KIRJAILIJAN HÄMÄRÄT POLUT LEMMIKKI: LAURA HONKASALO: MINNA KETTUNEN: Jörgen Eriksson kotiutui Tuomasmessuun Eläinlääkärin matkassa Pia Penttala: Ole läsnä lapselle Pappilassa kasvoi 600 humalasalkoa irtonumero 9,50 € 9/21 MATKAILU: SATO ON KORJATTU TRANSILVANIASSA. Uskoa, toivoa & rakkautta askel.la BRUNO-KOIRA ON ELVIKSEN KAVERI TULIKO MIEHESTÄ SEKSIVÄLINE
Minä lapsi pienoinen aamuin illoin rukoilen. Rukouselämästään kertovat muun muassa Sari Savela, Antero Laukkanen, Leena Lehtinen, Helena ja Risto Koikkalainen, rovasti Jukka Jämsén, Olli Lehmonen ja Arto Antturi. Koko 42 x 65 mm + rengas. 19,80 (24,50) Madonna ja lapsi – avaimenperä Kaunis, ekologinen avaimenperä Helene Schjerfbeckin Madonna ja lapsi -maalauksesta. Kortissa on myös riipus, jossa toisella puolella Suojelusenkeli-aihe ja toisella Rukoilevat kädet-aihe. Kirja sopii lapselle, joka pohtii elämän suuria kysymyksiä tai jota kuolema on kohdannut. Kaksipuoleinen avaimenperä toimii samalla kuin taskuikonina. Isotekstinen kuvitettu lahjakirja. 3,90 Madonna ja lapsi Madonna ja lapsi Sari Savela (toim.) Rukous kantaa ja kannattaa aina Eväitä rukouksen harjoittelemiseen. Maailmassa on eletty kummallisia aikoja. Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. 22,90 (26,00) PÄIVÄ Maan laajin valikoima Raamattuja Eri käännöksiä, kokoja, kansia…. Arkkipiispa kehottaa meitä hyvän tekemiseen: rakkauteen, iloon, rauhaan kärsivällisyyteen, pyhyyteen, uskollisuuteen, lempeyteen ja itsensä hillintään kuten Paavali kirjoittaa. Kertomus veneretkestä luo lapsentajuisen ja turvallisen kuvan elämästä ja kuolemasta, taivaasta, ikävästä ja jälleennäkemisestä. Kortin koko 5,4 x 8,5 cm. Valmistettu omenamehun valmistuksessa ylijäävästä omenakuidusta. Raamatun rukouksia ja kokeneiden rukoilijoiden seuraa. Pienet kädet yhteen liitän, Taivaan Isää aina kiitän. Elämän perustukset ovat horjuneet, kun pandemia on vyörynyt yli koko maanpiirin. 15,90 (18,90) MINERVA Monica Vikström-Jokela, Heli Pukki Millainen on taivas. 020 754 2350 R U KO U S K A N TA A Tapio Luoma Rakkautta ja iloa sinulle Arkkipiispan viisaita ja rohkaisevia sanoja. 7,90 Suojelusenkeli – rukouskortti ja riipus Pieni vahva suojelusenkelikortti, jonka taustapuolella on rukous. Myös perusarvomme ovat olleet uhattuna, kun kovat arvot ovat nostaneet päätään
Aikakausmedia ry:n jäsen. KIRJAILIJAN HÄMÄRÄT POLUT LEMMIKKI: LAURA HONKASALO: MINNA KETTUNEN: Jörgen Eriksson kotiutui Tuomasmessuun Eläinlääkärin matkassa Pia Penttala: Ole läsnä lapselle Pappilassa kasvoi 600 humalasalkoa irtonumero 9,50 € 9/21 MATKAILU: SATO ON KORJATTU TRANSILVANIASSA 52 Silja van der Meer loi kirkkotekstiilit lapsille Ka nn en ku va : Ju kk a Gr an st rö m PÄÄTOIMITTAJA Mari Teinilä p. Sisältömyyntipäällikkö Riikka Kettunen, 0400 860 862. 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi KUSTANTAJA Kotimaa Oy. ilmoitusmyynti@kotimaa.fi, sähköpostit etunimi.sukunimi@kotimaa.fi LUKIJAMÄÄRÄ 78 000 (KMT 2020) PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, ISSN 0780-9972. 22 Esineetkin kertovat sukusi tarinaa Pa si Le in o ~ 3 askel 9/21. Kotimaa Oy:n tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisterilain puitteissa. Ilmoitustrafiikki Lisbeth Sarkkinen, 040 750 5508. Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin. SISÄLLYS 9/21 Uskoa, toivoa & rakkautta 5 Pääkirjoitus ja toimittajalta 6 Pia Penttala: Ero on myös lapsen kriisi 14 SIRKUN KEITTIÖSSÄ paistuvat uuniomenat 20 Helsingin Tuomasmessun syksy 25 TEEMU JA TICO saivat seuraajan 26 OLLI VALTONEN: Sielu on imagoa tärkeämpi 28 Iris Kaimio on Nepparin työterveyslääkäri 33 PAPPILAN KAMARISSA: Kirjoitin kaunolla 34 Rukousten verkko kannattelee 36 Rovasti vei perunan pohjoiseen 40 BRUNO-KOIRA onkin merikarhu 42 Kirjoja syksyyn 44 Romaniassa on juhlat kaikelle 50 LAURA HONKASALO: Emätin otti vallan 57 YHDESSÄ: Lukijat kertovat lemmikeistään 58 HETKI LUONNOSSA: Varjo on hämärä tila 61 Menovinkkejä 64 Ristikko 65 Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää 66 PIENET TULET: Linnun siivellä syksyyn 16 Jörgen Erikssonin katoamaton ilo Uskoa, toivoa & rakkautta askel.la BRUNO-KOIRA ON ELVIKSEN KAVERI TULIKO MIEHESTÄ SEKSIVÄLINE. Toimitusjohtaja Kati Kinnunen MEDIAMYYNTI Myyntipäälliköt Juha Kurvinen, 040 665 5983, Pirjo Teva, 040 680 4057. Toimitus vastaa ainoastaan tilatuista jutuista ja kuvista. Askel painetaan paperille, jonka raaka-aine on peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. 040 683 8431 TOIMITUSSIHTEERI Päivi Puhakka p. Askeleen jakelusta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, mutta Posti neutraloi niiden vaikutuksen rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Painotalo Punamustan tuotannon ympäristöystävällisyys on tarkastettu ja hiilijalanjälki laskettu. 040 522 0566 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Freija Özcan p. 040 067 4817 KOLUMNISTIT Laura Honkasalo, Minna Kettunen, Kati Pirttimaa, Teemu Rinne, Harriet Urponen ja Olli Valtonen TAITTO Gun Damén KUVANKÄSITTELY Jukka Granström OSOITE PL 279, Porkkalankatu 7 B, 00180 Helsinki SÄHKÖPOSTIT askel.toimitus@kotimaa.fi, etunimi.sukunimi@kotimaa.fi KOTISIVU www.askellehti.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p
PÄIVI PUHAKKA Kallioni askel 9/21 4 ~. Kuva Jumalan ihmisen elämästä, turvasta myrskyssä, lupauksesta tulevaisuutta varten. ALUKSI SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 7.10.2021 M ik a H uo lm an / Va st av al o Jalkojen alla kallio, pään päällä kaari
Se on aina vilpittömän iloinen tapaamisesta, vaikka erossa olisi oltu vain pari tuntia. Nämä Näin osoitan rakkautta -opinnot ovat ainakin minulla vielä kesken. Käytöksellään koira muistuttaa Jumalan ehdottomasta rakkaudesta ihmistä kohtaan. Meillä oli strutsin, koirien ja kissojen lisäksi bambeja ja marakatteja. Elän toivossa, että alkava syksy antaa uutta pontta tämänkin perusasian opiskelemiseen. Lämpö, välittäminen ja rautainen ammattitaito huokuu Iris Kaimionkin tavasta kohdella eläimiä ja tehdä työtään. Hän on polvistuneena laiturilla ja silittää laiturin alta ilmestynyttä suurta haukea, jonka on vähitellen kesyttänyt. Vuosikymmeniä sitten vanhemmillani ei ollut vielä tätä viisautta. ~ 5 askel 9/21. Sarjassa seurataan kolmen niin sympaattisen ja reipashenkisen eläinlääkärin elämää ja työtä Englannin Yorkshiren Darrowbyn pikkukylässä. Kuvassa katson marakattia, ehkä hiukan mustasukkaisena. Askelen sivulla 28 Virpi-Kirves Torvinen nousee eläinlääkäri Iris Kaimion kyytiin ja he matkaavat yhdessä Honkosten maitotilalle Rantasalmelle. PÄÄKIRJOITUS Toimittajalta Graafikko Gun Damén ihailee eläinlääkäreiden kykyä lähestyä sekä eläimiä että ihmisiä, lämmöllä. Sama sympaattisuus ja ammattitaito välittyi, kun vierailin aikoinaan mäyräkoirani kanssa eläinlääkärillä. Lapsuudenkotini sijaitsi nykyisestä Suomen-kodistani linnuntietä 8000 kilometriä etelään, Namibiassa. Vaikka koiran kanssa elämisessä on oma riesansa, muun muassa minne sijoittaa se matkojen ajaksi, ihminen jää aina saamapuolelle. Lehden toimitus pahoitteli, että kuvasta piti rajata strutsi pois. Tämä James Herriotin kirjoihin perustuva iki-ihana sarja sai uuden version Yle Areenalla viime vuonna. Äidin hellä katse on suuntautunut marakatinpoikaseen, jota hän syöttää tuttipullolla. Mustavalkoisessa valokuvassa olen kolmevuotias pellavapää ja istun äitini vieressä. Koiran uskollisuudessa ja tavassa näyttää tunteensa on jotain jumalallista. Eläinlääkärillä on myös herkkyyttä kuunnella tilallisia ja tehdä hyvää yhteistyötä. Mari Teinilä, päätoimittaja, Askel-lehti KOKEMUKSENI ELÄINLÄÄKÄREISTÄ perustuu lähinnä 1970-luvun lopun tv-sarjaan Kaikenkarvaiset ystäväni. Nykyisin villieläinten pitäminen lemmikkieläiminä on syystäkin kyseenalaistettu. Helsingin kantakaupungissakin Siiri-koiraani hoidettiin lämmöllä ja emäntäkin sai aina osakseen rohkaisevan sanan. Merkkipäiväkuvassa, jonka isä lähetti Suomen Kuvalehteen, hän kaulailee lemmikkistrutsiamme. Strutsin, bambien ja marakattien lisäksi elämääni on kuulunut lukuisa määrä koiria. Siihen liittyen minulla on hiukan erikoinen muisto isästäni. Samalla koira antaa esimerkkiä siihen, miten tärkeää on näyttää tunteita, osoittaa lähimmilleen konkreettisesti, että sinä olet rakas. Kaimio kutsuu itseään pilke silmäkulmassa lehmien työterveyslääkäriksi; tarkoituksena on pitää lehmät niin terveinä etteivät ne koskaan sairastuisikaan. Jos villieläimellä on edellytykset elää luonnossa, ei sitä pitäisi ottaa lemmikiksi. Esimerkiksi siksi, että koira osoittaa joka päivä moneen kertaan kiintymystään. Askel syyskuussa 2021 Kesy hauki ja muita luojanluomia ystäviä S ain vanhemmiltani perinnöksi eläinrakkauden
Julkisen tehtävän takana on vuosikymmenien perhetyö, johon on uran alusta asti kuulunut tietty sinisilmäisyys. TEKSTI: MARI VAINIO • KUVAT: JUKKA GRANSTRÖM askel 9/21 6 ~. askel 9/21 6 ~ Supernanny soittaa ovikelloa Pia Penttala on kaikkien tuntema supernanny
Kaikki lähtee perheen aikuisten hyvinvoinnista. ~ 7 askel 9/21 PIA PENTTALA korostaa, että kuntoutuakseen lapsi tarvitsee vanhempiensa mukana oloa. ~ 7 askel 9/21
Joskus sinnikkyyskin palkitaan. Parasta lepoa tarjoaa kuitenkin oman perheen kanssa vietetty aika.. Tätä ohjetta olen kantanut mukanani kaikki työvuoteni. askel 9/21 8 ~ Jo yläasteella Pia Penttala sanoi haluavansa tehdä työtä ihmisten auttamisen puolesta. Naiivi ajatus, sanoo hän nyt. Aluksi hän teki nuorisoja jengityötä. – Minulla on edelleen määrätty naivius työtäni kohtaan. – Voi olla, että se on sinisilmäisyyttä, mutta ehkä myös periksiantamattomuutta. – Muistan kuinka nuorena, parikymppisenä naisena olin tiimin kanssa ensimmäisessä työnohjauksessa. Monipuolisten opintojen päätteeksi Penttala opiskeli vielä psykoterapeutiksi. Luotan siihen, että maailma on hyvä ja luotan siihen, että kun me vain riittävän rehellisesti olemme toistemme lähellä, se kantaa pitkälle kaikkien hyväksi. Tukikohta koko perheelle Maailma on näyttänyt Pia Penttalalle jo monet kasvonsa vuosien varrella. Kahdessa Tukikohta-ryhmäkodissa työtä tehdään eri ikäisten lasten ja VAPAA-AJALLA Pia Penttala rentoutuu golfin ja ratsastuksen parissa. Liikaa teflonia ei Penttala pintaansa halua. Suunta oli kuitenkin selvä. Sieltä hän siirtyi lastenkotiin terapeuttiseksi omahoitajaksi ja myöhemmin yksikön esimieheksi. Se tarjoaa kuntouttavaa palvelua lastensuojelun asiakkaille. Työnohjaaja kehotti minua aina pitämään kiinni omasta sinisilmäisyydestäni. Hänelle elämässä on aina mahdollisuuksia kulkea eteenpäin ja löytää monia keinoja helpottaa omia askeleita. Elämää rakastavana ihmisenä hän haluaa avata asiakkailleen toivon ovia. – Sieltä lähdin vielä syventämään työnkuvaani ja perustin viisitoista vuotta sitten oman yritykseni, lasten ryhmäkodin Vihdin Nummelaan
Lapset eivät voi olla reagoimatta tilanteeseen. Ja juuri tässä keskiössä moni lapsi voi huonosti. – Tuntuu siltä, että eroamisesta on tullut kovin helppoa. – Se on malli, jossa pitää jatkuvasNähty ja kuultu lapsi kokee olevansa arvokas.. – Suomalainen perhe on moderni yksikkö. Jos asioita ei käsitellä, kurjuus ja epämukavuus jäävät oman elämän repussa raahattavaksi taakaksi ja tulevat mukaan seuraavaan parisuhteeseen. ~ 9 askel 9/21 heidän perheittensä kanssa. Aikuiset kipuilevat eroa ja hurahtavat heti uuteen suhteeseen. Kaikki lähtee perheen aikuisten hyvinvoinnista. Siedämme kaikenlaisia naapureita. Penttala muistuttaa siitä, kuinka ero on aina kriisi ja tappio. Penttalan sanoin lapsi kun ei voi kuntoutua ilman, että hänen vanhempansa ovat siinä mukana. Jauhelihakastike kokoaa Kiire on usein tässäkin kirosana. Voi vain kummastella miksi. Uransa varrella Pia Penttala on nähnyt, miten perhe yksikkönä on muuttunut. Nykyajan ihminen ei kestä vastoinkäymisiä; emme siedä sitä elämän kohtaa, jossa kaikki on hankalaa ja vaikeaa. Ja hankalaa elämässä väistämättä aina välillä on, joskus pitkiäkin aikoja. Lapsi eron keskellä Suomessa on todella paljon eroperheitä. Tämä näkyy muun muassa siinä, että erilaiset kulttuurit ja elämän mallit kiinnostavat, ja niistä otetaan helposti uusia toimintatapoja elämään. Elämästä tulee kasa solmuja. Jopa joka toinen avioliitto päättyy vuosittain eroon. Eikä vain huonoon suuntaan niin kuin moni ensimmäiseksi ajattelee. Penttalan mukaan suomalaiset perheet suvaitsevat entistä paremmin erilaisia, erimaalaisia ihmisiä ja perhemuotoja
askel 9/21 10 ~ – TEKISI mieli ahmia tätä elämää ihan vain varmuuden vuoksi. Välillä soimaan Jumalaa mokomasta elämän päättymisestä.
Penttalan mukaan kaikille lapsille tulee jossain vaiheessa kohta, jossa keskustellaan siitä Jumalasta, jonka lapsi on perheen kautta löytänyt. – Keskustelemalla lapsi saa kyvyn vastaanottaa asioita. Myöhemmin hän voi löytää oman tapansa katsoa maailmankaikkeutta. Lapset ovat luontevasti kiinnostuneita asioista. Yhteiset arjen toimet ja keskustelut ovat elämää maustavaa suolaa. Sen jokainen välittää joka tapauksessa eteenpäin jälkikasvulleen. Koen sen hyvin itseäni kasvattavana. Heidät haastatellaan ja kodissa vieraillaan, ennen kuin päätetään, sopivatko he formaattiin. Ratsastus ja golf vetävät Pian pois arjen toimista, mutta tärkeintä on oman perheen kanssa vietetty aika. Siksi niistä on hyvä keskustella ja niistä oppia. Nähty ja kuultu lapsi kokee olevansa arvokas, ja hänen itsetuntonsa saa hyviä rakennuspalikoita elämää varten. Minulla ei olisi nyt yhtään aikaa kuolla! – Tekisi mieli ahmia tätä elämää ihan vain varmuuden vuoksi. Kuolemanpelko jäytää Työn ohella on tärkeää levätä ja rentoutua. – On hienoa, että asioita voi pohtia ja peilata vapaasti yhdessä. – Tällä hetkellä elämä on hyvää ja maailma täynnä kaikenlaista mielenkiintoista tutkittavaa. Kaiken takana on kiitollisuus ja kiitos olevasta. Jokainen saa elää arvojaan itse valitsemallaan tavalla. Uskonnossa kun on aina kyse myös kulttuurista, omaan maan tavoista ja traditioista. Penttala on kiitollinen avarakatseisesta perheestään, johon mahtuu sekä syvää luterilaista uskoa että ateismia ja juutalaisia tapoja. Minun täytyy tietoisesti rauhoittaa itseni ja antaa ihmisille heidän oma tilansa, päästä kunnioituksella heidän reviirilleen ja heitä lähelle. – Ammatti-ihmisenä tiedän, miten toimia. Olen aika vilkas ja värikäs persoona. ~ 11 askel 9/21 ti osata ja tehdä ja joka vaatii jatkuvaa ”multitaskaamista”, Penttala sanoo. Supernanny saapuu Aikuisena ammattilaisena Pia Penttala astuu myös supernannynä suomalaisten perheiden luo. Huomioin asian aina. Yksinkertaisia arjen asioita, ne riittävät. Aiemmin Penttala ei ole ollut julkisuudessa, eikä koko maassa ole tehty julkisesti tämän kaltaista työtä. Uskonnot ovat osa ympäröivää maailmaa ja elävät ympärillämme joka tapauksessa. Hän tapaa perheet ensimmäisen kerran juuri silloin, kun hän rimpauttaa heidän kotinsa ovikelloa. Usko ja avoin luottamus ovat siinäkin tärkeällä sijalla. Sen avulla maailma näyttää lapselle helpommin kauniit, rakastavat kasvonsa. Pohjatyö on Penttalan mukaan hyvää ja vankkaa. Keskustele Jumalasta Pia Penttala rohkaisee puhumaan uskonnoista ja Jumalasta aina avoimesti lasten kanssa. – Maadoitan itseni aina ennen asiakkaan kohtaamista. Oman lapsen kehumisen tulisi olla vanhempien tärkein harrastus.. Keskustelemalla lapsi saa kyvyn vastaanottaa asioita. Kansainvälinen formaatti on jalkautunut nyt Suomeen. Ohjelmaa on tehty kolme kautta, neljättä kohta aloitellaan. Jos kiireen pysäyttäminen on tärkeää aikuiselle, on se erityisen arvokasta lapselle. Välillä soimaan Jumalaa mokomasta elämän päättymisestä. Päivät ovat kuin jatkuvaa välitilaa. On hyvä välillä hellittää ja antaa ajan kulua. Se on myös tae rikkaalle keskusteluilmapiirille. – Ihmiset keskittyvät harvoin vain yhteen asiaan kerrallaan. Voittihan ohjelma viime keväänä Kultainen Venla -palkinnon lifestyle-ohjelmien sarjassa. Asioihin perehdytään kunnolla. Se on jännittävää meille kaikille. Tärkeintä olisi ymmärtää sekä omat että läheisen ihmisen tarpeet ja toiveet. – Oman lapsen kehumisen tulisi olla vanhempien tärkein harrastus. Rauhoittua. Tilanteeseen on asetuttava ammattimaisesti. Kunnioitan perheen reviiriä Perheet hakevat itse ohjelmaan. Silloin on tärkeää, että aikuinen tunnistaa oman arvomaailmansa. Sen Penttala on nähnyt työssään. Vaikka Penttaloiden kolme lasta ovat jo aikuisia, ovat perheenjäsenet paljon tekemisissä toistensa kanssa. Aluksi pesti pisti pohtimaan. Samaan aikaan tehdään työtä, pyöritellään mobiilipeliä kännykässä ja huudellaan puolella korvalla vastauksia lasten kysymyksiin. – Itse vietän perheen kanssa neljä pitkää päivää. Kiitos olevasta! Jos ei ihmisellä olekaan päässään aivan purppuranpunaiset silmälasit, voi hyvään uskova sinisilmäisyys avata maailman valoa pimeydenkin takaa. Tiedostan sen ja olen asiaa mielessäni käsitellyt. Miten meni koulussa, mitä ruokaa siellä oli. Välillä olisi tärkeää pysähtyä, tutustua itseensä ja samalla kumppaniinsa, olla lähellä. Kyse ei ole mistään kovin kummallisista vippaskonsteista. Perheille ohjeita kysyttäessä on Pia Penttalalla yksi neuvo ylitse muiden. Silloin ihminen ei ole koskaan kunnolla läsnä omassa elämässään eikä tee mitään antaumuksella. – Jos perhe istuu pari kolme kertaa viikossa rauhassa ruokapöydän ääressä, jauhelihakastikkeen ympärillä, syntyy hyvä tilanne kysyä kuulumisia, vaihtaa ajatuksia, nähdä ja kuulla, mitä lapselle kuuluu. – Ajattelin kuitenkin, että jos minulla on ammattitaitoni avulla perheille jotakin annettavaa, miksi en sitä antaisi. – Tehtävä kiinnosti minua, mutta samalla tunsin seisovani jakkaralla, joka tutisi allani aika lailla. Pia sanoo, että 50 ikävuoden jälkeen kuolemanpelko on jäytänyt mieltä. Tämän arvopohjan Penttala toivoo löytyvän koulun oppitunneilta, myös uskontotunneilta. Välillä sanat kulkevat henkisten ja hengellisten kysymysten äärelle. Jokaisen on tärkeää ottaa itse vastuu omasta ja läheisen hyvinvoinnista. Ja hyvä niin
Miksipä ei tehdä ihan kunnon vuosittaista kekkeriperinnettä. Nimipäivien juhlinta on selvästi suomalainen ja ruotsalainen tapa, tietää Minna Saarelma-Maunumaa kertoa kirjassaan Nimipäiväjuhlat (Kirjapaja 2006). Nimipäivään sopivat kahvija teekutsut. Lahjat voisi jättää syntymäpäiviin, mutta mukavia puheita saisi pitää. Syyskuu AJASSA M eidän suvussa oli aikanaan tapana viettää isosti Claus-ukkini nimipäiviä. Joten nimipäiväkahveista voisi edelleen pitää kiinni. Ne osuivat kesällä yleensä hyvän sään aikaan, ja silloin pöydät notkuivat pihalla. Ihan itsestäänselvyys se ei ole, sillä reformaation jälkeen protestanttiset maat alkoivat viettää syntymäpäiviä, kun taas katolisissa maissa edistettiin pyhimysten nimien käyttöä kasteniminä ja nimipäivän juhlintaa. Muun suvun nimipäiviä juhlistettiin vähemmän. Suolaista ja makeaa, pikkuleipiä ja kakkua, ja juhlavaatteet päälle. Painopiste siirtyi siis pyhimyksestä ihmiseen. FREIJA ÖZCAN Juhli nimipäivää NIMIPÄIVÄÄN SOPIVAT kahvija teekutsut. Ja niitä kertyi, kun tapana oli antaa suvun naisille sama toinen nimi. Sukua ja ystäviä tuli läheltä ja kaukaa. Ne toimivat talvella ja kesällä. Gu n D am én askel 9/21 12 ~. Nykyään voisi sanoa, että aina kannattaa juhlia, kun siihen keksii syyn. Jotain herkkuja silloin saatiin, etenkin sellaisina päivinä, joihin kertyi useampi juhlistettava. Sitten vaan seurustelemaan vieraiden kanssa. Maallisempi nimipäiväperinne oli kuitenkin ehtinyt Saksasta livahtaa Tanskan kautta Ruotsiin, ja sieltä se 1700-luvulla rantautui Suomeen aluksi säätyläisten keskuuteen. Maallinen perinne sai alkunsa, kun Saksassa alettiin juhlistaa merkkihenkilöitä nimikkopyhimysten muistopäivinä
Syöntiherkkujen lisäksi kuusen juurella voi kasvaa myös myrkkysieni ja sapekas tatti. Jos malttaa, kokonaisen muhennoksen. RUKOUKSENI taustalla on sanomisen ja puhumisen tarve. Kirjailija Markku Envall, Kirkko ja kaupunki 12.8.2021 RAKENSIN itseni uudelleen terapian aikana. VEITSEN, SUDIN, vasun ja suuntavaiston lisäksi kerääjä tarvitsee tunnistustaitoja. Rukouksen jälkeen toivon nukahtavani huolenpitoon ja turvaan. Pääsin eroon liiallisesta kiltteydestä ja aloin seistä tukevasti omilla jaloillani. PÄIVI PUHAKKA Lainasanat Rihman kiertämä KANTTARELLIT JA suppilovahverot maistuvat syksyltä ja tuovat iloa löytäjälleen. Aamutelevision juontaja Nicklas Wancke, ET 15/2021 MÖKIN EDUSTALLA kanttarellit nostavat päätään somana rihmastona jo heinäkuussa. Toivoisin samaa mahdollisuutta kaikille, mutta ilman aivoinfarktia. Taiteilija Marion Munck o.s. Rung, Viva 8/2021 MINUT tempaistiin pois oravanpyörästä, ja nyt katson löytyisikö jotain hyvää sen tilalle. Sitten alkaa parhaimmillaan joulukuulle kestävä suppilovahveroaika, joka pahimmillaan saa kerääjän hulluuden partaalle. Kun tuo tarve on tyydytetty, rukous loppuu samalla tavalla kun sävellys päättyy, kun viimeinen nuotti on soitettu. Pi xa ba y O lli Se pp älä. Sain siellä varmuuden siitä, että toinen ihminen ei pysty enää kaatamaan minua. Siinä välissä, jos sää sallii, syksy tarjoaa haperot, rouskut ja valmuskat suolasieniksi sekä lampaankääpää pihveiksi ja tatteja vaikka risottoon. Jos ei malta, saa yhden leivän päälliset
Rohkeus on rakkautta – hehku, jota ei auta päästää sammumaan! TEKSTI JA KUVA: RIIKKA JUVONEN SYYSKUUN JA lokakuun taitteeseen osuu mikkelinpäivä. Arkkienkeli Mikaelin mukaan nimetty päivä on vanhastaan ollut suomalaisessa perinteessä suosittu monesta syystä. Jos reiästä tulee vähän laajempi, se ei haittaa. Pihlaja onkin ollut tyypillinen pihapuu, josta on saatu niin rakennuspuuta kuin rohtoja. Valitse sellainen uunivuoka, jossa omenat pitävät toisensa pystyssä, mutta tilaa on tarpeeksi myös valutella siirappia niiden päälle ilman että se valuu vuoan reunojen yli. Pese omenat ja ota siemenkota pois omenaporalla tai terävällä veitsellä. Sana tulee muinaisruotsin sanasta druntu ja tarkoitti rehvakasta juhlien jälkiaikaa. Sulata voi täytettä varten ja sekoita siihen mantelirouhe, loraus siirappia, vaniljasokeri ja kaneli. Puuaines on taipunut myös vaikka seiväshypyn seipääksi tai haravan piikiksi. Jos valikoit omenia kaupasta, varmista, etteivät ne ole turhan makeita. Niiden seuraksi sopivat hyvin esimerkiksi vaniljakastike ja vaniljajäätelö. Kalevalassa siitä ennustettiin naimakaupat ja sodat. P ääasia, että omenat ovat hapahkoja. Sekoita täyte kunnolla. Rohkeutta, sanoi kettu syksyn lehdistä. Sorbiinihappo tekee C-vitamiinipitoisista marjoista happamia, mutta jos malttaa odottaa ensipakkasten puraisua, niistä saa hyvää hilloa. Silloin ne pehmenevät uunissa herkullisiksi. Silloin palvelijoiden vuosisopimukset yleistyivät. Tätä sanottiin runtuviikoksi. Jos täytettä jää yli, asettele se omenien Palvelijain muuttopäivä Pix ab ay Kuukauden jotakin: Jotakin tähän Pix ab ay Kuukauden puu: Pihlaja JO PUNERTAA marjat pihlajan. Se on ollut sadonkorjuun päätepiste ja syysjuhlinnan päivä mutta myös vanha palvelijain vuosipäivä. Silloin palvelija sai 7 yötä vapaata. Siitä tule melkoisen tahmeaa. Tänä vuonna se lipsahtaa lokakuun puolelle 3.10. Lehdistä syntyy yrttiteetä. Jos pääset torille, kysy kauppiaalta, mitkä omenat sopivat uuniomeniksi. Tiiviistä puusta on valmistettu puuastioita ja huonekaluja. Uuniomenat ovat helppo jälkiruoka. Kansanperinteessä pihlaja on myös pyhä puu. Laita omenat uunivuokaan ja survo täytettä koloihin niin paljon kuin mahtuu. Kustaa Vilkuna kertoo Vuotuisessa ajantiedossaan, että orjuus poistui Suomesta 1335 Maunu Eerikinpojan julistuksella. Silloin täytettä mahtuu enemmän. askel 9/21 14 ~. Meillä yleisin on kotipihlaja. Sopimusten päättyminen osui satokauden loppuun. Kuukauden jotakin: Jotakin tähän AJASSA Kettusia Parhaat uuniomenat syntyvät syksyn kotimaisista happamista omenoista. Ruusukasvien heimoon kuuluvia puita kasvaa Suomessa luonnonvaraisina neljää eri lajia, jotka voi erottaa toisistaan lehtien perusteella. Syksyn merkki ja väriläiskä. Mikonmuutto, mikkelinpäivä oli sitten päivä, jolloin palvelija muutti toiseen taloon töihin tai meni vaikkapa naimisiin
Voit myös lorauttaa hieman vettä vuoan pohjalle, ettei siirappi pala pohjaan kiinni. Tarjoa lämpimien omenien kanssa joko vaniljakastiketta tai vaniljajäätelöä. Yleensä uuniomien täytteeseen käytetään kaurahiutaleita. SIRKKU NYSTRÖM Näitä tarvitset: 6 hapahkoa omenaa 1 dl tummaa siirappia (+loraus vettä) Täyte: 50 g voita (sulatettuna) noin 1 dl rouhittuja manteleita 1 tl kanelia 1/2 tl vaniljasokeria Jälkkäriksi uuniomenat KANELIVANILJAMANTELIROUHE on omenan hyvä kaveri. Korvasin kaurahiutaleet mantelirouheella, koska kanelilla ja vaniljalla höystetty manteli sopii omenaan mainiosti. Varo etteivät ne pehmene liikaa, jolloin ne hajoavat astian pohjalle. Laita omenat 175-asteiseen uuniin noin 35–40 minuutiksi. Ju kk a Gr an str öm ~ 15 askel 9/21. SIRKUN KEITTIÖSSÄ Sir kk u N ys trö m päälle ja valuttele vielä loput siirapista omenien päälle
Jumalan hyvyyttä ja apua hän ei ole niidenkään keskellä osannut epäillä. TEKSTI: DANIELLE MIETTINEN • KUVAT: JÖRGEN ERIKSSONIN ARKISTO H-VENEESSÄ KEVYESSÄ tuulessa ja isolla ulapalla Jörgen Erikssonin pulssi hidastuu. askel 9/21 16 ~. – Purjehduksemme on retkeilyhenkistä. Yövymme saarissa ja teemme ruuat keittimellä. ”Jumala on aina puolellani” Isän alkoholismin varjostama lapsuus ja avioero ovat olleet diplomi-insinööri Jörgen Erikssonin elämän tiukimpia paikkoja
Eläkkeellä diplomi-insinöörin ei tarvitse enää vilkuilla kelloa, vaan hän voi istua kaikessa rauhassa isoisän harmaassa nojatuolissa ja kuunnella. Miesluolassa Jörgen Erikssonin päivä alkaa onnellisesti. Näillä haluan ravita sieluani uuteen päivään. Miesluola – mancave – sisältää seinällisen kirjoja ja kotiteatterin hifiherkuilla. Kuunnellessa tulee käytyä läpi myös kuutta elettyä vuosikymmentä ja ihmeteltyä Jumalan hyvyyttä ja uskollisuutta. Tarinoita sisäpiiristä Syysiltoina Jörgen saattaa napsauttaa miesluolan koneet käyntiin ja uppoutua JÖRGEN ERIKSSON ajattelee nykyään elämänsä raskaita vaiheita ymmärryksellä. ~ 17 askel 9/21. Aamuisin hän ei kuitenkaan katsele näyttöä, vaan vaikkapa kolme metriä pitkää merikarttaa Pietarista Ruotsin rannikolle. ”Pray As You Go”-podi hiljentää mielen. Raamattu on kuvaus Jumalan olemuksesta ja rakkaudesta ihmiseen. Nykyisin hänen sydämensä lyö läheisten ja meren lisäksi myös Tuomasmessulle ja Tapiolan seurakunnan rippikoulutyölle, jossa hän on mukana vapaaehtoisena. – Hartauspodia ja Raamattua. – Jumala on kutsunut minua niiden kautta. Eriksson on ollut nuorisoherätyksen keulakuva 1970-luvun Porvoossa, viisilapsisen perheen isä, ammattikorkeakoulun opettaja ja meren rakastaja. Mutta mitä hän kuuntelee. Toisinaan katse hakeutuu ikkunasta Pohjois-Tapiolan muodokkaaseen mäntyyn ja pihlajaan
Hän kaatui ja kuusi rysähti olohuoneen ja eteisen välisen lasioven läpi. Myös Jörgen jatkoi omaa tietään, nuoruuden intoa täynnä. – Tiede vastaa kysymykseen, miten Jumala loi. Äidin uskoontulo muutti perheen lastenkin elämän. Erossa petyin itseeni Entä kysymyksistä vaikein: kärsimys. – Tiukka kristillisyys toi rikkinäisen kodin pojalle turvaa. – Olin 51-vuotias, kun meille tuli lasteni äidin kanssa avioero. Yhdysvaltalainen sarja näytti Jörgenille realistisesti, mitä Jeesuksen seuraajat saivat uskonsa vuoksi kärsiä. – Sain kuulla, että olen niin arvokas, että Kristus halusi kuolla minun puolestani. Perjantaisin Erikssoneilla kokoontui kymmenien nuorten raamattupiiri. Perheellä oli Porvoossa kaksi suvulta perittyä lihakauppaa, joiden omistajaksi isä joutui vasten tahtoaan. Tästäkään aiheesta kertomukseen ei heru uskonkriisiä. Välillä niin tapahtui, ja isä tuli mukaan seurakuntaankin. Isä yritti humalassa saada puuta pysymään pystyssä, mutta tasapaino ei riittänyt. – Kun olin teini-ikäinen, isä raitistui. Rantautuminen sujui ongelmitta, mutta sitten annettiin myrskyvaroitus. Opetuslapset roikkuivat verissään kahleissa, ja Saulus uhkasi, että jotakin pahempaa tapahtuu, jos he vielä jatkavat. Hänen on täytynyt olla huikea mies! Lapsuuden pyhäkouluissa flanellotauluihin kiinnitetyt hahmot olivat toisenlaisia, pehmoja. tarinaan. – Isä pakeni alkoholiin vastuuta liikkeestä ja perheestä. Hänestä on aina ollut selvää, että tiede tutkii Jumalan töitä. Pro Fide soitti, raamattuopetus oli jykevää ja jokaista haastettiin löytämään oma paikkansa Jumalan valtakunnan työssä. – Paavali oli ennen kääntymistään sitä mieltä, että jeesustelu loppuu nyt tähän. Vaikka isä joi, hän ei ollut vihamielinen eikä pelottava, vaan utuinen ja etäinen. Mutta ei, ei sekään vieTiede ei ole ikinä vetänyt mattoa uskoni alta. Lasin kilinään sekoittui valtava pettymys ja suru. Roomalaiset sotilaatkin seisoskelivat lempeinä kuin naapurin villakoira. Usko vastaa kysymykseen, kuka on luomistyön takana. Vahvalle miehenmallille olisi ollut käyttöä, sillä Erikssonien kodista sellainen puuttui. Uusia ystäviä ja oma paikka Tärkein kädennosto tapahtui metodistien leirillä Jumijärvellä. Hädässä voin aina rukoilla häneltä viisautta ja rohkeutta. Hän voisi edelleen rukoilla etsijän kanssa uskoon tulemista ja suositella kenelle tahansa Raamatun päivittäistä lukemista. – Rakensimme perheen kanssa olohuoneeseen joulukuusta. Kehittyessään tiede tarkentaa kuvaa maailmasta, jonka Jumala on luonut. Kotoa oli mukava lähteä Lohjalle Kansan Raamattuseuran hiihtoleirille ja organisoida pari bussillista nuoria Suomen Raamattuopiston nuortentapahtumiin. askel 9/21 18 ~. Avioliitto, viisi lasta, mielenkiintoinen työ ja harrastukset merellä tuntuivat lempeinä tuulina purjeissa. Tietenkään ei ole hyvä, että kipsi jää paikoilleen loppuiäksi. Kingdom and Empire). Hiljattain häneen teki vaikutuksen minisarja Jeesuksen sisäpiiristä ylösnousemuksen jälkeen ( A.D. Mutta sitten rysähti. – Teinivuodet emotionaalinen kotini oli Porvoon suomalaisen luterilaisen seurakunnan nuoret. Minä olin meistä vanhin ja yritin paikata mitä pystyin. Entä kristinuskon älylliset haasteet ja uskonkriisit, missä vaiheessa ne iskivät opiskelijan tai nuoren dippainssin niskaan. Miten Jörgen sovitti yhteen Jumalan hyvyyden, kaikkivaltiuden ja maailmaa hulluuteen asti riepovan kärsimyksen. Hän kuljetti heitä Porvoon seurakunnissa tunnustuskunnasta ja kielestä välittämättä. Eriksson ei osaa selittää, miksi näin on. Asiakas antoi äidille hengellisen lehden ja kutsui mukaan rukouspiiriin. Nuoruuteen kuuluvaa jyrkkyyttä menossa oli, mutta sekään ei ollut huono asia. Se oli nuorisoherätyksen aikaa. Se oli elämäni suurin kriisi. – Äidin voimavarat eivät riittäneet kolmen lapsen lohduttamiseen. Onnellinen käänne sai alkunsa asiakkaasta, jonka iloa ja tasapainoisuutta äiti ääneen ihmetteli. Jörgen Erikssonia melkein naurattaa. Jeesuksesta tuli minulle ystävä, joka välittää. Herätyshenkinen elämä jatkui opiskelupaikkakunnalla Oulussa Kansan Raamattuseuran opiskelijatyössä. – Maailmassa on nyt kaksi ja puoli miljardia kristittyä ja miljoonia kirkkoja. Tiede tutkii Jumalan töitä Nuoruuden hengellisiä vaikuttajia ajatellessaan Jörgen on kiitollinen. Tiede ei ole ikinä vetänyt mattoa uskoni alta. Lempeät tädit sipaisivat Jeesuksen flanelloon ja ohjasivat pyytämään Hyvää Paimenta sydämeen asumaan. Onneksi en ottanut siitä vastuuta. Lauloimme ensimmäisiä nuoren seurakunnan veisuja ja Sinistä laulukirjaa. Ymmärsin, että Jumala auttaa ja siunaa minua. Se oli kuin kipsi jalassa, joka auttoi rikkoutunutta luuta parantumaan. Kunnes lihaliike meni konkurssiin ja ahdistunut äiti tuli uskoon. Meillä oli iso ja kiinteä porukka. Kun Pietari rupesi kokoamaan seurakuntaa, tilanne oli ihan erilainen. Oluen tultua maitokauppoihin juominen jatkui. Aukkojen ja tyhjyyden keskeltä nousee yksi. Myös Pietarin usko ja rohkeus saivat Jörgenin liikuttumaan. – Minulla ei ole koskaan ollut maailmankatsomuksellisia kriisejä. Jumalasta perheessä ei tiedetty hyvää eikä pahaa. Me lapset olimme aika paljon keskenämme. Usko toi mukanaan toiveen, että isä raitistuisi. Huojuva puu Lapsuudesta Jörgenillä ei ole kovin paljon muistoja. – Olin silloin hyvin kosketettu
Mitään todellista hätää ei ollut, mutta Jörgenin olemuksen täytti piinaava huoli selviytymisestä. nyt luottamustani Jumalaan. Vaikka me käännämme hänelle selkämme, hänen rakkautensa osuu meidän selkäämme. Jumala haluaa meille vain hyvää. Olen aina luottanut siihen, ettei Hän tahdo minulle pahaa. Menneitä hän on puinut muun muassa kristillisissä toipumisryhmissä. Kriisissä Jörgenille ei tullut mieleen syyttää siitä Jumalaa. Tämä on helppo sanoa, mutta että se menee sielun sopukoihin, se onkin elämän pituinen matka. Suuri-Pisi-saareen rantautuminen sujui ongelmitta rauhallisessa säässä, mutta sitten annettiin myrskyvaroitus. – Kun on kasvanut opillisessa viitekehyksessä, jossa avioliitto on, niin kuin Jeesus opettaa, yksi ja ainutkertainen, ero on hirvittävän iso asia. Onnea ja ontumista Muutaman poikamiesvuoden jälkeen Jörgen Eriksson tapasi naisen, jonka kanssa hän nykyisin jakaa arkea ja merellisiä retkiä. Onneksi niiden voima on kuitenkin pienentynyt. Turvallisuuden tunnetta hän on tankannut karmeliittamunkki Wilfrid Stinissenin teoksella Tänään on Herran päivä. Omista ihanteistaan tipahtaminen oli sen sijaan kamalaa. Ei se vienyt luottamusta Jumalaan, mutta petyin itseeni. Arpia ja ontumista hän huomaa itsessään edelleen. Jouduin itsetutkiskeluun: miten minun olisi pitänyt olla ja elää, että asiat olisivat menneet toisin. Hän muistaa kesältä ontuvan hetken Itäisen Suomenlahden kansallispuistosta. JÖRGEN ERIKSSONIN rakkaus mereen on ottanut purjehduksen, melonnan ja retkiluistelun muotoja. – Hän on se, jonka apuun olen turvautunut, kun ei ole muitakaan ollut. ~ 19 askel 9/21. Hän on aina ollut minun puolellani, niin kuin hän on kaikkien muidenkin puolella, ja pitänyt minusta huolta. – Stinissen ymmärsi, että Jumalan rakkaus kätkee sisäänsä kaiken. – Siellä pohdin, johtuiko turvattomuudentunteeni lapsuuteni kokemuksista
Tervetuloa! askel 9/21 20 ~. Seminaarien tavoitteena on oppia tunnistamaan hengellistä väkivaltaa ja tarjota työkaluja sen käsittelemiseen. Tuomasmessu hakee ajassa olevia tapoja ilmaista pyhän läsnäoloa ja auttaa ihmisiä löytämään hengellisyytensä arjessa ja juhlassa. Jokainen elävä olento kuuluu yhteen maapallolla elävään yhteisöön. Pandemia on tehnyt suuren loven tuloihin, joten kaikki tuki on tervetullutta! Tätä kautta voit tukea toimintaamme: MobilePay 75221, Facebookin lahjoita-toiminnon kautta tai pankkitilille: FI97 5541 2820 0124 26, viite 3010. Sillä matkalla tehtävänä on etsiä ja tarjota Koti kaikille, turvata kaiken maan päällä olevan elinympäristö ja antaa jokaiselle mahdollisuus kasvaa kristittynä ja löytää hengellinen koti. Psalmissa 24 sanotaan, että ”Herran maa on ja kaikki mitä siinä on”. Tuomasyhteisö rahoittaa toimintansa pääasiassa lahjoitusvaroin. Kahvitarjoilu 17.30 alkaen. Tuomasmessut SUNNUNTAISIN KLO 18 Mikael Agricolan kirkossa Helsingissä, Tuomasmessun YouTube-kanavalla ja Radio Deissä. Syyskokous TUOMASYHTEISÖ RY:N sääntömääräinen syyskokous pidetään ti 26.10. Luomakunnan aika -materiaalista 2021. / Sinun taivaallinen tahtosi tapahtukoon kaikissa luoduissa! Sinun siunattu rauhan ja vapauden yhteisösi ylläpitäköön toivoamme ja tulkoon maan päälle. / Kivut, joita aiheutamme toinen toisillemme, anna anteeksi. Yhdessä voimme rukoilla ja kasvaa kristittyinä. Kokoukseen voi osallistua myös etänä. / Vapauta meidät kaikesta pahasta. / Kiusausten ja koettelemusten aikana vahvista meitä. Aamen. Syksyn rukousjakson aikana rukoilemme, että kaikki voisivat löytää kodin, ja että ihmiskunta pystyisi muuttamaan elämäntapaansa niin, että maapallo voi säilyä kotina kaikille, jokaiselle lajille, kasveille ja kaikelle, mitä maan päällä on. Tuomasyhteisö on syksyn 2021 aikana yhdessä Suomen ekumeenisen neuvoston ja Uskontojen Uhrien Tuki ry: n kanssa järjestämässä seminaarisarjaa hengellisestä väkivallasta ja sen tunnistamisesta. Koko yhteisö kuuluu Luojalle. Valitettavan moni on elämässään joutunut kokemaan hengellistä tai henkistä painostusta ja jopa väkivaltaa. klo 18.00, kokoontumisrajoitusten salliessa Café Agricolassa, Tehtaankatu 23. / Sillä sinä hallitset rakkauden voiman kunniassa, nyt ja aina. Voit myös liittyä Tuomasyhteisön kuukausilahjoittajaksi. Rahankeräyslupa RA/2020/685. Amerikan alkuperäiskansojen kielessä sana kansa ei tarkoita pelkästään ihmisiä, vaan esimerkiksi kasvien kansaa, tähtien kansaa ja eläinten kansaa. Tarkemmat tiedot: www.tuomasmessu.fi. Tämä Isä meidän -rukouksen versio on saanut vaikutteita maoriteologeilta. TUOMASPAPPI KATI Koti kaikille! Rukous Ikuinen Henki, Maan Luoja, Kipujen kantaja, Elämän antaja, kaiken olevan ja tulevan Lähde, kaikkien Isä ja Äiti, rakastava Jumala, joka olet taivaissa: / Nimesi ylistys kaikukoon läpi universumin! / Sinun oikeutesi tie olkoon seurattu ihmisten keskuudessa. / Ravitse meidät leivällä, jota tarvitsemme tänään. Suomennos Kati Pirttimaa. Muokattu teoksesta The New Zealand Book of Prayer / He Karakia Mihinare o Aoteatoa. K oti kaikille on vuoden 2021 Luomakunnan ajan (Season of Creation, kirkkojen yhteinen rukousjakso luomakunnan puolesta 1.9.–4.10.) teema. Kun maapallon halutaan olevaan koti kaikille, puhutaan kaikesta elävästä. Tuomasyhteisö on koko olemassaolonsa ajan halunnut tarjota hengellisen kodin etsijöille, epäilijöille ja erilaisista taustoista tuleville ihmisille. Lisätiedot seminaareista: www.ekumenia.fi Kristityt ovat kotimatkalla, matkalla taivaan kotiin. Maapallon pitäisi olla koti kaikille kansoille. Tuomasyhteisö ry TUOMASYHTEISÖ RY on Tuomasmessun taustayhdistys
Sama kohtalo, mikä usein heidän vanhemmillaankin on ollut. Nishanan tapaus ei ole poikkeuksellinen, sillä Nepalissa puhutaan yli 100 eri vähemmistö kieltä. Kiitos, että olet lasten puolella! lastenpankki.fi Keräysluvat: RA/2020/1538 ja ÅLR 2020/6483. Heillä on mahdollisuus kouluun, mutta opetuksen heikon laadun ja vieras kielisyyden takia heidän on vaikea oppia. MAINOS MAINOS Kuusivuotias Nishana asuu Nepalissa ja puhuu äidinkielenään magar khamin kieltä. Maailmanlaajuisesti Nishanan kaltaisia oppilaita on tänäkin päivänä 617 miljoonaa. Lähetysseura tukee vähemmistökielisten oppimateriaalien kehittämistä yhdessä opettajien kanssa. Kaiken kaikkiaan Nishanan koulunkäynti tuntuu mahdottomalta eikä hän halua mennä kouluun. Onneksi asiat voivat muuttua! Sinä voit olla mukana auttamassa ja mahdollistaa irtipääsyn sukupolvia jatkuneesta köyhyyden kierteestä. Suomen Lähetysseura tekee pitkäjänteistä työtä lasten hyväksi yhteistyössä paikallisten kirkkojen ja järjestöjen kanssa. Tule mukaan tekemään maailmasta parempaa paikkaa lapsille! Ilmoita kiinnostuksestasi ryhtyä kuukausilahjoittajaksi lähettämällä tekstiviestin KUUKAUSILAHJOITUS numeroon 18232 (0 € + mpm). Liittymällä Suomen Lähetysseuran Lasten Pankin kuukausilahjoittajaksi olet mukana varmistamassa lasten mahdollisuuksia äidinkieliseen opetukseen. Sinä voit olla mukana auttamassa ja mahdollistaa irtipääsyn köyhyyden kierteestä. Kuukausilahjoitus on paras ja pitkäjänteisin tapa auttaa. Nishana ei halua käydä koulua, koska ei ymmärrä opetuksesta mitään – Sama ongelma on yli 600 miljoonalla lapsella maailmassa. Olemme Sinuun yhteydessä kuukausilahjoituksen aktivoimiseksi. Hän ei ymmärrä lainkaan nepalin kieltä, jota opettajat puhuvat koulussa. Sen avulla varmistetaan, että lapset saavat jatkuvaa tukea aina esikoulusta valmistumiseen saakka. Äidinkielinen opetus ja oppimateriaalit auttavat lapsia oppimaan.. Pienikin säännöllinen tuki saa aikaan suuria muutoksia. Kouluttamattomia lapsia uhkaavat esimerkiksi lapsityövoimaksi joutuminen ja varhaiset avioliitot. Nishana ei pysty kysymään opettajalta edes neuvoa, koska kumpikaan ei ymmärrä toista
Näistä sen löydät. TEKSTI: PÄIVI PUHAKKA • KUVAT: PÄIVI AUTERE, PÄIVI PUHAKKA, PIXABAY K esälomalla pistäydyin lapsuuskodissa. Samalla seinällä oli valokuva vakavailmeisestä isän mummosta, Maria Karhusta. Sisälle aittaan oli luotu viihtyisä kesähuone lastenlasten leikeille. Sisustukseen kuuluvat nyt muun muassa isän mandoliini, äidin ruutumekko, veljen puuhevonen, vanhat verkkarit, mummon tuohitöitä, vaatearkku ja ikivanha puukaappi sekä aikoinaan tuvan seinällä ollut meriaiheinen maalaus, johon joku meistä lapsista oli tussilla lisännyt iloisen hymynaaman aaltojen keskelle. Arkussa, kaapissa ja seinillä oli säilytetty vanhoja vaatteita, jotka tuoksahtivat ummehtuneilta. Samalla voit löytää selityksiä monille asioille ja voimavaroja elämään. Tässä aitassa nukuin kesät ja toivoin, ettei minua aamuvarhaisella herätetä lanttua harventamaan ja rakennuksen takana kulkevia lehmiä paimentamaan. askel 9/21 22 ~. Ja tietysti dokumentteihin. Sinä ja sukusi Suku on kirjoitettu sinuun, geeneihisi, tapoihisi, taustoihisi, jopa tavaroihisi. Olin kuulevinani mandoliinin soivan ja muistin valokuvan, jossa isä nuorena näppäili soitinta. Kokoan sukuni tarinaa näiden muistojen ja tarinoiden pätkistä, nimistä sukutaulussa, valokuvista, kellastuneista papereista, jopa kankaiden kuoseista. Aitan katolla tuuli heilutti rautaista viiriä, jossa on vuosiluku 1736. 2000-luvun puolella toteutetun remontin aikana löytyi talon vintiltä, jopa hirsien välistä mielenkiintoisia dokumentteja, kirjeitä ja pöytäkirjoja. Vuosiluvun 1736 olin nähnyt jo lapsena tuvan seinällä olevassa sukutaulussa; Perttu Antinpoika Karhu oli ollut sukumme ensimmäinen isäntä tällä tilalla, vuodesta 1736 vuoteen 1749
Sieltä hän löytää joitain värssyjä omaan tarinaansa. Kokoamiseen on olemassa valmiita ohjelmia ja malleja sekä kursseja. Kuoliko hän 1800-luvun nälkävuosina, syntyikö talvisodan aikana tai jälleenrakentajien lasten suuriin ikäluokkiin. Ja kotitalon hirsien välistä löytyneet asiakirjat ja isän mummon kirjoittamat kirjeet tutustuttivat vähän paremmin siihen valokuvan ja isän kertomusten Maria Karhuun. SUKUTUTKIMUS AVAA perspektiiviä myös tutkijaan itseensä. Emopuu ja vesa Ihminen on kuin oksa puussa. Maria Karhun kirjeet Isovanhempien ja vanhempien lyhyistä kalenterimerkinnöistä olen saanut kurkistaa säähavaintojen sekä lääkärikäyntien ja tärkeiden sukulaisvierailujen lisäksi heidän mielensä pohjalla olleisiin salaisuuksiin ja kipuihin. Siksi sukupuu on hyvä kuva siitä, mistä me tulemme. Ehkä olen saanut Marialta pikkugeenin myös omaa työtäni varten. Digitalisoidut kirkonkirjat ovat sykähdyttävää luettavaa, joiden avulla voi päästä monen sukupolven taakse. Sukututkimus onkin suosittu harrastus, ja Lauerman kirjassa on ideoita ja tehtäviä juuriaan etsivälle. ”Meillä kaikilla on omanlainen suhde juuriimme. Mustavalkoinen kuva muuttui värikkäämmäksi. Niin kuin isänikin, lahjakas kirjoittaja ja puhuja. Janoamme tietää, mistä tulemme, ja kaipaamme kuulua jollekin ja johonkin. Ja ensimmäinen lapsenlapsemme kolmannen nimensä. Tapoja on monia. Faktat tarjoavat kehyksen tai näyttämön, jolle muistot ja henkilöt voivat astua. Kirjan avulla voi lähteä tutkimaan omaa sukupuutaan. Yhdelle suku on läheinen, toinen pyristelee eroon painostavaksi kokemastaan ilmapiiristä, kolmannen yhteys omiin juuriin on etäinen tai täysin katkennut”, kirjoittaa tietokirjailija Liisa Lauerma tuoreessa teoksessaan Suvun jäljillä, Löydä oma tarinasi (Kirjapaja 2021). Hän oli ollut ilmeisen paha suustaan sekä taitava ja vuolas kirjoittaja. Annoimme lapsenlapsen äidille, esikoisellemme, hänestä kootun vaaleanpunakantisen vauvakirjan. Löydät sieltä tutun kylän tuttuja – tai kadoksissa olleita – nimiä, joiden yhteyteen on kirjattu myös kuolinsyyt. Sukupuun tai sukuviuhkan kokoaminen tarjoaa tavan kaivaa tekijät esiin: keistä minä tulen ja ketkä olivat ennen heitä. Vuosiluvut nimien ohessa kertovat yllättävän paljon ja sijoittavat ihmiset historiallisiin raameihin. ~ 23 askel 9/21. Joskus kukoistava, runkoon kiinnittynyt, joskus kuivunut irronneena emopuustaan, joskus uusi vesa, joka aikanaan kasvattaa omat juurensa ja oksansa. Viime vuosikymmenten sukupolvikokemuksia ovat olleet lama ja koronavirus, jotka antavat vihjeitä tuleville juurtensa etsijöille. Haluamme liittää tarinamme johonkin suurempaan kertomukseen ja historialliseen kehykseen sekä avata myös salaisuuksien komeroita. Lauerma kuvaa, miten yksi kerää faktoja ja historiallista tietoa, toinen tukeutuu muistoihinsa. Onko hän talvisodan lapsi. Keitä oli kastejuhlassa, mitä sairasti, kenen kanssa leikki, mitä sanoa sutkautti, missä matkustettiin, millainen oli ETSIN TUTTUJA piirteitä suvun valokuvista
Aitassa tuoksuu mäntysuopa Sukuselvitykset ovat arvokkaita selvittäjälle itselleen. Mitä ja missä se isoisä mandoliinia soitti ja millaista mummon elämä oli, kun hän tuli taloon miniäksi. Avaa ummehtunut arkku Joskus omien juurien löytäminen on suuren työn takana. Tarinaansa voi kairata eri tasoilta. Suvun vaiheiden ymmärtäminen on tärkeää senkin vuoksi, että lapset voisivat leikkiä vanhassa aitassa vapaina edellisten sukupolvien kipeistä muistoista. Ne voivat rohkaista; näin hekin selvisivät, minullakin on perittynä samaa sisua ja kykyä itkeä ja luopua – sekä iloita ja ottaa vastaan uutta. Mikä oli silloin muotia, mitkä olivat suosikkivaatteita, mitä tekstiilejä kotona oli. Mitä lahjoja annettiin, mitä ohjelmia seurattiin, mitä lauluja laulettiin. Ne auttavat ymmärtämään sekä edellisiä sukupolvia että itseään. Siellä aitassa tuoksuu nyt mäntysuopa, kun seinät on pesty. Ehkä näin voi lopettaa sukupolvien vaikenemisen asioista, jotka voivat kulkea painona useamman sukupolven matkatavaroissa. Lauerma puhuu nostalgiatripeistä vaatteiden avulla. Itsekin muistan, miten aikuiset puhuivat tuvassa jostain ikävästä, en tiennyt mistä, mutta keittiön ovi läpäisi raskaan tunnelman ja taakan, jota aloin vuorostani kantaa vuosikausiksi. Tarinaansa voi koota siis yllättävillä tavoilla, tutkimalla vaikka kuoseja, joita kuvista ja komeroista löytyy. Kirjan mukana annoimme myös äidilleen kuuluneen pikkupaidan ja kuolalapun sekä vanhempiensa kastemekot. Kenen nimikirjaimet aplikoitiin. Soiko mandoliini tai vaikeniko viulu. Etsintää voi jatkaa merkitsemällä karttaan edellisten sukupolvien asuinpaikkoja ja vierailla niissä. Kaapissani on myös mummon syntymäpäivälahjaksi saama sinikuosinen pussilakana, joka on vuosikymmenten jälkeenkin pehmeä ja ehjä, 1970-luvun laatua. Millaisia he olivat. Terapia nosti alitajunnan kätköistä tuttavalle mieleen lapsuudesta rajun muiston, jonka sitten sukulainen vahvisti: kyllä, näin on tapahtunut. Näin tarinaansa voi kairata eri tasoilta, kevyesti nostalgiaa hakien tai uskaltaen kohtaamaan myös kivut ja yrittäen avata vaiettuja ja kiellettyjä salaisuuksia. Silloin sukunsa selvittäjä joutuu kokoamaan kuin palapeliä tiedon murusista tai jopa tunnelmista ja unista. ISÄ ISTUU aitan kupeessa kalliolla, jota tallasivat sukumme ihmiset jo 1700-luvun alkupuolella. Että hekin voisivat joltain osin ymmärtää itseään ja edellisten polvien kokemuksia. Itselleni sain tekstiileihin tuntumaa, kun aittavierailulla kälyni antoi minulle valkoisen, nimikoidun kangaspussin, joka on kuulunut todennäköisesti Anna-mummolleni. Entä miten suvussa juhlittiin, mistä kupeista juotiin kihlatai hautajaiskahvit. Kannattaa avata ummehtuneet arkut ja kellastuneet kuoret, kysyä, kun joku vielä tietää ja muistaa. Hän rohkaisee antamaan tilaa kaikenlaisille sukulaisille, kaikenlaisille vaiheille. Tarinaa voi kerryttää myös hakemalla tietoa ammateista, joissa esiäidit ja -isät ovat toimineet. Etsimiselle on omistettu tv-sarjakin, jossa esimerkiksi adoptiolapsi jäljittää biologisia vanhempiaan. askel 9/21 24 ~ askel 9/21 24 ~. ”Omiin juuriin tutustuminen on myös rankkaa psyykkistä työtä”, tietokirjailija Liisa Lauerma toteaa. Sukupuu on myös kallisarvoinen lahja tuleville polville. Mistä kupeista juotiin kihlakahvit. Vanhojen tavaroiden rinnalle on tuotu myös jotain uutta. Kuvia serkuista ja muista sukulaisista. ensimmäinen joulu
Ehdotan kavereilleni kotimatkaa. Onko se valepukuinen enkeli tai muu yläkerran viestintuoja. Ehkä kottarainen tai mustarastas. Vaikka ei kai tähän aikaan ole enää poikasia. Suunnaton pelko saa taistelemaan sekä elämää että kuolemaa vastaan, ja sitä seuraa henkinen kuolema. Tuskailen, miksi laitoin valkoiset lenkkarit kuraan kylpemään, kun Tico nykäisee minua taaksepäin. Samassa sisimmässä kirpaisee, mitähän lintu meinaa tehdä. Tico hurmaantuu äänestä ja yrittää päästä nuolaisemaan pikkuista lintua. Aitalla istahdamme katokseen. Äsken se vielä hyppeli jonon viimeisenä. HEIJASTUKSIA TEEMU RINNE • NURMIJÄRVELÄINEN TOIMITTAJA KOIRAN ELÄMÄÄ Lintu A vaan kaihtimet. Eikä taskustani enää löydy Jokeria, jolla voisin voittaa elämän pelin. On iltamyöhä ja aika lähteä ulos. Suunnilleen näillä main se ilmestyi seuraamme. Se ei pelkää meitä. Sade yltyy ja karavaani jatkaa matkaa. Mutta lintua ei löydy. Uskomaton näky. Tico heräilee sängyn alta, venyttelee laiskasti ja vetää lopulta itsensä kynsillään maton poikki. Muutuin lapseksi ja aloin ihmetellä uudestaan. Siksi kättelen syksyä hymyillen. Jotenkin tyhjä ja täysi olo samaan aikaan. Sen paradoksia. Ovella päälle puskee sade ja kaksitoista astetta plussaa. Ehkä se luulee Ticoa ja minua perheekseen. Hetki on unenomainen. Muuten kylä pyyhkii vielä unta silmistään. Helteiden aikaan ajoimme Ticon kanssa Ruovedelle, jossa minulle rakas saari sijaitsee. Muutuin lapseksi ja aloin ihmetellä uudestaan. Kykenemättömyys aitoon iloon ja elämään. Istuimme pari tuntia mantereen puolella järveä katsellen ja ajoimme takaisin parisataa kilometriä. Ehkä Jumala tarjosi tämän ihmeellisen yön. En rakasta syksyä, mutta nyt nautin. Tico oli saada lämpöhalvauksen ja itse pyörryin kerran, vaikka olin juonut ja syönyt tarpeeksi. Rämmimme tien sivussa etsien pudonnutta pesää tai jotain merkkiä, mikä selittäisi yksinäisen linnun tarinaa. Öisin lämpömittari näytti yli 35 plussaa sisällä. Taivaalla tähdet näkyvät kapeasta kaistaleesta. Kävelemme hiljaa. Elämä koostuu pienistä asioista, joista monet osoittautuvat myöhemmin suuriksi. Olemme istuneet pitkään aittakatoksessa. Kävelemme vähän matkaa taaksepäin. Otamme muutaman askeleen eteenpäin ja lintu hyppii perässä. Nyt istun aitan kuistilla koiran ja laulavan linnun kanssa. Omistan sen pienelle mustalle linnulle, jolla oli oranssi nokka. En löydä mitään. Kotikuistilla katselemme rauniokirkossamme palavaa tuikkua. ~ 25 askel 9/21. On melkein aamu. Rationaalinen puoleni selittää, että lintunen on jotenkin leimautunut meihin. Rannassa katselin kaukana sijaitsevan saaren hahmoa ja päätin, ettemme menekään. Se heiluttaa häntää linnulle, joka hyppii perässämme. Toisaalta, me nyt olemme tässä ja se änkesi mukaamme öiselle retkelle. Elämä on ollut suurilta osin kamppailua pelkojeni takia. Tummat pilvet väistyvät ja sade lepäilee jossain. Huilu alkaa soida. Musta, oranssinokkainen lintu. Lintu on poissa. Kiitän Yläkertaa, että jokerikorttini on revitty ja voin olla vaan. Liukua mukana. Parin kuukauden helteet olivat tehdä meistä lopun. Pysähdyksissä se aloittaa huilumaisen laulunsa. OLEN VUOSIA ihmetellyt elämääni täällä maalla. Aamun kajo näkyy horisontin viivalla. Vastaan ajaa mies traktorilla, peräkärryssä risukuorma. Ilman jatkuvan etsimisen, selittämisen, fiksuilun noidankehää. Pelaaminen on pääasia. Vilkaisen taakseni. Päällisin puolin lintu näyttää terveeltä, mutta ei lähde lentoon. Kaikki on muuten hiljaista, jopa tavanomaista. Mietin sekunnin lintuinfluenssaa ja varon koskemasta. Kävelemme hiljaa kohti aittaa, joka on suojapaikkamme, jos sade yltyy. Ei sitä voi eikä ole tarkoituskaan voittaa. Tosin aavistelen, että myöhemmin se tönäisee mieleni rotkon pohjalle. Minä, Tico ja lintu. Välillä tyynessä, välillä myrskyävässä hetkessä. Ohitamme taloja, joiden pihassa juoksee koiria
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sielulla tarkoitetaan ihmisen henkisiä toimintoja ylläpitävää voimaa. Tragedia on siinä, että moni uskoo lopulta enemmän imagoonsa kuin todelliseen minäänsä. Sielu on löytämistään odottava isänmaa, avara tila, jossa kaikki on hyvin. Mutta mikä tarkalleen ottaen on se sielu, joka pitäisi pelastaa tai saattaa suojaan. SANOJA & TEKOJA Olli Valtonen ROVASTI & KIRJAILIJA S ana pelastus on ymmärrettävää käyttökieltä. Jollakin vaan on sielukkaat kasvot. Se on se oikea minä, joka piilee geenieni, kasvatukseni ja roolieni uumenissa. Siksi suuri kysymys ei kuulu, onko Jumala olemassa, vaan olenko minä olemassa. Todellisuudessa me tarvitsemme kipeästi sielumme pelastumista jo tässä tilassa, elämässä ennen kuolemaa. Ihminen koostuu ruumista ja kuolemattomasta sielusta. Rukous on Anna-Maija Raittilan suomentama. Taivaaseen. Pelastuminen tarkoittaa pääsemistä suojaan. Mutta ei sielu siihen tyhjene. Oikein tai väärin, ajattelen itse tässä aika yksinkertaisesti. Sellaisia ovat sielun ohella henki, sisin, ”sydän”. En tiedä kumpi on ihmiselle vaikeampaa; löytää Jumala vai löytää itsensä. Käytännössä sana kuitenkin pelittää. Ja juuri se pitää pelastaa. Jos etsii sielulle määritelmää Raamatusta, turhautuu nopeasti. Minunkin täytyy olla olemassa. Joku toinen tekee vähän sieluttoman vaikutuksen. Sieltä löytyy monta sanaa kuvaamaan ihmisen ei-biologista ydintä. Martti Lutherin vähän tunnettu rukous kuvaa sielun mysteeriä hyvin. Taistelemme sielunvihollista emmekä hengenvihollista vastaan. Sielun pelastuminen on sitä, että itsensä kadottanut ihminen saa kosketuksen itseensä. Sielunhoitaja ei ole hengenhoitaja. Sielu on ominta itseä askel 9/21 26 ~. Vain tämän tiedän varmasti: / se on sinun kädessäsi, / sinulta se saa ikuisen avun. Sanan monimutkaisuudesta kertoo sekin, että eri kirkoilla on sen sisällöstä näkemyseroja. Aika sotku. Se kuvaa mysteeriä. Näin tehdessään ihminen on kirjaimellisesti hukannut sielunsa. Siksi en tahdo nytkään tietää, / mihin sinä sen nyt panet. Ikään kuin meidät pelastettaisiin vain kuolemanjälkeiseen tilaan. Ihmisellä on ruumis, henki ja sielu. Onneksi meillä on kielessämme se sana, ollut jo Mikael Agricolan ajoista. Sielu on avara tila Käyttökielessä sielu toimii ilman sen suurempia määritelmiä. Eksynyt on pelastunut löydettyään takaisin kotiin. Me emme pelasta sieluamme, me löydämme sen, fransiskaanimunkki Richard Rohr on sanonut. Sanalla on kaikessa epämääräisyydessään syvempikin sisältö. Paavalilla, ortodokseilla ja esimerkiksi Lutherilla ihmiskäsitys on kolmiosainen. Kukaan meistä ei haluaisi tulYhteyteen ei riitä vain elävä Jumala. Rakas Jumala, / sinun kädessäsi on sieluni, / sinulla se on ollut koko elämäni ajan, / enkä ole milloinkaan saanut tietää, missä se on. Ja niin edelleen. Herää olemaan läsnä! Sielu – minun sieluni – on se todellinen minä, joka on syvällä ja ehkä haavoitettuna sisimmässäni, peittyneenä kaikkeen ulkoiseen krääsään. Puhumme kirkossa toisin kuin uimarannoilla luontevasti sielun – ei hengen – pelastamisesta. Raamattu puhuu ihmisestä vaihtuvin termein. Silti sielu on tärkeä sana. Lännen teologiassa omaksuttiin vuonna 869 Konstantinopolin kirkolliskokouksessa kaksijakoinen ihmiskäsitys. Sana sielu kuvaa ihmisen ominta itseä. Ja soittelemme hautajaisissa sieluneikä hengenkelloja. Monesti sielun pelastus liitetään vain tuonpuoleisuuteen. Sielun pelastumisessa on jotain samaa kuin Israelin pääsyssä luvattuun maahan. Siitä on paha sanoa mitään, sillä yleispätevää kaikkien kristillisten kirkkojen hyväksymää sielukäsitystä ei ole olemassakaan
Ja tällä hetkellä kaikki on hyvin (ainakin jos ei ole kipuja, nälkää tai muita häiriöitä). Sinunkin päässäsi olisi oltava joku, jotta yhteys voi syntyä. Siellä ollaan sielun reviirillä, tilassa tai luvatussa isänmaassa, jossa kaikki on hyvin. Jeesus puhalsi pelkojen vangitsemien opetuslasten päälle sanoen: ottakaa Pyhä Henki. Ei riitä, että siellä ylhäällä on langan päässä Jumala. Mutta se on työläs projekti. Olla elossa. On varmaan monia tapoja. Että Herra tulisi ja puhaltaisi meihin elämää. Ottakaa Pyhä Henki Miten sielunsa voi löytää. Ei valekuollut vaan vale-elävä. Sielunsa löytäminen on tärkeää kahdesta syystä. Terapia, AA-liike, mindfulness… Mutta haluaisin tässä olla hyvin yksinkertainen. Se liittyy Jumalan toimenkuvaan elämän luojana ja ylläpitäjänä. Ja Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. Hän on kuin elävänä kuollut. Pi xa ba y la leimatuksi sieluttomaksi. Näin ihmisestä tuli elävä olento (1.Moos.2:7). Luomisessa. Herääminen on havahtumista oman elämän läsnäololle. Työn ydin on kuvattu jo Vanhassa testamentissa. Ilmiöllä on hyvä nimi. Se on vähän sama kuin isänmaaton ihminen. Silmät auki, mutta unessa. Ei mistään kotoisin. Juuri siitä on kysymys esimerkiksi ehtoollisella. Ja yhteyteen tarvitaan aina kaksi. Enemmän on ollut kysymys siitä, miten voi kokea rikasta ja yltäkylläistä elämää. Mutta ei minun ongelmani pohjimmiltaan ole ollut syyllisyys. Ensinnäkin se herättää meidät henkiin. Tämä on itse asiassa rukousaihe. Jos ei löydä sieluaan, omaa isänmaataan, on kuollut – vaikka olisi kuinka paljon tekemistä, projekteja, ystäviä, hyvä avioliitto. Eikä tämä ole ainoa puhallus Raamatussa. Yhteys Jumalaan on kristinuskon ydinasia. Pappisurani alkuvaiheessa ajattelin, että sielun pelastus tarkoittaa pääasiassa syyllisyysongelman ratkeamista. Siellä ei ole tulevaa eikä mennyttä, on vain tämä hetki. Mihin ihminen herää. Nyt on syytä rukoilla tätä puhallusta. Oletko itse langan päässä. Menetelmänä pyhä puhallus. Kutsumme sitä läsnäoloksi. Kommuunio, ehtoollisen virallinen nimi, tarkoittaa yhteyttä. Sielu on Jumalan reviiriä. Siksi vain, että jos ei ole läsnä omalle itselleen, ei ole kunnolla läsnä muuallakaan. ~ 27 askel 9/21. Ja toiseksi, tarvitsemme sieluamme, jotta voimme olla yhteydessä Jumalaamme. Siinä ei auta kuin herätys
TEKSTI JA KUVAT: VIRPI KIRVES-TORVINEN askel 9/21 28 ~. Lehmien työterveyslääkäri Eläinlääkäri Iris Kaimio kiertää Savossa maaseudun tiloilla hakien ratkaisuja nautojen hyvinvoinnin edistämiseen
~ 29 askel 9/21. Lehmät laiduntavat Honkasten maitotilalla Rantasalmella. IRIS KAIMIO toivoo, että ihmisillä säilyisi yhteys siihen, mistä ruoka tulee
Työssäni korostuu ennaltaehkäisevän työn merkitys. Jos tilan vanha lehmä kuolee, suru on yhteinen. Hyppään kyytiin matkan varrelta Leppävirralta. Helena otti tilan omiin nimiinsä BORDERCOLLIE GLEN käy mielellään navetassa tervehtimässä tilan nuorta isäntää Arho Honkasta. Olen sielultani savolainen. Tilakäynnit ovat pyörineet koronapandemiasta huolimatta normaalisti. Teini-iässä Iris kiinnostui koiraharrastuksestaja kouluttamisesta tosissaan. – Asiakkaiden lehmistäkin saatan tuntea monta sukupolvea. Robottilypsy mahdollistaa lisää aikaa eläinten tarkkailuun. Vakiotiloja Kaimiolla on parikymmentä. Minusta tuli lehmätyttö. – Tilalliset pitävät eläinlääkäriä tosi tärkeänä, vaikka enää he eivät nosta meitä jalustalle niin kuin ennen. Ikola on ollut Helena Honkasen äidin suvulla vuodesta 1735 lähtien. Seitsenvuotias lypsäjä Iris kasvoi Espoossa. Rantasalmen vanhimpana viljelyseutuna Ikolanmäki on luokiteltu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuurimaisema-alueeksi. Myös ammattitaito tiloilla on kasvanut todella paljon. Vanhan lehmän kuolema Vuosien aikana tilat, niiden omistajat ja eläimet tulevat hyvin tutuiksi. Tilan historiasta muistuttaa vanha sukutaulu. Tuusmäellä on pitkät perinteet maatilojen historiassa. Jättinavetoissa työ on varsin samanlaista kuin pienemmillä tiloilla, sitä on vain huomattavasti enemmän. Ihmiset ovat ihan paras puoli eläinlääkärin työssä eläinten ohella. Kaimio on kehittyviin ja kasvaviin karjatiloihin erikoistuneen Emovet-yrityksen eläinlääkäri. Sukutila 1700-luvulta Saapuessamme Honkasten maitotilalle näkymä viljapellolle hivelee silmiä. Muutama päivä sitten Kaimio ultrasi toistasataa nautaa, edellisenä päivänä hän huuhteli alkioita. Autossa Iriksellä on vielä aikaa kertoa työstään, tilalla työn tiimellyksessä tilanne on toinen. – Alkiohuuhtelut suunnitellaan huippueläimille, jotta niillä saadaan enemmän jälkeläisiä. Näen sen positiivisena kehityksenä, tuottajien päämääränä on eläinten hyvinvointi, tuotantoeläinten terveydenja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri toteaa. Valmistuttuaan eläinlääkäriksi Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta Kaimio muutti varsin pian miehensä kanssa Kuopioon. Eläinlääkäri on ennen kaikkea yhteistyökumppani. Seitsemältä hän lähtee ajamaan kohti Honkasten maitotilaa Rantasalmen Tuusmäessä. – Keväällä oli kahdet pennut. – Kutsun itseäni lehmien työterveyslääkäriksi. Ensimmäiset tilalliset olivat Kärkkäisiä, sukunimi on vaihtunut vuosisatojen saatossa. Joskus aamuherätys on viideltä, kun tilalla toivotaan eläinlääkäriä paikalle aamulypsyn aikaan. Mukana on myös koirien nenäpunkkilääkkeet metsästyskautta ajatellen. Lossilla ja biokaasuautolla Työalueena Savo Iisalmesta Savonlinnaan asti on laaja, ajokilometrejä kertyy viikossa keskimäärin seitsemänsataa. Taustalla kimmeltää Hakojärvi. Silloin aika oli melko tiukalla. Tarkoitukseni on pitää eläimet terveinä niin, etteivät ne koskaan sairastuisikaan. Haaveenani on ajaa tulevaisuudessa lehmän lannalla, Iris nauraa. – Olen ajanut biokaasuautolla vajaan vuoden. Nykyisin Kaimio kasvattaa samaa rotua Karjakon kennelissään. – Aloin käydä naapuritalon lehmiä lypsämässä seitsemänvuotiaana. Maisemista on tullut rakkaita. Viihdyn tosi hyvin tilallisten kanssa, ja he tietävät paljon myös minusta ja perheestäni. – Niistä ajoista tilakoot ovat kasvaneet huomattavasti. Päivien sisältö on kirjava. Aamulla eläinlääkäri Iris Kaimio pakkaa autonsa kotonaan Kuopion Vehmasmäessä lehmien tiineystarkastuksia ja vasikoiden nupoutuksia varten. Lapsena lomilla ja kesäisin vietetyt ajat Rantasalmen mökillä kuitenkin jäivät itämään tytön sieluun. Muutamalle tilalle on mentävä lossilla. askel 9/21 30 ~. Hän sai ylioppilaskeväänä ensimmäisen oman koiransa, länsigöötanmaanpystykorva Huikan
Nykyisessä työssään Kaimio on käynyt Honkasten tilalla lähes kymmenen vuotta ja vierailee täällä parin kuukauden välein. – Olit hyvässä maineessa jo silloin, Helena sanoo Irikselle. Nepparista Rinkeliin Lehmät tarkkailevat uteliaasti tulijoita. Hän toteaa kolmen olevan tiineenä. Navetan uusi osa valmistui 2000-luvun alussa. Yksi niistä säikähtää valkoiseen suojapukuun pukeutunutta toimittajaa. Silloin pienessä parsinavetassa oli kaksitoista lehmää. Viisi vuotta myöhemmin oli edessä tilan laajennus. Helena on tehnyt listan tutkittavista eläimistä. Seuraavaksi on tiedossa nupoutus. Siellä majailevat myös esimerkiksi Neppari, Otelma, Pullava ja Rinkeli. Se antaa kuitenkin Kaimion käsitellä rauhassa itseään. Ensin Iris tekee poikineiden lehmien terveysja tiineystarkastuksia ultraäänellä ja antaa hedelmällisyyshoitoja. Hyvinvoiva lehmä lypsääkin enemmän. vuonna 1988. Tässä on Oktaavi. Arho auttaa varmoin ja vahvoin ottein LEHMÄT OVAT saaneet Honkasten tilalla myös lempinimiä, kuten Pönttö, Viljakainen ja Suhonen. PARSINAVETASSA NAUDAT on kiinnitetty parteen, jossa ne seisovat tai makaavat. Parsinavetan vanhimmat lehmät ovat Kirsikka ja Kaunokki. Kolmesta veljeksestä nuorin, Arho (28), sai sukupolvenvaihdoksen myötä tilan nimiinsä viime kesäkuun alussa. Ensimmäistä kertaa Kaimio kävi Ikolassa jo opiskeluaikanaan vuonna 1995 Arhon juoksennellessa parivuotiaana pihalla. Kytkettyjen lehmien on eläinsuojelulain mukaan päästävä laitumelle vähintään 60 päivänä touko-syyskuun välisenä aikana. Nykyisin tilalla on 33 lehmää ja nuorta karjaa parikymmentä. Kerran vuodessa he tekevät yhdessä terveydenhuoltosuunnitelman. ~ 31 askel 9/21
Suunnitelmissa on rakentaa viidenkymmenen lypsylehmän pihatto kymmenen vuoden aikana. Ennen nupoutusta (sarvien kasvamisen estäminen sarvenaiheet tuhoavalla kuumapoltolla) Kaimio antaa rauhoittavan, kipulääkkeen ja paikallispuudutuksen. Lopuksi on aika päivittää siemennyskansio, lääkevarasto ja terveydenhuoltosopimus Arhon nimiin. Lisäksi hän on yksi Neljän Tassun opiston kouluttajista. Se katselee ympärilleen hieman hämillään ja nousee ylös haparoivin jaloin. Honkaset pähkäilevät nimeä yöllä syntyneelle vasikalle. Myös Helena painottaa hyvän eläinlääkärin merkitystä, vaikka omaa asiantuntemusta lehmistä on tullut vuosikymmenten saatossa paljon. Eläinlääkärin työ on usein tasapainottelua. Helle vaikuttaa lehmien terveyteen ja hedelmällisyyteen voimakkaasti. Haasteena Kaimio kokee viestintään liittyvät asiat. – Ongelmia tulee kaikennäköisiä. Honkasilla on omaa peltoa kymmenen ja vuokrapeltoa 38 hehtaaria. Eniten häntä koskettavat tilanteet, jolloin vaikeaan ongelmaan löytyy ratkaisu. ”Täällä minä voisin olla lehmänä”, Kaimio huomaa joskus ajattelevansa tullessaan navettaan. Hän kouluttaa koiria erilaisiin hajutunnistustehtäviin, kuten nautojen kiimantarkkailuun. Olennaista on löytää tärkeimmät kehitettävät asiat, motivoida ja etsiä ratkaisu, joka on mahdollista myös toteuttaa. HELENA HONKASELLA ja Iris Kaimiolla on aikaa vaihtaa myös kuulumisia työasioiden lomassa. Vasikka saa myöhemmin nimen Tilde, tänä vuonna lehmien nimet määräytyvät T-kirjaimen mukaan. Kaimio näkee työssään, miten lujilla monet tuottajat ovat erilaisten vaatimusten ristipaineissa. Suunnitelmissa pihatto Välillä Arho Honkanen esittelee paikkoja. Osa tallustaa leppoisasti ulos, toisilla näyttää olevan jo hoppu. Talon laajennus valmistui vuonna 2007. Heinäkasoista kiinnostuneet kissat Pörri ja Turri tassuttelevat paikalle. Paljon näen tiloilla sitäkin, ettei ole jatkajaa. – Lehmänä valitsisin navetan, jossa on hyvät ja pehmeät parret, riittävästi tilaa, tarjolla runsaasti hyvää rehua ja hyvää kohtelua sekä mahdollisuus ulkoilla ympäri vuoden. Tämän jälkeen lehmät siirtyvät ulkoilemaan. askel 9/21 32 ~. Rahaa vaativista muutoksista sanominen ja niiden perusteleminen tarpeellisena voi olla joskus hankalaa tilan taloudellisen tilanteen ollessa tiukka. – Minulla on hyvä yhteisymmärrys Honkasten kanssa, uskallan sanoa asioista. Nuori isäntä näkee eläinlääkärin olennaisena osana maatilan toimintaa. Seuraavaksi kutsuvat agilityn SM-kisat Fantan kanssa. – Olen pyörinyt lehmien seassa pienestä asti. Helena muistelee, miten Arhon ollessa lapsi he kävivät vielä pihasaunassa ja keittiökin oli pieni. Hyvinvoiva lehmä lypsääkin enemmän. Muutamia lehmiä saatamme joskus käyttää talvisin ulkona sorkkaongelmien helpottamiseksi, Arho Honkanen kertoo. Lisäksi tilaan kuuluu 40 hehtaaria metsää. Neljän Tassun kouluttaja Lemmikkineuvola tuo Iris Kaimiolle hyvää vastapainoa työhön nautojen parissa. On myös tiloja, joihin eläinlääkäri tulee hoitamaan vain sairaat eläimet. Pihatto ei kuitenkaan takaa eläimen hyvinvointia, jos hoito ei ole hyvää. Lehmät pitävät viileästä Iris Kaimiolla on tänään tavallista lyhyempi päivä, on aika jatkaa matkaa. Nupoutettu lehmä ei voi sarvillaan vahingoittaa lajitovereitaan. – Monesti helppoja ratkaisuja ei ole. – Eläinten asumus remontoitiin teillä ensin, sitten vasta ihmisten, Iris toteaa. Lopulta käytännön fyysinen työ veti puoleensa. Se raapaisisi toimintaa, jos ei olisi hyvää eläinlääkäriä. Ne ovat minulle osa ympäristöä. Alkuun heilläkin näytti siltä, ettei jatkajaa ole. Aurinko porottaa. Näen työssäni, miten lujilla monet tuottajat ovat erilaisten vaatimusten ristipaineissa. Arho opiskeli ensin terveyden biotieteitä Itä-Suomen yliopistossa ja sitten agrologiaa Iisalmessa ammattikorkeakoulussa. – Maitonäytteet eivät aina kerro totuutta tiineydestä. Omat koirat, länsigöötanmaanpystykorva Topsy ja metsästyslinjainen labradorinnoutaja Fanta pitävät omistajankin liikkumisesta huolen. – Lehmät ulkoilevat meillä kelien ja peltojen kantavuuden mukaan aikaisesta keväästä niin pitkälle syksyyn kuin mahdollista, jopa lokakuulle asti joinakin vuosina. Arho houkuttelee kanoja ulos voikukanlehdillä. vasikoiden kiinni saamisessa. Emäntä tuntee karjansa Helena-äiti on tyytyväinen Arhon päätökseen jatkaa tilaa. – Lehmät pitävät viileästä. Lypsylehmän lämmönsäätely kärsii, jos lämpöasteita on yli kaksikymmentä. Hellekesä ei ole ollut lehmille paras mahdollinen
Minuun otti yhteyttä iranilaissyntyinen mies, joka kysyi, voisinko auttaa hänen elämänsä tarinan kertomisessa. Olin kirjoittanut muualla kesää viettäneelle siskolle värikkään kuvauksen kotikuulumisista, kuten lehmien karkaamisesta. Isosiskoni löytämä kuusivuotiaan kirje kertoi silloin nelikymppiselle minälleni, että kirjoittaminen on ollut minulle pienestä pitäen mieluista ja luontevaa, kuin sisääni jo luomisessa asennettu ohjelma. Löytö lisäsi ymmärrystä itsestäni. Olin käyttänyt täydellisiä lauseita ja melko virheettömästi välimerkkejäkin. Jos välillä on nähnyt eteenpäin vähän kauemmaksi, on saattanut kompastua. On tuonut iloa ja tyydytystä, että työtäni on tarvittu. Käsitöihin minulla ei ole kutsumusta eikä taitoa, mutta sanoja ja virkkeitä saatan näpertää ja muokata huomattavankin pitkiä aikoja. O P I N TOJ E N J A muutamien tavanomaisen työelämän vuosien jälkeen astuin kolmikymppisenä kirjailijan houkuttelevalle mutta epätasaiselle polulle syksyllä 1999. Nautin, kun aivan arkinen teksti tai tavallisen ihmisen tarina saa selkeämmän muodon. Käsiala oli helposti luettavaa kaunoa. En ole kirjoittanut suuria romaaneja, olenpahan vain toiminut sanojen käsityöläisenä savolaisella maaseudulla. Antoisaa kirjasyksyä! Sanojen polulla Vielä jäi sana suuhun. Sain sukeltaa aivan uuteen aihepiiriin ja huikeaan, hurjia käänteitä sisältäneeseen tarinaan. ~ 33 askel 9/21. POLULLA OLI pari vuotta sitten täydellisen yllättävä käänne. Niin syntyi elokuussa ilmestynyt Siamäk Naghianin uskomaton elämä, Tuulen kieltä etsimässä (Into Kustannus). Sillä polulla näkymät ovat olleet usein hämärän peitossa. Kirjeen loppuun olin lisännyt: ”Vielä jäi sana suuhun.” Sitten olin kertonut vielä yhden jutun. Olin lukenut jo monia kirjoja, mutta joidenkin poikien aakkosten opettelun kuunteleminen toi mieleen Seitsemän veljeksen lukkarinkoulun. Olen kiitollinen, että olen voinut työlläni elättää perhettäni. Sille on voinut istahtaa, kuunnella tuulen huminaa puissa ja miettiä, minne polku sitten vie. Olen saanut kirjoittaa aiheista, jotka ovat kaivanneet kirjoittajaa. Kun aloitin peruskoulun syksyllä 1975, lukutunnit olivat pitkästyttäviä. Kun on jaksanut kiivetä uuvuttavalle mäelle ja odottanut löytävänsä sieltä saavutuksesta iloitsevan seurueen, onkin löytänyt vain yksinäisen kiven. MINNA KETTUNEN • KIRJAILIJA & VÄÄRNIN PAPPILAN EMÄNTÄ PAPPILAN KAMARISSA I sosiskoni löysi papereidensa joukosta kirjeen, jonka olin kirjoittanut hänelle kuusivuotiaana
Kaikenlaiset asiat kääntyvät hyväksi.” Näitä sanoja olen tänä kesänä miettinyt. Jos Julianakin luotti, että kaikki kääntyy hyväksi, miksi en minäkin siihen luottaisi. RUKOUS K esällä olen ajatellut Juliana Norwichlaista, joka tunnetaan äiti Julianana. Toivoa, joka tuottaa ilon ja uuden innostuksen. Kati Pirttimaa TUOMASPAPPI askel 9/21 34 ~. Toivon tähän syksyyn luottamusta, niin itselleni kuin sinulle, lukijani. Käännekohta Katsotaan luottaen pimeneviin iltoihin. Löytää pienet elämänilon hetket, toivon, ilon ja luottamuksen hetket. Viimeiset vuosikymmenet hän eli anakoreettina, kirkon kylkeen muuratussa kammiossa viettäen tiivistä rukouselämää. Kun rajoitusten päättyminen siirtyy yhä kauemmaksi, tunnelmani alkaa olla turhautunut. Sain toki jo toisen rokotteen – asia, josta äiti Juliana ei olisi voinut uneksiakaan. Minä en ole pystynyt tapaamaan ystäviäni ja olen elänyt puolitoista vuotta erilaisten rajoitusten keskellä. J u l i a n a Norwichlaisen ympärillä riehui musta surma, hän menetti useita perheenjäseniään ja eli vuosikymmeniä eristyksissä. Kun pystyy luottamaan siihen, että elämä kantaa, että vaikeudet väistyvät ja suru helpottaa, syntyy toivo, jonka varassa jaksaa taas. Äiti Juliana eli 1300-luvulla mustan surman runtelemassa Englannissa. Kunpa minulla olisi Julianan luottamus! Olisi helpompi katsoa alkavaan syksyyn, pimeneviin iltoihin ja yhä vain jatkuviin koronarajoituksiin. Luottamusta siihen, että elämä kantaa. Ettei turhautuisi, uupuisi ja tuntisi itseään voimattomaksi. Luottamusta siihen, että kaikki kääntyy hyväksi. Luottamus ja toivo, niiden varassa ihminen jaksaa. Miten ihmeessä, tuon kaiken keskellä, hän jaksoi luottaa siihen, että kaikki kääntyy hyväksi. Toivoa, joka pitää arjessa kiinni ja auttaa askeleen eteenpäin. Julianalta lainataan eniten tätä ajatusta: ”Kaikki kääntyy hyväksi. Kuoleman kielissä sairaana hän näki sarjan näkyjä, jotka sittemmin tekivät hänestä äiti Julianan, kirkon äidin ja pyhimyksen. Kurkkua kuristaa – kuinka kauan tätä vielä pitää jaksaa
Jeesus, veljemme ja sisaremme, ole vastaus kysymyksiimme. Me emme ole yksin. Pyhä Henki, puolustajamme, puhalla meihin uusi ilo ja elämän Henki. J umala, kaiken luoja, luo yhä uutta elämässämme. Ja me olemme toinen toistemme kanssa, rukousten ja rukoilijoiden verkon kannattelemina. Siitä voi kiittää. Kun kirjeiden joukossa on lukijan viesti siitä, että elämäntilanne on helpottanut, odotus on päättynyt, kysymyksiin on löytynyt vastaus, Jumala on johdattanut eteenpäin, silloin esirukoilijakin huokaa: Jumalalle kiitos! Ilo ja kiitollisuus täyttävät sydämen. LÄHETÄ PYYNTÖSI sähköpostilla osoitteeseen askel.toimitus@kotimaa.fi otsikolla ”Rukouspyyntö”. Ajatuksia lukijoiden viesteistä RUKOUSPYYNTÖJEN MONENLAISTEN elämänkohtaloiden keskeltä nousee toisinaan myös kiitollisuus. Jumala on kanssamme. Käsittelemme viestit luottamuksella. Tilanteessa, jossa elämän monet haasteet painavat maahan, se, että joku ajattelee minua, on tärkeää. Tai kuoressa osoitteella Askel, PL 279, 00181 Helsinki. Kiitollisuus siitä, että Jumala voi auttaa, että Jeesus kulkee vierellä – mutta myös siitä, että joku rukoilee ja kantaa rukouspyyntöä ja pyynnön esittäjän elämää sydämellään. Rukouspyyntöni: PYYNTÖSI PUOLESTA rukoillaan Helsingin Mikael Agricolan kirkon Tuomasmessun rukousryhmässä ja myös Tuomasmessun yhteydessä kerran kuussa. Kirjoita ”Rukouspyyntö” kuoren vasempaan ylälaitaan. Toisinaan kiitollisuus nousee myös saamastamme rukousvastauksesta. Tahdotko, että puolestasi rukoillaan. ~ 35 askel 9/21
Koska vanha pappila ei tyydyttänyt kirkkoherran toiveita, hän rakennutti uuden Rosenlundin mäelle merenrannan tuntumaan. – Kivi keräsi auringon lämpöä ja suojasi puutarhaa aluetta usein koettelevalta hallalta. Aspegrenin elämänvaiheisiin ja paikallishistoriaan perehtynyt Pentti Silvennoinen kertoo, että kirkkoherra käynnisti mittavan hankkeen laajan puutarhan rakentamiseksi, ja nimenomaan hyötykasveista tuli hänen intohimonsa kohde. – Rosenlundiin raivattiin hehtaarin suuruinen viljelyalue, jossa kekseliäällä tavalla pyrittiin vähentämään pohjoisen ilmaston kasvinviljelylle asettamia rajoituksia. Nykyään Rosenlundin pappilan puutarha on suosittu matkailukohde. Viljelyalueen ympärille rakennettiin kivestä kahden metrin korkuinen ja lähes 400 metriä pitkä suojamuuri. Pappila sijaitsee Pietarsaaren kaupungin keskustan tuntumassa osoitteessa Puutarhakatu 6. Lisäksi Aspegrenin suunnitelmien mukaan tehtiin puurakennelma, joka esti pohjoisten tuulten pääsyn puutarhaan. TEKSTI: ARJA-LEENA PAAVOLA • KUVAT: ROSENLUND Vuonna 17 5 4 Pietarsaaren ja Pedersören kirkkoherran virkaan nimitetty Gabriel Aspegren (1708–1784) alkoi heti pestinsä alettua tehdä tarmokkaasti uudistuksia seurakunnassa. Seuraavaksi käynnistetPIETARSAAREN JA Pedersören kirkkoherra Gabriel Aspegren (1708–1784) askel 9/21 36 ~. Hän korjautti kirkkoa, hankki urut ja jopa kirkonkellon. Pappilan perunamaa Rovasti Gabriel Aspegrenia ei tunnettu niinkään elähdyttävistä saarnoista, vaan perunasta! Hyötykasveihin hurahtanut kirkkoherra toi perunanviljelyn pohjoisille leveysasteille ja opetti seurakuntalaisilleen uusia ruuantuotannon keinoja
Laivat kuljettivat tervaa ulkomaille ja toivat takaisin viinejä, kankaita, metalleja, suolaa ja kasveja. Laivat kuljettivat uutuuksia 1700-luvulla Pietarsaari oli vilkas merenkulkukaupunki ja yhteydet Itämeren alueelle olivat tiiviit. Hänen viljelyksensä olivat hyvin tunnettuja omana aikanaan. tiin kokeilut kasveilla, joita oli aiemmin totuttu viljelemään huomattavasti etelämpänä. – Aspegren tuotti puutarhaansa ilmeisesti Ruotsista tai Saksasta perunan ja omenan sekä joitakin muita hedelmäpuita. Barokin aikakauden tyylipiirteiden mukaisesti Aspegrenin puutarha koostui symmetrisisHUVIMAJA RAKENNETTIIN uudelleen 1780-luvun piirustusten mukaan viljelysten keskelle. Jopa alan saksalaisissa ja englantilaisissa kirjoissa puutarha mainitaan maailman pohjoisimpana omenan ja perunan viljelyalueena, Silvennoinen sanoo. Pappilat toimivat Suomen harvalukuisten herraskartanoiden ohella hyötypuutarhojen esikuvina. ALKUPERÄINEN, VANHA pappila taustalla sekä alkuperäinen portti, vieressä vaunuvaja. ~ 37 askel 9/21. Rovasti otti lähiseudun miehiä taksvärkkitöihin kylä kerrallaan ja opasti samalla heitä uusien käytäntöjen hyödyntämisessä
Gabriel Aspegrenin elämä oli alkanut köyhyyden ja sodan varjossa. Gabrielille tarjottiin mahdollisuutta avioitua erään kauppiaan sisaren hieman heiveröisen tyttären kanssa. Venäläiset miehittäjät saapuivat Pohjanmaalle, kun hän oli kuusivuotias. Edistyksellisen navetan karjakeittiön lattialla oli ympäri vuoden toiminnassa oleva kaivo, josta nostettiin lehmille vettä juomakaukaloon, Pentti Silvennoinen kertoo. tä kortteleista, joihin erilaiset kasvit oli ryhmitelty. Rengit valvoivat tulta Voi hyvin olla, ettei kenellekään ollut aiemmin edes tullut mieleen kasvattaa perunaa näin pohjoisessa. Ansarissa on lisäksi routarajan alapuolella tila, minne herkät kasvit vietiin talvehtimaan. Tietoa uudesta, ravintorikkaasta kasvista levitettiin saarnojen yhteydessä, ja vähitellen siitä tuli tärkeä osa ravintoa. Rakennuksessa on isot ikkunat ja uunilämmitys, ja tulta ylläpidettiin vuorokauden ympäri, joten rengit yöpyivät siellä tulta valvomassa. Perunaa alettiin viljellä ensimmäisenä Suomessa Fagervikin kartanossa Inkoossa 1730-luvulla. Siemenet kerättiin omista kasveista, niin kuin yleensä aina 1950-luvulle asti tehtiin. Nykyään kasvuraja on noussut korkeammalle ilmaston lämpenemisen ja lajikkeiden kehittymisen myötä. Aikakauden omavaraisuuden ihanteen nimissä Pietarsaareen perustettiin myös tupakkakehräämö vuonna 1762, ja Aspegren opetti talonpoikia kasvattamaan tupakkaa kotimaisen raaka-aineen saamiseksi. Arvokkaana C-vitamiinin lähteenä peruna ehkäisi puutostautia, ja satoisuutensa ansiosta se alkoi nopeasti korvata nauriin. Rovasti nimittäin rakensi myös kivinavetan, jossa oli peräti 42 lehmänpartta ja talli 14 hevoselle. 1700-luku tunnetaan hyödyn aikakautena, jolloin eri puolilla maailmaa pyrittiin innokkaasti kehittämään uutta. Perhe joutui pakenemaan isovihan alta Ruotsiin. – Ensimmäisen vaimon kuoltua Aspegren meni naimisiin Paltamon kirkkoherran lesken kanssa. Etualalla kasvaa laventelia, jota käytettiin jo 1700-luvulla sen tuoksun vuoksi. Varsinkin kevättalvella oli suuri riski sairastua keripukkiin. Lääkekasveilla oli merkittävä sija. Parhaimmillaan Rosenlundissa kasvoi peräti 600 humalasalkoa. Taustalla sota ja nälkävuodet Mikä sai Aspegrenin paneutumaan niin suurella intohimolla viljelyyn ja erilaisiin innovaatioihin. Koeluontoisia puutarhoja oli Suomessa silloin muutenkin harvassa. Edelleen esimerkiksi Jepua on tunnettu perunantuottaja-alue. Apteekkilaitoksen ja valmislääkkeiden puuttuessa oli tärkeää viljellä rohdoksina käytettäviä kasveja ja vaalia niihin liittyvää perimätietoa. – Puutarhaan rakennetussa ansarissa eli talvipuutarhassa säilytettiin kasvien juurakoita kevättä odottamassa. Uppsalassa ja Turun Akatemiassa opiskellut Gabriel Aspegren oli kasvitieteilijä Carl von Linnén aikalainen ja tämän oppilaan, turkulaisen Pehr Kalmin ystävä. Kaupassa TAUSTALLA ASPEGRENIN aikaista kivimuuria. Muiden vähävaraisten koulupoikien tavoin hän joutui kiertelemään lomaajat aputöitä tehden. – Tärkeä hyötykasvi oli etenkin oluen valmistamiseen tarvittava humala, jolla maksettiin veroa kruunulle. Avioliittolupausta vastaan hänelle kustannettiin pappisopinnot Uppsalassa. – Rovasti otti lähiseudun miehiä taksvärkkitöihin kylä kerrallaan ja opasti samalla heitä uusien käytäntöjen hyödyntämisessä. – Todennäköisesti hän oli saanut heiltä neuvoja omiin kokeiluihinsa, mutta monet uusista viljelymenetelmistä Aspegren oli luultavasti itse järkeillyt. – Perheen varat eivät riittäneet opintojen jatkamiseen. askel 9/21 38 ~. Rosenlund toimi mallitilana, josta paikalliset asukkaat saivat tietotaitoa sekä siemeniä ja taimia pihoilleen. Nyt hyötypuutarhassa viljellään Aspegrenin ajan tyypillisiä kasveja, kuten ruusupapua, mäkimeiramia ja laventelia. Miehityksen päätyttyä he palasivat Kristiinankaupunkiin ja Gabriel lähetettiin triviaalikouluun Poriin. Siellä myös idätettiin taimia kesän kasvukautta varten. Nykyisin kivinavetassa toimii Pedersören kotiseutumuseo. Varmasti keskeinen syy oli ajan henki
Pappilat autioituivat 1970-luvulta alkaen uuden verotuskäytännön seurauksena. Sen takana kasvaa palmukaali, niin sanottu barokkiversio lehtikaalista. – Rosenlundiin on perustettu myös Raamattupuutarha, johon on istutettu Raamatussa mainittuja kasveja, Silvennoinen kertoo. Sato kypsyy Ilmassa alkaa olla päättyvän kesän tuntua, ja hedelmäpuiden sato on valmis Rosenlundissa, Pietarsaaren historiallisen kaupunkikeskustan reunamilla. Hän myös vetää opastettuja kierroksia Rosenlundissa. tuli mukana tämän viisi lasta. KESÄPÄIVÄNHATTU TUOTIIN Yhdysvalloista 1750-luvulla Ruotsin kautta Suomeen. Pentti Silvennoinen on vuosien ajan toiminut säätiön puheenjohtajana. Pohjimmiltaan Aspegrenin syvällinen kiinnostus ruuantuotantoon voi liittyä edellisen sukupolven kokemiin katovuosiin 1696–1697, jolloin neljännes maan väestöstä kuoli nälkään. Pariskunnalle syntyi myös yhteisiä lapsia, Silvennoinen kertoo. Hedelmätarhaan on kuitenkin istutettu 1700-luvulta peräisin olevia lajikkeita. – Nyt hyötypuutarhassa viljellään aikakaudelle tyypillisiä kasveja, kuten ruusupapua, mäkimeiramia ja laventelia. Sen sijaan aikalaiskuvausten perusteella vaikuttaa siltä, että varsinaiseen sielunpaimenen työhön hänellä ei ollut taipumuksia tai ehkei edes kutsumusta. Aspegrenin poikkeuksellinen puutarha on pelastettu, mutta monien muiden pappiloiden puutarhat ovat tuhoutuneet. Tosin maan nouseman vuoksi meren rantaviiva on siirtynyt paljon kauemmaksi kuin missä se Aspegrenin aikana sijaitsi. Raamattupuutarha kukkii Nykyään Rosenlund on suosittu matkailukohde, jota ylläpitää Aspegrenin puutarhasäätiö. Emme tosin tiedä tarkkaan, esimerkiksi mitä omenoita Aspegrenin aikaan täällä oli. Puutarha herätettiin henkiin vuosina 2001–2003 vastaamaan sen alkuperäistä muotoa. Uudelleen rakennettu ansari on tehty 1780-luvulta säilyneiden piirustusten mukaan. ~ 39 askel 9/21. Puutarhojen hoitamiseen ei enää ollut resursseja, ja samassa uudistuksessa menetettiin merkittävä osa seurakuntaelämään liittyvää kulttuuria. Restauroinnin alussa Rosenlundissa tehtiin kaivauksia vanhan puutarhan jaotuksen selvittämiseksi. Aspegren kirjoitti tavoitteekseen saada raivattua mahdollisimman paljon viljelyalaa ruuan tuottamiseksi. Varmasti hän oli kuullut vanhemmiltaan kertomuksia nälänhädästä, joka ajoi ihmisiä jopa kannibalismiin. Huvimaja sekä vanhalle kivijalalle pystytetty ansari rakennettiin uudelleen aikalaispiirrosten mukaisesti. Vielä parikymmentä vuotta sitten alue kasvoi heinää ja risukkoa, ainoastaan vanha kivimuuri oli selvästi nähtävissä
Sillä siunatulla hetkellä kasvattajalta tuli viesti: Tervetuloa katsomaan! Kotiin palattiin kolmisin, pentu Meijun niskassa leväten. Papereista välittämättä Bruno päätti kasvaa mittelspitziksi, Pupen tavoin. Toko toimii. Karatessaan se painelee Elvis-terrieriä tapaamaan ja koputtaa naapurin oveen: Pääsiskö Elvis ulos. Bonsdorffeilla koulutus on mennyt nappiin. Aamullakin kuiskaillaan, ettei Bruno herää. Uni ei tule ilman. Muulloin Bruno haukahtaa vain, jos siili, kovaääninen lintu tai naapurin kissa tulevat ärsyttävän lähelle. Myös puolipallo osallistuu ruokailuun. Bruno viihtyy niin Porvoon kahviloissa kuin merillä moottoriveneen kyydissä vilvoittavan tuulen puhaltaessa turkkiin. Se syntyi samana päivänä, kun perheen edellinen kleinspitz, Puppe, kuoli 12-vuotiaana 31.1.2015. Kun illalla sanotaan ”Mene nukkumaan”, Bruno ja puolipallo ovat jo matkalla parisängyn alle. Bruno osaa istua ja tietää, että vihjesana ”makkaraperunat” tarkoittaa herkullista koiran makkaraa. TEKSTI: PÄIVI PUHAKKA • KUVAT: ANTTI RINTALA askel 9/21 40 ~. Ulkona Bruno hallitsee kallioista tonttia pitkässä hihnassa ja vastailee kylän muiden koirien hämyhaukkuihin. Merillä sekä Pupella että Brunolla on ollut myös vaaranpaikat. Puppe pelastautui kevätjäistä, ja Brunon Meiju pelasti jääkylmästä vedestä, josta vain kamera ei selvinnyt. Tuottajan ominaisuudessa se tykkää kuunnella myös isännän musisointia. Jukka yritti joskus saada karkulaista kiinni soittamalla nauhoittamaansa haukuntaa ja tekeytymällä maahan kuolleeksi. Spitzejä käytetään myös tokossa ja agilityssa. He istuivat porvoolaisessa kahvilassa, kun Jukka Bonsdorff sanoi ”ehkä” uudelle koiralle. Spitzit ovat saksanpystykorvia, joita on viittä eri kokomuunnosta: keeshond, grosspitz, mittelspitz, kleinspitz ja pomeranian. Bruno jää odottamaan seuraavaa vierasta, joka tuo emännälle, kirjallisuuden monitaitajalle seurakuntatyön kultaisen ansiomerkin tunnustuksena pitkästä ja monipuolisesta urasta. Tappioiksi luettakoon myös emännän kännykkä, huulipuna ja korkokenkä. Ne keinot tepsivät vain kerran. Siisteyskoulutuksessa Bruno jätti kikkareita sohvalle ja isännän musiikkilaiteiden päälle. Kun lapsenlapset tulevat meille, aikuiset muuttuvat näkymättömiksi yhteisissä leikeissä. Bruno ei ole Bonsdorffeilla sattumalta. Painoa on kahdeksan kiloa ja sosiaalisuutta mittaamaton määrä. Kun mediakohu on laantunut ja on sanottu ”Mene nukkumaan”, Bruno vie puolipallon sängyn alle, josta kuuluu kohta syvä tuhahdus. Kun sieltä kuuluu väsynyt tuhahdus, muu perhe ymmärtää olla hiljaa. – Kun äitini kerran kysyi, kenen koira Bruno on, vastasimme yhteen ääneen: Minun! Meiju kertoo. Tytär ja lapsenlapset ovat opettaneet Brunolle peruskomentoja. Tämä puolipallo on niin tärkeä, että illalla sitä on etsitty pihalta myrskyssä ja tuulessa. Bruno viihtyy Porvoon kahviloissa ja merillä. Myös isännän tulokas valloitti heti. Brunon suosikkeja ovat klassisen musiikin ohjelmat sekä Master Chef Australia. LEMMIKKI HEART MINÄ Brunon päivä B runo odottaa jo ovella ja on v a r a u k s e t t a valmis haastatteluun emäntänsä Meiju Bonsdorffin kanssa. Paperien mukaan Bruno on kleinspitz. – Spitzit sopivat hyvin lapsiperheisiin. Suosionosoituksena tulijat saavat jalkoihinsa kuusivuotiaan rakkaimman lelun, puhkikalutun pallon. Puhuttiin, ettei uutta koiraa tule, mutta Meiju tajusi, että pentu olisi isännälle hyvä 60-vuotislahja
MEIJU BONSDORFF valokuvaa paljon luontoa ja hakee katsekontaktia pientenkin luontokappaleiden kanssa. Myös Bruno sulokatseineen on rakas kuvattava. ~ 41 askel 9/21
Hän vain vajoaa toivoen katteettomasti parasta. Hän rakastuu venäläiseen turvapaikanhakijaan, joka on Jehovan todistaja. Jostain syystä asuntokauppa hyytyy, eikä Karoliinan vanha asunto kiinnosta ostajia. Marttinen kuvaa hyvin ja intensiivisesti Karoliinan mielenliikkeitä ja ajautumista häpeän ja valheen verkkoon. Usein lohdullisesti sanotaan, että elämä kantaa. Vaikka Amanda ja Häiriömerkinnän Karoliina ovat kovin erilaiset, heissä on samaa sisäistä maailmaa, oman minän etsimistä ulkoisten paineiden keskellä. Karoliina on maksamattomien laskujen pinon kasvaessa kauhun jähmettämä eikä osaa tarttua asioihin tai hakea apua. ANNAMARI MARTTISEN romaanien naiset kohtaavat usein suuria elämänmuutoksia. Kirjan alku on valoisa, joskin lukijalla on alusta asti paha aavistus – kirjan nimi antaa tunnelman. Marttisen uusin kirja Häiriömerkintä kertoo yksinhuoltajaäidistä, joka ajautuu kahden asunnon loukkuun ja joutuu taloudelliseen umpikujaan. Samaan aikaan Karoliina irtisanotaan työpaikasta, kun firma yhdistyy toiseen. Mutta kun ei kanna, ei aina, Karoliina miettii. Hän eristäytyy ja yrittää pitää yllä kulissia. He ovat tavallisia naisia oman elämänsä perusasioiden äärellä suurten muutosten edessä. Tämä on tyypillistä monille Marttisen romaanien naisille tai pikemminkin sille tavalle, jolla Marttinen henkilöittensä sisäisen maailman rakentaa. Onneksi Marttinen tuo kirjan loppuun hieman valoa ja lukija haluaa uskoa, että kyllä Karoliina vielä tästä kaikesta selviää. Tammi 2021. KIRJAT Kuukauden kirja Ja rn o Sa ar im ie s / Ta m m i Häiriömerkintä. Karoliinalla on mukava työ ja hän vaihtaa asuntoa isompaan. Vaan ei käykään. Ilmassa ovat katastrofin ainekset. OLLI SEPPÄLÄ Kun asunto ei menekään kaupaksi askel 9/21 42 ~. Annamari Marttisen edellisen romaanin ( Tässä meillä on kaikki nyt, 2019) päähenkilö oli nainen, Amanda. L appeenrantainen kirjailija Annamari Marttinen on julkaissut yksitoista romaania. Annamari Marttinen. Kauppa lyödään lukkoon ennen kuin vanha on myyty, mutta välittäjä uskoo kaiken käyvän sujuvasti. Hän toimii suomen kielen opettajana turvapaikanhakijoille vastaanottokeskuksessa sekä kirjoittamisen ohjaajana. Lukijaa kylmää sympaattisen päähenkilön puolesta, sillä asiat eivät käänny itsestään parempaan suuntaan
~ 43 askel 9/21. . Niinpä nykyinen kuvan ylivalta ja äänikirjojen nousu ovat hieman takaperoisia kehityssuuntia. Teoksen 14 kirjoitusta tarkastelevat lukemista ja kirjallisuutta eri näkökulmista. Tosin hän tuo esille myös monia onnistumisiaan seikkailuillaan, työurallaan ja tulee maininneeksi, että Time-lehti on tehnyt hänestä etukannen. Siitä miten paljon äidiltä siirtyy tyttärelle elämänasenteesta, halusi tai ei. Entä nähdäänkö monikielisyys uhkana suomen kielelle ja kulttuurille vai sitä rikastuttavana. Art House 2021. Se sisältää myös kattavan lähdeluettelon koirakirjallisuudesta. ÄÄRIOLOISTA OPPIMASSA NORJALAINEN ERLING Skagge on käynyt kävellen pohjoisnavalla, etelänavalla ja Himalajan huipulla. Iloa koirista JAANA-MIRJAM MUSTAVUORI on kirjoittanut mainion ylistyskirjan koiran kanssa elämisestä. Hän on tehnyt lukuisia muitakin seikkailuja ääriolosuhteissa. Eli miksi elämä on mehevintä keski-ikäisenä. Ilottelun lisäksi Rask kirjoittaa totisista asioista, kuten äitien ja tyttärien suhteesta. Kirjan kohtalo VIESTINTÄTOIMISTO ELLUN kanojen ja WSOY:n yhteinen kirja Mitä tapahtuu huomenna lukemiselle. Samaa mieltä Erling Skaggen kanssa olen hänen itselleen asettamasta kahdesta säännöstä. MARI TEINILÄ Onnellisten salaseura. KESKI-IKÄISTÄ IHANUUTTA TOIMITTAJA REGINA Rask täyttää ensi vuonna 60 vuotta. Äidinkielenopettaja Minna Rytisalo maalaa dystopian, jossa valta on lukutaitoisilla ja lukutaidottomat vain kuluttavat. Kaikki mitä olen oppinut naparetkilläni -teos kertoo nöyryydestä ja valmistautumisesta sekä taidosta antaa periksi tai epäonnistua. Elämäntaito-opas parhaimmasta päästä, vaikka hän ei pidäkään itseään elämäntaito-oppaan kirjoittajan protyyppinä ylipainoisena kuusikymppisenä. Ellun kanat ja WSOY 2020. Vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard toteaa, että ihminen katsoi kuvia ja kuunteli tarinoita ennen kuin oppi lukemaan ja kirjoittamaan. Regina Rask. Kirja on hersyvää tilitystä siitä, mitkä kaikki asiat ovat erityisen hyvin kuudenkympin kieppeillä. Koiranomistajille on tuttua koiran kyky tuntea iloa arjessa toistuvista asioista. Kirjapaja 2021. Ne ovat ystävällisyys ja kiitollisuus. MARI TEINILÄ Kaikki mitä olen oppinut naparetkilläni. Rask kirjoittaa vetävästi, eikä yhtään haittaa, vaikka hänen kanssaan ei olisi kaikesta samaa mieltä. Kirja antaa tarinoita ja taustatietoa jokaiselle koiraa harkitsevalle tai jo useamman koiran kanssa eläneelle. Jokaisen kirjojen ystävän kannattaa miettiä, miten käy tälle kulttuurimuodolle. Raskilla onkin erityinen taito yhdistää huumori ja syvällisyys sujuvasti kulkevaan tekstiin. Erling Kagge. Kirja onkin eräänlainen Nonon elämäkerta. Tekstiä kuljetetaan kirjailijan Nono-koiran elämänkaaren kautta. Äänija sähkökirjat taas pakottavat miettimään kirjailijan toimeentuloa uusiksi. Kirjallisuus muuttaa muotoaan, mutta perusasiat pysyvät: ”Tarve tutkia kirjallisuuden äärellä kysymyksiä siitä, mitä on olla ihminen tässä maailmassa, säilyy niin kauan kuin maailmassa on ihmisiä.” OLLI SEPPÄLÄ Mitä tapahtuu huomenna lukemiselle. Skagge on julkaissut useita elämäntaito-oppaita, joita on käännetty myös suomeksi. . ”Oli sitten kyse jälleennäkemisestä aamulla, uloslähdöstä, ruokakupin täyttymisestä, leikkituokiosta tai isäntäväen kotiinpaluusta, Nonon ilo oli aina suurta ja täyteläistä.” MARI TEINILÄ Koirailoa. Sen lisäksi hän on kolmen lapsen isä, juristi ja kustantamon omistaja. Kirjassaan Onnellisten salaseura hän väittää: ”Elämämme on parhaimmillaan lähestyessämme kuuttakymmentä.” Mainio väite, vaikka elämä on parhaimmillaan vielä kuudenkympin jälkeenkin. Lukemisen tulevaisuus riippuu kirjailija Elina Hirvosen mukaan lukutaidon tilasta sekä siitä, mitä tapahtuu suomen kielelle. 1. WSOY 2021. Hyvä elämäntaito-opas voi myös ärsyttää, mutta silti elämäntaitoihin liittyvät väitteet pakottavat pohtimaan omia ratkaisuja. Rakkautta, rapsutuksia ja räntälenkkejä. Jaana-Mirjam Mustavuori. on ajankohtainen ja moniääninen puheenvuoro. 2. Esimerkiksi toimittaja Suvi Auvinen kirjoittaa kirjakaupoista, joita oli Suomessa 1960-luvun puolivälissä 800, nyt noin 200
askel 9/21 44 ~. Rukouskynttilöitä ja rappioromantiikkaa Romaniassa Kommunistinen hallinto piti Romanian eristettynä läntisestä maailmasta lähes puoli vuosisataa. TEKSTI JA KUVAT: TARJARIITTA LEHTOLA ORTODOKSISESSA JUMALANPALVELUKSESSA on tiivis tunnelma ja se on täynnä toimintaa. Pienessä Cuzapin kylässä Transilvaniassa aika onkin pysähtynyt vuosikymmenten taakse
Hänen seurassaan muutun mutkattomasti ja luontevasti osaksi pienen kylän aitoa ja omavaraista elämää, johon herätään aamuisin kirjaimellisesti kukonlaulun aikaan. Kukot kiekuvat ja lehmänkellojen kalkatus kantautuu pelloilta. Suuruudenhulluuteen sairastuneen Romanian entisen johtajan Nicolae Ceausescun rakennuttama parlamenttitalo Bukarestissa on maailman toisekVIERAILU ROMANIALAISEN Marian vieraanvaraisessa kodissa on kuin paluu vuosikymmenten taakse. Suurin osa ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella, kun taas rikkaat ovat ökyrikkaita lähes Ceausescun malliin. Tervetuliaisaterialla pöytään kannetaan jäniksen paistia ja leivän päälle sianihraa, jälkiruoaksi omien viljelmien viinirypäleitä ja mehukkaita päärynöitä. Laaja keskiluokka puuttuu lähes kokonaan. Talot ja niitä ympäröivien umpiaitojen portit ovat rapistuneita, mutta koristeellisia. L ähestyessämme Cuzapin kylää Transilvanian kukkuloilla ohitamme kaakattavia hanhilaumoja, pellolta paimenen kanssa palaavia lehmiä, kuokat olkapäillä kulkevia mummoja ja kuormiaan kiskovia hevosia. Pihalla juoksee vapaana kukko kanoineen ja possu röhkii karsinassaan. Saksanpähkinävasut täyttävät eteiset ja kuistit. Jopa terveyskeskus näyttää prinsessa Ruususen linnalta, tosin se vaikuttaa uinuneen satavuotista unta myös kunnostustöiden suhteen ja edustaa rappioromantiikkaa aidoimmillaan. Hulluus jyräsi historian Romania on jyrkkien vastakohtaisuuksien maa. Kaikesta touhuamisesta huolimatta tunnelma on seisahtunut. Lähin suurempi kaupunki Oradea muistuttaa valtavaa ulkoilmamuseota, jonka jugendrakennukset ovat upeita kuin saduissa. Ruususen uni jatkuu Tähän kaikkeen olin lähtenyt tutustumaan Cuzapista kotoisin olevan, nykyään Suomessa asuvan ja työskentelevän ystäväni kanssa. ~ 45 askel 9/21. Kello käy mennyttä aikaa
Juhlat kaikelle Korruption kynsissä rimpuileva kansa ei kuitenkaan ole Romanian koko kuva. Matalaksi meni kirkkoja, temppeleitä, puistoja ja historiallista miljöötä. CUZAPIN KIRKON molemmin puolin nousevat vuorten rinteet viininviljelyksineen. Kansalle koitti vapaus, mutta uudeksi arvoksi nousi raha. Kahdenkymmenen viiden vuoden aikana Ceausescun hallinto oli vetänyt Romanian taloudelliseen, sosiaaliseen ja moraaliseen umpikujaan. Samalla tasoitettiin sileäksi viisisataa vuotta kaupungin historiaa. Rakennusvaiheessa töitä paiski kolmessa vuorossa 700 arkkitehtiä ja 20 000 rakennusmiestä. Ceausescun mielestä romanialaiset söivät muutenkin liikaa. Korruptio kukoistaa Reilut kolmekymmentä vuotta sitten 15-vuotias ystäväni katseli vallankumousta televisiosta ja pelkäsi. Esimerkiksi opiskelu tuntuu turhauttavalta, kun arvosanat voi ostaa myös rahalla. si suurin rakennus Pentagonin jälkeen. Romanian kaikki ongelmat kietoutuvatkin lopulta koko yhteiskunnan suurimpaan kiusaan: korruptioon. PALAVAT TUOHUKSET ovat hiljaisen rukouksen merkki myös hautausmaalla. joulukuuta 1989. Rakennuksen mittakaava on lähes käsittämätön. Yhteen palatsin saleista sopisi jalkapallokenttä, ja sisääntuloaulaan voisi laskeutua vaikka helikopterilla. ROMANIALAISET OVAT ystävällisiä ja lämpimiä ihmisiä. Vaalien läpimenijät tiedetään etukäteen, ja ilman suhteita oikeisiin henkilöihin et tule toimeen, ystäväni huokaa. askel 9/21 46 ~. Kukaan ei tiennyt, mitä tulisi tapahtumaan vallan vaihduttua. – Rahalla ja vain rahalla saat kaiken. Samaan aikaan kansalaisten leipä oli kortilla. – Aiemmin sanottiin, että ojennetaan raha pöydän ali, nyt kukaan ei piilottele, vaan raha annetaan suoraan käteen. Ceausescu tuomittiin vaimoineen sotaoikeudessa rikoksista valtiota vastaan, kansanmurhasta sekä kansallisen talouden vaarantamisesta ja teloitettiin. Romanian vallankumouksena tunnetut protestit ja mellakat alkoivat 17. Kukaan ei pystynyt pysäyttämään järjetöntä hanketta. Palatsin ja uuden keskustan tieltä Bukarestin vanhasta keskustasta purettiin 40 000 asuntoa ja ihmiset häädettiin muualle
– Jos ei ole hyvä, niin sitten ei ole, siihen vain sopeudutaan, hän selvittää. Talon hissin lattia romahtaa pahaenteisesti astuessamme sisään. Kaiken keskellä he ovat aviopuolisoina onnellisia. Hän toivoo, että minulla olisi hänen kotimaastaan vain positiivista kerrottavaa. Toisen lapsen synnyttyä perheellä ei ole varaa vaihtaa suurempaan asuntoon, vaikka ystäväni veli tekee kahta työtä. Talo on nähnyt parhaat päivänsä jo muutama vuosikymmen sitten. Meillä on voimakkaita tunteita ja me näytämme ne. Se ei ole ihme, sillä valtio ei tue lapsiperheen elämää juuri millään tavoin. Kerron kirjoittavani vain tosiasioita, esimerkiksi siitä, että vaikka elämä Romaniassa on ulkonaisesti köyhää, ihmiset vaikuttavat pääosin tyytyväisiltä, lämpimiltä ja avoimilta sekä pitävät huolta toisistaan. Lapsilisällä viikon vaipat Lapsia syntyy Romaniaan yhä vähemmän. TRANSILVANIAN KYLIEN raitilla kulkiessa voi ajoittain kokea tipahtaneensa satukirjan sivuille. Perheen äiti toteaa, että asiat voisivat olla huonomminkin. – Me tahdomme juhlia jokaista pientä asiaa. ~ 47 askel 9/21. Vierailemme ystäväni veljen perheessä läheisessä pikkukaupungissa. – Onko sinulla hyviä muistoja. Ihmiset pitävät huolta toisistaan. ystäväni tiedustelee eräänä iltana huomatessaan minun kirjoittavan päivän tapahtumia muistiin. Romaniassa ei ole Suomen kaltaista avioerokulttuuria. Toivon, että en koskaan muutu, ystäväni toteaa. Ongelmia puidaan yhdessä, ja juhlat ovat yhteisiä. Valtio ei aina kykene maksamaan äitiyspäivärahaa, ja lapsilisällä saa ostettua viikon vaipat. Hissin seinään on joku raapustanut ”Wellcome to hell”. Yhteisöllisyys on kunniassaan. Meillä on suonissamme latinalaista verta, siksi olemme intohimoisia ja temperamenttisia ihmisiä. Siksi myös kaukaisen vieraan kunniaksi järjestetään kylätalolle ilta, jossa paikalliset esittävät kansantanssejaan
Hallitus kiristi myös aviolainsäädäntöä ja salli avioeron vain poikkeustapauksissa. Sato on nyt korjattu ja talven puut varastossa. Bussissa istuessa huomaa, miten eri-ikäisten matkustajien sormet pusertuvat ristiin aina, kun bussi ohittaa kirkon. Vuonna 1966 Nicolae Ceausescun hallitus sääti lakeja, joiden tavoitteena oli nostaa syntyvyyttä. Ja jos rakastaa rappioromantiikkaa, täältä sitä löytää yllin kyllin, niin kylistä kuin kaupungeistakin. ”Kumartukaamme Herran edessä.” Toimitus alkaa olla lopussa. Seurasin lähes kahden viikon ajan pienen Cuzapin kylän valmistautumista talveen. Talvi saa tulla Romania on erikoinen maa, josta voi löytää kreikkalaisen temppelin raunioita, roomalaisia kylpylöitä, turkkilaisia moskeijoita ja renesanssilinnoja. Kirkko näkyykin voimakkaasti katukuvassa. ROMANIALAISET HALUAVAT juhlistaa pieniäkin asioita. Lasten hylkääminen johti orpojen kasvavaan määrään. Siinä missä Bukarestin keskustan vanhakaupunki on kuin pikku-Pariisi koristeellisine rakennuksineen, löytyy Bukarestin ulkopuolelta monia pienempiä kaupunkeja, joiden valttikorttina on niiden vanhanajan tunnelmaa henkivät keskustat. Olin hänelle kuin äiti, annoin rakkautta ja hellyyttä, jota ilman hän oli yli kahden vuoden ikään asti elänyt sänkyyn kahlittuna, sairaanhoitajaksi ja fysioterapeutiksi myöhemmin kouluttautunut ystäväni kertoo. Cuzapin kylä Transilvanian kukkuloilla on valmis ottamaan sen vastaan. Ristinmerkkiä ei voi koskaan tehdä liikaa, jo kirkkoon saapuessa on hyvä aloittaa. 1960-luvun lopulta alkaen väkiluku alkoi kasvaa, mikä taas aiheutti köyhyyttä ja lisääntynyttä kodittomuutta. Näihin kuului korkea vero kaikille lapsettomille yli 25-vuotiaille miehille ja naisille. Transilvania onkin Romanian historiallinen alue, jolta löytyy jo keskiajalta peräisin olevia kaupunkeja, kuten Sighisoara, Sibiu ja Brasov. Myös teiden varsilla olevat ristiinnaulittujen kuvat ohitetaan samalla hartaudella, ristinmerkkejä tehden. Romaniassa on yli 16 000 ortodoksikirkkoa. Vähintään rukouksen alkaessa ja päättyessä tehdään ristinmerkki koskettamalla otsaa, rintaa, oikeaa ja vasenta olkapäätä. Ikonien ja muiden kuvien paljous sekä jatkuva suitsutus huimaa päätä. Vähintään viiden lapsen äidit saivat huomattavia etuja, ja kymmenen lapsen äidit julistettiin ”sankariäideiksi”, jotka palkittiin muun muassa kultamitalilla, autolla ja oikeudella käyttää junia ilmaiseksi. Maailman ortodoksisista kirkoista Romania on toiseksi suurin heti Venäjän jälkeen, ja maan 19,5 miljoonasta asukkaasta lähes 90 prosenttia on ortodokseja. askel 9/21 48 ~. Sulkiessani oven vaihtuu tiivistunnelmainen seremonia vuoren juurella seisovan kirkkopihan rauhaan. Molemmissa on pyhän tuntu, eri tavoin. Kaukaisen vieraan kunniaksi järjestettiin kansantanssiesitys kylätalolla. Kylät voittavat kuitenkin kaupungit kiehtovuudessaan. ”Nouskoon minun rukoukseni niin kuin suitsutussavu sinun kasvojesi eteen.” Sitä ovat myös pöydälle kannetut leivät, jotka pappi siunaa. Ihmiset tekevät kylät eläväksi. Orpoja ja sankariäitejä Lapsiperheiden tukemisessa Romanian hallitus on mennyt äärimmäisyydestä toiseen. Sunnuntaiaamun hiljaisuus luonnonrauhassa hoitaa, mutta jumalanpalvelusmenot ravitsevat sielua. Onneksi kirkkosaliin saapumista ja sieltä lähtemistä ei katsota pahalla, sillä jossain vaiheessa täytyy piipahtaa ulkona. Suitsutus on uhrilahja Jumalalle. Sunnuntaina pääsen tutustumaan niistä yhteen. Erityisesti erään pienen tytön kanssa tulin läheiseksi. Laskeutukoon halla vuorten rinteille. Ystäväni aloitti työskentelyn orpokodeissa kaksi vuotta Ceausescun teloituksen jälkeen. Ongelmia puidaan yhdessä, ja juhlat ovat yhteisiä. Kaksi tuntia kuluu yllättävän nopeasti. Siunattu leipä ravitsee Astuessamme sisään Cuzapin kylän kauniiseen kirkkoon messu on jo alkanut. Palava tuohus on näkyvä merkki rukouksesta, joka kannetaan Jumalan eteen. Ristinmerkki kaiken yli On yhteiskuntaluokka mikä hyvänsä, uskonto näyttelee vahvaa osaa romanialaisten elämässä. Ortodoksinen jumalanpalvelus on täynnä toimintaa. – Meille oli järkytys, että lähellä kotejamme oli suljettuja laitoksia, joissa lapset elivät lähes heitteille jätettyinä. Rukouskynttilöiden sytyttely, kuoron laulu, ikonien suutelu, kirkkokansan ristinmerkit ja kumarrukset, seurakunnan ja papin vuoropuhelu vievät aluksi huomion siitä, että penkkejä ei ole lainkaan
+ 6,9 snt/min. Tarjous on voimassa 29.11.2021 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. USKO . Tilaa nyt helposti ja edullisesti!. Tilaus on määräaikainen. Kauniissa lahjarasiassa. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Se alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tilausjakson päätyttyä. RAKKAUS Uskoa, toivoa & rakkautta askel.la HEINÄNKORSI SUUSSA JA OLKIHATTU PÄÄSSÄ HEILIKKI ON LUKULEHMÄ KUKA SINÄ OLET, JUMALA. asiakaspalvelu@kotimaa.fi Hyvän elämän erikoislehti Syystarjous Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Sydämen koko 3 x 3 cm, pidikkeen kanssa pituus 9 cm. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. HARRIET URPONEN: LEMMIKKINI: KATI PIRTTIMAA: Kesällä 1944 isä astui miinalankaan Kotiopettaja Anni Swanin vuosi pappilassa Juha Itkonen: Kaste tuo turvaa 8 vinkkiä hyvään puheeseen irtonumero 9,50 € 7–8/21 MATKAILU: WALES ON PATIKOIJAN PARATIISI 020 754 2333 . Kampanjakoodi: SYDÄN21 3 kk 32 € Sis. sydän avaimenperän Kaunis kullanvärinen sydänavaimenperä strassikivillä. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. TOIVO . + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh
On tietenkin hyvä, että naisten ei ole pakko hankkia lapsia, mutta miten kenellekään tärkein syy lapsettomuudelle voi olla oman emättimen suojeleminen. Emättimen palvonta on muotia muutenkin. Välillä tuntuu, että mies on pelkkä seksiväline patukoiden ja suristimien jatkona. Elämän portti vai avaimenperä. On haastavaa yrittää kuvitella, miten 1800-luvun ihmiset suhtautuivat esimerkiksi seksuaalisuuteen. Työn alla olevan romaanini takia olen elänyt viime vuodet osittain 1800-luvulla. En jaksaisi nähdä seksiä puivia otsikoita joka ikisessä lehdessä. Kun etsin leivontareseptejä netissä, eteen tulee seksivälineiden mainoksia. Pilaako synnytys alapään. On hämmentävää ajatella, että oma isomummoni oli syntynyt 1800-luvulla. LAURA HONKASALO • KIRJAILIJA KOHTUULLINEN ELÄMÄ Tämänkö takia Miina Sillanpää ja Lucina Hagman omistivat elämänsä naisen aseman parantamiselle. Naiset julistavat joka päivä mediassa, miten voimaannuttavaa on julkaista itsestään rivoja kuvia koko maailmalle. Olen alkanut tuntea itseni vanhaksi seksihulluuden keskellä. Totta on, että 1800-luvun nuorilta naisilta vaadittiin siveyttä. He hokevat, että naisen seksuaalisuus on tabu, vaikka tuntuu, että mistään muusta ei nykyään puhutakaan. 1900-luvun ihmiset halusivat nähdä itsensä vapaamielisinä ja liioittelivat esi-isiensä ja -äitiensä puritaanisuutta. Siitä on todella vähän aikaa, ja samalla ihmisen suhtautuminen moneen asiaan on muuttunut täysin. Kirjallisuuden avullahan pääsee matkustamaan ajassa ja tutustumaan siihen, miten ennen elettiin ja ajateltiin. Nuori sulho ei välttämättä tiennyt paljoa enempää kuin mielitiettynsä, mutta sen molemmat tiesivät, että avioliiton tärkein tehtävä oli lisääntyminen. Naiset julistavat, että omaa ruumista saa käyttää miten tahtoo ja naisen pitää osata vaatia, mitä seksissä haluaa. Jokin aika sitten eksyin nettikeskusteluun, jossa naiset julistivat, etteivät he aio hankkia lapsia, koska alatiesynnytys voi pilata seksielämän. Käsitys on stereotyyppinen ja virheellinen. Olen aina suhtautunut seksuaalisuuteen rennosti, mutta 2020-luvun meininki on minulle liikaa. Varsinkin, kun mahdollisuus, että äidin sukupuolielämä tuhoutuisi loppuelämäksi alatiesynnytyksen takia, on aika pieni. Reseptejä ja seksivälineitä Entisajan elämästä lukiessani olen alkanut kaivata 1800-luvulle. Se on harmittanut minua lapsesta asti. Jos se on suurin pelko, pelkopolin kautta järjestynee keisarileikkaus. Kaikenlaista turhaa on kyllä kehitelty, kuten avaruusraketteja ja itsekseen soittavia pianoja, mutta ei konetta, jolla voisi matkustaa menneisyyteen. En aio ottaa sitä riskiä, että synnytys pilaisi alapääni”, joku kirjoitti. ”Minulle ja miehelleni seksi on todella tärkeää. Miespuoliset lääkärit ja muut asiantuntijat eivät suostuneet uskomaan, että naisillakin voisi olla himokkaita tunteita. Antakaa aikakone! M iksei aikakonetta ole jo keksitty. Vai onko. Se halutaan viilata karvattomaksi, ja intiimikiruraskel 9/21 50 ~. Kuvittelemme, että silloin kaikilla oli korsetti kireällä ja englantilaiset peittivät flyygelin jalat kankaalla
Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Suomalaisessa perinteessä naisen alapäätä on palvottu ja arvostettu nimenomaan elämän porttina, mystisenä ovena, josta lapsi tulee meidän maailmaamme. kangaskassin 3 kk Luther-kangaskassi on luonnon valkoinen ekokassi pohjalevikkeellä ja pitkillä kantohihnoilla. + 6,9 snt/min. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Sisältö ratkaisee 32 € sis. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Samalla tuntuu unohtuvan naisen intiimialueen tärkein tehtävä: uuden elämän tuottaminen. Tarjous on voimassa 27.11.2021 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Heidän ei tarvinnut sanomalehtiä lukiessaan törmätä vulvahihhuleihin eikä nännien vapauttajiin. Antakaa aikakone! En jaksaisi nähdä seksiä puivia otsikoita joka ikisessä lehdessä. Ja miksi se kaikki pitää tehdä somessa, televisiossa ja lehtien palstoilla. Kampanjakoodi: Luther2 Tilaa nyt helposti ja edullisesti!. Seksuaalisuuteen yhdistettiin rakkaus ja romantiikka, eivätkä tärkeintä olleet moottoroidut apuvälineet. Kotimaasta löytyy aina asia, tunne sekä toivon näkökulma. Se alkaa seuraavasta mahdollisesta numeros ta ja päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Säätyerot olivat suuria, eikä antibiootteja ollut. Leipä oli tiukassa, köyhäinhoito retuperällä ja naisen asema huono. Tämänkö takia Miina Sillanpää ja Lucina Hagman omistivat elämänsä naisen aseman parantamiselle. V-sanalla kutsuttiin nimenomaan synnyttäneen naisen paikkoja, se ilmensi kunnioitusta. Tilaus on määräaikainen. Karhunkin sai karkotettua vilauttamalla emätintä, koska sillä oli kontiota väkevämmät voimat. Tietenkin elämä 1800-luvun Suomessa oli karua ja kovaa. Erilaisia emättimiä kuvataan piirroksin ja painetaan T-paitoihin, askarrellaan vulvakakkuja ja silikoninen elin killuu avaimenperänä. Silti hieman kadehdin tuon aikakauden ihmisiä. Aktivisti palvoo emätintään Ystäväni kanssa mietimme usein, mitä 1800-luvun naisasianaiset olisivat ajatelleet nykyajan vapautuneista naisista, jotka palvovat (julkisesti) sukuelimiään ja saarnaavat maailmalle klitoriksen oikeuksista. 38 x 42 + 10 cm. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. gian suosio kasvaa koko ajan. 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Eräs aktivisti hieroi naamaansa omaa kuukautisvertaan ja poseerasi täten somistettuna eduskuntatalon portailla. Koko n
TEKSTI: TYTTI ISSAKAINEN • KUVAT: PASI LEINO askel 9/21 52 ~. askel 9/21 52 ~ Ihmeellisin on nuppu Silja van der Meer toivoo, että lapset saavat kokea Pyhän kosketuksen kirkkotekstiilien kautta
~ 53 askel 9/21 ~ 53 askel 9/21 PAAVON (VAS.) ja Einon äiti Silja van der Meer löysi kuva-aiheet lasten kirkkotekstiileihinsä luonnosta.
– Synnyin Hollannissa, sisaruksista nuorimpana. Kultaiseen ristiin on kietoutunut orjantappura. – Minulla heräsi halu suunnitella kirkkovuodesta kertova sarja, joka tukisi lapsityötä. Teini-ikäisenä Silja osallistui nuorisotyöhön, toimi tyttökerhoissa ja isosena. Pihatien asfalttiin on piirretty suuria huoneistoja pöytineen ja tuoleineen kotileikkeihin. Siitä sain kipinän. Sakastin tuoksukin on jäänyt vahvasti mieleen. Meillä on kaksi joulua, suomalainen ja sitten viidentenä joulukuuta Sinterklaas. Kasukan rintamuksessa köynnelehtii violetti viiniköynnös ja avautuvat Kolminaisuuden kultaiset liljat. – Olen kasvanut sisään seurakunnan ja papin arkeen. Se kulkee helposti mukana vaikkapa päiväkerhosta toiseen. Arkusta voi myös rakentaa alttarin. Sisällä olohuoneen sohvan vieressä keinuhevonen odottelee ratsastajaa. Siellä on lapsen taitoihin luottava ilmapiiri. – Haluan kirkkotekstiilitaiteilijana tarjota lapsille elämyksen, elävän hetken Pyhän äärellä, Silja van der Meer perustelee. – Kuulin, että Ruotsissa oli tehty lapsille liturgisia vaatteita, joita säilytettiin alttarikaapissa. – Lapsi saa pukea, kokea ja ihmetellä, mitä on liturginen vaatetus, ja sukeltaa kirkon symboliikan maailmaan. Sisällöt tulevat vaivihkaa kokemisen ja kuvien katsomisen kautta. Kaiken yllä liitää Pyhän Hengen valkea kyyhky. Vaikka olen kaksivuotiaasta asti asunut Suomessa, hollantilaisuus on osa identiteettiäni. Myös taitavat kanttorit ja vilkas musiikkielämä innostivat. Portailla tulijaa tervehtii puinen hevonen selässään orvokkikuorma. Meilläkin oli aina lasten juttuja esillä. – Hollantilaislapset ovat tutkimusten mukaan maailman onnellisimpia lapsia. – Jossakin jalkapallokentän reunalla nuorisotyöntekijämme ehdotti, että ryhtyisin kirkkotekstiilien suunnittelijaksi. Vähitellen kehkeytyi sarja, joka sisältää pienen valkoisen alban, kasukan, viisi stolaa sekä alttaritekstiilin. – Se näkyy erilaisissa ruokatavoissa ja esimerkiksi joulunvietossa. Äiti oli papin työssä, ja minä kuljin paljon hänen mukanaan. – Lapsuuteeni kuului juokseminen seurakuntakodin käytävillä. Muovipurkissa ikkunalla viheriöivät herneenversot. Lapsia vaunulenkeillä nukuttaessa näitä ajatuksia kehittelin. Seurasin uteliaana, mitä sakastissa tapahtui ja miten kaunis violetti kasukka puettiin papin päälle. Syntyi puinen arkku tekstiilien säilytykseen. Kirkkovuosi kasukassa Lasten pieneen messukasukkaan on aplikoitu ja ommeltu kirkkovuoden koko kaari. Tuntuu luontevalta, että tämän pikkuväen äidin käsissä on syntynyt kirkkotekstiilisarja lapsille. Tie valitsi taiteilijan Jotkut uumoilivat Siljalle kirkollista uraa, mutta pappia tai kanttoria hänestä ei tullut. Lapsirakkaat ohjaajat pitivät lapsia arvokkaina ja antoivat lasten itse vaikuttaa kerhon rakentumiseen, Silja kertoo. Punainen ruusu kertoo marttyyreista ja vihreä verso elämänpuusta. Lapset tykkäävät pukuleikeistä ja visuaalisuudesta, kuten kuvista, kuvioista ja väreistä. – Uudessakaupungissa, jossa asuimme, oli ihania suntioita. – Lapsiarkea pyörittäessä mietin, mikä lapsia kiinnostaisi. Talossa näkyvät kaikkialla Paavon (9), Einon (7) ja Emman (2) piirrokset, askartelutyöt ja iloinen kosketus. Vasemmalla näkyvään emerituspiispa Kaarlo Kallialan stolan pieneen malliin on aplikoitu rantakiviä ja kaisloja.. Oli itsestään selvää laulaa jouluisin enkelikuoroissa ja antaa huilunsa soida pyhäillan messuissa. Silja toteutti lasten kirkkotekstiilisarjan Pyhän Henrikin säätiön apurahan tukemana. Lapsuus sakastin tuoksussa Silja van der Meer kuvaa lapsuuttaan onnelliseksi ja turvalliseksi. Tomera kana, nauravat kissat ja pirteät puput katselevat keittiön seiniltä ja ovista. Usein liturgisia vaatteita suunnitellessa mietin, miten jokin kirkkotekstiili voisi tarjota saarnan aiheita. Kukkapeltojen äärellä olen pakahtua värien loistoon ja kauneuteen. Tekstiilit ovat Uudenkaupungin seurakunnan ja Turun ruotsalaisen seurakunnan käytössä. Aiheet toistuvat viidessä stolassa, joita käytetään kirkkovuoden varrella. KIRKKOVUODEN MURHE ja ilo, arki ja juhla avautuvat lapsille stolien värien ja kuvien kautta. Musiikkiharrastus on jatkunut nyt Maskun kirkkokuorossa. askel 9/21 54 ~ L audanpätkistä rakennettu robotti vartioi maskulaisen omakotitalon pihaa. Lapsi sukeltaa symboliikkaan – Kun Paavo ja Eino olivat pieniä, kävimme ihanassa perhekerhossa
Nimenomaan kädenjälki, sillä suuren osan tekstiilien kuvioista taiteilija on ommellut omin käsin. Kansioita on pitkä rivi. Viimeisimmäksi sellaisen on saanut Turun emerituspiispa Kaarlo Kalliala. Omin käsin ommeltuja Ammattikorkeassa Silja sai makua kirkkotekstiilien suunnittelusta. Joidenkin pappien harteilla lepää myös Siljan suunnittelema yksilöllinen stola. Tiesin, ettei luvassa olisi leveää leipää, mutta kiinnostus vei mennessään. Vehnänkorret taipuilevat Siljan kirkkotekstiilejä katsellessa huomaa, että niissä kaikissa on luonto läsnä. Siljan kädenjälki rikastaa monia kirkkoja ja kirkollisia toimituksia. Silloin aloin perehtyä aiheeseen, kirkkotekstiilitaiteilija kertoo. Osalleni tulivat kasukka ja stolat. Hän haluaa tarjota myös lapsille elävän hetken Pyhän äärellä.. – Osallistuin professori Päikki Prihan kirkkotekstiilikurssille. Ylioppilaskevään jälkeen Siljan tie vei kuitenkin toisen asteen tekstiilialan koulutukseen. Taideteollisessa korkeakoulussa kiinnostus syveni. – Tekstiilituotannon alamäki Suomessa oli juuri alkanut. Olin ryhmässä, joka valmisti Sörnäisten vankilaan kirkkotekstiilit. Laukan tulokset Silja on koonnut portfolioihin, kansioihin, jotka esittelevät valmistuneita töitä sanoin ja kuvin. Omana lopputyönään Silja valmisti arkkupeitteen, jollaista käytetään siunaustilaisuudessa. ~ 55 askel 9/21 Silloin en ollenkaan ymmärtänyt, miten se minuun liittyisi. Vihreät lehKIRKKOTEKSTIILITAITEILIJA SILJA van der Meerin tekstiilit puhuttelevat seurakuntalaisia monessa suomalaiskirkossa. Tuoreimmat valmistuivat Ylivieskan tuhkasta nousseeseen kirkkoon, joka vihittiin käyttöön pääsiäisenä. – Lopputyöhön kuului kirjallinen tutkimusosa. Kankailla taipuilevat vehnänkorret ja kaislat, jopa tupasvillat. Siitä innostus lähti laukalle. Opiskelijoiden yhteistyönä niitä tehtiin Säkylän seurakuntaan. Siljasta tuli tekstiilitaiteilija. Kirkkotekstiilisarjoja on muun muassa Lokalahden, Kalannin, Tampereella Viinikan ja Jyväskylässä Kuokkalan kirkossa. Kyseessä piti olla vain välivuosi, mutta se johti edelleen ammattikorkeakouluun muotoilijaopintoihin ja sieltä Taideteolliseen korkeakouluun
askel 9/21 56 ~ YHDESSÄ askellehti.fi www.facebook.com/askellehti.fi YHDESSÄ elämä on parempaa. – Hollannissa käydessä kukkapeltojen äärellä olen pakahtua värien loistoon ja kauneuteen. Kivet muodostavat tummia teitä ja avaria rantakivikkoja. Ihastelimme ja keräilimme äidin ja isän kanssa kiviä ja oksia. Vastanneiden kesken arvomme palkinnon. Jokaisen lehden päällä on helmi. – Aarteiden keräily luonnosta lähtee jo lapsuudestani. PIENI EMMA ihmettelee, kun Silja-äiti tarkastelee valkeaa kyyhkyä valmistamassaan kastepuussa Turun Pyhän Katariinan kirkossa.. – Ihmeellisintä on nuppu, Silja huokaa ja aivan sulaa hellyydestä. – Vuoden alussa oksilla loistaa muutama lintu. Julkaisemme lokakuun Askelessa kokoelman lukijoiden kirjoituksia, nimimerkillä tai etunimellä. Kun linnut vähitellen täyttävät oksat, elämänpuu on vuoden lopussa aivan valkoisenaan. Puu näyttää aivan keskiaikaisen kirkon kuoriin juurtuneelta. Helmeen ripustetaan jokaisen kastetun lapsen oma valkea, massasta muovattu kyyhky. Ennen kuin lähden toteuttamaan niitä, teen paljon taustatöitä. Tutkin kuvien historiaa ja merkityksiä, esimerkiksi jonkin kukan symboliikkaa. Mikä hänessä ja hänen tuotannossaan sinua puhuttelee. Se on lähtötila, siitä aukeavat mahdollisuudet, taiteilija sanoo. Kyyhkyt elämänpuussa Nupun herkkyyttä on kastepuussa, jonka Silja van der Meer on tehnyt Pyhän Katariinan kirkkoon Turkuun. Ollaan siis yhteyksissä: Lähetä meille postia osoitteella Askel, Yhdessä, PL 279, 00181 Helsinki askel.toimitus@kotimaa.fi Kirjailija minun makuuni KERRO MEILLE lyhyesti suosikkikirjailijastasi. Kirjoita korttiin tai sähköpostin otsikkoon ”Kirjailija” ja lähetä viestisi, nimesi ja osoitteesi alla olevaan osoitteeseen 20.9. – Se on aamukastehelmi ja kasteen vertauskuva. Vuoden päätyttyä lapsi saa kyyhkyn itselleen. Matkoilta toimme muistoksi pienissä purkeissa rantojen hiekkaa. Niin kirkkotekstiilien kuvamaailmaan syntyy jotakin uutta, ja samalla uutuus liittyy vuosituhantiseen kristilliseen perinteeseen. – Usein kuvieni lähtökohta on vaistonvarainen. Luonto on suomalaisia lähellä. mennessä. – Kun ostan kukkakimpun, siinä pitää aina olla nuppuja. Luontosymboliikka aukeaa niin kristitylle kuin toisenlaisen maailmankatsomuksen omaavalle. – Töitteni luontokuvat ovat aina kristillisiä vertauskuvia. Nyt patikoimme lasten kanssa joka kesä Lapin maisemissa. – Lapinhulluuskin on peräisin lapsuudesta. Nuppu on alku Luontokuvat syntyvät Siljan omista kokemuksista. Gu n D am én vät heilahtavat ja liljat avautuvat kohti auringonsäteitä. Elämänpuu on vuoden lopussa valkoisenaan. Jokaisella on kokemus keväästä tai luonnon karuudesta. Linnut pyrähtävät lentoon ja lehtevä puu hallitsee maisemaa. Sekin tapa nousee lapsuudesta. Nuppu on alku. Tuntureiden huiputus, karuus ja järvet ovat elämys. Neulepintaisen elämänpuun oksille on virkattu pellavasta kaksisataa pientä lehteä
mennessä. Aluksi hän oli hyvin arka, mutta oli hienoa nähdä, miten luottamus pikkuhiljaa löytyi. Bernien kanssa olen tutustunut rally-tokon ihmeelliseen maailmaan. Kaksi vuotta sitten hän jätti meidät. Kaarina 1960-LUVULLA OLIN nuori maalaistalon tyttö. Olen kiitollinen näistä tytöistä. Annoit koiran minulle ja minut koiralle. Ulkoilutan sitä valjaissa aamuin, illoin. Miska oli ihana lemmikki. Se on tottunut valjaisiin ja odottaa kärsivällisesti oven edessä, kun lähdemme hiirijahtiin. Hännän väräyttely luo iloa päivääni ja kertoo kissan hyvinvoinnista ja hyvän olon tunteesta. Aamoni kissalemmikki. 10-vuotias Victoria on ollut lohtuni ja iloni monissa vaiheissa, koronan aikaan seuralaiseni, kun on pitänyt pysytellä kotona. Totta kai sitä surtiin aikamme. Sydämeeni on tatuoitu tassunjälki. Victorian emäntä MAASEUDULLA ASUESSAMME otimme kissanpennun hiiriä karkottamaan. Kissa jäi taas yksin. Muistan lämpimästi Helliä ja Susannaa ja katselen kuvia, joissa yhdessä ”poseerataan” . Monen mielestä kissa olisi pitänyt lopettaa, mutta se sai uuden kodin luonamme. On haudattuna omalle tontille. Victoria on perheeni jäsen siinä kuin ihminenkin, puhetta vaille. Kirjoita korttiin tai sähköpostin otsikoksi Paras juttu, kerro suosikkijuttusi otsikko ja liitä mukaan nimesi ja osoitteesi. Ahdistuneena se raapi turkkinsa verille ja piiloutui liinavaatekaapin hyllyille, kun sitä käytiin hoitamassa omistajan ollessa sairaalassa. Liikuttava ele koiralta ORPO MUSTA kissanpentu löytyi metsästä. Sain häneltä tosi paljon lämpöä ja rakkautta, ja sain antaa niitä myös hänelle. Ihmistä ja eläintä sinä autat, Herra. Kiitos, että sain tuntea yhteyttä luomaasi toiseen lajiin ja oppia tuntemaan erilaisen tavan nähdä maailmaa. 36:7. Numeron 7–8/2021 suosituin oli Marjatta Kososen kirjoittama artikkeli otsikolla ”Isäni sota”. Iiriksen kanssa olemme päässeet mestariluokkaan, Aavan kanssa olemme avoluokassa. Hän tiesi, että pidin navettatöistä ja autoin äitiä. Piu oli enemmän kuin tavallinen koira. Hieronnasta hän nautti silmät kiinni kieltä lipoen. Nuppu RIKU ON uskollinen pikku ystäväni, joka anelee herkkuja. Violette VICTORIA ON maatiaiskissa, mutta sillä on prinsessanimi, joka on lyhentynyt kotikäytössä Vickyksi. Musiikkitermi piu merkitsee enemmän. Yksin asuvan ihmisen tervetuliaistervehdyksenä on parhain ikkunalla odottava lemmikki, joka kipittää vastaan. MIKÄ TÄMÄN lehden juttu kiinnosti sinua eniten. Sylissä hän viihtyy vähän aikaa. Hän nukkuu vieressäni ja herättää minut aamulla tassullaan. Lukijoiden rakkaat lemmikit PALKINNON VOITTANUT Jaana kertoo: Tällä hetkellä seuranani ovat colliemix Doris, joka on jo mummeli, sekä bernitytöt Iiris ja Aava. N. Hän keskustelee joka päivä kanssani, leikkii vaikka kynällä, on vaatimaton luonteeltansa. Ikinä en ole yksinäinen. Muutimme toiselle paikkakunnalle, taajamaan, missä Miska ennätti asua vähän aikaa, kunnes katosi. Palkinnon voitti Maarit Kauppila. Koko ajan hän on lähellä, katsoo silmiin ja keinuttaa päätään, kun juttelemme. ”Ihmistä ja eläintä sinä autat, Herra.” Ps. Mietimme, eikö joku ollut hyväksynyt vapaana olevaa lemmikkiä, vai mikä oli kissan kohtalo. Kun keskustelun äänet olivat riitavolyymillä, se tuli syliin kai tarkoittaen, että ”riita seis”. Pian koiran kuoleman jälkeen oli Kotimaa-lehdessä Olli Seppälän rukous, kuinka koiran kuolema koskettaa. Hän kulki mukanamme kotimaan matkoilla ja sopeutui kaikkialle, missä kuljimmekin. Kun toin valkoisen pikkuisen otuksen kotiimme, miehen ilme oli ihastunut, aikuisen miehen! Miska olikin ihana, oli sylissä, pyydysti hiiriä, tosin kiikutti sorsan poikasenkin joskus hampaissaan! Miska oli jopa ”perheneuvoja”. Itkut saan itkeä pehmeään turkkiin ja iloihin löytyy kaverit, jotka iloitsevat kanssani vilpittömästi. Välillä oli mustasukkainen miehestäni. Löytöeläintalon kautta se sai hyvän kodin, jossa se eli 8 onnellista vuotta, kunnes omistaja sairastui vakavasti. Kun eräs pastori rukoili sen puolesta, se parani ja eli vielä 12 vuotta hyvää kissanelämää rakastettuna lemmikkinämme. Naapurin Helli-emäntä, jota olin pienenä sanonut parhaaksi ystäväkseni, vaikka ikäeroa oli 40 vuotta, antoi minulle kiitokseksi vasikan. Hän on kaikkien ystävä. Aamen.” Eeva Keuruulta KALLEIN AARTEENI päällä maan on Aamoni-kissa. – Kiitos! Hau, hau, hau. Se oli päätynyt löytöeläinkotiin monien vaiheiden jälkeen, ja päätin antaa sille lopullisen, hyvän kodin. Se oli raskas päätös, mutta joskus luopuminen on rakkautta. Ihana kehruu on palkka ystävyydestä. LEMMIKKINI OLI Rekku, löytökoira. Lempeä hipaisu käpälällä ruokaa pyydettäessä on elämäni eliksiiriä. Lopulta Rekun voimat loppuivat. ”Herra, koirani on kuollut. Liisa SAIMME 2-VUOTIAAN 4-kiloisen affenpinseri PiuPiun elämäämme ilahduttajaksi eläkevuosiin. Vuosien ajan se antoi maitoa ja teki vasikoita. Ja sitten pitää rapsuttaa! Ja aina hän on ovella odottamassa, kun tulen kotiin. ~ 57 askel 9/21 www.facebook.com/askellehti.fi Lehden paras juttu. Nimeksi hän toivoi Susannaa. Laittoi pallon ”isinsä” tuolin alle ja asettui siihen hetkeksi. Lähetä vastaus 20.9. Puskeminen käteeni ja jalkaani tuo turvallisuuden tunnetta. Vastanneiden kesken arvotaan palkinto. Rekku oli ihana, kiltti ja rakastettava karvakorva, joka rakasti rapsuttamista. Tarja TÄDIN JA hänen miehensä koira Kerttu vietti hiljaisen hetken pihalla kahvipöydän äärellä, kun mieheni oli 3 v sitten nukkunut pois
askel 9/21 58 ~
HETKI LUONNOSSA ~ 59 askel 9/21
Asiat rullaavat mallillaan. Kukapa ei nauttisi puiston varjoisasta viileydestä kuumana päivänä. VARJO ON määritelmällisesti ympäristöään hämärämpi tila, joka syntyy kun valolähteen edessä on valoa läpäisemätön esine – kuten polkupyörä, ikihonka tai ihminen. TEKSTI JA KUVA: OLLI SEPPÄLÄ VARJOJEN PITENEMINEN kertoo, että kaikki on hyvin. Kuvanottohetkellä eletiin vielä syvää kesää, mutta koska aurinko oli matalalla, varjosta tuli pitkä. Ilman varjoa moni kasvi paahtuisi kuoliaaksi, kuten kävisi myös eläimelle ja ihmiselle. Toisaalta tunne voi olla myös lohdullinen, sillä koska aurinko on paikallaan ja maapallo pyörii kuten sen pitääkin, varjojen piteneminen kertoo, että kaikki on hyvin. Varjot pitenevät on sanonta, jolla tarkoitetaan ihmiselämän tai jopa koko ihmiskunnan lähestyvää loppua. Varjo on saman sävyinen kauttaaltaan. Menin ulos kameran kanssa ja otin kuva. HETKI LUONNOSSA askel 9/21 60 ~. Asiat rullaavat mallillaan. Fysikaalisena ilmiönä varjoa tarkasteltaessa voidaan puhua sydänvarjosta ja puolivarjosta. Eläimet keräävät varastoja, myös ihonsa alle. Kun varjot pitenevät, askel lyhenee. Jokaisella meistä on varjonsa, sanotaan kun jotain ei-toivottua tulee esiin. Se muistutti minua muutoksesta, joka oli vääjäämättä tulossa, sillä auringon kiertorataan en voi vaikuttaa saati pysäyttää kalenteria vuoden kukkeimpaan hetkeen, ainaiseen kesäpäivään. Varjo on tärkeä osa elämän monimuotoisuutta. Siinä näkyi hiekkatie ja varjoni. Sydänvarjo syntyy, kun läpäisemättömän esineen takana oleva valolähde on pistemäinen. Varjo pitenee H eräsin varhain aamulla kesämökillä. Oletko itse seissyt aamulla kello 5.25 mökkitiellä ja katsellut omaa varjoasi. Kun varjot pitenevät, hauta syvenee. Syksy painaa auringon matalammalle päivä päivältä ja luonto valmistautuu talveen, vetäytyy kuoreensa ja maan alle. HAIKEANSÄVYISIÄ TUNNELMIA voi nousta mieleen, kun näkee varjojen pitenevän. Lohdullisin asia varjoissa, joko paikallaan pysyvillä tai pitenevillä, on valo. Puolivarjo taasen syntyy sydänvarjon ympärille, jos valonlähde on laajempi. Varjoa ei synny ilman valoa. Puolivarjo on sydänvarjoa vaaleampi, koska valo osuu siihen osittain. Kun jokin syy heittää varjon jonkun asian päälle, on kyse ikävästä tapahtumasta. Jotenkin tämä vuodenkierron vääjäämättömyys ailahti mielessäni, kun katselin varjoani mökkitiellä. KATSO EDELLISEN sivun kuvaa. Sademetsälle on tyypillistä valon ja varjojen vaihtelu. Puiden varjot synnyttävät mikroilmastoja niin metsiin kuin ihmisasutuksen keskellekin. Millaisia ajatuksia tai tuntemuksia se sinussa herättää. Jotenkin hassu ja surumielinen samalla kertaa
Helsingin kaupunginteatterin esitteessä luvataan, että musikaalin ”elämänvoimainen, koskettavia kohtaloita ja vapauttavaa iloa sisältävä tarina tarjoaa katsojalle lämpöä ja balsamia sielulle”. Terveysongelmista kärsivä kapellimestari Daréus päätyy kanttoriksi ja johtamaan paikallista kirkkokuoroa. OLLI SEPPÄLÄ Kirkkokuoron uusi taivas NIIN KUIN TAIVAASSA -musikaalin pääosissa säteilevät Oona Airola ja Tuukka Leppänen. Hän haluaa elää hiljaiseloa, mutta elämällä on muuta tarjottavaa. MENOSSA Teatteri M enestynyt kapellimestari Daniel Daréus palaa lapsuuden kotiseudulle pieneen pohjoisruotsalaiseen kylään. Tunnettu ruotsalainen euroviisunikkari Fredrik Kempe teki elokuvan pohjalta musikaalin vuonna 2008. O tt oVi lle Vä ät äi ne n 2.9.–7.10. Niin kuin taivaassa on alun perin Kay Pollakin ohjaama, vuonna 2004 ensi-iltansa saanut ruotsalainen elokuva ( Så som i himmelen). Esityksen ohjaa Markus Virta. Nyt sydämellinen ja elämänmyönteinen musikaali nähdään Helsingin kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Kuoron taiteellinen taso nousee. Se oli myös Oscar-ehdokkaana. ~ 61 askel 9/21. Suomessa sitä esitettiin Svenska Teaternissa 2010. Pääosissa ovat Tuukka Leppänen ja Oona Airola. Maailmaa nähneen muusikon ote kuoroon on luonnollisesti erilainen kuin mihin kuorolaiset ovat tottuneet
krs PL 279, 00181 Helsinki Uskoa, toivoa & rakkautta Uskoa, toivoa & rakkautta askel.la FETAJUUSTO HOITAA KREIKAN KAIPUUTA PROFEETTA JOONAKIN SUKELSI SYVÄLLE MYYNNISSÄ BLOGILAPSEN ELÄMÄ SIRKUN KEITTIÖSSÄ: OLLI VALTONEN: LAURA HONKASALO: Kesää kohti juhlat mielessä Kun isä imurin seinään heitti Suru tyhjästä sylistä Tallilta kuuluu Katja Ståhlin nauru 20 sinistä kukkaa irtonumero 9,50 € 5/21 LEMMIKKINI: ONKO PIRI SAVON PAINAVIN SYLIKOIRA. KIRJAILIJAN HÄMÄRÄT POLUT LEMMIKKI: LAURA HONKASALO: MINNA KETTUNEN: Jörgen Eriksson kotiutui Tuomasmessuun Eläinlääkärin matkassa Pia Penttala: Ole läsnä lapselle Pappilassa kasvoi 600 humalasalkoa irtonumero 9,50 € 9/21 MATKAILU: SATO ON KORJATTU TRANSILVANIASSA Messuja, missioita ja mysteeri PUUTTUUKO SINULTA tekemistä. Jorma Soinin raitistuminen alkoi kantakapakassa soperretusta tilauksesta: ”Minulle vain kahvit!” Myöhemmin hänestä tuli Jyväskylän katulähetyksen toiminnanjohtajana alkoholistien auttaja. Tilaan Askel -lehden itselleni lahjaksi Kestotilauksena 12 kk (11 lehteä) 6 lehteä Määräaikaistilauksena 12 kk (11 lehteä) 6 lehteä Muutan määräaikaisen tilaukseni kestotilaukseksi Osoitteenmuutos (täytä vanha ja uusi osoite alle) vakinainen alkaen tilapäinen ajalle Ko tim aa O y m ak sa a po sti m ak su n Ko tim aa O y Va sta us lä he ty s Tu nn us 50 01 58 2 00 00 3 H EL SIN KI Lahjatilauksen saaja (Osoitteenmuutoksessa vanha osoite) NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PUHELIN SYNTYMÄVUOSI Tilauksen maksaja (Osoitteenmuutoksessa uusi osoite) NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PUHELIN SYNTYMÄVUOSI Tilaushinnat Suomeeen* Kestotilaus 89 € 11 lehteä (12 kk) 54 € 6 lehteä Määräaikaistilaus 99 € 11 lehteä (12 kk) 56 € 6 lehteä *Suomen ulkopuolelle meneviin tilauksiin lisätään postikulut. Kansalaisopistot, jotka tunnetaan paikkakunnasta riippuen myös nimellä työväenopisto tai aikuisopisto, ruotsiksi arbis, aloittavat kurssinsa. Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Harri Heino jatkoi samasta aiheesta toteamalla, ettei kirkko kohtaa ihmisten arkea. Patrick Dickson kasvoi Johannesburgissa ja oli täynnä vihaa heitä kohtaan, jotka tappoivat hänen veljensä. ”Myös materialisti jää lopulta uskon varaan”, ajatteli kommunistipoliitikko Arvo Poika Tuominen, joka jätti jälkeensä materialismin vastaisen uskontunnustuksen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. ”Pyrimme näyttämään myös sen, mikä ei näy”, sanoi elokuvaohjaaja Pirjo Honkasalo Mysterion-dokumentista, joka avasi virolaisen nunnaluostarin oven. Kurssien hinta vaihtelee muutamasta kympistä reiluun sataan euroon, ja niille pitää ilmoittautua. SYYSKUUSSA 1991 Askel kysyi ”Onko Tuomasmessu vastaus tyhjenevien kirkkojen ongelmaan?” Miten messu oli lähtenyt lentoon jo kolmessa vuodessa. Kansalaisopistojen esitteitä löydät kirjastoista. Far East Broadcasting Assosiation -radiolähetysjärjestö tähtäsi evankeliumin välittämiseen noin 300 kielellä. Kaupungin sekä työvoimatoimiston kanssa katulähetys työllisti noin 150 moniongelmaista ihmistä. Niitä voi hakea myös sivustolla kansalaisopistot.fi Kurssille, mars! Harrastukset askel 9/21 62 ~. Haluatko kokeilla jotain uutta. Luennot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Asiakaspalvelu Puhelin 020 754 2333 Internet www.kotimaa.fi Sähköposti asiakaspalvelu@kotimaa.fi Osoite Porkkalankatu 7 B, 2. Lasse Mårtenson kertoi Myrskyluodon Maijan ja Voiko sen sanoa toisin -messun synnystä, raskaasta isäsuhteesta ja kirkon tarpeellisuudesta okkultismin lisääntyessä. Ne tarjoavat vaikka kuinka paljon mahdollisuuksia harrastaa kieliä, musiikkia, digitaitoja, liikuntaa, käsitöitä, yhteiskunnallisia aiheita, taidetta tai käydä mielenkiintoisilla yleisluennoilla. P A L V E L U K O R T T I Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. PÄIVI PUHAKKA 30 vuotta sitten Uskoa, toivoa & rakkautta askel.la BRUNO-KOIRA ON ELVIKSEN KAVERI TULIKO MIEHESTÄ SEKSIVÄLINE. Miten viha muuttui anteeksiannoksi
Keskus kutsuu katsojaa pohtimaan ja ymmärtämään sotaa ilmiönä. lahdenkaupunginteatteri.fi Ihmisiä sodan jaloissa SODAN JA rauhan pääosakolmikko: Mikko Pörhölä (Pierre Bezuhov), Janna Räsänen (Natasha) ja Tapani Kalliomäki ( Andrei Bolkonski) LAULAMINEN TEKEE ihmiselle hyvää – varsinkin kuorolaulu. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen p. Näyttelyn tiedotteen mukaan se kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Kuopion Kallaveden seurakuntaan kuuluvan Karttulan kirkkokuoro jatkaa toimintaansa voimassa olevien rajoitusten mukaan, kertoo kanttori Johanna Isokangas. (Varaus 14.10.) Testamentti ja perintö, Tuomasyhteisö-numero 2.12. Laulu soi tarvittaessa maskien takaa, turvallisin välein. P oikkeustila-näyttely on vaikuttava avaus Mikkelissä kesäkuussa avatussa Sodan ja rauhan tiedekeskuksessa Muistissa. Näyttely yhdistää onnistuneella tavalla asiatiedon ja tunnetason käyttäen modernia tekniikkaa, muun muassa virtuaalitodellisuutta. Uudet koulutukset alkavat Turussa ja Vaasassa tammikuussa 2022. Kuorolaulua M ar ko M äk in en Teatteri Loppuvuoden ilmestymisja varauspäivät sekä teemat: 7.10. (Varaus 11.11.) Joulu Pirjo Teva p. Kanttori on kokoamassa myös lapsikuoroa, joka tulee kirkkokuoron tapaan avustamaan jumalanpalveluksissa. (Varaus 16.9.) Kirjallisuus 4.11. Lue lisää kaksivuotisesta, laadukkaasta monimuotokoulutuksestamme ja tule mukaan! www.kristillinenterapia.fi Ratkaisukeskeinen kristillinen terapeutti koulutus 80 op k i KRISTILLINEN TERAPIAINSTITUUTTI KEVÄTKAUDELTA syyskuuhun siirretty Sota ja rauha -näytelmän ensi-ilta tuo Lahden kaupunginteatterin suurelle näyttämölle Andrein, Natashan ja Pierren. Leo Tolstoin suurteos kuvaa Napoleonin epäonnistunutta hyökkäystä Venäjälle yhteiskunnallisine vaikutuksineen ja ihmiskohtaloineen. 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Hyvä ilmoittaja! Kun haluat näkyvyyttä Askel-lehdessä, ota yhteyttä mediamyyntiin: ~ 63 askel 9/21. Miten rakkaus, ystävyys ja usko elämän mielekkyyteen selviävät sodan jaloissa. Poikkeustila-näyttely keskittyy toiseen maailmansotaan. Tässä sotanäyttelyssä myös naisille ja lapsille on annettu tilaa. Laulukoetta ei ole. MARI TEINILÄ Sodan ja rauhan keskus Näyttely SA -k uv a NÄYTTELYSSÄ NOUSEE myös naisten näkökulma esille. Taistelujen aikajärjestyksen lisäksi se kertoo ihmisten kokemuksista. Kuorot tarjoavat myös lapsille ja nuorille hyvän ja hauskan harrastuksen. Keskus sijaitsee rakennuksessa, jossa toimi Puolustusvoimien päämaja toisen maailmansodan aikana. Etsi itsellesi ja äänellesi sopiva porukka ja liity mukaan. Näyttely pyrkii vastaamaan myös sellaisiin kysymyksiin kuin mitä pelko tekee ja milloin sota oikeasti päättyy. Pasi Lampelan ohjaama ja sovittama näytelmä esittää edelleen riipaisevan ajankohtaiset kysymykset ihmisistä historiallisten mullistusten keskellä. Peruslaulutaito ja hyvä asenne riittävät
mennessä: Askel, Ristikko 9/2021, PL 279, 00181 Helsinki. RISTIKKO 9/2021 La at in ut M ar tt i Rä ik kö ne n OIKEAN RATKAISUN lähettäneiden kesken arvomme kirjapalkinnon! LÄHETÄ avainsanat tai koko ratkaisu 20.9. Sähköpostilla: askel.toimitus@kotimaa.fi NIMI OSOITE OLEN TILAAJA PUH. askel 9/21 64 ~ askel 9/21 64 ~
Merkitse kuoren vasempaan ylänurkkaan ilmoituksessa mainittu nimimerkki ja numero. Kiinnostuksen kohteena luonto, musiikki ja kulttuuritapahtumat. Sydän rakastaa 10189 OLEN 68-VUOTIAS sair.hoitaja. nuoremman oloinen. Aina... Ethän tupakoi tai käytä alkoa. Olen leski, mieheni kuolemasta jo useampi vuosi. KUN HALUAT vastata kirjeenvaihtoilmoitukseen: Kirjoita kirje nimimerkille ja lähetä osoitteeseen Askel / Kirjoita minulle, PL 279, 00181 Helsinki. raittiille, savuttomalle, uskovalle, virkeälle sinkkunaiselle. Kuvataide on harrastukseni (hengellinen) aiheeni, unohtamatta musiikkia. sekä eduksi olisi auto, kun olisi helpompi tavata. Soittelisin niin kertoisin enemmän itsestäni. Luonnosta, musiikista ja keskusteluista pitävä leskinainen odottaa yhteydenottoa, kirjettäsi. Ikäsi n. Yhteinen kristitty elämä 10186 HEI, SINÄ luotettava 70-vuotias mies. Olen omillaan toimeentuleva. Kaipaan kumppania harrastuksiin ja yhteiselämään. Etsin kaveria sinusta. Toivon positiivista yllätystä puolin ja toisin. 10182 SINÄ USKON veli, jolla usko Jeesukseen, väliltä Hki–Tampere, olet 50–70-v. Varaudu odottamaan vähintään kuukausi. Toivon rehellisyyttä ja avoimuutta. Tule ystäväksi 71-v. ILMOITUKSET LYHENNETÄÄN tarvittaessa ja julkaistaan saapumisjärjestyksessä. Tai hiukan ylikin. Osoite: Kirjeenvaihtoilmoitus, Askel, PL 279, 00181 Helsinki. ”Tyttö” 83 v. Ikä saisi olla yli 70 v. Jos asut Lahdessa (talousalueella), ota yhteyttä pian, kerron lisää. Olen nuorekas ja ainakin 10 v. 40–50 v. Kohti syksyä 10191 HEI SINÄ uskova, raitis, savuton, autollinen mies tai nainen, 60–70-v. Auto ja kesämökki minulla on. Vaihdetaan ajatuksia kirjeitse. Olet terveet elämäntavat omaava, viihdymme kesämökillä järven rannalla lähellä Porvoota kesäisin. Maksa summa Kotimaa Oy:n tilille Nordea FI60 1573 3000 0007 10. Liitä maksettu pankkisiirtokuitti tai kopio siitä kirjeeseen. Yhdessä vireyttä vuosiin 10185 HEI SINÄ jossain mies, täällä olisi vapaa nainen vailla seuraa tai elämänkumppania. Olen myöhäiskeski-ikäinen yksinäinen sinkkunainen. 10184 KULTTUURISTA KIINNOSTUNUT mies n. tule ystäväksi ja kaveriksi teatteriin, konsertteihin, matkoilla, retkille, metsäpoluille ja mukaviin koti-iltoihin. 10188 HEI SINÄ luotettava, rauhallinen mies 55–65-vuotias. Harrastan luonnossa liikkumista, käsitöitä, lukemista. En enää mikään ruusu mutta kukka, kukka kuitenkin. Tampereelta tai ympäristöstä voit olla. Olet ehkä myös leski, mielellään Kaakkois-Suomesta tai Etelä-Suomesta. nainen ja tullut 30 vuotta sitten uskoon. Marjastetaan, uidaan, nautitaan luonnosta ym. Ristikko 7–8/2021 KIRJOITA MINULLE ETSIN SINUA lapseton nainen rinnalleni. Etsin sinua elämääni tositarkoituksella. Olen 59-v. LÄHETÄ LYHYEHKÖ kirjeenvaihtoilmoitus (maksimi 50 sanaa) nimimerkillä, nimelläsi ja osoitteellasi varustettuna. Olisiko sinulla, omalla elämänkokemuksellasi, kenties halua ja rohkeutta sekä aikaa kanssani tutkailla elämän monimuotoisuutta. Auringonkukka 10187 HEI USKOVA ystäväni! Hiekka valuu nopeasti sormien välistä, niin elämäkin. KUN HALUAT oman ilmoituksen Askel-lehteen: Kirjeenvaihtoilmoituksen hinta on 25 € kotimaasta, Pohjoismaista ja Baltiasta, muista maista 30 €. Olen tamperelainen mies, ja ikää on 52 v. Kodin perintönä olen luterilainen, mutta kunnioitan kaikkia kristillisiä suuntia ja arvostan kirkkojen ekumeniaa. Viite: 60503. arihalin@luukku.com Sinäkö se olet. Vastauskirjeet postitetaan viikoittain ilmoittajille. Odotan kirjettäsi! Yksin ei ole hyvä olla 10190 HEI SINÄ vakaa ja vapaa 60–70-vuotias mies. Onnea voittajalle! ~ 65 askel 9/21. Luotan kaikessa Taivaan Isään elämässäni. Autetaan toisiamme 10192 RISTIKKO 7–8/2021 palkinnon voitti Ilmari Vuorentausta Korialta. Kaksin. Ehkä sinullakin... Olen 168 cm pitkä. 70–80 v. Syksyä kohti 10183 OLEN LAHDESSA asuva nuorekas leskimies, 178/75 kg, liikunnallinen ja luotettava. Luen silloin tällöin Raamattua ja katson joskus aina jumalanpalveluksia. Asun Etelä-Savossa. Olen 58-vuotias nainen pääkaupunkiseudulta. Voit asua kauempanakin. Henkilöt, jotka haluavat vastata sinulle, lähettävät kirjeensä toimitukseen, josta ne postitetaan sinulle viikoittain Askelen kuoressa avaamattomina. Sinuun haluaa tutustua leskinainen
/ Riittääkö ajassa vähän, askeleet unohdetun. Miten lapsi vain ON kannettavana, hellittävänä, lohdutettavana, ruokittavana, pestävänä, nukutettavana. askel 9/21 66 ~. Etsin isäni kasvoja, ja koetan katsoa toista ihmistä hyväksyen. Katso! Katson sinua, näen sinut, olet minulle olemassa. / Riittääkö riemuksi Jumalan tie, vaikka se itkuihin vie. Ei suurta liekkiä, ei koko maiseman valaisevaa roihua, ei keinovaloja, vain pieni liekki. Kirjoitan tällä palstalla toivosta, uusista aamuista, pienistä tulista pimeässä, valosta, joka näyttää polun pään vaikka yhden kipinän ja askelen ajan. Miten intensiivinen katse! Miten omienkin vauvojeni katseet porautuivat syvälle sisimpään, vaikka vastasyntyneen näkökenttä on hyvin suppea ja ulottuu vain parinkymmenen sentin päähän. Syksyn teemani on selvä: linnut ja kasvot. Katso minua, isä. Pienet tulet. Näihin tunnelmiin etsin taivaalta tukea siellä männyn juurella. Riittääkö itselleni pieni pelto ja kapea sarka, joka on tuntunut myös suurelta lahjalta. Yöllä oli satanut ja terassikin oli märkä. ”Katson sinua, näen sinut, olet minulle olemassa”, kuten tuttu pappi sanoi unohtumattomasti. Mikä on tuonut sun tähän, mikä on vaikutin lähtöösi sun. Tuo videolla hymyilevä vauva on saanut isoäitinsä miettimään olemisen olemusta. Toisten varassa koko elämä. / Nousetko vastarintaan, jos et ajassa arvoa saa. Itkuineen, kipuineen, kaikkineen. Niiden sirkutuksessa on vahva viesti. Jotain samaa hain takapihalla, autiomaan reunalla. Kyse oli myös kutsumuksesta ja riittämättömyyden tunteesta. Lintuja riittää, linnut riittävät. / Riittääkö, että saat olla Jumalan vainiolla. Ota koppi. Kanna. PIENET TULET TEKSTI: PÄIVI PUHAKKA • ASKELEN TOIMITUSSIHTEERI ” Miulle riittää linnut”, huokaisin lannistuneena sisäisen autiomaani ja takapihan reunalla taivaalle katsellen. Toisaalta ”varmuus” on muinakin aikoina suhteellista eikä riitä elämän turvaksi. Pakkohan sille oli avata, ja avatessa sisään marssivat tutut tunteet, ahdistus, pelot ja huolet, tuttua reittiä. IHANAN JA kepeän loman jälkeen arki koputti oveen ja astui peremmälle. Sillä siunaamalla hetkellä pieni lintu pyrähti kuivuudesta kärsivän männyn oksalle, sirkutti ja noukki jotain neulasten lomasta. KUN SEURAAVANA aamuna vilkaisin pihalle, pikkulintujen parvi pyrähteli männyn oksilla. Katselen yhä uudelleen videota, jolla kaksikuukautisen kasvoille leviää hymy, kun isä ilmestyy näköpiiriin työpäivän jälkeen. Mielessä alkoi soida Jarmo Sormusen Hilja Aaltosen runoon säveltämä laulu: Kysytkö palvelushintaa, kysytkö kuinka kannattaa. Ja syksyn pimeitä viikkoja valaisevat isäni rakastavat kasvot. Vedet valuivat linnun hypellessä oksalta toiselle. Alkamassa on toinen koronasyksy, jonka pimeneviin viikkoihin ja lyheneviin päiviin ei voi tehdä suuria ja varmoja suunnitelmia. LINTUJEN LISÄKSI olen saanut tukea ajattelemalla kasvoja, kasvojen yhteyttä ja nähdyksi tulemista
O lli Se pp äl ä LINTUJA RIITTÄÄ myös syksyyn ja talveen meitä ilahduttamaan ja muistuttamaan: älkää mistään murehtiko. Pi xa ba y Pi xa ba y ~ 67 askel 9/21
95 tilaan tuotteet postikuluitta ja saan kaupan päälle lahjan . Kashmirkampa kaupan päälle Neulepusero: 2 mallia Kashmirkampa on kätevä vaihtoehto nukanpoistajalle: kampa irrottaa nyppylät ja nukan hellästi ja säilyttää näin hienojen villavaatteiden arvon. Kyllä, Kashmirneule, jossa pyöreä pääntie Kashmirneule, jossa V-pääntie *Etu koskee vain uusia tilauksia, eikä sitä voi vaihtaa rahaksi. (09) 8870 566 Verkkokauppa: www.ateliergs.. Tuotteet maksetaan laskulla 30 päivän sisällä (maksuaika lasketaan laskun päiväyksestä) . Jos tilaat puhelimitse tai verkkokaupasta, ilmoitathan etukoodin tilauksen yhteydessä. r 149.95 r 89.95 Kashmirneule, jossa pyöreä pääntie 4713-136 taivaansininen 4714-335 hiekka 4715-636 koralli 4719-634 harmaa 6933-330 sireeni 8242-024 vedensininen N-koot 38, 40, 42, 44, 46, 48, 50, 52, 54 L-koot 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25 (L-kokoja suositellaan alle 165-senttisille) alk. Löydät kauppaehdot, tietosuojaa koskevat lisätiedot ja yleiseen tietosuoja-asetukseen liittyvät viittaukset verkkosivuiltamme: www.ateliergs.. • 100 % kashmiria • miellyttävä päällä Maailman arvokkain villa: Kash mir taivaansininen vedensininen atelier goldner schnitt PA R A S TA M U O T I A M I N U L L E H 21 -1 35 8 KPL TILAUSNUMERO KOKO TUOTE HINTA Henkilötunnus (ensitilaajalle pakollinen) Päiväys Allekirjoitus Asiakasnumero (mikäli tiedossa) Etuja sukunimi Osoite Postinumeroja toimipaikka Tilaat yllä olevat tuotteet voimassa olevien kauppaehtojen mukaisesti. N-koot 38, 40, 42, 44, 46, 48, 50, 52, 54 L-koot 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25 (L-kokoja suositellaan alle 165-senttisille) alk. Tilaukset helposti ja nopeasti: S-posti: info@ateliergs.. Puh. Etua ei voi yhdistää muihin tilausetuihin, ja edun voi käyttää vain kerran. Kampa toimitetaan pikku pussukassa. Etukoodi: H21-1358-05 (Rasti ruutuun!) Puhelinnumero Sähköpostiosoite .. r 129.95 r 79.95 alk. 79. . Postitse: Atelier Goldner Schnitt Oy Tunnus 5021251 00003 VASTAUSLÄHETYS (vastaanottaja maksaa postikulut) . Jos tilaat puhelimitse tai netissä, ilmoita etukoodisi: H21-1358-05 Tilaa nyt postikuluitta! Tilaa nyt oma neuleesi tutustumishintaan – ilmainen toimitus! sireeni harmaa hiekka koralli LAHJA! Ylellinen hintaetu SÄÄSTÄT 50 € Niin kauan kuin tuotteita riittää Kashmirneule, jossa V-pääntie 4720-735 taivaansininen 4725-435 hiekka 4727-535 koralli 4728-728 harmaa 6931-529 sireeni 8240-924 vedensin