Senni Sopanen avioitui 98-vuotiaana ja luottamus Jumalaan palasi Myyttiset Sammaljätit puhuvat viittoen Arja Ahtaanluoma menetti kaikki raajansa – ”Minähän pystyn tähän” askel.fi askel.fi LAULU ON SIELUN PUHETTA SIELULLE SEVILLA ON HURJIEN LÖYTÖRETKIEN KEHTO LEPO TULEE, KUN JÄTÄT SILLE TILAA SOPRAANO SILJA AALTO: NOJATUOLIMATKA: HANNA EKOLA: irtonumero 9,90 € 7–8/26 Pyhäjärviä bongaileva pappi ja journalisti Seppo Simola: Eläkkeellä vajosin metsästäjä-keräilijäksi syvempään elämään
Alk. Perussanoma 26,10 (29,00) Ristin juurella -riipus (s-koko) Hopeinen, siro ristiriipus, koko 20,5 x 13,6 mm + venetsiaketju 42 cm. la suljettu) | Puh. 69,00. 25,90 Mari Ahvenjärvi Meidän hartauskirjamme Kirjan lyhyet hartaudet yhdistävät Raamatun tekstit arjen kysymyksiin, iloon, pelkoihin, toivoon ja rukoukseen. 39,00 Kaulakoru Ristin suojassa Pituus 45 cm. Laukun koko 18 x 23 cm. Laaja valikoima myös muita Raamattuja eri käännöksillä ja kansija lisäominaisuuksilla. Karas-Sana 29,00 Jukka Järvensivu Vain yö vapauttaa varjot Kesälukemista parhaimmillaan: historiallinen dekkari apostolien ajan Jerusalemista! Väyläkirjat 22,50 (25,00) Kluuttikantiset Raamatut Kauniit kovakantiset Raamatut saatavilla nyt uusissa kansiväreissä! Kluuttikansi on miellyttävä tuntuinen kädelle ja kestää hyvin käytössä. 38,50 Rukoushelmet vihreä akaattikivi Ranteeseen pujotettavat rukoushelmet krusifiksiriipuksella. Valkoiset tai mustat helmet. 75,00 Ulla Saunaluoma & Mirja Sinkkonen Lahjana rajallisuus Kun luovumme kaikkivoipaisuuden haaveesta, kasvamme omissa rajoissamme ja kunnioitamme myös keskeneräisyyttä. 040 735 2096 Laajan valikoiman kristillinen kirjakauppa: Tervetuloa kesäostoksille myymälään ja verkkokauppaan! Olkakassi Ystävyyden ikoni Kätevän kokoinen olkakassi Ystävyyden ikoni -kuvalla. Valmistettu Suomessa. Verkkokauppa: www.sacrum.fi | Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki | Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 (heinäk
Freija Özcan päätoimittaja Askel Haltioituminen saa ihmisen tuntemaan itsensä eläväksi ja kiitolliseksi, mutta myös pieneksi ja nöyräksi. Vastaan tuli nimittäin tutkimuksia ja artikkeleita haltioitumisen taidon merkityksestä ihmiselle. Se tekee hyvää. 044 3500 181 TAITTO Samuli Lahtinen KOLUMNISTIT Hanna Ekola, Kaisa Raittila, Teemu Rinne ja Juha Tanska OSOITE Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki, Postiosoite: PL 279, 00131 Helsinki SÄHKÖPOSTIT askel.toimitus@kotimaa.fi, etunimi.sukunimi@kotimaa.fi KOTISIVU www.askel.fi TILAUKSET JA OSOITTEEN MUUTOKSET puh. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi Askel kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Jokin laulu, sanotut sanat, rukous tai tunnelma saattaa tuottaa haltioitumisen tunteen. Samalla se pysäyttää mielen kaaoksen ja asettaa elämän asiat oikeaan perspektiiviin. Toimitus vastaa ainoastaan tilatuista jutuista ja kuvista. 040 546 32 45, asiakaspalvelu@kotimaa.fi Jos huomaat lehdessä asiavirheen, siitä voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen: askel.toimitus@kotimaa.fi KUSTANTAJA Sacrum-Kotimaa Oy. Haltioituminen on tunne, joka valtaa ihmisen kun hän kohtaa jotain itseään suurempaa, oli se sitten asia, maisema tai jokin, mikä täyttää mielen ihmetyksellä, kunnioituksella, miltei pelolla, ja samalla henkeä salpaavalla ihastuksen tunteella. Toimitus johtaja Kati Kinnunen MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Juha Kurvinen puh. Sacrum-Kotimaa Oy:n tilaajarekisteri tietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisterilain puitteissa . On lupa haltioitua Pääkirjoitus O nnen tavoitteluun on löydetty etenkin Pohjoismaista reseptejä, joita kuvataan napakoilla sanoilla. Olennaista on tutkia, mikä itselle tuottaa haltioitumista, ja antaa itselleen lupa ja mahdollisuuksia haltioitumiseen. Ehkä päästää irti lukoistaan ja kadottaa itsensä hetkeksi. On kuin jokin itseä suurempi koskettaisi, ja ihminen tuntee itsensä pieneksi kaikkeuden äärellä. Ilmoitustrafiikki ja ilmoitusmyynti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi, sähköpostit: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi LUKIJAMÄÄRÄ 56 700 kokonaistavoittavuus (painettu+digiviikko, KMT 2024) PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, ISSN 0780-9972 (painettu) ISSN 2984-5130 (verkkojulkaisu) Aikakausmedia ry:n jäsen. Joku, kuten minä, haltioituu avarista, kauas kantavista maisemista, ja joku toinen ehkä pienistä yksityiskohdista puutarhassa. Ajatus on mielenkiintoinen, sillä uskontoonhan liittyy usein haltioitumista. Voisiko ajatella, että uskon ytimessä on kaipuu haltioitumiseen. 040 683 8431 TUOTTAJA Emilia Karhu puh. PÄÄTOIMITTAJA Freija Özcan puh. Kaikki nämä pohjoismaiset olotilat tekevät toki elämästä parempaa. Ja ni La uk ka ne n Askel Heinä–elokuussa 2026 askel 7–8/26 ~ 3. Voiko ihanampaa tunnetta olla. Haltioituminen saa ihmisen tuntemaan itsensä eläväksi ja kiitolliseksi, mutta myös pieneksi ja nöyräksi. Nyt törmäsin kuitenkin vielä huikeampaan hyvän elämän tekijään. Koska ihmisiä on monenlaisia, voisin kuvitella, että me myös haltioidumme erilaisista asioista. Ja tietenkin on suomalaista sisua, jolla mennään läpi vaikka harmaan kiven. Haltioituminen siis vähentää stressiä. On ruotsalaista lagomia eli pyrkimystä kohtuullisuuteen elämän tavoitteissa. Kosketuksestakin voi haltioitua. Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin. On Tanskasta omaksuttua hyggeä eli kotoisuuden tuntua. Joku haltioituu klassisen musiikin sävelistä, toinen raskaan musiikin takovasta rytmistä, kolmas hiljaisuudesta. 040 665 5983
7–8 / 26 Ju kk a Gr an st rö m Miina Leppänen Pa si Le in o 40 SILJA AALTO vaihtoi lentoemännästä oopperalaulajaksi eikä ole katunut. 52 ELÄMÄ OTTAA ja antaa, kenelle mitäkin, sanoo raajansa menettänyt Arja Ahtaanluoma. 4 ~ askel 7–8/26. syvempään elämään 3 Pääkirjoitus 6 Voimakuva: Rukousta sydämellä 8 Lukijat kertovat ikimuistoisista kesälauluista 10 KANNESSA Eläkkeellä oleva päätoimittaja Seppo Simola raottaa, mikä hänelle on pyhää 16 Elämäntaito: Löylyn voima on juurtunut suomalaiseen sieluun 20 Kesäyö murtaa ajan rajat 19 Sitaatit ja viisautta 20 Kuukauden niksi ja terveysvinkki 21 Kesäteatteritärpit 22 KANNESSA Erikoissairaanhoitaja Senni Sopanen löysi elämänsä rakkauden liki 100-vuotiaana 28 Raikkaasti Raamatusta: Anni Pesonen pohtii, miten kristityn tulee suhtautua ulkopuolisiin vaikutteisiin 30 Tiina Sara-aho on Pyhän tanssin lähettiläs 36 ITE-taidetta Hyvinkään korvessa 37 Kuukauden kirjat: Olli Seppälän Pyhiinvaellus kuntopyörällä sekä Richard Osmanin humoristinen dekkari Mahdoton mammona 38 Keskiajankylä Konnevedellä tarjoaa ruutuvapaata puuhaa kaikenikäisille 40 KANNESSA Sopraano Silja Aalto tajusi jo varhain, että elämä eletään yhdellä otolla 44 KANNESSA Tervetuloa nojatuolimatkalle Espanjan Sevillaan! 50 Kolumni: Siivoamalla tuotamme Jumalalle kunniaa, Juha Tanska kirjoittaa 52 KANNESSA Pohjattoman surun jälkeen Arja Ahtaanluoman elämä on saanut uuden suunnan 58 Kolumni: Ihminen etsii sitä, minkä Jumala jo tietää, kirjoittaa Kati Pirttimaa 60 Hetki luonnossa: Kaikki luotu julistaa Hänen hyvyyttään 62 KANNESSA Kolumni: Lepo nousee vapaudesta, Hanna Ekola kirjoittaa 64 KANNESSA Sammaljätit välittävät sanomaa kaikkien olentojen sopusoinnusta 68 Violetit kukat sulostuttavat puutarhaa 73 Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää 74 Kryptoristikko 75 Ristikko Sisällys 68 LEHTOAKILEIJA ja monet muut violetit kukat ilahduttavat pientareilla ja puutarhassa
Kun ihminen joutuu täysin toisten autettavaksi, sinnikkyydestä on apua, mutta se ei yksin riitä. Kun verenmyrkytys lopulta havaittiin, oltiin jo niin pitkällä, että hänen kaikki raajansa jouduttiin amputoimaan. Ja ni La uk ka ne n 22 PIKKULOTTANA Senni Sopanen oppi suunnistamaan isän vanhan kompassin avulla. Kokemus tarpeellisuudesta ei synny ainoastaan siitä, mitä saa, vaan se täydentyy sillä, mitä pystyy antamaan. Veteraaniurheilijan ura on kestänyt nyt 20 vuotta ja mitaleja on kertynyt niin Suomesta kuin maailmalta. askel 7–8/26 ~ 5. Pitää oppia pyytämään ja myös ottamaan vastaan apua. Puhuttelevasti Ahtaanluoma toteaa, että ihmisellä on sisäsyntyinen tarve olla tarpeellinen ja tärkeä muille. Näin kävi Arja Ahtaanluomalle, joka puutarhatöissään sai verisen haavan, johon ei ensin putsaamisen jälkeen kiinnittänyt sen enempää huomiota. ”Kyllä lääkäritkin ovat varmasti miettineet tapahtunutta”, hän toteaa haastattelussa, joka alkaa tämän lehden sivulta 52. Kilpaurheilija hänestä tuli kuitenkin vasta 78-vuotiaana. On ihmeellistä, ettei Ahtaanluoma koe katkeruutta kaikesta tästä. Seppo Kemppainen Toimittajalta PIENESTÄ MITÄTTÖMÄSTÄ asiasta voi kehkeytyä koko elämän muuttava tekijä. Kukaan meistä ei ole täydellinen, ja jokainen voi antaa itsestään jotain sellaisena kuin on
SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 4.9.2026 6 ~ askel 7–8/26
– Kirjailija John Bunyan (1628–1688) askel 7–8/26 ~ 7. Pi xa ba y Voima Rukouksessa sydän ilman sanoja on parempi kuin sanat ilman sydäntä
Päivi SYDÄMENI KALLEIN kesälaulu on Kesäpäivä Kangasalla. Lisäksi on kuvauksia kesäisestä luonnosta. Mitä opit tapahtuneesta. Lyriikka on niin koskettava ja se on myös rukous. Ollaan siis yhteyksissä: Lähetä meille postia osoitteella Askel, Yhdessä, PL 279, 00131 Helsinki askel.toimitus@kotimaa.fi PALKINNON VOITTANUT Mikko kertoo, että Iltatuulen viesti on jäänyt hänen mieleensä ikimuistoisena kesälauluna erikoisesta syystä. Pieni, arka lapsi näki sen avulla luonnossa Jumalan suuruuden ja voiman. Kuva: Pixabay Ikimuistoinen kesälaulu 8 ~ askel 7–8/26. Se sopii pitkin kesää laulettavaksi niin juhliin kuin arkeenkin. Vielä harmaahapsena ihmettelen, kuinka kansakoulussa tämä laulu tuli suoraan sydämeen jäädäkseen. Lauloin sitä aika usein, kun olin haaveilevalla Turhin riidanaihe. Kirjoita korttiin tai sähköpostin otsikkoon Turha riidanaihe ja lähetä viestisi, nimesi ja osoitteesi alla olevaan osoitteeseen 27.7. Mikä on jälkikäteen ajatellen kaikkein turhin tai hölmöin riidanaihe, josta olet päätynyt kiistelemään ystäväsi, sukulaisesi, läheisesi tai jonkun muun ihmisen kanssa. Nyt Iltatuulen viestiä on yhdessä kuunneltu jo lähes 60 vuotta. Milloin tajusit, että tästä aiheesta ei olisi kannattanut menettää hermojaan tai ryhtyä väittelemään. Viimeinen sotakesä oli lämmin ja kaunis, mutta äidilläni ja minulla oli tuska ja ikävä kovin suuri. Aina kun joku meinaa viedä mielenrauhani, laulan: sinne paina hiljaa luottamus Jeesukseen. Mummo 85 KUULLESSANI LAULUN On kesän kirkas huomen ajatukseni siirtyvät aina vuoden 1944 kesään. Virressä kuvataan luonnon kauneutta ja ylistetään Jumalan hyvyyttä. VARSINKIN KESÄAAMUISIN, kun katson ikkunasta, hyräilen uuden virren säkeistöä: Nousta sain aamuun, lintujen lauluun, Jumalan luomiskauneuteen. Vastanneiden kesken arvomme palkinnon. Sanoitukseen kätkeytyy omaa sielun pohdintaa: Mä vain olen lintu pieni ja siipeni heikot on. Kun kello tuli 21, sovimme että muistelemme toisiamme Iltatuulen sanojen ja sävelien kera. Yksin tai yhdessä. Olin silloin 4-vuotias poikanen ja olimme juuri joutuneet laskemaan kirkkomaan multiin sodan uhrina kuolleen rakkaan isäni. mennessä. Kappale herättää aina kauniit muistot. Saa sanattomaks’ kielen ja silmiin kyyneleen. Millainen oli taustatilanne ja miten tuo kiista päättyi. Sanat ovat valtavan koskettavat. Sitten vielä muutaman viikon kuluttua kurkkusairauteen menehtyneen isoveljeni Kaukon. Sotaorpo Armas KYLLÄ IKIMUISTOISIN kesälaulu on Suvivirsi. KAIKKI ME olemme tainneet joskus huonona päivänä kinastella tai riidellä läheistemme kanssa myös aivan turhista asioista. Mummu3lle SUOSITTELEN KAIKILLE virttä 125: Kosketa minua, Henki. Hän kirjoittaa: Välillämme oli 300 kilometriä. Pix ab ay Pix ab ay Yhteisö MONIEN LUKIJOIDEN kauneimmat kesälaulumuistot liittyvät lapsuuteen ja nuoruuteen. Päivi KATRI HELENAN Kesän viimeistä iltaa tuli ensimmäiseksi mieleeni ikimuistoisista kesälauluista. Se tuli tutuksi teininä 1960–70-lukujen taitteessa radiosta. Olen käyttänyt ensimäistä säkeistöä myös kesäisissä syntymäpäiväonnitteluissa. Lapsesta lähtien olen tuntenut Suvivirttä laulaessa turvallisen Taivaan Isän lämpimän läsnäolon, valtavaa iloa ja kiitollisuutta. Virsi on ylistys kesän kauneudelle ja kiitos elämästä. Laulaja puhuttelee Jumalaa läheisesti mutta arvokkaasti: Oi taivahan Pyhä Herra, sa Isämme armias. Opin sen kansakoulun ensimmäisellä luokalla. Satu EI OLE suloisempaa hetkeä kuin se, kun saa kuulla kesän alkaessa Suvivirren säveliä. Vaan oisinpa uljas kotka, niin nousisin lentohon... askel.fi www.facebook.com/askel.fi YHDESSÄ elämä on parempaa
Siinä on kesä ja koko elämä: Nocturne. MIKÄ ON tämän lehden paras juttu. Opin sen jo varhain, kun kotona laulettiin virsiä. Lauloimme tyttökavereiden kanssa juhannuslaulun keksimilläni sanoilla: ”JuhanTilaushinnat Suomeeen* Kestotilaus 93 € 11 lehteä (12 kk) 57 € 6 lehteä 28 € 3 lehteä Määräaikaistilaus 104 € 11 lehteä (12 kk) 59 € 6 lehteä 29 € 3 lehteä *Suomen ulkopuolelle meneviin tilauksiin lisätään postikulut. Marjatta. Käy niitty vihreäksi ja tuoksuu kukkanen... Se on mukaansa tempaava ja hehkeä. Kesän valoa kaipaava YKSI KESÄLAULU on ylitse muiden: Suvivirsi tuo aina kesän tullessaan. Koulun kevätjuhla oli iso tapahtuma. Irma ÄITINI OLI maalaiskansakoulun opettaja. Se kaikui niin ihanasti ja puhtaasti. Enempää en kessääni tarvi. Kun pääsin ylioppilaaksi, sisareni esitti yhtäkkiä kuorossa pienen soolo-osuuden tässä kappaleessa. Palkinnon voitti Riitta Huttunen Siilinjärveltä. Onnittelut! nus on meillä herttainen, sääskiparvi moninkertainen, puut joen rannalla törröttää, kaikki likat istua kököttää.” Kesämuisto OLIN KOLMANNELLA luokalla kansakoulussa Jokelassa 1968 ja lauloin koulun kuorossa. Juhannus ei tule ilman tuon laulun laulamista. Kaunein laulu alkoi sanoilla: Jo joutui armas aika ja suvi suloinen. Mieleeni nousee myös yksi varhaisnuoruuden juhannus. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Kirjoita kortin tai sähköpostin otsikoksi Paras juttu, kerro suosikkisi otsikko ja liitä mukaan nimesi ja osoitteesi. Tilaan Askel -lehden itselleni lahjaksi Kestotilauksena 12 kk (11 lehteä) 6 lehteä Määräaikaistilauksena 12 kk (11 lehteä) 6 lehteä Muutan määräaikaisen tilaukseni kestotilaukseksi Osoitteenmuutos (täytä vanha ja uusi osoite alle) VAKINAINEN alkaen tilapäinen ajalle Lahjatilauksen saaja (Osoitteenmuutoksessa vanha osoite) NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PUHELIN SYNTYMÄVUOSI Tilauksen maksaja (Osoitteenmuutoksessa uusi osoite) NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI PUHELIN SYNTYMÄVUOSI Sa cru m Ko tim aa O y m ak sa a po sti m ak su n Sa cru m -K oti m aa O y Va sta us lä he ty s Tu nn us 50 01 58 2 00 00 3 H EL SIN KI P A L V E L U K O R T T I Lehden paras juttu. Johtajat ja isoset lauloivat sen herätyslauluna joka aamu. On edelleen ilo laulaa Suvivirttä aina kun mahdollista. Kaikki hiljenee, kesä loppuu, mutta kesäyön onni on omanani täyteydessään. Kuorolaiset kapusivat kirkon parvelle. Lamphakki on päässy laulhun. Kuulin sen 9-vuotiaana seurakunnan tyttöleirillä Etelä-Saimaan saaressa. Varsinki tämä kohta on painunu mielhen: Kas laitumella lampaat ne hyppii riemuissaan... Vastanneiden kesken arvotaan palkinto. Tarja IKIMUISTOISIN KESÄLAULUNI on virsi Joka aamu on armo uus. Ihanaa kessää kaikille! Tinttu RUISLINNUN LAULU korvissani. Gunneli KAUNEIMPINA KESÄLAULUINA korvissani soivat On kesän kirkas huomen ja Oi katso mikä aamu. Koulussa 1940-luvulla MINULLE MIELUISIN kesälaulu on Kesäillan valssi. Lapsuudessa kylämme kesäjuhlissa kaunisääninen sopraano Martta ja enoni lauloivat ensiksi mainittua duettona. Sanat ja sävel ovat niin sopusoinnussa. Laulu herättää muistoja myös hautajaisista. Siitä lähtien Suvivirsi on merkinnyt minulle pysyvyyttä ja turvaa, toivoa tulevasta ja osallisuutta. Sain jo pienestä olla mukana luokassa. Taivaalla oli poutapilviä. Asiakaspalvelu Puhelin 040 546 32 45 Internet www.kotimaa.fi Sähköposti asiakaspalvelu@kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Postiosoite: PL 279, 00131 Helsinki Uskoa, toivoa & rakkautta Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Olen iäkkään kissani kanssa tanssinut sitä juhannusaattona ja kissa oli ihmeissään ja pyörällä päästään, kun sylissäni keinutin häntä. Voittoon lukijat äänestivät Mari Vainion kirjoittaman ja kuvaaman Jari Samulinin haastattelun otsikolla Traditio hoivaa ja täyttää rakkaudella. Numeron 6/2026 parhaaksi ääniä sai peräti yhdeksän eri juttua. Minulla on myös 46 vuoden takainen iloinen muisto tästä laulusta. Talletin tapahtuman sydämeeni. Täysi kesä hiipuu hitaasti mutta varmasti ”tuntemattomahan tupaan”. Stiina TÄMÄ ON vähä niinku ensimmäisiä luonnonsuojelu-ylistyslauluja: Oi kuinka kevään aika on kaunis suloinen. Tunnelma oli juhlava ja pyhä. Lähetä vastaus 27.7. Laulu kertoo kesän onnesta ja siitä haikeudesta, kun mielessä on jo aavistus lähestyvästä syksystä, vaikka sitä ei halua myöntää, kun vielä on kesää jäljellä. mennessä osoitteeseen: Paras juttu, Askel, PL 279, 00131 HKI tai askel.toimitus@kotimaa.fi. tuulella ja soutelin järvellä ja aurinko lämmitti. Menimme bussilla kevätjuhlakirkkoon kauniiseen Tuusulan kirkkoon. Se on minulle kevätja kesäkauden Hoosianna, joka pitää päästä kokemaan joka vuosi. Ja aina se koskettaa sisintä. Suvivirren myötä tulvi mieleen ihana kesän odotus ja jännitys. Koulun kevätjuhlassa tuntui, että laulu lämmitti mielet alkavaan kesään
– Siinä on pyhä kolmiyhteys. 10 ~ askel 7–8/26. Nyt hän viettää eläkevuosiaan Pyhäjärviä bongaten, eikä enää halua ryhtyä julkiseen debattiin. TEKSTI: TUIJA PYHÄRANTA • KUVAT: JANI LAUKKANEN SEPPO SIMOLAN mielestä olennaista elämässä on pitää yhteydet kunnossa kolmeen suuntaan: luontoon, toisiin ihmisiin ja Jumalaan. Sen sijaan hän on luvannut raottaa, mikä hänelle on pyhää. Nyt ei loukata! Kirkko ja kaupunki -median päätoimittajana työuransa tehnyt Seppo Simola tuli tunnetuksi kärkkäistä kirjoituksistaan
Suvun satakuntalaisista juurista kertoo olohuoneen seinällä oleva kuva mummolasta. Puolet saa riittää, sillä osa olisi ”tosi hankalissa paikoissa”. O lisihan se ollut melkoinen estradi loppunäytökselle papin ja päätoimittajan elämässä: Pyhäjärvi tiettömien taivalten takana. Päästäkseen edes lähelle oli Simolan pitänyt ajaa parikymmentä kilometriä metsäautoteitä. Kuten lukija todennäköisesti on jo ymmärtänyt, reissu Inarin Pyhäjärvelle päättyi onnellisesti. Paikkojen keräilyyn eläkevuosinaan hurahtaneen Simolan bongauksen kohteena oli tällä kertaa yksi Suomen lukuisista Pyhäjärvistä. Ainakin osa sitä. Matkassa mukana ollut ystävä kiskoi yltä päältä kuraisen Simolan rantaan. Tavoitteen saavuttaminen ennen lehden ilmestymisetä oli ehtona haastatteluun suostumiselle. Tämä Pyhäjärvi sijaitsi – ja sijaitsee toki edelleen – Inarissa. Tukea ei saanut mistään. – Kun aikanaan erehdyin antamaan Kotimaa-lehdelle haastattelun siitä, että kierrän kansallispuistoja, niihin tuli heti hirveä ryysis, Simola veistelee, mutta myöntää, että saattoi asiaan vaikuttaa myös koronapandemia. Käymättä saa jäädä esimerkiksi se Pyhäjärvi, jota ympäröi Rovajärven ampuma-alue. Simola on intohimoinen retkeilijä, jolle yksi osa luonnossa liikkumisen viehätystä on, että siellä saa yleensä olla rauhassa. Nykyiseen kotiinsa paljasjalkainen stadilainen muutti samoihin aikoihin kun jäi eläkkeelle 2018. Jonkinlainen elämän tarkoitus siis. Kun hän sitten pulahti järveen, ei siinä tuntunut olevan pohjaa lainkaan. askel 7–8/26 ~ 11. Tämän lehden ilmestyessä Simola on todennäköisesti saanut tavoitteensa täyteen ja uinut 20:ssä Suomen 39:stä Pyhäjärvestä. Kesällä 2025 Seppo Simola oli bongausreissulla. Jalat ja kädet kauhoivat paksua mutalietettä. – Siinä on pyhä kolmiyhteys. Simolan mielestä olennaista elämässä on pitää yhteydet kunnossa kolmeen suuntaan: luontoon, toisiin ihmisiin ja Jumalaan. Lähin asuttu paikka on Nellimin kylä, mutta järvi on keskellä metsää. Pyhä kolmiyhteys Simola tarinoi retkistään kotonaan Helsingin Pukinmäessä. Hän ei ole ihan varma, pitääkö hän kunnostaan huolta päästäkseen liikkumaan vai liikkuuko pitääkseen itsensä kunnossa. – Silloin tuli mieleen, että jos tänne jäisin, niin voisi pikkuisen aikaa mennä ennen kuin mut löydettäisiin, Simola sanoo. Simola oli tuolloin uinut niistä 15:ssä. Nyt vuorossa oli siis numero 16
Äänenvoimakkuus kohoaa muutaman desibelin. Silloin Simola keksi Pyhäjärvet. Sattui kuitenkin niin, että Helsingin seurakuntayhtymään aukesi tiedottajan paikka, jota Simola haki ja jonka hän sai. Tuolloin hän huomasi, että oli ehtinyt käydä jo aika monessa kansallispuistoissa ja Euroopan Unionin pääkaupungissa. Yhtenä kriteerinä oli, ettei väkeä saisi olla ruuhkaksi asti. Myös veljestä Pertti Simolasta tuli pappi. Nuorisotyö oli antoisaa, mutta vuosirenkaiden kertyessä Simola alkoi kaivata jotakin uutta. – Ajatukset Raamatun tai kirkon opin erehtymättömyydestä, että ne olisivat jollain tapaa pudonneet taivaasta. – Mutta sillä tavalla se on vaarallista, että minulla ei ole minkäänlaista halua debatoida näistä asioista enää. Päälle iski 1990-luvun lama. Samaan aikaan tiedotusjohtaja ja Kirkko ja ELÄKEVUOSINAAN SEPPO Simola kertoo vajonneensa metsästäjä-keräilijän asteelle. – Jotkut keräilevät postimerkkejä, kelloja tai täytekyniä, minä kerään paikkoja. – Jossain vaiheessa tuli mieleen, että voisihan tänne tulla ilman tällaista laumaakin joskus. Pohdin, että kokemus lienee teologiaa opiskelleiden keskuudessa yleinen, mutta silti sitä varotaan sanomasta ääneen. Lamavuosien päätoimittaja Opintojen jälkeen Simola sai Malmin seurakunnasta töitä rippikoulutyön pappina. 40 vuotta puhuin ja 25 vuotta kirjoitin joka Jumalan viikko mielipiteitä, hän toteaa. 1990-luvun taitteessa Simola jäi pois töistä viimeistelläkseen keskeneräiset viestinnän opintonsa. Seurakuntapapin työtä hän ei kokenut omakseen. Niinpä hän päätti kerätä loputkin. Varsinkaan isä ei ollut kauhean ihastunut tähän meidän ammatinvalintaan. Niiden jälkeen Simola kiersi toistakymmentä kansallista kaupunkipuistoa, ja sitten kansallismaisemat. Paikkojen lisäksi hän kerää sieniä ja vähän marjojakin. 41 kansallispuistoa oli kierretty nopeasti, kiitos pandemian. Sitten seurasi vielä suurempia sattumia – tai jos ollaan hurskaita johdatusta. – Jostain se pälkähti päähän. Ja olihan ajatus ihan hauska: pappi keräilemässä Pyhäjärviä. Ei meillä ollut kotona minkäänlaisia paineita siihen suuntaan, pikemmin päinvastoin. Olen sitä tehnyt ihan tarpeeksi. Monen muun hyvän asian lisäksi pappisvuodet toivat hänen elämäänsä Lapin. – Nyt mennään vaaralliselle alueelle, Simola toteaa, mutta suostuu tarkentamaan. Simola nojaa hieman eteenpäin. Niitä on 27. Teologinen oli Simolan mielestä todella hyvä koulu. Syytä veljesten yhteiseen mielenkiinnon kohteeseen Simola ei osaa arvata. Pari niistä sijaitsee liioittelematta maan äärissä: yksi Suomen ohimolla, toinen jossain peukalon tietämillä. – Ehkä se on sattumaa, tai jos ollaan hurskaita, niin johdatusta. – Minä en kyllä ole varonut puhumasta. Metsästys tarkoittaa kalastusta ja ravustusta mökillä Heinolassa. 12 ~ askel 7–8/26. Niiden jälkeen Simola keksi luonnonpuistojen retkeilyreitit, joita on kuusi. Kun nekin oli kerätty, tarvittiin uuden bongauskohteen keksimiseen jo mielikuvitusta. Sinne hän pääsi vaellusleirien myötä. Minkälaiset. Retkiä maan ääriin Paikkojen bongaamisesta tuli Seppo Simolan harrastus eläkeiän kynnyksellä. Siellä karisivat ”kirkasotsaiset ajatukset”. Teologia karisti kirkasotsaisuuden Teologian opinnot olivat Simolalle aikanaan luontevaa jatkoa vuosille seurakuntanuorissa. Sekä Raamatun että kristillisen opin synty on ollut raadollisen inhimillinen prosessi
kaupungin päätoimittaja Juhani Simojoki oli jäämässä eläkkeelle. Niiden sijaan mieleen ovat jääneet lukijoilta tulleet palautteet. Se on sananvapautta. Reippaita teesejä Pääkirjoituksissaan Simola ei todella varonut ottamasta kantaa. Sen jälkeen voi rauhassa jäädä odottelemaan antiteesiä. Vuonna 2015 hän kuvasi pääkirjoitusten linjaa Journalistissa näin: ”Yhteiskunnallista keskustelua ei synny eikä siihen osallistuta sanomalla, että tästä tai tuosta pitäisi keskustella. – – Ihan parasta on tulla haukutuksi omassa lehdessä. – Lehdistön rooli oli tuolloin olla yhteiskunnallinen keskustelija. Se tuntui hyvältä, jos joku yksittäinen kirjoitus oli merkinnyt jollekulle paljon. Ennemmin journalisti kuin pappi Koko työuransa kirkon palveluksessa tehnyt Simola mieltää olevansa ensisijaisesti journalisti. JOILTAIN KIRKON työntekijöiltä saadut palautteet Kirkko ja kaupungin pääkirjoituksista ovat jääneet Seppo Simolan mieleen. Jälkikäteen Simola sanoo olevansa tyytyväinen ja ylpeäkin siitä, mitä tuli tehtyä. Se on sellaista, että tuodaan erilaisia näkökulmia ja ne alkaa vähitellen vaikuttaa. Kun katsoo jälkikäteen, niin 25 vuodessa yhteiskunnallinen ilmapiiri muuttui hirveästi. Ajattelen, että olin osa sitä yhteiskunnallista keskustelua ja virtaa kirkossa ja laajemminkin yhteiskunnassa. Simola sai paikan. Myös joiltain kirkon työntekijöiltä saadut palautteet ovat jääneet mieleen. – En mä sitä pappeutta ole missään vaiheessa kieltänyt, mutta kyllä elämäntyöni on ollut journalismin parissa. askel 7–8/26 ~ 13. Lukijoihin täytyy luottaa, he tekevät omat päätelmänsä ja jatkavat omaa keskusteluaan.” – Kyllähän mä jouduin pääkirjoituksistani aikamoisiin paskamyrskyihin välillä, Simola sanoo nyt. Paitsi minä, jolla oli parin kuukauden kokemus ja opintoja. – Jotkut ovat sanoneet, että jos tommoinen kaveri voi olla kirkossa, niin kyllä minäkin voin, Simola sanoo ja purskahtaa nauruun. – Jotkut ovat sanoneet, että jos tommoinen kaveri voi olla kirkossa, niin kyllä minäkin voin. Säästösyistä seuraaja päätettiin etsiä talon sisältä. Perusajatuksena Simolalla oli ajaa ihmisten yhdenvertaisuutta lähtökohdista riippumatta. – Sehän ei mene niin, että kun kirjoitat tosi terävän pääkirjoituksen, niin ihmiset lukee sen ja muuttaa kantaansa. Sohaisin muurahaispesää. Sitä syntyy heittämällä peliin reipas teesi. – Siinä asiassa tapahtui hirveästi eteenpäin menoa. Työstä puhuessaan Simola ei mainitse palkintoja, kuten Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon kunniamainintaa tai Aikakauslehtien päätoimittajien Julius-palkintoa. Hänen työvuosinaan tämä kilpistyi erityisesti kysymykseen seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oikeuksista. – Siellä oli kauhea tenkkapoo, kun ei ollut ketään, joka olisi vähääkään viestinnästä ymmärtänyt
Kirjoitus suututti valtionjohtoa myöten. – Sitten huomasin istuvani A-studiossa MTK:n puheenjohtajan kanssa väittelemässä maatalouspolitiikasta. Joskus se tarkoitti vaikeita päätöksiä. Oliko päätoimittaja Simolalle jokin pyhää. Nykyään Helsingin Sanomien pilapiirtäjänä työskentelevä Ville Ranta piirsi 2010-luvun alkuvuosina Kirkko ja kaupunkiin. Eläkkeelle siirtyminen oli helpotus Vasta eläkkeelle siirtyessään Simola huomasi eläneensä oikeastaan aika rankkoja vuosia. – Kaikki ei tykänneet siitä siihen aikaan, eikä tykkää vieläkään. Siis sellaista, jota ei saisi loukata. Oli pitänyt olla jatkuvasti skarppina ja miettiä alati uusia näkökulmia maailman ja kirkon tapahtumiin. Myös pääkirjoitus oli joulua ja pääsiäistä edeltäneissä lehdissä usein luonteeltaan hengellinen. Mutta kyllä Simola silti jotain varoi. Ensimmäinen osui heti uran alkuun. – Se olisi voinut olla oikein hyväkin piirros, mutta ei meidän pääsiäislehteen. Joulua tai pääsiäistä edeltäneisiin lehtiin hän ei halunnut mitään provosoivaa, sellaista, joka voisi rikkoa pyhän tunnun. Pari kertaa hän silti jätti piirroksen julkaisematta. Seuraavana vuonna Simola meni esittämään, että kirkon tulisi hyväksyä samaa sukupuolta olevien avioliitot. Vuonna 1994 Suomessa valmistauduttiin kansanäänestykseen EU:hun liittymisestä ja Simola otti kantaa maatalouspolitiikkaan. Jotain sellaista, mihin ei haluaisi, että puututaan tai kosketaan. Jos koko ajan varot, ettet ketään loukkaa, niin eihän sitten voi sanoa mitään. Keskustan varapuheenjohtaja Olli Rehn ilmoitti harkitsevansa eroa kirkosta. Ajattelin, että se tuo tähän juhlaan sävyn, jota en siihen toivo. – Sohaisin muurahaispesää, hän sanoo. 14 ~ askel 7–8/26. Pyhän Simola määrittelee joksikin loukkaamattomaksi. Ne eivät jääneet samalla tavalla mieleen. Se oli enempi hänen alaansa kuin minun. – Se on jotain syvästi arvokasta, luovuttamatonta. – Se loukkaaminen on vähän vaikea sana. Mikä on Simolalle pyhää. Kohut eivät päättyneet 90-luvulle, mutta seuraaviin Simola oli jo ehtinyt kasvattaa paksumman nahan. Toisessa niistä oli musliminainen ristiinnaulittuna. Pääministeri Esko Aho kertoi pitävänsä kirjoitusta järkyttävänä. – Sitten kun sitä ei enää tarvinnut tehdä, se oli aika Jokainen Pyhäjärvi on ollut jollekin ihmiselle pyhä. Kirkon sisällä ajankohtainen keskustelu koski jo tuolloin seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Kun Simola on myöhemmin lukenut vanhoja tekstejään, ovat nämä suuria kirkkopyhiä edeltäneet tekstit olleet usein niitä, joihin hän on edelleen tyytyväinen. Simola korostaa olleensa Rannasta ylpeä ja puolustaneensa tämän sananvapautta ”henkeen ja vereen”
Silloin bongarin ei auta kuin pölähtää pihaan ja kysyä, sopiiko pulahtaa. SEPPO SIMOLA ui Karkkilan Pyhäjärvessä. Metsästys tarkoittaa kalastusta ja ravustusta mökillä Heinolassa. Paikkojen lisäksi hän kerää sieniä ja vähän marjojakin. Viimeiseksi kohteeksi valikoitui Kyproksen pääkaupunki Nikosia. Tavallaan Pyhäjärvien kerääminen on vitsi, Simola sanoo. Eläkevuosinaan Simola sanoo vajonneensa metsästäjä-keräilijän asteelle. Vitsin varjolla Ahkeralta retkeilijältä on toisinaan kysytty kansallispuistosuosikkia. Teologisilla pohdinnoilla tai kirkollisilla rituaaleilla ei enää ole hänelle juuri merkitystä. Jumala ei tarvitse selittäjää Palataan Simolan määritelmään pyhästä kolmiyhteydestä. – Aina ne on luvanneet ja olleet vähän huvittuneitakin. Se houkutteli, mutta sitten Simola tuli toisiin ajatuksiin. Vanhemmiten Simolan tekee mieli puhua hänestä yhä vähemmän. Jokainen on jollain tavalla kaunis. Yhden ihmisen mahdollisuudet vaikuttaa luontokatoon tai ilmastonmuutokseen ovat vähäisiä, Simola kokee, mutta oma osa on silti tehtävä. Islanti tässä nyt on kaikkein pahin uhka. Monen Pyhäjärven rannat ovat nimittäin täynnä mökkejä. Niiden keräämiseen ei liity mitään kovin syvällistä, saati hengellistä. Pyhäjärvien lisäksi Simola kiertää parhaillaan Unescon maailmanperintökohteita Suomessa. Mutta vitsin varjolla Simola pysyy liikkeessä, näkee uusia paikkoja ja tapaa ihmisiäkin. Saati väitellä. Enää ei ole tarvetta selittää tai sanoittaa. Kansallispuistoja ei ole ollut tapana perustaa rumiin paikkoihin, Simola toteaa. Täytyy käydä sitten vielä Balkanilla. Simola ajattelee, että suhde luontoon ja toisiin ihmisiin on kaksisuuntainen. Simolan mielestä se on vähän kuin kysyisi, ketä lapsistaan hän eniten rakastaa. Tuohon aikaan Simolalta pyydettiin kolumneja eri lehtiin. Suhde Jumalaan on sitten ihan toinen juttu. EU:n pääkaupungit Simola sai kerätyksi pari vuotta sitten. Eihän niille muuten sellaista nimeä olisi annettu. Ne antavat, mutta itsekin täytyy jotain panostaa. Niiden määrä saattaa pian tuplaantua, kun heinäkuussa selviää, otetaanko Suomen ehdotus Aalto-reitistä mukaan listalle. – Että maailma säilyy jollain tavalla arvokkaana ja pyhänä. Myös jokainen Pyhäjärvi on joskus ollut jollekin ihmiselle pyhä. helpottavaa. Hän kuitenkin lisää, että Lapin karu luonto ja tunturimaisema ovat aivan oma lukunsa. – Nyt pelkään kuollakseni, että EU laajenee. – Se on sellaista elämän syvää pohjavirtaa, joka on olemassa ja johon nyt ei tartte arkisessa elämässä niin suurta huomiota kiinnittää. – Ajattelin, että nyt on mun vuoro huilia. askel 7–8/26 ~ 15
Tervosen mielestä saunominen on parasta omassa saunassa. – Sauna on paikka, jossa kaikki ovat samalla viivalla, ilman titteleitä, rooleLöylyn leppeä lämpö kietoo syleilyynsä ja pesee pois arjen murheet. Vaikka kyseessä on uudisrakennus, löylyhuoneen rakenteissa elää jyväskyläläistä historiaa monelta vuosisadalta. – Suomessa sauna ei ole vain menneisyyden jäänne, vaan osa arkea ja elävää kulttuuria. Tuhansien järvien maassa asuu nykyisin viisi ja puoli miljoonaa ihmistä, joilla on käytössään kolme miljoonaa saunaa. Pyhä kokemus Aitous ja yksinkertaisuus tekevät suomalaisista saunoista ja saunomisesta jotain täysin omintakeista. Löylyn voima Korvenraivaajien ajat ovat jääneet taakse, mutta heidän asenteensa ja elämäntapansa ovat juurtuneet syvälle suomalaiseen sieluun. – Saunassa voi käydä yksin ja sekin rentouttaa. Se ei ole pysähtynyt historiaan, vaan elää, hengittää ja kehittyy edelleen, hän jatkaa. Myöhemmin tiluksille kohosi pirtti, mutta saunan merkitys ei vähentynyt. – Saunomista on ollut monissa kulttuureissa, mutta vahvin ja yhtenäisin perinne elää Suomessa. Suomalaisen elämänkaari tiivistyi saunaan: ensimmäisestä parkaisusta viimeiseen henkäykseen, ja lukemattomina löylynlämpöisinä hetkinä niiden välissä. Siellä syntyivät lapset ja siellä pestiin vainajat viimeistä matkaa varten. Koko kansa voisi siis halutessaan nousta lauteille yhtä aikaa. Ruotsin Taalainmaalla varttunut Sami Tervonen löysi saunomisen todellisen merkityksen vasta muutettuaan Suomeen. Käytännössä vain suomalaiset siirtolaiset pitivät löylyn liekkiä yllä rakentaen saunoja uusille kotiseuduilleen ja vaalien perinnettä. Yleisesti sauna ei ollut Taalainmaalla suuressa suosiossa. Moni suomalainen pitää yhä kiinni perinteisistä saunapäivistä – keskiviikosta ja lauantaista – mutta suurelle osalle saunominen on lähes jokailtainen rituaali. Sama henki Muutettuaan Suomeen vuonna 2005 Sami Tervonenkin pääsi löylyjen makuun. Elämäntaito 16 ~ askel 7–8/26. Nautitaan, jutellaan tai ollaan yhdessä hiljaa. Myös ystävien saunakutsuihin tulee vastattua ja yleisiä saunojakin testattua silloin tällöin. Perjantainen kylpy ei enää riitä, vaan nykyään mies heittää vettä kuumalle kiukaalle lähes joka ilta. Mutta parasta saunominen on, kun lauteilla istuu samanhenkinen porukka, joka ymmärtää löylyn päälle. Ehkä juuri se tekee saunasta niin suomalaisen. Siellä arki pysähtyy, tuli humisee ja lämpö tekee tehtävänsä tavalla, jota mikään muu ei täysin korvaa. Tämä tapahtui vuonna 2020, kertoo toiminnanjohtaja Carita Harju Sauna from Finland -yhdistyksestä. Olemme maailman ainoa maa, joka on saanut saunomisen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Vanha puutavara kertoo rakentajalle tarinoita samalla, kun sauna kertoo omiaan saunojille. Tyypillisessä suomalaisessa saunassa ei tarvita muuta kuin lämpöä, löylyä ja rauhaa. K un uudisasukkaat ennen vanhaan vaelsivat korpien halki uusi koti mielessään, he pystyttivät ensimmäiseksi saunan. Sami Tervosen lapsuudenkodissa Ruotsissa oli sähkösauna, mutta se lämpeni vain perjantaisin. 1700-luvulle asti ruotsalainen saunakulttuuri oli kuitenkin ollut samankaltaista kuin suomalainen. Mitä vanhempi sauna, sitä paremmalta se Tervosesta tuntuu, sillä seiniin ovat jääneet aiempien sukupolvien tarinat. Tiivistahtinen saunominen tapahtuu usein puulämmitteisessä saunassa, jota monet pitävät löylyjen kiistattomana kuninkaana. Saunominen oli viikonlopun aloitusrituaali. Tuhansien järvien maassa asuu viisi ja puoli miljoonaa ihmistä, joilla on käytössään kolme miljoonaa saunaa. Viime aikoina Tervosilla on riittänyt saunavieraita, kun uusi sauna valmistui pihapiirin erilliseen rakennukseen. On vain huoleton, autuas olo. Koetaan sama henki
Yksinkertaiset materiaalit, luonnon läheisyys ja häiriöttömyys luovat tilan, jossa ajantaju katoaa ja syntyy kelloton olo. TARJARIITTA LEHTOLA PUUSEPPÄ SAMI Tervosen saunatiloissa on käytetty purettujen 1800-luvun talojen rakennustavaraa, kuten vanhaa lankkulattiaa jykevien ovien rakennusmateriaalina. Harju kuulee jatkuvasti kertomuksia siitä, miten merkittävässä asemassa sauna suomalaisten arjessa on. Saunomisen ilosanoma Ruotsalaisetkin ovat havahtuneet saunan hyvää tekeviin vaikutuksiin. Saunassa ollaan aidosti läsnä, niin itselle kuin muille. Tällainen rakentaminen ei ole hätäisen hommaa, mutta lopputulos palkitsee. Harvian kahdeksan vuotta sitten teettämän tutkimuksen mukaan ruotsalaisista noin joka toinen saunoo vähintään kerran vuodessa. On vain huoleton, autuas olotila, josta Suomessa on nautittu jo ammoisista ajoista lähtien. Ri lla Te rv on en Pix ab ay SUOMESSA SAUNA ei ole vain menneisyyden jäänne, vaan osa arkea ja elävää kulttuuria. ja tai kiirettä. Tällainen pysähtyminen on harvinaista ja juuri siksi niin arvokasta näinä levottomina aikoina, Carita Harju pohtii. Siksi kokemus voi olla merkityksellinen, jopa pyhä. Kun kiulun sisältö kihahtaa kiukaalle, hetkeen ei mahdu muuta kuin löylyn leppeä lämpö, joka kietoo syleilyynsä ja pesee pois arjen murheet. Kello ja älylaitteet jäävät oven taakse, ja maailma saa odottaa. Kansallista saunapäivää on länsinaapurissa vietetty 14. – Olen kuullut tarinoita, joissa saunominen on auttanut ihmisiä syvästi, jopa antanut elämälle uuden suunnan. kesäkuuta vuodesta 1998 lähtien. askel 7–8/26 ~ 17. Sami Tervonen on vastannut saunan kutsuun nykyisessä kotimaassaan jo parikymmentä vuotta. Saunomisen terveyshyötyjä ei voi vähätellä. Saunassa saa olla juuri sellainen kuin on. Se rauhoittaa, hiljentää ja selkeyttää ajatuksia. 200 000 kiuasta vuosittain valmistava Harvia on jo 75 vuoden ajan levittänyt saunomisen ilosanomaa ympäri maailmaa toimittamalla saunatuotteita 90 maahan. Hetki pysähtyy. Fyysisesti se rentouttaa, vilkastuttaa verenkiertoa ja auttaa palautumaan
Kesäisin olen tuosta pelosta vapaa. Toisinaan valo on kuumaa ja kirkasta, pistävääkin. Esikäsitteellisessä syvyydessä piilee hänen mukaansa valtavia voimia, joita tarvitaan hyvän palvelukseen. Heinä–elokuu P elkään pimeää. Tätä kaikkea toivon myös sinulle! Sinikka Svärd kirjoittaa: Anna menneen mennä, jäädä eiliseen. Syökse synkät mietteet kauas vuorten taa, katso kuinka kaunis vielä on tää maa. Että ne auttavat pysähtymään ja näkemään kaiken hyvän liian vaikeiden asioiden lomassa. Hän jatkaa kirjoittamalla yön pimeästä sylistä, joka kaatuu päälle. Harteiltasi heitä murheen musta yö, kuule kuinka sydän tulta täynnä lyö. Ota omaksesi rauha, rakkaus. Saan iloita kesän valosta myöhään illalla ja varhain aamulla ja kaikkina hetkinä pitkin päivää. Toivon, että kesän pyhä valo, lepo ja hetken ajattomuus kaivavat esiin minusta uskoa, toivoa, rakkautta ja luottamusta. Ekoteologi Pauliina Kainulainen on kirjoittanut, että pyhä liittyy esikäsitteelliseen kokemukseen, jossa hyvä ja paha eivät ole vielä eriytyneet. Kesän valossa kaikkine sävyineen on jotain pyhää. Tunne kivussasi Luojan kosketus. Joka syksy pitää psyykata itsensä kestämään yhä nopeammin valuva pimeys. Toisinaan se on pehmeää, lempeää ja hämärää. Mutta valoa yhtä kaikki! Niin nopeasti menivät ohitse valoisat kesäyöt, nuo ajattomat hetket, jolloin elämä on rajaton, vapaus tulla ja mennä milloin vain, Kaija Hulkkonen kirjoittaa runossaan. Mutta aivan vielä ei ole se hetki. Saan olla turvassa möröiltä ja hengittää vapaasti. Ihana valo on vastassa aina, kun silmäni avaan. Lempeää kesää! EMILIA KARHU Kesäyö murtaa ajan rajat Juuri nyt Pi xa ba y 18 ~ askel 7–8/26. Että akkuni latautuvat ja sieluni elpyy. Astu huomispäivään, aamun kirkkauteen
Rakkaus toimii toisin. Kun katson nukkuvaa pienokaista, toivon hänelle tasaista elämänpolkua ja kaikkea mahdollista hyvää, mutta ennen kaikkea Jumalan hyvyyttä ja läsnäoloa. Juha-Matti Muhonen Päivämies-lehdessä 18/2026 Pakko voi saada ihmisen toimimaan, mutta ei rakastamaan sitä, mihin hänet pakotetaan. Sari Essayah Ristin voitto -lehdessä 10/2026 Viisautta Nousuvesi haihduttaa jalanjälkeni, ja tuulen mukana katoaa meren vaahto. Lainasanat Pix ab ay Haastavistakin tilanteista voi selvitä. Mutta meri ja ranta eivät koskaan katoa. Vahvistumisen sijaan ihminen sitkistyy. Santeri Marjokorpi Uusi tie -lehdessä 19/2026 Lapsuuden iltarukous voi olla se, mikä lopulta muistuu mieleen, kun elämä koettelee. Pakko saa ihmisen toimimaan vastentahtoisesti. Minusta se on meille merkki siitä, että kaikki puolet saavat meissä näkyä. Aika useinhan sankaritarinat kerrotaan voittajan näkökulmasta, mutta Raamattu paljastaa kaiken. Se ei murra ihmistä ulkoa, vaan muuttaa hänet sisältä. – Kahil Gibran askel 7–8/26 ~ 19. Vahva kelohan kaatuu kerralla. Pakko synnyttää kuuliaisuutta, rakkaus uskollisuutta. Vastoinkäymiset väsyttävät ja ikä tekee tehtävänsä. Kirjailija Katja Kettu Eevalehdessä 5/2026 Raamattu on siitä harvinainen pyhä kirja, että kun se kertoo merkkihenkilöiden saavutuksista, tuo se samalla esille myös heidän pahimmat virheensä ja kipeimmät kohtalonsa. Rakkaus saa hänet toimimaan vapaaehtoisesti. Olen mieluummin sitkeä, tilanteiden mukaan taipuva paju. Kirjailija Hanna Kivisalo Kirkon seutu -lehdessä 5/2026 Kun on itse avoin vakaumuksestaan ja pitää omasta arvopohjastaan kiinni, niin muutkin arvostavat sinua, vaikka olisivat eri arvopohjalla. Ei niistä tarvitse nousta entistä vahvempana, kunhan nousee
Vapaaehtoistoiminta tuo elämään merkityksellisyyttä. Samalla kun välitämme muista, saamme tuntea itsemme tärkeiksi. F yysisten perustarpeiden riittävä täyttyminen kuuluu olennaisesti hyvinvointiin. Valitse omasi! LÄHDE: KANSALAISAREENA.FI Juuri nyt K ukapa ei olisi helteellä pyörinyt vuoteessaan unta etsien. Joka naisen niksikirjassa on vinkkejä unettomalle hyödynnettäväksi myös ympäri vuoden. Niihin kuuluvat esimerkiksi mahdollisuus vaikuttaa riittävästi omaan elämäänsä ja mahdollisuus käyttää kykyjään ja lahjojaan sekä tunne yhteydestä muiden kanssa. Vinkkejä unettomalle Pix ab ay Vapaaehtoisena voit hyvin 20 ~ askel 7–8/26. Monet voivat paremmin toimimalla aktiivisesti sen sijaan, että jäisivät vain ahdistumaan muiden kärsimyksestä tai omastaan. Onneksi Joka naisen niksikirja (1966) tietää tähänkin vaivaan ratkaisun: ”Avoimien ikkunoitten eteen levitetään märkä lakana. Lakanat voi pitää märkinä ruiskuttamalla niitä kastelukannulla.” Perin mummilta paitsi niksikirjan myös muutaman siitä puuttuvan hyvän vinkin helteellä nukkumiseen: Peittona käytettävä lakana kannattaa panna ennen nukkumaanmenoa hetkeksi pakastimeen. Ikkunankehykset on syytä suojella jollakin vettä imevällä kankaalla. Kun arkeen taas palataan, on syytä noudattaa ainakin tätä ohjetta: ”Nukkumaan menoa on valmisteltava rauhoittavin ajatuksin ja askarein eikä rynnättävä suoraan työpöydän äärestä vuoteeseen.” TUIJA PYHÄRANTA M us eo vi ra st o KUVASSA PÄÄSTÄ vedettävä empire-sänky Suomen kansallismuseon kokoelmista. Unohtaa ei sovi myöskään psyykkisiä perustarpeita. Myös lukuisat järjestöt ja yhdistykset toimivat vapaaehtoisten varassa. Suomi on täynnä seurakuntia, joissa on tarjolla merkityksellistä tekemistä vapaaehtoisille. Voidakseen hyvin ihmisellä on oltava riittävä toimeentulo ja turvallisuus – asunto, ruokaa, vettä, lämpöä, suojaa ja vaatteita sekä mahdollisuus saada apua terveysongelmiinsa. Vapaaehtoistoiminta tukee vahvasti psyykkistä hyvinvointia. Ja jos se ei vielä riittävästi sitä viilennä, voi lakanalle roiskia suihkepullosta kylmää vettä