdollistaa suomalaisten tavoittamisen evankeliumilla. Rahankeräyslupanumero on RA/2021/1755. Paavo kuvailee, miten Leena näkee kaiken kauniina. Leena kertoo saaneensa vinkin, että kuivana ja kuumana kesänä voi suihkutella vadelmapensaiden latvoja. Leena kuvaa loppukesää ja syksyä tontillaan luopumisen ajaksi. Luostarissa odottavat hedelmien poiminta ja monet kunnostustyöt. Avaran kodin Leena tunsi löytäneensä kiiruhtaessaan sateessa ensimmäisen kerran erämaaluostariin. Lahjoita sinulle sopiva summa ja haasta ystäväsikin mukaan!. Loppukesän illan hämärässä syysleimut hohkaavat erikoista sinistä väriä, jota kaksi hahmoa kumartuu ihmettelemään. Puut ja usko tarvitsevat ilmaa Kahvipöydän kakussa ei vadelmia ole säästelty. Daaliat vien pojalle säilytykseen. Tuoksut lievittivät koti-ikävää Kosketamme saippoa, jonka tuoksun tavoittaa vielä yksinäisestä kukasta. Erityinen ilo on päästä päivittäin messuun. Pian suljetaan tämän puutarhan portti ja avataan laaksossa sijaitsevan erämaaluostarin portti
Armeniassa asunut Gurgen oli kaverinsa kanssa päässyt käsipallojoukkueen pelimatkalle Moskovaan. Elettiin Neuvostoliiton aikaa, jolloin Armenia oli yksi neuvostotasavalloista. – Se ei toteutunut, mutta kun yli 40 vuotta oli kulunut, tapasimme Lahden rautatieasemalla, Johanna päivittelee. Helmikuussa 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. UKRAINASSA ASUNUT Gurgen Kaklikyan menetti koronan takia ravintolansa. Sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, jonne Gurgen oli muuttanut. Johanna otti yhteyttä samassa Auttoisten kylässä asuvaan Tetyanaan, joka on kotoisin Ukrainasta. Alkoi vuosia kestänyt kirjeenvaihto venäjäksi, mutta vähitellen se hiipui. Se on yksi viime vuosikymmenien pahin maanjäristys maailmassa. Sitten tuli sota. Puhelu puukasalle Gurgen Kaklikyanilla oli syntymäpäivä, ja pitkästä aikaa hän kävi katsomassa Sodan alta Padasjoelle Suurin toiveeni on, että sota loppuisi. Tuossa maanjäristyksessä kuoli lähes 25 000 ihmistä ja kotinsa menettäneitä oli monin verroin enemmän. – Kotiin palattuamme aloitimme kirjeenvaihdon, joitakin pieniä pakettejakin lähettelimme. Instamatic-kameralla otetut kuvat ovat haalistuneet. TEKSTI JA KUVAT: KAJ AALTO L ukion venäjänkurssilainen Johanna oli kaverinsa kanssa Moskovassa vuonna 1977. He myös jäivät asumaan Dniproon. Toisessa kuvassa Johanna ja Gurgen halaavat. Kirjeenvaihtoa kesti yli 20 vuotta, kunnes se loppui hiljalleen molempien arkikiireiden ja kielitaidon hiipumisen takia. Kun Armeniassa oli suuri maanjäristys vuoden 1988 joulukuussa, koko lähisuku muutti Dniproon Gurgenin luo. askel 9/22 40 ~. Hän voisi auttaa Gurgenin perheen löytämisessä. He miettivät, miten he voisivat tukea vanhaa ystävää ja hänen perhettään. Toinen heistä oli Gurgen Kaklikyan. Kesällä 2022 jälleennäkeminen toteutui. Sota herätti suomalaiset Kirjeenvaihdon ansiosta tiedossa oli, että Gurgen Kaklikyan oli muuttanut opiskelemaan Armeniasta Ukrainaan, Dnepropetrovskiin, nykyiseen Dniproon. Heillä oli huoli ukrainalaisista ja halu auttaa jollain tavalla. Gurgenin sisar muistelee edelleen, miten hyvää se paketissa tullut suomalainen suklaa oli. Tetyana lähetti Facebookin kautta viestin, mutta kuukausiin siihen ei tullut vastausta. Kauan sitten Gurgen oli lähettänyt postikortin Leningradista, nykyisestä Pietarista, johon hän oli merkinnyt paikan, jossa toivoi tapaamista tiettynä päivänä tietyn muistomerkin juurella. He lähtivät illalla etsimään postia, ja kun sitä ei löytynyt, he rohkenivat kysyä reittiä kahdelta vastaan tulleelta nuorelta herrasmieheltä. Kuvat tapaamisesta ovat tallella molemmilla, vaikka muuttomatkoja on vuosikymmenien varrella tehty paljon, jopa maasta toiseen. Kaikki tavarat ja kuvat ovat tallella, ehkä sitä asiaa vähän ihmettelimmekin, Johanna kertoo. Siinä seisovat kaikki neljä muovikasseineen. Posti löytyi ja siitä kohtaamisesta sai alkunsa polveileva tarina, jonka päähenkilöt ovat nähtävissä ja kuultavissa Padasjoen Auttoisilla, Johanna Rouvilan kotikylällä. Johanna ja Gurgen tapasivat ja ystävystyivät Moskovassa 45 vuotta sitten. Sodan karu todellisuus herätti Johanna ja Esa Rouvilan, jotka olivat tehneet avustustyötä Viroon toistakymmentä vuotta
Lvivistä matka jatkui Varsovaan bussilla. Kului alle kymmenen minuuttia, kun Gurgen oli jo ladannut puhelimeensa WhatsAppin ja kääntäjän. Suomi on paratiisi Suomessa Gurgen Kaklikyan on ihan pää pyörällä kaikesta näkemästään. Vaimo ja lapset olivat muuttaneet takaisin Armeniaan pari vuosikymmentä sitten, ja Gurgen asui lähellä veljensä ja siskonsa perhettä ja äitiään. Gurgenin suureksi ihmetykseksi Johanna oli häntä vastassa aamuyöllä ilman vartijoita – yksin. Varsovasta Gurgen lensi Helsinkiin, jossa hänet ystävällisesti ohjattiin Lahteen lähtevään junaan. – Minun piti soittaa heti. Facebook-tiliään. Johanna Rouvila oli kotonaan polttopuita tekemässä, kun Tetyana soitti ja kertoi saaneensa viestin Gurgenilta Ukrainasta. All O ve r Pre ss / EP AEF E / N un o Ve ig a ~ 41 askel 9/22. Hän matkasi Dniprosta junalla Lviviin, 15 tuntia ja rapiat. Tämä pyysi Johannan puhelinnumeroa. – Tämä on paratiisi, yllättynyt mies ihastelee. Kesäkuun lopulla hän pääsi lähtemään. Siellä oli viesti Suomesta ukrainalaiselta Tetyanalta, joka kyseli, muistiko Gurgen Moskovassa tapaamaansa suomalaista Johannaa. Matkaa on kaikkiaan yli 1300 kilometriä. VENÄJÄN OHJUS tuhosi kenkätehtaan Dniprossa viime maaliskuussa. Dniproon oli osunut paljon pommeja, kuten muihinkin matkan varrella oleviin Ukrainan kaupunkeihin. Nyt suurin osa keskusteluista käydään kääntäjän avulla, joka toisinaan tuottaa suurta hupia puolin ja toisin, Johanna kertoo. Mutta millä kielellä puhuisimme. Matkaan mahtui jännitystä, pelkoa ja unettomuutta, eikä mukaan saanut ottaa kuin pienet käsimatkatavarat. Armenia tai venäjä eivät olleet hallinnassa. – Siitä lähtien on oltu yhteydessä joka päivä kuvien kera. Rajalla jonottaessa kului yli neljä tuntia. On siistiä, pullot ja tölkit palautetaan automaatteihin, ei roskia tien varsilla, hyvät tiet, liikenne soljuu rauhallisesti, ei meteliä, puhdas ilma, luonto ja vesi. – Sain puhelun puukasalle, Johanna kertoo ensimmäisestä elämän merkistä, jonka hän sai kyselyihinsä. Kyllä hän muisti. Lähes neljän vuorokauden jännityksen ja pelonsekaisen matkan jälkeen unta riitti pariksi vuorokaudeksi lähes täydellisessä hiljaisuudessa ja rauhassa. Vastaanotto ilman vartijoita Kun Gurgen sai kutsun tulla Suomeen, hän aloitti matkan suunnittelun. Viesti ilahdutti sodan keskellä, ja hän halusi kuulla Johannan kuulumisia. Hän näkee Suomen vieraan silmin
GURGEN KAKLIKYAN vierailee nyt usein Johanna ja Esa Rouvilan luona. Gurgenilla oli ravintola Dniprossa, mutta korona vei sen bisneksen. Ne ryöstettiin, ja isku osui keuhkoihin asti. Muut suunnitelmat tulevat sen jälkeen, Gurgen Kaklikyan sanoo. Gurgen kertoo, että Armenia on maailman vanhin kristitty valtio, vanhempi kuin Rooma, jonka keisari julisti kristityksi valtioksi 300-luvulla. Hänen veljensä asuu perheineen edelleen Dniprossa, ja äiti on heidän luonaan. Meillä on tärkeää, että on merkkivaatteet. Hän ihmettelee, kun Suomessa ihmiset antavat nyt vaatteita ja kenkiä ilmaiseksi pakolaisille. Heitä tarvitaan Ukrainan puolustamisessa. Mielessä painaa kuitenkin huoli sukulaisista, joihin hän pitää jatkuvasti yhteyttä. Hänelle on mahdollisesti järjestymässä työpaikka, eikä Ukrainaan paluusta ole vielä tietoa. Oloonsa Suomessa hän on enemmän kuin tyytyväinen. Veli on 50-vuotias, ja sotatilan ollessa päällä 20–60-vuotiaat miehet eivät saa poistua maasta. Armenialaisista valtaosa kuuluu Armenian apostoliseen kirkkoon, jolla on valtionkirkon asema. Myös Kaklikyanin perheessä pidettiin kiinni Raamatun kymmenestä käskystä ja kirkon perinteistä. Sitten tuli sota, nyt hän on työtön ja maanpaossa. Sota torjuu tulevaisuuden Armenialainen identiteetti on Gurgenin puheista päätellen vahva. Tulevaisuuden suunnitelmista kysyttäessä Gurgen sanoo, että niitä ei ole ennen kuin sota loppuu. – Äiti soittaa kymmenen kertaa päivässä ja kyselee, miten poika voi. askel 9/22 42 ~. – Suurin toiveeni on, että sota loppuisi. – Tämä on uskomatonta! Nyt ymmärrän, miksi Suomi on maailman onnellisimpia maita. Gurgen asuu toistaiseksi Padasjoella ja vierailee usein Johannan ja Esan luona. Instamatickameralla otetut kuvat ovat haalistuneet. Minä olen täyttänyt jo 61, ja yhä äiti soittelee perään, Gurgen nauraa. Gurgen kertoo, miten hänen kimppuunsa käytiin kerran puukon kanssa kadulla, koska päällä oli nahkatakki ja nahkakengät. Pienen maan pitkä historia on erikoinen ja traumaattinen. Sisar on paennut perheineen Norjaan. Kukin saa olla sellainen kuin on, pukeutua kuinka haluaa. – Armenialaisten piirissä on sanonta, että siellä missä on kaksi armenialaista koolla, siellä on kirkko. Armenialaisten kansanmurha vuonna 1915 Osmanien valtakunnassa eli nykyisen Turkin alueella on ollut hirmuteko, joka edelleen varjostaa naapurimaiden suhteita. Jopa yli miljoona ihmistä hävitettiin etnisen taustansa vuoksi. Täällä ei tarvitse käyttää merkkivaatteita
020 754 2333 . Se alkaa lokakuussa ja loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. + 6,9 snt/min. Hyvän elämän erikoislehti Tilaa Askel-lehti loppuvuodeksi edulliseen tarjoushintaan! 3 kk VAIN 23 € (ovh 28 €) Tilaus on määräaikainen AL3KK23/22. asiakaspalvelu@kotimaa.fi Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Tarjous on voimassa 22.9.2022 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Tilaus on määräaikainen. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh
Aamu-uinti ympäri vuoden on piristys. mennessä. Etsin radiokanavan ja kuuntelen raamatunselitysohjelmaa. Luen hetken illalla kesken jäänyttä kirjaa. Ylen ykköstä, hartaita säveliä kuunnellen, aamupala, lehdenlukua ja sudokua. Jokaiseen aamuun kuuluu puuro. Tartutko romaaniin sohvalla vai kuunteletko äänikirjaa. Sitten lenkille koiran kanssa heti klo 7 jälkeen, kun kylätiellä on vielä hiljaista. Jaana TYÖAAMUKIN ON hyvä aamu; on työpaikka, johon saa mennä. Voin rauhassa silmäillä kalenteria ja löytää sieltä ystävien ja sukulaisten nimija syntymäpäiviä. Se on lahjaa! Leena ELÄKELÄISEN ILO on nukkua pitkään. Julkaisemme lokakuun Askelessa kokoelman lukijoiden kirjoituksia, nimimerkillä tai etunimellä. Eläydyn Jeesuksen äidin Marian osaan. KERRO LYHYESTI perustellen, millä alustalla luet kirjaa ja uutisia. Reipasta kävelyä puolisen tuntia luontoa kuunnellen ennen aamutouhuja. Katja HYVÄ AAMU alkaa rauhallisesti nukutun yön jälkeen puurolla. Rauhalliseen tahtiin on mukava heräillä, aamulehteä lukien, uutiset radiosta, joskus tv:stä. Marja HYVÄ AAMU alkaa, kun painumme metsäpoluille bernityttöjen kanssa. Aamuhartauden kuunteleminen radiosta luo päivään siunauksen ja rauhan. Iäkkäämmällä menee itsehoitoon aikaa. Hipsin keittiöön laittamaan kahvia, puuroa ja appelsiinimehua. Riley AINA ON hyvä aamu, kun vielä herää uuteen päivään! Joskus toteutan ”petistä pihalle” -mottoani. Ollaan siis yhteyksissä: Lähetä meille postia osoitteella Askel, Yhdessä, PL 279, 00131 Helsinki askel.toimitus@kotimaa.fi Hylly vai verkko. Hyvä aamu, hyvä päivä PALKINNON VOITTANUT Autuas Helena kertoo: Määki elän viäl, ajattelee porilainen herätessään. Radio seuraksi, kun kahvi tippuu saaden hyvän mielen tuoksullaan. Onko kodissasi vielä kirjahyllyä ja lehtitelinettä. Joskus kirjoitan perinteisen kirjeen ystävälle toisella puolelle Suomea. Istun kaikessa rauhassa ja luen päivän lehteä. Kupillinen mustaa kahvia sämpylän kera päivän lehteä lukemaan. Helena Pix ab ay askel 9/22 44 ~. Musta kahvi maistuu ja pari voileipää ennen kuin ovi auki ja ilmaa ihastelemaan. Kirjoita korttiin tai sähköpostin otsikkoon ”Hylly vai verkko” ja lähetä viestisi, nimesi ja osoitteesi alla olevaan osoitteeseen 16.8. ÄÄNIKIRJAA VOI kuunnella vaikka lenkillä. Maalaistyttö TAPANA ON heti aamulla kuunnella kännykän Raamattu-sovelluksesta yksi luku samalla, kun itse venyttelen raajoja sängyssä. Ihmettelemme luonnon ihmeitä. Tässä aamuvirkun hyvä aamu satoi tai paistoi! Tuija RAUHALLINEN HERÄÄMINEN ja pieni venyttely. On ihanaa, kun ei tarvitse kiirehtiä töihin. Lopuksi herättelen itseni lempeästi juomalla pari kuppia kahvia. Syksyllä ja talvella lenkkeilen otsalampun valossa. Hyvä päivä alkaa, kun kuulen miehen rauhallisen hengityksen vierelläni. On ihana kirjoittaa onnittelukortti tai tehdä se vaikka alusta alkaen itse. Silmätipat, hiukset, pesut, voiteet. Ihana hiljaisuus! Kotona ruokin koirat ja valmistan aamupalaa itselleni. Tarja LEMMIKKIKISSANI AMON tulee viereen ”jutellen”, kehräten ja aamupalaa pyytäen, jaloissa kiehnaten. Vastanneiden kesken arvomme palkinnon. HERÄILEN HITAASTI ilman aikataulua ja herätyskelloa. Selaatko uutisia sanomalehdestä vai verkosta. Kesällä kuuntelen linnun laulua. Jokaisesta aamusta saa Luojalle olla kiitollinen. Venyttelen. Aamuvirkku puoliso on keitellyt kahvit ja ilmassa leijailee aistia hyväilevä tuoksu. Nousen hiljaa, etten herättäisi rakasta. Sitten kahvinkeitin ropisemaan. Ja laulella välillä kansakouluaikaisia lauluja ja virsiä. Saa ihmetellä kaunista luontoa, bongata linnut, rusakot, kauriit ja muut eläväiset. Avaan parvekkeen oven ja nautin raikkaasta ilmasta. Tunnen hellää tassun taputusta poskella, tai kostea karvainen nenä viiksineen kutittelee hereille. Usein mies on aamuvirkkuna pannut kahvin tulemaan ja puurokin on valmisteltu. Vapaapäivä alkaa verkkaisesti. askel.fi www.facebook.com/askel.fi YHDESSÄ elämä on parempaa. YHDESSÄ AAMUVIRKKU puoliso on keitellyt kahvit ja ilmassa leijailee aistia hyväilevä tuoksu
Hän keräsi lehtileikkeitä internet-riippuvuudesta ja pohti internetin vaikutuksia aivotoimintaan, ihmissuhteisiin ja mielentilaan. Kunnaksella oli yksinkertaisesti kirjoittamisen armolahja, tosin elämäkerran kirjoittaja ei käytä tätä ilmaisua. Kertomuksia ei voi kuitenkaan lukea kuin dokumenttia. Kirsi Kunnas kirjoitti mieluiten sähkökirjoituskoneella, mutta kävi lähes yhdeksänkymppisenä tekstinkäsittelykurssin. WSOY 2022. Isien näkökulmat laajentavat hyvin äitiyttä koskevia esseitä. Nura Farah. Kirsi Kunnas, Sateessa ja tuulessa. Lumimaa koostuu 14 kertomuksesta. WSOY 2022. Monessa kertomuksessa nousee esille hooyon eli äidin vaikutus vahvempana kuin isän. Kirjasta otettiin tänä vuonna uusi painos, jota on täydennetty kirjailijan viimeisillä vuosilla. ~ 45 askel 9/22. Luen runon nimettömästä elefantista, joka tahtoi olla ruusu. Otava 2022. Hyvää lumimaassa on se, ettei täällä tarvitse pelätä taisteluja. Lapsenlapseni elävät jo lähellä metaversumin todellisuutta. Myös oman klaanin merkityksestä kerrotaan. Luen heille ääneen paperille painettuja kirjoja. Siitäkin huolimatta, että se on surullinen. Niiden nimet tiivistävät sisällöt: Näkymätön vieraassa maassa, Muukalainen omassa kodissa sekä Teikäläiset. Marjo Niemen esikoinen on erityislapsi. Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden professorina työskennellyt Kirstinä nostaa elämäkerrassa esille Kunnaksen vähemmän tunnettua aikuisille suunnattua runoutta. Yhdessä kertomuksista länsimaistuneita somalitaustaisia nuoria on viety Euroopasta Mogadishuun ”parannettaviksi”, oppimaan koraania sekä erottamaan oikea väärästä. Lumimaa. Niitä kuitenkin riittää. Kirstinän kirjoittama elämäkerta ilmestyi ensimmäisen kerran 2014. Ida Pimenoff (toim.). Hänen aborttiin liittyvät pohdintansa nousevat tästä kokemuksesta. KIRJA-ARVIOT: MARI TEINILÄ Näkymättömänä Lumimaassa NURA FARAH on Suomen ensimmäinen somalitaustainen kirjailija. Ehkä elämäkerran kirjoittaminen omasta ystävästä korostaa tarvetta suojata kohteen yksityisyyttä. K un tyttäreni oli tiitiäisen ikäinen, hän tahtoi yhä uudestaan kuunnella Kirsi Kunnaksen runon Nimetön elefantti. Vuosikymmeniä kestäneen runoilijan uran aikana Kunnaksella oli tahto ja rohkeus uudistaa runokieltä ja kulkea omaa tietään riippumatta vallitsevasta kulttuuri-ilmapiiristä. Leena Kirstinän kirjoittama Kirsi Kunnaksen elämäkerta Sateessa ja tuulessa antaa vastausta siihen, miksi kyseinen runo ja niin monet muut runot ovat koskettaneet useassa sukupolvessa eri-ikäisiä lukijoita. Samanikäisyys tekee teksteistä jossain määrin toistensa kaltaisia, useampi esseisti lainaa samoja kirjailijoita. Kasvukausia, Kirjoituksia äitiydestä. Elämäkerta kertoo sivumääräänsä nähden melko vähän Kunnaksesta puolisona ja äitinä. Kirjassa painottuukin runoanalyysi, joka ei kaikilta osin aukea lukijalle, jos ei ennestään tunne aihepiiriin liittyviä termejä. Ja kerron heille Kirsistä, joka tahtoi olla kirjailija, ja se hänestä tuli. En tiedä, miten se vaikuttaa heidän aivotoimintaansa, mutta teen sen minkä oma äitini teki. Jäin kaipaamaan kahdeksankymppisen naisen näkemyksiä äitiydestä. Valtaosa kirjoittajista on syntynyt 1970-luvulla. Kirjoittajien joukossa on kaksi miestä, Juha Itkonen ja Juha Karila. Kirjailija ja elefantti KIRJAT Ihana ja raskas äitiys IDA PIMENOFFIN toimittaman esseekokoelman esipuheessa Pimenoff toteaa, ettei kirja pyri olemaan läpileikkaus äitiydestä, vaan siitä puuttuu monta oleellista näkökulmaa. Venla Rossi kirjoittaa uusperheen äitiydestä, puolisonsa lapsesta huolehtimisesta. Somalitaustaiset perheet elävät Suomessa kahden toisilleen täysin erilaisen kulttuurin ja uskonnon puristuksessa. Suomesta piirtyvä kuva on osin ankea. Kunnas menehtyi viime vuoden marraskuussa 96-vuotiaana. Leena Kirstinä. Ainakin toivon, ettei yksikään opettaja pidä n-sanalla nimittelyä hyväksyttävänä
Vaikka vastustan kielen liiallista siivoamista, keskustelen kirjailijakollegoiden kanssa usein siitä, millaisia sanoja voi käyttää missäkin yhteydessä. Uskottiin, että rodunjalostuksen avulla saataisiin karsittua kehitysvammoja ja perinnöllisiä sairauksia, ja ihmiskunnasta tulisi onnellisempi. Ja miten opiskelijat voivat tuomita kirjailijan koko tuotannon yhden sanan perusteella. Kun nykyihminen kauhistelee menneisyyden ihmisiä vaikkapa näiden rasistisesta ajattelusta, heiltä unohtuu, että menneisyyden ihmiset eivät tienneet samaa kuin me. Onko n-sanan käyttäminen hyväksyttyä historiallisen romaanin dialogissa, vaikka se voi loukata lukijoita. Picasso oli elämänkertureiden mukaan melkoinen sovinisti, mutta sen perusteella ei voida mitätöidä hänen merkitystään taiteilijana. Taidemaalarin vaikutus taidehistoriaan voi olla tärkeä, vaikka hän olisi ollut rasisti tai sortanut vaimoaan. Orjista puhumattakaan! Eniten minua kuitenkin hämmensi se, että kirjallisuuden opiskelijat olivat valmiita tuomitsemaan Faulknerin teokset edes avaamatta niitä. Taiteen ja kirjallisuuden historia pitäisi oikeastaan pyyhkiä kokonaan pois, jos taiteilijoiden persoonaa arvosteltaisiin nykyihmisen näkökulmasta. Taiteen suurmiehistä harva on ollut lattepappoja, jotka vaihtavat vaippoja lapsilleen ja hoitavat osuutensa pyykinpesusta. Kielletyt sanat Y stäväni opettaa kirjallisuutta. Hän sanoi, että opiskelijat eivät suostu lukemaan William Faulknerin kirjoja, koska niissä esiintyy ”n-sana”. Jos opiskelijat olisivat suostuneet lukemaan Faulkneria, seurauksena olisi voinut olla hyödyllisiä keskusteluja. Välillä tuntuu, ettei oman aikamme ihmisillä ole edes halua koettaa samastua menneisyyden näkökulmiin. Se tuntui minusta hämmentävältä, sillä Faulkner kuvasi kulttuuria, jossa sanaa käytettiin ja rasismi rehotti. LAURA HONKASALO • KIRJAILIJA KOHTUULLINEN ELÄMÄ Meistä ihan jokainen on oman aikakautensa arvojen ja ajattelun vanki. Se, että käytössä oli sana, jota nykyään pidetään poliittisesti epäkorrektina, oli pientä verrattuna siihen, millaista väkivaltaa ja syrjintää orjien jälkeläiset kohtasivat Faulknerin ajan syvässä etelässä. Toisaalta niiltä, jotka arvostelevat menneisyyden suurmiehiä nykykriteereillä, tuntuu unohtuvan, että meistä ihan jokainen on oman aikakautensa arvojen ja ajattelun vanki. Harva ihminen on ajattelussaan niin itsenäinen, että pystyisi sanoutumaan kokonaan irti aikakautensa itsestään selvistä asenteista. Miten rasismista pitäisi kirjoittaa. Suuri sovinisti – ja taiteilija Oman aikamme vimma tuomita menneisyyden taideteoksia, kaataa patsaita ja mitätöidä entisaikojen suurmiehiä milloin milläkin perusteella tuntuu oudolta. Miten rasismista pitäisi kirjoittaa. askel 9/22 46 ~. Vaikeaa se onkin: nykyään on melkein mahdotonta ymmärtää, että ennen holokaustia moni eugeniikasta innostunut uskoi olevansa hyvällä asialla. Kirjailijan tuotanto voi tietysti olla vanhentunutta, vaikka hän olisi aikoinaan saanut Nobelin, mutta miten sen voi päättää lukematta hänen teoksiaan
Kaunokirjallisuudessa törmää jo siihen, että menneisyyttä kuvatessa henkilöiden asenteita siistitään nykyaikaan sopiviksi. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Sanoilla on juuret ja pitkä laahus. Sana on halventava nimitys cp-vamman liitännäisoireelle spastisuudelle. Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt / puh. + 6,9 snt / min. elokuuta 2022 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : M ar tt i Ki vi st ö 11 7. Minulle oli opetettu kotona, että vammaisuus ei ole mikään ilkkumisen aihe, ja sanan huoleton heittely tuntui pahalta. Tarjous on voimassa 31.12.2022 asti ja se koskee vain uusia tilaajia Suomessa. 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi 6 kk VAIN 48 € (ovh 81 €) Printtilehden tilaukseen sisältyy digilehden lukuoikeudet ja pääsy Kotimaa.fi -sivuston uutisiin, artikkeleihin sekä digiarkistoon. Tilaa Kotimaa-lehti puoleksi vuodeksi tarjoushintaan! 18 14 N:o 31 | 5. Olen miettinyt, miten Faulknerin pannaan julistaneet opiskelijat suhtautuisivat historiallisen tutkimuksen tekoon – n-sanaan törmää väistämättä, ja sana itsessään on pientä verrattuna siihen, miten esimerkiksi afrikkalaisia on kuvailtu, välillä jopa lempeiden lähetyssaarnaajien taholta. Pop-kuningatar Beyoncén erehdys Olen tehnyt työn alla olevaa romaaniani varten paljon taustatyötä ja lukenut esimerkiksi 1900-luvun alun lehtiä. Tilaus on määräaikainen. Downton Abbeyn siivottu maailma Minua pelottaa se, että koska ihmiset nykyään loukkaantuvat niin helposti, kirjailijat alkavat kirjoittaa vain hyviksistä. KT6KK48/22. + 14,9 snt / min, lankapuhelimesta 8,21 snt / puh. Kun pop-kuningatar Beyoncé julkaisi elokuussa uuden albuminsa Renaissance, häntä kritisoitiin heti sanan spaz käyttämisestä. Historiallisessa viihteessä tämä on näkynyt jo pitkään: Downton Abbey -televisiosarjassa kartanonomistajat suhtautuvat palvelusväkeensä melkein demokraattisesti – jopa homoseksuaali miespalvelija hyväksytään sekä työnantajan että työtovereiden puolesta, vaikka homoseksuaalisuus oli tuolloin rikos, eikä valistunutkaan kartanonherra olisi varmaankaan pitänyt rikollista palkollisenaan. Beyoncé, joka on tarkka imagostaan, tuskin tiesi, mitä spaz edes pohjimmiltaan tarkoittaa – hyvä muistutus siitä, että sanoilla on juuret ja pitkä laahus. Omana kouluaikanani cp-vammaisia tarkoittavaa sanaa separi käytettiin yleisesti haukkumasanana. Tiedä, mistä puhutaan. Kaikesta huolimatta kirjailijana ilahduttaa, miten paljon sanoihin kiinnitetään huomiota. Nykyään kukaan tuskin sanoo niin. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Yhteys tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. vu os ik er ta 00 43 59 5– 22 –3 2 Virtaavan veden tarinat Itää ja länttä erottava Kymijoki on lukuisien kertomusten lähde 8 Kanttori tutkii selvittämättömiä tragedioita Nuorten mormonilähettien kova arki Suomessa Laskun voi maksaa kahdessa erässä
TEKSTI JA KUVAT: PÄIVI ARVONEN askel 9/22 48 ~. Miehen ja kurkien luottamussuhde ja kommunikaatio häkellyttää. Kurkikuiskaaja tanssii Jouko Alhainen on hoivannut orpoja kurkia yli kolme vuosikymmentä. Yhteinen tanssi on osa lauman viestintää
~ 49 askel 9/22. KUN Jouko Alhainen keinuttaa ylävartaloaan kumartuen ylös ja alas, kurjet yhtyvät yhteiseen tanssiin, joka lujittaa lauman luottamussuhteita
Alhainen selittää kurkien olevan kuitenkin koko ajan varuillaan ja tarkkailevan tilannetta. Kookan hain Puurijärveltä Isosuon kansallispuistosta. Kurjet havahtuvat sukiKurjet ymmärtävät enemmän minun puhettani kuin minä niiden. . Miten tähän luottamussuhteeseen on päästy. Alhaisen mukaan ihmisillä ja kurjilla on paljon yhteistä, kunhan vain osaa tulkita kurkia. Ihminen ja kurki ovat molemmat laumaeläimiä, ja lauman jäsenet tulkitsevat eri asioita eri tavalla. Tässä oli keväällä nurmikolla kuusi kurkea tervehtimässä. Sähikäinen tuli paloauton kyydissä Satakunnasta Rauman Lapista, Sulo Teiskosta ja Sisko Siilinjärveltä. Muuttajat palaavat tervehtimään Kookka on elänyt Alhaisen hoivissa jo kolmisenkymmentä vuotta. Linnut tuntevat nimensä, mutta ymmärtävät Alhaisen puheesta paljon muutakin. Alhaisen mukaan ihmisen suurin ongelma on pitää itseään muita lajeja älykkäämpänä tai ylivertaisena. askel 9/22 50 ~. Meillä on lukuisia erilaisia yhteisiä äänteitä ja sanoja. Sulo ja Sisko kääntävät nurmikkoa Katselen lumoutuneena nurmikolla parin metrin päässä olevia ylväitä lintuja; näin lähelle kurkea ei normaalisti pääse kuin eläintarhassa. Humppilalainen Jouko Alhainen (72) avaa kotinsa takapihan oven. Linnut ovat lähes jatkuvassa liikkeessä; ne sukivat sulkiaan tai kaivavat nokallaan nurmikkoa. Kookka oli hyvin varuillaan, koska vieraat olivat hänen reviirillään eivätkä olleet minun tuomiani lintuja, joita Kookka puolestaan suojelee. . Viereiselle pellolle lennähtää lokki. Ja Alhainen osaa. . Alhainen lukee kurkiaan myös eleistä ja ilmeistä. . Neljästä kurjesta Kookka on lähinnä Alhaista – ja vain noin 40 senttimetrin päässä minusta ja kamerastani, selkä minuun päin. . Avainasia lienee kunnioitus ja auttaminen, sekä muiden lintujen esimerkki. Sisko on täysin terve ja lähtee jossain vaiheessa muuttomatkalle muiden kurkien kanssa. . Sähikäinen on 15-vuotias ja Kookan tavoin lentokyvytön siipien vaurioitumisen vuoksi. Kurjet tosin ymmärtävät enemmän minun puhettani kuin minä niiden. Kun minä olen paikalla, ne eivät vierasta yhtään, Alhainen sanoo. Kurkiviisautta Kysymykseen, mitä kurjet ovat opettaneet, Alhainen miettii vastausta hetken. Neljä kurkea kävelee pihanurmella. Hän erottaa toisistaan eri äänien yhdistelmiä; lyhyt-pitkä tarkoittaa eri asiaa kuin pitkä-pitkä tai pitkä-lyhyt -ääntely. Nähdessään tutun miehen, lauman johtajansa, kurjet hypähtelevät ylös alas ja levittelevät siipiään. . Kurjet ovat viimeisen päälle persoonia ja luonne-eroja on paljon. . Sulo on kaksivuotias ja Sisko vuoden ikäinen. Ihminen aliarvioi täysin esimerkiksi lintujen kykyjä. Ne luottavat minuun täysin. Sen tullessa taloon Alhaisella oli jo kaksi kurkea, joista toisen hän oli hakenut Pertunmaalta maalaistalosta, jossa orpo kurjenpoikanen oli alkanut käydä koiran ruokakupilla. Jokainen lintu suoristaa hiukan päätään ja kuuntelee pää vähän kallellaan nimensä mainitsemista. Kurkikin pystyy muistamaan ja päättelemään, mutta sen muisti ja päättelykyky kohdistuu elämisen kannalta oleellisiin asioihin. Voimakas tuulenvire havisuttaa pihakoivujen lehtiä. Sulo ja Sisko näemmä ovat kohta kääntäneet jo kaksi neliötä nurmikkoa. Ihminen ajattelee olevansa älykkäämpi, koska pystyy muistamaan ja päättelemään asioita. Eläimet kommunikoivat varmasti paljon enemmän kuin me ymmärrämme. Sänkitukka käy pellolla Kurkien oleskelu pihanurmikolla näyttää rauhalliselta ja levolliselta. Kurjet eivät ole huomaavinaankaan vieraan läsnäoloa. Saman elinympäristön eri lajit tiedottavat asioista toisilleen. . Nyt kun ne haluavat olla lähellä, tehdään koko ajan jotain; suoristetaan sulkia ja järjestellään pohjauntuvia. Ei kannata pitää itseään liian viisaana. Kurjet joko syövät, sukivat sulkiaan tai lepäävät. Kurjet ovat vapaana pihalla ja lähipelloilla, välillä naapurienkin pihalla, eivätkä ne ole turvassa saalistajilta; kettu tai kotka voi hyvin viedä kurjen. Yleensä terveet linnut lähtevät kahden tai kolmen vuoden ikäisinä maailmalle – ja palaavat muuttomatkoillaan tervehtimään Alhaista. Siipivaurionsa takia Kookka ei voi lentää. Istun hänen viereensä. . Tervetulotanssi, Alhainen selostaa ja istahtaa terassin tuolille. . Toimettomana ne eivät ole koskaan. Koira oli ottanut kurjen kaverikseen. Terve lentokykyinen kurki painaa neljästä neljään ja puoleen kiloa. Isosta koostaan huolimatta linnulla ja etenkin lentokyvyttömällä linnulla, jonka rintalihaksia lentäminen ei ole vahvistanut, voi olla painoa vain kolmisen kiloa. Eläin on silloin luottavainen, kun se uskaltaa kääntää selkänsä, Alhainen kertoo. Opetuksia on paljon. Linnut tuntevat nimensä Kookka, Sähikäinen, Sisko ja Sulo, lauman johtaja esittelee kotikurkijoukkonsa. Sähikäinen tuli paloauton kyydissä Satakunnasta. Jokainen tulkitsee ympäristöä ja tapahtumia oman taustansa ja aiempien kokemustensa kautta, tässä ei ole eroa ihmisten ja kurkien välillä, aivan sama juttu molemmilla
– YKSI pieni asia luonnon hyväksi on kuin yksi neulanen muurahaiskekoon; kun jokainen tuo oman neulasensa, meillä on pian keko, jossa voi olla vaikkapa miljoona muurahaista, Jouko Alhainen sanoo. askel 9/22 ~ 51 askel 9/22 ~ 51 askel 9/22 ~ 51 askel 9/22
Alhaisen ja Kookan kahdenkeskisissä hetkissä näytetään tunteita enemmän kuin laumassa. Luulitko, että vain kissat kehräävät. Kaikki lajit tarvitsevat hyvät olosuhteet. . Koijärvellä jo ennen liikettä Alhainen on syntyjään Kalvolasta Hämeenlinnasta. Luonnonsuojelussa pienistä yksittäisistä teoista kasvaa isoja merkityksellisiä asioita. Kookka kehrää Kurjista Kookka on Alhaiselle läheisin. Merkittävä osa Suomen isoista lintutorneista on Alhaisen rakentamia. Viimeisimpiin Alhaisen käsin yksin rakentamiin lintutorneihin kuuluu Sastamalan yksityiseen luontokohteeseen rakennettu 27 metriä korkea torni, jonka paikalleen pystyttämiseen tarvittiin useita nostureita ja rekkoja. Alhainen silittää kädellä Kookan selkää – ja Kookka kehrää. hän kysyy. Alhaisen ja kurkien yhteiselosta ilmestyy elokuun lopussa Riitta Saarisen kirjoittama kirja Kurkikuiskaaja (Docendo). Ammatiltaan hän on erikoisrakentaja. askel 9/22 52 ~. . NÄHDESSÄÄN LAUMAN johtajan kurjet hypähtelevät ylös alas ja levittelevät siipiään. Kanna oma kortesi kekoon Luonnon suojeluun Alhainen kannustaa enemmänkin oman esimerkin kuin julistavan paatoksen kautta. Kun kaikki lajit voivat elää hyvin, ihmisenkin on hyvä elää. Omakotiasujalle helppona vinkkinä luonnon ja eri lajien hyvinvoinnin lisäämiseen Alhainen mainitsee kukkapeltojen ja niittyjen suosimisen. Yhdessä voimme tehdä paljon. . Jokainen voi tehdä jotain, vaikka yhden pienen asian, josta tulee tapa. Linnut ovat aina olleet Alhaiselle läheisiä kiinnostuksen kohteita. . Alhainen kaivaa esiin kännykkänsä ja näyttää videon. Hän onkin tunnettu ja arvostettu luonnonsuojelijana ja luonnon puolesta puhujana. Alhainenkin oli tukemassa liikkeen toimintaa. . Tämä hellyyshetki vaatii kuitenkin yksityisen kahdenkeskisen kohtaamisen. Noin viisivuotiaana rakensin kivien väliin risumajan, jonka vuorasin oljilla. Villieläimen ja ihmisen luottamussuhde on harvinaista. Luontoa voi miettiä vaikka kodin lämmitysratkaisujen yhteydessä tai miettimällä autoilua siltä kannalta, ettei ajeta vain yhden asian takia. Ihmisen yhteys villiin eläimeen lisää ymmärrystä lajista ja auttaa näkemään lajin sisällä yksilöitä, mikä toivottavasti lisää myös halua suojella lajeja. Luonnon suojelemisen idean hän on ymmärtänyt lapsesta asti. Vedestä kurjet vesilintuina pitävät ja käyvät mielellään kylpemässä viereisessä isossa ojassa. Videossa Kookka on painanut kaulansa kiinni selkäänsä, Alhainen silittää kädellä Kookan selkää – ja Kookka kehrää. Enteileekö tuuli sadetta. Ensimmäiset lintumuistot ovat alle kouluiästä; kotitalon kuivurin luona oli aina jyvänkuoria ja lintuja. Risujen välistä katselin nenän edessä syöviä pikkulintuja, ja olkien keskellä oli lämmintä talvellakin, mies muistelee. Vajaan sentin pituinen musta sänkitukka sojottaa pystyssä, kun Kookka tarkkailee ympäristöään. . Alhainen näkee asiassa monia hyviä puolia. . Lapsuuskodin lähellä sijaitsee myös Koijärvi, jonka kuivattamista vastustaneiden luontoaktivistien toiminnasta kasvoi 1970-luvulla kokonainen kansanliike. Pikkupojan risumaja Alhainen tunnetaan paitsi orpojen kurkien hoivaajana ja kurkien kanssa kommunikoivana kurkikuiskaajana myös pitkän linjan lintuharrastajana ja lintujen rengastajana. Kookalla on otsatukka pystyssä, mikä kertoo sen olevan hieman varuillaan, Alhainen selittää. miseltaan tarkkailemaan ympäristöä. Meilläkin on tässä ajettua nurmikkoa, mutta vieressä on myös kukkapelto, hän sanoo. Pohjimmiltaan kyseessä voi siis olla varsin itsekäs motiivi, Alhainen sanoo ja hymyilee
Jos lupaan pitää kiinni ruokarytmistä ja noudattaa lautasmallia, tekisin näin, enkä lipsuisi tältä tieltä. Jos minulla olisi kärsivällisyyttä, malttaisin suunnitella hyvissä ajoin perheen ateriat ja käydä niitä varten kaupassa. Ei mikään helppo rasti. Jos minulla olisi ystävällisyyttä itseäni kohtaan, en sättisi itseäni heikosta tahdonvoimasta tai itsekurin puutteesta. Miten voikin olla, että joskus lounasaika tulee täytenä yllätyksenä, enkä yhtään tiedä, mitä tänään syötäisiin. Voisiko näistä olla apua myös oman hyvinvointini tueksi. Toisaalta mitä enemmän näitä elämästä puuttuu, sitä kaoottisempaa ja vaikeampaa elämä taitaa olla. Tätä rukoillessani sydämelleni nousevat Hengen hedelmät. Mikä sitten on pielessä. Jos minulla olisi lempeyttä, osaisin kiittää niistä asioista, jotka ovat hyvin. Paino on noussut. Jos minulla olisi enemmän rakkautta, voisin hyväksyä kehoni sellaisena kuin se on. KYLLÄPÄ HENGEN hedelmät maistuvatkin raikkailta näin tarjoiltuna! Jään pohtimaan, että ihmiset, joiden elämässä nämä asiat saavat näkyä, kukoistavat ja tuovat iloa myös muiden ihmisten elämään. Otan yksitellen kunkin hedelmän käteeni, tarkastelen sitä ihan läheltä ja tuumaan, mitä annettavaa sillä voisi olla minulle juuri nyt. Tämän todistavat liian kireät farkut, joita ei ole kesällä tarvinnut käyttää. Pyydän apua siihen, että löytäisin kehooni hyvän olon ja saisin kokea itseäni kohtaan muitakin tunteita kuin häpeää. KRISTITTYNÄ AJATTELIN rohkeasti lähestyä Taivaan Iskää tämän murheeni kanssa. Nämä kaikki ovat sellaisia ominaisuuksia, joita meidän kristittyjen tulisi osoittaa toisiamme kohtaan. Menu on yleensä ollut terveellinen ja jokaisen aterian on kruunannut värikäs salaatti. Jos minulla olisi rauhaa, voisin nauttia rauhassa jokaisesta suupalasta. Enkö minä koskaan opi. Jos minulla olisi hyvyyttä, osaisin palkita itseni siitä, kun olen levännyt tai liikkunut kehoani kuunnellen. Väljät mekot ovat mahdollistaneet sen, että herkut ovat kuin salaa hiipineet kehooni. Aikuisen naisen kehona. Pehmeänä ja naisellisena. Ehkä kaipaankin silloin pysähtymistä tai jonkun vaikean asian kohtaamista ja käsittelemistä. Olo on turvonnut ja tukkoinen. Ja jos minulla olisi itsehillintää, oppisin kuuntelemaan sitä viestiä, joka on hetkellisen makeannälän taustalla. Hyvä Jumala, anna minulle lisää Hengen hedelmiä! Rukoilen, että löytäisin kehooni hyvän olon.. HARRIET URPONEN • OULULAINEN VIESTIJÄ HEIJASTUKSIA ~ 53 askel 9/22 Hyviä hedelmiä K esän grilliherkut ovat kietoutuneet vyötärölleni. Nyt en kuitenkaan tee niin, sillä olen päättänyt päästä irti laihdutuskierteestä. Jos minulla olisi iloa, voisin nauttia sadepäivästä ja nähdä hankalassa asiassa sen valoisat puolet. Jos olisin uskollisempi, voisin pitää sen, minkä lupaan. Tekisi mieli aloittaa joku tehokas laihdutuskuuri ja heti. Galatalaiskirjeessä todetaan, että Hengen hedelmiä ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Jäätelöä jälkiruoaksi, totta kai
Maailmalla sammallajeja tunnetaan parikymmentätuhatta. TEKSTI JA KUVA: OLLI SEPPÄLÄ Vihreän peiton alla askel 9/22 54 ~. Sammalet ovat itiökasveja, yleensä matalia ja pienikokoisia. Kun se peittää koko hautakummun, on vaikutelma kaunis ja puhutteleva. Hautausmailla näkee toisinaan, että haudalle on istutettu sammalta. Hidaskasvuisena sammal on unohduksen kasvi. Sammal antaa kiville miellyttävän muodon, ne muuttuvat salaperäisiksi. Ristiriita maisemassa, todellisuuden kahdet kasvot. Kumpi sinusta on kauniimpi: paljas kiven pinta vai sammalen peittämä kivi. Kova kuin kivi, pehmeä kuin sammal. Suomessa on tavattu yli 800 sammallajia, tunnetuimpana ehkä karhunsammal. V eljeni mökin lähistöllä on hänen omistamansa useasta eri biotoopista koostuva tontti. Kasaa voisi erehtyä luulemaan muinaishaudaksi, mutta sitä se ei ole, vaan läheiseltä pellolta raivattujen kivien loppusijoituspaikka. Sukupolvia sitten tehty työ on saanut arvoisensa peitteen. Luonnon monimuotoisuutta ilmentävälle tontille tultaessa törmää kuusikkoon ja pähkinäpensaisiin sekä kivikasaan, joka on sammalten peitossa
HETKI LUONNOSSA ~ 55 askel 9/22
askel 9/22 56 ~. Patsaan suojaksi on sadan vuoden aikana kasvanut vehreä lehtimetsä. WALTER JA Lina Runebergin haudalle Hietaniemeen pystytettiin vuonna 1926 Runebergin veistos Ylösnousemus
Reliefin suurisiipinen enkeli, joka laskee ylösnousemuksen ja ikuisen elämän vertauskuvana palmunlehvää haudalle, on lempeän äidillinen sielujen saattaja. Walter on itse muistellut, miten taipumukset kuvanveistoon tulivat esille, kun hän eräänä talvipäivänä oli alkanut muovailla nuoskaisesta ja pehmeästä lumesta joutsenta. Linnun hahmo paljasti lahjan Walter Runeberg syntyi Porvoossa Fredrika ja Johan Ludvig Runebergin perheeseen kuusipäisen veljeskatraan kolmantena. Hautamuistomerkki paljastettiin vuonna 1905 Hietaniemessä, sittemmin Taiteilijakukkulaksi nimetyllä alueella. Se on elämän puutarha, jonka vuodenkierto jatkuu, vaikka sen asukkaiden elämä onkin pysähtynyt. Teoksia Jumalan puistossa Walter Runeberg ponnisteli isänsä varjosta omaan maineeseensa, Suomen ensimmäiseksi nimekkääksi kuvanveistäjäksi. Tarinoiden puutarha Helsingin Hietaniemi on Suomen kansallishautausmaa, kaupunki kaupungin sisällä. Patsaan nimi Ylösnousemus kuvaa hyvin sanomaa, jonka veistäjä on teokseensa sisällyttänyt. WALTER RUNEBERG teki vuonna 1905 veljensä Robertin ensimmäisen puolison Naema Runebergin haudalle Helsingin Hietaniemeen muistomerkin Rauhan enkeli. Vihdoin hän siirtyi lukioon, yhdeksi vuodeksi. Ylioppilaaksi tultuaan hän aloitti opinnot Turun piirustuskoulussa, jossa opisZACHARIAS TOPELIUKSEN (1818–1898) hautamuistomerkin toteuttamiseksi Suomen Naisyhdistys järjesti keräyksen ja taidekilpailun. Hautausmaa on läpileikkaus ihmisen matkasta kehdosta hautaan. Hänen koskettavimmat teoksensa löytyvät hautausmailta. Syksyllä 1856 Walter matkusti Helsinkiin valmistautuakseen yksityisesti ylioppilastutkintoon ja aloittaakseen taiteellisen koulutuksensa. Sen voitti Walter Runeberg luonnoksellaan Valoa kohti. Se on ainulaatuinen veistospuisto, josta löytyy Runebergin ohella runsaasti muiden nimekkäiden kuvanveistäjien, kuten Ville Vallgrenin, Wäinö Aaltosen ja Emil Wikströmin, muistomerkkitaidetta: monumentteja, reliefejä, enkeleitä, itkemään polvistuneita ihmishahmoja. Hautausmaalla lepäävien vainajien elämät kertovat suuren tarinan sekä autonomisen että itsenäisen Suomen historian menneistä vuosisadoista. Jalkaterät hautakumpumaisesta alustasta jo irronneina hahmot kohoavat ylöspäin. Patsaassa on kuvattu etumuksestaan peitetyt, alastomat mies ja nainen, jotka kurottavat avoimin käsin kohti taivasta. Walter Runebergin vuonna 1890 Kööpenhaminassa muovailema patsas seisoo paaden päällä taiteilijan omalla sukuhaudalla. ~ 57 askel 9/22. Jokaisen kiven, jokaisen muistopatsaan takana on ihmisen, perheen tai kokonaisen suvun tarina. Ne tekevät hautausmaasta elävän historian kiehtovan ja monimuotoisen tyyssijan. Kun linnun hahmo alkoi tulla esille, hän alkoi tiedostaa tulevaa tehtäväänsä. TEKSTI JA KUVAT: TARJARIITTA LEHTOLA K eskeltä puistomaisen Hietaniemen hautausmaan kesäistä vehreyttä löytyy yksi hautausmaan kauneimmista ja sielukkaimmista patsaista. Pojan opinnot etenivät hitaasti, ja hän kävi kaksi vuotta jokaista luokkaa
Hautaveistoksissa enkelit olivat 1800-luvun puolivälistä aina 1920-luvulle asti rakastettuja aiheita sekä katolisissa että protestanttisissa maissa. Kesällä 1901 järjestettiin kilpailu rakastetun runoilijan ja kirjailijan hautamuistomerkistä. Rooma oli näihin aikoihin Euroopan taide-elämän keskus, ja siitä tuli sittemmin Walterin uusi kotikaupunki. Walter Runeberg kehittyikin taiteilijana Rooman aikana ja alkoi tehdä jo suurempia ja näyttävämpiä monumentaalisia teoksia. Siellä perheeseen syntyivät vielä tytär Vasthi ja poika Alfred. Suosittuja olivat rukoilevat ja suojelevat enkelit, lasten haudoilla enkelilapset. Vuonna 1876 Runebergit muuttivat pienen Nino-poikansa kanssa Pariisiin. Kaupungin protestanttisella hautausmaalla on hauta, jonne Lina ja Walter Runeberg joutuivat laskemaan kolme pientä lastaan: Carl Michaelin vuonna 1871, Walter Fredrikin seuraavana vuonna ja pienen Marian vuonna 1873. ”Ikuisessa kaupungissa” oli mahdollisuuksia jatko-opiskeluihin ja tarjolla antiikin aiheita yltäkylläisesti. Aikalaismuistelmien mukaan Walter Runeberg oli lämmin, sydämellinen ja seurallinen. Taiteilija oli tottunut vilkkaaseen seuraelämään jo kotonaan Porvoossa. Voittajaksi valittiin WALTER JA Lina Runeberg asuivat Roomassa, Pariisissa ja Kööpenhaminassa 40 vuotta. Taidehistorian dosentti Liisa Lindgren kertoo teoksessaan Memoria, Hautakuvanveisto ja muistojen kulttuuri, miten evankeliumien enkeli Kristuksen ylösnousemuksen mysteerin todistajana oli ilmestynyt kuvataiteeseen jo 400-luvulla. Myös kodit Roomassa ja Pariisissa olivat vieraanvaraisia, aina avoinna ystäville. Katolisessa kirkossa, jossa esirukouksilla oli suuri merkitys, enkelien odotettiin vievän ihmisen rukoukset taivaaseen ja puhuvan hänen puolestaan. Liikemies Uno Staudinger osti veistokset, valatti ne pronssiin ja pystytti omistamansa Villa Johannan puutarhaan. Suomen hautausmaille enkelit ilmestyivät 1800-luvun jälkipuoliskolla. M us eo vir as to KUVANVEISTÄJÄ WALTER RUNEBERG SYNTYI Porvoossa 29.12.1838 Johan Ludvig ja Fredrika Runebergin kolmantena poikana WALTER RUNEBERGIN ja Lina Elfvingin kuudesta lapsesta aikuisiksi elivät Nino, Vashti ja Alfred KUOLI Helsingissä 23.12.1920 WALTER RUNEBERGIN veistoskokoelma avattiin yleisölle Porvoossa 1921 Jokaisen kiven ja muistopatsaan takana on ihmisen, perheen tai kokonaisen suvun tarina. Kuvanveistoa Walter opiskeli Kööpenhaminan taideakatemiassa aikansa mestareiden opastuksella. Valoa kohti Zacharias Topelius kuoli vuonna 1898 ja haudattiin suuren kansalaissaattueen läsnä ollessa Hietaniemen vanhalle alueelle, mäelle, joka nykyisin tunnetaan Taiteilijakukkulana. Isän raskain tehtävä Roomassa Walter teki yhden elämänsä raskaimmista hautamuistomerkeistä. askel 9/22 58 ~. keli myös hänen tuleva vaimonsa Lina Elfving. Jokainen saa suojelusenkelin Asuttuaan lähes 20 vuotta Pariisissa Runeberg muutti vuonna 1893 Kööpenhaminaan, jossa hän teki muun muassa Ylösnousemus-ryhmän. Jo varhaiskirkon oppineet olivat vakuuttuneita, että jokainen sai syntyessään tai kasteessa suojelusenkelin
Kirkkoisä Augustinus oli 400-luvulla laatimassaan teoksessa De Civitate Dei selittänyt kuolleiden nousevan maallisen elämänsä ruumiissa, mutta kaikista sen heikkouksista vapautuneina. Enkelit olivat Jumalan apulaisia, jotka iloitsivat ja surivat ihmisten kanssa, vastaanottivat kuolevien hengen ja julistivat viimeisen tuomion. Tähti kuvaa Kristusta ja Jumalan sanaa, mutta haudalla se ilmaisee ennen muuta uskoa iankaikkiseen elämään. WSOY 1927. Maineikkaan isän poikana Walter Runeberg jätti oman jälkensä lukuisiin kaupunkeihin ympäri Eurooppaa. Hautamuistomerkin paljastusta toukokuussa 1905 juhlistettiin kukin, puhein ja lauluin. Hän oli tuottelias ja menestyvä taiteilija sekä Suomen kuvanveiston uranuurtaja. Tsaari ja oma isä pronssissa Taidehistorian dosentti Lindgren kertoo teoksessaan, miten Runebergin teoksen naisja mieshahmon nuorekasta ulkoista olemusta selittää pitkä traditio, jonka puitteissa kristillinen taide on nojautunut kirkon opetuksiin. SKS 2009. Ylösnousemuksen toivo Lina Runeberg kuoli vuonna 1916. Merkittävä osa taiteilijan tuotannosta oli muotokuvia, ja tunnettu hän oli erityisesti muistomerkeistään. Hautakuvanveisto ja muistojen kulttuuri. Johan Ludwig Runebergin patsas Esplanadin puistokadun varrella on varmasti tuttu lähes jokaiselle Helsingin kävijälle. Pitkän iän eläneet nousivat viimeiselle tuomiolle nuoruutensa voimissa, noin kolmenkymmenen vuoden ikäisinä, lapset puolestaan ruumiissa, joka heillä olisi ollut aikuisiällä. Kun nousi esille muistomerkin hankkiminen Runebergien haudalle, päätettiin selvittää mahdollisuus hankkia muistopatsaaksi taiteilijan oma veistos. Uskontunnustukseen kirjattuun ylösnousemususkoon perustuva kristillinen hautausmaateologia on saattamista toiseen todellisuuteen. Isä jäi Walterille etäisemmäksi, mutta Fredrika-äidin kanssa välit olivat läheiset. Walterin kerrotaan harmitelleen sitä, että Fredrika jäi miehensä varjoon. ”Äiti on ihan yhtä suuri ihminen kuin isäkin”, hän kirjoitti. – Enkeli koskettaa otsallaan olevaa viisisakaraista tähteä tai suojaa silmiään ikuisuuden häikäisevältä valolta. Lindgren Liisa: Memoria. Helsingin Hietaniemen hautausmaan opas. Koskettavimpana hänen taiteensa nousee esille hautausmaiden muistopatsaiden äärellä. Otava 1993. L. Opus Liberum 2007. Viisaasti tekee kuolevainen, jos ymmärtää hautausmaan Jumalan puistoksi, jota hänen on suotu vaalia. Maallisen elämän päättyminen ei merkitse loppua, vaan ikuista elämää edeltävää välivaihetta, Lindgren toteaa. Leposijoja ja hautausmaita. Roosan ja Rafaelin enkelit Topeliuksen Lehtisiä mietekirjastani sisältää pohdintaa enkeleistä. Toisaalla Vanhalla hautausmaalla, lähellä vanhempiensa Zacharias ja Emilie Topeliuksen hautaa, kahdessa pienessä hautakivessä lukee ainoastaan Rafael 1838 ja Rosa 1839. Rafael kuoli vuoden ikäisenä isänsä syliin ja Topelius ikuisti Rafaelin runoonsa Varpunen jouluaamuna. Topelius kirjoitti uskovansa enkeleihin, jotka olivat välttämätön rengas älyllisten olentojen ylenevässä sarjassa ja olemassaolon suuressa ketjussa. TAIDEHISTORIAN DOSENTTI Liisa Lindgren Tii na Tu uk ka ne n ~ 59 askel 9/22. Topeliusten kahdeksasta lapsesta kolme kuoli alle kolmivuotiaina ja kaksi syntyi kuolleena. Niistä Senaatintorille tsaari Aleksanteri II:n kunniaksi pystytetty patsas on yksi Suomen kuvatuimmista. Sielukas ja erikoislaatuinen hautamuistomerkki paljastettiin lokakuussa 1926. S&S 2020. J. Isän varjosta valoon Suomen kansallisrunoilija sai jo eläessään kokea suoranaista henkilöpalvontaa ja kirjallisuusarvostelijoiden ylistystä. – Aiheensa puolesta Ylösnousemus on kuin tehty hautamuistomerkiksi: kristitylle hauta on ylösnousemuksen paikka. Lindgrenin mukaan ilmestyksenkaltaisessa uskonnollisessa paatoksessaan Ylösnousemus on kuitenkin Runebergin tuotannossa poikkeuksellinen teos. Maila Talvio lohduttaa jälkeenjääneitä teoksessa Jumalan puistot: Kalmistot on annettu päivänhelteessä kulkeville yökasteeksi. Talvio Maila: Jumalan puistot. Hänet nimitettiin Ruotsin, Tanskan ja Pietarin taideakatemioiden jäseneksi. Leskirouva Hanna Staudinger oli valmis luopumaan hallussaan olevasta, ylösnousemusta kuvaavasta veistoksesta. – Topeliuksen hautamuistomerkin vierellä kasvaneiden koivujen perusteella hautaenkeli on tulkittu viittaukseksi Topeliuksen Koivu ja tähti-satuun, jossa enkelit pikkulintujen hahmossa ja pihakoivun oksiston läpi loistavan tähden avulla johdattavat lapset kotiin. Nyström Lars: Walter Runeberg – ensimmäinen suuri kuvanveistäjämme. Viro Voitto: Vanha hautausmaa. Kyynel haudalla on terveellinen armolahja. Muistaminen hautakummuilla on linnun nousua siniseen ilmaan. Runebergin ihailu ja arvostus ulottui kotimaan lisäksi myös Pohjoismaihin, Venäjälle, Saksaan, Ranskaan ja Englantiin. Walter Runebergin luonnos Valoa kohti. Muistiinpanoja hautausmaalta. Runeberg toteutti muistomerkin kuvanveistäjä Johannes Takasen ja omien ideoidensa pohjalta. Palmunoksa on kristilliseen kuvakieleen siirtynyt antiikinaikainen voiton ja rauhan symboli, mutta lukuisissa 1800-luvun suurmiespatsaissa myös ikuisen maineen vertauskuva, Liisa Lindgren sanoo. Neljä vuotta myöhemmin Walter Runeberg laskettiin puolisonsa viereen Hietaniemeen näyttävin menoin, valtiollisen ja kulttuurielämän edustajien saattamana. Lähteitä ja kirjallisuutta: Huttunen Katriina: Mustaa valoa. – Palmunoksaa pitelevä figuuri on ymmärrettävissä myös topeliaaniseksi suojelusenkeliksi. Yökastetta ja kyyneliä Walter Runebergin mukaan taiteilijan elämäntehtävä on kutsumus, joka vaatii taiteelta kauneutta, ylevyyttä ja ihanteellisuutta. Enkelien vapaus oli suurempi kuin ihmisten, sillä ne olivat vapaita ajasta, paikasta ja ruumiista
La at in ut M ar tt i Rä ik kö ne n OIKEAN RATKAISUN lähettäneiden kesken arvomme kirjapalkinnon! askel 9/22 60 ~
mennessä: Askel, Ristikko 9/2022, PL 279, 00131 Helsinki. RISTIKKO 9/2022 LÄHETÄ avainsanat tai koko ratkaisu 16.9. Sähköpostilla: askel.toimitus@kotimaa.fi NIMI OSOITE OLEN TILAAJA PUH. ~ 61 askel 9/22
Lisäksi elokuvassa nähdään välähdyksiä saunakaraokesta, taksikaraokesta, karaokeriksan kyydistä, nettikaraokesta, lukuisista ravintoloista ja kuppiloista sekä leirintäalueen karaokeilottelusta. askel 9/22 62 ~. Tässä Einari Paakkasen ohjaamassa ja käsikirjoittamassa filmissä välittyy vähäeleisesti paljon tunnetta. Äiti oli alkoholisoitunut ja perhe hajotettiin. Elokuva on kertomus yksinäisyydestä, yhteydestä, kivusta, kaipauksesta, rakkaudesta ja musiikin voimasta – elämästä. MENOSSA Elokuva E lokuun puolivälissä ensi-iltaan tullut dokumenttielokuva Karaokeparatiisi on sympaattinen, hellyyttävä, puhutteleva, hyvin hidastempoinen ja äärimmäisen suomalainen. Hänen ollessaan 9-vuotias isä teki itsemurhan. Evi haaveili terapeutin työstä, mutta hänellä ei ollut varaa kouluttautua. EMILIA KARHU Sukellus suomalaiseen sieluun LAURA (VAS) on alkanut kiertää miehensä ja ystävänsä (oik) kanssa karaokekilpailuja, koska puhuminen vauvan kuolemasta tekee liian kipeää. Muita elokuvassa tarkemmin seurattuja hahmoja ovat Pyhäjoella asuva ja elämänkumppania etsivä Kari, jonka autokorjaamolle voi tulla laulamaan karaokea, ujo 25-vuotias helsinkiläispoika Toni, joka puhkeaa karaokelavalla kukkaan ja ammentaa sieltä voimaa tylsään työhönsä rakennustyömaalla, Parkinsonin tautia sairastava Elina, joka ei anna periksi kivuille ja liikkumisen ongelmille, sekä Laura, jolle kilpakaraokesta on tullut selviytymiskeino vauvan kuoleman jälkeen. Hänen silmissään on usein kyyneleitä. N ap afi lm s O y 2.9.–7.10. Karaoke-emäntänä hän myötäelää ihmisten suruja ja iloja niin baareissa, palvelutaloissa kuin mielenterveyskuntoutujien parissa tavalla, joka jää mieleen. Ehkä koskettavin on lopulta 23 vuotta karaoke-emäntänä maata kiertäneen Evin tarina
An u Ku ru Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53€/min+pvm) lktliput@lahti.fi • www.lippu.fi Ryhmämyynti (03) 752 6000 / lktryhmat@lahti.fi Väliaikatarjoilut (03) 7826 474 www.lahdenkaupunginteatteri.fi Karey Kirkpatrick – John O´Farrell – Wayne Kirkpatrick SOMETHING ROTTEN! JOTAIN MÄTÄÄ! Syksyn hauskin musikaali Ohjaus Ilkka Laasonen / Ensi-ilta 3.9.2022 peruslippu alkaen 49 € sis. Kojut ovat auki molempina päivinä klo 10–16. Tarjolla on sepän työnäytöksiä, suosittu keppihevospaja, kaarnaveneiden veistelyä, kalastusta jokivarressa sekä rippikoululauluja. Johan on markkinat! SYYSMATIN MARKKINOILLA Espoon tuomiokirkonmäki kuhisee, kun tarjolla on kaikenikäisille toimintaa ja herkkuja. ”Kirjan ympärillä käy kuhina. Tapahtuma on päihteetön ja savuton. Pitäjäntuvan vieressä ammutaan jousipyssyllä. Tänä vuonna messujen teemana on kuvataiteet. Näyttelyssä nähdään Aaltojen muotoilun klassikoita sekä harvinaisuuksia, kuten huonekalujen prototyyppejä, varhaisia versioita valaisimista sekä erilaisia materiaalikokeiluja. Turun messukeskus, Messukentänkatu 9–13 Kirjan ja kuvan voimalla Näyttely Kirjamessut Syystapahtuma Eli na M än nis tö TURUN KIRJAMESSUJEN uusi ohjelmajohtaja on kirjailija Vilja-Tuulia Huotarinen. Minua kiinnostavat rakenteet, joihin lukijuus kiinnittyy: lukupiirit, blogit, sukupolvikokemuksiksi muodostuvat teokset. Pienimmät pääsevät vetokoirien kyytiin ja poneja silittelemään. TURUN KIRJAMESSUT on Suomen vanhin kirjamessutapahtuma. • Kostonkierre – tarina jakautuneesta kaupungista • Kaaos ~ 63 askel 9/22. Esillä on myös lasiesineistöä sekä Paimion parantolan alkuperäiskalusteita. Nyt jo 15. 10.9.–23.10.2022, Helsingin Taidehalli, Nervanderinkatu 3, Helsinki Keräilijän Aalto-aarteet AINO MARSIO-AALTO & Alvar Aalto, Aallon kukka, 1939. Turun Kirjamessut 30.9.– 2.10. kerran pidettävillä vanhan ajan markkinoilla voi ostaa kojuista käsitöitä ja satokauden herkkuja sekä osallistua maksuttomaan toimintaan. palvelumaksun Ohjelmistossa myös Rouva C. Se, joka lukee, ei ole yksin”, sanoo Vilja-Tuulia Huotarinen Turun messukeskuksen haastattelussa. KAIKKI HELSINGIN Taidehallin näyttelyn, Aallot – Aino ja Alvar keräilijän silmin, esineet kuuluvat keräilijä Pertti Männistön ainutlaatuiseen Aalto-kokoelmaan. Männistö on kerännyt yli tuhannen esineen yksityiskokoelman Aino ja Alvar Aallon suunnittelemia valaisimia, huonekaluja ja lasimuotoilua. M ikk o Pa lo nk orp i SYYSMATIN MARKKINAT kokoaa taas tuhansittain väkeä Espoon tuomiokirkolle 17.–18.9. Hän seuraa tehtävässä vuodesta 2012 toiminutta Jenni Haukiota. Messuja on viime vuosina uudistettu poikkitaiteelliseen suuntaan, yhdistäen tapahtumaan esimerkiksi musiikkia ja teatteria. Samalla lukeminen on hyvin henkilökohtaista: mihin tahansa tapahtumaan ei lähdetä yksin, mutta kirjamessuille lähdetään. Alkuvuodesta Turun Kirjamessujen ohjelmajohtajaksi valittiin kirjailija Vilja-Tuulia Huotarinen. Kirkonmäellä on myös ikoninäyttely ja enkelikierroksia lapsille. Markkinahulinasta voi poiketa Tuomiokirkkoon kuuntelemaan keskiaikaista rukouslaulua
Rukous palautti molemmat. P A L V E L U K O R T T I Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. askel 9/22 64 ~. KIRJOITA KORTIN tai sähköpostin otsikoksi Paras juttu, kerro suosikkisi otsikko ja liitä mukaan nimesi ja osoitteesi. ”En enää pysty hyväksymään monien uskovien – – rakentamaa uskonelämää, joka on irti tästä todellisuudesta, totesi sekä työssä että itsessään raadollisuuden kohdannut rikosylikonstaapeli Erkki Keski-Rahkonen. Artikkeli Somaliasta kertoi islamilaisesta klaanien valtakunnasta, jossa eli yksi maailman köyhimmistä ja vanhimmista kansoista. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Tilaan Askel -lehden itselleni lahjaksi Kestotilauksena 12 kk (11 lehteä) 6 lehteä Määräaikaistilauksena 12 kk (11 lehteä) 6 lehteä Muutan määräaikaisen tilaukseni kestotilaukseksi Osoitteenmuutos (täytä vanha ja uusi osoite alle) vakinainen alkaen tilapäinen ajalle Lahjatilauksen saaja (Osoitteenmuutoksessa vanha osoite) NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PUHELIN SYNTYMÄVUOSI Tilauksen maksaja (Osoitteenmuutoksessa uusi osoite) NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PUHELIN SYNTYMÄVUOSI Tilaushinnat Suomeeen* Kestotilaus 89 € 11 lehteä (12 kk) 54 € 6 lehteä Määräaikaistilaus 99 € 11 lehteä (12 kk) 56 € 6 lehteä *Suomen ulkopuolelle meneviin tilauksiin lisätään postikulut. Toisessa artikkelissa mainitun Carmen-oopperan on säveltänyt Georges Bizet eikä Giacomo Puccini. Syövästä parantunut hovioikeudenneuvos Paavo Hiltunen vaati televisioon lisää kristillisiä ohjelmia. Numeron 7–8/2022 parhaaksi lukijat äänestivät Nina Honkasen haastattelun otsikolla Mitä jää. Suomessa luennoineen professori Michael Greenin mukaan kirkon suurin tarve on kristittyjen yhteys. Pahoittelut virheistä! Lehden paras juttu. Jaana Toivonen menetti huumeiden vuoksi sekä todellisuudentajunsa että näkönsä. HAE MAKUJA METSÄSTÄ JUMALA ON JUOKSUHAUDASSA HARRIET URPONEN: EMILIAN KEITTIÖSSÄ: JUHA TANSKA: Ukrainan sota yhdisti ystävät Blues soi Juha Tiihosen surussa Kurkikuiskaaja tanssii Liisa Väätäinen: Jätin tuskani Tuomasmessuun Martti Suosalo: Rukous on avain irtonumero 9,50 € 9/22 ELÄMÄNTAITO: SOPIVASTI LEPOA JA LIIKETTÄ 30 vuotta sitten Tuomasmessuja ja parantumisia SYYSUUSSA 1992 tuomaskanttori Petri Laaksonen totesi Askelessa: ”Ihmiset saavat musiikin kautta olla mukana iloitsemassa, rukoilemassa ja ehtoollisella.” Kerroimme myös, kuinka Tuomasmessu rantautui Viroon. Palkinnon voitti Kaarina Laxell. Asiakaspalvelu Puhelin 020 754 2333 Internet www.kotimaa.fi Sähköposti asiakaspalvelu@kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Postiosoite: PL 279, 00131 Helsinki Uskoa, toivoa & rakkautta Sa cru m Ko tim aa O y m ak sa a po sti m ak su n Sa cru m -K oti m aa O y Va sta us lä he ty s Tu nn us 50 01 58 2 00 00 3 H EL SIN KI Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi ALOITTAISIKO LAIHDUTUSKUURIN. PÄIVI PUHAKKA Korjauksia HEINÄKUUN NUMEROSSA Tiekirkkojen esittelyssä oli virheellinen kuva, jossa oli Kallion kirkon sijasta Paasitorni. Sen kirjoitti Janne Villa ja kuvasi Jukka Granström. Toimittaja Salme Blomster oli mukana messun Tuomaksen tukijat -ryhmässä, joka auttoi ihmisiä kriiseissä. mennessä osoitteeseen Paras juttu, Askel, PL 279, 00131 HKI. Vastanneiden kesken arvotaan palkinto. Lähetä vastaus 16.9
lut. vaan mieli on virkeä! Kirjoita kunnon kirje kuvalla ja osoitteella. KUN HALUAT vastata kirjeenvaihtoilmoitukseen: Kirjoita kirje nimimerkille ja lähetä osoitteeseen Askel / Kirjoita minulle, PL 279, 00131 Helsinki. Lähiasiat autoillen, mutta kauemmas matkustan junalla. Ystävyys kantaa arjessa 10245 KIRJEYSTÄVÄÄ TOIVOO 84-v. Olen empaattinen, itsenäinen sotaorpo Lounais-Suomesta ja arvot kohdallaan. Siksi etsin kumppanikseni naista, jolla olisi vähän samantyyppisiä harrastuksia. ILMOITUKSET LYHENNETÄÄN tarvittaessa ja julkaistaan saapumisjärjestyksessä. Ikä on vain numeroita. kirkon uskova naisleski. KUN HALUAT oman ilmoituksen Askel-lehteen: Kirjeenvaihtoilmoituksen hinta on 25 € kotimaasta, Pohjoismaista ja Baltiasta, muista maista 30 €. Harrastukset liikunta, luonto, kokkailu, siisteys, autoilu. Savuton, alkoton. Hengelliset asiat, käsityöt ovat lähellä sydäntäni. Tutustutaan ja vietetään jo syksyä yhdessä! Sinua odottava 10249 Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi HYÖDYNNÄ TURVALLINEN MEDIA Lehti ilmestyy vielä kolme kertaa tänä vuonna Nro 10 (7.10.) Kirjallisuus Ilmoitusvaraukset 15.9., aineistot 20.9. Sydämen usko 10240 OLEN SEITSEMÄNKYMPPINEN nuorekas, pitkä gentleman, maaseurun kasvatti. KIRJOITA MINULLE OLEN 73-VUOTIAS leskimies Satakunnasta. uskova mies. Etsin elämänkumppania noin 50?73-vuotiaasta uskovaisesta miehestä ja toivon, että olisit poikamies tai leskimies. Asun Porissa. Löydänkö ”Aatamin” 10244 OLET 70 PLUS -ikäinen positiivinen, hoikka, elävässä uskossa oleva nainen Etelä-Suomesta tai Pohjanmaalta. Merkitse kuoren vasempaan ylänurkkaan ilmoituksessa mainittu nimimerkki ja numero. Olisi kiva, jos olisit lähiseuduilta. Minulla on oma tahto ja taito, välillä kaipaus Kolille ”rauhoittumaan”, usein uimaan ja saunaan, myös avantoon. Napakymppi 65 10247 OLEN 55-V. Kun sinä olisit vierelläni, voitas kulkea yhdessä tätä matkaa. Osoite: Kirjeenvaihtoilmoitus, Askel, PL 279, 00131 Helsinki. Asun Kainuussa. Kuva ja/tai puhelinnumero olisi kiva, mutta ei pakollinen. Olet vapaa, elämänkokemusta omaava ja kumppania kaipaava. Oletko 70?73-vuotias, uskossa oleva positiivinen mies Karjalan, Kainuun tai Kuusamon alueelta. Olisi kiva, kun kirjoittaisit minulle, keralla puh.numeron. Liitä maksettu pankkisiirtokuitti tai kopio siitä kirjeeseen. Kiitos! Yhdessä huomiseen 10238 ETSIN YSTÄVÄÄ 60?75-v. Henkilöt, jotka haluavat vastata sinulle, lähettävät kirjeensä toimitukseen, josta ne postitetaan sinulle viikoittain Askelen kuoressa avaamattomina. Kirjoita nimimerkille Elämä on valoa ja varjoa 10242 OLEN 57-VUOTIAS uskova, miellyttävä, akateeminen, raitis ja tupakoimaton nainen enkä ole ollut koskaan aviossa, seurustellut toki olen. Haluan tutustua sinuun 57?60-vuotiaaseen vapaaseen, uskovaan mieheen Etelä-Karjalasta. Ajatus juoksee 10239 HEI SINÄ 58?63-vuotias tekevä mies. Kirkossa käyn aika säännöllisesti. Olisi mukava vaihtaa kuulumisia, käydä yhdessä uimassa tai pyrähtää reissuun. Kirjoita minulle 10241 JÄÄTYÄNI 1 1/2 VUOTTA sitten 82-vuotiaana leskeksi hyvästä elämästä toivon löytäväni rinnallakulkijan. Kirkonkellojen ei tarvitse häitä soittaa, mutta reilu kumppani kaveriksi elämän retkille saa paikan. Iloista kirjettäsi odottaa yksin jäänyt kulttuuria, matkailua, seurakunnan toimintaa ja kuntoilua harrastava sinua vähän vanhempi akateeminen seniorimies. Ilo ja rukous 10246 HUUMORILLA VARUSTETTU, omillaan toimeentuleva rehti mies, älä nyt kävele onnesi ohi. Orotan yhteydenottoa. Syysunelma 10243 HEI, TÄÄLLÄ ”Eeva”, joka etsii paratiisiin kadonnutta ”Aatamia”. suht raitis ja ev.lut. Pari ryppyä on jo kädenselässä, nilkkakin joskus nilkuttaa . On kaksi aikuista poikaa. Luen, ulkoilen, seuraan luontoa ja pidän ihmisistä. Täällä seuraa vailla 59-vuotias tyttönen Itä-Suomesta. Varaudu odottamaan vähintään kuukausi. Sinun ei tarvitse olla akateeminen. Olen aina ajatellut, ettei kenenkään pitäisi kulkea, eikä varsinkaan lähteä täältä yksin. Yhdessä 10248 HEI SINÄ, n. Harrastan liikuntaa, puutöitä, syksyisin marjastan sekä kuulun seurakunnan vapaaehtoistyön ryhmään. Nro 12 (2.12.) Joulu Ilmoitusvaraukset 10.11., aineistot 15.11. Olen 69-vuotias positiivinen Jeesukseen uskova oinas-nainen. Mediamyynti: ~ 65 askel 9/22. Elämänmyönteinen, tuikitavallinen leskinainen Pirkanmaalta, ikää 65 v, ehkä nyt vain kirjeen päässä Sinusta. Ethän unohda puhelinnumeroasi kirjeestäsi. Vain se raikas ja rakas ystävä puuttuu. 65-v. Sinua etsii samanlainen, kumppania odottava, viehättävä nainen. uskova nainen. Vastauskirjeet postitetaan viikoittain ilmoittajille. Nro 11 (4.11.) Testamentti ja perintö Ilmoitusvaraukset 13.10., aineistot 18.10. Viite 60503. miehestä. Olethan autoileva ja alkoton. Usko on sydämessäni ja ei näy kovin hyvin ulospäin. Tanssijalkaakin vähän vipattaisi. Saisinko sinusta samanhenkisen ihmisen seurakseni. LÄHETÄ LYHYEHKÖ kirjeenvaihtoilmoitus (maksimi 50 sanaa) nimimerkillä, nimelläsi ja osoitteellasi varustettuna. Olet vapaa ja raitis kuten minäkin. Tulen toimeen yksinkin, mutta en pidä yksinäisyydestä. Missä päin olet. Jos niin tavataan. Maksa summa Sacrum-Kotimaa Oy:n tilille FI70 1794 3000 0133 69
Tulevaisuudessa sielläkin tarvitaan enemmän hoivaja saattohoitopaikkoja kuin synnytyssairaaloita. Pienet tulet. Olen enemmän kotonani pohjoiskarjalaisessa sekatavarakaupassa ja perinnepöydässä piirakoineen, sultsinoineen, tsupukoineen ja vatruskoineen kuin espoolaisen ostosparatiisin tietotekniikkatiskillä tai pääkaupungin trendiravintolassa. Kertooko se, että maaseutu on mielemme pohjalla edelleen turvaja lepopaikka. Mitä vastaa sananlasku. ”Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.” Sananlaskuista löytyy myös kaupunkiulottuvuuksia: ”Ylpeä kum Porin kerjäläi.” Maalta olet sinä tullut. Moni on elänyt ajan, jolloin ”lumi teki enkelin eteiseen” ja lähdettiin Ruotsiin asti. Ukrainan sota seurauksineen, kuten energian ja ruuan hinnan nousu, on nostanut viljelyn suosiota. Myös ”ottaa härkää sarvista”, ”ostaa sika säkissä”, ”ojasta allikkoon”, ”metsään meni”, ”puhtaat jauhot pussissa” ja ”elää kuin pellossa” viittaavat enemmän Parikkalaan kuin Maunulaan. Pienessäkin mökissä pihoineen tuntuu olevan enemmän tilaa ja happea kuin isommassa kaupunkiasunnossa. Pienelläkin ikkunalaudalla tai jopa kaupunkien katoilla voi kasvattaa yrttinsä ja vihanneksensa. Espoo vuokraa kotitarveviljelyyn esimerkiksi aarin palstoja 65 euron vuosimaksulla. TEKSTI JA KUVAT PÄIVI PUHAKKA • ASKELEN TOIMITUSSIHTEERI Kirjoitan tällä palstalla toivosta, uusista aamuista, pienistä tulista pimeässä, valosta, joka näyttää polun pään vaikka yhden kipinän ja askelen ajan. KÄYTÄNNÖSSÄ SUOMI on muuttunut viime vuosikymmeninä kaupunkilaiseksi, nopeasti. Jono vuokrapalstalle on pitkä. Suomi tarvitsisi lisää sekä pieniä kaupunkilaisia että maalaisia. Ei suurta liekkiä, ei koko maiseman valaisevaa roihua, ei keinovaloja, vain pieni liekki. Siellä ovat koulutusja työpaikat. Sama tilanne on maaseudulla. PIENET TULET askel 9/22 66 ~ H än, joka lauloi ”Mä maalaispoika oon”, laulaa uusittavassa Suomi on maalainen -ohjelmassa ”Teillä on kellot, mutta meillä on aikaa”. Ja yhä enemmän on niitä, jotka ovat eläneet koko elämänsä kaupungissa, vaikka mummola onkin maalla. Jos virrassa keinuu yläjuoksulta tullut lastu, se on hyvä signaali eikä uhka. Suurimmat kasvukeskukset vetävät väkeä. Ohjelmassa väitetään, että bussikuskin tervehtiminen on maalta tullut tapa, ja sanonnat ”oma lehmä ojassa” ja ”päästä jyvälle” viittaavat junttijuuriin ja turpeeseen. Sanat liittyvät maalla asumisen väljyyteen. Haluan puhdasta ruokaa läheltä ja sen tuottajille kunnon korvaukset, joilla elää – sekä hän että minä. Maahan liittyy myös ruokaturva. Yhteisöllisyys liitetään yleensä vanhaan maaseutuun, jossa koko kylä kasvatti ja kylään sai mennä kutsumatta, ja yksinäisyys kaupunkiin, jossa maalta muuttanut muukalainen ei tiedä naapureistaan kuin ovikyltin sukunimen. KUN KORONAKRIISI iski etätöineen ja rajoituksineen, monella oli selvä suunta: maalle, kakkosasuntoon. Vaikka olen hukannut murteeni, symppaan maaseutua ja suren viljelijöiden ahdinkoa. Tosin tarinan mukaan ne lausui talebankomentaja, kun Afganistanissa taisteltiin vallasta länsikoalition kanssa. Kyse ei ole vain maaseudun romantisoinnista. Uskon, että eli ihminen missä tahansa – vaikka luostarissa – hän kaipaa jonkinlaista kosketusta toiseen ihmiseen. Maalaisuus näkyy tavoissa ja sanonnoissa. MAALAISUUS ON mielentila – kuten myös espoolaisuudesta on sanottu; tulen siis mielentilasta ja asun nykyisinkin siellä. Meitä on monia, joiden sielussa soi: ”Kuinka tämän tuntisi omaksi maakseen?” Se on myös monen maahanmuuttajan tai pakolaisen kysymys, kun juuret ovat kaukana ja tuntee lähes joutuneensa ojasta allikkoon
~ 67 askel 9/22 JOSKUS maaseudun kasvatti vähän vanhempana löytää juurensa uudelleen, ne joita joskus jopa häpesi.
100 % laadukasta merinovillaa Iholla ihanan pehmeä Parasta mukavuutta 149.95 89 95 ruusunmarja kamelia sitruunankeltainen merensininen vihreä SÄÄSTÄ 60 € ja saat myös ilmaisen toimituksen tummansininen vaaleansininen Neulesetti: 100 % uutta villaa (merinoa); konepesu | Värit ylhäältä alas: 1258-423 merensininen 1258-923 kamelia 1258-823 sitruunankelt. Tilaukset nopeasti ja helposti: Sähköposti: info@goldner.. Jos tilaat puhelimitse tai netissä, ilmoita etukoodi tilauksen yhteydessä. Löydät kauppaehtomme sekä tietosuojaa koskevat lisätiedot ja yleiseen tietosuoja-asetukseen liittyvät viittaukset verkkosivuiltamme: www.goldner-fashion.com MAKSUTAPA: LASKU (maksuaikaa 30 päivää laskun päiväyksestä luettuna) KYLLÄ, tilaan tuotteen/t postikuluitta*. Edun voi käyttää vain kerran. Puh. Etu on henkilökohtainen, eikä siihen voi yhdistää muita tilausetuja. Varmista nyt tämä tutustumistarjous – ilmainen toimitus tilauksellesi! Ilmoita tämä etukoodi H22-5019-06 tilatessasi puhelimitse tai verkkokaupassa KPL TILAUSNUMERO KOKO TUOTE HINTA Puhelin * Etua ei voi käyttää jälkikäteen jo tehtyihin tilauksiin. 1258-723 vihreä 1258-223 ruusunmarja 1292-412 tummansininen 1326-512 vaaleansininen N-koot 38, 40, 42, 44, 46, 48, 50, 52, 54 L-koot 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25 (suosittelemme L-kokoja alle 165-senttisille) 149.95 € 89.95 € H 22 -5 01 9_ V 2_ FI N Neulesetti Asiakasnumero (mikäli tiedossa) Etuja sukunimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Tilaat yllä mainitut tuotteet voimassa olevien kauppaehtojemme mukaisesti. (09) 8870 566 Verkkosivut: www.goldner-fashion.com atelier GOLDNER Juhanilantie 4 01740 Vantaa Henkilötunnus (ensitilaajalle pakollinen) Päiväys Allekirjoitus .. Etukoodi: H22-5019-06